Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan terveysunionin rakentaminen – EU:n muutosjoustavuuden vahvistaminen”

(2021/C 300/10)

Esittelijä: Roberto CIAMBETTI (IT, ECR), Veneton aluevaltuuston puheenjohtaja

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleiset huomiot – Covid-19-pandemia

1.

panee merkille, että pandemian vuoksi kansanterveys on noussut entistäkin näkyvämpään asemaan alueiden, kuntien, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin asialistalla ja siitä on tullut yksi tärkeimmistä poliittisista painopisteistä.

2.

suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti terveysunionia koskevaan tiedonantoon, jossa ehdotetaan EU:n nykyisen terveysturvakehyksen vahvistamista. Puitteet ovat vuodelta 2013. Osittain vanhentuneeseen kehykseen sisältyy valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskeva päätös, joka on helpottanut tiedonvaihtoa ja tukenut erityisten kansallisten toimenpiteiden hyväksymistä mutta jonka avulla ei ole kyetty reagoimaan asianmukaisesti nykyiseen pandemiaan.

3.

yhtyy Euroopan komission näkemykseen siitä, että tarvitaan enemmän julkisia investointeja kansallisiin terveydenhuoltojärjestelmiin, jotta ne saisivat tarvitsemansa resurssit ja keinot selviytyä nykyisestä kriisistä ja jotta voidaan vahvistaa niiden selviytymiskykyä pitkällä aikavälillä. Nämä tavoitteet olisi otettava huomioon eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetuissa maakohtaisissa suosituksissa. Pandemia on tuonut esiin sen, että monilla tahoilla teho- ja muun hoidon (vuodepaikkojen, laitteiden, pätevien lääkäreiden ja sairaanhoitajien) samoin kuin paikallistason terveydenhoidon ja palliatiivisen hoidon varhainen aktivointi on ollut puutteellista, mikä on erityisesti hoitotoimien ruuhkautuessa johtanut vakaviin ongelmiin jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmissä. Samanaikaisesti terveydenhuoltojärjestelmät ja hoitohenkilöstö ovat monissa maissa antaneet näyttöä hyvistä valmiuksistaan muuttaa ja mukauttaa toimintaansa nopeasti covid-19-pandemian aiheuttamiin uusiin olosuhteisiin.

4.

kannattaa Euroopan komission ehdotusta EU-tason terveysturvakomitean toimeksiannon vahvistamisesta, jotta se voisi panna täytäntöön koordinoituja vastatoimia, jotka perustuvat Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) antamiin kohdennettuihin suosituksiin vastatoimista.

5.

muistuttaa, että covid-19-pandemiaan on liittynyt merkittäviä liikkumisvapauden rajoituksia Euroopan unionissa ja että ne ovat koskeneet erityisesti raja-alueita. Komitea toistaakin kehotuksensa laatia unionin oikeudellinen kehys, joka mahdollistaisi kyseisillä alueilla asuvien kansalaisten tarpeet täyttävien rajatylittävien julkisten palvelujen tehokkaan hallinnoinnin (1). Tällaisen kehyksen olisi perustuttava tuoreeseen ehdotukseen EU:n asetukseksi rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista (2).

6.

on tyytyväinen siihen, että tiedonanto sisältää, kuitenkin toissijaisuusperiaatetta noudattaen, lukuisia ehdotuksia lääketieteellisistä vastatoimista, kuten rokotteiden, henkilönsuojainten, terveydenhuollon laitteiden, hoitojen, laboratorio- ja testauslaitteiden varastointi EU-tasolla, tuotannon lisääminen, yhteishankinnat ja kysynnän parempi arviointi. Parantaakseen selviytymiskykyään ja korjatakseen puutteita kriisiaikoina sekä tarjotakseen tieteellistä ja teknistä tukea, myös koulutusta, EU:n on Euroopan lääkestrategian mukaisesti lisättävä itsenäisyyttään ja vähennettävä riippuvuuttaan kolmansista maista terveydenhuoltoalalle tarkoitettujen lääkintätarvikkeiden osalta.

