EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52020DC0698

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Tasa-arvon unioni: hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025

COM/2020/698 final

Bryssel 12.11.2020

COM(2020) 698 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Tasa-arvon unioni: hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia

2020–2025


KOHTI HLBTIQ-HENKILÖIDEN TASA-ARVOA: VAPAUS OLLA OMA ITSENSÄ EU:SSA

En aio luovuttaa pyrkimyksissä tasa-arvon unionin rakentamiseksi. Unionin, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja rakastaa ketä haluaa – ilman pelkoa syyttelystä tai syrjinnästä.

Sillä olla oma itsensä ei ole ideologiaa. Se on ihmisen identiteetti.

Sitä ei voi kukaan riistää.

Ursula von der Leyen (Euroopan komission puheenjohtaja)
Unionin tila 2020

Euroopan unionissa jokaisen on voitava olla turvassa ja vapaasti oma itsensä. EU:n sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen vahvuus perustuu siihen, että se on moninaisuudessaan yhtenäinen: tasa-arvo ja syrjimättömyys ovat EU:n ydinarvoja ja perusoikeuksia, jotka on kirjattu EU:n perussopimuksiin ja perusoikeuskirjaan 1 . Yhtäläisten mahdollisuuksien toteutuminen on myös yksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin keskeisistä osatekijöistä. Euroopan komissiolla, parlamentilla ja neuvostolla on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa velvollisuus suojella perusoikeuksia ja taata kaikkien yhdenvertainen kohtelu ja yhdenvertaisuus.

Viime vuosikymmeninä lainsäädännöllinen kehitys, oikeuskäytäntö ja poliittiset aloitteet ovat parantaneet monien ihmisten elämää ja auttaneet rakentamaan yhdenvertaisempia ja avoimempia yhteiskuntia – myös homoille, lesboille, biseksuaaleille, transihmisille, muunsukupuolisille, intersukupuolisille ja queer-henkilöille (hlbtiq 2 ). Komissio esitti vuonna 2015 luettelon toimista hlbti-henkilöiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 3 Se on ensimmäinen poliittinen kehys, jolla torjutaan nimenomaisesti näihin henkilöihin kohdistuvaa syrjintää. Kansallisella tasolla 21 jäsenvaltiossa 4 samaa sukupuolta olevat pariskunnat on tunnustettu oikeudellisesti ja neljässä jäsenvaltiossa on otettu käyttöön sukupuolen juridinen tunnustaminen ilman lääketieteellisiä vaatimuksia. 5  

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat lisäksi, että vaikka yhdenvertaisten oikeuksien yhteiskunnallinen hyväksyntä ja kannatus ovat vahvistuneet, se ei ole aina johtanut selkeisiin parannuksiin hlbtiq-henkilöiden elämässä.

Vuonna 2019 tehdyssä kyselytutkimuksessa Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) totesi, että seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai ‑ilmaisun ja sukupuoliominaisuuksien perusteella tapahtuva syrjintä on itse asiassa lisääntymässä EU:n alueella: 43 prosenttia hlbt-henkilöistä ilmoitti kokeneensa syrjintää vuonna 2019, kun vuonna 2012 vastaava luku oli 37 prosenttia. 6

Hlbtiq-henkilöihin kohdistuvaa syrjintää esiintyy edelleen kaikkialla EU:ssa. EU:ssa monien hlbtiq-henkilöiden saattaa vieläkin olla vaarallista osoittaa hellyyttä julkisella paikalla tai olla avoimia oman seksuaalisen suuntautumisensa, sukupuoli-identiteettinsä, sukupuoli-ilmaisunsa tai sukupuoliominaisuuksiensa suhteen – niin työpaikallaan kuin kotonaan. Moni ei yksinkertaisesti voi olla oma itsensä ilman pelkoa uhatuksi tulemisesta. Merkittävä osuus hlbtiq-henkilöistä on myös vaarassa ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä sosiaalisesti. Kaikki eivät koe, että voisivat turvallisin mielin ilmoittaa sanallisesta tai fyysisestä väkivallasta poliisille.

Covid-19-kriisi on lisännyt heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvia paineita, eivätkä hlbtiq-henkilöt tee tässä poikkeusta. Erityisrajoitusten vuoksi monet hlbtiq-henkilöt – niin nuoret kuin vanhemmatkin – ovat jääneet eristyksiin vihamielisiin ympäristöihin, joissa he saattavat joutua väkivallan uhriksi tai ahdistua tai masentua vakavasti. 7 Laajalle levinneissä valeuutisissa on jopa syytetty hlbtiq-henkilöitä viruksen leviämisestä. 8  

Kyselyyn vastanneista 46 prosenttia sanoi, että kokisi tilanteen (erittäin tai kohtalaisen) epämiellyttäväksi, jos maan korkeimpaan poliittiseen asemaan valittaisiin intersukupuolinen henkilö.

Samaan kyselyyn vastanneista 57 prosenttia sanoi, että kokisi tilanteen (erittäin tai kohtalaisen) epämiellyttäväksi, jos heidän lapsellaan olisi rakkaussuhde transsuku-puoliseen henkilöön.

 

Kyselyyn vastanneista intersukupuo-lisista henkilöistä 62 prosenttia oli kokenut syrjintää ainakin yhdellä elämänalueella edellisten 12 kuukauden aikana intersuku-puolisuuden vuoksi.

Hlbtiq-henkilöiden arkipäivän kokemukset myös vaihtelevat huomattavasti eri puolilla EU:ta. Vaikka hlbti-henkilöiden yhteiskunnallinen hyväksyntä oli vuonna 2019 noussut 76 prosenttiin vuodesta 2015, jolloin se oli 71 prosenttia, se oli itse asiassa laskenut yhdeksässä jäsenvaltiossa 9 .

Lisäksi joillakin EU:n alueilla hlbtiq-henkilöiden vastaiset teot ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Niitä ovat esimerkiksi hyökkäykset hlbtiq-henkilöiden julkisia tapahtumia, kuten Pride-kulkueita, vastaan, niin kutsuttujen ”hlbtiq-ideologiasta vapaiden alueiden” julistaminen ja homofobinen pelottelu karnevaalijuhlinnan yhteydessä. Hlbtiq-henkilöiden oikeuksia suojelevat ja edistävät kansalaisjärjestöt raportoivat yhä useammin kohtaavansa vihamielisyyttä, joka osuu yksiin anti-gender-liikkeen (ja hlbtiq-vastaisen liikkeen) nousun kanssa 10 . Jäsenvaltioiden on reagoitava tähän kehitykseen nopeasti, jotta se saadaan käännettyä.

Euroopan unionin on oltava eturintamassa pyrkimyksissä edistää hlbtiq-ihmisten oikeuksien suojelua.

Tällä kaikkien aikojen ensimmäisellä hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevalla strategialla komissio puuttuu näihin ihmisiin vaikuttavaan eriarvoisuuteen ja haasteisiin ja pyrkii näin siirtymään kohti tasa-arvon unionia. Strategiassa kiinnitetään erityistä huomiota hlbtiq-henkilöiden tarpeiden moninaisuuteen ja heikoimmassa asemassa oleviin, mukaan lukien intersektionaalisesta syrjinnästä kärsivät sekä transihmiset, muun- ja intersukupuoliset, jotka kuuluvat yhteiskunnan heikoimmin hyväksyttyihin ryhmiin ja kokevat enemmän syrjintää ja väkivaltaa kuin hlbtiq-yhteisöjen jäsenet keskimäärin. Syrjintä on usein moniulotteista, ja vain intersektionaalinen 11 lähestymistapa voi tasoittaa tietä yhteiskunnan kestävälle muutokselle kunnioittavampaan suuntaan.

Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia mainitsi etnisen alkuperän tai maahanmuuttajataustan perusteena syrjinnälle hlbti-ryhmään kuulumisen lisäksi.

 

Syrjäinen maantieteellinen sijainti voi olla toinen haavoittuvuustekijä. EU:ssa 47 prosenttia kaikista hlbti-vastaajista asuu suurkaupungissa, 11 prosenttia suurkaupungin esikaupunkialueella, 30 prosenttia pikkukaupungissa ja 13 prosenttia maaseudulla.

Strategia on vastaus jäsenvaltioiden 12 ja Euroopan parlamentin 13 vaatimuksiin, joita hlbti-henkilöiden oikeuksia ja kansalaisyhteiskuntaa käsittelevä laajennettu työryhmä on tukenut voimakkaasti. Siinä esitetään useita kohdennettuja toimia, jotka kattavat neljä pilaria:

1.Hlbtiq-henkilöihin kohdistuvan syrjinnän torjuminen

2.Hlbtiq-henkilöiden turvallisuuden varmistaminen

3.Hlbtiq-henkilöiden osallisuutta edistävien yhteiskuntien rakentaminen ja

4.Hlbtiq-henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen kaikkialla maailmassa. 

Näiden kohdennettujen toimien lisäksi hlbtiq-henkilöiden kannalta keskeisiä huolenaiheita valtavirtaistetaan kaikkiin EU:n politiikkoihin, lainsäädäntöön ja rahoitusohjelmiin.

Strategialla pyritään tuomaan hlbtiq-henkilöiden ääntä kuuluviin sekä kokoamaan jäsenvaltiot ja eri tasojen toimijat yhteen, jotta ne voivat yhteistyössä ratkoa tehokkaasti hlbtiq-henkilöiden yhdenvertaisuuteen liittyviä ongelmia. Strategiaa ollaan hyväksymässä aikana, jolloin joissakin jäsenvaltioissa on havaittavissa perusoikeuksien rapautumista tai niistä luopumista. EU:ssa on hyvin korkeat perusoikeuksia koskevat vaatimukset, mutta niitä ei sovelleta kaikkialla yhtäläisesti. Tämä strategia täydentää nykyisiä ja tulevia aloitteita, joilla edistetään yhdenvertaisuuden yleistä EU-ulottuvuutta. 14  

1.HLBTIQ-HENKILÖIHIN KOHDISTUVAN SYRJINNÄN TORJUMINEN

Kyselyä edeltäneen vuoden aikana 19 prosenttia lesboista, homoista ja biseksuaaleista, 35 prosenttia transihmisistä ja 32 prosenttia intersukupuolisista oli kokenut syrjintää työssään.

Hlbti-henkilöistä 46 prosenttia ei koskaan kerro hlbti-identiteetistään terveydenhuolto-henkilöstölle tai terveydenhuolto-palvelujen tarjoajille.

51 prosenttia intersukupuolisista, 48 prosenttia transihmisistä, 35 prosenttia lesboista ja 31 prosenttia homoista elää kotitalouksissa, joilla on toimeentulo-vaikeuksia.

Syrjintä vaikuttaa hlbtiq-henkilöihin kaikissa elämänvaiheissa. Monet hlbtiq-lapset ja ‑nuoret sekä hlbtiq-perheiden (ts. sateenkaariperheiden eli perheiden, joihin kuuluu vähintään yksi hlbtiq-henkilö) lapset tulevat leimatuiksi varhaisesta iästä lähtien, minkä vuoksi he joutuvat syrjinnän ja kiusaamisen kohteiksi. Tämä vaikuttaa heidän opiskelutuloksiinsa ja työllistymismahdollisuuksiinsa, jokapäiväiseen elämäänsä sekä henkilökohtaiseen ja perheen hyvinvointiin 15 .

Työmarkkinoilla hlbtiq-henkilöt kokevat edelleen syrjintää työhönotossa, työpaikalla ja työuran päättyessä, mikä on vastoin EU:n lainsäädäntöä. Monilla on lähtökohtaisesti vaikeuksia oikeudenmukaisen ja pysyvän työpaikan löytämisessä, mikä voi lisätä köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja asunnottomuuden riskiä. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on osoitettu, että transihmiset kohtaavat lisäesteitä pyrkiessään työmarkkinoille 16 .

