52020AE4987

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52020AE4987 - EN

Document 52020AE4987

Help

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta” (COM(2020) 569 final – 2020/260 NLE)

EESC 2020/04987

OJ C 123, 9.4.2021, p. 7–11 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

9.4.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 123/7

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta”

(COM(2020) 569 final – 2020/260 NLE)

(2021/C 123/02)

Esittelijä:

Louise GRABO

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvosto, 26.10.2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artikla ja 188 artiklan ensimmäinen kohta
Vastaava jaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	11.12.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	27.01.2021
Täysistunnon nro	557
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	240/0/5

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK vahvistaa tämän strategisen aloitteen pätevyyden ja Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen lisäarvon konkreettisena askeleena, joka on sopusoinnussa Euroopan unionin pilvipalvelustrategian kanssa ja joka on erottamaton osa laajempaa EU:n strategiaa (johon sisältyy muun muassa kyberturvallisuus, digitaaliset sisämarkkinat, eurooppalainen gigabittiyhteiskunta, avoin tiede, EU4Health-ohjelma ja rescEU).

1.2

ETSK katsoo, että EU:n viime vuosina ja vielä covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen tekemät investoinnit maailmanluokan supertietokoneiden hankkimiseksi ja käyttämiseksi eivät ole vielä optimaalisella tasolla verrattuna EU:n kilpailijoihin (mm. Yhdysvallat ja Kiina). Lisäresurssit ja -investoinnit ovat tarpeen, myös EU:n jäsenvaltioiden taholta, ja erityisesti niiden, joiden edistyminen ja/tai osallistuminen alalla on vähäisempää. On erittäin tärkeää, että nämä resurssit yhdistetään johdonmukaisiin EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmiin ja seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen 2021–2027, elpymis- ja palautumistukiväline mukaan luettuna, jotta EU voisi kilpailla suurteholaskentasovelluksissa maailmanlaajuisesti.

1.3

ETSK kannattaa uudistetun EU:n teollisuusstrategian ja siihen sisältyvän pk-yritysstrategian teollista lähestymistapaa pientehomikrosirujen seuraavan sukupolven kehittämiseksi Euroopassa, mikä vähentäisi EU:n riippuvuutta tuonnista ja turvaisi huippuluokan suurteholaskentaan liittyvän teknologian ja osaamisen saatavuuden.

1.4

ETSK kehottaa komissiota tehostamaan pyrkimyksiään laatia ”monivuotinen etenemissuunnitelma”, jonka avulla voidaan taata EU:n kansalaisyhteiskunnan sitoutuminen asiaan ja hankkia käytännön panos asiaankuuluville yhteisyrityksen hallinnon tasoille strategisilla aloilla (terveyteen liittyvät ennalta ehkäisevät varhaisvaroitusjärjestelmät, valmius, pilottiohjelmat, jotka koskevat koulutusta katastrofiriskien lieventämisessä ja kyberturvallisuuden alalla). Tätä varten on olemassa olevien suurteholaskennan osaamiskeskusten ja digitaali-innovointikeskittymien lisäksi kiireellisesti integroitava kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän pysyvän vuoropuhelun tuottama lisäarvo ja kerrannaisvaikutus yhteisyrityksen nykyisiin neuvoa-antaviin ryhmiin. ETSK olisi luonteeltaan ihanteellinen kumppani järjestämään avoin EU:n vuotuinen Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen vuoropuhelufoorumi, johon liittyisi valistuskampanjoita, joihin tiede- ja osaamisverkostot, työmarkkinaosapuolet ja talouselämän toimijat, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja tiedotusvälineet osallistuisivat aktiivisesti.

1.5

ETSK katsoo, että on kerättävä palautetta EU:n kansalaisyhteiskunnalta, jotta EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot voivat paremmin seurata, selittää ja edistää Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen tuottamaa lyhyen ja keskipitkän aikavälin lisäarvoa sekä niitä alakohtaisia hyötyjä ja mahdollisuuksia, joita se oikeudellisena ja strategisena välineenä tarjoaa. Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen ei pitäisi hyödyttää ainoastaan tiede- ja tutkimusyhteisöjä, vaan sen olisi myös taattava asianomaisten välittäjien, kuten julkisten laitosten, EU:n työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, teollisuuden sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) etujärjestöjen ja arvoketjun toimijoiden, suurempi sitoutuminen ja osallistuminen ohjelmistosovellusten kehittämiseen, tarjottava pääsy käsiksi erityisesti pienille maille tärkeään infrastruktuuriin ja lisättävä luontoissuorituksia suurteholaskennan yhteisyritykselle.

