EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52020PC0408R(02)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta

COM/2020/408 final/3

Bryssel 28.5.2020

COM(2020) 408 final

2020/0104(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Covid-19-pandemian puhkeaminen on muuttanut unionin tulevien vuosien talousnäkymiä.

Lyhyen aikavälin vaikutus kussakin jäsenvaltiossa riippuu sulkutoimien kestosta ja ankaruudesta, tuotannon rakenteesta ja kriisin välittömien vaikutusten lieventämiseksi toteutetuista talouspoliittisista toimenpiteistä. Keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset riippuvat covid-pandemian taloudelliselle toiminnalle aiheuttaman häiriön voimakkuudesta talouden eri aloilla, talouksien palautumiskyvystä ja kyvystä toteuttaa riittävät toimenpiteet. Ellei määrätietoisia politiikkatoimia toteuteta, sisämarkkinoiden tasapuolisten toimintaedellytysten vääristymisen riski voi johtaa taloudellisten erojen kasvuun unionissa ja vaikeuttaa Euroopan pitkän aikavälin kasvuhaasteita.

Kun eristystoimenpiteitä lakkautetaan asteittain, kestävä elpyminen edellyttää strategista poliittista linjausta, jonka mukaan kriisin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia lievennetään edistämällä talouden lähentymistä ja palautumiskykyä, millä helpotetaan pitkän aikavälin kestävää kasvua. Tähän sisältyy sekä vihreän siirtymän että digitaalisen muutoksen mahdollistaminen samalla kun varmistetaan unionin strateginen riippumattomuus. Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että kriisien aikana investoinnit vähenevät usein jyrkästi. Tässä nimenomaisessa tilanteessa on kuitenkin olennaisen tärkeää tukea investointeja. Lisäksi tähän kriisiin liittyviin suuriin taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin vastaaminen on välttämätöntä, jotta voidaan estää tuotantokapasiteetin ja työllisyyden pysyvä heikkeneminen (ns. hystereesivaikutus) ja siten turvata taloudellinen ja sosiaalinen palautumiskyky. Kestävä ja palautumis- ja selviytymiskykyä tukeva elpyminen edellyttää myös puitteita, jotka edistävät oikeantyyppisiä investointeja ja uudistuksia. Ratkaisevan tärkeää on myös se, että jäsenvaltioiden käyttöön ottamissa elpymisstrategioissa otetaan asianmukaisesti huomioon vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyvät haasteet ja tuetaan investointeja ja uudistuksia näillä kahdella keskeisellä alalla.

Ehdotetun elpymis- ja palautumistukivälineen, jäljempänä ’tukiväline’, on määrä tarjota laajamittaista rahoitustukea julkisiin investointeihin ja uudistuksiin, joilla parannetaan jäsenvaltioiden talouksien palautumiskykyä ja varautumista tulevaisuuteen. Sillä on tarkoitus auttaa jäsenvaltioita vastaamaan taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, jotka kriisin jälkeen ovat vielä ratkaisevampia eri aloilla, kuten sosiaali-, työllisyys-, osaamis-, koulutus-, tutkimus- ja innovointi- sekä terveydenhuoltoalalla mutta myös liiketoimintaympäristöön, julkishallintoon ja rahoitusalaan liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi tukivälineellä on olennaisen tärkeä tehtävä varmistaa, että näissä investoinneissa ja uudistuksissa keskitytään vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyviin haasteisiin ja investointitarpeisiin ja varmistetaan näin kestävä elpyminen. Investoiminen vihreään ja digitaaliseen teknologiaan, valmiuksiin ja prosesseihin, joilla pyritään tukemaan siirtymistä puhtaaseen energiaan ja parantamaan energiatehokkuutta talouden eri avainaloilla, auttaa luomaan työpaikkoja ja kestävää kasvua ja antaa unionille mahdollisuuden hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla edelläkävijän etua globaalissa kilpailussa kohti elpymistä. Se auttaa myös parantamaan unionin palautumiskykyä ja vähentämään sen riippuvuutta muista maista monipuolistamalla keskeisiä toimitusketjuja. On äärimmäisen tärkeää määrittää ja valmistella asiaan liittyvien hankkeiden jatkumoita talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson, jäljempänä ’EU-ohjausjakso’, yhteydessä esitettyjen painopisteiden mukaisesti.

Tarkoituksenmukaisuussyistä ja jotta lainsäätäjät pääsisivät yhteisymmärrykseen mahdollisimman pian, tässä asetusehdotuksessa otetaan lähtökohdaksi viimeisin lainsäätäjien käsittelemä teksti, joka koskee ehdotusta uudistusten tukiohjelman perustamisesta 1 . Komissio antoi sen 31. toukokuuta 2018 osana vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä. Siihen tehdään asiaankuuluvat muutokset tarkistettujen tavoitteiden ja uuden välineen mukautetun toteutustavan huomioon ottamiseksi. Näin ollen tämä ehdotus korvaa uudistusten tukiohjelmaa koskevan komission ehdotuksen, joka peruutetaan. Tämän johdosta peruutetaan myös ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi euroalueen lähentymistä ja kilpailukykyä edistävän talousarviovälineen ohjauskehyksestä 2 . Lisäksi komissio esittää erillisen ehdotuksen asetukseksi [COD...] teknisen tuen antamisesta jäsenvaltioille.

Tukivälineen on määrä olla yksi Euroopan unionin elpymisvälineen keskeinen ohjelma osana tarkistettua monivuotista rahoituskehystä. Siitä myönnetään jäsenvaltioille niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien mukaisesti rahoitustukea, jota ei makseta takaisin, ja lainoja, joilla tuetaan julkisia investointeja ja uudistuksia. Näin parannetaan jäsenvaltioiden talouksien palautumiskykyä ja varautumista tulevaisuuteen. Lainoilla täydennetään tukea, jota ei makseta takaisin, ja niitä myönnetään lisäuudistuksiin ja -investointeihin, joita toteutetaan sellaisten uudistusten ja investointien lisäksi, jotka jo saavat rahoitustukea, jota ei makseta takaisin. Lainoihin sovelletaan unionin käytettävissä olevia pitkiä maturiteetteja ja alhaisia korkoja. Ne ovat näin ollen erityisen kiinnostavia ja hyödyllisiä sellaisten jäsenvaltioiden kannalta, joilla on suuremmat lainanottokustannukset. Sen varmistamiseksi, että varat kohdennetaan tarkasti välineen tavoitteen mukaisesti, tukivälineestä myönnettävä tuki, jota ei makseta takaisin, hyödyttää erityisesti maita, joissa tulotaso henkeä kohden on suhteessa alhaisempi ja työttömyysaste korkea. Näin otetaan huomioon näiden maiden suuret taloudelliset ja sosiaaliset haasteet.

Komissio ehdottaa, että EU:n talousarvion koko painoarvoa hyödynnetään investointien liikkeelle saamiseksi ja rahoitustuen antamiseksi etupainotteisesti elpymisen ratkaisevan tärkeinä ensimmäisinä vuosina. Nämä ehdotukset perustuvat kahteen pilariin:

i) Euroopan unionin elpymisväline, jonka määrä on 808 984,090 miljoonaa euroa (käypinä hintoina). Tämä lisää tilapäisesti EU:n talousarvion rahoituskapasiteettia, kun EU:n talousarviossa olevaa liikkumavaraa käytetään lisärahoituksen hankkimiseen rahoitusmarkkinoilta. Kootuilla varoilla tuetaan välittömiä ja nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä, joita tarvitaan elinkeinojen turvaamiseksi ja talouden saamiseksi takaisin jaloilleen.

ii) Vahvistettu monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027. Komissio ehdottaa keskeisten ohjelmien lujittamista Euroopan unionin elpymisvälineen avulla, jotta investoinnit saadaan kohdennettua nopeasti sinne, missä niitä eniten tarvitaan, vahvistetaan sisämarkkinoita, tehostetaan yhteistyötä terveydenhuollon ja kriisinhallinnan kaltaisilla aloilla ja laaditaan unionille talousarvio, joka on räätälöity edistämään pitkän aikavälin siirtymistä palautumis- ja selviytymiskykyisempään, vihreämpään ja digitaaliseen Eurooppaan.

Koska tukivälineen käyttöön suunnataan rahoitusta ainoastaan rajattuna ajanjaksona, rahoitustuki ja jäsenvaltioiden tukivälineen puitteissa toteuttamat toimet olisi toteutettava etupainotteisesti vuoden 2024 loppuun mennessä. Sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin, vähintään 60 prosenttia kokonaismäärästä olisi sidottava vuoden 2022 loppuun mennessä. Sen vuoksi komission ja jäsenvaltioiden olisi käytettävä jäljellä olevat vuodet vuoden 2024 jälkeen monivuotisen rahoituskehyksen päättymiseen saakka asiaankuuluvien toimien täytäntöönpanon edistämiseen kentällä ja odotetun elpymisen saavuttamiseen asianomaisilla talouden aloilla ja sosiaalisektoreilla sekä palautumiskyvyn ja lähentymisen tukemiseen. Jos tukivälineen käyttöön on vielä sen jälkeen saatavilla rahoitusvaroja ja ne on unionin talousarviossa kohdennettu sille, komissio voisi järjestää myös lisäehdotuspyyntöjä.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tarkistetussa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja siihen liittyvässä alakohtaisessa lainsäädännössä ehdotetaan uusia ja vahvistettuja välineitä covid-19-pandemian taloudellisten seurausten lieventämiseksi. Tässä ehdotuksessa kyseinen toimenpidepaketti eli REACT-EU 3 integroidaan rakenne- ja koheesiorahastoihin sekä Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) ja InvestEU-ohjelmaa koskeviin muutettuihin ehdotuksiin [...]. Ehdotus on myös osa toimenpiteitä, joita on laadittu vallitsevaan covid-19-pandemiaan vastaamiseksi, kuten koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite 4 .

Ehdotetut välineet täydentävät toisiaan. REACT-EU:n kohteena ovat lyhyen aikavälin korjaavat kriisitoimet, jotka liittyvät työmarkkinoihin, terveydenhuoltoon ja pk-yrityksiin (maksuvalmius- ja vakavaraisuustuki) välittömän ja suoran tuen antamiseksi jäsenvaltioiden talouksille. Tukivälineellä tuetaan pidemmän aikavälin uudistuksia ja investointeja erityisesti vihreään ja digitaaliseen teknologiaan, millä on pysyvä vaikutus unionin talouden tuottavuuteen ja palautumiskykyyn.

Lisäksi useilla unionin tason politiikkavälineillä tuetaan uudistusten ja investointien toteuttamista. Tällä hetkellä jäsenvaltiot saavat teknistä tukea uudistusten valmisteluun ja toteuttamiseen rakenneuudistusten tukiohjelmasta. Unionin rahastoista rahoitetaan niiden kattamilla politiikanaloilla toteutettavia investointihankkeita, joiden yhteydessä edellytetään rahoituksen temaattista keskittämistä ja edellytetään useiden mahdollistavien edellytysten täyttymistä ennen maksujen suorittamista. InvestEU tarjoaa rahoitusta eri politiikkaikkunoihin kuuluville hankkeille, jotka eivät välttämättä liity uudistuspyrkimyksiin.

Tämä ehdotus sovitetaan tiiviisti yhteen EU-ohjausjakson yhteydessä annettavan toimintapolitiikan ohjauksen kanssa. Ensinnäkin tukivälineestä tuettavilla elpymis- ja palautumissuunnitelmilla on edistettävä neuvoston jäsenvaltioille EU-ohjausjakson yhteydessä antamien maakohtaisten suositusten tehokasta täytäntöönpanoa. Tähän ehdotukseen sisältyvät välineet tehostavat näin ollen EU-ohjausjaksoa ja edistävät siinä yksilöityihin haasteisiin vastaamista. Toiseksi jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien toimittamisen aikataulu sovitetaan EU-ohjausjakson aikatauluun, ja nämä suunnitelmat ovat kansallisten uudistusohjelmien liitteenä. Kolmanneksi näiden suunnitelmien täytäntöönpanon edistymisestä raportoidaan myös EU-ohjausjakson yhteydessä.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus on yhdenmukainen unionin muiden politiikkojen kanssa ja luo keskinäistä täydentävyyttä ja synergioita suhteessa niihin.

Komissio on ehdottanut uutta SURE-tukivälinettä 5 eurooppalaisten suojaamiseksi työttömyyden riskiltä. Sen tavoitteena on antaa jäsenvaltioille jopa 100 miljardia euroa taloudellista apua, jolla autetaan suojaamaan koronaviruspandemian vaikutuksista kärsiviä työpaikkoja ja työntekijöitä. Nämä lainat auttavat jäsenvaltioita selviytymään julkisten menojen äkillisestä kasvusta sen seurauksena, että ne ovat toteuttaneet toimia työllisyyden turvaamiseksi.

Lisäksi euroryhmä on päässyt poliittiseen yhteisymmärrykseen siitä, että Euroopan investointipankki ja Euroopan vakausmekanismi myöntävät yhdessä 440 miljardia euroa rahoitusta sitä tarvitseville yrityksille ja jäsenvaltioille. Viimeksi mainituille ei aseteta muita ehtoja kuin varojen käyttäminen terveydenhuollon, hoidon ja ennaltaehkäisyn välittömien ja välillisten kustannusten kattamiseen.

Näiden ennennäkemättömien eurooppalaisten finanssipoliittisten toimien ohella Euroopan keskuspankki on toteuttanut toimenpiteitä, kuten käynnistänyt 750 miljardin euron suuruisen pandemiaan liittyvän arvopaperien osto-ohjelman rahoitusvakauden säilyttämiseksi valtionvelkakirjamarkkinoilla. Sen myötä Euroopan keskuspankin vuonna 2020 ostamien omaisuuserien kokonaismäärä kasvaa 1,1 biljoonaan euroon.

Koska tukivälineessä keskitytään voimakkaasti investointeihin ja uudistuksiin, joilla pyritään vastaamaan vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyviin haasteisiin, se täydentää ja tukee Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja Euroopan digitaalistrategiaa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 175 artiklaan (kolmanteen kohtaan).

SEUT-sopimuksen 175 artiklan kolmannessa kohdassa määrätään, että jos rahastojen ulkopuoliset erityistoimet osoittautuvat tarpeellisiksi, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat päättää niistä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin muussa politiikassa päätettyjen toimenpiteiden soveltamista.

Asetuksen mukaisella elpymis- ja palautumistukivälineellä pyritään SEUT-sopimuksen 175 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti edistämään yhteenkuuluvuutta toimenpiteillä, joiden avulla asianomaiset jäsenvaltiot voivat elpyä covid-19-kriisistä nopeammin ja kestävämmällä tavalla ja tulla palautumiskykyisemmiksi.

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ehdotetun asetuksen mukaisten toimintojen rahoittamisessa noudatetaan eurooppalaisen lisäarvon periaatetta ja toissijaisuusperiaatetta. Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus keskitetään toimiin, joiden tavoitteita jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa yksin (välttämättömyyskriteeri) ja joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin.

Asetuksen yleisenä tavoitteena on lisätä yhteenkuuluvuutta toimenpiteillä, joiden avulla voidaan parantaa jäsenvaltioiden palautumiskykyä, lieventää kriisin sosiaalista ja taloudellista vaikutusta ja tukea vihreää siirtymää ja energiakäännettä. Näin edistetään unionin talouksien elpymistä ja vaalitaan niiden kasvupotentiaalia covid-19-kriisin jälkeen. Sen vuoksi tällä asetuksella perustettavalla elpymis- ja palautumistukivälineellä olisi tuettava uudistuksia ja investointeja, joilla vastataan jäsenvaltioiden rakenteellisiin haasteisiin.

