EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.10.2020

COM(2020) 663 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EU:n strategia metaanipäästöjen vähentämiseksi

I.Johdanto

Metaani on voimakas kasvihuonekaasu – sillä on hiilidioksidin jälkeen toiseksi suurin ilmastonmuutosta voimistava vaikutus. Molekyylitasolla metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Vaikka metaani säilyy ilmakehässä lyhyemmän ajan, tuona aikana sillä on merkittävä vaikutus ilmastoon 1 , ja se edistää troposfäärin eli alailmakehän otsonin muodostumista. Alailmakehän otsoni on voimakas paikallinen ilmansaaste, joka jo itsessään aiheuttaa vakavia terveysongelmia. 2 Tämän vuoksi metaanipäästöjen vähentäminen auttaa sekä hidastamaan ilmastonmuutosta että parantamaan ilmanlaatua. Merkittävä osa metaanipäästöistä voidaan ehkäistä kustannustehokkaasti.

Energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetussa asetuksessa 3 komissiota kehotetaan laatimaan strateginen suunnitelma metaanipäästöjen vähentämiseksi. Myös komissio toteaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa 4 , että energiaan liittyviin metaanipäästöihin on puututtava osana sitoumusta, jolla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Näin ollen metaanipäästöjen vähentämistä koskevat politiikkatoimet edistävät sekä EU:n pyrkimystä irtautua hiilestä vuoden 2030 ilmastotavoitetta koskevan suunnitelman mukaisesti että EU:n myrkyttömään ympäristöön tähtäävän saasteettomuustavoitteen toteutumista.

Muita kuin hiilidioksidipäästöjä koskevilla nykyisillä politiikoilla ennakoidaan vähennettävän EU:n metaanipäästöjä 29 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. 5 Silti metaani on vuoden 2030 ilmastotavoitteita koskevan suunnitelman vaikutustenarvioinnin 6 mukaan jatkossakin hiilidioksidia lukuun ottamatta merkittävin kasvihuonekaasu EU:ssa. 7 Vaikutustenarvioinnissa todetaan, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden nostaminen vähintään 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna edellyttäisi myös nopeampia toimia metaanipäästöjen vähentämiseksi. Vuodelle 2030 asetettava metaanipäästöjen vähennystavoite on arvioiden mukaan nostettava 35 prosentista 37 prosenttiin vuoden 2005 tasoon verrattuna. Maailmanlaajuiseesti ihmisen toiminnan aiheuttamien metaanipäästöjen vähentäminen 50 prosenttia seuraavien 30 vuoden aikana voisi hillitä maapallon lämpötilan muutosta 0,18 celsiusasteella vuoteen 2050 mennessä. 8

EU on asettanut kaikille kasvihuonekaasuille vähennystavoitteet vuodeksi 2030, ja ihmisen toiminnan aiheuttamat metaanipäästöt kuuluvat taakanjakoasetuksen 9 sitovien kansallisten päästövähennystavoitteiden piiriin. Ihmisen toiminnan aiheuttamien metaanipäästöjen vähentämiseksi ei ole kuitenkaan nykyisin olemassa erillistä toimintapolitiikkaa. Noin 41 prosenttia maailman metaanipäästöistä on peräisin luonnosta (ne ovat ns. biogeenisiä päästöjä), kuten kosteikoilta tai metsäpaloista. 10 Loput 59 prosenttia ovat ihmisen toiminnan aiheuttamia päästöjä, joiden merkittävimmät lähteet ovat maatalous (40–53 prosenttia) ja erityisesti tehomaatalous, fossiilisten polttoaineiden tuotanto ja käyttö (19–30 prosenttia) sekä jätteet (20–26 prosenttia). EU:ssa 53 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä on peräisin maataloudesta, 26 prosenttia jätteistä ja 19 prosenttia energia-alalta. 11 Eri alojen raportoidut osuudet päästöistä kehittyvät jatkuvasti sitä mukaa, kun raportointi ja tietojen keruu parantuvat. Näiden kolmen alan osuus ihmisen toiminnan aiheuttamista maailmanlaajuisista metaanipäästöistä on kuitenkin jopa 95 prosenttia, ja siksi vähennystoimenpiteet olisi kohdistettava nimenomaan näille aloille. 12  

EU:n olisi myös pyrittävä varmistamaan, että metaanipäästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti. EU:n osuus maailman metaanipäästöistä on vain viisi prosenttia 13 , mutta se voi hyödyntää asemaansa fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuisesti suurimpana tuojana ja maatalousalan vahvana toimijana tukeakseen maailmanlaajuisten kumppaneiden toimia metaanipäästöjen vähentämiseksi. EU on Copernicus-ohjelman myötä myös teknologian saralla johtavassa asemassa satelliittikuvien tuottamisessa ja metaanivuotojen havaitsemisessa, ja se voi johtaa kansainvälistä yhteistyötä maailmanlaajuisten metaanipäästöjen vähentämiseksi ja niiden seurannan parantamiseksi.

Tässä tiedonannossa esitetään strategia metaanipäästöjen vähentämiseksi. Siinä esitellään kattava poliittinen kehys, jossa yhdistellään EU:ssa toteutettavia konkreettisia monialaisia ja alakohtaisia toimia ja jolla edistetään samanlaisia toimia kansainvälisessä mittakaavassa. Strategiassa kannustetaan toteuttamaan lyhyellä aikavälillä maailmanlaajuisia vapaaehtoisia ja yritysvetoisia aloitteita, jotta päästöseurannan tulosten todentamiseen ja raportointiin liittyvät puutteet saadaan korjattua välittömästi ja jotta metaanipäästöjä saadaan vähennettyä kaikilla aloilla. Samalla siinä myös esitetään vuodelle 2021 kaavailtuja EU:n lainsäädäntöehdotuksia sen varmistamiseksi, että EU:n hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden eteen tehdään töitä laajasti ja ajoissa.

II.Uusi strategia metaanipäästöjen vähentämiseksi: monialaisten ja alakohtaisten toimien yhdistäminen

EU käsitteli metaanipäästöjä ensimmäisen kerran vuonna 1996 hyväksytyllä strategialla 14 . Seuraavina vuosina EU toteutti sääntelyaloitteita, joilla pyrittiin vähentämään metaanipäästöjä keskeisillä aloilla 15 . Sittemmin energia-alan metaanipäästöt ovat puolittuneet, jätteistä peräisin olevat päästöt vähentyneet kolmanneksella ja maatalouden päästöt hieman yli viidenneksellä vuoden 1990 tasoista. 16 Metaanipäästöt ovat kuitenkin edelleen merkittävä haaste kaikilla näillä aloilla.

Energia-alalla metaania vuotaa fossiilisten polttoaineiden tuotantopaikoista, siirtoverkoista, aluksista ja jakeluverkoista. Metaania myös tuuletetaan eli vapautetaan tarkoituksellisesti ilmakehään. Myös soihdutettaessa (poltettaessa) kaasuja ilmakehään vapautuu hiilidioksidia, ja epätäydellisen palamisen seurauksena voi samalla vapautua myös metaania. 17 Tämänhetkisten arvioiden mukaan 54 prosenttia energia-alan metaanipäästöistä on öljy- ja kaasualan hajapäästöjä, 34 prosenttia on hiilialan hajapäästöjä ja 11 prosenttia on peräisin asumisesta ja muilta loppukäyttöaloilta. 18 EU:n ilmastotavoitteita koskevan suunnitelman vaikutustenarvioinnissa todetaan, että kustannustehokkaimmin metaanipäästövähennyksiä voidaan toteuttaa energia-alalla. Öljyn ja kaasun tuotantoketjun alkupäässä on yleensä käytettävissä erilaisia päästövähennysvaihtoehtoja, jotka eivät aiheuta lainkaan nettokustannuksia 19 tai joiden kustannukset ovat lähellä nollaa 20 .

Maatalousalalla metaanipäästöjen vähentämisen mahdolliset kokonaishyödyt ovat toiseksi suurimmat. 21 Maatalousalalla on myös tarjolla mahdollisia synergioita ja kompromisseja, joilla päästövähennysten kustannuksia voidaan kompensoida vähentämällä eläinten suolistokäymisen 22 aiheuttamaa rehun ravinnehävikkiä ja tuottamalla biokaasua. 23 Karjan metaanipäästöt ovat peräisin pääasiassa märehtivien eläinten suolistokäymisestä (80,7 prosenttia) ja lannan käsittelystä (17,4 prosenttia). Riisinviljelyn osuus metaanipäästöistä on 1,2 prosenttia. Maatalousalalla on moninaisia metaanipäästöjen lähteitä, mikä voi tehdä niiden mittaamisesta, raportoinnista ja todentamisesta haastavaa. Päästölähteet myös vaihtelevat huomattavasti EU:n sisällä. Tarjolla on kuitenkin teknisesti toteutettavissa olevia päästövähennysmenetelmiä. Niiden käyttöönottoa ja niiden vaikutuksista raportointia olisi helpotettava.

Jätealalla pääasialliset tunnistetut metaanin lähteet ovat kaatopaikkakaasujen hallitsematon vapautuminen kaatopaikoilta, puhdistamolietteen käsittely sekä biokaasulaitosten vuodot, jotka johtuvat huonosta suunnittelusta tai puutteellisesta ylläpidosta. Jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta aiheutuvat päästöt vähenivät 47 prosenttia vuosina 1990–2017 24 kaatopaikkapäästöjä koskevan EU:n jätelainsäädännön paremman noudattamisen tuloksena. Tämä oli pitkälti sen ansiota, että biohajoava jäte ohjattiin käsiteltäväksi muilla, jätehierarkiassa 25 korkeammalla olevilla jätteenkäsittelymenetelmillä, kuten kompostoimalla ja anaerobisella mädätyksellä, ja varmistettiin, että biohajoava jäte stabiloidaan ennen hävittämistä. Vaatimusten noudattamista on kuitenkin parannettava jätteiden metaanipäästöjen vähentämiseksi edelleen.

Ollakseen vaikuttava EU:n metaanipäästöjen vähentämistä koskevan strategian on näin ollen sisällettävä tiukempia toimenpiteitä metaanipäästöjen vähentämiseksi kullakin alalla, mutta samalla siinä on hyödynnettävä paremmin eri alojen ja politiikanalojen välisiä synergioita. Kokonaisvaltainen lähestymistapa tuo selkeitä etuja, sillä sen avulla metaanipäästöjen vähentäminen voidaan toteuttaa kustannustehokkaammin ja näyttöön perustuen. Näin voidaan myös luoda mahdollistava kehys ja vahvistaa metaanipäästöjen talteenottoon liittyvää liiketoimintapotentiaalia. Koska karja tuottaa suuren osan maatalouden metaanipäästöistä, elintapojen ja ruokavalion muutokset voivat myös auttaa vähentämään merkittävästi EU:n metaanipäästöjä. Päästöjen vähentämisen lisäksi strategialla tarjotaan myös mahdollisuuksia tuottaa lisätulovirtoja sekä kehittää maaseutualueita ja investoida niille.

