EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52020DC0014

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE VAHVA SOSIAALINEN EUROOPPA OIKEUDENMUKAISTEN SIIRTYMIEN TOTEUTTAMISEKSI

COM/2020/14 final

Bryssel 14.1.2020

COM(2020) 14 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

VAHVA SOSIAALINEN EUROOPPA OIKEUDENMUKAISTEN SIIRTYMIEN TOTEUTTAMISEKSI











1. Sosiaalisen Euroopan vahvistaminen

 ”Lastemme ja yhteiskuntamme tulevaisuus samoin kuin oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus sanan kaikissa merkityksissä on ihmisille tärkeää.”

- Puheenjohtaja Ursula von der Leyen

Euroopassa on maailman huippua oleva elintaso, maailman parhaimpiin kuuluvat työolot ja maailman tehokkaimpiin kuuluva sosiaalinen suojelu. Nykypäivän eurooppalaisilla on mahdollisuus menestyä ja oikeus ihmisarvoiseen elämään. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on Euroopan sosiaalisen markkinatalouden perusta, ja sillä on keskeinen asema unionissa. Siihen pohjautuu ajatus, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vauraus ovat kulmakiviä rakennettaessa sellaista selviytymiskykyistä yhteiskuntaa, jossa hyvinvointi on maailman huipputasoa, mikä ilmenee myös Euroopan pyrkimyksenä saavuttaa Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet kokonaisuudessaan. Nykypäivän Eurooppa on ainutlaatuinen paikka, jossa vauraus, oikeudenmukaisuus ja kestävä tulevaisuus ovat yhtä tärkeitä tavoitteita.

Nyt on muutoksen aika. Ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen vuoksi meidän on mukautettava talouttamme, teollisuuttamme, liikkumistamme ja työskentelyämme, ostoksiamme ja syömistämme. Eurooppa on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman myötä asettanut tavoitteekseen tulla ensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi maanosaksi vuoteen 2050 mennessä. Tämä on uusi seuraavan vuosikymmenen kasvustrategia, joka luo uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja ja lisää investointeja. Sen avulla on varmistettava, että Euroopassa on edelleen maailman kehittyneimmät sosiaaliturvajärjestelmät ja että Eurooppa on vireä innovoinnin ja kilpailukykyisen yrittäjyyden keskus. Se antaa Euroopalle välineet pyrkiä pidemmälle sikäli kuin on kyse ylöspäin tapahtuvasta lähentymisestä, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja yhteisestä vauraudesta.

Nykypäivän ja huomisen digitaalitaloudessa on keskityttävä ihmisiin. Pelkästään tekoälyn ja robotiikan odotetaan luovan lähes 60 miljoonaa uutta työpaikkaa maailmanlaajuisesti seuraavien viiden vuoden aikana, mutta samalla monet työpaikat muuttuvat tai jopa katoavat. Uudet teknologiat luovat uusia työmahdollisuuksia ja mahdollistavat joustavammat työjärjestelyt, mutta meidän on varmistettava, että nämä uudet työpaikat ovat samalla laadukkaita työpaikkoja ja että ihmisillä on oikeanlaiset taidot ottaa vastaan tällainen työpaikka. Digitaalitalous ei voi tukeutua 1900-luvun oikeudellisiin ja sosiaalisiin sääntöihin. Nyt on tullut aika mukauttaa sosiaaliturvaa ja taata se uudenlaisessa työelämässä sekä mukauttaa verosääntöjä sen varmistamiseksi, että kaikki maksavat oman osuutensa.

Euroopan väestörakenne on muuttumassa. Elämme nykyään pidempään ja terveempinä lääketieteen ja kansanterveyden kehityksen ansiosta. Samalla syntyy uusia tarpeita ja mahdollisuuksia. Seniori- ja hoivatalous tarjoavat monille uusia työpaikkoja ja varmistavat samalla, että vanhukset pysyvät aktiivisina tai saavat tarvitsemaansa hoitoa. Väestön ikääntymisen ja kaupunkeihin siirtymisen vuoksi monilla Euroopan maaseutualueilla väestö vähenee. Kaupunkien ja maaseudun välinen kuilu kasvaa, eikä sitä voida enää jättää huomiotta. Vaikka teknologinen muutos ja energiakäänne tarjoavat mahdollisuuksia, ne eivät ehkä yksinään riitä kuromaan umpeen rikkaiden ja köyhien välistä kuilua, ellemme tue köyhiä alueita niiden pyrkiessä saavuttamaan vauraammat alueet.

Kaikilla eurooppalaisilla pitäisi olla samat mahdollisuudet menestyä – meidän on säilytettävä, mukautettava ja parannettava sitä, mitä vanhempamme ja isovanhempamme ovat rakentaneet. Nykypäivänä 241 miljoonalla ihmisellä EU:ssa on työpaikka, mikä on ennätyksellisen suuri määrä. Tämä luku on kuitenkin vain yksi osa tarinaa. Todellisuus on, että eriarvoisuutta esiintyy edelleen eivätkä kaikki hyödy tästä myönteisestä kehityksestä. Liian monien on edelleen vaikea turvata toimeentulonsa tai he kohtaavat eriarvoisuudesta johtuvia esteitä. Monilla lapsilla ja nuorilla, joilla on liian usein muita heikommat sosioekonomiset lähtökohdat, ei ole mahdollisuutta laadukkaaseen koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Yhä on monia vanhuksia, joilla ei ole mahdollisuutta saada hoitopalveluja. Eriarvoisuus jarruttaa kasvua ja uhkaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Meidän on toimittava nyt, jotta lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus hyötyä oikeudenmukaisesta, vihreästä ja vauraasta tulevaisuudesta ja jotta voidaan varmistaa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.

