EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.5.2020

COM(2020) 441 final

2020/0111(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-pandemian jälkeisen elpymisen tukemiseksi

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Covid-19-pandemia on aiheuttanut laajalle levinneen vaikean kansanterveyskriisin, jolla on vakavia vaikutuksia kansalaisiin, yhteiskuntiin ja talouteen kaikkialla maailmassa. Kriisi ja sen hillitsemiseksi toteutetut toimenpiteet ovat poikkeuksellisen mittavia. Tämän vuoksi on hyvin vaikea arvioida, miten syvällekäyviä sosioekonomisia vaikutuksia kriisillä on. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo varmaa, että se aiheuttaa ennennäkemättömiä ja akuutteja haasteita jäsenvaltioiden rahoitus- ja talousjärjestelmille. Komission kevään talousennusteen 1 mukaan EU:n BKT supistuu tänä vuonna noin 7,5 prosenttia – eli huomattavasti enemmän kuin maailmanlaajuisen finanssikriisin yhteydessä vuonna 2009 – ja kasvaa vain 6 prosenttia vuonna 2021. EU:n työttömyysasteen ennustetaan nousevan 9 prosenttiin vuonna 2020, minkä vuoksi vaarana on köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntyminen.

Jäsenvaltiot ovat kriisin johdosta ottaneet käyttöön poikkeuksellisia päätösperäisiä taloudellisia ja rahoituksellisia toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet ja nk. automaattiset vakauttajat eli maksut, jotka suoritetaan työttömyysvakuutus- ja sosiaaliturvajärjestelmien perusteella, ja verotulojen menetykset rasittavat huomattavasti jäsenvaltioiden julkista taloutta. Seurauksena on, että sekä euroalueella että koko EU:ssa yhteenlaskettu julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen kasvaa tänä vuonna jyrkästi 8,5 prosenttiin, kun se vuonna 2019 oli 0,6 prosenttia.

EU:n talouteen kohdistuva häiriö on symmetrinen, koska pandemia on levinnyt kaikkiin jäsenvaltioihin. Pandemian vaikutukset vaihtelevat kuitenkin huomattavasti jäsenvaltioittain. Myös eri jäsenvaltioiden kyky selviytyä talouteen ja julkiseen talouteen kohdistuvasta häiriöstä ja reagoida siihen vaihtelee huomattavasti niiden talouden rakenteiden ja lähtötilanteen mukaan. Tämän vuoksi vaarana on, että kriisi kasvattaa eroja unionin sisällä ja uhkaa unionin kollektiivista taloudellista ja sosiaalista palautumiskykyä.

Unioni on toiminut nopeasti tavoitteenaan reagoida koordinoidusti, tehokkaasti ja yhteisin toimin kriisin taloudellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin nykyisen vuonna 2020 päättyvän monivuotisen rahoituskehyksen asettamissa puitteissa. Unionin toimet täydentävät jäsenvaltioiden toteuttamia päätösperäisiä taloudellisia ja rahoituksellisia toimenpiteitä.

Kriisi voi aiheuttaa pitkäaikaista vahinkoa unionin talouden rakenteille, jos siihen ei puututa unionin tasolla riittävän voimakkain lyhyen ja keskipitkän aikavälin politiikkatoimin.

Kattava suunnitelma Euroopan elpymiseksi edellyttää mittavia julkisia ja yksityisiä investointeja Euroopan tasolla, jotta unioni saadaan vakaasti kestävän ja palautumista tukevan elpymisen tielle luomalla laadukkaita työpaikkoja ja korjaamalla covid-19-pandemian aiheuttamia välittömiä vahinkoja ja samaan aikaan tukemalla unionin vihreitä ja digitaalisia painopisteitä. Tässä ehdotetun asetuksen rahoittamiseksi komissio ehdottaa [omia varoja koskevan päätöksen] muuttamista siten, että unioni valtuutetaan ottamaan väliaikaisesti ja poikkeuksellisesti lainaa 750 miljardin euron määrä (vuoden 2018 hintoina) ja että omien varojen enimmäismäärää korotetaan velkojen sekä jäsenvaltioille myönnettäviin lainoihin liittyvien ehdollisten velkojen huomioon ottamiseksi. Tässä ehdotetussa asetuksessa määritetään, miten varat kohdennetaan unionin eri ohjelmiin Euroopan unionin elpymissuunnitelmassa esitetyn strategian mukaisesti.

