EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52019PC0194

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön puolesta annetun päätöksen (EU) 2019/274 muuttamisesta

COM/2019/194 final

Bryssel 11.4.2019

COM(2019) 194 final

2019/0097(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön puolesta annetun päätöksen (EU) 2019/274 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)


PERUSTELUT

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti Eurooppa-neuvostolle 29. maaliskuuta 2017 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan nojalla aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä. Euroopan unioni on kyseisen artiklan mukaisesti neuvotellut Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sopimuksen eroamiseen sovellettavista järjestelyistä, jäljempänä ’erosopimus’, ottaen huomioon puitteet, jotka sääntelevät kyseisen valtion myöhempiä suhteita unioniin.

Komissio esitti 5. joulukuuta 2018 ehdotukset neuvoston päätökseksi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön puolesta (COM(2018) 833) ja neuvoston päätökseksi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen tekemisestä (COM(2018) 834).

Neuvosto hyväksyi 11. tammikuuta 2019 päätöksen (EU) 2019/274, jolla annetaan valtuutus erosopimuksen allekirjoittamiseen 1 , ja toimitti luonnoksen neuvoston päätökseksi erosopimuksen tekemisestä Euroopan parlamentille hyväksyntää varten.

Päätöksen (EU) 2019/274 liitteenä olevassa erosopimuksessa, joka on julkaistu 19. helmikuuta 2019 Euroopan unionin virallisen lehden numerossa C 66I, määrätään sopimuksen voimaantulopäiväksi 30. maaliskuuta 2019.

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ei kuitenkaan ole saanut parlamentiltaan tarvittavaa tukea, jotta erosopimuksen allekirjoittamisessa ja ratifioinnissa voitaisiin edetä. Yhdistyneelle kuningaskunnalle annettiin lisävakuutuksia 14. tammikuuta 2019 puheenjohtaja Tuskin ja puheenjohtaja Junckerin sekä pääministeri Mayn välillä käydyn kirjeenvaihdon muodossa.

Puheenjohtaja Junckerin ja pääministeri Mayn välillä 20. helmikuuta 2019 pidetyn kokouksen jälkeen keskusteluja jatkettiin ja tiivistettiin kolmella osa-alueella: varajärjestelyyn (backstop) liittyvät mahdolliset takuut, joissa jälleen kerran korostetaan sen tilapäistä luonnetta ja jotka antavat molemmille osapuolille asianmukaisen oikeudellisen varmuuden; prosessi, jota Euroopan komissio ja Yhdistynyt kuningaskunta noudattavat käsitellessään yksityiskohtaisesti roolia, joka vaihtoehtoisilla järjestelyillä voisi tulevaisuudessa olla varajärjestelyn korvaamisessa; ja mahdollisuus tehdä poliittiseen julistukseen lisäyksiä tai muutoksia. Keskustelut komission ja Yhdistyneen kuningaskunnan neuvottelijoiden välillä jatkuivat 21. helmikuuta ja 10. maaliskuuta 2019 välisenä aikana. Keskustelujen pohjalta pääministeri May ja Euroopan komission puheenjohtaja Juncker pääsivät 11. maaliskuuta 2019 yhteisymmärrykseen erosopimukseen liittyvästä välineestä ja poliittista julistusta täydentävästä yhteisestä lausumasta. Eurooppa-neuvosto hyväksyi nämä kaksi asiakirjaa 21. maaliskuuta 2019.

Yhdistynyt kuningaskunta pyysi 20. maaliskuuta 2019 Eurooppa-neuvostoa pidentämään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa määrättyä määräaikaa. Eurooppa-neuvosto päätti yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa pidentää määräaikaa 22. toukokuuta 2019 asti edellyttäen, että Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuone hyväksyy erosopimuksen. 2 Yhdistynyt kuningaskunta pyysi 5. huhtikuuta 2019 Eurooppa-neuvostoa uudelleen pidentämään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa määrättyä määräaikaa. Eurooppa-neuvosto päätti 11. huhtikuuta 2019 yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa edelleen pidentää määräaikaa 31. päivään lokakuuta 2019 asti. Eurooppa-neuvosto muistutti, että erosopimus voi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdan nojalla tulla voimaan aiemminkin, jos osapuolet saavat ratifiointimenettelynsä päätökseen ennen 31. päivää lokakuuta 2019. Näin ollen eron olisi toteuduttava sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa ratifiointimenettelyjen saamista päätökseen, tai 1. marraskuuta 2019, siitä riippuen, kumpi näistä on aikaisempi. Päätöksen soveltaminen lakkaa 31. toukokuuta 2019, kuten sen 2 artiklan toisessa kohdassa todetaan, jos Yhdistynyt kuningaskunta ei ole sovellettavan unionin oikeuden mukaisesti pitänyt Euroopan parlamentin vaaleja eikä ole ratifioinut erosopimusta viimeistään 22. toukokuuta 2019.

Näin ollen erosopimuksen voimaantulopäivä on saatettava edellä tarkoitetun Eurooppa-neuvoston päätöksen mukaiseksi. Erosopimusta on muokattu yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa kolmessa kohdassa seuraavasti:

– korvataan viimeisessä johdanto-osan kappaleessa ilmaisu ”29 päivän maaliskuuta 2019 jälkeen” ilmaisulla ”tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen”;

– 185 artiklan ensimmäinen kohta korvataan seuraavasti: ”Tämä sopimus tulee voimaan seuraavista päivistä aikaisempana:

(a)    päivä, joka seuraa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa määrätyn, Eurooppa-neuvoston yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa pidentämän määräajan päättymistä, edellyttäen, että tämän sopimuksen tallettaja on ennen kyseistä päivämäärää saanut unionilta ja Yhdistyneeltä kuningaskunnalta kirjalliset ilmoitukset tarvittavien sisäisten menettelyjen saattamisesta päätökseen;

(b)sen kuukauden ensimmäinen päivä, joka seuraa viimeisen a alakohdassa tarkoitetun kirjallisen ilmoituksen saapumista tämän sopimuksen tallettajalle.

Jos tämän sopimuksen tallettaja ei ole ennen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa määrätyn, Eurooppa-neuvoston yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa pidentämän määräajan päättymistä saanut a alakohdassa tarkoitettuja kirjallisia ilmoituksia, tämä sopimus ei voi tulla voimaan.”;

– Gibraltaria koskevan pöytäkirjan 2 artiklassa ilmaisu ”30 päivää maaliskuuta 2019” korvataan ilmaisulla ”erosopimuksen voimaantulopäivää”.

Sen vuoksi päätöstä (EU) 2019/274 on muutettava siten, että kyseiseen päätökseen liitetty erosopimuksen teksti korvataan mukautetulla tekstillä, jossa otetaan huomioon edellä kuvatut kolme muutosta. Tämän seurauksena on katsottava, että komission ehdotus neuvoston päätökseksi erosopimuksen tekemisestä (COM(2018) 834) viittaa erosopimukseen sellaisena kuin se on mukautettuna 11. huhtikuuta 2019 annetulla Eurooppa-neuvoston päätöksellä (EU).

2019/0097 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön puolesta annetun päätöksen (EU) 2019/274 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 50 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29 päivänä maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä, jäljempänä ’Euratom’, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU’, 50 artiklan nojalla; kyseistä artiklaa sovelletaan Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan nojalla myös Euratomiin.

(2)Euroopan unioni on SEU 50 artiklan mukaisesti neuvotellut Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sopimuksen eroamiseen sovellettavista järjestelyistä, jäljempänä ’erosopimus’, ottaen huomioon puitteet, jotka sääntelevät kyseisen valtion myöhempiä suhteita unioniin.

(3)Neuvosto hyväksyi 11 päivänä tammikuuta 2019 päätöksen (EU) 2019/274 3 erosopimuksen 4 allekirjoittamisesta.

(4)Eurooppa-neuvosto hyväksyi 21 päivänä maaliskuuta 2019 erosopimukseen liittyvän välineen ja poliittista julistusta täydentävän yhteisen lausuman, joista pääministeri May ja Euroopan komission puheenjohtaja Juncker sopivat Strasbourgissa 11 päivänä maaliskuuta 2019.

(5)Päätöksellä (EU) 2019/476 5 Eurooppa-neuvosto päätti yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa pidentää SEU 50 artiklan 3 kohdan mukaista määräaikaa 22 päivään toukokuuta 2019 edellyttäen, että Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuone hyväksyisi erosopimuksen viimeistään 29 päivänä maaliskuuta 2019 tai, jos näin ei tapahtuisi, viimeistään 12 päivänä huhtikuuta 2019. Alahuone ei hyväksynyt erosopimusta 29 päivään maaliskuuta 2019 mennessä.

(6)Yhdistynyt kuningaskunta pyysi 5 päivänä huhtikuuta 2019 Eurooppa-neuvostoa uudelleen pidentämään SEU 50 artiklan 3 kohdassa määrättyä määräaikaa. Eurooppa-neuvosto päätti 11 päivänä huhtikuuta 2019 päätöksellä (EU) 2019 … 6 7+ yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa edelleen pidentää määräaikaa 31 päivään lokakuuta 2019 asti. Eurooppa-neuvosto muistutti, että erosopimus voi SEU 50 artiklan 3 kohdan nojalla tulla voimaan aiemminkin, jos osapuolet saavat ratifiointimenettelynsä päätökseen ennen 31 päivää lokakuuta 2019. Näin ollen eron olisi toteuduttava sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa ratifiointimenettelyjen saamista päätökseen, tai 1 päivänä marraskuuta 2019, siitä riippuen, kumpi näistä on aikaisempi. Päätöksen soveltaminen lakkaa 31 päivänä toukokuuta 2019, kuten sen 2 artiklan toisessa kohdassa todetaan, jos Yhdistynyt kuningaskunta ei ole sovellettavan unionin oikeuden mukaisesti pitänyt Euroopan parlamentin vaaleja eikä ole ratifioinut erosopimusta viimeistään 22 päivänä toukokuuta 2019.

(7)Tämän seurauksena erosopimuksen voimaantulopäivää oli mukautettava niin, että se vastaa SEU 50 artiklan 3 kohdassa määrättyä määräaikaa, jota Eurooppa-neuvosto on pidentänyt yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa.

(8)Erosopimusta on mukautettu 11 päivänä huhtikuuta 2019 yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa kolmessa kohdassa seuraavasti:

korvataan viimeisessä johdanto-osan kappaleessa ilmaisu ”29 päivän maaliskuuta 2019 jälkeen” ilmaisulla ”tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen”;

korvataan 185 kohdassa ensimmäinen kohta seuraavasti: ”Tämä sopimus tulee voimaan seuraavista päivistä aikaisempana:

(a)päivä, joka seuraa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa määrätyn, Eurooppa-neuvoston yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa pidentämän määräajan päättymistä, edellyttäen, että tämän sopimuksen tallettaja on ennen kyseistä päivämäärää saanut unionilta ja Yhdistyneeltä kuningaskunnalta kirjalliset ilmoitukset tarvittavien sisäisten menettelyjen saattamisesta päätökseen;

(b)sen kuukauden ensimmäinen päivä, joka seuraa viimeisen a alakohdassa tarkoitetun kirjallisen ilmoituksen saapumista tämän sopimuksen tallettajalle.

Jos tämän sopimuksen tallettaja ei ole ennen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa määrätyn, Eurooppa-neuvoston yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa pidentämän määräajan päättymistä saanut a alakohdassa tarkoitettuja kirjallisia ilmoituksia, tämä sopimus ei voi tulla voimaan.”;

Gibraltaria koskevan pöytäkirjan 2 artiklassa ilmaisu ”30 päivää maaliskuuta 2019” korvataan ilmaisulla ”erosopimuksen voimaantulopäivää”.

(9)Sen vuoksi päätöstä (EU) 2019/274 olisi muutettava.

(10)Kuten SEU 50 artiklan 4 kohdassa määrätään, Yhdistynyt kuningaskunta ei ole osallistunut neuvoston tätä päätöstä koskeviin keskusteluihin eikä sen hyväksymiseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan päätöksen (EU) 2019/274 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Annetaan lupa allekirjoittaa Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskeva sopimus, sellaisena kuin se on mukautettuna, unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön puolesta sillä varauksella, että mainitun sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen.

Sopimuksen teksti, sellaisena kuin se on mukautettuna, on tämän päätöksen liitteenä.”

2 artikla

Korvataan päätöksen (EU) 2019/274 liitteenä oleva sopimusteksti tähän päätökseen liitetyllä mukautetulla sopimuksella.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä

   Neuvoston puolesta

   Puheenjohtaja

(1)    Neuvoston päätös (EU) 2019/274, annettu 11 päivänä tammikuuta 2019, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön puolesta (EUVL L 47I, 19.2.2019, s. 1). Päätöksen (EU) 2019/274 liitteenä oleva erosopimuksen teksti on julkaistu EUVL:ssä C 66I, 19.2.2019, s. 1.
(2)    Eurooppa-neuvoston päätös (EU) 2019/476, tehty yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2019, SEU 50 artiklan 3 kohdan mukaisen määräajan pidentämisestä (EUVL L 80I, 22.3.2019, s. 1).
(3)    Neuvoston päätös (EU) 2019/274, annettu 11 päivänä tammikuuta 2019, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön puolesta (EUVL L 47I, 19.2.2019, s. 1).
(4)    Päätöksen (EU) 2019/274 liitteenä oleva erosopimuksen teksti on julkaistu EUVL:ssä C 66I, 19.2.2019, s. 1.
(5)    Eurooppa-neuvoston päätös (EU) 2019/476, tehty yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2019, SEU 50 artiklan 3 kohdan mukaisen määräajan pidentämisestä (EUVL L 80I, 22.3.2019, s. 1).
(6)    Eurooppa-neuvoston päätös (EU) 2019/…, tehty yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2019, SEU 50 artiklan 3 kohdan mukaisen määräajan pidentämisestä, (EUVL …, …, s. …).
(7) +     EUVL: lisätään hyväksymispäivä ja numero asiakirjasta XT… [numero lisätään ennen arkistointia] ja täydennetään vastaava alaviite.
Top

Bryssel 11.4.2019

COM(2019) 194 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston päätökseksi

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön puolesta annetun päätöksen (EU) 2019/274 muuttamisesta


SOPIMUS
ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN

YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN EROAMISESTA

EUROOPAN UNIONISTA

JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖSTÄ


JOHDANTO

EUROOPAN UNIONI JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖ

JA

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA, jotka

OTTAVAT HUOMIOON, että Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, jäljempänä ’Yhdistynyt kuningaskunta’, on maassa pidetyn kansanäänestyksen tuloksen perusteella ja sen jälkeen kun Yhdistynyt kuningaskunta on suvereenin päätösvaltansa mukaisesti päättänyt jättää Euroopan unionin, jäljempänä ’unioni’, ilmoittanut 29 päivänä maaliskuuta 2017 aikomuksestaan erota unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä, jäljempänä ’Euratom’, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti; kyseistä artiklaa sovelletaan myös Euratomiin Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’Euratom-sopimus’, 106 A artiklan nojalla,

HALUAVAT sopia järjestelyistä, jotka koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan eroa unionista ja Euratomista, ottaen tällöin huomioon puitteet, jotka sääntelevät osapuolten myöhempiä suhteita,

TOTEAVAT, että Eurooppa-neuvosto on 29 päivänä huhtikuuta ja 15 päivänä joulukuuta 2017 sekä 23 päivänä maaliskuuta 2018 antanut suuntaviivoja, joiden perusteella unionin on määrä tehdä sopimus sovellettavista yksityiskohtaisista määräyksistä, jotka koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan eroa unionista ja Euratomista,


PALAUTTAVAT MIELEEN, että jollei tämän sopimuksen mukaisista järjestelyistä muuta johdu, unionin ja Euratomin oikeuden soveltaminen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan lakkaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan ja Euratom-sopimuksen 106 A artiklan nojalla kaikilta osiltaan tämän sopimuksen voimaantulopäivästä,

KOROSTAVAT, että tämän sopimuksen tavoitteena on varmistaa Yhdistyneen kuningaskunnan hallittu ero unionista ja Euratomista,

TOTEAVAT, että on välttämätöntä suojata vastavuoroisuuden pohjalta unionin kansalaisia ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia ja heidän perheenjäseniään silloin kun he ovat ennen tässä sopimuksessa mainittua päivämäärää käyttäneet oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, sekä varmistaa, että heidän tämän sopimuksen mukaiset oikeutensa ovat täytäntöönpanokelpoisia ja perustuvat syrjimättömyyden periaatteeseen; lisäksi osapuolet toteavat, että oikeuksia, jotka johtuvat sosiaaliturvavakuutuksiin liittyvistä kausista, olisi suojattava,

OVAT PÄÄTTÄNEET varmistaa hallitun eron useilla eroon liittyvillä, häiritseviä katkoksia ehkäisevillä määräyksillä sekä taata oikeusvarmuuden kansalaisille ja talouden toimijoille sekä oikeus- ja hallintoviranomaisille unionissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa samalla sulkematta pois mahdollisuutta, että tulevaan suhteeseen liittyvällä sopimuksella (liittyvillä sopimuksilla) korvataan eroa koskevia määräyksiä,


KATSOVAT, että häiritsevien katkosten välttämiseksi kaudella, jonka aikana tulevaa suhdetta koskevasta sopimuksesta (koskevista sopimuksista) neuvotellaan, on sekä unionin että Yhdistyneen kuningaskunnan edun mukaista määrätä siirtymä- tai täytäntöönpanokaudesta, jonka aikana unionin oikeutta, mukaan lukien kansainväliset sopimukset, sovellettaisiin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa yleisesti ottaen samoin oikeusvaikutuksin kuin jäsenvaltioissa; siirtymä- tai täytäntöönpanokauden soveltamisen ulkopuolelle jäisivät kuitenkin kaikki sellaiset seuraamukset, jotka Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista tulisivat koskemaan Yhdistyneen kuningaskunnan osallistumista unionin toimielinten, elinten ja laitosten toimintaan ja varsinkin sitä, että tämän sopimuksen voimaantulopäivänä kaikkien Yhdistyneen kuningaskunnan unionijäsenyyden perusteella nimettyjen, nimitettyjen tai valittujen jäsenten toimikaudet unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa päättyvät,

TOTEAVAT, että vaikka unionin oikeutta sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa siirtymäkauden aikana, Yhdistyneen kuningaskunnan erityisluonne eronneena jäsenvaltiona merkitsee sitä, että sen on tärkeää voida valmistella ja viimeistellä omat uudet kansainväliset järjestelynsä, myös unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvilla aloilla, edellyttäen, että kyseiset Yhdistyneen kuningaskunnan sopimukset eivät tule voimaan eikä niitä sovelleta siirtymäkauden aikana ilman unionin lupaa,

PALAUTTAVAT MIELEEN, että unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat sopineet yhteisestä taloudellisesta selvitysratkaisusta, jonka mukaisesti osapuolet täyttävät Yhdistyneen kuningaskunnan unionijäsenyyden aikana annetut molemminpuoliset sitoumukset,


KATSOVAT, että tämän sopimuksen oikean tulkinnan ja soveltamisen sekä siihen perustuvien velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi on keskeisen tärkeää vahvistaa säännöt, joilla varmistetaan sopimuksen yleinen hallinto, ja erityisesti sitovaan riidanratkaisuun ja velvoitteiden täytäntöönpanoon liittyvät säännöt, joissa kunnioitetaan täysimääräisesti unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan oikeusjärjestysten itsenäisyyttä sekä Yhdistyneen kuningaskunnan asemaa kolmantena maana,

TUNNUSTAVAT, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallittu ero unionista edellyttää lisäksi tämän sopimuksen erillisillä pöytäkirjoilla perustettavia pysyviä järjestelyjä, jotka koskevat Irlantiin ja Pohjois-Irlantiin sekä Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluviin Kyproksen tukikohta-alueisiin liittyviä erityistilanteita,

TUNNUSTAVAT edelleen, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallittu ero unionista edellyttää lisäksi tämän sopimuksen erillisellä pöytäkirjalla perustettavia erityisjärjestelyjä, jotka koskevat Gibraltaria erityisesti siirtymäkauden aikana,

PAINOTTAVAT, että tämän sopimuksen perustana on unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan etujen, oikeuksien ja velvollisuuksien yleinen tasapaino,


TOTEAVAT, että samanaikaisesti tämän sopimuksen kanssa osapuolet ovat antaneet poliittisen julistuksen kehyksestä Euroopan unionin ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan tulevalle suhteelle,

KATSOVAT, että sekä Yhdistyneen kuningaskunnan että unionin on syytä toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta viralliset neuvottelut yhdestä tai useammasta osapuolten myöhempiä suhteita koskevasta sopimuksesta voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen sen varmistamiseksi, että kyseisiä sopimuksia sovellettaisiin siinä määrin kuin mahdollista siirtymäkauden päättymisestä alkaen,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:


ENSIMMÄINEN OSA

YHTEISET MÄÄRÄYKSET

1 ARTIKLA

Tavoite

Tässä sopimuksessa vahvistetaan järjestelyt, joiden mukaisesti Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, jäljempänä ’Yhdistynyt kuningaskunta’, eroaa Euroopan unionista, jäljempänä ’unioni’, ja Euroopan atomienergiayhteisöstä, jäljempänä ’Euratom’.


2 ARTIKLA

Määritelmät

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

a)    ’unionin oikeudella’

i)    Euroopan unionista tehtyä sopimusta, Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusta, jäljempänä ’Euratom-sopimus’, sellaisina kuin ne ovat muutettuina tai täydennettyinä, samoin kuin liittymissopimuksia ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, joita kaikkia yhdessä kutsutaan ’perussopimuksiksi’;

ii)    unionin oikeuden yleisiä periaatteita;

iii)    unionin toimielinten, elinten tai laitosten antamia säädöksiä;

iv)    kansainvälisiä sopimuksia, joiden osapuolena unioni on, sekä jäsenvaltioiden unionin puolesta tekemiä kansainvälisiä sopimuksia;


v)    jäsenvaltioiden välisiä sopimuksia, jotka jäsenvaltiot ovat tehneet unionin jäsenvaltioiden ominaisuudessa;

vi)    Eurooppa-neuvostossa tai Euroopan unionin neuvostossa, jäljempänä ’neuvosto’, kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien tekemiä päätöksiä;

vii)    sellaisissa hallitustenvälisissä konferensseissa annettuja julistuksia, joissa perussopimukset on hyväksytty;

b)    ’jäsenvaltioilla’ Belgian kuningaskuntaa, Bulgarian tasavaltaa, Tšekin tasavaltaa, Tanskan kuningaskuntaa, Saksan liittotasavaltaa, Viron tasavaltaa, Irlantia, Helleenien tasavaltaa, Espanjan kuningaskuntaa, Ranskan tasavaltaa, Kroatian tasavaltaa, Italian tasavaltaa, Kyproksen tasavaltaa, Latvian tasavaltaa, Liettuan tasavaltaa, Luxemburgin suurherttuakuntaa, Unkaria, Maltan tasavaltaa, Alankomaiden kuningaskuntaa, Itävallan tasavaltaa, Puolan tasavaltaa, Portugalin tasavaltaa, Romaniaa, Slovenian tasavaltaa, Slovakian tasavaltaa, Suomen tasavaltaa sekä Ruotsin kuningaskuntaa;

c)    ’unionin kansalaisella’ henkilöä, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus;


d)    ’Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisella’ Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaista sen määritelmän mukaisesti, joka sisältyy Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ilmaisun ”kansalaiset” määritelmästä 31 päivänä joulukuuta 1982 antamaan uuteen julistukseen 1 luettuna yhdessä Lissabonin sopimuksen hyväksyneen hallitustenvälisen konferenssin päätösasiakirjaan liitetyn julistuksen nro 63 2 kanssa;

e)    ’siirtymäkaudella’ 126 artiklassa tarkoitettua ajanjaksoa;

f)    ’päivällä’ kalenteripäivää, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä tai tämän sopimuksen nojalla sovellettavaksi tulevissa unionin oikeuden säännöksissä toisin säädetä.

3 ARTIKLA

Alueellinen soveltamisala

1.    Ellei tässä sopimuksessa tai tämän sopimuksen nojalla sovellettavaksi tulevassa unionin oikeudessa muuta määrätä, kaikkien tämän sopimuksen Yhdistynyttä kuningaskuntaa tai sen aluetta koskevien viittausten on katsottava viittaavan

a)    Yhdistyneeseen kuningaskuntaan;


b)    Gibraltariin siltä osin kuin siihen ennen tämän sopimuksen voimaantuloa sovellettiin unionin oikeutta;

c)    Kanaalisaariin ja Mansaareen siltä osin kuin niihin ennen tämän sopimuksen voimaantuloa sovellettiin unionin oikeutta;

d)    Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluviin Akrotirin ja Dhekelian tukikohta-alueisiin Kyproksessa siltä osin kuin on tarpeen Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista Euroopan unioniin tehtyyn asiakirjaan liitetyssä, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvia tukikohta-alueita Kyproksessa koskevassa pöytäkirjassa tarkoitetun järjestelyn täytäntöönpanon varmistamiseksi;

e)    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II lueteltuihin merentakaisiin maihin ja alueisiin, joilla on erityissuhteet Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa 3 , siltä osin kuin tämän sopimuksen määräykset koskevat erityisjärjestelyjä, jotka on toteutettu merentakaisten maiden ja alueiden assosioimiseksi Euroopan unioniin.


2.    Ellei tästä sopimuksesta tai tämän sopimuksen nojalla sovellettavaksi tulevassa unionin oikeudesta muuta johdu, kaikkien tämän sopimuksen jäsenvaltioita tai niiden alueita koskevien viittausten on katsottava viittaavan jäsenvaltioiden alueisiin, joihin sovelletaan perussopimuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 355 artiklan mukaisesti.

4 ARTIKLA

Tämän sopimuksen voimaantuloa, täytäntöönpanoa ja
soveltamista koskevat menetelmät ja periaatteet

1.    Tämän sopimuksen määräyksillä ja tämän sopimuksen nojalla sovellettaviksi tulevilla unionin oikeuden säännöksillä on Yhdistyneen kuningaskunnan osalta ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa samat oikeusvaikutukset kuin unionissa ja sen jäsenvaltioissa.

Näin ollen oikeushenkilöiden tai luonnollisten henkilöiden on erityisesti voitava vedota suoraan tämän sopimuksen määräyksiin tai sellaisiin tässä sopimuksessa viitattuihin säännöksiin, jotka unionin oikeuden mukaisesti voivat tuottaa välittömiä oikeusvaikutuksia.

2.    Yhdistynyt kuningaskunta varmistaa kansallisen primäärilainsäädännön avulla, että 1 kohdan määräyksiä noudatetaan; tämä koskee myös sitä vaatimusta, että oikeus- ja hallintoviranomaisilla on oltava valtuudet olla soveltamatta kansallisia säännöksiä, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen tai tämän sopimuksen nojalla sovellettaviksi tulevien unionin oikeuden säännösten kanssa.


3.    Tämän sopimuksen määräyksiä, joissa viitataan unionin oikeuteen tai sen käsitteisiin tai säännöksiin, on tulkittava ja sovellettava unionin oikeuden menetelmien ja yleisten periaatteiden mukaisesti.

4.    Tämän sopimuksen määräykset, joissa viitataan unionin oikeuteen tai sen käsitteisiin tai säännöksiin, on pantava täytäntöön ja niitä on sovellettava niiden tulkintojen mukaisesti, jotka käyvät ilmi Euroopan unionin tuomioistuimen ennen siirtymäkauden päättymistä antamista tuomioista.

5.    Tulkitessaan ja soveltaessaan tätä sopimusta Yhdistyneen kuningaskunnan oikeus- ja hallintoviranomaisten on otettava asianmukaisesti huomioon tuomiot, jotka Euroopan unionin tuomioistuin on antanut siirtymäkauden päättymisen jälkeen.

5 ARTIKLA

Vilpitön mieli

Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta auttavat täysimääräisen molemminpuolisen kunnioituksen ja vilpittömän mielen hengessä toisiaan hoitamaan tästä sopimuksesta aiheutuvat tehtävät.


Ne toteuttavat kaikki aiheelliset yleiset ja erityiset toimenpiteet varmistaakseen tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämisen ja pidättäytyvät kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen.

Tällä artiklalla ei rajoiteta tämän sopimuksen nojalla tapahtuvaa unionin oikeuden eikä varsinkaan vilpittömän yhteistyön periaatteen soveltamista.

6 ARTIKLA

Viittaukset unionin oikeuteen

1.    Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, kaikkia tämän sopimuksen viittauksia unionin oikeuteen on sopimuksen neljättä ja viidettä osaa lukuun ottamatta pidettävä viittauksina unionin oikeuteen sellaisena kuin se on voimassa siirtymäkauden viimeisenä päivänä, mukaan lukien sen muutetut tai korvatut kohdat.

2.    Kun tässä sopimuksessa viitataan unionin säädöksiin tai niihin sisältyviin säännöksiin, näitä viittauksia on tarpeen mukaan pidettävä myös viittauksina sellaiseen unionin oikeuteen tai sellaisiin unionin oikeuteen sisältyviin säännöksiin, jotka on korvattu viitatulla säädöksellä mutta joita tuon viitatun säädöksen mukaan sovelletaan edelleen.


3.    Tätä sopimusta sovellettaessa viittauksia unionin oikeuden säännöksiin, jotka tulevat sovellettaviksi tämän sopimuksen nojalla, on pidettävä viittauksina myös sellaisiin unionin säädöksiin, joilla viitattuja säännöksiä täydennetään tai pannaan täytäntöön.

7 ARTIKLA

Viittaukset unioniin ja jäsenvaltioihin

1.    Tätä sopimusta sovellettaessa kaikkia sellaisia viittauksia jäsenvaltioihin tai niiden toimivaltaisiin viranomaisiin, jotka sisältyvät tämän sopimuksen nojalla sovellettavaksi tuleviin unionin oikeuden säännöksiin, on pidettävä viittauksina myös Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja sen toimivaltaisiin viranomaisiin, paitsi silloin kun on kyse

a)    unionin toimielinten, elinten ja laitosten jäsenten nimeämisestä, nimittämisestä tai valinnasta samoin kuin osallistumisesta päätöksentekoon ja läsnäolosta toimielinten kokouksissa;

b)    osallistumisesta unionin elinten ja laitosten päätöksentekoon ja hallintoon;


c)    ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, läsnäolosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen komiteoiden, komission asiantuntijaryhmien tai muiden vastaavanlaisten elinten tai unionin elinten ja laitosten asiantuntijaryhmien tai muiden vastaavanlaisten elinten kokouksissa.

2.    Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, kaikkia viittauksia unioniin on pidettävä myös viittauksina Euratomiin.

8 ARTIKLA

Verkkojen, tietojärjestelmien ja tietokantojen käyttöoikeudet

Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, Yhdistyneen kuningaskunnan oikeudet käyttää unionin oikeuden nojalla perustettuja verkkoja, tietojärjestelmiä ja tietokantoja lakkaavat siirtymäkauden päättyessä. Yhdistynyt kuningaskunta toteuttaa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että se ei käytä verkkoja, tietojärjestelmiä ja tietokantoja, joiden käyttöoikeutta sillä ei enää ole.


TOINEN OSA

KANSALAISTEN OIKEUDET

I OSASTO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

9 ARTIKLA

Määritelmät

Rajoittamatta III osaston määräysten soveltamista tässä osassa tarkoitetaan:

a)    ’perheenjäsenillä’ seuraavia tämän sopimuksen 10 artiklassa määrätyn henkilöllisen soveltamisalan piiriin kuuluvia henkilöitä näiden kansalaisuudesta riippumatta:

i)    unionin kansalaisten perheenjäsenet tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten perheenjäsenet siten kuin nämä määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY 5 2 artiklan 2 alakohdassa;


ii)    muut kuin direktiivin 2004/38/EY 3 artiklan 2 kohdassa määritellyt henkilöt, joiden läsnäolo on unionin kansalaisten tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten kannalta välttämätöntä, jotta nämä eivät menettäisi tässä osassa vahvistettua oleskeluoikeuttaan;

b)    ’rajatyöntekijöillä’ unionin kansalaisia tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 tai 49 artiklan mukaisesti yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa kuin asuinjäsenvaltiossaan;

c)    ’vastaanottavalla valtiolla’

i)    unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä osalta Yhdistynyttä kuningaskuntaa, jos he oleskelivat Yhdistyneessä kuningaskunnassa unionin oikeuden nojalla ennen siirtymäkauden päättymistä ja jatkavat oleskelua siellä myös siirtymäkauden päätyttyä;

ii)    Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä osalta jäsenvaltiota, jossa he oleskelivat unionin oikeuden nojalla ennen siirtymäkauden päättymistä ja jossa he jatkavat oleskelua myös siirtymäkauden päätyttyä;


d)    ’työskentelyvaltiolla’

i)    unionin kansalaisten osalta Yhdistynyttä kuningaskuntaa, jos he harjoittivat siellä taloudellista toimintaa rajatyöntekijöinä ennen siirtymäkauden päättymistä ja jatkavat tuota toimintaa siellä myös siirtymäkauden päätyttyä;

ii)    Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten osalta jäsenvaltiota, jossa he harjoittivat taloudellista toimintaa rajatyöntekijöinä ennen siirtymäkauden päättymistä ja jossa he jatkavat tuota toimintaa myös siirtymäkauden päätyttyä;

e)    ’oikeudella lapsen huoltoon’ neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 6 2 artiklan 9 alakohdassa tarkoitettua oikeutta lapsen huoltoon, myös silloin kun kyseinen oikeus perustuu tuomioon tai sopimukseen, jolla on oikeudellisia vaikutuksia, tai kun se on voimassa lain nojalla ilman eri toimenpidettä.


10 ARTIKLA

Henkilöllinen soveltamisala

1.    Rajoittamatta III osaston määräysten soveltamista tämän osan määräyksiä sovelletaan seuraaviin henkilöihin:

a)    unionin kansalaisiin, jotka oleskelivat Yhdistyneessä kuningaskunnassa unionin oikeuden nojalla ennen siirtymäkauden päättymistä ja jotka jatkavat oleskelua siellä myös siirtymäkauden päätyttyä;

b)    Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisiin, jotka oleskelivat jäsenvaltiossa unionin oikeuden nojalla ennen siirtymäkauden päättymistä ja jotka jatkavat oleskelua siellä myös siirtymäkauden päätyttyä;

c)    unionin kansalaisiin, jotka toimivat Yhdistyneessä kuningaskunnassa rajatyöntekijöinä unionin oikeuden nojalla ennen siirtymäkauden päättymistä ja jotka jatkavat tuota toimintaa siellä myös siirtymäkauden päätyttyä;

d)    Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisiin, jotka toimivat yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa rajatyöntekijöinä unionin oikeuden nojalla ennen siirtymäkauden päättymistä ja jotka jatkavat tuota toimintaa myös siirtymäkauden päätyttyä;


e)    a–d alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäseniin, jotka täyttävät jonkin seuraavista edellytyksistä:

i)    he oleskelivat vastaanottavassa valtiossa unionin oikeuden nojalla ennen siirtymäkauden päättymistä ja jatkavat oleskelua siellä myös siirtymäkauden päätyttyä;

ii)    he liittyivät suoraan a–d alakohdassa tarkoitettuun henkilöön ja oleskelivat vastaanottavan valtion ulkopuolella ennen siirtymäkauden päättymistä, jos he täyttävät direktiivin 2004/38/EY 2 artiklan 2 alakohdan edellytykset hakiessaan oleskelulupaa sopimuksen tämän osan nojalla muuttaakseen a–d alakohdassa tarkoitetun henkilön luokse;

iii)    he syntyivät a–d alakohdassa tarkoitetuille henkilöille tai nämä adoptoivat heidät laillisesti siirtymäkauden päätyttyä joko vastaanottavassa valtiossa tai sen ulkopuolella, jos he täyttävät direktiivin 2004/38/EY 2 artiklan 2 alakohdan c alakohdan edellytykset hakiessaan oleskelulupaa sopimuksen tämän osan nojalla muuttaakseen asumaan
a–d alakohdassa tarkoitetun henkilön luokse ja jos he täyttävät yhden seuraavista edellytyksistä:

   heidän molemmat vanhempansa ovat a–d alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä;

   toinen vanhemmista on a–d alakohdassa tarkoitettu henkilö ja toinen vastaanottavan valtion kansalainen; tai


   toinen vanhemmista on a–d alakohdassa tarkoitettu henkilö ja hänellä on lapsen yksinhuoltajuus tai yhteishuoltajuus jäsenvaltion tai Yhdistyneen kuningaskunnan perheoikeuden sääntöjen nojalla, mukaan lukien niiden kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen nojalla, joiden mukaan kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti myönnetty oikeus lapsen huoltoon tunnustetaan jäsenvaltiossa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa erityisesti lapsen etua silmällä pitäen ja edellä sanotun vaikuttamatta kansainvälisen yksityisoikeuden tällaisten sääntöjen tavanomaiseen soveltamiseen 7 ;

f)    perheenjäseniin, jotka oleskelivat vastaanottavassa valtiossa direktiivin 2004/38/EY 12 ja 13 artiklan, 16 artiklan 2 kohdan sekä 17 ja 18 artiklan nojalla ennen siirtymäkauden päättymistä ja jotka jatkavat oleskelua siellä myös siirtymäkauden päätyttyä.

2.    Direktiivin 2004/38/EY 3 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan soveltamisalaan kuuluvilla henkilöillä, joiden oleskelua vastaanottava valtio on mainitun direktiivin 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti helpottanut kansallista lainsäädäntöään noudattaen ennen siirtymäkauden päättymistä, on oikeus säilyttää oleskeluoikeutensa vastaanottavassa valtiossa sopimuksen tämän osan nojalla, jos he jatkavat oleskelua vastaanottavassa valtiossa myös siirtymäkauden päätyttyä.



3.    Edellä olevaa 2 kohtaa on sovellettava direktiivin 2004/38/EY 3 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin, jotka ovat hakeneet maahanpääsyn ja oleskelun helpottamista ennen siirtymäkauden päättymistä ja joiden oleskelua vastaanottava valtio helpottaa siirtymäkauden päätyttyä.

4.    Vastaanottavan valtion on kansallisen lainsäädäntönsä ja direktiivin 2004/38/EY 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti helpotettava sellaisen kumppanin maahanpääsyä ja oleskelua, jonka kanssa tämän artiklan 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettu henkilö on asianmukaisesti todistetussa pysyvässä suhteessa ja joka on oleskellut vastaanottavan valtion ulkopuolella ennen siirtymäkauden päättymistä, jos suhde oli pysyvä ennen siirtymäkauden päättymistä ja jatkuu kumppanin hakiessa oleskeluoikeutta sopimuksen tämän osan nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kumppanin oikeutta oleskeluun pelkästään häneen itseensä liittyvien seikkojen perusteella.

5.    Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa vastaanottavan valtion on tutkittava laajasti kyseisten henkilöiden olosuhteet, ja sen on perusteltava kyseisille henkilöille heidän maahanpääsynsä tai oleskelunsa epääminen.


11 ARTIKLA

Oleskelun yhtäjaksoisuus

Poissaolot, joita tarkoitetaan 15 artiklan 2 kohdassa, eivät 9 ja 10 artiklaa sovellettaessa vaikuta oleskelun yhtäjaksoisuuteen.

Jos ennen siirtymäkauden päättymistä on saatu pysyvä oleskeluoikeus direktiivin 2004/38/EY nojalla, sitä ei katsota menetetyksi sillä perusteella, että oikeudenhaltija on ollut poissa vastaanottavasta valtiosta 15 artiklan 3 kohdassa määritetyn ajanjakson.

12 ARTIKLA

Syrjimättömyys

Sopimuksen tämän osan soveltamisalalla kielletään tämän sopimuksen 10 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden kaikenlainen kansalaisuuteen perustuva, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 18 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu syrjintä vastaanottavassa valtiossa ja työskentelyvaltiossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sopimuksen tämän osan erityismääräysten soveltamista.


II OSASTO

OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

1 LUKU

OLESKELUOIKEUDET JA OIKEUDET OLESKELUASIAKIRJOIHIN

13 ARTIKLA

Oleskeluoikeudet

1.    Unionin kansalaisilla ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisilla on oikeus oleskella vastaanottavassa valtiossa niiden rajoitusten ja edellytysten mukaisesti, jotka on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21, 45 tai 49 artiklassa ja direktiivin 2004/38/EY 6 artiklan 1 kohdassa, 7 artiklan 1 kohdan a, b tai c alakohdassa, 7 artiklan 3 kohdassa, 14 artiklassa, 16 artiklan 1 kohdassa tai 17 artiklan 1 kohdassa.


2.    Perheenjäsenillä, jotka ovat joko unionin kansalaisia tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia, on oikeus oleskella vastaanottavassa valtiossa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan ja direktiivin 2004/38/EY 6 artiklan 1 kohdan, 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan, 12 artiklan 1 tai 3 kohdan, 13 artiklan 1 kohdan, 14 artiklan, 16 artiklan 1 kohdan tai 17 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti ottaen huomioon näissä määräyksissä ja säännöksissä vahvistetut rajoitukset ja edellytykset.

3.    Perheenjäsenillä, jotka eivät ole unionin eivätkä Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia, on oikeus oleskella vastaanottavassa valtiossa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan ja direktiivin 2004/38/EY 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 12 artiklan 2 tai 3 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan, 16 artiklan 2 kohdan, 17 artiklan 3 tai 4 kohdan tai 18 artiklan mukaisesti ottaen huomioon näissä määräyksissä ja säännöksissä vahvistetut rajoitukset ja edellytykset.

4.    Vastaanottava valtio ei saa asettaa 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuille henkilöille muita kuin tässä osastossa määrättyjä oleskeluoikeuksien saamiseen, säilyttämiseen tai menettämiseen liittyviä rajoituksia tai ehtoja. Tässä osastossa määrättyjen rajoitusten ja ehtojen soveltamiseen ei liity harkinnanvaraa lukuun ottamatta sitä, että sääntöjä saa tulkita asiaan liittyvän henkilön eduksi.


14 ARTIKLA

Oikeus maasta poistumiseen ja maahantuloon

1.    Unionin kansalaisilla ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisilla, heidän perheenjäsenillään sekä muilla henkilöillä, jotka oleskelevat vastaanottavan valtion alueella tässä osastossa vahvistettujen edellytysten mukaisesti, on oikeus poistua vastaanottavasta valtiosta sekä oikeus tulla sen alueelle direktiivin 2004/38/EY 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti edellyttäen, että unionin kansalaisilla ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisilla on voimassa oleva passi tai kansallinen henkilöllisyystodistus ja heidän perheenjäsenillään ja muilla henkilöillä, jotka eivät ole Unionin kansalaisia eivätkä Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia, on voimassa oleva passi.

Viiden vuoden kuluttua siirtymäkauden päättymisestä vastaanottava valtio voi päättää, ettei se enää hyväksy maahantulon tai maasta poistumisen yhteydessä kansallisia henkilöllisyystodistuksia, jotka eivät sisällä biometristä tunnistamista koskevien Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön vaatimusten mukaista sirua.

2.    Henkilöltä, jolla on 18 tai 26 artiklan mukaisesti myönnetty voimassa oleva asiakirja, ei saa edellyttää maastapoistumis- tai maahantuloviisumia tai mitään muutakaan senkaltaista muodollisuutta.


3.    Jos vastaanottava valtio edellyttää, että perheenjäsenillä, jotka muuttavat unionin kansalaisen tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisen luokse siirtymäkauden päättymisen jälkeen, on oltava maahantuloviisumi, vastaanottavan valtion on kaikin tavoin helpotettava sitä, että nämä henkilöt saavat tarvitsemansa viisumit. Tällaiset viisumit on myönnettävä maksutta mahdollisimman pian nopeutettua menettelyä noudattaen.

15 ARTIKLA

Pysyvä oleskeluoikeus

1.    Unionin kansalaisilla ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisilla sekä heidän perheenjäsenillään, jotka ovat unionin oikeuden mukaisesti oleskelleet vastaanottavassa valtiossa laillisesti viiden vuoden yhtäjaksoisen ajan tai direktiivin 2004/38/EY 17 artiklassa määritetyn ajan, on oikeus pysyvään oleskeluoikeuteen vastaanottavassa valtiossa direktiivin 2004/38/EY 16, 17 ja 18 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Ajanjaksot, joiden kuluessa henkilö on unionin oikeuden nojalla oleskellut tai työskennellyt vastaanottavassa valtiossa laillisesti ennen siirtymäkauden päättymistä ja sen jälkeen, on laskettava osaksi aikaa, joka oikeuttaa pysyvän oleskeluoikeuden saamiseen.

2.    Pysyvää oleskeluoikeutta myönnettäessä oleskelun yhtäjaksoisuus määräytyy direktiivin 2004/38/EY 16 artiklan 3 kohdan ja 21 artiklan mukaisesti.

3.    Kun oikeus pysyvään oleskeluun on saatu, sen menettää ainoastaan olemalla poissa vastaanottavan valtion alueelta yhtäjaksoisesti yli viisi vuotta.


16 ARTIKLA

Ajanjaksojen yhdistäminen

Unionin kansalaisilla ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisilla sekä heidän perheenjäsenillään, jotka ovat ennen siirtymäjakson päättymistä oleskelleet vastaanottavassa valtiossa laillisesti ja direktiivin 2004/38/EY 7 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti vähemmän kuin viisi vuotta, on oikeus pysyvään oleskeluoikeuteen tämän sopimuksen 15 artiklan ehtojen mukaisesti sen jälkeen kun heidän oleskelunsa on kestänyt vaaditun ajan. Ajanjaksot, joiden kuluessa henkilö on unionin oikeuden nojalla oleskellut tai työskennellyt vastaanottavassa valtiossa laillisesti ennen siirtymäkauden päättymistä ja sen jälkeen, on laskettava osaksi aikaa, joka oikeuttaa pysyvän oleskeluoikeuden saamiseen.

17 ARTIKLA

Aseman muutokset

1.    Unionin kansalaisten ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten sekä heidän perheenjäsentensä oikeus vedota suoraan tämän osan määräyksiin ei muutu sen johdosta, että heidän asemansa muuttuu esimerkiksi opiskelijan, työntekijän, itsenäisen ammatinharjoittajan tai ammatissa toimimattoman henkilön aseman välillä. Henkilöistä, joilla siirtymäkauden päättyessä on oleskeluoikeus sillä perusteella, että he ovat unionin kansalaisten tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten perheenjäseniä, ei voi tulla 10 artiklan 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä.


2.    Tässä osastossa säädetyt perheenjäsenen oikeudet, jotka perustuvat siihen, että perheenjäsen on unionin kansalaisen tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisen huollettava ennen siirtymäkauden päättymistä, eivät lakkaa silloinkaan kun perheenjäsen lakkaa olemasta huollettava.

18 ARTIKLA

Oleskeluasiakirjojen myöntäminen

1.    Vastaanottava valtio voi edellyttää, että unionin kansalaiset tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä sekä muut henkilöt, jotka oleskelevat vastaanottavan valtion alueella tässä osastossa vahvistettujen edellytysten mukaisesti, hakevat uutta oleskeluasemaa, jonka avulla he saavat tämän osaston mukaiset oikeudet, sekä kyseisen aseman osoittavaa asiakirjaa, joka voi olla sähköisessä muodossa.

Tällaista oleskeluasemaa koskevan hakemuksen suhteen noudatetaan seuraavia ehtoja:

a)    hakumenettelyn tarkoituksena on tarkistaa, onko hakijalla oikeus tässä osastossa vahvistettuihin oleskeluoikeuksiin. Jos tarkistuksen tulos on myönteinen, hakijalla on oikeus oleskeluasemaan ja kyseisen aseman osoittavaan asiakirjaan;

b)    hakemuksen jättämisen määräaika ei saa olla lyhyempi kuin kuusi kuukautta siirtymäkauden päättymisen jälkeen sellaisten henkilöiden osalta, jotka oleskelevat vastaanottavassa valtiossa ennen siirtymäkauden päättymistä.


Hakemuksen jättämisen määräaika sellaisten henkilöiden osalta, joilla on tämän osaston määräysten mukaisesti oikeus aloittaa oleskelu vastaanottavassa valtiossa siirtymäkauden päättymisen jälkeen, on kolme kuukautta heidän saapumisensa jälkeen taikka ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määräajan päättymisen jälkeen, sen mukaan kumpi ajankohta on myöhäisempi.

Todistus oleskeluasemaa koskevan hakemuksen jättämisestä on annettava välittömästi;

c)    b alakohdassa tarkoitettua hakemusten jättämisen määräaikaa on pidennettävä automaattisesti yhdellä vuodella, jos unioni on ilmoittanut Yhdistyneelle kuningaskunnalle tai Yhdistynyt kuningaskunta unionille, että tekniset ongelmat estävät vastaanottavaa valtiota joko rekisteröimästä hakemuksia tai antamasta b alakohdassa tarkoitettuja todistuksia. Vastaanottavan valtion on julkaistava ilmoitus ja annettava asiasta hyvissä ajoin ja sopivalla julkisella tavalla tieto henkilöille, joita asia koskee;

d)    jos hakijat eivät noudata b alakohdassa tarkoitettua hakemusten jättämisen määräaikaa, toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava kaikki asiaan liittyvät olosuhteet ja syyt, joiden vuoksi määräaikaa ei ole noudatettu, ja jos määräajan noudattamatta jättämiselle on ollut perusteltu syy, sallittava kyseisten henkilöiden jättää hakemus kohtuullisen uuden määräajan kuluessa;

e)    vastaanottavan valtion on varmistettava, että hakemusten käsittelyssä noudatetaan sujuvia, avoimia ja yksinkertaisia hallintomenettelyjä ja että kaikenlaista turhaa hallinnollista taakkaa vältetään;

f)    hakulomakkeista on tehtävä lyhyet, yksinkertaiset ja käyttäjäystävälliset, ja ne on mukautettava tästä sopimuksesta johtuviin olosuhteisiin; perheenjäsenten samaan aikaan tekemät hakemukset käsitellään yhdessä;


g)    oleskeluaseman osoittava todistus on annettava maksuttomasti tai sellaista maksua vastaan, joka ei ole suurempi kuin vastaanottavan valtion kansalaisilta vastaavista asiakirjoista perittävä maksu;

h)    jos henkilöllä on ennen siirtymäkauden päättymistä pysyvän oleskeluoikeuden osoittava, voimassa oleva oleskeluasiakirja, joka on myönnetty direktiivin 2004/38/EY 19 tai 20 artiklan nojalla, tai maahanmuutto-oikeuden osoittava, voimassa oleva kansallinen asiakirja, jonka perusteella hänellä on pysyvä oleskeluoikeus vastaanottavassa valtiossa, hänellä on oikeus hakea kyseisen asiakirjan vaihtamista tämän kohdan b alakohdassa mainitun määräajan kuluessa uuteen oleskeluasiakirjaan sen jälkeen kun hänen henkilöllisyytensä on tarkistettu, hänen mahdollinen rikostaustansa on selvitetty, hänelle on tehty turvatarkastus tämän kohdan p alakohdan mukaisesti ja hänen nykyinen oleskelupaikkansa vahvistettu; tällaiset uudet oleskeluasiakirjat on annettava maksutta;

i)    hakijoiden henkilöllisyys on tarkistettava voimassa olevasta passista tai kansallisesta henkilöllisyystodistuksesta, kun hakijat ovat unionin kansalaisia tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia, tai voimassa olevasta passista, kun on kyse näiden henkilöiden perheenjäsenistä ja muista henkilöistä, jotka eivät ole unionin eivätkä Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia; tällaisten henkilöllisyystodistusten hyväksymiselle ei saa asettaa muita ehtoja kuin asiakirjan voimassaolo. Jos vastaanottavan valtion toimivaltaiset viranomaiset ottavat henkilöllisyystodistuksen haltuunsa hakemuksen käsittelyn ajaksi, vastaanottavan valtion on pyynnöstä palautettava kyseinen asiakirja viivytyksettä ennen hakemusta koskevan päätöksen antamista;


j)    muut hakemuksen tueksi annettavat asiakirjat kuin henkilöllisyystodistukset, kuten virkatodistukset, voidaan toimittaa jäljennöksinä. Näiden asiakirjojen esittämistä alkuperäisinä voidaan edellyttää ainoastaan erityistapauksissa, joissa on perusteltua syytä epäillä toimitettujen asiakirjojen aitoutta;

k)    vastaanottava valtio voi edellyttää unionin kansalaisilta ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisilta ainoastaan, että nämä esittävät hakemuksensa tueksi tämän kohdan i alakohdassa tarkoitettujen henkilöllisyystodistusten lisäksi seuraavat direktiivin 2004/38/EY 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat:

i)    kun he oleskelevat vastaanottavassa valtiossa direktiivin 2004/38/EY 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti työntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina, työnantajan vahvistus työsuhteen olemassaolosta tai todistus työssäolosta taikka selvitys siitä, että he ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia;

ii)    kun he oleskelevat vastaanottavassa valtiossa direktiivin 2004/38/EY 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ammatissa toimimattomina henkilöinä, selvitys siitä, että heidän itsensä ja heidän perheenjäsentensä varat ovat riittävät, jotta he eivät oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi vastaanottavan valtion sosiaalihuoltojärjestelmälle, sekä selvitys kattavasta sairausvakuutusturvasta vastaanottavassa valtiossa; tai


iii)    kun he oleskelevat vastaanottavassa valtiossa direktiivin 2004/38/EY 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti opiskelijoina, selvitys siitä, että he ovat kirjoittautuneet oppilaitokseen, jonka vastaanottava valtio on hyväksynyt tai jota se rahoittaa lainsäädäntönsä tai hallinnollisen käytäntönsä mukaisesti, selvitys kattavasta sairausvakuutusturvasta sekä hakijan antama vakuutus tai muu vastaava selvitys siitä, että heidän itsensä ja heidän perheenjäsentensä varat ovat riittävät, jotta he eivät oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi vastaanottavan valtion sosiaalihuoltojärjestelmälle. Vastaanottava valtio ei saa vaatia, että tällaisessa vakuutuksessa on mainittava jokin tietty varojen rahamäärä.

Riittäviä varoja koskevan ehdon osalta on sovellettava direktiivin 2004/38/EY 8 artiklan 4 kohtaa;

l)    vastaanottava valtio voi edellyttää perheenjäseniltä, jotka kuuluvat tämän sopimuksen 10 artiklan 1 kohdan e alakohdan i alakohdan, 2 kohdan tai 3 kohdan soveltamisalaan ja jotka oleskelevat vastaanottavassa valtiossa direktiivin 2004/38/EY 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan tai 2 kohdan mukaisesti, ainoastaan, että he esittävät hakemustensa tueksi tämän kohdan i alakohdassa tarkoitettujen henkilöllisyystodistusten lisäksi seuraavat direktiivin 2004/38/EY 8 artiklan 5 kohdassa tai 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat:

i)    asiakirja, joka osoittaa perhesuhteen tai rekisteröidyn parisuhteen;

ii)    rekisteritodistus tai, ellei rekisterijärjestelmää ole olemassa, mikä tahansa muu selvitys siitä, että unionin kansalainen tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, jonka luona perheenjäsen oleskelee, tosiasiassa oleskelee vastaanottavassa valtiossa;


iii)    sellaisten suoraan alenevassa polvessa olevien sukulaisten osalta, jotka ovat alle 21vuotiaita tai jotka ovat huollettavina, sekä sellaisten suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten osalta, jotka ovat huollettavina, samoin kuin puolison tai rekisteröidyn kumppanin tällaisten sukulaisten osalta, asiakirjoihin perustuva selvitys, joka osoittaa, että direktiivin 2004/38/EY 2 artiklan 2 kohdan c tai d alakohdassa vahvistetut ehdot täyttyvät;

iv)    tämän sopimuksen 10 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta vastaanottavan valtion asianomaisen viranomaisen direktiivin 2004/38/EY 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti myöntämä asiakirja.

Kun on kyse perheenjäsenistä, jotka itse ovat unionin kansalaisia tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia, riittäviä varoja koskevan ehdon osalta on sovellettava direktiivin 2004/38/EY 8 artiklan 4 kohtaa;

m)    vastaanottava valtio voi edellyttää perheenjäseniltä, jotka kuuluvat tämän sopimuksen 10 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdan tai 4 kohdan soveltamisalaan, ainoastaan, että he esittävät hakemustensa tueksi tämän kohdan i alakohdassa tarkoitettujen henkilöllisyystodistusten lisäksi seuraavat direktiivin 2004/38/EY 8 artiklan 5 kohdassa ja 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat:

i)    asiakirja, joka osoittaa perhesuhteen tai rekisteröidyn parisuhteen;

ii)    rekisteritodistus tai, ellei rekisterijärjestelmää ole olemassa, mikä tahansa muu selvitys siitä, että unionin kansalainen tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, jonka luokse perheenjäsen muuttaa vastaanottavassa valtiossa, oleskelee vastaanottavassa valtiossa;


iii)    puolisoiden tai rekisteröityjen kumppanien osalta asiakirja, joka osoittaa, että perhesuhde tai rekisteröity parisuhde oli olemassa ennen siirtymäjakson päättymistä;

iv)    sellaisten suoraan alenevassa polvessa olevien sukulaisten osalta, jotka ovat nuorempia kuin 21 vuotta tai jotka ovat huollettavina, sekä sellaisten suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten osalta, jotka ovat huollettavina, samoin kuin puolison tai rekisteröidyn kumppanin tällaisten sukulaisten osalta, asiakirjoihin perustuva selvitys, joka osoittaa sen, että heidän sukulaisuussuhteensa unionin kansalaiseen tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiseen oli olemassa ennen siirtymäjakson päättymistä, sekä sen, että he täyttävät direktiivin 2004/38/EY 2 artiklan 2 kohdan c tai d alakohdassa vahvistetut ikään ja huollettavana olemiseen liittyvät ehdot;

v)    tämän sopimuksen 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta selvitys siitä, että pysyvä suhde unionin kansalaisen tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisen kanssa on ollut olemassa ennen siirtymäjakson päättymistä ja että se jatkuu myös siirtymäjakson päätyttyä;

n)    muissa kuin k, l ja m alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa vastaanottava valtio ei saa vaatia hakijoita toimittamaan sellaisia hakemusta tukevia asiakirjoja, joiden toimittaminen ei ole ehdottoman tarpeellista ja oikeasuhteista sen osoittamiseksi, että tämän osaston mukaiset oleskeluoikeutta koskevat ehdot täyttyvät;

o)    vastaanottavan valtion toimivaltaisten viranomaisten on autettava hakijoita osoittamaan, että he täyttävät ehdot, sekä välttämään virheitä ja puutteita hakemuksissaan; heidän on varattava hakijoille tilaisuus toimittaa lisäselvityksiä ja korjata hakemustensa mahdolliset virheet ja puutteet;


p)    hakijoille voidaan tehdä järjestelmällisesti heidän mahdollista rikostaustaansa koskeva tarkastus sekä turvatarkastus, ainoastaan sen selvittämiseksi, voidaanko tämän sopimuksen 20 artiklassa vahvistettuja rajoituksia soveltaa. Tätä tarkoitusta varten hakijoilta voidaan edellyttää, että he tekevät selkoa aiemmista rikostuomioistaan, jotka sisältyvät tuomion antamisvaltion lainsäädännön mukaiseen rikosrekisteriin hakemushetkellä. Vastaanottava valtio voi, jos se katsoo sen välttämättömäksi, soveltaa direktiivin 2004/38/EY 27 artiklan 3 kohdassa vahvistettua menettelyä ja pyytää toisilta valtioilta tietoja hakijan rikosrekisteristä;

q)    uuteen oleskeluasiakirjaan on sisällytettävä ilmoitus, jonka mukaan se on myönnetty tämän sopimuksen mukaisesti;

r)    jos vastaanottava valtio hylkää oleskeluasemaa koskevan hakemuksen, hakijalla on aina oikeus hakea tällaiseen päätökseen muutosta vastaanottavan valtion tuomioistuimessa tai soveltuvissa tapauksissa hallintomenettelyssä. Muutoksenhakumenettelyssä on voitava tarkistaa päätöksen laillisuus sekä ehdotetun päätöksen perusteena olevat tosiseikat ja olosuhteet. Näillä muutoksenhakumenettelyillä on varmistettava, että päätös ei ole kohtuuton.

2.    Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräajan ja siihen saman kohdan c alakohdan mukaisesti sovellettavan yhden vuoden mahdollisen pidennyksen aikana unionin kansalaisilla tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisilla ja heidän perheenjäsenillään sekä muilla vastaanottavassa valtiossa oleskelevilla henkilöillä on 20 artiklassa määrätyin edellytyksin ja rajoituksin kaikki tässä osassa vahvistetut oikeudet.


3.    Siihen asti kun toimivaltainen viranomainen antaa lopullisen päätöksensä 1 kohdassa tarkoitettuun hakemukseen ja kun tuomioistuin antaa lopullisen päätöksensä muutoksenhakuasiassa, joka koskee toimivaltaisen viranomaisen päätöstä hylätä tällainen hakemus, hakijalla on 20 artiklan 4 kohdassa määrätyin edellytyksin kaikki tässä osassa vahvistetut oikeudet, mukaan lukien 21 artiklassa tarkoitetut takeet ja muutoksenhakuoikeudet.

4.    Jos vastaanottava valtio päättää, että unionin kansalaisten tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten, heidän perheenjäsentensä ja muiden henkilöiden, jotka oleskelevat vastaanottavan valtion alueella tässä osastossa määrättyjen ehtojen mukaisesti, ei tarvitse hakea 1 kohdassa tarkoitettua uutta oleskeluasemaa, jotta heidän oleskelunsa olisi laillista, ne, joilla on oikeus tämän osaston määräysten mukaiseen oleskeluun, saavat direktiivin 2004/38/EY mukaisin edellytyksin oikeuden uuteen, mahdollisesti sähköisessä muodossa olevaan oleskeluasiakirjaan, jossa ilmoitetaan, että asiakirja on myönnetty tämän sopimuksen mukaisesti.

19 ARTIKLA

Oleskeluasiakirjojen myöntäminen siirtymäkauden aikana

1.    Vastaanottava valtio voi siirtymäkauden kuluessa sallia, että 18 artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitettuja oleskeluasemaa tai oleskeluasiakirjaa koskevia hakemuksia tehdään vapaaehtoisuuden pohjalta tämän sopimuksen voimaantulopäivästä.

2.    Päätökset tällaisten hakemusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä tehdään 18 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti. Päätökset, jotka tehdään 18 artiklan 1 kohdan nojalla, eivät tule voimaan ennen kuin siirtymäkausi on päättynyt.


3.    Jos 18 artiklan 1 kohdan nojalla tehty hakemus hyväksytään ennen siirtymäkauden päättymistä, vastaanottava valtio ei voi perua oleskeluaseman myöntämistä koskevaa päätöstä ennen siirtymäkauden päättymistä millään muilla kuin direktiivin 2004/38/EY VI luvussa ja 35 artiklassa vahvistetuilla perusteilla.

4.    Jos hakemus hylätään ennen siirtymäkauden päättymistä, hakija voi tehdä uuden hakemuksen milloin tahansa ennen 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä.

5.    Muutoksenhakumenettelyt, joista määrätään 18 artiklan 1 kohdan r alakohdassa, ovat käytettävissä siitä päivästä lähtien, jona tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päätös hakemuksen hylkäämisestä on tehty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista.

