EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 2.10.2020
COM(2020) 629 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta 20 päivänä lokakuuta 2010 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) N:o 995/2010 (EU:n puutavara-asetus)
Kaksivuotiskertomus maaliskuusta 2017 helmikuuhun 2019 ulottuvalta ajanjaksolta
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta 20 päivänä lokakuuta 2010 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) N:o 995/2010 (EU:n puutavara-asetus)
Kaksivuotiskertomus maaliskuusta 2017 helmikuuhun 2019 ulottuvalta ajanjaksolta
1.Johdanto
Euroopan unioni hyväksyi puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta 20 päivänä lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 995/2010, jäljempänä ’puutavara-asetus’, osana metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevan toimintasuunnitelmansa täytäntöönpanoa.
Puutavarakaupalla on merkittävä asema EU:ssa. Eurostatin mukaan vuosien 2008 ja 2018 välisenä aikana sisämarkkinoille saatettiin 2,3 miljardia tonnia puutavaraa ja puutuotteita (arvoltaan 1,3 biljoonaa euroa). Tästä puutavarasta 25 prosenttia tuotiin EU:n ulkopuolelta, ja myös osa EU:n sisäisestä kaupasta saattaa olla EU:hun alun perin tuotua puutavaraa tai sinne tuotuja puutuotteita. Vuonna 2018 EU:n puuteollisuusyritysten bruttoarvonlisäys oli yhteensä 129 miljardia euroa, ja ne työllistivät yhteensä 3,1 miljoonaa henkilöä (7,1 prosenttia ja 10,5 prosenttia koko tuotantoteollisuudesta), Yhdistynyt kuningaskunta pois luettuna.
Puutavara-asetus tuli voimaan EU:ssa maaliskuussa 2013. Kaupan toimenpiteenä se on merkityksellinen Euroopan talousalueella (ETA), minkä vuoksi sitä sovelletaan myös Islannissa, Liechtensteinissa ja Norjassa.
Puutavara-asetuksessa asetetaan seuraavat kolme keskeistä velvollisuutta:
1.Siinä kielletään laittomasti korjatun puutavaran (eli puunkorjuumaassa sovellettavan lainsäädännön vastaisesti korjatun puutavaran) ja sellaisesta puutavarasta valmistettujen puutuotteiden ensimmäinen toimittaminen sisämarkkinoille (’markkinoille saattaminen’) liiketoiminnan yhteydessä (’kielto’).
2.Siinä edellytetään, että puutavaraa ja puutuotteita sisämarkkinoille saattavat toimijat ottavat käyttöön asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän ja noudattavat sen perusteella ’asianmukaista huolellisuutta’. Toimijoiden on noudatettava riskinhallintamenettelyä, jolla varmistetaan, että sisämarkkinoille saatetaan ainoastaan laillisesti korjattua puutavaraa (eli puuta, joka on korjattu puunkorjuumaassa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti) tai sellaisesta puutavarasta saatuja puutuotteita tai puutavaraa ja puutuotteita, jos laittoman korjuun riski on enintään vähäinen, ja dokumentoitava se, (’asianmukaisuuden huolellisuuden velvoitteet’).
3.Siinä sisämarkkinoille jo saatetuilla puutavaralla ja puutuotteilla kauppaa käyvät velvoitetaan pitämään kirjaa toimittajistaan ja asiakkaistaan (’jäljitettävyyttä koskeva velvoite’).
Maaliskuun 2017 ja helmikuun 2019 väliseen raportointikauteen saakka puutavara-asetuksen 20 artiklan 2 kohdassa velvoitettiin komissiota laatimaan kahden vuoden välein kertomus jäsenvaltioiden kaksivuotiskertomuksissaan toimittamien tietojen pohjalta ja toimittamaan se Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Tässä kertomuksessa analysoidaan kaikkien 28 maan, jotka olivat EU:n jäsenvaltioita koko raportointikauden ajan, ja Norjan toimittamia kertomuksia puutavara-asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomuksessa eritellään, kuinka puutavara-asetusta sovelletaan EU:ssa ja ETA-maissa, jäljempänä ’sisämarkkinat’, sekä esitetään päätelmät. Lisäksi kertomuksessa tarkastellaan vapaaehtoisten FLEGT-kumppanuussopimusten (EU:n ja puutavaraa tuottavien EU:n ulkopuolisten maiden välillä tehtyjen oikeudellisesti sitovien kauppasopimusten) puitteissa saavutettua edistystä ja sitä, miten niiden avulla on osaltaan vähennetty laittomasti korjatun puutavaran ja sellaisesta puutavarasta valmistettujen tuotteiden esiintymistä sisämarkkinoilla.