Varoista 500 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina) on tarkoitus käyttää tukeen, jota ei makseta takaisin, tai rahoitusvälineiden kautta myönnettävään takaisin maksettavaan tukeen taikka talousarviotakausten ja niihin liittyvien menojen rahoittamiseen.

Varoista 250 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina) on tarkoitus käyttää lainojen myöntämiseen jäsenvaltioille. Unioni vastaa näille lainoille myönnetystä takauksesta johtuvasta ehdollisesta velasta, kunnes lainat on maksettu takaisin.

Ehdotetun asetuksen 3 artiklassa vahvistetaan enimmäismäärä, joka voidaan käyttää välineen rahoittamiseen. Myös varojen käyttötarkoituksista säädetään selkeästi 3 artiklassa, jossa kuvataan varoja saavat ohjelmat sekä tuen luonne (avustukset, lainat ja takaukset). Ehdotetun asetuksen 2 ja 4 artiklassa rajataan tiukasti varojen käyttötarkoitus ja ajanjakso, jonka kuluessa varoja voidaan käyttää. Näin suljetaan pois mahdollisuus käyttää Euroopan unionin elpymisvälinettä mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin kriisin välittömiin taloudellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin puuttumiseen.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Euroopan unionin elpymisvälineestä, jäljempänä ’Euroopan elpymisväline’, rahoitetaan toimenpiteitä ja toimia, jotka on tarkoitus toteuttaa Euroopan unionin elpymissuunnitelman mukaisesti. Liikkeeseenlaskulla kerätyt varat käytetään seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyviin unionin ohjelmiin seuraavilla osa-alueilla:

·tuen antaminen avustuksina ja lainoina osana elpymis- ja palautumistukivälinettä jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien toteuttamiseksi;

·uuden investointituen tarjoaminen osana nykyisiä ja ehdotettuja talousarviotakauksia (ESIR/InvestEU) muun muassa 1) kriisin koettelemille mutta elinkelpoisille yrityksille kriisistä selviämiseksi ja erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän vauhdittamiseksi; 2) kohdennettuna tukena Euroopan strategisten etujen mukaisille, sisämarkkinoiden toimitusketjuja koskeville hankkeille, jotta voidaan kehittää EU:n strategista riippumattomuutta keskeisillä aloilla ja keskeisten valmiuksien osalta;

·parannetun tuen tarjoaminen kriisistä kärsineille alueille ja aloille vahvistetuin koheesiopolitiikan toimenpitein;

·covid-19-pandemiaan liittyvän tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen;

·kriisivalmiuden ja unionin terveydenhuoltojärjestelmien strategisen resilienssin parantaminen;

·niiden vaikutusten lieventäminen, joita covid-19-pandemialla on oikeudenmukaiseen siirtymiseen kohti vihreää taloutta eri alueilla;

·sellaisten toimenpiteiden tukeminen, joilla puututaan maaseudun kehittämiseen kohdistuviin covid-19-pandemian vaikutuksiin;

·kumppanimaiden, erityisesti Länsi-Balkanin maiden, naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden ja Afrikan maiden, tukeminen niiden pyrkiessä torjumaan pandemian vaikutuksia ja toipumaan niistä sekä parantamaan palautumiskykyään.

Toimet ja toimenpiteet toteutetaan politiikkavälineiden perustamisesta annetuissa perussäädöksissä säädettyjen edellytysten mukaisesti. Tämän vuoksi komissio esittää samaan aikaan tämän ehdotuksen kanssa muut tarvittavat lainsäädäntöehdotukset, joilla varmistetaan, että kyseiset politiikkavälineet voivat saada tämän asetuksen täytäntöönpanosta seurauksena olevia ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.    