20 ARTIKLA

Oleskelu- ja maahantulo-oikeuksien rajoitukset

1.    Unionin kansalaisten tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten, heidän perheenjäsentensä sekä muiden tässä osastossa myönnettyjä oikeuksia käyttävien henkilöiden käyttäytymistä arvioidaan direktiivin 2004/38/EY VI luvun mukaisesti siltä osin kuin on kyse käyttäytymisestä ennen siirtymäkauden päättymistä.


2.    Unionin kansalaisten tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten, heidän perheenjäsentensä sekä muiden tässä osastossa myönnettyjä oikeuksia käyttävien henkilöiden käyttäytyminen, siltä osin kuin on kyse käyttäytymisestä siirtymäkauden päättymisen jälkeen, voi kansallisen lainsäädännön mukaisesti muodostaa perusteen, jonka nojalla vastaanottava valtio voi rajoittaa oleskeluoikeutta tai työskentelyvaltio maahantulo-oikeutta.

3.    Vastaanottava valtio ja työskentelyvaltio voivat direktiivin 2004/38/EY 35 artiklan nojalla toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet evätäkseen, lopettaakseen tai peruuttaakseen tässä osastossa tarkoitetut oikeudet, jos ne on saatu oikeuksien väärinkäytöllä tai petoksella. Näihin toimenpiteisiin on sovellettava tämän sopimuksen 21 artiklassa määrättyjä menettelytakeita.

4.    Vastaanottava valtio tai työskentelyvaltio voi poistaa alueeltaan hakijat, joiden hakemuksiin liittyy oikeuksien väärinkäyttöä tai petoksia, direktiivissä 2004/38/EY ja erityisesti sen 31 ja 35 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti jo ennen kuin tuollaisen hakemuksen hylkäämistä koskevaan päätökseen, johon on haettu muutosta tuomioistuimessa, saadaan muutoksenhakuasteen lopullinen päätös.

21 ARTIKLA

Takeet ja muutoksenhakuoikeus

Direktiivin 2004/38/EY 15 artiklassa ja VI luvussa säädettyjä takeita on sovellettava kaikkiin päätöksiin, joilla vastaanottava valtio rajoittaa tämän sopimuksen 10 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden oleskeluoikeuksia.


22 ARTIKLA

Liitännäiset oikeudet

Unionin kansalaisen tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisen perheenjäsenellä, jolla on oleskeluoikeus tai oikeus oleskella pysyvästi jäsenvaltiossa tai työskentelyvaltiossa, on kansalaisuudestaan riippumatta direktiivin 2004/38/EY 23 artiklan mukaisesti oikeus toimia kyseisessä valtiossa työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana.

23 ARTIKLA

Yhdenvertainen kohtelu

1.    Ellei tämän osaston ja tämän osan I ja IV osaston erityismääräyksistä muuta johdu, kaikkia unionin kansalaisia ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia, jotka oleskelevat vastaanottavan valtion alueella tämän sopimuksen nojalla, on direktiivin 2004/38/EY 24 artiklan mukaisesti kohdeltava yhdenvertaisesti kyseisen valtion kansalaisten kanssa tämän osan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Tämä oikeus on ulotettava koskemaan unionin kansalaisten tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten perheenjäseniä, joilla on oleskeluoikeus tai pysyvä oleskeluoikeus.


2.    Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa määrätään, vastaanottavan valtion ei tarvitse myöntää oikeutta sosiaaliavustukseen direktiivin 2004/38/EY 6 artiklaan tai 14 artiklan 4 kohdan b alakohtaan perustuvan oleskelujakson aikana eikä sen tarvitse myöntää opintorahana tai -lainana toimeentulotukea opintoja varten, ammattiin johtava koulutus mukaan luettuna, sellaisille henkilöille tai näiden perheenjäsenille, jotka ovat muita kuin työntekijöitä, itsenäisiä ammatinharjoittajia tai tällaisen aseman säilyttäviä henkilöitä, ennen kuin henkilölle myönnetään pysyvä oleskeluoikeus tämän sopimuksen 15 artiklan mukaisesti.


2 LUKU

TYÖNTEKIJÖIDEN JA ITSENÄISTEN AMMATINHARJOITTAJIEN OIKEUDET

24 ARTIKLA

Työntekijöiden oikeudet

1.    Ellei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 artiklan 3 ja 4 kohdan rajoituksista muuta johdu, vastaanottavassa valtiossa oleskelevilla työntekijöillä ja työskentelyvaltiossa tai valtioissa oleskelevilla rajatyöntekijöillä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 artiklassa taatut oikeudet sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 492/2011 8 myönnetyt oikeudet. Näihin oikeuksiin sisältyy seuraavaa:

a)    oikeus olla joutumatta syrjityksi kansalaisuuden perusteella työsopimusten tekemisessä, palkkauksessa ja muissa työehdoissa;

b)    oikeus käynnistää taloudellinen toiminta ja harjoittaa sitä niiden sääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan vastaanottavan valtion tai työskentelyvaltion kansalaisiin;

c)    oikeus saada vastaanottavan valtion tai työskentelyvaltion työvoimahallinnolta samanlaista apua kuin kyseisen valtion omat kansalaiset saavat;


d)    oikeus yhdenvertaiseen kohteluun työehdoissa, erityisesti siltä osin kuin on kyse palkkauksesta ja työstä erottamisesta sekä työttömyystilanteissa työhön palaamisesta tai uudelleentyöllistämisestä;

e)    oikeus sosiaalisiin ja verotukseen liittyviin etuihin;

f)    kollektiiviset oikeudet;

g)    asumiseen liittyvät oikeudet ja edut sellaisina kuin ne myönnetään työntekijöille, jotka ovat kyseisen valtion omia kansalaisia;

h)    työntekijöiden lasten oikeudet osallistua peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen samoilla edellytyksillä kuin vastaanottavan valtion tai työskentelyvaltion kansalaiset, jos kyseiset lapset oleskelevat sen maan alueella, jossa työntekijä työskentelee.

2.    Jos työntekijä ei enää oleskele vastaanottavassa valtiossa ja tällaisen työntekijän suoraan alenevassa polvessa oleva sukulainen osallistuu koulutukseen kyseisessä valtiossa, tämän sukulaisen pääasiallisella huoltajalla on oikeus oleskella kyseisessä valtiossa, kunnes kyseinen sukulainen tulee täysi-ikäiseksi, ja vielä sen jälkeenkin, jos kyseinen sukulainen tarvitsee pääasiallisen huoltajan läsnäoloa ja huoltoa jatkaakseen opintojaan ja saadakseen ne päätökseen.


3.    Palkkatyössä olevilla rajatyöntekijöillä on oikeus tulla työskentelyvaltion alueelle ja poistua sieltä tämän sopimuksen 14 artiklan mukaisesti ja he säilyttävät työntekijäasemaansa liittyvät oikeudet työskentelyvaltiossa, jos he ovat jossakin direktiivin 2004/38/EY 7 artiklan 3 kohdan
a–d alakohdassa tarkoitetuista tilanteista, vaikka he eivät siirtäisi asuinpaikkaansa työskentelyvaltioon.

25 ARTIKLA

Itsenäisten ammatinharjoittajien oikeudet

1.    Ellei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 51 ja 52 artiklassa säädetyistä rajoituksista muuta johdu, vastaanottavassa valtiossa oleskelevilla itsenäisillä ammatinharjoittajilla ja työskentelyvaltiossa tai -valtioissa oleskelevilla itsenäistä ammattia harjoittavilla rajatyöntekijöillä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 ja 55 artiklassa taatut oikeudet. Näihin oikeuksiin sisältyy seuraavaa:

a)    kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 artiklassa määrätään, oikeus ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa itsenäistä ammattia sekä oikeus perustaa ja johtaa yrityksiä niillä edellytyksillä, jotka vastaanottavan valtion lainsäädännön mukaan koskevat sen omia kansalaisia;

b)    tämän sopimuksen 24 artiklan 1 kohdan c–h alakohdassa määrätyt oikeudet.

2.    Itsenäisten ammatinharjoittajien suoraan alenevassa polvessa oleviin sukulaisiin sovelletaan 24 artiklan 2 kohtaa.

3.    Itsenäistä ammattia harjoittaviin rajatyöntekijöihin sovelletaan 24 artiklan 3 kohtaa.


26 ARTIKLA

Rajatyöntekijöiden oikeudet todistavan asiakirjan myöntäminen

Työskentelyvaltio voi edellyttää sellaisilta unionin kansalaisilta ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisilta, joille tämän osaston mukaiset rajatyöntekijän oikeudet kuuluvat, että he hakevat asiakirjaa, jossa todistetaan kyseisten oikeuksien olemassaolo. Tällaisilla unionin kansalaisilla ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisilla on oikeus saada kyseinen asiakirja.


3 LUKU

AMMATTIPÄTEVYYDET

27 ARTIKLA

Tunnustetut ammattipätevyydet

1.    Jos vastaanottava valtio tai työskentelyvaltio tunnustaa ennen siirtymäkauden päättymistä unionin kansalaisten tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä ammattipätevyydet sellaisina kuin ne määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY 9 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, kyseiset ammattipätevyydet pysyvät voimassa kyseisessä valtiossa, mukaan lukien oikeus harjoittaa ammattia samoilla edellytyksillä kuin kyseisen valtion kansalaiset, mikäli kyseinen tunnustaminen perustui johonkin seuraavista säännöksistä:

a)    direktiivin 2005/36/EY III osasto ammattipätevyyden tunnustamisesta sijoittautumisvapauden harjoittamisen yhteydessä, jolloin tunnustaminen voi kuulua koulutuksesta annettavien asiakirjojen yleisen tunnustamisjärjestelmän piiriin, ammattikokemuksen tunnustamisjärjestelmän piiriin tai koulutuksen vähimmäisvaatimusten yhteensovittamiseen perustuvan tunnustamisjärjestelmän piiriin;


b)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/5/EY 10 10 artiklan 1 ja 3 kohta, jotka koskevat pääsyä asianajajan ammattiin vastaanottavassa tai työskentelyvaltiossa;

c)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY 11 14 artikla, joka koskee toisen jäsenvaltion lakisääteisten tilintarkastajien hyväksymistä;

d)    neuvoston direktiivi 74/556/ETY 12 siltä osin kuin se koskee sellaisia taitoja ja kykyjä koskevien todisteiden hyväksymistä, jotka ovat välttämättömiä, jotta itsenäinen ammatinharjoittaja ja välittäjä voi niiden perusteella ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa myrkyllisten tuotteiden kauppaa ja jakelua tai tällaisten tuotteiden ammattimaiseen käyttöön liittyvää toimintaa.


2.    Tämän artiklan 1 kohdan a alakohtaa sovellettaessa ammattipätevyyden tunnustamisen piiriin kuuluvat:

a)    sellaisen ammattipätevyyden tunnustaminen, joka perustuu direktiivin 2005/36/EY 3 artiklan 3 kohtaan;

b)    päätökset, joilla myönnetään osittainen ammatinharjoittamisoikeus direktiivin 2005/36/EY 4 f artiklan mukaisesti;

c)    sellaisen ammattipätevyyden tunnustaminen, joka tehdään sijoittautumista varten direktiivin 2005/36/EY 4 d artiklan nojalla.

28 ARTIKLA

Ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyvät, vireillä olevat menettelyt

Kun vastaanottavan valtion tai työskentelyvaltion toimivaltaiset viranomaiset tutkivat sellaisia ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyviä hakemuksia, joita unionin kansalaiset tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset ovat tehneet ennen siirtymäkauden päättymistä, kaikkien tällaisten hakemusten käsittelyyn ja niiden perusteella annettaviin päätöksiin on sovellettava direktiivin 2005/36/EY 4 artiklaa, 4 d artiklaa (sijoittautumista varten tehtävien ammattipätevyyksien tunnustamisten osalta), 4 f artiklaa ja III osaston määräyksiä, direktiivin 98/5/EY 10 artiklan 1, 3 ja 4 kohtaa, direktiivin 2006/43/EY 14 artiklaa ja direktiiviä 74/556/ETY.


Myös direktiivin 2005/36/EY 4 a, 4 b ja 4 e artiklaa on sovellettava tarpeellisessa laajuudessa, jotta menettelyt, jotka koskevat kyseisen direktiivin 4 d artiklan mukaisia sijoittautumistarkoitusta varten tehtäviä ammattipätevyyden tunnustamisia, saadaan päätökseen.

29 ARTIKLA

Ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyvä hallinnollinen yhteistyö

1.    Yhdistyneen kuningaskunnan ja jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä helpottaakseen 28 artiklan soveltamista sellaisten kyseisessä artiklassa tarkoitettujen hakemusten osalta, joiden käsittely on kesken. Yhteistyö voi olla muun muassa tietojenvaihtoa esimerkiksi kurinpitotoimista tai rikosoikeudellisista seuraamuksista tai muista vakavista ja erityisistä olosuhteista, joilla todennäköisesti on merkitystä toimimiselle 28 artiklassa tarkoitettujen direktiivien soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

2.    Poiketen siitä, mitä 8 artiklassa määrätään, Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus enintään yhdeksän kuukauden ajan siirtymäkauden päättymisestä käyttää sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää 28 artiklassa tarkoitettujen hakemusten käsittelyssä siltä osin kuin on kyse menettelyistä, jotka liittyvät ammattipätevyyden tunnustamiseen sijoittautumista varten direktiivin 2005/36/EY 4 d artiklan nojalla.


III OSASTO

SOSIAALITURVAJÄRJESTELMIEN YHTEENSOVITTAMINEN

30 ARTIKLA

Henkilöllinen soveltamisala

1.    Tämän osaston määräyksiä on sovellettava seuraaviin henkilöihin:

a)    unionin kansalaiset, joihin siirtymäkauden päättyessä sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöä, sekä heidän perheenjäsenensä ja heidän jälkeensä elävät henkilöt;

b)    Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset, joihin siirtymäkauden päättyessä sovelletaan jäsenvaltion lainsäädäntöä, sekä heidän perheenjäsenensä ja heidän jälkeensä elävät henkilöt;

c)    unionin kansalaiset, jotka siirtymäkauden päättyessä oleskelevat Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja joihin sovelletaan jäsenvaltion lainsäädäntöä, sekä heidän perheenjäsenensä ja heidän jälkeensä elävät henkilöt;


d)    Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset, jotka siirtymäkauden päättyessä oleskelevat jäsenvaltiossa ja joihin sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöä, sekä heidän perheenjäsenensä ja heidän jälkeensä elävät henkilöt;

e)    henkilöt, jotka eivät ole a–d alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä mutta jotka ovat

i)    unionin kansalaisia, jotka siirtymäkauden päättyessä ovat palkkatyössä tai toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja joihin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 13 II osaston säännösten perusteella sovelletaan jäsenvaltion lainsäädäntöä, sekä tällaisten henkilöiden perheenjäseniä ja heidän jälkeensä eläviä henkilöitä; tai

ii)    Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia, jotka siirtymäkauden päättyessä ovat palkkatyössä tai toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa ja joihin asetuksen (EY) N:o 883/2004 II osaston säännösten perusteella sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöä, sekä tällaisten henkilöiden perheenjäseniä ja heidän jälkeensä eläviä henkilöitä;

f)    kansalaisuudettomat henkilöt ja pakolaiset, jotka oleskelevat jäsenvaltiossa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja jotka ovat jossakin a–e alakohdassa mainituista tilanteista, sekä heidän perheenjäsenensä ja heidän jälkeensä elävät henkilöt;


g)    kolmansien maiden kansalaiset sekä heidän perheenjäsenensä ja heidän jälkeensä elävät henkilöt, jotka ovat jossakin a–e alakohdassa mainituista tilanteista, mikäli he täyttävät neuvoston asetuksessa (EY) N:o 859/2003 14 säädetyt edellytykset.

2.    Henkilöt, joita 1 kohdassa tarkoitetaan, pysyvät henkilöllisen soveltamisalan piirissä niin kauan kuin he ovat keskeytyksettä jossakin niistä tilanteista, jotka 1 kohdassa mainitaan ja joihin sekä jäsenvaltio että Yhdistynyt kuningaskunta samanaikaisesti liittyvät.

3.    Tämän osaston määräyksiä on sovellettava myös henkilöihin, jotka eivät kuulu tai jotka eivät enää kuulu tämän artiklan 1 kohdan a–e alakohdan soveltamisalaan mutta jotka kuuluvat tämän sopimuksen 10 artiklan soveltamisalaan, sekä tällaisten henkilöiden perheenjäseniin ja heidän jälkeensä eläviin henkilöihin.

4.    Edellä 3 kohdassa tarkoitetut henkilöt kuuluvat tämän osaston henkilölliseen soveltamisalaan niin kauan kuin heillä on oikeus oleskella vastaanottavassa valtiossa tämän sopimuksen 13 artiklan nojalla tai oikeus työskennellä työskentelyvaltiossaan tämän sopimuksen 24 tai 25 artiklan nojalla.

5.    Kun tässä artiklassa viitataan perheenjäseniin ja henkilön jälkeen eläviin henkilöihin, nämä kuuluvat tämän osaston soveltamisalaan vain siltä osin kuin heille tämän asemansa perusteella syntyy oikeuksia ja velvollisuuksia asetuksen (EY) N:o 883/2004 nojalla.


31 ARTIKLA

Sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevat säännöt

1.    Tämän osaston soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin on sovellettava sääntöjä ja tavoitteita, jotka on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 48 artiklassa, asetuksessa (EY) N:o 883/2004 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 987/2009 15 .

Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ottavat asianmukaisesti huomioon Euroopan komission yhteyteen asetuksella (EY) N:o 883/2004 perustetun sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan, jäljempänä ’hallintotoimikunta’, päätökset ja suositukset, jotka luetellaan tämän sopimuksen liitteessä I olevassa I osassa.

2.    Poiketen siitä, mitä tämän sopimuksen 9 artiklassa määrätään, tämän osaston määräyksiä sovellettaessa on sovellettava asetuksen (EY) N:o 883/2004 1 artiklan mukaisia määritelmiä.


3.    Sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka täyttävät asetuksessa (EY) N:o 859/2003 säädetyt edellytykset, samoin kuin heidän perheenjäsentensä ja heidän jälkeensä elävien henkilöiden osalta, mikäli nämä kuuluvat tämän osaston soveltamisalaan, viittauksia asetukseen (EY) N:o 883/2004 pidetään viittauksina neuvoston asetukseen (ETY) N:o 1408/71 16 ja viittauksia asetukseen (EY) N:o 987/2009 pidetään viittauksina neuvoston asetukseen (ETY) N:o 574/72 17 . Viittauksia asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 987/2009 yksittäisiin säännöksiin pidetään viittauksina asetuksen (ETY) N:o 1408/71 ja asetuksen (ETY) N:o 574/72 vastaaviin säännöksiin.


32 ARTIKLA

Soveltamisalaan kuuluvat erityistilanteet

1.    Siltä osin kuin on kyse henkilöistä, jotka eivät kuulu tai eivät enää kuulu 30 artiklan soveltamisalaan, on sovellettava tässä artiklassa vahvistetussa laajuudessa seuraavia sääntöjä:

a)    siltä osin kuin on kysymys vakuutus-, työskentely-, itsenäisen ammatinharjoittamisen tai asumiskauden huomioon ottamisesta ja tällaisten kausien yhteenlaskemisesta sekä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka perustuvat tällaisiin kausiin asetuksen (EY) N:o 883/2004 mukaisesti, tämän osaston soveltamisalaan kuuluvat seuraavat henkilöt:

i)    unionin kansalaiset sekä jäsenvaltiossa oleskelevat kansalaisuudettomat henkilöt ja pakolaiset ja kolmansien maiden kansalaiset, jotka täyttävät asetuksessa (EY) N:o 859/2003 säädetyt edellytykset, mikäli heihin on sovellettu Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöä ennen siirtymäkauden päättymistä, sekä tässä alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäsenet ja heidän jälkeensä elävät;

ii)    Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleskelevat kansalaisuudettomat henkilöt ja pakolaiset ja kolmansien maiden kansalaiset, jotka täyttävät asetuksessa (EY) N:o 859/2003 säädetyt edellytykset, mikäli heihin on sovellettu jäsenvaltion lainsäädäntöä ennen siirtymäkauden päättymistä, samoin kuin tässä alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäsenet ja heidän jälkeensä elävät henkilöt;


kun kausia lasketaan yhteen, kaudet, jotka ovat täyttyneet sekä ennen siirtymäkauden päättymistä että sen jälkeen, on otettava huomioon asetuksessa (EY) N:o 883/2004 säädetyllä tavalla;

b)    henkilöihin, jotka ennen siirtymäkauden päättymistä olivat pyytäneet lupaa suunnitelman mukaisen hoitojakson vastaanottamiseen asetuksen (EY) N:o 883/2004 nojalla, on sovellettava mainitun asetuksen 20 ja 27 artiklassa vahvistettuja sääntöjä kyseisen hoidon päättymiseen asti. Lisäksi vastaavia korvausmenettelyjä on sovellettava myös hoidon päättymisen jälkeen. Tällaisilla henkilöillä ja heidän saattajillaan on, soveltuvin osin, 14 artiklan mukainen oikeus tulla hoidon antamisvaltioon ja poistua sieltä;

c)    henkilöihin, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 883/2004 soveltamisalaan ja jotka siirtymäkauden päättyessä oleskelevat tilapäisesti jäsenvaltiossa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa, on sovellettava mainitun asetuksen 19 ja 27 artiklassa vahvistettuja sääntöjä heidän tilapäisen oleskelunsa päättymiseen asti. Lisäksi vastaavia korvausmenettelyjä on sovellettava myös tilapäisen oleskelun tai hoidon päättymisen jälkeen;


d)    asetuksen (EY) N:o 883/2004 67, 68 ja 69 artiklassa vahvistettuja sääntöjä on, niin kauan kuin soveltamisedellytykset täyttyvät, sovellettava sellaisiin perhe-etuuksiin, joihin seuraavilla henkilöillä on siirtymäkauden päättyessä oikeus:

i)    unionin kansalaiset sekä kansalaisuudettomat henkilöt, pakolaiset ja kolmansien maiden kansalaiset, jotka täyttävät asetuksessa (EY) N:o 859/2003 säädetyt edellytykset ja oleskelevat jäsenvaltiossa, mikäli heihin sovelletaan jäsenvaltion lainsäädäntöä ja heidän perheenjäseniään oleskelee Yhdistyneessä kuningaskunnassa siirtymäkauden päättyessä;

ii)    Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset sekä kansalaisuudettomat henkilöt, pakolaiset ja kolmansien maiden kansalaiset, jotka täyttävät asetuksessa (EY) N:o 859/2003 säädetyt edellytykset ja oleskelevat Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mikäli heihin sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöä ja heidän perheenjäseniään oleskelee jäsenvaltiossa siirtymäkauden päättyessä;

e)    kaikkiin henkilöihin, joilla siirtymäkauden päättyessä on oikeuksia perheenjäseninä asetuksen (EY) N:o 883/2004 nojalla, kuten oikeuksia, jotka on johdettu luontoissuorituksina myönnettävistä sairausetuuksista, on tämän kohdan d alakohdan i ja ii alakohdassa mainituissa tilanteissa sovellettava mainittua asetusta ja asetuksen (EY) N:o 987/2009 vastaavia säännöksiä niin kauan kuin asetuksissa vahvistetut soveltamisedellytykset täyttyvät.

2.    Asetuksen (EY) N:o 883/2004 III osaston 1 luvun säännöksiä, jotka koskevat sairausetuuksia, on sovellettava henkilöihin, jotka saavat tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja etuuksia.


Tätä kohtaa sovelletaan soveltuvin osin perhe-etuuksiin, jotka perustuvat asetuksen (EY) N:o 883/2004 67, 68 ja 69 artiklaan.

33 ARTIKLA

Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset

1.    Tämän osaston määräyksiä, joita sovelletaan unionin kansalaisiin, sovelletaan Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan, Norjan kuningaskunnan ja Sveitsin valaliiton kansalaisiin edellyttäen, että

a)    Islanti, Liechtensteinin ruhtinaskunta, Norjan kuningaskunta ja Sveitsin valaliitto ovat tapauksensa mukaisesti tehneet Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa vastaavat sopimukset kuin ne, joita sovelletaan unionin kansalaisiin, ja kyseiset maat soveltavat näitä sopimuksia; ja

b)    Islanti, Liechtensteinin ruhtinaskunta, Norjan kuningaskunta ja Sveitsin valaliitto ovat tapauksensa mukaisesti tehneet unionin kanssa vastaavat sopimukset kuin ne, joita sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisiin, ja kyseiset maat soveltavat näitä sopimuksia.

2.    Sen jälkeen kun Yhdistynyt kuningaskunta ja unioni ovat tehneet ilmoituksen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten voimaantulopäivästä, 164 artiklalla perustettu sekakomitea, jäljempänä ’sekakomitea’, määrää päivän, josta alkaen tämän osaston määräyksiä sovelletaan tapauksen mukaan Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan, Norjan kuningaskunnan ja Sveitsin kansalaisiin.


34 ARTIKLA

Hallinnollinen yhteistyö

1.    Poiketen siitä, mitä 7 artiklassa ja 128 artiklan 1 kohdassa määrätään, Yhdistyneellä kuningaskunnalla on tämän sopimuksen voimaantulopäivästä tarkkailijan asema hallintotoimikunnassa. Kun esityslistalla on tähän osastoon liittyviä asioita, jotka koskevat Yhdistynyttä kuningaskuntaa, se voi lähettää edustajansa neuvonantajaksi hallintotoimikunnan kokouksiin sekä asetuksen (EY) N:o 883/2004 73 ja 74 artiklassa tarkoitettujen elinten kokouksiin, joissa käsitellään mainittuja asioita.

2.    Poiketen siitä, mitä 8 artiklassa määrätään, Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu sosiaaliturvatietojen sähköiseen vaihtojärjestelmään (EESSI) ja vastaa osallistumisestaan aiheutuvista kuluista.

35 ARTIKLA

Korvaukset, takaisinperintä ja kuittaukset

Asetusten (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 säännöksiä, jotka koskevat korvauksia, takaisinperintää ja kuittausta, on edelleen sovellettava tapahtumiin, jotka koskevat 30 artiklan soveltamisalaan kuulumattomia henkilöitä ja jotka

a)    sattuivat ennen siirtymäkauden päättymistä; tai


b)    sattuivat siirtymäkauden päättymisen jälkeen ja koskevat henkilöitä, jotka kuuluivat 30 tai 32 artiklan soveltamisalaan tapahtuman sattuessa.

36 ARTIKLA

Lainsäädännön kehittyminen ja unionin säädösten mukautukset

1.    Jos asetuksia (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 muutetaan tai jos ne korvataan siirtymäkauden päätyttyä, tässä sopimuksessa olevia viittauksia näihin asetuksiin on tämän sopimuksen liitteessä I olevaan II osaan sisältyvän säädösluettelon mukaisesti pidettävä viittauksina kyseisiin asetuksiin sellaisina kuin ne ovat muutettuina tai korvattuina.

Sekakomitea tarkistaa tämän sopimuksen liitteessä I olevaa II osaa, ja heti kun unioni hyväksyy säädöksiä, joilla asetuksia (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 muutetaan tai joilla ne korvataan, sekakomitea muuttaa liitteessä I olevaa II osaa vastaamaan kyseisiä säädöksiä. Tätä tarkoitusta varten unioni antaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle sekakomiteassa tiedon kaikista kyseisiä asetuksia muuttavista tai korvaavista säädöksistä mahdollisimman pian niiden hyväksymisen jälkeen.

2.    Poiketen siitä, mitä 1 kohdan toisessa alakohdassa määrätään, sekakomitea arvioi sellaisten säädösten vaikutuksia, joilla muutetaan asetuksia (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 tai joilla ne korvataan, jos kyseisissä säädöksissä

a)    muutetaan tai korvataan asetuksen (EY) N:o 883/2004 3 artiklan soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä; tai


b)    muutetaan rahaetuudet, joita siirtymäkauden päättyessä ei voitu asetuksen (EY) N:o 883/2004 nojalla siirtää toiseen valtioon, sellaisiksi, että ne voidaan siirtää toiseen valtioon, tai muutetaan rahaetuudet, jotka siirtymäkauden päättyessä voitiin siirtää toiseen valtioon, sellaisiksi, ettei niitä voida siirtää toiseen valtioon; tai

c)    muutetaan rahaetuudet, jotka siirtymäkauden päättyessä voitiin asetuksen (EY) N:o 883/2004 nojalla siirtää toiseen valtioon ainoastaan tietyn rajoitetun ajan kuluessa, sellaisiksi, että ne voidaan siirtää toiseen valtioon ilman aikarajoitusta, tai muutetaan rahaetuudet, jotka siirtymäkauden päättyessä voitiin asetuksen (EY) N:o 883/2004 nojalla siirtää toiseen valtioon ilman aikarajoitusta, sellaisiksi, että ne voidaan siirtää toiseen valtioon ainoastaan tietyn rajoitetun ajan kuluessa.

Tehdessään arviotaan sekakomitean on tarkasteltava vilpittömän mielen hengessä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen muutosten laajuutta sekä otettava huomioon se, että asetusten (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 moitteeton toiminta unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä sekä toimivaltaisen valtion olemassaolo suhteessa yksittäisiin henkilöihin asetuksen (EY) N:o 883/2004 soveltamisalalla on vastaisuudessakin tärkeää.

Tämän sopimuksen liitteessä I olevaa II osaa ei muuteta vastaamaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua säädöstä, jos sekakomitea niin päättää kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut unionilta 1 kohdassa tarkoitetun tiedon.


Tätä kohtaa sovellettaessa tarkoitetaan:

a)    ilmaisulla ’voidaan siirtää toiseen valtioon’ sitä, että asetuksen (EY) N:o 883/2004 nojalla maksettava etuus voidaan maksaa sellaiselle henkilölle tai sellaiseen henkilöön liittyvien seikkojen vuoksi, joka oleskelee jäsenvaltiossa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa, silloin kun etuuden maksamisesta vastuussa oleva laitos ei sijaitse siellä; ilmaisulla ’ei voida siirtää toiseen valtioon’ tarkoitetaan edellisen ilmaisun vastakohtaa; ja

b)    ilmaisulla ’voidaan siirtää toiseen valtioon ilman aikarajoitusta’ sitä, että etuus voidaan maksaa toiseen jäsenvaltioon niin kauan kuin edellytykset, jotka antavat oikeuden etuuteen, täyttyvät.

3.    Asetuksia (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 on tätä sopimusta sovellettaessa tulkittava siten, että ne sisältävät tämän sopimuksen liitteessä I olevassa III osassa luetellut mukautukset. Yhdistyneen kuningaskunnan on annettava sekakomiteassa unionille tieto kaikista sellaisista kansallisten säännösten muutoksista, jotka ovat merkityksellisiä tämän sopimuksen liitteessä I olevan III osan kannalta, niin pian kuin mahdollista kyseisten muutosten hyväksymisen jälkeen.

4.    Tätä sopimusta sovellettaessa on katsottava, että hallintotoimikunnan päätökset ja suositukset koostuvat päätöksistä ja suosituksista, jotka luetellaan liitteessä I olevassa I osassa. Sekakomitean on otettava huomioon kaikki hallintotoimikunnan uudet päätökset ja suositukset ja muutettava niiden mukaisesti liitteessä I olevaa I osaa. Tätä tarkoitusta varten unioni antaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle sekakomiteassa tiedon hallintotoimikunnan päätöksistä ja suosituksista mahdollisimman pian niiden hyväksymisen jälkeen. Sekakomitea tekee mainitut muutokset unionin tai Yhdistyneen kuningaskunnan ehdotuksesta.


IV OSASTO

MUUT MÄÄRÄYKSET

37 ARTIKLA

Tiedotus

Jäsenvaltiot ja Yhdistynyt kuningaskunta tiedottavat niiden henkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka kuuluvat tämän osan määräysten soveltamisalaan, erityisesti järjestämällä tiedotuskampanjoita, joita toteutetaan tarpeen mukaan kansallisten ja paikallisten tiedotusvälineiden ja muiden viestintävälineiden avulla.

38 ARTIKLA

Suotuisammat säännökset

1.    Tämän osan määräyksillä ei vaikuteta sellaisten lakien, asetusten tai hallinnollisten säännösten soveltamiseen vastaanottavassa valtiossa tai työskentelyvaltiossa, jotka ovat suotuisampia asiaan liittyvien henkilöiden kannalta. Tätä kohtaa ei sovelleta III osaston määräyksiin.


2.    Edellä olevilla 12 artiklalla ja 23 artiklan 1 kohdalla ei rajoiteta Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin väliseen yhteiseen matkustusalueeseen liittyvää järjestelyä siltä osin kuin kyseinen järjestely voi johtaa asiaan liittyvien henkilöiden kannalta suotuisampaan kohteluun.

39 ARTIKLA

Elinikäinen turva

Oikeudet, jotka henkilöille myönnetään tässä osassa olevien osastojen määräyksissä, kuuluvat kyseisille henkilöille heidän koko elinikänsä, elleivät he lakkaa täyttämästä kyseisissä osastoissa vahvistettuja edellytyksiä.


KOLMAS OSA

EROA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

I OSASTO

MARKKINOILLE SAATETUT TAVARAT

40 ARTIKLA

Määritelmät

Tässä osastossa tarkoitetaan:

a)    ’asettamisella saataville markkinoilla’ tavaran toimittamista markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta;

b)    ’markkinoille saattamisella’ tavaran ensimmäistä kertaa tapahtuvaa asettamista saataville markkinoilla unionissa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa;


c)    ’tavaran toimittamisella jakelua, kulutusta tai käyttöä varten’ sitä, että kahden tai useamman oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön välillä tehdään olemassa olevasta ja yksilöllisesti tunnistettavissa olevasta tavarasta sen valmistusvaiheen jälkeen kirjallinen tai suullinen sopimus, joka koskee tavaran omistusoikeuden tai minkä tahansa muun tavaraan kohdistuvan varallisuusoikeuden tai hallintaoikeuden siirtämistä, tai sitä, että tällaisesta tavarasta tehdään yhdelle tai useammalle oikeushenkilölle tai luonnolliselle henkilölle tarjous, joka koskee mainitun kaltaisen sopimuksen tekemistä;

d)    ’käyttöönotolla’ sitä, että loppukäyttäjä ottaa tavaran ensimmäistä kertaa sen käyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön unionissa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa, tai laivavarusteiden osalta sitä, että kyseiset varusteet sijoitetaan alukselle;

e)    ’markkinavalvonnalla’ markkinavalvontaviranomaisten toimintaa ja toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tavarat ovat niitä koskevien vaatimusten mukaisia ja että ne eivät vaaranna terveyttä, turvallisuutta tai mitään muutakaan yleisen edun suojaamiseen liittyvää seikkaa;

f)    ’markkinavalvontaviranomaisella’ jäsenvaltion tai Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaista, joka on vastuussa markkinavalvonnan toteuttamisesta oman valtionsa alueella;


g)    ’tavaroiden kaupan pitämisen edellytyksillä’ vaatimuksia, jotka koskevat tavaroilta edellytettäviä ominaisuuksia, kuten laatutasoa, suorituskykyä, turvallisuutta tai mittoja, mukaan luettuina vaatimukset, jotka koskevat tällaisten tavaroiden koostumusta tai tällaisten tavaroiden yhteydessä hyödynnettäviä termejä, symboleja, testejä ja testausmenetelmiä, pakkauksia, merkintöjä, päällysmerkintöjä sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä; edellytyksiin kuuluvat myös vaatimukset, jotka koskevat tuotantomenetelmiä ja -prosesseja, jos näillä on vaikutusta tuotteen ominaisuuksiin;

h)    ’vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella’ elintä, joka suorittaa vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia, kuten kalibrointia, testausta, sertifiointia ja tarkastuksia;

i)    ’ilmoitetulla laitoksella’ vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosta, jolla on tavaroiden kaupan pitämisen edellytysten yhdenmukaistamista koskevan unionin oikeuden nojalla lupa tehdä vaatimustenmukaisuuden arviointitehtäviä kolmantena osapuolena;

j)    ’eläintuotteilla’ eläinperäisiä tuotteita, joita tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 18 4 artiklan 29 alakohdassa, eläimistä saatavia sivutuotteita, joita tarkoitetaan mainitun artiklan 30 alakohdassa, ja johdettuja tuotteita, joita tarkoitetaan mainitun artiklan 31 alakohdassa, samoin kuin eläinperäisiä rehuja ja eläinperäisiä tuotteita sisältäviä elintarvikkeita ja rehuja.


41 ARTIKLA

Markkinoille saatettujen tavaroiden liikkuvuuden jatkaminen

1.    Kaikki tavarat, jotka siirtymäkauden päättyessä oli saatettu laillisesti markkinoille unionissa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa, voidaan

a)    edelleen asettaa saataville unionin tai Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoilla, ja niitä voidaan siirtää näiden kaksien markkinoiden välillä, kunnes ne päätyvät loppukäyttäjälle;

b)    ottaa käyttöön unionissa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa siten kuin sovellettavissa unionin oikeuden säännöksissä säädetään.

2.    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 34 ja 35 artiklassa ja sovellettavassa unionin oikeudessa vahvistettuja vaatimuksia, jotka koskevat tavaroiden kaupan pitämistä, mukaan lukien tavaroiden kaupan pitämistä koskevat edellytykset, on sovellettava 1 kohdassa tarkoitettuihin tavaroihin.

3.    Edellä olevaa 1 kohtaa on sovellettava kaikkiin olemassa oleviin ja yksilöllisesti tunnistettavissa oleviin tavaroihin, joita tarkoitetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan II osastossa, paitsi unionin markkinoiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoiden välillä liikkuviin

a)    eläviin eläimiin ja sukusoluihin ja alkioihin;

b)    eläintuotteisiin.


4.    Elävien eläinten ja sukusolujen ja alkioiden liikkumiseen jäsenvaltion ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä on sovellettava liitteessä II lueteltuja unionin oikeuden säännöksiä, jos kyseisten tavaroiden lähtöpäivä oli ennen siirtymäkauden loppua.

5.    Tällä artiklalla ei rajoiteta Yhdistyneen kuningaskunnan, jäsenvaltion tai unionin mahdollisuutta unionin oikeuden asettamissa rajoissa kieltää 1 kohdassa tarkoitetun tavaran tai tavaraluokan asettaminen saataville markkinoillaan tai rajoittaa sitä.

6.    Tämän osaston määräyksillä ei rajoiteta sellaisten sääntöjen soveltamista, jotka koskevat myyntimenetelmiä, teollis- ja tekijänoikeuksia, tullimenettelyjä, tullitariffeja ja verotusta.

42 ARTIKLA

Markkinoille saattamista koskeva näyttö

Jos talouden toimija vetoaa tietyn tavaran osalta 41 artiklan 1 kohtaan, kyseisen toimijan on esitettävä asiakirjoihin perustuva näyttö siitä, että tavara saatettiin markkinoille unionissa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa ennen siirtymäkauden päättymistä.


43 ARTIKLA

Markkinavalvonta

1.    Jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisten ja Yhdistyneen kuningaskunnan markkinavalvontaviranomaisten on toimitettava toisilleen viipymättä kaikki markkinavalvontatoimintansa yhteydessä keräämänsä tiedot, jotka koskevat 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tavaroita. Niiden on erityisesti annettava toisilleen ja Euroopan komissiolle tieto kaikista vakavaa vaaraa aiheuttavista tavaroista sekä kaikista sääntöjen vastaisia tavaroita koskevista toimenpiteistään, mukaan lukien kyseisiä tavaroita koskevat tiedot, jotka on saatu unionin oikeuden tai Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön nojalla perustetuista verkoista, tietojärjestelmistä ja tietokannoista.

2.    Jäsenvaltioiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan on toimitettava alueelleen sijoittautuneelle vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselle viivytyksettä toistensa markkinavalvontaviranomaisten pyynnöt, jotka koskevat kyseisen laitoksen ilmoitetun laitoksen ominaisuudessa ennen siirtymäkauden päättymistä tekemää vaatimustenmukaisuuden arviointia. Jäsenvaltioiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos käsittelee tällaiset pyynnöt viipymättä.


44 ARTIKLA

Vireillä olevia menettelyjä koskevien asiakirjojen siirtäminen

Yhdistyneen kuningaskunnan on siirrettävä ilman viivytystä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on nimetty sovellettavassa unionin oikeudessa säädettyjen menettelyjen mukaisesti, kaikki asiakirjat, jotka liittyvät tämän sopimuksen voimaantulopäivää edeltävänä päivänä vireillä oleviin arviointeihin, hyväksymisiin ja lupiin, jos Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltainen viranomainen on johtanut näiden asioiden käsittelyä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 528/2012 19 ja (EY) N:o 1107/2009 20 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/83/EY 21 ja 2001/82/EY 22 mukaisesti.


45 ARTIKLA

Lääkkeitä koskevien aiempien lupamenettelyjen
tietojen asettaminen saataville

1.    Yhdistyneen kuningaskunnan on jäsenvaltion tai Euroopan lääkeviraston perustellusta pyynnöstä asetettava ilman viivytystä saataville lääkkeisiin liittyvän myyntilupahakemuksen käsittelyä koskevat asiakirjat, jos Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltainen viranomainen on myöntänyt myyntiluvan kyseiselle lääkkeelle ennen siirtymäkauden päättymistä ja jos kyseiset asiakirjat ovat tarpeellisia myyntilupahakemuksen arvioimiseksi direktiivin 2001/83/EY 10 ja 10 a artiklan ja direktiivin 2001/82/EY 13 ja 13 a artiklan mukaisesti.

2.    Jäsenvaltion on Yhdistyneen kuningaskunnan perustellusta pyynnöstä asetettava ilman viivytystä saataville lääkkeisiin liittyvän myyntilupahakemuksen käsittelyä koskevat asiakirjat, jos kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on myöntänyt kyseiselle lääkkeelle myyntiluvan ennen siirtymäkauden päättymistä, jos kyseiset asiakirjat ovat tarpeellisia myyntilupahakemuksen arvioimiseksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa sen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti ja jos kyseisen lainsäädännön vaatimukset vastaavat direktiivin 2001/83/EY 10 ja 10 a artiklassa ja direktiivin 2001/82/EY 13 ja 13 a artiklassa esiintyvää sääntelyä.


46 ARTIKLA

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja jäsenvaltioon sijoittautuneiden ilmoitettujen
laitosten hallussa olevien tietojen asettaminen saataville

1.    Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava, että tiedot, jotka Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneella vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella on hallussaan ja jotka koskevat kyseisen laitoksen toimintaa unionin oikeuden mukaisena ilmoitettuna laitoksena ennen siirtymäkauden päättymistä, asetetaan viipymättä todistuksenhaltijan pyynnöstä tämän osoittaman, jäsenvaltioon sijoittautuneen ilmoitetun laitoksen saataville.

2.    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot, jotka jäsenvaltioon sijoittautuneella vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella on hallussaan ja jotka koskevat kyseisen laitoksen toimintaa ennen siirtymäkauden päättymistä, asetetaan viipymättä todistuksenhaltijan pyynnöstä tämän osoittaman, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneen ilmoitetun laitoksen saataville.


II OSASTO

VIREILLÄ OLEVAT TULLIMENETTELYT

47 ARTIKLA

Unionitavaroiden tullioikeudellinen asema

1.    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 952/2013 23 on sovellettava asetuksen 5 artiklan 23 alakohdassa tarkoitettuihin unionitavaroihin, jos tällaiset tavarat liikkuvat Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueelta unionin tullialueelle tai päinvastoin ja liikkuminen alkoi ennen siirtymäkauden päättymistä ja päättyi siirtymäkauden päättymisen jälkeen. Tavaroiden liikkumista, joka on alkanut ennen siirtymäkauden päättymistä ja päättyy siirtymäkauden päättymisen jälkeen, on unionin oikeuteen sisältyvien tuonti- ja vientilisenssejä koskevien vaatimusten kannalta pidettävä unionin sisäisinä liikkumisina.


2.    Sovellettaessa 1 kohtaa ei sovelleta asetuksen (EU) N:o 952/2013 153 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua unionitavaraolettamaa. Asianomaisen henkilön on todistettava tavaroiden kaikkien liikkumisten osalta, että tavarat ovat tullioikeudelliselta asemaltaan unionitavaroita ja että 1 kohdassa tarkoitettu liikkuminen alkoi ennen siirtymäkauden päättymistä; kyseinen henkilö voi näiden seikkojen todistamisessa käyttää kaikkia niitä tapoja, joita tarkoitetaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 24 199 artiklassa. Tavaroiden liikkumisen alkamisajankohta on todistettava tavaroita koskevalla kuljetusasiakirjalla.

3.    Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta unionitavaroihin, jotka kuljetetaan ilmateitse ja jotka on kuormattu tai uudelleenlastattu Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella olevalla lentoasemalla niiden lähettämiseksi unionin tullialueelle tai unionin tullialueella olevalla lentoasemalla niiden lähettämiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueelle, jos tavarat kuljetetaan yhdellä kuljetusasiakirjalla, joka on annettu jommallakummalla tullialueella, ja jos tavaroiden liikkuminen ilmateitse alkoi ennen siirtymäkauden päättymistä ja päättyi siirtymäkauden päättymisen jälkeen.


4.    Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta unionitavaroihin, jotka kuljetetaan meriteitse ja jotka on kuljetettu komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 25 120 artiklassa tarkoitetussa säännöllisessä alusliikenteessä Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella olevien satamien ja unionin tullialueella olevien satamien välillä, jos

a)    matka Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella olevien satamien ja unionin tullialueella olevien satamien välillä alkoi ennen siirtymäkauden päättymistä ja päättyi siirtymäkauden päättymisen jälkeen; ja

b)    säännöllisessä alusliikenteessä oleva alus kävi yhdessä tai useammassa Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella tai unionin tullialueella olevassa satamassa ennen siirtymäkauden päättymistä.

5.    Kun säännöllisessä alusliikenteessä oleva alus käy 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetun matkan aikana yhdessä tai useammassa Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella olevassa satamassa siirtymäkauden päättymisen jälkeen

a)    ja kun tavarat on lastattu ennen siirtymäkauden päättymistä ja ne puretaan mainituissa satamissa, unionitavaroiden tullioikeudellinen asema ei muutu;


b)    ja kun tavarat lastataan satamassa, jossa alus käy siirtymäkauden päättymisen jälkeen, unionitavaroiden tullioikeudellinen asema ei muutu, jos kyseinen asema todistetaan 2 kohdan mukaisesti.

48 ARTIKLA

Saapumisen yleisilmoitus ja lähtöä edeltävä ilmoitus

1.    Asetusta (EU) N:o 952/2013 on sovellettava saapumisen yleisilmoituksiin, jotka annettiin ensimmäiseen saapumistullitoimipaikkaan mainitun asetuksen IV osaston 1 luvun mukaisesti ennen siirtymäkauden päättymistä, ja kyseisillä ilmoituksilla on samat oikeusvaikutukset Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella ja unionin tullialueella siirtymäkauden päättymisen jälkeen.

2.    Asetusta (EU) N:o 952/2013 on sovellettava lähtöä edeltäviin ilmoituksiin, jotka annettiin mainitun asetuksen VIII osaston 1 luvun säännösten mukaisesti ennen siirtymäkauden päättymistä ja, soveltuvissa tapauksissa, joita koskevat tavarat luovutettiin mainitun asetuksen 194 artiklan mukaisesti ennen siirtymäkauden päättymistä. Kyseisillä ilmoituksilla on samat oikeusvaikutukset Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella ja unionin tullialueella siirtymäkauden päättymisen jälkeen.


49 ARTIKLA

Tavaroiden väliaikaisen varastoinnin tai tullimenettelyjen päättyminen

1.    Asetusta (EU) N:o 952/2013 on sovellettava muihin kuin unionitavaroihin, jotka siirtymäkauden päättyessä olivat Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella mainitun asetuksen 5 artiklan 17 alakohdassa tarkoitetussa väliaikaisessa varastoinnissa, ja tavaroihin, joihin siirtymäkauden päättyessä sovellettiin Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella jotain mainitun asetuksen 5 artiklan 16 kohdassa tarkoitetuista tullimenettelyistä, siihen asti, että kyseinen väliaikainen varastointi on päättynyt, erityinen tullimenettely on päätetty tai tavarat on luovutettu vapaaseen liikkeeseen tai viety tullialueen ulkopuolelle, jos soveltamisen päättävä tapahtuma sattuu siirtymäkauden päättymisen jälkeen mutta liitteessä III tarkoitetun vastaavan määräajan kuluessa.

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 148 artiklan 5 kohdan b ja c alakohtaa ja 219 artiklaa ei kuitenkaan sovelleta sellaisiin tavaroiden liikkumisiin Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueen ja unionin tullialueen välillä, jotka päättyvät siirtymäkauden päättymisen jälkeen.


2.    Asetusta (EU) N:o 952/2013, neuvoston päätöstä 2014/335/EU, Euratom 26 , neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 608/2014 27 ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 609/2014 28 on sovellettava kaikkiin tullivelkoihin, jotka syntyvät siirtymäkauden päättymisen jälkeen 1 kohdassa tarkoitetun väliaikaisen varastoinnin päättymisen tai tullimenettelyn päättämisen perusteella.

3.    Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 II osaston 1 luvun 1 jakson säännöksiä on sovellettava sellaisiin tariffikiintiöpyyntöihin, jotka tulliviranomaiset ovat hyväksyneet Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella ja joiden osalta tulliviranomaiset ovat toimittaneet tarvittavat täydentävät asiakirjat mainitun asetuksen 50 artiklan mukaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella ennen siirtymäkauden päättymistä; mainittuja säännöksiä sovelletaan myös tariffikiintiöpyyntöjen peruuttamiseen ja tällaisia pyyntöjä koskevien, käyttämättä jääneiden jaettujen määrien palauttamiseen.


50 ARTIKLA

Verkkojen, tietojärjestelmien ja tietokantojen käyttöoikeudet

Poiketen siitä, mitä 8 artiklassa määrätään, Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus käyttää liitteessä IV lueteltuja verkkoja, tietojärjestelmiä ja tietokantoja siinä määrin kuin se on ehdottoman välttämätöntä, jotta Yhdistynyt kuningaskunta kykenee noudattamaan tämän osaston mukaisia velvollisuuksiaan. Yhdistynyt kuningaskunta korvaa unionille todelliset kulut, jotka tälle aiheutuvat tämän käyttöoikeuden tarjoamisesta. Unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle näiden kulujen määrän kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä liitteessä IV mainitun kauden päättymiseen asti. Jos todellisten kulujen ilmoitettu määrä poikkeaa huomattavasti siitä parhaasta arviosta, jonka unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle ennen tämän sopimuksen allekirjoittamista, Yhdistynyt kuningaskunta maksaa viipymättä unionille parasta arviota vastaavan määrän ja sekakomitean on päätettävä, miten todellisten kulujen ja parhaan arvion välisen eron suhteen toimitaan.


III OSASTO

VIREILLÄ OLEVAT ARVONLISÄVERO- JA VALMISTEVEROASIAT

51 ARTIKLA

Arvonlisävero

1.    Neuvoston direktiiviä 2006/112/EY 29 on sovellettava tavaroihin, jotka lähetettiin tai kuljetettiin Yhdistyneen kuningaskunnan alueelta jäsenvaltion alueelle tai päinvastoin, jos lähettäminen tai kuljettaminen alkoi ennen siirtymäkauden päättymistä ja päättyi siirtymäkauden päättymisen jälkeen.

2.    Direktiiviä 2006/112/EY on sovellettava viiden vuoden ajan siirtymäkauden päättymisestä verovelvollisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin sellaisten liiketapahtumien osalta, joihin liittyy rajatylittävä elementti Yhdistyneen kuningaskunnan ja jäsenvaltion välillä ja jotka tapahtuivat ennen siirtymäkauden päättymistä, sekä 1 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta.


3.    Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa määrätään ja neuvoston direktiivin 2008/9/EY 30 15 artiklassa säädetään, sellaista arvonlisäveroa koskevat palautushakemukset, jotka Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut verovelvollinen maksoi jäsenvaltiossa tai jotka jäsenvaltioon sijoittautunut verovelvollinen maksoi Yhdistyneessä kuningaskunnassa, on jätettävä mainitun direktiivin vaatimusten mukaisesti viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2021.

4.    Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa määrätään ja neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 31 61 artiklan 2 kohdassa säädetään, muutokset arvonlisäveroilmoituksiin, jotka annettiin direktiivin 2006/112/EY 364 tai 369 f artiklan mukaisesti joko Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kulutusjäsenvaltiossa ennen siirtymäkauden päättymistä suoritettujen palveluiden osalta tai jäsenvaltioon Yhdistyneessä kuningaskunnassa ennen siirtymäkauden päättymistä suoritettujen palveluiden osalta, on jätettävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021.


52 ARTIKLA

Valmisteveron alaiset tavarat

Neuvoston direktiiviä 2008/118/EY 32 on sovellettava sellaisten valmisteveron alaisten tavaroiden liikkeisiin, jotka ovat väliaikaisen valmisteverottomuuden järjestelmässä, sekä valmisteveron alaisten tavaroiden liikkeisiin sen jälkeen kun ne on luovutettu kulutukseen Yhdistyneen kuningaskunnan alueelta jäsenvaltion alueelle tai päinvastoin, jos tavaroiden liikkuminen alkoi ennen siirtymäkauden päättymistä ja päättyi siirtymäkauden päättymisen jälkeen.

53 ARTIKLA

Verkkojen, tietojärjestelmien ja tietokantojen käyttöoikeudet

Poiketen siitä, mitä 8 artiklassa määrätään, Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus käyttää liitteessä IV lueteltuja verkkoja, tietojärjestelmiä ja tietokantoja siinä määrin kuin se on ehdottoman välttämätöntä, jotta Yhdistynyt kuningaskunta kykenee noudattamaan tämän osaston mukaisia velvollisuuksiaan. Yhdistynyt kuningaskunta korvaa unionille todelliset kulut, jotka tälle aiheutuvat tämän käyttöoikeuden tarjoamisesta. Unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle näiden kulujen määrän kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä liitteessä IV mainitun kauden päättymiseen asti. Jos todellisten kulujen ilmoitettu määrä poikkeaa huomattavasti siitä parhaasta arviosta, jonka unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle ennen tämän sopimuksen allekirjoittamista, Yhdistynyt kuningaskunta maksaa viipymättä unionille parasta arviota vastaavan määrän ja sekakomitean on päätettävä, miten todellisten kulujen ja parhaan arvion välisen eron suhteen toimitaan.


IV OSASTO

HENKINEN OMAISUUS

54 ARTIKLA

Rekisteröityjen tai myönnettyjen oikeuksien suojan jatkuminen
Yhdistyneessä kuningaskunnassa

1.    Jos jokin seuraavassa luetelluista teollis- ja tekijänoikeuksista on rekisteröity tai myönnetty ennen siirtymäkauden päättymistä, tällaisen oikeuden haltijasta tulee ilman asian uutta käsittelyä vastaavan rekisteröidyn ja täytäntöönpanokelpoisen teollis- ja tekijänoikeuden haltija Yhdistyneessä kuningaskunnassa sen lainsäädännön mukaisesti:

a)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 33 mukaisesti rekisteröidyn Euroopan unionin tavaramerkin haltijasta tulee Yhdistyneessä kuningaskunnassa samasta merkistä koostuvan ja samoja tavaroita tai palveluita koskevan tavaramerkin haltija;


b)    neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 34 mukaisesti rekisteröidyn ja soveltuvissa tapauksissa julkistamisen lykkäämisen jälkeen julkistetun yhteisömallin haltijasta tulee Yhdistyneessä kuningaskunnassa samaa mallia koskevan rekisteröidyn mallioikeuden haltija;

c)    neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/94 35 nojalla myönnetyn yhteisön kasvinjalostajanoikeuden haltijasta tulee samaa kasvilajiketta koskevan kasvinjalostajanoikeuden haltija Yhdistyneessä kuningaskunnassa.


2.    Jos Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 36 tarkoitettua maantieteellistä merkintää, alkuperänimitystä tai aitoa perinteistä tuotetta koskevaa merkintää, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 37 tarkoitettua maantieteellistä merkintää, alkuperänimitystä tai viinin perinteistä merkintää, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 110/2008 38 tarkoitettua maantieteellistä merkintää tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 251/2014 39 tarkoitettua maantieteellistä merkintää suojataan unionissa mainittujen asetusten nojalla siirtymäkauden viimeisenä päivänä, henkilöillä, joilla on oikeus käyttää kyseistä maantieteellistä merkintää, alkuperänimitystä, aitoa perinteistä tuotetta koskevaa merkintää tai viinin perinteistä merkintää, on oikeus siirtymäkauden päättymisestä lähtien käyttää ilman lisätutkimuksia kyseisiä merkintöjä ja nimityksiä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja kyseisille merkinnöille ja nimityksille on annettava Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännössä vähintään samantasoinen suoja kuin mikä niille annetaan seuraavissa unionin oikeuden säännöksissä:


a)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2436 40 4 artiklan 1 kohdan i, j ja k alakohta; ja

b)    maantieteellisen merkinnän, alkuperänimityksen, aitoa perinteistä tuotetta koskevan merkinnän tai viinin perinteisen merkinnän osalta asetuksen (EU) N:o 1151/2012 13 artikla, 14 artiklan 1 kohta, 24 artikla, 36 artiklan 3 kohta, 38 artikla, 44 artikla sekä 45 artiklan 1 kohdan b alakohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 41 90 artiklan 1 kohta; asetuksen (EU) N:o 1308/2013 100 artiklan 3 kohta, 102 artiklan 1 kohta, 103 artikla, 113 artikla ja 157 artiklan 1 kohdan c alakohdan x alakohta; komission asetuksen (EY) N:o 607/2009 42 62 artiklan 3 ja 4 kohta; asetuksen (EY) N:o 110/2008 15 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta, 16 artikla ja 23 artiklan 1 kohta sekä siltä osin kuin on kyse mainitun asetuksen mainittujen säännösten noudattamisesta, asetuksen 24 artiklan 1 kohta; tai asetuksen (EU) N:o 251/2014 19 artiklan 1 kohta ja 20 artikla.


Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun maantieteellisen merkinnän, alkuperänimityksen, aitoa perinteistä tuotetta koskevan merkinnän tai viinin perinteisen merkinnän suoja lakkaa unionissa siirtymäkauden päätyttyä, ensimmäistä alakohtaa ei enää sovelleta kyseiseen maantieteelliseen merkintään, alkuperänimitykseen, aitoa perinteistä tuotetta koskevaan merkintään eikä viinin perinteiseen merkintään.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos unionissa annettava suoja perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, joissa unioni on osapuolena.

Tätä kohtaa on sovellettava, kunnes 184 artiklassa tarkoitettu sopimus, joka korvaa tämän kohdan, tulee voimaan tai sitä aletaan soveltaa.

3.    Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, jos tuossa kohdassa tarkoitettu teollis- ja tekijänoikeus julistetaan mitättömäksi tai menetetyksi tai jos yhteisön kasvinjalostajanoikeus julistetaan mitättömäksi tai peruutetuksi unionissa sellaisen hallintomenettelyn tai oikeudenkäynnin tuloksena, joka oli vireillä siirtymäkauden viimeisenä päivänä, vastaava oikeus on julistettava mitättömäksi, menetetyksi tai peruutetuksi myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Mitättömäksi, menetetyksi tai peruutetuksi julistaminen tulee voimaan samana päivänä sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa että unionissa.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa määrätään, Yhdistyneellä kuningaskunnalla ei ole velvollisuutta julistaa mitättömäksi tai menetetyksi ensimmäisessä alakohdassa mainittua vastaavaa oikeutta Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jos perusteita, joiden nojalla Euroopan unionin tavaramerkki tai rekisteröity yhteisömalli on julistettu mitättömäksi tai menetetyksi, ei sovelleta Yhdistyneessä kuningaskunnassa.


4.    Yhdistyneessä kuningaskunnassa 1 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti syntyvän tavaramerkin tai rekisteröidyn mallioikeuden ensimmäinen uudistamispäivä on sama kuin unionin oikeuden mukaisesti rekisteröidyn vastaavan teollis- ja tekijänoikeuden uudistamispäivä.

5.    Tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin, Yhdistyneessä kuningaskunnassa syntyviin tavaramerkkeihin on sovellettava seuraavaa:

a)    tavaramerkin hakemispäivänä ja etuoikeuspäivänä on pidettävä Euroopan unionin tavaramerkin hakemispäivää ja etuoikeuspäivää, ja sen aiemmuus määräytyy soveltuvissa tapauksissa Yhdistyneen kuningaskunnan tavaramerkille asetuksen (EU) 2017/1001 39 tai 40 artiklan nojalla vaaditun aiemmuuden mukaisesti;

b)    tavaramerkkiä ei saa julistaa menetetyksi sillä perusteella, että vastaavaa Euroopan unionin tavaramerkkiä ei ole otettu tosiasialliseen käyttöön Yhdistyneen kuningaskunnan alueella ennen siirtymäkauden päättymistä;

c)    unionissa laajalti tunnetun Euroopan unionin tavaramerkin omistajalla on sillä perusteella, että tavaramerkki on unionissa laajalti tunnettu siirtymäkauden päättyessä, oikeus käyttää Yhdistyneessä kuningaskunnassa vastaavan tavaramerkin osalta oikeuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) 2017/1001 9 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja direktiivin (EU) 2015/2436 5 artiklan 3 kohdan a alakohdassa säädettyjä oikeuksia; siirtymäkauden päättymisen jälkeen se, että tavaramerkkiä voidaan edelleen pitää laajalti tunnettuna, perustuu tavaramerkin käyttämiseen Yhdistyneessä kuningaskunnassa.


6.    Tämän artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuihin, Yhdistyneessä kuningaskunnassa syntyviin rekisteröityihin mallioikeuksiin ja kasvinjalostajanoikeuksiin on sovellettava seuraavaa:

a)    Yhdistyneen kuningaskunnan lain nojalla myönnettävän suojan voimassaoloajan on oltava vähintään yhtä pitkä kuin vastaavalle rekisteröidylle yhteisömallille tai yhteisön kasvinjalostajanoikeudelle unionin oikeuden nojalla myönnettävän suojan jäljellä oleva voimassaoloaika.

b)    hakemispäivänä ja etuoikeuspäivänä on pidettävä vastaavan rekisteröidyn yhteisömallin tai yhteisön kasvinjalostajanoikeuden hakemispäivää ja etuoikeuspäivää.

55 ARTIKLA

Rekisteröintimenettely

1.    Yhdistyneen kuningaskunnan asianomaisten yksiköiden on toteutettava tämän sopimuksen 54 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla tehtävä rekisteröinti, myöntäminen tai suojaaminen maksutta, ja niiden on tällöin käytettävä tietoja, jotka ovat saatavilla Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston, yhteisön kasvilajikeviraston ja Euroopan komission rekistereistä. Tätä artiklaa sovellettaessa on asetuksen (EY) N:o 110/2018 liitettä III pidettävä rekisterinä.


2.    Teollis- ja tekijänoikeuden haltijan, jota tarkoitetaan 54 artiklan 1 kohdassa, ja niiden henkilöiden, joilla on oikeus käyttää 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua maantieteellistä merkintää, alkuperänimitystä, aitoa perinteistä tuotetta koskevaa merkintää tai viinin perinteistä merkintää, ei tarvitse 1 kohtaa sovellettaessa jättää hakemusta tai ryhtyä mihinkään erityiseen hallinnolliseen menettelyyn. Edellä 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoilla ei tarvitse olla postiosoitetta Yhdistyneessä kuningaskunnassa siirtymäkauden päättymistä seuraavien kolmen vuoden aikana.

