EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52020DC0112

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE JA EURORYHMÄLLE Koordinoidut taloudelliset toimet covid-19-epidemian vaikutusten lieventämiseksi

COM/2020/112 final

Bryssel 13.3.2020

COM(2020) 112 final

KOMISSION TIEDONANTO

Koordinoidut taloudelliset toimet covid-19-epidemian vaikutusten lieventämiseksi


1.Johdanto

Covid-19, jota kutsutaan yleisesti koronavirukseksi, on kansalaisia, yhteiskuntia ja talouksia koskettava vakava kansainvälinen kansanterveysuhka. Alun perin Kiinasta levinnyt koronavirus on nyt pandemia, ja tartuntoja on havaittu kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Koronavirustapauksia on eniten Italiassa, mutta tapausten määrä muissa jäsenvaltioissa kasvaa ja tilanne kehittyy nopeasti. Pandemia aiheuttaa suuria vaikeuksia yksilöille ja yhteiskunnille ja asettaa terveydenhuoltojärjestelmät vakavan paineen alaisiksi. Meidän on yhdessä hillittävä ongelmien leviämistä ja vahvistettava terveydenhuoltojärjestelmiemme kestävyyttä avun tarpeessa olevien auttamiseksi ja tutkimus- ja kehitystyön tukemiseksi.

Koronavirusepidemian puhkeamisella on merkittäviä sosiaalisia ja inhimillisiä vaikutuksia. Lisäksi se on suuri sokki EU:n taloudelle, mikä edellyttää määrätietoisia ja koordinoituja taloudellisia tukitoimia. Viruksen leviäminen aiheuttaa häiriöitä globaaleissa toimitusketjuissa sekä rahoitusmarkkinoiden epävakautta, kulutuskysynnän häiriöitä ja kielteisiä vaikutuksia matkailun kaltaisilla keskeisillä sektoreilla. Euroopan osakemarkkinat ovat laskeneet noin 30 prosenttia helmikuun puoliväliin verrattuna. Tämä on jyrkin kuukausittainen pudotus vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen. Se, miten pandemia kehittyy tulevina viikkoina ja kuukausina, aiheuttaa suurta epävarmuutta.

Voimme hallita tätä kansanterveysuhkaa vain turvautumalla keskinäiseen solidaarisuuteen ja Euroopan laajuisiin koordinoituihin ratkaisuihin. Tarvitaan maiden, alueiden, kaupunkien ja kansalaisten välistä solidaarisuutta, jotta voidaan hillitä viruksen leviämistä, auttaa potilaita ja torjua taloudellisia häiriöitä. Tähän tarvitaan valikoituja toimenpiteitä ja yhteinen toimintatapa, joka on johdonmukainen ja selkeä. On tärkeää, että kaikki keskeiset toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä.

Euroopan komissio aikoo hyödyntää kaikkia käytettävissään olevia välineitä kriisin hillitsemiseksi. Komissio koordinoi ja ohjaa muun muassa toimintaa viruksen leviämisen rajoittamiseksi ja pyrkii puuttumaan epidemian sosioekonomisiin seurauksiin ja lieventämään niitä. Kyseessä on sisämarkkinoiden eheys ja laajemmin käsitettynä tuotanto- ja jakeluketjujen säilyttäminen, jotta voidaan varmistaa tarpeelliset toimitukset terveydenhuoltojärjestelmille. Tarkoituksena on tukea ihmisiä sen varmistamiseksi, että pandemian vaikutukset tuloihin ja työpaikkoihin eivät muodostu suhteettoman suuriksi. Tarkoituksena on tukea yrityksiä, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä). Tarkoituksena on myös varmistaa rahoitusalan likviditeetti ja torjua uhkaavaa taantumaa kaikilla tasoilla toteutettavilla toimilla. Tavoitteena on myös luoda kehys, jonka avulla jäsenvaltiot voivat toimia määrätietoisesti ja koordinoidusti. Yhteenvetona voidaan todeta, että nyt tehdään valmisteluja, jotta talouden sokista selvittäisiin nopeasti.

Tässä tiedonannossa hahmotellaan komission välittömiä toimia koronaviruksen taloudellisten vaikutusten lievittämiseksi. Vaikka tänään ilmoitetut toimenpiteet vastaavat välittömimpiin haasteisiin, meidän on oltava tietoisia siitä, että tilanne kehittyy päivittäin. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin, neuvoston, Euroopan investointipankin (EIP) ja jäsenvaltioiden kanssa, jotta nämä toimenpiteet voidaan panna nopeasti täytäntöön. Komissio on myös valmis esittämään kaikki tarvittavat lisäaloitteet. Lisäksi komissio tukee kansainvälisiä toimia, joilla puututaan pandemian maailmanlaajuisiin sosioekonomisiin seurauksiin monenvälisen yhteistyön puitteissa, kiinnittäen erityistä huomiota kumppanimaihin, joiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat haavoittuvia.



2.Sosioekonomiset seuraukset

Koronaviruspandemia on vakava sokki Euroopan ja koko maailman taloudelle. Euroopassa on jo nyt aiheutunut merkittäviä kielteisiä taloudellisia vaikutuksia ainakin tämän vuoden alkupuoliskon osalta. Vaikutukset voivat tuntua myös pidempään, jos viruksen leviämisen hillitsemiseksi toteutettavat toimenpiteet eivät tuota toivottua tulosta. 1 Reaalisen BKT:n kasvu saattaa olla vuonna 2020 selvästi nollan alapuolella tai jopa huomattavan negatiivinen koronaviruksen johdosta. EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden koordinoiduilla taloudellisilla toimilla on keskeinen merkitys taloudellisten vaikutusten lieventämisessä.

Tämä sokki vaikuttaa talouteen monin eri tavoin:

·Kiinan talouden taantumaa seurannut sokki vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä,

·tarjontasokki Euroopan ja maailmantalouden toimitusketjuissa esiintyvien häiriöiden ja työntekijöiden poissaolojen takia,

·kysyntäsokki Euroopan ja maailmantaloudessa, mikä johtuu kulutuskysynnän vähenemisestä ja epävarmuuden kielteisistä vaikutuksista investointisuunnitelmiin,

·ja likviditeetin heikkenemisen vaikutus yrityksiin.

Sokki on väliaikainen, mutta meidän on tehtävä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että se jää mahdollisimman lyhyeksi ja rajalliseksi eikä aiheuta pysyviä vahinkoja talouksillemme. Se, kuinka negatiiviset tulevaisuudennäkymät ovat, riippuu useista muuttujista, kuten kriittisten materiaalien puutteellisesta tarjonnasta, viruksen leviämistä hillitsevien toimenpiteiden tehokkuudesta, EU:n valmistusteollisuuden seisokista, yritysten ja julkishallinnon menetetyistä työpäivistä ja kysyntävaikutuksista (esim. liikkuvuuden rajoitukset, matkojen peruuntumiset).

Jäsenvaltioiden on oltava valppaita ja käytettävä kaikkia unionin ja kansallisella tasolla saatavilla olevia välineitä, jotta nykyinen kriisi ei johda kriittisten omaisuuserien ja teknologian menettämiseen. Tässä tarkoitetaan kansallista turvallisuustutkintaa ja muita turvallisuuteen liittyviä välineitä. Komissio antaa jäsenvaltioille ohjeita ennen ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskevan asetuksen soveltamista.

Koronaviruksen yleistyessä ja vaikuttaessa suureen osaan väestöstä jäsenvaltioissa ja koko maailmassa sen taloudelliset vaikutukset ovat huomattavat ja kasvavat päivä päivältä. Vaikutukset tuntuvat koko taloudessa erityisesti tilanteissa, joissa väestöä kehotetaan pysymään kotonaan pandemian leviämisen estämiseksi. Paikallisella ja kansallisella tasolla toteutetut toimenpiteet viruksen leviämisen hillitsemiseksi voivat vaikuttaa sekä tarjontaan että kysyntään. Erityisesti negatiivinen kysyntä on seurausta toimenpiteistä, jotka hallitusten on toteutettava viruksen leviämisen hillitsemiseksi ja jotka vaikuttavat yksityis-, työ- ja sosiaaliseen elämään. Tällä hetkellä vaikutukset kohdistuvat eniten terveydenhuoltoon, matkailuun ja liikenteeseen, erityisesti lentoliikenteeseen.

Koronaviruspandemia vaikuttaa maailmanlaajuisiin rahoitusmarkkinoihin. Helmikuun lopussa maailmanlaajuiset osakemarkkinat ja muiden riskialttiiden omaisuuserien markkinat putosivat voimakkaasti, kun suuri määrä sijoituksia siirrettiin turvallisiksi katsottuihin kohteisiin. Samaan aikaan turvallisten sijoituskohteiden hinnat nousivat kysynnän kasvaessa: Yhdysvaltojen joukkovelkakirjojen tuotto (nk. viimeinen turvallinen sijoituskohde) laski jyrkästi. Osakkeiden hinnat laskivat maailmanlaajuisesti. Muita heikommassa asemassa olevien jäsenvaltioiden valtionvelkakirjojen hintaerot kasvoivat. Spekulatiivisen sijoitusluokituksen saaneiden yritysten joukkolainojen tuotto nousi.