Elpymis- ja palautumistukivälineen perimmäisenä toimintalogiikkana on, että tukea annetaan asianomaisen jäsenvaltion vapaaehtoisesti esittämän pyynnön perusteella. Sen vuoksi kukin jäsenvaltio päättää kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla tarjolla olevien mahdollisuuksien perusteella, tarvitaanko unionin tason toimia. Talouden elpymiseen ja palautumiskykyyn liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen on unionin edun mukaista.

Unionin tason toimia tarvitaan, jotta voidaan koordinoida covid-19-pandemian johdosta toteutettavia tehokkaita vastatoimia ja lieventää sen valtavia negatiivisia talousvaikutuksia. Unionin tason toimet ovat näin ollen tarpeen, jotta unionin talous saadaan elpymään nopeasti ja vahvasti. Jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa tätä tavoitetta riittävällä tavalla toimimalla yksin. Unionin toimilla voidaan saavuttaa lisäarvoa, kun laaditaan asetus, jolla perustetaan väline jäsenvaltioiden tukemiseksi taloudellisesti erittäin tarpeellisten uudistusten ja investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tällainen tuki auttaisi myös lieventämään vallitsevan covid-19-kriisin yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi Euroopan tasolla. Ehdotetulla asetuksella perustettavan elpymis- ja palautumistukivälineen vapaaehtoinen luonne ja yhteistyön perustuminen yhteisymmärrykselle läpi koko prosessin muodostavat lisätakeen sille, että suhteellisuusperiaatetta noudatetaan ja että jäsenvaltioiden ja komission välille syntyy keskinäinen luottamus ja yhteistyö.

Toimintatavan valinta

Edellä olevissa jaksoissa kuvattuja tavoitteita ei voida saavuttaa lainsäädännön yhdenmukaistamisen avulla tai jäsenvaltioiden vapaaehtoisilla toimilla. Ne voidaan saavuttaa ainoastaan asetuksella. Kaikkiin jäsenvaltioihin sovellettava asetus on myös sopivin oikeudellinen väline rahoitustuen myöntämisen järjestämiseksi, jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden yhdenvertainen kohtelu.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Sidosryhmien kuuleminen

Ehdotus on pitänyt valmistella kiireellisesti, jotta lainsäätäjät voivat hyväksyä sen ajoissa. Tämän vuoksi virallista sidosryhmien kuulemista ei voitu toteuttaa. Sidosryhmien näkemykset otettiin huomioon uudistusten tukiohjelmaehdotusta koskeneen lainsäädäntöprosessin aikana.

Vaikutustenarviointi

Ehdotuksen kiireellisyyden vuoksi vaikutustenarviointia ei ole tehty. Tämä asetusehdotus pohjautuu kuitenkin komission alkuperäiseen ehdotukseen uudistusten tukiohjelmasta. Se perustui vaikutustenarviointiin, jonka tärkeimmät päätelmät pätevät soveltuvin osin edelleen.

Perusoikeudet

Ehdotus vaikuttaa myönteisesti unionin perusoikeuksien kunnioittamiseen ja kehittämiseen edellyttäen, että jäsenvaltiot pyytävät ja saavat tukea niihin liittyvillä aloilla. Esimerkiksi työmarkkinoiden ja sosiaalivakuutuksen, terveydenhuollon, koulutuksen, ympäristön, pääoman, julkishallinnon ja oikeusjärjestelmän kaltaisilla aloilla myönnettävän tuen avulla voidaan edistää unionin perusoikeuksia, kuten ihmisarvoa, vapautta, yhdenvertaisuutta, yhteisvastuullisuutta, kansalaisten oikeuksia ja oikeudenkäyttöä.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tukivälineen toteuttamiseen tarkoitetut kokonaismäärärahat vahvistetaan 602 905 000 000 euroksi (käypinä hintoina). Määrärahat rahoitetaan unionin lainanottotoimista asetuksen (EU) XXX/XX (Euroopan unionin elpymisvälinettä koskeva asetus) mukaisesti. Määrä asetetaan jäsenvaltioiden saataville suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvana tukena, jota ei makseta takaisin (yhteensä 334 950 000 000 euroa), ja lainoina, joiden määrä on enintään 267 955 000 000 euroa. Tukea, jota ei makseta takaisin, pidetään varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

Koska tukivälineen rahoitusjärjestely on luonteeltaan määräaikainen ja suhteessa jäsenvaltioiden talouden elpymiseen, näiden varojen saatavuusaika päättyy 31. joulukuuta 2024 sekä rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, että lainatuen osalta.

Rahoitustuesta, jota ei makseta takaisin, olisi tehtävä tarvittavat, vähintään 60 prosenttia kokonaisvaroista kattavat oikeudelliset sitoumukset viimeistään 31. joulukuuta 2022. Talousarviositoumukset voidaan jakaa tarvittaessa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi siten, että uudistusten toteuttamisen alustava aikataulu on enintään neljä vuotta ja investointien toteuttamisen alustava aikataulu enintään seitsemän vuotta.

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Seuratakseen tässä asetuksessa säädetyn välineen tuloksellisuutta tavoitteiden saavuttamisessa komissio on määrittänyt tietyt keskeiset tulosindikaattorit ja kerää säännöllisesti niitä koskevia tietoja. Lisää jäsenvaltioiden yksittäisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien tason indikaattoreita on määriteltävä yhteisymmärryksessä kunkin jäsenvaltion kanssa. Nämä indikaattorit koskevat asianmukaisia mikrotason tietoja, jotka on tarvittaessa koottava yhteen, ja muita merkityksellisiä tietoja. Rahoitusosuus maksetaan sen jälkeen, kun kyseisen jäsenvaltion kanssa sovitut välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu. Nämä merkitykselliset tiedot on sisällytettävä erityiseen seurantavälineeseen jaoteltuina jäsenvaltioittain ja toimenpidealoittain.

Jäsenvaltiot esittävät tätä varten EU-ohjausjaksoon liittyvissä vuotuisissa edistymisraporteissaan näyttöä etenemisestä välitavoitteiden ja tavoitteiden suhteen ja antavat komissiolle pääsyn taustatietoihin, tarvittaessa myös hallinnollisiin tietoihin.

Välineiden vaikuttavuuden, tehokkuuden, merkityksellisyyden ja yhdenmukaisuuden arvioimiseksi tehdään arviointi ja jälkiarviointi. Komissio liittää arviointiin tarvittaessa ehdotuksen asetuksen tarkistamiseksi. Arvioinnit suoritetaan 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 6 mukaisesti. Arviointeihin sisältyy saatuja kokemuksia puutteiden ja/tai ongelmien havaitsemisesta tai mahdollisuuksista parantaa toimia tai niiden tuloksia ja edistää niiden hyödyntämisen ja vaikutuksen maksimointia.

Arviointi tehdään, kun toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoja, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua toteutuksen alkamisesta. Komissio suorittaa lopullisen jälkiarvioinnin viimeistään neljän vuoden kuluttua asetuksen soveltamisen päättymisestä. Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Tällä asetuksella perustetaan elpymis- ja palautumistukiväline. Tukivälineen soveltamisalaan kuuluu monia eri politiikanaloja, ja se kattaa yhteenkuuluvuuteen, vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, kilpailukykyyn, tuottavuuteen, terveydenhuoltoon ja älykkääseen innovointiin liittyviä aloja (3 artikla).

Rahoituspuitteet ovat seuraavat: i) 334 950 000 000 euroa rahoitustukeen (tuki, jota ei makseta takaisin) ja ii) 267 955 000 000 euroa jäsenvaltioille myönnettäviin lainoihin. Tuki, jota ei makseta takaisin, rahoitetaan varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuilla ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla. Oikeudelliset sitoumukset, jotka koskevat vähintään 60:tä prosenttia tuesta, jota ei makseta takaisin, olisi tehtävä viimeistään 31. joulukuuta 2022. Jäljellä olevan määrän osalta oikeudelliset sitoumukset olisi tehtävä viimeistään 31. joulukuuta 2024 (5 artikla). Jäsenvaltioiden on määrä voida siirtää vapaaehtoisesti varoja yhteistyössä hallinnoitavista ohjelmista elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöön (6 artikla).

Tällä asetuksella perustettavaan välineeseen sovelletaan rakenne- ja koheesiorahastojen yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa vahvistettuja talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa koskevia sääntöjä (9 artikla). Komissio hallinnoi tukivälinettä suoraan varainhoitoasetuksen mukaisesti (6 artikla). Rahoitustuki täydentää muista unionin rahastoista ja ohjelmista myönnettävää tukea, eikä sillä voida kattaa samoja kustannuksia (8 artikla).

Lisäksi asetuksessa säädetään tiedottamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (21 artikla) sekä kansalaisille (26 artikla) sekä täydentävyydestä (22 artikla), seurannasta (23 artikla), vuosikertomuksista (24 artikla) ja arvioinnista (25 artikla).

Tukivälineen tavoitteena on edistää unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta parantamalla jäsenvaltioiden palautumis- ja sopeutumiskykyä, lieventämällä kriisin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä tukemalla vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraali Eurooppa vuoteen 2050 mennessä. Näin voidaan myötävaikuttaa jäsenvaltioiden talouksien kasvupotentiaalin palauttamiseen covid-19-kriisin jälkeen ja edistää työpaikkojen syntyä ja kestävää kasvua. Tätä varten tukivälineestä annetaan jäsenvaltioille suoraa rahoitustukea uudistusten ja investointien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi (4 artikla). Asetuksessa vahvistetaan myös uudistusten ja investointien tukikelpoisuutta koskevat säännöt: jäsenvaltioiden olisi laadittava kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat, joissa esitetään uudistus- ja investointiohjelma seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Näihin suunnitelmiin olisi sisällyttävä toimenpiteitä uudistusten toteuttamiseksi ja julkisia investointihankkeita johdonmukaisena kokonaisuutena. Suunnitelmien olisi oltava linjassa EU-ohjausjaksossa yksilöityjen haasteiden ja prioriteettien, kansallisten uudistusohjelmien, kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien, oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien sekä unionin rahastojen yhteydessä hyväksyttyjen kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien kanssa. Niihin olisi sisällyttävä toimenpiteitä, joilla pyritään vastaamaan jäsenvaltioiden vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen suhteen kohtaamiin haasteisiin, ja siten edistämään kestävää elpymistä. Jos jäsenvaltio on vapautettu EU-ohjausjaksoon sisältyvästä seurannasta ja arvioinnista asetuksen (EU) N:o 472/2013 7 12 artiklan nojalla tai se on neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002 8 mukaisen seurannan kohteena, tämän asetuksen säännöksiä olisi sovellettava asianomaiseen jäsenvaltioon suhteessa niihin haasteisiin ja painopisteisiin, jotka on yksilöity kyseisissä asetuksissa vahvistetuissa toimenpiteissä (14 artikla).

Jotta jäsenvaltiot saavat taustatietoa elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, neuvosto voi keskustella EU-ohjausjakson yhteydessä elpymisen, palautumiskyvyn ja sopeutumiskyvyn tilasta unionissa. Tämän keskustelun olisi perustuttava EU-ohjausjakson yhteydessä saatavilla oleviin komission strategisiin ja analyyttisiin tietoihin sekä suunnitelmien täytäntöönpanoa aiempina vuosina koskeviin tietoihin, jos niitä on saatavilla (johdanto-osan 18 kappale).

Jäsenvaltiot voivat saada rahoitusosuuksia tukena, jota ei makseta takaisin. Jäsenvaltiokohtainen enimmäismäärä asetetaan määritetyn jakoperusteen perusteella (liite I). Määrät lasketaan väestömäärän sekä kunkin jäsenvaltion asukaskohtaisen käänteisen bruttokansantuotteen (BKT) ja suhteellisen työttömyysasteen perusteella (10 artikla). Määrärahat, jotka on tarkoitettu jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmia varten tukivälineestä annettavaan tukeen, jota ei makseta takaisin, asetetaan saataville 31. joulukuuta 2022 saakka. Tämän jälkeen komissio voi 31. joulukuuta 2024 saakka järjestää ehdotuspyyntöjä EU-ohjausjakson aikataulun mukaisesti, jos varoja on käytettävissä (11 artikla).

Sellaisen tuen lisäksi, jota ei tarvitse maksaa takaisin, jäsenvaltioilla on mahdollisuus hakea lainaa. Lainalla on tarkoitus rahoittaa lisäuudistuksia ja -investointeja. Lainahakemus voidaan esittää yhtä aikaa suunnitelman kanssa tai eri ajankohtana yhdessä tarkistetun suunnitelman kanssa (12 artikla). Kullekin jäsenvaltiolle myönnettävän lainan enimmäismäärä saa olla enintään 4,7 prosenttia maan bruttokansantulosta. Enimmäismäärän korottaminen on mahdollista poikkeuksellisissa olosuhteissa, jos varoja on käytettävissä. Kun komissio on tehnyt lainapäätöksen, se tekee lainasopimuksen asianomaisen jäsenvaltion kanssa (13 artikla).

Jäsenvaltioiden on toimitettava elpymis- ja palautumissuunnitelmat komissiolle viimeistään 30. huhtikuuta. Suunnitelman olisi oltava asianomaisen kansallisen uudistusohjelman liitteenä, mutta se voidaan toimittaa siitä erillään ja sitä aikaisemmin. Jäsenvaltiot voivat toimittaa suunnitelmaluonnoksen jo aikaisemmin yhdessä kansallisen talousarvioesityksen kanssa. Suunnitelmassa olisi esitettävä uudistukset ja investoinnit, joilla pyritään vastaamaan EU-ohjausjakson yhteydessä havaittuihin haasteisiin. Niissä olisi muun muassa selostettava, miten uudistukset ja investoinnit vahvistavat kyseisen jäsenvaltion kasvupotentiaalia ja taloudellista ja sosiaalista palautumiskykyä sekä myötävaikuttavat yhteenkuuluvuuden lisäämiseen. Suunnitelman olisi sisällettävä myös toimenpiteitä, joilla on merkitystä vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen kannalta. Lisäksi suunnitelmassa olisi esitettävä arvioidut kokonaiskustannukset sekä asianmukaiset välitavoitteet, tavoitteet ja alustava aikataulu uudistusten ja investointien toteuttamiselle. Ehdotettuun suunnitelmaan voisi tarvittaessa sisältyä lainahakemus lisäuudistuksia ja -investointeja varten (15 artikla). Suunnitelmaa voidaan muuttaa sen täytäntöönpanon aikana, jos se on objektiivisten olosuhteiden vuoksi perusteltua (18 artikla).

Komissio arvioi suunnitelmat läpinäkyvin perustein, joita ovat muun muassa seuraavat: odotetaanko suunnitelman vastaavan tuloksellisesti EU-ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin haasteisiin, edistetäänkö sillä jäsenvaltion kasvupotentiaalin ja taloudellisen ja sosiaalisen palautumiskyvyn lujittumista sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisääntymistä; sisältääkö suunnitelma toimenpiteitä, joilla on merkitystä vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen kannalta ja onko jäsenvaltion esittämä kustannusarvio kohtuullinen ja uskottava ja oikeassa suhteessa odotettuun talousvaikutukseen. Ehdotusten arvioimista varten luodaan luokitusjärjestelmä (liite II). Komissio arvioi tarvittaessa kyseisen jäsenvaltion esittämän lainahakemuksen myös sen perusteella, ovatko lisäuudistuksiin ja -investointeihin liittyvät korkeammat kustannukset uskottavat (16 artikla).