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen sekä paikallisyhteisöjen yhteistyö

7.

pitää välttämättömänä, että tautienehkäisy- ja valvontakeskus voi tehdä suoraan yhteistyötä jäsenvaltioiden yksittäisten alueiden tai niiden ryhmien kanssa, jotta voidaan helpottaa mahdollisten erityisten epidemiologisten tilanteiden analysointia. Tähän yhteistyöhön voisi sisältyä myös kaikkien toimijoiden koulutuksen tukeminen sekä tiedonvälityksen ja viestinnän helpottaminen.

8.

kehottaa Euroopan komissiota perustamaan uudelleen erittäin tarttuvien tautien eurooppalaisen verkoston (EuroNHID). Kyseessä on erittäin tarttuvien tautien hallinnan asiantuntijoista koostuva yhteisrahoitteinen verkosto, jonka asiantuntijat toimivat tällaisia tauteja sairastavien potilaiden hoitamista varten perustetuissa kansallisissa tai alueellisissa keskuksissa.

9.

katsoo, että EU:ssa on investoitava enemmän tieteelliseen tutkimukseen, koska siirtyminen entistä selviytymiskykyisempään yhteiskuntaan edellyttää merkittäviä teknologisia muutoksia.

10.

toteaa, että raja-alueilla on tarpeen luoda naapurivaltioiden ja -alueiden yhteisiä rajat ylittäviä yhteisiä tietokantoja, joissa yksilöidään saatavilla olevat lääkinnälliset laitteet ja henkilönsuojaimet.

11.

katsoo, että Euroopan komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa sitouduttava perustamaan yhteinen laaja terveystietokanta, joka mahdollistaa yhteisten haasteiden kattavan hallinnan ja seurannan, ottaen huomioon, että pandemiat eivät pysähdy rajoille ja että nykyinen yhteiskunta on globalisoitunut. Yksittäiset alueet eivät ole eristyksissä, vaan niiden ja muun maailman väliset yhteydet ovat väistämättömiä, ja taudinaiheuttajien leviämiskeinoja ei voida määritellä ainakaan ennakolta, jos ollenkaan.

Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi

12.

katsoo, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi on sopiva foorumi, jolla voidaan keskustella EU:n roolista terveyden alalla ja edistää sitä, jotta voidaan vastata kansalaisten odotuksiin ja parantaa eurooppalaisten terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta. On kehitettävä tehostettua eurooppalaista yhteistyötä ottaen huomioon toissijaisuusperiaate ja kunnioittaen jäsenvaltioiden ensisijaista vastuuta sekä terveydenhuollosta, sosiaalipalveluista ja kansanterveystyöstä että kriisivalmiudesta ja kriisinhallinnasta.

13.

toteaa, että vaikka terveyspolitiikka kuuluu edelleen jäsenvaltioiden ensisijaiseen toimivaltaan, on Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa käynnistettävä pohdinta siitä, miten voidaan parantaa koordinointia terveydenhuollon alalla ja vahvistaa EU:n reagointia vakaviin rajatylittäviin terveysuhkiin ottaen huomioon erilaiset valtiotasoa alemmat terveydenhuoltoalan rakenteet ja yksittäisten jäsenvaltioiden terveysviranomaisten erilaiset toimivaltuudet. Tällaisten parannusten myötä EU:n jäsenvaltioille voitaisiin muun muassa antaa mahdollisuus todeta yhdessä kansanterveysuhka makroalueen tai unionin tasolla. Sen avulla voitaisiin lisäksi mahdollistaa unionin pelastuspalvelumekanismin (rescEU) valmiuksien, myös varastointi- ja hätälääkintäryhmävalmiuksien, parantaminen.

14.

toteaa, että koska monissa jäsenvaltioissa paikallis- ja alueviranomaisilla on merkittävä vastuu ja toimivalta kansanterveyden alalla, AK:n on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokouksena oltava vahvasti edustettuna kaikissa EU:n tasolla terveysalan toimivaltuuksista käytävissä keskusteluissa myös Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin yhteydessä.