1.6

ETSK pitää tervetulleena, että kahdesta julkisen ja yksityisen sektorin sopimusperusteiseen kumppanuuteen osallistuvasta yhteenliittymästä voisi tulla ensimmäiset yksityiset osakkaat, mikä on olennaisen tärkeää EU:n elinkeinoelämän heti alusta pitäen käynnistyvän yhteisyritykseen osallistumisen kannalta. Tämä koskee erityisesti mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä, jotka tarjoavat kilpailukykyisiä ratkaisuja ja mukautumiskykyä, mutta vaarana on, että ne suljetaan syrjään tai ne joutuvat kärsimään julkisten hankintojen markkinoilla, jos niistä ei säädetä asianmukaisesti erityisessä oikeudellisessa tekstissä ja/tai jos niitä oteta huomioon olemassa olevissa konsortiomuodoissa. ETSK korostaa, että on tärkeää nykyaikaistaa julkisia hankintoja koskevien nimenomaisten menettelyjen ja myöntämisperusteiden määrittämistä, jotta helpotetaan nykyisten tai uusien pk-yritysklustereiden osallistamista tähän EU:n asetukseen yhteisyrityksestä (1), joka kattaa perinteiset suurteholaskennan supertietokoneet ja ohjelmistosovellukset mutta myös kvanttitietokoneiden ja simulaattoreiden hankinnan.

1.7

ETSK pitää lisäkumppaneiden mahdollisuutta tervetulleena, mutta painottaa myös, että jokaisen uuden kumppanin, ja erityisesti EU:n ulkopuolelta olevien kumppaneiden, on täytettävä vastavuoroisuuden vaatimus.

1.8

EU:n tulisi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen kehittämän teknologian tarjoamaa mahdollisuutta asiaan liittyvien Euroopan teollisuussektoreiden kehittämiseksi siten, että ne kattavat koko tuotantoketjun (suunnittelu, valmistus, täytäntöönpano ja soveltaminen).

1.9

EU:n olisi asetettava välitavoitteeksi saavuttaa kyky suurteholaskennan suunnitteluun ja tuottamiseen eurooppalaista teknologiaa käyttäen.

2. Yleistä

2.1

Euroopan komissio hyväksyi 10. maaliskuuta 2020 tiedonannon ”Euroopan uusi teollisuusstrategia”, jossa EU:lle asetettiin kunnianhimoinen teollisuusstrategia, jonka tavoitteena on johtaa siirtymiä kohti ilmastoneutraaliutta ja digitalisaatiota. Tiedonannossaan komissio korostaa tarvetta vahvistaa Euroopan teollisuuden tulevaisuuden kannalta strategisen tärkeiden keskeisten mahdollistavien teknologioiden kehittämistä. Näihin teknologioihin kuuluvat muun muassa suurtehotietokoneet ja kvanttiteknologiat. Komission sittemmin 27. toukokuuta 2020 antamassa tiedonannossa ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” (2) suurteholaskennan sovellukset todetaan strategiseksi digitaaliseksi valmiudeksi, joka tulee olemaan painopisteenä Euroopan elpymisen investointilähteissä, kuten elpymis- ja palautumistukivälineessä, InvestEU-ohjelmassa ja strategisten investointien välineessä.

2.2

Eurooppalaisen suurteholaskennan yhteisyrityksen sovellusten avulla voidaan ratkaista erittäin monimutkaisia ja vaativia ongelmia käyttäen niin kutsuttuja ”supertietokoneita”, joiden laskentateho on äärimmäisen suuri. Ne ovat nykyisin keskeinen tekijä tiedettä, teollisuutta, biologisia riskejä ja (kyber)terrorismin uhkaa koskevien strategioiden maailmanlaajuisen johtajuuden kannalta ja ovat näin ollen olennaisen tärkeitä kansallisen turvallisuuden, maanpuolustuksen ja geopoliittisten haasteiden kannalta ja yleisemmin yhteiskuntamme digitalisaation ja vihreän siirtymän kannalta. Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen sovellukset tukevat myös datataloutta ja antavat sellaisille keskeisille teknologioille kuten tekoälylle, data-analytiikalle ja kyberturvallisuudelle mahdollisuuden hyödyntää massadatan valtavaa potentiaalia.

