EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52020PC0022

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta

COM/2020/22 final

Bryssel 14.1.2020

COM(2020) 22 final

2020/0006(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Euroopan komissio hyväksyi 2. toukokuuta 2018 ehdotuksen seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2021–2027 1 . Ehdotuksessa tulevat esiin komission kunnianhimoisemmat tavoitteet ilmastotoimien alalla, ja siinä ehdotetaan, että EU:n talousarvion menoista suunnataan 25 prosenttia eli 320 miljardia euroa tällaisiin toimiin.

Myöhemmin, 29. ja 30. toukokuuta 2018, komissio hyväksyi lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat koheesiopolitiikan rahoituksen käyttöä samalla kaudella. Yksi tärkeimmistä tavoitteista, joka ohjaa EU:n investointeja vuosina 2021–2027 ja jolla pannaan täytäntöön Pariisin ilmastosopimus, on ”vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia” 2 . Komission ehdotuksen mukaan merkittävä osuus koheesiorahoituksesta suunnataan tähän prioriteettiin. On keskeisen tärkeää vahvistaa tämä osuus käynnissä olevassa lainsäädäntöprosessissa.

Komissio antoi 11. joulukuuta 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevan tiedonannon, jossa se esitti suunnitelmansa Euroopan uutta kasvupolitiikkaa varten. Kasvupolitiikka perustuu kunnianhimoisiin ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin ja osallistaviin prosesseihin, joilla saadaan kansalaiset, kaupungit ja alueet torjumaan yhdessä ilmanmuutosta ja suojelemaan ympäristöä. Vuoteen 2050 asetetun EU:n ilmastoneutraaliuden tavoitteen saavuttamiseksi tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ehdotettiin oikeudenmukaisen siirtymän mekanismia, johon sisältyy oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, ketään ei jätetä -periaatteen mukaisesti. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ovat kaikkein alttiimpia ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen haittavaikutuksille. Samaan aikaan siirtymän hallinta johtaa merkittäviin rakenteellisiin muutoksiin. Vaikutukset kohdistuvat kansalaisiin ja työntekijöihin eri tavoin, eivätkä kaikki jäsenvaltiot, alueet ja kaupungit aloita siirtymää samasta vaiheesta eikä niillä ole samoja toimintavalmiuksia.

Kuten Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaa koskevassa tiedonannossa 3 esitetään tarkemmin, oikeudenmukaisen siirtymän mekanismissa keskitytään alueisiin ja toimialoihin, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, koska ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, muun muassa hiilestä, turpeesta ja öljyliuskeesta, tai kasvihuonekaasupäästövaltaisista teollisista prosesseista. Jotkin toimialat taantuvat, kun sellaisen toiminnan, jonka kasvihuonekaasupäästötasot ovat suuria tai joka perustuu fossiilisten polttoaineiden, etenkin kivihiilen, ruskohiilen, turpeen ja öljyliuskeen tuotantoon ja käyttöön, taloudellinen tuotos ja työllisyystaso väistämättä heikkenevät. Joidenkin toimialojen on taas muututtava, kun sellaista toimintaa varten, jonka kasvihuonekaasupäästötasot ovat suuria, löydetään teknologisia vaihtoehtoja hiilivaltaisille prosesseille, jotta voidaan säilyttää taloudellinen tuotos ja parantaa työllisyyttä. Euroopassa on kaikkiaan 108 aluetta, joilla on hiili-infrastruktuuria, ja lähes 237 000 ihmistä työskentelee hiilentuotantoon liittyvissä tehtävissä, lähes 10 000 ihmistä turpeentuotantoon liittyvissä tehtävissä ja noin 6 000 öljyliusketeollisuudessa. Öljyliusketeollisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun otetaan huomioon tähän polttoaineeseen liittyvät erittäin suuret hiilidioksidipäästöt. Myös lukuisat muut välilliset työpaikat ovat riippuvaisia fossiilisten polttoaineiden arvoketjuista ja kasvihuonekaasuvaltaisista teollisista prosesseista.

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla täydennetään kaikkien siirtymään suoraan liittyvien välineiden, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, ja Euroopan sosiaalirahasto plussan, jäljempänä ’ESR+’, kautta EU:n talousarviosta osoitettavaa huomattavaa rahoitusta.

Mekanismi muodostuu kolmesta pilarista, jotka ovat 1) oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka toteutetaan käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, 2) InvestEU-ohjelmaan kuuluva erityisjärjestely sekä 3) EIP-ryhmän kanssa toteutettava julkisen sektorin lainajärjestely lisäinvestointien houkuttelemiseksi asianomaisille alueille. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa käytetään ensisijaisesti avustusten myöntämiseen, InvestEU-ohjelmaan kuuluvalla oikeudenmukaisen siirtymän erityisjärjestelyllä houkutellaan yksityistä rahoitusta ja EIP:n kanssa toteutettavalla kumppanuudella hankitaan julkista rahoitusta.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahastossa keskitytään talouden monipuolistamiseen alueilla, joihin ilmastosiirtymä vaikuttaa eniten, sekä alueiden työntekijöiden ja työnhakijoiden uudelleenkoulutukseen ja aktiiviseen osallistamiseen. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kahteen muuhun pilariin kuuluvien investointien tukikelpoisuus on laajempi, jotta voidaan tukea energiasiirtymään liittyvää toimintaa. InvestEU-ohjelmaan kuuluvasta erityisjärjestelystä katetaan energia- ja liikenneinfrastruktuurihankkeita, mukaan luettuna kaasuinfrastruktuuri ja kaukolämpö, sekä hiilestä irtautumista koskevia hankkeita. EIP:n kanssa toteutettavassa julkisen sektorin lainajärjestelyssä viranomaisilla on mahdollisuus panna täytäntöön toimenpiteitä, joilla helpotetaan siirtymistä ilmastoneutraaliuteen. Hankkeet vaihtelevat energia- ja liikenneinfrastruktuurista kaukolämpöverkkoihin ja energiatehokkuustoimiin, mukaan luettuna rakennusten kunnostaminen.

Julkisia ja yksityisiä lisävaroja vapautetaan hyödyntämällä johdonmukaisia sääntelypuitteita, etenkin alakohtaisia valtiontukisääntöjä. Näin luodaan mahdollisuuksia käyttää helpommin kansallisia varoja hankkeisiin, jotka ovat oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteiden mukaisia. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismissa keskeisessä asemassa ovat myös alueille annettavat neuvontapalvelut ja tekninen tuki.

Ottaen huomioon tuoreimmat tieteelliset tiedot ja tarpeen vauhdittaa globaaleja ilmastotoimia Eurooppa-neuvosto vahvisti 12. joulukuuta 2019 tavoitteen ilmastoneutraalista unionista vuoteen 2050 mennessä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja otti tyytyväisenä vastaan komission ilmoituksen ehdottaa 100 miljardin euron investointeja oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kautta, jotta helpotettaisiin näiden tavoitteiden saavuttamista. Mekanismin, mukaan luettuna oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, varat asetetaan saataville tukemaan jäsenvaltioiden sitoutumista ilmastoneutraalia unionia koskevan tavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on keskeinen väline, jolla tuetaan alueita, joihin ilmastoneutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa eniten, jotta vältettäisiin alueellisten erojen kasvaminen. Sen vuoksi rahaston perustamiselle muodostaa puitteet koheesiopolitiikka, joka on EU:n keskeinen poliittinen väline, jolla vähennetään alueellista eriarvoisuutta ja puututaan rakennemuutoksiin Euroopan alueilla. Rahasto jakaa koheesiopolitiikan tavoitteet erityistilanteessa, kun siirrytään ilmastoneutraaliuteen. Rahasto toteutetaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kautta tiiviissä yhteistyössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Näin varmistetaan sitoutuminen siirtymästrategiaan ja tarjotaan välineet ja rakenteet tehokasta hallintoa varten.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta annetaan tukea kaikille jäsenvaltioille. Rahoituksen jakamisessa otetaan huomioon jäsenvaltioiden valmiudet rahoittaa investointeja, jotka tarvitaan ilmastoneutraaliuteen siirtymistä varten.

Varojen jakomenetelmässä tarkastellaan tämän vuoksi siirtymähaasteen suuruutta kasvihuonekaasuvaltaisimmilla alueilla (vastaavien teollisuuden hiilidioksidipäästöjen kautta) sekä yhteiskunnallisia haasteita mahdollisten työpaikkojen menetysten vuoksi teollisuudessa, kivi- ja ruskohiilen louhinnassa sekä turpeen ja liuskeöljyn tuotannossa. Menetelmässä otetaan huomioon myös jäsenvaltioiden taloudellisen kehityksen taso ja siihen liittyvä investointivalmius.

Jäsenvaltiot täydentävät oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta myönnettyjä määrärahoja omista EAKR- ja ESF+ -varoistaan erityisen ja lopullisen siirtomekanismin kautta. Jäsenvaltiot tarjoavat myös kansallisia varoja unionin varojen täydennykseksi. Unionin yhteisrahoituksen taso määräytyy sen alueluokan mukaan, jolla yksilöidyt alueet sijaitsevat. Koska varojen siirto EAKR:sta ja ESR+:sta yhteensä vastaa vähintään 1,5-kertaisesti ja enintään 3-kertaisesti oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta myönnettäviä määrärahoja ja kun otetaan huomioon kansallinen yhteisrahoitus, rahaston rahoituskapasiteetti on yhteensä yli 30 miljardia euroa ja saattaa kohota jopa 50 miljardiin euroon. Jotta varmistetaan koheesiopolitiikan jatkuva vaikutus, yhdenkään jäsenvaltion ei pitäisi myöntää enemmän kuin 20 prosenttia alkuperäisistä EAKR-määrärahoistaan ja alkuperäisistä ESR+-määrärahoistaan (laskettuna rahastoa kohti) täydentävänä tukena, joka siirretään oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ohjelmasuunnittelu

Ohjelmasuunnitteluprosessista, mukaan luettuna tuettavien alueiden ja sovellettavien toimien yksilöinti, sovitaan komission ja kunkin jäsenvaltion välisissä neuvotteluissa. Sitä ohjataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjaksoon liittyvällä prosessilla. Tuettavien alueiden on oltava alueita, joihin siirtymän taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, etenkin siltä osin kuin on kyse odotetuista työpaikkojen menetyksistä ja kasvihuonekaasuvaltaisimpien teollisuuslaitosten tuotantoprosessien muuttamisesta.

Ottaen huomioon tähän liittyvän komission analyysin jäsenvaltiot laativat yhden tai useampia alueellisia oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia, joissa esitetään luonnos siirtymäprosessista vuoteen 2030 asti ja jotka ovat johdonmukaisia kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kanssa ja joissa yksilöidään alueet, joihin asia vaikuttaa eniten ja joita olisi tuettava. Alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa esitetään kunkin tällaisen alueen osalta yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät haasteet ja annetaan tarpeen mukaan tarkempia tietoja talouden monipuolistamiseen, uudelleenkoulutukseen ja ympäristön kunnostamiseen liittyvistä tarpeista.