Nämä muutokset, mahdollisuudet ja haasteet vaikuttavat kaikkiin maihin ja kaikkiin eurooppalaisiin. On järkevää kohdata ne yhdessä ja käydä suoraan käsiksi muutoksiin.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on EU:n vastaus pyrittäessä täyttämään nämä perustavoitteet. Tämän sosiaalisen strategian avulla on tarkoitus varmistaa, että ilmastoneutraaliuuteen, digitalisaatioon ja väestörakenteen muutokseen liittyvät siirtymät ovat sosiaalisesti tasapuolisia ja oikeudenmukaisia.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteena on varmistaa oikeudenmukaisuus kaikkien kansalaisten jokapäiväisessä elämässä, olipa kyse sitten opiskelusta, työskentelystä, työnhausta tai eläkkeelle jäämisestä, asuivatpa he kaupungissa tai maaseudulla, sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Pilarin 20 periaatteen – joista kaikki EU:n toimielimet antoivat julistuksen vuonna 2017 – tavoitteena on parantaa yhtäläisiä mahdollisuuksia ja kaikkien pääsyä työmarkkinoille, oikeudenmukaisia työoloja sekä sosiaalista suojelua ja osallisuutta. Niiden täytäntöönpanossa pidetään kiinni korkeimmalla tasolla tehdystä sitoumuksesta varmistaa, että ihmiset ovat keskeisessä asemassa muutoksista riippumatta eikä ketään jätetä jälkeen. 

Nyt on aika jatkaa toimia ja tehdä sitoumuksesta totta. Valtion- ja hallitusten päämiehet ovat vaatineet pilarin täytäntöönpanoa EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ottaen asianmukaisesti huomioon niiden kunkin toimivallan. 1  Myös Euroopan parlamentti on korostanut, että on tärkeää jatkaa näiden 20 periaatteen täytäntöönpanoa. Puheenjohtaja von der Leyen on vahvistanut aikovansa päättäväisesti esittää toimintasuunnitelman niiden toteuttamiseksi. Onnistuminen riippuu kaikkien toimijoiden toiminnasta kaikilla tasoilla – niin Euroopan kuin kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Tässä tiedonannossa esitetään toimet toimintasuunnitelman laatimiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamiseksi. Siinä esitellään EU:n tason aloitteita, joilla tuetaan pilarin täytäntöönpanoa, ja käynnistetään laaja keskustelu kaikkien EU:n maiden ja alueiden sekä kaikkien kumppaniemme kanssa: Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit, jotka edustavat Euroopan kansalaisia. Neuvosto ja kansalliset hallitukset, jotka edustavat Euroopan maita. Työnantajia ja työntekijöitä edustavat työmarkkinaosapuolet. Kansalaisyhteiskunta, joka tuo julki kansalaisten tärkeinä pitämiä asioita.

Kaikilta osapuolilta saatujen näkemysten pohjalta esitämme alkuvuodesta 2021 toimintasuunnitelman, jossa pilariin kirjatut oikeudet ja periaatteet konkretisoituvat.

Talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla seurataan edelleen edistymistä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamisessa. Tästä vuodesta alkaen ohjausjaksoon sisällytetään Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet siten, että kestävyys ja kansalaisten hyvinvointi ovat talouspolitiikan ja hallinnon keskiössä. Tältä osin vuotuisessa kestävän kasvun strategiassa esitetään EU:n talous- ja työllisyyspoliittinen strategia, joka on linjassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan kirjattujen painopisteiden kanssa. Siinä yhdistyvät makrotalouden vakaus, tuottavuus, oikeudenmukaisuus ja ympäristön kestävyys. Verotuksen rakenteen olisi tuettava työllisyyttä ja kasvua, ja samalla sen olisi oltava ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalisten tavoitteiden mukainen. Epäoikeudenmukainen verotus, myös maailmanlaajuisesti, heikentää maiden kykyä vastata talouksiensa ja kansalaistensa tarpeisiin.

Yhdessä uudistamme Euroopan sosiaalista markkinataloutta, jotta se vastaisi tämän päivän ja tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita ja varmistaisi siirtymien olevan kaikkien kannalta oikeudenmukaiset.



2. Yhtäläiset mahdollisuudet ja työpaikat kaikille

Uusia mahdollisuuksia ihmisille laadukkaan koulutuksen ja osaamisen avulla

Osaaminen on tulevaisuuden avaintekijä. Työpaikan vaihtaminen on yhä yleisempää ja työjärjestelyt aiempaa joustavampia, joten menestyminen edellyttää jatkuvaa oppimista ja taitojen ylläpitoa. Osaamisensa turvin ihmiset voivat hyötyä nopeasti muuttuvasta työelämästä. Puolet nykyisestä työvoimasta joutuu päivittämään osaamistaan seuraavien viiden vuoden aikana. Tällä hetkellä liian monilta nuorilta puuttuvat kuitenkin perustaidot ja digitaaliset taidot, ja liian harvoilla on mahdollisuus kuroa umpeen osaamisvajettaan koulun päättämisen jälkeen. Vain joka kymmenes aikuinen osallistuu tietyn kuukauden aikana jonkinlaiseen koulutukseen, ja se, että täyttämättä on miljoona tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijatyöpaikkaa, jarruttaa investointeja digitalisaatioon. Yli 50 prosenttia yrityksistä, jotka rekrytoivat tai yrittivät rekrytoida tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita vuonna 2018, ilmoitti vaikeuksista avoimien työpaikkojen täyttämisessä.

Koulutus on avaintekijä osaamisen kannalta. Jäsenvaltioiden on mukautettava kansallisia koulutusjärjestelmiään kaikkialla Euroopassa, jotta ne voivat tarjota osallistavaa ja korkealaatuista koulutusta jo varhaisesta iästä alkaen ja tukea ihmisiä näiden ottaessa vastuun jatkuvasta kehityksestään koko työuransa ajan. Virallisten koulutusjärjestelmien ulkopuolella hankittujen taitojen ja osaamisen validoimiseksi tarvitaan lisätoimia. Työpaikalla, vapaaehtoistyössä tai muissa epävirallisissa yhteyksissä hankitut taidot ja kokemukset, jos ne tunnustetaan ja niitä arvostetaan, voivat olla merkittävä voimavara uutta työtä etsiville.