2.Täytäntöönpanon nykytilanne
2.1
Toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen
Puutavara-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaan maiden on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, jonka vastuulla on erityisesti tarkastaa säännöllisesti, että toimijat noudattavat puutavara-asetuksen 4 artiklaa (kielto) ja 6 artiklaa sekä asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää ja valvontaorganisaatioita koskevan täytäntöönpanoasetuksen 5 artiklaa (asianmukaisuuden huolellisuuden velvoitteet). Kaikki raportoivat maat sekä Liechtenstein ja Islanti toimittivat tiedot nimetyistä toimivaltaisista viranomaisista. Nimettyjen viranomaisten institutionaaliset rakenteet, oikeudelliset toimivaltuudet ja asema vaihtelevat maasta toiseen niiden erilaisten oikeudellisten ja institutionaalisten puitteiden mukaan.
Kertomusten mukaan toimijoiden tarkastaminen on tuontipuutavaran osalta yksinomaan kansallisten toimivaltaisten viranomaisten vastuulla 18 maassa; kotimaisen puutavaran osalta tämä koskee 11 maata. Vastuu toimijoiden tarkastamisesta on osittain tai kokonaan siirretty alueellisille toimivaltaisille viranomaisille kymmenessä maassa kotimaisen puutavaran osalta ja seitsemässä maassa tuontipuutavan osalta. Joissakin tapauksissa muut viranomaiset, kuten tulli ja poliisi, voivat toimia tarkastuksissa tukena.
2.2 Kansallisissa oikeusjärjestelmissä määritellyt seuraamukset
Puutavara-asetuksen 19 artiklan mukaan maiden on säädettävä asetuksen säännösten rikkomisesta määrättävistä seuraamuksista. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Maiden on myös toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että nämä säännöt pannaan täytäntöön. Kaikki raportoivat maat toimittivat yksityiskohtaiset tiedot oikeudellisesta kehyksestään.
Kaikki raportoivat maat toimittivat tiedot puutavara-asetuksen rikkomisesta määrättävistä erilaisista seuraamuksista. Seuraamukset voivat olla sekä hallinnollisia että rikosoikeudellisia 9 maassa, vain hallinnollisia 11 maassa ja vain rikosoikeudellisia 7 maassa.
Yhteensä 28 maassa (kaikissa raportoivissa maissa lukuun ottamatta Italiaa) voidaan antaa ilmoituksia korjaavista tai vastaavista toimenpiteistä tilanteissa, joissa havaitaan puutteita. Näiden ilmoitusten pohjalta toimijat voivat mukauttaa asianmukaisen huolellisuuden järjestelmäänsä ennen uudelleentarkastusta. Ilmoitusten lisäksi voidaan toteuttaa väliaikaisia toimenpiteitä, kuten puutavaran takavarikointi tai kielto saattaa puutavara sisämarkkinoille.
Yhteensä 29 maata antoi tarkempia tietoja puutavara-asetuksen rikkomisiin sovellettavista sakoista; ne vaihtelevat vain 50 eurosta rajoittamattomiin sakkoihin (katso kaavio 1). Suurimmat ilmoitetut sakot liittyvät kieltoon saattaa laittomasti korjattua puutavaraa ja sellaisesta tehtyjä tuotteita sisämarkkinoille:
·enintään 100 000 euroa: Itävalta, Bulgaria, Kroatia, Kreikka, Unkari, Italia, Liettua, Malta, Portugali, Romania ja Slovenia;
·enintään 1 000 000 euroa: Tšekki, Ranska, Irlanti, Italia, Latvia, Luxemburg, Alankomaat, Puola, Slovakia ja Espanja;
·yli 1 000 000 euroa: Belgia ja Viro.
Tanska, Suomi ja Ruotsi ilmoittivat, etteivät ne ole asettaneet rajaa. Myöskään Saksassa (kiellon rikkominen) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (kiellon rikkominen tai asianmukaisuuden huolellisuuden velvoitteiden rikkominen) ei ole ylärajaa rikosoikeudellisille sakoille.
Maista 23 ilmoitti mahdolliseksi seuraamukseksi puutavaran tai puutuotteiden takavarikoinnin, ja 17 maassa voidaan määrätä liiketoimintakielto.
Puutavara-asetuksen rikkomisesta voidaan määrätä vankeusrangaistus 17 maassa, ja suurin mahdollinen rangaistus on kymmenen vuotta (Kreikka).