Arvioinnin jälkeen komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan jäsenvaltiolle kohdennettava rahoitusosuus (17 artikla) ja tarvittaessa lainan määrä. Jos arviointiperusteet täyttyvät tyydyttävästi, kyseiselle jäsenvaltiolle kohdennetaan varattu enimmäisrahoitusosuus tai suunnitelman kokonaiskustannusten määrä riippuen siitä, ovatko suunnitelman kustannukset suuremmat vai pienemmät kuin kyseiselle jäsenvaltiolle varattu enimmäisrahoitusosuus. Jos suunnitelma ei täytä arviointikriteerejä tyydyttävällä tavalla, jäsenvaltiolle ei myönnetä rahoitusta lainkaan.

Lainan määrä ei saa olla suurempi kuin elpymis- ja palautumissuunnitelman, sellaisena kuin se on tarvittaessa tarkistettuna, kokonaiskustannusten ja enimmäisrahoitusosuuden välinen erotus. Myös sille on asetettu kunkin tukikelpoisen jäsenvaltion osalta enimmäismäärä. Enimmäismäärää voidaan korottaa poikkeuksellisissa olosuhteissa käytettävissä olevien varojen puitteissa (12 artikla).

Lisäksi asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat maksuja ja muita rahoitukseen liittyviä seikkoja, kuten maksujen keskeyttämistä ja peruuttamista. Jäsenvaltio voi esittää maksupyynnön puolivuosittain. Rahoitusosuuden tai täydentävän lainatuen maksaminen olisi suoritettava erissä tavoitteiden ja välitavoitteiden saavuttamisen perusteella (19 artikla).

Asianomaisen jäsenvaltion on EU-ohjausjakson yhteydessä raportoitava neljännesvuosittain uudistussitoumusten toteuttamisessa saavutetusta edistyksestä, ja raportit on otettava asianmukaisesti huomioon kansallisissa uudistusohjelmissa. Lisäksi säädetään asianmukaisesta raportoinnista Euroopan parlamentille ja neuvostolle (20 artikla).

Komissiolle siirretään täytäntöönpanovaltaa elpymis- ja palautumissuunnitelmien hyväksymisen ja asiaankuuluvien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen perusteella tapahtuvan rahoitustuen maksamisen osalta komiteamenettelyä koskevan asetuksen tarkastelumenettelyn mukaisesti (27 artikla).

2020/0104 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 9 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 10 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 120 ja 121 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on harjoitettava talouspolitiikkaansa niin, että ne myötävaikuttavat unionin tavoitteiden toteuttamiseen neuvoston laatimat laajat suuntaviivat huomioon ottaen. Perussopimuksen 148 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava työllisyyspolitiikkaa, jossa otetaan huomioon työllisyyttä koskevat suuntaviivat. Sen vuoksi jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittaminen on yhteistä etua koskeva asia.

(2)Perussopimuksen 175 artiklassa määrätään muun muassa, että jäsenvaltioiden olisi sovitettava talouspolitiikkaansa yhteen siten, että saavutetaan 174 artiklassa vahvistetut taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevat tavoitteet.

(3)Unionin tasolla kansallisten uudistusten painopisteet määritellään ja niiden toteutusta seurataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson, jäljempänä ’EU-ohjausjakso’, sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden puitteissa. Jäsenvaltiot laativat omat monivuotiset kansalliset investointistrategiansa tukemaan näitä uudistuksia. Kyseiset strategiat olisi esitettävä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä keinona sellaisten ensisijaisten investointihankkeiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään kansallista ja/tai unionin rahoitusta.

(4)Covid-19-pandemian puhkeaminen vuoden 2020 alussa muutti tulevien vuosien talousnäkymiä unionissa ja koko maailmassa ja edellytti unionilta kiireellisiä ja koordinoituja toimia kaikille jäsenvaltioille aiheutuneista valtavista taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista selviämiseksi. Covid-19-pandemia on kärjistänyt väestörakenteeseen liittyviä haasteita. Vallitseva covid-19-pandemia samoin kuin aiempi talous- ja finanssikriisi ovat osoittaneet, että vahvoihin taloudellisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin perustuvien terveiden ja palautumiskykyisten talous- ja rahoitusjärjestelmien luominen auttaa jäsenvaltioita reagoimaan häiriöihin tehokkaammin ja toipumaan niistä nopeammin. Covid-19-kriisin keskipitkän ja pitkän aikavälin seuraukset riippuvat ratkaisevasti siitä, miten nopeasti jäsenvaltioiden taloudet elpyvät kriisistä. Tämä puolestaan riippuu siitä, miten suuri julkisen talouden liikkumavara jäsenvaltioilla on käytettävissään kriisin sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten lieventämistoimenpiteiden toteuttamiseen, ja niiden talouksien palautumiskyvystä. Sen vuoksi uudistukset ja investoinnit, joilla korjataan talouksien rakenteellisia heikkouksia ja lujitetaan niiden palautumiskykyä, ovat olennaisen tärkeitä, jotta taloudet saadaan takaisin kestävälle elpymisuralle ja vältetään maiden välisten erojen kasvaminen unionissa.

(5)Unionin toimintapoliittisiin painopisteisiin kuuluu sellaisten uudistusten toteuttaminen, joilla myötävaikutetaan kansantalouksien hyvän palautumiskyvyn saavuttamiseen, lujitetaan sopeutumiskykyä ja vapautetaan kasvupotentiaalia. Sen vuoksi ne ovat ratkaisevan tärkeitä elpymisen ohjaamiseksi kestävälle uralle ja ylöspäin suuntautuvan taloudellisen ja sosiaalisen lähentymisprosessin tukemiseksi. Tämä on pandemiakriisin jälkeen entistäkin tarpeellisempaa nopean elpymisen pohjustamiseksi.

(6)Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että kriisien aikana investoinnit vähenevät usein jyrkästi. Tässä nimenomaisessa tilanteessa on kuitenkin olennaisen tärkeää tukea investointeja, jotta voidaan vauhdittaa elpymistä ja vahvistaa pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Investoiminen vihreään ja digitaaliseen teknologiaan, valmiuksiin ja prosesseihin, joilla pyritään tukemaan siirtymistä puhtaaseen energiaan, ja energiatehokkuuden parantamiseen asuntosektorilla ja muilla talouden avainaloilla, on tärkeää kestävän kasvun saavuttamiseksi ja työpaikkojen syntymisen edistämiseksi. Se auttaa myös parantamaan unionin palautumiskykyä ja vähentämään sen riippuvuutta muista maista monipuolistamalla keskeisiä toimitusketjuja.

(7)Tällä hetkellä yhdestäkään välineestä ei myönnetä suoraa rahoitustukea, joka olisi kytketty tulosten saavuttamiseen ja jäsenvaltioiden uudistusten ja julkisten investointien toteuttamiseen vastauksena EU-ohjausjaksossa yksilöityihin haasteisiin ja jolla pyrittäisiin vaikuttamaan pysyvästi jäsenvaltioiden talouden tuottavuuteen ja palautumiskykyyn.

(8)Tätä taustaa vasten on tarpeen lujittaa tuen myöntämistä jäsenvaltioille koskevaa nykyistä kehystä ja antaa jäsenvaltioille suoraa rahoitustukea innovatiivisen välineen välityksellä. Tätä varten tällä asetuksella olisi perustettava elpymis- ja palautumistukiväline, jäljempänä ’tukiväline’, jotta voidaan antaa tehokasta ja merkittävää rahoitustukea vauhdittamaan uudistusten ja niihin liittyvien julkisten investointien toteutusta jäsenvaltioissa. Tukivälineen olisi oltava kattava, ja sen yhteydessä olisi hyödynnettävä komission ja jäsenvaltioiden kokemuksia muiden välineiden ja ohjelmien käytöstä.

(9)Tähän asetukseen perustuvat rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada aikaan tuloksia, ottaen huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja arvioitu vaatimusten noudattamatta jättämisen riski. Tässä yhteydessä olisi syytä harkita kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen, yksikkökustannusten sekä sellaisen rahoituksen hyödyntämistä, joka ei perustu kustannuksiin (varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan a alakohta).

(10)Elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä olisi toteutettava asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] mukaisesti ja siinä kohdennettujen määrärahojen rajoissa elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, jotta covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia voidaan lievittää. Tällaiset lisävarat olisi käytettävä siten, että varmistetaan asetuksessa [Euroopan unionin elpymisväline] säädettyjen määräaikojen noudattaminen.

(11)Kun otetaan huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Euroopan kestävän kasvun strategiana ja unionin antamien, Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista koskevien sitoumusten muuntaminen käytännön toimiksi, tällä asetuksella perustettavalla tukivälineellä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja ympäristökestävyyttä sekä yleistavoitetta, jonka mukaan 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista osoitetaan ilmastotavoitteiden tukemiseen.

(12)Näiden yleistavoitteiden täytäntöönpanemiseksi toimet määritellään tukivälineen valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä. Asianmukaista huomiota olisi kiinnitettävä myös siihen, millainen vaikutus tämän asetuksen mukaisesti toimitetuilla kansallisilla suunnitelmilla on vihreän siirtymän mutta myös digitaalisen muutoksen edistämiseen. Niillä molemmilla on ensisijainen rooli taloutemme käynnistämisessä uudelleen ja nykyaikaistamisessa.

(13)Jotta voidaan toteuttaa toimenpiteitä, joilla tukiväline kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan yhdenmukaisten täytäntöönpanoedellytysten varmistamiseksi, neuvostolle olisi annettava valta keskeyttää komission ehdotuksesta ja täytäntöönpanosäädöksillä elpymis- ja palautumissuunnitelmaehdotuksia koskevien päätösten hyväksymisen määräaika ja keskeyttää tästä tukivälineestä suoritettavat maksut, jos Euroopan parlamentin ja neuvoston [yhteisiä säännöksiä koskevassa] asetuksessa (EU) XXX/XX vahvistettuun talouden ohjausprosessiin liittyvissä tapauksissa on tapahtunut merkittävä vaatimusten noudattamatta jättäminen. Neuvostolle olisi myös annettava valta kumota kyseiset, samoja asiaankuuluvia tapauksia koskevat keskeytykset toimeenpanosäädöksillä komission ehdotuksesta.

(14)Tukivälineen yleisenä tavoitteena olisi oltava taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen. Tätä varten sen olisi osaltaan edistettävä jäsenvaltioiden palautumis- ja sopeutumiskyvyn parantamista, lievennettävä kriisin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä tuettava vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraali Eurooppa vuoteen 2050 mennessä. Näin voidaan myötävaikuttaa unionin talouksien kasvupotentiaalin palautumiseen kriisin jälkeen, mikä edistää työpaikkojen syntyä ja kestävää kasvua.

(15)Tukivälineen erityistavoitteena olisi oltava rahoitustuen antaminen elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitettyjen uudistusten ja investointien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän erityistavoitteeseen olisi pyrittävä tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.

(16)Sen varmistamiseksi, että elpymis- ja palautumissuunnitelma edistää tukivälineen tavoitteita, siihen olisi kuuluttava toimenpiteitä uudistusten toteuttamiseksi ja julkisia investointihankkeita johdonmukaisen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien olisi oltava linjassa EU-ohjausjakson yhteydessä yksilöityjen asiaankuuluvien maakohtaisten haasteiden ja painopisteiden, kansallisten uudistusohjelmien, kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien, oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien sekä unionin rahastojen yhteydessä hyväksyttyjen kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien kanssa. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalistrategian painopisteisiin kuuluvien toimien vauhdittamiseksi suunnitelmissa olisi esitettävä myös toimenpiteitä, jotka ovat merkityksellisiä vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen kannalta. Toimenpiteiden olisi mahdollistettava kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa ja niiden päivityksissä asetettujen tavoitteiden, päämäärien ja panosten nopea saavuttaminen. Kaikessa tuen kohteena olevassa toiminnassa olisi noudatettava kaikilta osin unionin ilmasto- ja ympäristöpainopisteitä.

(17)Jos jäsenvaltio on vapautettu EU-ohjausjaksoon sisältyvästä seurannasta ja arvioinnista asetuksen (EU) N:o 472/2013 11 12 artiklan nojalla tai se on neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002 12 mukaisen seurannan kohteena, tämän asetuksen säännöksiä olisi voitava soveltaa asianomaiseen jäsenvaltioon suhteessa niihin haasteisiin ja painopisteisiin, jotka on yksilöity kyseisissä asetuksissa vahvistetuissa toimenpiteissä.

(18)Jotta jäsenvaltiot saavat tietoa elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, neuvoston olisi voitava keskustella EU-ohjausjakson yhteydessä elpymisen, palautumiskyvyn ja sopeutumiskyvyn tilasta unionissa. Asianmukaisen näytön varmistamiseksi tämän keskustelun olisi perustuttava EU-ohjausjakson yhteydessä saatavilla oleviin komission strategisiin ja analyyttisiin tietoihin sekä suunnitelmien täytäntöönpanoa aiempina vuosina koskeviin tietoihin, jos niitä on saatavilla.

(19)Jotta voidaan varmistaa että rahoitusosuus on merkityksellinen ja vastaa jäsenvaltioiden todellisia tarpeita toteuttaa ja saattaa päätökseen elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvät uudistukset ja investoinnit, on aiheellista vahvistaa enimmäisrahoitusosuus, joka on jäsenvaltioiden käytettävissä tukivälineestä myönnettävänä rahoitustukena (toisin sanoen tukena, jota ei makseta takaisin). Enimmäisrahoitusosuus olisi laskettava väestömäärän sekä kunkin jäsenvaltion asukaskohtaisen käänteisen bruttokansantuotteen (BKT) ja suhteellisen työttömyysasteen perusteella.

(20)On tarpeen vahvistaa elpymis- ja palautumissuunnitelmaehdotusten sisältö ja menettely, jota noudattaen jäsenvaltiot toimittavat ehdotukset. Menettelyjen tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi jäsenvaltion olisi toimitettava elpymis- ja palautumissuunnitelma viimeistään 30 päivänä huhtikuuta kansallisen uudistusohjelman erillisenä liitteenä. Nopean täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava toimittaa suunnitelmaluonnos yhdessä seuraavan vuoden talousarvioesityksen kanssa 15 päivänä lokakuuta edellisenä vuonna.

(21)Jotta varmistetaan kansallinen omavastuullisuus ja keskittyminen asiaankuuluviin uudistuksiin ja investointeihin, tukea haluavien jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle asianmukaisella tavalla perusteltu elpymis- ja palautumissuunnitelma. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa olisi esitettävä yksityiskohtaiset toimenpiteet sen täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien tavoitteet ja välitavoitteet, sekä elpymis- ja palautumissuunnitelman odotettu vaikutus kasvupotentiaaliin, työpaikkojen syntymiseen sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen palautumiskykyyn. Sen olisi sisällettävä myös toimenpiteitä, joilla on merkitystä vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen kannalta. Lisäksi siihen olisi sisällyttävä selvitys ehdotetun elpymis- ja palautumissuunnitelman yhdenmukaisuudesta EU-ohjausjakson yhteydessä yksilöityjen asiaankuuluvien maakohtaisten haasteiden ja painopisteiden kanssa. Komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tekemään tiivistä yhteistyötä koko prosessin ajan.