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 122 artiklassa määrätään mahdollisuudesta toteuttaa jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä toimenpiteitä, jotka ovat taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisia. Käsillä oleva tilanne on ennennäkemätön. Sille ovat ominaisia vakavat vaikeudet, jotka ovat sellaisten poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamia, joihin jäsenvaltiot eivät ole voineet vaikuttaa. Sen vuoksi on aiheellista hyväksyä SEUT-sopimuksen 122 artiklan nojalla poikkeuksellisia väliaikaisia toimenpiteitä, joilla tuetaan elpymistä ja palautumista kaikkialla unionissa.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän välineen tavoitteita tarvittavien toimenpiteiden laajuuden vuoksi. Euroopan unionin elpymisvälineen avulla unioni voi täydentää jäsenvaltioiden taloudellisia ja rahoituksellisia toimenpiteitä, erityisesti automaattisten vakauttajien toimintaa sekä päätösperäisiä taloudellisia ja rahoituksellisia toimenpiteitä, mahdollistamalla päätösperäisten menojen huomattavan lisäämisen nopeasti ja kohdennetusti.

Tällaisella täydentävän rahoituksen käyttöönotolla varmistetaan, että jäsenvaltioiden erot niiden kyvyssä saada liikkeelle rahoitusta eivät heikennä sisämarkkinoita, ja se tarjoaa solidaarisuuden hengessä mahdollisuuden rahoitukseen myös niissä jäsenvaltioissa, joissa päätösperäisiä menoja varten käytettävissä oleva julkisen talouden liikkumavara on rajallinen. Lisäksi sillä varmistetaan, että menot toteutetaan jäsenvaltioiden kesken koordinoidun yhdenmukaisen taloudellisen strategian pohjalta.

Ainoastaan tällaisella yhteisellä toiminnalla, joka perustuu jäsenvaltioiden väliseen solidaarisuuteen kriisin keskellä, voidaan varmistaa, että lainanoton kautta saadaan käyttöön riittävät resurssit, joiden ansiosta unioni voi toteuttaa tuloksekkaita toimia kriisistä eniten kärsineillä alueilla tai aloilla.

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

Komissio pitää asianmukaisena asetuksen antamista, koska sitä voidaan soveltaa suoraan ja välittömästi ja koska kyseessä on yleisluonteinen säädös.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

•Vaikutustenarviointi

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

2020/0111 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-pandemian jälkeisen elpymisen tukemiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 122 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ennennäkemättömiä toimenpiteitä hillitäkseen koronaviruksen aiheuttaman, Maailman terveysjärjestön 11 päivänä maaliskuuta 2020 pandemiaksi julistaman taudin, jäljempänä ’covid-19’, leviämistä.

(2)Nämä toimenpiteet, jotka on toteutettu vastauksena tähän poikkeukselliseen tilanteeseen, johon jäsenvaltiot eivät ole voineet vaikuttaa, ovat aiheuttaneet merkittäviä häiriöitä taloudelliselle toiminnalle, mistä ovat osoituksena bruttokansantuotteen jyrkkä lasku ja huomattavat työllisyyteen, sosiaalisiin oloihin, köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyvät vaikutukset. Ne ovat erityisesti häirinneet toimitusketjuja ja tuotantoa, eivätkä työntekijät ole päässeet työpaikoilleen. Lisäksi monien palvelujen tarjoaminen on käynyt mahdottomaksi tai hyvin vaikeaksi. Samaan aikaan kulutuskysyntä on vähentynyt. Monet yritykset kärsivät likviditeettivajeesta, ja niiden vakavaraisuus on vaarassa, ja samaan aikaan rahoitusmarkkinat ovat hyvin epävakaat. Joihinkin keskeisiin aloihin, kuten matkailuun, kohdistuneet vaikutukset ovat olleet erityisen voimakkaita. Yleisesti ottaen nämä toimenpiteet ovat jo johtaneet tai johtavat monien unionin yritysten taloudellisen tilanteen vakavaan heikkenemiseen.

(3)Kriisi on levinnyt nopeasti unionin alueella ja kolmansissa maissa. Kasvun ennakoidaan hidastuvan unionissa jyrkästi vuonna 2020. Uhkana on, että elpymisessä on jäsenvaltioiden välillä suuria eroja, mikä puolestaan lisää kansantalouksien eriytymistä toisistaan. Jäsenvaltioiden erilaiset finanssipoliittiset mahdollisuudet tarjota taloudellista tukea siellä, missä sitä eniten tarvitaan elpymistä varten, ja kansallisten toimenpiteiden erot vaarantavat sisämarkkinat sekä sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden.

