Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä

Vaikutustenarviointi ulkoisten teholähteiden ekosuunnitteluvaatimuksia ja komission asetuksen (EY) N:o 278/2009 1 kumoamista koskevasta asetuksesta

A. Toimenpiteen tarve

Miksi? Mihin ongelmaan puututaan?

Ulkoisia teholähteitä käytetään syöttämään virtaa moniin erilaisiin kotitalouksissa ja toimistoissa käytettäviin sähkö- ja elektroniikkatuotteisiin (pääkuormalaitteisiin) ja/tai lataamaan niiden kiinteitä akkuja. Ulkoisten teholähteiden laitekohtainen energiankulutus on pieni, mutta niiden yhteenlaskettu kulutus on merkittävä, koska niitä myydään suuria määriä ja käytetään laajasti (vuosittain myydään noin 500 miljoonaa laitetta ja EU:ssa on käytössä arviolta 2 miljardia laitetta).

Voimassa olevalla asetuksella (EY) N:o 278/2009 on onnistuttu tehokkaasti vähentämään ulkoisten teholähteiden energiankulutusta. Arvioidut energiansäästöt ovat noin 10 TWh vuodessa. Asetuksen tehokkuutta voivat nyt kuitenkin haitata i) vanhentuneet energiatehokkuutta koskevat ekosuunnitteluvaatimukset ja ii) vanhentunut soveltamisala. Loppukäyttäjät voisivat saavuttaa vuoteen 2030 mennessä 4,3 TWh:n vuotuiset lisäenergiansäästöt, jos asetus saatettaisiin ajan tasalle ottamalla huomioon tekniikan kehitys sekä muiden maiden ja markkinoiden kehittyvät määräykset. Näin voitaisiin pienentää edelleen kasvihuonekaasupäästöjä ja taata tasapuoliset toimintaedellytykset tietyn ulkoisten teholähteiden tyypin (monijännitteiset ulkoiset teholähteet) valmistajille.

Lisäksi olisi varmistettava, että ulkoisia teholähteitä ja niiden suorituskykyä koskevat tiedot ovat helposti kuluttajien ja jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisten saatavilla.

Mitä toimenpiteellä on tarkoitus saada aikaan?

Tarkistetussa asetuksessa

– päivitetään energiatehokkuutta koskevat ekosuunnitteluvaatimukset ja saatetaan ne tekniikan kehityksen ja viimeisimpien kansainvälisten aloitteiden tasalle;

– laajennetaan soveltamisalaa mahdollisten porsaanreikien tukkimiseksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi ulkoisten teholähteiden valmistajille;

– lisätään ulkoisten teholähteiden energiatehokkuutta koskevaa läpinäkyvyyttä ja parannetaan yhdenmukaisuutta muiden ekosuunnitteluasetusten kanssa antamalla tietoja käyttäjille, viranomaisille, kansalaisjärjestöille ja muille sidosryhmille.

Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla? 

Energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten asettaminen EU:n tasolla tuottaa selvää lisäarvoa.

Ilman yhdenmukaisia EU-tason vaatimuksia jäsenvaltioilla olisi kannustin asettaa kansallisia tuotekohtaisia energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia osana omaa energia- ja ympäristöpolitiikkaansa. Tämä vaarantaisi tavaroiden vapaan liikkuvuuden. Tämä olikin tilanne monien tuotteiden osalta ennen ekosuunnittelua ja ympäristömerkkiä koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanoa.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi? 

Arvioinnissa on tarkasteltu neljää toimintavaihtoehtoa:

- Toimintavaihtoehto 1 - Nykyisen tilanteen jatkaminen (BAU): Perusskenaario, jossa nykyinen asetus säilyy ennallaan.

- Toimintavaihtoehto 2 – Maailmanlaajuinen yhdenmukaistaminen: Tiukemmat ekosuunnitteluvaatimukset, jotka yhdenmukaistetaan Yhdysvaltojen energiaministeriön nykyisten vaatimusten kanssa (yhdessä vaiheessa). Tämä on parhaaksi arvioitu vaihtoehto, koska sen avulla saadaan suurin osa hyödyistä (loppukäyttäjien energiasäästöjen ja rahallisten säästöjen muodossa) pienimmillä elinkaarikustannuksilla.