3.    Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto, yhteisön kasvilajikevirasto ja Euroopan komissio toimittavat Yhdistyneen kuningaskunnan asianomaisille yksiköille tiedot, joita nämä tarvitsevat 54 artiklan 1 tai 2 kohdan nojalla Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehtävää rekisteröintiä, myöntämistä tai suojaamista varten.

4.    Tällä artiklalla ei rajoiteta sellaisten maksujen määräämistä, joita mahdollisesti sovelletaan oikeuksia uudistettaessa, eikä oikeudenhaltijoiden mahdollisuutta luopua teollis- ja tekijänoikeuksistaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa sen laissa säädettyjen menettelyiden mukaisesti.


56 ARTIKLA

Unionin nimeäviin kansainvälisiin rekisteröinteihin liittyvän
suojan jatkuminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa

Yhdistyneen kuningaskunnan on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka ovat ennen siirtymäkauden päättymistä saavuttaneet suojan kansainvälisesti rekisteröidyille, unionin nimeäville tavaramerkeilleen tai malleilleen tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevassa Madridin järjestelmässä tai teollismallien kansainvälistä tallettamista koskevassa Haagin järjestelmässä, saavat Yhdistyneessä kuningaskunnassa suojaa tavaramerkeilleen ja teollismalleilleen kyseisten kansainvälisten rekisteröintien perusteella.

57 ARTIKLA

Rekisteröimättömien yhteisömallien suojan jatkuminen
Yhdistyneessä kuningaskunnassa

Jos rekisteröimätön yhteisömalli on syntynyt asetuksen (EY) N:o 6/2002 mukaisesti ennen siirtymäkauden päättymistä, rekisteröimättömän yhteisömallin haltijasta tulee Yhdistyneessä kuningaskunnassa kyseisen mallin osalta suoraan lain nojalla sellaisen täytäntöönpanokelpoisen, Yhdistyneen kuningaskunnan lain mukaisen teollis- ja tekijänoikeuden haltija, jolle myönnettävä suoja on samantasoinen kuin asetuksessa (EY) N:o 6/2002 vahvistettu suoja. Yhdistyneen kuningaskunnan lain nojalla kyseiselle oikeudelle myönnettävän suojan voimassaoloajan on oltava vähintään yhtä pitkä kuin vastaavalle rekisteröimättömälle yhteisömallille mainitun asetuksen 11 artiklan 1 kohdan nojalla myönnettävän suojan jäljellä oleva voimassaoloaika.


58 ARTIKLA

Tietokantojen suojan jatkuminen

1.    Jos Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/9/EY 43 7 artiklan mukainen oikeus tietokantaan on syntynyt Yhdistyneessä kuningaskunnassa ennen siirtymäkauden päättymistä ja jos oikeuden haltija edelleen täyttää mainitun direktiivin 11 artiklan vaatimukset, kyseisen oikeuden haltijalla säilyy Yhdistyneessä kuningaskunnassa kyseisen tietokannan osalta sellainen täytäntöönpanokelpoinen, Yhdistyneen kuningaskunnan lain mukainen teollis- ja tekijänoikeus, jonka suoja on samantasoinen kuin sille direktiivin 96/9/EY nojalla myönnettävä suoja. Yhdistyneen kuningaskunnan lain nojalla kyseiselle oikeudelle myönnettävän suojan voimassaoloajan on oltava vähintään yhtä pitkä kuin direktiivin 96/9/EY 10 artiklan nojalla myönnettävän suojan jäljellä oleva voimassaoloaika.

2.    Seuraavien henkilöiden ja yritysten on katsottava täyttävän direktiivin 96/9/EY 11 artiklan vaatimukset:

a)    Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset;

b)    luonnolliset henkilöt, joiden vakinainen asuinpaikka on Yhdistyneessä kuningaskunnassa;


c)    Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneet yritykset sillä edellytyksellä, että jos tällaisella yrityksellä on ainoastaan sääntömääräinen kotipaikka Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sen toiminnalla on todellinen ja jatkuva yhteys Yhdistyneen kuningaskunnan tai jonkin jäsenvaltion talouteen.

59 ARTIKLA

Euroopan unionin tavaramerkkejä, yhteisömalleja ja yhteisön kasvinjalostajanoikeutta
koskevien vireillä olevien hakemusten etuoikeus

1.    Jos henkilö on jättänyt Euroopan unionin tavaramerkkiä tai yhteisömallia koskevan hakemuksen unionin oikeuden mukaisesti ennen siirtymäkauden päättymistä ja kyseiselle hakemukselle on määritelty hakemuspäivä, kyseisellä henkilöllä on saman tavaramerkin osalta sellaisia tavaroita tai palveluita varten, jotka ovat samanlaisia kuin unionissa tehdyn tavaramerkkihakemuksen tarkoittamat tavarat ja palvelut tai jotka sisältyvät tällaisiin tavaroihin ja palveluihin, sekä saman mallin osalta oikeus jättää hakemus Yhdistyneessä kuningaskunnassa yhdeksän kuukauden kuluessa siirtymäkauden päättymisestä. Tämän artiklan nojalla jätetyn hakemuksen hakemispäivänä ja etuoikeuspäivänä on pidettävä vastaavan unionissa tehdyn hakemuksen hakemispäivää ja etuoikeuspäivää, ja sen aiemmuus määräytyy soveltuvissa tapauksissa asetuksen (EU) 2017/1001 39 tai 40 artiklan nojalla vaaditun Yhdistyneen kuningaskunnan tavaramerkin aiemmuuden mukaisesti.


2.    Jos henkilö on jättänyt yhteisön kasvinjalostajanoikeutta koskevan hakemuksen unionin oikeuden mukaisesti ennen siirtymäkauden päättymistä, kyseisellä henkilöllä on sitä silmällä pitäen, että hän jättää samaa kasvinjalostajanoikeutta koskevan hakemuksen Yhdistyneessä kuningaskunnassa, tapauskohtainen etuoikeus Yhdistyneessä kuningaskunnassa kuuden kuukauden ajan siirtymäkauden päättymisestä. Tämä etuoikeus merkitsee sitä, että yhteisön kasvinjalostajanoikeutta koskevan hakemuksen etuoikeuspäivää on pidettävä Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdyn kasvinjalostajanoikeutta koskevan hakemuksen tekopäivänä määritettäessä erottamiskykyä, uutuutta ja oikeutta suojaan.


60 ARTIKLA

Lisäsuojatodistuksia koskevat vireillä olevat hakemukset
Yhdistyneessä kuningaskunnassa

1.    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1610/96 44 on sovellettava kasvinsuojeluaineiden lisäsuojatodistuksia koskeviin hakemuksiin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 469/2009 45 lääkkeiden lisäsuojatodistuksia koskeviin hakemuksiin samoin kuin tällaisten todistusten voimassaolon jatkamista koskeviin hakemuksiin, jos tällaiset hakemukset jätettiin Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiselle ennen siirtymäkauden päättymistä ja hallinnollinen menettely kyseisten todistusten antamiseksi tai niiden voimassaolon jatkamiseksi oli vireillä siirtymäkauden päättyessä.

2.    Todistukset, jotka on myönnetty 1 kohdan nojalla, antavat suojan, joka on samantasoinen kuin asetuksessa (EY) N:o 1610/96 tai asetuksessa (EY) N:o 469/2009 vahvistettu suoja.


61 ARTIKLA

Oikeuksien sammuminen

Teollis- ja tekijänoikeudet, jotka olivat sammuneet sekä unionissa että Yhdistyneessä kuningaskunnassa ennen siirtymäkauden päättymistä unionin oikeuden säännösten mukaisesti, pysyvät sammuneina sekä unionissa että Yhdistyneessä kuningaskunnassa.


V OSASTO

VIREILLÄ OLEVA POLIISIYHTEISTYÖ JA
RIKOSASIOISSA TEHTÄVÄ OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ

62 ARTIKLA

Vireillä olevat, rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä
koskevat menettelyt

1.    Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä jäsenvaltioissa silloin kun asiassa on liittymä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan on sovellettava seuraavaa:

a)    Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisesti tehtyä yleissopimusta keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 46 ja keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyyn yleissopimukseen liitettävää pöytäkirjaa 47 , jonka neuvosto on laatinut Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisesti, on sovellettava keskinäistä oikeusapua koskeviin pyyntöihin, jotka keskusviranomainen tai oikeusviranomainen on vastaanottanut sovellettavan säädöksen mukaisesti ennen siirtymäkauden päättymistä;


b)    neuvoston puitepäätöstä 2002/584/YOS 48 on sovellettava eurooppalaisiin pidätysmääräyksiin silloin kun etsitty henkilö pidätetään ennen siirtymäkauden päättymistä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanemiseksi, eikä soveltamiseen vaikuta, pitääkö täytäntöönpaneva oikeusviranomainen kyseisen henkilön vapaudenmenetyksen voimassa vai vapauttaako se hänet väliaikaisesti;

c)    neuvoston puitepäätöstä 2003/577/YOS 49 on sovellettava jäädyttämispäätöksiin silloin kun ne on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä keskusviranomainen, täytäntöönpanovaltainen oikeusviranomainen tai sellainen täytäntöönpanovaltion oikeusviranomainen, jolla ei ole toimivaltaa tunnustaa tai panna täytäntöön jäädyttämispäätöstä mutta joka toimittaa jäädyttämispäätöksen viran puolesta täytäntöönpanovaltaiselle oikeusviranomaiselle;

d)    neuvoston puitepäätöstä 2005/214/YOS 50 on sovellettava päätöksiin silloin kun ne on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä keskusviranomainen, täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen tai sellainen täytäntöönpanovaltion viranomainen, jolla ei ole toimivaltaa tunnustaa tai panna täytäntöön päätöstä mutta joka toimittaa päätöksen viran puolesta täytäntöönpanovaltaiselle viranomaiselle;


e)    neuvoston puitepäätöstä 2006/783/YOS 51 on sovellettava menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin silloin kun ne on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä keskusviranomainen, täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen tai sellainen täytäntöönpanovaltion viranomainen, jolla ei ole toimivaltaa tunnustaa tai panna täytäntöön menetetyksi tuomitsemista koskevaa päätöstä mutta joka toimittaa kyseisen päätöksen viran puolesta täytäntöönpanovaltaiselle viranomaiselle;

f)    neuvoston puitepäätöstä 2008/909/YOS 52 on sovellettava

i)    tuomioihin silloin kun ne on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen tai sellainen täytäntöönpanovaltion viranomainen, jolla ei ole toimivaltaa tunnustaa tai panna täytäntöön tuomiota mutta joka toimittaa tuomion viran puolesta täytäntöönpanovaltaiselle viranomaiselle;

ii)    sovellettaessa puitepäätöksen 2002/584/YOS 4 artiklan 6 kohtaa tai 5 artiklan 3 kohtaa, jos kyseistä puitepäätöstä sovelletaan tämän kohdan b alakohdan nojalla.


g)    neuvoston puitepäätöstä 2008/675/YOS 53 on sovellettava uusiin rikosprosesseihin, joita tarkoitetaan kyseisen puitepäätöksen 3 artiklassa ja jotka on pantu vireille ennen siirtymäkauden päättymistä;

h)    neuvoston puitepäätöstä 2009/315/YOS 54 on sovellettava tuomioita koskeviin tietopyyntöihin, jotka keskusviranomainen on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä; siirtymäkauden päättymisen jälkeen vastauksia tällaisiin pyyntöihin ei kuitenkaan toimiteta neuvoston päätöksen 2009/316/YOS 55 nojalla perustetun eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän kautta;

i)    neuvoston puitepäätöstä 2009/829/YOS 56 on sovellettava valvontatoimia koskeviin päätöksiin silloin kun ne on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä keskusviranomainen, täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen tai sellainen täytäntöönpanovaltion viranomainen, jolla ei ole toimivaltaa tunnustaa päätöstä mutta joka toimittaa sen viran puolesta täytäntöönpanovaltaiselle viranomaiselle;


j)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/93/EU 57 10 artiklan 3 kohtaa on sovellettava tietopyyntöihin, jotka keskusviranomainen on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä; siirtymäkauden päättymisen jälkeen vastauksia tällaisiin pyyntöihin ei kuitenkaan toimiteta päätöksen 2009/316/YOS nojalla perustetun eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän kautta;

k)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/99/EU 58 on sovellettava eurooppalaisiin suojelumääräyksiin silloin kun ne on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä keskusviranomainen, täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen tai sellainen täytäntöönpanovaltion viranomainen, jolla ei ole toimivaltaa tunnustaa eurooppalaista suojelumääräystä mutta joka toimittaa sen viran puolesta täytäntöönpanovaltaiselle viranomaiselle;

l)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/41/EU 59 on sovellettava eurooppalaisiin tutkintamääräyksiin silloin kun ne on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä keskusviranomainen, täytäntöönpanoviranomainen tai sellainen täytäntöönpanovaltion viranomainen, jolla ei ole toimivaltaa tunnustaa tai panna täytäntöön eurooppalaista tutkintamääräystä mutta joka toimittaa sen viran puolesta täytäntöönpanoviranomaiselle täytäntöönpanoa varten;


2.    Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaiset viranomaiset voivat edelleen osallistua yhteisiin tutkintaryhmiin, joihin ne osallistuivat ennen siirtymäkauden päättymistä, jos kyseiset tutkintaryhmät oli perustettu joko keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisesti tehdyn yleissopimuksen 13 artiklan tai neuvoston puitepäätöksen 2002/465/YOS 60 mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä tämän sopimuksen 8 artiklassa määrätään, Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus käyttää suojatun tiedonvaihdon verkkosovellusta (SIENA) enintään vuoden ajan siirtymäkauden päättymisestä siinä määrin kuin se on ehdottoman välttämätöntä tietojen vaihtamiseksi tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa yhteisissä tutkintaryhmissä. Yhdistynyt kuningaskunta korvaa unionille todelliset kulut, jotka unionille aiheutuvat SIENAn käyttöoikeuden tarjoamisesta. Unioni ilmoittaa näiden kulujen määrän Yhdistyneelle kuningaskunnalle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2021. Jos todellisten kulujen ilmoitettu määrä poikkeaa huomattavasti siitä parhaasta arviosta, jonka unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle ennen tämän sopimuksen allekirjoittamista, Yhdistynyt kuningaskunta maksaa viipymättä unionille parasta arviota vastaavan määrän ja sekakomitean on päätettävä, miten todellisten kulujen ja parhaan arvion välisen eron suhteen toimitaan.


3.    Eurojust voi Yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä ja edellyttäen, että neuvoston päätöksen 2002/187/YOS 61 26 a artiklan 7 kohdan a alakohtaa ja 27 artiklaa noudatetaan, toimittaa asianhallintajärjestelmästään tietoja, mukaan lukien henkilötiedot, jos niitä tarvitaan tämän artiklan 1 kohdan a, b, c, e ja l alakohdassa tarkoitettujen vireillä olevien menettelyjen tai tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisten tutkintaryhmien toimien saattamiseksi loppuun. Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaiset viranomaiset voivat pyynnöstä toimittaa Eurojustille hallussaan olevia tietoja, jos niitä tarvitaan tämän artiklan 1 kohdan a, b, c, e ja l alakohdassa tarkoitettujen vireillä olevien menettelyjen tai tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisten tutkintaryhmien toimien saattamiseksi loppuun. Jos tämän kohdan soveltamisesta aiheutuu poikkeuksellisia menoja, sekakomitean on päätettävä, miten näiden kulujen suhteen toimitaan.


63 ARTIKLA

Vireillä olevat lainvalvontayhteistyötä koskevat menettelyt ja
vireillä oleva poliisiyhteistyö ja tietojenvaihto

1.    Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä jäsenvaltioissa silloin kun asiassa on liittymä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan on sovellettava seuraavaa:

a)    kesäkuun 14 päivänä 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen (Schengenin yleissopimus) 62 39 ja 40 artiklaa on yhdessä sen 42 ja 43 artiklan kanssa sovellettava

i)    Schengenin yleissopimuksen 39 artiklan mukaisiin pyyntöihin silloin kun ne on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä kansainvälisestä poliisiyhteistyöstä sopimuspuolessa vastaava keskusviranomainen, pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen tai pyynnön vastaanottanut poliisiviranomainen, jolla ei ole toimivaltaa käsitellä pyyntöä mutta joka toimittaa pyynnön toimivaltaiselle viranomaiselle;


ii)    Schengenin yleissopimuksen 40 artiklan 1 kohdan mukaisiin oikeusapupyyntöihin, jotka sopimuspuolen nimeämä viranomainen on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä;

iii)    rajatylittävään tarkkailuun, jota toteutetaan ilman ennakolta saatua lupaa Schengenin yleissopimuksen 40 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jos kyseinen tarkkailu alkoi ennen siirtymäkauden päättymistä;

b)    Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehtyä yleissopimusta tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä 63 on sovellettava

i)    tietopyyntöihin, jotka pyynnön vastaanottanut viranomainen on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä;

ii)    valvontapyyntöihin, jotka pyynnön vastaanottanut viranomainen on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä;

iii)    tutkimuspyyntöihin, jotka pyynnön vastaanottanut viranomainen on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä;

iv)    tiedoksiantopyyntöihin, jotka pyynnön vastaanottanut viranomainen on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä;


v)    rajatylittävää tarkkailua koskeviin lupapyyntöihin tai pyyntöihin antaa tarkkailu sen jäsenvaltion virkamiesten tehtäväksi, jonka alueella tarkkailu tapahtuu, silloin kun pyynnöt on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion nimeämä viranomainen, jolla on toimivalta myöntää pyydetty lupa tai toimittaa lupapyyntö edelleen;

vi)    rajatylittävään tarkkailuun, jota toteutetaan ilman ennakolta saatua lupaa Schengenin yleissopimuksen 40 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jos kyseinen tarkkailu alkoi ennen siirtymäkauden päättymistä;

vii)    valvotun läpilaskun toteuttamista koskeviin pyyntöihin, jotka pyynnön vastaanottanut viranomainen on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä;

viii)    peitetutkintalupaa koskeviin pyyntöihin, jotka pyynnön vastaanottanut viranomainen on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä;

ix)    yhteisiin erityistutkimusryhmiin, jotka perustetaan mainitun yleissopimuksen 24 artiklan nojalla ennen siirtymäkauden päättymistä;

c)    neuvoston päätöstä 2000/642/YOS 64 on sovellettava pyyntöihin, jotka pyynnön vastaanottanut rahanpesun selvittelykeskus on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä;


d)    neuvoston puitepäätöstä 2006/960/YOS 65 on sovellettava pyyntöihin, jotka pyynnön vastaanottanut toimivaltainen lainvalvontaviranomainen on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä;

e)    neuvoston päätöstä 2007/533/YOS 66 on sovellettava lisätietojen vaihtoon, joka koskee Schengenin tietojärjestelmässä tehtyyn kuulutukseen saatua osumaa ennen siirtymäkauden päättymistä, jos mainitun päätöksen säännöksiä sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan siirtymäkauden viimeisenä päivänä. Poiketen siitä, mitä tämän sopimuksen 8 artiklassa määrätään, Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus käyttää päätöksen 2007/533/YOS 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua viestintäinfrastruktuuria enintään 3 kuukauden ajan siirtymäkauden päättymisen jälkeen siinä määrin kuin se on ehdottoman välttämätöntä tällaisten lisätietojen vaihtoa varten. Yhdistynyt kuningaskunta korvaa unionille todelliset kulut, jotka tälle aiheutuvat mainitun viestintäinfrastruktuurin käyttöoikeuden tarjoamisesta. Unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle näiden kulujen määrän viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2021. Jos todellisten kulujen ilmoitettu määrä poikkeaa huomattavasti siitä parhaasta arviosta, jonka unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle ennen tämän sopimuksen allekirjoittamista, Yhdistynyt kuningaskunta maksaa viipymättä unionille parasta arviota vastaavan määrän ja sekakomitean on päätettävä, miten todellisten kulujen ja parhaan arvion välisen eron suhteen toimitaan.


f)    neuvoston päätöstä 2007/845/YOS 67 on sovellettava pyyntöihin, jotka varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä;

g)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2016/681 68 sovelletaan pyyntöihin, jotka matkustajatietoyksikkö on vastaanottanut kyseisen direktiivin 9 ja 10 artiklan mukaisesti ennen siirtymäkauden päättymistä.

2.    Poiketen siitä, mitä tämän sopimuksen 8 artiklassa määrätään, Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus käyttää suojatun tiedonvaihdon verkkosovellusta (SIENA) enintään vuoden ajan siirtymäkauden päättymisestä siinä määrin kuin se on ehdottoman välttämätöntä, jotta tämän artiklan 1 kohdan c, d, f ja g alakohdassa tarkoitetut vireillä olevat menettelyt saadaan päätökseen. Yhdistynyt kuningaskunta korvaa unionille todelliset kulut, jotka unionille aiheutuvat SIENAn käyttöoikeuden tarjoamisesta. Unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle näiden kulujen määrän viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2021. Jos todellisten kulujen ilmoitettu määrä poikkeaa huomattavasti siitä parhaasta arviosta, jonka unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle ennen tämän sopimuksen allekirjoittamista, Yhdistynyt kuningaskunta maksaa viipymättä unionille parasta arviota vastaavan määrän ja sekakomitean on päätettävä, miten todellisten kulujen ja parhaan arvion välisen eron suhteen toimitaan.


64 ARTIKLA

Asiakirjan vastaanottamista tai henkilön pidättämistä koskeva vahvistus

1.    Toimivaltainen määräyksen antanut tai pyynnön esittänyt viranomainen voi pyytää vahvistuksen 62 artiklan 1 kohdan a ja c–e alakohdassa, f alakohdan i alakohdassa sekä
h–l alakohdassa ja 63 artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa, b alakohdan i–v, vii, viii ja ix alakohdassa ja c, d, f ja g alakohdassa tarkoitetun oikeudellisen päätöksen tai pyynnön vastaanottamisesta kymmenen päivän kuluessa siirtymäkauden päättymisestä, jos sillä on epäilyksiä sen suhteen, onko täytäntöönpanosta vastaava viranomainen tai vastaanottajaviranomainen vastaanottanut kyseisen oikeudellisen päätöksen tai pyynnön ennen siirtymäkauden päättymistä.

2.    Jos toimivaltaisella määräyksen antaneella oikeusviranomaisella on 62 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa epäilyksiä sen suhteen, onko etsitty henkilö pidätetty neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS 11 artiklan nojalla ennen siirtymäkauden päättymistä, se voi pyytää toimivaltaiselta täytäntöönpanosta vastaavalta oikeusviranomaiselta pidätystä koskevan vahvistuksen kymmenen päivän kuluessa siirtymäkauden päättymisestä.


3.    Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosta vastaavan viranomaisen tai vastaanottajaviranomaisen on vastattava asiakirjan vastaanottamista tai henkilön pidättämistä koskevaan vahvistuspyyntöön kymmenen päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, ellei vahvistusta ole jo annettu sovellettavien unionin oikeuden säännösten nojalla.

65 ARTIKLA

Muut sovellettavat unionin säädökset

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivejä 2010/64/EU 69 ja 2012/13/EU 70 on sovellettava menettelyihin, joita tarkoitetaan tämän sopimuksen 62 artiklan 1 kohdan b alakohdassa.


VI OSASTO

VIREILLÄ OLEVA OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ
SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDEN ALALLA

66 ARTIKLA

Sopimusvelvoitteisiin ja sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin
sovellettava laki

Yhdistyneessä kuningaskunnassa on sovellettava seuraavaa:

a)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 593/2008 71 on sovellettava sopimuksiin, jotka tehtiin ennen siirtymäkauden päättymistä;

b)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 864/2007 72 on sovellettava vahinkotapahtumiin, jotka sattuivat ennen siirtymäkauden päättymistä.


67 ARTIKLA

Tuomioistuinten toimivalta ja oikeudellisten päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano
sekä tähän liittyvä keskusviranomaisten yhteistyö

1.    Oikeudenkäynteihin, jotka on pantu vireille ennen siirtymäkauden päättymistä, sekä sellaisiin oikeudenkäynteihin ja kanteisiin, jotka liittyvät ensiksi mainittuihin oikeudenkäynteihin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 73 29, 30 ja 31 artiklan, asetuksen (EY) N:o 2201/2003 19 artiklan tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 74 12 ja 13 artiklan mukaisesti, Yhdistyneessä kuningaskunnassa samoin kuin jäsenvaltioissa, silloin kun asiassa on liittymä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, on sovellettava seuraavia säädöksiä ja säännöksiä:

a)    asetuksen (EU) N:o 1215/2012 tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännökset;


b)    asetuksen (EU) 2017/1001, asetuksen (EY) N:o 6/2002, asetuksen (EY) N:o 2100/94, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 75 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY 76 tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännökset;

c)    asetuksen (EY) N:o 2201/2003 tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännökset;

d)    asetuksen (EY) N:o 4/2009 tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännökset.

2.    Tuomioiden, päätösten, virallisten asiakirjojen, tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen ja sopimusten tunnustamisessa ja täytäntöönpanossa on Yhdistyneessä kuningaskunnassa samoin kuin jäsenvaltioissa, silloin kun asiassa on liittymä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sovellettava seuraavia säädöksiä ja säännöksiä:

a)    asetusta (EU) N:o 1215/2012 on sovellettava sellaisten tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon, jotka on annettu ennen siirtymäkauden päättymistä vireille tulleessa oikeudenkäynnissä, virallisiin asiakirjoihin, jotka on laadittu tai rekisteröity virallisina asiakirjoina ennen siirtymäkauden päättymistä, ja tuomioistuimessa tehtyihin sovintoihin, jotka on hyväksytty tai tehty ennen siirtymäkauden päättymistä;


b)    asetuksen (EY) N:o 2201/2003 tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevia säännöksiä on sovellettava sellaisiin tuomioihin, jotka on jotka on annettu ennen siirtymäkauden päättymistä vireille tulleessa oikeudenkäynnissä, asiakirjoihin, jotka on laadittu tai rekisteröity virallisina asiakirjoina ennen siirtymäkauden päättymistä, ja sopimuksiin, jotka on tehty ennen siirtymäkauden päättymistä;

c)    asetuksen (EY) N:o 4/2009 tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevia säännöksiä on sovellettava sellaisiin päätöksiin, jotka on annettu ennen siirtymäkauden päättymistä vireille tulleessa oikeudenkäynnissä, tuomioistuimessa tehtyihin sovintoihin, jotka on hyväksytty tai tehty ennen siirtymäkauden päättymistä, ja virallisiin asiakirjoihin, jotka on tehty ennen siirtymäkauden päättymistä;

d)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 805/2004 77 on sovellettava sellaisiin tuomioihin, jotka on annettu ennen siirtymäkauden päättymistä vireille tulleessa oikeudenkäynnissä, tuomioistuimessa tehtyihin sovintoihin, jotka on hyväksytty tai tehty ennen siirtymäkauden päättymistä, ja virallisiin asiakirjoihin, jotka on laadittu ennen siirtymäkauden päättymistä, jos eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistamista on haettu ennen siirtymäkauden päättymistä.


3.    Yhdistyneessä kuningaskunnassa samoin kuin jäsenvaltioissa, silloin kun asiassa on liittymä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, on sovellettava seuraavia säännöksiä:

a)    asetuksen (EY) N:o 2201/2003 IV lukua on sovellettava pyyntöihin ja hakemuksiin, jotka vastaanottavan valtion keskusviranomainen tai muu toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä;

b)    asetuksen (EY) N:o 4/2009 VII lukua on sovellettava tämän artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin tunnustamista tai täytäntöönpanoa koskeviin hakemuksiin sekä pyyntöihin, jotka vastaanottavan valtion keskusviranomainen on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä;

c)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2015/848 78 on sovellettava maksukyvyttömyysmenettelyihin sekä mainitun asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kanteisiin, jos pääasian käsittely on aloitettu ennen siirtymäkauden päättymistä;


d)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1896/2006 79 on sovellettava eurooppalaisiin maksamismääräyksiin, joita on haettu ennen siirtymäkauden päättymistä; jos tällainen hakemus johtaa siihen, että menettely siirretään mainitun asetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti, menettely katsotaan tulleeksi vireille ennen siirtymäkauden päättymistä;

e)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 861/2007 80 on sovellettava vähäisiä vaatimuksia koskeviin menettelyihin, joita koskeva hakemus on tehty ennen siirtymäkauden päättymistä;

f)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 606/2013 81 on sovellettava todistuksiin, jotka on annettu ennen siirtymäkauden päättymistä.


68 ARTIKLA

Vireillä olevat oikeudellisen yhteistyön menettelyt

Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä jäsenvaltioissa silloin kun asiassa on liittymä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan on sovellettava seuraavia säädöksiä:

a)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1393/2007 82 on sovellettava oikeudenkäynti- ja muihin asiakirjoihin, jotka jokin seuraavista tahoista on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä tiedoksiantoa varten:

i)    vastaanottava viranomainen;

ii)    sen valtion keskusyksikkö, jossa tiedoksiannon on määrä tapahtua; tai

iii)    diplomaattiset edustajat tai konsuliviranomaiset, postilaitokset tai vastaanottavan valtion oikeusviranomaiset, viranomaiset tai muut toimivaltaiset henkilöt, joita tarkoitetaan mainitun asetuksen 13, 14 ja 15 artiklassa;


b)    neuvoston asetusta (EY) N:o 1206/2001 83 on sovellettava pyyntöihin, jotka jokin seuraavista tahoista on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä:

i)    pyynnön vastaanottanut tuomioistuin;

ii)    sen valtion keskuselin, jossa todisteet on määrä vastaanottaa; tai

iii)    mainitun asetuksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu keskuselin tai toimivaltainen viranomainen;

c)    neuvoston päätöstä 2001/470/EY 84 on sovellettava pyyntöihin, jotka on otettu vastaan ennen siirtymäkauden päättymistä; pyynnön esittänyt yhteysviranomainen voi pyytää vahvistuksen pyynnön vastaanottamisesta seitsemän päivän kuluessa siirtymäkauden päättymisestä, jos sillä on epäilyksiä sen suhteen, vastaanotettiinko pyyntö ennen siirtymäkauden päättymistä.


69 ARTIKLA

Muut sovellettavat säännökset

1.    Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä jäsenvaltioissa, silloin kun asiassa on liittymä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, on sovellettava seuraavia säädöksiä:

a)    neuvoston direktiiviä 2003/8/EY 85 on sovellettava oikeusapuhakemuksiin, jotka vastaanottava viranomainen on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä. Hakemuksen lähettänyt viranomainen voi pyytää vahvistuksen hakemuksen vastaanottamisesta seitsemän päivän kuluessa siirtymäkauden päättymisestä, jos sillä on epäilyksiä sen suhteen, vastaanotettiinko hakemus ennen siirtymäkauden päättymistä;

b)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/52/EY 86 on sovellettava, jos ennen siirtymäkauden päättymistä

i)    osapuolet ovat sopineet sovittelun käyttämisestä riidan syntymisen jälkeen;


ii)    tuomioistuin on päättänyt sovittelun aloittamisesta; tai

iii)    tuomioistuin on kehottanut asianosaisia käyttämään sovittelua;

c)    neuvoston direktiiviä 2004/80/EY 87 on sovellettava hakemuksiin, jotka päättävä viranomainen on vastaanottanut ennen siirtymäkauden päättymistä.

2.    Tämän sopimuksen 67 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja 2 kohdan a alakohtaa on myös sovellettava niihin asetuksen (EU) N:o 1215/2012 säännöksiin, jotka tulevat sovellettaviksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehdyn Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välisen sopimuksen 88 nojalla.

3.    Tämän sopimuksen 68 artiklan a alakohtaa on myös sovellettava niihin asetuksen (EY) N:o 1393/2007 säännöksiin, jotka tulevat sovellettaviksi oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tehdyn Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välisen sopimuksen 89 nojalla.


VII OSASTO

ENNEN SIIRTYMÄKAUDEN PÄÄTTYMISTÄ
TAI TÄMÄN SOPIMUKSEN NOJALLA

KÄSITELLYT TAI SAADUT TIEDOT

70 ARTIKLA

Määritelmä

Tämän osaston säännöksiä sovellettaessa ’henkilötietojen suojaa koskevalla unionin oikeudella’ tarkoitetaan

a)    asetusta (EU) 2016/679, lukuun ottamatta sen VII lukua;

b)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2016/680 90 ;


c)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/58/EY 91 ;

d)    mitä tahansa muita unionin oikeuden säännöksiä, jotka koskevat henkilötietojen suojaa.

71 ARTIKLA

Henkilötietojen suoja

1.    Henkilötietojen suojaa koskevaa unionin oikeutta on Yhdistyneessä kuningaskunnassa sovellettava sellaisia rekisteröityjä henkilöitä koskevaan henkilötietojen käsittelyyn, jotka asuvat Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolella, jos henkilötietoja

a)    käsiteltiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa unionin oikeuden nojalla ennen siirtymäkauden päättymistä; tai

b)    käsitellään Yhdistyneessä kuningaskunnassa siirtymäkauden päättymisen jälkeen tämän sopimuksen nojalla.

2.    Edellä olevan 1 kohdan määräyksiä ei sovelleta, jos kyseisessä kohdassa tarkoitetulla henkilötietojen käsittelyllä on riittävä suoja, joka on vahvistettu asetuksen (EU) 2016/679 45 artiklan 3 kohdan tai direktiivin (EU) 2016/680 36 artiklan 3 kohdan nojalla tehdyissä päätöksissä.


3.    Siltä osin kuin 2 kohdassa tarkoitettua päätöstä ei enää sovelleta, Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettujen rekisteröityjen henkilöiden henkilötietoja käsiteltäessä noudatetaan sellaista henkilötietojen suojan tasoa, joka olennaisilta osiltaan vastaa unionin oikeudessa säädettyä henkilötietojen suojan tasoa.

72 ARTIKLA

Tietojen salassapito ja käyttörajoitukset
Yhdistyneessä kuningaskunnassa

Rajoittamatta 71 artiklan soveltamista henkilötietojen suojaa koskevan unionin oikeuden lisäksi on unionin oikeuden sellaisia säännöksiä, jotka koskevat tietojen salassapitoa, tietojen käyttö- ja säilyttämisrajoituksia sekä tietojen poistamisvaatimuksia, sovellettava tietoihin, joita viranomaiset tai viralliset elimet tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU 92 4 artiklassa tarkoitetut hankintayksiköt, olivatpa nämä Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisia, elimiä tai hankintayksiköitä tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa operoivia toimijoita, ovat Yhdistyneessä kuningaskunnassa vastaanottaneet

a)    ennen siirtymäkauden päättymistä; tai

b)    tämän sopimuksen nojalla.


73 ARTIKLA

Yhdistyneestä kuningaskunnasta vastaanotettujen tietojen käsittely

Unionissa ei saa käsitellä tietoja, jotka on vastaanotettu Yhdistyneestä kuningaskunnasta ennen siirtymäkauden päättymistä tai siirtymäkauden päättymisen jälkeen tämän sopimuksen nojalla, eri tavalla kuin jäsenvaltiosta vastaanotettuja tietoja pelkästään sillä perusteella, että Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut unionista.

74 ARTIKLA

Tietoturva

1.    Unionin oikeuden säännöksiä, jotka koskevat unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja Euratomin turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaa, on sovellettava turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on vastaanottanut joko ennen siirtymäkauden päättymistä tai tämän sopimuksen nojalla tai jotka unioni tai jäsenvaltio on vastaanottanut Yhdistyneestä kuningaskunnasta joko ennen siirtymäkauden päättymistä tai tämän sopimuksen nojalla.

2.    Velvollisuuksia, jotka johtuvat unionin oikeuden yritysturvallisuutta koskevista säännöksistä, on sovellettava Yhdistyneeseen kuningaskuntaan asioissa, joissa hankinta-, sopimus- tai avustuksen myöntämismenettely oli käynnistetty ennen siirtymäkauden päättymistä sellaisen sopimuksen, alihankintasopimuksen tai avustussopimuksen osalta, joka oli turvallisuusluokiteltu.


3.    Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava, että salaustuotteita, joissa käytetään jäsenvaltion tai Yhdistyneen kuningaskunnan salauslaitteiden hyväksyntäviranomaisen valvonnassa kehitettyjä ja tällaisen viranomaisen arvioimia ja hyväksymiä turvallisuusluokiteltuja salausalgoritmeja, ei siirretä kolmansiin maihin, jos unioni on ne hyväksynyt siirtymäkauden päättymiseen mennessä ja jos ne ovat saatavilla Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

4.    Kaikkia vaatimuksia, rajoituksia ja ehtoja, jotka sisältyvät salaustuotteita koskevaan unionin hyväksyntään, on sovellettava kyseisiin tuotteisiin.

VIII OSASTO

VIREILLÄ OLEVAT JULKISET HANKINNAT JA VASTAAVAT MENETTELYT


75 ARTIKLA

Määritelmä

Sovellettaessa tämän osaston säännöksiä ’asiaan liittyvillä säännöillä’ tarkoitetaan julkisiin hankintoihin sovellettavan unionin oikeuden yleisiä periaatteita, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivejä 2009/81/EY 93 , 2014/23/EU 94 , 2014/24/EU 95 ja 2014/25/EU 96 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EY) N:o 2195/2002 97 ja (EY) N:o 1370/2007 98 , neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3577/92 99 4 artiklaa, neuvoston direktiivin 96/67/EY 100 11 ja 12 artiklaa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 101 16, 17 ja 18 artiklaa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/352 102 6 ja 7 artiklaa sekä mitä tahansa muita unionin oikeuden säännöksiä, jotka koskevat julkisten hankintojen menettelyjä.


76 ARTIKLA

Vireillä oleviin menettelyihin sovellettavat säännöt

1.    Asiaan liittyviä sääntöjä on sovellettava

a)    menettelyihin, jotka jäsenvaltioiden tai Yhdistyneen kuningaskunnan hankintaviranomaiset tai -yksiköt aloittivat asiaan liittyvien sääntöjen nojalla ennen siirtymäkauden päättymistä ja joita ei ollut saatettu loppuun siirtymäkauden viimeisenä päivänä, mukaan lukien menettelyt, joissa hyödynnetään dynaamisia hankintajärjestelmiä, samoin kuin menettelyt, joissa tarjouskilpailukutsu toteutetaan ennakkoilmoituksena, ohjeellisena kausi-ilmoituksena tai kelpuuttamisjärjestelmää koskevana ilmoituksena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta b alakohdan soveltamista; ja

b)    menettelyihin, joita tarkoitetaan direktiivin 2009/81/EY 29 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa, direktiivin 2014/24/EU 33 artiklan 2–5 kohdassa ja direktiivin 2014/25/EU 51 artiklan 2 kohdassa ja jotka koskevat jäsenvaltioiden tai Yhdistyneen kuningaskunnan hankintaviranomaisten tai -yksiköiden tekemien seuraavien puitejärjestelyjen toteuttamista, mukaan lukien näiden puitejärjestelyjen nojalla tehtyjä sopimuksia:

i)    puitejärjestelyt, jotka oli tehty ennen siirtymäkauden päättymistä ja joiden voimassaoloaika ei ollut päättynyt tai joita ei ollut irtisanottu siirtymäkauden viimeisenä päivänä; tai


ii)    puitejärjestelyt, joista oli sovittu siirtymäkauden päättymisen jälkeen tämän kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvan menettelyn mukaisesti.

2.    Hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on 1 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen osalta noudatettava syrjimättömyysperiaatetta suhteessa jäsenvaltioista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta tuleviin tarjoajiin ja, soveltuvissa tapauksissa, hakemuksen tekemiseen muutoin oikeutettuihin henkilöihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin oikeudessa säädettyjen rajoitusten soveltamista.

3.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettu menettely on katsottava aloitetuksi, kun tarjouskilpailukutsu tai mikä tahansa muu hakemusten jättämistä koskeva kutsu on tehty asiaan liittyvien sääntöjen mukaisesti. Jos asiaan liittyvät säännöt sallivat sellaisten menettelyjen hyödyntämisen, joissa ei edellytetä tarjouskilpailukutsun tai muun hakemusten jättämistä koskevan kutsun käyttämistä, menettely on katsottava aloitetuksi, kun hankintaviranomainen tai hankintayksikkö on kyseisen menettelyn osalta ottanut yhteyttä talouden toimijoihin.

4.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettu menettely on katsottava päättyneeksi,

a)    kun ilmoitus tehdystä sopimuksesta on julkaistu asiaan liittyvien sääntöjen mukaisesti tai siinä tapauksessa, että kyseisissä säännöissä ei edellytetä tällaisen ilmoituksen julkaisemista, kun sopimus on tehty; tai


b)    kun tarjoajille ja hakemuksen tekemiseen muutoin oikeutetuille henkilöille, tapauksen mukaan, on siinä tapauksessa, että hankintaviranomainen tai hankintayksikkö on päättänyt olla tekemättä sopimusta, annettu tieto syistä, joiden vuoksi sopimusta ei tehty.

5.    Tällä artiklalla ei ole vaikutusta unionin tai Yhdistyneen kuningaskunnan sääntöihin, jotka koskevat tulleja, tavaroiden liikkumista, palvelujen tarjoamista, ammattipätevyyden tunnustamista tai teollis- ja tekijänoikeutta.

77 ARTIKLA

Muutoksenhakumenettelyt

Neuvoston direktiivejä 89/665/ETY 103 ja 92/13/ETY 104 on sovellettava niihin tämän sopimuksen 76 artiklassa tarkoitettuihin hankintamenettelyihin, jotka kuuluvat kyseisten direktiivien soveltamisalaan.


78 ARTIKLA

Yhteistyö

Poiketen siitä, mitä tämän sopimuksen 8 artiklassa määrätään, direktiivin 2014/24/EU 61 artiklan 2 kohtaa on sovellettava enintään yhdeksän kuukauden ajan siirtymäkauden päättymisestä mainitun direktiivin soveltamisalaan kuuluviin menettelyihin, jotka Yhdistyneen kuningaskunnan hankintaviranomaiset olivat aloittaneet ennen siirtymäkauden päättymistä ja jotka eivät olleet päättyneet siirtymäkauden viimeisenä päivänä.

IX OSASTO

EURATOMIIN LIITTYVÄT ASIAT

79 ARTIKLA

Määritelmät

Tässä osastossa tarkoitetaan:

a)    ’yhteisöllä’ Euroopan atomienergiayhteisöä;


b)    ’ydinmateriaalivalvonnalla’ toimintaa, jolla pyritään varmistamaan, että ydinmateriaaleja ja laitteita ei käytetä muihin kuin niihin tarkoituksiin, joihin niitä käyttäjän ilmoituksen mukaan on aikomus käyttää, samoin kuin toimintaa, jolla pyritään varmistamaan, että kansainvälisiä oikeudellisia velvoitteita, joiden mukaan ydinmateriaaleja ja -laitteita on käytettävä rauhanomaisiin tarkoituksiin, noudatetaan;

c)    ’erityisillä halkeamiskelpoisilla aineilla’ Euratom-sopimuksen 197 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä erityisiä halkeamiskelpoisia aineita;

d)    ’malmilla’ Euratom-sopimuksen 197 artiklan 4 alakohdassa määriteltyjä malmeja;

e)    ’lähtöaineilla’ Euratom-sopimuksen 197 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä lähtöaineita;

f)    ’ydinmateriaaleilla’ malmeja, lähtöaineita ja erityisiä halkeamiskelpoisia aineita;

g)    ’käytetyllä polttoaineella ja radioaktiivisella jätteellä’ neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom 105 3 artiklan 7 ja 11 alakohdassa määriteltyä käytettyä polttoainetta ja radioaktiivista jätettä.


80 ARTIKLA

Yhteisön vastuun päättyminen
Yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvissä asioissa

1.    Yhdistynyt kuningaskunta on yksin vastuussa sen varmistamisesta, että kaikki Euratom-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat malmit, lähtöaineet ja erityiset halkeamiskelpoiset aineet, jotka ovat Yhdistyneen kuningaskunnan alueella siirtymäkauden päättyessä, käsitellään tällä alalla sovellettavien kansainvälisten sopimusten ja yleissopimusten mukaisesti; tällaiset kansainväliset sopimukset ja yleissopimukset koskevat muun muassa mutta eivät pelkästään ydinturvallisuutta, ydinmateriaalivalvontaa, ydinmateriaalien leviämisen estämistä ja turvajärjestelyjä sekä käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen käsittelyn turvallisuutta.

2.    Yhdistynyt kuningaskunta on yksin vastuussa sen varmistamisesta, että se noudattaa kansainvälisiä velvoitteita, jotka perustuvat sen jäsenyyteen Kansainvälisessä atomienergiajärjestössä tai jotka johtuvat ydinsulkusopimuksesta tai Yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisesta mihin tahansa muuhun ydinvoima-alan kansainväliseen sopimukseen tai yleissopimukseen.


81 ARTIKLA

Ydinmateriaalivalvonta

Yhdistyneen kuningaskunnan on pantava täytäntöön ydinmateriaalivalvontajärjestelmä. Tämän ydinmateriaalivalvontajärjestelmän on oltava yhtä tehokas ja kattava kuin järjestelmä, jota yhteisö toteuttaa Yhdistyneen kuningaskunnan alueella ja joka toimii ydinmateriaalivalvonnan soveltamisesta Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneessä kuningaskunnassa ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen yhteydessä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan, Euroopan atomienergiayhteisön ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön välillä tehdyn sopimuksen [INFCIRC/263], sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti.

82 ARTIKLA

Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat erityiset velvoitteet

Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava kaikkien sellaisten erityisten velvoitteiden noudattaminen, jotka perustuvat yhteisön tekemiin sopimuksiin kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa ja jotka kattavat Yhdistyneen kuningaskunnan alueella siirtymäkauden päättyessä olevat ydinlaitteet, -materiaalit tai muut ydinaineet; vaihtoehtoisesti Yhdistyneen kuningaskunnan on sovittava muista asianmukaisista järjestelyistä kyseisten kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa.


83 ARTIKLA

Yhdistyneessä kuningaskunnassa olevien erityisten halkeamiskelpoisten aineiden
omistusoikeus sekä oikeudet käyttää ja kuluttaa kyseisiä aineita

1.    Yhdistyneen kuningaskunnan alueella olevat erityiset halkeamiskelpoiset aineet, joihin sovellettiin Euratom-sopimuksen 86 artiklaa siirtymäkauden päättymiseen saakka, lakkaavat olemasta yhteisön omaisuutta siirtymäkauden päättyessä.

2.    Edellä 1 kohdassa tarkoitetut erityiset halkeamiskelpoiset aineet tulevat niiden henkilöiden tai yritysten omaisuudeksi, joilla oli Euratom-sopimuksen 87 artiklan mukaisesti rajoittamaton oikeus käyttää ja kuluttaa kyseisiä aineita siirtymäkauden päättyessä.

3.    Jotta suojattaisiin Euratom-sopimuksen II osaston 6 luvussa perustettua yhteistä hankintapolitiikkaa ja 9 luvussa perustettujen ydinalan yhteismarkkinoiden eheyttä, mukaan lukien 2 kohdassa tarkoitettujen erityisten halkeamiskelpoisten aineiden ydinmateriaalivalvonnan taso, kun oikeudet käyttää ja kuluttaa kyseisiä aineita kuuluvat jäsenvaltiolle tai jäsenvaltion alueelle sijoittautuneille yrityksille tai henkilöille, on sovellettava seuraavaa:

a)    ottaen huomioon tämän sopimuksen 5 artiklan yhteisöllä on oikeus vaatia, että kyseiset aineet varastoidaan Euratom-sopimuksen 52 artiklan 2 kohdan b alakohdassa perustettuun hankintakeskukseen tai muihin varastoihin, joita Euroopan komissio valvoo tai voi valvoa;


b)    yhteisöllä on oikeus tehdä sopimuksia kyseisten aineiden ostamisesta tai myymisestä Yhdistyneen kuningaskunnan tai kolmannen maan alueelle sijoittautuneiden henkilöiden tai yritysten kanssa Euratom-sopimuksen 52 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)    kyseisiin aineisiin on sovellettava komission asetuksen (Euratom) N:o 302/2005 106 20 artiklaa, lukuun ottamatta kyseisen artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa;

d)    sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, johon kyseisten aineiden käyttöön ja kuluttamiseen oikeutettu henkilö tai yritys on sijoittautunut, on myönnettävä luvat kyseisten aineiden vientiin kolmanteen maahan neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 107 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

e)    yhteisöllä on kyseisten aineiden osalta oikeus käyttää kaikkia muita oikeuksia, jotka Euratom-sopimuksen mukaan johtuvat kyseisen sopimuksen 86 artiklassa tarkoitetusta omistusoikeudesta.

4.    Jäsenvaltiot, henkilöt tai yritykset, joilla on rajoittamaton oikeus käyttää ja kuluttaa siirtymäkauden päättyessä Yhdistyneen kuningaskunnan alueella olevia erityisiä halkeamiskelpoisia aineita, saavat pitää kyseisen oikeutensa.


84 ARTIKLA

Ydinmateriaalivalvonnan toteuttamiseen liittyvät laitteet
ja muut omaisuuserät

1.    Liitteessä V luetellut yhteisön omistamat laitteet ja muut omaisuuserät, jotka liittyvät Euratom-sopimuksen mukaiseen ydinmateriaalivalvontaan ja jotka ovat Yhdistyneessä kuningaskunnassa siirtymäkauden päättyessä, siirtyvät Yhdistyneen kuningaskunnan omistukseen. Yhdistyneen kuningaskunnan on korvattava yhteisölle kyseisten laitteiden ja muiden omaisuuserien arvo, joka lasketaan kyseisille laitteille ja omaisuuserille vuoden 2020 tilinpäätöksessä annetun arvon perusteella.

2.    Kaikki yhteisön oikeudet, vastuut ja velvollisuudet, jotka liittyvät 1 kohdassa tarkoitettuihin laitteisiin ja muihin omaisuuseriin, siirtyvät Yhdistyneelle kuningaskunnalle.

85 ARTIKLA

Käytetty ydinpolttoaine ja radioaktiivinen jäte

Yhdistyneen kuningaskunnan perimmäiseen vastuuseen, joka koskee Yhdistyneessä kuningaskunnassa syntynyttä ja siirtymäkauden päättyessä jäsenvaltion alueella olevaa käytettyä ydinpolttoainetta ja radioaktiivista jätettä, on sovellettava direktiivin 2011/70/Euratom 4 artiklan 1 ja 2 kohtaa ja 4 kohdan ensimmäistä alakohtaa.


X OSASTO

UNIONIN OIKEUDENKÄYNNIT JA HALLINNOLLISET MENETTELYT

1 LUKU

OIKEUDENKÄYNNIT

86 ARTIKLA

Euroopan unionin tuomioistuimessa vireillä olevat asiat

1.    Euroopan unionin tuomioistuimella säilyy toimivalta tutkia kaikki kanteet, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on nostanut tai jotka on nostettu sitä vastaan ennen siirtymäkauden päättymistä. Toimivalta käsittää oikeudenkäyntien kaikki vaiheet, mukaan lukien muutoksenhakuasian käsittely unionin tuomioistuimessa sekä oikeudenkäynnit unionin yleisessä tuomioistuimessa tapauksissa, joissa asia on palautettu takaisin unionin yleiseen tuomioistuimeen.

2.    Euroopan unionin tuomioistuimella säilyy toimivalta antaa ennakkoratkaisuja asioissa, joissa Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimen ennakkoratkaisupyyntö on jätetty ennen siirtymäkauden päättymistä.


3.    Sovellettaessa tämän luvun määräyksiä kanne katsotaan nostetuksi Euroopan unionin tuomioistuimessa ja ennakkoratkaisupyyntö katsotaan tehdyksi, kun unionin tuomioistuimen kirjaamo tai tapauksen mukaan unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamo on rekisteröinyt menettelyn vireille panevan asiakirjan.

87 ARTIKLA

Uudet unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi saatetut asiat

1.    Jos Euroopan komissio katsoo, että Yhdistynyt kuningaskunta on laiminlyönyt perussopimusten tai tämän sopimuksen neljännen osan mukaisen velvoitteensa ennen siirtymäkauden päättymistä, Euroopan komissio voi neljän vuoden kuluessa siirtymäkauden päättymisestä nostaa asiassa kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan tai, soveltuvissa tapauksissa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan edellytysten mukaisesti. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta tutkia nämä asiat.

2.    Jos Yhdistynyt kuningaskunta ei noudata tämän sopimuksen 95 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä tai jos mainitussa määräyksessä tarkoitetulle päätökselle, joka on osoitettu Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalle tai sinne sijoittautuneelle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, ei anneta oikeusvaikutusta Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Euroopan komissio voi neljän vuoden kuluessa päätöksen tekopäivästä nostaa asiassa kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklassa tai, soveltuvissa tapauksissa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta tutkia nämä asiat.


3.    Kun Euroopan komissio päättää nostaa kanteita tämän artiklan nojalla, se soveltaa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan samoja periaatteita kuin mihin tahansa jäsenvaltioon.

88 ARTIKLA

Menettelysäännöt

Unionin oikeuden säännöksiä, joissa säädetään menettelystä Euroopan unionin tuomioistuimessa, on sovellettava oikeudenkäynteihin ja ennakkoratkaisupyyntöihin, joita tarkoitetaan tässä osastossa.

89 ARTIKLA

Tuomioiden ja määräysten sitovuus ja täytäntöönpanokelpoisuus

1.    Tuomiot ja määräykset, jotka Euroopan unionin tuomioistuin antaa ennen siirtymäkauden päättymistä, sekä tuomiot ja määräykset, jotka Euroopan unionin tuomioistuin antaa siirtymäkauden päättymisen jälkeen 86 ja 87 artiklassa tarkoitetuissa asioissa, sitovat kaikilta osiltaan Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

2.    Jos Euroopan unionin tuomioistuin toteaa 1 kohdassa tarkoitetussa tuomiossaan, että Yhdistynyt kuningaskunta on jättänyt täyttämättä sille perussopimusten tai tämän sopimuksen nojalla kuuluvan velvoitteen, Yhdistyneen kuningaskunnan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tuomion noudattamiseksi.


3.    Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioiden ja määräysten täytäntöönpanoon on Yhdistyneessä kuningaskunnassa sovellettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 280 ja 299 artiklaa.

90 ARTIKLA

Väliintulo- ja osallistumisoikeus oikeudenkäynnissä

Siihen asti että Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot ja määräykset tulevat lainvoimaisiksi kaikissa 86 artiklassa tarkoitetuissa oikeudenkäynneissä ja ennakkoratkaisuasioissa, Yhdistynyt kuningaskunta voi esiintyä Euroopan unionin tuomioistuimessa väliintulijana samalla tavalla kuin jäsenvaltio; lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta voi asioissa, jotka tulevat Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaisesti, osallistua mainittuun hetkeen asti menettelyyn samalla tavalla kuin jäsenvaltio. Mainittuun hetkeen asti Euroopan unionin tuomioistuimen kirjaamo ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle samanaikaisesti ja samalla tavalla kuin jäsenvaltioille kaikista asioista, joissa jäsenvaltioiden tuomioistuimet ovat pyytäneet ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta.


Yhdistynyt kuningaskunta voi lisäksi esiintyä väliintulijana sekä osallistua menettelyyn Euroopan unionin tuomioistuimessa samalla tavoin kuin jäsenvaltiot

a)    asioissa, jotka koskevat perussopimusten mukaisten velvoitteiden laiminlyöntiä, kun Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovellettiin samoja velvoitteita ennen siirtymäkauden päättymistä ja kun asiat tulevat vireille Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaisesti ennen tämän sopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä tai, mikäli mainittu määräaika on jo päättynyt, kun asiat tulevat vireille ennen kuin viimeinen Euroopan unionin tuomioistuimen 87 artiklan 1 kohdan nojalla antama tuomio tai määräys on tullut lainvoimaiseksi;

b)    asioissa, jotka koskevat perussopimusten mukaisten velvoitteiden laiminlyöntiä, kun Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovellettiin samoja velvoitteita ennen siirtymäkauden päättymistä ja kun asiat tulevat vireille Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaisesti ennen tämän sopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä tai, mikäli mainittu määräaika on jo päättynyt, kun asiat tulevat vireille ennen kuin viimeinen Euroopan unionin tuomioistuimen 87 artiklan 1 kohdan nojalla antama tuomio tai määräys on tullut lainvoimaiseksi; ja

c)    95 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa asioissa.


91 ARTIKLA

Edustaminen tuomioistuimessa

1.    Jos asianajaja, jolla on lupa esiintyä Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa, edusti tai avusti asianosaista Euroopan unionin tuomioistuimessa käytävässä oikeudenkäynnissä, joka oli vireillä ennen siirtymäkauden päättymistä, tai ennakkoratkaisuasiassa, jota koskeva pyyntö oli tehty ennen siirtymäkauden päättymistä, kyseinen asianajaja voi jatkaa kyseisen asianosaisen edustamista tai avustamista kyseisessä oikeudenkäynnissä tai ennakkoratkaisuasiassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 88 artiklan soveltamista. Edustamis- ja avustamisoikeus käsittää oikeudenkäynnin kaikki vaiheet, mukaan lukien muutoksenhakuasian käsittely unionin tuomioistuimessa sekä oikeudenkäynnit unionin yleisessä tuomioistuimessa tapauksissa, joissa asia on palautettu takaisin unionin yleiseen tuomioistuimeen.

2.    Asianajajat, joilla on lupa esiintyä Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa, voivat edustaa tai avustaa asianosaista Euroopan unionin tuomioistuimessa 87 artiklassa ja 95 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa asioissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 88 artiklan soveltamista. Asianajajat, joilla on lupa esiintyä Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa, voivat lisäksi edustaa tai avustaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa 90 artiklassa tarkoitetuissa oikeudenkäynneissä, joissa Yhdistynyt kuningaskunta on päättänyt esiintyä väliintulijana tai joissa se on päättänyt osallistua menettelyyn.

3.    Kun asianajajat, joilla on lupa esiintyä Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa, edustavat tai avustavat asianosaista Euroopan unionin tuomioistuimessa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa asioissa, heitä on kaikin tavoin kohdeltava asianajajina, joilla on lupa esiintyä jäsenvaltion tuomioistuimissa ja jotka edustavat tai avustavat asianosaista Euroopan unionin tuomioistuimessa.


2 LUKU

HALLINNOLLISET MENETTELYT

92 ARTIKLA

Vireillä olevat hallinnolliset menettelyt

1.    Unionin toimielimillä, elimillä ja laitoksilla säilyy toimivalta hallinnollisissa menettelyissä, jotka on pantu vireille ennen siirtymäkauden päättymistä ja jotka koskevat sitä, onko

a)    Yhdistynyt kuningaskunta tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva tai sinne sijoittautunut luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö noudattanut unionin oikeutta; tai

b)    onko Yhdistyneessä kuningaskunnassa noudatettu unionin kilpailulainsäädäntöä.

2.    Tämän luvun määräyksiä sovellettaessa hallinnollinen menettely katsotaan pannuksi vireille, kun se on virallisesti rekisteröity unionin toimielimessä, elimessä tai laitoksessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.


3.    Tämän luvun määräyksiä sovellettaessa

a)    neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 108 soveltamisalaan kuuluva valtiontukea koskeva hallinnollinen menettely katsotaan pannuksi vireille, kun menettelylle on annettu asianumero;

b)    Euroopan komission menettelyt, joissa on kyse Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan soveltamisesta ja jotka toteutetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 109 nojalla, katsotaan pannuksi vireille, kun Euroopan komissio on päättänyt panna vireille komission asetuksen (EY) N:o 773/2004 110  2 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn;


c)    menettelyt, joissa on kyse neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 111 soveltamisalaan kuuluvasta yrityskeskittymien valvonnasta, katsotaan pannuksi vireille, kun

i)    unioninlaajuisesta keskittymästä on ilmoitettu Euroopan komissiolle asetuksen (EY) N:o 139/2004 1, 3 ja 4 artiklan mukaisesti;

ii)    asetuksen (EY) N:o 139/2004 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu 15 työpäivän määräaika on kulunut umpeen eikä yksikään niistä jäsenvaltioista, joilla olisi toimivalta tutkia keskittymä kansallisen kilpailulainsäädäntönsä nojalla, ole ilmoittanut, ettei se suostu pyyntöön, jonka mukaan asia siirretään Euroopan komission käsiteltäväksi; tai

iii)    Euroopan komissio on päättänyt tutkia keskittymän tai sen katsotaan päättäneen tutkia keskittymä asetuksen (EY) N:o 139/2004 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti;


d)    Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen tutkimus sellaisen väitetyn rikkomuksen osalta, joka sisältyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1060/2009 112 liitteessä III tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 113 liitteessä I olevaan luetteloon, katsotaan pannuksi vireille, kun kyseinen viranomainen on nimittänyt riippumattoman tutkivan virkamiehen asetuksen (EY) N:o 1060/2009 23 e artiklan 1 kohdan tai asetuksen (EU) N:o 648/2012 64 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4.    Unioni toimittaa kolmen kuukauden kuluessa siirtymäkauden päättymisestä Yhdistyneelle kuningaskunnalle luettelon kaikista yksittäisistä vireillä olevista hallinnollisista menettelyistä, jotka kuuluvat 1 kohdan soveltamisalaan. Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä virkkeessä määrätään, unioni toimittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle luettelon Euroopan pankkiviranomaisen, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen yksittäisistä vireillä olevista hallinnollisista menettelyistä yhden kuukauden kuluessa siirtymäkauden päättymisestä.


5.    Asetuksen (EU) 2015/1589 mukaisissa valtiontukea koskevissa hallinnollisissa menettelyissä Euroopan komissio on Yhdistyneen kuningaskunnan osalta sidottu sovellettavaan oikeuskäytäntöön ja parhaisiin käytäntöihin samalla tavalla kuin jos Yhdistynyt kuningaskunta olisi edelleen jäsenvaltio. Erityisesti Euroopan komissio tekee kohtuullisen ajan kuluessa jonkin seuraavista päätöksistä:

a)    päätös, jossa todetaan asetuksen (EU) 2015/1589 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että toimenpide ei ole tukea;

b)    asetuksen (EU) 2015/1589 4 artiklan 3 kohdan mukainen vastustamatta jättämistä koskeva päätös;

c)    asetuksen (EU) 2015/1589 4 artiklan 4 kohdan mukainen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskeva päätös.

93 ARTIKLA

Uudet valtiontukea koskevat ja Euroopan petostentorjuntaviraston menettelyt

1.    Jos tuki on myönnetty ennen siirtymäkauden päättymistä, Euroopan komissiolla on neljän vuoden ajan siirtymäkauden päättymisestä toimivalta panna vireille uusia asetuksen (EU) 2015/1589 mukaisia menettelyjä, jotka koskevat valtiontukea Yhdistyneessä kuningaskunnassa.


Euroopan komissiolla on neljän vuoden määräajan jälkeenkin toimivalta hallinnoida menettelyjä, jotka on pantu vireille ennen kyseisen määräajan päättymistä.

Tämän sopimuksen 92 artiklan 5 kohdan määräyksiä on sovellettava soveltuvin osin.