Kun otetaan huomioon koronaviruksen makrotaloudelliset ja rahoitusvaikutukset, talouspoliittiset toimet olisi toteutettava rohkeasti ja koordinoidusti seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi:

·Autetaan pelastamaan ihmishenkiä. Varmistetaan tarvittavien toimitusten hankintakustannukset ja investoinnit, joilla rajoitetaan pandemiaa ja hoidetaan sairastuneita.

·Varmistetaan, että Euroopan työntekijöitä (myös itsenäisiä ammatinharjoittajia) suojellaan tulonmenetyksiltä ja että yritykset (erityisesti pk-yritykset) ja toimialat, joilla vaikutukset tuntuvat eniten, saavat tarvitsemaansa tukea ja säilyttävät likviditeettinsä.

·Lievennetään koko talouteen kohdistuvia vaikutuksia kaikilla käytettävissä olevilla EU:n välineillä ja jäsenvaltioiden toimia varten luodulla joustavalla EU:n kehyksellä, joita käytetään täysimääräisesti.

3.Solidaarisuuden varmistaminen sisämarkkinoilla

3.1.Lääkinnällisten laitteiden toimittaminen

Sisämarkkinat ovat Euroopan unionin ytimessä. Solidaarisuuden merkitys on kriisiaikoina suuri varmistettaessa, että epidemian aiheuttamien terveysriskien lieventämiseen tarvittavat välttämättömät hyödykkeet ovat kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla. Sisämarkkinoiden ansiosta voidaan varmistaa hyödykkeiden saatavuus koko EU:n alueella ja siten edistää kansalaisten terveyden suojelua. Yksipuoliset kansalliset rajoitukset, jotka koskevat terveydenhuoltojärjestelmien välttämättömien toimitusten vapaata liikkuvuutta, muodostavat merkittäviä esteitä ja vaikuttavat suuresti jäsenvaltioiden kykyyn hallita koronavirusepidemiaa.

On ratkaisevan tärkeää, että kansallisilla toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti terveyden suojeluun eurooppalaisen solidaarisuuden ja yhteistyön hengessä. Jotkin jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet tai valmistelevat kansallisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat henkilönsuojainten, kuten suojalasien, kasvosuojusten, hansikkaiden, suojahaalarien ja leikkaustakkien, sekä lääkkeiden vientiin. Tällaisten toimenpiteiden vaarana on, että välttämättömät hyödykkeet eivät tavoita niitä eniten tarvitsevia, erityisesti terveydenhuollon työntekijöitä, kentällä toimivia yksiköitä ja potilaita eri puolilla Eurooppaa. Ne aiheuttavat dominovaikutuksia: jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteitä lieventääkseen muiden jäsenvaltioiden toteuttamien toimenpiteiden vaikutuksia.

Rajoitukset ovat lyhyen ajan kuluessa laajentuneet koskemaan yhä useampia tuotteita, ensin henkilösuojaimia ja sittemmin lääkkeitä. Vientirajoituksissa ei oteta huomioon integroituja toimitusketjuja. Ne luovat pullonkauloja välttämättömien tarvikkeiden valmistukselle lukitsemalla tuotantopanoksia tiettyihin jäsenvaltioihin ja häiritsevät logistiikkaa ja jakeluketjuja, jotka ovat riippuvaisia keskusvarastoista. Ne myös kannustavat varastointiin toimitusketjussa. Viime kädessä vientirajoitukset johtavat sisärajojen palauttamiseen aikana, jolloin jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta tarvitaan eniten.

Liitteessä 2 jäsenvaltioille annetaan ohjeet siitä, miten ne voivat ottaa käyttöön riittävät valvontamekanismit toimitusvarmuuden varmistamiseksi kaikkialla Euroopassa. 2 Perussopimuksen mukaan jäsenvaltiot voivat tietyin tiukoin edellytyksin poiketa sisämarkkinasäännöistä. Kaikki ihmisten terveyden ja elämän suojelemista koskevat kansalliset rajoittavat toimenpiteet, jotka toteutetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 36 artiklan nojalla, on perusteltava. Toisin sanoen niiden on oltava asianmukaisia, tarpeellisia ja oikeasuhteisia tavoitteiden saavuttamiseksi varmistamalla tuotteiden riittävä tarjonta asianomaisille henkilöille, samalla kun ehkäistään elintärkeiksi katsottujen tuotteiden puute tai puutteen paheneminen. Elintärkeitä tuotteita ovat muun muassa henkilönsuojaimet, lääkinnälliset laitteet ja lääkkeet. Kaikista suunnitteilla olevista kansallisista toimenpiteistä lääkinnällisten laitteiden ja henkilönsuojainten saannin rajoittamiseksi on ilmoitettava komissiolle, joka puolestaan ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille.

Komissiolle tähän mennessä ilmoitettuja toimenpiteitä on arvioitu sen varmistamiseksi, että keskeiset tuotteet päätyvät niitä eniten tarvitseville. Komissio käsittelee näitä tapauksia ensisijaisina ja tukee jäsenvaltioita tällaisten toimenpiteiden oikaisemisessa. Jos jäsenvaltiot eivät mukauta sääntöjään riittävästi, komissio ryhtyy oikeudellisiin toimiin.

Eräät kansalliset toimenpiteet estävät välttämättömien toimitusten viennin kolmansiin maihin. Kyseisten toimenpiteiden perimmäisenä tavoitteena on säilyttää EU:n terveydenhuoltojärjestelmien elinkelpoisuus. Jos vienti kolmansiin maihin vaarantaa EU:n valmiudet reagoida koronavirusepidemiaan, komissio voi toteuttaa toimia ja ottaa käyttöön tiettyjen tuotteiden vientiä koskevan lupajärjestelmän.

Komissio toteuttaa kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että suojavarusteita on saatavilla riittävästi kaikkialla Euroopassa. Koska tarvikkeista on pulaa maailmanlaajuisesti, komissio on käynnistänyt nopeutetun yhteishankintamenettelyn 26 jäsenvaltion kanssa. Lisäturvatoimena komissio hyväksyy unionin pelastuspalvelumekanismin puitteissa toimenpiteen, jotta unioni voi ostaa tällaisia tarvikkeita. Ensimmäiset ostot voisivat tapahtua huhtikuun alkuun mennessä, jos jäsenvaltiot antavat hyväksyntänsä. Lisäksi komissio esittää suosituksen vaatimustenmukaisuuden arvioinnista ja markkinavalvontamenettelyistä koronaviruksen yhteydessä. Sen ansiosta on mahdollista lisätä tietyntyyppisten varusteiden, kuten kertakäyttöisten hengityssuojainten, saatavuutta.

On tärkeää toimia yhdessä avoimesti, jotta voidaan varmistaa lääkinnällisten suojainten ja lääkkeiden tuotanto, varastointi, saatavuus ja järkevä käyttö EU:ssa. Komissio on ottanut yhteyttä toimittajiin arvioidakseen puutteita ja pyytänyt niitä lisäämään välittömästi tuotantoaan. Komissio on yhdessä jäsenvaltioiden ja Euroopan lääkeviraston kanssa perustanut ohjausryhmän seuraamaan koronavirusepidemian mahdollisesti aiheuttamaa lääkepulaa. Lisäksi komissio seuraa tilannetta lääkinnällisten laitteiden koordinointiryhmän kautta. Tämä koskee esimerkiksi erilaisten diagnostisten laitteiden saatavuutta ja toimintaa sekä yhteistyötä diagnostisia testejä koskevien kansallisten toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi.

3.2. Liikenne

Koronavirusepidemialla on suuri vaikutus myös liikennejärjestelmiin. Eurooppalaiset toimitusketjut ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Näitä yhteyksiä ylläpitää laaja tavaraliikennepalvelujen verkosto. Verkostossa liikkuvien tavaravirtojen keskeytykset aiheuttavat vakavaa taloudellista vahinkoa.

Kansainvälinen ja Euroopan ilmailuala ovat jo kärsineet vakavasti epidemiasta. Tilanne pahenee yhä päivä päivältä. Lentoliikenteen odotetaan vähenevän edelleen tulevien viikkojen aikana. Epidemian vaikutusten lieventämiseksi komissio ehdottaa, että voimassa olevaa lainsäädäntöä muutetaan siten, että lentoyhtiöt saavat tilapäisesti jättää käyttämättä sovittuja lähtö- ja saapumisaikojaan (slotteja). Kun tilapäinen muutos tulee voimaan, lentoyhtiöt voivat mukauttaa kapasiteettiaan epidemian vuoksi vähenevään kysyntään.

