EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52020IR4014

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta: ”Käyttövoimaa ilmastoneutraalille taloudelle: EU:n energiajärjestelmän integrointistrategia”

COR 2020/04014

OJ C 300, 27.7.2021, p. 58–64 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

27.7.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 300/58


Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta: ”Käyttövoimaa ilmastoneutraalille taloudelle: EU:n energiajärjestelmän integrointistrategia”

(2021/C 300/11)

Esittelijä:

Gunārs ANSIŅŠ (LV, RE), Liepājan kaupunginvaltuuston jäsen

Viiteasiakirjat:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Käyttövoimaa ilmastoneutraalille taloudelle: EU:n energiajärjestelmän integrointistrategia,

COM(2020) 299

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n strategia merellä tuotettavan uusiutuvan energian potentiaalin valjastamiseksi ilmastoneutraalin tulevaisuuden tarpeisiin,

COM(2020) 741

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n strategia metaanipäästöjen vähentämiseksi,

COM(2020) 663

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Sähkönsaannin jatkuvuus, Euroopan unionin (EU) sähköverkkojen yhteenliittäminen ja siirtyminen puhtaaseen energiaan

1.

korostaa, että vallitseva kriisi on tuonut selvästi esiin tarpeen varmistaa energian- ja sähköntoimitusten jatkuvuus kaikilla Euroopan alueilla, myös silloin, kun maailmanlaajuiset toimitusketjut ovat vaarassa häiriintyä.

2.

katsoo, että Euroopan alueet ovat energiaominaisuuksiltaan erittäin monimuotoisia myös yhden maan sisällä, kun ajatellaan sähkön kysyntää, tuotantomahdollisuuksia ja käytettävissä olevaa infrastruktuuria. Tästä syystä on järjestelmien välisten kansainvälisten yhteyksien lisäksi tehtävä lisäponnisteluja sellaisen maakohtaisen alueiden välisen infrastruktuurin kehittämiseksi, jonka avulla voidaan erityisesti siirtää uusiutuvista lähteistä tuotettua energiaa muualle niiltä alueilta, joilla on paljon resursseja, ja joka perustuu Euroopan laajuiseen kokonaisnäkemykseen, sillä tällainen infrastruktuuri edistää Euroopan sähkömarkkinoiden yhtenäisyyttä.

3.

toteaa, että on myös tärkeää tehostaa valtioiden keskinäistä yhteistyötä yhteisten energiahankkeiden toteuttamiseksi sekä valtioiden välisten sähkönsiirtoyhteyksien kapasiteetin kasvattamiseksi, jotta voidaan kattaa kysyntähuippujen aikana mahdollisesti ilmenevät sähkövajeet. Kansallisten voimalaitoskapasiteettien riittäviä vähimmäistasoja ei saa kuitenkaan alittaa.

4.

muistuttaa, että Euroopan unioni tuo tällä hetkellä 58 prosenttia tarvitsemastaan energiasta, pääasiassa öljyn ja kaasun muodossa. Siirtyminen puhtaaseen energiaan vähentää EU:n riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja niiden tuonnista, ja EU:n energiajärjestelmän integrointistrategia edistää tätä prosessia sekä energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kun siirrytään käyttämään puhtaampia energiankantajia ja toteutetaan energiatehokkuustoimenpiteitä, unionin kokonaisenergiankulutus vähenee, tuottajien määrä kasvaa itse tuotetun energian kulutusta varten tarkoitettujen välineiden ja energiayhteisöjen ansiosta, paikallisia uusiutuvia energialähteitä hyödynnetään yhä enemmän ja energiantuonti monipuolistuu asteittain. Energian säästäminen, lähteiden monipuolistaminen ja paikallinen energiantuotanto auttavat parantamaan Euroopan talouden palautumis- ja selviytymiskykyä ja vähentämään ulkoista riippuvuutta.

