Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Pk-yritysstrategia”

(2020/C 440/11)

Esittelijä: Eddy VAN HIJUM (NL, EPP), Overijsselin lääninvaltuuston johtokunnan jäsen Viiteasiakirjat: Annual report on European SMEs. Research & Development and Innovation by SMEs Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten (COM(2020) 103 final)

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

1.

panee merkille pienten ja keskisuurten yritysten merkityksen EU:n taloudessa, sillä niiden osuus kaikista yrityksistä muilla aloilla kuin rahoitusalalla on 99,8 prosenttia. Lisäksi ne tarjoavat työpaikoista kaksi kolmasosaa ja tuottavat muiden kuin rahoitusalan yritysten tuottamasta kokonaislisäarvosta 56,4 prosenttia (1).

2.

ymmärtää, että siirtyminen kestävään ja digitaaliseen talouteen ei voi tapahtua ilman niiden yrittäjien ja yrittäjäperheiden sitoutumista, joiden omistuksessa ja hallinnassa ovat Euroopan 25 miljoonaa pk-yritystä, ja korostaa, että pk-yrityksiä on autettava tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin, löytämään toimivia ratkaisuja muuttuvassa liiketoimintaympäristössä ja siten luomaan kestävää kasvua ja työpaikkoja sekä vahvistamaan Euroopan pitkän aikavälin kilpailukykyä näissä siirtymissä.

3.

tukee EU:n pyrkimyksiä edistää pk-yritysten tasapuolisia toimintaedellytyksiä vähentämällä sääntelytaakkaa, parantamalla pääsyä sisämarkkinoille ja lisäämällä rahoituspalvelujen saatavuutta.

4.

korostaa, että pk-yrityksen luonnollinen toimintaympäristö on kunta ja alue, jotka toimivat kuin ekosysteemi: pk-yritykset ovat mukana verkostoissa, joiden kautta ne ovat kytköksissä tuki-infrastruktuuriin, eli muun muassa työmarkkinoihin, koulutus- ja tutkimuslaitoksiin, ostajiin ja tavarantoimittajiin, rahoitus- ja yrityspalveluihin, kauppa- ja teollisuuskamareihin sekä paikallis- ja alueviranomaisiin.

5.

suhtautuukin myönteisesti komission 10. maaliskuuta 2020 antamaan tiedonantoon ”Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten” ja kannattaa siinä esitettyjä tavoitteita, joita ovat pk-yritysten hallinnollisen ja sääntelytaakan vähentäminen, rahoituksen saatavuuden parantaminen sekä pk-yritysten kannustaminen siirtymään kestävään kehitykseen ja digitalisaatioon.

6.

toteaa, että pk-yritysstrategian esittämisen jälkeen maailma on muuttunut perinpohjaisesti. Covid-19-pandemian taloudellisten seurausten uskotaan vaikuttavan voimakkaasti kaikkiin alueisiin ja pk-yrityksiin Euroopassa. Kriisi olisi kuitenkin nähtävä myös historiallisena tilaisuutena suunnata talouden elpyminen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, kestävän kehityksen ja digitalisaation mukaisesti, ja näiden on oltava pk-yritysstrategian kiinteä osa. On laadittava paikallis- ja alueviranomaisten johdolla pk-yritysten pelastamissuunnitelma, jolla vastataan pk-yritysten moninaisiin tarpeisiin ja erilaisiin taloudellisiin ja institutionaalisiin tilanteisiin eri puolilla Eurooppaa. EU:n elvyttämistoimet ovat tehokkaimpia, jos ne sovitetaan yhteen alueellisten ja paikallisten aloitteiden kanssa ja mukautetaan paikallisiin ekosysteemeihin. Koordinointi ja parhaiden käytäntöjen vaihto on siksi ratkaisevan tärkeää.