– Toimintavaihtoehto 3 – Kunnianhimoinen EU:n toimenpide: Tiukemmat ekosuunnitteluvaatimukset, jotka yhdenmukaistetaan Yhdysvaltojen energiaministeriön nykyisten vaatimusten kanssa (ensimmäisessä vaiheessa) ja tämän jälkeen ulkoisia teholähteitä koskevien EU:n käytännesääntöjen kanssa (toisessa vaiheessa).

– Toimintavaihtoehto 4 – Erittäin kunnianhimoinen EU:n toimenpide: Tiukemmat ekosuunnitteluvaatimukset, jotka yhdenmukaistetaan Yhdysvaltojen energiaministeriön nykyisten vaatimusten kanssa (ensimmäisessä vaiheessa), mitä seuraa kunnianhimoisempi toinen vaihe, joka asetetaan EU:n käytännesääntöjen ja parhaan markkinoilla saatavilla olevan teknologian väliselle tasolle.

– Yhteiset vaatimukset, joita sovelletaan kaikkiin toimintavaihtoehtoihin 2–4 energiatehokkuutta koskevan vaatimuksen lisäksi: i) soveltamisalan laajentaminen monijännitteisiin ulkoisiin teholähteisiin (esim. ulkoiset teholähteet, joissa on kaksi lähtöä, toinen 5 V ja toinen 20V); ii) vaatimus antaa tietoja hyötysuhteesta 10 prosentin kuormituksella, ja iii) vaatimus asettaa ulkoisen teholähteen suorituskykyä koskevat tiedot saataville vapaasti käytettävissä olevilla verkkosivuilla ja käyttöoppaissa.

Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa? 

– Yhteisiä vaatimuksia tukevat jäsenvaltiot ja kansalaisjärjestöt. Myös toimiala tukee yleisesti soveltamisalan laajentamista.

– Toimialan sidosryhmät tukevat laajasti toimintavaihtoehtoa 2.

– Toimintavaihtoehtoa 3 tukevat laajasti jäsenvaltiot ja kansalaisjärjestöt. Eräät jäsenvaltiot pyysivät kuitenkin toisen vaiheen kustannusten ja hyötyjen perinpohjaista arviointia (sen vahvistamiseksi, että vaihtoehto 3 on parempi kuin vaihtoehto 2). Toimialan sidosryhmät vastustavat voimakkaasti kaksivaiheista toimintamallia.

– Toimintavaihtoehtoa 4 tarkasteltiin siksi, että kansalaisjärjestöt pyysivät harkitsemaan tiukempia vaatimuksia.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)?

Toimintavaihtoehdolla 2 (maailmanlaajuinen yhdenmukaistaminen) saavutetaan vuoteen 2030 mennessä seuraavat tulokset:

– alhaisimmat elinkaarikustannukset tyypillisille kotitalouksille (joilla oletetaan olevan käytössä noin 10 ulkoista teholähdettä);

– 4,26 TWh:n vuotuiset energiasäästöt ja 1,45 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuotuinen vähennys kasvihuonekaasupäästöissä;

– 787 miljoonan euron vuotuiset säästöt loppukäyttäjien kustannuksissa ja 73 miljoonan euron ylimääräiset liiketoiminnan tulot vuodessa, mikä merkitsee alustavasti 255 uutta työpaikkaa valmistajille ja tukkukauppiaille (joista arviolta 35 EU:ssa);

– ekosuunnitteluvaatimusten asianmukainen päivitys niiden pitämiseksi tekniikan kehityksen tasalla;

– läheisempi yhdenmukaistaminen muiden talouksien (kuten Yhdysvaltojen) vaatimusten kanssa ja kansainvälisen tehokkuusmerkintäjärjestelmän (joka on yksi lainsäätäjien näkyvimmistä kansainvälisistä viitejärjestelmistä) tiukimpien vaatimusten kanssa. Tällaisella yhdenmukaistamisella odotetaan saavutettavan kaikki mittakaavaetujen hyödyt, samalla kun vaatimukset pysyvät tiukkoina;

– vaikutukset ulkoisia teholähteitä käyttäviä pääkuormalaitteita valmistaviin pk-yrityksiin pysyvät vähäisinä.