Maata pitkin kulkevat toimitusketjut ovat kärsineet maarajoilla sovellettavista kielloista ja kuljettajien pääsyä tiettyihin jäsenvaltioihin koskevista rajoituksista. Tämä vaikuttaa kaikkiin tavaroihin, mutta erityisesti kriittisten materiaalien ja pilaantuvien tavaroiden toimituksiin. Suurin osa alan yrityksistä on pk-yrityksiä, joten vaikutukset ovat välittömiä ja vakavia.

Liikennemuodoista riippumatta komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan varmistaa taloudellinen jatkuvuus, turvata tavaravirrat, toimitusketjut ja välttämättömät matkat sekä taata sisämarkkinoiden toiminta ja liikenneturvallisuus.

3.3.Matkailu

EU:n matkailualaan kohdistuu ennennäkemätön paine. Ala kärsii kansainvälisten matkailijoiden määrän huomattavasta vähenemisestä (esim. amerikkalaiset, eteläkorealaiset, japanilaiset ja kiinalaiset matkailijat ovat peruneet ja vähentäneet massiivisesti varauksiaan). Lisäksi siihen vaikuttaa EU:n sisäisen matkailun ja kotimaanmatkailun väheneminen, joka johtuu ennen kaikkea EU:n kansalaisten kasvavasta haluttomuudesta matkustaa sekä kansallisista ja/tai alueellisista ehkäisevistä turvallisuustoimenpiteistä. Matkailun ja liikematkojen yleinen väheneminen vaikuttaa erityisesti alalla toimiviin pk-yrityksiin. EU:n sisäisessä ja kotimaanmatkailussa (osuus kaikista matkailijoista 87 %) on ollut häiriöitä helmikuun lopulta alkaen, mikä pahentaa tilannetta. Tämä koskee erityisesti messuja ja kongresseja, sillä Euroopassa peruutetaan tai lykätään vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä yli 220 tapahtumaa. Myös muut matkailuun liittyvät alat, kuten ravintolapalvelut ja koulutus- ja kulttuurialat, kärsivät yhä enemmän koronavirusepidemiasta ja sen leviämisen hillitsemiseksi toteutettavista toimista.

Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden, kansainvälisten viranomaisten ja EU:n keskeisten ammattijärjestöjen kanssa seuratakseen tilannetta ja koordinoidakseen tukitoimenpiteitä.

4.EU:n talousarvion ja Euroopan investointipankkiryhmän varojen käyttöönotto

4.1.Maksuvalmiustoimet: yritysten, alojen ja alueiden tukeminen

Jotta tilanteesta huomattavasti kärsimään joutuneita pk-yrityksiä voitaisiin auttaa välittömästi, EU:n talousarviossa käytetään olemassa olevia välineitä näiden yritysten maksuvalmiuden tukemiseksi ja kansallisen tason toimenpiteiden täydentämiseksi.

EU:n talousarviosta annetaan lähiviikkoina käyttöön miljardi euroa takuuna Euroopan investointirahastolle (EIR), jotta voidaan tukea noin 8 miljardin euron käyttöpääomarahoitusta ja auttaa vähintään 100 000:ta eurooppalaista pk-yritystä ja pientä midcap-yritystä. 3  

Tuki kanavoidaan investointeja tukevien EIR:n ohjelmien nykyisten välineiden kautta. Lainanannossa keskitytään sovellettavan lainsäädännön rajoissa käyttöpääomalainoihin, joiden maturiteetti on vähintään 12 kuukautta. Erityisesti on tarkoitus tukea COSME-ohjelman puitteissa (yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva EU:n ohjelma) myönnettäviä lainatakauksia yhdessä Horisontti 2020 -ohjelmaan sisältyvien pk-yritysten InnovFiv-takausten kanssa, jotta pankit voivat tarjota väliaikaisrahoitusta mikroyrityksille, pk-yrityksille ja pienille midcap-yrityksille. Näitä välineitä vahvistetaan lähiviikkoina Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) kautta ohjattavalla 750 miljoonan euron määrällä. Lisäksi ESIR-rahasto tarjoaa erityistoimenpiteenä EIR:lle vielä 250 miljoonaa euroa nopeaan tukeen pk-yrityksille yhdessä EU:n kansallisten kehityspankkien ja -laitosten kanssa.

Samoista välineistä on lisäksi tarkoitus myöntää asianomaisille yrityksille luottovapaata lainojen takaisinmaksun lykkäämiseksi, jotta voidaan vähentää niiden talouteen kohdistuvia paineita. Jäsenvaltioita kannustetaan hyödyntämään täysimääräisesti rakennerahastojen puitteissa käytettävissä olevia rahoitusvälineitä, jotta ne voivat vastata rahoitustarpeisiin, sekä maksimoimaan rakennerahastojen käyttö tarvittaessa uusien rahoitusvälineiden kautta. Komissio on valmis avustamaan jäsenvaltioita näissä toimissa.

Komissio jatkaa tiivistä yhteistyötä EIP-ryhmän ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa ja kehottaa niitä ryhtymään välittömiin toimiin sellaisten alojen, tuotteiden ja välineiden asettamiseksi etusijalle, jotka tarjoaisivat tehokkainta ja vaikuttavinta tukea vaikeuksista kärsiville yrityksille. Lisäksi komissio pyytää näitä laitoksia koordinoimaan toimiaan tiiviisti muiden kumppaneiden kanssa, jotta ne voivat reagoida muuttuviin tapahtumiin.

Talouden likviditeetin ylläpitäminen – pankkisektori

Pankkisektorilla on koronavirusepidemian seurausten kannalta keskeinen merkitys talouden likviditeetin ylläpitäjänä. Jos pankkien luotonanto supistuu vakavasti, taloudellinen toiminta hidastuu nopeasti, kun yrityksillä on vaikeuksia maksaa tavarantoimittajilleen ja työntekijöilleen. Pankkien vakavaraisuussuhdeluvut ovat viime vuosina parantuneet huomattavasti. Niillä on vähemmän velkaa ja ne tukeutuvat aiempaa vähemmän lyhytaikaiseen varainhankintaan, joka on usein heilahtelevaa.

Pankeilla on oltava riittävästi likviditeettiä, jotta ne voivat myöntää asiakkailleen luottoa. Komissio panee merkille EKP:n rahapoliittiset päätökset, joista ilmoitettiin 12. maaliskuuta 2020.

Pankkien on voitava käyttää tätä lisärahoitusta uusien luottojen myöntämiseen yrityksille ja kotitalouksille tarpeen mukaan. Komissio ottaa huomioon yhteisen valvontamekanismin ja Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) 12. maaliskuuta antamat lausunnot toimenpiteistä, joilla pyritään lieventämään koronavirusepidemiasta EU:n pankkisektorille aiheutuvia vaikutuksia. Se kehottaa toimivaltaisia viranomaisia koordinoimaan toimiaan ja antamaan tarkempia ohjeita siitä, miten EU:n sääntelykehyksen tarjoamaa joustoa voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Jäsenvaltioiden hallitukset voivat tukea pankkeja EU:n sääntelykehyksen puitteissa myöntämällä niille tarvittaessa valtion takauksia, jos niillä on vaikeuksia likviditeetin saamisessa. Vaikka merkkejä pankkien likviditeettikriisistä ei toistaiseksi ole nähtävissä, tällainen tilanne voi syntyä joissakin pankeissa, jos kriisi syvenee huomattavasti. Tällaisessa tilanteessa nämä pankit eivät pystyisi pitämään yllä luotonantokykyään.

Tukea, jota jäsenvaltiot myöntävät pankeille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla koronavirusepidemian aiheuttamien välittömien vahinkojen korvaamiseksi (ks. tarkempi selvitys edellä), ei ole tarkoitettu rahoituslaitosten tai yhteisöjen elinkelpoisuuden, likviditeetin tai vakavaraisuuden säilyttämiseen tai palauttamiseen. Näin ollen tällaisen tuen ei katsota olevan poikkeuksellista julkista rahoitustukea.



4.2.TYÖLLISYYSVAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN

Tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta voidaan lieventää yksittäisiin työntekijöihin ja kriisin vaikutuksista eniten kärsiviin aloihin kohdistuvia työllisyysvaikutuksia, jotka johtuvat tuotannon keskeytymisestä tai myynnin romahtamisesta. Työntekijöitä on mahdollisuuksien mukaan suojeltava työttömyydeltä ja ansionmenetyksiltä, sillä heidän ei pitäisi joutua epidemian uhreiksi. Lyhennettyä työaikaa koskevat järjestelyt ovat osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi useissa jäsenvaltioissa, sillä työaikaa väliaikaisesti lyhentämällä on voitu turvata työntekijöiden ansiotulojen jatkuminen. Tämäntyyppisiä järjestelyjä on otettu käyttöön jo 17 jäsenvaltiossa. Voisi olla hyödyllistä laajentaa niiden käyttö koko EU:hun. Kotitalouksien toimeentuloa voidaan tukea myös laajentamalla väliaikaisesti sairauslomakorvauksia tai mukauttamalla työttömyysetuusjärjestelyjä. Myös etätyön edistäminen voi lieventää epidemian vaikutuksia.