Kansallisten ja aluehallintojen on sen selvittämiseksi, mitä taitoja tarvitaan, tehtävä yhteistyötä niiden kanssa, joilla on asiasta paras käsitys eli työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja kouluttajien kanssa. Epävakailla ja muuttuvilla työmarkkinoilla on olennaisen tärkeää, että kaikilla ihmisillä on laajat avaintaidot, joiden pohjalta heidän on hyvä kehittää sopeutumiskykyään. Lisäksi vahvat kumppanuudet uusia kykyjä etsivien ja niitä kouluttavien välillä yhdessä nykyaikaisten ennustemenetelmien ja tutkinnon suorittaneiden seurannan kanssa voivat ohjata sitä, mitä kannattaa oppia ja miten. Tämä on erityisesti tarpeen alueilla, joilla väestö vähenee ja joilla työnantajat eivät enää löydä ammattitaitoisia työntekijöitä. Tämä on välttämätöntä myös pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille), jotka ovat taloutemme selkäranka. Neljäsosa eurooppalaisista pk-yrityksistä ilmoittaa suurista vaikeuksista kokeneiden työntekijöiden ja johtajien löytämisessä. Yleisesti ottaen tämä on tarpeen kaikkialla, missä digitaaliset ja vihreät siirtymät edellyttävät uudenlaista osaamista. Ammatillisella koulutuksella ja oppisopimuskoulutuksella voidaan edistää niin nuorten kuin aikuistenkin työllistettävyyttä ja vastata yritysten muuttuviin tarpeisiin. Tällaisesta investoimisesta täydennys- ja uudelleenkoulutukseen aiheutuu kustannuksia, jotka on jaettava julkisen sektorin, työnantajien ja asianomaisten henkilöiden kesken. Jotta osaaminen, työllistettävyys ja inhimillinen pääoma olisivat keskeisellä sijalla, komissio päivittää vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä Euroopan osaamisohjelmaa ja esittää ehdotuksen eurooppalaista ammatillista koulutusta koskevaksi suositukseksi. Lisäksi tutkitaan innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla ihmiset voivat hallita omaa oppimistaan ja uraansa, kuten yksilöllistä koulutustiliä työikäisille.

Laadukas koulutus luo yhtäläisiä mahdollisuuksia ja voi katkaista heikkojen oppimistulosten kierteen. Eurooppalainen koulutusalue, jonka on määrä toteutua vuoteen 2025 mennessä, helpottaa oppijoiden liikkumista rajojen yli Euroopassa ja parantaa pääsyä laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen. Komissio jatkaa vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä eurooppalaisen koulutusalueen tavoitteiden kehittämistä ja vahvistaa uudet koulutusyhteistyön puitteet jäsenvaltioiden kanssa. Tässä yhteydessä on määrä kiinnittää enemmän huomiota muun muassa siihen, että nuoret saataisiin suorittamaan ainakin keskiasteen koulutus ja että heillä olisi perustaidot riittävän hyvin hallussa. Erasmus+ ‑ohjelmalla tuetaan ja vahvistetaan edelleen yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, nuorisoalaa ja urheilua Euroopassa, ja sen määrärahoja on lisätty voimakkaasti kaudelle 2021–2027. Tulevaisuudessa tavoitteena on helpottaa muita heikommassa asemassa olevien nuorten osallistumista ohjelmaan ja siten tehdä siitä osallistavampi. Laajentamalla sen käyttöä opettajien, kouluttajien ja tutkijoiden keskuudessa parannetaan sen valmiutta lähentää järjestelmiämme – näin voidaan hyötyä parhaiden käytäntöjen jakamisesta. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalla tuetaan pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen kehittämistä, jotta mahdollistettaisiin näiden teknologioiden käyttöönotto koko taloudessa ja vahvistettaisiin koulutuksen järjestäjien digitaalisia valmiuksia. Tukeakseen jäsenvaltioiden toimia komissio päivittää vuoden 2020 toisella neljänneksellä digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa parantaakseen sekä nuorten että aikuisten digitaalisia taitoja ja varmistaakseen, että jokainen koulutusorganisaatio on valmis digiaikaan.

Nuoret ovat Euroopan tulevaisuus ja ansaitsevat hyvän tulevaisuuden. Vanhemmat haluavat luonnollisesti, että heidän lapsillaan on hyvät työ- ja uranäkymät. Silti liian monet nuoret löytävät usein vain matalapalkkaisia, tilapäisiä ja epätyypillisiä töitä, joissa he eivät pysty kehittämään kykyjään ja suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Vammaisilla nuorilla, maahanmuuttajataustaisilla nuorilla ja nuorilla vanhemmilla on vielä suurempi riski jäädä muista jälkeen. Nuorisotyöttömyyden torjunnan tehostamiseksi komissio esittää vuoden 2020 toisella neljänneksellä ehdotuksensa nuorisotakuun vahvistamiseksi. Nuorisotakuu auttaa jo nyt joka vuosi 3,5:tä miljoonaa nuorta pääsemään koulutukseen tai työelämään. Uusi nuorisotakuu haluaa tavoittaa nuoret ja auttaa heitä kehittämään osaamistaan ja hankkimaan työkokemusta ja erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta merkityksellisiä taitoja.

Ammatillisen liikkuvuuden ja talouden uudistamisen tukeminen

Kaikilla eurooppalaisilla – niin nuorilla kuin vanhoilla – olisi oltava mahdollisuus saada oikea-aikaista ja räätälöityä tukea, myös koulutusta, voidakseen paremmin saada laadukkaan työpaikan tai perustaa yrityksen. Lähes jokainen aikuinen on hakenut työtä jossakin elämänvaiheessa. Joillekin tämä onnistuu heti koulun päättämisen jälkeen ja he siirtyvät helposti työpaikasta toiseen vankan verkoston ja aiempien saavutustensa ansiosta. Muilla on paljon vaikeampaa. Heillä ei välttämättä ole tietoa työmahdollisuuksista, he eivät ehkä pysty löytämään osaamistaan ja kokemustaan vastaavaa työtä tai heillä on vaikea henkilökohtainen tilanne ja perhetilanne. Julkisten ja yksityisten työvoimapalvelujen ei pitäisi tukea ainoastaan työttömiä vaan enenevässä määrin niitä, jotka ovat vaarassa menettää työpaikkansa vanhentuneiden taitojen vuoksi.