Kuva 1: Saatavilla olevat tiedot niiden hallinnollisten sakkojen enimmäismääristä, joita voidaan määrätä toimijoille puutavara-asetuksessa säädettyihin asianmukaisen huolellisuuden järjestelmään, laittomasti korjatun puutavaran ja sellaisesta tehtyjen tuotteiden markkinoille saattamista koskevaan kieltoon sekä koko tuotantoketjua koskevaan jäljitettävyysvelvoitteeseen liittyvien rikkomusten seurauksena. Islanti ja Liechtenstein eivät toimittaneet kansallisia kertomuksia. Selitykset: * = kiellon, asianmukaisen huolellisuuden ja jäljitettävyyden rikkomisesta määrättäville sakoille ei ole asetettu enimmäismäärää; ** = kiellon ja asianmukaisen huolellisuuden rikkomisesta määrättäville sakoille ei ole asetettu enimmäismäärää.
Suurimmassa osassa maista, jotka ilmoittivat vastaavasta lainsäädännöstä (esim. lait, jotka koskevat FLEGT-asetuksen täytäntöönpanoa tai luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppaa koskevaa asetusta), puutavara-asetuksen rikkomisesta säädetyt sakot ovat samaa tasoa kuin vastaavassa lainsäädännössä säädetyt sakot.
2.3 Toimijoita, kauppaa käyviä ja valvontaorganisaatioita koskevat tarkastukset
2.3.1 Toimijoiden arvioitu määrä
Yhteensä 22 maata toimitti arviot toimijoiden kokonaismäärästä (katso taulukko 1). On syytä huomata, että osa maista edellyttää toimijoilta rekisteröitymistä, vaikka se ei ole puutavara-asetukseen perustuva vaatimus. Osassa maista taas arviot perustuvat useisiin eri lähteisiin (tullitiedot ja muut kansalliset tietokannat tai rekisterit, mukaan lukien hakkuuluvat). Lisäksi toimijoiden määrä riippuu puuteollisuuden koosta kussakin maassa ja sen metsätalouden rakenteesta. Lisäksi toimijoiden määrää koskevat luvut eivät aina ole täysin vertailukelpoisia, sillä osa arvioista voi koskea vain aktiivisia toimijoita, kun taas joissakin arvioissa on mukana myös toimijoita, jotka eivät ehkä enää toimi aktiivisesti. Toimijat voivat myös erota koon, toimitusketjun riskitason, puutavaran tuonnin tiheyden, määrän ja arvon suhteen.
Taulukko 1: Niiden toimijoiden kokonaismäärä maittain, jotka saattoivat raportointikauden aikana sisämarkkinoille kotimaista tai tuotua puutavaraa tai molempia (* maat, jotka raportoivat maaliskuusta 2017 helmikuuhun 2019); muut maat raportoivat tammikuusta 2017 joulukuuhun 2018). [Kursivoidut luvut ovat arvioita. Jotkin maat ilmoittivat jättävänsä tietyt luonnolliset tai oikeushenkilöt puutavara-asetuksessa tarkoitettuja toimijoita koskevien arvioiden tai lukujen ulkopuolelle eri syistä.]
Maa
|
Kotimaan toimijat
|
Tuontia harjoittavat toimijat
|
Kotimaan ja tuontia harjoittavat toimijat
|
Poissulkemiset/huomautukset
|
Itävalta*
|
140 000
|
7 000
|
ei tiedossa
|
Tuntematon määrä kotimaan toimijoita jätettiin pois, koska hyvin pieniä metsänomistajia ei sisällytetty maatilojen rakennetutkimukseen (näitä metsänomistajia ei sisällytetty tarkastussuunnitelmaan, mutta metsälainsäädännön, myös puutavara-asetuksen, täytäntöönpanosta vastaava metsävirasto valvoi kuitenkin kaikkia metsänomistajia).
Määrittämätön määrä tuontia harjoittavia toimijoita jätettiin pois, koska niillä ei ollut EORI-numeroa tai ALV-numeroa (tätä tuontia ei sinänsä suljeta pois, vaan se otetaan huomioon riskiperusteisessa lähestymistavassa).
|
Belgia
|
2 340
|
4 800
|
ei tiedossa
|
Kotimaan toimijoista ei ole saatavilla yksityiskohtaista tietoa.
|
Bulgaria*
|
4 000
|
ei tiedossa
|
ei tiedossa
|
Tuontia harjoittavista toimijoista ei ole rekisteriä.
|
Kroatia
|
ei tiedossa
|
3 589
|
ei tiedossa
|
|
Kypros
|
62
|
780
|
2
|
|
Tšekki*
|
300 000
|
2 500
|
ei tiedossa
|
|
Tanska*
|
24 000
|
3 889
|
(24 000)
|
Käytännössä yksikään kotimaan toimija ei harjoita tuontia, mutta < 1 % tuontia harjoittavista toimijoista on myös kotimaan toimijoita.
|
Viro
|
10 000
|
450
|
1
|
20 kotimaan toimijaa suljettiin pois, koska markkinoille saatetun puun määrä jäi määrätyn kynnysarvon alle.