Hlbti-henkilöiden keskuudessa kodittomuus on erittäin yleistä. 17 Lapsuuskodista karkottaminen ja asunnon saamisessa ilmenevä syrjintä ovat tärkeimmät kodittomuuden syyt, erityisesti nuorten hlbtiq-henkilöiden kohdalla. 18 Arvioiden mukaan 25–40 prosenttia kodittomista nuorista on hlbtiq-henkilöitä. 19  

Seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuoli-ilmaisuun ja sukupuoliominaisuuksiin perustuva syrjintä voi myös vaikuttaa merkittävästi hlbtiq-henkilöiden fyysiseen, psyykkiseen ja seksuaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin. EU:ssa tehty tutkimus on osoittanut, että hlbtiq-yhteisön ja koko väestön välillä on merkittäviä terveyseroja 20 . Hlbtiq-henkilöt ovat myös usein haluttomia käyttämään terveydenhuollon palveluita, koska terveydenhuollon ammattilaiset ovat suhtautuneet heihin vihamielisesti tai he pelkäävät joutuvansa tällaisten reaktioiden kohteeksi. Lisäksi heillä on edelleen vaikeuksia saada laadukasta ja kohtuuhintaista lääke- ja muuta hoitoa, mukaan lukien avo- ja sosiaalihuollon palvelut. Hlbtiq-henkilöt, jotka ovat vammaisia, iäkkäitä tai maahanmuuttajia tai joilla on etninen tai uskonnollinen vähemmistötausta, ovat erityisen alttiita syrjinnälle. Covid-19-kriisi on lisännyt heidän haavoittuvuuttaan entisestään 21 .

1.1    Syrjinnän vastaisen oikeudellisen suojan täytäntöönpano ja parantaminen

EU:n lainsäädäntö, jolla varmistetaan oikeudellinen suoja syrjintää vastaan, on avainasemassa hlbtiq-henkilöiden yhdenvertaisuuden edistämisessä, samoin kuin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Tällainen suoja kuuluu eri oikeudellisten kehysten piiriin sen mukaan, perustuuko hlbtiq-henkilöiden kokema syrjintä seksuaaliseen suuntautumiseen (syrjinnän vastainen kehys) vai sukupuoleen, mukaan lukien sukupuolenvaihdokseen 22 (sukupuolten tasa-arvoa koskeva kehys).

Yhdenvertaista kohtelua työssä koskevassa direktiivissä 23 vahvistetaan oikeus olla joutumatta seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvan syrjinnän tai häirinnän kohteeksi työelämässä. Euroopan unionin tuomioistuin selvensi äskettäisessä päätöksessään 24 , että sellaisen julkisen lausunnon antaminen, jolla kielletään rekrytoimasta tiettyä seksuaalista suuntautumista edustavaa henkilöä, voi olla kiellettyä syrjintää. Vaikka tässä direktiivissä asetetaan vahvat lähtökohdat, sen säännösten vaikutusta rajoittavat kaksi seikkaa: soveltamiseen liittyvät haasteet ja soveltamisalan rajoitukset, koska säännökset koskevat vain työelämää.

Komissio aikoo varmistaa, että yhdenvertaista kohtelua työssä koskevan direktiivin mukaiset oikeudet pannaan jäsenvaltioissa tiukasti täytäntöön, ja se laatii direktiivin soveltamisesta kertomuksen vuonna 2021 25 . Kertomuksessa tarkastellaan myös, ovatko jäsenvaltiot noudattaneet komission suositusta harkita tasa-arvoelimen asettamista torjumaan syrjintää, joka perustuu uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen, direktiivin soveltamisen puitteissa. 26  Komissio esittää vuoteen 2022 mennessä kertomuksen tulosten perusteella lainsäädäntöä, joka koskee erityisesti tasa-arvoelinten roolia.

Tasa-arvodirektiivissä 27 vahvistetaan oikeus olla joutumatta syrjityksi tai häirinnän kohteeksi työnsaannissa, työoloissa (mukaan lukien palkka) ja ammatillisissa sosiaaliturvajärjestelmissä sukupuolen, mukaan lukien sukupuolenvaihdos, perusteella. Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaate estää irtisanomisen sukupuolenvaihdokseen liittyvästä syystä. 28 Euroopan unionin tuomioistuimen vahvistamassa EU:n lainsäädännössä 29 säädetään myös oikeudesta olla joutumatta syrjityksi sukupuolen, mukaan lukien sukupuolenvaihdos, perusteella yleisesti saatavilla olevien tavaroiden ja palvelujen sekä lakisääteisen sosiaaliturvan saatavuuden osalta 30 . Tässä oikeudellisessa kehyksessä ei vielä nimenomaisesti mainita sukupuoliominaisuuksia kiellettynä syrjintäperusteena.

Komissio on myös jo vuonna 2008 esittänyt ehdotuksen yhdenvertaista kohtelua koskevaksi direktiiviksi. Sen tarkoituksena on laajentaa EU:n oikeudellista suojaa, joka koskee muun muassa seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää, työelämän ja ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle. 31 Komissio kehottaa neuvostoa hyväksymään ehdotuksen, jotta puutteet, joita EU:n lainsäädännössä on seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvalta syrjinnältä suojaamisessa, saataisiin korjattua.

Komission, Euroopan neuvoston ja kansalaisyhteiskunnan 32 tukemat tutkimukset ovat osoittaneet, että jäsenvaltioilla on erilaisia lähestymistapoja hlbtiq-henkilöiden, erityisesti muunsukupuolisten, intersukupuolisten ja queer-henkilöiden, suojelemiseen syrjinnältä. Komissio tukee jäsenvaltioita sellaisten parhaiden käytäntöjen vaihdon tehostamisessa, jotka koskevat oikeudellista suojaa seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuoli-ilmaisuun ja sukupuoliominaisuuksiin perustuvalta syrjinnältä eri osa-alueilla. Jotkin jäsenvaltiot ovat lisänneet sukupuoliominaisuudet syrjintäperusteeksi kansalliseen tasa-arvolainsäädäntöönsä, kun taas toiset ovat käyttäneet laajaa tulkintaa käsiteestä ’sukupuoli’. 33 Vastaavasti ’sukupuoli-ilmaisu’ on mainittu syrjinnän perusteena vain muutaman jäsenvaltion lainsäädännössä. Komissio tutkii parhaillaan, miten muunsukupuolisia, intersukupuolisia ja queer-henkilöitä voidaan suojella paremmin syrjinnältä.

Uudet teknologiat tarjoavat uusia mahdollisuuksia parantaa eurooppalaisten elämää, mutta ne asettavat myös uusia haasteita. Tekoälyä voidaan käyttää monien yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemiseen, mutta se voi myös pahentaa todellisessa elämässä esiintyvää syrjintää, kuten hlbtiq-henkilöihin kohdistuvaa syrjintää, ja sukupuolten eriarvoisuutta. Kuten komission äskettäisessä politiikan uudelleentarkastelussa todettiin, yksi kasvontunnistusjärjestelmien uusista haasteista on transihmisten kasvojen tunnistaminen erityisesti siirtymävaiheiden aikana. 34 Komissio aikoo esittää sääntelykehyksen, jolla puututaan erityisesti tekoälyjärjestelmiin sisältyvään ennakkoluulojen ja syrjinnän riskiin. Se aikoo ehdottaa erityisiä, muun muassa dokumentointia koskevia, vaatimuksia, jotka liittyvät koulutuksessa käytettävien tietoaineistojen laatuun ja vinoutumien havaitsemiseen ja korjaamiseen liittyviin testausmenettelyihin. Vaatimuksilla on tarkoitus estää kielteiset syrjivät vaikutukset varhaisessa vaiheessa ja varmistaa, että voimassa olevan tasa-arvolainsäädännön noudattamista seurataan jatkuvasti ja tarkkaavaisesti tekoälyjärjestelmän elinkaaren kaikissa vaiheissa.

1.2    Osallisuuden ja monimuotoisuuden edistäminen työpaikalla

Syrjinnän kiellon lisäksi monimuotoinen ja osallistava työympäristö auttaa luomaan yhtäläisiä mahdollisuuksia työmarkkinoilla ja parantamaan liiketoiminnan tuloksia. Monimuotoisuus ja osallisuus ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan edistää uusia ideoita ja vaalia innovatiivista ja kukoistavaa yhteiskuntaa. Esimerkiksi hlbtiq-henkilöiden osallisuuden sekä kokonaispääoman tuottoprosentin, innovoinnin ja tuottavuuden välillä on todistetusti yhteys. 35  

Komissio edistää monimuotoisuuden hallintaa monimuotoisuussitoumusten allekirjoittajien EU:n tason verkoston 36 kautta. Sitoumusten allekirjoittajat ovat ottaneet käyttöön monimuotoisuutta ja osallisuutta tukevia toimintamalleja, perustaneet sisäisiä hlbtiq-verkostoja, tarjonneet koulutusta henkilöstölleen, viettäneet kansainvälistä homo-, trans-, bi- ja interfobian vastaista päivää sekä osallistuneet kansallisiin Pride-tapahtumiin. Hlbtiq-työntekijöille koituu hyötyä EU:n verkoston, kansallisten monimuotoisuussitoumusten ja yksittäisten yritysten välisestä paremmasta koordinoinnista. Komissio tukee jatkossakin kansallisten monimuotoisuussitoumusten laatimista ja osallistuu erityisiin toimiin, joilla edistetään hlbtiq-henkilöiden yhdenvertaisuutta EU:n monimuotoisuusverkoston puitteissa.

Komissio edistää Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) 37 käyttöä syrjäytyneimpien hlbtiq-henkilöiden sosioekonomisen aseman parantamiseksi ja laatii erityisryhmille, kuten homoja, lesboja, biseksuaaleja, transihmisiä ja intersukupuolisia edustaville väestöryhmille, kohdennettuja aloitteita. Komissio kerää näyttöä täyden tasa-arvon esteistä paitsi työelämässä mutta myös muilla osa-alueilla, kuten sosiaalisen suojelun kysymyksissä. Tämän työn perusteella laaditaan jäsenvaltioille ja yrityksille suuntaviivoja transihmisten ja intersukupuolisten työmarkkinoille osallistumisen tukemiseksi. Komissio edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä ja tarjoaa aiheesta luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa perusoikeusviraston tuella. Se aikoo vastaisuudessakin jatkaa sukupuolten tasa-arvostrategian 38 mukaisten, naisten sosioekonomisen aseman parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden tukemista, joihin kuuluvat myös lbtiq-naisten kannalta merkitykselliset toimet. 39  

Yhteisötalouden yritykset ja koko yhteisötalous voivat olla eturintamassa torjuttaessa hlbtiq-henkilöihin kohdistuvaa syrjintää. Niiden puitteissa voidaan kehittää erityisiä ohjelmia, koulutusta ja järjestelmiä hlbtiq-henkilöiden osallisuuden lisäämiseksi. Komissio julkaisee vuonna 2021 yhteisötaloutta koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman, jolla edistetään näiden yritysten ja organisaatioiden kehittämistä ja jossa käsitellään sitä, miten tietyt syrjäytyneet ryhmät, kuten hlbtiq-henkilöt, voitaisiin ottaa paremmin mukaan tällaiseen toimintaan.

Komissio näyttää esimerkkiä työnantajana. Uuden henkilöstöstrategiansa yhteydessä se aikoo pyrkiä edelleen toteuttamaan täysin osallistavan työympäristön antamalla erityisesti nykyistä kohdennetumpaa tukea ja ohjeistusta hlbtiq-henkilöstölle ja parantamalla merkittävästi sukupuolinäkökulman huomioon ottavan kielen käyttöä kaikessa viestinnässä. Komissio kehottaa EU:n muita toimielimiä toteuttamaan toimia monimuotoisuuden ja osallisuuden edistämiseksi omilla työpaikoillaan.