Kaikkien pk-yritysten tavoittaminen

7.

katsookin, että vaikka pk-yritysstrategiaan on sisällytetty tärkeitä painopisteitä ja toimenpiteitä, siinä ei ole visiota siitä, miten pk-yritysten erilaisiin tarpeisiin voidaan vastata kaikilta osin. Tällaisessa visiossa vahvana painopisteenä olisi oltava tavoite pk-yritysten tasapuolisista toimintaedellytyksistä valmiiksi saatetuilla ja syvemmälle ulottuvilla sisämarkkinoilla, ja sen olisi kannustettava kaikkien hallintotasojen toimenpiteiden yhdentämiseen ja täydentävyyteen sekä vahvaan alueelliseen ulottuvuuteen, jolla varmistetaan paikallisten pk-yritysten tarpeista lähtevä paikkalähtöinen lähestymistapa.

8.

yhtyy komission näkemykseen pk-yritysten monimuotoisuudesta, mutta katsoo, että tätä monimuotoisuutta ei ole kuitenkaan otettu riittävästi huomioon ehdotetuissa konkreettisissa toimenpiteissä. Komission strategiassa keskitytään etupäässä start-up- ja scale-up-yrityksiin sekä huipputeknologian pk-yrityksiin. Nämä ryhmät ovat toki ratkaisevan tärkeitä kasvun ja innovoinnin kannalta, mutta se ei tarkoita, että perinteiset ja perheyritykset olisivat passiivisia seuraajia.

9.

pitää valitettavana komission luonnehdintaa ”perinteisistä yrityksistä” viitattaessa pitkään toiminnassa olleisiin, asemansa vakiinnuttaneisiin pk-yrityksiin eli pk-yritysyhteisön ”aikuisiin”. Nämä vakiintuneet yritykset ovat tämänhetkisessä kriisissä paikallistaloutta ja -yhteisöjä vakauttava voima ja kykenevät luomaan pitkäjänteistä kestävää kasvua.

10.

muistuttaa vahvoista siteistä pk-yritysten ja niiden sijaintialueiden välillä. Tämä pätee erityisesti täysi-ikäisiin yrityksiin, jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa paikallistasolla ja tavoittelevat pitkää ikää. Nämä yritykset ovat usein – mutta ei aina – perheyrityksiä, ja ne ovat muita valmiimpia ottamaan yhteiskunnallista vastuuta, koska niiden sosiaalinen pääoma on sidoksissa niiden paikalliseen maineeseen. Niiden omistajat, johtajat ja työntekijät voivat toimia kestävän siirtymän lähettiläinä ja osallistua rakenteelliseen yhteistyöhön alue- ja paikallisviranomaisten kanssa.

11.

vaatii komissiota kehittämään toimintapolitiikkoja, joilla vastataan eurooppalaisten perheyritysten tarpeisiin muun muassa sukupolvenvaihdosten ja sukupolvien yhteisen yrittäjyyden alalla. Vaikka perheyrityksillä on tärkeä rooli Euroopan taloudessa, poliittiset päättäjät eivät suo niille paljonkaan huomiota. Tämä katvealue on edelleen olemassa huolimatta Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin äskettäin esittämistä huomioista ja aiemmista aloitteista.

12.

korostaa, että perheyritys ovat yleisin yritysmuoto: niitä on 70 prosenttia kaikista Euroopan yrityksistä (2). Omistusrakenne määrittelee suurelta osin sen, miten ja kenen toimesta pk-yritystä johdetaan ja mikä on yrityksen liiketoiminta- ja investointistrategia. Nykyisestä pk-yrityspolitiikasta tämä omistajuusnäkökulma kuitenkin puuttuu lähes kokonaan.