Tänään esitetyllä Kestävä Eurooppa -investointiohjelmalla eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman investointiohjelmalla autetaan rahoittamaan siirtymää, joka Euroopalla on edessään. Vihreämpään talouteen siirtymisellä on todennäköisesti suurempi vaikutus joillakin alueilla ja aloilla kuin toisilla. Olennainen osa ohjelmaa on oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, johon kuuluu myös erityinen oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka tukee alueita, joihin siirtymän odotetaan vaikuttavan enemmän, ja auttaa siten varmistamaan, ettei ketään jätetä jälkeen. Se osoittaa, että EU on sitoutunut varmistamaan, että ekologinen ja sosiaalinen kestävyys kulkevat käsi kädessä. Investoinneilla kehitetään uutta taloudellista toimintaa ja luodaan uusia työpaikkoja, pienennetään hiilijalanjälkeä, varmistetaan kohtuuhintainen energia ja vahvistetaan uusien taitojen hankkimista. Lisäksi modernisaatiorahasto mahdollistaa oikeudenmukaisen siirtymän hiilestä riippuvaisilla alueilla tukemalla työntekijöiden uudelleensijoittamista, uudelleenkoulutusta ja ammattitaidon parantamista, koulutusta, työnhakua ja aloittelevia yrityksiä. Solidaarisuuden osoittamiseksi ja tuen tarjoamiseksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille voidaan lisäksi ottaa käyttöön varoja Euroopan globalisaatiorahastosta.

Uusien työpaikkojen luominen

Euroopan talouden kasvu jatkuu jo seitsemättä vuotta. Talouden odotetaan jatkavan kasvuaan vuosina 2020 ja 2021, vaikka kasvunäkymät ovatkin heikentyneet. Työmarkkinat ovat yhä vahvat, ja työttömyys vähenee edelleen, joskin hitaammin.

Euroopan on hyödynnettävä tätä vahvaa perustaa varmistaakseen, että Euroopan sosiaalinen markkinatalous luo tulevinakin vuosina lisää ja parempia työpaikkoja kaikille. Muutoksen ytimessä on vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä esitettävä teollisuusstrategia, jolla on vahva perusta sisämarkkinoilla ja joka antaa yrityksille mahdollisuuden innovoida ja kehittää uutta teknologiaa, edistää kiertotaloutta ja luoda uusia markkinoita. Sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien näkökohtien huomioon ottaminen on olennainen osa strategiaa, jonka ansiosta kaikki kansalaiset, yritykset, alueet ja kaupungit voivat hyötyä teollisuuden muutoksesta. Komissio ehdottaa lisäksi vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä erityistä strategiaa pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille). Niiden osuus on 85 prosenttia viiden viime vuoden aikana luoduista uusista työpaikoista. Innovoinnin edistäminen, rahoituksen varmistaminen ja pk-yritysten kohtaaman byrokratian vähentäminen ovat olennaisen tärkeitä työpaikkojen luomisen kannalta Euroopassa.

Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto plussa ja koheesiorahasto ovat jatkossakin keskeisessä asemassa sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tukemisessa jäsenvaltioissamme, alueillamme ja maaseutualueillamme ja auttavat pysymään mukana maailman digitaalisissa ja vihreissä muutoksissa. Seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevassa komission ehdotuksessa koheesiopolitiikan kokonaismäärärahoiksi vuosiksi 2021–2027 vahvistettiin 373 miljardia euroa käypinä hintoina. Myös Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto edistävät alueellista yhteenkuuluvuutta. Komission ehdotuksessa esitetään myös InvestEU-ohjelmaa, jonka odotetaan saavan liikkeelle 650 miljardin euron investoinnit, joista 50 miljardia euroa sosiaaliseen infrastruktuuriin liittyviin hankkeisiin ja sosiaalisiin investointeihin koulutukseen ja osaamiseen, yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ja mikrorahoitukseen. InvestEU toimii myös edelläkävijänä kumppanuusmalleissa ja uusissa liiketoiminta- ja rahoitusmalleissa, joilla on tarkoitus parantaa sosiaalisia tuloksia, ja sillä hyödynnetään sijoittajien ja hyväntekeväisyyspääoman potentiaalia.

Uusien työpaikkojen luominen on muutakin kuin kasvua. Tämä pätee sitäkin suuremmalla syyllä yhteisötalouteen, joka palvelee sosiaalisia tarpeita. Euroopassa noin 13,6 miljoonaa ihmistä työskentelee yhteisötaloudessa. Yhteisötalouden yritykset ja yhteiskunnalliset organisaatiot voivat saada aikaan sitoutumista, aloitteita ja tuottoa paikallisyhteisöissä ja tuoda kaikki lähemmäs työmarkkinoita. Yhteisötalous tarjoaa innovatiivisia ratkaisuja koulutuksen, terveydenhuollon, energiakäänteen, asumisen ja sosiaalipalvelujen tarjoamisen alalla. Se voi myös olla edelläkävijä paikallisissa vihreissä sopimuksissa luomalla paikallisella tasolla liittoutumia, jotka kokoavat kansalaiset ja yritykset mukaan ilmastosiirtymän toteuttamiseen. Komissio käynnistää vuonna 2021 yhteisötalouden toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on kasvattaa sosiaalisia investointeja ja sosiaalista innovointia sekä lisätä yhteisötalouden yritysten mahdollisuuksia luoda työpaikkoja, myös työmarkkinoilta kauimmas etääntyneille. Sosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoilla voidaan myös varmistaa, että olemassa olevat varat käytetään tavalla, joka tukee osallisuutta esimerkiksi tarjoamalla työmahdollisuuksia vammaisille tai köyhyysvaarassa oleville.

Tasa-arvon edistäminen

Unioni saa vahvuutensa ja yhtenäisyytensä ihmistensä, kulttuuriensa ja perinteidensä moninaisuudesta. Eurooppa voi kuitenkin päästä eteenpäin vain, jos se hyödyntää kaikkia voimavarojaan, kykyjään ja potentiaaliaan. Tämä tarkoittaa sitä, että on luotava oikeudenmukaisempi yhteiskunta, jossa niillä, joilla on samat pyrkimykset, on samat mahdollisuudet toteuttaa ne. Unioni voi ylpeillä joillakin maailman tasa-arvoisimmista yhteiskunnista, mutta paljon on vielä tehtävää. Euroopan on lujitettava sitoutumistaan osallistamiseen ja tasa-arvoon sen kaikissa merkityksissä sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Tasa-arvo on nykyisen komission poliittisen asialistan kärjessä. Sillä on nyt ensimmäistä kertaa erillinen tasa-arvoasioiden salkku ja uusi asiaa käsittelevä työryhmä.