1.3    Koulutuksessa, terveydenhuollossa, kulttuurissa ja urheilussa esiintyvän eriarvoisuuden torjunta

Komissio aikoo tukea sellaista jäsenvaltioiden ja asiantuntijoiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa, jonka tarkoituksena on varmistaa turvallinen ja osallistava koulutus kaikille lapsille, nuorille ja aikuisille. Esimerkiksi uudelle asiantuntijaryhmälle 40 on annettu tehtäväksi laatia ehdotuksia strategioiksi, joilla voidaan luoda heikosti menestyviä ryhmiä tukevia oppimisympäristöjä ja tukea hyvinvointia kouluissa. Asiantuntijaryhmä aikoo tarkastella sukupuolistereotypioita koulutuksen, kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän näkökulmista. Lisäksi komission tulevalla lapsen oikeuksia koskevalla kattavalla strategialla varmistetaan myös hlbtiq-lapsille syrjimättömät mahdollisuudet käyttää oikeuksia, suojelua ja palveluita. Osallistavamman koulutuksen edistäminen on kaikkien opiskelijoiden ja kansalaisten edun mukaista. Se auttaa torjumaan stereotypioita ja rakentamaan oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa kaikille.

Tutkimus hlbtiq-henkilöiden intersektionaalisista kokemuksista, kuten ikääntyneiden tai vammaisten hlbtiq-henkilöiden kokemuksista, on usein riittämätöntä. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta tuetaan hlbtiq-henkilöiden kannalta merkityksellistä sukupuolentutkimusta ja monialaista tutkimusta, myös terveystutkimusta. Komissio levittää tutkimustuloksia, myös niissä esitettyjä suosituksia ja toimintaohjeita, sekä järjestää EU:n laajuisen konferenssin EU:n terveyspolitiikkafoorumin kautta. Se aikoo myös ehdottaa, että terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja ei-tarttuvien tautien hallinnan ohjausryhmä tarkastelisi asiaan liittyviä validoituja hyviä terveyskäytäntöjä, joita jäsenvaltiot voisivat panna täytäntöön.

Jäsenvaltioita kannustetaan järjestämään terveydenhuollon ammattilaisille koulutusta, jolla lisätään tietoisuutta homojen ja biseksuaalisten miesten, lesbojen ja biseksuaalisten naisten, intersukupuolisten ja transihmisten terveystarpeista sekä vältetään syrjintä ja leimautuminen terveyspalvelujen saatavuudessa. Health4LGBTI-hankkeen 41 koulutusmateriaalia levitetään edelleen ja tarjotaan jäsenvaltioille. Merkittävä osa hlbtiq-henkilöistä kärsii mielenterveyteen liittyvistä ongelmista, ja komissio kannustaa ja tukee jäsenvaltioiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa niiden ratkaisemiseksi.

Monissa yhteisöissä sukupuolittuneet käytännöt ja muut stereotypiat ruokkivat negatiivista tai vihamielistä suhtautumista hlbtiq-ihmisiin. Erityisesti ne voivat johtaa sellaisten henkilöiden syrjäytymiseen ja leimautumiseen, jotka poikkeavat naisia ja miehiä koskevista vakiintuneista normeista tai käsityksistä, kuten muunsukupuoliset ja queer-henkilöt. Media-, kulttuuri- ja urheilualalla on käytössään tehokkaita välineitä, joilla ne voivat muokata asenteita ja kyseenalaistaa sukupuolittuneita käytäntöjä ja muita stereotypioita.

Komissio aikoo tukea hankkeita, joissa pyritään kulttuuri-ilmaisun avulla torjumaan syrjintää, rakentamaan luottamusta ja hyväksyntää sekä edistämään hlbtiq-yhteisöjen täysimääräistä osallistamista. Komissio edistää hlbtiq-henkilöiden yhdenvertaisuuden valtavirtaistamista asiaankuuluvissa työllisyys-, koulutus- ja terveysaloitteissa (erityisesti niissä, jotka koskevat mielenterveysaloitteita ja HI-viruksen ja aidsin ehkäisyä) sekä EU:n rahoitusohjelmissa (esim. EU4Health ja Erasmus+). Tulevassa EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa aiotaan ottaa huomioon haavoittuvien ryhmien, kuten hlbtiq-henkilöiden, tilanne. Hankkeita, joilla puututaan hlbtiq-henkilöiden kokemaan intersektionaaliseen syrjintään ja eriarvoisuuteen sekä sukupuolittuneisiin käytäntöihin ja muihin stereotypioihin, voidaan rahoittaa kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmasta 42 . 

Erasmus+-ohjelmasta rahoitetaan hankkeita sellaisten nuorten auttamiseksi ja voimaannuttamiseksi, jotka kohtaavat syrjintää sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen tai muiden sosiaalisten esteiden vuoksi. Myös Euroopan solidaarisuusjoukot voivat edistää solidaarisuustoimia, joilla tähdätään rasismin ja syrjinnän torjuntaan, ja laajentaa osallistumista. Uudella ohjelmakaudella erityistä huomiota aiotaan kiinnittää osallisuuteen, tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen Erasmus+ -ohjelmassa ja Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevassa ohjelmassa. Ohjelmissa noudatetaan monitahoista lähestymistapaa osallisuuden lisäämiseksi ja sellaisten ihmisten tavoittamiseksi paremmin, joilla on vähemmän mahdollisuuksia. Tavoite pyritään saavuttamaan muun muassa ottamalla käyttöön joustavampia ja esteettömämpiä muotoja, tukitoimenpiteitä osallistujien valmistautumisen ja osallistumisen helpottamiseksi sekä rahoitustoimenpiteitä, joilla poistetaan esteitä, jotka hankaloittavat aliedustettujen ryhmien osallistumista ohjelmiin. 

1.4    Kansainvälistä suojelua hakevien hlbtiq-henkilöiden oikeuksien parantaminen

Euroopan yhteisessä turvapaikkajärjestelmässä käsitellään kansainvälistä suojelua hakevien heikommassa asemassa olevien henkilöiden (muun muassa hlbtiq-henkilöiden) erityistilannetta ja -tarpeita. 43 Komissio on tehnyt Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi ehdotuksia, joilla lisätään järjestelmän kestokykyä ja toimivuutta ottaen samalla huomioon tällaisten hakijoiden suojelutarpeet. 44

Komissio edistää jäsenvaltioiden välistä hyvien käytäntöjen vaihtoa asioissa, jotka koskevat kansainvälistä suojelua hakevien hlbtiq-henkilöiden tarpeisiin vastaamista, keskittyen erityisesti seuraaviin seikkoihin:

-miten voidaan taata turvalliset ja sopivat vastaanotto-olosuhteet, kuten majoitus, kansainvälistä suojelua hakeville hlbtiq-henkilöille

-säilöönottoon sovellettavat suojelunormit (tarvittaessa) ja

-mitä voidaan tehdä sen eteen, että hlbtiq-henkilöiden syrjintä ja/tai heitä koskevat stereotypiat eivät vaikuttaisi heidän hakemustensa käsittelyyn.

Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto kehittää suojeluviranomaisten ja tulkkien koulutusta sen varmistamiseksi, että stereotypiat eivät vaikuttaisi hlbtiq-henkilöiden kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyyn ja että käsittely tapahtuisi kansainvälisen tai EU:n lainsäädännön ja muiden asiaankuuluvien välineiden mukaisella tavalla. 45  

Jäsenvaltioiden kanssa turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston rahoituksen painopisteistä käytävissä keskusteluissa komissio korostaa tarvetta kehittää valmiuksia kansainvälistä suojelua hakevien ja muiden muuttajien oikeuksien turvaamiseksi.

Komissio aikoo varmistaa hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan strategian sekä kotouttamista ja osallisuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman synergian. Yksi uuden toimintasuunnitelman keskeisistä periaatteista on ”osallisuus kaikille”. Siinä otetaan huomioon maahanmuuttaja-aseman ja muiden syrjinnän syiden, kuten seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen, välisestä yhteydestä johtuvat haasteet.

Euroopan komission keskeisiä toimia:

üehdottaa vuoteen 2022 mennessä lainsäädäntöä jatkotoimena tulevalle yhdenvertaista kohtelua työssä koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevalle kertomukselle, etenkin tasa-arvoelinten roolin vahvistamiseksi

üvarmistaa heikommassa asemassa olevien hakijoiden (myös hlbtiq-henkilöiden) asianmukainen suojelu Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän ja sen uudistuksen yhteydessä

üvarmistaa tuki hlbtiq-henkilöiden tasa-arvon tukemiselle käytännössä turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston puitteissa.

ütukea hlbtiq-henkilöiden, myös trans- ja intersukupuolisten yhteisöjen, kannalta merkityksellistä terveystutkimusta Horisontti Eurooppa ‑ohjelman kautta.

Euroopan komissio auttaa jäsenvaltioita

üvarmistamaan oikeudellisen suojan seksuaalisen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuoli-ilmaisuun ja sukupuoliominaisuuksiin perustuvalta syrjinnältä eri osa-alueilla

üparantamaan hlbtiq-lasten ja ‑nuorten turvallista ja osallistavaa koulutusta

üottamaan huomioon kansainvälistä suojelua hakevien hlbtiq-henkilöiden erityistarpeet ja varmistamaan samalla turvalliset vastaanotto-, säilöönotto- ja majoitusolosuhteet

ükehittämään hlbtiq-henkilöiden turvapaikkahakemuksia käsittelevien suojeluviranomaisten ja tulkkien koulutusta.

2.HLBTIQ-HENKILÖIDEN TURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN

Tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana 38 prosenttia hlbti-henkilöistä

oli kokenut vihaperusteista häirintää siksi, että he ovat hlbti-henkilöitä.

22 prosenttia intersukupuolisista oli joutunut fyysisen ja/tai seksuaalisen hyökkäyksen kohteeksi intersukupuoli-suuden vuoksi viimeksi kuluneiden 5 vuoden aikana.

Vain 21 prosenttia hlbtiq-henkilöistä, jotka olivat joutuneet vihaperusteisen fyysisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi viimeksi kuluneiden 5 vuoden aikana, oli tehnyt ilmoituksen jollekin taholle, muun muassa poliisille ja tasa-arvoelimille.

Jokaisella on oikeus turvallisuuteen niin kotona, julkisilla paikoilla kuin verkossa. Hlbtiq-henkilöt kärsivät suhteettomasti viharikoksista, vihapuheesta ja väkivallasta. 46 Verkossa esiintyvän vihapuheen torjumiseksi komissio pääsi vuonna 2016 sopimukseen IT-alan yritysten kanssa vapaaehtoisista käytännesäännöistä. 47 Käytännesääntöjen täytäntöönpanoa koskevat arvioinnit osoittavat, että seksuaalinen suuntautuminen on yleisimmin raportoitu vihapuheen peruste (33,1 %). 48 Covid-19-kriisi on johtanut hlbtiq-henkilöihin kohdistuvan vihan, väkivallan ja syrjinnän lisääntymiseen entisestään sekä koko yhteiskunnan polarisoitumiseen. 49

Samaan aikaan se, että viharikoksista ei raportoida riittävästi poliisille tai muille tahoille, on edelleen vakava ongelma. Ilmoittamatta jättäminen johtuu luottamuksen puutteesta lainvalvontaan, hlbtiq-fobisten reaktioiden pelosta 50 tai uhrien syyllistämisestä, aiemmista kielteisistä kokemuksista poliisin kanssa tai siitä, että poliisin ei odoteta tekevän mitään.

Oikeuksien puolustajia uhkaillaan, ja rauhanomaisiin marsseihin reagoidaan vihalla. Hlbtiq-henkilöitä käytetään liian usein syntipukkeina poliittisessa keskustelussa, myös vaalikampanjoiden aikana. ”Hlbt-vapaiden alueiden” julistamisella pyritään kieltämään hlbtiq-yhteisön perusoikeudet ja -vapaudet. Hlbtiq-yhteisön leimaaminen ideologiseksi yhteisöksi leviää verkossa ja sen ulkopuolella tapahtuvassa viestinnässä 51 kuten myös niin kutsutun ”gender-ideologian” vastaisessa kampanjoinnissa. Hlbtiq-vapaat alueet ovat epäinhimillisiä alueita, eikä niillä ole sijaa unionissa.