|
Suomi
|
350 000
|
2 000
|
ei tiedossa
|
|
Ranska
|
5 000
|
14 000
|
ei tiedossa
|
|
Saksa
|
2 000 000
|
27 000
|
ei tiedossa
|
|
Kreikka*
|
1 600
|
1 228
|
ei tiedossa
|
Määrittämätön määrä kotimaan toimijoita jätettiin pois, koska puutavaraa markkinoille saattavia luonnollisia henkilöitä ei laskettu.
|
Unkari
|
46 946
|
2 920
|
246
|
|
Islanti
|
Kansallista kertomusta ei toimitettu.
|
|
Irlanti*
|
ei tiedossa
|
2 169
|
ei tiedossa
|
Määrittämätön määrä tuontia harjoittavia toimijoita jätettiin pois, koska puutavaraa markkinoille saattavia luonnollisia henkilöitä ei laskettu.
Määrittämätön määrä tuontia harjoittavia toimijoita jätettiin pois, koska ne harjoittivat tuontia vain kerran 12 kuukauden kauden aikana.
Pois jätettyjä toimijoita voidaan kuitenkin tarkastaa.
|
Italia
|
ei tiedossa
|
30 210
|
ei tiedossa
|
Puutavara-asetuksessa tarkoitettujen toimijoiden kansallisen luettelon laatiminen on kesken.
|
Latvia
|
135 000
|
400
|
ei tiedossa
|
Määrittämätön määrä tuontia harjoittavia toimijoita jätettiin pois, koska niiden vuotuinen tuonnin arvo jäi määrätyn kynnysarvon alle (näille toimijoille voidaan kuitenkin tehdä tarkastuksia)
|
Liechtenstein
|
Kansallista kertomusta ei toimitettu.
|
|
Liettua
|
17 000
|
1 481
|
ei tiedossa
|
|
Luxemburg
|
400
|
484
|
0
|
|
Malta
|
0
|
750
|
0
|
|
Alankomaat
|
100
|
4 900
|
ei tiedossa
|
|
Norja
|
120 000
|
5 500
|
ei tiedossa
|
|
Puola
|
ei tiedossa
|
8 000
|
ei tiedossa
|
|
Portugali
|
1056
|
4 144
|
ei määritetty
|
Rekisteröityminen on toimijoille pakollista. Nykyisessä rekisteröintijärjestelmässä toimijoita ei virallisesti luokitella kotimaan tai tuontia harjoittaviksi toimijoiksi, mutta tämä ominaisuus on pian käytettävissä. Tällä välin arviot perustuvat yrityksen taloudelliseen luokitukseen ja markkinoille saatettavan tuotteen tyyppiin.
|
Romania*
|
3 700
|
161
|
ei määritetty
|
|
Slovakia
|
ei tiedossa
|
2 550
|
ei tiedossa
|
|
Slovenia
|
ei tiedossa
|
2 124
|
ei määritetty
|
Jokaisesta metsänomistajasta, joka myy puuta, tulee ”toimija”. Metsänomistajien määrä huomioon ottaen kotimaan toimijoiden kokonaismäärää ei voitu arvioida.
428 tuontia harjoittavaa toimijaa jätettiin pois, koska puutavaraa markkinoille saattavia luonnollisia henkilöitä ei laskettu; 670 tuontia harjoittavaa toimijaa jätettiin pois, koska ne olivat ulkomaisia tuojia.
|
Espanja*
|
800
|
6 000
|
ei määritetty
|
Useat toimijat ovat ilmoittaneet tämän vastaavilla ilmoituksilla, jotka niiden on toimitettava.
|
Ruotsi*
|
880
|
4 473
|
10
|
Tuntematon määrä kotimaan toimijoita jätettiin pois tapauksissa, joissa korjuu kattoi alle 0,5 hehtaaria tai oli harvennusta.
6 100 tuontia harjoittavaa toimijaa jätettiin pois, koska puutavaraa markkinoille saattavia luonnollisia henkilöitä ei laskettu, kuten ei myöskään osakeyhtiöitä, kommandiittiyhtiöitä eikä kauppayhtiöitä.
|
Yhdistynyt kuningaskunta*
|
ei tiedossa
|
6 000
|
ei tiedossa
|
Määrittämätön määrä tuontia harjoittavia toimijoita jätettiin pois, koska puutavaraa markkinoille saattavia luonnollisia henkilöitä ei laskettu.
|
2.3.2 Suunnitellut toimijoita ja kauppaa käyviä koskevat tarkastukset
Puutavara-asetuksen 10 artiklan mukaisesti maiden on laadittava suunnitelma riskiperusteiseen lähestymistapaan perustuvia tarkastuksia varten ja tarkistettava sitä kausittain. Suunnitelman on oltava joustava, jotta se mahdollistaa uusia tietoja ja perusteltuja huolia koskevat lisätarkastukset. Maiden on myös pidettävä kirjaa näistä tarkastuksista (11 artikla). Kaikki maat vahvistivat, että tällaiset suunnitelmat oli tehty. Lisäksi suurin osa vastanneista maista ilmoitti pitävänsä kirjaa kauppaa käyviä (28) ja valvontaorganisaatioita koskevista tarkastuksista (16).