Jotta voidaan varmistaa oikeudenmukaisen siirtymän rahaston vaikuttavuus, tarjottu tuki on keskitettävä. Yksilöityjen alueiden on sen vuoksi vastattava NUTS-tason 3 alueita tai ne voivat olla osa niitä.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta myönnettävä tuki perustuu alueellisiin oikeudenmukaista siirtymää koskeviin suunnitelmiin, ja se kohdennetaan yhteen tai useampaan toimintalinjaan joko ohjelmissa, joita tuetaan myös EAKR-, ESR+ - tai koheesiorahastosta, tai oikeudenmukaisen siirtymän rahaston erityisohjelmassa. Alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat ovat osa ohjelmia, ja ne hyväksytään samalla komission päätöksellä kuin ohjelma. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta myönnettävä tuki edellyttää alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien hyväksymistä. Suunnitelmiin on sisällyttävä erityisesti kuvaus jäsenvaltion sitoutumisesta siirtymäprosessiin kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien sekä vuotta 2050 koskevan EU:n ilmastonneutraaliustavoitteen mukaisesti. Alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa olisi myös perusteltava siirretyt täydentävät EAKR- ja ESR+ -varat sekä mahdollinen tuki muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin, jos niitä pidetään tarpeellisina. Alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien hyväksyminen mahdollistaa tuen saamisen oikeudenmukaisen siirtymän rahaston lisäksi myös InvestEU-ohjelmaan kuuluvasta oikeudenmukaisen siirtymän erityisjärjestelystä (oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin toinen pilari) sekä EIP:n kanssa toteutettavasta julkisen sektorin lainajärjestelystä (kolmas pilari), josta tuetaan investointeja asianomaisille alueille. Alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat olisi päivitettävä ja hyväksyttävä uudelleen tarpeen mukaan, erityisesti silloin, jos kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat päivitetään. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tuetuille ohjelmille tehdään väliarviointi, kuten kaikille koheesiopolitiikan ohjelmille. Arvioinnin tulosten perusteella oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varat voidaan jakaa uudelleen jäsenvaltion sisällä vuonna 2025 osana väliarviointia. Väliarviointi tarjoaa myös mahdollisuuden jakaa vuosille 2026 ja 2027 varat, jotka varataan tätä varten seuraavan rahoituskauden alussa.

Alueet, jotka saavat tukea oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, voivat hyödyntää myös teknisen tuen järjestelyä. Järjestelyn tarkoituksena on suunnitella räätälöity toimenpidepaketti, joka kattaa erilaiset komissiolta, EIP:ltä ja muilta kansainvälisiltä organisaatioilta saatavat tuet yksinkertaisella ja yhdenmukaisella tavalla. Komissio avustaa jäsenvaltioita jo vuonna 2020 alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien valmistelussa. Lisäksi InvestEU-neuvontakeskuksesta, mukaan luettuna Jaspers (komission ja EIP:n yhteinen aloite hankkeiden kehittämiseen rakennerahastojen puitteissa), annetaan tukea hankejatkumon valmisteluun. Komissio perustaa myös oikeudenmukaista siirtymää käsittelevän foorumin, joka mahdollistaa kahden- ja monenvälisen kokemusten vaihdon hankitusta tietämyksestä ja hyvistä käytännöistä kaikilla toiminta-aloilla, joihin vaikutukset kohdistuvat. Tässä hyödynnetään siirtymävaiheessa olevien kivihiilialueiden foorumista saatuja kokemuksia.

Täydentävyys InvestEU-ohjelman oikeudenmukaisen siirtymän järjestelyn sekä EIP:n kanssa toteutettavan julkisen sektorin lainajärjestelyn kanssa

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi sisältää vahvat hallintopuitteet, joissa keskitytään alueellisiin oikeudenmukaista siirtymää koskeviin suunnitelmiin.

Tähän liittyen oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta myönnettyä tukea täydennetään InvestEU-ohjelmaan kuuluvalla oikeudenmukaisen siirtymän erityisjärjestelyllä. Siitä tuetaan laajempialaisia investointeja esimerkiksi edistämällä siirtymää tukemalla vähähiilisiä ja ilmastonmuutosta kestäviä toimia, kuten uusiutuvaan energiaan tehtäviä investointeja ja energiatehokkuusjärjestelmiä. Järjestelyn kautta voidaan myös ottaa käyttöön rahoitusta paitsi energia- ja liikenneinfrastruktuuriin, mukaan luettuna kaasuinfrastruktuuri ja kaukolämpö, myös hiilestä irtautumista koskeviin hankkeisiin, alueiden talouden monipuolistamiseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin. Lisäksi uudesta julkisen sektorin lainajärjestelystä, joka toteutetaan yhdessä EIP:n kanssa, tarjotaan paikallisviranomaisille tuettua rahoitusta, joka hyödyttää asianomaisia alueita. EU:n tukea voidaan myöntää esimerkiksi EU:n talousarviosta rahoitettuna korkotukena tai investointiavustuksena, joka yhdistetään lainoihin, jotka EIP myöntää kunnallisille, alueellisille ja muille viranomaisille.

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kahden muun pilarin maantieteellinen soveltamisala on laajempi kuin oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, sillä niistä tuetaan investointeja hankkeisiin oikeudenmukaisen siirtymän alueilla mutta myös näiden alueiden ulkopuolella, kunhan hankkeet ovat keskeisiä siirtymän kannalta oikeudenmukaisen siirtymän alueilla.

Tässä ehdotuksessa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

EU:n toimet ovat perusteltuja SEUT-sopimuksen 174 artiklan 1 kohdan nojalla: ”(U)nioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Unioni pyrkii erityisesti vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä.”

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston rakennetta varten ehdotuksen on perustuttava SEUT-sopimuksen 175 artiklaan, jossa nimenomaisesti kehotetaan unionia tukemaan 174 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden toteuttamista toiminnallaan, jota se harjoittaa rakennerahastojen, EIP:n ja muiden rahoitusvälineiden kautta.

SEUT-sopimuksen 175 artiklan kolmannessa kohdassa määrätään, että jos rahastojen ulkopuoliset erityistoimet osoittautuvat tarpeellisiksi, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat päättää niistä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin muussa politiikassa päätettyjen toimenpiteiden soveltamista.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate

SEUT-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti unionilla on jaettu toimivalta jäsenvaltioiden kanssa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden alalla sekä sosiaalipolitiikan tiettyjen näkökohtien osalta. Sillä on myös toimivalta toteuttaa toimia jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, yhteensovittamiseksi tai täydentämiseksi yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä teollisuuden alalla (SEUT-sopimuksen 6 artikla).

Toissijaisuusperiaate tukee oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toteuttamista yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kautta. Yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla komissio siirtää strategiseen ohjelmasuunnitteluun ja toteutukseen liittyviä tehtäviä jäsenvaltioille ja alueille. Unionin toimet eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen perussopimuksissa vahvistettujen unionin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla pyritään varmistamaan, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia ja että EU:n tason toiminta on perusteltua kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason mahdollisuuksien ja erityispiirteiden pohjalta. Yhteistyöhön perustuva hallinnointi tuo unionia lähemmäs kansalaisiaan ja kytkee paikalliset tarpeet EU-tavoitteisiin. Se myös lisää sitoutumista EU:n tavoitteisiin, koska jäsenvaltiot ja komissio jakavat päätöksentekovallan ja vastuun ja rahoittavat ohjelmia yhdessä.

Toimintatavan valinta

Koheesiopolitiikka muodostaa asianmukaiset puitteet oikeudenmukaisen siirtymän rahastolle, koska se on EU:n keskeinen politiikka, jolla puututaan rakennemuutoksiin Euroopan alueilla. Siitä annetaan rahoitustukea investointeihin useilla toiminta-aloilla, jotka edistävät työllisyyttä ja kasvua, yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Koheesiopolitiikka tarjoaa myös yhtenäisen paikkaan perustuvan lähestymistavan, jolla varmistetaan synergia ja yhdenmukaisuus oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tuettujen investointien ja yleisistä koheesiopolitiikan ohjelmista tuettujen investointien välillä. Näin vauhditetaan asianomaisten alueiden taloudellista kehitystä ja uudistamista.

Lisäksi sillä varmistetaan jäsenvaltioiden ja alueiden sitoutuminen asiaan. Tämä on ratkaisevan tärkeää oikeudenmukaisen siirtymän rahaston yhteydessä, koska se on ankkuroitava räätälöityihin alueellisiin siirtymästrategioihin, jotka kattavat laajasti siirtymän aiheuttamat lukuisat yhteiskunnalliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset haasteet.

Koheesiopolitiikan mukaisesti valittu toimintatapa on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus perussopimuksen 175 artiklan 3 kohdassa määrätyn tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

   Sidosryhmien kuuleminen

Komissio hyväksyi touko- ja kesäkuussa 2018 ehdotukset, jotka koskevat vuoden 2020 jälkeistä pitkän aikavälin talousarviota ja ohjelmien ja rahastojen seuraavaa sukupolvea. Prosessin olennaisena osana komissio järjesti useita julkisia kuulemisia, jotka kattoivat tärkeimmät menoalat ja joiden tarkoituksena oli kerätä kaikkien asianomaisten osapuolten näkökantoja siitä, miten jokaisesta EU:n talousarvioon maksetusta eurosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty.

Julkinen kuuleminen EU:n pitkän aikavälin talousarviosta koheesiopolitiikan alalla järjestettiin 10. tammikuuta 2018 ja 9. maaliskuuta 2018 välillä, ja siihen saatiin 4 395 vastausta. Vastaajista 85 prosenttia piti vähähiiliseen ja kiertotalouteen siirtymistä, ympäristönsuojelun varmistamista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista suurena haasteena. Vastaajista kuitenkin vain 42 prosenttia katsoi, että haasteeseen vastataan riittävästi nykyisillä ohjelmilla/rahastoilla. 4  

Vuoden 2020 jälkeistä pitkän aikavälin talousarvioita koskevien neuvottelujen yhteydessä Euroopan parlamentti pyysi 7. marraskuuta 2018 annetussa väliaikaisessa mietinnössään ottamaan käyttöön erityismäärärahan (4,8 miljardia euroa) uudelle oikeudenmukaista energiasiirtymää koskevalle rahastolle sellaisten työntekijöiden ja yhteisöjen tukemiseksi, joihin siirtymä hiili- ja hiilidioksidi-intensiivisyydestä vaikuttaa haitallisesti.

Pyyntöä on tukenut alueiden komitea, joka on antanut lausunnon 5 Euroopan hiilialueiden sosioekonomisesta rakennemuutoksesta. Se pyytää lisävaroja, jotta voitaisiin vastata hiilialueiden erityistarpeisiin. Lausunnossa ehdotettiin 4,8 miljardin euron myöntämistä uuteen oikeudenmukaista energiakäännettä edistävään rahastoon, jonka tarkoituksena on lieventää siirtymän yhteiskunnallista, sosioekonomista ja ympäristövaikutusta näillä alueilla.

Eurooppa-neuvosto korosti 18. lokakuuta 2019 antamissaan päätelmissä päättäväisyyttään sen suhteen, että EU jatkaa yhteiskunnallisesti reilun ja oikeudenmukaisen vihreään talouteen siirtymisen ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon suunnannäyttäjänä. Lisäksi Eurooppa-neuvosto vahvisti 12. joulukuuta 2019 antamillaan päätelmillä tavoitteen ilmastoneutraalista unionista vuoteen 2050 mennessä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Se vahvisti myös periaatteen räätälöidyn tuen antamisesta oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kautta alueille ja toiminta-aloille, joihin siirtymä vaikuttaa eniten.