2.1    Hlbtiq-henkilöille vahvempi oikeudellinen suoja viharikoksilta, vihapuheelta ja väkivallalta

Oikeudellinen suoja hlbtiq-henkilöihin kohdistuvilta viharikoksilta ja vihapuheelta vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioiden välillä. 52 Komissio järjestää rasismin, muukalaisvihan ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen torjumista käsittelevän EU:n korkean tason työryhmän välityksellä kohdennettuja keskusteluja kansallisten viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanosta näillä osa-alueilla.

Euroopan tasolla EU on antanut lainsäädäntöä, jossa kriminalisoidaan rasismiin ja muukalaisvihaan perustuvat viharikokset ja vihapuhe 53 , mutta EU:n tasolla ei ole erityisiä seuraamuksia hlbtiq-henkilöiden vastaisesta vihapuheesta ja viharikoksista. Ensimmäisenä tärkeänä toimena komissio esittää vuonna 2021 aloitteen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 83 artiklan 1 kohdassa olevan rikollisuuden alojen luettelon laajentamisesta kattamaan viharikokset ja vihapuheen, muun muassa silloin, kun ne kohdistuvat hlbtiq-henkilöihin.

Komissio aikoo myös toteuttaa toimia sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi sukupuolten tasa-arvoa koskevan strategian mukaisesti. Kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmasta on tarkoitus rahoittaa hankkeita, joilla pyritään ehkäisemään ja torjumaan hlbtiq-henkilöihin kohdistuvia viharikoksia, vihapuhetta ja väkivaltaa, ja oikeusalan ohjelmasta tarjotaan rahoitusmahdollisuuksia rikoksen uhrien, myös hlbtiq-henkilöiden, oikeuksien edistämiseen.

2.2    Toimenpiteiden tehostaminen verkossa esiintyvän hlbtiq-henkilöiden vastaisen vihapuheen ja disinformaation torjumiseksi

Komissio aikoo ehdottaa digitaalisia palveluja koskevaa säädöstä ennen vuoden 2020 loppua. Ehdotuksessa ei aiota määrittää, mitä pidetään laittomana puheena, mutta sillä pyritään puuttumaan tehokkaammin kaikentyyppiseen eri alustoilla esiintyvään laittomaan sisältöön ja varmistamaan perusoikeuksien, kuten sananvapauden, kunnioittaminen. Komissio aikoo myös laajentaa yhteistyötään tietotekniikkayritysten ja -alustojen kanssa, myös käytännesääntöjen täytäntöönpanon yhteydessä.

Komissio varmistaa, että tarkistettu audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi saatetaan asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja että sitä sovelletaan tiukasti. Direktiivillä vahvistetaan suojaa sisällöltä, joka yllyttää vihaan tai väkivaltaan, ja kielletään audiovisuaalinen kaupallinen viestintä, joka sisältää tai edistää minkäänlaista syrjintää, mukaan lukien sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. Komissio hyväksyy vuonna 2020 eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelman, jolla pyritään vastaamaan keskeisiin haasteisiin. Niitä ovat muun muassa disinformaation torjunta, suojaaminen ulkopuoliselta vaikuttamiselta ja manipuloinnilta vaaleissa, tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus.

2.3    Raportointi hlbtiq-henkilöiden vastaisista viharikoksista ja hyvien käytäntöjen vaihto

Komissio aikoo jatkossakin edistää turvallista toimintaympäristöä, jossa rikosten uhreiksi joutuneet hlbtiq-henkilöt voivat tehdä rikosilmoituksen, ja edistää myös sukupuoleen perustuvan väkivallan, lähisuhdeväkivallan ja hlbtiq-henkilöiden vastaisten viharikosten uhrien suojelua ja tukemista. Uhrien oikeuksia koskevan EU:n strategian (2020–2025) 54 puitteissa se aikoo tukea jäsenvaltioita sen varmistamisessa, että uhrien tukipalvelut, mukaan lukien turvatalot, ovat hlbtiq-henkilöiden saatavilla ja käytettävissä. Komissio aikoo myös edistää yhdennetyn ja kohdennetun tuen tarjoamista uhreille, joilla on erityistarpeita, kuten hlbtiq-yhteisöihin kuuluville viharikosten uhreille, EU:n tarjoamien rahoitusmahdollisuuksien turvin.

Komissio aikoo jatkaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa varmistaakseen uhrien oikeuksia koskevan direktiivin täysimääräisen ja asianmukaisen täytäntöönpanon jäsenvaltioissa toukokuussa 2020 annetun täytäntöönpanokertomuksen 55 mukaisesti. Komissio aikoo lisätä tietoisuutta uhrien oikeuksista EU:n laajuisen tiedotuskampanjan avulla ja helpottaa hyvien käytäntöjen vaihtoa (kuten nk. ”sateenkaariasiointipisteiden” perustamista paikallisille poliisiasemille 56 ).

Komissio tiivistää yhteistyötä Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) sekä Euroopan neuvoston, jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa uudessa lainvalvontaviranomaisten viharikoskoulutusta ja valmiuksien kehittämistä käsittelevässä työryhmässä. Sitä kautta komissio tukee koulutusta, jolla autetaan lainvalvontahenkilöstöä tunnistamaan ja kirjaamaan hlbtiq-fobiaan perustuvia ennakkoluuloja sekä lisäämään rikosten ilmoitusastetta.

2.4Hlbtiq-henkilöiden fyysisen ja psyykkisen terveyden suojeleminen ja edistäminen

Haitalliset käytännöt, kuten intersukupuolisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvat muut kuin elintärkeät leikkaukset ja lääketieteelliset toimenpiteet ilman heidän henkilökohtaista ja täysin tietoista suostumustaan (intersukupuolisten ihmisten sukuelinten silpominen) 57 , transihmisten pakottaminen lääkehoitoon ja hlbtiq-henkilöiden eheytyskäytännöt 58 voivat aiheuttaa vakavia seurauksia fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle. Komissio edistää jäsenvaltioiden keskinäistä hyvien käytäntöjen vaihtoa tällaisten käytäntöjen lopettamiseksi. Pakkoabortit, pakkosterilisaatiot ja muut naisiin ja tyttöihin kohdistuvat haitalliset käytännöt ovat sukupuolistuneen väkivallan muotoja ja vakavia naisten ja lasten oikeuksien loukkauksia. Komissio aikoo sisällyttää intersektionaalisen näkökulman myös naisiin ja tyttöihin kohdistuvia haitallisia käytäntöjä koskevaan suositukseen, jonka se laatii sukupuolten tasa-arvostrategiassa 2020–2025 ilmoitetun mukaisesti.

Euroopan komission keskeisiä toimia:

üesitellä vuonna 2021 aloite rikollisuuden alojen luettelon (SEUT-sopimuksen 83 artikla) laajentamisesta kattamaan viharikokset ja vihapuhe, muun muassa silloin, kun ne kohdistuvat hlbtiq-henkilöihin

ütarjota rahoitusmahdollisuuksia aloitteille, joilla pyritään torjumaan hlbtiq-henkilöihin kohdistuvia viharikoksia, vihapuhetta, väkivaltaa ja haitallisia käytäntöjä (kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma) sekä edistetään rikoksen uhrien, mukaan lukien hlbtiq-henkilöiden, oikeuksia (oikeusalan ohjelma)

üantaa suositus naisiin ja tyttöihin kohdistuvien haitallisten käytäntöjen ehkäisemisestä.

Euroopan komissio auttaa jäsenvaltioita

üvaihtamaan parhaita käytäntöjä hlbtiq-henkilöiden suojelemiseksi vihapuheelta ja viharikoksilta

üedistämään turvallista ja kannustavaa toimintaympäristöä rikoksen uhriksi joutuneille hlbtiq-henkilöille 

üparantamaan lainvalvontaviranomaisten koulutusta ja valmiuksien kehittämistä, jotta voidaan paremmin tunnistaa ja kirjata hlbtiq-fobiaan perustuvat ennakkoluulot ja lisätä rikosten ilmoitusastetta.

3.HLBTIQ-HENKILÖIDEN OSALLISUUTTA EDISTÄVIEN YHTEISKUNTIEN RAKENTAMINEN

53 prosenttia hlbti-henkilöistä ei kerro koskaan tai lähes koskaan olevansa hlbti-henkilö.

21 jäsenvaltiossa tunnustetaan samaa sukupuolta olevien pariskuntien liitot, ja 15 jäsenvaltiossa säädetään samaa sukupuolta olevien pariskuntien adoptiosta.

Itsemääräämis-oikeuteen perustuvaa sukupuolen juridista tunnustamista sovelletaan 4 jäsenvaltiossa.

Perusoikeuskirjassa vahvistetaan oikeus yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen sekä lasten oikeus heidän hyvinvointinsa kannalta välttämättömään suojeluun ja hoitoon. EU:ssa on monenlaisia perhemalleja, muun muassa sateenkaariperhe, johon kuuluu yksi tai useampia hlbtiq-henkilöitä. Jäsenvaltioiden välisten perheoikeuden erojen vuoksi perhesiteiden tunnustaminen saattaa lakata, kun sateenkaariperhe ylittää EU:n jonkin sisärajan. Tilannetta ovat pahentaneet covid-19-sulkutoimenpiteet. Joidenkin sateenkaariperheiden vaikeudet asiakirjojen ja perhesuhteiden juridisessa tunnustamisessa ovat johtaneet lisäongelmiin pandemian aikana, kun maat ovat sulkeneet rajojaan. Joissakin tapauksissa ihmisiä on pysäytetty rajalla ja estetty matkustamasta perheensä luo erityistoimenpiteiden ollessa voimassa. 59

Monissa maissa transihmisiä, muunsukupuolisia ja intersukupuolisia ei tunnusteta lainsäädännössä tai käytännössä, mikä aiheuttaa oikeudellisia ongelmia näiden ihmisten yksityis- ja perhe-elämässä sekä rajatylittävissä tilanteissa.

3.1    Hlbtiq-henkilöiden oikeuksien turvaaminen rajatylittävissä tilanteissa

Vapaata liikkuvuutta koskevassa EU:n lainsäädännössä ja erityisesti vapaata liikkuvuutta koskevassa direktiivissä 60 tunnustetaan kaikkien EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä, myös rekisteröityjen kumppanien ja sateenkaariperheiden, oikeus liikkua ja oleskella vapaasti EU:ssa. 61

Komissio aikoo myös jatkossa huolehtia vapaata liikkuvuutta koskevan lainsäädännön asianmukaisesta soveltamisesta, myös sellaisten erityisongelmien ratkaisemisesta, jotka estävät hlbtiq-henkilöitä ja heidän perheitään nauttimasta oikeuksistaan. Tähän sisältyy jäsenvaltioiden kanssa käytävä vuoropuhelu Coman-tuomion täytäntöönpanosta. Tuomiossa unionin tuomioistuin selvensi, että vapaata liikkuvuutta koskevassa direktiivissä käytetyllä käsitteellä ’aviopuoliso’ viitataan myös samaa sukupuolta oleviin kumppaneihin 62 . Komissio voi tarvittaessa panna vireille kanteen.

Jotta voidaan parantaa vapaata liikkuvuutta koskevia oikeuksiaan käyttävien EU:n kansalaisten oikeusvarmuutta ja varmistaa vapaata liikkuvuutta koskevan lainsäädännön tehokkaampi ja yhdenmukaisempi soveltaminen kaikkialla EU:ssa, komissio tarkastelee vapaata liikkuvuutta koskevia vuoden 2009 suuntaviivoja uudelleen vuonna 2022. Tarkistetuissa suuntaviivoissa aiotaan ottaa huomioon perheiden monimuotoisuus ja helpottaa näin kaikkien perheiden, myös sateenkaariperheiden, vapaata liikkuvuutta koskevien oikeuksien käyttöä. 63 Komissio kerää edelleen näyttöä hlbtiq-henkilöiden ja heidän perheidensä kohtaamista todellisista ongelmista rajatylittävissä tilanteissa.