1.Monialaiset toimet EU:ssa

a.Raportointi

Strategian ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että yritykset soveltavat kaikilla aloilla metaanipäästöjen mittaamiseen ja raportointiin nykyistä huomattavasti tarkempia menetelmiä. Tämä 26 auttaa saamaan paremman kuvan ongelmasta, ja näin tuotetaan parempaa tietoa myöhempien päästövähennystoimenpiteiden pohjaksi.

Ilmastonmuutosta koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksessa (UNFCCC) on metaanipäästöjä varten kolmitasoinen raportointikehys, jota sovelletaan kaikilla metaanipäästöjä tuottavilla aloilla. Taso 1 on yksinkertaisin lähestymistapa, johon kuuluu toimintotietoihin ja päästökertoimiin perustuvia yksinkertaisia arvioita. Taso 3 on menetelmien monimutkaisuuden ja tietovaatimusten suhteen vaativin taso. Se sisältää monimutkaista mallinnusta useiden tietolähteiden pohjalta tai erityisiä ja yksilöllisiä mittauksia. Taso 2 on monimutkaisuudeltaan keskitasoa, ja siinä voidaan yhdistellä tasojen 1 ja 3 menetelmiä.

Nykyisin seurannan ja raportoinnin taso vaihtelee huomattavasti eri alojen ja jäsenvaltioiden välillä, ja vain hyvin harvat jäsenvaltiot noudattavat johdonmukaisesti tason 3 standardeja. Yksi tämän strategian keskeisistä tavoitteista on lisätä mahdollisuuksien mukaan energia-alan, kemianteollisuuden ja maatalousalan yritysten tason 3 mukaista metaanitietojen raportointia kaikkialla EU:ssa. Näin jäsenvaltiot voisivat siirtyä ylemmän tason raportointiin esimerkiksi toimittaessaan kansallisia päästötietoja UNFCCC:n sihteeristölle. Samalla raportoinnissa tarvitaan kuitenkin jonkin verran joustavuutta, jotta seurannan ja raportoinnin parantamiseen liittyvät erilaiset haasteet eri aloilla voidaan ottaa huomioon ja jotta raportointi voidaan kohdentaa keskeisiin päästölähteiden luokkiin kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin suuntaviivojen 27 mukaisesti.

Energia-alalla tason 3 raportointi on teollisuuden osalta saavutettavissa, ja se on siksi asetettu EU:n tavoitestandardiksi. Ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition öljy- ja kaasualan metaanipäästöihin keskittyvän Oil and Gas Methane Partnership ‑aloitteen 28 (OGMP) puitteissa kehitetyn mittaus- ja raportointikehyksen laaja käyttöönotto nopeuttaa tätä siirtymää tulevaisuudessa (ks. lisätietoa energia-alan toimia koskevassa osiossa). Uusi OGMP-standardi (OGMP 2.0) velvoittaa osallistuvia yrityksiä parantamaan metaanipäästöjensä raportoinnin tarkkuutta ja yksityiskohtaisuutta yritysten hallitsemien omaisuuserien osalta kolmen vuoden kuluessa ja muiden omaisuuserien osalta viiden vuoden kuluessa.

Maatalousalalla haasteena on suurempi määrä toimijoita, joiden on sopeuduttava uusiin tavoitteisiin, ja tämän vuoksi on perusteltua, että väliaikaisena tavoitteena on tason 2 lähestymistapojen soveltaminen. Päästökertoimia koskevaa tietoa on kuitenkin pyrittävä erittelemään nykyistä paremmin, ja lopullisena tavoitteena on tason 3 saavuttaminen raportoinnissa. Jätealalla raportoinnin laatu on epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin 29 ansiosta jo nyt korkealla tasolla sellaisten tietojen osalta, jotka koskevat (direktiivin 2010/75/EY 30 soveltamisalaan kuuluvaa) jätteiden kaatopaikkasijoittamista. Sitä vastoin jätevesialalla tarvitaan parannuksia.

b.Kansainvälisen metaanipäästöjen seurantakeskuksen perustaminen

Nykyään ei ole olemassa riippumatonta kansainvälistä elintä, joka keräisi ja todentaisi metaanipäästötietoja. Komissio aikoo tukea yhteistyössä YK:n ympäristöohjelman (UNEP), ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition 31 ja Kansainvälisen energiajärjestön kanssa riippumattoman kansainvälisen metaanipäästöjen seurantakeskuksen perustamista. Seurantakeskuksen tehtävänä olisi kerätä, sovittaa yhteen, todentaa ja julkaista maailmanlaajuista tietoa ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä. Seurantakeskus sidottaisiin YK:n kehykseen. Seurantakeskus pohjautuisi useisiin toimintalinjoihin, kuten öljy- ja kaasualan metaanipäästöjä koskevaan OGMP-aloitteeseen sekä ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition tuottamiin metaania koskeviin maailmanlaajuisiin tieteellisiin tutkimuksiin 32 .

Aluksi seurantakeskuksen työ kattaisi öljy- ja maakaasualan tuottaman metaanin, sillä näillä aloilla on jo määritelty esimerkiksi OGMP 2.0:n avulla luotettavia menetelmiä, joilla voidaan tuottaa uskottavaa tietoa. Komissio aikoo laajentaa seurantakeskuksen käsittelemiä aloja kattamaan hiili-, jäte- ja maataloustoiminnan, kunhan kyseisillä aloilla on laadittu suhteellisen luotettavia seuranta- ja raportointimenetelmiä. Näitä menetelmiä pitäisi alkaa laatia välittömästi.

Energiaan liittyviä metaanipäästöjä koskevien tietojen todentamista ja yhteensovittamista varten yritysten raportointia on täydennettävä kansallisista päästöinventaarioista ja tieteellisestä tutkimuksesta saatavalla tiedolla sekä satelliittihavainnoinnin ja muiden kaukokartoitusmenetelmien tuottamilla tiedoilla, jotka on todennettu maassa suoritettavalla havainnoinnilla. Seurantakeskuksen tehtävänä olisi myös testata uusia seuranta- ja raportointitekniikoita ja arvioida, miten tätä teknologiaa voitaisiin käyttää olemassa olevien menetelmien yhteydessä ja missä määrin sillä voitaisiin parantaa yritysten toimittamien tietojen laatua. Komissio uskoo, että seurantakeskus auttaisi myös tuottamaan paremman kuvan kunkin alan erilaisista päästölähteistä, esimerkiksi kun on kyse tehokasvatetun karjan ja toisaalta laitumella kasvatetun karjan metaanipäästöjen eroista. 33

Komissio on valmis käyttämään Horisontti 2020 ‑ohjelman tarjoamaa rahoitusta antaakseen alkusysäyksen tällaisen kansainvälisen metaanipäästöjen seurantakeskuksen perustamiselle. Komissio suunnittelee järjestävänsä yhteistyössä YK:n ympäristöohjelman sekä ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition kanssa avunantajien konferenssin kannustaakseen kansallisia hallituksia osallistumaan seurantakeskuksen rahoittamiseen.

c.Satelliittihavainnointi, Copernicus ja ilmanseuranta

EU:n maanseurantaohjelma Copernicus auttaa parantamaan epäsuoraa ilmanseurantaa ja metaanipäästöjen seurantaa. Tarkemmin ottaen Copernicuksella voidaan tukea maailmanlaajuisten superpäästölähteiden 34 havaitsemista ja seuraamista EU:n koordinoimana ennen kaikkea Copernicuksen ilmakehän seurantapalvelun 35 (CAMS) kautta. Maailmanlaajuisesti viisi prosenttia hiili-, öljy- ja maakaasualojen metaanivuodoista aiheuttaa 50 prosenttia energia-alan päästöistä 36 , ja EU:n päästötietojen ensimmäisen analyysin perusteella näin on myös EU:ssa. 37 Satelliittiteknologia on avainasemassa näiden runsaasti päästöjä tuottavien ongelmallisimpien alueiden havaitsemisessa, vuotojen tunnistus- ja korjaustoimien ohjaamisessa maan päällä sekä yritysten raportoimien alhaalta ylöspäin ‑menetelmän mukaisten tietojen yhteensovittamisessa.

Copernicukseen kuuluva vuonna 2025 käynnistettävä hiilidioksidin seurantaoperaatio (CO2M) käsittää kolmen satelliitin kokonaisuuden, ja se auttaa havaitsemaan pienempiä ja yleisempiä päästölähteitä. Sen avulla voidaan myös seurata ilmakehän metaania maailmanlaajuisesti. Tämä tarkoittaa merkittävää parannusta Copernicuksen ilmakehän seurantapalvelun sekä troposfäärin seurantavälineen TROPOMIn kapasiteettiin. Nykyään nämä kaksi Sentinel 5P ‑satelliitin tuottamaa toimintoa rajoittuvat suurehkojen päästölähteiden havaitsemiseen.

Tuottamalla parempaa tietoa satelliiteilla ylhäältä alaspäin ‑menetelmän mukaisesti autetaan kohdentamaan ilmanseurantaa sekä maasta käsin (”alhaalta ylöspäin”) tehtävää vuotojen tunnistusta. Näillä aloilla on tapahtunut viime vuosina merkittävää teknologista edistystä, jonka seurauksena tarkkuus ja kustannustehokkuus ovat parantuneet. Esimerkiksi miehittämättömien ilma-alusten käyttö mahdollistaa suurten infrastruktuurien kartoittamisen ja ilmanseurannan laajemman hyödyntämisen, ja lisäksi havainnointia voidaan sen avulla suorittaa tiheämmin, mikä on ratkaisevaa ajoittaisten vuotojen havaitsemiseksi. Kehittyneiden analyyttisten ohjelmien avulla eri tasoilla kerätyt tiedot voidaan sovittaa yhteen, ja näin voidaan ohjata päästövähennystoimia. Komissio aikoo tukea tiedon ja teknologian jakamista sidosryhmien kesken parantaakseen niiden saatavuutta ja edistääkseen päästövähennystoimiin ryhtymistä.

d.Asiaankuuluvan ympäristö- ja ilmastolainsäädännön tarkistaminen ja mahdollinen muuttaminen

Komissio ilmoitti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa aikovansa tarkistaa EU:n lainsäädäntöä vuonna 2021, yleisenä tavoitteenaan lisätä ilmastotoimien kunnianhimoa vuodeksi 2030 asetettua ilmastotavoitetta koskevan suunnitelman vaikutustenarvioinnin mukaisesti. Tarkistuksen piiriin kuuluu useita metaanipäästöihin vaikuttavia säädöksiä. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa EU:n päästökauppajärjestelmä sekä taakanjakoasetus, joka kattaa paitsi EU:n kaikki metaanipäästöt myös kaikki muut kasvihuonekaasut, joita päästökauppajärjestelmä ei koske. Vuodeksi 2030 asetettua ilmastotavoitetta koskevan suunnitelman tueksi tehdyssä arvioinnissa korostettiin, että myös näiden kaasujen osalta tarvitaan lisää kannustimia päästöjen vähentämiseksi edelleen. Tässä strategiassa esitetyt alakohtaiset toimet tukevat näiden kunnianhimoisempien ilmastotavoitteiden toteutumista.