Vaikutustenarviointi

Ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta 6 on liitetty vaikutustenarviointi 7 . Vaikutustenarvioinnissa validoitiin rahastoja varten ehdotettu täytäntöönpanojärjestelmä. Rahastoja säännellään ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä 8 . Samat säännökset koskevat myös oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ohjelmasuunnittelua ja toteutusta (ks. 4 luku).

Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin myös haasteita, joita on käsiteltävä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja koheesiopolitiikassa. Siinä vahvistettiin – julkisen kuulemisen tulosten mukaisesti – tarve tukea puhdasta ja oikeudenmukaista energiasiirtymää asiaa koskevilla poliittisilla tavoitteilla ja vastaavalla temaattisen keskittämisen mekanismilla (ks. 2.2 ja 3.2 luku).

Sen vuoksi oikeudenmukaisen siirtymän rahaston tavoite on perusteltu, koska sillä pyritään varmistamaan oikeudenmukainen energiasiirtymä lieventämällä taloudellisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia, joita aiheutuu siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tuetaan tätä varten teollisten prosessien muuttamista, joka on tarpeen onnistunutta energiasiirtymää varten, ja edistetään niiden alueiden talouden monipuolistamista, joihin siirtymä vaikuttaa eniten. Tämä on johdonmukaista vaikutustenarvioinnin niiden päätelmien kanssa, jotka koskevat tarvetta tukea älykkäitä teollisuuden muutoksia (ks. 2.2 luku).

Vaikutustenarvioinnissa tuotiin esiin myös energiasiirtymän epätasaiset vaikutukset (ks. 3.3 luku). Siinä korostettiin haasteita, joita siirtymästä pahiten kärsivillä alueilla on, koska ne ovat riippuvaisia kiinteiden polttoaineiden tuotannosta ja kiinteillä polttoaineilla on suuri osuus niiden sähköntuotantoon käytetyssä energialähteiden yhdistelmässä. Arvioinnin mukaan on perusteltua keskittää oikeudenmukaisen siirtymän rahaston käyttö alueille, joihin vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, ja jakaa kansalliset määrärahat ehdotetulla tavalla.

Edellä esitetyt analyysit ja vaikutustenarviointiin liittyvät tekijät tukevat oikeudenmukaisen siirtymän rahaston tavoitteita ja keskeisiä ominaisuuksia. Erillistä vaikutustenarviointia ei tehty, koska se olisi viivästyttänyt tämän lainsäädäntöehdotuksen hyväksymistä ja hidastanut käynnissä olevia neuvotteluja seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Valittujen siirtymäaloitteiden toteutuksesta saadut kokemukset

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston soveltamisalassa ja tavoitteissa käsitellään vaikutusta, jota ilmastoneutraaliuteen siirtymisellä on, ja näin ollen kiinteiden fossiilisten polttoaineiden (kivi- ja ruskohiilen, turpeen ja öljyliuskeen) kaivostoiminnan tilannetta mutta myös energiavaltaisten teollisten prosessien muuttamista, jota siirtymä edellyttää, sekä sen yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia asianomaisilla alueilla.

Tähän liittyviä toimia on jo toteutettu siirtymävaiheessa olevia kivihiilialueita koskevien aloitteiden ja teollisuuden muutosprosessissa olevia alueita koskevan pilottitoimen puitteissa. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston tavoitteet ovat laajempia ja tarjoavat yhdennetymmän lähestymistavan, mutta siinä hyödynnetään myös näistä aloitteista saatuja kokemuksia, ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ohjelmasuunnittelussa ja toteutuksessa käytetään tarpeen mukaan perustana niiden työskentelymenetelmiä ja rakenteita.

Siirtymävaiheessa olevia kivihiilialueita koskevan aloitteen puitteissa koheesiopolitiikalla tuetaan (tammikuusta 2020 lähtien) siirtymää 21 pilottialueella, joiden talous on erittäin riippuvainen hiilestä. Rakennemuutoksia käsitellään holistisella lähestymistavalla, joka sisältää muutosprosessin taloudellisen, teollisen, teknologisen ja yhteiskunnallisen ulottuvuuden ja jossa ovat mukana tiiviissä yhteistyössä paikalliset toimijat, mukaan luettuna työmarkkinaosapuolet, teollisuus ja kansalaisjärjestöt.

Sidosryhmien monenvälinen vuoropuhelu ja tietojen jakaminen on osoittautunut keskeisen tärkeäksi, jotta voidaan varmistaa kollektiivinen edistyminen ja avoimuus ja jotta saadaan tehokkaimmin aktivoitua keinot käsitellä siirtymän sosioekonomisia vaikutuksia.

Tuki keskitetään taloudelliseen muutokseen älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisesti (esim. tuki pk-yrityksille ja yrityshautomoille, innovointiin sekä teollisuuden ja tutkijoiden yhteistyöhön), hiileen liittyvillä aloilla perinteisesti työskennelleiden työntekijöiden uudelleenkoulutukseen sekä energiatehokkuuden ja vaihtoehtoisten uusiutuvien energialähteiden edistämiseen.

Aloitteiden onnistuminen riippuu siitä, miten asianomaiset jäsenvaltiot, alueet ja paikalliset toimijat, myös työmarkkinaosapuolet, niihin sitoutuvat. Tätä helpottavat yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin mukaiset kansallista yhteisrahoitusta koskevat vaatimukset sekä kumppaneiden osallistuminen kehittämisstrategiaan.

Jotta autettaisiin EU:n alueita hallitsemaan siirtymistä kestävämpään vähähiiliseen talouteen ja teollisuuden muutosta, jonka energiasiirtymä ja ilmastonmuutos ovat aiheuttaneet, on tarjottu erityistukea, jolla edistetään innovointia, poistetaan investointien esteitä sekä varustetaan kansalaiset oikeanlaisilla taidoilla. Teollisuuden muutosprosessissa olevia alueita koskevan pilottitoimen puitteissa tarjotaan komission asiantuntijoiden tukea sekä EAKR:n teknistä tukea. EU:n tukea varten on valittu 12 aluetta.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Komissio pyrkii prioriteetteihinsa, jotka esitetään poliittisissa suuntaviivoissa, osana EU:n talousarvion laajempia tavoitteita. Kunnianhimoinen oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on tällainen prioriteetti. Sen vuoksi komissio on esittänyt tämän lainsäädäntöehdotuksen aivan toimikautensa alussa. Se täydentää seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevia jo esitettyjä ehdotuksia. Ehdotusta hyödynnetään seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävissä neuvotteluissa, ja se todennäköisesti sisällytetään kokonaissopimukseen seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston talousarviovarat ovat 7,5 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina), ja tasoa on mahdollista nostaa tarpeen mukaan myöhemmin.

5.LISÄTIEDOT

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Oikeudellinen kehys muodostuu oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamista koskevasta asetusehdotuksesta sekä siitä seuraavista tarvittavista muutoksista komission ehdotukseen yhteisiä säännöksiä koskevaksi asetukseksi. Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto sisällytetään asetukseen uutena rahastona yhdessä EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR+:n kanssa. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toteutusta ja täytäntöönpanoa säännellään yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamista koskevassa asetusehdotuksessa keskitytään seuraaviin seikkoihin:

·esitetään oikeudenmukaisen siirtymän rahaston kohde;

·vahvistetaan erityistavoitteelle määritelmä, jota käytetään kohdennettaessa oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoja koheesiopolitiikan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvan toimintalinjan tai ohjelman puitteissa;

·esitetään oikeudenmukaisen siirtymän rahaston maantieteellinen kattavuus ja varojen jakomenetelmä;

·määritetään oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta myönnettävän tuen soveltamisala;

·täsmennetään alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien sisältö, mukaan luettuna jäsenvaltioiden tarve yksilöidä alueet, joihin siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen vaikuttaa eniten ja joille oikeudenmukaisen siirtymän rahaston tuki keskitetään;

·vahvistetaan puitteet tulosten mittaamiselle indikaattoreiden avulla sekä mekanismi tuen mukauttamiseksi, jos tavoitteita ei saavuteta.

2020/0006 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 9 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 10 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Unionin koheesiopolitiikkaa koskevalla sääntelykehyksellä vuosiksi 2021–2027 seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa edistetään unionin sitoumuksia panna täytäntöön Pariisin ilmastosopimus ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet keskittämällä unionin rahoitus vihreisiin tavoitteisiin. Tällä asetuksella pannaan täytäntöön yksi prioriteeteista, joka esitetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa 11 , jäljempänä ’Euroopan vihreän kehityksen ohjelma’, ja se muodostaa osan Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaa 12 , josta myönnetään oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin nojalla koheesiopolitiikan puitteissa rahoitusta, jolla on tarkoitus käsitellä niitä taloudellisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia, joita aiheutuu ilmastoneutraaliin ja kiertotalouteen siirtymisestä, kun mahdolliset kasvihuonekaasupäästöt kompensoidaan vastaavalla hiilen sitomisella.

(2)Siirtyminen ilmastoneutraaliin ja kiertotalouteen on yksi unionin tärkeimmistä poliittisista tavoitteista. Eurooppa-neuvosto vahvisti 12 päivänä joulukuuta 2019 tavoitteen ilmastoneutraalista unionista vuoteen 2050 mennessä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen torjuminen hyödyttää kaikkia pitkällä aikavälillä ja tarjoaa mahdollisuuksia ja haasteita kaikille keskipitkällä aikavälillä, mutta kaikki alueet ja jäsenvaltiot eivät aloita siirtymää samasta vaiheesta eikä niillä ole samoja toimintavalmiuksia. Jotkin ovat edistyneempiä kuin toiset, ja siirtymällä on laajoja yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia niillä alueilla, joilla nojaudutaan voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin – etenkin kivi- ja ruskohiileen, turpeeseen ja öljyliuskeeseen – tai kasvihuonekaasuvaltaiseen teollisuuteen. Tällaisissa tilanteissa riskinä on eritahtinen siirtymä unionissa ilmastotoimien alalla mutta myös kasvavat erot alueiden välillä, mikä on haitallista yhteiskunnallisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden kannalta.

(3)Jotta siirtymä onnistuisi, sen on oltava oikeudenmukainen ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävä kaikkien kannalta. Sen vuoksi sekä unionin että jäsenvaltioiden on otettava huomioon siirtymän taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset alusta lähtien ja otettava käyttöön kaikki mahdolliset välineet haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Unionin talousarviolla on tässä merkittävä tehtävä.

(4)Kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja Kestävä Eurooppa -investointiohjelmassa esitetään, oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla olisi täydennettävä muita toimia, joita toteutetaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen nojalla vuosina 2021–2027. Sen avulla olisi käsiteltävä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia, joita aiheutuu unionin siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen, yhdistämällä alueellisella tasolla unionin talousarvion menot ilmastotavoitteisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin.