2.3

Lisäksi suurteholaskennasta on tulossa maailmanlaajuisesti yhä tärkeämpi julkista päätöksentekoa tukeva väline, jonka avulla voidaan simuloida eri skenaarioita ja tukea yhteisiä maailmanlaajuisia ja alueellisia valmiustoimia ja tietoverkostoja, jotka liittyvät luonnonkatastrofeihin (mm. tsunamit, tulvat, palot ja maanjäristykset) sekä ihmisen aiheuttamiin uhkiin (mm. teollisuusriskit). Tässä yhteydessä Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen järjestelmien tarjoamat hyödyt ja lisäarvo ovat vieläkin suuremmat silloin, kun useita riskejä syntyy samanaikaisesti, mikä voi vaikuttaa erittäin kielteisesti yhteiskuntiin.

2.4

Euroopan suurteholaskennan yhteisyritykseen osallistuu useita teollisuuden aloja, jotta voidaan toteuttaa innovaatioita ja laajentaa arvokkaampiin tuotteisiin ja palveluihin, joita voidaan saattaa sisämarkkinoille ja globaaleille markkinoille, mikä yhdessä muiden kehittyneiden digitaaliteknologioiden kanssa avaa mahdollisuuksia uusille teollisille sovelluksille.

2.5

Suurteholaskennan sovellukset ja infrastruktuurit ovat olennaisen tärkeitä lähes kaikilla tutkimusaloilla perustutkimukseen keskittyvästä fysiikasta biolääketieteeseen, ja ne mahdollistavat syvemmän tieteellisen ymmärryksen ja läpimurrot.

2.6

Suurteholaskentaa käytetään covid-19-pandemian yhteydessä, usein yhdistettynä tekoälyyn, nopeuttamaan uusien lääkkeiden kehittämistä, viruksen leviämisen ennustamisessa, niukkojen lääkintäresurssien suunnittelussa ja jakamisessa sekä rajoittamistoimenpiteiden vaikuttavuuden ja epidemian jälkeisten skenaarioiden ennakoinnissa.

2.7

Suurteholaskenta on olennainen väline myös tutkijoille ja päätöksentekijöille merkittävien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa ilmastonmuutoksesta, muuttoliikkeestä, älykkäästä ja vihreästä kehityksestä sekä kestävästä maataloudesta aina yksilöllistettyyn lääketieteeseen ja kriisinhallintaan niin EU:ssa kuin naapurimaissa ja kolmansissa maissa.

2.8

Komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (3) mukaan Eurooppa on ollut ja on edelleen maailman kärjessä suurteholaskentasovellusten alalla, mutta sen supertietokoneinfrastruktuuri on jäämässä jälkeen maailmanlaajuisessa arvoasteikossa.

2.9

Laajasti hyväksytty suurteholaskennan alueellisen kilpailukyvyn pääindikaattori on maailman supertietokoneiden ”top-10”- ja ”top-500”-listoilla olevien järjestelmien määrä kullakin maailman alueella.

2.10

Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen vaikutustenarvioinnissa ja Euroopan investointipankin tutkimuksessa (4) määritelty perusasetelma on seuraava: Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen vaikutustenarvioinnissa todettiin suurimman ongelman olevan se, ettei EU:lla ole maailman parhaita supertietokoneita. Tällä hetkellä yksikään maailman kymmenestä johtavasta supertietokoneesta ei sijaitse Euroopassa. EU:n ja jäsenvaltioiden yhteen lasketut investoinnit suurteholaskentateknologian tarjontaan ja infrastruktuureihin ovat selvästi riittämättömät verrattuna Yhdysvaltoihin, Kiinaan tai Japaniin.

2.11

Seuraavien vuosien aikana Euroopan johtava asema datataloudessa, sen tieteellinen huippuosaaminen ja sen teollisuuden kilpailukyky tulevat riippumaan yhä enemmän sen kyvystä kehittää keskeisiä suurteholaskentateknologioita, tarjota käyttöön maailmanluokan supertietokone- ja datainfrastruktuurit ja säilyttää nykyinen huippuosaaminen suurteholaskennan soveltamisessa. Jotta tämä toteutuisi, on sovellettava yleiseurooppalaista strategista lähestymistapaa yhteisyritysten avulla.