5.

korostaa EU:n energiajärjestelmän integrointistrategian tavoin puhtaan – mieluiten uusiutuvalla energialla tuotettavan – vedyn merkitystä energiajärjestelmän yhä tiiviimmän integroinnin ja hiilestä irtautumisen edistämisen kannalta ja kehottaa puhdasta vetyä koskevaan lausuntoonsa viitaten panemaan EU:n vetystrategian viipymättä täytäntöön. Komitea odottaa, että Euroopan komission ilmoittamassa säädösehdotuksia sisältävässä 55-valmiuspaketissa ja EU:n kaasumarkkinoiden tulevan tarkistuksen yhteydessä vastataan tässä lausunnossa esitettyihin vaatimuksiin ja edistetään eri alojen integrointia toisiinsa.

6.

korostaa, että on tärkeää mahdollistaa ja edistää monia erilaisia ratkaisuja ja energiajärjestelmien yhdistelmiä ottaen huomioon tekninen kehitys sekä EU:n alueiden erilaiset maantieteelliset ja ilmasto-olosuhteet ja infrastruktuurin ja energiajärjestelmien tilanne jne. EU:n sääntelykehyksen tulee olla mahdollisimman teknologianeutraali päästöjen vähentämisen ja kestävyyden osalta. Siinä tulee ottaa huomioon kaikki olemassa olevat ja erityisesti paikallisella tasolla käytettävissä olevat vaihtoehdot, välttää kestäviin ja turvallisiin ratkaisuihin kohdistuvaa ylisääntelyä ja hallinnollista lisärasitusta sekä pyrkiä vähentämään perheiden energiaköyhyyttä. Ydinfissioon perustuva energiantuotanto ei ole kestävyysperiaatteiden mukaista.

7.

on syvästi huolissaan Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamisesta. Hanke uhkaa Euroopan energiaturvallisuutta ja lisää EU:n riippuvuutta Venäjän federaatiosta, sen yhteydessä monien EU-maiden ja unionin ulkopuolisten maiden edut jäävät huomiotta, ja se on vanhentumassa ennen aikojaan koko unionin hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden vuoksi. Komitea yhtyy Euroopan parlamentin näkemykseen, jonka mukaan tämä poliittinen hanke on pysäytettävä välittömästi.

8.

palauttaa mieliin energiaunionin toteuttamisen viisi ulottuvuutta, jotka ovat energiaturvallisuuden parantaminen, energian sisämarkkinoiden lujittaminen, energiatehokkuuden lisääminen, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen (”talouden hiilestä irtautuminen”) sekä energia-alan tutkimuksen ja innovoinnin edistäminen. Energiaturvallisuuden tulee olla näistä ensisijainen, jotta kriittisten infrastruktuurien jatkuva toiminta voidaan taata kaikkialla varsinkin mahdollisten kriisien aikana, energiakriisit mukaan luettuina. Kaikille asutuille alueille, etenkin heikommin kehittyneille alueille, harvaan asutuille alueille ja alueille, joiden energiajärjestelmät ovat eristyksissä, tarvitaankin hätätilanteiden ja käyttökatkosten varalta riittävän ja joustavan tuotantokapasiteetin lisäksi ratkaisuja, jotka pohjautuvat paikallisista lähteistä tuotettavaan energiaan, paikalliseen varastointiin ja kysyntäjoustoon. Samalla tulee korostaa sähkönsiirron nykyaikaistamisen välttämättömyyttä. Kehitettäessä kaikki EU:n alueet yhdistävää laadukasta sähköverkkoa tulee painottaa fyysisten esteiden poistamista, jotta sähköjärjestelmästä saadaan aidosti integroitu. Useiden kansallisten energiajärjestelmien toiminnan synkronointi vähentää merkittävästi energiajärjestelmän käyttökustannuksia ja parantaa turvallisuutta, sillä se vähentää paikallisten häiriöiden mahdollisia kielteisiä vaikutuksia energiajärjestelmän vakauteen ja yksinkertaistaa energiajärjestelmän olennaisten käyttöparametrien, kuten taajuuden, ylläpitoa.

9.

painottaa, että myös sähkönjakelujärjestelmän hallinnoinnin tehokkuus ja kustannustehokkuus sekä paikalliset energiantuotanto- ja -varastointiratkaisut (kustannustehokkaat akut, pumppuvoimalaitokset ja muut ratkaisut) ja yhteinen itse tuotetun energian kulutus ovat erityisen tärkeitä.