(5)Asetuksella perustetaan oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, jäljempänä ’JTF-rahasto’, joka on yksi koheesiopolitiikan puitteissa toteutetun oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin pilareista. JTF-rahaston tavoitteena on lieventää ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia tukemalla alueita ja työntekijöitä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten. JTF-rahaston erityistavoitteen mukaisesti JTF-rahastosta tuetuilla toimilla olisi helpotettava suoraan siirtymän vaikutusta rahoittamalla paikallisen talouden monipuolistamista ja nykyaikaistamista ja lieventämällä kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen. Tämä tuodaan esiin JTF-rahaston erityistavoitteessa, joka on vahvistettu samalla tasolla ja lueteltu yhdessä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklassa esitettyjen poliittisten tavoitteiden kanssa.

(6)Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten, Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitettyjen unionin entistä kunnianhimoisempien tavoitteiden mukaisesti, JTF-rahastolla olisi oltava keskeinen tehtävä ilmastotoimien valtavirtaistamisen edistämisessä. Varat JTF:n omista määrärahoista ovat täydentäviä ja tulevat niiden investointien lisäksi, jotka tarvitaan, jotta saavutetaan yleinen 25 prosentin tavoitetaso unionin talousarviomenoista ilmastotavoitteiden edistämiseksi. EAKR:sta ja ESR+:sta siirrettävillä varoilla edistetään tämän tavoitteen täysimääräistä saavuttamista.

(7)JTF-varoilla olisi täydennettävä koheesiopolitiikan puitteissa käytettävissä olevia varoja.

(8)Siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen on haaste kaikille jäsenvaltioille. Se on erityisen vaativaa niille jäsenvaltioille, joissa nojaudutaan voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin tai kasvihuonekaasuvaltaiseen teolliseen toimintaan, jotka on poistettava vaiheittain käytöstä tai joita on mukautettava ilmastoneutraaliuteen siirtymisen vuoksi, ja joilla ei ole varoja tähän. JTF-rahaston olisi näin ollen katettava kaikki jäsenvaltiot, mutta rahoituksen jakamisessa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden valmiudet rahoittaa investointeja, jotka tarvitaan ilmastoneutraaliuteen siirtymisestä selviytymiseksi.

(9)Asianmukaisen rahoituskehyksen laatimiseksi JTF-rahastoa varten komissio vahvistaa Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen käytettävissä olevien määrärahojen vuosijakauman jäsenvaltioittain objektiivisten kriteerien perusteella.

(10)Tässä asetuksessa yksilöidään investointityypit, joiden menoja voidaan tukea JTF-rahastosta. Kaikessa tuetussa toiminnassa olisi noudatettava täysimääräisesti unionin ilmasto- ja ympäristöprioriteetteja. Investointien luetteloon olisi sisällytettävä ne, joilla tuetaan paikallista taloutta ja jotka ovat kestäviä pitkällä aikavälillä, ottaen huomioon kaikki vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet. Rahoitetuilla hankkeilla olisi edistettävä siirtymistä ilmastoneutraaliin ja kiertotalouteen. Taantuvilla aloilla, kuten kivi- ja ruskohiileen, turpeeseen tai öljyliuskeeseen tai näiden kiinteiden fossiilisten polttoaineiden louhintaan perustuvassa energian tuotannossa, tuki olisi liitettävä toiminnan asteittaiseen lopettamiseen ja vastaavaan työllisyystason alenemiseen. Muuttuvilla toiminta-aloilla, joilla kasvihuonekaasupäästöt ovat suuret, tuella olisi edistettävä uutta toimintaa ottamalla käyttöön uutta teknologiaa tai uusia prosesseja tai tuotteita, jotka johtavat päästöjen merkittävään pienenemiseen, vuotta 2030 koskevien EU:n ilmastotavoitteiden ja vuotta 2050 koskevan EU:n ilmastoneutraaliuden tavoitteen 13 mukaisesti siten, että kuitenkin säilytetään työllisyys ja parannetaan sitä ja vältetään ympäristön pilaantuminen. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä myös toimiin, joilla vahvistetaan innovointia ja tutkimusta edistyneen ja kestävän teknologian alalla samoin kuin digitalisaation ja liitettävyyden alalla, edellyttäen että tällaisilla toimenpiteillä edistetään siirtymistä ilmastoneutraaliin ja kiertotalouteen ja lievennetään siitä aiheutuvia kielteisiä sivuvaikutuksia.

(11)Jotta voidaan suojella kansalaisia, joihin ilmastosiirtymä vaikuttaa eniten, JTF-rahastosta olisi katettava myös vaikutusten kohteeksi joutuneiden työntekijöiden uudelleenkoulutus ja uusien taitojen hankkiminen. Tavoitteena on auttaa heitä sopeutumaan uusiin työllisyysmahdollisuuksiin ja tarjota työnhakuneuvontaa työnhakijoille ja edistää heidän aktiivista integroitumistaan työmarkkinoille.

(12)Jotta parannettaisiin siirtymän vaikutuksista kärsivien alueiden talouden monipuolistamista, JTF-rahastosta olisi annettava tukea pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin. Tuotannollisen investoinnin olisi katsottava tarkoittavan yritysten kiinteään pääomaan tai aineettomaan omaisuuteen tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi tehtävää investointia, joka siten edistää pääoman bruttomuodostusta ja työllisyyttä. Muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja olisi tuettava vain, jos ne ovat tarpeen siirtymästä johtuvien työpaikkojen menetysten lieventämiseksi luomalla tai suojaamalla merkittävä määrä työpaikkoja eivätkä ne johda tuotannon siirtämiseen tai ole seurausta siitä. Investoinnit olemassa oleviin tuotantolaitoksiin, mukaan luettuna unionin päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluviin tuotantolaitoksiin, olisi sallittava, jos ne edistävät siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä ja alittavat merkittävästi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 14 mukaiset ilmaisjaon laskemiseen käytettävät vertailuarvot ja jos niiden tuloksena suojellaan merkittävä määrä työpaikkoja. Tällaiset investoinnit olisi perusteltava asianmukaisesti alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa. Sisämarkkinoiden ja koheesiopolitiikan yhtenäisyyden suojaamiseksi yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien unionin valtiontukisääntöjen mukaisia ja erityisesti tuki muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin olisi rajattava yrityksiin, jotka sijaitsevat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuilla tukialueilla.

(13)Jotta voitaisiin tarjota joustavuutta JTF-varojen kohdentamiseen Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa, pitäisi olla mahdollista laatia itsenäinen JTF-ohjelma tai kohdentaa JTF-varat yhteen tai useampaan toimintalinjaan ohjelmassa, jota tuetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) tai koheesiorahastosta. Asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 21 a artiklan mukaisesti JTF-varoja olisi vahvistettava täydentävällä rahoituksella EAKR:sta ja ESR+:sta. EAKR:sta ja ESR+:sta siirrettävien määrien olisi oltava johdonmukaisia alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa vahvistettujen toimien tyypin kanssa.

(14)JTF-tuen edellytyksenä olisi oltava siirtymäprosessin tosiasiallinen toteuttaminen tietyllä alueella, jotta saavutetaan ilmastoneutraali talous. Jäsenvaltioiden olisi laadittava yhteistyössä asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa ja komission tuella alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat, joissa esitetään siirtymäprosessi yksityiskohtaisesti ja jotka ovat johdonmukaisia kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa. Komissio perustaa siirtymävaiheessa olevien kivihiilialueiden foorumiin pohjautuvan oikeudenmukaista siirtymää käsittelevän foorumin, joka mahdollistaa kahden- ja monenvälisen kokemusten vaihdon hankitusta tietämyksestä ja hyvistä käytännöistä kaikilla toiminta-aloilla, joihin vaikutukset kohdistuvat.

(15)Alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa olisi yksilöitävä alueet, joihin vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin ja joihin JTF-tuki olisi keskitettävä, ja kuvattava toteutettavat toimet ilmastoneutraalin talouden saavuttamiseksi etenkin siltä osin kuin kyseessä on fossiilisten polttoaineiden tuotantoon liittyvien laitosten tai muun kasvihuonekaasuvaltaisen toiminnan muuntaminen tai lopettaminen. Nämä alueet olisi määriteltävä tarkasti, ja niiden olisi vastattava NUTS-tason 3 alueita tai oltava osa niitä. Suunnitelmissa olisi esitettävä yksityiskohtaisesti näiden alueiden haasteet ja tarpeet ja yksilöitävä tarvittavien toimien tyyppi siten, että varmistetaan sellaisten ilmastonmuutosta kestävien taloudellisten toimien johdonmukainen kehittäminen, jotka ovat myös ilmastoneutraaliuteen siirtymisen ja vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisia. Vain siirtymäsuunnitelmien mukaisesti tehdyt investoinnit voivat saada taloudellista tukea JTF-rahastosta. Alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien olisi oltava osa komissio hyväksymiä ohjelmia (jotka saavat tapauksen mukaan tukea EAKR:sta, ESR+:sta, koheesiorahastosta tai JTF-rahastosta).

(16)JTF-varojen tulossuuntautuneisuuden vahvistamiseksi komission olisi voitava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti soveltaa rahoitusoikaisuja, jos JTF-rahaston erityistavoitteen osalta vahvistetut tavoitteet ovat merkittävässä määrin jääneet saavuttamatta.

(17)Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tämän asetuksen liitteeseen III sisältyvien yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita koskevien seikkojen muuttamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 15 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja näillä asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(18)Asianmukaisen rahoituskehyksen laatimiseksi JTF-rahastoa varten komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vahvistaa käytettävissä olevien määrärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain liitteen I mukaisesti.

(19)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli tukea alueita, joihin kohdistuu taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia hiilineutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi. Keskeisiä syitä tähän ovat yhtäältä eri alueiden väliset kehityserot ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyys sekä jäsenvaltioiden ja alueiden taloudellisten resurssien rajoitukset ja toisaalta tarve yhtenäiseen täytäntöönpanokehykseen, joka kattaa useita unionin rahastoja yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin nojalla. Koska edellä mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla
Kohde ja soveltamisala

1.Tällä asetuksella perustetaan oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, jäljempänä ’JTF-rahasto’, tuen antamiseksi alueille, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita sen vuoksi, että unioni siirtyy ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä.

2.Siinä säädetään JTF-rahaston erityistavoitteesta, sen maantieteellisestä kattavuudesta ja varoista ja sen tuen soveltamisalasta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa] tarkoitetun Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen osalta sekä annetaan erityissäännöksiä ohjelmasuunnittelusta ja indikaattoreista, joita tarvitaan seurantaa varten.

2 artikla
Erityistavoite

Asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 1 kohdan] toisen alakohdan mukaisesti JTF-rahastolla on edistettävä yhtä ainoaa erityistavoitetta, jolla annetaan ”alueille ja ihmisille mahdollisuus käsitellä yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia, joita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisellä on”.

3 artikla
JTF-rahaston maantieteellinen kattavuus ja varat Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa

1.JTF-rahastosta tuetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta kaikissa jäsenvaltioissa.

2.Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa JTF-rahaston talousarviositoumuksiin käytettävissä olevat määrärahat kaudella 2021–2027 ovat 7,5 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina, ja niitä voidaan tapauksen mukaan korottaa unionin talousarvioon osoitetuilla lisävaroilla ja muilla varoilla sovellettavan perussäädöksen mukaisesti.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin määriin tehdään vuosittain 2 prosentin suuruinen indeksikorjaus ohjelmatyötä varten ja määrän ottamiseksi myöhemmin unionin yleiseen talousarvioon.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta määrästä on osoitettava 0,35 prosenttia tekniseen tukeen, jota tarjotaan komission aloitteesta.