Euroopan komissio ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle kaikista tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti vireille pannuista valtiontukia koskevista uusista hallinnollisista menettelyistä kolmen kuukauden kuluessa niiden vireillepanosta.

2.    Rajoittamatta tämän sopimuksen 136 ja 138 artiklan soveltamista Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on neljän vuoden ajan siirtymäkauden päättymisestä toimivalta panna vireille uusia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 114 mukaisia tutkimuksia, jotka koskevat

a)    ennen siirtymäkauden päättymistä tapahtuneita tekoja; tai

b)    tullivelkoja, jotka syntyvät siirtymäkauden päättymisen jälkeen tämän sopimuksen 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tullimenettelyjen päättämisen johdosta.


OLAFilla on neljän vuoden määräajan jälkeenkin toimivalta hallinnoida menettelyjä, jotka on pantu vireille ennen kyseisen määräajan päättymistä.

OLAF ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle kaikista tämän kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti vireille pannuista uusista tutkimuksista kolmen kuukauden kuluessa niiden vireillepanosta.

94 ARTIKLA

Menettelysäännöt

1.    Unionin oikeuden säännöksiä, joissa säännellään tämän luvun soveltamisalaan kuuluvia erilaisia hallinnollisia menettelyjä, on sovellettava 92, 93 ja 96 artiklassa tarkoitettuihin menettelyihin.

2.    Kun asianajajat, joilla on lupa esiintyä Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa, edustavat tai avustavat asianosaista 92 ja 93 artiklassa tarkoitetuissa hallinnollisissa menettelyissä, heitä on kaikin tavoin kohdeltava asianajajina, joilla on lupa esiintyä jäsenvaltion tuomioistuimissa ja jotka edustavat tai avustavat asianosaista tällaisissa hallinnollisissa menettelyissä.

3.    Jäljempänä olevaa 128 artiklan 5 kohtaa on siirtymäkauden päättymisen jälkeen sovellettava 92 ja 93 artiklassa tarkoitettuihin menettelyihin tarpeellisessa määrin.


95 ARTIKLA

Päätösten sitovuus ja täytäntöönpanokelpoisuus

1.    Päätökset, jotka unionin toimielimet, elimet ja laitokset antavat ennen siirtymäkauden päättymistä tai jotka annetaan siirtymäkauden päättymisen jälkeen 92 ja 93 artiklassa tarkoitetuissa menettelyissä ja jotka on osoitettu Yhdistyneelle kuningaskunnalle tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalle tai sinne sijoittautuneelle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, sitovat kaikilta osiltaan Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

2.    Elleivät Euroopan komissio ja Yhdistyneen kuningaskunnan nimeämä kansallinen kilpailuviranomainen toisin sovi, Euroopan komissiolla säilyy toimivalta valvoa, että sitoumuksia, jotka on annettu Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai jotka kohdistuvat Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, noudatetaan ja että korjaustoimenpiteet, jotka on määrätty Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai jotka kohdistuvat Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, toteutetaan kaikissa sellaisissa menettelyissä, joissa on kyse Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan soveltamisesta ja joita Euroopan komissio toteuttaa asetuksen (EY) N:o 1/2003 nojalla, sekä sellaisissa yrityskeskittymien valvontaan liittyvissä menettelyissä, joita Euroopan komissio toteuttaa asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla. Jos Euroopan komissio ja Yhdistyneen kuningaskunnan nimeämä kansallinen kilpailuviranomainen niin sopivat, Euroopan komissio siirtää sen valvonnan, että mainittuja sitoumuksia noudatetaan ja mainitut korjaustoimenpiteet toteutetaan, Yhdistyneen kuningaskunnan nimeämälle kansalliselle kilpailuviranomaiselle.

3.    Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen päätösten laillisuuden tutkiminen kuuluu yksinomaan Euroopan unionin tuomioistuimen toimivaltaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukaisesti.


4.    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 299 artiklaa on sovellettava Yhdistyneessä kuningaskunnassa sellaisten tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen päätösten täytäntöönpanoon, joissa määrätään maksuvelvollisuus Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalle tai sinne sijoittautuneelle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle.

96 ARTIKLA

Muut vireillä olevat menettelyt ja raportointivelvollisuudet

1.    Teknisiä tutkimuksia, joita Yhdistyneen kuningaskunnan tutkintavirastot ovat tehneet yhteistyössä yhteisön kasvilajikeviraston kanssa asetuksen (EY) N:o 2100/94 nojalla ja jotka ovat vireillä tämän sopimuksen voimaantuloa edeltävänä päivänä, on jatkettava ja ne on saatettava päätökseen mainitun asetuksen mukaisesti.


2.    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 115 12 artiklan 2 a ja 3 kohtaa ja 14, 15 ja 16 artiklaa on sovellettava Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sellaisten kasvihuonekaasupäästöjen osalta, jotka toteutuvat siirtymäkauden viimeisen vuoden aikana.

3.    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 517/2014 116 19 artiklaa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 117 26 ja 27 artiklaa on sovellettava Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sellaisten tietojen raportoinnin osalta, jotka koskevat siirtymäkauden viimeistä vuotta.


4.    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 118 8 artiklan 1, 2, 3 ja 7 kohtaa ja kyseisen asetuksen liitettä II, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2011 119 8 artiklan 1, 2, 3, 8 ja 10 kohtaa ja kyseisen asetuksen liitettä II, komission asetuksen (EU) N:o 1014/2010 2–5 ja 7 artiklaa ja 8 artiklan 2 ja 3 kohtaa sekä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 293/2012 120 3–6 ja 8 artiklaa ja 9 artiklan 2 ja 3 kohtaa on sovellettava Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sellaisen seurannan ja raportoinnin osalta, joka koskee säädöksissä tarkoitettujen ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä siirtymäkauden viimeisen vuoden aikana.


5.    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 121 5, 7, 9 ja 10 artiklaa, 11 artiklan 3 kohtaa, 17 artiklan 1 kohdan a ja d alakohtaa ja 19, 22 ja 23 artiklaa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 406/2009/EY 122 3, 7 ja 11 artiklaa on sovellettava Yhdistyneeseen kuningaskuntaan vuosien 2019 ja 2020 aikana syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen osalta ja komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 123 5 artiklaa on sovellettava Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kunnes Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi päättyy.


6.    Poiketen siitä, mitä tämän sopimuksen 8 artiklassa määrätään,

a)    Yhdistyneellä kuningaskunnalla ja Yhdistyneen kuningaskunnan toimijoilla on oikeus tämän artiklan 2, 4 ja 5 kohdan noudattamisen edellyttämässä laajuudessa käyttää

i)    asetuksella (EU) N:o 389/2013 perustettua unionin rekisteriä ja Yhdistyneen kuningaskunnan Kioton pöytäkirjaan perustuvaa rekisteriä; ja

ii)    asetuksen (EU) N:o 1014/2010, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 293/2012 ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 749/2014 124 mukaista Euroopan ympäristökeskuksen keskustietokantaa;

b)    Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneilla yrityksillä on oikeus tämän artiklan 3 kohdan noudattamisen edellyttämässä laajuudessa käyttää

i)    komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1191/2014 125 liitteessä vahvistettuun malliin perustuvaa raportointivälinettä fluorattujen kasvihuonekaasujen hallinnointia ja niistä raportointia varten; ja


ii)    Business Data Repository (BDR) -tietokantaa, jota yritykset käyttävät raportoidessaan asetuksen (EY) N:o 1005/2009 27 artiklan mukaisesti.

Unioni antaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle tämän pyynnöstä vuoden ajan siirtymäkauden päättymisestä tiedot, jotka Yhdistynyt kuningaskunta tarvitsee

a)    täyttääkseen otsonikerrosta heikentävistä aineista tehdyn Montrealin pöytäkirjan 7 artiklan mukaiset raportointivelvoitteensa; ja

b)    määrätäkseen seuraamuksia asetuksen (EU) N:o 517/2014 25 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1005/2009 29 artiklan mukaisesti.

97 ARTIKLA

Edustaminen Euroopan unionin teollisoikeuksien virastossa
vireillä olevissa menettelyissä

Jos henkilö, jolla on unionin oikeuden mukaisesti lupa edustaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä Euroopan unionin teollisoikeuksien virastossa, on ennen siirtymäkauden päättymistä edustanut asianosaista mainitussa virastossa, kyseinen edustaja voi jatkossakin edustaa kyseistä asianosaista kyseisessä menettelyssä. Tätä edustamisoikeutta sovelletaan viraston menettelyn kaikkiin vaiheisiin.


Kun tällainen henkilö edustaa asianosaista Euroopan unionin teollisoikeuksien virastossa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa menettelyssä, häntä on kohdeltava kaikin tavoin ammattimaisena edustajana, jolla on lupa edustaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä Euroopan unionin teollisoikeuksien virastossa unionin oikeuden mukaisesti.

XI OSASTO

JÄSENVALTIOIDEN JA YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN VÄLISET
HALLINNOLLISET YHTEISTYÖMENETTELYT

98 ARTIKLA

Hallinnollinen yhteistyö tulliasioissa

1.    Asianomainen jäsenvaltio ja Yhdistynyt kuningaskunta saattavat unionin oikeuden asianmukaisten säännösten mukaisesti loppuun sellaiset liitteessä VI selostetut, kyseisen jäsenvaltion ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliset hallinnolliset yhteistyömenettelyt, jotka oli käynnistetty unionin oikeuden mukaisesti ennen siirtymäkauden päättymistä.

2.    Asianomainen jäsenvaltio ja Yhdistynyt kuningaskunta saattavat unionin oikeuden asianmukaisten säännösten mukaisesti loppuun sellaiset liitteessä VI selostetut, kyseisen jäsenvaltion ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliset hallinnolliset yhteistyömenettelyt, jotka käynnistetään kolmen vuoden kuluessa siirtymäkauden päättymisen jälkeen mutta jotka koskevat ennen siirtymäkauden päättymistä tapahtuneita tekoja.


99 ARTIKLA

Hallinnollinen yhteistyö välilliseen verotukseen liittyvissä asioissa

1.    Neuvoston asetusta (EU) N:o 904/2010 126 on sovellettava neljän vuoden ajan siirtymäkauden päättymisestä sellaisten toimivaltaisten viranomaisten väliseen yhteistyöhön, jotka ovat jäsenvaltioissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vastuussa arvonlisäverolainsäädännön soveltamisesta; mainittua asetusta on sovellettava liiketoimiin, jotka toteutettiin ennen siirtymäkauden päättymistä, sekä liiketoimiin, jotka kuuluvat tämän sopimuksen 51 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

2.    Neuvoston asetusta (EU) N:o 389/2012 127 on sovellettava neljän vuoden ajan siirtymäkauden päättymisestä sellaisten toimivaltaisten viranomaisten väliseen yhteistyöhön, jotka ovat jäsenvaltioissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vastuussa valmisteverolainsäädännön soveltamisesta; mainittua asetusta on sovellettava valmisteveron alaisten tavaroiden siirtoihin, jotka tehtiin ennen siirtymäkauden päättymistä, sekä valmisteveron alaisten tavaroiden siirtoihin, jotka kuuluvat tämän sopimuksen 52 artiklan soveltamisalaan.


3.    Poiketen siitä, mitä 8 artiklassa määrätään, Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus käyttää liitteessä IV lueteltuja verkkoja, tietojärjestelmiä ja tietokantoja siinä määrin kuin se on ehdottoman välttämätöntä, jotta Yhdistynyt kuningaskunta kykenee hyödyntämään tämän artiklan mukaisia oikeuksiaan ja noudattamaan tämän artiklan mukaisia velvollisuuksiaan. Yhdistynyt kuningaskunta korvaa unionille todelliset kulut, jotka tälle aiheutuvat tämän käyttöoikeuden tarjoamisesta. Unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle näiden kulujen määrän kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä liitteessä IV mainitun kauden päättymiseen asti. Jos todellisten kulujen ilmoitettu määrä poikkeaa huomattavasti siitä parhaasta arviosta, jonka unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle ennen tämän sopimuksen allekirjoittamista, Yhdistynyt kuningaskunta maksaa viipymättä unionille parasta arviota vastaavan määrän ja sekakomitean on päätettävä, miten todellisten kulujen ja parhaan arvion välisen eron suhteen toimitaan.


100 ARTIKLA

Keskinäinen avunanto veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin
liittyvien saatavien perinnässä

1.    Neuvoston direktiiviä 2010/24/EU 128 on sovellettava viiden vuoden ajan siirtymäkauden päättymisestä jäsenvaltioiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä saataviin, jotka erääntyivät ennen siirtymäkauden päättymistä, saataviin, joita koskevat liiketoimet toteutettiin ennen siirtymäkauden päättymistä mutta jotka erääntyivät siirtymäkauden päättymisen jälkeen, sekä saataviin, joita koskevat liiketoimet kuuluvat tämän sopimuksen 51 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan tai jotka koskevat tämän sopimuksen 52 artiklan soveltamisalaan kuuluvien valmisteveron alaisten tavaroiden liikkeitä.

2.    Poiketen siitä, mitä 8 artiklassa määrätään, Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus käyttää liitteessä IV lueteltuja verkkoja, tietojärjestelmiä ja tietokantoja siinä määrin kuin se on ehdottoman välttämätöntä, jotta Yhdistynyt kuningaskunta kykenee hyödyntämään tämän osaston mukaisia oikeuksiaan ja noudattamaan tämän osaston mukaisia velvollisuuksiaan. Yhdistynyt kuningaskunta korvaa unionille todelliset kulut, jotka tälle aiheutuvat tämän käyttöoikeuden tarjoamisesta. Unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle näiden kulujen määrän kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä liitteessä IV mainitun kauden päättymiseen asti. Jos todellisten kulujen ilmoitettu määrä poikkeaa huomattavasti siitä parhaasta arviosta, jonka unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle ennen tämän sopimuksen allekirjoittamista, Yhdistynyt kuningaskunta maksaa viipymättä unionille parasta arviota vastaavan määrän ja sekakomitean on päätettävä, miten todellisten kulujen ja parhaan arvion välisen eron suhteen toimitaan.


XII OSASTO

ERIOIKEUDET JA VAPAUDET

101 ARTIKLA

Määritelmät

1.    Tämän osaston määräyksiä sovellettaessa ’toimielinten jäsenillä’ tarkoitetaan heidän kansalaisuudestaan riippumatta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa, Euroopan komission jäseniä, Euroopan unionin tuomioistuimen tuomareita, julkisasiamiehiä, kirjaajia ja avustavia esittelijöitä, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseniä, Euroopan keskuspankin elinten jäseniä, Euroopan investointipankin elinten jäseniä samoin kuin kaikkia muita niihin henkilöryhmiin kuuluvia, joihin unionin oikeuden mukaan sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa (N:o 7). Toimielinten jäseninä ei pidetä Euroopan parlamentin jäseniä.


2.    Neuvoston asetusta (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69 129 on sovellettava määritettäessä, mihin Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön ryhmiin sovelletaan tämän sopimuksen 110–113 artiklaa.

1 LUKU

UNIONIN OMAISUUS, VARAT JA LIIKETOIMET

102 ARTIKLA

Loukkaamattomuus

Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 1 artiklaa sovelletaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleviin unionin tiloihin, rakennuksiin, omaisuuteen ja varoihin, jotka ovat unionin käytössä ennen siirtymäkauden päättymistä, siihen asti kun ne lakkaavat olemasta virallisessa käytössä tai kun ne on viety pois Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle, kun unionin tilat, rakennukset, omaisuus ja varat eivät enää ole tällaisessa käytössä tai kun ne on viety pois Yhdistyneestä kuningaskunnasta.


103 ARTIKLA

Arkistot

Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 2 artiklaa sovelletaan kaikkiin siirtymäkauden päättyessä Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleviin unionin arkistoihin siihen asti kun ne on viety pois Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle, kun jokin unionin arkisto on viety pois Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

104 ARTIKLA

Verotus

Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 3 artiklaa sovelletaan siirtymäkauden päättyessä Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleviin unionin varoihin ja omaisuuteen sekä siellä siihen mennessä kertyneisiin tuloihin siihen asti kun ne lakkaavat olemasta virallisessa käytössä tai kun ne on viety pois Yhdistyneestä kuningaskunnasta.


2 LUKU

VIESTINTÄYHTEYDET

105 ARTIKLA

Viestintäyhteydet

Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 5 artiklaa sovelletaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa tapahtuvaan viralliseen viestintään, kirjeenvaihtoon ja asiakirjojen toimittamiseen, joka koskee tämän sopimuksen mukaista unionin toimintaa.

3 LUKU

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET

106 ARTIKLA

Euroopan parlamentin jäsenten vapaudet

Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 8 artiklaa sovelletaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa Euroopan parlamentin tämänhetkisten tai entisten jäsenten tehtäviään hoitaessaan ennen siirtymäkauden päättymistä ilmaisemiin mielipiteisiin tai suorittamiin äänestyksiin; tätä määräystä sovelletaan jäsenen kansalaisuudesta riippumatta.


107 ARTIKLA

Sosiaaliturva

Euroopan parlamentin entiset jäsenet, jotka saavat eläkettä jäsenyytensä perusteella, samoin kuin henkilöt, jotka entisten jäsenten jälkeen elävinä saavat perhe-eläkettä, ovat kansalaisuudesta riippumatta vapautettuja pakollisesta liittymisestä Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin sekä maksuista näihin järjestelmiin samojen ehtojen mukaisesti, joita sovellettiin siirtymäkauden viimeisenä päivänä, edellyttäen, että Euroopan parlamentin entiset jäsenet olivat Euroopan parlamentin jäseniä ennen siirtymäkauden päättymistä.

108 ARTIKLA

Eläkkeiden ja siirtymäkorvausten kaksinkertaisen verotuksen välttäminen

Euroopan parlamentin päätöksen 2005/684/EY, Euratom 130 12, 13 ja 14 artiklaa sovelletaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa eläkkeisiin ja siirtymäkorvauksiin, joita maksetaan Euroopan parlamentin entisille jäsenille, ja kyseisen päätöksen 17 artiklaa on sovellettava Yhdistyneessä kuningaskunnassa henkilöihin, jotka entisten jäsenten jälkeen elävinä ovat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen, jos oikeus eläkkeeseen tai siirtymäkorvaukseen oli ansaittu ennen siirtymäkauden päättymistä; määräystä on sovellettava entisiin jäseniin ja näiden jälkeen eläviin heidän kansalaisuudestaan riippumatta.


4 LUKU

JÄSENVALTIOIDEN JA YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN EDUSTAJAT,
JOTKA OSALLISTUVAT UNIONIN TOIMIELINTEN TYÖSKENTELYYN

109 ARTIKLA

Erioikeudet, vapaudet ja helpotukset

1.    Erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 10 artiklaa sovelletaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa niihin jäsenvaltioiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustajiin, jotka osallistuvat unionin toimielinten, elinten ja laitosten työhön, sekä näiden neuvonantajiin ja teknisiin asiantuntijoihin ja unionin neuvoa-antavien elinten jäseniin kansalaisuudesta riippumatta, siltä osin kuin he osallistuvat tällaiseen työhön:

a)    jos työ suoritettiin ennen siirtymäkauden päättymistä;

b)    jos työ suoritetaan siirtymäkauden päättymisen jälkeen tämän sopimuksen nojalla toteutettavien unionin toimien yhteydessä.


2.    Erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 10 artiklaa sovelletaan unionissa niihin Yhdistyneen kuningaskunnan edustajiin, jotka osallistuvat unionin toimielinten, elinten ja laitosten työhön, sekä näiden neuvonantajiin ja teknisiin asiantuntijoihin, siltä osin kuin he osallistuvat tällaiseen työhön:

a)    jos työ suoritettiin ennen siirtymäkauden päättymistä;

b)    jos työ suoritetaan siirtymäkauden päättymisen jälkeen tämän sopimuksen nojalla toteutettavien unionin toimien yhteydessä.


5 LUKU

TOIMIELINTEN JÄSENET, VIRKAMIEHET JA MUU HENKILÖSTÖ

110 ARTIKLA

Erioikeudet ja vapaudet

1.    Erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 11 artiklan a alakohtaa sovelletaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimielinten jäseniin, virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön, mukaan lukien entiset jäsenet, virkamiehet ja muu henkilöstö, heidän virallisessa ominaisuudessaan suorittamiensa toimien osalta, mukaan lukien heidän suulliset lausumansa sekä kirjalliset esityksensä:

a)    ennen siirtymäkauden päättymistä;

b)    siirtymäkauden päättymisen jälkeen tämän sopimuksen nojalla toteutettavien unionin toimien yhteydessä.


2.    Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan (N:o 3) 3 artiklan ensimmäistä, toista ja kolmatta kohtaa sovelletaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa Euroopan unionin tuomioistuimen tuomareihin ja julkisasiamiehiin siihen saakka, kunnes Euroopan unionin tuomioistuimen antamat päätökset kaikissa tämän sopimuksen 86 ja 87 artiklassa tarkoitetuissa menettelyissä ja ennakkoratkaisupyynnöissä ovat saaneet lainvoiman, ja niitä sovelletaan sen jälkeen myös entisiin tuomareihin ja julkisasiamiehiin heidän virallisessa ominaisuudessaan suorittamiensa toimien osalta, mukaan lukien heidän suulliset lausumansa sekä kirjalliset esityksensä, ennen siirtymäkauden päättymistä tai suhteessa 86 ja 87 artiklassa tarkoitettuihin menettelyihin.

3.    Erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 11 artiklan b–e alakohtaa sovelletaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa unionin virkamiehiin ja muun henkilöstön jäseniin sekä heidän puolisoihinsa ja heidän huollettavana oleviin perheenjäseniinsä kansalaisuudesta riippumatta, jos kyseiset virkamiehet tai muun henkilöstön jäsenet ovat tulleet unionin palvelukseen ennen siirtymäkauden päättymistä, siihen asti että he ovat siirtyneet takaisin unioniin.


111 ARTIKLA

Verotus

Erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 12 artiklaa sovelletaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimielinten jäseniin, virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön kansalaisuudesta riippumatta, mukaan lukien entiset jäsenet, virkamiehet ja muu henkilöstö, jos kyseiset jäsenet, virkamiehet tai muu henkilöstö ovat tulleet unionin palvelukseen ennen siirtymäkauden päättymistä, edellyttäen että asianomaiset henkilöt ovat velvollisia maksamaan unionille veroa unionin heille maksamista palkoista ja palkkioista.

112 ARTIKLA

Verotuksellinen kotipaikka

1.    Erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 13 artiklaa sovelletaan niihin toimielinten jäseniin, virkamiehiin ja muun henkilöstön jäseniin kansalaisuudesta riippumatta, jotka ovat tulleet unionin palvelukseen ennen siirtymäkauden päättymistä, sekä kansalaisuudesta riippumatta heidän puolisoihinsa, jos nämä eivät harjoita omaa ansiotoimintaa, ja näiden jäsenten, virkamiesten ja muun henkilöstön jäsenten huollettavina oleviin lapsiin.


2.    Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan ainoastaan henkilöihin, jotka muuttavat asumaan jäsenvaltioon ainoastaan hoitaakseen tehtäväänsä unionin palveluksessa ja joiden verotuksellinen kotipaikka oli Yhdistyneessä kuningaskunnassa heidän ryhtyessään hoitamaan tehtäviään unionissa, sekä henkilöihin, jotka muuttavat asumaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ainoastaan hoitaakseen tehtäväänsä unionin palveluksessa ja joiden verotuksellinen kotipaikka oli jossakin jäsenvaltiossa heidän ryhtyessään hoitamaan tehtäviään unionissa.

113 ARTIKLA

Vapautus sosiaaliturvamaksuista

Toimielinten jäsenet, virkamiehet ja muun henkilöstön jäsenet kansalaisuudesta riippumatta, mukaan lukien entiset jäsenet, virkamiehet ja muun henkilöstön jäsenet, jotka ovat tulleet unionin palvelukseen ennen siirtymäkauden päättymistä ja jotka asuvat Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sekä kansalaisuudesta riippumatta heidän puolisonsa, jos nämä eivät harjoita omaa ansiotoimintaa, ja näiden jäsenten, virkamiesten ja muiden henkilöstön jäsenten huollettavina olevat lapset, vapautetaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien pakollisesta jäsenyydestä ja näihin järjestelmiin suoritettavista maksuista samoin ehdoin kuin ne, joita sovelletaan siirtymäkauden viimeisenä päivänä, edellyttäen että asianomaiset henkilöt kuuluvat unionin sosiaaliturvajärjestelmään.


114 ARTIKLA

Eläkeoikeuksien siirto

Yhdistyneellä kuningaskunnalla on suhteessa niihin virkamiehiin ja unionin muun henkilöstön jäseniin näiden kansalaisuudesta riippumatta, mukaan lukien entiset virkamiehet ja muun henkilöstön jäsenet, jotka ovat tulleet unionin palvelukseen ennen siirtymäkauden päättymistä ja jotka haluavat siirtää eläkeoikeuksia joko Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tai Yhdistyneestä kuningaskunnasta Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 131 liitteessä VIII olevan 11 artiklan 1, 2 tai 3 kohdan ja 12 artiklan tai Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 39, 109 ja 135 artiklan nojalla, samat velvoitteet kuin ne, jotka ovat voimassa ennen siirtymäkauden päättymistä.


115 ARTIKLA

Työttömyysvakuutus

Euroopan unionin muun henkilöstön jäseniin näiden kansalaisuudesta riippumatta, mukaan lukien entiset muun henkilöstön jäsenet, jotka ovat suorittaneet maksuja unionin työttömyysvakuutusjärjestelmään ennen siirtymäkauden päättymistä, sovelletaan Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a, 96 ja 136 artiklaa, jos he asuvat Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja ovat rekisteröityneet Yhdistyneen kuningaskunnan työvoimaviranomaisissa siirtymäkauden päättymisen jälkeen.

6 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

116 ARTIKLA

Koskemattomuuden pidättäminen ja yhteistyö

1.    Tässä osastossa myönnettyihin erioikeuksiin, vapauksiin ja helpotuksiin sovelletaan erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 17 ja 18 artiklaa.


2.    Tehdessään erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 17 artiklan nojalla päätöksen siitä, pidätetäänkö koskemattomuus Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten pyynnöstä, unioni ottaa huomioon samat seikat kuin arvioidessaan jäsenvaltioiden viranomaisten vastaavissa tilanteissa esittämiä pyyntöjä.

3.    Unioni ilmoittaa Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisille näiden pyynnöstä, jos jollakin henkilöllä on asema, joka vaikuttaa hänen oikeuteensa nauttia tässä osastossa tarkoitetuista etuoikeuksista tai koskemattomuudesta.

117 ARTIKLA

Euroopan keskuspankki

1.    Tätä osastoa sovelletaan Euroopan keskuspankkiin, jäljempänä ’EKP’, sen toimielinten jäseniin ja sen henkilöstöön sekä niihin Euroopan keskuspankkijärjestelmään kuuluvien kansallisten keskuspankkien edustajiin, jotka osallistuvat EKP:n toimintaan.


2.    Erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 22 artiklan toista kohtaa sovelletaan EKP:hen, sen toimielinten jäseniin ja sen henkilöstöön sekä niihin Euroopan keskuspankkijärjestelmään kuuluvien kansallisten keskuspankkien edustajiin, jotka osallistuvat EKP:n toimintaan, sekä omaisuuteen, varoihin ja toimiin, joita EKP omistaa, hallinnoi tai toteuttaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan (N:o 4) nojalla.

3.    Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan

a)    EKP:n omaisuuteen ja varoihin, jotka sillä on Yhdistyneessä kuningaskunnassa siirtymäkauden päättyessä; ja

b)    toimiin, joita EKP toteuttaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Yhdistyneen kuningaskunnan yksiköiden kanssa, ja niiden liitännäistoimiin, jotka olivat vireillä siirtymäkauden päättyessä tai jotka aloitetaan siirtymäkauden päättymisen jälkeen osana EKP:n toimia, joiden tarkoituksena on ylläpitää toimia, jotka olivat vireillä siirtymäkauden päättyessä, siihen asti että ne lopullisesti erääntyvät tai että ne lopetetaan tai saatetaan päätökseen.


118 ARTIKLA

Euroopan investointipankki

1.    Tämän osaston määräyksiä on sovellettava Euroopan investointipankkiin, jäljempänä ’EIP’, sen toimielinten jäseniin, sen henkilöstöön ja sen toimintaan osallistuviin jäsenvaltioiden edustajiin sekä tytäryhtiöihin ja muihin yksiköihin, jotka EIP on perustanut ennen siirtymäkauden päättymistä Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 5) olevan 28 artiklan 1 kohdan nojalla, ja erityisesti Euroopan investointirahastoon.

2.    Erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 21 artiklan toista kohtaa sovelletaan Euroopan investointipankkiin, sen toimielinten jäseniin, sen henkilöstöön ja sen toimintaan osallistuviin jäsenvaltioiden edustajiin sekä tytäryhtiöihin ja muihin yksiköihin, jotka EIP on perustanut ennen siirtymäkauden päättymistä Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 5) olevan 28 artiklan 1 kohdan nojalla, ja erityisesti Euroopan investointirahastoon.

3.    Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan

a)    omaisuuteen ja varoihin, jotka EIP tai sen tytäryhtiöt ja muut yksiköt, jotka EIP on perustanut ennen siirtymäkauden päättymistä Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 5) olevan 28 artiklan 1 kohdan nojalla, ja erityisesti Euroopan investointirahasto, omistavat Yhdistyneessä kuningaskunnassa siirtymäkauden päättyessä; ja


b)    sellaisiin lainaus-, rahoitus-, takaus-, investointi-, kassanhallinta- ja teknisen avun toimiin, jotka EIP ja sen tytäryhtiöt ja muut yksiköt, jotka EIP on perustanut ennen siirtymäkauden päättymistä Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 5) olevan 28 artiklan 1 kohdan nojalla, ja erityisesti Euroopan investointirahasto, toteuttavat Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Yhdistyneen kuningaskunnan yksiköiden kanssa, ja niiden liitännäistoimiin, jotka olivat vireillä siirtymäkauden päättyessä tai jotka aloitetaan siirtymäkauden päättymisen jälkeen osana niiden toimia, joiden tarkoituksena on ylläpitää toimia, jotka olivat vireillä siirtymäkauden päättyessä, siihen asti että ne lopullisesti erääntyvät tai että ne lopetetaan tai saatetaan päätökseen.

119 ARTIKLA

Toimipaikkasopimukset

Euroopan pankkiviranomaiseen sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan ja Euroopan pankkiviranomaisen välillä 8 päivänä toukokuuta 2012 tehtyä toimipaikkasopimusta, Euroopan lääkevirastoon kirjeenvaihtona 24 päivänä kesäkuuta 1996 tehtyä sopimusta erioikeuksista ja vapauksista tehdyn Euroopan yhteisöjen pöytäkirjan soveltamisesta Euroopan lääkearviointivirastoon Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Galileon turvallisuuden valvontakeskukseen Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa 17 päivänä heinäkuuta 2013 tehtyä toimipaikkasopimusta, siihen asti, että ne ovat siirtyneet johonkin jäsenvaltioon. Näiden toimipaikkasopimusten voimassaolo päättyy päivänä, jona unioni ilmoittaa siirtymisen päätökseen saattamisen päivämäärän.


XIII OSASTO

MUUT UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN JA LAITOSTEN
TOIMINTAAN LIITTYVÄT KYSYMYKSET

120 ARTIKLA

Salassapitovelvollisuus

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 339 artiklaa ja muita unionin oikeuden säännöksiä, joissa asetetaan tietyille yksilöille sekä unionin toimielimille, elimille ja laitoksille salassapitovelvollisuus, sovelletaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa kaikkiin sellaisiin salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluviin tietoihin, jotka on saatu ennen siirtymäkauden päättymistä tai siirtymäkauden päättymisen jälkeen sellaisen toiminnan yhteydessä, jota unioni toteuttaa tämän sopimuksen nojalla. Yhdistyneen kuningaskunnan on kunnioitettava näitä yksilöiden ja toimielinten, elinten ja laitosten velvollisuuksia ja varmistettava niiden noudattaminen alueellaan.


121 ARTIKLA

Ammatillinen vaitiolovelvollisuus

Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 19 artiklaa ja muita unionin oikeuden säännöksiä, joissa asetetaan tietyille yksilöille sekä unionin toimielimille, elimille ja laitoksille ammatillinen vaitiolovelvollisuus, sovelletaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa kaikkiin sellaisiin tietoihin, jotka on saatu ennen siirtymäkauden päättymistä tai siirtymäkauden päättymisen jälkeen sellaisen toiminnan yhteydessä, jota unioni toteuttaa tämän sopimuksen nojalla. Yhdistyneen kuningaskunnan on kunnioitettava näitä yksilöiden velvollisuuksia ja varmistettava niiden noudattaminen alueellaan.

122 ARTIKLA

Oikeus tutustua asiakirjoihin

1.     Sovellettaessa unionin oikeutta, joka koskee tutustumisoikeutta unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjoihin, kaikkia viittauksia jäsenvaltioihin ja niiden viranomaisiin on pidettävä viittauksina myös Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja sen viranomaisiin, kun on kyse asiakirjoista, joita unionin toimielimet, elimet ja laitokset ovat laatineet tai saaneet haltuunsa

a)    ennen siirtymäkauden päättymistä; tai

b)    siirtymäkauden päättymisen jälkeen tämän sopimuksen nojalla toteutettavien unionin toimien yhteydessä.


2.    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 132 5 artiklaa ja 9 artiklan 5 kohtaa ja Euroopan keskuspankin päätöksen EKP/2004/3 133 5 artiklaa sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kaikkien sellaisten mainittujen säännösten soveltamisalaan kuuluvien asiakirjojen osalta, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on saanut haltuunsa

a)    ennen siirtymäkauden päättymistä; tai

b)    siirtymäkauden päättymisen jälkeen tämän sopimuksen nojalla toteutettavien unionin toimien yhteydessä.


123 ARTIKLA

Euroopan keskuspankki

1.    Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 4) olevaa 9.1, 17, 35.1, 35.2 ja 35.4 artiklaa sovelletaan EKP:hen, sen toimielinten jäseniin ja sen henkilöstöön sekä niihin Euroopan keskuspankkijärjestelmään kuuluvien kansallisten keskuspankkien edustajiin, jotka osallistuvat EKP:n toimintaan, sekä omaisuuteen, varoihin ja toimiin, joita EKP omistaa, hallinnoi tai toteuttaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa mainitun pöytäkirjan nojalla. EKP vapautetaan vaatimuksesta rekisteröityä Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai hankkia Yhdistyneeltä kuningaskunnalta lisenssi, lupa tai muu valtuutus toimiensa suorittamista varten.

2.    Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan

a)    EKP:n omaisuuteen ja varoihin, jotka sillä on Yhdistyneessä kuningaskunnassa siirtymäkauden päättyessä; ja

b)    toimiin, joita EKP toteuttaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Yhdistyneen kuningaskunnan yksiköiden kanssa, ja niiden liitännäistoimiin, jotka olivat vireillä siirtymäkauden päättyessä tai jotka aloitetaan siirtymäkauden päättymisen jälkeen osana EKP:n toimia, joiden tarkoituksena on ylläpitää toimia, jotka olivat vireillä siirtymäkauden päättyessä, siihen asti että ne lopullisesti erääntyvät tai että ne lopetetaan tai saatetaan päätökseen.


124 ARTIKLA

Euroopan investointipankki

1.    Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 5) olevaa 13 artiklaa, 20 artiklan 2 kohtaa, 23 artiklan 1 ja 4 kohtaa, 26 artiklaa ja 27 artiklan ensimmäistä kohtaa sovelletaan Euroopan investointipankkiin, sen toimielinten jäseniin, sen henkilöstöön ja sen toimintaan osallistuviin jäsenvaltioiden edustajiin sekä tytäryhtiöihin ja muihin yksiköihin, jotka EIP on perustanut ennen siirtymäkauden päättymistä mainitun pöytäkirjan 28 artiklan 1 kohdan nojalla, ja erityisesti Euroopan investointirahastoon. EIP ja Euroopan investointirahasto vapautetaan vaatimuksesta rekisteröityä Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai hankkia Yhdistyneeltä kuningaskunnalta lisenssi, lupa tai muu valtuutus toimiensa suorittamista varten. Yhdistyneen kuningaskunnan valuutta on edellä mainittujen toimien suorittamista varten edelleen vapaasti siirrettävissä ja muunnettavissa, ellei Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 5) olevasta 23 artiklan 2 kohdasta muuta johdu siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan valuutan muuntamisesta kolmannen maan valuutaksi.

2.    Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan

a)    omaisuuteen ja varoihin, jotka EIP tai sen tytäryhtiöt ja muut yksiköt, jotka EIP on perustanut ennen siirtymäkauden päättymistä Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 5) olevan 28 artiklan 1 kohdan nojalla, ja erityisesti Euroopan investointirahasto, omistavat Yhdistyneessä kuningaskunnassa siirtymäkauden päättyessä; ja


b)    sellaisiin lainaus-, rahoitus-, takaus-, investointi-, kassanhallinta- ja teknisen avun toimiin, jotka EIP tai sen tytäryhtiöt ja muut yksiköt, jotka EIP on perustanut ennen siirtymäkauden päättymistä Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 5) olevan 28 artiklan 1 kohdan nojalla, ja erityisesti Euroopan investointirahasto, toteuttavat Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Yhdistyneen kuningaskunnan yksiköiden kanssa, ja niiden liitännäistoimiin, jotka olivat vireillä siirtymäkauden päättyessä tai jotka aloitetaan siirtymäkauden päättymisen jälkeen osana niiden toimia, joiden tarkoituksena on ylläpitää toimia, jotka olivat vireillä siirtymäkauden päättyessä, siihen asti että ne lopullisesti erääntyvät tai että ne lopetetaan tai saatetaan päätökseen.

125 ARTIKLA

Eurooppa-koulut

1.    Eurooppa-koulujen perussäännön määrittelevä yleissopimus 134 sekä Eurooppa-koulujen johtokunnan antamat akkreditoituja Eurooppa-kouluja koskevat asetukset sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa siirtymäkauden päättyessä meneillään olevan kouluvuoden loppuun asti.

2.    Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava, että oppilailla, jotka ovat suorittaneet eurooppalaisen ylioppilastutkinnon ennen 31 päivää elokuuta 2021, ja oppilailla, jotka opiskelevat yläasteella tai lukiossa ja jotka suorittavat ylioppilastutkinnon tämän päivämäärän jälkeen, on Eurooppa-koulujen perussäännön määrittelevän yleissopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa määrätyt oikeudet.


NELJÄS OSA

SIIRTYMÄKAUSI

126 ARTIKLA

Siirtymäkausi

Siirtymä- tai täytäntöönpanokausi alkaa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020.

127 ARTIKLA

Siirtymäkauden soveltamisala

1.    Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, unionin oikeutta sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa siirtymäkauden ajan.


Seuraavia perussopimusten määräyksiä ja unionin toimielinten, elinten ja laitosten antamia säädöksiä ei kuitenkaan sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa siirtymäkauden aikana:

a)    perussopimusten määräykset ja säädökset, jotka eräistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvistä määräyksistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 15), osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyn pöytäkirjan (N:o 19) tai Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan (N:o 21) taikka tiiviimpää yhteistyötä koskevien perussopimusten määräysten nojalla eivät sitoneet Yhdistynyttä kuningaskuntaa eivätkä olleet sitovia Yhdistyneessä kuningaskunnassa ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää, sekä säädökset, joilla muutetaan tällaisia säädöksiä;

b)    Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 4 kohta, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan b alakohta, 22 artikla ja 24 artiklan ensimmäinen kohta, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 39 ja 40 artikla sekä näiden määräysten nojalla annetut säädökset.

2.    Siinä tapauksessa, että unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta tekevät sopimuksen, jolla säännellään niiden tulevaa suhdetta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla ja jonka soveltaminen alkaa siirtymäkauden aikana, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osan 2 luvun ja sen määräysten perusteella annettujen säädösten soveltaminen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan lakkaa kyseisen sopimuksen soveltamispäivästä alkaen.


3.    Edellä olevan 1 kohdan nojalla sovellettavalla unionin oikeudella on siirtymäkauden aikana Yhdistyneen kuningaskunnan osalta ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa samat oikeusvaikutukset kuin unionissa ja sen jäsenvaltioissa, ja sitä tulkitaan ja sovelletaan samojen menetelmien ja yleisten periaatteiden mukaisesti kuin unionissa.

4.    Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu mihinkään tiiviimpään yhteistyöhön,

a)    johon osallistumista koskeva lupa on annettu tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen; tai

b)    jonka puitteissa ei ole hyväksytty säädöksiä ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää.

5.    Siirtymäkauden ajan sovelletaan edelleen soveltuvin osin osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 19) olevaa 5 artiklaa ja Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 21) olevaa 4 a artiklaa toimenpiteisiin, joilla muutetaan sellaisia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston nojalla annettuja voimassaolevia toimenpiteitä, jotka sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää, tai jotka perustuvat tällaisiin toimenpiteisiin tai joilla korvataan tällaisia toimenpiteitä. Yhdistyneellä kuningaskunnalla ei kuitenkaan ole oikeutta ilmoittaa haluavansa osallistua Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston nojalla annettujen uusien toimenpiteiden soveltamiseen, pöytäkirjassa N:o 21 olevassa 4 a artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä lukuun ottamatta.


Unioni voi kutsua Yhdistynyttä kuningaskuntaa tekemään yhteistyötä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston nojalla annettujen uusien toimenpiteiden osalta, jotta voidaan tukea yhteistyön jatkumista unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä niiden edellytysten mukaisesti, jotka koskevat kolmansien maiden kanssa asianomaisten toimenpiteiden osalta tehtävää yhteistyötä.

6.    Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, 1 kohdan nojalla sovellettavassa unionin oikeudessa, myös sellaisena kuin se on pantu täytäntöön ja sitä sovelletaan jäsenvaltioissa, olevia viittauksia jäsenvaltioihin on siirtymäkauden ajan pidettävä viittauksina myös Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

7.    Poiketen siitä, mitä 6 kohdassa määrätään:

a)    Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 6 kohtaa ja 46 artiklaa sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklaan perustuvasta pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä tehtyä pöytäkirjaa (N:o 10) sovellettaessa viittaukset jäsenvaltioihin eivät tarkoita Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Tämä ei sulje pois mahdollisuutta kutsua Yhdistynyt kuningaskunta osallistumaan poikkeuksellisesti yksittäiseen hankkeeseen kolmantena maana neuvoston päätöksessä (YUTP) 2017/2315 135 esitettyjen edellytysten mukaisesti tai mihin tahansa muuhun yhteistyöhön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 6 kohdan ja 46 artiklan nojalla annettavassa unionin säädöksessä vahvistettujen edellytysten mukaisesti siltä osin kuin se on sallittua;


b)    silloin kun unionin säädöksissä säädetään jäsenvaltioiden, jäsenvaltioiden kansalaisten tai jäsenvaltioissa asuvien tai jäsenvaltioihin sijoittautuneiden luonnollisten tai oikeushenkilöiden osallistumisesta sellaiseen tietojenvaihtoon, menettelyyn tai ohjelmaan, jonka toteuttamista jatketaan tai joka aloitetaan siirtymäkauden päättymisen jälkeen, ja kun tällainen osallistuminen antaisi pääsyn sellaisiin turvallisuuteen liittyviin arkaluonteisiin tietoihin, joiden pitäisi olla vain jäsenvaltioiden, jäsenvaltioiden kansalaisten tai jäsenvaltioissa asuvien tai jäsenvaltioihin sijoittautuneiden luonnollisten tai oikeushenkilöiden tiedossa, unionin säädöksissä olevat viittaukset jäsenvaltioihin eivät tällaisissa poikkeustapauksissa tarkoita Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle tästä poikkeuksesta;

c)    unionin toimielinten, elinten ja laitosten virkamiesten ja muun henkilöstön palvelukseenottoa varten katsotaan, että henkilöstösääntöjen 27 artiklassa ja 28 artiklan a alakohdassa, henkilöstösääntöjen liitteessä X olevassa 1 artiklassa sekä Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12, 82 ja 128 artiklassa tai näihin toimielimiin, elimiin, laitoksiin ja virastoihin sovellettavissa muissa henkilöstösäännöissä olevat viittaukset jäsenvaltioihin eivät tarkoita Yhdistynyttä kuningaskuntaa.


128 ARTIKLA

Institutionaaliset järjestelyt

1.    Sen estämättä, mitä 127 artiklassa määrätään, 7 artiklaa sovelletaan siirtymäkauden ajan.

2.    Siirtymäkauden aikana Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttia ei pidetä perussopimuksissa tarkoitettuna jäsenvaltion kansallisena parlamenttina, paitsi silloin kun on kyse kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevasta 1 artiklasta ja 2 artiklassa tarkoitetuista julkisista ehdotuksista.

3.    Siirtymäkauden aikana katsotaan, että perussopimusten määräykset, joissa jäsenvaltioille annetaan institutionaalisia oikeuksia, joiden nojalla ne voivat esittää toimielimille ehdotuksia, aloitteita ja pyyntöjä, eivät tarkoita Yhdistynyttä kuningaskuntaa 136 .

4.    Kun on kyse Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 282 ja 283 artiklassa sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 4) vahvistetuista institutionaalisista järjestelyistä, kyseisen pöytäkirjan 21 artiklan 2 kohtaa lukuun ottamatta, siirtymäkauden aikana katsotaan, että Englannin keskuspankki (Bank of England) ei ole jäsenvaltion kansallinen keskuspankki.


5.    Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa ja 7 artiklassa määrätään, Yhdistyneen kuningaskunnan edustajat tai asiantuntijat tai Yhdistyneen kuningaskunnan nimeämät asiantuntijat voivat siirtymäkauden aikana poikkeuksellisesti osallistua kutsusta asetuksen (EU) N:o 182/2011 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen komiteoiden, komission asiantuntijaryhmien ja muiden vastaavien yksiköiden tai elinten, laitosten ja virastojen kokouksiin tai niiden osiin, silloin kun jäsenvaltioiden edustajat tai asiantuntijat tai jäsenvaltioiden nimeämät asiantuntijat osallistuvat niihin, edellyttäen että jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)    keskustelu koskee yksittäisiä säädöksiä, jotka osoitetaan siirtymäkauden aikana Yhdistyneelle kuningaskunnalle tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuville tai sinne sijoittautuneille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille;

b)    Yhdistyneen kuningaskunnan läsnäolo on välttämätöntä ja unionin etujen mukaista, erityisesti unionin oikeuden tuloksellisen täytäntöönpanon kannalta siirtymäkauden aikana.

Yhdistyneen kuningaskunnan edustajilla tai asiantuntijoilla tai Yhdistyneen kuningaskunnan nimeämillä asiantuntijoilla ei ole tällaisissa kokouksissa tai niiden osissa äänioikeutta, ja he saavat olla läsnä ainoastaan niiden asialistalla olevien kohtien käsittelyssä, jotka täyttävät a tai b alakohdassa esitetyt edellytykset.


6.    Siirtymäkauden aikana Yhdistynyt kuningaskunta ei toimi johtavana viranomaisena riskinarvioinneissa tai tutkimus-, hyväksyntä tai lupamenettelyissä, joita toteutetaan unionin tasolla tai joita jäsenvaltiot toteuttavat yhdessä liitteessä VII luetelluissa säädöksissä ja säännöksissä tarkoitetulla tavalla.

7.    Kun unionin säädösluonnoksissa siirtymäkauden aikana yksilöidään tietyn jäsenvaltion viranomaisia, menettelyjä tai asiakirjoja tai viitataan niihin suoraan, unioni kuulee Yhdistynyttä kuningaskuntaa tällaisista luonnoksista varmistaakseen kyseisten säädösten asianmukaisen täytäntöönpanon ja soveltamisen Yhdistyneen kuningaskunnan toimesta ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

129 ARTIKLA

Unionin ulkoiseen toimintaan liittyvät erityisjärjestelyt

1.    Rajoittamatta 127 artiklan 2 kohdan soveltamista Yhdistynyttä kuningaskuntaa sitovat siirtymäkauden ajan velvoitteet, jotka johtuvat sellaisista 2 artiklan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetuista kansainvälisistä sopimuksista, jotka unioni on tehnyt tai jotka jäsenvaltiot ovat tehneet sen puolesta tai jotka unioni ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet yhdessä. 137*


2.    Yhdistyneen kuningaskunnan edustajat eivät siirtymäkauden aikana osallistu sellaisten elinten työskentelyyn, jotka on perustettu sellaisilla kansainvälisillä sopimuksilla, jotka unioni on tehnyt tai jotka jäsenvaltiot ovat tehneet sen puolesta tai jotka unioni ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet yhdessä, paitsi jos

a)    Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu itsenäisesti; tai

b)    unioni poikkeuksellisesti kutsuu Yhdistyneen kuningaskunnan osallistumaan tällaisten elinten kokouksiin tai niiden osiin osana unionin valtuuskuntaa, silloin kun unioni katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan läsnäolo on välttämätöntä ja unionin etujen mukaista, erityisesti jotta voidaan varmistaa kyseisten sopimusten tehokas täytäntöönpano siirtymäkauden aikana; tällainen läsnäolo sallitaan vain jos jäsenvaltioiden osallistuminen sallitaan sovellettavien sopimusten nojalla.

3.    Vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan on siirtymäkauden aikana pidättäydyttävä toimista ja aloitteista, jotka voivat vahingoittaa unionin etuja, erityisesti sellaisten kansainvälisten järjestöjen, virastojen, konferenssien tai foorumien puitteissa, joissa Yhdistynyt kuningaskunta on osapuolena itsenäisesti.

4.    Sen estämättä, mitä 3 kohdassa määrätään, Yhdistynyt kuningaskunta voi siirtymäkauden aikana neuvotella, allekirjoittaa ja ratifioida kansainvälisiä sopimuksia, jotka se on tehnyt itsenäisesti unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvilla aloilla, edellyttäen että nämä sopimukset eivät tule voimaan tai että niitä ei sovelleta siirtymäkauden aikana, paitsi jos unioni antaa siihen luvan.


5.    Rajoittamatta 127 artiklan 2 kohdan soveltamista Yhdistynyttä kuningaskuntaa voidaan kuulla tapauskohtaisesti aina kun tarvitaan koordinointia.

6.    Kun neuvosto on antanut Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston 2 luvun soveltamisalaan kuuluvan päätöksen, Yhdistynyt kuningaskunta voi antaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle virallisen lausuman, jonka mukaan se ei esittämistään elintärkeistä kansalliseen politiikkaan liittyvistä syistä aio soveltaa kyseistä päätöstä näissä poikkeuksellisissa tapauksissa. Keskinäistä yhteisvastuullisuutta noudattaen Yhdistyneen kuningaskunnan on pidättäydyttävä toimista, jotka voivat olla ristiriidassa mainittuun päätökseen perustuvan unionin toiminnan kanssa tai estää sen toteuttamisen, ja jäsenvaltioiden on kunnioitettava Yhdistyneen kuningaskunnan kantaa.

7.    Siirtymäkauden aikana Yhdistynyt kuningaskunta ei lähetä siviilioperaatioiden komentajia, operaatioiden johtajia, operaatioiden komentajia eikä joukkojen komentajia Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42, 43 ja 44 artiklan nojalla toteutettaviin tehtäviin tai operaatioihin eikä tarjoa operaatioesikuntia tällaisten tehtävien tai operaatioiden toteuttamista varten eikä toimi unionin taisteluosastojen kehysvaltiona. Siirtymäkauden aikana Yhdistynyt kuningaskunta ei lähetä johtajaa mihinkään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 artiklan nojalla toteutettavaan operatiiviseen toimintaan.


130 ARTIKLA

Kalastusmahdollisuuksia koskevat erityisjärjestelyt

1.    Kun annetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kalastusmahdollisuuksien vahvistamista koskevia toimenpiteitä siirtymäkaudelle osuvia ajanjaksoja varten, Yhdistynyttä kuningaskuntaa on kuultava Yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvien kalastusmahdollisuuksien osalta, myös asiaa koskevien kansainvälisten kuulemisten ja neuvottelujen valmistelua varten.

2.    Edellä olevan 1 kohdan soveltamista varten unioni tarjoaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle tilaisuuden esittää huomautuksia komission vuosittain esittämästä kalastusmahdollisuuksia koskevasta tiedonannosta, asiaankuuluvien tieteellisten elinten antamista tieteellisistä neuvoista ja siirtymäkaudelle osuvan ajanjakson kalastusmahdollisuuksia koskevista Euroopan komission ehdotuksista.

3.    Sen estämättä, mitä 129 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrätään, jotta Yhdistynyt kuningaskunta voisi valmistella tulevaa jäsenyyttään asiaa koskevilla kansainvälisillä foorumeilla, unioni voi poikkeuksellisesti kutsua Yhdistyneen kuningaskunnan osallistumaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kuulemisiin ja neuvotteluihin osana unionin valtuuskuntaa, siltä osin kuin se on mahdollista jäsenvaltioille ja kyseinen foorumi sen sallii.

4.    Edellä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut, kalastusmahdollisuuksien jakamisessa käytettävät vakautta koskevat kriteerit pidetään voimassa, 127 artiklan 1 kohdan soveltamista kuitenkaan rajoittamatta.


131 ARTIKLA

Valvonta ja täytäntöönpano

Unionin toimielimillä, elimillä ja laitoksilla on siirtymäkauden aikana niille unionin oikeudessa annetut valtuudet suhteessa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuviin sekä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneisiin luonnollisiin ja oikeushenkilöihin. Erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimella on sille perussopimuksissa myönnetty toimivalta.

Ensimmäistä kohtaa sovelletaan siirtymäkauden ajan myös tämän sopimuksen tulkintaan ja soveltamiseen.

132 ARTIKLA

Siirtymäkauden pidentäminen

1.    Sen estämättä, mitä 126 artiklassa määrätään, sekakomitea voi ennen 1 päivää heinäkuuta 2020 antaa yhden päätöksen siirtymäkauden pidentämisestä enintään yhdellä tai kahdella vuodella. 138*


2.    Jos sekakomitea antaa 1 kohdan mukaisen päätöksen, on sovellettava seuraavaa:

a)    poiketen siitä, mitä 127 artiklan 6 kohdassa määrätään, Yhdistynyttä kuningaskuntaa on pidettävä kolmantena maana pantaessa täytäntöön unionin ohjelmia ja toimia, joita koskevat sitoumukset tehdään vuodesta 2021 alkaen sovellettavan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti;

b)    poiketen siitä, mitä 127 artiklan 1 kohdassa määrätään, ja rajoittamatta tämän sopimuksen viidennen osan soveltamista, siirtymäkauden pidentämisen piiriin kuuluvina varainhoitovuosina sovellettavaa unionin omia varoja koskevaa unionin oikeutta ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen;

c)    poiketen siitä, mitä tämän sopimuksen 127 artiklan 1 kohdassa määrätään, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa ei sovelleta Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten toimenpiteisiin, mukaan lukien maaseudun kehittäminen, joilla tuetaan maataloustuotteiden tuotantoa ja kauppaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa tiettyyn vuotuiseen tukimäärään saakka, joka ei saa olla suurempi kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa yhteisen maatalouspolitiikan nojalla aiheutuneiden menojen kokonaismäärä vuonna 2019, ja edellyttäen että kyseisen valtiontukisääntöjen soveltamisesta vapautetun tuen vähimmäisprosenttiosuus on WTO:n maataloussopimuksen liitteen 2 määräysten mukainen. Tämä vähimmäisprosenttiosuus määritetään ottaen huomioon uusin saatavilla oleva prosenttiosuus unionin yhteisen maatalouspolitiikan kokonaismenoista, joka vastasi WTO:n maataloussopimuksen liitteen 2 määräyksiä. Jos ajanjakso, jolla siirtymäkautta pidennetään, ei ole kahdentoista kuukauden monikerta, valtiontukisääntöjen soveltamisesta vapautetun tuen vuotuista enimmäismäärää pienennetään samassa suhteessa sinä vuonna, jonka osalta pidennetty siirtymäkausi kattaa vähemmän kuin kaksitoista kuukautta;


d)    Yhdistynyt kuningaskunta maksaa 1 päivän tammikuuta 2021 ja siirtymäkauden päättymisen väliseltä ajanjaksolta unionin talousarvioon 3 kohdan mukaisesti määritetyn rahoitusosuuden;

e)    jollei 3 kohdan d alakohdasta muuta johdu, tällä ei ole vaikutusta tämän sopimuksen viidenteen osaan.

3.    Sekakomitean 1 kohdan nojalla antamassa päätöksessä

a)    vahvistetaan sen rahoitusosuuden määrä, jonka Yhdistynyt kuningaskunta maksaa unionin talousarvioon 1 päivän tammikuuta 2021 ja siirtymäkauden päättymisen väliseltä ajanjaksolta, ottaen huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan asema tänä ajanjaksona, sekä tämän määrän maksamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

b)    täsmennetään valtiontukisääntöjen soveltamisesta vapautetun tuen enimmäismäärä sekä sen vähimmäisprosenttiosuus, jonka on oltava WTO:n maataloussopimuksen liitteen 2 määräysten mukainen, kuten 2 kohdan c alakohdassa mainitaan;

c)    vahvistetaan muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen 2 kohdan täytäntöönpanemiseksi;

d)    mukautetaan siirtymäkauden pidentämisen huomioon ottamiseksi päivämääriä tai määräaikoja, joita tarkoitetaan 51, 62, 63, 84, 96, 125, 141, 156 ja 157 artiklassa ja liitteissä IV ja V.


VIIDES OSA

RAHOITUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1 LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

133 ARTIKLA

Unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä käytettävä valuutta

Kaikki tässä osassa tarkoitetut määrät, vastuut, laskelmat, tilinpäätökset ja maksut laaditaan ja toteutetaan euroina, sovellettavan unionin omia varoja koskevan unionin oikeuden soveltamista kuitenkaan rajoittamatta.


134 ARTIKLA

Tilintarkastajille rahoitusta koskevien määräysten yhteydessä tarjottava tuki

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittaa unionille, mille yhteisöille se on antanut tehtäväksi tilintarkastukset, jotka koskevat tämän osan soveltamisalaan kuuluvien, rahoitusta koskevien määräysten täytäntöönpanoa.

Unioni toimittaa näille yhteisöille Yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä kaikki tiedot, joita voidaan kohtuudella vaatia ja jotka koskevat Yhdistyneelle kuningaskunnalle tämän osan nojalla kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia, ja antaa niille niiden tehtäviensä täyttämiseksi tarvitseman avun. Antaessaan tietoa ja tukea tämän artiklan nojalla unioni toimii sovellettavan unionin oikeuden mukaisesti ja noudattaa erityisesti tietosuojaa koskevia unionin sääntöjä.

Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin viranomaiset voivat sopia tarvittavista hallinnollisista järjestelyistä ensimmäisen ja toisen kohdan soveltamisen helpottamiseksi.


2 LUKU

YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN MAKSUOSUUS JA
OSALLISTUMINEN UNIONIN TALOUSARVIOON

135 ARTIKLA

Yhdistyneen kuningaskunnan maksuosuus ja osallistuminen
vuosien 2019 ja 2020 unionin talousarvioihin

1.    Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu vuosien 2019 ja 2020 unionin talousarvioiden rahoittamiseen ja toteuttamiseen neljännen osan mukaisesti.

2.    Poiketen siitä, mitä neljännessä osassa määrätään, sellaisia neuvoston asetukseen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 139 tai päätökseen 2014/335/EU, Euratom tehtäviä muutoksia, jotka hyväksytään tämän sopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan siltä osin kuin nämä muutokset vaikuttavat Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellisiin velvoitteisiin.


136 ARTIKLA

Omiin varoihin 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen sovellettavat säännökset

1.    Varainhoitovuoteen 2020 asti sovellettavaa unionin omia varoja koskevaa unionin oikeutta sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan edelleen 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen myös silloin kun näitä omia varoja asetetaan käyttöön, korjataan tai mukautetaan kyseisen päivämäärän jälkeen.

2.    Rajoittamatta 135 artiklan 2 kohdan soveltamista tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun unionin oikeuteen sisältyvät erityisesti seuraavat säädökset ja säännökset sekä niihin tehtävät muutokset, riippumatta siitä, milloin muutokset hyväksytään tai milloin ne tulevat voimaan tai milloin niitä sovelletaan:

a)    päätös 2014/335/EU, Euratom;

b)    asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014 sekä erityisesti sen 12 artikla myöhässä käyttöön asetetuista määristä perittävän koron osalta ja 11 artikla osallistumatta jättämiseen liittyvän mukautuksen osalta;

c)    asetus (EU, Euratom) N:o 608/2014 ja erityisesti sen 1 artikla talousarvion yli- tai alijäämän laskennan osalta ja sen 2–8 artikla omien varojen järjestelmän täytäntöönpanotoimien osalta;


d)    neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1553/89 140 ;

e)    neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1287/2003 141 ;

f)    komission täytäntöönpanopäätös (EU, Euratom) 2018/195 142 ;

g)    komission täytäntöönpanopäätös (EU, Euratom) 2018/194 143 ;


h)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046 144 (’varainhoitoasetus’);

i)    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artikla tilintarkastustuomioistuimen tehtävistä sekä muut tätä toimielintä koskevat säännöt;

j)    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artikla petosten torjunnasta ja siihen liittyvät säädökset, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013 145 ja neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 146 ;

k)    vuotuiset talousarviot varainhoitovuoteen 2020 asti tai, jos vuotuista talousarviota ei ole hyväksytty, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 315 artiklan mukaisesti sovellettavat säännöt.


3.    Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa määrätään, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovelletaan 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen seuraavia sääntöjä:

a)    Yhdistyneen kuningaskunnan on suoritettava tai Yhdistyneelle kuningaskunnalle suoritetaan sitä koskevat määrät, jotka johtuvat talousarvioon otetuista omien varojen mukautuksista ja unionin talousarvioon yli- tai alijäämien vuoksi vuoteen 2020 asti 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun unionin oikeuden mukaisesti tehtävistä mukautuksista;

b)    jos päivämäärä, jona omat varat on asetettava käyttöön sovellettavan unionin omia varoja koskevan unionin oikeuden mukaisesti, on myöhempi kuin 28 päivä helmikuuta 2021, maksu on suoritettava 148 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna aikaisimpana päivänä sen päivämäärän jälkeen, jona omat varat on asetettava käyttöön;

c)    kun Yhdistynyt kuningaskunta maksaa perinteisiä omia varoja 28 päivän helmikuuta 2021 jälkeen, asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 2 artiklan mukaisesti määritettävästä saamisten määrästä, josta on vähennetty kantokulut päätöksen 2014/335/EU, Euratom 2 artiklan 3 kohdan ja 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti, vähennetään Yhdistyneen kuningaskunnan osuus tästä määrästä;


d)    poiketen siitä, mitä 7 artiklassa määrätään, Yhdistyneen kuningaskunnan edustajat tai asiantuntijat tai Yhdistyneen kuningaskunnan nimeämät asiantuntijat voivat poikkeuksellisesti osallistua kutsusta, ilman äänioikeutta, kaikkien sellaisten komiteoiden kokouksiin, jotka on perustettu tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun sovellettavan unionin oikeuden nojalla, esimerkiksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 608/2014 7 artiklalla perustetun omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean tai asetuksen (EY, Euratom) N:o 1287/2003 4 artiklalla perustetun BKTL-komitean kokouksiin, siltä osin kuin näiden komiteoiden työ koskee varainhoitovuosia vuoteen 2020 asti;

e)    ALV- ja BKTL-perusteisiin omiin varoihin tehdään oikaisuja tai mukautuksia vain jos kyseisistä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin säännöksiin perustuvista toimenpiteistä päätetään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028;

f)    asetuksen (EU, Euratom) 609/2014 6 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu perinteisiä omia varoja koskeva erillinen kirjanpito puretaan kokonaisuudessaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025. Unionin talousarvion käyttöön on asetettava ennen 20 päivää helmikuuta 2026 kyseiseen kirjanpitoon 31 päivänä joulukuuta 2025 sisältyvien määrien se osa, johon ei kohdistu sellaisia Euroopan komission tarkastushavaintoja, joista on ilmoitettu omia varoja koskevan lainsäädännön nojalla ennen kyseistä päivämäärää; tämä osa vastaa unionin käyttöön asetettua osuutta niistä määristä, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut Euroopan komissiolle asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 13 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana.