EU on valmis tukemaan jäsenvaltioita kaikin mahdollisin keinoin työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi. EU auttaa jo nyt jäsenvaltioita työttömyyden torjunnassa esimerkiksi rakennerahastojen, kuten Euroopan sosiaalirahaston, ja jäljempänä esiteltävän, koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevan uuden investointialoitteen kautta.

Lisäksi komissio nopeuttaa eurooppalaista työttömyysvakuutusjärjestelmää koskevan lainsäädäntöehdotuksensa valmistelua. Ehdotuksen tarkoituksena on tukea työssä olevia ja suojella niitä, jotka ovat menettäneet työpaikkansa vakavien häiriöiden vuoksi. Lisäksi tavoitteena on vähentää jäsenvaltioiden julkiseen talouteen kohdistuvaa painetta ja vahvistaa näin Euroopan sosiaalista ulottuvuutta ja lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Järjestelmän avulla tuettaisiin erityisesti sellaisia kansallisia politiikkatoimia, joiden avulla pyritään turvaamaan työpaikkojen ja osaamisen ylläpitäminen esimerkiksi lyhennettyä työaikaa koskevien järjestelyjen avulla ja/tai helpottamaan työttömien siirtymistä uuteen työhön.

4.3.Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite

Komissio on tänään esittänyt koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevan investointialoitteen, jonka kautta on tarkoitus ohjata 37 miljardia euroa koheesiopolitiikan määrärahoja koronavirusepidemian vaikutusten lieventämiseen. Aloite on määrä toteuttaa kokonaisuudessaan vuoden 2020 aikana poikkeuksellisten ja nopeutettujen menettelyjen avulla.

Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että se luopuu tänä vuonna velvoitteestaan periä EU-mailta takaisin Euroopan rakenne- ja investointirahastoista suoritetut käyttämättä jääneet ennakkomaksut. Tämä määrä on 8 miljardia euroa EU:n talousarviosta, ja jäsenvaltiot voivat täydentää sillä 29 miljardin euron rakennerahastorahoitusta eri puolilla EU:ta. Tämä lisää investointien määrää vuonna 2020.

Lisäksi kriisin torjuntaan olisi osoitettava jopa 28 miljardia euroa niistä vielä kohdentamatta olevista rakennerahastovaroista, jotka sisältyvät kauden 2014–2020 kansallisiin määrärahoihin ja rahoitusosuuksiin. Näin jäsenvaltiot saisivat tarvitsemaansa rahoitusta.

Komissio perustaa korkeimman tason työryhmän, joka varmistaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, että toimia voidaan toteuttaa tältä pohjalta jo lähiviikkoina.

Ehdotuksen keskeinen sisältö on, että kaikki mahdolliset koronavirusepidemian torjuntaan 1. helmikuuta 2020 alkaen käytetyt menot voidaan hyväksyä rahoitettavaksi rakennerahastoista, niin että jäsenvaltiot voivat käyttää varat epidemian torjumiseksi mahdollisimman nopeasti. Lisäksi komissio ehdottaa, että ohjelmien välillä voitaisiin siirtää huomattavia määriä yksinkertaistettua menettelyä noudattaen. Näiden toimenpiteiden avulla jäsenvaltioiden pitäisi voida määritellä painopisteitä uudelleen ja ohjata tukea lähiviikkoina sinne, missä sitä eniten tarvitaan, ja erityisesti

·tukea terveydenhuoltojärjestelmiä esimerkiksi rahoittamalla terveydenhoitotarvikkeiden ja lääkkeiden sekä testaus- ja hoitolaitteiden hankintaa, taudin ehkäisyä, sähköisiä terveyspalveluja sekä suojavarusteiden ja lääkinnällisten laitteiden tarjontaa, jotta terveydenhuoltoalan työskentelyolosuhteita voidaan mukauttaa ja varmistaa, että terveydenhuoltopalvelut ovat haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien saatavilla;

·tarjota yrityksille likviditeettiä, jotta voidaan torjua koronaviruskriisin aiheuttamia lyhytaikaisia rahoitusmarkkinahäiriöitä, esimerkiksi tarjoamalla pk-yrityksille käyttöpääomaa kriisistä johtuvien menetysten korvaamiseksi, kiinnittäen erityistä huomiota niihin sektoreihin, joihin kriisi vaikuttaa erityisen voimakkaasti;

·myöntää väliaikaista tukea lyhennettyä työaikaa koskeville kansallisille järjestelyille, joiden avulla voidaan lieventää kriisin vaikutuksia, yhdessä uudelleenkoulutusta ja uusien taitojen hankkimista koskevien toimenpiteiden kanssa.

Jos ohjelmiin katsotaan tarpeelliseksi tehdä muutoksia, komissio tekee tiiviisti yhteistyötä kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa tähän liittyvien menettelyjen keventämiseksi ja nopeuttamiseksi, ottaen huomioon koronaviruskriisin vaikutukset jäsenvaltioiden hallinnollisiin valmiuksiin.

Jotta koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevasta investointialoitteesta saadaan mahdollisimman suuri hyöty, jäsenvaltioiden olisi voitava panna nämä toimenpiteet täytäntöön ripeästi, minkä lisäksi myös unionin lainsäätäjien on toimittava nopeasti. Näiden ennennäkemättömien olosuhteiden vuoksi komissio kehottaa neuvostoa ja Euroopan parlamenttia hyväksymään tämän komission ehdotuksen nopeassa tahdissa.

Samaan aikaan komissio kohdistaa huomionsa niihin jäsenvaltioihin, joihin kriisi on vaikuttanut eniten, jotta siellä voidaan valmistautua investointialoitteen täytäntöönpanoon. Komissio myös auttaa jäsenvaltioita käyttämään EU-ohjelmiin jo sisältyviä joustomahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Jäsenvaltioita kehotetaan nimittämään kokeneita ministereitä ja virkamiehiä koordinoimaan tähän liittyviä toimia.

Lisäksi komissio ehdottaa, että aloitteen yhteydessä laajennetaan EU:n sosiaalirahaston soveltamisalaa sisällyttämällä siihen kansanterveyskriisi. Vuonna 2020 rahaa on käytettävissä enimmillään 800 miljoonaa euroa. 

Myös Euroopan globalisaatiorahastoa voitaisiin käyttää irtisanottujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien tukemiseen. Vuonna 2020 rahaa on käytettävissä jopa 179 miljoonaa euroa.



5.Valtiontuki

Koska EU:n talousarvio on rajallinen, suurin osa koronaviruksen johdosta toteutettavista finanssipoliittisista toimista on rahoitettava jäsenvaltioiden kansallisista talousarvioista. EU:n valtiontukisääntöjen perusteella jäsenvaltiot voivat toteuttaa nopeita ja tuloksellisia toimia tukeakseen kansalaisia ja yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, joilla on taloudellisia vaikeuksia koronavirusepidemian vuoksi. Samalla ne varmistavat, että valtiontukea saavat juuri ne yritykset, jotka sitä tarvitsevat, ja että vältetään haitallinen tukikilpailu, jossa vauraammat jäsenvaltiot myöntävät yrityksille tukea naapureitaan avokätisemmin, mikä heikentää sosiaalista yhteenkuuluvuutta EU:ssa.

Jäsenvaltiot voivat suunnitella laajoja tukitoimenpiteitä voimassa olevien valtiontukisääntöjen mukaisesti 4 :

·Ensinnäkin jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimenpiteitä, jotka on tarkoitettu kaikkien yritysten hyväksi. Näitä ovat esimerkiksi palkkatuet sekä yritys- ja arvonlisäverojen tai sosiaaliturvamaksujen maksamisen keskeyttäminen. Nämä toimenpiteet lieventävät yritysten taloudellisia paineita välittömästi ja tehokkaasti. Ne jäävät myös valtiontukien valvonnan ulkopuolelle, joten jäsenvaltiot voivat toteuttaa ne välittömästi ilman komission hyväksyntää.

·Toiseksi jäsenvaltiot voivat myöntää taloudellista tukea suoraan kuluttajille esimerkiksi korvaamalla peruutettuja palveluja tai lippuja, jota asianomaiset toimijat eivät korvaa. Myös nämä toimenpiteet jäävät valtiontukien valvonnan ulkopuolelle, joten jäsenvaltiot voivat toteuttaa ne välittömästi ilman komission hyväksyntää.

·Kolmanneksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohtaan perustuvat EU:n valtiontukisäännöt mahdollistavat myös sen, että jäsenvaltiot voivat komission hyväksynnän saatuaan täyttää kiireelliset likviditeettitarpeet ja tukea yrityksiä, joita uhkaa konkurssi koronavirusepidemian vuoksi.