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)? 

Vaatimusten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ja hallintokustannukset ovat välittömiä kustannuksia, ja niiden arvioidaan olevan seuraavat:

– Ulkoisten teholähteiden valmistajat: vaatimusten noudattamisesta aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset 20 miljoonaa euroa soveltamisalan laajentamisen osalta; vaatimusten noudattamisesta aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset 40 miljoonaa euroa tiukempien ekosuunnitteluvaatimusten osalta; vähäisiä toistuvia kustannuksia tietojen antamisesta (tiedot hyötysuhteesta 10 prosentin kuormituksella ja verkkosivustoilla ja käyttöoppaissa annettavat yleiset tiedot);

– Ulkoisten teholähteiden valmistajat ja pääkuormalaitteiden valmistajat: 10,5 miljoonan euron vuotuiset toistuvat hallintokustannukset vaatimusten noudattamisen dokumentoinnista (testaus ja dokumentaatio);

– Kuluttajat: 98 miljoonan euron kertaluonteiset kasvaneet tuotekustannukset soveltamisalan laajentamisen ja tiukempien ekosuunnitteluvaatimusten vuoksi. Nämä kustannukset kuitenkin korvautuvat pienempinä sähkölaskuina, ja säästöjä saavutetaan varmasti ulkoisen teholähteen koko elinkaaren aikana.

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, mukaan lukien pk- ja mikroyritykset?

Ehdotettua asetusta sovelletaan täydessä mitassa ulkoisten teholähteiden tuotantoon ja käyttöön osallistuviin mikroyrityksiin ja pk-yrityksiin.

Pk-yritysten osuuden ulkoisten teholähteiden markkinoista arvioidaan olevan hyvin pieni, eli alle 1 prosentti. Koska ulkoisten teholähteiden markkinat ovat suurten volyymien markkinat, lähes kaikki ulkoisten teholähteiden valmistajat ovat maailmanlaajuisia toimijoita. Yhdenkään eurooppalaisen pk-yrityksen ei todettu valmistavan ulkoisia teholähteitä.

Vaikutuksia voi kuitenkin kohdistua pk-yrityksiin, jotka valmistavat ulkoisia teholähteitä käyttäviä pääkuormalaitteita (yli 30 yritystä EU:ssa). Niille ei kuitenkaan todennäköisesti aiheudu kohtuuttomia kustannuksia, koska ulkoisia teholähteitä valmistetaan massatuotantona ja näissä pk-yrityksissä voidaan hyödyntää hyötysuhteeltaan parempia ulkoisia teholähteitä hankkivien suurten valmistajien saavuttamia suurtuotannon etuja.

Näille pk-yrityksille aiheutuvat huomattavimmat kustannukset liittyvät hallintoon ja vaatimusten noudattamiseen. Näiden kustannusten vaikutus on otettu huomioon edellisessä kohdassa esitetyissä yleisissä luvuissa. Vaatimusten noudattamisesta pk-yrityksille aiheutuvien kustannusten arvioidaan olevan EU:ssa yhteensä 0,65 miljoonaa euroa.

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia? 

Jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon ei arvioida kohdistuvan muita vaikutuksia. Sen sijaan jäsenvaltiot hyötyvät kustannustehokkaammasta markkinavalvonnasta (jota helpottaa ulkoisten teholähteiden suorituskykyä koskevien tietojen parempi saatavuus).

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? 

Muita merkittäviä tai kielteisiä vaikutuksia ei odoteta.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Ehdotuksen mukaan asetusta tarkastellaan uudelleen neljän vuoden kuluttua sen hyväksymisestä.