13.

kehottaa komissiota jatkamaan ja lisäämään tukea pk-yritysten kilpailukykyä koskevaan ohjelmaan (COSME) liittyville tilastotutkimuksille, jotta tutkijat ja tilastokeskukset pystyvät saamaan kokonaiskuvan Euroopan pk-yritysten erilaisista omistusrakenteista ja tarkastelemaan merkittäviä kansainvälisiä ja alueiden välisiä eroja. Komitea pitää tarpeellisena varmistaa, että tietojen keruussa otetaan huomioon sukupuolinäkökohdat.

14.

korostaa, että perheyrityksistä suhteettoman suuri osa on keskittynyt alueille, jotka ovat bruttokansantuotteena mitattuna lähellä Euroopan keskiarvoa ja jotka ovat näin ollen nk. keskituloloukussa (3). Seitsemännen koheesiokertomuksen mukaan kasvu on ollut hitaampaa näillä keskituloisilla alueilla verrattuna kärkialueisiin ja heikommassa lähtötilanteessa oleviin alueisiin.

15.

korostaa, että pk-yrityspolitiikassa olisi annettava enemmän painoarvoa vakiintuneiden pk-yritysten osallistamiselle ja niiden tarpeisiin vastaamiselle eli muun muassa uuteen teknologiaan mukautumiselle, omistajanvaihdoksille, kansainvälistymiselle, rahoituksen saannille ja johdon ja raportoinnin ammattimaistamiselle. Alueellisissa ekosysteemeissä jo olemassa olevia, asemansa vakiinnuttaneita keskitettyjä palvelupisteitä olisi käytettävä yhteyspisteenä paikallisesti saatavilla olevien pk-yrityspalvelujen tarjoamiseksi. Näihin kuuluu myös erilaisia EU:n, valtion ja aluetason tarjoamia ohjelmia, toimenpiteitä ja rahoitusvälineitä käsittelevä neuvonta.

16.

kehottaa investoimaan myös alueiden välisten innovointi-investointien kautta vahvoihin alueellisiin ekosysteemeihin, joilla on tiiviit yhteydet Euroopan tasolla pk-yritysten ja aluehallinnon välisen kansainvälisen tiedonvaihdon kautta. Komitea suhtautuu myönteisesti älykkään erikoistumisen strategioihin ja aloitteisiin, kuten S3-foorumiin, Vanguard-aloitteeseen ja erilaisiin Euroopan yrittäjyysalueiden (EYA) yhteistyöhankkeisiin, jotka ovat osoittautuneet arvokkaiksi ja ansaitsevat jatkuvaa tukea ja myös erityisen rahoituskehyksen niiden edistämiseksi.

Valmiuksien vahvistaminen digitalisaation ja kestävän kehityksen alalla

17.

panee merkille komission suunnitelmat vahvistaa Euroopan resurssitehokkuuden osaamiskeskusta ja nimetä erityisiä kestävyysneuvonantajia Yritys-Eurooppa-verkostoon.

18.

on huolissaan siitä, että näillä eurooppalaisilla aloitteilla ei ole yhteyksiä pk-yritysten alueelliseen infrastruktuuriin. Myönteinen poikkeus on komission tuki tiiviin, jopa 240 digitaali-innovointikeskittymän verkoston luomiselle.

19.

korostaa, että tvt-alalla toimivat pk-yritykset voivat toimia digitalisaation edistäjinä alueellisissa puitteissa auttamalla digitalisaatiosta riippuvaisten pk-yritysten kasvavaa ryhmää. Yksi esimerkki tällaisesta aloitteesta on digitalHUB Aachen (4). Komitea kehottaa tukemaan edelleen tekoälyyn erikoistuneiden pk-yritysten yhteenliittymien perustamista strategisissa arvoketjuissa.