·Neljänneksi jäsenvaltiot voivat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla komission hyväksynnän saatuaan korvata yrityksille vahingot, jotka johtuvat poikkeuksellisista olosuhteista, kuten koronavirusepidemiasta. Tämä tarkoittaa muun muassa toimenpiteitä, joiden nojalla maksetaan korvauksia yrityksille niillä sektoreilla, joilla kriisin vaikutukset ovat erityisen voimakkaat (esim. liikenne, matkailu ja majoitus), ja tapahtumajärjestäjille, jotka ovat joutuneet perumaan tapahtumia epidemian vuoksi.

·Viidenneksi voidaan lisäksi toteuttaa erilaisia toimenpiteitä mm. vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen 5 ja yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 6 nojalla. Myös nämä toimenpiteet voidaan toteuttaa jäsenvaltioissa välittömästi ilman komission hyväksyntää.

Italiassa koronavirusepidemian vaikutukset ovat nyt sen luonteiset ja niin laajat, että edellytykset SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltamiselle täyttyvät. Näin ollen komissio voi hyväksyä uusia kansallisia tukitoimenpiteitä jäsenvaltion talouteen kohdistuvien vakavien häiriöiden korjaamiseksi, koska se katsoo, että Italiassa on tällainen häiriö. Komissio on tehnyt tämän päätelmän useiden eri indikaattoreiden perusteella. Niihin kuuluvat muun muassa odotettu BKT:n supistuminen, määrätyt tiukat julkiset toimenpiteet, kuten tapahtumien kieltäminen, koulujen sulkeminen, liikkumisrajoitukset, julkiseen terveydenhuoltoon kohdistuvat paineet sekä lentojen peruuttaminen ja muiden maiden asettamat matkustusrajoitukset.

Komissio arvioi 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltamisedellytyksiä muiden jäsenvaltioiden osalta vastaavalla tavalla, ottaen huomioon koronavirusepidemian vaikutukset niiden talouteen. Tilanne elää ja muuttuu. Komissio seuraa tilannetta jatkuvasti koko EU:n alueella tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio myös valmistelee erityistä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaan perustuvaa sääntelykehystä, joka hyväksytään tarpeen vaatiessa. Näin tehtiin eräässä poikkeuksellisessa tapauksessa vuoden 2008 finanssikriisin yhteydessä, kun komissio hyväksyi vuonna 2009 ns. tilapäiset puitteet 7 .

Komissio on ottanut käyttöön kaikki tarvittavat menettelylliset helpotukset voidakseen antaa hyväksyntänsä nopeasti. Tarvittaessa päätös voidaan tehdä muutaman päivän kuluessa siitä, kun jäsenvaltiolta on saatu täydellinen valtiontuki-ilmoitus. Komissio on ottanut tätä tarkoitusta varten käyttöön erillisen sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron, joihin jäsenvaltiot voivat osoittaa tiedustelunsa. Jäsenvaltioiden toimien nopeuttamiseksi komissio on valmis toimittamaan mallit, jotka perustuvat aiempiin päätöksiin jäljempänä esitetyistä mahdollisuuksista myöntää tukea yrityksille voimassa olevien EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti.

6.EU:n finanssipoliittisen kehyksen joustavuuden hyödyntäminen täydessä laajuudessaan

Virusepidemian välittömien kielteisten sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi olisi toteutettava kohdennettuja finanssipoliittisia tukitoimenpiteitä 5 jaksossa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa tuen myöntämistä muun muassa sellaisilla aloilla ja alueilla toimiville yrityksille, joilla tuotanto tai myynti on vaarassa keskeytyä ja joihin likviditeettitilanteen kiristyminen sen vuoksi vaikuttaa – näitä ovat erityisesti pk-yritykset. Toimia voivat olla esimerkiksi seuraavat:

·verotoimenpiteet sellaisilla alueilla ja aloilla toimivien yritysten hyväksi, joilla vaikutukset ovat erityisen voimakkaat (esim. yritys- ja arvonlisäverojen sekä sosiaaliturvamaksujen maksamisen lykkääminen; valtion suorittamien maksujen aikaistaminen; verohelpotukset; suora rahoitustuki.)

·pankeille myönnettävät vakuudet, jotta voidaan auttaa yrityksiä saamaan käyttöpääomaa ja vientitakuita; tarvittaessa voidaan toteuttaa lisäksi valvontatoimia.

Nämä finanssipoliittiset toimenpiteet, samoin kuin toimenpiteet työntekijöiden suojaamiseksi ansionmenetyksiltä, on toteutettava kiireellisesti, jotta voidaan tukea taloudellista toimintaa. Toimenpiteiden avulla olisi pyrittävä lieventämään talouden taantumaa. Huolellisesti koordinoitujen julkisen talouden toimenpiteiden avulla olisi pyrittävä torjumaan luottamuksen heikkenemistä ja sen vaikutusta kysyntään. Toteuttamalla määrätietoisia toimia nyt voidaan maksimoida niiden vaikutus tilanteen myöhempään kehitykseen.

Komissio ehdottaa neuvostolle kaikkien EU:n finanssipoliittiseen kehykseen jo sisältyvien joustomahdollisuuksien soveltamista, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa koronavirusepidemian hillitsemisessä ja sen vaikutusten lieventämisessä.

·Komissio ehdottaa neuvostolle, että arvioitaessa EU:n finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista jätetään huomioimatta sellaisten kertaluonteisten finanssipoliittisten toimenpiteiden talousarviovaikutus, jotka on toteutettu koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten tasapainottamiseksi. Vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa voidaan hyväksyä kohdennettuja poikkeuksellisia menoja. Kertaluonteisiksi talousarviomenoiksi voidaan katsoa kiireelliset tukitoimenpiteet, joita tarvitaan i) pandemian rajoittamiseksi ja hoitamiseksi, ii) yritysten ja talouden sektoreiden likviditeetin turvaamiseksi, sekä iii) työpaikkojen ja työntekijöiden toimeentulon turvaamiseksi.

·Komissio katsoo, että nykyiseen tilanteeseen voidaan soveltaa joustavuutta, jotta voidaan ottaa huomioon ”epätavalliset tapahtumat, joihin hallitus ei voi vaikuttaa”. Kun epätavallinen tapahtuma, johon hallitus ei voi vaikuttaa, aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia jäsenvaltion julkisen talouden rahoitusasemaan, jäsenvaltio voi vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla tilapäisesti poiketa vaaditusta julkisen talouden sopeutuksesta. Tätä lauseketta voidaan siten soveltaa myös koronavirusepidemian hillitsemiseksi tarvittaviin poikkeuksellisiin menoihin. Lauseketta voidaan soveltaa erityisesti terveydenhuoltomenoihin ja yrityksille ja työntekijöille kohdennettuihin tukitoimiin, edellyttäen että ne ovat luonteeltaan tilapäisiä ja liittyvät epidemiaan. Komissio noudattaa tätä toimintatapaa esittäessään neuvostolle ehdotuksia ja suosituksia.

·Komissio ehdottaa neuvostolle, että unionin toimielimet mukauttavat jäsenvaltioilta EU:n finanssipoliittisten sääntöjen nojalla vaadittavaa julkisen talouden sopeutusta. Näin voitaisiin ottaa huomioon niiden maakohtaiset tilanteet, jos kasvu on negatiivista tai talouden toimeliaisuus vähenee huomattavasti.

·Komissio on valmis ehdottamaan neuvostolle, että unionin toimielimet soveltavat yleistä poikkeuslauseketta, jotta voidaan ottaa käyttöön yleisempi finanssipoliittinen tuki. Tällä lausekkeella keskeytettäisiin – yhteistyössä neuvoston kanssa – neuvoston suosittelema julkisen talouden sopeuttaminen, jos euroalueen tai koko EU:n talous joutuu vakavaan taantumaan.

7.Päätelmät

Koronavirusepidemian sosioekonomisten vaikutusten hillitseminen edellyttää EU:n päätöksentekijöiltä määrätietoisia toimia, jotka on toteutettava hyvissä ajoin ja koordinoidusti. Tätä varten on olennaisen tärkeää toteuttaa ripeästi tässä tiedonannossa esitetyt toimet. Komissio seuraa tiiviisti tilanteen kehittymistä. Komissio on valmis esittämään kaikki tarvittavat lisäaloitteet.

Tänään ilmoitetut toimenpiteet on laadittu nykytilanteen perusteella.

On kuitenkin tiedostettava, että tilanne muuttuu päivittäin. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että talousnäkymät heikkenevät edelleen.