(4)Tarvitaan talouden elpymistä tukevaa kattavaa toimenpidekokonaisuutta, joka puolestaan edellyttää mittavia julkisia ja yksityisiä investointeja, jotta unioni saadaan vakaasti kestävän ja palautumista tukevan elpymisen tielle luomalla laadukkaita työpaikkoja, tukemalla sosiaalista osallisuutta ja korjaamalla covid-19-pandemian aiheuttamia välittömiä vahinkoja ja samaan aikaan tukemalla unionin vihreitä ja digitaalisia painopisteitä. 

(5)Tämä poikkeuksellinen tilanne, johon jäsenvaltiot eivät voi vaikuttaa, edellyttää johdonmukaista ja yhtenäistä lähestymistapaa unionin tasolla. Jotta talous, työllisyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus eivät heikentyisi lisää ja jotta voitaisiin vauhdittaa taloudellisen toiminnan kestävää ja palautumista tukevaa elpymistä, olisi otettava käyttöön poikkeuksellinen ja koordinoitu taloudellisen ja sosiaalisen tuen ohjelma jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden hengessä etenkin kriisistä eniten kärsineiden jäsenvaltioiden auttamiseksi.

(6)Koska elpymisväline on poikkeuksellinen toimenpide, jolla on tarkoitus puuttua näihin väliaikaisiin mutta äärimmäisiin olosuhteisiin, siitä olisi myönnettävä tukea ainoastaan covid-19-pandemian seurauksiin puuttumiseksi tai sellaisen rahoituksen tarjoamiseksi, jota tarvitaan välittömästi covid-19-pandemian uudelleen ilmaantumisen estämiseksi.

(7)Elpymisvälineessä olisi keskityttävä erityisesti toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on työmarkkinoiden, sosiaaliturvajärjestelmien ja terveydenhuoltojärjestelmien palautuminen, toimenpiteisiin, joilla elvytetään kestävää kasvua ja työllisyyttä, jotta voitaisiin lujittaa jäsenvaltioiden välistä yhteenkuuluvuutta ja tukea niiden siirtymistä vihreään ja digitaaliseen talouteen, tukeen, joka on tarkoitettu covid-19-pandemian vaikutuksista kärsineille yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille ja taloudellisesti elinkelpoisille yrityksille, joiden vakavaraisuus on heikentynyt, toimenpiteisiin, joilla lisätään unionin strategista riippumattomuutta elintärkeissä toimitusketjuissa, tukeen, joka on tarkoitettu covid-19-pandemiaan liittyvää tutkimusta ja innovointia varten, valmiuksien kehittämiseen unionin tasolla tulevan kriisivalmiuden parantamiseksi, tukeen, jolla autetaan alueita jatkamaan oikeudenmukaiseen siirtymään liittyviä pyrkimyksiään, sekä tukeen, jolla autetaan maaseutualueita puuttumaan covid-19-pandemian vaikutuksiin. Kauppa- ja taloussuhteilla naapuri- ja kehitysmaihin, erityisesti Länsi-Balkanin maihin, Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluviin maihin ja Afrikan maihin, on suuri merkitys unionin taloudelle. Tämän vuoksi taloudellisia resursseja olisi unionin maailmanlaajuisen roolin ja vastuun mukaisesti käytettävä myös tuen ja humanitaarisen avun antamiseksi näille maille toimiin, joilla ne pyrkivät torjumaan covid-19-pandemian vaikutuksia ja palautumaan niistä, jotta voitaisiin tukea näiden maiden ja unionin välisten kauppa- ja taloussuhteiden palautumista ja lujittamista.

(8)Jotta voitaisiin varmistaa kestävä ja palautumista tukeva elpyminen kaikkialla unionissa ja helpottaa taloudellisen tuen täytäntöönpanoa, olisi käytettävä vakiintuneita mekanismeja ohjaamalla rahoitus kyseeseen tuleviin monivuotisiin rahoituskehyksiin kuuluvien unionin ohjelmien kautta. Näiden ohjelmien mukaista tukea annetaan tukena, jota ei makseta takaisin, lainoina ja talousarviotakausten rahoittamisena. Rahoitusvarojen jakamisessa olisi otettava huomioon se, missä määrin kyseisillä ohjelmilla voidaan edistää elpymisvälineen tavoitteiden saavuttamista.