15.

toivoo voivansa osallistua tiiviisti Italiassa vuonna 2021 järjestettävään maailmanlaajuiseen terveyshuippukokoukseen, jonka ansiosta EU voi johtaa kansainvälistä pohdintaa siitä, miten terveysturvaa voitaisiin vahvistaa maailmassa pandemioiden aikakaudella.

Alue- ja paikallisviranomaisten rooli

16.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat covid-19-pandemian vastaisen kamppailun etulinjassa. Ne toteuttavat tärkeitä toimia ja vastaavat monissa jäsenvaltioissa kansalaisten terveyden suojelemisesta, työllistävät suuren osan terveydenhuoltohenkilöstöstä, rahoittavat ja hallinnoivat terveydenhuoltojärjestelmiä ja hoitopalveluja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä suunnittelevat ja toteuttavat terveyspolitiikkaa sekä ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä toimia. Tässä yhteydessä ovat erityisen tärkeitä sellaiset alueellisen itsehallinnon muodot, joiden avulla voidaan muuttaa nopeasti olemassa olevaa organisaatiorakennetta, jotta voidaan reagoida välittömästi hätätilanteisiin.

17.

korostaa, että alue, joka pystyy kommunikoimaan suoraan EU:n kanssa, voi lyhyellä aikavälillä löytää parhaat ratkaisut hätätilanteissa ja pystyy hyödyntämään paremmin tarpeitaan vastaavia resursseja, koska yksittäisten valtioiden alueelliset realiteetit ovat usein hyvin erilaisia eivätkä eri alueiden tarpeet ole välttämättä yhteneviä.

18.

pitää valitettavana, että tiedonannossa ei nimenomaisesti viitata alue- ja paikallistasoihin keskeisinä elementteinä terveyspolitiikan alalla, vaikka siinä otetaankin huomioon raja-alueiden rooli rajatylittävässä terveysyhteistyössä.

19.

katsoo lisäksi, että kaikkien hallintotasojen välistä koordinointia on lisättävä, jotta voidaan estää tilanne, jossa kunkin alueen autonomia johtaa eriarvoisuuteen potilaiden hoidossa.

20.

korostaa tarvetta perustaa suuria kansanterveydellisiä hätätilanteita varten julkisen ja yksityisen sektorin välinen johtavien sairaaloiden huippuosaamisverkosto, joka toimii ilma-, kosketus- ja vektorivälitteisten tartuntatautien tutkimuksen ja hoidon alalla.

Pandemian opetukset

21.

panee merkille, että jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien kriisivalmiuden tasossa on ilmennyt eroja. Eräissä tapauksissa ne eivät olleet valmiita selviytymään näin laajamittaisesta kriisistä, mikä johtuu liian alhaisista investoinneista kansanterveyteen ja hoitohenkilöstön puutteesta, kun taas toisten selviytymiskyky on ollut parempi. Tämä osoittaa, että Euroopan komission on tiiviissä yhteistyössä kulloisenkin jäsenvaltion kanssa säännöllisesti arvioitava sen valmiutta epidemian varalta.

22.

suhtautuu tältä osin myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen, jonka mukaan komissio koordinoi jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien stressitestien järjestämistä, jotta voidaan varmistaa unionin valmius- ja reagointisuunnitelman toimivuus. Komitea katsoo, että asianomaisten jäsenvaltioiden alueet ja kunnat olisi toimivaltuuksiensa mukaisesti otettava kaikilta osin mukaan näihin stressitesteihin.

23.

kehottaa varmistamaan digitaalisten alustojen ja sovellusten – myös rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun EU:n asetuksen 14 artiklan mukaisen seurantaan käytettävän alustan – jatkuvan kehittämisen. Lisäksi komitea kehottaa ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset mukaan ehdotettujen valtiollisella ja EU-tasolla laadittavien, terveyskriisejä koskevien sitovien varautumis- ja valmiussuunnitelmien valmisteluun, tarkastamiseen ja stressitesteihin.

24.

suosittaa, että ehdotettuihin ennakointitoimiin ja terveydenhuollon tietoja ja suorituskykyä koskeviin tehostettuihin raportointivaatimuksiin sisällytetään myös alueellinen ulottuvuus eikä pelkästään valtakunnallisia tietoja.