Suunnitelmat toimijoita koskevista tarkastuksista perustuvat ensisijaisesti tullitietoihin ja kansallisten toimijoiden tai metsänomistajien rekistereistä saatuihin tietoihin. Laatiessaan riskiperusteisia suunnitelmia tarkastuksia varten kaikki maat ottavat huomioon monenlaiset riskiperusteet, muun muassa puunkorjuumaan, tuotteen, lajin ja kolmansien osapuolten ilmaisemat huolet (katso kaavio 2).
Kuva 2: Riskiperusteet, jotka maat ottavat huomioon tarkastuksia suunnitellessaan, niiden maiden lukumäärän mukaan, jotka käyttävät niitä riskiperusteisessa suunnittelussa, kotimaan toimijoita ja tuontia harjoittavia toimijoita koskevien tarkastusten osalta.
2.3.3 Toimijoita koskevat tarkastukset
Maaliskuusta 2017 helmikuuhun 2019 ulottuvalla ajanjaksolla toimivaltaiset viranomaiset tekivät 17 280 tarkastusta, jotka koskivat sellaisia toimijoita, jotka saattavat kotimaista puutavaraa markkinoille. Tuontipuutavaraa markkinoille saattavien toimijoiden osalta tehtiin 3 976 tarkastusta.
Kotimaisen puutavaran osalta 16 maata toteutti vähintään 80 prosenttia suunnittelemistaan tarkastuksista, ja tuontipuutavaran osalta vastaava luku oli 21 maata (katso kertomuksen liite).
Kotimaisen puutavaran parissa toimiviin toimijoihin kohdistettavien tarkastusten määrä vaihteli merkittävästi maiden välillä: osa maista ilmoitti tuhansia tarkastuksia ja osa taas vain vähäisen määrän tai ei yhtään tarkastusta. Joissakin maissa puutavara-asetuksen mukaiset tarkastukset on sisällytetty osaksi metsien hoidosta vastaavien viranomaisten tekemiä tarkastuksia. Näissä tapauksissa kyseiset maat ilmoittivat tarkastusten määrän eri perusteella (esim. Saksa ei ilmoittanut yhtään suunniteltua tai tehtyä tarkastusta mutta ilmoitti kuitenkin useita tapauksia, joissa on sovellettu seuraamuksia). Belgia, Kroatia, Tanska, Latvia, Malta, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät suorittaneet tarkastuksia kotimaisen puutavaran parissa toimivien toimijoiden osalta. Ne esittivät tähän useita syitä, kuten vähäisen kotimaisen tuotannon.
2.3.4 Kauppaa käyviä koskevat tarkastukset
23 maata tarkasti yhteensä 2 333 kauppaa käyvää ja sen, miten ne noudattavat jäljitettävyysvelvoitetta: tehtyjen tarkastusten määrä vaihteli yhdestä (Belgia ja Slovakia) 683:een (Bulgaria).
2.3.5 Perustellut huolet
Riskiperusteisiin suunnitelmiin perustuvien tarkastusten lisäksi tarkastuksia voidaan puutavara-asetuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehdä myös silloin, kun toimivaltaisella viranomaisella on asiaa koskevia merkityksellisiä tietoja siitä, noudattaako toimija puutavara-asetusta, mukaan lukien tiedot, jotka perustuvat kolmansien osapuolten ilmaisemiin perusteltuihin huoliin. Perusteltuja huolia ilmoitti vastaanottaneensa 18 maata, pääasiassa kansalaisjärjestöiltä ja tullilta (katso kaavio 3). Tarkastuksen kohteena oli 289 yksilöidystä toimijasta 282 toimijaa (98 prosenttia), ja seuraamuksia sovellettiin 73 toimijaan (noin 26 prosenttiin). Joissakin tapauksissa tarkastukset jatkuivat edelleen raportointihetkellä.
Lisäksi kansalaisjärjestöt ja suuri yleisö ilmaisivat kauppaa käyviin liittyviä perusteltuja huolia kolmelle maalle. Ilmaistut 214 huolta koskivat 188 kauppaa käyvää, joista kaikki tarkastettiin (100 prosenttia) ja 165:lle määrättiin seuraamuksia.