Aineellinen perheoikeus kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Perheoikeutta koskevaa EU:n lainsäädäntöä sovelletaan rajatylittävissä tapauksissa tai tapauksissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, ja se kattaa hlbtiq-henkilöt. Tähän sisältyvät säännöt jäsenvaltioiden välisen tuomioiden tunnustamisen helpottamiseksi asioissa, jotka koskevat avioeroa, vanhempainvastuuta ja ‑oikeuksia (mukaan lukien lapsen huoltajuus ja tapaamisoikeus), elatusapua (pariskunnat ja lapset), avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen yhteydessä omistettua omaisuutta sekä perintöasioita (pariskunnat ja lapset).

Komissio varmistaa, että rajatylittävää perheoikeutta sovelletaan tiukasti sateenkaariperheisiin, kiinnittämällä enemmän huomiota tähän ryhmään lakien täytäntöönpanon valvonnassa.

3.2    Sateenkaariperheiden oikeussuojan parantaminen rajatylittävissä tilanteissa

Yli puolessa jäsenvaltioista kansallinen lainsäädäntö sisältää sateenkaarivanhempiin sovellettavia säännöksiä. Huolimatta voimassa olevasta EU:n lainsäädännöstä, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut, näiden perheiden matkustaessa tai muuttaessa toiseen jäsenvaltioon on kuitenkin joskus olemassa vaara, että lasten yhteys hlbtiq-vanhempiin katkaistaan, mikä voi vaikuttaa lasten oikeuksiin. 64 Myös naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat pariskunnat voivat kohdata vaikeuksia matkustaessaan ja muuttaessaan toiseen jäsenvaltioon.

Komissio pyrkii edistämään perhesuhteiden vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä. Lapsen ja vanhemman välinen suhde ei voi katketa oleskelu- tai asuinmaan vaihtuessa. Komissio ehdottaa vuonna 2022 horisontaalista lainsäädäntöaloitetta, jolla tuetaan vanhemmuuden vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä, esimerkiksi yhdessä jäsenvaltiossa pätevästi vahvistetun vanhemmuuden tunnustamista toisessa jäsenvaltiossa.

Lisäksi komissio tukee edelleen jäsenvaltioiden pyrkimyksiä kunnioittaa EU:n perusoikeuskirjaan kirjattuja sateenkaariperheiden oikeuksia (erityisesti oikeutta yksityis- ja perhe-elämään sekä lapsen oikeuksia), joita sovelletaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä. Se tarkastelee mahdollisia toimenpiteitä, joilla voidaan tukea samaa sukupuolta olevien puolisoiden ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolten oikeudellisen aseman vastavuoroista tunnustamista rajatylittävissä tilanteissa.

3.3    Trans- ja muunsukupuolisen identiteetin ja intersukupuolisten henkilöiden tunnustamisen parantaminen

Henkilöihin, jotka haluavat muuttaa juridista sukupuoltaan, sovelletaan eri jäsenvaltioissa hyvin erilaisia vaatimuksia. Viime vuosina yhä useammat jäsenvaltiot ovat muuttaneet sukupuolen tunnustamista koskevaa lainsäädäntöään merkittävästi siten, että se on lähempänä henkilökohtaisen itsemääräämisoikeuden mallia. Muissa jäsenvaltioissa on edelleen voimassa useita vaatimuksia transihmisten ja muunsukupuolisten sukupuolen tunnustamiselle. Ne eivät välttämättä ole oikeasuhteisia ja saattavat rikkoa ihmisoikeusnormeja, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on päättänyt kirurgisten 65 ja sterilointivaatimusten 66 kohdalla.

Komissio edistää jäsenvaltioiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa siitä, miten voidaan ottaa käyttöön helposti saatavilla olevaa sukupuolen tunnustamista koskeva lainsäädäntö ja menettelyt, jotka perustuvat itsemääräämisoikeuteen ja joissa ei ole ikärajoituksia.

Komissio käynnistää monialaisen vuoropuhelun eri sidosryhmien, kuten jäsenvaltioiden, yritysten ja terveydenhuollon ammattilaisten, kanssa lisätäkseen tietoisuutta trans- ja muunsukupuolisista identiteeteistä sekä intersukupuolisista ja kannustaakseen osallistavuuteen kaikissa asiaankuuluvissa toimissa ja menettelyissä, myös komission sisällä.

3.4    Kansalaisyhteiskunnalle suotuisan toimintaympäristön edistäminen

Komissio tulee myöntämään rahoitusta hlbtiq-kansalaisjärjestöjen kannalta suotuisan ja kestävän toimintaympäristön edistämiseksi. Strategiassa viitataan asiaankuuluviin EU:n rahoitusohjelmiin ja niiden ensisijaisiin rahoituskohteisiin hlbtiq-henkilöiden tasa-arvon edistämiseksi. Hankekohtaisen rahoituksen lisäksi kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen vuosien 2021–2027 ohjelmalla parannetaan pienten ja keskisuurten organisaatioiden rahoitusmahdollisuuksia ja myönnetään toiminta-avustuksia hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa edistäville verkostoille. EU:n varoilla on edistettävä syrjimättömän yhteiskunnan rakentamista ja tuettava komission pyrkimyksiä rakentaa tasa-arvon unioni.

Lisäksi komissio aikoo pitää yllä ja kannustaa jäsenneltyä ja avointa vuoropuhelua sekä kansalaisyhteiskunnan kuulemista lainsäädännössä ja päätöksenteossa, erityisesti keskustellakseen strategian täytäntöönpanosta. Se aikoo edistää vuoropuhelua jäsenvaltioiden, EU:n virastojen, työmarkkinaosapuolten ja yksityisen sektorin kanssa, jotta vuoropuhelusta saatujen tietojen avulla voidaan kehittää edelleen politiikkatoimia ja torjua näin hlbtiq-henkilöihin kohdistuvaa syrjintää. Komissio tiedottaa edelleen tarpeesta edistää hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä sekä osallistuu julkisiin tapahtumiin, jotka ovat hlbtiq-yhteisön virstanpylväitä.

Nuorilla on ratkaiseva rooli osallistavien yhteiskuntien rakentamisessa. Komissio keräsi nuorten mielipiteitä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa nuorisoasioita koskevassa EU:n vuoropuhelussa. Sen pohjalta laadittiin 11 eurooppalaista nuorisotavoitetta 67 , joissa vaaditaan muun muassa kaikkien sukupuolten tasa-arvoa ja osallistavien yhteiskuntien rakentamista. Nämä nuorisotavoitteet kuvastavat nuorten eurooppalaisten näkemyksiä ja muodostavat vision Euroopasta, jossa he voivat hyödyntää koko potentiaalinsa ja jossa voidaan samalla auttaa poistamaan esteitä, jotka hankaloittavat heikommassa asemassa olevien osallistumasta yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen elämään.

Euroopan komission keskeisiä toimia:

ütarkastella uudelleen vapaata liikkuvuutta koskevia vuoden 2009 suuntaviivoja vuonna 2022, jotta niissä otettaisiin huomioon perheiden monimuotoisuus ja helpotettaisiin näin kaikkien perheiden, myös sateenkaariperheiden, vapaata liikkuvuutta koskevien oikeuksien käyttöä

üehdottaa horisontaalista lainsäädäntöaloitetta vanhemmuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta jäsenvaltioiden välillä

ütarkastella mahdollisia toimenpiteitä, joilla voidaan tukea samaa sukupuolta olevien henkilöiden kumppanuuden vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä

ütarjota rahoitusmahdollisuuksia erityisesti kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman kautta.

Euroopan komissio auttaa jäsenvaltioita

üottamaan käyttöön helposti saatavilla oleva sukupuolen tunnustamista koskeva lainsäädäntö ja menettelyt

üparantamaan transihmisten, muunsukupuolisten ja intersukupuolisten sisällyttämistä asiakirjoihin, sovelluksiin, tutkimuksiin ja prosesseihin

üsoveltamaan tiukasti oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen sekä perheoikeutta koskevia EU:n sääntöjä.

4.HLBTIQ-HENKILÖIDEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN KAIKKIALLA MAAILMASSA

Hlbtiq-oikeudet ovat ihmisoikeuksia, ja hlbtiq-henkilöiden olisi voitava käyttää oikeuksiaan täysimääräisesti kaikkialla ja kaikkina aikoina.

Eri puolilla maailmaa hlbtiq-henkilöiden tilanne on kuitenkin edelleen erittäin epävarma, koska heihin kohdistuu vakavia oikeuksien loukkauksia ja väärinkäytöksiä, eikä heillä ole oikeussuojaa. Monet kohtaavat syrjintää, häirintää ja vainoa, joutuvat vankilaan tai heidät jopa murhataan tai tuomitaan kuolemanrangaistukseen 68 pelkästään sen vuoksi, keitä he ovat. Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) ovat sitoutuneet suojelemaan heitä ja antamaan heille mahdollisuuden puolustaa oikeuksiaan. Hlbtiq-henkilöiden tilanne vaihtelee huomattavasti maittain. EU:n tuen vaikutuksen maksimoimiseksi tarvitaan räätälöityä lähestymistapaa, jossa käytetään kaikkia käytettävissä olevia välineitä. EU käy kumppanimaiden kanssa poliittista vuoropuhelua, jolla puututaan hlbtiq-henkilöitä syrjiviin lakeihin, politiikkatoimiin ja käytäntöihin sekä dekriminalisoidaan samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteet ja trans-identiteetit. Se aikoo näyttää esimerkkiä osoittamalla solidaarisuutta ja parantamalla hlbtiq-ihmisten oikeuksien suojeluun ja edistämiseen liittyvää selviytymiskykyä eri puolilla maailmaa sekä edistämällä maailmanlaajuista elpymistä, joka antaa kaikille mahdollisuuden menestyä sosiaalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti niin, ettei ketään jätetä jälkeen.

Ihmisoikeuksien puolustajat vaarantavat yhä useammin henkensä edistäessään hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa. Vihamieliset tai hengenvaaralliset tilanteet pakottavat monet hlbtiq-henkilöt pakenemaan alkuperämaastaan. Vahva sitoutuminen ihmisoikeuksien edistämiseen ja suojeluun on EU:n kaiken toiminnan ytimessä. On tärkeää, että EU:n sisäiset ja ulkoiset toimet tällä osa-alueella ovat johdonmukaisia ja toisiaan tukevia. EU aikoo myös jatkossa johtaa kansainvälisiä toimia yleismaailmallisten ja jakamattomien ihmisoikeuksien turvaamiseksi kaikille, myös hlbtiq-henkilöille.

Riippumatta turvapaikkahakemuksen perusteista hlbtiq-turvapaikanhakijat altistuvat usein muita suuremmille vaaroille saapuessaan EU:hun, ja heidän tarpeensa voivat poiketa muiden turvapaikanhakijoiden tarpeista. 69

4.1    Vahvempi EU:n sitoutuminen hlbtiq-kysymyksiin kaikissa ulkosuhteissa

EU aikoo vahvistaa sitoutumistaan hlbtiq-kysymyksiin ulkosuhteissa sekä poliittisella että teknisellä tasolla. Se aikoo toteuttaa erityistoimia väkivallan, vihan ja syrjinnän torjumiseksi ja varmistaa, että hlbtiq-henkilöiden oikeuksia kunnioitetaan kumppanimaissa.

Ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden osalta, myös liittymisneuvottelujen sekä vakautus- ja assosiaatioprosessin yhteydessä, komissio aikoo edistää hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa poliittisessa vuoropuhelussa ja tukea toimenpiteitä, joilla puututaan hlbtiq-henkilöihin kohdistuvaan väkivaltaan, vihaan ja syrjintään, muun muassa tukemalla kansalaisjärjestöjä liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) kautta. Se tukee myös alueen hlbtiq-henkilöiden tilanteen seurantaa ja tiedonkeruuta sekä seuraa edelleen heidän tilannettaan ja raportoi siitä vuotuisen laajentumispaketin maaraporteissa.