(22)Komission olisi arvioitava jäsenvaltioiden ehdottamat elpymis- ja palautumissuunnitelmat ja toimittava tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Komissio noudattaa kaikilta osin prosessin kansallista omavastuullisuutta, ja ottaa sen vuoksi huomioon asianomaisen jäsenvaltion esittämät perustelut ja seikat sekä arvioi, odotetaanko jäsenvaltion ehdottaman elpymis- ja palautumissuunnitelman vastaavan tuloksellisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle EU-ohjausjakson yhteydessä osoitetussa maakohtaisessa suosituksessa tai muissa komission virallisesti antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa yksilöityihin haasteisiin; sisältääkö suunnitelma toimenpiteitä, jotka edistävät tuloksellisesti vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta ja niistä aiheutuviin haasteisiin vastaamista; odotetaanko suunnitelman tuottavan asianomaisessa jäsenvaltiossa pysyviä vaikutuksia; odotetaanko suunnitelman edistävän tuloksellisesti jäsenvaltion kasvupotentiaalin, työpaikkojen syntymisen sekä taloudellisen ja sosiaalisen palautumiskyvyn lujittumista, kriisin taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämistä sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisääntymistä; ovatko jäsenvaltion toimittamat perustelut esitetyn elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioiduista kokonaiskustannuksista mielekkäät ja uskottavat ja ovatko ne oikeassa suhteessa odotettuun talous- ja työllisyysvaikutukseen; sisältyykö ehdotettuun elpymis- ja palautumissuunnitelmaan toimenpiteitä, joilla toteutetaan uudistuksia ja julkisia investointihankkeita johdonmukaisina toimina ja onko odotettavissa, että jäsenvaltion ehdottamat järjestelyt takaavat elpymis- ja palautumissuunnitelman sekä ehdotettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden ja niihin liittyvien indikaattorien tuloksellisen toteutumisen.

(23)Tämän asetuksen liitteessä olisi esitettävä asiaankuuluvat suuntaviivat, joiden perusteella komissio voi arvioida läpinäkyvästi ja tasapuolisesti elpymis- ja palautumissuunnitelmia ja määrittää rahoitusosuuden tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja muiden asiaankuuluvien vaatimusten mukaisesti. Siksi elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevien ehdotusten arvioimista varten olisi läpinäkyvyyden ja tehokkuuden nimissä luotava luokitusjärjestelmä.

(24)Asiantuntija-avun ja jäsenvaltion pyynnöstä tapahtuvan vertaisneuvonnan käytöstä olisi oltava oma säännöksensä, jotta voidaan tukea korkealaatuisten suunnitelmien laatimista ja avustaa komissiota jäsenvaltioiden toimittamien elpymis- ja palautumissuunnitelmien sekä niiden täytäntöönpanoasteen arvioinnissa.

(25)Yksinkertaisuuden vuoksi rahoitusosuuden määrittelyssä olisi noudatettava yksinkertaisia kriteerejä. Rahoitusosuus olisi määritettävä asianomaisen jäsenvaltion ehdottaman elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten perusteella.

(26)Edellyttäen, että elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää arviointikriteerit tyydyttävällä tavalla, asianomaiselle jäsenvaltiolle olisi kohdennettava enimmäisrahoitusosuus, jos elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvien uudistusten ja investointien arvioidut kokonaiskustannukset ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin enimmäisrahoitusosuuden määrä. Sitä vastoin asianomaiselle jäsenvaltiolle olisi kohdennettava määrä, joka on yhtä suuri kuin elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset, jos tällaiset arvioidut kokonaiskustannukset ovat pienemmät kuin enimmäisrahoitusosuuden määrä. Jos elpymis- ja palautumissuunnitelma ei täytä arviointikriteerejä tyydyttävällä tavalla, jäsenvaltiolle ei pitäisi myöntää rahoitusta lainkaan.

(27)Jotta voidaan varmistaa, että rahoitustukea myönnetään etupainotteisesti ensimmäisinä kriisin jälkeisinä vuosina ja että se on yhteensopiva tähän välineeseen käytettävissä olevan rahoituksen kanssa, varoja olisi kohdennettava jäsenvaltioiden käyttöön 31 päivään joulukuuta 2024 saakka. Sen vuoksi tukeen, jota ei makseta takaisin, käytettävissä olevasta määrästä vähintään 60:tä prosenttia koskevat oikeudelliset sitoumukset olisi tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. Jäljellä olevasta määrästä olisi tehtävä oikeudelliset sitoumukset 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.

(28)Jäsenvaltion suunnitelmalle olisi voitava myöntää rahoitustukea lainana edellyttäen, että asianomainen jäsenvaltio tekee asianmukaisesti perustellun hakemuksen perusteella lainasopimuksen komission kanssa. Kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoa tukeville lainoille olisi myönnettävä maturiteetit, jotka vastaavat näiden menojen pitkän aikavälin luonnetta. Nämä maturiteetit voivat poiketa niiden varojen maturiteeteista, jotka unioni lainaa pääomamarkkinoilta jäsenvaltioille myönnettävien lainojen rahoittamiseksi. Sen vuoksi on tarpeen säätää mahdollisuudesta poiketa varainhoitoasetuksen 220 artiklan 2 kohdassa vahvistetusta periaatteesta, jonka mukaan rahoitusapua varten myönnettävien lainojen maturiteetteja ei saisi muuttaa.

(29)Lainahakemus olisi perusteltava elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviin lisäuudistuksiin ja -investointeihin liittyvillä rahoitustarpeilla, jotka ovat merkityksellisiä erityisesti vihreään siirtymän ja digitaalisen muutoksen kannalta, ja sen myötä sillä, että suunnitelman kustannukset ovat suuremmat kuin rahoitusosuuden, jota ei makseta takaisin, enimmäismäärä. Lainahakemus olisi voitava esittää yhtä aikaa suunnitelman toimittamisen kanssa. Jos lainahakemus esitetään eri ajankohtana, siihen olisi liitettävä tarkistettu suunnitelma, johon sisältyy täydentäviä välitavoitteita ja tavoitteita. Resurssien etupainotteisen käytön varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi haettava lainatukea viimeistään 31 päivänä elokuuta 2024. Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi kaikkien tämän asetuksen nojalla myönnettävien lainojen kokonaismäärälle olisi asetettava yläraja. Lisäksi kullekin jäsenvaltiolle myönnettävän lainan enimmäismäärä saisi olla enintään 4,7 prosenttia maan bruttokansantulosta. Ylärajan korottamisen olisi oltava mahdollista poikkeuksellisissa olosuhteissa, jos varoja on käytettävissä. Samoista varainhoidon moitteettomuutta koskevista syistä laina olisi voitava maksaa erissä tulosten saavuttamisen perusteella.

(30)Jäsenvaltiolla olisi oltava mahdollisuus esittää perusteltu pyyntö elpymis- ja palautumissuunnitelman muuttamiseksi sen täytäntöönpanoaikana, jos muutos on perusteltavissa objektiivisilla olosuhteilla. Komission olisi arvioitava perusteltu pyyntö ja tehtävä uusi päätös neljän kuukauden kuluessa.

(31)Välineen varainhoidon tehostamiseksi ja yksinkertaistamiseksi unionin rahoitustuki elpymis- ja palautumissuunnitelmille olisi annettava rahoituksena, joka perustuu tulosten saavuttamiseen, jota mitataan suhteessa hyväksytyissä elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitettyihin välitavoitteisiin ja tavoitteisiin. Tätä varten täydentävä lainatuki olisi kytkettävä rahoitustuen (tuen, jota ei makseta takaisin) kannalta merkityksellisten tavoitteiden lisäksi asetettuihin täydentäviin välitavoitteisiin ja tavoitteisiin.

(32)Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi olisi vahvistettava erityiset säännöt talousarviositoumuksia, maksuja, maksujen keskeyttämistä ja peruuttamista sekä varojen takaisinperintää varten. Ennustettavuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava esittää maksupyyntöjä kaksi kertaa vuodessa. Maksut olisi suoritettava erissä ja niiden olisi perustuttava komission myönteiseen arvioon jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta. Rahoitus olisi voitava keskeyttää ja peruuttaa, jos jäsenvaltio ei ole pannut elpymis- ja palautumissuunnitelmaa täytäntöön tyydyttävällä tavalla. Olisi otettava käyttöön tarkoituksenmukaiset kuulemismenettelyt sen varmistamiseksi, että rahoituksen keskeyttämistä ja peruuttamista ja maksettujen määrien takaisinperintää koskevassa komission päätöksessä kunnioitetaan jäsenvaltioiden oikeutta esittää huomautuksia.

(33)Täytäntöönpanon valvomiseksi tehokkaasti jäsenvaltioiden olisi raportoitava elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanossa tapahtuvasta edistymisestä neljännesvuosittain EU-ohjausjakson yhteydessä. Tällaiset asianomaisten jäsenvaltioiden laatimat kertomukset olisi otettava asianmukaisesti huomioon kansallisissa uudistusohjelmissa, joita olisi käytettävä välineenä raportoitaessa edistymisestä elpymis- ja palautumissuunnitelmien päätökseen saattamisessa.

(34)Komission hyväksymät elpymis- ja palautumissuunnitelmat olisi läpinäkyvyyden nimissä annettava tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ja komission olisi toteutettava tiedotustoimia tarpeen mukaan.

(35)Jotta voidaan varmistaa varojen tehokas ja johdonmukainen kohdentaminen unionin talousarviosta ja noudattaa moitteettoman varainhoidon periaatetta, tämän asetuksen mukaisten toimien olisi oltava yhdenmukaisia käynnissä olevien unionin ohjelmien kanssa ja täydennettävä niitä siten, että vältetään päällekkäisen rahoituksen myöntäminen samoihin menoihin. Komission ja jäsenvaltioiden olisi erityisesti huolehdittava tehokkaasta koordinoinnista prosessin kaikissa vaiheissa, jotta voidaan taata rahoituslähteiden keskinäinen yhteensopivuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja yhteisvaikutus. Tätä varten jäsenvaltioilta olisi edellytettävä asiaankuuluvien tietojen esittämistä jo myönnetystä tai suunnitellusta unionin rahoituksesta, kun ne toimittavat suunnitelmansa komissiolle. Tukivälineestä annettavan rahoitustuen olisi täydennettävä muista unionin rahastoista ja ohjelmista annettavaa tukea, ja tukivälineestä rahoitettaviin uudistus- ja investointihankkeisiin olisi voitava saada rahoitusta muista unionin ohjelmista ja välineistä edellyttäen, että tällainen tuki ei kata samoja kustannuksia.

(36)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tällä asetuksella perustettua elpymis- ja palautumistukivälinettä on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa kuuluttava mitattavissa olevia indikaattoreita, jotka muodostavat perustan välineen käytännön vaikutusten arvioimiselle.

(37)Komission on aiheellista antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomus tällä asetuksella perustetun tukivälineen täytäntöönpanosta. Kertomuksen olisi sisällettävä tietoja siitä, miten jäsenvaltiot ovat edistyneet hyväksyttyjen elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanossa. Lisäksi siihen olisi sisällyttävä tiedot tukivälineeseen Euroopan unionin elpymisvälineestä osoitettujen tuottojen määrästä edellisenä vuonna budjettikohdittain eriteltynä sekä tiedot Euroopan unionin elpymisvälineestä saatujen määrien osuudesta tukivälineen tavoitteiden saavuttamisessa.

(38)Tällä asetuksella perustetun tukivälineen tavoitteiden saavuttamisen, sen varojen käytön tuloksellisuuden ja sen lisäarvon tarkastelemiseksi olisi toteutettava riippumaton arviointi. Arviointiin olisi tarvittaessa liitettävä ehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi. Lisäksi olisi toteutettava riippumaton jälkiarviointi, jossa olisi tarkasteltava välineiden pitkäaikaisia vaikutuksia. 

(39)Komission olisi vahvistettava täytäntöönpanosäädöksellä elpymis- ja palautumissuunnitelmat, jotka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön, ja vastaava jäsenvaltioille kohdennettu rahoitusosuus. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Komission olisi käytettävä elpymis- ja palautumissuunnitelmien hyväksymiseen ja asiaankuuluvien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen perustuvaan rahoitustuen maksamiseen liittyvää täytäntöönpanovaltaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 13 mukaisesti kyseisen asetuksen tarkastelumenettelyä noudattaen. Täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisen jälkeen asianomaisen jäsenvaltion ja komission olisi voitava sopia tietyistä luonteeltaan teknisistä operatiivisista järjestelyistä, joissa esitetään yksityiskohtaisesti täytäntöönpanon näkökohdat aikataulujen, välitavoitteiden ja tavoitteiden indikaattoreiden sekä taustatietojen saatavuuden osalta. Jotta operatiiviset järjestelyt olisivat jatkuvasti merkityksellisiä elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon aikana vallitsevissa olosuhteissa, tällaisten teknisten järjestelyjen osatekijöitä olisi oltava mahdollista muuttaa yhteisellä suostumuksella. Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatetta koskevia yleistyneitä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja unionin rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(40)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 14 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 15 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 16 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 17  mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, oikaiseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 18 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, EPPOlle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin rahastojen täytäntöönpanoon osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet komissiolle, OLAFille, EPPOlle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle.

(41)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(42)Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Yleiset säännökset ja rahoituspuitteet

1 artikla
Kohde

Tällä asetuksella perustetaan elpymis- ja palautumistukiväline, jäljempänä myös ’tukiväline’.

Siinä vahvistetaan tukivälineen tavoitteet, rahoitus, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1.’unionin rahastoilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) YYY/XX 19 [yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen seuraaja] tarkoitettuja rahastoja;

2.’rahoitusosuudella’ rahoitustukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja joka on käytettävissä tai joka on osoitettu jäsenvaltioille tukivälineestä; ja

3.’talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaisella ohjausjaksolla’, jäljempänä ’EU-ohjausjakso’, 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 20 . 2 -a artiklassa säädettyä menettelyä.

3 artikla
Soveltamisala

Tällä asetuksella perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen soveltamisala koskee politiikan aloja, jotka liittyvät taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen, vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, terveydenhuoltoon, kilpailukykyyn, palautumiseen, tuottavuuteen, koulutukseen ja osaamiseen, tutkimukseen ja innovointiin, älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun, työllisyyteen ja investointeihin sekä rahoitusjärjestelmien vakauteen.

4 artikla
Yleiset ja erityiset tavoitteet

1.Elpymis- ja palautumistukivälineen yleisenä tavoitteena on edistää unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta parantamalla jäsenvaltioiden palautumis- ja sopeutumiskykyä, lieventämällä kriisin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä tukemalla vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta ja siten osaltaan palauttaa unionin talouksien kasvupotentiaali, edistää työpaikkojen luomista covid-19-kriisin jälkeen ja edistää kestävää kasvua.

2.Tämän yleisen tavoitteen saavuttamiseksi elpymis- ja palautumistukivälineen erityistavoitteena on antaa jäsenvaltioille taloudellista tukea niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitettyjen uudistusten ja investointien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän erityistavoitteeseen pyritään tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.

5 artikla
Euroopan unionin elpymisvälineestä peräisin olevat varat

1.Asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] 2 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan tästä tukivälineestä seuraavilla varoilla:

a) asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu 334 950 000 000 euron määrä käypinä hintoina, joka on käytettävissä tukeen, jota ei makseta takaisin, jollei asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] 4 artiklan 4 ja 8 kohdasta muuta johdu.