Unionilla on jo viime finanssikriisin ajoista ollut käytössään vahvat välineet, joiden avulla voidaan tukea jäsenvaltioita ja varmistaa rahoitusmarkkinoiden vakaus. Menneiden vuosien kokemuksista on otettu opiksi, ja olemme nyt valmiit hyödyntämään kaikkia käytettävissä olevia välineitä. Unionin olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimet, jotta koronavirusepidemian ja sen hillitsemiseksi toteutettavien rajoittavien toimenpiteiden vaikutukset kansalaisiin, yrityksiin ja jäsenvaltioiden talouksiin voidaan pitää mahdollisimman pieninä. Tässä tiedonannossa ilmoitettujen koordinoitujen ja vahvojen unionin toimenpiteiden lisäksi käytettävissä on kansallisia toimenpiteitä. Meidän on toimittava yhdessä, hyödyntäen EU:n välineitä parhaalla mahdollisella tavalla solidaarisuuden hengessä.

(1)

Ks. liite 1.

(2)

Ks. liite 2.

(3)

Tuen lähteet ja käyttö:

-500 miljoonan euron ESIR-EU-takuu kohdennetaan COSME-lainatakauksiin – käytettävissä lähiviikkoina;

-100 miljoonan euron ESIR-EU-takuu kohdennetaan pk-yritysten InnovFin-takauksiin – käytettävissä lähiviikkoina;

-250 miljoonaa euroa on jo käytettävissä ESIR-rahaston infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunassa, ja määrä on tarkoitus kohdentaa uudelleen tukemaan pk-yrityksille tarkoitettuja välineitä, mahdollisuuksien mukaan yhdessä EU:n kansallisten kehityspankkien ja -laitosten kanssa;

-150 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen ESIR-rahaston pk-yritysikkunassa pidemmän aikavälin erityistoimia tukevista välineistä lyhyemmän aikavälin toimiin, joilla saadaan aikaan tuloksia nopeammin.

(4)

Tarkempia tietoja erityyppisistä rahoitusvälineistä on liitteessä 3.

(5)

Vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen) mukaan kolmen vuoden aikana myönnettyä enintään 200 000 euron tukea ei katsota valtiontueksi. Maanteiden tavaraliikenteen osalta sallittu määrä on enintään 100 000 euroa kolmen vuoden aikana. Maatalouden osalta sallittu määrä on 25 000 euroa ja kalastuksen osalta 30 000 euroa.

(6)

Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014.

(7)

Tilapäiset yhteisön puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä, alkuperäinen toisinto EUVL C 16, 22.1.2009, s. 1.

Top

Bryssel 13.3.2020

COM(2020) 112 final

LIITTEET

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE JA EURORYHMÄLLE

Koordinoidut taloudelliset toimet covid-19-epidemian vaikutusten lieventämiseksi


LIITE 1 – KORONAVIRUSPANDEMIAN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Euroopan komissio arvioi 13. helmikuuta 2020 julkaisemassaan talven talousennusteessa, että BKT:n kasvu jatkuu EU:ssa ja euroalueella vaimeana vuosina 2020 (1,4 %) ja 2021 (1,2 %). Tuolloin käytettävissä olleiden erittäin rajallisten tietojen takia ennusteeseen sisältyi pieni tilapäinen sokki, joka perustui olettamukseen siitä, että epidemia rajoittuisi Kiinaan ja olisi huipussaan vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä ja että sillä olisi näin ollen hyvin vähän maailmanlaajuisia heijastusvaikutuksia. Ennusteessa kuitenkin todettiin, että viruksen leviäminen aiheuttaa merkittävän heikkenemisriskin sekä maailmantaloudelle että Euroopan taloudelle.

Koronavirusepidemia (covid-19) on nyt muuttunut pandemiaksi, ja komission yksiköt ovat laatineet uudet arviot sen potentiaalisista taloudellisista vaikutuksista. Kyse on skenaariohahmotelmista, ei ennusteesta. Ne on laadittu päivitettyjen olettamusten ja mallintamistekniikoiden avulla. On tarpeen korostaa, että kriisin taloudellisten vaikutusten laajuuteen liittyy edelleen paljon epävarmuustekijöitä, sillä vaikutukset riippuvat muun muassa pandemian leviämisestä ja viranomaisten valmiudesta toimia nopeasti terveyteen kohdistuvien ja taloudellisten seurausten rajoittamiseksi.

Perusskenaario perustuu kahteen olettamukseen:

1) Koska kyseessä on pandemia, koronaviruksen kuolleisuus- ja sairastuvuusluvut Euroopassa ja muualla maailmassa ovat käytettävissä olevien tuoreimpien arvioiden perusteella oletettavasti samankaltaiset. Tämä on tärkeää: Vaikka koronavirus leviää eri tahtiin eri jäsenvaltioissa ja tilanne on tällä hetkellä pahin Italiassa, olettamuksena on, että koronavirus vaikuttaa ajan mittaan samassa määrin kaikkiin jäsenvaltioihin.

2) Jäsenvaltioiden tämänhetkinen epidemiologinen kehitys huomioon ottaen voidaan olettaa, että välttämättömillä rajoituksilla, jotka vaikuttavat työvoiman tarjontaan ja kysyntään eräillä sektoreilla (esim. matkailu, vähittäiskauppa jne.), tulee olemaan suurempi vaikutus kuin Kiinassa havaittiin.

Analyysissa erotetaan toisistaan useita eri kanavia, joiden kautta koronavirusepidemia vaikuttaa Euroopan talouteen. Näihin kuuluvat i) Kiinan talouden taantumaa vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä seurannut sokki; ii) tarjontasokki, joka kohdistuu Euroopan talouteen ja maailmantalouteen toimitusketjuissa esiintyvien häiriöiden ja työntekijöiden poissaolojen seurauksena; iii) kysyntäsokki, joka kohdistuu Euroopan talouteen ja maailmantalouteen sen seurauksena, että kulutuskysyntä vähenee ja epävarmuus vaikuttaa kielteisesti investointisuunnitelmiin; iv) yritysten heikkenevän likviditeetin vaikutus. 

Koronaviruskriisillä arvioidaan olevan erittäin laajoja haittavaikutuksia EU:n ja euroalueen talouteen. Eri kanavien kautta välittyvien suorien vaikutusten arvioidaan heikentävän reaalisen BKT:n kasvua 2,5 prosenttiyksikköä vuonna 2020 verrattuna tilanteeseen ilman pandemiaa. Koska reaalisen BKT:n kasvun ennustettiin olevan EU:ssa 1,4 prosenttia vuonna 2020, tämä merkitsee, että kasvuvauhti saattaa vuonna 2020 hidastua hieman yli –1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Kasvun odotetaan elpyvän vuonna 2021 huomattavasti, ei kuitenkaan täysin alkuperäiselle tasolle.

Eräitä suoria vaikutuksia voidaan kuitenkin tasoittaa vuonna 2020 toteuttamalla ajantasaisia ja tuloksellisia politiikkatoimia, joilla voitaisiin lieventää kielteistä vaikutusta reaaliseen BKT:hen. EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot ottavat parhaillaan käyttöön toimenpiteitä, joilla pyritään lieventämään kriisin taloudellisia vaikutuksia. Toimenpiteillä ei kyetä suojaamaan EU:ta Kiinasta tulevilta kriisin kielteisiltä vaikutuksilta, ja niiden työvoiman tarjontapuolen sokilta suojaava vaikutus on hyvin pieni tai jopa olematon. Niillä voi kuitenkin olla tärkeä rooli kulutuskysynnän vähenemisen ja yritysten likviditeettiongelmien aiheuttamien kielteisten vaikutusten tasoittajina. Mainitut kanavat muodostavat yhdessä hieman yli puolet arvioidusta potentiaalisesta vaikutuksesta kasvuun, joten käytettävissä on tuntuvasti liikkumavaraa taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi. Perusskenaarion mukaan reaalisen BKT:n kasvu jää koronavirusepidemian takia vuonna 2020 nollaan tai painuu jopa huomattavasti sen alapuolelle. EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden koordinoiduilla taloudellisia toimilla on keskeinen merkitys taloudellisten seurausten lieventämisessä. 

Ei myöskään voida sulkea pois epäsuotuisampia skenaarioita, jotka liittyvät pandemian syvempiin vaikutuksiin.

Kuvio 1. Koronaviruspandemian arvioidut vaikutukset EU:n talouteen: skenaario vuonna 2020

Lähde: Komissio



LIITE 2 – LÄÄKINNÄLLISIIN TUOTTEISIIN JA LAITTEISIIN SEKÄ HENKILÖNSUOJAIMIIN LIITTYVÄT KANSALLISET TOIMET

1.TAUSTA JA YHTEISEN LÄHESTYMISTAVAN TARVE

Koronaviruskriisi on ennennäkemätön terveysuhka. Kyse on vakavasta maailmanlaajuisesta uhasta, joka vaikuttaa erittäin vahvasti Eurooppaan.

EU:n jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa asianmukaisten terveystoimenpiteiden toteuttamisesta tämän kriisin yhteydessä. On keskeisen tärkeää, että kaikkien kansallisten toimenpiteiden ensisijaisena tavoitteena on terveyden ja ihmishenkien suojelu EU:n sääntöjä noudattaen. Sisämarkkinasäännöt tukevat tältä osin jäsenvaltioita varmistamalla tehokkuuden, synergian ja eurooppalaisen yhteisvastuullisuuden.