25.

toteaa, että paikalliset ja alueelliset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ja keskitason rakenteet ovat olleet keskeisessä asemassa sairaaloiden tukemisessa, niin että jotkut sairaalat ovat voineet keskittyä koronapotilaiden hoitoon ja lisäksi ottamaan vastaan potilaita, jotka ovat saaneet negatiivisen koronatestituloksen mahdollisesti taudin jo sairastettuaan ja joiden on saatettava hoitonsa päätökseen. Komitea korostaa, että on vahvistettava paikallista ja alueellista terveydenhuoltoa, joka huolehtii potilaiden hoidosta ennen sairaalaan joutumista ja sen jälkeen. Euroopan komissiolla ja AK:lla tulisi olla tärkeä rooli hyvien käytäntöjen levittämisessä tällä alalla.

26.

toteaa, että pandemia on vaikuttanut erityisesti yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa oleviin (ikääntyneet, sairaat, lapset ja nuoret), mikä on korostanut toisinaan maailmanlaajuisen sosioekonomisen järjestelmän haurautta ja haavoittuvuutta suhteessa teknologiaan (älykäs työ, etäopetus jne.). Komitea korostaa, että sen vuoksi nämä alat tarvitsevat kohdennetumpaa tukea myös EU:lta.

27.

katsoo, että pandemian jälkeistä koordinointikapasiteettia on vahvistettava edistämällä paikallistasolla kestäviä elämäntapoja, joissa otetaan kansalaiset kattavasti huomioon, ja luomalla älykkäitä kannustimia ja standardeja, joilla voidaan edistää yhteiseen hyvään tähtäävää kansalaiskäyttäytymistä ja palkita siitä.

28.

kehottaa käyttämään EU:n yhteishankintoja koronarokotteiden ja -lääkkeiden ostamiseen ja käyttämään niitä aiempaa järjestelmällisemmin jäsenvaltioiden välisen kilpailun välttämiseksi. Lisäksi komitea kehottaa käyttämään yhteishankintoja, jotta varmistetaan muiden tärkeiden lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden, erityisesti uusien innovatiivisten antibioottien, uusien rokotteiden ja parantavien lääkkeiden sekä harvinaisten sairauksien lääkkeiden, yhtäläinen saatavuus ja kohtuuhintaisuus.

Investoinnit terveydenhuoltojärjestelmiin

29.

korostaa, että terveydenhuoltojärjestelmiin tehtävien investointien osalta tiedonannossa mainitaan jäsenvaltioille niiden terveysjärjestelmien muutosjoustavuuden, saavutettavuuden ja tehokkuuden parantamiseen annettava tuki, joka liittyy EU-ohjausjaksoon, sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun sekä elpymis- ja palautumistukivälineeseen ja kansallisiin suunnitelmiin. Komitea katsoo, että on varmistettava paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen kaikkiin näihin välineisiin ja prosesseihin – tai vahvistettava sitä – toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

30.

pitää strategisena painopisteenä sitä, että edistetään etäterveydenhuollon peruspalveluja, joissa ammattilaisten tiimit huolehtivat kotiin sijoitettujen, kroonisista ja monista eri sairauksista kärsivien potilaiden hoidosta ja seurannasta. Komitea korostaa, että etälääketieteen ansiosta kodista voi yhä useammin tulla myös hoitopaikka, mikä tuo ilmeisiä taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä ja tehostaa hoitoa, ennalta ehkäisyä ja toipumista.

31.

katsoo, että jäsenvaltiot voisivat tehdä yhteistyötä varmistaakseen, että vastaavia tehtäviä suorittavien terveydenhuollon ammattilaisten sopimuspuitteet ja taloudellinen kohtelu olisivat samanlaiset, jotta ei luotaisi – yhtäläisin ammatillisin perustein – erityisalueita, jotka ovat houkuttavampia terveydenhuoltoalan työntekijöille, ja muita heikommassa asemassa olevia alueita, jotka eivät pysty rekrytoimaan terveydenhuoltohenkilöstöä.