Komissio jakaa parhaita käytäntöjä syrjinnän torjumiseksi ja hlbtiq-henkilöiden oikeuksien edistämiseksi EU:n rajojen ulkopuolella tekemällä yhteistyötä Euroopan neuvoston, Yhdistyneiden kansakuntien ja muiden asiaankuuluvien kansainvälisten ja alueellisten elinten kanssa.

Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa vuosien 2020–2024 toimintasuunnitelmassa 70 vahvistetaan EU:n sitoutuminen ja kehotetaan toteuttamaan toimia kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi keskittyen erityisesti moninkertaiseen ja intersektionaaliseen syrjintään. Se tuomitsee syrjivät lait, toimet ja käytännöt, mukaan lukien samaa sukupuolta olevien henkilöiden suhteiden kriminalisoinnin. EU aikoo toteuttaa toimia hlbtiq-henkilöiden tasa-arvon edistämiseksi, luoda tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteisiin perustuvia kansainvälisiä kumppanuuksia ja käydä säännöllisesti poliittisia ja ihmisoikeusvuoropuheluita kumppanimaiden kanssa niiden suuntaviivojen mukaisesti, joilla edistetään ja suojellaan hlbti-ihmisten ihmisoikeuksia 71 , syrjimättömyydestä ulkoisessa toiminnassa annettujen EU:n ihmisoikeussuuntaviivojen mukaisesti 72 . 

Paikallisia kansalaisjärjestöjä, jotka työskentelevät etulinjassa hlbtiq-henkilöiden oikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi, tuetaan EU:n rahoituksella.

Komissio edistää edelleen kansallisia, alueellisia ja maailmanlaajuisia ohjelmia, jotka tukevat hlbtiq-henkilöiden ihmisoikeuksien puolustajia ja heidän järjestöjään. Tukea annetaan esimerkiksi valmiuksien lisäämiseen, jotta voidaan

-rakentaa vahvoja liikkeitä eri puolille maailmaa

-vahvistaa paikallisia, kansallisia ja alueellisia ihmisoikeusaloitteita ja

-muodostaa alueellisia liittoutumia laajentumis- ja naapuruusalueilla, Afrikassa, Aasiassa ja Tyynenmeren alueella sekä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian maissa.

EU aikoo jatkossakin reagoida nopeasti suojellakseen hlbtiq-henkilöiden oikeuksien puolustajia. Komissio pyrkii edelleen varmistamaan, että humanitaarisessa avussa huomioidaan jatkossakin sukupuoli- ja ikänäkökohdat, että se mukautetaan eri sukupuoli- ja ikäryhmien (myös hlbtiq-yhteisöjen ja ‑henkilöiden) tarpeisiin ja että se on humanitaaristen periaatteiden, kuten puolueettomuuden (syrjimättömyys), mukaista. Lisäksi sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä unionin ulkoisissa toimissa koskeva EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2021–2025 (GAP III) perustuu muun muassa intersektionaalisuuden periaatteeseen sekä edistää naisten ja miesten yhdenvertaisuutta kaikessa monimuotoisuudessaan.

Covid-19-kriisi on myös lisännyt hlbtiq-henkilöihin kohdistuvaa syrjintää ja väkivaltaa Euroopan rajojen ulkopuolella. EU hyväksyi Team Europen maailmanlaajuisia toimia covid-19-pandemiassa koskevassa 8. huhtikuuta 2020 käynnistetyssä paketissa ihmisoikeuksiin perustuvan lähestymistavan, jonka tavoitteena on mahdollistaa parempi jälleenrakentaminen ja tukea oikeudenmukaisempia, osallistavampia ja kestävämpiä yhteiskuntia sekä panna täytäntöön Agenda 2030 -toimintaohjelma ketään ei jätetä -periaatetta noudattaen. 73 EU asettaa etusijalle terveyteen liittyvät ja sosioekonomiset toimenpiteet, esimerkiksi sen varmistamisen, että tukipalvelut ja olennaiset sosiaalipalvelut pysyvät kaikkien saatavilla, sekä jatkaa ihmisoikeuksien, tasa-arvon, syrjimättömyyden, ihmisarvoisten työolojen, väkivallan torjumisen ja perusarvojen edistämistä ja vaalimista tässä yhteydessä.

Euroopan komission keskeisiä toimia:

ütoteuttaa toimia hlbtiq-henkilöiden oikeuksien tukemiseksi ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan vuosien 2020–2024 toimintasuunnitelman ja hlbti-henkilöiden kaikkien ihmisoikeuksien toteutumisen edistämistä ja suojelemista koskevien EU:n suuntaviivojen mukaisesti

üvarmistaa hlbtiq-henkilöiden tasa-arvon tukeminen NDICI:n ja IPAn varoin.

5.STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN: EU:N ALOITTEIDEN TÄYSIMÄÄRÄINEN HYÖDYNTÄMINEN

Jotta strategiassa asetetut tavoitteet saavutettaisiin, komissio aikoo edellä kuvattujen kohdennettujen toimien lisäksi edistää tasa-arvon valtavirtaistamista. Komissio varmistaa, että hlbtiq-henkilöihin kohdistuvan syrjinnän torjunta ja tasa-arvon edistäminen sisällytetään kaikkiin EU:n sisäisiin ja ulkoisiin politiikkatoimiin, lainsäädäntöön ja rahoitusohjelmiin. Näitä pyrkimyksiä tukevat kaikkien aikojen ensimmäinen tasa-arvoasioista vastaava Euroopan komission jäsen ja erityinen tasa-arvotyöryhmä.

Tämän strategian täytäntöönpanossa noudatetaan intersektionaalisuuden periaatetta: seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai sukupuoli-ilmaisu ja/tai sukupuoliominaisuudet otetaan huomioon muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien tai identiteettien, kuten sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden ja iän, rinnalla. Tämän periaatteen tarkoituksena on selittää, miten nämä risteävät tekijät vaikuttavat yksilön kokemuksiin syrjinnästä ja haavoittuvuudesta. Lbtiq-naiset voivat kokea syrjintää sekä naisena että lbtiq-henkilönä. Vammaisilla hlbtiq-henkilöillä voi olla lisävaikeuksia saada tukea ja tietoa ja osallistua täysipainoisesti hlbtiq-yhteisöön ja koko yhteiskuntaan esteettömyysongelmien vuoksi, mikä pahentaa heidän syrjäytymistään. 74 Vammaisten hlbtiq-henkilöiden on saatava tietoa heille kuuluvasta tuesta ja oikeuksista esteettömässä ja vaihtoehtoisessa muodossa; heillä on myös oltava pääsy hlbtiq-tiloihin, ‑paikkoihin ja ‑tukiverkostoihin.

Strategiassa puututaan myös eriarvoisuuteen, joka on korostunut heikommassa asemassa oleviin hlbtiq-henkilöihin suhteettomasti vaikuttaneessa covid-19-kriisissä. Osana tätä työtä komissio kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti Next Generation EU ‑välineen mahdollisuuksia, joilla voidaan lieventää kriisin suhteettomia vaikutuksia ja edistää hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa. Lisäksi Euroopan komissio on valmis auttamaan jäsenvaltioita tasa-arvon valtavirtaistamisessa uudistusten suunnittelua ja täytäntöönpanoa helpottavan teknisen tuen välineen 75 avulla.

EU:n rahoituksella on keskeinen asema tuettaessa EU:n politiikkatoimien täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden hallinnoimien EU:n varojen on hyödytettävä kaikkia EU:n kansalaisia ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Komission ja jäsenvaltioiden on tarkan seurannan avulla varmistettava, että EU:n varoilla edistetään tasa-arvoa ja että kaikki EU:n rahoittamat hankkeet noudattavat EU:n lainsäädäntöä, perussopimukset ja perusoikeuskirja mukaan luettuina. Jos hankkeet rikkovat EU:n syrjinnänvastaisia sääntöjä, rahoitus voidaan keskeyttää tai peruuttaa. Komission ehdotus uudeksi yhteisiä säännöksiä koskevaksi asetukseksi 76 , jossa vahvistetaan sääntöjä vuosien 2021–2027 ohjelmakaudelle, sisältää perusoikeuskirjaan liittyvän ’mahdollistavan edellytyksen’ 77 . Lisäksi jäsenvaltioita pyydetään vahvistamaan ja soveltamaan arviointiperusteita ja menettelyjä sellaisten hankkeiden valitsemista varten, jotka eivät ole syrjiviä ja joissa otetaan huomioon perusoikeuskirja.

Luotettavat ja vertailukelpoiset tasa-arvoa koskevat tiedot ovat ratkaisevan tärkeitä arvioitaessa hlbtiq-henkilöiden tilannetta ja torjuttaessa tehokkaasti eriarvoisuutta. Komissio pyytää perusoikeusvirastoa (FRA) ja Euroopan tasa-arvoinstituuttia (EIGE) jatkamaan teknisen avun ja menetelmätuen antamista jäsenvaltioille hlbtiq-henkilöitä koskevien tiedonkeruumenettelyjen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa sekä yksittäisten että useiden perusteiden osalta. Se tukee myös FRA:n, EIGEn ja jäsenvaltioiden toimia yksityiskohtaisten intersektionaalisten tietojen keräämiseksi erityisesti syrjimättömyyttä, tasa-arvoa ja monimuotoisuutta käsittelevän EU:n korkean tason työryhmän tasa-arvotietoja käsittelevän alaryhmän kautta.

Lisäksi komissio järjestää tasa-arvotiedoista pyöreän pöydän kokouksen, jossa keskeiset sidosryhmät tarkastelevat rodullista tai etnistä alkuperää koskevien tietojen keräämiseen liittyviä esteitä ja määrittelevät keinoja yhdenmukaisemman lähestymistavan luomiseksi, ottaen huomioon esimerkiksi rodullista tai etnistä alkuperää ja seksuaalista suuntautumista koskevat intersektionaaliset tiedot.

Komissio (Eurostat) jatkaa tasa-arvotietojea koskevaa työtään yleensä käsittelemällä asiaa suoraan jäsenvaltioiden kanssa tarvittaessa kansallisten tilastolaitosten kanssa pidettävissä teknisissä kokouksissa. Eurostat antaa komission yksiköille menetelmätukea arvioitaessa mahdollisuutta kerätä hlbtiq-henkilöistä tilastotietoja, jotka jäsenvaltiot ovat vapaaehtoisesti asettaneet saataville.

Seuraava syrjintää EU:ssa koskeva Eurobarometri-tutkimus julkaistaan vuonna 2023. Lisäksi komissio kannustaa FRA:ta toteuttamaan kattavan hlbtiq-tutkimuksen vuonna 2024.

Jäsenvaltioita kannustetaan hyödyntämään nykyisiä parhaita käytäntöjä 78 ja kehittämään omia toimintasuunnitelmiaan hlbtiq-henkilöiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tavoitteena on tehostaa hlbtiq-henkilöiden suojelua syrjintää vastaan, varmistaa tässä strategiassa asetettujen tavoitteiden ja toimien seuranta kansallisella tasolla sekä täydentää niitä toimenpiteillä, joilla edistetään hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Komissio aikoo myös edelleen tukea kaupunkien toimia vakaan osallistamispolitiikan toteuttamiseksi paikallistasolla ja tehdä niiden työtä näkyväksi, myös nimeämällä vuosittain yhden tai useita Euroopan osallisuus- ja monimuotoisuuspääkaupunkeja.