137 ARTIKLA

Yhdistyneen kuningaskunnan osallistuminen unionin ohjelmien ja
toimien täytäntöönpanoon vuosina 2019 ja 2020

1.    Unionin ohjelmia ja toimia, joista on tehty sitoumukset vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen tai aiempien rahoituskehysten nojalla, toteutetaan vuosina 2019 ja 2020 Yhdistyneen kuningaskunnan osalta neljännen osan mukaisesti sovellettavan unionin oikeuden perusteella.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1307/2013 147 , sellaisena kuin sitä sovelletaan vuonna 2020, ei sovelleta Yhdistyneessä kuningaskunnassa hakuvuoden 2020 osalta. Kyseisen asetuksen 13 artiklaa on kuitenkin sovellettava Yhdistyneen kuningaskunnan suorien tukien järjestelmään hakuvuoden 2020 osalta edellyttäen, että kyseinen järjestelmä vastaa asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaista järjestelmää sellaisena kuin sitä sovelletaan vuonna 2020.


2.    Poiketen siitä, mitä neljännessä osassa määrätään, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevat hankkeet voivat osallistua ainoastaan sellaisiin rahoitustoimiin, jotka toteutetaan varainhoitoasetuksen X osaston nojalla suoraan tai välillisesti hallinnoitavien rahoitusvälineiden puitteissa tai joille on myönnetty takaus unionin talousarviosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/1017 148 perustetun Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/1601 149 perustetun Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR) puitteissa, edellyttäen että ne yhteisöt ja elimet, mukaan lukien EIP ja Euroopan investointirahasto (EIR), tai ne henkilöt, joille osa kyseisten toimien toteuttamisesta on uskottu ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää, ovat hyväksyneet kyseiset rahoitustoimet, vaikka nämä rahoitustoimet allekirjoitettaisiin vasta voimaantulopäivämäärän jälkeen. Tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen hyväksyttyjen rahoitustoimien osalta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneita yhteisöjä kohdellaan kuten unionin ulkopuolisia yhteisöjä.


138 ARTIKLA

Unionin oikeus, joka koskee 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen
Yhdistyneen kuningaskunnan osallistumista unionin ohjelmiin ja toimiin

siltä osin kuin niistä on tehty sitoumukset vuosia 2014–2020 koskevan

monivuotisen rahoituskehyksen tai aiempien rahoituskehysten nojalla

1.    Sellaisten unionin ohjelmien ja toimien täytäntöönpanon yhteydessä, joista on tehty sitoumukset vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen tai aiempien rahoituskehysten nojalla, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovelletaan sovellettavaa unionin oikeutta, rahoitusoikaisuja sekä tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevat säännöt mukaan lukien, myös 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen, kyseisten unionin ohjelmien ja toimien päättymiseen asti.

2.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun sovellettavaan unionin oikeuteen sisältyvät erityisesti seuraavat säännökset sekä niihin tehtävät muutokset, riippumatta siitä, milloin muutokset hyväksytään tai milloin ne tulevat voimaan tai milloin niitä sovelletaan:

a)    varainhoitoasetus;

b)    varainhoitoasetuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut perussäädökset, joilla on perustettu sellaiset talousarvion osastoja, lukuja, momentteja tai alamomentteja koskevissa selvitysosissa mainitut unionin ohjelmat tai toimet, joiden nojalla määrärahoja on sidottu;


c)    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 299 artikla maksuvelvollisuuden täytäntöönpanokelpoisuudesta;

d)    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artikla tilintarkastustuomioistuimen tehtävistä sekä muut tätä toimielintä koskevat säännöt;

e)    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artikla petosten torjunnasta ja siihen liittyvät säädökset, erityisesti asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95.

3.    Poiketen siitä, mitä 7 artiklassa määrätään, Yhdistyneen kuningaskunnan edustajat tai asiantuntijat tai Yhdistyneen kuningaskunnan nimeämät asiantuntijat voivat poikkeuksellisesti osallistua kutsusta, ilman äänioikeutta, sellaisten komiteoiden kokouksiin, jotka avustavat Euroopan komissiota 1 kohdassa tarkoitetun unionin oikeuden nojalla perustettujen ohjelmien täytäntöönpanossa ja hallinnoinnissa tai jotka Euroopan komissio on perustanut kyseisen oikeuden täytäntöönpanon yhteydessä, siltä osin kuin niiden työ koskee varainhoitovuosia vuoteen 2020 asti.

4.    Poiketen siitä, mitä 8 artiklassa määrätään, Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus käyttää verkkoja ja tietojärjestelmiä ja -kantoja, jotka on perustettu asianomaisten perussäädösten tai näihin perussäädöksiin perustuvien täytäntöönpanosääntöjen nojalla, siinä määrin kuin se on ehdottoman välttämätöntä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ohjelmien ja toimien täytäntöönpanoa varten.


5.    Sekakomitea voi 165 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun rahoitusta koskevia määräyksiä käsittelevän komitean ehdotuksesta hyväksyä 166 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti teknisiä toimenpiteitä, joilla helpotetaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ohjelmien ja toimien päättämistä tai vapautetaan Yhdistynyt kuningaskunta näiden ohjelmien tai toimien päättämisen aikana tai sen jälkeen velvollisuudesta toteuttaa entisen jäsenvaltion kannalta vailla merkitystä olevia toimia, edellyttäen että nämä tekniset toimenpiteet ovat moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia eivätkä aiheuta Yhdistyneelle kuningaskunnalle tai Yhdistyneen kuningaskunnan edunsaajille etua suhteessa niihin jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin, jotka osallistuvat samoihin unionin talousarviosta rahoitettaviin ohjelmiin ja toimiin.

139 ARTIKLA

Yhdistyneen kuningaskunnan osuus

Edellä 136 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa ja 140–147 artiklassa tarkoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan osuus on prosenttiosuus, joka vastaa Yhdistyneen kuningaskunnan vuosina
2014–2020 käyttöön asettamien omien varojen osuutta niiden omien varojen määrästä, jotka kaikki jäsenvaltiot ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat asettaneet käyttöön samalla kaudella, sellaisena kuin nämä määrät ovat mukautettuina määrällä, joka on ilmoitettu jäsenvaltioille ennen 1 päivää helmikuuta 2022 asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 10b artiklan 5 kohdan mukaisesti.


140 ARTIKLA

Maksattamatta olevat sitoumukset

1.    Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, Yhdistyneellä kuningaskunnalla on velvollisuus maksaa unionille Yhdistyneen kuningaskunnan osuus niistä unionin talousarvioon ja unionin hajautettujen virastojen talousarvioihin sisältyvistä maksusitoumuksista, jotka ovat maksattamatta 31 päivänä joulukuuta 2020, ja niistä Yhdistyneen kuningaskunnan osuuteen kuuluvista maksusitoumuksista, jotka on sidottu vuonna 2021 siirrettäessä maksusitoumuksia varainhoitovuodelta 2020.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta seuraaviin maksusitoumuksiin, jotka ovat maksattamatta 31 päivänä joulukuuta 2020:

a)    sitoumukset, jotka liittyvät sellaisiin ohjelmiin ja elimiin, joihin sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan osalta asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 11 artiklaa;

b)    sitoumukset, jotka rahoitetaan unionin talousarviossa käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista unionin hajautettujen virastojen sitoumuksista otetaan huomioon vain osuus, joka vastaa unionin talousarviosta maksettavien maksuosuuksien osuutta niiden kokonaistuloista vuosina 2014–2020.


2.    Unioni laskee 1 kohdassa tarkoitettujen maksusitoumusten määrän 31 päivänä joulukuuta 2020. Se ilmoittaa tämän määrän Yhdistyneelle kuningaskunnalle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2021 ja esittää samalla luettelon, jossa ilmoitetaan kunkin sitoumuksen viiteperuste, siihen liittyvät budjettikohdat sekä kuhunkin tällaiseen budjettikohtaan liittyvä määrä.

3.    Unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle 1 kohdassa tarkoitettujen sitoumusten osalta vuodesta 2022 alkaen vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta seuraavat tiedot:

a)    niiden sitoumusten määrä, jotka olivat maksattamatta 31 päivänä joulukuuta edellisenä vuonna sekä edellisenä vuonna suoritettujen maksujen ja vapautettujen sitoumusten määrän, sekä 2 kohdassa tarkoitetun luettelon päivityksen;

b)    arvio kuluvana vuonna odotettavista maksuista talousarvioon otettujen maksumäärärahojen perusteella;

c)    arvio Yhdistyneen kuningaskunnan odotetusta osuudesta b alakohdassa tarkoitetuista maksuista; ja

d)    muita tietoja, kuten keskipitkän aikavälin maksuennusteen.


4.    Vuosittain maksettava määrä lasketaan määrittämällä Yhdistyneen kuningaskunnan osuus 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta arviosta ja mukauttamalla se erotuksella, joka saadaan vähentämällä Yhdistyneen kuningaskunnan edellisenä vuonna suorittamista maksuista Yhdistyneen kuningaskunnan osuus niistä maksuista, jotka unioni on suorittanut edellisenä vuonna 1 kohdassa tarkoitetuista maksattamatta olevista sitoumuksista, ja vähentämällä maksettavasta määrästä vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen tai aiempien rahoituskehysten nojalla rahoitettaviin ohjelmiin ja toimiin liittyvät nettomääräiset rahoitusoikaisut ja tulot sellaisista rikkomusmenettelyistä, jotka johtuvat jonkin jäsenvaltion laiminlyönnistä omien varojen käyttöön asettamisessa vuotta 2020 edeltävinä varainhoitovuosina, edellyttäen että nämä määrät on otettu talousarvioon edellisenä vuonna ja ovat lopullisia. Yhdistyneen kuningaskunnan maksettavaksi vuosittain tulevaa määrää ei mukauteta samana vuonna.

Yhdistyneen kuningaskunnan maksettavaksi vuonna 2021 tulevasta määrästä vähennetään Yhdistyneen kuningaskunnan osuus varainhoitovuodelta 2020 varainhoitovuodelle 2021 varainhoitoasetuksen 12 ja 13 artiklan mukaisesti siirrettävien maksumäärärahojen rahoituksesta vuoden 2020 talousarviossa sekä Yhdistyneen kuningaskunnan osuus siitä unionin käyttöön tammi- ja helmikuussa 2021 asetettujen perinteisten omien varojen kokonaismäärästä, jonka osalta unionin saamiset on määritetty marras- ja joulukuussa 2020 asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 2 artiklan mukaisesti. Unioni palauttaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle myös Yhdistyneen kuningaskunnan osuuden siitä perinteisten omien varojen kokonaismäärästä, jonka jäsenvaltiot asettavat unionin käyttöön 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen sellaisten tavaroiden osalta, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen siten, että 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu väliaikaisen varastoinnin päättyminen tai tullimenettelyn päättäminen alkoi viimeistään kyseisenä päivänä.


5.    Yhdistynyt kuningaskunta voi pyytää aikaisintaan 31 päivän joulukuuta 2028 jälkeen, että unioni arvioi Yhdistyneen kuningaskunnan maksettavaksi tämän artiklan nojalla kuuluvat jäljellä olevat määrät sellaisen säännön perusteella, jossa otetaan huomioon vuoden lopussa maksattamatta olevat määrät ja arvio näiden maksattamattomien määrien vapauttamisesta, mahdolliset rahoitusoikaisut ja rikkomusmenettelyistä vuoden päättymisen jälkeen saatavat tulot. Sen jälkeen kun Yhdistynyt kuningaskunta on vahvistanut, että se hyväksyy 165 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetulle rahoitusta koskevia määräyksiä käsittelevälle komitealle ja sekakomitealle tehdyn ehdotuksen, Yhdistynyt kuningaskunta maksaa Yhdistyneen kuningaskunnan edellisenä vuonna suorittamia maksuja koskevan arvioidun määrän, sellaisena kuin se on mukautettuna tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tässä kohdassa tarkoitettujen määrien maksaminen täyttää Yhdistyneelle kuningaskunnalle tai unionille tämän artiklan nojalla kuuluvat jäljellä olevat velvoitteet.

141 ARTIKLA

Sakot, jotka on määrätty 31 päivänä joulukuuta 2020 tai ennen sitä

1.    Sellaisen sakon osalta, jonka unioni on määrännyt 31 päivänä joulukuuta 2020 tai ennen sitä ja joka on tullut lainvoimaiseksi eikä muodosta käyttötarkoitukseensa sidottua tuloa, unioni palauttaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle sen osuuden unionin keräämän sakon määrästä, paitsi jos kyseinen määrä on jo otettu tulona unionin talousarvioon 31 päivänä joulukuuta 2020 tai ennen sitä.

2.    Kun unioni määrää sakon 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa menettelyssä, unioni palauttaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle sen osuuden unionin keräämän sakon määrästä, kun sakko on tullut lainvoimaiseksi.


142 ARTIKLA

Unionin vastuut vuoden 2020 lopussa

1.    Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava unionille osuutensa niistä unionin vastuista, jotka ovat aiheutuneet 31 päivään joulukuuta 2020 saakka, lukuun ottamatta seuraavia:

a)    vastuut, joihin liittyy vastaavat varat, mukaan lukien seuraavat: unionin rahoitusavun lainasaamiset ja niihin liittyvät taseeseen kirjatut velat, varat jotka vastaavat yhteisen tutkimuskeskuksen ydinlaitosalueiden purkamiseen liittyvää vaihto-omaisuutta, aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä sekä varauksia, ja kaikki vuokravelvoitteet, aineeton omaisuus ja inventaariot, valuuttariskin hallintaan liittyvät varat ja vastuut, tulo- ja menoennakot ja muut kuin sakkoihin, oikeudenkäyntimenettelyihin ja rahoitusvakuuksista johtuviin vastuisiin liittyvät varaukset; ja

b)    vastuut ja varat, jotka liittyvät talousarvion toimintaan ja omien varojen hallinnointiin, mukaan lukien maksattamatta olevat ennakkomaksut, saamiset, käteisvarat, suoritettavat maksut ja kulut, myös ne, jotka liittyvät Euroopan maatalouden tukirahastoon tai sisältyvät jo maksattamatta oleviin sitoumuksiin.

2.    Yhdistyneellä kuningaskunnalla on velvollisuus maksaa erityisesti osuutensa sellaisista eläkeoikeuksiin ja muihin työsuhteesta johtuviin etuuksiin liittyvistä unionin vastuista, jotka ovat aiheutuneet 31 päivänä joulukuuta 2020 tai sitä ennen. Näihin vastuisiin liittyvät maksut suoritetaan 5 ja 6 kohdan mukaisesti.


3.    Unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle vuodesta 2022 alkaen vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta edellisenä vuonna suoritetut maksut, jotka vastaavat 31 päivänä joulukuuta 2020 maksattamatta olleita vastuita, sekä Yhdistyneen kuningaskunnan osuuden näistä maksuista.

4.    Unioni toimittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle vuodesta 2022 alkaen vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta erityisen eläkkeitä koskevan asiakirjan, joka koskee 2 kohdassa tarkoitettujen vastuiden tilannetta edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta ja jossa esitetään seuraavat tiedot:

a)    5 kohdassa tarkoitetuista vastuista jäljellä oleva maksettava määrä;

b)    tehdyt laskelmat ja ne tiedot ja oletukset, joiden perusteella on määritetty määrä, joka Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava kuluvan vuoden 30 päivään mennessä sellaisia henkilöstön eläkemaksuja ja unionin talousarviosta maksettavia yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän rahoitusosuuksia varten, jotka on suoritettu edellisenä vuonna 6 kohdan mukaisesti, sekä arvio näistä määristä kuluvan vuoden osalta;

c)    31 päivänä joulukuuta 2020 olemassa olevien henkilöstön eläke- ja sairausvakuutusjärjestelmän edunsaajien lukumäärän määrittämiseksi tosiasiallisten edunsaajien lukumäärä ja arvio tulevien edunsaajien lukumäärästä edellisen vuoden lopussa sekä näille työsuhteen päättymisen jälkeen maksettavien etuuksien kokonaismäärä kyseisenä ajankohtana; ja


d)    Yhdistyneen kuningaskunnan maksattamatta olevat vastuut, jotka on laskettu käyttäen julkissektorin kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisia vakuutusmatemaattisia arvioita, ja selvitys näiden vastuiden kehityksestä edelliseen vuoteen verrattuna.

Tätä asiakirjaa voidaan päivittää viimeistään 30 päivänä syyskuuta samana vuonna, jotta voidaan ottaa huomioon edeltävää vuotta koskevat lopulliset luvut.

5.    Yhdistyneen kuningaskunnan vastuu 2 kohdassa tarkoitetuista eläkeoikeuksista ja muihin työsuhde-etuuksiin liittyvistä oikeuksista neuvoston asetuksessa N:o 422/67/ETY, 5/67/Euratom 150 , Euroopan parlamentin päätöksessä 2005/684/EY, Euratom 151 ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/300 152 tarkoitettujen EU:n toimielinten jäsenten ja korkean tason julkisen viran haltijoiden osalta: Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu näiden vastuiden rahoitukseen sellaisina kuin ne on kirjattu varainhoitovuotta 2020 koskevaan unionin konsolidoituun tilinpäätökseen 10 maksueränä alkaen 31 päivänä lokakuuta 2021.


6.    Yhdistyneen kuningaskunnan vastuu 2 kohdassa tarkoitetuista eläkeoikeuksista ja muihin työsuhde-etuuksiin liittyvistä oikeuksista Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 77–84 artiklan mukaisesti määritettyjen unionin virkamiesten eläkkeiden ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 33–40 mukaisesti määritettyjen väliaikaisen henkilöstön eläkkeiden, 101–114 artiklan mukaisesti määritettyjen sopimussuhteisen henkilöstön eläkkeiden ja 135 artiklan mukaisesti määritettyjen parlamentin avustajien eläkkeiden osalta: Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu vuosittain unionin talousarviosta kullekin edunsaajalle suoritettaviin nettomaksuihin sekä niihin liittyvään unionin talousarviosta suoritettavaan yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän rahoitukseen kunkin edunsaajan ja toissijaisen edunsaajan osalta. Tähän rahoitusosuuteen liittyvät maksut alkavat 30 päivänä kesäkuuta 2022.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen eläkkeiden osalta Yhdistyneen kuningaskunnan maksu on yhtä suuri kuin unionin talousarviosta kullekin edunsaajalle edellisenä vuonna maksettujen nettomaksujen kokonaismäärä kerrottuna Yhdistyneen kuningaskunnan osuudella ja kunkin edunsaajan osalta määritetyllä prosenttiosuudella, jäljempänä ’erityinen prosenttiosuus’. Tämä erityinen prosenttiosuus määritetään seuraavasti:

a)    prosenttiosuus on 100 prosenttia sellaisen henkilön osalta, joka saa eläkettä 1 päivänä tammikuuta 2021;

b)    kaikkien muiden eläkkeensaajien osalta erityinen prosenttiosuus lasketaan jakamalla Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja erityisesti niiden liitteen VIII mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä hankittujen eläkeoikeuksien sekä kyseiseen päivään mennessä siirrettyjen eläkeoikeuksien määrä niiden eläkeoikeuksien määrällä, jotka ovat kertyneet henkilön jäädessä eläkkeelle tai kun hän kuolee, jos tämä tapahtuu aikaisemmin, tai kun hän eroaa järjestelmästä;


c)    unionin talousarviosta maksettavaa yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän rahoitusta varten erityinen prosenttiosuus lasketaan jakamalla niiden vuosien lukumäärä, joiden ajan edunsaaja on suorittanut maksuja eläkejärjestelmään 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä, niiden vuosien kokonaismäärällä, joiden aikana eläkkeensaaja tai henkilö, joka nauttii Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen perusteella yhteiseen sairausvakuutusjärjestelmään perustuvia oikeuksia, on eläkkeellä ollessaan suorittanut maksuja eläkejärjestelmään.

Leskelle ja lapselle Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen mukaisesti maksettavan perhe-eläkkeen saajien osalta laskelman perusteena on työura, jonka henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluva henkilö on tehnyt ja johon perhe-eläkkeen maksaminen perustuu.

Niin kauan kuin tässä kohdassa tarkoitettu vastuu ei ole lakannut, Yhdistynyt kuningaskunta voi lähettää unionille minä tahansa vuonna (vuosi N) ennen 1 päivää maaliskuuta vuonna N pyynnön suorittaa vastuu, joka on maksattamatta 31 päivänä joulukuuta vuonna N. Unioni määrittää työsuhteen päättymisen jälkeen maksettavista eläkkeistä ja yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän etuuksista muodostuvien maksattamattomien vastuiden määrän käyttäen samaa menetelmää kuin 4 kohdan d alakohdassa. Yhdistynyt kuningaskunta voi halutessaan maksaa tämän määrän viidessä erässä niin, että ensimmäinen maksu suoritetaan vuonna N+1. Yhdistynyt kuningaskunta kattaa myös vuotta N koskevan vastuunsa tässä kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti. Kun tämä maksu on suoritettu kokonaisuudessaan, ja edellyttäen että 5 kohdassa tarkoitetut maksut on suoritettu kokonaan, tämän artiklan nojalla jäljellä olevat velvoitteet lakkaavat. Tästä tilanteesta ilmoitetaan 165 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetulle rahoitusta koskevia määräyksiä käsittelevälle komitealle ja sekakomitealle.


143 ARTIKLA

Rahoitusapuna annettaviin lainoihin, ESIR- ja EKKR-rahastoihin sekä
ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvät ehdolliset rahoitusvastuut

1.    Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava unionille osuutensa sellaisiin rahoitustoimiin liittyvistä ehdollisista rahoitusvastuista,

a)    joista Euroopan parlamentti ja neuvosto tai Euroopan komissio päättivät ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, silloin kun nämä rahoitustoimet liittyvät rahoitusapuna annettaviin lainoihin, joista on päätetty neuvoston päätöksen (EU) N:o 407/2010 153 tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002 154 mukaisesti tai niiden Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten mukaisesti, joissa säädetään makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä eri maille neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 480/2009 155 tai neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2728/94 156 säädetyn rahoituksen mukaisesti;


b)    jotka on hyväksytty ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää niiden elinten, yhteisöjen tai henkilöiden toimesta, joille on suoraan uskottu tehtäväksi sellaisiin talousarviotakuisiin liittyvien rahoitustoimien toteuttaminen, jotka on joko myönnetty EIP:lle ESIR-rahaston kautta asetuksen (EU) 2015/1017 mukaisesti tai ulkoisen lainanantovaltuuden kautta asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 tai asetuksen (EY, Euratom) N:o 2728/94 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU 157 tai Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1080/2011/EU 158 mukaisesti tai jotka on myönnetty kelpoisuusvaatimukset täyttäville vastapuolille (EKKR).

Unioni toimittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle 31 päivänä heinäkuuta 2019 näitä rahoitustoimia koskevan kertomuksen, jossa esitetään kunkin välineen osalta seuraavat tiedot:

a)    näistä rahoitustoimista johtuvat rahoitusvastuut tämän sopimuksen voimaantulopäivänä;


b)    tilanteen mukaan varaukset, jotka tämän sopimuksen voimaantulopäivänä sisältyvät kuhunkin takuurahastoon tai varainhoitotiliin ja jotka on tarkoitettu a alakohdassa tarkoitettujen rahoitusvastuiden kattamiseen sekä niihin liittyvät varaukset, jotka on sidottu mutta ei vielä maksettu.

Vuosia 2019 ja 2020 koskevissa unionin konsolidoiduissa tilinpäätöksissä esitetään maksut, jotka on tehty toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetuista varauksista tämän sopimuksen voimaantulopäivän ja 31 päivän joulukuuta 2019 ja 2020 välisenä aikana samoihin rahoitustoimiin kuin ne, joita tarkoitetaan tässä kohdassa, mutta joista on päätetty tämän sopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

Tässä kohdassa tarkoitettujen rahoitustoimien uudelleenjärjestelyt eivät vaikuta niitä koskevaan Yhdistyneen kuningaskunnan vastuuseen unionia kohtaan. Varsinkaan Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellinen riski ei kasva nimellisesti suhteessa välittömästi ennen uudelleenjärjestelyä vallinneeseen tilanteeseen.

2.    Unioni maksaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle 1 kohdassa tarkoitettujen rahoitustoimien osalta sille kuuluvan osuuden seuraavista:

a)    unionin takaisin perimät määrät, jotka ovat peräisin takaisinmaksun laiminlyöneiltä velallisilta tai jotka liittyvät aiheettomiin maksuihin; ja


b)    nettotulot, jotka johtuvat rahoitus- ja toimintatulojen sekä rahoitus- ja toimintamenojen eroista ja jotka otetaan unionin talousarvioon joko yleisinä tai käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

Rahoituksen sisältävien välineiden varojen hoidosta saatavien tulojen osalta unioni määrittää tulojen prosenttiosuuden suhdelukuna, joka osoittaa varojen hoidosta edellisenä vuotena saatujen nettotulojen osuuden rahoituksen kokonaismäärästä edellisen vuoden lopussa. Rahoitusvarojen hoidosta saatavista tuloista Yhdistyneelle kuningaskunnalle maksettava määrä saadaan kertomalla 5 kohdassa tarkoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan olemassa olevan rahoituksen määrä kyseisellä tulojen prosenttiosuudella.

3.    Unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle 31 päivään maaliskuuta 2021 mennessä kunkin sellaisen 1 kohdassa tarkoitetun välineen osalta, joissa säädetään unionin talousarviosta osoitettavasta rahoituksesta, seuraavat tiedot:

a)    alkuperäisen rahoituksen määrä, joka lasketaan Yhdistyneen kuningaskunnan osuutena seuraavien määrien yhteenlasketusta määrästä:

i)    vastaavaan takuurahastoon 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä osoitettu rahoitus;

ii)    31 päivään joulukuuta 2020 mennessä osoitettu rahoitus, joka on sidottu mutta ei vielä maksettu; ja


iii)    maksut, jotka on suoritettu tämän sopimuksen voimaantulopäivän ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana ja jotka liittyvät sellaisiin rahoitustoimiin, joista on päätetty tämän sopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen; ja

b)    välineen rahoitusaste, joka on Yhdistyneen kuningaskunnan tähän välineeseen osoittaman alkuperäisen rahoituksen määrä suhteessa sellaisten 1 kohdassa tarkoitettujen rahoitustoimien määrään 31 päivänä joulukuuta 2020, joista on päätetty ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää.

4.    Unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle vuodesta 2021 alkaen vuosittain 31 päivänä maaliskuuta 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitustoimia koskevat tiedot siihen asti, kunnes nämä rahoitustoimet on kuoletettu tai kunnes niiden voimassaolo on päättynyt tai ne on lopetettu. Tiedoissa ilmoitetaan kunkin eri tyyppisen välineen osalta

a)    maksattamattomat ehdolliset vastuut edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta;

b)    maksut, jotka unioni on suorittanut edellisenä vuonna näiden rahoitustoimien perusteella, ja tällaisten maksujen yhteenlasketut määrät 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen;

c)    Yhdistyneen kuningaskunnan senhetkinen rahoitus ja senhetkinen rahoitusaste 5 kohdan mukaisesti;


d)    korvaukset, jotka Yhdistyneelle kuningaskunnalle on suoritettu edellisenä vuonna 6 kohdan a alakohdan mukaisesti, ja tällaisten korvausten yhteenlasketut määrät 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen;

e)    2 kohdassa tarkoitetut edellisenä vuonna unionin talousarvioon otetut takaisinperityt määrät ja nettotulot;

f)    tarvittaessa muut tiedot edellisenä vuonna toteutetuista rahoitustoimista.

5.    Silloin kun perussäädöksessä säädetään unionin talousarviosta osoitettavasta rahoituksesta, unioni toimittaa kunkin 1 kohdassa tarkoitetun välineen osalta ennen kunkin vuoden 31 päivää maaliskuuta

a)    laskelman Yhdistyneen kuningaskunnan senhetkisestä rahoituksesta, jolla tarkoitetaan Yhdistyneen kuningaskunnan osoittaman alkuperäisen rahoituksen määrää, josta on vähennetty:

i)    Yhdistyneen kuningaskunnan osuus 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista yhteenlasketuista maksuista, jotka on tehty unionin talousarviosta 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen sellaisten rahoitustoimien perusteella, joista on päätetty ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää;


ii)    Yhdistyneen kuningaskunnan osuus tämän artiklan 3 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuista maksattamattomista sitoumuksista vapautetuista määristä, jotka on tehty edellisenä vuonna, sellaisina kuin ne on ilmoitettu 140 artiklan 3 kohdan nojalla;

iii)    Yhdistyneelle kuningaskunnalle maksettujen 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen korvausten yhteenlaskettu määrä 1 päivänä tammikuuta 2021;

b)    Yhdistyneelle kuningaskunnalle ilmoituksen senhetkisestä rahoitusasteesta, jolla tarkoitetaan Yhdistyneen kuningaskunnan senhetkisen rahoituksen ja 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen rahoitustoimien välistä suhdetta.

6.    Joka vuosi vuodesta 2022 alkaen:

a)    jos Yhdistyneen kuningaskunnan senhetkinen rahoitusaste on jonkin välineen osalta suurempi kuin sille alun perin määrätty osuus kyseisen välineen rahoitusasteesta, unioni maksaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle tämän välineen osalta määrän, joka saadaan kertomalla 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen rahoitusvastuiden määrä senhetkisen rahoitusasteen ja alun perin määrätyn rahoitusasteen erotuksella. Unionin vastuu ei saa olla suurempi kuin 5 kohdan mukaisesti laskettu Yhdistyneen kuningaskunnan senhetkisen rahoituksen määrä;


b)    jos Yhdistyneen kuningaskunnan senhetkinen rahoitusaste on tiettynä vuonna jonkin välineen osalta negatiivinen, Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava unionille tämän välineen osalta määrä, joka vastaa senhetkistä negatiivista rahoitusta. Seuraavina vuosina Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava unionille tämän välineen osalta osuutensa maksuista, jotka on suoritettu 4 kohdan b alakohdassa ilmoitetun mukaisesti, ja Yhdistyneen kuningaskunnan osuus 3 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuista maksattamattomista sitoumuksista vapautetuista määristä, jotka on suoritettu edellisenä vuonna, sellaisina kuin ne on ilmoitettu 140 artiklan 3 kohdan nojalla.

7.    Jos Yhdistyneen kuningaskunnan myöntämän rahoituksen määrä on positiivinen sen jälkeen kun 1 kohdassa tarkoitettuun välineeseen liittyvät unionin rahoitustoimet ovat päättyneet, unioni maksaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle Yhdistyneen kuningaskunnan senhetkisen rahoituksen määrän, sellaisena kuin se lasketaan 5 kohdan mukaisesti.

8.    Jos unionin talousarviosta suoritetaan 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen maksuja 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitustoimia varten sellaiseen välineeseen, jonka osalta perussäädöksessä ei säädetä tällaisesta rahoituksesta, Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava unionille tämän välineen osalta osuutensa 4 kohdan b alakohdan mukaisesti ilmoitetuista maksuista.


9.    Kun rahoitusvastuut, maksut, takaisinperityt määrät tai muut määrät liittyvät 1 kohdassa tarkoitettuihin rahoitustoimiin, mutta riskien jakamiseen tai etuoikeusaseman määrittämiseen liittyvien mekanismien soveltamisen vuoksi ei ole mahdollista suoraan määrittää, liittyvätkö ne johonkin tiettyyn rahoitustoimeen, asianomaiset rahoitusvastuut, maksut, takaisinperityt määrät ja muut määrät, jotka on määritettävä tämän artiklan soveltamista varten, lasketaan tämän artiklan soveltamista varten suhteellisesti ottaen huomioon niiden rahoitustoimien määrä, joista on päätetty tai jotka on hyväksytty ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää, laskelman tekemistä edeltävän vuoden 31 päivänä joulukuuta, suhteessa rahoitustoimien kokonaismäärään myöhempänä ajankohtana.

10.    Jos 1 kohdassa tarkoitetut rahoitustoimet ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin ei liity lyhennyksiä, niiden katsotaan lyhenevän kymmenen vuoden kuluttua samassa tahdissa kuin sellaiset jäljellä olevat rahoitusoperaatiot, joihin liittyy lyhennyksiä.


144 ARTIKLA

Vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen tai
aiempien rahoituskehysten ohjelmista rahoitettavat,

suoraan tai välillisesti hallinnoitavat rahoitusvälineet

1.    Tämän sopimuksen voimaantulopäivästä siihen asti, että tämän alakohdan a alakohdassa tarkoitetut rahoitustoimet on kokonaan kuoletettu, unioni yksilöi rahoitustoimet,

a)    joista Euroopan komissio on päättänyt ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää ja jotka on tarvittaessa hyväksytty niiden rahoituslaitosten toimesta, joille Euroopan komissio on uskonut jonkin vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen tai aiempien rahoituskehysten ohjelmista rahoitettavan, suoraan tai välillisesti hallinnoitavan rahoitusvälineen täytäntöönpanon; ja

b)    joista on päätetty ja jotka on tarvittaessa hyväksytty tämän sopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.


Unioni esittää 143 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa kertomuksessa 31 päivänä heinäkuuta 2019 vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen tai aiempien rahoituskehysten ohjelmista rahoitettavista, suoraan tai välillisesti hallinnoitavista rahoitusvälineistä seuraavat tiedot:

a)    niihin toimiin perustuvat rahoitusvastuut, joista Euroopan komissio tai yhteisö, jolle Euroopan komissio on uskonut rahoitusvälineen täytäntöönpanon, on päättänyt ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää; ja

b)    maksut, jotka Euroopan komissio on suorittanut näihin rahoitusvälineisiin, ja määrät, jotka näihin rahoitusvälineisiin on sidottu, mutta joita ei ole vielä tuona ajankohtana maksettu.

Tässä kohdassa tarkoitettujen rahoitustoimien uudelleenjärjestelyt eivät vaikuta niitä koskevaan unionin vastuuseen Yhdistynyttä kuningaskuntaa kohtaan siltä osin kuin tällaiset uudelleenjärjestelyt eivät nimellisesti kasvata vastapuolen taloudellista riskiä suhteessa välittömästi ennen uudelleenjärjestelyä vallinneeseen tilanteeseen.


2.    Unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle vuodesta 2021 alkaen vuosittain 31 päivänä maaliskuuta kunkin 1 kohdassa tarkoitetun rahoitusvälineen osalta sellaisia 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitustoimia koskevat saatavilla olevat tiedot, joista on päätetty tai jotka on hyväksytty ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää, ja joista on päätetty kyseisenä päivänä tai sen jälkeen, siihen asti, että nämä rahoitustoimet on kuoletettu tai niiden voimassaolo on päättynyt tai ne on lopetettu. Näissä tiedoissa esitetään kunkin välineen osalta seuraavat:

a)    ne rahoitusvastuut edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta, jotka aiheutuvat sellaisista rahoitustoimista, joista Euroopan komissio on päättänyt ja jotka se yhteisö, jolle Euroopan komissio on uskonut kyseisen rahoitusvälineen täytäntöönpanon, on hyväksynyt ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää;

b)    niiden rahoitusvastuiden kokonaismäärä edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta, jotka aiheutuvat sellaisista rahoitustoimista, joita koskevan päätöksen on tehnyt joko Euroopan komissio tai se yhteisö, jolle Euroopan komissio on uskonut kyseisen rahoitusvälineen täytäntöönpanon;

c)    a ja b alakohdissa tarkoitettujen määrien suhde;

d)    maksut, jotka on suoritettu vararahastosta tai niiden yhteisöjen varainhoitotileiltä, joille tehtäviä on uskottu, jos nämä maksut liittyvät sellaisiin rahoitustoimiin, joita koskevan päätöksen on tehnyt joko Euroopan komissio tai se yhteisö, jolle Euroopan komissio on uskonut kyseisen rahoitusvälineen täytäntöönpanon, tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen;


e)    se osa unionille varainhoitoasetuksen 209 artiklan 3 kohdan mukaisesti takaisin maksetuista määristä, joka liittyy sellaisiin rahoitustoimiin, joista on päätetty tai jotka on hyväksytty ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää, tämän kohdan f alakohdassa tarkoitetut palautukset pois lukien;

f)    palautukset, jotka liittyvät vararahastossa tai varainhoitotileillä oleviin rahoitusvälineen resursseihin;

g)    se osa vararahastossa tai varainhoitotileillä olevista määristä, jota ei ole nostettu ja jonka Euroopan komissio on perinyt takaisin;

h)    tarvittaessa muut tiedot edellisenä vuonna toteutetuista rahoitustoimista.

3.    Unioni on Yhdistyneelle kuningaskunnalle velkaa Yhdistyneen kuningaskunnan osuuden kaikista 2 kohdan d–g alakohdissa mainituista määristä.

4.    Kun rahoitusvastuut, maksut, takaisinperityt määrät tai muut määrät liittyvät 1 kohdassa tarkoitettuihin rahoitustoimiin, mutta riskien jakamiseen tai etuoikeusaseman määrittämiseen liittyvien mekanismien soveltamisen vuoksi ei ole mahdollista suoraan määrittää, liittyvätkö ne johonkin tiettyyn rahoitustoimeen, asianomaiset rahoitusvastuut, maksut, takaisinperityt määrät ja muut määrät, jotka on määritettävä tämän artiklan soveltamista varten, lasketaan tämän artiklan soveltamista varten suhteellisesti 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun suhteen mukaisesti.


145 ARTIKLA

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö

Unioni on Yhdistyneelle kuningaskunnalle velkaa sen osuuden Euroopan hiili- ja teräsyhteisön nettovarallisuudesta, joka selvitetään 31 päivänä joulukuuta 2020.

Unioni maksaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle kyseisen määrän viidessä yhtä suuressa erässä kunkin vuoden 30 päivänä kesäkuuta alkaen 30 päivänä kesäkuuta 2021.

146 ARTIKLA

Unionin investoinnit Euroopan investointirahastoon

Unioni on Yhdistyneelle kuningaskunnalle velkaa sen osuuden pääomasta, jonka unioni on sijoittanut Euroopan investointirahaston maksettuun pääomaan 31 päivänä joulukuuta 2020.

Unioni maksaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle kyseisen määrän viidessä yhtä suuressa erässä kunkin vuoden 30 päivänä kesäkuuta alkaen 30 päivänä kesäkuuta 2021.


147 ARTIKLA

Oikeustapauksiin liittyvät ehdolliset vastuut

1.    Yhdistynyt kuningaskunta vastaa osuudestaan niistä maksuista, jotka on suoritettava niiden unionin ehdollisten vastuiden vapauttamiseksi, jotka erääntyvät talousarvioon liittyviä unionin taloudellisia etuja koskevien oikeustapausten ja erityisesti asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 tai unionin ohjelmien ja politiikkojen täytäntöönpanoa koskevien oikeustapausten perusteella, edellyttäen, että näiden oikeustapausten kohteena olevat teot ovat tapahtuneet viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020.

Unioni on Yhdistyneelle kuningaskunnalle velkaa sen osuuden kaikista myöhemmistä takaisinperittävistä määristä, jotka liittyvät ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin maksuihin.

2.    Unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle 1 kohdassa tarkoitetut määrät viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä maaliskuuta.


148 ARTIKLA

Maksut vuoden 2020 jälkeen

1.    Viitepäivämäärät, joina Yhdistyneen kuningaskunnan on suoritettava maksuja unionille tai unionin Yhdistyneelle kuningaskunnalle 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen, ovat kunkin vuoden 30 päivä kesäkuuta ja 31 päivä lokakuuta seuraavien määrien osalta:

a)    49 artiklan 2 kohdassa, 50 ja 53 artiklassa, 62 artiklan 2 kohdassa, 63 artiklan 1 kohdan e alakohdassa ja 63 artiklan 2 kohdassa, 99 artiklan 3 kohdassa sekä 100 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut määrät;

b)    84 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut määrät;

c)    136 artiklan 3 kohdan a, b, c, e ja f alakohdassa tarkoitetut määrät ennen mukautuksen tai oikaisun tekemistä seuraavaa viitepäivämäärää;

d)    määrät, jotka johtuvat niistä korjaavista toimenpiteistä, jotka Yhdistyneen kuningaskunnan on toteutettava eri varainhoitovuosia koskevien omien varojen osalta vuoteen 2020 asti asetuksen (EU, Euratom) N:o 608/2014 tai asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 nojalla tai mistä tahansa muusta syystä, ennen korjaavan toimenpiteen toteuttamista seuraavaa viitepäivämäärää;

e)    140 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut määrät kahdessa maksujen viitepäivämäärinä suoritettavassa erässä, joista ensimmäinen on puolet jälkimmäisestä;


f)    140 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut määrät 30 päivänä kesäkuuta sen jälkeen kun Yhdistynyt kuningaskunta on vahvistanut, että se hyväksyy 165 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetulle rahoitusta koskevia määräyksiä käsittelevälle komitealle ja sekakomitealle tehdyn unionin ehdotuksen;

g)    141 artiklassa tarkoitetut määrät ennen seuraavaa viitepäivämäärää sen jälkeen kun omia varoja on mukautettu jäsenvaltioiden osalta sillä perusteella, että sakko on lopullisesti otettu unionin talousarvioon;

h)    142 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut määrät ennen 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen antamista seuraavaa viitepäivämäärää;

i)    142 artiklan 5 kohdassa ja 142 artiklan 6 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitetut määrät kunkin vuoden 31 päivänä lokakuuta;

j)    142 artiklan 6 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut määrät kunkin vuoden 30 päivänä kesäkuuta;

k)    143 ja 144 artiklassa tarkoitetut määrät ennen 143 artiklan 4 kohdassa ja 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen antamista seuraavaa viitepäivämäärää;

l)    145 ja 146 artiklassa tarkoitetut määrät;


m)    147 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut määrät ennen kyseisessä kohdassa tarkoitetun ilmoituksen antamista seuraavaa viitepäivämäärää;

n)    3 kohdassa tarkoitetut määrät mahdollisesti kertyneinä korkoina.

Maksut on suoritettava neljänä yhtä suurena kuukausittaisena eränä niiden maksujen osalta, joiden viitepäivämäärä on 30 päivä kesäkuuta, ja kahdeksana yhtä suurena kuukausittaisena eränä niiden maksujen osalta, joiden viitepäivämäärä on 31 päivä lokakuuta. Kaikki maksut on suoritettava viimeistään kunkin kuukauden viimeisenä arkipäivänä, alkaen viitepäivämääränä, tai jos viitepäivämäärä ei ole arkipäivä, viimeisenä arkipäivänä ennen viitepäivämäärää.

2.    Niin kauan kuin unionilla on suoritettavana maksuja Yhdistyneelle kuningaskunnalle tai Yhdistyneellä kuningaskunnalla unionille, unioni toimittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle kunkin vuoden 16 päivänä huhtikuuta ja 16 päivänä syyskuuta asiakirjan, jossa täsmennetään maksettavana olevat määrät euroina ja Englannin puntina Euroopan keskuspankin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä soveltaman vaihtokurssin perusteella. Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta maksavat nettomäärät viimeistään 1 kohdassa mainittuina päivämäärinä.

3.    Jos Yhdistyneen kuningaskunnan maksut unionille tai unionin maksut Yhdistyneelle kuningaskunnalle viivästyvät, niistä maksetaan viivästyskorkoa asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 12 artiklan mukaisesti.


3 LUKU

EUROOPAN KESKUSPANKKI

149 ARTIKLA

Maksetun pääoman palauttaminen

Euroopan keskuspankki palauttaa Englannin keskuspankille unionin puolesta Englannin keskuspankin maksaman pääoman. Palautuksen ajankohta ja muut käytännön järjestelyt vahvistetaan Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan (N:o 4) mukaisesti.


4 LUKU

EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI

150 ARTIKLA

Yhdistyneen kuningaskunnan vastuun jatkuminen ja maksetun pääoman palauttaminen

1.    Yhdistynyt kuningaskunta on edelleen tämän artiklan mukaisesti vastuussa 2 kohdassa tarkoitetuista rahoitustoimista, jotka EIP on hyväksynyt ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää, jäljempänä ’EIP:n rahoitustoimet’, myös siinä tapauksessa, että niistä aiheutuva taloudellinen riski on hyväksytty tämän sopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, ja se on edelleen vastuussa myös toisessa alakohdassa tarkoitetuista muista EIP:n hyväksymistä riskeistä.

Yhdistyneen kuningaskunnan vastuu kattaa EIP:n rahoitustoimet sekä EIP:n rahoitustoimista aiheutuvat varojen ja vastuiden hallintaan liittyvät riskit ja operatiiviset riskit 6 kohdan mukaisesti. Muiden riskien osalta, jotka eivät liity tiettyihin rahoitustoimiin eivätkä aiheudu tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen toteutetuista rahoitustoimista, Yhdistyneen kuningaskunnan riski vastaa suhdetta jäljellä olevan EIP:n rahoitustoimiin liittyvän riskin ja niiden rahoitustoimien kokonaismäärän välillä silloin kun Yhdistyneen kuningaskunnan riski realisoituu 6 kohdan mukaisesti.


Eropäivän jälkeen toteutettavan mahdollisen EIP:n kasvustrategian toteuttaminen ei kuulu tämän artiklan soveltamisalaan.

2.    EIP:n rahoitustoimiin kuuluvat lainat, takuut, rahasto- ja pääomasijoitukset, joukkovelkakirjat ja muut lainoja vastaavat tuotteet sekä kaikki muut rahoitustoimet, joita toteutetaan vastapuolien kanssa tai jotka liittyvät jäsenvaltioiden alueella ja niiden ulkopuolella toteutettaviin hankkeisiin, mukaan lukien rahoitustoimet, joilla on kolmansien osapuolten, kuten jäsenvaltioiden tai unionin, myöntämä vakuus.

Yhdistyneen kuningaskunnan vastuuta EIP:n rahoitustoimista sovelletaan silloin kun EIP:n taloudellinen riski

a)    perustuu hyväksyntään, jonka EIP:n hallintoneuvosto on antanut ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää, tai päätökseen, joka on hyväksytty hallintoneuvoston ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää antaman valtuutuksen nojalla;

b)    on seurausta EIP:n rahoitustoimien uudelleenjärjestelystä siltä osin kuin tällainen uudelleenjärjestely ei lisää vastapuolen taloudellista riskiä nimellisesti, välittömästi ennen uudelleenjärjestelyä vallinneeseen tilanteeseen verrattuna;

c)    on seurausta sellaisesta EIP:n rahoitustoimen muutoksesta, jonka EIP:n hallintoneuvosto on hyväksynyt tämän sopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, siltä osin kuin tällainen muutos ei lisää vastapuolen taloudellista riskiä nimellisesti, välittömästi ennen uudelleenjärjestelyä vallinneeseen tilanteeseen verrattuna; tai


d)    on seurausta EIP:n institutionaalisesta osallistumisesta EIR:n ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin pääomaan, sellaisena kuin se oli välittömästi ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää.

Jäljempänä olevien 3 ja 5 kohdan mukaisen Yhdistyneen kuningaskunnan vastuun enimmäismäärän määrittämistä varten katsotaan, että EIP:n riski, joka liittyy sellaisiin EIP:n rahoitustoimiin, joihin ei niiden luonteen vuoksi liity lyhennyksiä (erityisesti pääomatyyppiset investoinnit, EIR:lle myönnetyt jatkuvat valtuudet sekä osallistuminen EIR:n ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin pääomaan), lyhenee seuraavalla tavalla: kymmenen vuoden ajan tämän sopimuksen voimaantulosta tällaisiin EIP:n rahoitustoimiin liittyvän riskin määrä vastaa määrää, jonka EIP hyväksyi ennen tämän sopimuksen voimaantuloa ja josta on vähennetty EIP:n tämän päivämäärän jälkeen mahdollisesti tekemät taseesta poistot. Tämän ajanjakson jälkeen määrän katsotaan supistuvan samassa tahdissa kuin lyhennettäviin EIP:n rahoitustoimiin liittyvä jäljellä oleva riski.

3.    Edellä olevan 1 kohdan soveltamista varten Yhdistynyt kuningaskunta on vastuussa osuudestaan EIP:n merkittyyn maksamattomaan pääomaan, sellaisena kuin se oli välittömästi ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää. Yhdistynyt kuningaskunta suorittaa EIP:lle maksuja tähän kohtaan perustuvan vastuunsa enimmäismäärään asti, kun sen vastuu realisoituu 6 kohdan mukaisesti.

Tähän kohtaan perustuvan vastuun kokonaismäärä ei voi missään vaiheessa olla suurempi kuin Yhdistyneen kuningaskunnan osuus EIP:n merkitystä maksamattomasta pääomasta, sellaisena kuin se oli välittömästi ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää.


Kun 1 kohdassa tarkoitetun EIP:n rahoitustoimista johtuvan jäljellä olevan riskin määrä on alempi kuin EIP:n merkityn pääoman kokonaismäärä sellaisena kuin se oli välittömästi ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää, tähän kohtaan perustuva Yhdistyneen kuningaskunnan vastuu rajoitetaan aina määrään, joka saadaan soveltamalla Yhdistyneen kuningaskunnan EIP:n pääomasta merkitsemän osuuden suhteellista määrää EIP:n merkityn pääoman kokonaismäärään, sellaisena kuin ne olivat välittömästi ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää, jäljempänä ’Yhdistyneen kuningaskunnan osuus merkitystä pääomasta’, erotukseen, joka saadaan vähentämällä kyseisestä tuolloin jäljellä olevasta riskistä EIP:n merkityn ja maksetun pääoman kokonaismäärä sellaisena kuin se oli välittömästi ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää.

4.    EIP maksaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle unionin puolesta määrän, joka vastaa Yhdistyneen kuningaskunnan osuutta EIP:n merkitystä ja maksetusta pääomasta sellaisena kuin se oli välittömästi ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää. Tämä maksu suoritetaan Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 5 mukaisesti. Maksu suoritetaan 12 vuosittaisena eränä. Ensimmäiset 11 erää, joista kukin on 300 000 000 euroa, erääntyvät kunkin vuoden 15 päivänä joulukuuta alkaen vuonna 2019. Jäljelle jäävä määrä, 195 903 950 euroa, erääntyy 15 päivänä joulukuuta 2030. Tämän kohdan mukaisesti suoritetut maksut eivät vapauta Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastuusta, joka sille kuuluu 5 kohdan nojalla.


5.    Edellä olevaan 3 kohtaan perustuvan vastuun lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta on 1 kohdan soveltamista varten vastuussa osuudestaan EIP:n merkitystä ja maksetusta pääomasta sellaisena kuin se oli välittömästi ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää. Yhdistynyt kuningaskunta suorittaa EIP:lle maksuja tähän kohtaan perustuvan vastuunsa enimmäismäärään asti, kun sen vastuu realisoituu 6 kohdan mukaisesti.

Tähän kohtaan perustuvan vastuun kokonaismäärä ei voi milloinkaan olla suurempi kuin Yhdistyneen kuningaskunnan osuus EIP:n merkitystä ja maksetusta pääomasta sellaisena kuin se oli välittömästi ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää.

Kun 1 kohdassa tarkoitettu EIP:n rahoitustoimiin liittyvä jäljellä oleva EIP:n riski on pienempi kuin EIP:n merkityn ja maksetun pääoman kokonaismäärä sellaisena kuin se oli välittömästi ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää, tähän kohtaan perustuva Yhdistyneen kuningaskunnan riski rajoitetaan aina määrään, joka saadaan soveltamalla tuolloin jäljellä olevan riskin määrään suhdelukua, joka osoittaa Yhdistyneen kuningaskunnan osuuden merkitystä pääomasta.

6.    Tähän artiklaan perustuva Yhdistyneen kuningaskunnan vastuu realisoituu samoin ehdoin kuin jäsenvaltioilla silloin kun EIP vaatii jäsenvaltioita suorittamaan maksuja merkityn maksamattoman pääoman perusteella tai silloin kun käytetään jäsenvaltioiden merkittyä ja maksettua pääomaa.


Kun 3 kohtaan perustuva Yhdistyneen kuningaskunnan vastuu realisoituu, Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava EIP:lle kuuluva määrä samoin ehdoin kuin ne, joita sovelletaan jäsenvaltioihin (mukaan lukien aikataulu ja maksuehdot) ja jotka EIP:n hallintoneuvosto päättää kyseisenä ajankohtana. EIP:n päätös, jolla jäsenvaltioita vaaditaan suorittamaan maksuja merkityn maksamattoman pääomansa perusteella, voi perustua erityisesti riskin aiheuttavien tapahtumien luonteeseen ja EIP:n taloudelliseen asemaan suhteessa sen maksuvelvoitteisiin, sen varojen ja vastuiden tilanteeseen, sen asemaan pääomamarkkinoilla sekä kyseisenä ajankohtana sovellettaviin EIP:n valmius- ja elpymissuunnittelun määräyksiin.

Kun 5 kohtaan perustuva Yhdistyneen kuningaskunnan vastuu realisoituu, Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava EIP:lle kuuluva määrä euroina 30 päivän kuluessa EIP:n ensimmäisestä maksupyynnöstä, ellei tämän kohdan neljännestä alakohdasta muuta johdu.

Edellä olevan 5 kohdan mukaisesti realisoituva Yhdistyneen kuningaskunnan vastuu täytetään Yhdistyneen kuningaskunnan osuudesta EIP:n merkittyyn ja maksettuun pääomaan, sellaisena kuin se oli välittömästi ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää, siihen määrään asti, jota ei ole vielä maksettu Yhdistyneelle kuningaskunnalle 4 kohdan nojalla. Edellä 4 kohdassa tarkoitettuja vuotuisia maksueriä supistetaan vastaavasti. Jos Yhdistyneen kuningaskunnan vastuuta ei voida kokonaisuudessaan täyttää tällä tavalla, Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava EIP:lle jäljelle jäävä määrä.


EIP selvittää unionin puolesta kussakin tapauksessa, miten Yhdistyneen kuningaskunnan vastuun realisoitumisen taustalla olevat tapahtumat jakautuvat asianomaisten rahoitustoimien tai riskien kesken, sekä määrän, joka Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava EIP:lle, seuraavasti:

a)    siltä osin kuin taustalla olevien tapahtumien voidaan osoittaa johtuvan EIP:n rahoitustoimista tai niistä aiheutuvista varojen ja vastuiden hallintaan liittyvistä riskeistä tai operatiivisista riskeistä, Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava EIP:lle määrä, joka vastaa Yhdistyneen kuningaskunnan osuutta siitä merkityn pääoman kokonaismäärästä, joka jäsenvaltioita vaaditaan maksamaan, tai määrä, joka vastaa Yhdistyneen kuningaskunnan osuutta siitä merkityn pääoman kokonaismäärästä, joka jäsenvaltioiden merkitystä ja maksetusta pääomasta on käytetty;

b)    siltä osin kuin taustalla olevien tapahtumien voidaan osoittaa johtuvan muista riskeistä eikä niiden voida osoittaa johtuvan mistään tietyistä rahoitustoimista tai tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen toteutetuista rahoitustoimista, Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava EIP:lle a alakohdan mukaisesti määritetty määrä kerrottuna suhdeluvulla, joka osoittaa EIP:n rahoitustoimista aiheutuvan jäljellä olevan riskin suhteessa rahoitustoimien kokonaismäärään silloin kun Yhdistyneen kuningaskunnan vastuu realisoituu.

7.    EIP ei ole velvollinen suorittamaan 4 kohdassa tarkoitettujen maksujen lisäksi mitään muita maksuja, palautuksia tai korvauksia sen vuoksi, että Yhdistyneen kuningaskunnan jäsenyys EIP:ssä päättyy tai että Yhdistynyt kuningaskunnalla säilyy jokin tämän artiklan mukainen vastuu.


8.    EIP ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle 31 päivänä heinäkuuta 2019 EIP:n rahoitustoimista Yhdistyneelle kuningaskunnalle aiheutuvan riskin ja Yhdistyneen kuningaskunnan 3 ja 5 kohdan mukaisen vastuun enimmäismäärän, jossa otetaan huomioon EIP:n taloudellinen tilanne ja Yhdistyneen kuningaskunnan vastuu tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

EIP ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle vuosittain 31 päivänä maaliskuuta vuodesta 2020 alkaen siihen asti, että tämän artiklan mukainen Yhdistyneen kuningaskunnan vastuu lakkaa, Yhdistyneelle kuningaskunnalle EIP:n rahoitustoimista johtuvan jäljellä olevan riskin määrän ja Yhdistyneen kuningaskunnan 3 ja 5 kohdan mukaisen vastuun enimmäismäärän, jossa otetaan huomioon EIP:n taloudellinen tilanne ja Yhdistyneen kuningaskunnan vastuu edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta. Tässä raportissa ilmoitetaan myös kaikki olennaiset muutokset, jotka EIP:n näkemyksen mukaan vaikuttavat olennaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan vastuuseen. EIP antaa tällaisista muutoksista myös ajankohtaista tietoa, jos niitä ilmenee vuoden aikana.

EIP antaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle ajankohtaista tietoa Yhdistyneen kuningaskunnan vastuun realisoitumisesta tulevaisuudessa tämän artiklan nojalla, samalla tavoin kuin jäsenvaltioille. Näissä tiedoissa ilmoitetaan vastuun realisoitumiseen johtavan tapahtuman luonne ja maksettavien määrien laskutapa. Yhdistyneen kuningaskunnan on käsiteltävä näitä tietoja ehdottoman luottamuksellisesti siihen asti, että EIP poistaa niiden luottamuksellisuuden tai että Yhdistyneen kuningaskunnan vastuu realisoituu, sen mukaan kumpi näistä tapahtuu ensin.


151 ARTIKLA

Yhdistyneen kuningaskunnan osallistuminen EIP-ryhmään eroamispäivän jälkeen

Tämän sopimuksen voimaantulopäivästä alkaen Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitseville hankkeille ei voida enää myöntää EIP-ryhmästä sellaisia uusia rahoitustoimia, jotka on varattu jäsenvaltioille, unionin toimivaltuuksien nojalla myönnettävät rahoitustoimet mukaan lukien. Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneita yhteisöjä kohdellaan unionin ulkopuolisina yhteisöinä.

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Yhdistyneen kuningaskunnan yhteisöihin ja EIP-ryhmän ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää hyväksymiin Yhdistyneen kuningaskunnan hankkeisiin liittyvät rahoitustoimet voidaan allekirjoittaa kyseisen päivän jälkeen samoin perustein kuin silloin kun ne alun perin hyväksyttiin.

5 LUKU

EUROOPAN KEHITYSRAHASTO JA
EKR:N SISÄISIIN SOPIMUKSIIN PERUSTUVA

YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN TAKAUS


152 ARTIKLA

Osallistuminen Euroopan kehitysrahastoon

1.    Yhdistynyt kuningaskunta on edelleen sopimuspuolena Euroopan kehitysrahastossa (EKR) yhdennentoista EKR:n ja kaikkien aiempien kehitysrahastojen päättämiseen asti, ja sillä on tältä osin samat velvollisuudet kuin jäsenvaltioilla sen sisäisen sopimuksen nojalla, jolla rahasto on perustettu, jäljempänä ’yhdennentoista EKR:n sisäinen sopimus’ 159 , sekä aiemmista EKR:ista johtuvat velvollisuudet niiden päättämiseen asti, mukaan lukien neuvoston asetuksista 2015/322 160 ja 2015/323 161 johtuvat velvollisuudet, ellei tässä sopimuksessa vahvistetuista edellytyksistä muuta johdu. Yhdistynyttä kuningaskuntaa velvoittavat neuvoston päätökset, joissa vahvistetaan asetuksen (EU) 2015/323 21 artiklan mukaisesti hyväksytyt jäsenvaltioiden vuotuiset rahoitusosuudet. Yhdistyneen kuningaskunnan tuensaajat voivat edelleen osallistua yhdennestätoista EKR:sta ja aiemmista EKR:ista rahoitettaviin hankkeisiin samoin edellytyksin kuin ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää.


2.    Poiketen siitä, mitä 7 artiklassa määrätään, Yhdistynyt kuningaskunta voi osallistua yhdennentoista EKR:n sisäisen sopimuksen 8 artiklan mukaisesti perustettuun EKR-komiteaan ja yhdennentoista EKR:n sisäisen sopimuksen 9 artiklan mukaisesti perustettuun investointikehyskomiteaan tarkkailijana ilman äänioikeutta.

3.    Edellä 3 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut merentakaiset maat ja alueet voivat saada tukea yhdennestätoista EKR:sta sen päättämiseen asti ja aiemmista EKR:ista niiden päättämiseen asti.

4.    Yhdistyneelle kuningaskunnalle korvataan sen osuus peräkkäisten EKR-kausien investointikehyksestä, kun investointi erääntyy. Tämän korvauksen suorittamisessa käytetään samaa menettelyä kuin 144 artiklassa. Ellei toisin sovita, Yhdistyneen kuningaskunnan pääomaosuutta ei sidota uudelleen yhdennentoista EKR:n sitoumuskauden päättymisen jälkeen eikä sitä siirretä myöhemmille kausille.


153 ARTIKLA

Vapautettujen sitoumusten uudelleenkäyttö

Jos kymmenennestä EKR:sta rahoitettuihin hankkeisiin liittyviä määriä tai aiempiin EKR:ihin liittyviä määriä ei ole sidottu yhdennentoista EKR:n sisäisen sopimuksen 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti tai jos ne on vapautettu yhdennentoista EKR:n sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti tämän sopimuksen voimaantulopäivänä, Yhdistyneen kuningaskunnan osuutta näistä määristä ei käytetä uudelleen.

Ensimmäistä kohtaa sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan osuuteen niistä varoista, joita ei ole sidottu tai jotka on vapautettu yhdennentoista EKR:n puitteissa 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen.


154 ARTIKLA

EKR:n peräkkäisiin sisäisiin sopimuksiin perustuva
Yhdistyneen kuningaskunnan takaus

Yhdistynyt kuningaskunta on edelleen vastuussa myöntämistään takauksista, jotka perustuvat neljännen EKR:n sisäisen sopimuksen 162 9 artiklaan, viidennen 163 , kuudennen 164 , seitsemännen 165 ja kahdeksannen 166 EKR:n sisäisen sopimuksen 8 artiklaan, yhdeksännen EKR:n sisäisen sopimuksen 167 6 artiklaan sekä kymmenennen 168 ja yhdennentoista EKR:n sisäisen sopimuksen 4 artiklaan.