Paikallis- ja alueviranomaisten erityinen rooli

10.

toteaa, että EU:n energiajärjestelmän integrointistrategialla on merkitystä paikallis- ja alueyhteisöjen talouden elpymiselle eritoten covid-19-kriisin jälkeen. Siirryttäessä kohti integroidumpaa energiajärjestelmää paikallis- ja alueviranomaisten on olennaisen tärkeää asettaa energiatehokkuus etusijalle osana laajempia pyrkimyksiä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi heikommin kehittyneitä alueita unohtamatta. Energiatehokkuutta parantamalla saadaan pienennettyä kokonaisinvestointitarpeita sekä energiantuotantoon, energiainfrastruktuuriin ja energiankäyttöön liittyviä kustannuksia. Sen myötä vähenevät myös maa- ja materiaaliresurssien käyttö sekä saastuminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Energiajärjestelmän integraatio voi auttaa paikallis- ja alueyhteisöjä parantamaan energiatehokkuuttaan, kun käytettävissä olevia resursseja hyödynnetään siirtymiseen kohti energiatehokkaampia teknologioita.

11.

on sitä mieltä, että paikallis- ja alueviranomaisten tulisi sekä edistää uusiutuvan energian osuuden kasvattamista että toimintapolitiikkojen ja toimenpiteiden parantamista erityisesti lämmityksen, jäähdytyksen ja liikenteen aloilla. On myös tarpeen määritellä selkeämpi energiansäästösuunnitelma etenkin liikennettä ja rakennuksia varten.

12.

toteaa, että liikenteen osuus energian loppukulutuksesta Euroopan unionissa on lähes 30 prosenttia ja että liikenne on varsin riippuvainen öljytuotteista. Liikenteen irrottamiseksi hiilestä on välttämätöntä, että loppukulutuksesta suurempi osuus on sähköä, jota käytetään sekä suoraan liikenteessä että uusien energiankantajien tuottamiseen polttoaineiksi, ja ettei mitään teknologista ratkaisua hylätä perusteettomista syistä. Komitea pitääkin tarpeellisena kehittää tarvittava energiainfrastruktuuri tätä varten. Tämä auttaisi merkittävällä tavalla vähentämään energiariippuvuutta kolmansista maista ja siten parantamaan Euroopan energiaturvallisuutta.

13.

toteaa, että rakennusten osuus Euroopassa energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja että järjestelmällinen suunnitelma kulutuksen vähentämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi rakennuskannassa onkin omiaan vähentämään merkittävästi energiariippuvuutta unionin ulkopuolisista maista ja parantamaan siten Euroopan energiaturvallisuutta.

14.

toteaa, että rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien investointien edistämiseen olisi varattava riittävät määrärahat, jotta kansalaisia voidaan tukea näissä erittäin hyödyllisissä investoinneissa, ja että paikallisviranomaisten olisi voitava osallistua kyseisten määrärahojen suunnitteluun ja hallinnointiin.

15.

kehottaa komissiota tukemaan mahdollisuuksien mukaan sellaisten rakennusten kunnostamisvaihtoehtojen tutkimusta, joihin liittyy rajoitteita kulttuurihistoriallisen maiseman tai rakennusperinnön säilyttämisen takia, jotta voidaan varmistaa, että tällaisissa rakennuksissa voidaan käyttää uusiutuvia energialähteitä kulloistenkin vaatimusten mukaisesti. Komission olisi tehtävä tästä yksi uuden eurooppalaisen Bauhausin peruspilari.

Alueiden infrastruktuurin parantaminen aluekohtaisemmin eriytettyjen kehityspolkujen avulla

16.

pitää olennaisen tärkeänä arvioida energiajärjestelmän integroinnin yhteydessä toimenpiteiden vaikutusta kunkin alueen talouskasvuun ja erityisesti vaikutusta Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen koheesiopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä on ainoa tapa varmistaa tasapainoinen kehitys ja todellinen kilpailu avoimilla markkinoilla. Yhtenä esteenä ovat valitettavasti energian nykyisten loppukäyttäjähintojen merkittävät erot.