Näitä määriä pidetään ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

b) asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu 267 955 000 000 euron määrä käypinä hintoina, joka on käytettävissä jäsenvaltioiden lainatukeen 12 ja 13 artiklan mukaisesti, jollei asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] 4 artiklan 5 kohdasta muuta johdu.

2.Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla määrillä voidaan kattaa myös menoja, jotka liittyvät kunkin välineen hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämään valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, erityisesti selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, mukaan lukien unionin poliittisia painopisteitä koskeva komission tiedottaminen, sikäli kuin painopisteet liittyvät tämän asetuksen tavoitteisiin, sekä tiedonkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin ja organisaation omiin tietotekniikkavälineisiin liittyviä menoja sekä kaikkia muita teknisen ja hallinnollisen tuen menoja, joita komissiolle aiheutuu kunkin välineen hallinnoinnista. Menoilla voidaan kattaa myös kustannuksia, jotka aiheutuvat muista tukitoimista, kuten laadunvalvonnasta ja hankkeiden seurannasta kentällä, sekä vertaisneuvonnasta ja uudistusten ja investointien arviointiin ja toteuttamiseen liittyvistä asiantuntijapalveluista.

6 artikla
Yhteistyössä hallinnoitavista ohjelmista peräisin olevat varat

Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää tukivälineen käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

7 artikla
Toteutus

Komissio hallinnoi elpymis- ja palautumistukivälinettä suoraan varainhoitoasetuksen mukaisesti.

8 artikla
Täydentävyys ja täydentävä rahoitus

Elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävä tuki täydentää muista unionin rahastoista ja ohjelmista myönnettävää tukea. Uudistus- ja investointihankkeille voidaan myöntää tukea muista unionin ohjelmista ja välineistä edellyttäen, että tällaisella tuella ei kateta samoja kustannuksia.

9 artikla
Toimenpiteet, joilla tukiväline kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan

1.Sellaisen merkittävän noudattamatta jättämisen yhteydessä, joka liittyy mihin tahansa […] koskevista yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 15 artiklan 7 kohdassa säädettyyn tapaukseen, neuvosto päättää komission ehdotuksesta täytäntöönpanosäädöksellä keskeyttää 17 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen päätösten hyväksymisen määräajan tai keskeyttää elpymis- ja palautumistukivälineestä suoritettavat maksut.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettua maksujen keskeyttämistä koskevaa päätöstä sovelletaan maksatushakemuksiin, jotka on toimitettu sen päivän jälkeen, jona päätös keskeytyksestä tehtiin.

Jäljempänä 17 artiklassa tarkoitettua määräajan keskeyttämistä sovelletaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona 1 kohdassa tarkoitettu päätös tehtiin.

Jos maksut keskeytetään, sovelletaan [...] koskevista yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen 15 artiklan 9 kohtaa.

2.Minkä tahansa […] koskevista yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen 15 artiklan 11 kohdassa tarkoitetun tapauksen yhteydessä neuvosto päättää komission ehdotuksesta täytäntöönpanosäädöksellä kumota edeltävässä kohdassa tarkoitetun määräajan tai maksujen keskeytyksen.

Asianomaisia menettelyjä tai maksuja on jatkettava keskeyttämisen kumoamista seuraavana päivänä.

II LUKU

Rahoitusosuus, jakomenettely ja lainat

10 artikla
Enimmäisrahoitusosuus

Kunkin jäsenvaltion enimmäisrahoitusosuus 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun määrän jakomenettelyä varten lasketaan käyttäen liitteessä I vahvistettua menetelmää kunkin jäsenvaltion väestömäärän ja suhteellisen työttömyysasteen perusteella sekä käänteisessä suhteessa kunkin jäsenvaltion asukaskohtaiseen bruttokansantuotteeseen (BKT).

11 artikla
Rahoitusosuuksien jakaminen

1.Komissio asettaa saataville 31 päivään joulukuuta 2022 saakka 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun 334 950 000 000 euron rahoituksen. Kukin jäsenvaltio voi esittää 10 artiklassa tarkoitetun enimmäisrahoitusosuutensa puitteissa pyyntöjä elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa täytäntöönpanemiseksi.

2.Jos taloudellisia resursseja on käytettävissä, komissio voi järjestää ehdotuspyyntöjä 31 päivän joulukuuta 2022 ja 31 päivän joulukuuta 2024 välisenä aikana EU-ohjausjakson aikataulun mukaisesti. Tätä varten se julkaisee ohjeellisen aikataulun kyseisellä kaudella järjestettävistä ehdotuspyynnöistä ja ilmoittaa kussakin ehdotuspyynnössä jaettavissa olevan määrän. Kukin jäsenvaltio voi ehdottaa saavansa elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten enintään sille osoitettua osuutta vastaavan määrän liitteessä I tarkoitetusta käytettävissä olevasta määrästä. 

12 artikla
Lainat

1.Komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä myöntää kyseiselle jäsenvaltiolle lainatukea sen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten 31 päivään joulukuuta 2024 saakka.

2.Jäsenvaltio voi hakea lainaa samaan aikaan kun se toimittaa 15 artiklassa tarkoitetun elpymis- ja palautumissuunnitelman tai eri ajankohtana 31 päivään elokuuta 2024 saakka. Jälkimmäisessä tapauksessa hakemukseen on liitettävä tarkistettu suunnitelma, johon sisältyy uusia välitavoitteita ja tavoitteita.

3.Jäsenvaltion lainahakemuksessa on esitettävä:

a)lainatuen syyt, jotka perustellaan lisäuudistuksiin ja -investointeihin liittyvillä suuremmilla rahoitustarpeilla;

b)lisäuudistukset ja -investoinnit 15 artiklan mukaisesti;

c)asianomaisen elpymis- ja palautumissuunnitelman korkeammat kustannukset verrattuna 10 artiklassa tarkoitettuun enimmäisrahoitusosuuteen tai elpymis- ja palautumissuunnitelmalle 17 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla osoitettuun rahoitusosuuteen.

4.Asianomaisen jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelmalle myönnettävä lainatuki ei saa olla suurempi kuin elpymis- ja palautumissuunnitelman, sellaisena kuin se on tarvittaessa tarkistettuna, kokonaiskustannusten ja 10 artiklassa tarkoitetun enimmäisrahoitusosuuden välinen erotus. Kullekin jäsenvaltiolle myönnettävän lainan enimmäismäärä saa olla enintään 4,7 prosenttia maan bruttokansantulosta.

5.Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, lainatuen määrää voidaan poikkeuksellisissa olosuhteissa korottaa käytettävissä olevien varojen puitteissa.

6.Lainatuki maksetaan erissä edellyttäen, että välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu 17 artiklan 4 kohdan g alakohdan mukaisesti.

7.Komissio tekee päätöksen lainatukea koskevasta hakemuksesta 17 artiklan mukaisesti. Elpymis- ja palautumissuunnitelmaa on tarvittaessa muutettava vastaavasti.

13 artikla
Lainasopimus

1.Ennen lainasopimuksen tekemistä asianomaisen jäsenvaltion kanssa komissio arvioi,

a)ovatko lainahakemuksen perustelut ja lainan määrä kohtuulliset ja uskottavat suhteessa lisäuudistuksiin ja -investointeihin; ja

b)täyttävätkö lisäuudistukset ja -investoinnit 16 artiklan 3 kohdassa asetetut kriteerit.

2.Jos lainahakemus täyttää 1 kohdassa tarkoitetut kriteerit ja kun 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päätös on tehty, komissio tekee lainasopimuksen asianomaisen jäsenvaltion kanssa. Lainasopimuksen on sisällettävä varainhoitoasetuksen 220 artiklan 5 kohdassa säädettyjen seikkojen lisäksi seuraavat seikat:

a)lainan määrä euroina;

b)keskimääräinen maturiteetti; varainhoitoasetuksen 220 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta tähän maturiteettiin;

c)hinnoittelukaava ja lainan saatavuusaika;

d)nostoerien enimmäismäärä ja takaisinmaksuaikataulu;

e)muut seikat, jotka ovat tarpeen lainatuen toteuttamiseksi asianomaisten uudistusten ja investointihankkeiden osalta 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti.

3.Varainhoitoasetuksen 220 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti tukea saavat jäsenvaltiot maksavat tässä artiklassa tarkoitettuja lainoja varten lainatuista varoista aiheutuvat kustannukset.

4.Komissio vahvistaa tarvittavat järjestelyt tämän artiklan mukaisesti myönnettyihin lainoihin liittyvien lainanantotoimien hallinnoimiseksi.

5.Tämän artiklan mukaisesti myönnetystä lainasta hyötyvän jäsenvaltion on avattava erillinen tili saadun lainan hallinnointia varten. Sen on myös siirrettävä lainan erääntyvä pääoma ja korot komission ilmoittamalle tilille edellisen kohdan mukaisesti käyttöön otettujen järjestelyjen mukaisesti kaksikymmentä TARGET2-pankkipäivää ennen kyseistä eräpäivää.

III LUKU

Elpymis- ja palautumissuunnitelmat

14 artikla
Tukikelpoisuus

1.Jäsenvaltioiden on 4 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti laadittava kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat. Näissä suunnitelmissa on esitettävä asianomaisen jäsenvaltion uudistus- ja investointiohjelma seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Elpymis- ja palautumissuunnitelmiin, jotka voivat saada rahoitusta tästä tukivälineestä, on sisällyttävä toimenpiteitä uudistusten ja julkisten investointihankkeiden toteuttamiseksi johdonmukaisen paketin puitteissa.

2.Elpymis- ja palautumissuunnitelmien on muodostettava johdonmukainen kokonaisuus EU-ohjausjakson yhteydessä yksilöityjen asiaankuuluvien maakohtaisten haasteiden ja prioriteettien ja erityisesti vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyvien tai niistä johtuvien prioriteettien kanssa. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien on muodostettava johdonmukainen kokonaisuus niiden tietojen kanssa, jotka jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet EU-ohjausjakson mukaisiin kansallisiin uudistusohjelmiin, asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisiin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiinsa 21 ja niiden päivityksiin, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston mukaisiin alueellisiin oikeudenmukaista siirtymää koskeviin suunnitelmiin 22 sekä unionin rahastojen mukaisiin kumppanuussopimuksiin ja toimenpideohjelmiin.

3.Jos jäsenvaltio on vapautettu EU-ohjausjakson seurannasta ja arvioinnista asetuksen (EU) N:o 472/2013 12 artiklan nojalla tai jos se on neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002 mukaisen seurannan kohteena, tämän asetuksen säännöksiä on sovellettava asianomaiseen jäsenvaltioon niiden haasteiden ja prioriteettien osalta, jotka on yksilöity asetuksissa vahvistetuissa toimenpiteissä.

15 artikla
Elpymis- ja palautumissuunnitelma

1.Jäsenvaltion, joka haluaa saada tukea tukivälineestä, on toimitettava komissiolle 14 artiklan 1 kohdassa määritelty elpymis- ja palautumissuunnitelma.

2.Asianomaisen jäsenvaltion esittämän elpymis- ja palautumissuunnitelman on oltava kyseisen jäsenvaltion kansallisen uudistusohjelman liitteenä, ja se on toimitettava virallisesti viimeistään 30 päivänä huhtikuuta. Jäsenvaltio voi toimittaa suunnitelmaluonnoksen edellisen vuoden lokakuun 15 päivästä alkaen yhdessä seuraavan vuoden talousarvioesityksen kanssa.

3.Elpymis- ja palautumissuunnitelma on perusteltava asianmukaisesti. Siinä on esitettävä erityisesti seuraavat seikat:

a)selvitys siitä, mitä toimia aiotaan toteuttaa EU-ohjausjakson yhteydessä yksilöityjen asiaankuuluvien maakohtaisten haasteiden ja painopisteiden osalta;

b)selvitys siitä, miten suunnitelma edistää jäsenvaltion kasvupotentiaalia, työpaikkojen syntymistä sekä taloudellisen ja sosiaalisen palautumiskyvyn lujittumista, kriisin taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämistä sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisääntymistä;

c)selvitys siitä, mikä merkitys suunnitelman toimenpiteillä odotetaan olevan vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen tai niistä johtuvien haasteiden kannalta;

d)uudistusten toteuttamisen suunnitellut välitavoitteet, tavoitteet ja alustava aikataulu enintään neljän vuoden ajalle sekä vastaavat tiedot investoinneista enintään seitsemän vuoden ajalle;

e)suunnitellut investointihankkeet ja niihin liittyvä investointikausi;

f)elpymis- ja palautumissuunnitelman kattamien uudistusten ja investointien arvioidut kokonaiskustannukset (jäljempänä myös ’elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset’) perusteluineen sekä tieto siitä, miksi ne ovat oikeassa suhteessa odotettuun talous- ja työllisyysvaikutukseen;

g)tarvittaessa tiedot jo myönnetystä tai suunnitellusta unionin rahoituksesta;

h)mahdollisesti tarvittavat liitännäistoimenpiteet;

i)elpymis- ja palautumissuunnitelman johdonmukaisuuden perustelut;

j)asianomaisen jäsenvaltion järjestelyt elpymis- ja palautumissuunnitelman tuloksellista toteuttamista varten, mukaan lukien ehdotetut välitavoitteet ja tavoitteet ja niihin liittyvät indikaattorit;

k)tarvittaessa 12 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut lainatukihakemukset ja täydentävät välitavoitteet sekä niiden osatekijät; ja

l)kaikki muut merkitykselliset tiedot.

4.Jäsenvaltiot voivat pyytää elpymis- palautumissuunnitelmaa koskevien ehdotustensa valmistelua varten komissiolta hyvien käytänteiden vaihtoa, jotta ehdotuksia esittävät jäsenvaltiot voivat hyödyntää muiden jäsenvaltioiden kokemuksia. Jäsenvaltiot voivat myös pyytää teknistä tukea teknisen tuen välineestä siitä annetun asetuksen mukaisesti.

16 artikla
Komission arviointi

1.Komissio arvioi elpymis- ja palautumissuunnitelmia tiiviissä yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion kanssa. Komissio voi esittää huomautuksia tai pyytää lisätietoja. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava pyydetyt lisätiedot, ja se voi tarvittaessa tarkistaa ehdotustaan ennen sen virallista toimittamista.

2.Arvioidessaan elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ja määrittäessään asianomaiselle jäsenvaltiolle myönnettävää määrää komissio ottaa huomioon jäsenvaltiota koskevat analyyttiset tiedot, jotka ovat saatavilla EU-ohjausjakson yhteydessä, sekä 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltion esittämät perustelut ja seikat sekä kaikki muut merkitykselliset tiedot, mukaan lukien erityisesti asianomaisen jäsenvaltion kansalliseen uudistusohjelmaan ja kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan sisältyvät tiedot ja tarvittaessa teknisen tuen välineen kautta saadut teknistä tukea koskevat tiedot.