2.12

Ensimmäinen Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys perustettiin lokakuussa 2018 oikeudelliseksi kehykseksi ja rahoituskehykseksi, joka kerää yhteen resursseja EU:lta, 32 maalta ja kahdelta yksityiseltä jäseneltä: suurteholaskennan eurooppalaiselta teknologiayhteisöltä (ETP4HPC) ja Big Data Value Association (BDVA) -yhteenliittymältä.

2.13

Tähän mennessä yhteisyritys on käyttänyt strategisiin investointeihinsa vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen varoja. Toimittuaan 20 kuukautta se on lisännyt merkittävästi suurteholaskentaan Euroopan tasolla tehtyjä investointeja ja alkanut toteuttaa tehtäväänsä Euroopan palauttamiseksi suurteholaskennan johtoasemaan. Vuoden 2020 loppuun mennessä se ottaa käyttöön maailmanluokan supertietokone- ja datainfrastruktuurin, joka on julkisten ja yksityisten toimijoiden käytössä kaikkialla Euroopassa. Sen investoinneilla tuetaan kaikkialla Euroopassa myös suurteholaskennan osaamiskeskuksia, jotka varmistavat, että suurteholaskenta on laajasti käytettävissä unionissa, ja tarjoavat erityispalveluja ja -resursseja teolliseen innovointiin (myös pk-yrityksille) ja suurteholaskentaan liittyvien taitojen kehittämiseen sekä suurteholaskennan kriittisiin laitteistoihin ja ohjelmistoihin liittyviä teknologioita ja sovelluksia koskevaan tutkimukseen ja innovointiin. Tämä lisää EU:n kykyä tuottaa innovatiivista suurteholaskentateknologiaa.

2.14

Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta vuonna 2018 annetussa neuvoston asetuksessa (5) asetettiin tavoitteeksi saavuttaa seuraava supertietokoneiden suorituskyvyn haamuraja eli eksa-luokan suorituskyky. Ks. johdanto-osan 12 kappale: ”Yhteisyritys olisi perustettava ja sen olisi aloitettava toimintansa viimeistään vuoden 2019 alkupuolella, jotta unionin käytössä olisi tavoitteen mukaisesti esi-eksa-luokan infrastruktuuri vuoteen 2020 mennessä ja jotta voitaisiin kehittää tarvittavat teknologiat ja sovellukset eksa-luokan suorituskyvyn saavuttamiseksi vuosien 2023–2025 paikkeilla”. Tämä laskentatehon kasvu saataisiin myös kvanttitietokoneiden käyttöönotosta ja siirtymisestä jälki-eksa-luokan teknologioihin.

2.15

Ehdotettu asetus on olennaisilta osiltaan jatkoa neuvoston asetuksella (EU) 2018/1488 aloitetulle toiminnalle. Siinä tehdään vuoden 2018 asetukseen tiettyjä muutoksia sen sovittamiseksi seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin ja komission painopisteisiin. Samalla mahdollistetaan yhteisyrityksen rahoitus uuden vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmista.

2.16

Euroopan komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa (SWD(2020) 179 final) analysoidaan keskeisten sosioekonomisten ja teknologisten tekijöiden ja käyttäjien vaatimusten kehitystä, joka vaikuttaa suurteholaskennan ja datainfrastruktuurien sekä teknologioiden ja sovellusten tulevaan edistykseen EU:ssa ja maailmanlaajuisesti, ottaen huomioon EU:n vuosien 2020–2025 poliittiset painopisteet.

2.17

Suurteholaskentaa käytetään yli 800 tieteellisessä, teollisessa ja julkisen sektorin sovelluksessa, joilla on tärkeä rooli teollisuuden innovointikyvyn lisäämisessä, tieteen edistämisessä ja ihmisten elämänlaadun parantamisessa. Euroopalla on nykyisin johtoasema suurteholaskennan soveltamisessa monilla eri aloilla, kuten yksilöllistetyssä lääketieteessä, sään ennustamisessa, uusien lentokoneiden, autojen, materiaalien ja lääkkeiden suunnittelussa sekä energia-alalla, koneenrakennuksessa ja valmistusteollisuudessa.