17.

katsoo, että on otettava huomioon lisäponnistelut, joita tarvitaan yhteenliittämättömien järjestelmien teknisten esteiden ylittämiseksi syrjäisimmillä alueilla, joilla ei ole pääsyä energian sisämarkkinoille eikä niihin kuuluviin palveluihin. Tämä edellyttää valtavia investointeja energiainfrastruktuureihin (varakapasiteetti, siirtoverkot, saarten väliset merenalaiset kaapelit mukaan lukien, energianvarastointijärjestelmät, älykkäät verkot ja ympäristöä säästävien polttoaineiden saantiin, kuljetukseen ja varastointiin liittyvä logistiikka), joiden avulla voidaan taata energiavarmuus ja laadukas energiahuolto sekä näiden alueiden omien resurssien ja erityisesti erilaisten uusiutuvien energialähteiden integrointi.

18.

kiinnittää huomiota siihen, että energiajärjestelmän integraation yhteydessä olisi – innovatiivisia ratkaisuja unohtamatta – ennen kaikkea vahvistettava kunkin alueen olemassa olevaa perusinfrastruktuuria, jonka vahvuudet ja edut on käytännössä osoitettu. Koska alueilla on hyvin erilaiset ilmasto-olosuhteet ja infrastruktuuri, kunkin alueen nykyisen perusinfrastruktuurin puutteiden korjaamiseksi olisi pyrittävä löytämään luovia ja älykkäitä ratkaisuja. Kaikilla alueilla ei tämän johdosta myöskään välttämättä ole tarvetta lisätä sähkön käyttöä rakennusten lämmityksessä, sillä useissa maissa on pitkälle kehittynyt kaukolämpöjärjestelmä. Esimerkiksi Latviassa se kattaa yli 70 prosenttia väestöstä, ja asiakkaille kaukolämmitysjärjestelmän kautta toimitetun energian määrä vastaa likimain Latvian sähkönkulutusta. Kaukolämpöjärjestelmä voi tarjota mahdollisuuksia energian varastointiin, tukea energiantuotantoa ja edistää sellaisten energiavarojen käyttöä, joita ei voida hyödyntää rakennuskohtaisesti. Myös kauko- ja aluelämpöjärjestelmissä ja lämpöverkoissa tulee lisäksi siirtyä vähitellen uusiutuvien energialähteiden käyttöön.

Kustannustehokkuus kansalaisten ja yritysten kannalta

19.

korostaa, että energiajärjestelmää kehitettäessä olisi aina arvioitava, pienentävätkö parannukset yrityksille ja kansalaisille aiheutuvia kustannuksia. Energiatehokkuus etusijalle -periaatetta olisi sovellettava sekä energiahuoltojärjestelmien integraatiossa että energiatehokkuuden lisäämisessä loppukäyttäjien kannalta, tavoitteena ilmastovaikutusten pienentäminen ja resurssitehokkuuden parantaminen. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei siirtymä ole kuluttajien etujen vastainen ja etteivät pyrkimykset parantaa energiatehokkuutta johda energianhintojen tai muiden kansalaisille ja yrityksille aiheutuvien kustannusten nousuun ilman kohtuullisia hyvityksiä.

20.

katsoo, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskeva tavoite olisi saavutettava tavalla, joka on asianomaisen jäsenvaltion mielestä suotuisin ja tehokkain erityisesti valtion sosiaalista tukea tarvitsevien väestöryhmien kannalta. Kunkin jäsenvaltion ja alue- ja paikallisyhteisön oikeus päättää omasta energiapaletistaan ja energiahuoltojärjestelmästään on niin ikään otettava huomioon, kun tulevaisuudessa toteutetaan siirtymä uusiutuviin energialähteisiin.