Kuva 3: Maat, joille ilmaistiin perusteltuja huolia toimijoista raportointikaudella, mukaan lukien myöhemmät tarkastukset ja noudattamisen valvontatoimet (Itävalta, Bulgaria, Tanska, Tšekki, Kreikka, Irlanti, Romania, Espanja, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta raportoivat maaliskuusta 2017 helmikuuhun 2019; muut maat raportoivat tammikuusta 2017 joulukuuhun 2018). Islanti ja Liechtenstein eivät toimittaneet kansallisia kertomuksia.
2.3.6 Tarkastusten pohjalta tehtävät noudattamisen valvontatoimet
Yhteensä havaittiin 2 273 rikkomusta: 1 552 kotimaiseen puutavaraan, 700 tuontipuutavaraan ja 21 määrittelemättömään puutavaraan liittyvää rikkomusta. Suurin osa kotimaista puutavaraa koskevista rikkomuksista liittyi laittomasti korjatun puutavaran markkinoille saattamiseen (1 228), kun taas suurin osa tuontipuutavaraa koskevista rikkomuksista liittyi asianmukaista huolellisuutta koskevien vaatimusten rikkomiseen (390).
Kaikkiaan 2 450 seuraamuksesta suurin osa (1 665) koski kotimaista puutavaraa, 762 tuontipuutavaraa ja 23 määrittelemätöntä puutavaraa (kuva 4).
Kotimaisen puutavaran osalta määrättiin 488 hallinnollista sakkoa, 231 ilmoitusta korjaavista toimenpiteistä, 23 luvan peruuttamista, 6 takavarikointia ja 911 muuta seuraamusta. Tuontipuutavaran osalta suurin osa noudattamisen valvontatoimista oli ilmoituksia korjaavista toimenpiteistä (412) ja hallinnollisia sakkoja (272). Lisäksi määrättiin kuusi takavarikointia, neljä kaupallisen toiminnan peruuttamista ja 61 muuta seuraamusta. Kauden aikana saatettiin päätökseen 13 oikeudenkäyntiä (11 koski tuontipuutavaraa ja kaksi kotimaista puutavaraa).
Kotimaisen puutavaran jäljitettävyyteen liittyvät ongelmat johtivat kauppaa käyvien osalta 422 ilmoitukseen korjaavista toimenpiteistä, 206 hallinnolliseen sakkoon, 58 takavarikointiin, 92:een kaupallisen toiminnan peruuttamiseen ja 20 muuhun toimenpiteeseen. Tuontipuutavaran osalta kauppaa käyville määrättiin yksi ilmoitus korjaavista toimenpiteistä, 32 hallinnollista sakkoa, kolme takavarikointia, 17 kaupallisen toiminnan peruuttamista ja kaksi muuta noudattamisen valvontatointa. 121:n korjaavaa toimenpidettä koskevan ilmoituksen ja 27 seuraamuksen osalta ei ollut määritelty, oliko puutavara tuotua vai kotimaista.
Kuva 4: Toimijoihin kohdistettujen noudattamisen valvontatoimien kokonaismäärä maittain raportointikaudella niiden maiden osalta, jotka raportoivat toimenpiteiden toteuttamisesta (Itävalta, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Kreikka, Irlanti, Romania, Espanja, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta raportoivat maaliskuusta 2017 helmikuuhun 2019; muut maat raportoivat tammikuusta 2017 joulukuuhun 2018). Kokonaismäärästä puuttuvat poliisin käsiteltäväksi siirretyt 804 kotimaista puutavaraa koskevaa tapausta, meneillään olevat tuontipuutavaraa koskevat tapaukset (Latvia) ja 26 tapausta, jotka koskevat tuotua puutavaraa, josta annettiin suullinen varoitus mutta jonka suhteen ei ole vielä toteutettu muita toimenpiteitä (Malta). Islanti ja Liechtenstein eivät toimittaneet kansallisia kertomuksia.
2.3.7 Valvontaorganisaatioita koskevat tarkastukset
Puutavara-asetuksen 8 artiklan 4 kohdan sekä asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää ja valvontaorganisaatioita koskevan täytäntöönpanoasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten on tarkastettava omaan maahansa rekisteröidyt valvontaorganisaatiot vähintään kahden vuoden välein. Raportointikauden loppuun (helmikuuhun 2019) mennessä EU:ssa oli hyväksytty 13 valvontaorganisaatiota.