Ympäristölainsäädäntöä tarkistettaessa pohditaan myös toimenpiteitä saastumisen torjumiseksi. Komissio aikoo esimerkiksi arvioida, voitaisiinko teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 38 roolia metaanipäästöjen ehkäisemisessä ja hallinnassa vahvistaa. Tämä voitaisiin toteuttaa laajentamalla kyseisen direktiivin soveltamisalaa koskemaan niitä metaanipäästöjä tuottavia aloja, jotka eivät vielä kuulu sen soveltamisalaan, sekä kiinnittämällä enemmän huomiota metaaniin tarkistettaessa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevia vertailuasiakirjoja (BREF). Näin varmistettaisiin, että parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskevia vertailuasiakirjoja tarkistettaessa yksilöitäisiin metaanipäästöjen vähentämismenetelmät ja että BAT-tekniikan mukaiset metaanipäästötasot sisältyisivät BAT-tekniikoita koskeviin päätelmiin. Komissio arvioi myös mahdollisuuksia laajentaa epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevasta eurooppalaisesta rekisteristä (E-PRTR) annetun asetuksen 39 soveltamisalaa useammille aloille näiden alojen metaanipäästöjen raportoimiseksi.

Komissio aikoo harkita metaanin sisällyttämistä saasteettomuutta koskevaan seurantakehykseen, joka kehitetään osana vuodelle 2021 kaavailtua saasteettomuustoimintasuunnitelmaa, sekä EU:n kolmanteen ilmanpuhtautta koskevaan katsaukseen, joka julkaistaan vuonna 2022. Komissio aikoo tarkastella myös kansallisia päästövähennysvelvoitteita koskevaa direktiiviä vuoteen 2025 mennessä ja pohtia tässä tarkastelussa metaanin mahdollista sisällyttämistä säänneltyjen epäpuhtauksien joukkoon.

e.Biokaasutuotannon tarjoamat mahdollisuudet

Kierrätyskelvotonta ihmisen tuottamaa ja maataloudessa syntyvää jätettä (lantaa) ja jäännösvirtoja voidaan hyödyntää mädättämöissä biokaasun tuotantoon tai biojalostamoissa biopohjaisten materiaalien sekä biokemiallisten välituotteiden tuotantoon. Käyttämällä näitä raaka-aineita biokaasun tuotantoon voidaan vähentää tehokkaasti luonnossa tapahtuvien anaerobisten hajoamisprosessien aiheuttamia metaanipäästöjä. Samalla biokaasun tuotanto voi myös tuottaa lisätuloja viljelijöille sekä tarjota kehitys- ja investointimahdollisuuksia maaseutualueille. Tämä edellyttää yhteistyötä viljelijöiden ja paikallisyhteisöjen kesken ja niiden kanssa, jolloin luodaan mahdollisuuksia parantaa paikallisia talouksia ja edistää kiertotaloutta. Tämä yhteistyöhön perustuva lähestymistapa maaseutualueiden mahdollisuuksien edistämiseksi on myös osa maaseutualueita koskevaa pitkän aikavälin visiota, jonka komissio esittää vuonna 2021.

Tuottamalla biokaasua tällaisista raaka-aineista saadaan erittäin kestävää ja hyödyllistä uusiutuvaa energiaa, jota voidaan käyttää useisiin käyttötarkoituksiin, ja anaerobisesta mädätyksestä jäljelle jäävää materiaalia (mädätettä) voidaan jatkojalostuksen jälkeen käyttää maanparannusaineena. Tämä puolestaan vähentää tarvetta käyttää vaihtoehtoisia maanparannustuotteita, kuten fossiilista alkuperää olevia synteettisiä lannoitteita. Lisäksi biojalostamoissa ja biokaasulaitoksissa hyödynnettävät biohajoavat jätteet voidaan jätehierarkian mukaisesti ottaa huomioon direktiivissä 2008/98/EY säädettyjen yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteiden yhteydessä. Kestävän biokaasun tuotannon rooli EU:n hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden edistämisessä tunnustetaan hiljattain julkaistuissa energiajärjestelmän integrointia ja vetyä koskevissa EU:n strategioissa 40 .

EU:n hiilestä irtautumista koskevan pitkän tähtäimen strategian 41 mukaan EU:n biokaasujen (biokaasun ja biometaanin) vuosittaisen kulutuksen arvioidaan kasvavan 54–72 miljoonaan öljyekvivalenttitonniin vuoteen 2050 mennessä, kun kulutus oli noin 17 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia vuonna 2017. Tuotannon kasvu edistää pitkän tähtäimen strategiassa kaavailtujen EU:n uusiutuvaa energiaa ja ilmastoa koskevien tavoitteiden toteutumista. Maatalousjätteistä ja ‑jäännöksistä peräisin oleva biokaasu voi myös vähentää kustannustehokkaasti maatalous- ja jätealan metaanipäästöjä. Sitä vastoin elintarvike- tai rehukasveista tuotettava biokaasu lisää metaanipäästöjä, mikä voi mitätöidä biokaasun metaanipäästövähennyksiin liittyvät hyödyt. Siksi on olennaisen tärkeää, että biokaasutuotanto perustuu ensisijaisesti jätteisiin ja jäännöksiin.

Runsaasti metaania tuottavien orgaanisten maatalousjätteiden ja ‑jäännösten keräämistä ja käyttöä biokaasun substraattina eli syötteenä olisi pyrittävä lisäämään kannustimilla. Tämä onnistuu esimerkiksi määrittämällä parhaat käytännöt kestävien jätteiden ja jäännösten keräämiseksi tai korjaamiseksi tai tarjoamalla kannustimia mädätteen käyttöön kestävänä maaperän parannusaineena louhittujen lannoitteiden sijasta. Kestävän biokaasutuotannon raaka-ainetta saadaan paitsi lannasta myös hyödyntämällä käytäntöä, jossa samalta viljelyalalta korjataan vähintään kaksi peräkkäistä satoa vuodessa. Tämä edistää samalla kestäviä viljelykäytäntöjä, ja sen käyttöä voitaisiin pyrkiä lisäämään kannustimin myös tästä syystä. 42 Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kansallisilla strategiasuunnitelmilla ja muilla välineillä olisi edistettävä integroitua toimintaa, joka voi sisältää esimerkiksi asianmukaisten viljelykäytäntöjen tukemista sekä tällaisten käytäntöjen mukaisen mädätteiden ja ravintoaineiden kestävän käytön tukemista, investointeja tehokkaisiin laitoksiin sekä palveluja, kuten neuvontaa, koulutusta ja innovointia, noudattaen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien tavoitteita. Komissio käsittelee tätä aihetta jäsenvaltioille annettavissa erityisissä suosituksissa vuoden 2020 loppuun mennessä.

Kuten energiajärjestelmän integrointia koskevassa EU:n strategiassa27 mainitaan, komissio aikoo tarkastella kaasumarkkinoiden sääntelykehystä helpottaakseen uusiutuvien kaasujen käyttöönottoa. Tässä yhteydessä se aikoo muun muassa pohtia hajautetusti ja paikallisissa järjestelmissä erillään tuotettujen uusiutuvien kaasujen liittämistä infrastruktuuriin ja pääsyä markkinoille. Lisäksi uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin tarkistaminen kesäkuussa 2021 tarjoaa mahdollisuuden lisätä kohdennettua tukea biokaasumarkkinoiden kehityksen vauhdittamiseen.

Biokaasutuotantoa tukevia toimenpiteitä on aina arvioitava huolellisesti, jotta vältetään käänteiset kannustimet, jotka voisivat johtaa jäte-, maankäyttö- ja maatalousalan kokonaispäästöjen kasvuun, ja jotta kaatopaikalle ei päädy lisää sellaista mädätettä, jota ei ole hyödynnetty maanparannukseen. Metaanistrategian mukaisten toimien olisi oltava uusiutuvaa energiaa koskevan lainsäädännön sekä luokitusjärjestelmäasetuksen 43 puitteissa kehitettyjen bioenergian yleisten kestävyyskriteerien mukaisia.

2.Energia-alalla toteutettavat toimet

Energia-alan metaania koskevien toimien soveltamisala kattaa öljyn, kaasun ja hiilen koko toimitusketjun. Se kattaa nesteytetyn maakaasun, kaasun varastoinnin sekä kaasujärjestelmiin siirretyn biometaanin. Päästöjen vähentäminen tällä alalla on mahdollista, ja vähintään kolmasosa päästövähennyksistä voidaan toteuttaa ilman, että tämä aiheuttaa nettokustannuksia teollisuudelle. 44 Eniten taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia nettohyötyjä saavutettaisiin vähentämällä tuuletusta ja soihdutusta sekä maakaasun ja öljyn tuotannon, siirron ja polton yhteydessä tapahtuvia vuotoja 45 ja hiilikaivosten metaanipäästöjä. Tuuletus ja rutiininomainen soihdutus olisi rajattava ainoastaan välttämättömiin tilanteisiin, joissa se on pakollista esimerkiksi turvallisuussyistä, ja se olisi kirjattava todentamista varten.

Vapaaehtoisten aloitteiden tukeminen

Komission lähestymistapana energia-alalla on tukea vapaaehtoisia aloitteita ja valmistella samalla lainsäädäntöä, joka pohjautuu vapaaehtoisilla toimilla saavutettuun edistykseen ja jolla tämä saavutettu edistys vakiinnutetaan.

Osana tätä lähestymistapaa komissio edistää aktiivisesti öljy- ja kaasualan metaanipäästöjä käsittelevän OGMP-kumppanuuden puitteissa kehitetyn mittaus- ja raportointikehyksen laajaa täytäntöönpanoa. OGMP on vapaaehtoinen aloite, johon kuuluu nykyisin öljyn ja kaasun tuotantoketjun alkupään yrityksiä. Komissio pyrkii yhteistyössä YK:n ympäristöohjelman sekä ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition kanssa laajentamaan OGMP-kehystä koskemaan useampia yrityksiä kaasun tuotantoketjun kaikissa vaiheissa sekä koskemaan hiilialaa sekä suljettuja ja hylättyjä tuotantolaitoksia. 46 OGMP-kehys on nykyään paras väline energia-alan mittaus-, raportointi- ja todentamisvalmiuksien parantamiseen.

Lisäksi komissio kehottaa öljy-, kaasu- ja hiilialan yrityksiä laatimaan entistä tehokkaampia vuotojen tunnistus- ja korjausohjelmia, jotta ne voivat valmistautua tuleviin lainsäädäntöehdotuksiin, joissa tällaiset ohjelmat säädetään pakollisiksi (lisätietoja seuraavassa kohdassa).