(9)Kun otetaan huomioon rahoitettavien toimenpiteiden luonne, yksi osa elpymisvälinettä varten käytettävissä olevista varoista olisi käytettävä lainojen myöntämiseen jäsenvaltioille ja toinen osa niistä olisi katsottava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 2 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuiksi ulkoisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi ja käytettävä tukeen, jota ei makseta takaisin, tai rahoitusvälineisiin taikka unionin talousarviotakausten ja niihin liittyvien menojen rahoittamiseen. Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 12 artiklan 4 kohdan c alakohtaa ja 14 artiklan 3 kohtaa sovelletaan ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osalta tämän asetuksen mukaisesti käyttöön asetettuihin maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin, mutta kun otetaan huomioon erityyppisille tuille asetetut määräajat, tällaisista ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista johtuvia maksusitoumusmäärärahoja ei pitäisi siirtää ilman eri toimenpiteitä yli tukien päättymisajankohdan, lukuun ottamatta maksusitoumusmäärärahoja, jotka tarvitaan tämän asetuksen mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyvää teknistä ja hallinnollista apua varten.

(10)Sellaista tukea varten tarkoitetut maksusitoumusmäärärahat, jota ei makseta takaisin, olisi asetettava käyttöön ilman eri toimenpiteitä niiden hyväksyttyyn määrään asti. Likviditeettiä olisi hallinnoitava tehokkaasti siten, että varoja kerätään vain silloin, kun oikeudelliset sitoumukset on täytettävä vastaavilla maksumäärärahoilla.

(11)Koska on tärkeää, että varat käytetään elpymisvälineen ensimmäisinä vuosina, on aiheellista arvioida täytäntöönpanon edistymistä. Komission olisi laadittava tätä koskeva kertomus viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2023.

(12)Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen 3 135 artiklan 2 kohdassa määrätään, että neuvoston päätökseen 2014/335/EU, Euratom 4 tehtäviä muutoksia, jotka hyväksytään sopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan siltä osin kuin muutokset vaikuttavat Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellisiin velvoitteisiin. Tämän asetuksen mukainen tuki ja sitä vastaava unionin omien varojen enimmäismäärän korotus vaikuttaisivat Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellisiin velvoitteisiin. Erosopimuksen 143 artiklan 1 kohdassa rajoitetaan Yhdistyneen kuningaskunnan vastuu sen osuudesta unionin ehdollisista veloista niihin ehdollisiin velkoihin, jotka johtuvat rahoitustoimista, joista unioni on päättänyt ennen erosopimuksen voimaantulopäivää. Kaikki tästä asetuksesta aiheutuvat mahdolliset unionin ehdolliset velat syntyvät Yhdistyneen kuningaskunnan eroamispäivän jälkeen. Sen vuoksi tätä asetusta ei pitäisi soveltaa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan,  

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla
Euroopan unionin elpymisväline

Perustetaan Euroopan unionin elpymisväline, jäljempänä ’elpymisväline’, jolla tuetaan covid-19-pandemian jälkeistä elpymistä.

2 artikla 
Elpymisvälineen soveltamisala

1)Välineestä tuetaan covid-19-pandemian jälkeistä elpymistä unionissa, ja siitä rahoitetaan erityisesti seuraavia toimenpiteitä, joilla puututaan pandemian kielteisiin taloudellisiin seurauksiin:

a)toimenpiteet työllisyyden ja työpaikkojen luomisen elvyttämiseksi ja terveydenhuoltojärjestelmien palautumisen tukemiseksi;

b)uudistukset ja investoinnit kasvupotentiaalin elvyttämiseksi, jäsenvaltioiden välisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi ja niiden palautumiskyvyn parantamiseksi;

c)tukitoimenpiteet pandemian taloudellisista vaikutuksista kärsineille yrityksille, erityisesti sellaiset, jotka hyödyttävät pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mukaan lukien suorat sijoitukset näihin yrityksiin;

d)tukitoimenpiteet sellaisille taloudellisesti elinkelpoisille yrityksille, joiden vakavaraisuutta covid-19-pandemian vaikutukset ovat heikentäneet, mukaan lukien suorat sijoitukset näihin yrityksiin;