Saksa, Italia, Latvia ja Yhdistynyt kuningaskunta tarkastivat kaikki niissä päätoimipaikkaa pitävät valvontaorganisaatiot. Ranska ja Alankomaat, joissa kahdella valvontaorganisaatiolla on rekisteröity päätoimipaikka, tarkastivat kumpikin yhden. Viro ja Espanja, joissa kummassakin on yksi rekisteröity valvontaorganisaatio, eivät ilmoittaneet tarkastaneensa niitä. Viro huomautti, että toimijat eivät käyttäneet valvontaorganisaation palveluja, ja Espanja totesi, että siellä oleva valvontaorganisaatio ei toiminut tässä ominaisuudessa. Mikään tarkastuksista ei johtanut siihen, että komissiolle olisi ilmoitettu asioista, jotka voisivat johtaa valvontaorganisaation hyväksynnän perumiseen.
2.4 Vapaaehtoiset FLEGT-kumppanuussopimukset – panos puutavara-asetuksen täytäntöönpanoon ja noudattamisen valvontaan
FLEGT-toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen vuodesta 2003 lähtien on ratifioitu seitsemän vapaaehtoista kumppanuussopimusta (Kamerun, Keski-Afrikan tasavalta, Ghana, Indonesia, Liberia, Kongon tasavalta ja Vietnam) ja parafoitu kaksi vapaaehtoista kumppanuussopimusta (Guyana ja Honduras). Neuvotteluja käydään kuuden maan kanssa (Norsunluurannikko, Kongon demokraattinen tasavalta, Gabon, Laos, Thaimaa ja Malesia). Indonesia on ainoa FLEGT-lupia myöntävä maa. Se aloitti lupien myöntämisen 15. marraskuuta 2016.
Kymmenen maata totesi, että käynnissä olevat vapaaehtoisia kumppanuussopimuksia koskevat prosessit helpottivat puutavara-asetuksen noudattamista. Lisäksi yksi maa ilmoitti, että kyseiset prosessit johtivat tarkastusten vähenemiseen. 16 maata totesi kuitenkin, että vielä ei ollut saatu luotettavia tuloksia siitä, helpottavatko vapaaehtoisia kumppanuussopimuksia koskevat prosessit puutavara-asetuksen täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa ja miten ne sitä helpottavat.
Puutavara-asetuksen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan osalta maiden arviot kumppanuussopimuksia koskevien eri prosessien (tehtyjen tai neuvotteluvaiheessa olevien sopimusten) mahdollisesta merkityksestä vaihtelivat merkittävästi vaihtelevien kaupankäyntivastuiden mukaan. Indonesia, Vietnam, Kamerun ja Malesia ovat sellaisia vapaaehtoisia kumppanuussopimuksia koskevia prosesseja, joiden merkitystä pidetään useimmiten suurena tai keskisuurena. Toisaalta Guyanan, Hondurasin, Laosin ja Liberian kanssa tehtävien vapaaehtoisten kumppanuussopimusten mahdollista merkitystä pidettiin sen sijaan useimmiten vähäisenä. Tästä on joitakin poikkeuksia – esimerkiksi vapaaehtoinen kumppanuussopimus, jonka merkitys voi olla suuri vain yhdelle tai kahdelle maalle.
Toimivaltaiset viranomaiset yksilöivät useita muita maita, jotka eivät ole mukana kumppanuussopimuksia koskevissa prosesseissa mutta jotka ovat ensisijaisia puutavara-asetuksen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan kannalta, kuten Ukraina, Venäjä, Kiina, Brasilia, Valko-Venäjä, Myanmar ja Serbia.
2.5 Yhteistyö puutavara-asetuksen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan alalla
Puutavara-asetuksen 12 artiklassa rohkaistaan yhteistyöhön puutavara-asetuksen noudattamisen varmistamiseksi ja tietojen vaihtamiseksi tarkastuksissa todetuista vakavista puutteista ja kansallisella tasolla määrätyistä seuraamuksista. Yhteensä 27 maata ilmoitti tekevänsä yhteistyötä kansallisten virastojen kanssa tietojen vaihtamiseksi tai yhteisten tarkastusten koordinoimiseksi. Yhteistyötä tehtiin etenkin tullin tai verovirastojen, CITES-viranomaisten ja poliisin tai muiden lainvalvontavirastojen kanssa.
Lisäksi 25 maata ilmoitti tekevänsä yhteistyötä muiden toimivaltaisten viranomaisten ja EU:n toimielinten kanssa. Tämä liittyi enimmäkseen EUTR/FLEGT-asiantuntijaryhmän kokouksiin, komission ylläpitämän toimivaltaisten EUTR/FLEGT-viranomaisten alustan käyttöön, yhteistyöhön komission kanssa ja osallistumiseen Pohjoismaiden ja Baltian maiden väliseen yhteistyöhön.