Lainsäädäntötoimet

Komissio antaa vuonna 2021 lainsäädäntöehdotuksen, joka koskee kaikkien energia-alan metaanipäästöjen pakollista mittaamista, raportointia ja todentamista OGMP-menetelmän pohjalta. Päästötietojen laadun parantaminen velvoittamalla yritykset raportoimaan päästöistä ylempien tasojen menetelmien mukaisesti auttaa myös jäsenvaltioita parantamaan raportointia UNFCCC:n sihteeristölle. Näin ollen tämä voi saada aikaan myös sen, että suurempi osuus EU:n inventaarion metaaniin liittyvien keskeisten luokkien tiedoista raportoidaan ylempien tasojen menetelmien mukaisesti.

Tähän uuteen lainsäädäntöön olisi myös sisällyttävä velvoite parantaa vuotojen tunnistamista ja korjaamista kaiken maakaasuun liittyvän infrastruktuurin osalta, mukaan lukien kaikki sellainen infrastruktuuri, jota käytetään maakaasun tuottamiseen tai kuljettamiseen tai joka käyttää maakaasua raaka-aineena tai muuhun tarkoitukseen. Tuuletuksesta ja soihdutuksesta syntyvien päästöjen vähentämiseksi vuotojen tunnistusta ja korjausta koskevissa vaatimuksissa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota palamisen tehokkuuteen soihdutuksessa. Lisäksi komissio tarkastelee vaihtoehtoja, jotka koskevat mahdollisia metaanipäästöjen vähentämiseen liittyviä tavoitteita tai standardeja tai muita kannustimia, joilla voidaan vaikuttaa EU:ssa kulutettavaan tai EU:hun tuotavaan fossiiliseen energiaan.

Kaasun toimitusketjun alkupään yrityksillä on tietty – tosin melko vähäinen – taloudellinen kannustin vuotojen tunnistus- ja korjausohjelmien toteuttamiseen, koska ne voivat myydä näiden ohjelmien ansiosta vuotamatta jääneen kaasun. 47 Siirto-, varastointi- ja jakeluverkonhaltijat (kuten monet nesteytettyä maakaasua käsittelevät LNG-terminaalit) ovat säänneltyjä yrityksiä eivätkä omista kaasua. Tästä syystä komissio pyrkii edistämään sitä, että kansalliset sääntelyviranomaiset hyväksyisivät siirtoon, varastointiin ja jakeluun osallistuvien säänneltyjen yritysten investoinnit vuotojen tunnistamiseen ja korjaamiseen ja metaanipäästöjen vähentämiseen sallituiksi kustannuksiksi, mahdollisesti esimerkiksi tarjoamalla neuvontaa sääntelyviranomaisille.

Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin ehdotettu tarkistaminen voisi johtaa tulevaisuudessa muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevien eurooppalaisten standardien kehittämiseen. Riittävän yhdenmukaisuuden varmistamiseksi tällaisia standardeja kehitettäessä voitaisiin ottaa huomioon olemassa olevat OGMP-standardit, jotka koskevat öljyn, maakaasun ja hiilen toimitusketjuja.

Komissio tarkastelee käytettävissä olevia vaihtoehtoja ehdottaakseen lainsäädäntöä, jolla kielletään rutiininomainen tuuletus ja soihdutus energia-alalla koko toimitusketjussa aina tuotannosta lähtien. 48 Tämä täydentäisi Maailmanpankin Zero Routine Flaring ‑aloitteessa 49 vuodelle 2030 asetettuja tavoitteita. Komissio aikoo tukea tätä aloitetta sekä Maailmanpankin Global Gas Flaring Reduction Partnership ‑hanketta 50 , jolla pyritään niin ikään vähentämään soihdutusta. Komissio aikoo myös asettaa etusijalle täsmällisemmän standardin määrittämisen soihduttamisen tehokkuudelle, tavoitteenaan vähentää entisestään sekä hajapäästöjä että polttoaineiden epätäydellisestä palamisesta syntyviä päästöjä. Nämä päästövähennysvaihtoehdot ovat yleisesti ottaen kustannustehokkaita, ja ne ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä vähentämään energia-alan metaanipäästöjä, sillä merkittävä osuus EU:n päästöistä syntyy palamisen yhteydessä. 51  

Hiilikaivoksiin ja hylättyihin tuotantopaikkoihin puuttuminen

Komissio kannustaa toteuttamaan korjaustoimenpiteitä EU:ssa sijaitsevien käytössä olevien ja käyttämättömien hiilikaivosten sekä hylättyjen öljyn- ja kaasuntuotantopaikkojen metaanipäästöjen ehkäisemiseksi. EU:n ulkopuolisissa maissa ja tietyissä jäsenvaltioissa saadut kokemukset osoittavat, että tällaisten tuotantopaikkojen päästömäärät voivat olla merkittäviä. 52 Nykyään ei ole kuitenkaan voimassa EU:n laajuisia sääntöjä, jotka koskisivat suljetuista hiilikaivoksista tai öljy- tai kaasulähteistä peräisin olevien metaanivuotojen ja ‑päästöjen tarkastamista, mittaamista tai hyödyntämistä. Myös tuleva komission ehdotus, joka koskee hiili- ja terästutkimusrahaston uudistamista, tukee tämän alan tutkimusta. Siirtymävaiheessa olevia kivihiilialueita koskeva aloite, joka on nyt osa oikeudenmukaisen siirtymän foorumia, tarjoaa foorumin hyvistä käytännöistä ja parhaista saatavilla olevista menetelmistä käytävää keskustelua varten.

Komissio tukee joko hiilikaivosten asianmukaista lopullista sulkemista tai niiden hyödyntämistä jäännösenergian tuotantoon (metaanin kerääminen paikalliseen käyttöön). Saatavilla on tekniikoita tämän toteuttamiseksi, ja niitä ovat jo toiminnassa tietyillä Euroopan alueilla. Tämä edellyttää paikallisen työvoiman kouluttamista näillä alueilla, varojen kohdentamista ei-kaupallisen ja lopullisen sulkemisen toteuttamiseksi sekä sitä, että kaupallisille yrityksille kehitetään mahdollisuuksia kerätä metaania hylätyistä tuotantopaikoista. Komissio esittää tarvittaessa suosituksia parhaista käytännöistä tai näiden toimien toteuttamiseen tarvittavaa lainsäädäntöä.

3.Maatalousalan toimet

Kaiken kaikkiaan EU:n maatalouden metaanipäästöt ovat vähentyneet noin 22 prosenttia vuodesta 1990, mikä johtuu pääasiassa märehtivän karjan määrän vähenemisestä. Viiden viime vuoden aikana karjojen koot ovat kuitenkin jälleen kasvaneet, mikä on johtanut siihen, että metaanipäästöt ovat kyseisenä aikana kasvaneet hieman. Myös lihan ja maidon metaanipäästöintensiteetti (lihan tai maidon tuotannon aiheuttamat metaanipäästöt kyseisen tuotteen painoa kohti) on tuotantomenetelmien muutosten myötä ajan mittaan pienentynyt. Päästöjä voidaan vähentää edelleen niin parantamalla tuotannon kestävyyttä innovaatioiden ja teknologian avulla kuin noudattamalla kestävämpiä ruokavalioita. Tästä syystä strategisen vision olisi perustuttava teknologian, markkinoiden sekä ruokavaliomuutosten tasapainoiseen yhdistelmään ja fossiilisen hiilivedyn käytön vähentämiseen, mutta samalla siinä on varmistettava viljelijöiden riittävä toimeentulo, tarjottava heille mahdollisuuksia kestävään liiketoimintaan sekä ylläpidettävä EU:n elintarvikepolitiikan perusperiaatteita Pellolta pöytään ‑strategiassa 53 kuvatun mukaisesti.

Maatalouden metaanipäästöjen vähentämiseen ja näiden päästöjen täsmälliseen seurantaan, raportointiin ja todentamiseen liittyy väistämättä monimutkaisuutta. Ristiriidassa olevat tavoitteet päästövähennystoimien toteuttamisessa on minimoitava. Esimerkiksi karjan sisäkasvatuksen lisääminen tarkoittaa yleensä pienempiä metaanipäästöjä, mutta samalla se voi lisätä hiilidioksidipäästöjä, kun energiankulutus sisätiloissa kasvaa. Samalla on huomioitava myös muut näkökohdat, kuten se, että näin menetettäisiin märehtijöiden laiduntamisesta saatavat hyödyt, jotka liittyvät erityisesti hiilen sitoutumiseen ja luonnon monimuotoisuuteen nurmi- ja laidunalueilla.

Käytettävissä on erilaisia päästövähennystekniikoita ja ‑käytäntöjä, joilla voidaan saavuttaa päästövähennyksiä tuotannon kärsimättä. Ne liittyvät pääasiassa eläinten ruokavalion, karjanhoidon, lannan käsittelyn (erityisesti lannan käyttö lannoitteena ja biokaasun tuotantoon), jalostuksen, karjan terveyden ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseen.

Tehokkaimpia tapoja suolistokäymisen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen 54 ovat karjan terveyden ja hedelmällisyyden parantaminen, eläinten ruokavalion parantaminen (ravinnon koostaminen erilaisista rehuista), rehun lisäaineet sekä ruokintamenetelmät. Märehtijöiden aineenvaihdunta muuntaa noin 7–10 prosenttia rehun sisältämästä energiasta metaaniksi. Uudenlaiset lähestymistavat 55 ruokintaan tarjoavat parhaat mahdollisuudet pienentää päästöintensiteettiä, kuten Pellolta pöytään ‑strategiassa mainitaan, ja niillä voidaan saavuttaa hyvin merkittäviä metaanipäästöjen vähennyksiä. Päästöjen vähentämisen lisäksi näistä toimista voisi olla hyötyä myös viljelijöiden ja eläinten kannalta, sillä niillä voidaan pienentää kustannuksia ja lisätä eläinten hyvinvointia.

Lannan päästöjä vähentävät toimet tuottavat viljelijöille lisätuloja. Maatalous- ja jätealan jäte- ja jäännösvirrat olisi hyödynnettävä anaerobiseen mädätykseen viljelijöiden välisen sekä yhteisöjen sisäisen yhteistyön avulla. Tässä yhteydessä olisi puututtava seikkoihin, jotka estävät tämän menetelmän laajemman käyttöönoton, eli esimerkiksi riittävän tiedon ja asiantuntemuksen puutteeseen. 56 Tähän liittyvää asiantuntemusta ja mahdollistavia kehyksiä olisi siis pyrittävä edistämään järjestelmällisesti ottaen samalla huomioon eri jäsenvaltioiden ja tuotantojärjestelmien erityispiirteet.

Riisiviljelmien metaanipäästöjä voidaan vähentää uudelleenkastelulla, kuivaamalla ja muilla asianmukaisilla viljelykäytännöillä. Näiden käytäntöjen kustannukset ovat kuitenkin korkeita ja ne edellyttävät tilojen hoidon uudelleenorganisointia, mihin on kiinnitettävä huomiota.