32.

katsoo, että etulinjan terveydenhuollon työntekijöiden oikeudenmukaiset palkat ja palkanlisät ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan ylläpitää terveydenhuoltojärjestelmien muutosjoustavuutta. Niiden kautta voidaan antaa tunnustusta terveydenhuollon työntekijöiden ammattimaisuudesta, ja ne tarjoavat keinon palkita epäitsekkyydestä, joka on osoittanut arvonsa pyrittäessä ylläpitämään jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskykyä pandemian aikana.

33.

katsoo, että henkilökohtaisessa hoidossa avustavien työntekijöiden ja pätevien sairaanhoitajien välitasolla työskentelevät ammattilaiset voivat auttaa täyttämään hoitolaitosten tarpeet ja varmistamaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa tarvittavan joustavuuden.

34.

katsoo, että jäsenvaltioiden tulee jatkuvasti arvioida rakenteellisia kokonaisuuksia ja henkilöstön pätevyyttä siitä näkökulmasta, pystyvätkö nämä huolehtimaan koko väestön kattavista toimenpiteistä (esim. pyyhkäisynäytteiden otto, rokotukset) laajoissa hätätilanteissa.

Rokotestrategia

35.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan paikallis- ja alueyhteisöt mukaan covid-rokotuskampanjaan, jotta ne voisivat osaltaan vaikuttaa rokotteiden oikea-aikaiseen levittämiseen ja jakamiseen ja antaa kansalaisille selkeää tietoa rokotteista disinformaation torjumiseksi.

36.

kannattaa hyvien käytäntöjen vaihtoa paikallis- ja alueviranomaisten välillä rokotevastaisuuden torjumiseksi ja rokotevastaisuuden syiden ymmärtämiseksi, sillä rokotevastaisuutta on havaittavissa paikoin sekä terveydenhuollon ammattilaisten että sosiaalihuollon henkilöstön keskuudessa.

37.

on vahvasti sitä mieltä, että oli oikea päätös antaa Euroopan unionin hankkia rokotteita jäsenvaltioiden puolesta. Komitea katsoo, että rokotteiden, lääkkeiden ja muiden lääkintätarvikkeiden saatavuuden parantamiseksi EU:n olisi pyrittävä minimoimaan riippuvuuttaan kolmansista maista niiden tuotannossa. Komitea katsoo lisäksi, että yritysten, jotka ovat kehittäneet rokotteita julkisten varojen käytön ansiosta, olisi jaettava patenttinsa muiden yritysten kanssa Euroopan tuotantokapasiteetin lisäämiseksi.

38.

katsoo, että rokotestrategiaa olisi kehitettävä väestön rokotustilanteen edistymisen mukaan siten, että ensin rokotetaan riskiryhmiin kuuluvat ja keskeisten palvelujen, kuten terveyden- ja sosiaalihuollon, työntekijät, ja sen jälkeen rokotukset laajennetaan muihin ryhmiin ottaen huomioon myös sosiaalisten ja taloudellisten rajoitusten vähentäminen kentällä.

39.

kannattaa sellaisen organisaatiomallin luomista, jonka avulla mahdollisimman monet ihmiset voidaan rokottaa mahdollisimman nopeasti niin, että yksittäisten injektiopullojen kaikki annokset käytetään.

Strategia terveyteen liittyvän disinformaation torjumiseksi

40.

kehottaa ryhtymään toimenpiteisiin terveyteen liittyvän disinformaation seuraamiseksi ja torjumiseksi koordinoidusti kaikkien jäsenvaltioiden kesken. Koska useimmissa jäsenvaltioissa alue- ja paikallisviranomaiset ovat etulinjassa terveyteen liittyvien haasteiden ratkaisemisessa, terveyteen liittyvän disinformaation levittäminen, joka on usein tahallista, vaikuttaa välittömimmin juuri niihin. On ehdottoman tärkeää, että alue- ja paikallisviranomaiset saavat yhtenäistä ja koordinoitua tukea voidakseen torjua tätä ongelmaa tehokkaasti.

---

(1)  COTER-VII/005.

(2)  COM(2020) 727 final.