Naisten tilanteeseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Alhaisesta työllisyysasteesta on haittaa taloudelle ja naisille itselleen. Korkeammasta koulutustasosta huolimatta naisilla on miehiä lyhyempi ja rikkonaisempi ura, mikä johtuu usein hoitovelvoitteesta. Heidän uransa etenee hitaammin, ja heidän tulonsa ja eläkkeensä ovat pienemmät vaikka he elävät pidempään. Joillakin aloilla naiset ovat aliedustettuina. Digitaalialalla naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista jää jopa alle viidesosaan. Naiset saavat eläkkeelle jäätyään keskimäärin vain kaksi kolmasosaa miesten eläkkeistä eli ero eläkkeissä on vieläkin suurempi kuin ero palkoissa. Stereotypioiden torjuminen työelämässä on olennaisen tärkeää, jotta naiset voivat edetä urallaan ja saada oikeudenmukaista palkkaa. Lastenhoito- ja pitkäaikaishoitopalvelujen parantaminen on osa ratkaisua sen varmistamiseksi, että hoitovelvoitteet jaetaan tasapuolisemmin naisten ja miesten kesken. Komissio ehdottaa vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä uutta sukupuolten tasa-arvoa koskevaa eurooppalaista strategiaa, jolla pyritään kaventamaan sukupuolten välistä palkkaeroa muun muassa sitovilla palkkauksen avoimuutta koskevilla toimenpiteillä samoin kuin eläke-eroa, edistämään naisten pääsyä työmarkkinoille ja lisäämään naisten määrää yritysten ja organisaatioiden johtotehtävissä.

Ihmisten hyväksi toimiva talous on myös vammaisten hyväksi toimiva talous. Esteettömyyttä koskeva eurooppalainen säädös tarjoaa mahdollisuuksia kehittää esteettömiä tuotteita ja palveluja. Teknologia ja mukautettu työ ja mukautetut työpaikat voivat yhdessä avata mahdollisuuksia vammaisille sekä heidän tarpeitaan palveleville ihmisille ja yrityksille. Vammaisilla on kuitenkin edelleen vaikeuksia koulutukseen, työelämään, sosiaalisen suojelun järjestelmiin ja terveydenhuoltopalveluihin pääsyssä. Heidän on usein myös hankala osallistua aktiivisesti yhteisöjensä poliittiseen tai kulttuurielämään. Komissio jatkaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Komissio esittää vuonna 2021 vahvistetun vammaisstrategian, joka perustuu Euroopan vammaisstrategian 2010–2020 meneillään olevan arvioinnin tuloksiin.

Nopeammat ja tehokkaammat kotouttamisväylät kolmansien maiden kansalaisille voivat hyödyttää heitä suoraan mutta myös työmarkkinoita ja koko yhteiskuntaa. Monet jäsenvaltiot voisivat hyödyntää paremmin heidän osaamistaan ja pätevyyttään ja edistää heidän pääsyään osallistavaan ja laadukkaaseen koulutukseen. Komissio aikoo kotouttamista koskevan vuoden 2016 toimintasuunnitelman pohjalta lisätä tukeaan jäsenvaltioiden ja muiden keskeisten sidosryhmien, kuten paikallis- ja alueviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen sekä työmarkkinaosapuolten, toteuttamille kotouttamistoimenpiteille.

3. Oikeudenmukaiset työolot

Työntekijöillä olisi Euroopassa oltava oikeudenmukainen vähimmäispalkka, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikille työntekijöille EU:ssa asetettaisiin sama vähimmäispalkka. Vähimmäispalkat olisi vahvistettava kansallisten käytäntöjen mukaisesti työehtosopimuksissa tai oikeudellisissa säännöksissä. Hyvin toimivat työehtosopimusneuvottelut työnantajien ja ammattiliittojen välillä ovat tehokas tapa asettaa riittävät ja oikeudenmukaiset vähimmäispalkat, sillä työntekijät ja työnantajat tuntevat parhaiten oman alansa ja alueensa. Komissio käynnistää tänään työmarkkinaosapuolten kuulemisen ensimmäisen vaiheen siitä, miten voidaan varmistaa työntekijöiden oikeudenmukaiset vähimmäispalkat unionissa.

Työssä on kyse muustakin kuin toimeentulon hankkimisesta. Työpaikalla luodaan sosiaalisia suhteita ja työn myötä löydetään oma paikka yhteiskunnassa. Työ antaa myös mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Tämä pätee kuitenkin vain niin kauan kuin työolot ovat oikeudenmukaiset ja ihmisarvoiset. Uusia työmuotoja kehittyy nopeasti, ja niitä vauhdittaa pääasiassa digitaaliteknologia. Ne edistävät kasvua ja työllisyyttä ja käynnistävät innovatiivisia palveluja tarjoamalla joustavuutta ja mahdollisuuksia työntekijöille, itsenäisille ammatinharjoittajille, asiakkaille ja yrityksille. Ne voivat kuitenkin johtaa myös uudenlaiseen epävarmuuteen. Jotta voidaan rakentaa luottamusta digitalisaatiokehitykseen ja hyödyntää sen tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti, uusia liiketoimintamalleja varten tarvitaan selkeämmät säännöt, joilla estetään väärinkäytökset, säilytetään korkeat terveys- ja turvallisuusnormit ja varmistetaan parempi sosiaaliturvan kattavuus. Teknologisen innovoinnin on kuljettava käsi kädessä sosiaalisen innovoinnin kanssa. Eurooppalainen tapa on inhimillinen ja eettinen, ja sen on muovattava tulevaisuuttamme jatkossakin. 