2.18

Ehdotetun yhteisyrityksen hallinnointi ja äänioikeuksien jakautuminen ovat yhä neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1488 määritellyn mukaiset. Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys jatkaa suurteholaskennan strategisen etenemissuunnitelman toteuttamista sellaisena kuin tämä suunnitelma on määritelty Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavan ryhmän (RIAG) ja Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen neuvoa-antavan infrastruktuuriryhmän (INFRAG) strategisissa tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissa sekä Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen yksityisten osakkaiden suurteholaskennan ekosysteemin luomista koskevassa strategisessa tutkimusohjelmassa. Unionin rahallinen panostus yhteisyritykseen vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi [XXX] euroa, minkä lisäksi tulisi yhteensä vähintään saman suuruinen summa Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen osallistujavaltioilta ja yksityisiltä osakkailta. Yhteisyritys käyttää nämä varat pääasiassa yllä mainittujen viiden pilarin mukaisen toimintansa toteuttamiseen.

2.19

Ehdotetun Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen tärkeimmät odotetut tulokset seuraavan vuosikymmenen aikana ovat muun muassa seuraavat:

—

yhdistetty, turvallinen ja erittäin tiiviisti verkottunut Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys ja datainfrastruktuuri, johon kuuluu keskitason supertietokoneita ja vähintään kaksi huippuluokan eksa-luokan ja kaksi huippuluokan jälki-eksa-luokan järjestelmää (siten, että vähintään yksi kummankin kategorian järjestelmistä on rakennettu eurooppalaisella teknologialla)

—	hybridilaskentainfrastruktuureja, joihin sisältyy kehittyneitä laskentajärjestelmiä

—	kvanttisimulaattoreita ja kvanttitietokoneita suurteholaskentainfrastruktuureissa

—	turvallinen pilviperustainen suurteholaskenta- ja datainfrastruktuuri eurooppalaisille yksityisille käyttäjille

—	suurteholaskennan mahdollistamia valmiuksia ja palveluja, jotka perustuvat tutkijoille, teollisuudelle ja julkiselle sektorille tarkoitettuihin julkisiin eurooppalaisiin data-avaruuksiin

—	seuraavan sukupolven teknologian osatekijät (laitteistot ja ohjelmistot) ja niiden integroiminen innovatiivisiin eksa-luokan ja jälki-eksa-luokan suurteholaskenta-arkkitehtuureihin

—	suurteholaskentasovellusten osaamiskeskukset ja suurteholaskentaohjelmistojen teollistaminen supertietokoneiden tulevia sukupolvia varten optimoitujen uudenlaisten algoritmien, koodien ja välineiden avulla

—	suurimittaisia teollisia pilottitestausympäristöjä ja -alustoja suurteholaskenta- ja datasovelluksille ja -palveluille keskeisillä teollisuudenaloilla

—	kansallisia suurteholaskennan osaamiskeskuksia, joilla varmistetaan suurteholaskennan laaja kattavuus EU:ssa ja jotka tarjoavat erityisiä palveluja ja resursseja teollisia innovaatioita varten (myös pk-yrityksille)

—	suurteholaskentaan liittyvien taitojen ja osaamisen merkittävä lisääminen Euroopan työvoiman keskuudessa

—	vahvistetut tiedon tallennus- ja käsittelyvalmiudet ja uudet palvelut yleiseen etuun liittyvillä aloilla kaikissa jäsenvaltioissa.

2.20

Yhteisyritysten tärkeimmät saavutukset:

—	Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys on parantanut merkittävästi suurteholaskentaan tehtävien investointien tasoa ja laatua Euroopan puitteissa yhdessä ja koordinoidusti jäsenvaltioiden kanssa.

—	Vuoden 2020 loppuun mennessä Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys tarjoaa EU:lle parhaat maailmanluokan supertietokoneet.

—	Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys tarjoaa keskeisen teknologian eurooppalaisen lähteen.

—	Eurooppalaisen suurteholaskentateknologian tarjonta ja markkinat.

—	Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen strategia ja sen vaikutus suurteholaskennan arvoketjuun.