Edistääkseen metaania vähentävien lähestymistapojen laajempaa käyttöönottoa maataloudessa komissio laatii vuoden 2021 loppuun mennessä kattavan katsauksen parhaista käytännöistä sekä saatavilla olevista ja innovatiivisista tekniikoista. Komissio päivittää tätä luetteloa lisäämällä siihen vähitellen markkinoille tulevia tekniikoita. Katsausta laadittaessa ja päivitettäessä tehdään yhteistyötä alan asiantuntijoiden, keskeisten sidosryhmien ja jäsenvaltioiden kanssa.

Komissio tukee vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla elinkaarenaikaisten metaanipäästöjen mittareita analysoivan asiantuntijaryhmän perustamista. Ryhmä tarkastelee muun muassa karjaa, lannan käsittelyä, rehun hallintaa ja ominaisuuksia sekä uusia tekniikoita ja käytäntöjä aiheeseen liittyvän kansainvälisen työn 57 pohjalta. Tässä elinkaarianalyysissä pyritään selvittämään, missä määrin 1) tietyt karjanhoitoon ja eläinten hyvinvointiin liittyvät valinnat, 2) maahantuodut ja toisaalta kotimaiset rehut sekä 3) tehomaatalouteen tai laiduntalouteen liittyvät valinnat vaikuttavat metaanipäästöihin. Komissio aikoo myös esittää tämän aiheen käsittelemistä toimintalinjana ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition maatalousohjelmassa, ja se keskustelee koalition tieteellisen neuvoa-antavan paneelin kanssa tämän näkökohdan merkityksestä. Lisäksi tietojen keräämisen ja mittaamisen helpottamiseksi komissio esittää vuoteen 2022 mennessä digitaalista mallipohjaa (”hiilinavigaattoria”) hiilen seurantaan, ja se aikoo edistää tällaisten mallien kehittämistä ja käyttöä maatiloilla. Näin myös lisätään viljelijöiden tietoisuutta kasvihuonekaasupäästöistä ja päästövähennysteknologian vaikutuksista heidän tiloihinsa.

Myös muut aloitteet, jotka pohjautuvat vihreän kehityksen ohjelmaan ja uudistettuun yhteiseen maatalouspolitiikkaan, auttavat vähentämään EU:n karjankasvatusalan kokonaismetaanipäästöjä tehokkaasti ja tasaisesti. Taakanjakoasetusta (joka kattaa maatalouden metaanipäästöt) tarkastellaan vuodeksi 2030 asetettua ilmastotavoitetta koskevan suunnitelman mukaisesti uudelleen, jotta se heijastaisi kunnianhimoisempaa hiilen vähentämistavoitetta ja sisältäisi uusia kannustimia metaanipäästöjen vähentämiseksi.

Komissio kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään niiden yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmiin metaanipäästöjen vähentämiseen tähtääviä järjestelyjä, kuten hiiltä sitovaa viljelyä koskevia aloitteita. Tällaiset aloitteet voivat auttaa kehittämään uusia vihreitä liiketoimintamalleja, kun viljelijöitä palkitaan sellaisten viljelykäytäntöjen noudattamisesta, joilla ilmakehästä poistetaan hiilidioksidia ja jotka edistävät ilmastoneutraaliustavoitetta (myös karjankasvatusalalla), kuten Pellolta pöytään ‑strategiassa 58 todetaan. Yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmilla sekä kansallisilla elpymis- ja palautumissuunnitelmilla voidaan myös tukea investointeja biokaasulaitoksiin sekä viljelijöiden ja paikallisyhteisöjen välistä yhteistyötä lisäarvon maksimoimiseksi. Tällaisilla investoinneilla voidaan tukea EU:n talouden elpymistä ja parantaa elämänlaatua maaseutualueilla.

Teknisillä päästövähennystoimenpiteillä täydennetään maatalousalaan ja maaseutuun vaikuttavia muita merkittäviä kehityssuuntia. Tällainen on erityisesti väestön odotettavissa oleva siirtyminen tasapainoisempaan ruokavalioon, joka sisältää vähemmän punaista lihaa ja lihajalosteita sekä enemmän hedelmiä, vihanneksia ja kasvipohjaisia proteiinin lähteitä, kuten EU:n Pellolta pöytään ‑strategiassa ennakoidaan. Tällaiset elintapojen muutokset voivat ”vähentää hengenvaarallisten sairauksien lisäksi myös elintarvikejärjestelmän ympäristövaikutuksia” 59 . Komissio aikoo myös edistää tätä alaa koskevaa tutkimusohjelmaansa, erityisesti kohdentamalla tutkimusta tälle alalle Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman vuosien 2021–2024 strategisessa suunnitelmassa.

4.Jäte- ja jätevesialan toimet

Jätehuollon alalla vuonna 1999 hyväksytyssä kaatopaikkadirektiivissä 60 kaatopaikkojen pitäjiä vaaditaan huolehtimaan, että kaatopaikkakaasu joko käytetään energian tuottamiseen tai käsitellään polttamalla. Kaasun käsittely polttamalla eli soihdutus tuottaa kuitenkin epäpuhtauksia ja hiilidioksidia. Jätehierarkian mukaan kaatopaikka on vähiten suositeltava vaihtoehto jätteen hävittämiseen, ja kaatopaikkojen käyttö olisi rajoitettava välttämättömään vähimmäismäärään. Vuonna 2018 kaikesta EU:ssa tuotetusta yhdyskuntajätteestä 24 prosenttia sijoitettiin kaatopaikalle 61 , tosin useissa jäsenvaltioissa tämä osuus oli huomattavasti suurempi oikeudellisten ja investointeihin liittyvien puutteiden vuoksi. Kaatopaikkakaasun syntyminen johtuu biohajoavasta jätteestä.

EU:n jätelainsäädäntöön tehtyihin viimeaikaisiin (2018) muutoksiin sisältyi velvoite alkaa kerätä biohajoava jäte erikseen vuoteen 2024 mennessä, ja muutosten myötä asetettiin uusi tavoite, jonka mukaan kaatopaikalle päätyvän jätteen osuus saa olla enintään kymmenen prosenttia vuonna 2035. Näiden muutosten seurauksena kaatopaikkojen metaanipäästöjen odotetaan vähenevän entisestään. Metaanin syntymisen estämiseksi biohajoavan jätteen päätyminen kaatopaikalle on minimoitava ja tällainen jäte on hyödynnettävä ilmastoneutraaleihin ja kiertotalousperiaatteen mukaisiin biopohjaisiin materiaaleihin ja kemikaaleihin. Samalla luodaan korvaavia vaihtoehtoja fossiilisista luonnonvaroista valmistetuille ja hiili-intensiivisille tuotteille. Näistä syistä jäsenvaltioiden olisi valvottava tiukemmin nykyisiä laissa asetettuja vaatimuksia, kuten tavoitteita, jotka koskevat biohajoavan yhdyskuntajätteen ohjaamista pois kaatopaikoilta, sekä biohajoavan jätteen hävittämistä edeltävää neutraloimista sen hajoamisen estämiseksi. 62 Jäsenvaltioiden olisi myös estettävä laittomien kaatopaikkojen toiminta. Myös tällä alalla on tehostettava seurantaa, raportointia ja todentamista, jotta voidaan ennustaa näiden toimenpiteiden vaikutuksia vuoden 2030 ja sen jälkeisiin ilmastotavoitteisiin.

Lisätoimien tarpeen ja laajuuden selvittämiseksi tarvitaan lisätietoja. Ihannetapauksessa kaikki kaatopaikat käyttäisivät niillä syntyvän kaasun, kunnes kaasun energiasisältö hupenee niin paljon, että sen käyttö ei ole enää järkevää. Kun kaatopaikkakaasun hyödyntäminen ei ole enää kannattavaa, kaatopaikan ongelmallisimmilla alueilla voi olla suositeltavaa käyttää biohapetusteknologiaa 63 jäljellä olevan metaanin neutraloimiseksi.

Nykyisessä sääntelykehyksessä – yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevassa direktiivissä ja puhdistamolietedirektiivissä – kasvihuonekaasupäästöjä ei pyritä torjumaan erikseen jäteveden ja puhdistamolietteen käsittelyn ja käytön yhteydessä. Yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin täytäntöönpano on edellisen 29 vuoden aikana auttanut ehkäisemään merkittäviä metaanipäästöjä, kun jätevedet on kerätty ja ne on käsitelty tehokkaissa keskitetyissä laitoksissa. Nämä laitokset tuottavat huomattavasti vähemmän metaania ja muita kasvihuonekaasuja kuin vaihtoehtoiset käsittelytavat.

Yli 30 vuotta sitten annetussa puhdistamolietedirektiivissä säännellään puhdistamolietteen käyttöä ympäristön ja erityisesti maaperän suojelemiseksi, jotta maanviljelyssä ei aiheutuisi haitallisia vaikutuksia pilaantuneen lietteen käytöstä. Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevaa direktiiviä tarkistetaan parhaillaan. 64 Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan direktiivin vaikutustenarvioinnin laatiminen aloitettiin vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä, ja samaan aikaan komissio tekee selvityksen puhdistamolietedirektiivin arvioinnin tueksi. Lisäksi se toteuttaa myös toisen selvityksen, jossa arvioidaan kasvihuonekaasupäästöihin, myös puhdistamolietteen sisältämään metaaniin, liittyvien lisätoimien tarvetta. Puhdistamolietedirektiivin arvioinnin, lisäselvityksen sekä yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan direktiivin tarkistamista varten toteutettavan vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella komissio harkitsee toimenpiteitä puhdistamolietteestä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi.

Kaatopaikkadirektiivin vuodelle 2024 ajoitetun tarkistuksen yhteydessä komissio aikoo harkita useita kaatopaikkakaasun hallintaan liittyviä toimia. Ensinnäkin se aikoo tarkastella uusia menetelmiä metaanipäästöjen vähentämiseksi. Tällaisia menetelmiä voivat olla esimerkiksi kaatopaikkamassan ilmastus metaanin syntymisen estämiseksi, kaatopaikkakaasun käytön lisääminen energiantuotantoon tai – silloin kun kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei tule kysymykseen – biohapettaminen, soihdutus tai muut sellaiset menetelmät, joissa metaani hapetetaan tehokkaasti. Toiseksi komissio aikoo pohtia seurannan, raportoinnin ja todentamisen tehostamista. Tämä on keskeistä vaikutusten mittaamiseksi ja tämän alan suorituskyvyn parantamiseksi ajan mittaan. Tarvittaessa nykyinen ohjeasiakirja kaatopaikkadirektiivin kaasunhallintavaatimusten täytäntöönpanosta 65 saatetaan ajan tasalle edellä mainittujen toimien jälkeen.

Uudet teknologiat, joilla parannetaan jätteen muuntamista biometaaniksi, voivat olla tehokkaita tämän alan metaanipäästöjen vähentämiseksi edelleen. Tämän osalta komissio tukee Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman vuosien 2021–2024 strategisessa suunnitelmassaan kohdennettua tutkimusta teknologiaan perustuvista ratkaisuista.