Yhdistynyt kuningaskunta säilyttää oikeuden osuuteensa kaikista määristä, jotka peritään takaisin jäsenvaltioiden myöntämien takausten ehtojen nojalla, sekä jäsenvaltiona perustamansa talletustilin saldoon. Tässä alakohdassa tarkoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan osuus on suhteellisesti samansuuruinen kuin osuus, jolla Yhdistynyt kuningaskunta on osallistunut kuhunkin takaussopimukseen.


6 LUKU

ERITYISRAHASTOT JA TURKIN PAKOLAISAVUN KOORDINOINTIVÄLINE

155 ARTIKLA

Sitoumukset erityisrahastoihin ja Turkin pakolaisavun koordinointivälineeseen

1.    Yhdistyneen kuningaskunnan on täytettävä sitoumukset, jotka se on tehnyt ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää 20 päivänä lokakuuta 2015 annetulla komission päätöksellä 169 perustettuun Afrikka-hätärahastoon vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi, muihin ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää perustettuihin Euroopan unionin hätärahastoihin ja 24 päivänä marraskuuta 2015 annetulla komission päätöksellä 170 perustettuun Turkin pakolaisavun koordinointivälineeseen ja siihen ennen tämän sopimuksen voimaantuloa hyväksyttyihin muutoksiin.


2.    Yhdistynyt kuningaskunta voi osallistua Turkin-pakolaisavun koordinointivälineeseen liittyviin elimiin avunantajille varainhoitoasetuksen 234 artiklan 4 kohdan mukaisesti vahvistettuja sääntöjä noudattaen.

7 LUKU

NEUVOSTON VIRASTOT JA YHTEISEN TURVALLISUUS- JA
PUOLUSTUSPOLITIIKAN OPERAATIOT


156 ARTIKLA

Yhdistyneen kuningaskunnan velvoitteet
tämän sopimuksen voimaantulopäivästä alkaen

Yhdistyneen kuningaskunnan on osallistuttava 31 päivään joulukuuta 2020 asti Euroopan puolustusviraston, Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen ja Euroopan unionin satelliittikeskuksen rahoitukseen sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioiden kustannuksiin neuvoston päätöksen (EU) 2016/1353 171 14 artiklan 9 kohdan a alakohdassa, neuvoston päätöksen 2014/75/YUTP 172 10 artiklan 3 kohdassa, neuvoston päätöksen 2014/401/YUTP 173 10 artiklan 3 kohdassa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa vahvistettujen jakoperusteiden perusteella ja tämän sopimuksen 5 artiklan mukaisesti.


157 ARTIKLA

Yhdistyneen kuningaskunnan velvoitteet 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen

1.    Virastojen kirjanpidon perusteella, siltä osin kuin asianomaisia vastuita ei ole täytetty 31 päivänä joulukuuta 2020, Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava osuutensa seuraavista vastuista siihen sovellettavan, kunkin viraston rahoitusta koskevan jakoperusteen mukaisesti, ottaen huomioon niiden tarkastettu tilinpäätös 31 päivänä joulukuuta 2020:

a)    Euroopan puolustusviraston, Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen ja Euroopan unionin satelliittikeskuksen henkilöstön eläkevastuut;

b)    mahdolliset Länsi-Euroopan unionin lakkauttamisesta aiheutuvat vastuut.

2.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin vastuihin liittyvät maksut on suoritettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2021.


KUUDES OSA

INSTITUTIONAALISET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

I OSASTO

YHDENMUKAINEN TULKINTA JA SOVELTAMINEN

158 ARTIKLA

Toista osaa koskevien asioiden vieminen Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi

1.    Jos asiassa, joka on pantu vireille ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa Yhdistyneessä kuningaskunnassa 8 vuoden kuluessa siirtymäkauden päättymisestä, esitetään tämän sopimuksen toisen osan tulkintaa koskeva kysymys, ja jos asianomainen tuomioistuin katsoo, että kysymys on ratkaistava, jotta se voi antaa päätöksen kyseisessä asiassa, tuomioistuin voi pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta antamaan tätä kysymystä koskevan ennakkoratkaisun.


Jos Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimessa käsiteltävä asia kuitenkin koskee päätöstä 18 artiklan 1 tai 4 kohdan tai 19 artiklan nojalla tehdystä hakemuksesta, ennakkoratkaisupyyntö voidaan esittää vain jos asia on pantu vireille ensimmäisessä oikeusasteessa 8 vuoden määräajan kuluessa siitä kun 19 artiklan soveltaminen alkoi.

2.    Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisuja 1 kohdan nojalla esitetyistä ennakkoratkaisupyynnöistä. Tällaisella ennakkoratkaisulla on Yhdistyneessä kuningaskunnassa samat oikeusvaikutukset kuin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan nojalla annetuilla ennakkoratkaisuilla unionissa ja sen jäsenvaltioissa.

3.    Jos sekakomitea antaa 132 artiklan 1 kohdan mukaisen päätöksen, 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua kahdeksan vuoden määräaikaa pidennetään automaattisesti yhtä monella kuukaudella kuin siirtymäkautta pidennetään.


159 ARTIKLA

Toisen osan täytäntöönpanon ja soveltamisen seuranta

1.    Toisen osan täytäntöönpanoa ja soveltamista valvoo Yhdistyneessä kuningaskunnassa riippumaton viranomainen, jäljempänä ’viranomainen’, jolla on samat valtuudet kuin Euroopan komissiolla perussopimusten nojalla silloin kun se suorittaa omasta aloitteestaan tutkimuksia, jotka koskevat väitteitä, joiden mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan hallintoviranomaiset ovat rikkoneet toisen osan määräyksiä, ja kun se vastaanottaa unionin kansalaisilta ja näiden perheenjäseniltä kanteluja tällaisten tutkimusten suorittamista varten. Viranomaisella on tällaisten kantelujen perusteella myös oikeus nostaa Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisessa tuomioistuimessa kanne soveltuvassa oikeudellisessa menettelyssä asianmukaisten oikeussuojakeinojen toteuttamista varten.

2.    Euroopan komissio ja viranomainen tiedottavat 165 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle kansalaisten oikeuksia käsittelevälle erityiskomitealle vuosittain toisen osan täytäntöönpanosta ja soveltamisesta unionissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Näissä tiedoissa on ilmoitettava erityisesti toimenpiteet, jotka on toteutettu toisen osan täytäntöönpanoa tai sen noudattamista varten sekä vastaanotettujen kanteluiden lukumäärä ja aiheet.

3.    Sekakomitea arvioi viranomaisen toimintaa aikaisintaan 8 vuoden kuluttua siirtymäkauden päättymisestä. Arvion perustella se voi vilpittömässä mielessä päättää 164 artiklan 4 kohdan f alakohdan ja 166 artiklan nojalla, että Yhdistynyt kuningaskunta voi lakkauttaa viranomaisen.


160 ARTIKLA

Eräitä viidennen osan määräyksiä koskeva
Euroopan unionin tuomioistuimen toimivalta

Rajoittamatta tämän sopimuksen 87 artiklan soveltamista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258, 260 ja 267 artiklaa on sovellettava tämän sopimuksen 136 artiklassa ja 138 artiklan 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun unionin oikeuden tulkinnassa ja soveltamisessa. Tätä varten silloin kun Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258, 260 ja 267 artiklassa viitataan jäsenvaltioon, viittauksella tarkoitetaan myös Yhdistynyttä kuningaskuntaa.

161 ARTIKLA

Menettelyt Euroopan unionin tuomioistuimessa

1.    Kun jonkin jäsenvaltion tuomioistuin esittää Euroopan unionin tuomioistuimelle tämän sopimuksen tulkintaa koskevan ennakkoratkaisukysymyksen, tätä kysymystä koskeva kansallisen tuomioistuimen ratkaisu annetaan tiedoksi Yhdistyneelle kuningaskunnalle.

2.    Unionin oikeuden säännöksiä, jotka koskevat Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaisesti vireille pantuja menettelyjä, sovelletaan soveltuvin osin, kun Euroopan unionin tuomioistuimelta pyydetään ratkaisua tämän sopimuksen 158 artiklan nojalla.


Unionin oikeuden säännöksiä, joissa säädetään menettelystä Euroopan unionin tuomioistuimessa, on sovellettava oikeudenkäynteihin ja ennakkoratkaisupyyntöihin, jotka on pantu vireille Euroopan unionin tuomioistuimessa tämän sopimuksen 160 artiklan mukaisesti.

3.    Asioissa, jotka on pantu Euroopan unionin tuomioistuimessa vireille tämän artiklan 1 kohdan ja tämän sopimuksen 158 ja 160 artiklan sekä Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvista alueista tehdyn pöytäkirjan 12 artiklan mukaisesti,

a)    Yhdistynyt kuningaskunta voi osallistua oikeudenkäyntiin Euroopan unionin tuomioistuimessa samalla tavoin kuin jäsenvaltiot;

b)    asianajajilla, joilla on lupa esiintyä Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa, on oikeus edustaa tai avustaa tällaisen oikeudenkäynnin asianosaisia Euroopan unionin tuomioistuimessa; tällaisissa tapauksissa näitä asianajajia on kaikin tavoin kohdeltava asianajajina, joilla on lupa esiintyä jäsenvaltion tuomioistuimissa ja jotka edustavat tai avustavat asianosaista Euroopan unionin tuomioistuimessa.


162 ARTIKLA

Euroopan komission osallistuminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa
vireillä oleviin asioihin

Euroopan komissio voi esittää Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimille kirjallisia huomautuksia näissä tuomioistuimissa vireillä olevissa, tämän sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa, jos tämän sopimuksen yhdenmukainen tulkinta ja soveltaminen sitä edellyttävät. Asianomaisen tuomioistuimen luvalla Euroopan komissio voi esittää myös suullisia huomautuksia. Euroopan komissio ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle aikomuksestaan esittää huomautuksia ennen niiden virallista esittämistä.

163 ARTIKLA

Säännöllinen vuoropuhelu ja tietojenvaihto

Tämän sopimuksen yhdenmukaista tulkintaa helpottaakseen Euroopan unionin tuomioistuin ja Yhdistyneen kuningaskunnan ylimmät tuomioistuimet käyvät tuomioistuinten riippumattomuutta täysimääräisesti kunnioittaen säännöllistä vuoropuhelua samalla tavoin kuin Euroopan unionin tuomioistuin käy vuoropuhelua jäsenvaltioiden ylimpien tuomioistuinten kanssa.


II OSASTO

INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET

164 ARTIKLA

Sekakomitea

1.    Perustetaan sekakomitea, joka muodostuu unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustajista. Sekakomitean puheenjohtajina toimivat unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta yhdessä.

2.    Sekakomitea kokoontuu unionin tai Yhdistyneen kuningaskunnan kutsusta ja joka tapauksessa vähintään kerran vuodessa. Sekakomitea vahvistaa oman kokousaikataulunsa ja asialistansa yhteisellä suostumuksella. Sekakomitean työhön on sovellettava tämän sopimuksen liitteessä VIII vahvistettua työjärjestystä.

3.    Sekakomitea vastaa tämän sopimuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta voivat saattaa sekakomitean käsiteltäväksi mitä tahansa tämän sopimuksen täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja tulkintaan liittyviä kysymyksiä.


4.    Sekakomitean tehtävänä on

a)    valvoa ja edistää tämän sopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista;

b)    päättää erityiskomiteoiden tehtävistä ja valvoa niiden työtä;

c)    etsiä sopivia keinoja ja menetelmiä ehkäistäkseen ongelmia, joita voi nousta esiin tämän sopimuksen kattamilla aloilla, tai ratkaistakseen riitoja, joita voi syntyä tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta;

d)    tarkastella kaikkia seikkoja, jotka liittyvän tämän sopimuksen piiriin kuuluviin aloihin;

e)    antaa 166 artiklassa tarkoitetut päätökset ja suositukset; ja

f)    hyväksyä tähän sopimukseen tehtävät muutokset tässä sopimuksessa määrätyissä tilanteissa.

5.    Sekakomitea voi

a)    siirtää tehtäviä erityiskomiteoille, 4 kohdan b, e ja f alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä lukuun ottamatta;


b)    perustaa muita kuin 165 artiklassa tarkoitettuja erityiskomiteoita avustamaan sekakomiteaa sen tehtävien hoitamisessa;

c)    muuttaa erityiskomiteoille osoitettuja tehtäviä ja lakkauttaa minkä tahansa näistä komiteoista;

d)    siirtymäkauden päättymistä seuraavan neljännen vuoden loppuun mennessä tehdä päätöksiä tämän sopimuksen muuttamisesta edellyttäen, että muutokset ovat tarpeen virheiden korjaamiseksi, puutteiden tai muiden epäkohtien poistamiseksi tai sellaisiin tilanteisiin puuttumiseksi, jotka eivät olleet ennakoitavissa tämän sopimuksen allekirjoitushetkellä; kyseisillä päätöksillä ei saa muuttaa tämän sopimuksen olennaisia kohtia, eikä niillä saa muuttaa tämän sopimuksen ensimmäistä, neljättä eikä kuudetta osaa;

e)    hyväksyä muutoksia liitteessä VIII vahvistettuun työjärjestykseen; ja

f)    toteuttaa muita tehtäviinsä kuuluvia toimia unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan päätösten mukaisesti.

6.    Sekakomitea laatii vuosittain kertomuksen tämän sopimuksen toiminnasta.


165 ARTIKLA

Erityiskomiteat

1.    Perustetaan seuraavat erityiskomiteat:

a)    kansalaisten oikeuksia käsittelevä komitea;

b)    muita eromääräyksiä käsittelevä komitea;

c)    Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä käsittelevä komitea;

d)    Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvia tukikohta-alueita Kyproksessa koskevan pöytäkirjan täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä käsittelevä komitea;

e)    Gibraltaria koskevan pöytäkirjan täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä käsittelevä komitea; ja

f)    rahoitusta koskevia määräyksiä käsittelevä komitea.

Erityiskomiteoiden jäseninä toimivat unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustajat.


2.    Erityiskomiteoiden työhön on sovellettava tämän sopimuksen liitteessä VIII vahvistettua työjärjestystä.

Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä tai elleivät puheenjohtajat yhdessä toisin päätä, erityiskomiteat kokoontuvat vähintään kerran vuodessa. Muita kokouksia voidaan järjestää unionin, Yhdistyneen kuningaskunnan tai sekakomitean pyynnöstä. Niiden puheenjohtajina toimivat unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustajat yhdessä. Erityiskomiteat vahvistavat oman kokousaikataulunsa ja asialistansa yhteisellä suostumuksella. Erityiskomiteat voivat laatia päätös- ja suositusluonnoksia ja toimittaa ne sekakomitean hyväksyttäväksi.

3.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta varmistavat, että niitä erityiskomiteoissa edustavilla henkilöillä on käsiteltävien kysymysten kannalta tarvittava asiantuntemus.

4.    Erityiskomiteat ilmoittavat sekakomitealle aikataulunsa ja asialistansa riittävän ajoissa ennen kokouksiaan ja raportoivat sekakomitealle kunkin kokouksensa tuloksista ja päätelmistä. Erityiskomitean perustaminen tai olemassaolo ei estä unionia tai Yhdistynyttä kuningaskuntaa saattamasta mitä tahansa asiaa suoraan sekakomitean käsiteltäväksi.


166 ARTIKLA

Päätökset ja suositukset

1.    Sekakomitealla on toimivalta hyväksyä tämän sopimuksen soveltamista varten päätöksiä kaikista kysymyksistä, joiden osalta tässä sopimuksessa niin määrätään, ja tehdä tarvittavia suosituksia unionille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle.

2.    Sekakomitean päätökset sitovat unionia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa, ja unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan on pantava nämä päätökset täytäntöön. Niillä on samat oikeusvaikutukset kuin tällä sopimuksella.

3.    Sekakomitea tekee päätöksensä ja antaa suosituksensa yhteisellä suostumuksella.


III OSASTO

RIITOJENRATKAISU

167 ARTIKLA

Yhteistyö

Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta pyrkivät aina sopimaan tämän sopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta ja kaikin tavoin yhteistyön ja neuvottelujen avulla pääsemään molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun asioissa, jotka voisivat vaikuttaa sopimuksen toimintaan.

168 ARTIKLA

Yksinoikeus

Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta turvautuvat kaikissa tämän sopimuksen osalta syntyvissä keskinäisissä riidoissaan ainoastaan tässä sopimuksessa määrättyihin menettelyihin.


169 ARTIKLA

Neuvottelut ja tiedonannot sekakomiteassa

1.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta pyrkivät ratkaisemaan tämän sopimuksen määräysten tulkintaa ja soveltamista koskevat riidat käymällä vilpittömässä mielessä neuvotteluja sekakomiteassa päästäkseen yhteisesti sovittuun ratkaisuun. Osapuolen, joka haluaa aloittaa neuvottelut, on ilmoitettava asiasta kirjallisesti sekakomitealle.

2.    Kaikki tässä osastossa tarkoitetut tiedonannot tai ilmoitukset unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä on tehtävä sekakomiteassa.

170 ARTIKLA

Välimiesmenettelyn aloittaminen

1.    Jos yhteisesti sovittuun ratkaisuun ei ole päästy kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun sekakomitealle on toimitettu kirjallinen ilmoitus 169 artiklan 1 kohdan mukaisesti, unioni tai Yhdistynyt kuningaskunta voi pyytää välimiespaneelin asettamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 160 artiklan soveltamista. Pyyntö on tehtävä kirjallisesti toiselle osapuolelle ja pysyvän välitystuomioistuimen kansainväliselle toimistolle. Pyynnössä on yksilöitävä riidan kohde, joka on tarkoitus saattaa välimiespaneelin käsiteltäväksi, ja esitettävä yhteenveto pyyntöä tukevista oikeudellisista argumenteista.


2.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta voivat sopia, että välimiespaneelin asettamista voidaan pyytää ennen 1 kohdassa määrätyn määräajan päättymistä.

171 ARTIKLA

Välimiespaneelin asettaminen

1.    Sekakomitea laatii viimeistään siirtymäkauden loppuun mennessä luettelon 25 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan välimiespaneelin jäseninä. Tätä varten unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ehdottavat kumpikin kymmentä henkilöä. Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ehdottavat lisäksi yhdessä viittä henkilöä välimiespaneelin puheenjohtajiksi. Sekakomitea varmistaa, että luettelo on aina näiden vaatimusten mukainen.

2.    Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti laadittuun luetteloon on sisällytettävä ainoastaan henkilöitä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka täyttävät omassa maassaan korkeimpien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimukset tai ovat tunnetusti päteviä lainoppineita ja joilla on unionin oikeuteen ja kansainväliseen julkisoikeuteen liittyvää erityistietämystä tai -kokemusta. Luetteloon ei saa ottaa henkilöitä, jotka ovat unionin toimielinten, jäsenvaltion hallinnon tai Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnon jäseniä, virkamiehiä tai muuta henkilöstöä.

3.    Välimiespaneeli koostuu viidestä jäsenestä.


4.    Paneeli on perustettava 5 ja 6 kohdan mukaisesti 15 päivän kuluessa 170 artiklan mukaisen pyynnön esittämisestä.

5.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta nimeävät kumpikin kaksi jäsentä 1 kohdan mukaisesti laaditussa luettelossa mainituista henkilöistä. Paneelin jäsenten on valittava puheenjohtaja yksimielisesti niiden henkilöiden joukosta, jotka unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat yhdessä nimenneet puheenjohtajiksi.

Jos paneelin jäsenet eivät pysty sopimaan puheenjohtajan valinnasta 4 kohdassa määrätyssä määräajassa, unioni tai Yhdistynyt kuningaskunta voi pyytää pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeriä valitsemaan arvalla puheenjohtajan niiden henkilöiden joukosta, joita unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat yhdessä ehdottaneet puheenjohtajiksi.

6.    Pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeri suorittaa 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun valinnan viiden päivän kuluessa 5 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä. Unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustajilla on oikeus olla läsnä valinnassa.

7.    Välimiespaneelin asettamispäivä on päivä, jona valintamenettely on saatettu päätökseen.


8.    Siinä tapauksessa, että 1 kohdassa tarkoitettua luetteloa ei ole laadittu 4 kohdassa määrätyssä määräajassa, unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta nimeävät viiden päivän kuluessa kumpikin kaksi henkilöä, jotka toimivat paneelin jäseninä. Jos henkilöitä on ehdotettu 1 kohdan mukaisesti, jäsenet on nimettävä näistä henkilöistä. Puheenjohtaja nimitetään tämän jälkeen 5 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen. Jos unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät viiden päivän kuluessa ole yhdessä ehdottaneet vähintään yhtä henkilöä puheenjohtajaksi, pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeri ehdottaa viiden päivän kuluessa unionia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa kuultuaan puheenjohtajaksi henkilöä, joka täyttää 2 kohdan vaatimukset. Jos unioni tai Yhdistynyt kuningaskunta ei viiden päivän kuluessa vastusta tätä ehdotusta, pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteerin ehdottama henkilö on nimitettävä.

9.    Jos välimiespaneelia ei onnistuta asettamaan kolmen kuukauden kuluessa 170 artiklan mukaisen pyynnön esittämisestä, pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeri nimittää, unionin tai Yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä ja näitä kuultuaan, 15 päivän kuluessa tällaisen pyynnön esittämisestä välimiespaneelin henkilöistä, jotka täyttävät tämän artiklan 2 kohdan vaatimukset.


172 ARTIKLA

Työjärjestys

Tämän osaston mukaisiin riitojenratkaisumenettelyihin on sovellettava liitteessä IX olevassa A osassa vahvistettua työjärjestystä; sekakomitean on jatkuvasti seurattava näiden riitojenratkaisumenettelyjen toimivuutta, ja sekakomitea voi muuttaa työjärjestystä.

173 ARTIKLA

Välimiespaneelimenettelyn aikataulu

1.    Välimiespaneelin on annettava ratkaisunsa tiedoksi unionille, Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja sekakomitealle 12 kuukauden kuluessa välimiespaneelin asettamispäivästä. Jos välimiespaneeli katsoo, että se ei pysty noudattamaan tätä määräaikaa, sen puheenjohtajan on ilmoitettava asiasta kirjallisesti unionille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja mainittava syyt viivästykseen sekä päivä, jona paneeli aikoo saattaa työnsä päätökseen.

2.    Unioni tai Yhdistynyt kuningaskunta voi kymmenen päivän kuluessa välimiespaneelin asettamisesta esittää perustellun pyynnön asian käsittelemisestä kiireellisenä. Tällöin välimiespaneelin on annettava päätös asian käsittelemisestä kiireellisenä 15 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Jos välimiespaneeli on päättänyt käsitellä asian kiireellisenä, sen on kaikin keinoin pyrittävä antamaan ratkaisunsa tiedoksi unionille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle kuuden kuukauden kuluessa paneelin asettamispäivästä.


174 ARTIKLA

Unionin oikeuteen liittyviä kysymyksiä koskevat riidat

1.    Jos riita-asiaan, joka on toimitettu välimiesten ratkaistavaksi tämän osaston mukaisesti, liittyy unionin oikeuteen sisältyvän käsitteen tulkintaa tai sellaisen unionin oikeuteen sisältyvän säännöksen tulkintaa, johon tässä sopimuksessa viitataan, tai kysymys siitä, onko Yhdistynyt kuningaskunta noudattanut 89 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, välimiespaneeli ei päätä tällaisista kysymyksistä. Tällaisissa tapauksissa sen on pyydettävä Euroopan unionin tuomioistuinta ratkaisemaan asia. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa tällainen ratkaisu, ja se on välimiespaneelia sitova.

Välimiespaneeli tekee ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun pyynnön kuultuaan osapuolia.


2.    Jos unioni tai Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että on tarpeen esittää 1 kohdan mukainen pyyntö, se voi esittää välimiespaneelille tätä koskevan ehdotuksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen soveltamista. Tällaisessa tapauksessa välimiespaneelin on esitettävä pyyntö 1 kohdan mukaisesti, paitsi jos esille tuotu kysymys ei koske unionin oikeuteen sisältyvän käsitteen tulkintaa tai sellaisen unionin oikeuteen sisältyvän säännöksen tulkintaa, johon tässä sopimuksessa viitataan, tai kysymystä siitä, onko Yhdistynyt kuningaskunta noudattanut 89 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan. Välimiespaneelin on perusteltava asiaa koskeva arvionsa. Kumpikin osapuoli voi kymmenen päivän kuluessa siitä, kun välimiespaneeli on esittänyt arvionsa, pyytää välimiespaneelia tarkistamaan arviotaan, ja 15 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä on järjestettävä kuuleminen, jossa osapuolet voivat esittää näkemyksensä asiasta. Välimiespaneelin on perusteltava asiaa koskeva arvionsa.

3.    Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 173 artiklassa vahvistettujen määräaikojen kuluminen keskeytyy, kunnes Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ratkaisunsa. Välimiespaneelin ei tarvitse antaa ratkaisuaan aiemmin kuin 60 päivän kuluessa päivästä, jona Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ratkaisunsa.

4.    Menettelyihin, jotka on pantu Euroopan unionin tuomioistuimessa vireille tämän artiklan mukaisesti, on sovellettava soveltuvin osin 161 artiklan 2 kohdan ensimmäistä alakohtaa ja 161 artiklan 3 kohtaa.


175 ARTIKLA

Välimiespaneelin ratkaisun noudattaminen

Välimiespaneelin ratkaisu sitoo unionia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet välimiespaneelin ratkaisun noudattamiseksi vilpittömässä mielessä ja pyrkivät sopimaan ratkaisun noudattamista koskevasta määräajasta 176 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

176 ARTIKLA

Välimiespaneelin ratkaisun noudattamista koskeva kohtuullinen määräaika

1.    Viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun välimiespaneelin ratkaisu on annettu tiedoksi unionille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle, vastaajan on siinä tapauksessa, että välimiespaneeli on päättänyt asian kantajan eduksi, ilmoitettava kantajalle, kuinka pitkän määräajan (ns. kohtuullisen määräajan) se tarvitsee ratkaisun noudattamiseen.

2.    Jos unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä on erimielisyyttä kohtuullisesta määräajasta, kantajan on 40 päivän kuluessa vastaajan 1 kohdan mukaisesti tekemästä ilmoituksesta pyydettävä kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia määrittämään kohtuullisen määräajan pituus. Tällainen pyyntö on annettava samanaikaisesti tiedoksi myös vastaajalle. Välimiespaneeli antaa 40 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä unionille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle tiedoksi ratkaisunsa kohtuullisesta määräajasta.


3.    Jos alkuperäinen välimiespaneeli ei pysty tai jotkut sen jäsenistä eivät pysty kokoontumaan uudelleen käsittelemään 2 kohdan mukaista pyyntöä, on asetettava uusi välimiespaneeli 171 artiklassa määrätyllä tavalla. Määräaika, jonka kuluessa välimiespaneelin ratkaisu on annettava tiedoksi, on 60 päivää uuden välimiespaneelin asettamispäivästä.

4.    Vastaajan on ilmoitettava kantajalle kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen kohtuullisen määräajan umpeutumista, kuinka se on edistynyt 173 artiklassa tarkoitetun välimiespaneelin ratkaisun noudattamisessa.

5.    Kohtuullista määräaikaa voidaan jatkaa unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteisellä sopimuksella.

177 ARTIKLA

Välimiespaneelin ratkaisun noudattamiseksi
toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu

1.    Vastaajan on ilmoitettava kantajalle ennen kohtuullisen määräajan päättymistä toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut välimiespaneelin ratkaisun noudattamiseksi.

2.    Jos kantaja katsoo kohtuullisen määräajan päättyessä, että vastaaja ei ole noudattanut 173 artiklassa tarkoitettua välimiespaneelin ratkaisua, kantaja voi pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia antamaan ratkaisunsa asiassa. Välimiespaneeli antaa 90 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä unionille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle tiedoksi ratkaisunsa asiassa.


3.    Jos alkuperäinen välimiespaneeli ei pysty tai jotkut sen jäsenistä eivät pysty kokoontumaan uudelleen käsittelemään 2 kohdan mukaista pyyntöä, on asetettava uusi välimiespaneeli 171 artiklassa määrätyllä tavalla. Määräaika, jonka kuluessa välimiespaneelin ratkaisu on annettava tiedoksi, on 60 päivää uuden välimiespaneelin asettamispäivästä.

4.    Jos 2 kohdan mukaisesti välimiespaneelin käsiteltäväksi saatetussa asiassa tulee esiin kysymys unionin oikeuteen sisältyvän käsitteen tulkinnasta tai sellaisen unionin oikeuteen sisältyvän säännöksen tulkinnasta, johon tässä sopimuksessa viitataan, on sovellettava 174 artiklaa soveltuvin osin.

178 ARTIKLA

Välimiespaneelin ratkaisun noudattamatta jättämiseen liittyvät
väliaikaiset korjaavat toimenpiteet

1.    Jos välimiespaneeli päättää 177 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että vastaaja ei ole noudattanut 173 artiklassa tarkoitettua välimiespaneelin ratkaisua, se voi kantajan pyynnöstä määrätä kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon maksettavaksi kantajalle. Määrittäessään kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon määrää välimiespaneelin on otettava huomioon välimiespaneelin ratkaisun noudattamatta jättämisen samoin kuin riita-asian taustalla olevan velvoitteen rikkomisen vakavuus ja kesto.


2.    Jos yhden kuukauden kuluttua siitä, kun 1 kohdassa tarkoitettu välimiespaneelin ratkaisu on annettu, vastaaja ei ole maksanut sille määrättyä kiinteämääräistä hyvitystä tai uhkasakkoa, tai jos kuuden kuukauden kuluttua 177 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta välimiespaneelin ratkaisusta vastaaja ei ole noudattanut 173 artiklassa tarkoitettua välimiespaneelin ratkaisua, kantajalla on oikeus asiasta vastaajalle ilmoitettuaan keskeyttää sellaiset velvoitteensa, jotka perustuvat

a)    tämän sopimuksen mihin tahansa määräyksiin, lukuun ottamatta toisen osan määräyksiä; tai

b)    minkä tahansa muun unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen sopimuksen osiin kyseisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

Ilmoituksessa on täsmennettävä määräykset, joiden noudattamisen kantaja aikoo keskeyttää. Ennen kuin kantaja päättää keskeyttää b alakohdassa tarkoitetun sopimuksen osien noudattamisen, sen on ensin harkittava, olisiko tämän sopimuksen velvoitteiden keskeyttäminen a alakohdan mukaisesti asianmukainen vastatoimenpide rikkomiseen. Keskeyttämisen on oltava oikeassa suhteessa velvoitteiden rikkomiseen, ja siinä otettava huomioon rikkomisen vakavuus sekä rikkomisen kohteena olevat oikeudet, ja jos keskeytys perustuu siihen, että vastaaja ei edelleenkään noudata 173 artiklassa tarkoitettua välimiespaneelin ratkaisua, se, onko vastaajalle määrätty uhkasakko ja onko vastaaja maksanut sen vai onko se edelleen maksamatta.

Kantaja voi panna keskeytyksen täytäntöön milloin tahansa sen jälkeen kun vähintään kymmenen päivää on kulunut ilmoituksesta, ellei vastaaja ole pyytänyt välimiesmenettelyn aloittamista 3 kohdan mukaisesti.


3.    Jos vastaaja katsoo, että 2 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa vahvistetun keskeyttämisen laajuus ei ole oikeasuhteinen, se voi pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia antamaan ratkaisunsa asiassa. Tällaisesta pyynnöstä on annettava kantajalle tieto ennen 2 kohdassa tarkoitetun kymmenen päivän määräajan päättymistä. Välimiespaneeli antaa 60 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä unionille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle tiedoksi ratkaisunsa asiassa. Velvoitteita ei saa keskeyttää ennen kuin välimiespaneeli on antanut tiedoksi ratkaisunsa, ja keskeytyksen on oltava yhdenmukainen välimiespaneelin ratkaisun kanssa.

4.    Jos alkuperäinen välimiespaneeli ei pysty tai jotkut sen jäsenistä eivät pysty kokoontumaan uudelleen käsittelemään 2 kohdan mukaista pyyntöä, on asetettava uusi välimiespaneeli 171 artiklassa määrätyllä tavalla. Tällaisissa tapauksissa määräaika, jonka kuluessa välimiespaneelin ratkaisu on annettava tiedoksi, on 90 päivää uuden välimiespaneelin asettamispäivästä.

5.    Velvoitteiden keskeyttäminen on väliaikaista, ja sitä sovelletaan ainoastaan, kunnes tämän sopimuksen määräysten kanssa ristiriidassa olevaksi katsottu toimenpide peruutetaan tai sitä muutetaan ja näin palataan tämän sopimuksen määräysten noudattamiseen tai kunnes unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat sopineet muulla tavoin riidan ratkaisemisesta.


179 ARTIKLA

Väliaikaisten korjaavien toimenpiteiden jälkeen
toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu

1.    Jos kantaja on keskeyttänyt 178 artiklan mukaisesti velvoitteensa tai jos välimiespaneeli on määrännyt vastaajalle uhkasakon 178 artiklan 1 kohdan mukaisesti, vastaajan on ilmoitettava kantajalle kaikista toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut noudattaakseen välimiespaneelin ratkaisua, samoin kuin esittämästään pyynnöstä, jonka mukaan kantajan velvoitteiden keskeyttäminen tai uhkasakon soveltaminen olisi lopetettava.

2.    Jos unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät 45 päivän kuluessa vastaajan ilmoituksesta pääse sopimukseen siitä, onko vastaajan toiminta ilmoitettujen toimenpiteiden myötä tämän sopimuksen määräysten mukaista, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia antamaan ratkaisunsa asiassa. Tällainen pyyntö on annettava samanaikaisesti tiedoksi myös vastaajalle. Välimiespaneeli antaa 75 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä unionille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle sekä sekakomitealle tiedoksi ratkaisunsa asiassa.

Jos välimiespaneeli päättää, että vastaajan toiminta on muuttunut tämän sopimuksen mukaiseksi tai jos kantaja ei ole 45 päivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta pyytänyt alkuperäistä välimiespaneelia antamaan ratkaisuaan asiassa,

a)    velvoitteiden keskeyttäminen on lopetettava 15 päivän kuluessa joko välimiespaneelin ratkaisusta tai 45 päivän määräajan päättymisestä;


b)    uhkasakon soveltaminen on lopetettava sitä päivää seuraavana päivänä, jona välimiespaneelin ratkaisu on annettu tai 45 päivän määräaika on päättynyt.

3.    Jos alkuperäinen välimiespaneeli ei pysty tai jotkut sen jäsenistä eivät pysty kokoontumaan uudelleen käsittelemään 2 kohdan mukaista pyyntöä, on asetettava uusi välimiespaneeli 171 artiklassa määrätyllä tavalla. Tässä tapauksessa määräaika, jonka kuluessa välimiespaneelin ratkaisu on annettava tiedoksi, on 90 päivää uuden välimiespaneelin asettamispäivästä.

4.    Jos 2 kohdan mukaisesti välimiespaneelin käsiteltäväksi saatetussa asiassa tulee esiin kysymys unionin oikeuteen sisältyvän käsitteen tulkinnasta tai sellaisen unionin oikeuteen sisältyvän säännöksen tulkinnasta, johon tässä sopimuksessa viitataan, on sovellettava 174 artiklaa soveltuvin osin.

180 ARTIKLA

Välimiespaneelin päätökset ja ratkaisut

1.    Välimiespaneelin on kaikin keinoin pyrittävä tekemään päätöksensä yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei kuitenkaan päästä, käsiteltävänä olevasta asiasta on päätettävä äänten enemmistöllä. Välimiespaneelin jäsenten eriäviä mielipiteitä ei kuitenkaan milloinkaan julkaista.


2.    Välimiespaneelin ratkaisu sitoo unionia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Päätöksessä on esitettävä tosiseikkoja koskevat havainnot, tämän sopimuksen asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä havaintojen ja päätelmien perustelut. Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta julkaisevat välimiespaneelin ratkaisut ja päätökset kokonaisuudessaan, ellei tarpeesta suojata luottamuksellisia tietoja muuta johdu.

181 ARTIKLA

Välimiespaneelin jäsenet

1.    Välimiespaneelin jäsenten on oltava riippumattomia, heidän on toimittava yksilöinä eivätkä he saa ottaa ohjeita miltään organisaatiolta tai hallitukselta; heidän on noudatettava tämän sopimuksen liitteessä IX olevassa B osassa vahvistettuja käytännesääntöjä. Sekakomitea voi muuttaa kyseisiä käytännesääntöjä.

2.    Välimiespaneelin jäsenet nauttivat välimiespaneelin asettamisesta lähtien lainkäytöllistä koskemattomuutta unionissa ja Yhdistyneen kuningaskunnassa niiden toimiensa osalta, jotka koskevat kyseiseen välimiespaneeliin liittyviä tehtäviä.


IV OSASTO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

182 ARTIKLA

Pöytäkirjat ja liitteet

Irlantia/Pohjois-Irlantia koskeva pöytäkirja, Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvia tukikohta-alueita Kyproksessa koskeva pöytäkirja, Gibraltaria koskeva pöytäkirja ja liitteet I–IX ovat tämän sopimuksen erottamaton osa.

183 ARTIKLA

Todistusvoimaiset tekstit ja tallettaja

Tämä sopimus laaditaan yhtenä kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.

Neuvoston pääsihteeri on tämän sopimuksen tallettaja.


184 ARTIKLA

Tulevaa suhdetta koskevat neuvottelut

Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta pyrkivät parhaansa mukaan ja vilpittömässä mielessä sekä toistensa oikeusjärjestyksiä täysin kunnioittaen käymään nopeasti tarvittavat neuvottelut sopimuksista, jotka koskevat osapuolten tulevaa suhdetta ja joita tarkoitetaan 25 päivänä marraskuuta 2018 päivätyssä poliittisessa julistuksessa, sekä toteuttamaan asianmukaiset menettelyt kyseisten sopimusten ratifioimiseksi ja tekemiseksi ja näin varmistamaan, että kyseisiä sopimuksia sovelletaan mahdollisuuksien mukaan siirtymäkauden päättymisestä alkaen.

185 ARTIKLA

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä sopimus tulee voimaan seuraavista päivistä aikaisempana:

a) päivä, joka seuraa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa määrätyn, Eurooppa-neuvoston yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa pidentämän määräajan päättymistä, edellyttäen, että tämän sopimuksen tallettaja on ennen kyseistä päivämäärää saanut unionilta ja Yhdistyneeltä kuningaskunnalta kirjalliset ilmoitukset tarvittavien sisäisten menettelyjen saattamisesta päätökseen;

b) sen kuukauden ensimmäinen päivä, joka seuraa viimeisen a alakohdassa tarkoitetun kirjallisen ilmoituksen saapumista tämän sopimuksen tallettajalle.

Jos tämän sopimuksen tallettaja ei ole ennen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa määrätyn, Eurooppa-neuvoston yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa pidentämän määräajan päättymistä saanut a alakohdassa tarkoitettuja kirjallisia ilmoituksia, tämä sopimus ei voi tulla voimaan.


Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua kirjallista ilmoitusta tehdessään unioni voi sellaisen jäsenvaltion osalta, joka on esittänyt kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön perusperiaatteisiin liittyviä perusteluita, antaa julistuksen, jonka mukaan paitsi että kyseisellä jäsenvaltiolla on puitepäätöksessä 2002/584/YOS tarkoitetut perusteet kieltäytyä panemasta eurooppalaista pidätysmääräystä täytäntöön, kyseisen jäsenvaltion täytäntöönpanosta vastaavat oikeusviranomaiset voivat siirtymäkauden aikana kieltäytyä luovuttamasta kansalaisiaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla. Tällaisessa tapauksessa Yhdistynyt kuningaskunta voi viimeistään yhden kuukauden kuluttua unionin julistuksen vastaanottamisesta antaa julistuksen, jonka mukaan se ei luovuta omia kansalaisiaan kyseiseen jäsenvaltioon.

Toista ja kolmatta osaa, lukuun ottamatta 19 artiklaa, 34 artiklan 1 kohtaa, 44 artiklaa ja 96 artiklan 1 kohtaa, samoin kuin kuudennen osan I osastoa ja 169–181 artiklaa on sovellettava siirtymäkauden päättymisestä alkaen.

Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevaa pöytäkirjaa sovelletaan siirtymäkauden päättymisestä alkaen, lukuun ottamatta seuraavia kyseisen pöytäkirjan määräyksiä, joita sovelletaan tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen:

   1, 2 ja 3 artikla;

   6 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan viimeinen virke, neljäs alakohta, viidennen alakohdan viimeinen virke ja kuudes alakohta;

   6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen virke;


   12 artiklan 2 kohdan viimeinen virke;

   14 artiklan 3 kohta;

   16 artikla;

   17 artiklan 1–4 ja 6 kohta;

   21 artikla;

   liitteessä 2 olevan 4 artiklan 3 kohdan kolmas virke ja 5 artiklan 2 kohta;

   liitteessä 3 olevan 4 artiklan 1 kohdan toinen virke, 8 artiklan 1 kohta ja 13 artiklan toisen kohdan ensimmäinen virke;

   liitteessä 4 olevan 1 artiklan 4 kohta ja 2 artiklan 3 kohta, 7 artiklan 2 kohdan viimeinen virke ja 8 artiklan ensimmäinen kohta; ja

   liitteen 9 ensimmäinen kohta.


Pöytäkirjaa Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvista tukikohta-alueista Kyproksessa, lukuun ottamatta sen 11 artiklaa, on sovellettava siirtymäkauden päättymisestä alkaen.

Gibraltaria koskevan pöytäkirjan soveltaminen, lukuun ottamatta pöytäkirjan 1 artiklaa, lakkaa siirtymäkauden päättyessä.

Tehty …

PÖYTÄKIRJAT

IRLANTIA/POHJOIS-IRLANTIA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA

Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta, jotka

OTTAVAT HUOMIOON Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan historialliset siteet ja niiden kahdenvälisen suhteen pysyvän luonteen,

MUISTUTTAVAT, että Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista on Irlannin saarelle huomattava ja ainutlaatuinen haaste, ja vahvistavat, että rauhanprosessin saavutusten, etujen ja sitoumusten tukeminen on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää rauhan, vakauden ja sovinnon säilyttämiseksi Irlannin saarella,

TUNNUSTAVAT, että Irlannin saaren ainutlaatuisten olosuhteiden vuoksi on tarpeen löytää ainutlaatuinen ratkaisu, jonka avulla voidaan turvata Yhdistyneen kuningaskunnan hallittu ero unionista,

MUISTUTTAVAT, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklaan perustuvan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroa Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen, jäljempänä ’erosopimus’, tarkoituksena ei ole pysyvän tulevan suhteen luominen unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välille,

MUISTUTTAVAT, että unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan tarkoituksena on korvata Pohjois-Irlantia koskeva varajärjestely myöhemmin tehtävällä sopimuksella, jossa otetaan käyttöön vaihtoehtoisia järjestelyjä sen varmistamiseksi, että Irlannin saarella voidaan pysyvästi välttää tiukka rajavalvonta,


OTTAVAT HUOMIOON unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteisen tavoitteen muodostaa läheinen tuleva suhde, jonka yhteydessä luodaan kunnianhimoiset tullijärjestelyt tässä pöytäkirjassa vahvistetun yhteisen tullialueen pohjalta osapuolten oikeusjärjestyksiä täysimääräisesti kunnioittaen,

VAHVISTAVAT, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin hallitusten ja monenvälisten neuvottelujen muiden osanottajien välillä 10 päivänä huhtikuuta 1998 tehtyä pitkänperjantain sopimusta eli Belfastin sopimusta, jäljempänä ’vuoden 1998 sopimus’, joka on liitetty samana päivänä tehtyyn Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin väliseen sopimukseen, jäljempänä ’Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin välinen sopimus’, sekä sen täytäntöönpanosta myöhemmin tehtyjä sopimuksia ja järjestelyjä, olisi suojeltava kaikilta osin,

TUNNUSTAVAT, että yhteistyö Pohjois-Irlannin ja Irlannin välillä on keskeinen osa vuoden 1998 sopimusta ja olennaisen tärkeä sovinnon saavuttamiseksi ja suhteiden normalisoimiseksi Irlannin saarella, ja muistuttavat Pohjois-Irlannin täytäntöönpanoelimen, Pohjois-Irlannin edustajakokouksen sekä pohjoisen ja etelän välisen ministerineuvoston rooleista ja tehtävistä ja niitä koskevista suojatoimista (mukaan lukien molempia yhteisöjä koskevat määräykset), sellaisina kuin ne on vahvistettu vuoden 1998 sopimuksessa,

HUOMAUTTAVAT, että unioni on luonut tukikehyksen oikeuksia, suojakeinoja ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeville vuoden 1998 sopimuksen määräyksille,

TUNNUSTAVAT, että Irlannin kansalaiset voivat Pohjois-Irlannissa myös vastaisuudessa nauttia unionin kansalaisuuteen liittyvistä oikeuksista, mahdollisuuksista ja eduista ja käyttää niitä ja että tässä pöytäkirjassa olisi kunnioitettava näitä oikeuksia, mahdollisuuksia ja unionin kansalaisuuteen liittyvää identiteettiä ja oltava rajoittamatta niitä niiden Pohjois-Irlannin asukkaiden osalta, jotka päättävät käyttää oikeuttaan Irlannin kansalaisuuteen, sellaisena kuin se määritellään Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin välisen sopimuksen liitteessä 2 ”Julistus kansalaisuutta koskevista 1 artiklan vi kohdan määräyksistä”,


MUISTUTTAVAT Yhdistyneen kuningaskunnan sitoumuksesta suojella pohjoisen ja etelän välistä yhteistyötä ja sen antamasta vakuutuksesta välttää tiukkaa rajavalvontaa, johon sisältyy fyysinen infrastruktuuri tai rajatarkastukset ja -valvonta, ja toteavat, että nämä kattavat vaatimukset on otettava huomioon kaikissa tulevissa järjestelyissä,

HUOMAUTTAVAT, että mitkään tämän pöytäkirjan määräykset eivät estä Yhdistynyttä kuningaskuntaa varmistamasta Pohjois-Irlannista tulevien tavaroiden esteetöntä pääsyä muualle Yhdistyneen kuningaskunnan sisämarkkinoille,

KOROSTAVAT, että unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteisenä tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan välttää tarkastukset Pohjois-Irlannin satamissa ja lentoasemilla sovellettavan lainsäädännön mukaisesti ja toistensa sääntelyjärjestelmät ja niiden täytäntöönpano huomioon ottaen,

MUISTUTTAVAT, että Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen neuvottelijoiden 8 päivänä joulukuuta 2017 antamassa yhteisessä raportissa, joka koskee Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta erosta Euroopan unionista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan nojalla käytävien neuvottelujen ensimmäisen vaiheen edistymistä, esitetään kolme eri skenaariota pohjoisen ja etelän välisen yhteistyön suojaamiseksi ja tiukan rajavalvonnan välttämiseksi, mutta että tämä pöytäkirja perustuu kolmanteen skenaarioon, jossa noudatettavat säännöt ovat täysin yhdenmukaiset niiden unionin sisämarkkinoita ja tulliliittoa koskevien sääntöjen kanssa, jotka nyt tai tulevaisuudessa tukevat pohjoisen ja etelän välistä yhteistyötä, koko saaren taloutta ja vuoden 1998 sopimuksen suojelua, ja että sitä sovelletaan siihen asti, että sovitaan jonkin toisen skenaarion toteuttamisesta vaihtoehtoisen järjestelyn pohjalta,

HUOMAUTTAVAT, että erosopimuksen 132 artiklan mukaan siirtymäkautta voidaan pidentää yhteisellä suostumuksella,


MUISTUTTAVAT, että unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan toteuttaman kartoituksen mukaan pohjoisen ja etelän välinen yhteistyö perustuu merkittävässä määrin unionin yhteiseen oikeudelliseen ja poliittiseen kehykseen,

HUOMAUTTAVAT, että Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista aiheuttaa tästä syystä huomattavia haasteita pohjoisen ja etelän välisen yhteistyön ylläpitämiselle ja kehittämiselle,

MUISTUTTAVAT, että Yhdistynyt kuningaskunta on edelleen sitoutunut suojelemaan ja tukemaan pohjoisen ja etelän sekä idän ja lännen välisen yhteistyön jatkumista kaikissa poliittisissa, taloudellisissa, turvallisuuteen liittyvissä, sosiaalisissa ja maataloutta koskevissa yhteyksissä ja yhteistyökehyksissä, pohjoisen ja etelän välisen yhteistyön täytäntöönpanosta vastaavien elinten toiminnan jatkuminen mukaan lukien,

TUNNUSTAVAT, että tämä pöytäkirja on pantava täytäntöön niin, että voidaan pitää yllä edellytyksiä pohjoisen ja etelän välisen yhteistyön jatkumiselle, mukaan lukien mahdolliset uudet järjestelyt vuoden 1998 sopimuksen mukaisesti,

MUISTUTTAVAT, että unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat sitoutuneet pohjoisen ja etelän PEACE- ja INTERREG-rahoitusohjelmiin nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa ja nykyisten rahoitusosuuksien säilyttämiseen tulevan ohjelman puitteissa,

VAHVISTAVAT, että Yhdistynyt kuningaskunta on sitoutunut helpottamaan sitä, että tavarat kulkevat tehokkaasti ja ilman aiheetonta viivytystä sen alueen kautta Irlannista toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan ja päinvastoin,


PYRKIVÄT MÄÄRÄTIETOISESTI siihen, että tämän pöytäkirjan soveltaminen vaikuttaisi mahdollisimman vähän yhteisöjen jokapäiväiseen elämään sekä Irlannissa että Pohjois-Irlannissa,

OTTAVAT HUOMIOON, että Irlannille unionin sisämarkkinoiden ja tulliliiton puitteissa kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia on kunnioitettava kaikilta osin,

OVAT SOPINEET seuraavista erosopimukseen liitettävistä määräyksistä:


1 ARTIKLA

Tavoitteet ja suhde myöhemmin tehtävään sopimukseen

1.    Tämä pöytäkirja ei vaikuta vuoden 1998 sopimuksen määräyksiin, jotka koskevat Pohjois-Irlannin perustuslaillista asemaa ja suostumusperiaatetta, jonka mukaan tätä asemaa voidaan muuttaa ainoastaan alueen kansalaisten enemmistön suostumuksella.

2.    Tässä pöytäkirjassa kunnioitetaan Yhdistyneen kuningaskunnan keskeisiä valtiollisia tehtäviä ja alueellista koskemattomuutta.

3.    Tässä pöytäkirjassa esitetään Irlannin saaren ainutlaatuisten olosuhteiden edellyttämät järjestelyt, jotta voidaan säilyttää edellytykset pohjoisen ja etelän välisen yhteistyön jatkumiselle, välttää tiukka rajavalvonta ja suojata vuoden 1998 sopimusta kaikilta osin.

4.    Erosopimuksen tarkoituksena ei ole pysyvän suhteen luominen unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välille. Sen vuoksi tämän pöytäkirjan määräyksiä on tarkoitus soveltaa vain väliaikaisesti, ottaen huomioon 2 artiklan 1 kohdassa esitetyt unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan sitoumukset. Tämän pöytäkirjan määräyksiä on sovellettava siihen asti, että ne osittain tai kokonaan korvataan myöhemmin tehtävällä sopimuksella.


2 ARTIKLA

Myöhemmin tehtävä sopimus

1.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta pyrkivät parhaansa mukaan tekemään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 sopimuksen, jolla tämä pöytäkirja korvataan osittain tai kokonaan.

2.    Unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä myöhemmin tehtävässä sopimuksessa on mainittava, mitkä tämän pöytäkirjan osat sillä korvataan. Kun unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä myöhemmin tehtävää sopimusta ryhdytään soveltamaan erosopimuksen voimaantulon jälkeen, tätä pöytäkirjaa ei sovelleta tai sen soveltaminen lakkaa tapauksen mukaan joko osittain tai kokonaan tällaisen myöhemmin tehtävän sopimuksen soveltamispäivästä alkaen ja niiden mainitussa sopimuksessa olevien määräysten mukaisesti, joissa esitetään sopimuksen tätä pöytäkirjaa koskevat oikeusvaikutukset, sen estämättä, mitä 20 artiklassa määrätään.

3 ARTIKLA

Siirtymäkauden pidentäminen

Yhdistynyt kuningaskunta voi, ottaen huomioon etenemisen kohti tämän pöytäkirjan 1 artiklan 4 kohdassa ja 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tekemistä, milloin tahansa ennen 1 päivää heinäkuuta 2020 pyytää erosopimuksen 126 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden pidentämistä. Jos Yhdistynyt kuningaskunta esittää tällaisen pyynnön, siirtymäkautta voidaan pidentää erosopimuksen 132 artiklan mukaisesti.


4 ARTIKLA

Yksilöiden oikeudet

1.    Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava, että sen ero unionista ei heikennä oikeuksia, suojakeinoja ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevassa vuoden 1998 sopimuksen osassa vahvistettuja oikeuksia, suojakeinoja tai mahdollisuuksia, myös syrjinnän vastaisen suojelun alalla, sellaisena kuin ne vahvistetaan tämän pöytäkirjan liitteessä 1 luetelluissa unionin oikeuden säännöksissä, ja että se panee tämän kohdan täytäntöön asianmukaisten mekanismien avulla.

2.    Yhdistyneen kuningaskunnan on myös vastaisuudessa helpotettava vuoden 1998 sopimuksen nojalla perustettujen instituutioiden ja elinten, kuten Pohjois-Irlannin ihmisoikeuskomission, Pohjois-Irlannin tasa-arvokomission ja Pohjois-Irlannin ja Irlannin ihmisoikeuskomissioiden edustajien sekakomitean, työtä ihmisoikeuksien ja tasa-arvoa koskevien vaatimusten ylläpitämisessä.

5 ARTIKLA

Yhteinen matkustusalue

1.    Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti voivat jatkaa keskinäisiä järjestelyjä, jotka liittyvät henkilöiden liikkumiseen niiden alueiden välillä, jäljempänä ’yhteinen matkustusalue’, kunnioittaen samalla täysimääräisesti luonnollisille henkilöille unionin oikeudessa annettuja oikeuksia.


2.    Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava, että yhteisen matkustusalueen ja siihen liittyvien oikeuksien ja erioikeuksien soveltamista voidaan jatkaa ilman, että tämä vaikuttaa unionin oikeuteen perustuviin Irlannin velvollisuuksiin, erityisesti suhteessa unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuteen liikkua vapaasti Irlantiin ja Irlannista sekä Irlannissa, näiden kansalaisuudesta riippumatta.

6 ARTIKLA

Yhteinen tullialue, tavaroiden liikkuminen

1.    Perustetaan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välille yhteinen tullialue, jäljempänä ’yhteinen tullialue’, siihen asti, että tulevaa suhdetta ryhdytään soveltamaan. Näin Pohjois-Irlanti kuuluu samaan tullialueeseen kuin Iso-Britannia.

Yhteinen tullialue käsittää seuraavat alueet:

a)    unionin tullialue Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 174 4 artiklassa esitetyn määritelmän mukaisesti; ja

b)    Yhdistyneen kuningaskunnan tullialue.


Tämän pöytäkirjan liitteessä 2 esitettyjä sääntöjä sovelletaan kaikkeen tavarakauppaan toisessa alakohdassa tarkoitettujen alueiden välillä sekä, jos niin määrätään, yhteisen tullialueen ja kolmansien maiden välillä. Jotta voitaisiin varmistaa tämän kohdan asianmukaisen toiminnan edellyttämien tasapuolisten toimintaedellytysten säilyminen, sovelletaan tämän pöytäkirjan liitteessä 4 olevia määräyksiä. Sekakomitea voi tarvittaessa muuttaa liitettä 4 vahvistaakseen näille tasapuolisille toimintaedellytyksille tiukemmat vaatimukset.

Sekakomitea hyväksyy tämän kohdan soveltamista varten ennen 1 päivää heinäkuuta 2020 yksityiskohtaiset säännöt yhteisen tullialueen kahden osan välistä tavarakauppaa varten. Jos tällaista päätöstä ei hyväksytä ennen 1 päivää heinäkuuta 2020, sovelletaan tämän pöytäkirjan liitettä 3.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 175 liitteessä I tarkoitettuihin kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin, jäljempänä ’kalastus- ja vesiviljelytuotteet’, ei kolmannesta alakohdasta poiketen sovelleta tämän pöytäkirjan liitteissä 2 ja 4 vahvistettuja sääntöjä eikä tämän kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitettuja sääntöjä, paitsi jos unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä sovelletaan aluevesille pääsyä ja kalastusmahdollisuuksia koskevaa sopimusta. Erosopimuksen 184 artiklan mukaisesti unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta pyrkivät parhaansa mukaan tekemään ja ratifioimaan tällaisen sopimuksen ennen 1 päivää heinäkuuta 2020.



Sekakomitea voi hyväksyä päätöksiä, joilla muutetaan tämän pöytäkirjan liitettä 3, jos muutokset ovat tarpeen tämän kohdan asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Tällaisilla päätöksillä ei voida muuttaa tämän pöytäkirjan tai erosopimuksen keskeisiä määräyksiä.

Toinen alakohta ei vaikuta niihin erityisjärjestelyihin, joista määrätään Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvia tukikohta-alueita Kyproksessa koskevassa pöytäkirjassa.

2.    Asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 2 kohdassa määriteltyä lainsäädäntöä on sovellettava Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta (Yhdistyneen kuningaskunnan aluevesiä lukuun ottamatta). Sekakomitea määrittää kuitenkin myös ne määriä koskevat edellytykset, joiden mukaisesti tietyt kalastus- ja vesiviljelytuotteet, jotka tuodaan asetuksen (EU) N:o 952/2013 4 artiklassa määritellylle unionin tullialueelle Yhdistyneen kuningaskunnan lipun alla purjehtivilla aluksilla, joiden rekisteröintisatama on Pohjois-Irlannissa, vapautetaan tulleista.

Tämän pöytäkirjan liitteessä 5 lueteltuja unionin oikeuden säännöksiä sovelletaan mainitussa liitteessä säädetyin edellytyksin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 30 ja 110 artiklaa sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta. Kielletään tuonnin ja viennin määrälliset rajoitukset unionin ja Pohjois-Irlannin välillä.


7 ARTIKLA

Yhdistyneen kuningaskunnan sisämarkkinoiden suojaaminen

1.    Mitkään tämän pöytäkirjan määräykset eivät estä Yhdistynyttä kuningaskuntaa varmistamasta Pohjois-Irlannista tulevien tavaroiden esteetöntä pääsyä muualle Yhdistyneen kuningaskunnan sisämarkkinoille. Tämän pöytäkirjan nojalla sovellettavaksi tulevia unionin oikeuden säännöksiä, jotka estävät tai rajoittavat tavaroiden vientiä, on sovellettava 6 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen alueiden väliseen tavarakauppaan ainoastaan siltä osin kuin se on ehdottoman välttämätöntä unionin kansainvälisten velvoitteiden nojalla. Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava niiden kansainvälisten vaatimusten ja sitoumusten täysimääräinen noudattaminen, joilla on merkitystä tavaroiden vientiä unionista kolmansiin maihin koskevien, unionin oikeudessa säädettyjen kieltojen ja rajoitusten kannalta.

2.    Koska Pohjois-Irlanti on erottamaton osa Yhdistyneen kuningaskunnan sisämarkkinoita, unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta pyrkivät parhaansa mukaan helpottamaan kauppaa sen Yhdistyneen kuningaskunnan alueen osan, johon asetusta (EU) N:o 952/2013 sovelletaan tämän pöytäkirjan 6 artiklan 2 kohdan nojalla, ja muiden Yhdistyneen kuningaskunnan alueen osien välillä, sovellettavan lainsäädännön mukaisesti ja toistensa sääntelyjärjestelmät ja niiden täytäntöönpano huomioon ottaen. Sekakomitea seuraa jatkuvasti tämän kohdan soveltamista ja hyväksyy tarvittaessa suosituksia, joiden avulla voidaan mahdollisuuksien mukaan välttää tarkastukset Pohjois-Irlannin satamissa ja lentoasemilla.


3.    Mitkään tämän pöytäkirjan määräykset eivät estä sitä, että Pohjois-Irlannista peräisin oleva tuote esitetään Yhdistyneestä kuningaskunnasta peräisin olevana, kun se saatetaan markkinoille Isossa-Britanniassa.

4.    Mitkään tämän pöytäkirjan määräykset eivät vaikuta Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöön, jolla säännellään sellaisten Pohjois-Irlannista peräisin olevien tavaroiden markkinoille saattamista muissa Yhdistyneen kuningaskunnan osissa, jotka ovat tämän pöytäkirjan liitteessä 5 tarkoitettuihin unionin oikeuden säännöksiin perustuvien teknisten määräysten, arviointien, rekisteröintien, todistusten, hyväksyntöjen tai lupien mukaisia tai joille on myönnetty jokin niistä.

8 ARTIKLA

Tekniset määräykset, arvioinnit, rekisteröinnit, todistukset, hyväksynnät ja luvat

1.    Tämän pöytäkirjan liitteessä 5 tarkoitettujen unionin oikeuden säännösten soveltamista rajoittamatta tavaroiden Pohjois-Irlannin markkinoille saattamisen lainmukaisuutta säännellään Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaisesti sekä unionista tuotujen tavaroiden osalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 34 ja 36 artiklan mukaisesti.

2.    Kun tämän pöytäkirjan nojalla sovellettavaksi tulevissa unionin oikeuden säännöksissä säädetään jäsenvaltion tai sitä koskevan lyhenteen ilmoittamisesta merkkien, merkintöjen tai tunnisteiden avulla tai millä tahansa muulla tavalla, Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitetaan Pohjois-Irlannin osalta tunnuksella ”UK(NI)” tai ”United Kingdom (Northern Ireland)”. Kun tämän pöytäkirjan nojalla sovellettavaksi tulevissa unionin oikeuden säännöksissä säädetään vastaavan tiedon ilmoittamisesta numerokoodin avulla, Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitetaan Pohjois-Irlannin osalta erillisellä numerokoodilla.


3.    Kun on kyse toisen jäsenvaltion viranomaisten tai toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen elimen antamien tai toteuttamien teknisten määräysten, arviointien, rekisteröintien, todistusten, hyväksyntöjen ja lupien tunnustamisesta, tämän pöytäkirjan nojalla sovellettavaksi tulevissa unionin oikeuden säännöksissä olevia viittauksia jäsenvaltioihin ei tämän pöytäkirjan 15 artiklan 1 kohdasta ja erosopimuksen 7 artiklasta poiketen pidetä viittauksina Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Pohjois-Irlannin osalta, kun nämä tekniset määräykset, arvioinnit, rekisteröinnit, todistukset, hyväksynnät ja luvat ovat Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneiden elinten antamia tai toteuttamia.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta sellaisten Pohjois-Irlannissa sijaitsevien laitosalueiden, laitteistojen ja tilojen rekisteröinteihin, todistuksiin, hyväksyntöihin ja lupiin, jotka ovat Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten viranomaisten antamia tai toteuttamia, jos tällainen rekisteröinti, todistus, hyväksyntä tai lupa voi edellyttää kyseisten laitosalueiden, laitteistojen ja tilojen tarkastamista.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta eläinlääkäritodistuksiin eikä kasvien lisäysaineiston virallisiin etiketteihin, jotka vaaditaan tämän pöytäkirjan nojalla sovellettavan unionin oikeuden säännöksissä.