3.Komissio arvioi elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksellisyyttä ja johdonmukaisuutta sekä sen vaikutusta vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen ja ottaa tätä varten huomioon seuraavat kriteerit:

a)odotetaanko elpymis- ja palautumissuunnitelman vastaavan tuloksellisesti haasteisiin, jotka on yksilöity asianomaiselle jäsenvaltiolle EU-ohjausjakson yhteydessä osoitetuissa maakohtaisissa suosituksissa tai muissa komission virallisesti antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa;

b)sisältääkö suunnitelma toimenpiteitä, jotka edistävät tuloksellisesti vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta tai niistä aiheutuviin haasteisiin vastaamista;

c)odotetaanko elpymis- ja palautumissuunnitelman tuottavan pysyviä vaikutuksia asianomaisessa jäsenvaltiossa;

d)odotetaanko elpymis- ja palautumissuunnitelman edistävän tuloksellisesti jäsenvaltion kasvupotentiaalin, työpaikkojen syntymisen sekä taloudellisen ja sosiaalisen palautumiskyvyn lujittumista, kriisin taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämistä sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisääntymistä;

e)ovatko jäsenvaltion toimittamat perustelut esitetyn elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrästä mielekkäät ja uskottavat ja ovatko ne oikeassa suhteessa odotettuun talous- ja työllisyysvaikutukseen;

f)sisältyykö elpymis- ja palautumissuunnitelmaan toimenpiteitä, joilla pannaan täytäntöön uudistuksia ja julkisia investointihankkeita johdonmukaisina toimina;

g)onko odotettavissa, että asianomaisten jäsenvaltioiden ehdottamat järjestelyt takaavat elpymis- ja palautumissuunnitelman,mukaan lukien suunniteltujen välitavoitteiden, tavoitteiden, aikataulun ja niihin liittyvien indikaattoreiden tuloksellisen toteuttamisen.

4.Jos asianomainen jäsenvaltio on pyytänyt 12 artiklassa tarkoitettua lainatukea, komissio arvioi, täyttääkö lainahakemus 13 artiklan 1 kohdassa säädetyt perusteet ja erityisesti täyttävätkö lainahakemuksen kohteena olevat lisäuudistukset ja -investoinnit 3 kohdan mukaiset arviointikriteerit.

5.Komissio voi käyttää asiantuntijoita apuna jäsenvaltioiden toimittamien elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioinnissa.

17 artikla
Komission päätös

1.Komissio antaa päätöksensä jäsenvaltion esittämästä virallisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmasta täytäntöönpanosäädöksellä neljän kuukauden kuluessa suunnitelman toimittamisesta. Jos komission arvio jäsenvaltion esittämästä elpymis- ja palautumissuunnitelmasta on myönteinen, päätöksessä vahvistetaan uudistukset ja investointihankkeet, jotka jäsenvaltion on toteutettava, sekä niiden välitavoitteet ja tavoitteet ja 11 artiklan mukaisesti myönnetty rahoitusosuus.

2.Jos asianomainen jäsenvaltio pyytää lainatukea, päätöksessä on vahvistettava myös 12 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettu lainatuen määrä sekä lisäuudistukset ja investointihankkeet, jotka lainatuen piiriin kuuluvan jäsenvaltion on määrä toteuttaa, mukaan lukien täydentävät välitavoitteet ja tavoitteet.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusosuus on määriteltävä asianomaisen jäsenvaltion ehdottaman 16 artiklan 3 kohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti arvioidun elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten perusteella. Rahoitusosuuden määrä vahvistetaan seuraavasti:

a)jos elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää tyydyttävästi 16 artiklan 3 kohdassa säädetyt kriteerit ja elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin 10 artiklassa tarkoitettu kyseiselle jäsenvaltiolle myönnettävä enimmäisrahoitusosuus, asianomaiselle jäsenvaltiolle kohdennettu rahoitusosuus on yhtä suuri kuin 10 artiklassa tarkoitetun enimmäisrahoitusosuuden kokonaismäärä;

b)jos elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää tyydyttävästi 16 artiklan 3 kohdassa säädetyt perusteet ja elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat pienemmät kuin 10 artiklassa tarkoitettu kyseiselle jäsenvaltiolle myönnettävä enimmäisrahoitusosuus, jäsenvaltiolle myönnettävä rahoitusosuus on yhtä suuri kuin elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset;

c)jos elpymis- ja palautumissuunnitelma ei täytä tyydyttävästi 16 artiklan 3 kohdassa säädettyjä kriteerejä, jäsenvaltiolle ei myönnetä rahoitusosuutta.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä säädetään myös seuraavista:

a)rahoitusosuus, joka maksetaan erissä sen jälkeen, kun jäsenvaltio on tyydyttävällä tavalla saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt välitavoitteet ja tavoitteet;

b)uudistusten ja investointihankkeiden kuvaus sekä elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset;

c)elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoaika seuraavasti:

1)investoinnin päätökseen saattamisen osalta investointijakso, jonka aikana investointihanke on toteutettava, päättyy viimeistään seitsemän vuoden kuluttua päätöksen hyväksymisestä;

2)uudistusten päätökseen saattamisen osalta jakso, jonka aikana uudistukset on toteutettava, päättyy viimeistään neljän vuoden kuluttua päätöksen hyväksymisestä;

d)elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanojärjestelyt ja -aikataulu;

e)suunniteltujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista koskevat indikaattorit; ja

f)järjestelyt, joiden mukaisesti komissiolle annetaan pääsy merkityksellisiin taustatietoihin;

g)tarvittaessa lainan määrä, joka maksetaan erissä, ja täydentävät välitavoitteet ja tavoitteet, jotka liittyvät lainatuen maksamiseen.

5.Jos komissio antaa elpymis- ja palautumissuunnitelmasta kielteisen arvion, se toimittaa asianmukaisesti perustellun arvion neljän kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut ehdotuksen.

6.Edellä d alakohdassa tarkoitettuja täytäntöönpanojärjestelyjä ja -aikataulua, e alakohdassa tarkoitettujen suunniteltujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä asiaankuuluvia indikaattoreita, järjestelyjä, joiden mukaisesti komissio saa käyttöönsä f alakohdassa tarkoitetut taustatiedot, ja tarvittaessa 4 kohdan g alakohdassa tarkoitetun lainatuen maksamiseen liittyviä täydentäviä välitavoitteita ja -tavoitteita on havainnollistettava operatiivisessa järjestelyssä, josta asianomainen jäsenvaltio ja komissio sopivat sen jälkeen, kun 1 kohdassa tarkoitettu päätös on hyväksytty.

7.Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

18 artikla
Jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelman muuttaminen

1.Jos asianomainen jäsenvaltio ei objektiivisten olosuhteiden vuoksi enää pysty toteuttamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ja siihen liittyviä välitavoitteita ja tavoitteita joko osittain tai lainkaan, jäsenvaltio voi esittää komissiolle perustellun pyynnön 17 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen muuttamiseksi tai korvaamiseksi. Jäsenvaltio voi tätä varten joko muuttaa elpymis- ja palautumissuunnitelmaa tai esittää kokonaan uuden suunnitelman.

2.Jos komissio katsoo, että elpymis- ja palautumissuunnitelman muuttaminen on jäsenvaltion esittämien perustelujen nojalla aiheellista, se arvioi uuden suunnitelman 16 artiklan säännösten mukaisesti ja antaa uuden päätöksen 17 artiklan mukaisesti neljän kuukauden kuluessa siitä kun pyyntö on virallisesti esitetty.

3.Jos komissio katsoo, että elpymis- ja palautumissuunnitelman muuttaminen ei ole jäsenvaltion esittämien perustelujen nojalla aiheellista, se hylkää pyynnön neljän kuukauden kuluessa siitä kun se on virallisesti esitetty annettuaan ensin jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa yhden kuukauden kuluessa komission päätelmien tiedoksiantamisesta.

IV LUKU

Rahoitussäännökset

19 artikla
Maksujen suorittamista, keskeyttämistä ja peruuttamista koskevat säännöt

1.Edellä 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu komission päätös on varainhoitoasetuksessa tarkoitettu yksittäinen oikeudellinen sitoumus, joka voi perustua kokonaissitoumuksiin. Talousarviositoumukset voidaan tarvittaessa jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi.

2.Tässä artiklassa tarkoitettu rahoitusosuuksien maksaminen asianomaiselle jäsenvaltiolle tehdään talousarviomäärärahojen mukaisesti ja käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Tässä artiklassa tarkoitetut komission päätökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.Kun komission täytäntöönpanosäädöksellä hyväksytyssä elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt sovitut välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu, asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle rahoitusosuuden ja tarvittaessa lainaerän maksamista koskeva asianmukaisesti perusteltu pyyntö. Jäsenvaltiot voivat esittää tällaisia maksupyyntöjä komissiolle puolivuosittain. Komissio arvioi kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, onko 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä asetetut välitavoitteet ja tavoitteet toteutettu tyydyttävästi. Arvioinnissa on otettava huomioon myös 17 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu operatiivinen järjestely. Asiantuntijat voivat avustaa komissiota.

Jos komissio antaa myönteisen arvion, se tekee päätöksen, jolla hyväksytään rahoitusosuuden maksaminen varainhoitoasetuksen mukaisesti.

4.Jos komissio toteaa 3 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulosten perusteella, että 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä asetettuja välitavoitteita ja tavoitteita ei ole saavutettu tyydyttävästi, rahoitusosuuden maksaminen keskeytetään joko kokonaan tai osittain. Asianomainen jäsenvaltio voi esittää huomautuksensa kuukauden kuluessa komission arvioinnin tiedoksiantamisesta.

Keskeytys lopetetaan, kun jäsenvaltio on toteuttanut tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävä saavuttaminen.

5.Varainhoitoasetuksen 116 artiklan 2 kohdasta poiketen maksuajan kuluminen alkaa päivästä, jona asianomaiselle jäsenvaltiolle annetaan tiedoksi 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu myönteinen arvio tai 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu maksuajan keskeytyksen lopettaminen.

6.Jos asianomainen jäsenvaltio ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä kuuden kuukauden kuluessa keskeytyksen alkamisesta, komissio peruuttaa rahoitusosuuden määrän varainhoitoasetuksen 14 artiklan 1 kohdan nojalla annettuaan jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa kahden kuukauden kuluessa komission päätelmien tiedoksiantamisesta.

7.Jos asianomainen jäsenvaltio ei ole saavuttanut konkreettista edistymistä minkään olennaisen välitavoitteen tai tavoitteen suhteen kahdeksantoista kuukauden kuluessa 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen hyväksymisestä, rahoitusosuuden määrä peruutetaan varainhoitoasetuksen 14 artiklan 1 kohdan nojalla.

Komissio antaa rahoitusosuuden peruuttamista koskevan päätöksen annettuaan jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on antanut tiedoksi arvionsa, jonka mukaan konkreettista edistymistä ei ole saavutettu. 

8.Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin täydentävään lainatukeen 13 artiklassa tarkoitetun lainasopimuksen määräysten ja 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti.

V LUKU

Raportointi ja tiedottaminen

20 artikla
Jäsenvaltion raportointi EU-ohjausjakson yhteydessä

Asianomaisen jäsenvaltion on EU-ohjausjakson yhteydessä raportoitava neljännesvuosittain elpymis- ja palautumissuunnitelmien, 17 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu operatiivinen järjestely mukaan lukien, täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä. Tätä varten jäsenvaltioiden neljännesvuosiraportit on otettava asianmukaisesti huomioon kansallisissa uudistusohjelmissa, joita käytetään välineenä raportoitaessa edistymisestä elpymis- ja palautumissuunnitelmien päätökseen saattamisessa.

21 artikla
Jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevien tietojen antaminen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja niitä koskeva tiedottaminen

1.Komissio toimittaa elpymis- ja palautumissuunnitelmat, sellaisina kuin ne on hyväksytty komission täytäntöönpanosäädöksellä 17 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilman aiheetonta viivytystä. Asianomainen jäsenvaltio voi pyytää komissiota poistamaan arkaluonteisia tai luottamuksellisia tietoja, joiden luovuttaminen vaarantaisi jäsenvaltion yleisen edun.

2.Komissio voi toteuttaa tiedotustoimia varmistaakseen asianomaisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa suunniteltuun rahoitustukeen liittyvän unionin rahoituksen näkyvyyden, mukaan lukien yhteiset tiedotustoimet asianomaisten kansallisten viranomaisten kanssa.

VI LUKU

Täydentävyys, seuranta ja arviointi

22 artikla
Koordinointi ja täydentävyys

Komissio ja asianomaiset jäsenvaltiot edistävät omien vastuualueidensa mukaisesti synergiaa ja varmistavat tehokkaan koordinoinnin tällä asetuksella perustettavien välineiden ja unionin muiden ohjelmien ja välineiden välillä ja erityisesti unionin rahastoista rahoitettavien toimenpiteiden kanssa. Tätä varten ne

a)varmistavat eri välineiden täydentävyyden, synergian, johdonmukaisuuden ja yhdenmukaisuuden unionin, kansallisella ja tapauksen mukaan alueellisella tasolla, erityisesti suhteessa unionin rahastoista rahoitettaviin toimenpiteisiin, sekä suunnitteluvaiheessa että toteuttamisen aikana;

b)optimoivat koordinointimekanismeja päällekkäisyyksien välttämiseksi; ja

c)varmistavat täytäntöönpanosta vastaavien tahojen tiiviin yhteistyön unionin, kansallisella ja tapauksen mukaan alueellisella tasolla, jotta tällä asetuksella perustettuihin välineisiin liittyvät tavoitteet saavutetaan.

23 artikla
Täytäntöönpanon seuranta

1.Komissio seuraa tukivälineen täytäntöönpanoa ja mittaa 4 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan edistymisestä ja seurataan ja arvioidaan tukivälineen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamista, esitetään liitteessä III. Täytäntöönpanon seurannan on oltava kohdennettua ja oikeassa suhteessa tukivälineen puitteissa toteutettaviin toimiin.

2.Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että toimien toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

24 artikla
Vuosikertomus

1.Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen tällä asetuksella perustetun tukivälineen täytäntöönpanosta.

2.Vuosikertomuksessa on oltava tiedot siitä, miten asianomaiset jäsenvaltiot ovat edistyneet elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanossa tukivälineen puitteissa.

3.Vuosikertomuksessa on oltava myös seuraavat tiedot:

a)tukivälineeseen Euroopan unionin elpymisvälineestä osoitettujen tuottojen määrä edellisenä vuonna budjettikohdittain eriteltynä, ja

b)Euroopan unionin elpymisvälineestä saatujen määrien osuus tukivälineen tavoitteiden saavuttamisessa.

4.Komissio voi tarvittaessa hyödyntää 2 kohdassa tarkoitetussa toimintaa koskevassa raportoinnissa EU-ohjausjakson yhteydessä virallisesti antamiensa asiakirjojen sisältöä.

25 artikla
Tukivälineen väli- ja jälkiarviointi

1.Neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle riippumattoman arviointikertomuksen asetuksen täytäntöönpanosta ja riippumattoman jälkiarviointikertomuksen viimeistään kolmen vuoden kuluttua vuoden 2027 päättymisestä.

2.Arviointikertomus sisältää erityisesti arvion siitä, missä määrin tavoitteet on saavutettu, varojen käytön tehokkuudesta ja tukivälineen eurooppalaisesta lisäarvosta. Siinä käsitellään myös sitä, ovatko kaikki tavoitteet ja toimet edelleen merkityksellisiä.

3.Arviointiin liitetään tarvittaessa ehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi.

4.Jälkiarviointikertomuksessa arvioidaan kokonaisvaltaisesti tällä asetuksella perustettuja välineitä ja esitetään tietoja niiden pitkän aikavälin vaikutuksista.