21.

korostaa, että komission tulee sekä EU:n sääntelykehyksessä että tulevassa työssään pyrkiä edistämään kattavasti eurooppalaisten tietämystä ja ymmärrystä uusiutuvan energian teknologioiden käytöstä sekä uusiutuvan energian tuotannon tukemisesta, sillä juuri suuren yleisön torjuva suhtautuminen joihinkin uusiutuvan energian teknologioihin tai tuotantomuotoihin jarruttaa teknologian kehitykseen mukauttamattomien säännösten ohella merkittävästi uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä. Lisäksi on olennaisen tärkeää parantaa paikallisten yhteisöjen tietoisuutta ja myös osoittaa, että uusiutuvan energian käyttö hyödyttää käytännössä nimenomaan niitä.

22.

huomauttaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ratkaisuihin, jotka voisivat auttaa kuromaan Euroopan sisämarkkinoilla umpeen merkittäviä eroja energian loppukäyttäjähinnoissa (kaikki asiaan liittyvät kustannukset mukaan luettuina). Myös uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä energiajärjestelmässä olisi arvioitava energian loppukäyttäjälle aiheutuvien kustannusten perusteella. Näin tälle alalle voidaan kehittää innovatiivisia ja kuluttajahinnoiltaan edullisia ratkaisuja.

Kohti ilmastoneutraaliutta vuonna 2050

23.

muistuttaa, että on otettava huomioon lisäponnistelut, joita tarvitaan alueilla, joiden energiajärjestelmät ovat eristyksissä ja joiden saatavilla ei ole vielä innovatiivisia teknologisia ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat yhteenliittämisen muihin integroituihin verkkoihin. Tilanne on tällainen esimerkiksi syrjäisimmillä alueilla, missä on tutkittava vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla voidaan taata energiavarmuus ja laadukas energiahuolto samalla kun saavutetaan ilmastoneutraalius.

24.

katsoo, että EU voi saavuttaa kasvihuonekaasu- ja ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä vain yhdistämällä energiansäästöön, energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja hukkalämmön hyödyntämiseen liittyvät toimet toisiinsa. Jotta kasvihuonekaasupäästöjä saadaan vähennettyä kaikilla aloilla, energiatehokkuuden parantamisen ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisen ohella on myös kehitettävä yhteyksiä perusinfrastruktuuriin.

25.

huomauttaa, että pyrittäessä tavoitteeseen, jonka mukaan koko Euroopan olisi saavutettava ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä, alueiden energiajärjestelmissä tärkeää ei ole niinkään se, monellako prosentilla vihreän energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta nousee, vaan se, miten eri alueet aikovat käytännössä saavuttaa EU:n yhteisen tavoitteen eli kuinka suuri osuus vihreällä energialla on niiden kokonaisenergiankulutuksessa. Tähänastisten tulosten (1) perusteella on selvää, että jäsenvaltioissa ja alueilla tarvitaan hyvin erilaisia toimia energiajärjestelmän integroimiseksi. Joidenkin alueiden haasteena on lisätä vihreän energian osuutta energiankulutuksesta ja toisten taas ryhtyä tarvittaviin toimiin energiankäytön tehokkuuden parantamiseksi tai kehittää perusinfrastruktuuria. Alueellinen lähestymistapa EU:n energiajärjestelmän integrointistrategian täytäntöönpanoon kentällä on näin ollen ilmastoneutraalin talouden käyttövoiman varmistamisen kulmakivi.

Merellä tuotettavaan uusiutuvaan energiaan liittyvien teknologioiden näkymät

26.

kannattaa ”EU:n strategiaa merellä tuotettavan uusiutuvan energian potentiaalin valjastamiseksi ilmastoneutraalin tulevaisuuden tarpeisiin” ja korostaa, että tarvitaan konkreettista suunnitelmaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvan kapasiteetin – myös asennetun merituulivoimakapasiteetin – lisäämiseksi. Jotta vuosien 2030 ja 2040 ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa, on lisättävä hyvissä ajoin maatuulivoiman ja aurinkoenergian kaltaisten vakiintuneiden ja kustannustehokkaiden uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Uusiutuvan energian hyödyntäminen on tärkeää jäsenvaltioille, jotta ne pystyvät saavuttamaan saasteettomuuden ja ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Sillä on merkitystä myös, kun on kyse vedyn tuottamisesta uusiutuvalla energialla sellaisten alojen hiilestä irtautumista varten, joiden päästöjä on vaikea vähentää.