Ensimmäinen alakohta ei vaikuta sellaisten arvioiden, rekisteröintien, todistusten, hyväksyntöjen ja lupien pätevyyteen Pohjois-Irlannissa, joita Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaiset viranomaiset tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneet elimet ovat antaneet tai toteuttaneet tämän pöytäkirjan nojalla sovellettavaksi tulevan unionin oikeuden säännösten nojalla. Kaikkiin sellaisiin merkintöihin, logoihin tai muihin vastaaviin tämän pöytäkirjan nojalla sovellettavaksi tulevan unionin oikeuden säännöksissä edellytettyihin merkkeihin tehtävissä vaatimustenmukaisuusmerkinnöissä, joita talouden toimijat kiinnittävät tavaroihin Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten viranomaisten tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneiden elinten antamien arviointien, rekisteröintien, todistusten, hyväksyntöjen tai lupien perusteella, on oltava maininta ”UK(NI)”.


Yhdistynyt kuningaskunta Pohjois-Irlannin osalta ei saa aloittaa tämän pöytäkirjan nojalla sovellettavaksi tulevan unionin oikeuden säännöksissä tarkoitettuja vastustamis-, suoja- tai välimiesmenettelyjä siltä osin kuin nämä menettelyt koskevat jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tai jäsenvaltioihin sijoittautuneiden elinten antamia tai toteuttamia teknisiä määräyksiä, standardeja, arviointeja, rekisteröintejä, todistuksia, hyväksyntöjä ja lupia.

Ensimmäinen alakohta ei estä sitä, että pätevyysvaatimukset täyttävä henkilö testaa ja vapauttaa myyntiin Pohjois-Irlannissa lääkevalmisteen erän, joka on tuotu Pohjois-Irlantiin tai valmistettu Pohjois-Irlannissa.

9 ARTIKLA

Arvonlisä- ja valmistevero

Tämän pöytäkirjan liitteessä 6 lueteltuja, tavaroita koskevia unionin oikeuden säännöksiä sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta.

Sekakomitea keskustelee säännöllisesti tämän artiklan täytäntöönpanosta ja hyväksyy tarvittaessa toimenpiteitä sen asianmukaista soveltamista varten


10 ARTIKLA

Maatalous ja ympäristö

Tämän pöytäkirjan liitteessä 5 lueteltuja unionin oikeuden säännöksiä sovelletaan liitteessä esitetyin edellytyksin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta.

11 ARTIKLA

Sähkön sisämarkkinat

Tämän pöytäkirjan liitteessä 7 lueteltuja unionin oikeuden säännöksiä, jotka koskevat sähkön tukkumarkkinoita, sovelletaan mainitussa liitteessä esitetyin edellytyksin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta.

12 ARTIKLA

Valtiontuki

1.    Tämän pöytäkirjan liitteessä 8 lueteltuja unionin oikeuden säännöksiä sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, myös niiden toimenpiteiden osalta, joilla tuetaan maataloustuotteiden tuotantoa ja kauppaa Pohjois-Irlannissa, ja niiden toimenpiteiden osalta, jotka vaikuttavat kyseiseen tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun kauppaan sen Yhdistyneen kuningaskunnan alueen, johon sovelletaan asetusta (EU) N:o 952/2013 tämän pöytäkirjan 6 artiklan 2 kohdan nojalla, ja unionin välillä.


2.    Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, kyseisessä kohdassa tarkoitettuja unionin oikeuden säännöksiä ei sovelleta Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten sellaisten toimenpiteiden osalta, joilla tuetaan maataloustuotteiden tuotantoa ja kauppaa Pohjois-Irlannissa tiettyyn vuotuiseen yhteenlaskettuun tuen enimmäismäärään saakka ja edellyttäen, että kyseisen vapautetun tuen määrätty vähimmäisprosenttiosuus on WTO:n maataloussopimuksen liitteen 2 määräysten mukainen. Vapautetun tuen vuotuinen yhteenlaskettu enimmäismäärä ja vähimmäisprosenttiosuus määritetään liitteessä 9 vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

3.    Kun Euroopan komissio tutkii tietoja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten toteuttamasta toimenpiteestä, joka saattaa sisältää 1 kohdassa tarkoitettua sääntöjenvastaista valtiontukea, se varmistaa, että Yhdistynyt kuningaskunta saa säännöllisesti kaikki tiedot toimenpiteen tutkinnan etenemisestä ja tuloksesta.

Euroopan komissio ja liitteessä 4 olevassa 9 artiklassa tarkoitettu riippumaton viranomainen vahvistavat tarvittavat hallinnolliset järjestelyt tämän artiklan ja liitteessä 4 olevan neljännen osan asianmukaista täytäntöönpanoa varten ja valvovat näitä järjestelyjä.


13 ARTIKLA

Muut pohjoisen ja etelän välisen yhteistyön osa-alueet

1.    Tämä pöytäkirja on pantava täytäntöön ja sitä on sovellettava 6 artiklan 2 kohdassa ja
7–12 artiklassa vahvistettujen järjestelyjen mukaisesti ja unionin oikeutta täysimääräisesti noudattaen, jotta voidaan pitää yllä pohjoisen ja etelän välisen yhteistyön jatkumisen kannalta tarvittavia olosuhteita, mukaan lukien ympäristön, terveyden, maatalouden, liikenteen, koulutuksen, matkailun, energian, televiestinnän, yleisradiotoiminnan, sisävesikalastuksen, oikeuden ja turvallisuuden, korkeakoulutuksen ja urheilun aloilla.

Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti voivat unionin oikeutta täysimääräisesti noudattaen toteuttaa uusia järjestelyjä, jotka perustuvat vuoden 1998 sopimuksen määräyksiin muilla pohjoisen ja etelän välisen yhteistyön osa-alueilla Irlannin saarella.

2.    Sekakomitea tarkastelee jatkuvasti, missä määrin tämän pöytäkirjan täytäntöönpano ja soveltaminen edistävät pohjoisen ja etelän välisen yhteistyön kannalta tarvittavien olosuhteiden ylläpitämistä. Sekakomitea voi tehdä unionille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle tältä osin tarvittavia suosituksia, myös erityiskomitean suosituksen perusteella.



14 ARTIKLA

Täytäntöönpano, soveltaminen, valvonta ja täytäntöönpanon valvonta

1.    Rajoittamatta 4 kohdan soveltamista Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat vastuussa tämän pöytäkirjan nojalla sovellettavaksi tulevan unionin oikeuden säännösten täytäntöönpanosta Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta ja niiden soveltamisesta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Pohjois-Irlannin osalta.

2.    Rajoittamatta 4 kohdan soveltamista unionin edustajilla on oikeus olla läsnä kaikissa Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten toimissa, jotka liittyvät tämän pöytäkirjan nojalla sovellettavaksi tulevan unionin oikeuden säännösten täytäntöönpanoon ja soveltamiseen, ja Yhdistyneen kuningaskunnan on toimitettava pyynnöstä kaikki tällaisia toimia koskevat tiedot. Yhdistynyt kuningaskunta helpottaa tällaista unionin edustajien läsnäoloa ja toimittaa niille pyydetyt tiedot. Kun unionin edustajat pyytävät Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisia toteuttamaan valvontatoimenpiteitä yksittäistapauksissa asianmukaisesti perustelluista syistä, Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten on toteutettava kyseiset valvontatoimenpiteet.

3.    Sekakomitea määrittää 2 kohdassa tarkoitettujen unionin edustajien oikeuksien käyttöön liittyvät käytännön työjärjestelyt erityiskomitean ehdotuksen perusteella.



4.    Unionin toimielimillä, elimillä ja laitoksilla on tämän pöytäkirjan 6 artiklan 2 kohdan ja
8–12 artiklan sekä tämän pöytäkirjan liitteessä 4 olevan 7 artiklan 1 kohdan osalta jäsenvaltioiden toimenpiteisiin nähden niille unionin oikeudessa myönnetyt valtuudet suhteessa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuviin luonnollisiin henkilöihin ja sinne asettautuneisiin oikeushenkilöihin. Erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimella on sille perussopimuksissa tältä osin myönnetty toimivalta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan toista ja kolmatta kohtaa sovelletaan tältä osin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

5.    Unionin toimielinten, elinten ja laitosten 4 kohdan nojalla antamilla säädöksillä ja päätöksillä on Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta samat oikeusvaikutukset kuin unionissa ja sen jäsenvaltioissa.

6.    Kun asianajajat, joilla on lupa esiintyä Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa, edustavat tai avustavat asianosaista hallinnollisissa menettelyissä, jotka perustuvat 4 kohdassa tarkoitettujen unionin toimielinten, elinten ja laitosten valtuuksien käyttöön, heitä on kaikin tavoin kohdeltava asianajajina, joilla on lupa esiintyä jäsenvaltion tuomioistuimissa ja jotka edustavat tai avustavat asianosaista tällaisissa hallinnollisissa menettelyissä.

7.    Euroopan unionin tuomioistuimessa 4 kohdan nojalla vireille pantujen asioiden yhteydessä

a)    Yhdistynyt kuningaskunta voi osallistua oikeudenkäyntiin Euroopan unionin tuomioistuimessa samalla tavoin kuin jäsenvaltiot;



b)    asianajajat, joilla on lupa esiintyä Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa, voivat edustaa tai avustaa asianosaista Euroopan unionin tuomioistuimessa tällaisissa menettelyissä, ja heitä on kaikin tavoin kohdeltava asianajajina, joilla on lupa esiintyä jäsenvaltion tuomioistuimissa ja jotka edustavat tai avustavat asianosaista Euroopan unionin tuomioistuimessa.

15 ARTIKLA

Yhteiset määräykset

1.    Tämän pöytäkirjan soveltamista varten erosopimuksen sovellettavissa määräyksissä olevia viittauksia Yhdistyneeseen kuningaskuntaan pidetään tapauksen mukaan viittauksina joko Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Pohjois-Irlannin osalta.

Sen estämättä, mitä tämän pöytäkirjan muissa määräyksissä määrätään, erosopimuksen ja tämän pöytäkirjan sovellettavissa määräyksissä sekä tämän pöytäkirjan nojalla Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta sovellettavaksi tulevan unionin oikeuden säännöksissä olevia viittauksia asetuksen (EU) N:o 952/2013 4 artiklassa määriteltyyn alueeseen on pidettävä viittauksina myös siihen Yhdistyneen kuningaskunnan alueeseen, johon sovelletaan asetusta (EU) N:o 952/2013 tämän pöytäkirjan 6 artiklan 2 kohdan nojalla.

Sovellettaessa 6 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa ilmaisulla ’tullialue’ katsotaan olevan sama merkitys kuin vuonna 1994 tehdyn tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen XXIV artiklassa.



Erosopimuksen kolmannen osan I ja III osaston ja kuudennen osan määräyksiä sovelletaan rajoittamatta tämän pöytäkirjan määräysten soveltamista.

2.    Tässä pöytäkirjassa tarkoitetaan:

   ’kolmannella maalla’ maata tai aluetta, joka ei kuulu 6 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuihin tullialueisiin;

   ’yhteisen tullialueen osalla’ joko asetuksen (EU) N:o 952/2013 4 artiklassa määriteltyä unionin tullialuetta tai Yhdistyneen kuningaskunnan tullialuetta.

3.    Sen estämättä, mitä erosopimuksen 4 artiklan 4 ja 5 kohdassa määrätään, tämän pöytäkirjan määräyksiä, joissa viitataan unionin oikeuteen tai sen käsitteisiin tai säännöksiin, on niitä täytäntöönpantaessa ja sovellettaessa tulkittava Euroopan unionin tuomioistuimen sovellettavan oikeuskäytännön mukaisesti.

4.    Sen estämättä, mitä erosopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa määrätään, ja ellei toisin määrätä, kun tässä pöytäkirjassa viitataan unionin säädökseen, viittausta kyseiseen säädökseen pidetään viittauksena kyseiseen säädökseen sellaisena kuin se on muutettuna tai korvattuna.



5.    Kun unioni antaa uuden säädöksen, joka kuuluu tämän pöytäkirjan soveltamisalaan mutta jolla ei muuteta eikä korvata tämän pöytäkirjan liitteissä lueteltua unionin säädöstä, unioni ilmoittaa kyseisen säädöksen antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle sekakomiteassa. Unionin tai Yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä sekakomitea järjestää kuuden viikon kuluessa pyynnön esittämisestä keskustelun uuden säädöksen vaikutuksista, jotta varmistetaan tämän pöytäkirjan asianmukainen toiminta.

Mahdollisimman pian sen jälkeen, kun unioni on ilmoittanut säädöksestä Yhdistyneelle kuningaskunnalle sekakomiteassa, sekakomitea

a)    hyväksyy päätöksen, jolla uusi säädös lisätään tämän pöytäkirjan asianmukaiseen liitteeseen; tai

b)    jos ei päästä yhteisymmärrykseen uuden säädöksen lisäämisestä tämän pöytäkirjan asianmukaiseen liitteeseen, tarkastelee kaikkia muita mahdollisuuksia tämän pöytäkirjan moitteettoman toiminnan ylläpitämiseksi ja tekee sitä varten tarvittavan päätöksen.

Jos sekakomitea ei ole tehnyt toisessa alakohdassa tarkoitettua päätöstä kohtuullisessa ajassa, unionilla on oikeus ryhtyä asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin ilmoitettuaan asiasta Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Tällaiset toimenpiteet tulevat voimaan aikaisintaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun unioni on antanut Yhdistyneelle kuningaskunnalle ensimmäisen alakohdan mukaisen ilmoituksen, mutta ne eivät missään tapauksessa tule voimaan ennen päivää, jona uusi säädös pannaan täytäntöön unionissa.


6.    Unionin oikeuden perusteella perustettujen verkkojen, tietojärjestelmien tai tietokantojen käyttöoikeuden osalta viittauksia jäsenvaltioihin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin unionin oikeuden säännöksissä, jotka tulevat sovellettaviksi tämän pöytäkirjan nojalla, ei tämän artiklan 1 kohdasta ja erosopimuksen 7 artiklasta poiketen pidetä viittauksina tapauksen mukaan joko Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Pohjois-Irlannin osalta, paitsi jos unioni katsoo, että tapauksen mukaan joko Yhdistyneen kuningaskunnan tai Yhdistyneen kuningaskunnan Pohjois-Irlannin osalta on ehdottoman välttämätöntä saada täysimääräinen tai osittainen käyttöoikeus, jotta Yhdistynyt kuningaskunta voisi noudattaa tämän pöytäkirjan mukaisia velvollisuuksiaan, myös siinä tapauksessa, että tällainen käyttöoikeus on tarpeen siksi, että tämän pöytäkirjan 17 artiklassa tarkoitettu työryhmä ei voi mahdollistaa pääsyä tarpeellisiin tietoihin tai niihin pääsy ei ole muilla keinoin mahdollista.

7.    Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset eivät saa toimia johtavana viranomaisena riskinarvioinneissa tai tutkimus-, hyväksyntä- tai lupamenettelyissä, joista säädetään tämän pöytäkirjan nojalla sovellettavaksi tulevassa unionin oikeudessa.

8.    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 346 ja 347 artiklaa sovelletaan tähän pöytäkirjaan siltä osin kuin on kyse toimenpiteistä, jotka jokin jäsenvaltio tai Yhdistynyt kuningaskunta toteuttaa Pohjois-Irlannin osalta.


16 ARTIKLA

Erityiskomitea

Erosopimuksen 165 artiklalla perustettu komitea, joka käsittelee Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä, jäljempänä ’erityiskomitea’,

a)    edistää tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa ja soveltamista;

b)    tutkii vuoden 1998 sopimuksella perustettujen pohjoisen ja etelän välisen ministerineuvoston ja pohjoisen ja etelän välisen yhteistyön täytäntöönpanosta vastaavien elinten ehdotuksia, jotka koskevat tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa ja soveltamista;

c)    tarkastelee kaikkia tämän pöytäkirjan 4 artiklan kannalta merkityksellisiä kysymyksiä, jotka Pohjois-Irlannin ihmisoikeuskomissio, Pohjois-Irlannin tasa-arvokomissio ja Pohjois-Irlannin ja Irlannin ihmisoikeuskomissioiden edustajien sekakomitea on saattanut sen tietoon;

d)    keskustelee kaikista unionin tai Yhdistyneen kuningaskunnan esiin tuomista kysymyksistä, joilla on merkitystä tämän pöytäkirjan kannalta ja joihin liittyy vaikeuksia; ja

e)    tekee sekakomitealle tämän pöytäkirjan toimivuutta koskevia suosituksia.


17 ARTIKLA

Neuvoa-antava yhteinen työryhmä

1.    Perustetaan tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa käsittelevä neuvoa-antava yhteinen työryhmä, jäljempänä ’työryhmä’. Se toimii foorumina tiedonvaihtoa ja keskinäistä kuulemista varten.

2.    Työryhmä muodostetaan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustajista, ja se hoitaa tehtäviään erityiskomitean alaisuudessa ja raportoi sille. Työryhmällä ei ole valtuuksia tehdä sitovia päätöksiä, lukuun ottamatta valtuuksia hyväksyä 6 kohdassa tarkoitettu työjärjestyksensä.

3.    Työryhmässä

a)    unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta vaihtavat hyvissä ajoin tietoa suunnitelluista, vireillä olevista ja lopullisista täytäntöönpanotoimenpiteistä, jotka liittyvät tämän pöytäkirjan liitteissä lueteltuihin unionin säädöksiin;

b)    unioni ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvista suunnitelluista unionin säädöksistä, mukaan lukien säädökset, joilla muutetaan tai korvataan tämän pöytäkirjan liitteissä lueteltuja unionin säädöksiä;

c)    unioni toimittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle kaikki tiedot, joita se pitää tarpeellisina, jotta Yhdistynyt kuningaskunta voi noudattaa pöytäkirjaan perustuvia velvollisuuksiaan kaikilta osin; ja


d)    Yhdistynyt kuningaskunta toimittaa unionille samat tiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava toisilleen tai unionin toimielimille, elimille ja laitoksille tämän pöytäkirjan liitteissä lueteltujen unionin säädösten nojalla.

4.    Työryhmän puheenjohtajina toimivat unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta yhdessä.

5.    Työryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa, elleivät unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta sovi toisin keskinäisellä sopimuksella. Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta voivat tarvittaessa vaihtaa 3 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettuja tietoja myös kokousten välillä.

6.    Työryhmä hyväksyy työjärjestyksensä yhteisellä suostumuksella.

7.    Unioni varmistaa, että kaikki Yhdistyneen kuningaskunnan työryhmässä esittämät näkemykset ja kaikki Yhdistyneen kuningaskunnan työryhmässä ilmoittamat tiedot, mukaan lukien tekniset ja tieteelliset tiedot, toimitetaan asiaankuuluville unionin toimielimille, elimille ja laitoksille ilman aiheetonta viivytystä.


18 ARTIKLA

Suojatoimet

1.    Jos tämän pöytäkirjan soveltaminen johtaa vakaviin taloudellisiin, sosiaalisiin tai ympäristöön liittyviin vaikeuksiin, jotka todennäköisesti jatkuvat, tai kauppavirtojen muutokseen, unioni tai Yhdistynyt kuningaskunta voi toteuttaa yksipuolisesti asianmukaisia suojatoimia. Tällaiset suojatoimet on rajattava laajuudeltaan ja kestoltaan tilanteen korjaamisen ehdottomasti edellyttämään määrään. Etusijalle on asetettava toimenpiteet, jotka häiritsevät vähiten tämän pöytäkirjan toimintaa.

2.    Jos tapauksen mukaan joko unionin tai Yhdistyneen kuningaskunnan 1 kohdan nojalla toteuttama suojatoimi johtaa tämän pöytäkirjan mukaisten oikeuksien ja velvollisuuksien epätasapainoon, tapauksen mukaan unioni tai Yhdistynyt kuningaskunta voi toteuttaa sellaisia oikeasuhteisia tasapainottavia toimia, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä tasapainon palauttamiseksi. Etusijalle on asetettava toimenpiteet, jotka häiritsevät vähiten tämän pöytäkirjan toimintaa.

3.    Edellä olevan 1 ja 2 kohdan nojalla toteutettaviin suojatoimiin ja tasapainottaviin toimiin sovelletaan tämän pöytäkirjan liitteessä 10 vahvistettuja menettelyjä.


19 ARTIKLA

Taloudellisten etujen suojaaminen

Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta torjuvat unionin taloudellisiin etuihin tai Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellisiin etuihin kohdistuvia petoksia ja muita laittomia toimia.

20 ARTIKLA

Uudelleentarkastelu

Jos unioni tai Yhdistynyt kuningaskunta katsoo milloin tahansa siirtymäkauden päättymisen jälkeen, että tämä pöytäkirja on kokonaan tai osittain tarpeeton 1 artiklan 3 kohdassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja sitä olisi lakattava soveltamasta kokonaan tai osittain, se voi ilmoittaa kannastaan ja sen perusteluista toiselle osapuolelle.

Kuuden kuukauden kuluessa tällaisesta ilmoituksesta sekakomitea kokoontuu ministeritasolla tarkastelemaan ilmoitusta kaikki 1 artiklassa määritetyt tavoitteet huomioon ottaen. Sekakomitea voi pyytää lausuntoa vuoden 1998 sopimuksella perustetuilta instituutioilta.


Jos unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta toisessa kohdassa mainitun tarkastelun jälkeen ja erosopimuksen 5 artiklaa täysimääräisesti noudattaen päättävät yhteisesti sekakomiteassa, että pöytäkirja on kokonaan tai osittain tarpeeton tavoitteidensa saavuttamiseksi, pöytäkirjan soveltaminen lakkaa kokonaan tai osittain. Tällöin sekakomitea suosittaa unionille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle tarpeellisia toimenpiteitä ottaen huomioon vuoden 1998 sopimuksen osapuolten velvollisuudet.

21 ARTIKLA

Liitteet

Liitteet 1–10 ovat erottamaton osa tätä pöytäkirjaa.

LIITE 1

4 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT UNIONIN OIKEUDEN SÄÄNNÖKSET

   Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 176

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 177

   Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 178

   Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 179


   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta 180

   Neuvoston direktiivi 79/7/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1978, miesten ja naisten tasaarvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä 181

________________



LIITE 2

1 ARTIKLA

Soveltamisala

1.    Ellei tämän pöytäkirjan 6 artiklan 1 kohdassa määrätyistä edellytyksistä muuta johdu, tätä liitettä sovelletaan kaikkiin tavaroihin:

a)    jotka on tuotettu unionin tullialueella tai Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella, mukaan lukien tavarat, jotka on tuotettu kokonaan tai osittain kolmansista maista peräisin olevista sellaisista tavaroista, jotka ovat vapaassa liikkeessä unionin tullialueella tai Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella; tai

b)    jotka ovat peräisin kolmansista maista ja ovat vapaassa liikkeessä unionin tullialueella tai Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella;

c)    jotka on tuotettu unionin tullialueella tai Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella ja joiden valmistuksessa on käytetty kolmansista maista peräisin olevia tavaroita, jotka eivät ole vapaassa liikkeessä unionin tullialueella tai Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella, edellyttäen että tuontimuodollisuuksia on noudatettu ja että kyseisistä tavaroista tai niiden valmistuksessa käytetyistä kolmansista maista peräisin olevista tavaroista on kannettu tullit tai vaikutukseltaan vastaavat maksut yhteisen tullialueen viejäosassa.


Edellä a alakohdassa käytetyllä ilmaisulla ”kokonaan tuotettu” on sama merkitys Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella kuin unionin tullialueella.

2.    Kolmansista maista peräisin olevien tavaroiden katsotaan olevan vapaassa liikkeessä unionin tullialueella tai Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella, jos tuontimuodollisuuksia on noudatettu ja jos unioni tai Yhdistynyt kuningaskunta on kantanut sellaiset tullit tai vaikutukseltaan vastaavat maksut, jotka on maksettava, omassa yhteisen tullialueen osassaan, ja jos kyseisiä tulleja tai maksuja ei ole palautettu näiden tavaroiden osalta kokonaan tai osittain.

3.    Kun kyseessä ovat sellaiset 1 kohdan c alakohdan soveltamisalaan kuulumattomat tavarat, jotka on tuotettu unionin tullialueella tai Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella ja joiden valmistuksessa on käytetty kolmansista maista peräisin olevia tavaroita, jotka eivät ole vapaassa liikkeessä unionin tullialueella tai Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella, yhteisen tullialueen tuojaosa soveltaa kolmansista maista peräisin oleviin tavaroihin sovellettavaa tullilainsäädäntöä.

2 ARTIKLA

Yhteisen tullialueen osien välinen kauppa

1.    Kielletään tuonti- ja vientitullit ja kaikki vaikutukseltaan niitä vastaavat maksut yhteisen tullialueen osien välillä. Tämä koskee myös fiskaalisia tulleja.


Tullitarkastusten tekemisestä tai muusta tullialainsäädännön soveltamisesta aiheutuvia yhteisen tullialueen osien välisiä maksuja pidetään vaikutukseltaan tulleja vastaavina. Tulliviranomaiset voivat kuitenkin kantaa maksuja tai veloittaa kustannuksia antamistaan erityispalveluista, erityisesti seuraavista:

a)    tullin henkilökunnan palvelut, jotka on pyynnöstä suoritettu virallisen virka-ajan ulkopuolella tai muualla kuin tullin tiloissa;

b)    suoritetut tavaroiden analyysit tai asiantuntija-arviot ja postimaksut tavaroiden palauttamisesta hakijalle, erityisesti ne, jotka liittyvät pyynnöstä tai hakemuksesta tehtyihin päätöksiin tai annettuihin tietoihin;

c)    annettujen tietojen varmistamiseksi tehtävä tavaroiden tarkastus tai näytteenotto taikka tavaroiden hävittäminen, kun niihin liittyy muita kuin tullin henkilökunnan käyttämisestä johtuvia kustannuksia;

d)    poikkeukselliset tarkastustoimenpiteet, jos sellaisia tarvitaan tavaroiden luonteen tai mahdollisen riskin vuoksi.

2.    Kansainvälisen tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’GATT 1994 sopimus’, III, V ja XI artikla sisällytetään tähän pöytäkirjaan ja otetaan osaksi sitä, ja niitä sovelletaan soveltuvin osin yhteisen tullialueen osien välillä.


3.    Tässä liitteessä vahvistetut säännöt eivät estä sellaisten tuontia, vientiä tai tavaroiden kauttakuljetusta koskevien kieltojen tai rajoitusten soveltamista, jotka ovat perusteltuja yleisen moraalin, yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden vuoksi, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi taikka teollisen tai kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi. Tällaiset kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai yhteisen tullialueen osien välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

4.    Tämän liitteen perusteella ei voida

a)    vaatia unionia tai Yhdistynyttä kuningaskuntaa toimittamaan sellaisia tietoja tai antamaan pääsyä sellaisiin tietoihin, joiden paljastaminen on vastoin sen keskeisiä turvallisuusetuja; tai

b)    estää unionia tai Yhdistynyttä kuningaskuntaa toteuttamasta toimenpiteitä, joita se pitää välttämättöminä keskeisten turvallisuusetujensa suojelemiseksi ja jotka

i)    liittyvät aseiden, ammusten tai sotatarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan tai muiden tavaroiden ja materiaalien tuotantoon tai kauppaan, jonka tarkoituksena on suoraan tai välillisesti sotilaskohteen varustaminen;

ii)    liittyvät fissioituvaan ja fuusioituvaan ydinmateriaaliin tai materiaaleihin, joista ne on johdettu; tai

iii)    toteutetaan sodan tai muun kansainvälisissä suhteissa ilmenevän hätätilanteen aikana; tai


c)    estää unionia tai Yhdistynyttä kuningaskuntaa toteuttamasta toimia, joiden tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen.

3 ARTIKLA

Kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan sovellettava tullitariffi

1.    Yhdistynyt kuningaskunta yhdenmukaistaa tullialueellaan soveltamansa tariffit ja säännöt seuraavien kanssa:

a)    unionin yhteinen tullitariffi, sellaisena kuin se on vahvistettu asetuksen (EU) N:o 952/2013 56 artiklan 2 kohdassa;

b)    tavaroiden alkuperää koskevat unionin säännöt, sellaisina kuin ne on vahvistettu asetuksen (EU) N:o 952/2013 II osaston 2 luvussa; ja

c)    tavaroiden tullausarvoa koskevat unionin säännöt, sellaisina kuin ne on vahvistettu asetuksen (EU) N:o 952/2013 II osaston 3 luvussa.

2.    Yhdistynyt kuningaskunta ei missään tapauksessa saa

a)    soveltaa tullialueeseensa yhteistä tullitariffia alhaisempaa tullitariffia minkään kolmannesta maasta peräisin olevan tavaran tai tuonnin osalta; tai


b)    soveltaa tai myöntää tullialueellaan tullietuuksia yhdellekään tavaralle sellaisten alkuperäsääntöjen perusteella, jotka poikkeavat unionin tullialueellaan samalle tavaralle myöntämien tullietuuksien sääntelyä koskevista säännöistä.

3.    Yhdistynyt kuningaskunta ei saa ilman sekakomiteassa tehtyä etukäteissopimusta soveltaa tai myöntää tullialueellaan mitään kiintiöitä, tariffikiintiöitä tai tullisuspensioita.

4.    Yhdistyneelle kuningaskunnalle ilmoitetaan kaikista unionin tekemistä päätöksistä muuttaa yhteistä tullitariffia tai suspendoida tai ottaa uudestaan käyttöön tulleja sekä kaikista kiintiöitä, tariffikiintiöitä tai tullisuspensioita koskevista päätöksistä niin ajoissa, että se voi yhdenmukaistaa tariffinsa ja sääntönsä kyseisten päätösten kanssa. Sekakomiteassa voidaan tarvittaessa käydä neuvotteluja.

4 ARTIKLA

Kauppapolitiikka

1.    Yhteisen tullialueen on oltava GATT 1994 sopimuksen XXIV artiklan asiaa koskevien määräysten mukainen. Tätä varten Yhdistynyt kuningaskunta yhdenmukaistaa tullialueeseensa sovellettavan kauppapolitiikan unionin yhteisen kauppapolitiikan kanssa siinä määrin kuin se on tarpeen tämän pöytäkirjan 6 artiklan 1 kohdan ja tämän liitteen 3 artiklan täytäntöön panemiseksi ja soveltamalla muita kuin tulleja koskevia kauppamääräyksiä, erityisesti GATT 1994 sopimuksen XI artiklan 1 kohdan mukaisia toimenpiteitä, jotka ovat olennaisilta osin samat kuin unionin toimenpiteet.


2.    Yhdistynyt kuningaskunta varmistaa, että sen GATT 1994 sopimuksen II artiklan mukaiset myönnytysluettelot ovat tämän pöytäkirjan 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden osalta täysin yhdenmukaiset unionin myönnytysluetteloiden kanssa ja että sen tariffikiintiöitä koskevat sitoumukset ovat yhdenmukaiset unionin tariffikiintiöitä koskevien sitoumusten kanssa ja noudattavat tämän liitteen 3 artiklan määräyksiä. Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta sopivat tekevänsä yhteistyötä WTO:n tariffikiintiöiden jakamiseen liittyvissä asioissa WTO:ssa ja siinä määrin kuin on tarpeen yhteisen tullialueen toiminnan kannalta.

3.    Unionin kaupan suojakeinojen järjestelmä sekä unionin yleinen tullietuusjärjestelmä, jäljempänä ’GSP-järjestelmä’, kattavat molemmat yhteisen tullialueen osat. Unioni kuulee Yhdistynyttä kuningaskuntaa kaikista GSP-järjestelmän mukaisista kaupan suojatoimenpiteistä tai toimista, joiden toteuttamista se harkitsee. Vähintään kuusi kuukautta ennen siirtymäkauden päättymistä sekakomitea vahvistaa tämän kohdan soveltamista koskevat menettelyt.

5 ARTIKLA

Hallinnollinen yhteistyö

1.    Tämän pöytäkirjan liitteessä 3 määrätyn erityisen yhteistyön lisäksi unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Yhdistyneen kuningaskunnan hallintoviranomaisten, jotka vastaavat tämän liitteen määräysten täytäntöönpanosta, on annettava toisilleen keskinäistä hallinnollista apua, jotta voidaan varmistaa kyseisten tavarakauppaa koskevien määräysten noudattaminen yhteisen tullialueen osien välillä ja kolmansiin maihin nähden.


2.    Vähintään kuusi kuukautta ennen siirtymäkauden päättymistä sekakomitea hyväksyy asianmukaiset määräykset 1 kohdassa tarkoitetusta keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta, mukaan lukien velkojen perintää koskevat määräykset.

6 ARTIKLA

Erityiset oikeussuojakeinot

1.    Poiketen siitä, mitä määrätään erosopimuksen 170–179 artiklassa, tämän pöytäkirjan 6 artiklan 1 kohdassa ja tämän liitteen 2 artiklassa, jos Yhdistynyt kuningaskunta ei noudata tämän liitteen 1, 3 ja 4 artiklassa vahvistettuja kolmansista maista peräisin olevia tavaroita koskevia velvoitteita, unioni voi, jos se katsoo tämän olevan tarpeen sisämarkkinoiden eheyden suojelemiseksi, määrätä tulleja tai muita rajoituksia asianomaisten tavaroiden liikkumiselle unionin tullialueelle tai sieltä pois. Tällaisten tavaroiden ei katsota kuuluvan tämän liitteen soveltamisalaan sen 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti.



2.    Jos unioni on puolueettomien tietojen perusteella todennut, että Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella on tapahtunut tämän pöytäkirjan liitteen 3 täytäntöönpanoon liittyvä virhe, jolla on tuontitulleihin kohdistuvia seurauksia, unioni pyytää sekakomiteaa määrittämään asianmukaiset toimenpiteet tilanteen ratkaisemiseksi.

3.    Erosopimuksen kuudetta osaa sovelletaan kaikkiin tämän artiklan soveltamista koskeviin riitoihin.

________________



LIITE 3

1 ARTIKLA

Tullikoodeksin soveltaminen

Rajoittamatta sitä, mitä tämän pöytäkirjan liitteessä 2 määrätään, unionin tullikoodeksia ja kaikkia muita unionin tullialueella sovellettavia toimenpiteitä ja tarkastuksia, Yhdistyneen kuningaskunnan verotusta (rajat ylittävän kaupan alalla) koskevaa vuoden 2018 lakia ja sen täytäntöönpanosäännöksiä sekä muuta Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella sovellettavaa asiaa koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan yhteisen tullialueen kahden osan väliseen tavarakauppaan tässä pöytäkirjassa ja tässä liitteessä määrätyin ehdoin.

2 ARTIKLA

Liitteessä 2 olevan 1 artiklan 1 kohdan c alakohtaa koskevat muodollisuudet

1.    Tämän pöytäkirjan liitteessä 2 olevan 1 artiklan 1 kohdan c alakohdan täytäntöönpanoa varten tuontimuodollisuuksia katsotaan noudatetun yhteisen tullialueen viejäosassa, kun on vahvistettu tarvittava asiakirja, jolla todistetaan, että tavara kuuluu liitteen 2 soveltamisalaan kyseisen liitteen 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti.


2.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettu asiakirjan vahvistaminen johtaa siihen, että tullit tai vaikutukseltaan vastaavat maksut, jotka on maksettava kyseessä olevista tavaroista tai niiden valmistuksessa käytetyistä kolmansien maiden tavaroista tämän pöytäkirjan liitteessä 2 olevan 3 artiklan mukaisesti, kannetaan yhteisen tullialueen viejäosassa. Asiakirjan vahvistaminen johtaa myös liitteessä 2 olevassa 4 artiklassa kuvattujen, kyseisiä tavaroita mahdollisesti koskevien kauppapoliittisten toimenpiteiden soveltamiseen.

3.    Edellä 2 kohdassa tarkoitetut tullit tai vaikutukseltaan vastaavat maksut on kannettava ajankohtana, jona toimivaltaiset tulliviranomaiset hyväksyvät kyseisiä tavaroita koskevan vienti-ilmoituksen.

4.    Velallisena on tavaranilmoittaja. Välillisen edustuksen tapauksessa velallisena on myös henkilö, jonka lukuun ilmoitus tehdään.

3 ARTIKLA

Todistusasiakirja

Rajoittamatta sitä, mitä 5 artiklassa määrätään, yhteisen tullialueen osien tulliviranomaisten on viejän pyynnöstä toimitettava todistusasiakirjan muodossa todiste siitä, että tavara kuuluu tämän pöytäkirjan liitteen 2 soveltamisalaan kyseisen liitteen 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti.


4 ARTIKLA

A.UK.-tavaratodistus

1.    Edellä 3 artiklassa tarkoitettu todistusasiakirja on A.UK.-tavaratodistus. Unioni laatii A.UK.tavaratodistuksen mallin ja selittävät huomautukset ja ilmoittaa niistä sekakomitealle. Kyseisen mallin käyttö on pakollista.

2.    A.UK.-tavaratodistusta voidaan käyttää ainoastaan seuraavissa tapauksissa:

a)    tavaroita ei ole viennin jälkeen ja ennen niiden tuontiin ilmoittamista muutettu tai jalostettu millään tavalla eikä niille ole tehty mitään muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimia eikä muita toimia kuin merkkien, etikettien, sinettien tai muun asiakirja-aineiston lisääminen tai kiinnittäminen, jolla varmistetaan yhteisen tullialueen tuojaosan omien erityisvaatimusten noudattaminen;

b)    tavarat on varastoitu tai asetettu näytteille kolmanteen maahan edellyttäen, että tavarat pysyvät tullivalvonnassa kyseisessä kolmannessa maassa.

3.    Rajoittamatta sitä, mitä 2 kohdassa määrätään, lähetysten jakaminen osalähetyksiin voi tapahtua kolmannessa maassa, jos se tapahtuu viejän toimesta tai sen vastuulla ja edellyttäen, että lähetykset pysyvät tullivalvonnassa kyseisessä kolmannessa maassa.


4.    Edellä olevan 2 kohdan vaatimusten katsotaan täyttyvän, ellei yhteisen tullialueen tuojaosan tulliviranomaisilla ole aihetta toisin epäillä. Tällaisissa tapauksissa tulliviranomaiset voivat pyytää tavaranilmoittajaa antamaan noudattamista koskevia todisteita, jotka voidaan antaa missä muodossa tahansa.

5.    Yhteisen tullialueen viejäosan tulliviranomaisten on vahvistettava A.UK.-tavaratodistus siihen merkittyjä tavaroita vietäessä. Se on annettava viejän käyttöön heti, kun vienti on tosiasiallisesti tapahtunut tai varmistunut.

6.    A.UK.-tavaratodistus voidaan vahvistaa ainoastaan, jos sitä voidaan käyttää todistusasiakirjana, jota vaaditaan sen määrittämiseksi, että tavara kuuluu tämän pöytäkirjan liitteen 2 soveltamisalaan kyseisen liitteen 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

7.    A.UK.-tavaratodistusta hakevan viejän on oltava valmis milloin tahansa sen yhteisen tullialueen viejäosan tulliviranomaisten pyynnöstä, jossa A.UK.-tavaratodistus annetaan, esittämään kaikki tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan tavaroiden tullioikeudellinen asema sekä tämän pöytäkirjan ja tämän pöytäkirjan liitteessä 2 olevien muiden vaatimusten täyttyminen.


8.    A.UK.-tavaratodistuksen antavien tulliviranomaisten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tavaroiden tullioikeudellisen aseman sekä tämän pöytäkirjan ja tämän liitteen muiden vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi. Tätä varten niillä on oikeus vaatia riittävää todistusaineistoa ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan tarkastuksia. Tavaratodistuksen antavien tulliviranomaisten on valvottava myös, että todistukset täytetään asianmukaisesti. Niiden on erityisesti tarkastettava, onko tavaran kuvaukselle varattu kohta täytetty siten, että siihen on mahdotonta tehdä vilpillisiä lisäyksiä.

9.    A.UK.-tavaratodistus on esitettävä yhteisen tullialueen tuojaosan tulliviranomaisille neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona yhteisen tullialueen viejäosan tulliviranomaiset ovat todistuksen antaneet.

10.    A.UK.-tavaratodistukset, jotka esitetään yhteisen tullialueen tuojaosan tulliviranomaisille 9 kohdassa mainitun esittämismääräajan päätyttyä, voidaan hyväksyä, jos nämä asiakirjat ovat jääneet esittämättä ennen määräajan päättymistä poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

11.    Muissa myöhästymistapauksissa yhteisen tullialueen tuojaosan tulliviranomaisten on hyväksyttävä A.UK.-tavaratodistukset, jos siihen merkityt tavarat on esitetty näille viranomaisille ennen 9 kohdassa mainitun määräajan päättymistä.


5 ARTIKLA

Jälkikäteen annetut A.UK.-tavaratodistukset

1.    Sen estämättä, mitä 4 artiklan 5 kohdassa määrätään, A.UK.-tavaratodistus voidaan poikkeuksellisesti antaa sen jälkeen, kun siihen merkittyjen tavaroiden vienti on tosiasiallisesti tapahtunut tai varmistunut, jos

a)    sitä ei ollut annettu vientihetkellä erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi; tai

b)    tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että A.UK.-tavaratodistus on annettu, mutta sitä ei ole tuonnissa hyväksytty teknisistä syistä.

2.    Edellä 1 kohtaa sovellettaessa viejän on ilmoitettava hakemuksessaan A.UK.tavaratodistukseen merkittyjen tavaroiden vientipaikka ja päivä sekä perusteet pyynnölleen.

3.    Tulliviranomaiset voivat antaa A.UK.-tavaratodistuksen jälkikäteen vasta todettuaan, että sitä on haettu tämän artiklan määräysten mukaisesti.


6 ARTIKLA

A.UK.-tavaratodistusten esittäminen

1.    A.UK.-tavaratodistukset on esitettävä yhteisen tullialueen tuojaosan tulliviranomaisille yhteisen tullialueen kyseisessä osassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti. Nämä viranomaiset voivat vaatia todistuksesta käännöksen. Ne voivat myös vaatia, että tuontiilmoitukseen liitetään tuojan ilmoitus siitä, että tavarat kuuluvat tämän pöytäkirjan liitteen 2 soveltamisalaan kyseisen liitteen 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.    Pienet poikkeavuudet A.UK.-tavaratodistuksen merkintöjen ja tavaroiden tuontimuodollisuuksien täyttämiseksi tulliviranomaisille esitettyjen asiakirjojen merkintöjen välillä eivät sinänsä tee todistuksista mitättömiä, jos asianmukaisesti osoitetaan, että todistukset vastaavat tulliviranomaisille esitettyjä tavaroita.

3.    A.UK.-tavaratodistuksissa olevat selvät muotovirheet, kuten lyöntivirheet, eivät saa johtaa todistusten hylkäämiseen, elleivät nämä virheet ole sellaisia, että ne antavat aihetta epäillä todistuksissa annettujen tietojen oikeellisuutta.


7 ARTIKLA

A.UK.-tavaratodistusten korvaaminen

Kun tavarat asetetaan yhteisen tullialueen jommassakummassa osassa tullitoimipaikan valvontaan, alkuperäinen A.UK.-tavaratodistus voidaan korvata yhdellä tai useammalla A.UK.tavaratodistuksella kaikkien näiden tavaroiden tai niistä osan lähettämiseksi muualle yhteisellä tullialueella. Korvaavan A.UK.-tavaratodistuksen (korvaavat A.UK.-tavaratodistukset) antaa se tullitoimipaikka, jonka valvontaan tavarat asetetaan.

8 ARTIKLA

Hallinnollinen yhteistyö

1.    Jäsenvaltioiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulliviranomaisten on toimitettava toisilleen Euroopan komission välityksellä tullitoimipaikkojensa A.UK.-tavaratodistusten antamisessa käyttämien leimasinten leimanäytteet ja niiden tulliviranomaisten osoitteet, jotka vastaavat kyseisten todistusten tarkastamisesta.

2.    Sen varmistamiseksi, että tätä pöytäkirjaa sovelletaan oikein, unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta avustavat toisiaan toimivaltaisten tullihallintojen välityksellä tarkastaessaan A.UK.-tavaratodistusten aitoutta ja niissä annettujen tietojen oikeellisuutta.


9 ARTIKLA

A.UK.-tavaratodistusten jälkitarkastukset

1.    A.UK.-tavaratodistusten jälkitarkastus tehdään pistokokein tai aina silloin, kun yhteisen tullialueen tuojaosan tulliviranomaisilla on perusteltua aihetta epäillä todistusten aitoutta, tavaroiden tullioikeudellista asemaa tai muiden tässä pöytäkirjassa ja sen liitteissä vahvistettujen vaatimusten täyttymistä, edellyttäen että tällaista tarkastusta pyydetään viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun yhteisen tullialueen viejäosan tulliviranomaiset ovat antaneet todistuksen.

2.    Sovellettaessa 1 kohdan määräyksiä yhteisen tullialueen tuojaosan tulliviranomaisten on lähetettävä yhteisen tullialueen viejäosan tulliviranomaisille A.UK.-tavaratodistus sekä kauppalasku, jos se on esitetty, tai näiden asiakirjojen jäljennökset ja esitettävä tarvittaessa perusteet tiedustelulleen. Jälkitarkastuspyynnön tueksi on toimitettava kaikki asiakirjat ja tiedot, joiden perusteella A.UK.-tavaratodistuksessa olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi.

3.    Tarkastuksen tekevät yhteisen tullialueen viejäosan tulliviranomaiset. Tätä varten niillä on oikeus vaatia riittävää todistusaineistoa ja tarkastaa viejän tilit tai tehdä muita tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia.


4.    Jos yhteisen tullialueen tuojaosan tulliviranomaiset päättävät evätä liitteessä 2 vahvistetun kohtelun kyseisiltä tavaroilta siihen asti, että tarkastuksen tulokset on saatu, ne luovuttavat tavarat tuojalle, jos tarpeellisiksi katsotut varmuustoimenpiteet toteutetaan.

5.    Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille 10 kuukauden kuluessa. Näistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko asiakirjat aitoja, kuuluvatko kyseiset tavarat tämän pöytäkirjan liitteen 2 soveltamisalaan kyseisen liitteen 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja täyttävätkö ne muut tämän pöytäkirjan ja sen liitteiden vaatimukset.

6.    Jos perusteltuun epäilyyn aihetta antaneissa tapauksissa ei ole saatu vastausta 10 kuukauden kuluessa tai jos saadussa vastauksessa ei ole riittävästi tietoja sen ratkaisemiseksi, onko kyseinen asiakirja aito tai mikä on tavaran tosiasiallinen tullioikeudellinen asema, tarkastusta pyytäneet tulliviranomaiset epäävät tässä pöytäkirjassa ja sen liitteissä tarkoitetun kohtelun myöntämisen, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa.

10 ARTIKLA

Tarkastusmenettelyä koskevat riidat

1.    Jos 9 artiklassa esitetyistä tarkastusmenettelyistä syntyy riita, jota tarkastusta pyytävät ja sen suorittamisesta vastuussa olevat tulliviranomaiset eivät pysty keskenään sopimaan, tai jos syntyy kysymys tämän liitteen tulkinnasta, nämä riidat saatetaan sekakomitean ratkaistavaksi.


2.    Unionin tai Yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä neuvottelut on pidettävä sekakomiteassa 90 päivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta päivästä, jona asia saatettiin sekakomitean ratkaistavaksi, pyrkien näin ratkaisemaan riita. Kyseistä aikaa voidaan pidentää tapauskohtaisesti yhteisellä kirjallisella sopimuksella. Kyseisen ajan päätyttyä yhteisen tullialueen tuojaosan tulliviranomainen voi tehdä päätöksensä kyseisten tavaroiden tullioikeudellisesta asemasta.

3.    Tuojan ja yhteisen tullialueen tuojaosan tulliviranomaisten väliset riidat ratkaistaan aina kyseisen yhteisen tullialueen tuojaosan lainsäädännön mukaisesti.

11 ARTIKLA

Seuraamukset

Seuraamuksia määrätään jokaiselle, joka laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tässä pöytäkirjassa ja tämän pöytäkirjan liitteessä 2 tarkoitetun kohtelun. Tällaisten seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.


12 ARTIKLA

Matkustajien tuomia tavaroita koskevat määräykset

Matkustajien yhteisen tullialueen toisesta osasta yhteisen tullialueen toiseen osaan tuomiin tavaroihin, joita ei ole tarkoitettu kaupalliseen käyttöön, sovelletaan tämän pöytäkirjan liitteessä 2 vahvistettua kohtelua ilman tämän liitteen 3–11 artiklassa tarkoitettua todistusta, kun nämä tavarat ilmoitetaan liitteen 2 soveltamisalaan kuuluvina tavaroina kyseisen liitteen 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti eikä ilmoituksen oikeellisuudesta ole mitään epäilystä.

Sekakomitea keskustelee säännöllisesti tämän artiklan täytäntöönpanosta ja hyväksyy tarvittaessa toimenpiteitä sen asianmukaista soveltamista varten

13 ARTIKLA

Postilähetykset

Postilähetyksiin, mukaan lukien postipaketit, sovelletaan tämän pöytäkirjan liitteessä 2 vahvistettua kohtelua ilman tämän liitteen 3–11 artiklassa tarkoitettua todistusta, jos pakkauspäällyksessä tai mukana olevissa asiakirjoissa ei ole merkintää siitä, etteivät lähetykseen sisältyvät tavarat kuulu tämän pöytäkirjan liitteen 2 soveltamisalaan kyseisen liitteen 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tämä merkintä on lipuke, jonka yhteisen tullialueen viejäosan toimivaltaiset viranomaiset näissä tapauksissa kiinnittävät lähetykseen.


Unioni laatii ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun lipukkeen mallin ja ilmoittaa siitä sekakomitealle. Kyseiseen malliin perustuvan lipukkeen käyttö on pakollista.

Sekakomitea keskustelee säännöllisesti tämän artiklan täytäntöönpanosta ja hyväksyy tarvittaessa toimenpiteitä sen asianmukaista soveltamista varten

________________



LIITE 4

ENSIMMÄINEN OSA

VEROTUS

1 ARTIKLA

Verotus

1.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta tunnustavat verotusalan hyvän hallinnon periaatteet, kuten läpinäkyvyyttä, tietojenvaihtoa ja oikeudenmukaista verotusta koskevat globaalit standardit sekä veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen torjumista koskevat OECD:n standardit, ja sitoutuvat noudattamaan niitä. Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta edistävät hyvää hallintotapaa veroasioissa, parantavat kansainvälistä yhteistyötä verotuksen alalla ja helpottavat verotulojen kantoa.

2.    Yhdistynyt kuningaskunta jatkaa unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan 1 kohdassa antamien sitoumusten yhteydessä niiden kansallisen lainsäädäntönsä säännösten soveltamista, joilla seuraavat unionin oikeuden säännökset on saatettu osaksi sen kansallista lainsäädäntöä, sellaisina kuin niitä sovelletaan siirtymäkauden päättyessä:

a)    Neuvoston direktiivi 2011/16/EU 182 ;


b)    Neuvoston direktiivi (EU) 2016/1164 183 ; ja

c)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU 184 , 89 artikla.

3.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ottavat huomioon veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevassa G20-ryhmän ja OECD:n toimintasuunnitelmassa esitetyt ohjeet ja vahvistavat sitoutuneensa hillitsemään haitallisia verotoimenpiteitä.

Tässä yhteydessä Yhdistynyt kuningaskunta vahvistaa sitoutuneensa neuvoston 1 päivänä joulukuuta 1997 antamissa päätelmissä esitettyihin yritysverotukseen sovellettaviin menettelysääntöihin päätelmissä vahvistetun toimeksiannon ja vahvistettujen kriteerien mukaisesti sekä menettelysääntöihin liittyviin ohjeisiin, sellaisina kuin niitä sovelletaan siirtymäkauden päättyessä.

4.    Sekakomitea voi vahvistaa 2 kohdan täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet, ja se keskustelee kaikista 3 kohdan täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä.

5.    Erosopimuksen 170–181 artiklaa ei sovelleta tämän artiklan 1, 3 ja 4 kohdan tulkintaa ja soveltamista koskeviin riita-asioihin.


TOINEN OSA

YMPÄRISTÖNSUOJELU

2 ARTIKLA

Ympäristönsuojelun tason säilyttäminen

1.    Varmistaakseen yhteisen tullialueen asianmukaisen toiminnan unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta varmistavat, että lakeihin, asetuksiin ja käytäntöihin perustuva ympäristönsuojelun taso on vähintään unionissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa siirtymäkauden päättyessä sovellettavien yhteisten standardien edellyttämällä tasolla ympäristötiedon saatavuuden, yleisön osallistumisoikeuden ja ympäristöasioissa sovellettavan muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden; ympäristövaikutusten arvioinnin ja strategisen ympäristöarvioinnin; teollisuuspäästöjen; ilmaan johdettavien päästöjen sekä ilmanlaatua koskevien tavoite- ja raja-arvojen; luonnonsuojelun ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen; jätehuollon; vesiympäristön suojelun ja säilyttämisen; meriympäristön suojelun ja säilyttämisen; kemiallisten aineiden tuotannosta, käytöstä, ympäristöön päästämisestä ja jätteenä käsittelystä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien riskien ehkäisyn, vähentämisen ja poistamisen; sekä ilmastonmuutoksen osalta.


2.    Ottaen huomioon yhteiset periaatteensa siirtymäkauden päättyessä ja sitoutumisensa vuonna 1992 annettuun ympäristöä ja kehitystä koskevaan Rion julistukseen unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta noudattavat tässä artiklassa vahvistettujen velvoitteiden toteuttamisen yhteydessä omassa ympäristölainsäädännössään seuraavia periaatteita:

a)    ennalta varautumisen periaate;

b)    periaate, jonka mukaan olisi ryhdyttävä ennalta ehkäiseviin toimiin;

c)    periaate ympäristövahinkojen torjumisesta ensisijaisesti niiden lähteellä; ja

d)    aiheuttamisperiaate.

3.    Ottaen huomioon 1 kohdassa tarkoitetut yhteiset standardit sekakomitea antaa päätöksiä, joissa vahvistetaan seuraavia seikkoja koskevat vähimmäissitoumukset:

a)    tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentäminen;

b)    meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden enimmäisrikkipitoisuus aluemerillä lukuun ottamatta talousvyöhykkeitä, mukaan lukien rikkioksidipäästöjen valvonta-alueella, joka on määritelty Pohjanmeren ja Itämeren alueella, sekä unionin jäsenvaltioiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan satamissa; ja


c)    teollisuuden päästöihin liittyvät parhaat käytettävissä olevat tekniikat, mukaan lukien päästöjen raja-arvot.

Näitä päätöksiä on sovellettava siirtymäkauden päättymisestä alkaen.

4.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta toteuttavat tarvittavat toimenpiteet noudattaakseen ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtyihin kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia sitoumuksiaan, mukaan lukien sitoumukset, joilla pannaan täytäntöön ilmastonmuutosta koskevat Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimukset, kuten vuonna 2015 tehty Pariisin sopimus.

5.    Yhdistynyt kuningaskunta ottaa käyttöön hiilen hinnoittelujärjestelmän, joka vastaa vaikutukseltaan ja soveltamisalaltaan vähintään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY 185 säädettyä järjestelmää.

6.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta vahvistavat jälleen sitoutuneensa panemaan laeissaan, asetuksissaan ja käytännöissään tehokkaasti täytäntöön sellaiset monenväliset ympäristösopimukset, joiden osapuolia ne ovat.

7.    Erosopimuksen 170–181 artiklaa ei sovelleta tämän artiklan tulkintaa ja soveltamista koskeviin riita-asioihin.


3 ARTIKLA

Ympäristönsuojeluun liittyvä seuranta ja täytäntöönpano

1.    Ottaen huomioon, että 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin yhteisiin standardeihin perustuvan unionin oikeuden tehokkaan soveltamisen unionissa varmistavat perussopimusten mukaisesti komissio ja Euroopan unionin tuomioistuin, Yhdistynyt kuningaskunta varmistaa 2 artiklan sekä mainittuihin yhteisiin standardeihin perustuvien lakiensa, asetustensa ja käytäntöjensä tehokkaan täytäntöönpanon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan 7 kohdan soveltamista.

Yhdistynyt kuningaskunta varmistaa, että käytettävissä on hallinnolliset ja oikeudelliset menettelyt, joiden mukaisesti viranomaiset ja kansalaiset voivat toteuttaa tehokkaita ja ajantasaisia toimia havaitessaan, että Yhdistyneen kuningaskunnan lakeja, asetuksia tai käytäntöjä rikotaan, sekä vahvistaa tehokkaat oikeussuojakeinot, mukaan lukien väliaikaiset toimenpiteet, varmistaakseen, että mahdolliset seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia ja niillä on todellinen ja varoittava vaikutus.

2.    Yhdistynyt kuningaskunta ottaa käyttöön läpinäkyvän järjestelmän, jossa yksi tai useampi riippumaton ja asianmukaisin resurssein varustettu elin, jäljempänä ’riippumaton elin’, vastaa tähän artiklaan ja 2 artiklaan perustuvien Yhdistyneen kuningaskunnan velvoitteiden tehokkaasta kansallisesta seurannasta, valvonnasta ja täytäntöönpanosta ja niitä koskevasta raportoinnista.


Riippumattomalla elimellä on valtuudet suorittaa omasta aloitteestaan tutkimuksia, jotka koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan julkisten elinten ja viranomaisten väitettyjä rikkomuksia, ja vastaanottaa kanteluja tällaisten tutkimusten suorittamista varten. Sillä on kaikki sen tehtävien hoitamiseen tarvittavat valtuudet, mukaan lukien valtuudet pyytää tietoa. Riippumattomalla elimellä on oikeus nostaa Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisessa tuomioistuimessa kanne soveltuvassa oikeudellisessa menettelyssä asianmukaisten oikeussuojakeinojen toteuttamista varten.

KOLMAS OSA

TYÖELÄMÄN NORMIT JA SOSIAALISEN SUOJELUN NORMIT

4 ARTIKLA

Työelämän normien ja sosiaalisen suojelun normien säilyttäminen

1.    Varmistaakseen yhteisen tullialueen asianmukaisen toiminnan unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta varmistavat, että lakeihin, asetuksiin ja käytäntöihin perustuva suojelun taso on vähintään unionissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa siirtymäkauden päättyessä sovellettavien yhteisten standardien edellyttämällä tasolla työsuojelun ja sosiaalisen suojelun alalla ja siltä osin kuin on kyse työelämän perusoikeuksista, työterveydestä ja turvallisuudesta, oikeudenmukaisista työoloista ja työnormeista, oikeudesta saada tietoja ja tulla kuulluksi yrityksessä sekä rakenneuudistuksesta.


2.    Erosopimuksen 170–181 artiklaa ei sovelleta tämän artiklan tulkintaa ja soveltamista koskeviin riita-asioihin.

5 ARTIKLA

Monenväliset työelämän normit ja sosiaalisen suojelun normit
ja niitä koskevat sopimukset

1.    Ottaen huomioon työelämän kysymyksiä koskevan kansainvälisen yhteistyön ja kansainvälisten sopimusten sekä korkeatasoisen työsuojelun ja sosiaalisen suojelun merkityksen ja niiden tehokkaan suojaamisen unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta suojelevat ja edistävät työvoimakysymyksiä koskevaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua työntekijöiden ja työnantajien, näitä edustavien järjestöjen ja hallitusten kesken.

2.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta vahvistavat jälleen sitoutuneensa panemaan laeissaan, asetuksissaan ja käytännöissään tehokkaasti täytäntöön Kansainvälisen työjärjestön yleissopimukset ja Euroopan neuvoston Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräykset, sellaisina kuin Yhdistynyt kuningaskunta ja jäsenvaltiot ovat ne ratifioineet ja hyväksyneet.

3.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta vaihtavat tietoa jäsenvaltioiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan tilanteesta ja edistymisestä Kansainvälisen työjärjestön ajantasaisiksi luokittelemien yleissopimusten sekä uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja siihen liittyvien pöytäkirjojen ratifioinnissa.


4.    Erosopimuksen 170–181 artiklaa ei sovelleta tämän artiklan tulkintaa ja soveltamista koskeviin riita-asioihin.

6 ARTIKLA

Työelämän normien ja sosiaalisten normien seuranta ja täytäntöönpano

Ottaen huomioon, että 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin yhteisiin standardeihin perustuvan unionin oikeuden tehokkaan soveltamisen unionissa varmistavat perussopimusten mukaisesti komissio ja Euroopan unionin tuomioistuin, Yhdistynyt kuningaskunta varmistaa 4 artiklan sekä mainittuihin yhteisiin standardeihin perustuvien lakiensa, asetustensa ja käytäntöjensä tehokkaan täytäntöönpanon koko alueellaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 2 kohdan soveltamista.

Yhdistynyt kuningaskunta ylläpitää tehokasta työsuojelutarkastusten järjestelmää, varmistaa, että käytettävissä on hallinnolliset ja oikeudelliset menettelyt, joiden mukaisesti voidaan toteuttaa tehokkaita toimia, jos sen lakeja, asetuksia tai käytäntöjä rikotaan, ja varmistaa, että mahdolliset seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia ja niillä on todellinen ja varoittava vaikutus.


NELJÄS OSA

VALTIONTUKI

7 ARTIKLA

Valtiontuki

1.    Jotta voitaisiin säilyttää vahva ja kattava valtiontukien valvontakehys, jonka avulla estetään kohtuuton kaupan ja kilpailun vääristyminen, tämän pöytäkirjan liitteessä 8 lueteltuja unionin valtiontukilainsäädännön säännöksiä sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan silloin kun on kyse toimenpiteistä, jotka vaikuttavat kauppaan liitteen 2 kohteena olevan yhteisen tullialueen osien välillä. Kyseisissä unionin oikeuden säännöksissä olevia viittauksia Euroopan komissioon pidetään kuitenkin Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten tällaisten toimenpiteiden osalta viittauksina 9 artiklassa tarkoitettuun riippumattomaan viranomaiseen.

2.    Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, kyseisessä kohdassa tarkoitettuja unionin oikeuden säännöksiä ei sovelleta sellaisiin Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten toimenpiteisiin, joilla tuetaan maataloustuotteiden tuotantoa ja kauppaa Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella tiettyyn vuotuiseen yhteenlaskettuun tuen enimmäismäärään saakka, ja edellyttäen, että kyseisen valtiontukisääntöjen soveltamisesta vapautetun tuen määrätty vähimmäisprosenttiosuus on WTO:n maataloussopimuksen liitteen 2 määräysten mukainen. Vapautetun tuen vuotuisen yhteenlasketun enimmäismäärän ja vähimmäisprosenttiosuuden määrittää sekakomitea noudattaen tämän liitteen 8 artiklassa vahvistettuja menettelyjä.


3.    Tämä artikla ei rajoita tämän pöytäkirjan 12 artiklan ja 14 artiklan 4 ja 5 kohdan soveltamista sen 12 artiklan osalta.