20.

kehottaa pk-yrityksiä toimimaan energiatehokkaammin, vähentämään energiankulutustaan, tehostamaan uusiutuvan energian tuottamista ja hyödyntämistä ja ottamaan käyttöön kiertotalouden mukaisia tuotantoprosesseja, jotta ne voivat vähentää kustannuksia ja rakentaa kilpailukykyisen ja kestäväpohjaisen talouden. Pk-yrityksille ja mikroyrityksille ei kuitenkaan saisi aiheutua kohtuuttomia kustannuksia siirtymisestä kestävään kehitykseen, eikä niihin saisi kohdistua epäreilua kilpailua kolmansista maista, joissa ympäristövaatimukset ovat alhaisemmat. Komitea katsookin, että käyttöön olisi otettava hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi, jolla ehkäistään epäreilu kilpailu kolmansien maiden taholta.

21.

korostaa, että pk-yritysten inhimilliseen pääomaan keskittyvässä osiossa, kuten vihreitä ja digitaalisia taitoja koskevissa ohjelmissa, olisi työntekijöiden lisäksi otettava huomioon myös yrittäjät, omistajat ja johtajat, ja kehottaa ottamaan nämä kysymykset asianmukaisesti huomioon, kun komissio päivittää Euroopan osaamisohjelmaa. Yrittäjät, omistajat ja johtajat eivät päätä ainoastaan strategisista painopisteistä vaan vastaavat myös oppimisympäristön muokkaamisesta yrityksessään.

22.

ehdottaa, että koulutus toteutetaan vertaisperiaatteella, jossa alueellinen triple helix -infrastruktuuri toimii välittäjänä. On ratkaisevan tärkeää, että yrittäjillä, omistajilla, johtajilla ja työntekijöillä pk-yrityksissä on mahdollisuus osallistua elinikäisen oppimisen ohjelmiin yliopistoissa, ammattikouluissa, muissa ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa ja kenttälaboratorioissa. Kattava pk-yritysten inhimillisen pääoman ohjelma, jossa otetaan huomioon myös sukupuolinäkökohdat, voi vahvistaa sekä erittäin innovatiivisia alueita että aivovuodosta kärsiviä alueita.

Sääntely- ja hallinnollisen taakan keventäminen ja helpompi pääsy markkinoille

23.

kehottaa komissiota parantamaan ehdotetun lainsäädännön vaikutustenarviointiin sisältyvää pk-yritystestiä ”pienet ensin” -periaatteen mukaisesti. Hyvään pk-yritystestiin sisältyviä asioita ovat eriytetty kustannus-hyötyanalyysi pk-yrityksille ja suurille yrityksille sekä eri kokoisille ja eri luokkiin kuuluville pk-yrityksille, laajat mahdollisuudet sidosryhmien kuulemiseen, vaikutusten määrällinen arviointi sekä sääntelyntarkastelulautakunnan tiukka valvonta.

24.

panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen kehittää EU:n start-up-yritysten kansakunnat -käytännesäännöstön (EU Start-up Nations Standard), jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta start-up- ja scale-up-yrityksille maailman houkuttelevin manner. Samalla komitea korostaa tarvetta ottaa kaikki hallintotasot mukaan aloitteeseen.

25.

kehottaa komissiota omaksumaan pk-yrityksiä suosivamman lähestymistavan varmistamalla, että sääntelytoimenpiteet kannustavat innovoimaan ja etteivät ne estä pk-yritysten toimintaa, kuten rajatylittävässä toiminnassa usein on asian laita. Tällöin parannetaan selviytymiskykyä ja kilpailukykyä sen sijaan, että aiheutetaan kansainväliseen kauppaan liittyvää lisärasitusta ja vaatimusten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Jotta pk-yrityksiä, jotka voivat kärsiä epäreilusta kilpailusta ympäristövaatimuksiltaan vähemmän tiukkojen kolmansien maiden vientitoiminnan seurauksena, voidaan kannustaa hyödyntämään oikeudenmukaisten vapaakauppasopimusten tarjoamia etuja, on vähennettävä esteitä innovatiivisilla ja kustannustehokkailla tavoilla, esimerkiksi verkkopohjaisilla vuorovaikutteisilla välineillä, kuten pk-yrityksille tarkoitetulla alkuperäsääntöjen laskentamenetelmällä tai mekanismeilla, joiden avulla voidaan tunnistaa tuotteiden päästöt (esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi tai ”passien” luominen).