27.

yhtyy näkemykseen siitä, että uusia uusiutuvaan energiaan liittyviä teknologioita (esim. vesivoimaan, maalämpöön, aurinkoenergiaan, vuorovesi- ja aaltoenergiaan liittyvä teknologia, kelluvat merituuli- ja aurinkosähkölaitokset ja merellä tapahtuva vedyn tuotanto) on tuettava kohdennetusti ja että kyseisillä teknologisilla ratkaisuilla tulee samanaikaisesti edistää EU:n taloudellisten ja ympäristötavoitteiden yhteensovittamista. Komitea korostaa, että lisäksi tarvitaan selkeää suunnitelmaa uusiutuvan energian tuotantoverkkojen ja -laitosten – kuten merellä sijaitsevien verkkojen ja merituulivoiman tuotannon – liittämiseksi tulevaisuudessa suoraan rajayhdysjohtoihin. Yhdistämällä merellä tapahtuva energiantuotanto rajat ylittävään sähkönsiirtoon voidaan vähentää kustannuksia ja merialueiden käyttöä, mutta tämä ei saa rajoittaa kalastusmahdollisuuksia tai alusliikennettä.

28.

kehottaa määrittelemään merialueiden uusiutuvan energian käytölle selkeät ja käytännölliset biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät ehdot. Vihreää energiaa ja biologista monimuotoisuutta koskevia tavoitteita ei pitäisi komitean mielestä asettaa vastakkain, vaan tulee löytää käytännön keinoja niiden saavuttamiseksi, jotta merten tarjoama energiapotentiaali voitaisiin saada hyötykäyttöön nopeammin ja jotta merten aluesuunnittelua pystyttäisiin toteuttamaan käytännössä siten, että huomioon otetaan paitsi luonnon monimuotoisuuden vaatimukset ja tarve vähentää merieliöstölle koituvaa haittaa myös asukkaiden toiveet merimaisemien säilyttämisestä sekä ekomatkailun tarjoamat yhä suuremmat mahdollisuudet ja tarve pitää luonnonympäristö vetovoimaisena.

29.

muistuttaa merellä tuotettavaan uusiutuvaan energiaan liittyvästä saarten ja syrjäisimpien alueiden potentiaalista. Tämä voi edistää keskeisellä tavalla näiden alueiden siirtymistä hiilineutraaliin talouteen ja hyödyttää lisäksi teollisuutta, taloutta ja yhteiskuntaa EU:n laajuisesti.

30.

toteaa, että merialueiden uusiutuvan energian hyödyntäminen saattaa synnyttää uusia työpaikkoja tai edellyttää työntekijöiltä uusien taitojen hankkimista. Joka tapauksessa on tärkeää, ettei tässä yhteydessä rajoiteta nykyisiä työllisyyden muotoja ja niihin liittyviä mahdollisuuksia. On välttämätöntä huolehtia siitä, että työvoiman osaamista päivitetään ja täydennetään merellä tuotettavan uusiutuvan energian alan erityistarpeiden mukaisesti.

31.

kehottaa antamaan merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevassa EU:n strategiassa erityisen sijan satamille. Niitä tulee nykyaikaistaa, ja lisäksi tulee varmistaa, että satamat pystyvät hyödyntämään merellä toimivien energiantuotantolaitosten kokoonpanoon, valmistukseen ja huoltamiseen liittyviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

32.

kannattaa komission näkemystä, jonka mukaan ”EU:n strategiassa merellä tuotettavan uusiutuvan energian potentiaalin valjastamiseksi ilmastoneutraalin tulevaisuuden tarpeisiin” esitetty kasvu edellyttää kaikkien asiaan liittyvien osapuolten – jäsenvaltioiden, paikallis- ja alueviranomaisten, EU-maiden kansalaisten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen – yhteistyötä. Komitea korostaa, että merellä tuotettavan uusiutuvan energian alan jatkuvat ja yhä suuremmat edistysaskeleet edellyttävät oikeusvarmuutta ja selkeää oikeudellista kehystä, sillä investoinnit sitovat yleensä etenkin hankkeiden alkuvaiheissa paljon pääomaa.