3. Markkinasuuntaukset ja tärkeimmät kokemukset

3.1

Komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitellään viimeisimpiä Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen markkinoiden lukuja ja esitetään yleiskatsaus yhteisyrityksen toiminnasta tähän asti saaduista tärkeimmistä kokemuksista.

3.2

Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen hallinnoinnista ja hallinnosta saadut kokemukset: Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksessä on jo saatu vankkaa työkokemusta, ja sidosryhmät ovat käyneet laajoja keskusteluja yrityksen hallinnoinnista, hallinnosta ja muista operatiivisista näkökohdista. Tällaisia ovat esimerkiksi

—	Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen hallintoneuvoston 13 kokousta, joihin on osallistunut säännöllisesti Euroopan komission ja 32 osallistujavaltion edustajia

—	Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen neuvoa-antavat ryhmät (RIAG ja INFRAG) ovat jo pitäneet lukuisia kokouksia ja saaneet tukea kahden yksityisen osakkaan (ETP4HPC ja BDVA) aktiivisesta osallistumisesta.

—	tietokoneiden sijoituspaikkojen valinta ja Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen kahdeksan supertietokoneen hankintamenettelyn käynnistäminen sekä yhteisyritykseen liittyvien vuoden 2019 ja 2020 pyyntöjen julkaiseminen.

3.3

Tähän asti saadut kokemukset voidaan esittää lyhyesti 22 täytäntöönpanoon liittyvästä näkökohdasta tarkasteltuna:

—	yhteisrahoitusjärjestelyn yksinkertaistaminen

—	EU:n varojen ja kansallisten varojen yhdistämistä Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen eri toiminnoissa on yksinkertaistettava ja optimoitava

—	suosituksiin sisältyy yksi yhtenäinen osallistumisen kelpoisuusehtojen joukko (32 eri kansallisten kelpoisuusehtojen sijaan)

—

kaikkien rahoitusosuuksien keskitetyn hallinnoinnin täytäntöönpano (paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa) ehdotetun Horisontti Eurooppa -puiteohjelman perustamisesta annetun asetuksen 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti ja joustavuus osallistujien tutkimus- ja innovointitoiminnan rahoittamiseen tarkoitetun EU:n rahoituksen ja kansallisen rahoituksen eri osuuksien määrittämisessä

—

enemmän joustavuutta suhteessa yksityisten osakkaiden ja muiden yksityisten toimijoiden Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen toimintaan antamaan panokseen, erityisesti ottamalla käyttöön uudenlaisia yhteistyön muotoja, esimerkiksi teolliseen käyttöön tarkoitetun erityisen suurteholaskentainfrastruktuurin yhteisrahoittaminen.

4. Erityistä

4.1

Suurin osa hankekumppaneista on peräisin tutkimusorganisaatioista (75 prosenttia tulevia ja kehitteillä olevia teknologioita koskevien hankkeiden kokonaisrahoituksesta), joiden pääasiallisena vaikuttimena ei ole saavutettujen tulosten teollistaminen. Tehostetut ja jatkuvat koulutustoimet ovat myös tärkeä tekijä pyrittäessä hyödyntämään täysimääräisesti paitsi Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen rahoittamia seuraavia esi-eksa-luokan ja eksa-luokan supertietokoneita myös laskennan tulevia sukupolvia. Siirtyminen simulaatiokeskeisestä suurteholaskennasta suurteholaskennan integroimiseen IT-infrastruktuurin koko jatkumoon, reunalaskennasta aina suurteholaskentaan, on suuri haaste. Tämä edellyttäisi vahvan kytköksen kehittämistä suurteholaskentayhteisön ja muiden ekosysteemien, kuten massadatan, tekoälyn ja esineiden internetin (IoT), välille. Eurooppa voi saavuttaa alalla maailmanlaajuisen johtoaseman, jos Horisontti 2020 -puiteohjelman luoma noste jatkuu.

Bryssel 27. tammikuuta 2021.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) Neuvoston asetus (EU) 2018/1488, annettu 28 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 252, 8.10.2018, s. 1).

(2) Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle, COM(2020) 456 final

(3) Equipping Europe for world-class High Performance Computing in the next decade, SWD(2020) 179 final

(4) Equipping Europe for world-class High Performance Computing in the next decade, SWD(2020) 179 final

(5) Neuvoston asetus (EU) 2018/1488

Top