26.

on tyytyväinen siihen, että sääntelyn toimivuuden arviointia jatketaan Fit for Future -foorumilla. Alueiden komitean ja pk-yritysten roolia täytyy kuitenkin parantaa verrattuna edeltäneeseen REFIT-foorumiin. Monet pk-yrityksiä koskevat säännökset pannaan täytäntöön valtiotasoa alemmilla tasoilla, ja sääntelyn yksityiskohtaisuus, ylisääntely sekä suhteellisuus- ja toissijaisuusongelmat ovat paremmin havaittavissa pyramidin alimmilla tasoilla. Komitea korostaa tässä yhteydessä, että komissio aikoo myös keskittyä vähentämään rajatylittävää yhteistyötä vaikeuttavia hallinnollisia esteitä, jotta voidaan varmistaa, että – myös lyhytkestoinen – henkilöstövaihto raja-alueiden välillä on helppoa.

27.

kehottaa komissiota kuulemaan aktiivisesti EU:n lainsäädännön vaikutustenarviointien ja sääntelyn tarkastelun yhteydessä pk-yrityksiä ja eturyhmiä, jotka edustavat monenlaisia liiketoimintamalleja, yhteisötalouden yritykset mukaan luettuina. Yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskeva myönteinen sääntely-ympäristö parantaa yhteiskunnallisesti vaikuttavien start-up-yritysten selviytymisastetta, kannustaa sosiaaliseen innovointiin sekä edistää yritysten sosiaalista vastuuta ja tuo meidät siten lähemmäs eurooppalaisen vihreän kehityksen ohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.

28.

uskoo, että EU:n kyberturvallisuusasetuksen sertifiointikehykseen liittyvien pk-yrityksiin kohdistuvien esteiden vähentäminen, standardit ja tekniset eritelmät mukaan luettuina, on välttämätön edellytys, jotta pk-yritykset voivat osallistua digitaalisille sisämarkkinoille ja jotta voidaan luoda innovatiivinen, kestävä ja osallistava digitaalinen Eurooppa, joka panostaa tietojen jakamiseen ja luottamukseen digitaalipalveluja kohtaan.

29.

kehottaa komissiota varmistamaan, että vuoden 2014 julkisia hankintoja käsittelevissä direktiiveissä ehdotetut pk-yrityksiä suosivat julkisia hankintoja koskevat toimenpiteet pannaan täytäntöön, mukaan lukien periaate hankintasopimuksen jakamisesta osiin tai perustelujen ilmoittamisesta (divide or explain), liikevaihtoa koskevien vaatimusten lieventäminen ja sähköisten ratkaisujen, kuten yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan ja E-Certisin, käyttöönotto. Komitea kehottaa komissiota laatimaan etenemissuunnitelman yhden kerran periaatteen toteuttamiseksi julkisissa hankintamenettelyissä, mikä vähentää hallinnollista rasitetta ja lisää avoimuutta.

30.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset pyrkivät aktiivisesti parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin ja samalla edistämään innovointia ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista asiakkaina. Eurooppalaisen yrittäjyyden edistämispalkinnon vuonna 2019 voittanut Valladolidin kaupunki on kehittänyt pk-yrityksille suotuisista julkisista hankinnoista oppaan (5), jota voidaan käyttää esimerkkinä.