e)toimenpiteet, joilla vahvistetaan unionin strategista riippumattomuutta elintärkeissä toimitusketjuissa, mukaan lukien suorat sijoitukset yrityksiin;

f)toimenpiteet, joilla tuetaan covid-19-pandemiaan liittyvää tutkimusta ja innovointia;

g)toimenpiteet, joilla tuetaan unionin kriisivalmiuden tason nostamista ja joilla mahdollistetaan se, että unioni pystyy reagoimaan nopeasti ja tuloksekkaasti vakavissa hätätilanteissa; tähän sisältyy unionin terveydenhuoltojärjestelmien strategisen resilienssin parantaminen, jotta unionin tasolla voidaan reagoida nopeasti ja tuloksekkaasti rajat ylittävän terveyskriisin puhjetessa; näihin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa välttämättömien tarvikkeiden ja lääkinnällisten laitteiden varastojen muodostaminen ja tarvittavan infrastruktuurin hankkiminen, jotta kriiseissä tarvittavien lääkinnällisten tuotteiden ja lääkkeiden saatavuus voidaan pitää asianmukaisella tasolla;

h)tukitoimenpiteet, joilla varmistetaan, että covid-19-pandemia ei vaaranna oikeudenmukaista siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen;

i)tukitoimenpiteet, joilla puututaan maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen kohdistuviin covid-19-pandemian vaikutuksiin.

Elpymisvälineestä annetaan lisäksi kriisitukea kumppanimaille niiden ja unionin välisten kauppa- ja taloussuhteiden palauttamiseksi ja lujittamiseksi sekä näiden maiden palautumiskyvyn vahvistamiseksi.

2)Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava osana erikseen määriteltyjä unionin ohjelmia ja niiden asiaankuuluvien unionin säädösten mukaisesti, joissa vahvistetaan kyseisiä ohjelmia koskevat säännöt. Näihin toimenpiteisiin sisältyy tekninen ja hallinnollinen apu niiden täytäntöönpanoa varten.

3 artikla
Elpymisvälineen rahoittaminen ja sen varojen jakaminen

1)Elpymisväline rahoitetaan enintään 750 000 000 000 euron (vuoden 2018 hintoina) määrään asti [omia varoja koskevan päätöksen] 3 b artiklassa säädetyn valtuutuksen nojalla.

2)Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määrä jaetaan seuraavasti:

a) enintään 433 200 000 000 euron (vuoden 2018 hintoina) euron tuki, joka myönnetään tukena, jota ei makseta takaisin, ja rahoitusvälineiden kautta myönnettävänä takaisin maksettavana tukena ja joka kohdennetaan seuraavasti:

(i)enintään 50 000 000 000 euroa (vuoden 2018 hintoina) vuodet 2014–2020 kattavan monivuotisen rahoituskehyksen, sellaisena kuin se on vahvistettuna vuoteen 2022, rakenne- ja koheesio-ohjelmiin, mukaan lukien tuki rahoitusvälineille;

(ii)enintään 310 000 000 000 euroa (vuoden 2018 hintoina) ohjelmaan, josta rahoitetaan elpymistä ja taloudellista ja sosiaalista palautumiskykyä tukemalla uudistuksia ja investointeja;

(iii)enintään 7 700 000 000 euroa (vuoden 2018 hintoina) terveysalan ohjelmaan;

(iv)enintään 2 000 000 000 euroa (vuoden 2018 hintoina) pelastuspalvelualan ohjelmiin;

(v)enintään 13 500 000 000 euroa (vuoden 2018 hintoina) tutkimukseen ja innovointiin liittyviin ohjelmiin, mukaan lukien tuki rahoitusvälineille;

(vi)enintään 30 000 000 000 euroa (vuoden 2018 hintoina) ohjelmiin, joilla tuetaan alueita niiden siirtyessä ilmastoneutraaliin talouteen;

(vii)enintään 15 000 000 000 euroa (vuoden 2018 hintoina) maaseutualueiden kehittämiseen;