3.Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan varojen, mukaan luettuna 2 kohdassa tarkoitetut mahdolliset lisävarat, vuotuinen jakautuminen jäsenvaltioittain liitteessä I vahvistetun menetelmän mukaisesti.

4.Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [21 a] artiklassa säädetään, 2 kohdassa tarkoitetut mahdolliset lisävarat, jotka osoitetaan JTF-rahastoon unionin talousarviossa tai myönnetään muista varoista, eivät saa edellyttää täydentävää tukea EAKR:sta tai ESR+:sta.

4 artikla
Tuen soveltamisala

1.JTF-rahastosta tuetaan vain toimia, jotka liittyvät suoraan sen 2 artiklassa vahvistettuun erityistavoitteeseen ja joilla edistetään 7 artiklan mukaisesti laadittujen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien täytäntöönpanoa.

2.Edellä 1 kohdan mukaisesti JTF-rahastosta tuetaan yksinomaan seuraavia toimia:

a)pk-yrityksiin, mukaan luettuna startup-yritykset, tehtävät tuotannolliset investoinnit, jotka johtavat talouden monipuolistamiseen ja uudistamiseen;

b)uusien yritysten perustamiseen tehtävät investoinnit, myös yrityshautomoiden ja konsulttipalvelujen kautta;

c)tutkimus- ja innovointitoimintaan tehtävät investoinnit, joilla edistetään edistyneen teknologian siirtoa;

d)teknologian ja infrastruktuurien käyttöönottoon tehtävät investoinnit, joilla edistetään kohtuuhintaista puhdasta energiaa, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa;

e)digitalisaatioon ja digitaaliseen liitettävyyteen tehtävät investoinnit;

f)laitosalueen kunnostamiseen ja puhdistamiseen, maan saneeraukseen ja käyttötarkoituksen muuttamiseen tehtävät investoinnit;

g)kiertotalouden vahvistamiseen, mukaan luettuna jätteiden ehkäisemisen, vähentämisen, resurssitehokkuuden, uudelleenkäytön, korjauksen ja kierrätyksen kautta, tehtävät investoinnit;

h)työntekijöiden uudelleenkoulutus ja uusien taitojen hankkiminen;

i)työnhakuneuvonta työnhakijoille;

j)työnhakijoiden aktiivinen osallistaminen;

k)tekninen tuki.

JTF-rahastosta voidaan tukea lisäksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuilla tukialueilla muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja, edellyttäen että tällaiset investoinnit on hyväksytty osana alueellista oikeudenmukaista siirtymää koskevaa suunnitelmaa 7 artiklan 2 kohdan h alakohdassa vaadittujen tietojen perusteella. Tällaiset investoinnit ovat tukikelpoisia vain, jos ne ovat tarpeen alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman täytäntöönpanoa varten.

JTF-rahastosta voidaan tukea myös investointeja, joilla pyritään vähentämään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetellusta toiminnasta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä, edellyttäen että tällaiset investoinnit on hyväksytty osana alueellista oikeudenmukaista siirtymää koskevaa suunnitelmaa 7 artiklan 2 kohdan h alakohdassa vaadittujen tietojen perusteella. Tällaiset investoinnit ovat tukikelpoisia vain, jos ne ovat tarpeen alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman täytäntöönpanoa varten.

5 artikla
Tuen soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen

JTF-rahastosta ei tueta

a)ydinvoimaloiden käytöstä poistoa tai rakentamista;

b)tupakan ja tupakkatuotteiden valmistusta, jalostusta ja markkinointia;

c)komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 16 2 artiklan 18 kohdassa määriteltyjä vaikeuksissa olevia yrityksiä;

d)fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, käsittelyyn, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen liittyviä investointeja;

e)investointeja laajakaistainfrastruktuuriin alueilla, joilla on vähintään kaksi vastaavaan luokkaan kuuluvaa laajakaistaverkkoa.

6 artikla
JTF-varojen ohjelmasuunnittelu

1.JTF-varat kohdennetaan alueluokkiin, joihin asianomaiset alueet kuuluvat, 7 artiklan mukaisesti laadittujen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien perusteella, jotka komissio on hyväksynyt osana ohjelmaa tai ohjelman muutosta. Kohdennetut varat asetetaan saataville yhdessä tai useammassa erityisohjelmassa tai ohjelman yhdessä tai useammassa toimintalinjassa.

Komissio hyväksyy vain ohjelman, jossa alueiden, joihin siirtymäprosessin vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin ja jotka sisältyvät alueelliseen oikeudenmukaista siirtymää koskevaan suunnitelmaan, yksilöinti on perusteltu asianmukaisesti ja asiaan liittyvä alueellinen oikeudenmukaista siirtymää koskeva suunnitelma on johdonmukainen kyseisen jäsenvaltion kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman kanssa.

2.JTF-toimintalinjan tai -toimintalinjojen on sisällettävä JTF-varat, jotka koostuvat kokonaan tai osittain jäsenvaltioiden JTF-määrärahoista ja asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [21 a] artiklan mukaisesti siirretyistä varoista. JTF-toimintalinjaan siirrettyjen EAKR- ja ESR+ -varojen määrän on oltava yhteensä vähintään puolitoistakertainen mutta enintään kolminkertainen toimintalinjaan JTF-rahastosta myönnetyn tuen määrään nähden.

7 artikla
Alueellinen oikeudenmukaista siirtymää koskeva suunnitelma

1.Jäsenvaltioiden on laadittava liitteessä II esitetyn mallin mukaisesti yhdessä asianomaisten alueiden viranomaisten kanssa yksi tai useampia alueellisia oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia, jotka kattavat yhden tai useamman vaikutusten kohteeksi joutuneen alueen, joka vastaa yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön tasoa 3, jäljempänä ’NUTS 3 -tason alueet’, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 17 , sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 868/2014, tai sen osia. Tuettavien alueiden on oltava alueita, joihin siirtymän taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, etenkin siltä osin kuin on kyse fossiilisten polttoaineiden tuotannossa odotetuista työpaikkojen menetyksistä ja kasvihuonekaasuvaltaisimpien teollisuuslaitosten tuotantoprosessien muuttamistarpeista.

2.Alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman on sisällettävä seuraavat seikat:

a)kuvaus kansallisen tason siirtymäprosessista ilmastoneutraaliin talouteen, mukaan luettuna aikataulu keskeisille siirtymävaiheille, jotka ovat kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman tuoreimman version mukaisia;

b)perustelu alueiden yksilöimiseksi a alakohdassa tarkoitetuiksi alueiksi, joihin siirtymäprosessin vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin ja joita olisi tuettava JTF-rahastosta 1 kohdan mukaisesti;

c)arviointi siirtymähaasteista alueilla, joihin vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, mukaan luettuna ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset; arvioinnissa olisi yksilöitävä niiden työpaikkojen ja työpaikkojen menetysten määrä, joihin vaikutus mahdollisesti kohdistuu, kehitystarpeet sekä tavoitteet, jotka olisi saavutettava vuoteen 2030 mennessä ja jotka liittyvät kasvihuonekaasuvaltaisen toiminnan muuttamiseen tai lopettamiseen näillä alueilla;

d)kuvaus JTF-tuen odotetusta panoksesta ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen yhteiskunnallisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien vaikutusten käsittelyyn;

e)arviointi tuen johdonmukaisuudesta muihin kansallisiin ja alueellisiin strategioihin ja suunnitelmiin nähden;

f)kuvaus hallinnointijärjestelystä, joka sisältää kumppanuussopimukset, suunnitellut seuranta- ja arviointitoimenpiteet sekä asiasta vastaavat elimet;

g)kuvaus suunnitelluista toimintatyypeistä ja niiden odotetusta panoksesta siirtymän vaikutuksen lieventämiseen;

h)jos tukea myönnetään muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin, kattava luettelo tällaisista toimista ja yrityksistä sekä perustelu tällaisen tuen tarpeellisuudesta puuteanalyysillä, jossa osoitetaan, että jos investointia ei tehdä, odotettu työpaikkojen menetysten määrä ylittäisi odotetun uusien työpaikkojen määrän;

i)jos tukea myönnetään investointeihin, joilla pyritään vähentämään direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetellusta toiminnasta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä, kattava luettelo tuettavasta toiminnasta ja perustelut, jotka osoittavat, että toiminta edistää siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen ja johtaa kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen siten, että ne alittavat merkittävästi direktiivin 2003/87/EY mukaiset ilmaisjaon laskemiseen käytettävät vertailuarvot, ja että toiminta on tarpeen, jotta voidaan suojella merkittävä määrä työpaikkoja;

j)synergia ja täydentävyys muiden unionin ohjelmien ja oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin pilarien kanssa yksilöityjen kehitystarpeiden käsittelyssä.

3.Alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon on otettava mukaan asiaan liittyvät kumppanit asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [6] artiklan mukaisesti.

4.Alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien on oltava johdonmukaisia asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [23] artiklassa tarkoitettujen alueellisten strategioiden, älykkään erikoistumisen strategioiden, kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kanssa.

Jos kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman tarkistaminen asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan nojalla edellyttää alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman tarkistamista, tarkistaminen on tehtävä osana väliarviointia asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 14 artiklan mukaisesti.

8 artikla
Indikaattorit

1.Yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit, sellaisina kuin ne on esitetty liitteessä III, ja jos se on asianmukaisesti perusteltua, ohjelmakohtaiset tuotos- ja tulosindikaattorit on vahvistettava asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [12 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdan], [17 artiklan 3 kohdan d alakohdan ii alakohdan] ja [37 artiklan 2 kohdan b alakohdan] mukaisesti.

2.Tuotosindikaattoreiden lähtötasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 asetetut välitavoitteet ja vuodelle 2029 asetetut tavoitteet ovat kumulatiivisia. Tavoitteita ei saa tarkistaa sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt ohjelman muuttamista koskevan pyynnön, joka on toimitettu asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [14 artiklan 2 kohdan] mukaisesti.

3.Jos JTF-toimintalinjasta tuetaan 4 artiklan 2 kohdan h, i tai j alakohdassa tarkoitettua toimintaa, osallistujia koskevien indikaattoreiden tiedot on toimitettava vasta, kun kaikki kyseiseen osallistujaan liittyvät tiedot, jotka vaaditaan liitteen III mukaisesti, ovat saatavilla.

4.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 10 artiklan mukaisesti liitteen III muuttamiseksi, jotta käytettävien indikaattoreiden luetteloon voidaan tehdä tarvittavat mukautukset.

9 artikla
Rahoitusoikaisut

Jos komissio katsoo ohjelman lopullisen tuloksellisuuskertomuksen tarkastelun perusteella, että JTF-varojen yhden tai useamman tuotos- ja tulosindikaattorin osalta vahvistetusta tavoitteesta ei ole saavutettu vähintään 65:tä prosenttia, se voi tehdä rahoitusoikaisuja asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [98] artiklan mukaisesti vähentämällä JTF-rahastosta kyseiseen toimintalinjaan maksettavaa tukea suhteessa saavutuksiin.