31.

toivoo panostamista pk-yrityksiä hyödyttävään rajat ylittävään yhteistyöhön eli muun muassa työmarkkinoiden yhdentämiseen, rajat ylittäviin yritysten välisiin suhteisiin sekä hallitusten, osaamiskeskusten ja pk-yritysten tukikeskusten väliseen yhteistyöhön rajojen molemmin puolin. Paikallis- ja alueviranomaisilla tulisi tähän liittyen olla erityinen rooli rajatylittävässä yhteistyössä, sillä ne kykenevät parhaiten arvioimaan, mitkä toimet soveltuvat paikallistalouden vahvistamiseen, ja osaavat nopeasti tunnistaa rajatylittävän yhteistyön esteet. Strategiassa olisi tarjottava paikallis- ja alueviranomaisille poliittista tukea, jotta ne voivat ryhtyä kyseisiin toimiin nopeasti ja vaivattomasti.

32.

aikoo lisäksi panostaa pk-yrityksiä hyödyttävään alueidenväliseen yhteistyöhön sekä viranomaisten, osaamiskeskusten ja pk-yrityksiä saarialueilla ja syrjäisimmillä alueilla tukevien keskusten väliseen yhteistyöhön.

33.

odottaa, että yritysten omistajanvaihdokset nousevat tulevina vuosina kiireelliseksi haasteeksi Euroopan väestön ikääntymisen vuoksi. Erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa suuri joukko yrittäjiä aloitti liiketoimintansa vuoden 1989 jälkeen ja on nyt valmis siirtämään yrityksensä seuraavalle sukupolvelle.

34.

on tietoinen riskeistä, joita yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyy, ja onkin tyytyväinen siihen, että komissio ehdottaa toimenpiteitä yritysten omistajanvaihdosten helpottamiseksi eli aikoo luoda kehyksen yritysten luovutusten tukemiseksi ja edistämiseksi kaikkialla EU:ssa.

Rahoituksen saanti

35.

kiinnittää huomiota siihen, että yli 60:ta prosenttia pk-yritysten saatavista ei makseta ajoissa, mikä on yksi pk-yritysten konkurssien pääsyistä. Komitea vaatii siksi maksuviivästysdirektiivin asianmukaista täytäntöönpanoa ja pitää ehdotettua seuranta- ja täytäntöönpanovälinettä tervetulleena. Komitea korostaa, että suuryritysten ja hallinnon maksujen viivästymisestä aiheutuvan taakan ei pitäisi kohdistua pk-yrityksiin.

36.

korostaa, että aluekehitysvirastot voivat tukea alueellista rahoitusjärjestelmää paitsi osallistumalla suuririskisiin hankkeisiin myös varmistamalla vakiintuneiden yritysten toiminnan jatkuvuuden ja myös niiden osuuden alueen inhimillisen pääoman edistämisessä. Euroopan investointipankkiryhmän olisi tunnustettava näiden vakiintuneiden yritysten yhteiskunnallinen hyöty ja tuettava ensisijaisesti niiden toiminnan jatkumista erityisten oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden kautta.

37.

suhtautuu myönteisesti rahoituksen yhdistämiseen ja menettelyjen yksinkertaistamiseen InvestEU-ohjelmassa. Komitea vaatii kuitenkin, että pk-yritysten rahoituksen saantia ei pitäisi rajoittaa erityiseen pk-yritysikkunaan, vaan sen olisi oltava keskeinen painopiste myös kolmessa muussa osiossa.

38.

on huolissaan pk-yritysten velkaantumisen tasosta Euroopassa. Tämä koskee erityisesti pk-yrityksiä, jotka toimivat saarialueiden ja syrjäisimpien alueiden kaltaisilla eristyneillä ja pienillä markkinoilla. Toimia, joilla pyritään parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada oman pääoman ehtoista rahoitusta, olisi vahvistettava kaikilla hallinnon tasoilla, sillä tämä auttaisi alentamaan velkarahoituksen kestämätöntä tasoa. Huoli on vielä suurempi, kun ajatellaan mikroyrityksiä, jotka eivät kykene saamaan rahoitusta rahoitusjärjestelmän kautta.