Erityisesti alustatalouden kestävä kasvu edellyttää alustatalouden työntekijöiden työolojen parantamista. Uusi digitaalisia palveluja koskeva säädös, joka esitetään vuoden 2020 jälkipuoliskolla, parantaa digitaalisten alustojen, palvelujen ja tuotteiden vastuu- ja turvallisuussääntöjä ja täydentää digitaalisia sisämarkkinoitamme. Komissio järjestää samaan aikaan myös alustatalouden työtä käsittelevän huippukokouksen, jossa keskustellaan ensisijaisista kysymyksistä ja mahdollisista ratkaisuista, kuten alustatalouden työntekijöiden ammattiasemasta, työoloista ja -ehdoista ja sosiaalisen suojelun saatavuudesta, kollektiivisen edustuksen saatavuudesta ja pääsystä työehtosopimusneuvotteluihin sekä alustatyön rajatylittävistä näkökohdista.

Digitalisaatio ja uudet teknologiat muuttavat myös työpaikkoja. EU:n työntekijät hyötyvät korkeista terveys- ja turvallisuusnormeista. Vaarallisia ja yksitoikkoisia tehtäviä voidaan siirtää ihmisiltä roboteille ja digitaalisten välineiden hoidettaviksi. Muutos voi kuitenkin herättää myös uusia huolia. Uudet työskentelymallit – muiden muassa jatkuva yhteydenpito, lisääntynyt verkko- ja liikkuva työ, käyttöliittymät, työntekijöiden seuranta, rekrytointi ja hallinnointi algoritmeilla – voivat lisätä tuottavuutta, joka on elintason yleisen parantamisen kannalta elintärkeää, mutta niitä olisi kehitettävä siten, että vältetään uudet syrjintä- tai syrjäytymismallit tai työntekijöiden fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen kohdistuvat uudet riskit. Pitääkseen yllä korkeaa vaatimustasoaan komissio aikoo tarkistaa työterveys- ja työturvallisuusstrategiaa ja käsitellä näitä uusia riskejä perinteisempien riskien ohella, kuten altistumista vaarallisille aineille ja työtapaturmien riskiä. 

Oikeudenmukaisissa työoloissa on kyse myös vahvasta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta: työntekijät ja työnantajat voivat löytää yhteisiä ratkaisuja, jotka sopivat parhaiten heidän tarpeisiinsa. Vahvat, edustavat organisaatiot ja niiden oikea-aikainen osallistuminen päätöksentekoon sekä kansallisella että Euroopan tasolla ovat erittäin tärkeitä. Komissio tutkii keinoja edistää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja sekä lisätä ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen valmiuksia EU:n ja kansallisella tasolla. Tehokas vuoropuhelu yritystasolla on sekin ratkaisevan tärkeää erityisesti yritysten uudelleenjärjestelyjen tai merkittävien muutosten yhteydessä. Koska yritykset toimivat yhä useammin yli rajojen, työntekijöiden osallistumista koskevia nykyisiä välineitä, kuten eurooppalaisia yritysneuvostoja, olisi hyödynnettävä täysimääräisesti sellaisen toimintakulttuurin edistämiseksi, jossa työntekijöille tiedotetaan asioista ja heitä kuullaan.

Toisessa EU-maassa tällä hetkellä asuville ja työskenteleville Euroopan kansalaisille oikeudenmukaiset työolot tarkoittavat oikeudenmukaista liikkuvuutta. Verrattuna tilanteeseen kymmenen vuotta sitten kaksinkertainen määrä kansalaisia asuu tai työskentelee toisessa EU-maassa. Miljoonat yritykset, erityisesti pk-yritykset, toimivat yli rajojen. Ne hyötyvät sisämarkkinoista, jotka ovat keskeinen kasvua ja työpaikkoja luova tekijä. EU:n sääntöjen on oltava tarkoituksenmukaisia, jotta voidaan taata, että kaikki tämä tapahtuu oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla, varmistaa oikeudenmukainen kilpailu yritysten välillä, suojella työntekijöiden oikeuksia ja välttää kaksinkertaiset maksut ja sosiaalinen polkumyynti. Vasta perustettu Euroopan työviranomainen tulee olemaan keskeinen väline, jolla helpotetaan EU:n sääntöjen soveltamista ja täytäntöönpanoa tällä alalla ja parannetaan sisämarkkinoiden toimintaa. Se tarjoaa yksityishenkilöille ja työnantajille helposti tietoa toisessa EU-maassa työskentelystä tai toimimisesta ja tukee kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä muun muassa tarkastusten tehostamisessa, pimeän työn torjumisessa ja petosten torjunnassa.

4. Sosiaalinen suojelu ja osallisuus

Korkeatasoisen sosiaalisen suojelun varmistaminen

Ollakseen joustava yhteiskuntasopimuksen on oltava vahvasti solidaarinen. Meidän on tehtävä enemmän niiden tukemiseksi, jotka menettävät työpaikkansa talouteemme vaikuttavien ulkoisten tapahtumien vuoksi, ja edistettävä heidän uudelleenkoulutustaan ja palaamistaan työmarkkinoille. Komissio aikoo ehdottaa eurooppalaista työttömyysvakuutusjärjestelmää, jolla suojellaan kansalaisia ja vähennetään julkiseen talouteen kohdistuvia paineita ulkoisten häiriöiden aikana. 

Sosiaalisen suojelun normeja on myös mukautettava työelämän uusiin realiteetteihin, uudenlaiseen haavoittuvuuteen ja kansalaisten uusiin odotuksiin. Joillakin itsenäisillä ammatinharjoittajilla ja epätyypillisissä työsuhteissa olevilla henkilöillä ei useissa jäsenvaltioissa ole mahdollisuutta saada asianmukaista sosiaalista suojelua. Sosiaalisen suojelun saatavuutta koskevan suosituksen täytäntöönpanolla varmistetaan, että kaikilla on ammattiasemastaan riippumatta suoja työttömyyden, sairauden tai työkyvyttömyyden aikana ja vanhuusiässä tai työtapaturmien sattuessa.