Strategian keskeisten toimien toteuttamisen lisäksi komissio perustaa syrjimättömyyttä, tasa-arvoa ja monimuotoisuutta käsittelevän korkean tason työryhmän alaisuuteen hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa käsittelevän alaryhmän, jonka tehtävänä on tukea ja seurata edistymistä jäsenvaltioissa, muun muassa hlbtiq-henkilöiden yhdenvertaisuutta koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien kehittämisessä. Se järjestää säännöllisesti poliittisen ja asiantuntijatason kokouksia kansalaisyhteiskunnan ja jäsenvaltioiden kanssa sekä osallistuu Euroopan neuvoston hlbti-yhteyspisteiden verkoston työskentelyyn. Se seuraa säännöllisesti tässä strategiassa esitettyjen toimien täytäntöönpanoa ja esittää väliarvioinnin vuonna 2023.

Euroopan komission keskeisiä toimia:

üarvioida ja seurata perusoikeuskirjaan liittyvän mahdollistavan edellytyksen täyttymistä yhteisiä säännöksiä koskevan komission asetusehdotuksen mukaisesti

üseurata EU:n rahoittamien ohjelmien täytäntöönpanoa sen varmistamiseksi, että niissä kunnioitetaan tasa-arvoa koskevia periaatteita ja noudatetaan EU:n lainsäädäntöä, perussopimukset ja perusoikeuskirja mukaan luettuina

ükehottaa FRA:ta ja EIGEä jatkamaan teknisen avun ja metodologisen tuen antamista jäsenvaltioille hlbtiq-henkilöitä koskevien tiedonkeruumenettelyjen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

Komissio auttaa jäsenvaltioita

ükehittämään hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevia kansallisia suunnitelmia.

6.    PÄÄTELMÄT: HLBTIQ-HENKILÖIDEN TASA-ARVON SAAVUTTAMINEN YHTEISTYÖLLÄ

Strategia perustuu visioon Euroopasta, jossa ihmiset ovat moninaisuudessaan yhdenvertaisia ja jossa he voivat elää elämäänsä vapaasti seksuaalisesta suuntautumisestaan, sukupuoli-identiteetistään, ‑ilmaisustaan tai ‑ominaisuuksistaan riippumatta.

Eurooppa on edistynyt tasa-arvoasioissa viime vuosina vähitellen. Tämä hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia on kuitenkin uusi vaihe EU:n pyrkimyksissä edistää homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten, muunsukupuolisten, intersukupuolisten ja queer-henkilöiden tasa-arvoa ja keskittyä samalla edelleen painopistealueisiin. Lisäksi strategiassa korostetaan tarvetta sisällyttää hlbtiq-henkilöitä koskeva tasa-arvonäkökulma kaikkiin EU:n politiikkoihin ja rahoitusohjelmiin.

Eriarvoisuuden torjuminen EU:ssa on yhteinen velvollisuus, ja se edellyttää yhteisiä toimia kaikilla tasoilla. EU:n toimielinten ja virastojen, jäsenvaltioiden, mukaan lukien alue- ja paikallisviranomaisten, tasa-arvoelinten, kansalaisyhteiskunnan sekä yritysten on sitouduttava entistä vahvemmin strategian tavoitteiden saavuttamiseen.

Kaikkien toimielinten olisi sitouduttava selkeästi yhteisen strategian toteuttamiseen. Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia uudistamaan sitoumuksensa ja tukemaan strategian täytäntöönpanoa ja neuvostoa antamaan strategiaa koskevat päätelmät. Komissio kehottaa alueiden komiteaa ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa edistämään vuoropuhelua paikallis- ja alueviranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan, mukaan lukien työmarkkinaosapuolten, kanssa siitä, miten hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa voidaan edistää. Euroopan unionin perusoikeusvirasto ja Euroopan tasa-arvoinstituutti tukevat edelleen hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa tekemällä säännöllisiä selvityksiä sekä tarjoamalla jäsenvaltioille teknistä apua ja menetelmätukea.

Hlbtiq-henkilöihin kohdistuva syrjintä, väkivalta ja viha ovat vastoin Euroopan unionin perusarvoja, ja ne on kitkettävä pois. Yhdessä voimme poistaa esteet hlbtiq-henkilöiden tasa-arvon tieltä ja edistyä selvästi vuoteen 2025 mennessä sellaisen EU:n luomisessa, jossa hlbtiq-henkilöt ovat kaikessa monimuotoisuudessaan turvassa ja jossa heillä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaelämään ja siten hyödyntää koko potentiaaliaan.

 

(1)

     Ks. erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artikla ja perusoikeuskirjan 23 artikla. Perusoikeuskirja oli ensimmäinen kansainvälinen ihmisoikeusperuskirja, jossa nimenomaisesti kielletään ’sukupuoliseen suuntautumiseen’ perustuva syrjintä.

(2)

     Hlbtiq-henkilöt ovat ihmisiä,

-jotka tuntevat vetoa oman sukupuolensa edustajia (lesbo, homo) tai minkä tahansa sukupuolen edustajia (biseksuaalit) kohtaan,

-joiden sukupuoli-identiteetti ja/tai sen ilmaisu ei vastaa sukupuolta, jonka he ovat saaneet syntyessään (transihmiset ja muunsukupuoliset),

-joiden synnynnäiset sukupuolitetut piirteet eivät vastaa miehelle tai naiselle tyypillisiä piirteitä (intersukupuoliset) tai

-joiden identiteetti ei sovi seksuaalisuuden ja/tai sukupuolen binääriseen jaotteluun (queer).

(3)

     Euroopan komissio, Final Report 2015-2019 on the List of actions to advance LGBTI equality , 15. toukokuuta 2020.

(4)

     Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro.

(5)

     Irlanti, Luxemburg, Malta ja Tanska.

(6)

     FRA, EU-LGBTI II - A long way to go for LGBTI equality , 14. toukokuuta 2020 (FRA, toinen hlbti-kysely).

(7)

     ILGA-Europe-järjestö totesi, että eristystoimenpiteiden vuoksi hlbtiq-henkilöt ovat suuremmassa vaarassa joutua perheväkivallan tai hyväksikäytön uhriksi ja monien hlbtiq-henkilöiden epävarma työ- ja asumistilanne sekä heikommat terveystulokset tekevät heistä alttiimpia covid-19:lle ja sen sosioekonomisille vaikutuksille ( COVID-19 and specific impact on LGBTI people and what authorities should be doing to mitigate impact  , 2020).

(8)

     YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto, COVID-19 and the human rights of LGBTI people .

(9)

     Erityiseurobarometri 493: Syrjintä Euroopan unionissa , lokakuu 2019.

(10)

     FRA, Challenges facing civil society organisations working on human rights in the EU , 29. tammikuuta 2018.

(11)

     Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 10 artiklan mukaan unioni ”pyrkii politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa torjumaan kaiken sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän”. Euroopan tasa-arvoinstituutin määritelmän mukaan intersektionaalisuus on ”analyyttinen työkalu sen tarkasteluun, miten biologinen ja sosiaalinen sukupuoli vaikuttavat samanaikaisesti muiden yksilön ominaisuuksien/identiteettien kanssa ja miten näiden tekijöiden vuorovaikutus vaikuttaa yksilöllisiin kokemuksiin syrjinnästä”. Tämä määritelmä soveltuu yhtä hyvin kaikenlaiseen syrjintään.

(12)

      Joint Non-Paper of 19 Member States , joulukuu 2018.

(13)

      Mietintö homofobian ja seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän vastaisesta EU:n etenemissuunnitelmasta (2013/2183(INI)), 8. tammikuuta 2014.

(14)

     Näitä aloitteita ovat muun muassa uhrien oikeuksia koskeva EU:n strategia (COM(2020) 258), sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025 (COM(2020) 152), romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys (COM(2020) 620), Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari , EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025 (COM(2020) 565), vammaisten oikeuksia koskeva EU:n strategia (suunniteltu vuoden 2021 ensimmäiselle neljännekselle), lapsen oikeuksia koskeva strategia (suunniteltu vuoden 2021 ensimmäiselle neljännekselle) ja antisemitismin torjuntaa koskeva strategia (suunniteltu vuoden 2021 viimeiselle neljännekselle).

(15)

     UNESCO, Out in the open: education sector responses to violence based on sexual orientation and gender identity/expression (2016); NESET II, How to prevent and tackle bullying and school violence (2016).

(16)

     Euroopan komissio, Legal gender recognition in the EU: The journeys of trans people towards full equality, kesäkuu 2020.

(17)

     Hlbti-henkilöillä on erityisen suuri riski joutua kodittomiksi, sillä neljä prosenttia trans- ja intersukupuolisista vastaajista ilmoitti nukkuneensa ulkona tai julkisella paikalla vähintään kerran (FRA, toinen HLBTI-kysely).

(18)

     Ks. esimerkiksi https://www.feantsa.org/en/newsletter/2017/09/28/autumn-2017?bcParent=27  

(19)

      https://www.ilga-europe.org/sites/default/files/COVID19%20_Impact%20LGBTI%20people.pdf

(20)

     Hlbtiq-henkilöillä on suurempi riski sairastua tietyntyyppisiin syöpiin nuorempina tai kärsiä mielenterveysongelmista, itsemurha-ajatukset ja itsemurhat mukaan luettuina, ja he ovat todennäköisemmin tyytymättömiä saamaansa terveydenhuoltoon ( Euroopan komissio, kesäkuu 2017 ).

(21)

     Esimerkiksi koko väestöön verrattuna suurempi osuus hlbtiq-henkilöistä on työttömiä ja epävarmoissa työsuhteissa, ja heidän taloudelliset resurssinsa ovat niukat ja epävakaat. Viimeaikainen kriisi on pahentanut tilannetta ja tuonut esiin epävarmoista työsuhteista ja asuinoloista kärsivien henkilöiden haavoittuvuuden. Syrjinnän, leimautumisen ja edellä kuvatun heikomman sosioekonomisen aseman vuoksi hlbtiq-henkilöillä on huomattavasti heikommat terveystulokset, mikä usein liittyy siihen, että heillä on huonommat mahdollisuudet saada kattavaa sairausvakuutusta. Näin ollen he ovat alttiimpia covid-19-virukselle (ILGA-Europe, COVID-19 impact).    

(22)

’Sukupuolenvaihdos’ on termi, joka oli käytössä, kun Euroopan unionin tuomioistuin antoi tiedoksi päätökset asiassa P.Richards ja asiassa C-117/01, K. B. v. National Health Service Pensions Agency and Secretary of State for Health, 7.1.2004, ECLI:EU:C:2004:7.

(23)

     Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16).

(24)

     Unionin tuomioistuin, asia C-507/18, NH v. Associazione Avvocatura per i diritti LGBTI — Rete Lenford, 23.4.2020, ECLI:EU:C:2020:289.

(25)

     Kertomus esitetään yhdessä direktiiviä 2000/43/EY (rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annettu neuvoston direktiivi) koskevan kertomuksen kanssa.

(26)

     Komission suositus (EU) 2018/951 tasa-arvoelimiä koskevista normeista (EUVL L 167, 4.7.2018, s. 28).

(27)

Direktiivi 2006/54/EY miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23).

(28)

Euroopan unionin tuomioistuin, asia C-13/94, P v S and Cornwall County Council, 30.4.1996, ECLI:EU:C:1996:170.

(29)

     Neuvoston direktiivi 2004/113/EY miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37).

(30)

     Euroopan unionin tuomioistuin, asia C-423/04, Sarah Margaret Richards v. Secretary of State for Work and Pensions, 27.4.2006, ECLI:EU:C:2006:256.

(31)

     Ehdotus neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta, KOM(2008) 426 final.

(32)

     Ks. ILGA-Europe: Rainbow Map and Index 2020 .

(33)

     Euroopan komissio, Trans and intersex equality rights in Europe – a comparative analysis (marraskuu 2018); Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu, Human rights and intersex people (huhtikuu 2015).