Hallinnointi

39.

korostaa, että alueelliset pk-yritysstrategiat kuuluvat toissijaisuusperiaatteen mukaisesti paikallis- ja aluehallinnon vastuulle.

40.

panee merkille, että pk-yritysedustajien verkostolle annetaan suuremmat valtuudet ohjata EU:n pk-yrityspolitiikkaa, ja kehottaa kansallisia edustajia lisäämään vuorovaikutusta alueviranomaisten ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Komitea ehdottaa, että järjestetään vuosittain EU:n pk-yritysedustajien ja AK:n jäsenten välinen keskustelu, jossa tarkastellaan pk-yritysstrategian täytäntöönpanon tilannetta alue- ja paikallistasolla.

41.

korostaa, että yleiseurooppalainen, rajat ylittävä ja alueiden välinen yhteistyö, osaamisvaihto ja oppiminen ovat tärkeitä osatekijöitä koordinoidussa eurooppalaisessa lähestymistavassa, joka koskee EU:n politiikan täytäntöönpanoa, ja sitä olisi edistettävä, helpotettava ja tuettava EU:n ohjelmilla.

42.

kehottaa komissiota parantamaan pk-yritysstrategian horisontaalista koordinointia ja siten tehostamaan strategian vaikutusta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen varojen jakamiseen kaudella 2021–2027.

43.

pyytää komissiota varmistamaan, että useammat pk-yritykset voivat hyötyä EU:n rahoituksesta, sillä COSME-ohjelman kaltaisten pk-yrityksiä koskevien erityisohjelmien määrärahat (2,3 miljardia euroa vuosina 2014–2020) ovat vaatimattomat verrattuna Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin (460 miljardia euroa). Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kaltaisissa suoran ja yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin ohjelmissa alueet huolehtivat menestyksekkäästi siitä, että talousarvion ohjelmasuunnittelu vastaa pk-yritysten tarpeita. Komitea kehottaa komissiota kehittämään puiteohjelmiin, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan, erityisiä ohjelmalinjoja ja aloitteita pk-yrityksiä varten sekä helpottamaan pk-yritysten mahdollisuutta osallistua tällaisiin jo olemassa oleviin ohjelmiin.

44.

korostaa ERI-rahastojen keskeistä merkitystä kestävään kehitykseen siirtymisen rahoittamisessa ja muistuttaa alueiden komitean vaatineen, että rakennerahastojen kokonaisrahoituksesta osoitetaan 30 prosenttia – tähän mennessä kaavaillun 25 prosentin sijaan – vihreän kehityksen ohjelman ensisijaisiin tavoitteisiin.

Pk-yritysten auttaminen selviämään covid-19-kriisistä

45.

korostaa, että covid-19-pandemian johdosta käyttöön otettujen turvavälitoimenpiteiden seurauksena pk-yritysten digitalisoiminen tasapuolisin toimintaedellytyksin on entistäkin kiireellisempää ja ratkaisevan tärkeää niiden selviytymisen ja Euroopan yleisen strategisen kilpailukyvyn kannalta.

46.

korostaa Euroopan komission reagointivalmiutta pandemian aikana: se laati tukiohjelmia pk-yrityksille ja työpaikkojen säilyttämiseksi, esimerkkinä SURE-tukiväline. Maatalouselintarvike-, palvelu- ja matkailualan pk-yritykset, jotka kuuluvat pandemian aikana eniten kärsineisiin yrityksiin, tarvitsevat joustavia mekanismeja, jotka mahdollistavat niiden selviytymisen kriisin päätyttyä, sillä työllisyysaste on Euroopassa vahvasti sidoksissa niiden selviytymiseen.

47.

panee merkille mahdollisuudet edistyä merkittävästi kestävään kehitykseen siirtymisessä rakenneuudistusten ansiosta, kun otetaan huomioon kriisistä kärsivien yritysten koko ja toimialat. Tätä edistystä on tuettava sellaisilla pk-yrityksille suunnatuilla investointikannustimilla, joissa hyödynnetään vihreän teknologian ja kiertotalouden mukaisten liiketoimintamallien tarjoamia mahdollisuuksia.