Se, ettei ketään unohdeta, koskee myös kohtuuhintaisen terveydenhuollon saatavuutta. Köyhemmät elävät yleensä kuusi vuotta vähemmän kuin varakkaammat. Terveellisten elämäntapojen, parempien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja potilaskeskeisen terveydenhuollon edistäminen voi tuoda kaikkien saataville kohtuuhintaista ja laadukasta terveydenhuoltoa. EU:n arvoihin ja yleiskattavuuden, solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteisiin perustuvien sosiaalisen suojelun järjestelmien suunnittelu edellyttää uusien ja integroitujen terveys- ja sosiaalipalvelujen mallien kehittämistä. Näin voidaan myös hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla kustannustehokkaita innovaatioita ja vastata todellisiin kansanterveystarpeisiin. Potilaskeskeinen lähestymistapa auttaisi saavuttamaan parempia tuloksia: hoitoa ei tarvitsi esimerkiksi odottaa liian kauan ja sitä voisi saada helposti. Tärkeä tavoite tällä alalla on varmistaa, että Eurooppa torjuu syöpää, joka on yksi tämän vuosisadan suurimmista terveysongelmista ja vaarantaa miljoonien eurooppalaisten hengen. Eurooppa on sitoutunut johtamaan syövän torjuntaa. Komissio käynnistää helmikuussa 2020 Euroopan laajuisen keskustelun tavoitteena esittää vuoden viimeisellä neljänneksellä kunnianhimoinen EU:n syöväntorjuntasuunnitelma, jolla pyritään vähentämään tämän sairauden aiheuttamaa kärsimystä.

Ikääntyminen asettaa haasteita sosiaalisen suojelun järjestelmiemme riittävyydelle. Eläkkeistä saattaa tulla eurooppalaisten enemmistön tärkein tulonlähde. Eliniän pitenemisen myötä ihmisten olisi voitava työskennellä pidempään. Tämä olisi mahdollista parantamalla terveyttä ja kiinnittämällä enemmän huomiota ikääntyneiden työntekijöiden tarpeisiin työpaikalla. Tämä edistäisi myös eläkejärjestelmien kestävyyden ylläpitämistä sekä ammatillisten lisäeläkkeiden ja kolmannen pilarin eläkkeiden vahvistamista. Osa ikääntyvistä tarvitsee kuitenkin erityistä hoitoa. Kohtuuhintaisen ja laadukkaan pitkäaikaishoidon saatavuuden varmistaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan tukea ihmisarvoista elämää vanhuusiässä ja samalla tarttua hoivatalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin luoda työpaikkoja.

Ikääntyminen ei ole ainoa väestökehityksen haaste. Uudet kotitalousmallit, kuten yhden hengen kotitalouksien määrän kasvu, muuttaminen kaupunkeihin, mikä johtaa maaseutualueiden väestökatoon, aivovuoto tai jopa muuttovirrat vaikuttavat kaikki osaltaan EU:n väestörakenteen muuttumiseen. Nykytilanteen kartoittamiseksi komissio esittää vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä raportin väestörakenteen muutoksen vaikutuksista. Raportin jälkeen julkaistaan vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä vihreä kirja ikääntymisestä. Tämän asiakirjan tarkoituksena on käynnistää keskustelu ikääntymisen pitkän aikavälin vaikutuksista erityisesti hoitoon ja eläkkeisiin sekä keinoista edistää aktiivisena ikääntymistä. Kun otetaan huomioon, että vihreät, digitaaliset ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin, väestöraporttia seuraa vuonna 2021 myös maaseutualueita koskeva pitkän aikavälin visio. Tämän pitkän aikavälin vision tavoitteena on tukea maaseutualueita, jotta ne voivat käsitellä omia ainutlaatuisia ongelmiaan, kuten ikääntymistä ja väestökatoa, yhteyksiä, köyhyysriskiä ja palvelujen, sosiaalisen suojelun ja terveydenhuollon rajallista saatavuutta.

Köyhyyden ja syrjäytymisen torjunta

Köyhyyttä on torjuttava, jotta kukaan ei jäisi jälkeen muutoksen aikakaudella. EU:ssa on viime vuosikymmenen aikana nostettu miljoonia ihmisiä köyhyydestä, mutta huolimatta EU:n yhteisestä tavoitteesta nostaa 20 miljoonaa ihmistä köyhyydestä vuoteen 2020 mennessä useampi kuin joka viides eurooppalainen on edelleen vaarassa. Ihmisarvoinen elämä tarkoittaa tarvittavan tuen saamista työnhakuun samoin kuin kohtuuhintaisen ja laadukkaan terveydenhuollon, kunnollisten koulutusmahdollisuuksien, kohtuuhintaisen asunnon sekä kohtuuhintaisten olennaisten tavaroiden ja palvelujen, kuten veden, energian sekä liikenne- ja digitaalisen viestinnän palvelujen, saatavuutta. Työmarkkinoiden ulkopuolella oleville vähimmäistoimeentulojärjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut ovat viimeinen keino, jolla pitäisi voida varmistaa ihmisarvoinen elämä. Kiinteistöjen hinnat ovat nousseet kaikkialla unionissa, minkä vuoksi asuminen ja asumiskustannukset ovat kallistuneet useimpien ihmisten kannalta. Asunnottomuus, joka on asumiskustannusten nousun pahin seuraus, on lisääntymässä useimmissa jäsenvaltioissa. Energiaköyhyys ja vaikeudet investoida nykyaikaisiin kustannuksia säästäviin ratkaisuihin osoittavat, että on seurattava valppaasti hiilineutraaliin talouteen siirtymisen mukanaan tuomia uusia tulonjakoon liittyviä haasteita. 2 Kaikista näistä syistä on tarkasteltava laajasti köyhyyden moninaisia ja toisiinsa liittyviä syitä, pohdittava politiikan eri välineiden vaikutusta ja mietittävä uudelleen jatkotoimia.

Köyhyys vaikuttaa perheissä kaikkiin – niin vanhempiin kuin lapsiin. Köyhien perheiden lapset saavat epäoikeudenmukaisen alun elämässä. Heillä on myöhemmin suurempi terveysongelmien riski ja heidän koulutustasonsa saattaa jäädä matalammaksi, mikä johtaa lopulta takaisin köyhyyteen. Investoiminen laadukkaaseen ja osallistavaan varhaiskasvatukseen ja kouluihin, terveydenhuollon saatavuuteen, ravitsemukseen ja kunnollisiin asuinoloihin voi katkaista tämän negatiivisen kierteen. Komissio esittää vuonna 2021 lapsitakuun sen varmistamiseksi, että lapset saavat tarvitsemansa palvelut ja että heitä tuetaan aikuisikään asti. 