VII LUKU

Siirtymä- ja loppusäännökset

26 artikla
Tiedottaminen, viestintä ja julkisuus

1.Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat tällä asetuksella perustettuja välineitä sekä niiden toimia ja tuloksia. Tällä asetuksella perustetuille välineille osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 4 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

27 artikla
Komiteamenettely

1.    Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

28 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 23  

Koheesio

Talous- ja rahoitusasiat

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

X  Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen 

 Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 24  

 Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Elpymis- ja palautumistukivälineen strategisena tavoitteena on edistää unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta parantamalla jäsenvaltioiden palautumis- ja sopeutumiskykyä ja lähentymistä sekä tukemalla vihreää siirtymää ja energiakäännettä ja siten osaltaan palauttaa jäsenvaltioiden talouksien kasvupotentiaali covid-19-kriisin jälkeen ja edistää kestävää kasvua.

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro

Erityistavoitteena on antaa jäsenvaltioille rahoitustukea (avustuksia ja lainoja), jolla pyritään saavuttamaan jäsenvaltioiden toimittamissa ja komission hyväksymissä elpymis- ja palautumissuunnitelmissa määritetyt uudistusten ja investointien välitavoitteet ja tavoitteet. Erityistavoitteeseen pyritään tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

[…]

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Tukivälineestä myönnettävä rahoitustuki on kytketty tulosten saavuttamiseen. Näin ollen tukivälineen odotetaan osaltaan parantavan jäsenvaltioiden palautumis- ja sopeutumiskykyä sekä edistävän paluuta talouden elpymisen ja kestävän kasvun uralle. Tavoitteisiin sisältyy myös vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen helpottaminen ja prosessin oikeudenmukaisuuden varmistaminen sosiaalisektorien osalta.

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Tuotosindikaattorit:

komission hyväksymien suunnitelmien lukumäärä;

suunnitelmille osoitettu kokonaisrahoitusosuus

Tulosindikaattorit: 

täytäntöönpantujen suunnitelmien lukumäärä 

Vaikutusindikaattorit

suunnitelmissa asetetut tavoitteet, jotka on saavutettu muun muassa saadun rahoitustuen ansiosta

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Vahvoihin taloudellisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin perustuvien terveiden ja palautumiskykyisten talouksien ja rahoitusjärjestelmien luominen auttaa jäsenvaltioita reagoimaan häiriöihin tehokkaammin ja toipumaan niistä nopeammin. Sen vuoksi uudistukset ja investoinnit, joilla korjataan talouksien rakenteellisia heikkouksia ja lujitetaan niiden palautumiskykyä, ovat olennaisen tärkeitä, jotta taloudet saadaan takaisin kestävälle elpymisuralle ja vältetään erojen kasvaminen unionissa.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Unionin tason toimet ovat tarpeen, jotta unionin talous saadaan elpymään nopeasti ja vakaasti. Jäsenvaltiot eivät voi yksin toimimalla saavuttaa tätä tavoitetta riittävän hyvin. Unionin toimilla saadaan aikaan lisäarvoa, kun perustetaan välineitä, joilla jäsenvaltioille voidaan tarjota taloudellista tukea erittäin tarpeellisten uudistusten ja investointien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tällainen tuki auttaisi myös lieventämään kriisin yhteiskunnallisia vaikutuksia.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Muilla unionin tason politiikkavälineillä tuetaan rakenneuudistusten ja investointien toteuttamista. EU-ohjausjakson yhteydessä annettujen unionin politiikkasuositusten avulla voidaan yksilöidä uudistusten ja investointien painopisteet. Unionin varoilla, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) XXX/XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] soveltamisalaan kuuluvilla varoilla, rahoitetaan investointihankkeita, jotka edellyttävät temaattista keskittämistä ja tiettyjen mahdollistavien edellytysten täyttämistä. InvestEU-ohjelma tarjoaa rahoitusta eri politiikkaikkunoihin kuuluville yksityisille investointihankkeille, jotka eivät välttämättä liity uudistuspyrkimyksiin.

Mikään näistä välineistä ei kuitenkaan tarjoa jäsenvaltioille suoraa ja kattavaa rahoitustukea avustuksina ja lainoina, joilla pyrittäisiin saavuttamaan uudistuksia ja investointeja koskeviin sovittuihin elpymissuunnitelmiin liittyvät tulokset. Tämän on määrä olla tukivälineelle luonteenomainen toteutustapa.

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Tukivälineellä täydennetään unionin muita ohjelmia, erityisesti rakenne- ja koheesiorahastoista sekä InvestEU-ohjelmasta rahoitettavia hankkeita, ja varmistetaan niiden välinen synergia. Tämä edistää unionin varojen käytön vipuvaikutusta ja päällekkäisyyksien välttämistä. Tätä varten jäsenvaltioilta edellytetään ensinnäkin asiaankuuluvien tietojen esittämistä jo myönnetystä tai suunnitellusta unionin rahoituksesta, kun ne toimittavat suunnitelmansa komissiolle. Toiseksi tukivälineestä myönnettävä rahoitustuki täydentää muista unionin rahastoista ja ohjelmista annettavaa tukea siten, että uudistus- ja investointihankkeisiin voidaan osoittaa rahoitusta muista unionin ohjelmista ja välineistä edellyttäen, ettei tällainen tuki kata samoja kustannuksia. Kolmanneksi tukivälineen sekä unionin muiden ohjelmien ja rahastojen välinen koordinointi varmistetaan komission sisäisten työjärjestelyjen puitteissa toteutettavalla vahvistetulla hallinnoinnilla. Jäsenvaltiolle myönnettävää rahoitustukea koskevissa päätöksissä otetaan huomioon unionin rahastoista ja ohjelmista rahoitetut toimenpiteet ja tarve välttää päällekkäinen rahoitus. Lisäksi EU-ohjausjakson yhteydessä yksilöidään uudistukset ja investoinnit, jotka saavat rahoitustukea näistä välineistä.

1.6.Kesto ja rahoitusvaikutukset

 Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu

   Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

X Rahoitusvaikutukset koskevat maksusitoumusmäärärahojen osalta vuosia 2021–2024 ja maksumäärärahojen osalta vuosia vuodesta 2021 alkaen.

X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 25

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

julkisoikeudellisille yhteisöille

sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

Ei sovelleta

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Kunkin jäsenvaltion osalta hyväksytyssä suunnitelmassa määritetään täsmälliset tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia koskevat indikaattorit siten, että välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen asetetaan edellytykseksi rahoitustuen saamiselle.

Jäsenvaltiot raportoivat EU-ohjausjakson yhteydessä neljännesvuosittain edistymisestä välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi komissio laatii vuosittain kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Tukivälineen vaikuttavuuden, tehokkuuden, merkityksellisyyden ja johdonmukaisuuden arvioimiseksi tehdään väli- ja jälkiarviointi.

Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

Riski liittyy tuloksellisuuden mittaamiseen (ennalta määritettyjä tavoitteita/välitavoitteita ei saavuteta).

Riskien vähentämiseksi otetaan käyttöön seuraavia toimenpiteitä:

   perusteellinen arviointiprosessi ennen varojen maksamista tukea saavien jäsenvaltioiden saavuttamien välitavoitteiden/tavoitteiden perusteella;

   maksujen keskeyttäminen ja peruuttaminen, jos tukea saava jäsenvaltio ei saavuta välitavoitteita/tavoitteita.

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

Komissio hallinnoi tukivälinettä suoraan varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

Rahoitusosuus myönnetään jäsenvaltiolle varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuna rahoituksena, joka ei perustu kustannuksiin.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet.

Asetusehdotus sisältää vakiosäännökset unionin taloudellisten etujen suojaamisesta.

Rakenneuudistusten tuen pääosasto soveltaa petostentorjuntastrategiaansa ottaen huomioon toteutettavien toimenpiteiden oikeasuhteisuuden ja kustannustehokkuuden.

Hallinnon tasoilla sovelletaan asianmukaisia sisäisiä valvontamenettelyjä, ja ne on suunniteltu antamaan kohtuullinen varmuus seuraavien tavoitteiden saavuttamisesta: toimien vaikuttavuus, tehokkuus ja taloudellisuus; raportoinnin luotettavuus; varojen ja tietojen turvaaminen; tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen liittyvien riskien asianmukainen hallinta sekä petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji 

Rahoitusosuudet

Numero  [Otsake………………………………………]

JM/EI-JM 26

EFTA-mailta 27

Ehdokasmailta 28

Kolmansilta mailta

Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[XX.YY.YY.YY]

JM/EI-JM

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji 

Rahoitusosuudet

Numero  [Otsake………………………………………]

JM/EI-JM

EFTA-mailta

Ehdokasmailta

Kolmansilta mailta

Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[XX.YY.YY.YY]

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 kuuluvien hallintomenojen lisäksi elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvät ehdotetut menot katetaan 267 955 000 000 euron (käypinä hintoina) lainoilla ja 334 950 000 000 eurolla (käypinä hintoina), jotka asetetaan käyttöön ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja jotka saadaan unionin lainanottotoimista asetuksen (EU) XXX/XX [Euroopan unionin elpymisvälinettä koskeva asetus] mukaisesti.

Tästä määrästä enintään 42 000 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin.

Alustava menoerittely on seuraava (miljoonaa euroa käypinä hintoina):

Elpymis- ja palautumistukiväline

Vuosi 2021

Vuosi 2022

Vuosi 2023

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

Myöhemmät vuodet

YHTEENSÄ

• Toimintamäärärahat

Lainat

Allekirjoitetut sopimukset

(1)

132 651,000

135 304,000

267 955,000

Lainaerät

(2)

39 795,300

73 753,950

66 988,750

60 356,200

27 060,800

267 955,000

Avustukset

Sitoumukset

(1a)

131 580,000

134 211,000

34 228,000

34 913,000

6,000

6,000

6,000

334 950,000

Maksut

(2 a)

19 742,100

53 030,250

78 162,750

86 952,550

59 129,300

25 743,850

10 443,850

1 745,350

334 950,000

josta edellä mainituista avustuksia koskevista määrärahoista rahoitettavat hallintomäärärahat

6,000

6,000

6,000

6,000

6,000

6,000

6,000

42,000

 





Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Komissio (talouden ja rahoituksen pääosasto, pääsihteeristö)

• Henkilöresurssit

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

15,750

• Muut hallintomenot

YHTEENSÄ Komissio (talouden ja rahoituksen pääosasto, pääsihteeristö)

Määrärahat

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

15,750

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

15,750

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

15,750

Maksut

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

15,750

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

   Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

   Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

Vuosi N

Vuosi N+1

Vuosi N+2

Vuosi N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 29

Keskimäär. kustannukset

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1… 30

– tuotos

– tuotos

– tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2

– tuotos

Välisumma, erityistavoite 2

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

     Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

X    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Henkilöresurssit

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

15,750

Muut hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

2,250

15,750

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 31 sisältymättömät

Henkilöresurssit

6,000

6,000

6,000

6,000

6,000

6,000

6,000

42,000

Muut hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

6,000

6,000

6,000

6,000

6,000

6,000

6,000

42,000

YHTEENSÄ

8,250

8,250

8,250

8,250

8,250

8,250

8,250

57,750

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

   Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

X    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)

15

15

15

15

15

15

15

XX 01 01 02 (EU:n ulkopuoliset edustustot)

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)

Ulkopuolinen henkilöstö 32 (kokoaikaiseksi muutettuna)

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)

XX 01 04 yy  33

– päätoimipaikassa

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

Muu budjettikohta (mikä?)

75

75

75

75

75

75

75

YHTEENSÄ

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

    Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät.

   Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi N

Vuosi N+1

Vuosi N+2

Vuosi N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho 

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

 

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

   Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

   Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

   vaikutukset omiin varoihin

    vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:

Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 34

Vuosi N

Vuosi N+1

Vuosi N+2

Vuosi N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä 

(1)    2018/0213 (COD), Bryssel 31.5.2018, COM (2018) 391 final.
(2)    2019/0161 (COD), Bryssel 24.7.2019, COM(2019) 354 final.
(3)    EUVL…
(4)    EUVL…
(5)    COM(2020) 139 final, Bryssel, 2.4.2020.
(6)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
(7)    EUVL L 140, 27.5.2013.
(8)    EYVL L 53, 23.2.2002.
(9)    EUVL C , , s. .
(10)    EUVL C , , s. .
(11)    EUVL L 140, 27.5.2013.
(12)    EYVL L 53, 23.2.2002.
(13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(15)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(16)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(17)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(19)    EUVL C […], […], s. […].
(20)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1).
(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta.
(22)    […]
(23)    ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.
(24)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(25)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html
(26)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.
(27)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
(28)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.
(29)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).
(30)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.
(31)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(32)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.
(33)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).
(34)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.
Top

Bryssel 28.5.2020

COM(2020) 408 final

LIITTEET

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta


LIITE I

Jäsenvaltiokohtaisen tukivälineestä myönnettävän enimmäisrahoitusosuuden (eli rahoitustuen, jota ei makseta takaisin) laskentamenetelmä

Tässä liitteessä esitetään menetelmä, jolla lasketaan kunkin jäsenvaltion käytettävissä oleva enimmäisrahoitusosuus. Menetelmässä otetaan huomioon:

·väestö;

·asukaskohtainen käänteinen BKT;

·viimeisten viiden vuoden keskimääräinen työttömyysaste; verrattuna EU:n keskiarvoon (vuodet 2015–2019).

Resurssien liiallisen keskittymisen välttämiseksi

·asukaskohtaisen käänteisen BKT:n yläraja on 150 prosenttia EU:n keskiarvosta;

·yksittäisen maan työttömyysasteen poikkeama EU:n keskiarvosta on enintään 150 prosenttia;

·jotta voidaan ottaa huomioon vauraampien jäsenvaltioiden (joiden asukaskohtainen BKTL ylittää EU:n keskiarvon) yleisesti vakaammat työmarkkinat, niiden työttömyysasteen poikkeama EU:n keskiarvosta on enintään 75 prosenttia.

Enimmäisrahoitusosuus, jonka jäsenvaltio voi saada tukivälineestä (), määritetään seuraavalla kaavalla:

jossa

FS (rahoitustuki) on 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu käytettävissä oleva tukivälineen määräraha; ja

on jäsenvaltion i jakoperuste, joka määritellään seuraavasti:

,

jossa 1, 

ja jossa ja 0,75 jäsenvaltioille, joiden

Kaavassa:

on jäsenvaltion i jakoperuste;

on vuoden 2019 bruttokansantuote asukasta kohti maassa i;

 on EU-27:n painotettu keskimääräinen bruttokansantuote asukasta kohti vuonna 2019;

on jäsenvaltion i kokonaisväkiluku vuonna 2019;

on EU-27:n kokonaisväkiluku vuonna 2019;

on maan i keskimääräinen työttömyysaste vuosina 2015–2019;  

on EU-27:n keskimääräinen työttömyysaste vuosina 2015–2019. 

Menetelmän soveltamisen tuloksena saadaan seuraavassa esitetty jäsenvaltiokohtainen enimmäisrahoitusosuus (% ja milj. euroa).

LIITE II

Tukivälinettä koskevat arviointiohjeet

1. Soveltamisala

Näiden arviointia koskevien suuntaviivojen tarkoituksena on toimia yhdessä tämän asetuksen kanssa perustana, jonka avulla komissio voi arvioida läpinäkyvästi ja tasapuolisesti jäsenvaltioiden esittämiä elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevia ehdotuksia ja määrittää rahoitusosuuden tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja muiden asianmukaisten vaatimusten mukaisesti. Nämä suuntaviivat muodostavat perustan erityisesti 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle arviointikriteerien soveltamiselle ja 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rahoitusosuuden määrittämiselle.