10 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 8 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

11 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan [kahdentenakymmenentenä] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

Ympäristö ja ilmastotoimet edellyttäen, että monivuotista rahoituskehystä koskevat ehdotukset hyväksytään

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

X uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 18  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Vuoden 2020 jälkipuolisko – Asetuksen hyväksyminen

Vuodesta 2020 lähtien – Alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien valmistelu jäsenvaltioissa

Vuonna 2021 – Ohjelman hyväksyminen ja toteutuksen aloittaminen

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskevien EU:n toimien perusteena on SEUT-sopimuksen 174 artiklassa määrätty tavoite, jonka mukaan erityistä huomiota kiinnitetään teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä haitoista kärsiviin alueisiin.

Siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen on haaste kaikille jäsenvaltioille. Se on erityisen vaativaa niille jäsenvaltioille, joissa nojaudutaan voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin tai kasvihuonekaasuvaltaisiin tuotannonaloihin, jotka poistetaan vaiheittain käytöstä tai joihin siirtymä vaikuttaa voimakkaasti, ja joilla ei ole varoja mukauttaa toimintaa niin, että saavutettaisiin ilmastoneutraalius. JTF-rahastolla autetaan ratkaisemaan siirtymään liittyviä haasteita ja parannetaan jäsenvaltioiden rahoitusvalmiuksia, jotta ne voivat tehdä tarvittavat investoinnit ja toteuttaa tarvittavat toimet.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Unioni tasolla on jo toteutettu toimia siirtymävaiheessa olevia kivihiilialueita koskevien aloitteiden ja teollisuuden muutosprosessissa olevia alueita koskevan pilottitoimen puitteissa. Vaikka oikeudenmukaisen siirtymän rahaston tavoitteet ovat laajempia ja sen lähestymistapa yhdennetympi, näistä aloitteista saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää oikeudenmukaisen siirtymän rahaston suunnittelussa ja toteutuksessa.

Siirtymävaiheessa olevia kivihiilialueita koskevalla aloitteella tuetaan siirtymää 21 pilottialueella, joiden talous on erittäin riippuvainen hiilestä. Rakennemuutoksia käsitellään holistisella lähestymistavalla, joka sisältää muutosprosessin taloudellisen, teollisen, teknologisen ja yhteiskunnallisen ulottuvuuden ja jossa ovat mukana tiiviissä yhteistyössä paikalliset toimijat.

Tuki keskitetään taloudelliseen muutokseen älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisesti (esim. tuki pk-yrityksille ja yrityshautomoille, innovointiin sekä teollisuuden ja tutkijoiden yhteistyöhön), hiileen liittyvillä aloilla perinteisesti työskennelleiden työntekijöiden uudelleenkoulutukseen sekä energiatehokkuuden ja vaihtoehtoisten uusiutuvien energialähteiden edistämiseen.

Aloitteiden onnistuminen riippuu siitä, miten asianomaiset jäsenvaltiot ja alueet niihin sitoutuvat. Tätä helpottavat yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin mukaiset kansallista yhteisrahoitusta koskevat vaatimukset sekä kumppaneiden osallistuminen kehittämisstrategiaan.

Jotta autettaisiin EU:n alueita hallitsemaan siirtymistä kestävämpään vähähiiliseen talouteen, saman suuntaisesti on tarjottu erityistukea, jolla edistetään innovointia, poistetaan investointien esteitä sekä varustetaan kansalaiset oikeanlaisilla taidoilla ja hallitaan teollisuuden muutosta, jonka energiasiirtymä ja ilmastonmuutos ovat aiheuttaneet. Pilottitoimen puitteissa tarjotaan komission asiantuntijoiden tukea sekä Euroopan aluekehitysrahaston teknistä tukea. EU:n tukea varten on valittu 12 aluetta.

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toteutusta ja täytäntöönpanoa säännellään yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella, jolla säännellään myös muun muassa Euroopan aluekehitysrahastoa ja Euroopan sosiaalirahasto plussaa. Sen vuoksi täydentävyys ja synergiaedut näiden rahastojen kanssa ovat erittäin suuret, mukaan luettuna siirrot näistä kahdesta koheesiopolitiikan rahastosta. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koordinoidaan tiiviisti oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin muiden pilarien kanssa. Rahaston odotetaan tuottavan tuloksia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Kestävä Eurooppa -investointiohjelman puitteissa. Sillä on tiiviit yhteydet myös 1.4.3 kohdan mukaisiin aloitteisiin.

1.5.Ehdotetun toimen kesto ja rahoitusvaikutukset

X kesto on rajattu

   toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

X    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2021 ja päättyvät vuonna 2027 maksusitoumusmäärärahojen osalta ja alkavat vuonna 2021 ja päättyvät vuoden 2027 jälkeisellä kaudella maksumäärärahojen osalta.

 kestoa ei ole rajattu

käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 19

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

   yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

   toimeenpanovirastoja

X hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille;

julkisoikeudellisille yhteisöille

sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

2.HALLINTATOIMENPITEET

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Seuranta- ja raportointisääntöjä säännellään yhteisiä säännöksiä koskevalla CPR-asetuksella, ja säännöt ovat täysin samat kuin ne, joita sovelletaan muihin seitsemään yhteistyössä hallinnoituun rahastoon CPR-asetuksen nojalla.

CPR-asetuksen sääntöjen pohjana on käytetty vuosien 2014–2020 hyviä käytäntöjä, ja ne perustuvat edelleen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin järjestelmään. Kutakin ohjelmaa varten perustetuille seurantakomiteoille annetaan näkyvämpi rooli ohjelman tuloksellisuuden ja sen toteutukseen vaikuttavien kaikkien tekijöiden valvonnassa. Avoimuuden varmistamiseksi seurantakomitealle toimitettavien asiakirjojen on oltava julkisesti saatavilla. Järjestelmää täydentävät komission ja jäsenvaltioiden väliset vuotuiset tuloksellisuuden tarkastelukokoukset. Vaatimusta lopullisesta tuloksellisuuskertomuksesta sovelletaan.

Yhteisesti sovellettavien indikaattoreiden määrittely edistää sellaisten seurantatietojen saatavuutta, jotka voidaan koota yhteen unionin tasolla. Nämä indikaattorit vahvistetaan erikseen oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa varten mutta johdonmukaisesti Euroopan aluekehitysrahastoa varten ehdotettujen indikaattoreiden kanssa.

Sähköiset tiedot mahdollistavat sekä yksinkertaistamisen että avoimuuden. Vuosina 2014–2020 edellytyksenä oli sähköisen tietojenvaihtojärjestelmän perustaminen tuensaajien ja hallintoviranomaisten välille sekä hallinnointi- ja valvontajärjestelmän eri viranomaisten välille. Tässä asetuksessa otetaan tämä huomioon ja kehitetään edelleen tiedonkeruun joitakin näkökohtia. Kaikki toteutuksen edistymisen seurannassa tarvittavat tiedot, mukaan lukien tiedot ohjelmien tuloksista ja tuloksellisuudesta, toimitetaan nyt komissiolle sähköisesti.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmää säännellään yhteisiä säännöksiä koskevalla CPR-asetuksella, ja säännöt ovat täysin samat kuin ne, joita sovelletaan muihin seitsemään yhteistyössä hallinnoituun rahastoon CPR-asetuksen nojalla.

Kun otetaan huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportoimat alentuneet virhetasot (ja epävarmuus, joka johtuu siitä, että järjestelmä ei ole ollut käytössä ohjelmien koko toteutuskautta, joten lopullisia päätelmiä sen kaikista näkökohdista ei voida tehdä), on tarpeen säilyttää nykyiset hallinnointi- ja valvontajärjestelmän perusperiaatteet sekä varainhoitosäännöt, jotka otettiin käyttöön vuosiksi 2014–2020.

On kuitenkin tarpeen ottaa huomioon myös ohjelmakauden 2014–2020 täytäntöönpanon viivästynyt käynnistyminen ja toisinaan kohtuuton hallinnollinen rasite, jonka jotkin vaatimukset saivat aikaan. Sen vuoksi ehdotetaan, että hallinnointi- ja valvontajärjestelmän eri tahojen tehtävät ja vastuut vahvistetaan selkeämmin, etenkin siltä osin kuin kyseessä on toimien valinta ja vaatimukset, jotka koskevat moitteettoman varainhoidon periaatteiden noudattamisen varmistamista.

Kaikki sellaiset yksityiskohtaiset säännökset ja muut säännöt, jotka ovat tähän asti sisältyneet johdettuun oikeuteen, on otettu asetuksen tekstiin ennustettavuuden varmistamiseksi. Nimeämismenettelyn käynnistämistä ei edellytetä, vaan säännöksillä edistetään olemassa olevien järjestelmien säilyttämistä. Sellaisia ohjelmia, joiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmä toimii hyvin ja aiempi toiminta on ollut moitteetonta, ehdotetaan yksinkertaistettavaksi enemmän. Myös riskiin perustuvia hallinnon tarkastuksia ja yhden tarkastuksen periaatteen mukaisia järjestelyjä koskevia vaatimuksia selkeytetään samoin kuin vähimmäisvaatimuksia pienemmissä ohjelmissa, joissa saattaa olla tarpeen käyttää muita kuin tilastollisia otantamenetelmiä.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Muutoksissa ja yksinkertaistamisvaihtoehdoissa, joita tarkastellaan komission vuoden 2020 jälkeistä ohjelmakautta koskevassa ehdotuksessa, otetaan huomioon unionin tilintarkastustuomioistuimen suositukset vuoden 2020 jälkeistä lainsäädäntöä varten, etenkin ne, joissa kehotetaan harkitsemaan uudelleen rahastojen toteutusmekanismia ja ottamaan huomioon korkean tason yksinkertaistamisryhmän ehdotukset (tarkastuksen 2015/AUD/0195 suositus 1).

Aiempi korkea virhetaso liittyi usein puutteelliseen oikeusvarmuuteen ja samojen hallinnointisääntöjen erilaiseen tulkintaan esimerkiksi julkisten hankintojen alalla. Komissio sisällytti useita uusia näkökohtia uuteen yhteisiä säännöksiä koskevaan asetusehdotukseen, kuten riskinarviointiin perustuvat hallinnolliset tarkastukset ja tarkastusstrategiat, tilastollisen otannan oikeasuhteista käyttöä koskevat säännöt, tarkastusten oikeasuhteisuutta koskevat erityissäännökset ja tukeutuminen kansallisiin hallinto- ja valvontajärjestelmiin.

Hallinto- ja valvontajärjestelmien eri tekijöitä koskevien yksityiskohtaisten liitteiden tarkoituksena on tarjota oikeusvarmuutta ilman tarvetta uusiin johdetun oikeuden säädöksiin tai pitkiin ohjeisiin, joita yleensä laaditaan CPR-asetuksen hyväksymisen jälkeen.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Nykyistä yhteistyössä hallinnoitavaa toteutusmekanismia kritisoidaan toisinaan, kuten tilintarkastustuomioistuinkin teki, siitä, että se on liian monimutkainen ja altis virheille ja sen kustannukset ovat suuret kaikilla valvontatasoilla. Komissio on tarkastellut huolellisesti tätä kritiikkiä löytääkseen hyvän tasapainon tilivelvollisuuden, yksinkertaistamisen ja tuloksellisuuden välille.