Monille EU:ssa asuville romaneille ennakkoluulot ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat arkipäivää, vaikka syrjintä on EU-maissa kielletty. Romanien syrjäytyminen edellyttää pitkäaikaisia sitoumuksia kaikilla tasoilla. EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille on tuottanut joitakin myönteisiä tuloksia. Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä esitetään romanien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta koskeva seuranta-aloite, joka perustuu puitekehyksen arvioinnin tuloksiin. 

5. Eurooppalaisten arvojen edistäminen maailmassa

Euroopan olisi käytettävä poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaansa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi muualla maailmassa. Kansainvälinen yhteistyö, kehitysyhteistyöpolitiikka ja kauppapolitiikka luovat kasvua, työpaikkoja ja vaurautta sekä Euroopassa että kumppaneidemme piirissä. Kauppa on muutakin kuin vain tavaroiden ja palvelujen vaihtoa. Se on Euroopalle myös strateginen voimavara. Sen avulla voimme luoda kumppanuuksia, suojata markkinoitamme epäreiluilta käytännöiltä ja varmistaa kansainvälisesti sovittujen normien noudattamisen. Komissio pyrkii vahvaan, avoimeen ja reiluun kauppaan. Jokaiseen uuteen kattavaan kahdenväliseen sopimukseen sisällytetään kestävää kehitystä koskeva luku ja tiukimmat ilmasto-, ympäristö- ja työsuojelunormit – lapsityövoiman käyttöä koskee nollatoleranssipolitiikka – jotta voidaan varmistaa asianmukaiset tasapuoliset toimintaedellytykset kauppakumppaneidemme kanssa. Komissio aikoo myös vahvistaa vuoropuhelua erityisesti Länsi-Balkanin maiden kanssa edistääkseen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa alueella.

Euroopan olisi myös omaksuttava tiukka kanta voimassa olevien sopimusten tai kauppajärjestelyjen täytäntöönpanoon työntekijöiden oikeuksia koskevien kansainvälisesti hyväksyttyjen normien edistämiseksi ja suojaamiseksi. Komissio nimittää EU:n kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen seuraamaan ja parantamaan kauppasopimusten noudattamista ja tekee yhteistyötä kauppakumppaneidensa kanssa sitoumusten tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. EU seuraa tiiviisti kauppasopimuksissamme vahvistettujen ilmaston, ympäristön ja työntekijöiden suojelua koskevien normien täytäntöönpanoa ja soveltaa nollatoleranssia lapsityövoiman käyttöön.

6. Yhteistyö

Tällä tiedonannolla käynnistetään laaja keskustelu kaikkien EU-maiden ja alueiden sekä kaikkien kumppaniemme kanssa. Siinä esitetään useita aloitteita, jotka on määrä toteuttaa EU:n tasolla tulevina kuukausina ja joilla edistetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa.

Toiminta pelkästään EU:n tasolla ei kuitenkaan riitä. Uusien teknologioiden vaikutusten selkiytyessä, ilmastotoimista johtuvien tulosten ulottuessa jokapäiväiseen elämäämme ja väestönkehitykseen kohdistuvien paineiden kasvaessa meidän on jatkuvasti mukautettava ja vahvistettava toimiamme kaikilla tasoilla. Onnistumisen avain on usein kansallisten, alue- ja paikallisviranomaisten sekä kaikilla eri tasoilla vaikuttavien työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien sidosryhmien käsissä niiden pyrkiessä yhdessä EU-tason kanssa saamaan aikaan tuloksia.

Komissio kehottaa tämän vuoksi kaikkia EU-tason, kansallisia, alue- ja paikallisviranomaisia ja kumppaneita esittämään näkemyksensä tarvittavista lisätoimista marraskuuhun 2020 mennessä ja tekemään omat konkreettiset sitoumuksensa pilarin toteuttamiseksi. Komission tavoitteena on koko vuoden 2020 ajan kaikkien kumppaneidensa eli Euroopan parlamentin, neuvoston, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen aktiivinen sitoutuminen ja osallistuminen. Näkemyksiä ja sitoumuksia voi esittää verkkosivulla ”yoursay-socialeurope” 3 .

Tavoitteena on laatia yhdessä toimintasuunnitelma, jossa otetaan huomioon kaikki kannanotot ja jota ehdotetaan hyväksyttäväksi korkeimmalla poliittisella tasolla.

(1)

Eurooppa-neuvoston päätelmät – Uusi strateginen ohjelma 2019–2024 [viite], kesäkuu 2019.

(2)

 Kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ilmoitettiin, komissio esittää vuonna 2020 energiaköyhyyttä koskevia suuntaviivoja.

(3)

  https://ec.europa.eu/social/yoursay-socialeurope

 

Top

Bryssel 14.1.2020

COM(2020) 14 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

VAHVA SOSIAALINEN EUROOPPA OIKEUDENMUKAISTEN SIIRTYMIEN TOTEUTTAMISEKSI


Liite: Komission aloitteet

Vuoden 2020 ensimmäinen neljännes

vähimmäispalkkoja koskevan työmarkkinaosapuolten kuulemisen ensimmäinen vaihe

kestävä Eurooppa -investointiohjelma – Euroopan vihreän kehityksen ohjelman investointiohjelma

oikeudenmukaisen siirtymän rahasto

sukupuolten tasa-arvoa koskeva eurooppalainen strategia, jota seuraavat sitovat palkkauksen avoimuutta koskevat toimenpiteet

päivitetty osaamisohjelma Euroopalle

teollisuusstrategia

pk-yritysstrategia

väestöraportti

Vuoden 2020 toinen neljännes

vahvistettu nuorisotakuu

päivitetty digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma

Vuoden 2020 kolmas neljännes

alustatalouden työtä käsittelevä huippukokous

eurooppalainen koulutusalue

Vuoden 2020 viimeinen neljännes

digitaalisia palveluja koskeva säädös

vihreä kirja ikääntymisestä

eu:n syöväntorjuntasuunnitelma

romanien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta koskeva aloite

eurooppalainen työttömyysvakuutusjärjestelmä

2021

euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskeva toimintasuunnitelma

lapsitakuu

yhteisötalouden toimintasuunnitelma

vammaisstrategia

pitkän aikavälin visio maaseutualueita varten

Top