(viii)enintään 5 000 000 000 euroa (vuoden 2018 hintoina) humanitaarisen avun toimittamiseen unionin ulkopuolelle;

b)enintään 250 000 000 000 euron (vuoden 2018 hintoina) lainat jäsenvaltioille sellaista ohjelmaa varten, josta rahoitetaan elpymistä ja taloudellista ja sosiaalista palautumiskykyä tukemalla uudistuksia ja investointeja;

c)enintään 66 800 000 000 euroa (vuoden 2018 hintoina) takausten ja niihin liittyvien menojen rahoittamiseen seuraavia ohjelmia varten:

(i)enintään 30 300 000 000 euroa (vuoden 2018 hintoina) ohjelmiin, joiden tarkoituksena on rahoittaa investointitukitoimia unionin sisäisten politiikkojen alalla;

(ii)enintään 26 000 000 000 euroa (vuoden 2018 hintoina) ohjelmiin, joiden tarkoituksena on parantaa taloudellisesti elinkelpoisten unionin yritysten vakavaraisuutta;

(iii)enintään 10 500 000 000 euroa (vuoden 2018 hintoina) ohjelmiin, joiden tarkoituksena on tukea kestävää ja osallistavaa talouskasvua unionin ulkopuolella.

4 artikla
Määrärahojen käyttöä koskevat säännöt

1)Sovellettaessa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 21 artiklan 5 kohtaa 433 200 000 000 euron (vuoden 2018 hintoina) osuus 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista varoista on tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen unionin ohjelmien ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja ja 66 800 000 000 euron (vuoden 2018 hintoina) osuus kyseisistä varoista on tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen unionin ohjelmien ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. 

2)Edellä olevan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista varoista 250 000 000 000 euroa (vuoden 2018 hintoina) käytetään 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti lainoihin, jotka myönnetään jäsenvaltioille osana unionin ohjelmia.

3)Maksusitoumusmäärärahat, jotka kattavat 3 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetun tuen, asetetaan saataville ilman eri toimenpiteitä enintään 3 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuihin määriin asti 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtuutuksen sisältävän [omia varoja koskevan] päätöksen voimaantulopäivästä alkaen.

4)Komissio tai sen toimeenpanovirastot tekevät oikeudelliset sitoumukset, jotka ovat perustana 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja tapauksen mukaan 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitetusta tuesta aiheutuville menoille, viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Oikeudellisista sitoumuksista osuus, joka on vähintään 60 prosenttia 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta määrästä, on tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.

5)Päätökset 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen lainojen myöntämisestä on tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

6)Unionin talousarviotakauksia, joiden rahoittamiseen tarvittava määrä vastaa enintään 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua rahoitettavaa määrää, kun otetaan huomioon asianomaisissa perussäädöksissä säädetyt rahoitusasteet ja tuettujen rahoitus- ja investointitoimien riskiprofiilit, voidaan myöntää ainoastaan sellaisten toimien tukemiseen, jotka vastapuolet ovat hyväksyneet viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Asianomaisissa takaussopimuksissa on oltava määräykset, joilla varmistetaan, että vastapuolet hyväksyvät rahoitustoimet, joiden määrä vastaa vähintään 60:tä prosenttia kyseisten talousarviotakausten määrästä, viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. Jos takausten rahoittamista käytetään sellaisen tuen tapauksessa, joka liittyy 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettuihin rahoitus- ja investointitoimiin ja jota ei tarvitse maksaa takaisin, komissio tekee siihen liittyvät oikeudelliset sitoumukset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. 

7)Päätökset 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan iii alakohdassa tarkoitettujen lainojen myöntämisestä makrotaloudellista rahoitusapua varten tehdään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

8)Edellä olevaa 4–7 kohtaa ei sovelleta 2 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

9)Kustannukset, jotka aiheutuvat elpymisvälineen täytäntöönpanoa varten annettavasta teknisestä ja hallinnollisesta avusta, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoiminnasta, tämän asetuksen edellyttämät sisäiset tietotekniikkajärjestelmät mukaan luettuina, rahoitetaan unionin talousarviosta.

5 artikla 
Raportointi

Komissio toimittaa neuvostolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2023 kertomuksen elpymisvälineen täytäntöönpanon edistymisestä ja 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti kohdennettujen varojen käytöstä.