Sääntöjä on yksinkertaistettu, jotta estettäisiin edunsaajiin eri tasoilla kohdistettavien tarkastusten päällekkäisyys sekä hallinnointi- ja valvontarakenteiden eri toimien päällekkäisyys. Esimerkiksi vuoden 2020 jälkeisellä kaudella todentamisviranomaiset (joita tällä hetkellä on yli 210) on korvattava kirjanpitotoiminnolla, minkä ansiosta valvonnan päällekkäisyys ei ole mahdollista jatkossa. Lisäksi ehdotetaan tarkastustoimien järkeistämistä vähentämällä edunsaajien tasolla toteutettujen toimien tarkastamista. Ehdotukseen sisältyy oikeasuhteisempia järjestelyjä koskevia erityissäännöksiä, joissa otetaan huomioon ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmän aiempi tehokas toiminta (tulokset).

Tavoiteltavan varmuustason osalta lainsäädäntöehdotukset sisältävät tässä vaiheessa tavoitteen, jonka mukaan virhetason olisi oltava 2 prosentin olennaisuusrajan alapuolella. Tästä poikkeavaa olennaisuusrajaa voidaan pohtia ainoastaan tapauskohtaisesti osana lainsäädännöstä käytäviä keskusteluja etenkin, jos lainsäädäntövallan käyttäjä ei (täysin) hyväksy ohjelmien ehdotettua yksinkertaistamista ja/tai rajoittaa tarkastuksia, millä on vaikutusta odotettuun virhetasoon.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Komissio tarkastelee edelleen tapoja, joilla hallintoviranomaisten toteuttamia toimenpiteitä voitaisiin vahvistaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi vuoden 2020 jälkeen.

Hallintoviranomaisten on pidettävä voimassa tehokkaat ja oikeasuhteiset petosten vastaiset toimenpiteet ja menettelyt etenkin yksilöidyt petosriskit huomioon ottaen.

Sähköinen koheesio ja interaktiiviset tietotekniikkajärjestelmät ovat jatkossakin merkittävä vaatimus. Hallintoviranomaisilla on mahdollisuus jatkaa sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäisyprosesseja ja -järjestelmiä, jotka on jo otettu käyttöön.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Lukumäärä

JM/ EI-JM 20

EFTA-mailta 21

ehdokasmailta 22

kolman-sista maista

varainhoitoasetuksen [21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] tarkoitetut rahoitusosuudet

03. Luonnonvarat ja ympäristö


XX.XX Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF)

Jaks.

EI

EI

EI

EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa, vuoden 2018 hinnat (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

03.

Luonnonvarat ja ympäristö

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

XX.XX Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF)

Sitoumukset

(1)

1 036,000

1 047,000

1 059,000

1 071,000

1 083,000

1 095,000

1 109,000

7 500,000

Maksut

(2)

43,051

48,460

436,016

539,405

944,231

1 221,051

1 194,277

3 073,509

7 500,000

Ohjelman määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 23  

Sitoumukset = Maksut

(3)

Ohjelman määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

= 1+3

1 036,000

1 047,000

1 059,000

1 071,000

1 083,000

1 095,000

1 109,000

7 500,000

Maksut

= 2+3

43,051

48,460

436,016

539,405

944,231

1 221,051

1 194,277

3 073,509

7 500,000



Monivuotisen rahoituskehyksen otsake 

7

’Hallintomenot’

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.



milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Henkilöresurssit

3 300

3 300

3 300

3 300

3 300

3 300

3 300

23 100

Muut hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = Maksut yhteensä)

3 300

3 300

3 300

3 300

3 300

3 300

3 300

23 100

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEISIIN kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ 

Sitoumukset

1 039,300

1 050,300

1 062,300

1 074,300

1 086,300

1 098,300

1 112,300

7 523,100

Maksut

46,351

51,760

439,316

542,705

947,531

1 224,351

1 197,577

3 076,809

7 523,100

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

X    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 7

Henkilöresurssit

3 300

3 300

3 300

3 300

3 300

3 300

3 300

23 100

Muut hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat
määrärahat, välisumma

3 300

3 300

3 300

3 300

3 300

3 300

3 300

23 100

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsakkeeseen 7 sisältymättömät 24

Henkilöresurssit

Muut hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät,

välisumma

YHTEENSÄ

3 300

3 300

3 300

3 300

3 300

3 300

3 300

23 100

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.



3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

   Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

X    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa

22

22

22

22

22

22

22

Edustustot EU:n ulkopuolella

Tutkimustoiminta

Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) – AC, AL, END, INT ja JED  25

Otsake 7

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA 7 rahoitettavat 

- päätoimipaikassa

- EU:n ulkop. edustustoissa

Ohjelman määrärahoista rahoitettavat  26

- päätoimipaikassa

- EU:n ulkop. edustustoissa

Tutkimustoiminta

Muu budjettikohta (mikä?)

YHTEENSÄ

22

22

22

22

22

22

22

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka tointa hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

·Osallistuminen jäsenvaltioissa toteutettavien ohjelma- ja/tai hanke-ehdotusten analysointiin, neuvotteluihin, muutosten tekemiseen ja/tai hyväksyntää edeltävään valmistelutyöhön.

·Osallistuminen hyväksyttyjen ohjelmien/hankkeiden toteuttamisen hallinnointiin, seurantaan ja arviointiin.

·Sen varmistaminen, että ohjelmia koskevia sääntöjä noudatetaan.

Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

X    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

   rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Rahoitukseen osallistuva taho 

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

X    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

   Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

   vaikutukset omiin varoihin

   vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 27

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    COM(2018) 322 final.
(2)    COM(2018) 375 – 4 artikla.
(3)    COM(2020) 21, 14.1.2020.
(4)    Julkinen kuuleminen: EU:n rahoitusvälineet koheesion alalla.    
https://ec.europa.eu/info/consultations/public-consultation-eu-funds-area-cohesion_fi
(5)    Euroopan alueiden komitea, Lausunto aiheesta ”Euroopan hiilialueiden sosioekonomisen rakennemuutoksen suunnittelu”, 136. täysistunto, 7.–9. lokakuuta 2019, ECON-VI/041.
(6)    COM(2018) 372 final.
(7)    SWD(2018) 282 final.
(8)    COM(2018) 375 final.
(9)    EUVL C , , s. .
(10)    EUVL C , , s. .
(11)    COM(2019) 640 final, 11.12.2019.
(12)    COM(2020) 21, 14.1.2020.
(13)    Ks. komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta (COM(2018) 773 final).
(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).
(15)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 13.
(16)    Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).
(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).
(18)    Sellaisina kuin ne on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(19)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  
(20)    JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.
(21)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
(22)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokkaat.
(23)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(24)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(25)    AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt, AL = paikalliset toimihenkilöt, END = kansalliset asiantuntijat, INT = vuokrahenkilöstö, JPD = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.
(26)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).
(27)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.
Top

Bryssel 14.1.2020

COM(2020) 22 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta


LIITE I

 

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varojen jakomenetelmä

Kunkin jäsenvaltion kokonaismäärärahat määritetään seuraavien vaiheiden mukaisesti:

a)    kunkin jäsenvaltion osuus lasketaan seuraavien kriteerien perusteella määritettyjen osuuksien painotettuna summana seuraavien painotusten mukaisesti:

i)    teollisuuslaitosten kasvihuonekaasupäästöt NUTS 2 -tason alueilla, joilla hiili-intensiteetti – määritettynä jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 1 7 artiklan mukaisesti ilmoittamalla teollisuuslaitosten kasvihuonekaasupäästöjen suhdeluvulla – verrattuna teollisuuden bruttoarvonlisäykseen ylittää kaksinkertaisesti EU27:n keskiarvon. Jos taso ei ylity millään NUTS 2 -tason alueella tietyssä jäsenvaltiossa, huomioon otetaan teollisuuslaitosten kasvihuonekaasupäästöt sillä NUTS 2 -tason alueella, jolla hiili-intensiteetti on suurin (painotus 49 %),

ii)    työllisyys kivihiilen ja ruskohiilen louhinnassa (painotus 25 %),

iii)    työllisyys teollisuudessa NUTS 2 -tason alueilla, jotka on otettu huomioon i alakohdan soveltamiseksi (painotus 25 %),

iv)    turpeen tuotanto (painotus 0,95 %),

v)    liuskeöljyn tuotanto (painotus 0,05 %);

b)    a alakohdan soveltamisesta johtuvia määrärahoja mukautetaan sen varmistamiseksi, että kunkin jäsenvaltion saama määrä on enintään 2 miljardia euroa. Määrät, jotka ylittävät 2 miljardia euroa jäsenvaltiota kohti, jaetaan uudelleen suhteutettuna muiden jäsenvaltioiden saamiin määriin. Jäsenvaltioiden osuudet lasketaan uudelleen vastaavasti;

c)    jäsenvaltioiden osuuksia, jotka johtuvat b alakohdan soveltamisesta, mukautetaan negatiivisesti tai positiivisesti kertoimella, joka on 1,5 kertaa erotus, jolla kyseisen jäsenvaltion asukasta kohti laskettu bruttokansantulo (ostovoimapariteettina mitattuna) vuosina 2015–2017 ylittää tai alittaa EU27:n keskimääräisen asukasta kohti lasketun bruttokansantulon (keskiarvo on 100 %);

Mukautusta ei sovelleta jäsenvaltioihin, joiden määrärahaan on sovellettu ylärajaa b alakohdan mukaisesti.

d)    c alakohdan soveltamisesta johtuvia määrärahoja mukautetaan sen varmistamiseksi, että JTF-rahastosta myönnettyjen lopullisten määrärahojen tuki-intensiteetti asukasta kohti (mitattuna jäsenvaltion koko väestön perusteella) on vähintään 6 euroa koko kaudella.

Määrät, joilla varmistetaan vähimmäistuki-intensiteetti, vähennetään suhteutettuna kaikkien muiden jäsenvaltioiden määrärahoista, lukuun ottamatta niitä, joiden määrärahaan on sovellettu ylärajaa b alakohdan mukaisesti.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta myönnettävät määrärahat täydentävät asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteessä XXII olevan 1–16 kohdan mukaisesti myönnettäviä määrärahoja eivätkä sisälly jakoperusteisiin, joihin asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteessä XXII olevaa 10–15 kohtaa sovelletaan.