EU:n strategia metaanipäästöjen vähentämiseksi – uusia mahdollisuuksia

33.

toteaa, että metaanipäästöjen vähentämiseen tähtäävän EU:n strategian mukaan unionin osuus maailman metaanipäästöistä on vain 5 prosenttia. Kunnianhimoisimmillakin EU:n suunnitelmilla metaanipäästöjen vähentämiseksi on näin ollen vain pieni vaikutus maapallon kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Tuonti EU:n sisämarkkinoille olisi sallittava ainoastaan sellaisista maista (tai maiden osista), jotka soveltavat samoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevia vaatimuksia kuin EU. Vain näin voidaan varmistaa, etteivät EU:n asettamat ilmastotavoitteet vaikuta kielteisesti unionin ja eurooppalaisten yritysten maailmanlaajuiseen kilpailukykyyn.

34.

kehottaa nopeuttamaan metaanivuotojen havaitsemista Copernicus-ohjelman avulla sekä muiden välineiden avulla, mikäli Copernicus-ohjelma ei pysty tarjoamaan riittävästi dataa. On olennaisen tärkeää määrittää ja tuoda julki, millä EU:n ulkopuolisilla alueilla tapahtuu suuria metaanivuotoja. Siten EU:n kansalaiset voivat päättää tiedon perusteella, ostaako kyseisissä paikoissa tuotettuja tuotteita. Kansainvälisen energiajärjestön World Energy Outlook -katsauksen mukaan metaanipäästöjä syntyy öljyn ja kaasun tuotantopaikoilla eri puolilla maailmaa hyvin erilaisia määriä, mikä osoittaa, että metaanipäästöjä voidaan vähentää merkittävästi. Olisikin pyrittävä sekä ehkäisemään metaanin vapautumista EU:n sisäisissä tuotanto-, kuljetus- ja hyötykäyttöketjuissa että estämään sellaisten fossiilisten polttoaineiden tuonti, joiden tuotanto, jalostus ja kuljetus aiheuttavat metaanipäästöjä.

35.

kiinnittää huomiota siihen, että metaanipäästöjen vähentämiseen tähtäävän EU:n strategian mukaan noin 41 prosenttia maailman metaanipäästöistä on peräisin luonnosta (ne ovat ns. biogeenisiä päästöjä), kuten kosteikoilta tai metsäpaloista. Metsäpalojen ehkäiseminen ja tehokas torjunta olisi nostettava EU:ssa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi, sillä tällaiset palot aiheuttavat maapallon lämpenemisen lisäksi myös suurta vahinkoa Euroopan luonnolle, ihmisille ja yrityksille. Komitea kehottaa myös pohtimaan, voisiko EU edistää nykyistä tehokkaammin metsäpalojen ennaltaehkäisyä ja sammuttamista muissa, Euroopan unionin ulkopuolisissa maissa, joissa palaa vuosittain laajoja metsäalueita.

36.

kehottaa pitämään huolta myös siitä, etteivät metaanipäästöjen vähentämistavoitteet vaikuta kielteisesti Euroopan alueiden lähentymiseen tai kasvata Euroopan alueiden välisiä sosioekonomisia eroja.

37.

kehottaa toteuttamaan yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä tehokkaita toimenpiteitä maatalouden metaanipäästöjen vähentämiseksi. Tavoitteen saavuttamista voidaan edistää merkittävästi soveltamalla uusien ekojärjestelmien yhteydessä vähäpanoksisia käytäntöjä, kuten laiduntamista, ja maaperänsuojelutoimenpiteitä.

38.

suosittaa, että teknologiaa kehitettäessä ja teknologian saatavuutta varmistettaessa kiinnitetään enemmän huomiota eurooppalaisiin tuottajiin, jotta metaanipäästöjen vähentämistavoitteet eivät aiheuttaisi lisäkustannuksia kansalaisille ja yrityksille, etenkään maataloustuottajille ja karjankasvattajille. Samalla on tärkeää varmistaa, ettei maatalouden ja karjanhoidon metaanipäästöjen vähentäminen nosta elintarvikkeiden hintoja.