6 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan eikä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Viittaukset jäsenvaltioihin tässä asetuksessa eivät sisällä Yhdistynyttä kuningaskuntaa.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 5  

Talous- ja rahoitusasiat (Euroopan unionin yleisen talousarvion osasto 01, pääluokka 3, komissio)

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

X Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen 

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 6  

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

·tuen antaminen avustuksina ja lainoina osana elpymis- ja palautumistukivälinettä jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien toteuttamiseksi;

·uuden investointituen tarjoaminen osana nykyisiä ja ehdotettuja talousarviotakauksia (ESIR/InvestEU) muun muassa 1) kriisin koettelemille mutta elinkelpoisille yrityksille kriisistä selviämiseksi ja erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän vauhdittamiseksi; 2) kohdennettuna tukena Euroopan strategisten etujen mukaisille, sisämarkkinoiden toimitusketjuja koskeville hankkeille, jotta voidaan kehittää EU:n strategista riippumattomuutta keskeisillä aloilla ja keskeisten valmiuksien osalta;

·parannetun tuen tarjoaminen kriisistä kärsineille alueille ja aloille vahvistetuin koheesiopolitiikan toimenpitein;

·covid-19-pandemiaan liittyvän tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen;

·kriisivalmiuden ja unionin terveydenhuoltojärjestelmien strategisen resilienssin parantaminen;

·niiden vaikutusten lieventäminen, joita covid-19-pandemialla on oikeudenmukaiseen siirtymiseen kohti vihreää taloutta eri alueilla;

·sellaisten toimenpiteiden tukeminen, joilla puututaan maaseudun kehittämiseen kohdistuviin covid-19-pandemian vaikutuksiin;

·kumppanimaiden, erityisesti Länsi-Balkanin maiden, naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden ja Afrikan maiden, tukeminen niiden pyrkiessä torjumaan pandemian vaikutuksia ja toipumaan niistä sekä parantamaan palautumiskykyään.

1.4.3.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu

–X    Rahoitusvaikutukset ulottuvat asetuksen voimaantulosta viimeisten lainojen erääntymiseen useamman monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikana; lainoja ei eräänny maksettavaksi ennen vuotta 2028.

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu

–käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 8

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

X hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 

X Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–X Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle;

–◻ asetuksen (EU, Euratom) 1046/2018 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.1.1.Todetut riskit

2.1.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

2.1.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

2.2.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa ei ole vielä budjettikohtia

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia talousarviomenoihin. Talousarviomenettelyssä luodaan p.m.-budjettikohta.

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja varainhoitovuosina 2020–2027: korkojen maksaminen edellä olevan taulukon mukaisesti

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

–◻     Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2020: 10 tointa 6 kuukaudeksi, 5 kansallista asiantuntijaa 3 kuukaudeksi. Vuodesta 2021 alkaen: 18 tointa ja 8 kansallista asiantuntijaa. Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Budjettipääosasto on kyseessä oleva toimintalohko eli talousarvion osasto.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–X    Ehdotus/aloite on nykyisen ja ehdotetun seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–X Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Ei yhteisrahoitusta; tästä huolimatta talousarviotakauksia varten voidaan myöntää rahoitusta erikseen määriteltyä unionin ohjelmaa varten siihen määrään asti, joka vastaa jäsenvaltioiden antamia vapaaehtoisia sitoumuksia, joilla varmistetaan unionin ottamien lainojen takaisinmaksu.

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–◻    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–X    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–X    käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin (tulopuolen budjettikohta määritellään myöhemmin)

Täytäntöönpanokaudella lainanottotoimien tuotoista 537,4 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina) on ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jotka osoitetaan jäsenvaltioille myönnettäviin avustuksiin ja talousarviotakauksiin.

milj. euroa (pyöristetty)

(1)    Euroopan talousennuste, Institutional Paper 125, toukokuu 2020.

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(3)    EUVL L 29, 31.1.2020, s. 7.

(4)    Neuvoston päätös 2014/335/EU, Euratom, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105).

(5)    Määritetään vuosien 2020 ja 2021 talousarviomenettelyissä. ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(6)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(7)    Euroopan talousennuste, Institutional Paper 125, toukokuu 2020.

(8)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset asetukseen (EU, Euratom) 1046/2018 ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

(9)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(10)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(11)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(12)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(13)    Sisältää muuntoerot.