Yhteensä 16 maata ilmoitti vaihtavansa tietoja EU:n ulkopuolisissa maissa, etenkin Yhdysvalloissa, olevien elinten kanssa ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
2.6 Puutavara-asetuksen täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa varten saatavilla olevat resurssit
Toimivaltaisilla viranomaisilla puutavara-asetuksen täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa varten käytettävissä olevat taloudelliset ja henkilöresurssit vaihtelivat huomattavasti maiden välillä. Ilmoitettuja resursseja on kuitenkin vaikea vertailla, sillä maiden toimittamat tiedot vaihtelivat tarkkuudeltaan. Yhdistetyt henkilöresurssit vaihtelivat tuontipuutavaran ja kotimaisen puutavaran osalta vain 0,125 kokoaikavastaavasta 20:een, mutta ydinhenkilöstön tukena on monissa maissa lisähenkilöresursseja. Käytettävissä olevat taloudelliset resurssit vaihtelevat huomattavasti, sillä joissakin maissa määrärahat vaikuttavat hyvin rajallisilta. Kymmenen maata ilmoitti, että puutavara-asetuksen täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa varten ei ollut varattu erityisiä määrärahoja. On epäselvää, minkä näistä maista ei tarvitse noudattaa määrättyä ylärajaa ja mille maille ei ole myönnetty lainkaan erityisiä määrärahoja.
3.Toimijoille annettava tekninen apu ja niiden valmiuksien parantaminen
Raportointikaudella 24 maata antoi apua ja koulutusta toimijoille pääasiassa kurssien, luentojen tai seminaarien muodossa. Seuraavaksi yleisin muoto oli tietojen tarjoaminen verkossa. Useimmin mainittu koulutustyyppi oli tiedottaminen puutavara-asetuksen mukaisista toimijoiden velvoitteista (24 maata), mitä seurasivat asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän täytäntöönpanoa koskevat erityisohjeet (20 maata) ja asetuksen mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanon tarkastusprosessia koskevat ohjeet (16 maata). Neljä maata ilmoitti, että ne eivät olleet järjestäneet toimijoille koulutusta raportointijakson aikana.
Näillä toimilla tavoitettujen toimijoiden määrä vaihteli eri maissa seitsemästä (Kypros) 4 000:een (Saksa). Mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osuus koulutusta saaneista toimijoista vaihteli nollasta (Kypros, Saksa, Kreikka, Norja ja Romania) 100 prosenttiin (Tšekki, Tanska, Italia ja Ruotsi). Pk-yritysten osuus tavoitetuista toimijoista oli keskimäärin 59 prosenttia (niissä maissa, jotka esittivät tavoitettujen toimijoiden tarkan määrän).
4.Päätelmät
Tämä kolmas puutavara-asetuksen täytäntöönpanoa koskeva kertomus osoittaa, että kuuden soveltamisvuoden aikana on tapahtunut edistystä. Kaikki maat noudattavat puutavara-asetuksen muodollisia vaatimuksia. Kotimaan toimijoille tehtyjen tarkastusten määrä on raportointikaudella pysynyt lähes ennallaan edelliseen kauteen verrattuna, kun taas tuontia harjoittaville toimijoille tehdyt tarkastukset ovat lisääntyneet. Kaiken kaikkiaan puutavara-asetuksen rikkomisesta määrättyjen seuraamusten prosenttiosuus tehtyjen tarkastusten kokonaismäärästä on laskenut.
Edistymisestä huolimatta tarvitaan edelleen jatkuvia toimia puutavara-asetuksen yhtenäisen ja tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi eri maissa. Epätasaisella täytäntöönpanolla voi olla vaikutuksia sekä lainsäädännön tehokkuuteen että markkinatoimijoiden tasapuolisiin toimintaedellytyksiin. Useissa maissa tarkastusten määrä pysyi suhteellisen vähäisenä toimijoiden määrään nähden ja on kyseenalaista, voiko näin pieni tarkastusmäärä toimia aidosti varoittavana esimerkkinä alalla. Lisäksi tulisi tehostaa toimia sen varmistamiseksi, että tarkastusten laajuus ja laatu edustavat yhtenäisempää lähestymistapaa koko EU:ssa.
Vaikka joissakin maissa onkin edistytty, toimivaltaisille viranomaisille tätä nykyä osoitetut tekniset valmiudet sekä (henkilöstö- ja taloudelliset) resurssit eivät usein vastaa tarpeita, vaan niitä on lisättävä useimmissa jäsenvaltioissa, jotta noudattamista koskevien tarkastusten määrää ja laatua voidaan lisätä.
Jäsenvaltioiden kokemusten perusteella on vähäistä näyttöä siitä, että vapaaehtoiset kumppanuussopimukset helpottavat puutavara-asetuksen täytäntöönpanoa.