48.

kehottaa komissiota seuraamaan, heikentävätkö hätätukitoimien vaikutukset sen tavoitetta luoda tasapuoliset toimintaedellytykset pk-yrityksille. Lisäksi komitea kehottaa komissiota tarkastelemaan covid-19-kriisin vaikutusta jo kohonneeseen geopoliittisen epävakauteen. Kauppavirtojen ja toimitusketjujen keskeytyminen voi johtaa taloudellisen toiminnan palauttamiseen erityisesti sellaisen kriittisen infrastruktuurin kuin lääkinnällisten laitteiden alan kohdalla ja mahdollisesti tarjota tilaisuuksia ja haasteita pk-yrityksille ja alueille. Maksuvalmiusongelmista kärsivät pk-yritykset saattavat joutua hyväksymään strategisten ostajien tarjouksia, jolloin vaarana on ei-toivottu ulkomaisten omistajien jalansija talouteen.

49.

odottaa komission noudattavan varovaisuutta, kun pk-yritysten ja Euroopan talouden edut ovat vaarassa näillä aloilla, kuten tehtiin esimerkiksi muutettaessa väliaikaisesti valtiontukisääntöjä. Paikallis- ja alueviranomaiset pysyvät valppaina ja jatkavat tietojen jakamista keskenään ja ylemmän tason viranomaisten kanssa, jotta voidaan oppia yhdessä reagoimaan oikeasuhtaisesti tähän ennennäkemättömään tilanteeseen.

50.

korostaa, että komission on pidettävä mielessä pk-yritysten edut. Pk-yrityksillä ei tällä hetkellä ole vahvoja siteitä rahoitusjärjestelmään, koska ne ovat suurelta osin omarahoitteisia. Joillakin näistä yrityksistä on äkillisiä likviditeettiongelmia, ja ne tarvitsevat kiireellisesti takaisinmaksettavaa ja/tai ei-takaisinmaksettavaa lainaa ensimmäistä kertaa olemassaolonsa aikana. Tämä koskee ensisijaisesti mikroyrityksiä, mutta voi vaikuttaa myös suurempiin perheyrityksiin.

51.

kehottaa komissiota antamaan alueviranomaisille mahdollisuuden saada käyttöön EU:n rahoitusta elpymispaketista talouden uudelleenkäynnistämiseksi. Paikallis- ja alueviranomaisilla on parhaat mahdollisuudet arvioida pandemian jälkeiseen talouteen sopeutuvien pk-yritysten tarpeita.

52.

korostaa, että poliittisten päättäjien ensisijaisena tavoitteena kaikilla tasoilla pitäisi olla yritysten taloudellisen vakauden ja selviytymiskyvyn parantaminen, ja varoittaa turvautumasta ehdotetuissa pk-yritysten tukitoimissa liikaa velkainstrumentteihin.

---

(1)  Ks. Euroopan pk-yrityksiä käsittelevä vuosikertomus vuodelta 2019.

(2)  COSME-ohjelmasta tuetuissa tilastollisissa tutkimuksissa on määritetty perheyritysten osuus muissa kuin rahoitusalan yrityksissä Tanskassa (60 %), Suomessa (70 %), Alankomaissa (71 %) ja Puolassa (92 %).

(3)  Alankomaiden tilastojen mukaan alueet, jonne on keskittynyt suhteessa enemmän perheyrityksiä, ovat BKT:n näkökulmasta lähellä Euroopan keskiarvoa (Eurostat, 2017; CBS, 2017).

(4)  https://aachen.digital/

(5)  https://blogs.ec.europa.eu/promotingenterprise/files/2020/02/2020_PublicPROCUREMENTfosSME-GUIDANCEforCAuthorities.pdf