Lääkinnällisten laitteiden ja henkilönsuojainten sisämarkkinat ovat erittäin pitkälle yhdentyneet, samoin niiden arvoketjut ja jakeluverkot. Olennaisen tärkeitä tuotteita ovat muun muassa suojalasit, hengityssuojaimet, hansikkaat ja leikkaussalivaatetus. 1 Kriittisen tärkeiden tuotteiden tarjonnan kokonaismarkkinoiden hyvä organisointi on ainoa keino varmistaa, että tuotteita on niillä, jotka niitä tarvitsevat eniten: kansanterveysjärjestelmät ja erityisesti terveydenhuollon ammattilaiset, kentällä toimivat interventioryhmät ja potilaat.

Tätä varten tarvitaan EU:n tason toimia. Kaikki EU:n valtion- tai hallitusten päämiehet ovat sitoutuneet tähän ja antaneet 10. maaliskuuta 2020 järjestetyn videokonferenssin jälkeen laadituissa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmissä Euroopan komission tehtäväksi keskittää tarveanalyysi ja laatia aloitteita puutteiden ehkäisemiseksi. On varmistettava, että sisämarkkinat toimivat asianmukaisesti ja että vältetään aiheettomat esteet erityisesti hengityssuojainten ja hengityslaitteiden osalta.

Tämän periaatteen mukaisesti komissio on jo järjestänyt henkilönsuojaimia koskevan yhteishankintamenettelyn 20 jäsenvaltion kanssa 28. helmikuuta 2020 käynnistetyn yhteishankintasopimuksen mukaisesti. Riippuen tuotteiden saatavuudesta markkinoilla sekä jäsenvaltioiden raportoimista tarpeista komissio voi käynnistää lisää yhteishankintamenettelyjä.

Toiseksi komissio on yhdessä jäsenvaltioiden ja Euroopan lääkeviraston kanssa perustanut ohjausryhmän seuraamaan koronavirusepidemian mahdollisesti aiheuttamaa lääkepulaa. Lisäksi komissio seuraa tilannetta lääkinnällisten laitteiden koordinointiryhmän ja sen alaryhmien puitteissa. Tämä koskee esimerkiksi erilaisten diagnostisten laitteiden saatavuutta ja toimintaa sekä yhteistyötä diagnostisia testejä koskevien kansallisten lähestymistapojen yhdenmukaistamiseksi. Komissio on myös yhteydessä tärkeimpiin valmistajia edustaviin järjestöihin, muihin talouden toimijoihin, potilasjärjestöihin, laitteiden käyttäjiä edustaviin järjestöihin ja muihin vastaaviin tahoihin.

Kolmanneksi komissio analysoi tarpeita ja tarvittavaa tuotantokapasiteettia Euroopassa varmistaakseen, että henkilönsuojaimia ja lääkkeitä on saatavilla siellä, missä niitä tarvitaan eniten. Komissio tukee toimialan pyrkimyksiä vastata tähän poikkeukselliseen tilanteeseen.

Neljänneksi saattaa olla tarpeen toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että niukkuuden olosuhteissa lääkinnällisiä laitteita ja henkilönsuojaimia varataan markkinoilla ja ohjataan ne eniten tarvitseville. Tätä varten saatetaan tarvita kansallisia toimenpiteitä. Kaikista suunnitteilla olevista kansallisista toimenpiteistä lääkinnällisten laitteiden ja henkilönsuojainten saannin rajoittamiseksi on ilmoitettava komissiolle, joka puolestaan ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille huomautusten esittämistä varten. Komissio perustaa toimien koordinointia varten yhteisen työryhmän. Lisäksi komissio jatkaa kaikkea tarvittavaa koordinointia helpottaakseen tietojenvaihtoa, määrittääkseen tarvittavat synergiat ja edistääkseen kansallisten toimenpiteiden tuloksellista ja johdonmukaista täytäntöönpanoa. Mahdolliset kansalliset rajoittavat toimenpiteet eivät saa estää tai pidättää jäsenvaltioiden alueelle sijoittautuneita yrityksiä osallistumasta yhteisiin hankintamenettelyihin EU:n tasolla.

Eräät jäsenvaltiot ovat jo hyväksyneet tai valmistelevat parhaillaan kansallisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat keskeisen tärkeiden tuotteiden saatavuuteen. Jos toimenpiteitä ei suunnitella hyvin, ne saattavat lieventämisen sijaan pahentaa ongelmia erityisesti, jos niissä keskitytään rajoittamaan tuotteiden rajatylittäviä toimituksia eikä ohjata tuotteita niitä eniten tarvitseville sekä jäsenvaltion sisällä että muualla Euroopassa. Samalla on pyrittävä välttämään turhaa varastointia, paniikkihankintoja ja tuhlaamista muihin kuin ensisijaisiin käyttökohteisiin tai jopa haitallisiin tarkoituksiin asianomaisessa jäsenvaltiossa. Tällaiset kielteiset vaikutukset ovat todennäköisesti vielä voimakkaammat silloin kun rajoitteita määräävät sellaiset jäsenvaltiot, joilla on johtava tai keskeinen markkina-asema henkilönsuojainten ja lääkinnällisten laitteiden tuotannossa, tuonnissa ja jakelussa. Jäsenvaltioiden viimeaikaiset päätökset viennin kieltämisestä tai voimakkaasta rajoittamisesta – erään päätöksen kohteena oli peräti 1 324 tuotetta, mukaan lukien parasetamolivalmisteet ja lääkinnälliset laitteet – pahentavat osaltaan riskiä, että niistä tulee pula muissa jäsenvaltioissa ja vaarantavat siten Euroopassa asuvien ihmisten terveyden. Sen takia niihin olisi puututtava kiireesti.

Komissio muistuttaa jäljempänä asiaa koskevista säännöksistä ja yhteisistä tavoitteista, joita on noudatettava kaikkien kansallisten toimenpiteiden osalta, jotta toimenpiteet olisivat laillisia ja ennen kaikkea tukisivat kaikkien jäsenvaltioiden pyrkimyksiä lieventää koronaviruskriisin riskejä ja vaikutuksia.

2.RAJOITTAVIA KANSALLISIA TOIMENPITEITÄ KOSKEVA SÄÄNTELYKEHYS

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 35 artiklassa kielletään jäsenvaltioiden asettamat viennin rajoitukset. Jäsenvaltiot voivat SEUT-sopimuksen 36 artiklan nojalla toteuttaa toimenpiteitä, jotka ovat perusteltuja ”ihmisten [...] terveyden ja elämän suojelemiseksi”. Tällaisten yksittäisten toimenpiteiden on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia eli asianmukaisia, tarpeen ja oikeasuhteisia tämän tavoitteen saavuttamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että tuotteita on riittävästi tarjolla niitä eniten tarvitseville henkilöille, samalla kun ehkäistään pula elintärkeiksi katsotuista tuotteista tai tällaisen pulan paheneminen kaikkialla EU:ssa. Elintärkeitä tuotteita ovat muun muassa henkilönsuojaimet sekä lääkinnälliset laitteet ja tuotteet. Tämä tarkoittaa erityisesti, että

1.pelkkä vientikielto ei yksin täytä oikeasuhteisuutta koskevaa oikeudellista vaatimusta. Tällainen toimenpide ei itsessään takaa sitä, että tuotteet päätyvät niitä eniten tarvitseville henkilöille. Sen takia ne eivät sovellu Euroopassa asuvien ihmisten terveyden suojelemista koskevan tavoitteen saavuttamiseen. Esimerkiksi vientikielto ei estä sellaisia henkilöitä varastoimasta tai hankkimasta tuotteita, joilla ei ole todellista objektiivista tarvetta, eikä varmista olennaisen tärkeiden tuotteiden kanavoimista sinne, missä niitä tarvitaan eniten, eli tartunnan saaneille henkilöille tai terveydenhuollon laitoksille ja henkilöstölle;

2.toimenpiteet, joille ei ole selkeästi määritelty vain puhtaasti todellisia tarpeita vastaavaa soveltamisalaa, joilla on vankat perustelut ja/tai joiden kesto on rajattu, saattavat pahentaa tarjonnan vähyyden riskiä ja ovat sen takia erittäin todennäköisesti suhteettomia;

3.toimenpiteet, joilla säännellään asianomaisia markkinoita riittävillä mekanismeilla olennaisen tärkeiden tuotteiden ohjaamiseksi sinne, missä niitä tarvitaan eniten sekä jäsenvaltioiden sisällä että hyväksytyille ostajille muissa jäsenvaltioissa, voivat osaltaan edistää yleisesti koordinoitua eurooppalaista lähestymistapaa ihmishenkien pelastamiseksi;

4.hintasääntely saattaa auttaa estämään hintojen jyrkkää nousua ja hinnoittelun väärinkäytöksiä edellyttäen, että sääntöjä sovelletaan yhtäläisesti kaikkiin asianomaisiin elinkeinonharjoittajiin ilman kansallisuuteen tai sijoittautumiseen perustuvaa syrjintää ja että niiden lisäksi sovelletaan muita soveltuvia toimenpiteitä toimitusten kanavoimiseksi tuotteita eniten tarvitseville.