Loppupäätelmät

39.

korostaa, että uusiutuvan energian tuotannon uusien mahdollisuuksien hyödyntämisen lisäksi on tärkeää pyrkiä edelleen laajentamaan ensisijaisesti eurooppalaista verkkoa ja kytkemään kaikki alueet yhteiseen Euroopan laajuiseen energiaverkkoon. Tällöin eri paikoissa saatavilla olevat uusiutuvat energialähteet voivat täydentää toisiaan paremmin. Lisäksi tulee asettaa kiireellisesti sähkönsaannin jatkuvuuden varmistamista ja verkon vakauden ylläpitoa koskevat vähimmäisvaatimukset.

40.

muistuttaa alueiden keskinäisten erojen huomioon ottamisen merkityksestä. Tässä yhteydessä olisi huomioitava erityisesti maaseutualueet ja harvaan asutut alueet. Lisäksi tulee edistää kustannustehokkaita ratkaisuja ja varmistaa, että unionin kansalaiset ja eurooppalaiset yritykset, erityisesti muita heikommassa asemassa olevat väestöryhmät, hyötyvät energiankulutuksen pienenemisestä ja ettei vähäosaisimpien väestöryhmien mahdollinen energiaköyhyys pahene entisestään.

41.

toteaa covid-19-pandemian tuoneen yhä selvemmin esille, että tarvitaan energiamurrosta, jonka myötä yhteiskunta ja talous saadaan kestävämmälle pohjalle ja joka takaa, että jokainen Euroopan alue pystyy tarjoamaan peruspalveluja kriisitilanteissa. Komitea painottaa, että murroksen on oltava oikeudenmukainen, asteittainen ja peruuttamaton, sillä kestämättömistä pikaratkaisuista voi olla pikemminkin haittaa kuin hyötyä.

42.

korostaa tarvetta osallistaa paikallis- ja alueviranomaiset nykyistä järjestelmällisemmin energiamurrokseen liittyvien päätösten tekoon. On tärkeää varmistaa, että asianomaiset paikallis- ja alueviranomaiset voivat osallistua kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien laadintaan, mahdollisesti ilmasto- ja energia-alan monitasoisen vuoropuhelun kautta. Komitea toistaa jäsenvaltioille ja komissiolle esittämänsä kehotuksen perustaa energiakysymyksiä käsittelevä pysyvä monitasoisen vuoropuhelun foorumi, jotta voidaan edistää paikallis- ja alueviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, yritysten ja muiden sidosryhmien aktiivista osallistumista energiamurroksen hallintaan. AK muistuttaa, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001 (2) tarjoaa erittäin hyvän perustan uusiutuvaa energiaa tuottaville yhteisöille. Jäsenvaltioita kehotetaan saattamaan direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä, jotta voidaan lisätä osallistumista kansalaisten energiayhteisöihin.

43.

toteaa uusien tavoitteiden saavuttamisen edellyttävän ehdottomasti sitä, että toimintapolitiikkojen määrittelyn ja täytäntöönpanon yhteydessä tehdään yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa ja huolehditaan kansalaisten ja yritysten asianmukaisesta informoimisesta ja valveuttamisesta. Näin luodaan perusta kestäväpohjaiselle tulevaisuuden hahmottamiselle.

44.

korostaa kansalaisten osallistumisen suuren merkityksen vuoksi tarvetta ottaa lähtökohdaksi, että EU:n energiajärjestelmän integrointistrategiaa ei voida panna menestyksekkäästi täytäntöön ilman aloitteita, joilla edistetään tiedonkulkua alhaalta ylöspäin sekä paikallistason tietojenvaihtoa ja koulutusta. Komitea toteaa, että sidosryhmien asianmukainen osallistaminen helpottaa paitsi yleisen hyväksynnän saamista politiikkatoimenpiteille myös edistysaskelten kattavaa ja avointa arviointia.

Bryssel 7. toukokuuta 2021.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS


(1)  Eurostat, ”Share of renewable energy in the EU up to 19,7 % in 2019”, https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/ddn-20201218-1

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).


Top