LIITE II

Alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien malli

1.Luonnos siirtymäprosessista ja niiden alueiden yksilöinti, joihin siirtymä vaikuttaa kielteisimmin jäsenvaltiossa

Tekstikenttä [12000]

Viite: 7 artiklan 2 kohdan a alakohta

1.1. Luonnos odotetusta prosessista siirryttäessä ilmastoneutraaliin talouteen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja muiden olemassa olevien siirtymäsuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti sekä aikataulusta, jonka mukaan toiminnot, kuten kivi- ja ruskohiilen louhinta tai hiiltä käyttävä energiantuotanto, lopetetaan tai niitä vähennetään asteittain

Viite: 7 artiklan 2 kohdan b alakohta

1.2. Yksilöidään alueet, joihin vaikutusten odotetaan kohdistuvan kielteisimmin, ja perustellaan tämä arvioilla taloudellisista ja työllisyysvaikutuksista 1.1 kohdassa esitetyn luonnoksen perusteella

2.Siirtymään liittyvien haasteiden arviointi kunkin yksilöidyn alueen osalta

2.1. Ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisestä aiheutuvien taloudellisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten vaikutusten arviointi

Viite: 7 artiklan 2 kohdan c alakohta

Tekstikenttä [12000]

Yksilöidään taloudellinen toiminta ja toimialat, joihin vaikutus kohdistuu, ja erotetaan toisistaan

– taantuvat alat, joiden toiminnan odotetaan loppuvan tai vähenevän merkittävästi asteittain siirtymään liittyen; mukaan on liitettävä myös aikataulu

– murroksessa olevat alat, joiden odotetaan muuttavan toimintaansa, prosessejaan ja tuotostaan

Kummankin alan osalta seuraavat:

– odotetut työpaikan menetykset ja uudelleenkoulutustarpeet, ottaen huomioon taitotarpeiden ennusteet

– talouden monipuolistamiseen liittyvä potentiaali ja kehitysmahdollisuudet

2.2. Kehitystarpeet ja -tavoitteet vuoteen 2030 mennessä ottaen huomioon ilmastoneutraaliuden saavuttaminen

Viite: 7 artiklan 2 kohdan d alakohta

Tekstikenttä [6000]

Kehitystarpeet, jotta voidaan käsitellä siirtymähaasteita

– Tavoitteet ja tulokset, joita odotetaan JTF-toimintalinjan täytäntöönpanosta 

2.3. Johdonmukaisuus muihin kansallisiin ja alueellisiin strategioihin ja suunnitelmiin nähden

Viite: 7 artiklan 2 kohdan e alakohta

Tekstikenttä [6000]

Älykkään erikoistumisen strategiat

– Asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [23] artiklassa tarkoitetut alueelliset strategiat

– Muut alueelliset tai kansalliset kehityssuunnitelmat 

2.4. Suunnitellut toimintatyypit

Tekstikenttä [12000]

Viite: 7 artiklan 2 kohdan g alakohta

– Suunnitellut toimintatyypit ja niiden odotettu panos ilmastosiirtymän vaikutuksen lieventämiseen

Viite: 7 artiklan 2 kohdan h alakohta

Täytetään vain, jos tukea myönnetään muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin:

– kattava luettelo tällaisista toimista ja yrityksistä sekä kunkin osalta perustelu tällaisen tuen tarpeellisuudesta puuteanalyysillä, jossa osoitetaan, että jos investointia ei tehdä, odotettu työpaikkojen menetysten määrä ylittäisi odotetun uusien työpaikkojen määrän

Viite: 7 artiklan 2 kohdan i alakohta

Täytetään vain, jos tukea myönnetään investointeihin, joilla pyritään vähentämään direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetellusta toiminnasta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä:

– kattava luettelo tuettavasta toiminnasta ja perustelut, jotka osoittavat, että toiminta johtaa kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen siten, että päästöt alittavat merkittävästi direktiivin 2003/87/EY mukaiset ilmaisjaon laskemiseen käytettävät vertailuarvot, ja että toiminta on tarpeen, jotta voidaan suojella merkittävä määrä työpaikkoja

Viite: 7 artiklan 2 kohdan j alakohta

– Suunniteltujen toimien synergia ja täydentävyys muiden Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvien unionin ohjelmien (siirtymäprosessin tukeminen), muiden rahoitusvälineiden (unionin päästökauppajärjestelmän modernisaatiorahasto) ja muiden oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin pilareiden (erityisjärjestely InvestEU-ohjelman puitteissa ja EIP:n kanssa toteutettava julkisen sektorin lainajärjestely) kanssa yksilöityjen investointitarpeiden käsittelemiseksi

2.5. Ohjelmakohtaiset tuotos- tai tulosindikaattorit

Viite: 8 artiklan 1 kohta

Täytetään vain, jos tarkoitus on vahvistaa ohjelmakohtaisia indikaattoreita:

– perustellaan ohjelmakohtaisten tuotos- tai tulosindikaattoreiden tarve suunniteltujen toimintatyyppien perusteella

Taulukko 1. Tuotosindikaattorit

Erityistavoite

Tunnus [5]

Indikaattori [255]

Mittayksikkö

Välitavoite (2024)

Tavoite (2029)

Taulukko 2. Tulosindikaattorit

Erityistavoite

Tunnus [5]

Indikaattori [255]

Mittayksikkö

Perustaso tai viitearvo

Viitevuosi

Tavoite (2029)

Tietolähde [200]

Huomautukset [200]

3.Hallintojärjestely

Viite: 7 artiklan 2 kohdan f alakohta

Tekstikenttä [5000]

3.1. Kumppanuus

– Järjestelyt, joilla otetaan kumppanit mukaan alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin;

– Julkisen kuulemisen tulokset.

3.2. Seuranta ja arviointi 

– Suunniteltu seuranta ja arviointi, mukaan luettuna indikaattorit, joilla mitataan suunnitelman kykyä saavuttaa tavoitteensa

3.3. Koordinointi- ja seurantaelin(-elimet)

Elin tai elimet, jotka ovat vastuussa suunnitelman täytäntöönpanon koordinoinnista ja seurannasta, ja niiden tehtävät.

LIITE III

ALUEPOLITIIKAN yhteiset tuotosindikaattorit (RCO) ja ALUEPOLITIIKAN yhteiset tulosindikaattorit (RCR) oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa varten 2

Tuotokset

Tulokset

RCO01 – Tuetut yritykset (joista mikro-, pk- ja suuryrityksiä)
RCO 02 – Avustuksilla tuetut yritykset

RCO 03 – Rahoitusvälineistä tuetut yritykset

RCO 04 – Muuta kuin rahoitustukea saaneet yritykset

RCO 05 – Tuetut sta
rtup-yritykset

RCO 10 – Yritykset yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa

RCO 120 – Tuetut yritykset, jotka pyrkivät vähentämään direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetellusta toiminnasta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä

RCR01 – Tuettuihin yksiköihin luodut työpaikat
RCR 02 – Yksityiset investoinnit, jotka ovat saaneet julkista tukea (josta avustuksia, rahoitusvälineitä)

RCR 03 – Tuote- tai prosessi-innovaatioita toteuttavat pk-yritykset

RCR 04 – Organisaatio- ja markkinointi-innovaatioita toteuttavat
pk-yritykset
RCR 05 – Itse innovoivat pk-yritykset

RCR 06 – Euroopan patenttivirastoon tehdyt patenttihakemukset

RCR 29 – Arvioidut kasvihuonekaasupäästöt direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetellusta toiminnasta tuetuissa yrityksissä


RCO 13 – Yrityksille kehitetyt digipalvelut ja -tuotteet

RCR 11 – Uusien julkisten digipalvelujen ja -sovellusten käyttäjät
RCR 12 – Yritysten kehittämien uusien digituotteiden, -palvelujen ja -sovellusten käyttäjät

RCO 15 – Perustettujen yrityshautomojen kapasiteetti



RCR 17 – Elinkelpoiset 3 vuotta toimineet yritykset
RCR 18 – Pk-yritykset, jotka käyttävät yrityshautomopalveluja vuoden kuluttua yrityshautomon perustamisesta

RCO 101 – Taitojen kehittämiseen investoivat pk-yritykset

RCR 97 – Tuen piiriin kuuluvat oppisopimuskoulutukset pk-yrityksissä

RCR 98 – Pk-yritysten henkilöstö, joka on suorittanut ammatillista jatkokoulutusta (CVET) (taitojen mukaan: tekniset, hallinto-, yrittäjyys-, vihreät tai muut taidot)

RCO 22 – Uusiutuvan energian lisätuotantokapasiteetti (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa)

RCR 31 – Tuotettu uusiutuva energia yhteensä (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa)
RCR 32 – Uusiutuva energia: verkkoon liitetty kapasiteetti (toiminnassa)

RCO 34 – Lisäkapasiteetti jätteen kierrätystä varten

RCR 46 – Jätteen kierrätyslaitosten ja pienimuotoisten jätehuoltojärjestelmien piirissä oleva asukasmäärä
RCR 47 – Kierrätetty jäte

RCR 48 – Raaka-aineena käytetty kierrätetty jäte

RCR 49 – Talteenotettu jäte

RCO 38 – Tuen piiriin kuuluvan kunnostetun maaperän pinta-ala
RCO 39 – Ilmanlaadun seurantajärjestelmät asennettu

RCR 50 – Ilmanlaatua parantavista toimista hyötyvä asukasmäärä

RCR 52 – Kunnostettu maaperä, jota käytetään viheralueena, sosiaalista asuntotuotantoa, taloudellista tai yhteisöjen toimintaa varten

osallistujille 3   4 :

RCO 200·– työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät

RCO 201 – pitkäaikaistyöttömät

RCO 202 – työmarkkinoiden ulkopuolella olevat

RCO 203 – työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat

RCO 204 – alle 30-vuotiaat

RCO 205 – yli 54-vuotiaat

RCO 206 – henkilöt, joilla on enintään ylemmän perusasteen koulutus (ISCED 0–2)

RCO 207 – henkilöt, joilla on keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeinen (ISCED 4) koulutus

RCO 208 – henkilöt, joilla on korkea-asteen koulutus (ISCED 5–8)

RCO 209 – osallistujien kokonaismäärä 5  

osallistujille 6 :

RCR 200 – osallistujat, jotka ovat ryhtyneet työnhakuun jättäessään toimen

RCR 201 – osallistujat, jotka ovat koulutuksessa jättäessään toimen

RCR 202 – osallistujat, jotka saavat ammattipätevyyden jättäessään toimen

RCR 203 – osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, jättäessään toimen.

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1).
(2) Selkeyden vuoksi indikaattorit on ryhmitelty, jotta niitä on helpompi verrata muihin koheesiopolitiikan rahastokohtaisiin asetuksiin sisältyviin indikaattoreihin.
(3) Kaikki osallistujiin liittyvät tuotos- ja tulosindikaattorit on ilmoitettava.
(4)

 Kaikki henkilötiedot on eriteltävä sukupuolen (nainen, mies, ei-binäärinen) mukaan. Jos tietyt tulokset eivät ole mahdollisia, sellaisia tulosindikaattoreita koskevia tietoja ei tarvitse kerätä eikä toimittaa. Jos tiedot kerätään rekistereistä, jäsenvaltioiden ei tarvitse käyttää yhteisesti sovittuja määritelmiä vaan ne voivat käyttää kansallisia määritelmiä.

(5) Lasketaan automaattisesti ammattiasemaan liittyvien yhteisten tuotosindikaattorien perusteella.
(6) Kaikki henkilötiedot on eriteltävä sukupuolen mukaan. Jos tietyt tulokset eivät ole mahdollisia, sellaisia tulosindikaattoreita koskevia tietoja ei tarvitse kerätä eikä toimittaa. Jos tiedot kerätään rekistereistä, jäsenvaltioiden ei tarvitse käyttää yhteisesti sovittuja määritelmiä vaan ne voivat käyttää kansallisia määritelmiä.
Top