Arviointia koskevien suuntaviivojen tarkoituksena on

a) antaa lisäohjeistusta jäsenvaltioiden toimittamien elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevien ehdotusten arviointiprosessia varten;

b) antaa lisätietoja arviointikriteereistä ja luoda luokitusjärjestelmä, jolla pyritään takaamaan tasapuolinen ja läpinäkyvä prosessi; ja

c) määrittää yhteys arviointikriteerien mukaisesti suoritettavan komission arvioinnin ja valittujen elpymis- ja palautumissuunnitelmien osalta komission päätöksessä vahvistettavan rahoitusosuuden määrittämisen välillä.

Suuntaviivat ovat väline, jonka avulla komissio voi helpommin arvioida jäsenvaltioiden toimittamia elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevia ehdotuksia ja varmistaa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmilla tuetaan uudistuksia ja julkisia investointeja, jotka ovat merkityksellisiä ja tuottavat huomattavasti lisäarvoa, samalla kun varmistetaan jäsenvaltioiden tasavertainen kohtelu.

2. Arviointikriteerit

Komissio arvioi 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelmien merkityksellisyyttä ja johdonmukaisuutta sekä niiden vaikutusta vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen ja ottaa tätä varten huomioon seuraavat kriteerit:

a)odotetaanko elpymis- ja palautumissuunnitelman vastaavan tuloksellisesti haasteisiin, jotka on yksilöity asianomaiselle jäsenvaltiolle EU-ohjausjakson yhteydessä osoitetuissa maakohtaisissa suosituksissa tai muissa komission virallisesti antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa;

b)sisältääkö suunnitelma toimenpiteitä, jotka edistävät tuloksellisesti vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta tai niistä aiheutuviin haasteisiin vastaamista;

c)odotetaanko elpymis- ja palautumissuunnitelman tuottavan pysyviä vaikutuksia asianomaisessa jäsenvaltiossa;

d)odotetaanko elpymis- ja palautumissuunnitelman edistävän tuloksellisesti jäsenvaltion kasvupotentiaalin, työpaikkojen syntymisen sekä taloudellisen ja sosiaalisen palautumiskyvyn lujittumista, kriisin taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämistä sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisääntymistä;

e)ovatko jäsenvaltion toimittamat perustelut esitetyn elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrästä mielekkäät ja uskottavat ja ovatko ne oikeassa suhteessa odotettuun talous- ja työllisyysvaikutukseen;

f)sisältyykö elpymis- ja palautumissuunnitelmaan toimenpiteitä, joilla pannaan täytäntöön uudistuksia ja julkisia investointihankkeita johdonmukaisina toimina;

g)onko odotettavissa, että asianomaisten jäsenvaltioiden ehdottamat järjestelyt takaavat elpymis- ja palautumissuunnitelman , mukaan lukien suunniteltujen välitavoitteiden, tavoitteiden, aikataulujen ja niihin liittyvien indikaattorien tuloksellisen toteuttamisen.

Arviointimenettelyn tuloksena komissio antaa jäsenvaltioiden toimittamille elpymis- ja palautumissuunnitelmille luokituksia 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen arviointikriteerien perusteella, jotta voidaan arvioida suunnitelmien merkitys ja johdonmukaisuus ja määrittää rahoitusosuus 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Luokitusjärjestelmä jakautuu yksinkertaisuuden ja tehokkuuden vuoksi luokkiin A, B ja C seuraavasti:

2.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman odotetaan vastaavan tuloksellisesti haasteisiin, jotka on yksilöity asianomaiselle jäsenvaltiolle EU-ohjausjakson yhteydessä osoitetuissa maakohtaisissa suosituksissa tai muissa komission virallisesti antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa.

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

- Elpymis- ja palautumissuunnitelman odotetaan vastaavan tuloksellisesti haasteisiin, jotka on yksilöity asianomaiselle jäsenvaltiolle EU-ohjausjakson yhteydessä osoitetuissa maakohtaisissa suosituksissa, mukaan lukien julkista taloutta koskevat näkökohdat, tai muissa komission virallisesti antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa;

ja

- näitä haasteita pidetään merkittävinä asianomaisen jäsenvaltion talouden kasvupotentiaalin lisäämiseksi;

ja

ehdotettujen uudistusten ja investointien valmistumisen jälkeen odotettaisiin, että niihin liittyvät haasteet on ratkaistu tai niihin on vastattu tyydyttävällä tavalla;

ja

- elpymis- ja palautumissuunnitelma on kattava ja asianmukainen vastaus asianomaisen jäsenvaltion taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen.

Luokitus

A – Elpymis- ja palautumissuunnitelma auttaa vastaamaan tuloksellisesti maakohtaisissa suosituksissa tai muissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa, jotka komissio on virallisesti hyväksynyt EU-ohjausjakson yhteydessä, yksilöityihin haasteisiin, ja suunnitelma on asianmukainen vastaus asianomaisen jäsenvaltion taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen.

B – Elpymis- ja palautumissuunnitelma auttaa vastaamaan osittain maakohtaisissa suosituksissa tai muissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa, jotka komissio on virallisesti hyväksynyt talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, yksilöityihin haasteisiin, ja suunnitelma on osittain asianmukainen vastaus asianomaisen jäsenvaltion taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen.

C – Elpymis- ja palautumissuunnitelma ei auta vastaamaan maakohtaisissa suosituksissa tai muissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa, jotka komissio on virallisesti hyväksynyt talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, yksilöityihin haasteisiin, eikä suunnitelma ole asianmukainen vastaus asianomaisen jäsenvaltion taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen.

2.2 Suunnitelma sisältää toimenpiteitä, jotka edistävät tuloksellisesti vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta tai niistä aiheutuviin haasteisiin vastaamista.

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

- suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen odotetaan edistävän merkittävästi ilmasto- ja ympäristöystävällisten järjestelmien luomista sekä talous- ja sosiaalialojen viherryttämistä, jotta voidaan edistää ilmastoneutraalin Euroopan saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevaa yleistavoitetta;

tai

- suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen odotetaan edistävän merkittävästi talous- tai sosiaalialan digitalisaatiota;

tai

- suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen odotetaan edistävän merkittävästi vihreästä siirtymästä ja/tai digitaalisesta muutoksestajohtuviin haasteisiin vastaamista;

ja

- suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisella odotetaan olevan pysyviä vaikutuksia.

Luokitus

A – Suuressa määrin

B – Kohtalaisessa määrin

C – Vähäisessä määrin

2.3 Elpymis- ja palautumissuunnitelman odotetaan tuottavan pysyviä vaikutuksia asianomaisessa jäsenvaltiossa

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

- suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen odotetaan johtavan rakenteellisiin muutoksiin hallinnossa tai asianomaisissa laitoksissa;

tai

- suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen odotetaan johtavan rakenteellisiin muutoksiin asiaa koskevissa toimintapolitiikoissa;

ja

- suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisella odotetaan olevan pysyviä vaikutuksia.

Luokitus

A – Suuressa määrin

B – Kohtalaisessa määrin

C – Vähäisessä määrin

2.4 Elpymis- ja palautumissuunnitelman odotetaan edistävän tuloksellisesti jäsenvaltion kasvupotentiaalin, työpaikkojen syntymisen sekä taloudellisen ja sosiaalisen palautumiskyvyn lujittumista, kriisin taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämistä sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisääntymistä.

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

- elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan jäsenvaltioiden talouksien heikkouksiin ja lisäämään asianomaisen jäsenvaltion talouden kasvupotentiaalia, edistämään työpaikkojen luomista ja lieventämään kriisin kielteisiä vaikutuksia välttäen samalla kyseisten toimenpiteiden kielteisiä vaikutuksia ilmastoon ja ympäristöön;

ja

- elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitteena on vähentää jäsenvaltion talouden häiriöalttiutta;

tai

- elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitteena on parantaa jäsenvaltion taloudellisten ja/tai sosiaalisten rakenteiden valmiuksia sopeutua häiriöihin ja sietää niitä;

ja

- elpymis- ja palautumissuunnitelman odotetaan edistävän taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

Luokitus

A – Odotettavissa on suuria vaikutuksia kasvupotentiaaliin ja taloudelliseen ja sosiaaliseen palautumiskykyyn sekä yhteenkuuluvuuteen

B – Odotettavissa on kohtalaisia vaikutuksia kasvupotentiaaliin ja taloudelliseen ja sosiaaliseen palautumiskykyyn sekä yhteenkuuluvuuteen

C – Odotettavissa on vain vähäisiä vaikutuksia kasvupotentiaaliin ja taloudelliseen ja sosiaaliseen palautumiskykyyn sekä yhteenkuuluvuuteen

2.5 Jäsenvaltion toimittamat perustelut elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrästä ovat mielekkäät ja uskottavat ja oikeassa suhteessa odotettuun talous- ja työllisyysvaikutukseen.

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

- jäsenvaltio on toimittanut riittävät tiedot ja todisteet siitä, että elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat asianmukaiset (”kohtuullisuus”);

ja

- jäsenvaltio on toimittanut riittävät tiedot ja todisteet siitä, että elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset vastaavat suunniteltujen uudistusten ja investointien luonnetta ja tyyppiä (”uskottavuus”).

 

ja

- jäsenvaltio on toimittanut riittävät tiedot ja todisteet siitä, että välineestä rahoitettavan elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioituja kokonaiskustannuksia ei rahoiteta jo myönnetystä tai suunnitellusta unionin rahoituksesta;

ja

- elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat oikeassa suhteessa vaikutukseen, joka suunnitelmaan sisältyvillä suunnitelluilla toimenpiteillä odotetaan olevan asianomaisen jäsenvaltion talouteen.

Luokitus

A – Suuressa määrin

B – Jossakin määrin

C – Vähäisessä määrin

2.6. Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla toteutetaan uudistuksia ja julkisia investointihankkeita johdonmukaisina toimina.

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

- elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, jotka osaltaan vahvistavat toistensa vaikutuksia.

Luokitus

A – Suuressa määrin

B – Jossakin määrin

C – Vähäisessä määrin

2.7 Odotettavissa on, että jäsenvaltion ehdottamat järjestelyt takaavat elpymis- ja palautumissuunnitelman sekä ehdotettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden ja niihin liittyvien indikaattorien tuloksellisen toteutumisen.

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

- jollekin jäsenvaltion yksikölle annetaan seuraavat tehtävät: i) elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpano; ii) välitavoitteiden ja tavoitteiden suhteen saavutetun edistymisen seuranta; ja iii) raportointi;

ja

- ehdotetut välitavoitteet ja tavoitteet ovat selkeät ja realistiset; ja ehdotetut indikaattorit ovat merkitykselliset, hyväksyttävät ja luotettavat;

ja

- jäsenvaltioiden ehdottamat uudistusten ja investointien toteuttamista koskevat järjestelyt ovat kaiken kaikkiaan uskottavat organisaation osalta (myös sen varmistamiseksi, että toteuttamiseen osoitetaan riittävästi henkilöstöä).

Luokitus

A – Asianmukaiset sisäiset järjestelyt tuloksellista toteutusta varten

B – Vähimmäismääräiset sisäiset järjestelyt tuloksellista toteutusta varten

C – Riittämättömät sisäiset järjestelyt tuloksellista toteutusta varten

3. Rahoitusosuuden määrittäminen elpymistä ja palautumiskykyä koskevan talousarviovälineen mukaisesti

Asetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaan komissio määrittää rahoitusosuuden ottaen huomioon jäsenvaltion ehdottaman elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksen ja johdonmukaisuuden, joita arvioidaan 17 artiklan 3 kohdassa esitettyjen kriteerien mukaisesti. Tältä osin komissio soveltaa seuraavia kriteerejä:

a)jos elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää tyydyttävästi 16 artiklan 3 kohdassa säädetyt kriteerit ja elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin 10 artiklassa tarkoitettu kyseiselle jäsenvaltiolle myönnettävä enimmäisrahoitusosuus, asianomaiselle jäsenvaltiolle myönnettävä rahoitusosuus on yhtä suuri kuin 10 artiklassa tarkoitetun enimmäisrahoitusosuuden kokonaismäärä;

b)jos elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää tyydyttävästi 16 artiklan 3 kohdassa säädetyt kriteerit ja elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat pienemmät kuin 10 artiklassa tarkoitettu kyseiselle jäsenvaltiolle myönnettävä enimmäisrahoitusosuus, jäsenvaltiolle myönnettävä rahoitusosuus on yhtä suuri kuin elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset;

c)jos elpymis- ja palautumissuunnitelma ei täytä tyydyttävästi 16 artiklan 3 kohdassa säädettyjä kriteerejä, jäsenvaltiolle ei myönnetä rahoitusosuutta.

Tämän alakohdan täytäntöönpanossa sovelletaan seuraavia kaavoja:

edellä a alakohdassa:

edellä b alakohdassa:

jossa:

i viittaa asianomaiseen jäsenvaltioon

MFC on kyseiselle jäsenvaltiolle myönnettävän rahoitusosuuden enimmäismäärä

C on elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset

Arviointiprosessin tulos ja luokitukset huomioon ottaen:

Elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää tyydyttävästi arviointiperusteet, jos

kriteerien 2.1–2.7 lopullinen luokitus tuottaa seuraavat tulokset:

- A-luokitus perusteiden 2.1 ja 2.2 osalta;

ja muiden perusteiden osalta:

- kaikista A-luokitus

tai

- enemmän A- kuin B-luokituksia eikä yhtään C-luokitusta

Elpymis- ja palautumissuunnitelma ei täytä tyydyttävästi arviointiperusteita, jos

kriteerien 2.1–2.7 lopullinen luokitus tuottaa seuraavat tulokset:

- ei yhtään A-luokitusta perusteiden 2.1 ja 2.2 osalta;

ja muiden perusteiden osalta:

enemmän B- kuin A-luokituksia

tai

- vähintään yksi C-luokitus

LIITE III

Indikaattorit

Asetuksen 4 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan käyttämällä seuraavia indikaattoreita, jotka on jaoteltu jäsenvaltioittain ja toimenpidealoittain.

Indikaattorit perustuvat saatavilla oleviin tietoihin, kuten määrällisiin ja/tai laadullisiin tietoihin.

   Tuotosindikaattorit:

(a)komission täytäntöönpanosäädöksellä hyväksyttyjen elpymis- ja palautumissuunnitelmien lukumäärä;

(b)elpymis- ja palautumissuunnitelmille osoitettu kokonaisrahoitusosuus;

   tulosindikaattorit: 

(c)täytäntöön pantujen elpymis- ja palautumissuunnitelmien lukumäärä; 

Tässä asetuksessa vahvistetut vaikutusindikaattorit

(d)elpymis- ja palautumissuunnitelmassa asetetut tavoitteet, jotka on saavutettu muun muassa tällä asetuksella perustetusta elpymis- ja palautumistukivälineestä saadun kokonaisrahoitustuen (mukaan lukien tarvittaessa lainatuki) ansiosta.

Asetuksen 25 artiklassa tarkoitetun jälkiarvioinnin tekee komissio, ja sen tarkoituksena on muun muassa osoittaa yhteys elpymis- ja palautumistukivälineestä saadun kokonaisrahoitustuen (mukaan lukien tarvittaessa lainatuki) ja asianomaisessa jäsenvaltiossa elpymis- ja palautumiskyvyn, kestävän kasvun, työllisyyden ja koheesion edistämiseksi toteutettujen toimenpiteiden välillä.

Top