III.Kansainväliset toimet

EU pyrkii torjumaan metaanipäästöjä energia-, maatalous- ja jätealoilla yhteistyössä kumppanimaiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Tämä työ perustuu olemassa oleviin kumppanuuksiin kansainvälisillä foorumeilla, joita ovat muun muassa ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskeva koalitio, Arktinen neuvosto ja Kaakkois-Aasian valtioiden liitto (ASEAN). EU tekee yhteistyötä myös kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Öljyn ja kaasun suurimpana tuojana EU voi hyödyntää asemaansa energia-alan metaanipäästöjen vähentämiseksi maailmanlaajuisesti. Arvioiden mukaan EU:n maakaasun kulutukseen liittyvät ulkoiset hiili- tai metaanipäästöt (eli päästöt, joita EU:n ulkopuolella vapautuu ilmakehään tuotettaessa maakaasua EU:lle ja toimitettaessa se EU:hun) ovat 3–8 kertaa suuremmat kuin EU:ssa syntyvät päästöt. 66 Siksi komissio aikoo koota merkittävimmistä tuontimaista yhteenliittymän koordinoimaan energia-alan metaanipäästöjä koskevia toimia.

Lisäksi EU aikoo vauhdittaa kansainvälistä toimintaa hyödyntämällä johtoasemaansa kiertotaloudessa sekä edistyneitä maatalouskäytäntöjään, joissa eläinten hyvinvointi ja tuottavuus ovat tasapainossa. Komissio tukee myös metaanipäästöjä koskevien tietojen jakamista maiden välillä ennakoidun kansainvälisen metaanipäästöjen seurantakeskuksen kautta sekä saattamalla EU:n satelliittien tuottaman tiedon kansainvälisten kumppaneiden saataville. Näin EU toimii esimerkkinä tietojen yhteiskäyttöä koskevan kansainvälisen yhteistyön saralla. Näitä monialaisia toimia täydennetään kullakin alalla toteutettavilla erityistoimilla, kuten jäljempänä kuvaillaan.

1.Energia

a.Energia-alan kansainvälisten tuottaja- ja ostajamaiden tavoittaminen ja monenvälisen yhteistyön tukeminen

EU käynnistää fossiilisia polttoaineita tuottaville maille ja yrityksille suunnatun diplomaattisen tiedotuskampanjan ja kannustaa niitä osallistumaan OGMP-kumppanuuteen 67 . EU aikoo myös tiivistää yhteistyötä Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon kanssa (näissä maissa metaania säännellään, ja niillä on maakohtaiset metaaninvähentämistavoitteet) kokemusten jakamiseksi ja yhteisten toimien määrittämiseksi. EU aikoo tuoda kahdenvälisissä vuoropuheluissaan esille tarpeen mitata metaanipäästöjä asianmukaisesti ja vähentää niitä maailmanlaajuisesti.

Komissio tutkii mahdollisuutta antaa kumppanimaille teknistä apua kaasun ja öljyn tuotannon yhteydessä, jotta nämä maat voivat parantaa metaania koskevia sääntelykehyksiään sekä seuranta-, raportointi- ja todentamisvalmiuksiaan.

Maakaasualan metaanipäästöjen vähentämisen kannalta erityisen merkittävä on fossiilisten polttoaineiden ostajamaiden välisen koordinoidun kansainvälisen toiminnan vaikutus. EU:n, Kiinan, Etelä-Korean ja Japanin osuus maakaasun maailmanlaajuisesta kaupasta on yli 75 prosenttia. 68 EU aikoo esittää näille kumppaneille ostajamaiden välisen yhteenliittymän luomista edistääkseen kunnianhimoisten kansainvälisten seuranta-, raportointi- ja todentamisstandardien laatimista ja siten päästöjä vähentävän teknologian maailmanlaajuista käyttöönottoa. 

Lisäksi kansainväliselle metaanipäästöjen seurantakeskukselle annettaisiin tehtäväksi laatia ja julkaista metaanin määrää energian toimitusketjuissa mittaava indeksi sekä kansainvälisellä tasolla että EU:n tasolla. Aluksi indeksi voitaisiin laatia maiden UNFCCC:lle toimittamista päästöinventaariosta peräisin olevien ilmoitettujen tietojen pohjalta. Indeksi antaisi ostajille mahdollisuuden tehdä tietoon perustuvia valintoja heidän ostaessaan polttoaineita. Myöhemmin indeksin laadinnassa voitaisiin hyödyntää kansainvälisen metaanipäästöjen seurantakeskuksen toimittamia maailmanlaajuisia tietoja.

Luodakseen kannustimia maakaasua (myös tuontia) koskevien tietojen tarkkaan mittaukseen, raportointiin ja todentamiseen komissio aikoo ehdottaa oletusarvon soveltamista sellaisiin määriin, joiden yhteydessä ei ole käytetty riittäviä mittaus-, raportointi- ja todentamisjärjestelmiä. Oletusarvoa sovelletaan tarpeen mukaan, kunnes kaikkien energia-alan metaanipäästöjen osalta otetaan käyttöön OGMP 2.0 ‑menetelmään pohjautuva pakollinen mittaus-, raportointi- ja todentamiskehys. Nämä toimet lisäävät kansainvälisten kaasumarkkinoiden kauppavirtojen avoimuutta.

Metaanipäästöjen minimointiin tähtäävät, vankkaan tieteelliseen analyysiin perustuvat standardit, tavoitteet tai muut tällaiset kannustimet voivat olla tehokkaita metaanipäästöjen vähentämisessä EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Komissio tarkastelee kaikkia käytettävissä olevia vaihtoehtoja ennakoidun riippumattoman kansainvälisen metaanipäästöjen seurantakeskuksen työn ja metaanin määrää energian toimitusketjuissa mittaavan indeksin pohjalta. Koska kansainväliset kumppanit eivät ole tehneet merkittäviä sitoumuksia metaanipäästöjen vähentämiseen, komissio aikoo harkita tavoitteiden, standardien tai muiden kannustimien sisällyttämistä lainsäädäntöön EU:ssa kulutetun ja EU:hun tuodun fossiilisen energian synnyttämien metaanipäästöjen vähentämiseksi. Tämä lainsäädäntötyö perustuu vaikutustenarviointiin, jossa arvioidaan kattavasti tällaisen välineen käyttöönoton vaikutuksia, muun muassa riippumattomia todentamis- ja vaatimustenmukaisuustarkastuksia, joita tällaisen välineen tuloksellinen täytäntöönpano edellyttää, sekä sen mahdollisia vaikutuksia maailmanlaajuisten metaanipäästöjen vähenemiseen. Vaikutustenarviointi toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden, kansalaisyhteiskunnan ja keskeisten sidosryhmien kanssa.

EU aikoo myös liittyä erilaisiin aloitteisiin ja tukea niitä aktiivisesti. Tällaisia aloitteita ovat muun muassa kansainvälinen julkisen ja yksityisen sektorin välinen Global Methane Initiative ‑aloite sekä soihdutuksen vähentämistä koskevat Maailmanpankin Global Gas Flaring Reduction- ja Zero Routine Flaring by 2030 ‑aloitteet. EU:n sekä YK:n ympäristöohjelman, Kansainvälisen energiajärjestön sekä ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition välinen kansainväliseen metaanipäästöjen seurantakeskukseen liittyvä yhteistyö on keskeinen osa näiden organisaatioiden monenvälisiä pyrkimyksiä torjua maailmanlaajuisia metaanipäästöjä lyhyellä aikavälillä.

Komissio osallistuu useisiin merkittäviin kansainvälisiin tapahtumiin, jotka liittyvät New Yorkissa syyskuussa 2021 pidettävään YK:n yleiskokoukseen. Näin komissio pyrkii varmistamaan, että tulevassa yleiskokouksessa viitoitetaan YK:n tukema polku metaanipäästöjen vähentämiseksi vuosina 2021–2031. Tavoitteena on tukea kansainvälisten toimien koordinointia, jotta ilmakehän metaania voidaan vähentää pikaisesti, ja toisaalta edistää pitkän aikavälin toimia ennen kaikkea luomalla oikeudellisesti sitova kansainvälinen kehys metaanipäästöjen vähentämiseksi.

b.Superpäästölähteitä koskevien satelliittitietojen jakaminen

Superpäästölähteisiin puuttuminen sekä EU:ssa että kansainvälisesti on kustannustehokas toimi, joka on toteutettavissa nykyisin saatavilla olevien tietojen avulla ja vakiintuneilla vuodontunnistus- ja korjaustoimenpiteillä. Hiilikaivosten metaanivuodot ovat myös usein hyvin merkittäviä, ja tästä aihepiiristä tarvitaan enemmän tietoa kattavan käsityksen muodostamiseksi. 69  

EU edistää superpäästölähteiden tunnistus- ja seurantavalmiuksien laajentamista maailmanlaajuisesti ennakoidun kansainvälisen metaanipäästöjen seurantakeskuksen kautta. EU tarjoaa tätä valmiutta kansainvälisille kumppaneille ja toteuttaa energiadiplomatiatoimia tarkkaillakseen ja vähentääkseen superpäästölähteiden päästöjä maailmanlaajuisesti. Nämä tiedot perustuvat satelliittitietoihin, jotka on sovitettu yhteen maasta käsin (”alhaalta ylöspäin”) toteutettavien tunnistusmenettelyjen kanssa. Vuodesta 2021 lähtien tätä tunnistus- ja seurantavalmiutta hyödynnetään perustana laadittaessa menettely, joka ilmoittaa merkittävistä päästölähteistä EU:lle sekä kansallisille hallituksille niin EU:ssa kuin kansainvälisesti. Tunnistusvalmiutta parannetaan edelleen vuonna 2023. 70  

EU on teknologian saralla johtavassa asemassa satelliittikuvien tuottamisessa ja metaanivuotojen havaitsemisessa Copernicus-ohjelman ja erityisesti maailmanlaajuisten CAMS- ja Sentinel-5P-tuotteiden tuottamien vapaasti saatavilla olevien tietojen kautta. Sekä EU, Yhdysvallat että Japani laukaisevat lähivuosina satelliitteja, joiden tarjoamat toiminnot vastaavat Sentinel 5P ‑satelliitin toimintoja. Tietojen jakaminen kansainvälisten toimijoiden kesken tulevaisuudessa on esimerkki kansainvälisestä yhteistyöstä maailman metaanipäästöjen seurannan parantamiseksi.

2.Maatalous

Merkittävä osa maatalouden maailmanlaajuisista metaanipäästöistä on peräisin EU:n ulkopuolelta, ja tämän osuuden ennustetaan kasvavan edelleen. Siksi on ensisijaisen tärkeää muodostaa kansainvälinen tulevaisuudennäkymä asiasta sekä edistää päästövähennystoimenpiteitä. Komissio ja jäsenvaltiot ovat toimineet ja toimivat jatkossakin erittäin aktiivisiesti useilla kansainvälisillä foorumeilla, joiden tavoitteena on vähentää maatalous- ja elintarvikejärjestelmien päästöjä.