(34)

     Keyes, O. (2018), ’The misgendering machines: trans/HCI implications of automatic gender recognition’, Proceedings of the ACM on Human–Computer Interaction, 2(CSCW), 88. https://doi.org/10.1145/3274357 , lainattu tulevassa julkaisussa: Euroopan komissio, tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto (2020) Gendered Innovations: How inclusive analysis contributes to research and innovation.

(35)

     Ks. esim. Li, F., Nagar, V. (2013), ’Diversity and performance’, Management Science 59, s. 529–544; Shan, L., Fu, S., Zheng, L. (2016), ’Corporate sexual equality and firm performance’, Strategic Management Journal 38(9), s. 1812–1826; ja Gao, H., & Zhang, W. (2016), ’Employment non-discrimination acts and corporate innovation’, Management Science 63(9), s. 2982–2999.

(36)

     Verkosto koostuu nykyisellään 26 kansallisesta monimuotoisuussitoumuksesta, joissa on mukana noin 12 000 organisaatiota, joiden palveluksessa on yli 16 miljoonaa työntekijää.

(37)

     Yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä on edistettävä Euroopan sosiaalirahasto plussan kautta ohjelmien valmistelun, täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin kaikissa vaiheissa. Jäsenvaltioiden on myös tuettava kohdennettuja erityistoimia näiden periaatteiden edistämiseksi.

(38)

     Euroopan komissio, Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025 , 5.3.2020, COM(2020) 152 final.

(39)

     Sukupuolten palkkaeron kaventaminen voi olla erityisen tärkeää hlbtiq-kotitalouksille.

(40)

     Asiantuntijaryhmä on aloite, joka sisältyy tiedonantoon eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä (COM(2020) 625 final).

(41)

      https://ec.europa.eu/health/social_determinants/projects/ep_funded_projects_fi#fragment2

(42)

     Muilla EU:n ohjelmilla, kuten Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle suunnatun EU-tukiohjelmalla, tuetaan myös aktiivisesti hankkeita, joilla torjutaan hlbtiq-henkilöiden syrjintää ja hyväksikäyttöä.

(43)

     Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60); ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/33/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 96).

(44)

      Komission tiedonanto uudesta muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta, COM(2020) 609 final

(45)

     UNHCR:n kansainvälistä suojelua koskevien suuntaviivojen nro 9 mukaan ihmiset kohtaavat monissa maailman osissa vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja muita vainon muotoja, jotka johtuvat heidän todellisesta tai oletetusta seksuaalisesta suuntautumisestaan ja/tai sukupuoli-identiteetistään. Vaikka hlbti-henkilöiden ja sellaiseksi oletettujen henkilöiden vainoaminen ei ole uusi ilmiö, monissa turvapaikkamaissa ollaan UNHCR:n mukaan entistä tietoisempia siitä, että henkilöt, jotka pakenevat vainoa seksuaalisen suuntautumisensa ja/tai sukupuoli-identiteettinsä vuoksi, voidaan katsoa pakolaisiksi vuoden 1951 yleissopimuksen 1 a artiklan 2 kohdan ja/tai sen vuoden 1967 pöytäkirjan mukaisesti. UNHCR toteaa, että pakolaisen määritelmän soveltaminen on kuitenkin tällä osa-alueella edelleen epäjohdonmukaista. (UNHCR, Guidelines on international protection No 9: Claims to refugee status based on sexual orientation and/or gender identity within the context of Article 1A(2) of the 1951 Convention and/or its 1967 Protocol relating to the status of refugees (Seksuaaliseen suuntautumiseen ja/tai sukupuoli-identiteettiin perustuvat pakolaisasemaa koskevat hakemukset ja vuoden 1951 yleissopimuksen 1A(2) artikla ja/tai yleissopimuksen vuonna 1967 tehty pöytäkirja pakolaisten oikeusasemasta), HCR/GIP/12/09, 23. lokakuuta 2012.

(46)

     FRA, toinen HLBTI-kysely. Ks. alaviite 6.

(47)

      Code of conduct on countering illegal hate speech online, 30. kesäkuuta 2016 .

(48)

     Euroopan komissio, Countering illegal hate speech online: 5th evaluation of the Code of Conduct (laittoman vihapuheen torjunta verkossa: käytännesääntöjen viides arviointi), 22. kesäkuuta 2020.

(49)

     Viime vuosina vihamielinen retoriikka on lisääntynyt julkisessa keskustelussa, mikä on johtanut todelliseen – myös hlbtiq-henkilöihin kohdistuvaan – vihaan kadulla. Esimerkiksi ILGA-Europe-järjestö on saanut ainakin neljältä EU:n jäsenvaltiolta ilmoituksia, joiden mukaan uskonnolliset johtajat ovat syyttäneet hlbti-yhteisöjä pandemiasta. (ILGA-Europe, COVID-19 impacts on LGBTI communities in Europe and Central Asia: A rapid assessment report (kesäkuu 2020)).    

(50)

     FRA, toinen hlbti-kysely, s. 49. Ks. alaviite 6.

(51)

     Ks. esimerkiksi FRA, Fundamental rights report 2019 (29. toukokuuta 2019) ja ILGA-Europe, Annual review of the human rights situation of lesbian, gay, bisexual, trans and intersex people 2019 (helmikuu 2019).

(52)

     Toistaiseksi seitsemän jäsenvaltiota ei ole nimenomaisesti sisällyttänyt seksuaalista suuntautumista vihapuheeseen ja/tai rikoslainsäädäntöön raskauttavana tekijänä, 15 jäsenvaltiota ei ole sisällyttänyt sukupuoli-identiteettiä ja 25 jäsenvaltiota ei ole sisällyttänyt sukupuoliominaisuuksia.

(53)

     Rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28 päivänä marraskuuta 2008 tehty neuvoston puitepäätös 2008/913/YOS ei nimenomaisesti kata hlbtiq-henkilöiden vastaisia viharikoksia ja vihapuhetta eikä sisällytä seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin kohdistumista viharikosten ja vihapuheen tunnusomaisiin piirteisiin. (EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55).

(54)

     Euroopan komissio, Uhrien oikeuksia koskeva EU:n strategia (2020–2025) ,24.6.2020, COM(2020) 258 final.

(55)

     Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU täytäntöönpanosta (COM(2020) 188 final), 11. toukokuuta 2020.

(56)

     ”Sateenkaariasiointipisteiden” perustamista ehdotetaan uhrien oikeuksia koskevan strategian (COM(2020) 258 final) täytäntöönpanon yhteydessä.

(57)

     62 prosenttia intersukupuolisista henkilöistä, joille oli tehty leikkaus, sanoi, etteivät he eivätkä heidän vanhempansa olleet antaneet täysin tietoista suostumustaan ennen ensimmäistä lääketieteellistä hoitoa tai toimenpidettä sukupuoliominaisuuksiensa muuttamiseksi (FRA, toinen HLBTI-kysely, s. 54).

(58)

     Seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvalta väkivallalta ja syrjinnältä suojelua käsittelevän YK:n riippumattoman asiantuntijan mukaan eheytyskäytännöt ovat erittäin haitallisia toimenpiteitä, jotka perustuvat lääketieteellisesti väärään käsitykseen siitä, että homo-, bi- ja transseksuaalit sekä muut sukupuoleltaan moninaiset henkilöt ovat sairaita; ne aiheuttavat vakavaa kipua ja kärsimystä sekä johtavat pitkäaikaiseen psyykkiseen ja fyysiseen haittaan; ( Report on conversion therapy , 1. toukokuuta 2020).

(59)

     ILGA-Europe, COVID-19 impact.

(60)

     Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).

(61)

     Jollei perussopimusten määräyksistä ja niiden soveltamisesta annetuista säännöksistä muuta johdu.

(62)

     Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C‑673/16, Coman, 5.6.2018, ECLI:EU:C:2018:385. Tässä tuomiossa unionin tuomioistuin totesi, että käsitettä ’aviopuoliso’ (sellaisena kuin sitä käytetään vapaata liikkuvuutta koskevassa direktiivissä) sovelletaan myös henkilöön, joka on samaa sukupuolta kuin se unionin kansalainen, jonka kanssa hän on naimisissa.

(63)

     Lisätietoja annetaan tulevassa katsauksessa Euroopan unionin kansalaisuuteen.

(64)

     Lapsen ja vanhemman välisten suhteiden vastavuoroisen tunnustamisen puuttuminen voi johtaa siihen, että lapselta evätään kansalaisuus, nimi tai perintöoikeus. Lisäksi tunnustamattomat vanhemmat eivät välttämättä voi toimia lastensa laillisina edustajina, matkustaa yksin lastensa kanssa, ilmoittaa heitä kouluun, ottaa heille sairausvakuutusta, avata pankkitiliä tai antaa suostumusta lääketieteellisiin toimenpiteisiin.

(65)

     S.V. v. Italy, hakemus nro 55216/08, 11. lokakuuta 2018.

(66)

     A.P., Garçon ja Nicot v. France, hakemukset nro 79885/12, 52471/13 ja 52596/13, 6. huhtikuuta 2017.

(67)

      https://ec.europa.eu/youth/policy/youth-strategy/youthgoals_en ; tavoitteet sisältyvät EU:n nuorisostrategiaan vuosiksi 2019–2027.

(68)

     Samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteet ovat edelleen kriminalisoituja 72 maassa; Ihmisoikeusneuvosto, Report of the Independent Expert on protection against violence and discrimination based on sexual orientation and gender identity, 11. toukokuuta 2018 . 

(69)

     Hlbtiq-turvapaikanhakijat ovat erityisen alttiita syrjinnälle, syrjäytymiselle, häirinnälle ja väkivallalle, myös seksuaaliselle väkivallalle, vastaanotto- ja säilöönottokeskuksissa sekä haastatteluiden aikana. Heiltä saatetaan evätä asianmukainen oikeusapu tai elintärkeä terveydenhuolto, kuten meneillään oleva hormonihoito. Ks. esimerkiksi YK:n ihmisoikeustoimikunta UNCHR, Protecting persons with diverse sexual orientations and gender identities: a global report on UNHCR’s efforts to protect lesbian, gay, bisexual, transgender, and intersex asylum-seekers and refugees, joulukuu 2015).

(70)

     Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma 2020–2024, JOIN(2020) 5 final.

(71)

     Neuvosto, Suuntaviivat homo- ja biseksuaalisten sekä trans- ja intersukupuolisten henkilöiden (HLBTI) kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi, 24. kesäkuuta 2013).

(72)

     Neuvosto, EU:n ihmisoikeussuuntaviivat syrjimättömyydestä ulkoisessa toiminnassa (6337/19, 18. maaliskuuta 2019).

(73)

     Euroopan komissio, Tiedonanto EU:n maailmanlaajuisista koronavirustoimista, 8.4.2020, JOIN(2020) 11 final: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52020JC0011&qid=1604683841473

(74)

     Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa, jonka sopimuspuolia EU ja kaikki jäsenvaltiot ovat, vahvistetaan yleiset periaatteet, joita ovat muun muassa vammaisten henkilöiden oikeus heidän synnynnäisen arvonsa kunnioittamiseen, yksilöllinen itsemääräämisoikeus (mukaan lukien vapaus tehdä omia valintoja), esteettömyys sekä täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan.

(75)

     Teknisen tuen välineen perustaminen edellyttää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät ehdotuksen asetukseksi teknisen tuen välineen perustamisesta (COM(2020) 409 final).

(76)

    COM(2018) 375 final .

(77)

   Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteessä III.

(78)

     Komission vuotuiset kertomukset vuosia 2015–2019 koskevasta toimien luettelosta , jonka tarkoituksena on edistää hlbti-henkilöiden tasa-arvoa, osoittavat, että jäsenvaltiot ovat raportoineet omien kansallisten hlbtiq-toimintasuunnitelmiensa edistymisestä. Tällaiset toimintasuunnitelmat ovat arvokkaita, koska ne ovat poliittinen sitoumus puuttua hlbtiq-henkilöiden syrjintään ja niihin liittyy konkreettisia toimia tasa-arvon edistämiseksi.

Top