LIITE 3 – VALTIONTUKI

Tuki yrityksille, joilla on akuutteja likviditeettitarpeita ja/tai jotka ovat konkurssin partaalla koronavirusepidemian takia

EU:n valtiontukisääntöjen mukaan (SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohtaan perustuvat komission pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivat) jäsenvaltiot voivat myöntää kiireellistä ja tilapäistä tukea lainatakauksina tai lainoina kaikentyyppisille vaikeuksissa oleville yrityksille. Tällainen tuki kattaisi yritysten odotettavissa olevat toimintatarpeet kuuden kuukauden ajan.

Lisäksi yritykset, jotka eivät (vielä) ole vaikeuksissa, voivat myös saada tukea, jos niillä on kiireellisiä likviditeettitarpeita, jotka johtuvat koronavirusepidemian kaltaisista poikkeuksellisista ja odottamattomista olosuhteista. Edellytyksenä on, että ne täyttävät asiaankuuluvat ehdot, jotka koskevat erityisesti tuensaajalta valtiontakauksesta tai lainasta perittävän korvauksen tasoa.

Yritykset, jotka ovat jo saanet tällaista tukea viimeisten kymmenen vuoden aikana, eivät yleisesti ottaen olisi oikeutettuja lisätukeen. Näin pyritään varmistamaan, ettei taloudellisesti kannattamattomia yrityksiä pidetä keinotekoisesti toiminnassa markkinoilla (tuen ainutkertaisuuden periaate). Komissio on kuitenkin valmis hyväksymään tästä säännöstä poikkeuksia, kun on kyse poikkeuksellisista ja odottamattomista olosuhteista, kuten koronavirusepidemia, kunhan asiasta on annettu erillinen ilmoitus.

Lisäksi jäsenvaltiot voivat pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen mukaisesti ottaa käyttöön erityisiä tukijärjestelmiä pk-yrityksiä ja pienehköjä valtionyrityksiä varten muun muassa niiden akuuttien likviditeettitarpeiden kattamiseksi enintään 18 kuukauden ajan. Esimerkiksi helmikuussa 2019 komissio hyväksyi Irlannin 2 esittämän 400 miljoonan euron tukijärjestelmän, jolla katetaan pk-yritysten akuutteja likviditeetti-, pelastamis- ja rakenneuudistustarpeita brexitiin valmistautumiseksi. Irlannin viranomaiset ovat nyt muuttaneet toimenpiteen tarkoitusta auttaakseen yrityksiä selviämään koronavirusepidemiasta. Vastaavia tukijärjestelmiä on jo käytössä myös muissa jäsenvaltioissa, kuten Puolassa, Ranskassa, Saksassa, Sloveniassa ja Suomessa, sekä eräillä alueilla Belgiassa, Espanjassa ja Itävallassa. Komissio on valmis auttamaan muita jäsenvaltioita ottamaan tarvittaessa nopeasti käyttöön vastaavia järjestelmiä. Jos jäsenvaltiot haluavat kasvattaa hyväksyttyjen tukijärjestelmien talousarvioita koronavirusepidemian takia, komissiolle ei tarvitse tehdä ilmoitusta silloin, kun määrärahat kasvavat vähemmän kuin 20 prosenttia. Jäsenvaltiot voivat siis tehdä lisäyksen suoraan ilman komission osallistumista. Jos määrärahoja on tarkoitus kasvattaa enemmän kuin 20 prosenttia, ilmoitukset voidaan käsitellä yksinkertaistettua arviointimenettelyä noudattaen.

Tuki yrityksille koronavirusepidemian aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan komissio voi hyväksyä jäsenvaltioiden myöntämän valtiontuen, jonka tarkoituksena on korvata luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien suoraan aiheuttama vahinko.

Tapahtuma voidaan luokitella poikkeukselliseksi silloin, kun se on i) odottamaton tai vaikeasti ennakoitavissa; ii) laajuudeltaan / taloudelliselta vaikutukseltaan huomattava; ja iii) erikoislaatuinen eli poikkeaa selvästi markkinoiden tavanomaisista toimintaolosuhteista. Komissio katsoo, että koronavirusepidemia voidaan luokitella tällaiseksi poikkeukselliseksi tapahtumaksi EU:ssa.

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaiset toimenpiteet voidaan kohdentaa tukemaan tiettyjä aloja tukijärjestelmien muodossa tai yksittäisiä yrityksiä. Tämä voi näin ollen tarjota jäsenvaltioille hyvän mahdollisuuden suunnitella tukijärjestelmiä kaikentyyppisille yrityksille aloilla, joilla kriisin vaikutukset ovat erityisen suuret (esim. ilmailu, matkailu ja majoitusala), tai myöntää yksilöllistä tukea tietyille yrityksille.

Jäsenvaltiot voivat hyödyntää aiempia kokemuksia ja tapauskäytäntöä tällaisten järjestelmien suunnittelussa. Esimerkiksi syyskuun 11. päivän terrori-iskujen yhteydessä komissio hyväksyi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuvia Ranskan ja Saksan tukijärjestelmiä, joilla katettiin lentoyhtiöille 11.–14. syyskuuta 2001 aiheutuneita liiketoiminnan tappioita, jotka liittyivät ilmatilan sulkemiseen terrori-iskujen seurauksena. 3 Myös Islannin tulivuorenpurkauksen ja tuhkapilven vuoksi huhtikuussa 2010 komissio hyväksyi Slovenian tukijärjestelmän, jolla katettiin 60 prosenttia lentoyhtiöiden ja lentoasemien taloudellisista tappioista (joita ei olisi ollut ilman katastrofia) katastrofin jälkeisenä aikana siihen saakka, että yritykset kykenivät jälleen toimimaan normaalisti. 4

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla jäsenvaltiot voivat myös maksaa korvauksia esimerkiksi konserttien, festivaalien, urheilu- ja kulttuuritapahtumien ja messujen järjestäjille, jos tapahtumat peruutetaan suoraan jäsenvaltion alueella esiintyvien poikkeuksellisten olosuhteiden seurauksena. Komissio vastaanotti 10. maaliskuuta 2020 Tanskan ilmoituksen (ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa koronavirusepidemiaan liittyvä valtiontuki-ilmoitus) järjestelmästä, jonka puitteissa maksetaan korvauksia koronavirusepidemian takia peruutettujen yli 1 000 osanottajaa käsittävien tapahtumien järjestäjille. Komissio teki päätöksen tämän toimenpiteen hyväksymisestä vuorokauden kuluessa Tanskan ilmoituksen vastaanottamisesta. Se on valmis antamaan tähän toimintamalliin perustuvaa apua myös muille jäsenvaltioille, jotka haluavat ottaa käyttöön vastaavia toimenpiteitä.

Kun on kyse SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla toteutettavista toimenpiteistä, niissä on oltava suora syy-yhteys myönnettävän tuen ja kullekin tuensaajalle poikkeuksellisesta tapahtumasta aiheutuneen vahingon välillä, ja tuki on rajoitettava vahingon korvaamisen kannalta välttämättömään määrään. Komissio on tässä yhteydessä valmis tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa toimivien ratkaisujen löytämiseksi. Niihin voi kuulua esimerkiksi likiarvojen käyttö taloudellisten tappioiden määrittämiseksi EU:n sääntöjen mukaisesti.

(1)

Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat kaikkia näitä välineitä koronavirukselta suojautumisen lisäksi useilla muilla lääketieteellisen hoidon osa-alueilla (hätätapaukset, krooniset sairaudet, tartuntataudit, syöpätaudit, kirurgiset toimenpiteet, potilashoito jne.). Lisäksi niitä tarvitsevat työntekijät useilla elinkeinoaloilla (esim. ympäristönsuojelu, jätehuolto, kemialliset ja biologiset prosessit jne.).

(2)

SA.53350 (2019/N) – Irlanti – Pelastamis- ja rakenneuudistustukijärjestelmän talousarvion lisäys (SA.49040 sellaisena kuin se on muutettuna toimenpiteellä SA.50651 väliaikaisen rakenneuudistustuen kattamiseksi).

(3)

SA 269/2002 – Saksa – Ilmatilan sulkemisesta 11.–14. syyskuuta 2001 aiheutuneiden välittömien vahinkojen korvaaminen; SA 309/2002 – Ranska – Ilmailun turvaaminen – Kustannusten korvaaminen 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen seurauksena.

(4)

SA.32163 – Slovenia – Islannin tulivuorenpurkauksen ja pölypilven vuoksi huhtikuussa 2010 lentoyhtiöille ja lentoasemille aiheutuneiden vahinkojen seurausten korjaaminen.

Top