EU tehostaa yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa osana UNFCCC:n puitteissa toteutettavaa, maataloutta koskevaa yhteistä Koronivia-työohjelmaa 71 . Koronivia-työohjelmassa käsitellään useita toisiinsa liittyviä aiheita, kuten maaperää, karjaa, ravinteiden hallintaa ja vesihuoltoa, elintarviketurvaa, ilmastonmuutoksen sosioekonomisia vaikutuksia maataloudessa sekä ilmastonmuutoksen arviointimenetelmiä. EU pyrkii keräämään UNFCCC:n osapuolten COP 26 ‑konferenssissa Koronivia-työohjelmasta parhaita käytäntöjä ja tietämystä auttaakseen parantamaan maailmanlaajuisen elintarvikejärjestelmän kestävyyttä.

EU on aktiivinen jäsen YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön johtamassa maatalouden aihekohtaisessa työryhmässä 72 . Tässä roolissa EU pyrkii osaltaan edistämään sekä yhteistyötä että tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa ilmastotoimien täytäntöönpanon parantamiseksi maataloudessa. Tässä työssä käsitellään muun muassa karjataloutta, ja siinä keskitytään parantamaan Pariisin sopimukseen sitoutuneiden valtioiden kansallisesti määriteltyjen panosten täytäntöönpanoa.

Ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition maatalousaloitteella 73 pyritään lisäämään kansallisesti määriteltyjen panosten kunnianhimoa. Siinä keskitytään karjan (suolistokäymisestä ja lannan käsittelystä syntyvien) sekä riisiviljelmien metaanipäästöjen vähentämiseen. Tämän aloitteen tärkeimpänä kumppanina komissio aikoo varmistaa, että aloite auttaa jatkossakin EU:n ulkopuolisia maita tietämyksen vaihdon, parhaiden käytäntöjen ja pilottihankkeiden käynnistämisen kautta maatalouden metaanipäästöjen hallinnan parantamisessa ja niiden vähentämisessä. Tulevassa työssä keskitytään parhaisiin käytäntöihin ja tekniikoihin, joilla karjan suolistokäymistä voidaan vähentää maailmanlaajuisesti.

EU:n kansainvälisillä tutkimus- ja yhteistyökumppanuuksilla tuetaan jatkossakin ilmastotoimia maatalouteen liittyvissä hankkeissa. Nämä hankkeet kattavat karjanhoidon, laidunmaan hoidon ja metsätalouden 74 . Metaanipäästöjen vähentämisen kannalta merkittäviä metsätalouteen liittyviä toimia ovat muun muassa aloitteet, joilla vähennetään turvepohjaisten metsien muuhun käyttöön muuttamista, ojitusta ja polttamista 75 , sekä sellainen metsänhoito 76 ja metsän ennallistaminen, jolla vähennetään hallitsemattomia metsäpaloja ja hillitään niitä, ja polttopuun ja hiilen käytön vähentäminen (muiden kuin biomassapohjaisten 77 polttoaineiden käyttö ruoanlaitossa). Muita kohdealoja ovat viljelymaahan liittyvä lannan käsittely sekä muu maankäyttö ja ekosysteemit (määrätyn/valvotun kulotuksen hallinta, maatalouden kehittäminen kaupunkialueilla ja niiden lähiympäristössä sekä kosteikkojen kuivaaminen).

Komissio aikoo myös edistää Aasian riisinviljelyn päästöjen vähentämismahdollisuuksia yhteistyöhankkeiden kautta. Näiden hankkeiden laadinnassa ja seurannassa noudatetaan EU:n ilmastonseurantamenettelyjä sekä kansallisesti määriteltyjä panoksia ja kansallisia sopeutumissuunnitelmia.

3.Jäte

Komissio osallistuu aktiivisesti Baselin yleissopimuksen 78 mukaista jätteen kaatopaikkasijoittamista (mukaan lukien kaatopaikkakaasun käsittelyä) koskevien ohjeiden tarkistamiseen. Nämä ohjeet on yhdenmukaistettu voimassa olevan EU:n jätelainsäädännön kanssa.

IV.Päätelmät

Tässä strategiassa määritetään useita toimia, joilla energia-, maatalous- ja jätehuoltoalojen metaanipäästöjä vähennetään merkittävästi sekä EU:ssa että kansainvälisesti. Näillä toimenpiteillä edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Pariisin sopimuksen mukaisia EU:n sitoumuksia, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius ja vähentämään ilman pilaantumista. Vaikuttavien päästövähennysten aikaansaaminen edellyttää määrätietoisia toimia EU:n jäsenvaltioilta, EU:n ulkopuolisilta mailta ja sidosryhmiltä.

Komissio jatkaa metaanipäästövähennysten edistymisen seuraamista EU:n kasvihuonekaasuinventaarioiden kautta, kun taas kansainvälisellä tasolla edistymistä seurataan ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen eli UNFCCC:n ja YK:n ympäristöohjelman puitteissa tehtävän raportoinnin avulla.

Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia, neuvostoa, alueiden komiteaa, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa, jäsenvaltioita, EU:n ulkopuolisia maita, kansainvälisiä organisaatioita sekä EU:ssa toimivia ja kansainvälisiä sidosryhmiä tukemaan tätä strategiaa ja tekemään yhteistyötä sen kehittämiseksi edelleen, jotta energia-, maatalous- ja jätehuoltoalojen metaanipäästöjä saadaan vähennettyä pikaisesti.

(1)

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viides arviointiraportti (2014) ja IPCC (2013): ”Climate Change 2013: The Physical Science Basis” – työryhmä I:n vastaus hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viidenteen arviointiraporttiin.

(2)

Euroopan ympäristökeskus (2016): ”Premature deaths attributable to air pollution (EU 28)” (https://www.eea.europa.eu/media/newsreleases/many-europeans-still-exposed-to-air-pollution-2015/premature-deaths-attributable-to-air-pollution). Arvioiden mukaan otsonille altistuminen aiheutti vuosina 2015–2017 EU:ssa 14 000–16 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Yhteisen tutkimuskeskuksen mallinnustulosten mukaan vuoteen 2030 mennessä ero ennenaikaisten kuolemien vuotuisessa määrässä olisi 1 800–4 000 metaanipitoisuuden tasosta riippuen. Nämä tulokset on todennäköisesti arvioitu alakanttiin, koska niissä ei oteta huomioon pitkän aikavälin otsonialtistuksen aiheuttaman kuolevuusriskin viimeaikaisia uudelleenarviointeja, joiden mukaan vaikutus on 2,3 kertaa suurempi.

(3)

Asetus (EU) 2018/1999.

(4)

COM(2019) 640 final.

(5)

EU:n vuodeksi 2030 asetettua ilmastotavoitetta koskevan suunnitelman vaikutustenarviointi ( https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:749e04bb-f8c5-11ea-991b-01aa75ed71a1.0001.02/DOC_2&format=PDF ).

(6)

EU:n vuodeksi 2030 asetettua ilmastotavoitetta koskevan suunnitelman vaikutustenarviointi ( https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:749e04bb-f8c5-11ea-991b-01aa75ed71a1.0001.02/DOC_2&format=PDF ).

(7)

EU:ssa tuotetaan edelleen merkittäviä määriä myös muita kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidia; niiden osuus kokonaispäästöistä on noin 20 prosenttia. Muiden kasvihuonekaasupäästöjen kuin hiilidioksidin kokonaismäärästä metaanin osuus oli vuonna 2015 noin 60 prosenttia. Metaanin jälkeen tässä ryhmässä oli eniten typpioksiduuleja ja F-kaasuja (EU:n vuodeksi 2030 asetettua ilmastotavoitetta koskevan suunnitelman vaikutustenarviointi).

(8)

Ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition tieteellinen neuvoa-antava paneeli, 2020.

(9)

Asetus (EU) 2018/842.

(10)

Kansainvälinen energiajärjestö: ”World Energy Outlook”, 2018 ( https://edgar.jrc.ec.europa.eu/overview.php?v=50_GHG ).

(11)

 Euroopan ympäristökeskus: Euroopan ympäristökeskuksen kasvihuonekaasutiedot, 2018 (https://www.eea.europa.eu/ds_resolveuid/f4269fac-662f-4ba0-a416-c25373823292 ).

(12)

Ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition tieteellinen neuvoa-antava paneeli, 2020.

(13)

Climate Watch ‑foorumin tiedot, 2016.

(14)

Toimintatapaa käsittelevä asiakirja metaanipäästöjen vähentämisestä. Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille (KOM(96) 557 lopullinen, 15.11.1996).

(15)

Esimerkiksi jätealalla toteutettu aloite, jossa käsiteltiin kaatopaikkojen hoitoa, mukaan lukien kaatopaikkojen tuottamia kaasuja, ja joka auttoi osaltaan vähentämään metaanipäästöjä. Lisäksi metaanipäästöt kuuluvat taakanjakolainsäädännössä (päätös N:o 406/2009/EY) säädettyjen kasvihuonekaasupäästöjä koskevien sitovien kansallisten vähennystavoitteiden piiriin.

(16)

Komission tiedonannon COM(2018) 773 tueksi laadittu perusteellinen analyysi.

(17)

Soihdutusta ja tuuletusta tapahtuu kivihiilen, öljyn ja maakaasun tuotantopaikoissa. Lisäksi sitä tapahtuu kaatopaikkakaasujen käsittelylaitoksissa ja biokaasulaitoksissa, tosin paljon vähemmän. Soihdutus tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden tuotannon tai kuljetuksen taikka tiettyjen maatalous- ja jätehuoltokäytäntöjen yhteydessä syntyneiden tai vapautuneiden kaasujen hallittua polttamista. Tuuletus tarkoittaa polttamattomien kaasujen hallittua vapauttamista suoraan ilmakehään. Näistä tuuletus on todennäköisesti haitallisempaa ympäristölle, koska vapautuvan kaasun metaanipitoisuus on yleensä suuri, kun taas soihdutus muuntaa metaanin vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi. Soihdutusprosessissa voi kuitenkin vapautua muita päästöjä, kuten rikki- ja typpidioksidia, jotka voivat yhdessä ilmakehän kosteuden kanssa synnyttää happosateita.

(18)

Ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition tieteellinen neuvoa-antava paneeli, 2020.

(19)

Kansainvälinen energiajärjestö, 2020, metaanin seurantaväline (Methane Tracker) 2020

(https://www.iea.org/reports/methane-tracker-2020/methane-abatement-options).

(20)

EU:n vuodeksi 2030 asetettua ilmastotavoitetta koskevan suunnitelman vaikutustenarviointi ( https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:749e04bb-f8c5-11ea-991b-01aa75ed71a1.0001.02/DOC_2&format=PDF ).

(21)

EU:n vuodeksi 2030 asetettua ilmastotavoitetta koskevan suunnitelman vaikutustenarviointi ( https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:749e04bb-f8c5-11ea-991b-01aa75ed71a1.0001.02/DOC_2&format=PDF ).

(22)

  Mikrobien aiheuttama metaanin muodostuminen eläimen suolistossa. Märehtijät ovat nisäkkäiden alaryhmä, joiden pötsissä (ensimmäisessä mahassa) elävät bakteerit fermentoivat eläimen syömän ravinnon ennen seuraavissa mahoissa tapahtuvaa ruoansulatusta. Tämä suolistokäyminen tuottaa metaania, joka poistuu eläimestä. Suurin osa EU:n maatalousalan metaanipäästöistä on peräisin lehmistä ja lampaista.

(23)

EU:n vuodeksi 2030 asetettua ilmastotavoitetta koskevan suunnitelman vaikutustenarviointi ( https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:749e04bb-f8c5-11ea-991b-01aa75ed71a1.0001.02/DOC_2&format=PDF ).

(24)

  https://www.eea.europa.eu/publications/european-union-greenhouse-gas-inventory-2020  

(25)

”Jätehierarkia määrää yleensä ensisijaisuusjärjestyksen sen suhteen, mikä on ympäristön kannalta paras kokonaisvaihtoehto jätelainsäädännössä ja jätepolitiikassa, [...].” Lisätietoja direktiivissä 2008/98/EY ja osoitteessa https://ec.europa.eu/environment/waste/framework/.

(26)

Mittaaminen, raportointi ja todentaminen (MRV) sekä eheys ja validointi (IV).

(27)

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli: ”2019 Refinement to the 2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories” (https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2019/12/19R_V0_01_Overview.pdf).

(28)

Ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition öljy- ja kaasualan metaanipäästöjä koskeva Oil and Gas Methane Partnership ‑aloite (OGMP). https://ccacoalition.org/en/activity/ccac-oil-gas-methane-partnership#:~:text=The%20Climate%20and%20Clean%20Air,New%20York%20in%20September%202014.

(29)

https://prtr.eea.europa.eu/#/home

(30)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32010L0075

(31)

 Ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskeva koalitio (CCAC) on hallitusten, hallitustenvälisten järjestöjen, yritysten, tieteellisten laitosten ja kansalaisjärjestöjen vapaaehtoinen kumppanuus, jonka osapuolet ovat sitoutuneet parantamaan ilmanlaatua ja suojelemaan ilmastoa toimilla, joilla vähennetään lyhytkestoisia ilman epäpuhtauksia ( https://ccacoalition.org/en/content/who-we-are ). Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma eli UNEP on maailman johtava ympäristöalan elin, joka asettaa maailmanlaajuiset ympäristönormit, edistää kestävän kehityksen ympäristöulottuvuuden johdonmukaista täytäntöönpanoa YK:n järjestelmässä ja toimii koko maailman ympäristöasioiden vaikutusvaltaisena puolestapuhujana ( https://www.unenvironment.org/about-un-environment ).

(32)

 Ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition tuottamat metaania koskevat tieteelliset tutkimukset ( https://ccacoalition.org/en/activity/oil-and-gas-methane-science-studies ).

(33)

Knapp ym.: ”Enteric methane in dairy cattle production: Quantifying the opportunities and impact of reducing emissions”, 2014 ( https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0022030214002896) . 

(34)

Tässä yleisessä kontekstissa termillä superpäästölähde tarkoitetaan tiettyjä tuotantopaikkoja ja laitoksia, joilla on suhteettoman suuret päästöt muihin samantyyppisiin tuotantopaikkoihin tai laitoksiin verrattuna. Tietyillä erikoisaloilla termillä superpäästölähde on erikoistunut merkitys. Esimerkiksi maakaasun toimitusketjussa termillä voidaan viitata laitoksiin, joiden suhteellinen metaanihävikki on suurin eli joiden metaanipäästöt suhteessa tuotettuun/prosessoituun metaaniin ovat suurimmat (Zavala-Araiza ym., 2015).

(35)

Ilmakehän seurantapalvelu analysoi metaanipäästöjen maailmanlaajuisia vaihteluja päivittäin ja kuukausittain. Palvelulla voidaan myös tuottaa täydellisiä päästötietokokonaisuuksia ja vertailla tärkeimpiä maailmanlaajuisia ja alueellisia inventaarioita. Tarkempien tietojen saamiseksi ilmakehän seurantapalvelun tuottamat metaanitietotuotteet voidaan sovittaa yhteen muiden riippumattomien mittauslähteiden kanssa, joita ovat esimerkiksi maanpinnalla olevat seuranta-asemat, alukset ja ilma-alusohjelmat.

(36)

Brandt, Cooley ja Heath, 2016 (DOI: 10.1021/acs.est.6b04303).

(37)

Pieni osuus (10–20 prosenttia) laitoksista tuottaa 60–90 prosenttia päästöistä. Lähde: ”Tackling energy-related methane emissions”, 2020. Wood Environment & Infrastructure Solutions GmbH:n johtama yritysryhmittymä.

(38)

Direktiivi 2010/75/EU.

(39)

Asetus (EY) N:o 166/2006 epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta.

(40)

COM(2020) 299 sekä COM(2020) 301 ( https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_1259 ). 

(41)

  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52018DC0773  

(42)

Tämä oli yksi suosituksista, joita sidosryhmät esittivät komission 17. heinäkuuta 2020 järjestämässä työpajassa. Työpajassa käsiteltiin jätealan ja maatalouden metaanipäästöjen vähentämistä biokaasutuotannon avulla ja tähän liittyviä mahdollisuuksia ja esteitä.

(43)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta.

(44)

Kansainvälisen energiajärjestön metaanin seurantaväline (Methane Tracker), 2020.

(45)

Tahattomat vuodot kaikista laitteista.

(46)

Jatkuva koordinointi asianomaisten sidosryhmien kanssa tukee tarkistettujen ja juuri näitä aloja ja toimitusketjun vaiheita varten mukautettujen mittaus-, raportointi- ja todentamismenetelmien kehitystyötä.

(47)

Tämä kuitenkin vähentäisi vuotoja vain, jos (ja siltä osin kuin) vuotojen vähentämisen kustannukset ovat alhaisemmat kuin lisämyynnillä saavutettavissa olevat tuotot. Koska nämä yritykset eivät kuitenkaan omista käyttämäänsä resurssia (sen omistaa yleensä resurssin tuottanut maa) eivätkä vastaa hävikistä, niillä ei usein ole juurikaan kiinnostusta vähentää hävikkiä. Öljyntuottajilla ei ole myöskään juurikaan tai lainkaan kannustimia (sääntelyä lukuun ottamatta) vähentää metaani- tai muiden sellaisten kaasujen päästöjä, jotka eivät kuulu niiden ydinliiketoimintaan.

(48)

Tämä ei koskisi soihdutusta, joka on välttämätöntä esimerkiksi turvallisuussyistä.

(49)

  https://www.worldbank.org/en/programs/zero-routine-flaring-by-2030#1  

(50)

  https://www.worldbank.org/en/programs/gasflaringreduction  

(51)

EU:n vuodeksi 2030 asetettua ilmastotavoitetta koskevan suunnitelman vaikutustenarviointi ( https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:749e04bb-f8c5-11ea-991b-01aa75ed71a1.0001.02/DOC_1&format=PDF ).

(52)

Kholod ym., 2020 ( https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2020.120489 ). 

(53)

COM(2020) 381.

(54)

  https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/economic-assessment-ghg-mitigation-policy-options-eu-agriculture-ecampa-2  

(55)

Eräs uudenlainen ja lupaava lähestymistapa ruokintaan on lisätä karjan rehuun merilevää. Eräässä in vitro ‑tutkimuksessa havaittiin, että jopa hyvin pieni määrä merilevää voi rajoittaa tehokkaasti metaanin syntymistä. Ks. https://www.publish.csiro.au/an/AN15576

(56)

https://ec.europa.eu/eip/agriculture/sites/agri-eip/files/eip-agri_fg_livestock_emissions_final_report_2017_en.pdf

(57)

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön puitteissa toimiva, karjankasvatuksen ympäristövaikutuksia käsittelevä LEAP-kumppanuus (Livestock Environmental Assessment and Performance).

(58)

Pellolta pöytään ‑strategia (COM(2020) 381).

(59)

Pellolta pöytään ‑strategia (COM(2020) 381).

(60)

Direktiivi 1999/31/EY.

(61)

Eurostat, env_wasmun.

(62)

Unionin tuomioistuimen tulkinnan mukaisesti – unionin tuomioistuimen tuomio, komissio v. Italian tasavalta, C-323/13, ECLI:EU:C:2014:2290 ( http://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?language=fi&num=C-323/13 ). 

(63)

Life-hanke ”RE Mida – Innovative Methods for Residual Landfill Gas Emissions Mitigation in Mediterranean Regions” (innovatiivisia menetelmiä kaatopaikkojen jäännöskaasupäästöjen vähentämiseksi Välimeren alueilla), LIFE14 CCM/IT/000464. Hankkeessa osoitettiin, että biosuodatus ja hapettavat alueet eli ns. bioikkunat kaatopaikoilla ovat teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoisia menetelmiä vähäisen lämpöarvon omaavan kaatopaikkabiokaasun biologiseen hapettamiseen. Näiden menetelmien hyödyt liittyivät hapetuksen tehokkuuteen, hajuyhdisteiden vähentämiseen, syöpää aiheuttavien yhdisteiden päästöihin liittyvän riskin minimoimiseen ja kaatopaikan jälkikäsittelyn kustannusten pienentämiseen verrattuna perinteiseen polttomenetelmään.

(64)

  https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12405-Revision-of-the-Urban-Wastewater-Treatment-Directive  

(65)

  https://ec.europa.eu/environment/waste/landfill/pdf/guidance%20on%20landfill%20gas.pdf  

(66)

Environmental Defense Fund (EDF), 2019.

(67)

Nykyiset jäsenet ovat BP, Ecopetrol, Eni, Equinor, Neptune Energy International SA, Pemex, PTT, Repsol, Shell ja Total.

(68)

Kansainvälinen energiajärjestö, 2019.

(69)

Saunois ym., 2019.

(70)

Sentinel 4- ja Sentinel 5 ‑satelliittien laukaisun myötä havainnointia voidaan toteuttaa tiheämmin, jolloin parannetaan ajoittaisten vuotojen havaitsemisen todennäköisyyttä.

(71)

  https://unfccc.int/topics/land-use/workstreams/agriculture  

(72)

  http://www.fao.org/climate-change/our-work/what-we-do/ndcs/twg/en/  

(73)

  https://ccacoalition.org/en/resources/ccac-agriculture-initiative-infosheet  

(74)

  EU:n tiedonanto EU:n toimien tehostamisesta maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi , 23.7.2019.

(75)

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC), 2019.

(76)

Metsien suojelu ja kestävä metsänhoito vähentävät myös tulvariskejä ja siten tulviin liittyviä metaanipäästöjä.

(77)

Metaanipäästöjen kannalta siirtyminen muihin biomassapohjaisiin polttoaineisiin – vaikka ne olisi tuotettu kestävästi – ei ole paras mahdollinen vaihtoehto, koska kaikenlaisen biomassan polttaminen tuottaa metaania.

(78)

Vaarallisten jätteiden maanrajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskeva Baselin yleissopimus ( https://www.basel.int/Portals/4/Basel%20Convention/docs/text/BaselConventionText-e.pdf ).