8 ARTIKLA

7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut menettelyt

Sekakomitea määrittää 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun alustavan vapautetun tuen vuotuisen yhteenlasketun enimmäismäärän ja alustavan vähimmäisprosenttiosuuden ottaen huomioon uusimmat käytettävissä olevat tiedot. Vapautetun tuen alustavassa vuotuisessa yhteenlasketussa enimmäismäärässä otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan suunnittelema tuleva maataloustukijärjestelmä sekä Yhdistyneen kuningaskunnan tullialueella nykyisen, vuosia
2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisen yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa aiheutuneiden menojen kokonaismäärän vuotuinen keskiarvo. Alustavassa vähimmäisprosenttiosuudessa otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan suunnittelema maataloustukijärjestelmä sekä se prosenttiosuus unionin yhteisen maatalouspolitiikan kokonaismenoista, joka vastasi WTO:n maataloussopimuksen liitteen 2 määräyksiä, sellaisena kuin se ilmoitettiin kyseiseltä ajanjaksolta.

Sekakomitea mukauttaa ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun tuen määrää ja prosenttiosuutta, joissa on otettu huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan suunnittelema maataloustukijärjestelmä, unionin yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa kussakin tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä käytettävissä olevan tuen kokonaismäärän mahdollisen vaihtelun mukaisesti.


Jos sekakomitea ei kykene määrittämään alustavaa tuen määrää ja prosenttiosuutta ensimmäisen kohdan mukaisesti tai ei kykene mukauttamaan tuen määrää ja prosenttiosuutta toisen kohdan mukaisesti tapauksen mukaan joko siirtymäkauden päättymiseen mennessä tai vuoden kuluessa tulevan monivuotisen rahoituskehyksen voimaantulosta, 7 artiklan 2 kohdan soveltaminen keskeytetään kunnes sekakomitea on määrittänyt tuen määrän ja prosenttiosuuden tai mukauttanut niitä.

9 ARTIKLA

Riippumaton viranomainen

1.    Yhdistynyt kuningaskunta perustaa toiminnaltaan riippumattoman viranomaisen tai ylläpitää tällaista viranomaista, jäljempänä ’riippumaton viranomainen’. Riippumattomalla viranomaisella on tehtäviään hoitaessaan ja valtuuksiaan käyttäessään oltava tarvittavat takeet siitä, että se on riippumaton poliittisesta tai muusta ulkopuolisesta vaikutusvallasta, ja viranomaisen on toimittava puolueettomasti.

2.    Riippumattomalla viranomaisella on oltava niiden Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten toimenpiteiden osalta, joihin sovelletaan 7 artiklan 1 kohtaa, valtuudet ja tehtävät, jotka vastaavat Euroopan komission valtuuksia ja tehtäviä sen toimiessa tämän pöytäkirjan liitteessä 8 lueteltujen unionin valtiontukilainsäädännön säännösten mukaisesti. Riippumattomalla viranomaisella on oltava asianmukaiset resurssit, jotka ovat tarpeen tämän pöytäkirjan liitteessä 8 lueteltujen unionin valtiontukilainsäädännön säännösten täysimääräistä soveltamista ja tehokasta täytäntöönpanoa varten 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Näihin resursseihin sisältyy henkilöresursseja, teknisiä ja taloudellisia resursseja, tiloja ja infrastruktuuria.


3.    Riippumattoman viranomaisen päätöksillä on Yhdistyneen kuningaskunnan osalta ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa samat oikeusvaikutukset kuin Euroopan komission tämän pöytäkirjan liitteessä 8 lueteltujen unionin valtiontukilainsäädännön säännösten mukaisesti tekemillä vastaavilla päätöksillä on unionissa ja sen jäsenvaltioissa.

10 ARTIKLA

Yhteistyö

1.    Jotta voitaisiin varmistaa johdonmukainen valvonta valtiontuen alalla koko yhteisellä tullialueella, Euroopan komissio ja riippumaton viranomainen tekevät yhteistyötä.

2.    Euroopan komissio ja riippumaton viranomainen:

a)    vaihtavat keskenään tietoa ja näkemyksiä tämän pöytäkirjan liitteessä 8 lueteltujen unionin valtiotukilainsäädännön säännösten täytäntöönpanosta, soveltamisesta ja tulkinnasta, ja

b)    toimittavat tapauskohtaisesti tietoa ja vaihtavat näkemyksiä yksittäisistä valtiontukiasioista, jotka vaikuttavat kauppaan tämän pöytäkirjan liitteen 2 kohteena olevan yhteisen tullialueen osien välillä. Euroopan komissio ja riippumaton viranomainen vaihtavat tietoja salassapitovelvollisuuden ja liikesalaisuuden sallimissa rajoissa.


3.    Jos riippumaton viranomainen päättää aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetun menettelyn sellaisten Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten toimenpiteiden osalta, joihin sovelletaan 7 artiklan 1 kohtaa, riippumattoman viranomaisen on ilmoitettava päätöksestä Euroopan komissiolle ja annettava sille mahdollisuus esittää huomautuksia sovellettavien, neuvoston asetuksessa (EU) 2015/1589 186 vahvistettujen määräaikojen mukaisesti.

4.    Riippumattoman viranomaisen on kuultava Euroopan komissiota kaikista päätösluonnoksista, jotka se aikoo hyväksyä 7 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan mukaisesti. Euroopan komissio antaa lausuntonsa kolmen kuukauden kuluessa, ja riippumattoman viranomaisen on otettava lausunto mahdollisimman tarkasti huomioon ennen päätöksen hyväksymistä. Kiireellisissä tapauksissa riippumaton viranomainen voi pyytää komissiota antamaan lausuntonsa mahdollisimman pian.

Jos Euroopan komissio katsoo ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ajanjakson aikana tarvitsevansa enemmän tietoa ennen kuin se voi antaa lausuntonsa, se voi pyytää riippumattomalta viranomaiselta lisätietoja. Ajanjakson kuluminen keskeytyy Euroopan komission tietopyynnön esittämispäivänä ja jatkuu jälleen päivänä, jona komissio vastaanottaa riippumattoman viranomaisen vastauksen.

Riippumaton viranomainen ei saa hyväksyä säädösluonnosta ennen kuin Euroopan komissio on antanut lausuntonsa ensimmäisen alakohdan mukaisesti.


11 ARTIKLA

Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimet

1.    Ottaen huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuimella on perussopimusten mukaisesti toimivalta Euroopan komission valtiontuen alalla antamien säädösten osalta, Yhdistynyt kuningaskunta varmistaa niiden Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten toimenpiteiden osalta, joihin sovelletaan tämän liitteen 7 artiklan 1 kohtaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimilla on toimivalta:

a)    tarkistaa ja valvoa, että Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset noudattavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaista velvoitetta ilmoittaa ehdotetusta toimenpiteestä ja olla toteuttamatta toimenpidettä kunnes riippumaton viranomainen on hyväksynyt sen;

b)    tarkistaa, että riippumattoman viranomaisen tekemät päätökset ovat tämän pöytäkirjan liitteessä 8 lueteltujen unionin valtiontukilainsäädännön säännösten mukaiset;

c)    tarkistaa ja valvoa, että Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset noudattavat riippumattoman viranomaisen päätöstä, ja määrätä seuraamuksia, jos päätöstä ei ole noudatettu;

d)    päättää toimista, joita toteutetaan, jos riippumaton viranomainen on jättänyt toimimatta, ja määrätä riippumattoman viranomaisen toimimaan; ja

e)    päättää yksityisiä vahinkoja koskevista kanteista ja myöntää niiden perusteella vahingonkorvauksia.


2.    Euroopan komissiolla ja asianomaisilla osapuolilla on Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa kanneoikeus tällaisissa asioissa.

Ensimmäisen alakohdan ilmauksella ”asianomaiset osapuolet” on sama merkitys kuin tämän pöytäkirjan liitteessä 8 luetelluissa unionin valtiontukilainsäädännön säännöksissä.

3.    Euroopan komissiolla on väliintulo-oikeus riippumattoman viranomaisen tai jonkin asianomaisen osapuolen Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa käynnistämissä 1 kohdassa tarkoitetuissa asioissa.

12 ARTIKLA

LÄPINÄKYVYYS

Yhdistynyt kuningaskunta ylläpitää myönnetyn valtiontuen läpinäkyvyyttä koskevaa järjestelmää silloin kun on kyse yksittäisistä valtiontuista, joiden määrä ylittää 500 000 euroa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän pöytäkirjan liitteessä 8 lueteltujen unionin valtiontukilainsäädännön säännösten soveltamista.


13 ARTIKLA

Neuvottelut

1.    Jos unioni katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan tapa soveltaa tai toteuttaa 7 artiklaa ja
9–12 artiklaa uhkaa heikentää vakavasti yhtäläisiä kilpailuedellytyksiä yhteisen tullialueen osien välillä, se voi pyytää neuvotteluja sekakomiteassa yhteisesti hyväksytyn ratkaisun löytämiseksi.

2.    Neuvottelut käydään kirjallisen pyynnön pohjalta, jossa esitetään unionin perustelut neuvotteluja koskevalle pyynnölle. Sekakomitean kokous on järjestettävä 30 päivän kuluessa pyynnöstä.

3.    Jos sekakomiteassa ei päästä yhteisesti sovittuun ratkaisuun 30 päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetusta sekakomitean kokouksesta, unioni voi 14 artiklan mukaisesti hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä.


14 ARTIKLA

Väliaikaiset toimenpiteet

1.    Sen jälkeen kun unioni on ilmoittanut asiasta Yhdistyneelle kuningaskunnalle, sillä on oikeus toteuttaa asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä:

a)    13 artiklan 3 kohdan mukaisesti; tai

b)    jos unioni katsoo, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ole noudattanut tämän liitteen 7 artiklan ja 9–12 artiklan mukaisia velvoitteitaan, ja unioni on käynnistänyt neuvottelut sekakomiteassa erosopimuksen 169 artiklan mukaisesti, edellyttäen, että unioni katsoo Yhdistyneen kuningaskunnan laiminlyönnin uhkaavan heikentää yhtäläisiä kilpailuedellytyksiä yhteisen tullialueen osien välillä.

2.    Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa unionin toteuttamat asianmukaiset korjaavat toimenpiteet voivat tulla voimaan aikaisintaan 30 päivää sen jälkeen kun unioni on ilmoittanut niistä Yhdistyneelle kuningaskunnalle.

3.    Unionin toteuttamien asianmukaisten korjaavien toimenpiteiden soveltaminen lakkaa, kun

a)    unioni on vakuuttunut siitä, että yhtäläisille kilpailuedellytyksille yhteisen tullialueen osien välillä aiheutunut riski on poistunut; tai


b)    välimiespaneeli on välimiesten ratkaistavaksi erosopimuksen 170 artiklan mukaisesti toimitetuissa asioissa päättänyt, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ole jättänyt noudattamatta tämän liitteen 7 artiklan ja 9–12 artiklan mukaisia velvoitteitaan.

15 ARTIKLA

Koordinointi

1.    Riippumattoman viranomaisen tämän liitteen 9 artiklan mukaisten valtuuksien käyttö sellaisten Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten toimenpiteiden osalta, joihin sovelletaan tämän liitteen 7 artiklan 1 kohtaa, ei vaikuta tämän pöytäkirjan 14 artiklan 4 kohdan mukaisiin Euroopan komission valtuuksiin pöytäkirjan 12 artiklan osalta.

Erityisesti:

a)    riippumattoman viranomaisen päätös ei anna aihetta unionin oikeuteen perustuville oikeutetuille odotuksille tämän pöytäkirjan 12 artiklan soveltamisen osalta;

b)    jos Euroopan komissio tämän pöytäkirjan 12 artiklan mukaisesti toimiessaan ja riippumaton viranomainen tämän liitteen 7 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan mukaisesti toimiessaan tekevät samaa Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten toimenpidettä koskevia päätöksiä, riippumattoman viranomaisen päätös ei vaikuta Euroopan komission tämän pöytäkirjan 14 artiklan 5 kohdan nojalla tekemän päätöksen oikeusvaikutuksiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa.


2.    Jos riippumaton viranomainen saa millä tahansa tavalla tietää sellaisesta Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten toimenpiteestä, joka saattaa kuulua sekä tämän pöytäkirjan 12 artiklan 1 kohdan että tämän liitteen 7 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, se voi epävirallisesti ottaa yhteyttä Euroopan komissioon selvittääkseen, katsooko komissio toimenpiteen kuuluvan tämän pöytäkirjan 12 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

VIIDES OSA

KILPAILU

16 ARTIKLA

Periaatteet

Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta tunnustavat vapaan ja vääristymättömän kilpailun merkityksen kauppa- ja investointisuhteissaan. Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta tunnustavat, että kilpailunvastaiset liiketoimintakäytännöt, yrityskeskittymät ja valtiolliset tukitoimet voivat vääristää markkinoiden asianmukaista toimintaa ja vaarantaa kaupan vapauttamisesta saatavat edut.

Tämän osan määräyksillä ei rajoiteta maataloustuotteisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan mukaisesti unionissa sovellettavien erityisten säännösten eikä Yhdistyneessä kuningaskunnassa sovellettavien vastaavien lakien, asetusten ja käytäntöjen soveltamista.


17 ARTIKLA

Yritysten väliset sopimukset

1.    Kielletään seuraavat siltä osin kuin ne saattavat vaikuttaa kauppaan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä: yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena tai seurauksena on kilpailun estyminen, rajoittuminen ja vääristyminen, ja erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat:

a)    joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja;

b)    joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja;

c)    joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä;

d)    joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasemaan asettavalla tavalla;

e)    joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.

2.    Tämän artiklan mukaan kielletyt sopimukset ja päätökset ovat mitättömiä.


3.    Voidaan kuitenkin julistaa, että 1 kohdan määräykset eivät koske

   yritysten välistä sopimusta tai yritysten välisten sopimusten ryhmää,

   yritysten yhteenliittymän päätöstä tai yritysten yhteenliittymien päätösten ryhmää,

   yhdenmukaistettua menettelytapaa tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmää,

joka osaltaan tehostaa tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä jättäen kuluttajille kohtuullisen osuuden näin saatavasta hyödystä:

a)    asettamatta asianomaisille yrityksille rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi;

b)    antamatta näille yrityksille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia tuotteita.

18 ARTIKLA

Määräävän aseman väärinkäyttö

Kielletään yhden tai useamman yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan alueilla kokonaisuudessaan tai niiden merkittävällä osalla, jos se on omiaan vaikuttamaan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliseen kauppaan.


Tällaista väärinkäyttöä voi olla erityisesti:

a)    kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen;

b)    tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi;

c)    erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasemaan asettavalla tavalla;

d)    sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.

19 ARTIKLA

Yrityskeskittymät

Yrityskeskittymät, joista on ilmoitettava Yhdistyneelle kuningaskunnalle tai unionille taikka vähintään yhdelle unionin jäsenvaltioista ja jotka uhkaavat olennaisesti estää tehokasta kilpailua tai huomattavasti vähentää kilpailua erityisesti siitä syystä, että niillä luodaan määräävä asema tai vahvistetaan sitä, ovat kiellettyjä siltä osin kuin ne vaikuttavat unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliseen kauppaan, ellei havaittujen kilpailuongelmien poistamiseksi esitetä tai määrätä riittäviä korjaavia toimenpiteitä.


20 ARTIKLA

Julkiset yritykset, yritykset, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia tai erioikeuksia,
ja nimetyt monopolit

1.    Kun on kyse julkisista yrityksistä tai muista yrityksistä, joille jäsenvaltiot tai Yhdistynyt kuningaskunta myöntävät erityisoikeuksia tai yksinoikeuksia, unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta varmistavat, että ei toteuteta eikä pidetä voimassa mitään sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat ristiriidassa 17, 18 ja 19 artiklan sääntöjen kanssa.

2.    Yrityksiin, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, sekä fiskaalisiin monopoleihin sovelletaan 17, 18 ja 19 artiklan sääntöjä siltä osin kuin ne eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä yrityksiä hoitamasta niille uskottuja erityistehtäviä. Kaupan kehitykseen ei saa vaikuttaa tavalla, joka olisi ristiriidassa unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan etujen kanssa.


21 ARTIKLA

Tulkinta

Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta panevat täytäntöön tämän liitteen 17–20 artiklan määräykset ja soveltavat niitä siltä osin kuin ne perustuvat unionin oikeuden käsitteisiin käyttäen tulkintalähteenä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101, 102 ja 106 artiklan soveltamisesta johtuvia arviointiperusteita sekä kaikkia unionin toimielinten, elinten tai laitosten antamia asiaankuuluvia säädöksiä, mukaan lukien unionissa sovellettavat kehykset, suuntaviivat, ilmoitukset ja muut säädökset.

22 ARTIKLA

Täytäntöönpano

1.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta toteuttavat kaikki asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että niiden kilpailusäännöissä otetaan tehokkaasti huomioon kaikki
17–20 artiklassa esitetyt menettelytavat.

Erityisesti Yhdistynyt kuningaskunta hyväksyy tai pitää voimassa kilpailulainsäädäntöä, jossa puututaan tehokkaasti kaikkiin 17–20 artiklassa esitettyihin menettelytapoihin.

2.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta varmistavat 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamisen alueillaan.


Yhdistynyt kuningaskunta perustaa yhden tai useamman toiminnaltaan riippumattoman viranomaisen tai ylläpitää tällaista viranomaista tai tällaisia viranomaisia, jäljempänä ’riippumaton viranomainen’, ensimmäisen alakohdan tarkoituksia varten. Riippumattomalla viranomaisella on oltava tarvittavat takeet siitä, että se on riippumaton poliittisesta tai muusta ulkopuolisesta vaikutusvallasta, ja viranomaisen on voitava hoitaa tehtäviään ja käyttää valtuuksiaan puolueettomasti. Riippumattomalla viranomaisella on oltava kaikki asianmukaiset valtuudet ja resurssit, jotka ovat tarpeen 1 kohdassa tarkoitetun kilpailulainsäädännön täysimääräistä soveltamista ja tehokasta täytäntöönpanoa varten.

3.    Yhdistynyt kuningaskunta soveltaa 1 kohdassa tarkoitettua kilpailusäädäntöä avoimesti ja syrjimättömästi ja noudattaa oikeudenmukaisen menettelyn ja asianomaisten yritysten puolustautumisoikeuksien periaatteita yritysten kansallisuudesta tai omistuksesta riippumatta.

23 ARTIKLA

Yhteistyö

1.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta tunnustavat, että kilpailulainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon edistämiseksi on niiden yhteisen edun mukaista vahvistaa yhteistyötä kilpailupolitiikan kehittämisessä ja kilpailuoikeuden rikkomistapausten ja sulautumatapausten tutkinnassa.

2.    Sovellettaessa 1 kohdan määräyksiä unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kilpailuviranomaiset pyrkivät mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa koordinoimaan täytäntöönpanotoimiaan samoissa tai toisiinsa liittyvissä tapauksissa.


3.    Unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kilpailuviranomaiset voivat vaihtaa tietoja 1 kohdassa tarkoitetun yhteistyön helpottamiseksi.

4.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta tai unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kilpailuviranomaiset voivat tämän artiklan tavoitteiden toteuttamiseksi tehdä erillisen sopimuksen tai sopia erillisestä yhteistyökehyksestä kilpailuviranomaisten välillä.

24 ARTIKLA

Seuranta ja riitojenratkaisu

1.    Ottaen huomioon, että tehokkaan täytäntöönpanon unionissa varmistavat perussopimusten mukaisesti komissio ja Euroopan unionin tuomioistuin, Yhdistynyt kuningaskunta varmistaa 17–20 artiklan määräysten tehokkaan täytäntöönpanon eikä heikennä kilpailua koskevien lakiensa, asetustensa ja käytäntöjensä julkisoikeudellisen ja yksityisoikeudellisen täytäntöönpanon tehokkuutta. Erityisesti Yhdistynyt kuningaskunta varmistaa, että käytettävissä on hallinnolliset ja oikeudelliset menettelyt, joiden mukaisesti voidaan toteuttaa tehokkaita ja ajantasaisia toimia silloin kun lakeja, asetuksia tai käytäntöjä on rikottu, sekä vahvistaa tehokkaat oikeussuojakeinot, mukaan lukien väliaikaiset toimenpiteet, varmistaakseen, että mahdolliset seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia ja että niillä on todellinen ja varoittava vaikutus.

2.    Erosopimuksen 170–181 artiklaa ei sovelleta tämän liitteen 16–23 artiklan tulkintaa ja soveltamista koskeviin riita-asioihin.


KUUDES OSA

VALTION OMISTAMAT YRITYKSET, YRITYKSET, JOILLE ON MYÖNNNETTY
ERITYISOIKEUKSIA TAI ERIOIKEUKSIA, JA NIMETYT MONOPOLIT

25 ARTIKLA

Neutraali sääntely

1.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta noudattavat ja hyödyntävät mahdollisimman hyvin keskeisiä kansainvälisiä standardeja, muun muassa valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta annettuja OECD:n suuntaviivoja.

2.    Unionissa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa perustettavan tai ylläpidettävän sääntelyelimen tai sääntelytehtävän

a)    on oltava riippumaton kaikista sen sääntelyn alaan kuuluvista yrityksistä, eikä se saa olla niille selontekovelvollinen, jotta voidaan varmistaa sääntelytehtävän tehokkuus, ja

b)    sen on toimittava puolueettomasti samanlaisissa olosuhteissa kaikkien sen sääntelyn alaan kuuluvien yritysten suhteen.

3.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta huolehtivat lakien ja määräysten johdonmukaisesta ja syrjimättömästä täytäntöönpanosta.

________________



LIITE 5

6 ARTIKLAN 2 KOHDASSA JA 10 ARTIKLASSA TARKOITETUT
UNIONIN OIKEUDEN SÄÄNNÖKSET

1.    Yleiset tullinäkökohdat 187

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista 188

   Neuvoston asetus (EY) N:o 515/97, annettu 13 päivänä maaliskuuta 1997, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi 189

   Neuvoston direktiivi 2010/24/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä 190


2.    Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Tässä jaksossa lueteltuja säädöksiä sovellettaessa tullimaksujen asianmukainen kerääminen, jonka suorittaa Yhdistynyt kuningaskunta Pohjois-Irlannin osalta, katsotaan osaksi unionin taloudellisten etujen suojaamista.

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta 191

   Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 192

3.    Kauppatilastot

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 638/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, jäsenvaltioiden välistä tavarakauppaa koskevista yhteisön tilastoista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3330/91 kumoamisesta 193


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 471/2009, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1172/95 kumoamisesta 194

4.    Yleiset kauppaan liittyvät näkökohdat

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 978/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 kumoamisesta 195

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/479, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015, yhteisen vientimenettelyn käyttöönotosta 196

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/936, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2015, muiden kuin kahdenvälisten sopimusten, pöytäkirjojen tai muiden järjestelyjen taikka muiden unionin erityisten tuontimenettelyjen soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen kolmansien maiden tekstiilituotteiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä 197


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/821, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, unionin tuojiin, jotka tuovat konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevia tinaa, tantaalia ja volframia, niiden malmeja sekä kultaa, sovellettavien toimitusketjun due diligence -velvoitteiden vahvistamisesta 198

   Neuvoston asetus (EY) N:o 1215/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden käyttöönotosta Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuville tai siihen yhteydessä oleville maille ja alueille (Länsi-Balkan) 199

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1566, annettu 13 päivänä syyskuuta 2017, sellaisten Ukrainaa koskevien väliaikaisten yksipuolisten kauppatoimenpiteiden käyttöönotosta, joilla täydennetään assosiaatiosopimuksen mukaisia kauppamyönnytyksiä 200

   Velvoitteet, jotka johtuvat sellaisista kansainvälisistä sopimuksista, jotka unioni on tehnyt tai jotka jäsenvaltiot ovat tehneet sen puolesta tai jotka unioni ja jäsenvaltiot ovat tehneet yhdessä, siltä osin kuin ne koskevat unionin ja kolmansien maiden välistä tavarakauppaa


5.    Kaupan suojatoimet

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1036, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 201

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1037, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 202

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/478, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015, tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä 203

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä 204

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/476, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015, toimenpiteistä, joita unioni voi toteuttaa polkumyyntitoimenpiteitä ja tukien vastaisia toimenpiteitä koskevan WTO:n riitojenratkaisuelimen hyväksymän raportin johdosta 205


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/477, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015, toimenpiteistä, joita unioni voi toteuttaa polkumyyntitoimenpiteiden tai tukien vastaisten toimenpiteiden ja suojatoimenpiteiden yhteisvaikutuksen yhteydessä 206

6.    Kahdenvälisiä suojatoimia koskevat asetukset

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 654/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, unionin oikeuksien harjoittamisesta kansainvälisten kauppasääntöjen soveltamista ja täytäntöönpanoa varten ja yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3286/94 muuttamisesta 207

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1145, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksessa määrätyistä suojatoimenpiteistä 208

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/475, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015, Euroopan talousyhteisön ja Islannin tasavallan sopimuksessa määrätyistä suojatoimenpiteistä 209


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/938, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan talousyhteisön ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa määrätyistä suojatoimenpiteistä 210

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 332/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, tietyistä menettelyistä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Serbian tasavallan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen soveltamiseksi 211

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/752, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tietyistä menettelyistä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Montenegron tasavallan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen soveltamiseksi 212

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 19/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja Perun välisen kauppasopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen ja banaaneja koskevan vakautusmekanismin täytäntöönpanosta 213


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 20/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisestä assosiaatiosta tehdyn sopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen ja banaaneja koskevan vakautusmekanismin täytäntöönpanosta 214

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/400, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisessä assosiaatiosopimuksessa vahvistettujen suojalausekkeen ja toimenpiteiden kiertämisen ehkäisymekanismin täytäntöönpanosta 215

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/401, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisessä assosiaatiosopimuksessa vahvistetun toimenpiteiden kiertämisen ehkäisemismekanismin täytäntöönpanosta 216


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/941, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2015, tietyistä menettelyistä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen soveltamiseksi 217

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/940, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2015, tietyistä menettelyistä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ja Euroopan yhteisön ja Bosnia ja Hertsegovinan välisen kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan väliaikaisen sopimuksen soveltamiseksi 218

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/939, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2015, tietyistä menettelyistä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen soveltamiseksi 219


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 511/2011, annettu 11 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden ja Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen täytäntöönpanosta 220

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/355, annettu 15 päivänä helmikuuta 2017, tietyistä Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon 221* välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen soveltamismenettelyistä 222

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1076, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, talouskumppanuussopimukset vahvistavissa tai niiden vahvistamiseen johtavissa sopimuksissa määrättyjen järjestelyjen soveltamisesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) tietyistä valtioista peräisin oleviin tuotteisiin 223

7.    Muut

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 816/2006, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, kansanterveysongelmista kärsiviin maihin vietävien lääkkeiden valmistusta koskevien patenttien pakkolisensoinnista 224



8.    Tavarat – yleiset määräykset

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015, teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 225 , pois lukien tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevat säännökset

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta 226

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta 227


   Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 768/2008/EY, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta 228

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 764/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tiettyjen kansallisten teknisten määräysten soveltamista toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettyihin tuotteisiin koskevista menettelyistä sekä päätöksen N:o 3052/95/EY kumoamisesta 229

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/95/EY, annettu 3 päivänä joulukuuta 2001, yleisestä tuoteturvallisuudesta 230

   Neuvoston asetus (EY) N:o 2679/98, annettu 7 päivänä joulukuuta 1998, sisämarkkinoiden toimivuudesta jäsenvaltioiden välisen tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta 231

   Neuvoston direktiivi 85/374/ETY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1985, tuotevastuuta koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 232



9.    Moottoriajoneuvot, mukaan lukien maa- ja metsätaloustraktorit

   Neuvoston direktiivi 70/157/ETY, annettu 6 päivänä helmikuuta 1970, moottoriajoneuvojen sallittua melutasoa ja pakojärjestelmää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 233

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 540/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, moottoriajoneuvojen ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmien melutasosta, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivin 70/157/ETY kumoamisesta 234

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/64/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä niiden uudelleenkäytettävyyden, kierrätettävyyden ja hyödynnettävyyden osalta sekä neuvoston direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta 235

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/40/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmien päästöistä ja neuvoston direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta 236



   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta 237

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (puitedirektiivi) 238

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/858, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta 239

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 78/2009, annettu 14 päivänä tammikuuta 2009, jalankulkijoiden ja muiden loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun huomioon ottamisesta ajoneuvojen tyyppihyväksynnässä, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivien 2003/102/EY ja 2005/66/EY kumoamisesta 240



   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009 moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista 241

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 79/2009, annettu 14 päivänä tammikuuta 2009, vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta 242

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 595/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, moottoriajoneuvojen ja moottorien tyyppihyväksynnästä raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta ja asetuksen (EY) N:o 715/2007 ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta sekä direktiivien 80/1269/ETY, 2005/55/EY ja 2005/78/EY kumoamisesta 243

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 168/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta 244


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/758, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, hätänumeroon 112 perustuvan ajoneuvoon asennettavan eCall-järjestelmän käyttöönottoa koskevista tyyppihyväksyntävaatimuksista ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta 245

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 246

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 510/2011, annettu 11 päivänä toukokuuta 2011, päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 247

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 167/2013, annettu 5 päivänä helmikuuta 2013, maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta 248



10.    Nostolaitteet ja mekaaniset käsittelylaitteet

   Neuvoston direktiivi 73/361/ETY, annettu 19 päivänä marraskuuta 1973, vaijerien, ketjujen ja koukkujen varmentamista ja merkitsemistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 249

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/33/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, hissejä ja hissien turvakomponentteja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta 250

11.    Kaasulaitteet

   Neuvoston direktiivi 92/42/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, uusien nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita käyttävien kuumavesikattiloiden hyötysuhdevaatimuksista 251

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/426, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, kaasumaisia polttoaineita polttavista laitteista ja direktiivin 2009/142/EY kumoamisesta 252



12.    Paineastiat

   Neuvoston direktiivi 75/324/ETY, annettu 20 päivänä toukokuuta 1975, aerosoleja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 253

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/35/EU, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2010, kuljetettavista painelaitteista sekä neuvoston direktiivien 76/767/ETY, 84/525/ETY, 84/526/ETY, 84/527/ETY ja 1999/36/EY kumoamisesta 254

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/68/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, painelaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta 255

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/29/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, yksinkertaisten painesäiliöiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta 256


13.    Mittauslaitteet

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/34/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, mittauslaitteita ja metrologisia tarkastusmenetelmiä koskevista yleisistä säännöksistä 257

   Neuvoston direktiivi 75/107/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1974, mitta-astioina käytettäviä pulloja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 258

   Neuvoston direktiivi 76/211/ETY, annettu 20 päivänä tammikuuta 1976, tiettyjen tuotteiden pakkaamista valmispakkauksiin painon tai tilavuuden mukaan tapahtuvaa täyttöä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 259

   Neuvoston direktiivi 80/181/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1979, mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja direktiivin 71/354/ETY kumoamisesta 260


   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/45/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, valmiiksi pakattujen tuotteiden nimellismääristä sekä neuvoston direktiivien 75/106/ETY ja 80/232/ETY kumoamisesta ja neuvoston direktiivin 76/211/ETY muuttamisesta 261

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/17/EU, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, metrologiaa koskevien neuvoston direktiivien 71/317/ETY, 71/347/ETY, 71/349/ETY, 74/148/ETY, 75/33/ETY, 76/765/ETY, 76/766/ETY ja 86/217/ETY kumoamisesta 262

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/31/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, muiden kuin automaattisten vaakojen asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta 263

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/32/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, mittauslaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta 264


14.    Rakennustuotteet, koneet, köysiradat, henkilönsuojaimet

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta 265

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/425, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilönsuojaimista ja neuvoston direktiivin 89/686/ETY kumoamisesta 266

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/424, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, köysiratalaitteistoista ja direktiivin 2000/9/EY kumoamisesta 267

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/42/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta 268

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1628, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvoihin ja tyyppihyväksyntään liittyvistä vaatimuksista, asetusten (EU) N:o 1024/2012 ja (EU) N:o 167/2013 muuttamisesta ja direktiivin 97/68/EY muuttamisesta ja kumoamisesta 269


   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/14/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä ympäristöön koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 270

15.    Sähkö- ja radiolaitteet

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/30/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta 271

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/34/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta 272

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/35/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, tietyllä jännitealueella toimivien sähkölaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta 273


   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/53/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, radiolaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 1999/5/EY kumoamisesta 274

16.    Tekstiilit, jalkineet

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1007/2011, annettu 27 päivänä syyskuuta 2011, tekstiilikuitujen nimityksistä ja niitä vastaavista tekstiilituotteiden kuitukoostumuksen selosteista ja merkinnöistä sekä neuvoston direktiivin 73/44/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 96/73/EY ja 2008/121/EY kumoamisesta 275

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/11/EY, annettu 23 päivänä maaliskuuta 1994, kuluttajalle myytäväksi tarkoitettujen jalkineiden pääasiallisissa ainesosissa käytettäviä materiaaleja koskevia merkintöjä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 276

17.    Kosmetiikka, lelut

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1223/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, kosmeettisista valmisteista 277


   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/48/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, lelujen turvallisuudesta 278

18.    Huviveneet

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/53/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, huviveneistä ja vesiskoottereista sekä direktiivin 94/25/EY kumoamisesta 279

19.    Räjähteet ja pyrotekniset tuotteet

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/28/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden asettamista saataville markkinoilla ja valvontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta 280

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/29/EU, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, pyroteknisten tuotteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta 281

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 98/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä 282


20.    Lääkkeet

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 283

Mainitun asetuksen 2 artiklan toisessa alakohdassa ja 48 artiklan toisessa alakohdassa olevat viittaukset yhteisöön eivät koske Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta.

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 284

Mainitun direktiivin 8 artiklan 2 kohdassa ja 16 b artiklan 1 kohdassa olevat viittaukset yhteisöön ja 104 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa oleva viittaus unioniin eivät koske Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta lukuun ottamatta lupia, jotka on myöntänyt Yhdistynyt kuningaskunta Pohjois-Irlannin osalta.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta myyntiluvan saanutta lääkettä ei katsota viitelääkkeeksi unionissa.


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1901/2006, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, lastenlääkkeistä sekä asetuksen (ETY) N:o 1768/92, direktiivin 2001/20/EY, direktiivin 2001/83/EY ja asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta 285 , pois lukien 36 artikla

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 141/2000, annettu 16 päivänä joulukuuta 1999, harvinaislääkkeistä 286

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1394/2007, annettu 13 päivänä marraskuuta 2007, pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävistä lääkkeistä sekä direktiivin 2001/83/EY ja asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta 287

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/82/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 288

Mainitun direktiivin 12 artiklan 2 kohdassa ja 74 artiklan toisessa kohdassa olevat viittaukset yhteisöön eivät koske Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta lukuun ottamatta lupia, jotka on myöntänyt Yhdistynyt kuningaskunta Pohjois-Irlannin osalta.


Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta luvan saanutta eläinlääkettä ei katsota viitelääkkeeksi unionissa.

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 470/2009, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön menettelyistä farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläimistä saatavissa elintarvikkeissa, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90 kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta 289

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/20/EY, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2001, hyvän kliinisen tutkimustavan noudattamista ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisissä tutkimuksissa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 290 , 13 artikla

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 536/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista ja direktiivin 2001/20/EY kumoamisesta 291 , IX luku


   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/35/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, lääkkeissä sallituista väriaineista 292

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/793, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tiettyjen keskeisten lääkkeiden Euroopan unionin markkinoille kulkeutumisen estämisestä 293

21.    Lääkinnälliset laitteet

   Neuvoston direktiivi 93/42/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1993, lääkinnällisistä laitteista 294

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/79/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 1998, in vitro-diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista 295

   Neuvoston direktiivi 90/385/ETY, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1990, aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 296

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/745, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, lääkinnällisistä laitteista, direktiivin 2001/83/EY, asetuksen (EY) N:o 178/2002 ja asetuksen (EY) N:o 1223/2009 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 90/385/ETY ja 93/42/ETY kumoamisesta 297


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/746, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista sekä direktiivin 98/79/EY ja komission päätöksen 2010/227/EU kumoamisesta 298

22.    Ihmisestä peräisin olevat aineet

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/98/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, laatu- ja turvallisuusvaatimusten asettamisesta ihmisveren ja veren komponenttien keräämistä, tutkimista, käsittelyä, säilytystä ja jakelua varten sekä direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta 299

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/23/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, ihmiskudosten ja -solujen luovuttamista, hankintaa, testausta, käsittelyä, säilömistä, säilytystä ja jakelua koskevien laatu- ja turvallisuusvaatimusten vahvistamisesta 300

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/53/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimuksista 301


23.    Kemikaalit ja vastaavat tuotteet

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2003/2003, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, lannoitteista 302

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/10/EY, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, hyvän laboratoriokäytännön periaatteiden noudattamista kemiallisten aineiden kokeissa ja periaatteiden noudattamisen todentamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 303

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/9/EY, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, hyvän laboratoriokäytännön (GLP) tarkastamisesta ja todentamisesta 304

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/65/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa 305

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 648/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, pesuaineista 306


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 850/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta 307

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 649/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista 308

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/852, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, elohopeasta ja asetuksen (EY) N:o 1102/2008 kumoamisesta 309

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/66/EY, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta 310

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 311


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 312

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 273/2004, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, huumausaineiden lähtöaineista 313

24.    Torjunta-aineet, biosidivalmisteet

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 314

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005, annettu 23 päivänä helmikuuta 2005, torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 315

Mainitun asetuksen 43 artiklassa oleva viittaus jäsenvaltioihin ei koske Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta.


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 316

Mainitun asetuksen 3 artiklan 3 kohdassa, 15 artiklan 1 kohdassa ja 28 artiklan 4 kohdassa sekä 75 artiklan 1 kohdan g alakohdassa olevat viittaukset jäsenvaltioon eivät koske Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta.

25.    Jätteet

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006, jätteiden siirrosta 317

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/62/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, pakkauksista ja pakkausjätteistä 318

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1257/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta 319


   Neuvoston direktiivi 2006/117/Euratom, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta 320

26.    Ympäristö, energiatehokkuus

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta 321

   Neuvoston asetus (EY) N:o 708/2007, annettu 11 päivänä kesäkuuta 2007, tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käytöstä vesiviljelyssä 322

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/2010, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, EU-ympäristömerkistä 323

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/70/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 1998, bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja neuvoston direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta 324


   Neuvoston direktiivi (EU) 2015/652, annettu 20 päivänä huhtikuuta 2015, bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/70/EY mukaisista laskentamenetelmistä ja raportointivaatimuksista 325

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/42/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, orgaanisten liuottimien käytöstä tietyissä maaleissa ja lakoissa sekä ajoneuvojen korjausmaalaustuotteissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta ja direktiivin 1999/13/EY muuttamisesta 326

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta 327

   Neuvoston asetus (EY) N:o 2173/2005, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005, Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta 328

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 517/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, fluoratuista kasvihuonekaasuista ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 kumoamisesta 329


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, otsonikerrosta heikentävistä aineista 330

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/852, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, elohopeasta ja asetuksen (EY) N:o 1102/2008 kumoamisesta 331

   Neuvoston asetus (EY) N:o 338/97, annettu 9 päivänä joulukuuta 1996, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 332

   Neuvoston asetus (ETY) N:o 3254/91, annettu 4 päivänä marraskuuta 1991, ansarautojen käytön yhteisössä sekä yhteisöön tapahtuvan, turkisten ja sellaisten maiden alkuperää olevien tietyistä villielämistä valmistettujen tuotteiden tuonnin kieltämisestä, joissa käytetään pyynnissä ansarautoja tai kansainvälisten, kivutonta ansastusta koskevien standardien vastaisia menetelmiä 333

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1007/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, hyljetuotteiden kaupasta 334


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1523/2007, annettu 11 päivänä joulukuuta 2007, kiellosta saattaa markkinoille sekä tuoda yhteisöön ja viedä yhteisöstä kissan ja koiran turkista ja tällaista turkista sisältäviä tuotteita 335

   Neuvoston direktiivi 83/129/ETY, annettu 28 päivänä maaliskuuta 1983, eräiden hylkeiden kuuttien nahkojen ja niistä valmistettujen tuotteiden tuonnista jäsenvaltioihin 336

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 106/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevasta yhteisön ohjelmasta 337

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1222/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, renkaiden merkitsemisestä polttoainetaloudellisuuden ja muiden keskeisten ominaisuuksien osalta 338

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/125/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 339


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1369, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2017, energiamerkintää koskevien puitteiden vahvistamisesta ja direktiivin 2010/30/EU kumoamisesta 340

27.    Laivavarusteet

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/90/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, laivavarusteista ja neuvoston direktiivin 96/98/EY kumoamisesta 341

28.    Rautatieliikenne

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa 342 , siltä osin kuin on kyse ehdoista ja teknisistä eritelmistä, jotka koskevat rautatietuotteiden markkinoille saattamista, käyttöönottoa ja vapaata liikkuvuutta

29.    Elintarvikkeet – yleinen

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 343


Mainitun asetuksen 29 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa oleva viittaus jäsenvaltioon ei koske Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta.

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta 344

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä 345

30.    Elintarvikkeet – hygienia

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 346


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, elintarvikehygieniasta 347

   Neuvoston direktiivi 89/108/ETY, annettu 21 päivänä joulukuuta 1988, pakastettuja elintarvikkeita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 348

31.    Elintarvikkeet – ainesosat, jäämät, jätetuotteet, kaupan pitämisen vaatimukset

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1331/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä 349

Mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa oleva viittaus jäsenvaltioon ei koske Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta.

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1332/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvike-entsyymeistä sekä neuvoston direktiivin 83/417/ETY, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999, direktiivin 2000/13/EY, neuvoston direktiivin 2001/112/EY ja asetuksen (EY) N:o 258/97 muuttamisesta 350


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1333/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikelisäaineista 351

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1334/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikkeissa käytettävistä aromeista ja tietyistä ainesosista, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91, asetusten (EY) N:o 2232/96 ja (EY) N:o 110/2008 sekä direktiivin 2000/13/EY muuttamisesta 352

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/46/EY, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2002, ravintolisiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 353

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1925/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, vitamiinien, kivennäisaineiden ja eräiden muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin 354

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2065/2003, annettu 10 päivänä marraskuuta 2003, elintarvikkeissa käytettävistä tai käytettäviksi tarkoitetuista savuaromeista 355

Mainitun asetuksen 7 artiklan 2 kohdassa oleva viittaus jäsenvaltioon ei koske Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta.


   Neuvoston asetus (ETY) N:o 315/93, annettu 8 päivänä helmikuuta 1993, elintarvikkeissa olevia vieraita aineita koskevista yhteisön menettelyistä 356

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2283, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, uuselintarvikkeista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 ja komission asetuksen (EY) N:o 1852/2001 kumoamisesta 357

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 609/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista ruoista, erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuista elintarvikkeista ja painonhallintaan tarkoitetuista ruokavalionkorvikkeista ja neuvoston direktiivin 92/52/ETY, komission direktiivien 96/8/EY, 1999/21/EY, 2006/125/EY ja 2006/141/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/39/EY sekä komission asetusten (EY) N:o 41/2009 ja (EY) N:o 953/2009 kumoamisesta 358

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/4/EY, annettu 22 päivänä helmikuuta 1999, kahviuutteista ja sikuriuutteista 359


   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/36/EY, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2000, elintarvikkeena käytettävistä kaakao- ja suklaatuotteista 360

   Neuvoston direktiivi 2001/110/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2001, hunajasta 361

   Neuvoston direktiivi 2001/111/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2001, tietyistä elintarvikkeina käytettävistä sokereista 362

   Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 363

   Komission asetus (EY) N:o 1295/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, kolmansista maista lähtöisin olevan humalan tuonnista 364

   Komission asetus (EY) N:o 1375/2007, annettu 23 päivänä marraskuuta 2007, maissitärkkelyksen valmistuksen jätetuotteiden tuonnista Amerikan yhdysvalloista 365


   Neuvoston direktiivi 2001/112/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2001, elintarvikkeena käytettävistä hedelmätäysmehuista ja tietyistä vastaavista valmisteista 366

   Neuvoston direktiivi 2001/113/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2001, elintarvikkeina käytettävistä hedelmähilloista, hyytelöistä ja marmeladeista sekä makeutetusta kastanjasoseesta 367

   Neuvoston direktiivi 2001/114/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2001, tietyistä osittain tai kokonaan kuivatuista elintarvikkeena käytettävistä säilötyistä maidoista 368

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2203, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, elintarvikkeina käytettäviä kaseiineja ja kaseinaatteja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja neuvoston direktiivin 83/417/ETY kumoamisesta 369  

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 370 , V osaston IV luku


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 371 , II osan II osaston I luvun 1 jakso

32.    Elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuva materiaali

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1935/2004, annettu 27 päivänä lokakuuta 2004, elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista ja direktiivien 80/509/ETY ja 89/109/ETY kumoamisesta 372

Mainitun asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa oleva viittaus jäsenvaltioon ei koske Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta.

   Neuvoston direktiivi 84/500/ETY, annettu 15 päivänä lokakuuta 1984, elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia keraamisia tarvikkeita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 373 .


33.    Elintarvikkeet – muut

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/2/EY, annettu 22 päivänä helmikuuta 1999, ionisoivalla säteilyllä käsiteltyjä elintarvikkeita ja elintarvikkeiden ainesosia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 374

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/3/EY, annettu 22 päivänä helmikuuta 1999, ionisoivalla säteilyllä käsiteltyjä elintarvikkeita ja elintarvikkeiden ainesosia koskevan yhteisön luettelon vahvistamisesta 375

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/32/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, elintarvikkeiden ja elintarvikkeiden ainesosien valmistamisessa käytettäviä uuttoliuottimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 376

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/54/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, luontaisten kivennäisvesien hyödyntämisestä ja markkinoille saattamisesta 377

   Neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta 378


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/848, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta 379

   Neuvoston asetus (Euratom) 2016/52, annettu 15 päivänä tammikuuta 2016, elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen sallituista enimmäistasoista ydinonnettomuuden tai muun säteilyhätätilanteen jälkeen ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 3954/87 sekä komission asetusten (Euratom) N:o 944/89 ja (Euratom) N:o 770/90 kumoamisesta 380

   Neuvoston asetus (EY) N:o 733/2008, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2008, kolmansista maista peräisin olevien maataloustuotteiden tuontiedellytyksistä Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen 381

34.    Rehu – tuotteet ja hygienia

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 79/373/ETY, komission direktiivin 80/511/ETY, neuvoston direktiivien 82/471/ETY, 83/228/ETY, 93/74/ETY, 93/113/EY ja 96/25/EY ja komission päätöksen 2004/217/EY kumoamisesta 382


   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/32/EY, annettu 7 päivänä toukokuuta 2002, haitallisista aineista eläinten rehuissa 383

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1831/2003, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 384

Mainitun asetuksen liitteessä II olevassa 6 kohdassa olevat viittaukset kansallisiin vertailulaboratorioihin eivät koske Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta. Tämä ei estä jäsenvaltiossa sijaitsevaa kansallista vertailulaboratoriota täyttämästä kansallisen vertailulaboratorion tehtäviä Pohjois-Irlannin osalta. Jäsenvaltion kansallinen vertailulaboratorio ei saa luovuttaa edelleen Pohjois-Irlannin toimivaltaisten viranomaisten ja kansallisen vertailulaboratorion välillä tätä tarkoitusta varten vaihdettavia tietoja ja aineistoja ilman kyseisten toimivaltaisten viranomaisten etukäteen antamaa suostumusta.

   Neuvoston direktiivi 90/167/ETY, annettu 26 päivänä maaliskuuta 1990, lääkkeitä sisältävien rehujen valmistusta, markkinoille saattamista ja käyttöä koskevista vaatimuksista yhteisössä 385

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N: o 183/2005, annettu 12 päivänä tammikuuta 2005, rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista 386


35.    Muuntogeeniset organismit

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1829/2003, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 387 , pois lukien 32 artiklan toinen kohta

Tämä ei estä jäsenvaltiossa sijaitsevaa kansallista vertailulaboratoriota täyttämästä kansallisen vertailulaboratorion tehtäviä Pohjois-Irlannin osalta. Jäsenvaltion kansallinen vertailulaboratorio ei saa luovuttaa edelleen Pohjois-Irlannin toimivaltaisten viranomaisten ja kansallisen vertailulaboratorion välillä tätä tarkoitusta varten vaihdettavia tietoja ja aineistoja ilman kyseisten toimivaltaisten viranomaisten etukäteen antamaa suostumusta.

Mainitun asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa ja 22 artiklan 1 kohdassa olevat viittaukset jäsenvaltioon eivät koske Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta.

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N: o 1830/2003, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä sekä direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta 388


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1946/2003, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, muuntogeenisten organismien valtioiden rajat ylittävistä siirroista 389

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta 390 , C osa

36.    Elävät eläimet, sukusolut ja alkiot ja eläinperäiset tuotteet

Tässä kohdassa lueteltujen säädösten viittauksien kansallisiin vertailulaboratorioihin ei katsota sisältävän viittausta Yhdistyneen kuningaskunnan vertailulaboratorioon. Tämä ei estä jäsenvaltiossa sijaitsevaa kansallista vertailulaboratoriota täyttämästä kansallisen vertailulaboratorion tehtäviä Pohjois-Irlannin osalta. Jäsenvaltion kansallinen vertailulaboratorio ei saa luovuttaa edelleen Pohjois-Irlannin toimivaltaisten viranomaisten ja kansallisen vertailulaboratorion välillä tätä tarkoitusta varten vaihdettavia tietoja ja aineistoja ilman kyseisten toimivaltaisten viranomaisten etukäteen antamaa suostumusta.

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta ("eläinterveyssäännöstö") 391


   Neuvoston direktiivi 64/432/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1964, eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa 392

   Neuvoston direktiivi 91/68/ETY, annettu 28 päivänä tammikuuta 1991, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä lampaiden ja vuohien kaupassa 393

   Neuvoston direktiivi 2009/156/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista elävien hevoseläinten liikkuvuuden ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin osalta 394

   Neuvoston direktiivi 2009/158/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista 395

   Neuvoston direktiivi 92/65/ETY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 1992, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset 396


   Neuvoston direktiivi 88/407/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1988, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten siemennesteen kaupassa ja tuonnissa 397

   Neuvoston direktiivi 89/556/ETY, annettu 25 päivänä syyskuuta 1989, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten alkioiden kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista 398

   Neuvoston direktiivi 90/429/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siansukuisten kotieläinten siemennesteen kaupassa ja tuonnissa 399

   Neuvoston direktiivi 92/118/ETY, annettu 17 päivänä joulukuuta 1992, eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevista vaatimuksista sellaisten tuotteiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa, joita eivät koske direktiivin 89/662/ETY ja, taudinaiheuttajien osalta, direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I luvussa mainittujen erityisten yhteisön säädösten kyseiset vaatimukset 400


   Neuvoston direktiivi 2006/88/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006, vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista sekä vesieläinten tiettyjen tautien ehkäisemisestä ja torjunnasta 401

   Neuvoston direktiivi 2004/68/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2004, eläinten terveyttä koskevista säännöistä tiettyjen elävien sorkka- ja kavioeläinten yhteisöön tuonnin ja yhteisön kautta kuljetuksen osalta, direktiivien 90/426/ETY ja 92/65/ETY muuttamisesta ja direktiivin 72/462/ETY kumoamisesta 402

   Neuvoston direktiivi 2002/99/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 403

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 576/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, lemmikkieläinten muista kuin kaupallisista siirroista ja asetuksen (EY) N:o 998/2003 kumoamisesta 404

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) 405


37.    Eläintautien ja zoonoosien torjunta

Tässä kohdassa lueteltujen säädösten viittauksien kansallisiin vertailulaboratorioihin ei katsota sisältävän viittausta Yhdistyneen kuningaskunnan vertailulaboratorioon. Tämä ei estä jäsenvaltiossa sijaitsevaa kansallista vertailulaboratoriota täyttämästä kansallisen vertailulaboratorion tehtäviä Pohjois-Irlannin osalta. Jäsenvaltion kansallinen vertailulaboratorio ei saa luovuttaa edelleen Pohjois-Irlannin toimivaltaisten viranomaisten ja kansallisen vertailulaboratorion välillä tätä tarkoitusta varten vaihdettavia tietoja ja aineistoja ilman kyseisten toimivaltaisten viranomaisten etukäteen antamaa suostumusta.

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 406

   Neuvoston direktiivi 77/391/ETY, annettu 17 päivänä toukokuuta 1977, yhteisön toimenpiteistä nautakarjan luomistaudin, tuberkuloosin ja leukoosin hävittämiseksi 407

   Neuvoston direktiivi 78/52/ETY annettu 13 päivänä joulukuuta 1977 nautojen luomistaudin, tuberkuloosin ja tarttuvan leukoosin nopeutetun hävittämisen kansallisia suunnitelmia koskevista yhteisön vaatimuksista 408


   Neuvoston direktiivi 2003/85/EY, annettu 29 päivänä syyskuuta 2003, yhteisön toimenpiteistä suu- ja sorkkataudin torjumiseksi, direktiivin 85/511/ETY sekä päätösten 89/531/ETY ja 91/665/ETY kumoamisesta ja direktiivin 92/46/ETY muuttamisesta 409

   Neuvoston direktiivi 2005/94/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005, yhteisön toimenpiteistä lintuinfluenssan torjumiseksi ja direktiivin 92/40/ETY kumoamisesta 410

   Neuvoston direktiivi 2001/89/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2001, yhteisön toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi 411

   Neuvoston direktiivi 92/35/ETY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1992, afrikkalaisen hevosruton valvontasäännöistä ja torjuntatoimenpiteistä 412

   Neuvoston direktiivi 2002/60/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, erityissäännöksistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi ja direktiivin 92/119/ETY muuttamisesta Teschenin taudin ja afrikkalaisen sikaruton osalta 413


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2160/2003, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, salmonellan ja muiden tiettyjen elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta 414

   Neuvoston direktiivi 92/66/ETY, annettu 14 päivänä heinäkuuta 1992, yhteisön toimenpiteistä Newcastlen taudin torjumiseksi 415

   Neuvoston direktiivi 92/119/ETY, annettu 17 päivänä joulukuuta 1992, yhteisön yleisistä toimenpiteistä tiettyjen eläintautien torjumiseksi sekä swine vesicular -tautiin liittyvistä erityistoimenpiteistä 416

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/99/EY, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, tiettyjen zoonoosien ja niiden aiheuttajien seurannasta, neuvoston päätöksen 90/424/ETY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 92/117/ETY kumoamisesta 417

   Neuvoston direktiivi 2000/75/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2000, lampaan bluetongue-taudin torjunta- ja hävittämistoimenpiteitä koskevista erityissäännöksistä 418


38.    Eläinten tunnistaminen

   Neuvoston asetus (EY) N:o 21/2004, annettu 17 päivänä joulukuuta 2003, lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta 419

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta 420

   Neuvoston direktiivi 2008/71/EY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2008, sikojen tunnistamisesta ja rekisteröinnistä 421

39.    Eläinjalostus

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1012, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, puhdasrotuisten jalostuseläinten, risteytettyjen jalostussikojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostuksessa, kaupassa ja unioniin tulossa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä ja asetuksen (EU) N:o 652/2014, neuvoston direktiivien 89/608/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta sekä tiettyjen eläinjalostusta koskevien säädösten kumoamisesta (”eläinjalostusasetus”) 422 , 37 artikla ja 64 artiklan 3 kohta


40.    Eläinten hyvinvointi

   Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2005, tehty 22 päivänä joulukuuta 2004, eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta 423

   Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009, annettu 24 päivänä syyskuuta 2009, eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä 424

41.    Kasvien terveys

   Neuvoston direktiivi 2000/29/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 425

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/2031, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) N:o 1143/2014 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 69/464/ETY, 74/647/ETY, 93/85/ETY, 98/57/EY, 2000/29/EY, 2006/91/EY ja 2007/33/EY kumoamisesta 426


42.    Kasvien lisäysaineisto

   Neuvoston direktiivi 66/402/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1966, viljakasvien siementen pitämisestä kaupan 427

   Neuvoston direktiivi 68/193/ETY, annettu 9 päivänä huhtikuuta 1968, viiniköynnöksen kasvullisen lisäysaineiston pitämisestä kaupan 428

   Neuvoston direktiivi 1999/105/EY, annettu 22 päivänä joulukuuta 1999, metsänviljelyaineiston pitämisestä kaupan 429

   Neuvoston direktiivi 2002/53/EY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, viljelykasvilajien yleisestä lajikeluettelosta 430

   Neuvoston direktiivi 2002/54/EY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, juurikkaiden siementen pitämisestä kaupan 431

   Neuvoston direktiivi 2002/55/EY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, vihannesten siementen pitämisestä kaupan 432


   Neuvoston direktiivi 2002/56/EY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, siemenperunoiden pitämisestä kaupan 433

   Neuvoston direktiivi 2002/57/EY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, öljy- ja kuitukasvien siementen pitämisestä kaupan 434

   Neuvoston direktiivi 2008/90/EY, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, hedelmäntuotantoon tarkoitettujen hedelmäkasvien ja niiden lisäysaineiston pitämisestä kaupan 435

43.    Virallinen valvonta, eläinlääkärintarkastukset

Tässä kohdassa lueteltujen säädösten viittauksien kansallisiin vertailulaboratorioihin ei katsota sisältävän viittausta Yhdistyneen kuningaskunnan vertailulaboratorioon. Tämä ei estä jäsenvaltiossa sijaitsevaa kansallista vertailulaboratoriota täyttämästä kansallisen vertailulaboratorion tehtäviä Pohjois-Irlannin osalta. Jäsenvaltion kansallinen vertailulaboratorio ei saa luovuttaa edelleen Pohjois-Irlannin toimivaltaisten viranomaisten ja kansallisen vertailulaboratorion välillä tätä tarkoitusta varten vaihdettavia tietoja ja aineistoja ilman kyseisten toimivaltaisten viranomaisten etukäteen antamaa suostumusta.


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus) 436

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 437

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 438


   Neuvoston direktiivi 91/496/ETY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 1991, kolmansista maista yhteisöön tuotavien eläinten eläinlääkintätarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista ja direktiivien 89/662/ETY, 90/425/ETY ja 90/675/ETY muuttamisesta 439

   Neuvoston direktiivi 97/78/EY, annettu 18 päivänä joulukuuta 1997, kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 440

   Neuvoston direktiivi 90/425/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 441

   Neuvoston direktiivi 89/662/ETY, annettu 11 päivänä joulukuuta 1989, eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 442

44.    Terveys ja kasvinsuojelu – muut

   Neuvoston direktiivi 96/22/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, tiettyjen hormonaalista tai tyrostaattista vaikutusta omaavien aineiden ja beta-agonistien käytön kieltämisestä kotieläintuotannossa ja direktiivien 81/602/ETY, 88/146/ETY ja 88/299/ETY kumoamisesta 443


   Neuvoston direktiivi 96/23/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, elävissä eläimissä ja niistä saatavissa tuotteissa olevien tiettyjen aineiden ja niiden jäämien osalta suoritettavista tarkastustoimenpiteistä ja direktiivien 85/358/ETY ja 86/469/ETY sekä päätösten 89/187/ETY ja 91/664/ETY kumoamisesta 444

45.    Teollis- ja tekijänoikeudet

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 110/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta 445

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 446

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 251/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91 kumoamisesta 447


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 448 , II osan II osaston I luvun 2 ja 3 jakso

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 608/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvonnasta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1383/2003 kumoamisesta 449

46.    Kalastus ja vesiviljely

   Komission asetus (ETY) N:o 3703/85, annettu 23 päivänä joulukuuta 1985, yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen tuoreiden tai jäähdytettyjen kalojen kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten soveltamisesta 450

   Neuvoston asetus (ETY) N:o 2136/89, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1989, ilmaisulla sardiinisäilykkeiden kaupan pitämistä koskevista yhteisistä vaatimuksista sekä sardiinisäilykkeiden ja säilöttyjen sardiinityyppisten tuotteiden kauppanimityksistä 451


   Neuvoston asetus (ETY) N:o 1536/92, annettu 9 päivänä kesäkuuta 1992, tonnikala- ja sardasäilykkeiden kaupan pitämistä koskevista yhteisistä vaatimuksista 452

   Neuvoston asetus (EY) N:o 2406/96, annettu 26 päivänä marraskuuta 1996, tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten vahvistamisesta 453

   Neuvoston asetus (EY) N:o 850/98, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1998, kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla 454 , siltä osin kuin on kyse meren eliöiden vähimmäiskokoja koskevista säännöksistä

   Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta 455 , siltä osin kuin on kyse kaupan pitämisen vaatimuksia koskevista säännöksistä


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta 456 , siltä osin kuin on kyse kaupan pitämistä koskevista vaatimuksia ja kuluttajille tiedottamista koskevista säännöksistä

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta 457 , siltä osin kuin on kyse kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitämisen vaatimuksia koskevista säännöksistä

   Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2874/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta 458

   Neuvoston asetus (EY) N:o 1035/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, Dissostichus spp. -lajien saaliiden dokumentointijärjestelystä 459


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 640/2010, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tonnikalaa (Thunnus thynnus) koskevasta saaliinkirjausohjelmasta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1984/2003 muuttamisesta 460

   Neuvoston asetus (EY) N:o 1100/2007, annettu 18 päivänä syyskuuta 2007, Euroopan ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä 461

47.    Muut

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta, 462 pois lukien VI luku

   Neuvoston asetus (EY) N:o 2964/95, annettu 20 päivänä joulukuuta 1995, raakaöljyn tuonnin ja toimitusten rekisteröinnistä yhteisössä 463

   Neuvoston asetus (EY) N:o 2182/2004, annettu 6 päivänä joulukuuta 2004, eurometallirahojen kaltaisista mitaleista ja rahakkeista 464


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1889/2005, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, yhteisön alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonnasta 465

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/40/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta 466

   Neuvoston asetus (EY) N:o 116/2009, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, kulttuuriesineiden viennistä 467

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/60/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, jäsenvaltion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta 468

   Neuvoston direktiivi 69/493/ETY, annettu 15 päivänä joulukuuta 1969, kristallilasia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 469


   Neuvoston asetus (EY) N:o 428/2009, annettu 5 päivänä toukokuuta 2009, kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta 470

   Neuvoston direktiivi 91/477/ETY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1991, aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta 471

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 258/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaista Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimusta täydentävän, ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja laittoman kaupan torjuntaa koskevan lisäpöytäkirjan (YK:n ampuma-asepöytäkirja) 10 artiklan täytäntöönpanosta ja ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden vientiluvasta ja tuonti- ja kauttakuljetusmenettelyistä 472

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta 473


   Neuvoston asetus (EY) N:o 1236/2005, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2005, tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen 474

   Neuvoston asetus (EY) N:o 2368/2002, annettu 20 päivänä joulukuuta 2002, raakatimanttien kansainväliseen kauppaan sovellettavasta Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmästä 475

   Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklaan perustuvat voimassa olevat rajoittavat toimenpiteet, siltä osin kuin ne koskevat unionin ja kolmansien maiden välistä tavarakauppaa

________________



LIITE 6

9 ARTIKLASSA TARKOITETUT UNIONIN OIKEUDEN SÄÄNNÖKSET

1.    Arvonlisävero 476

   Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 477

   Neuvoston direktiivi 2008/9/EY, annettu 12 päivänä helmikuuta 2008, yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomille mutta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille 478

   Neuvoston asetus (EU) N:o 904/2010, annettu 7 päivänä lokakuuta 2010, hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla 479

   Neuvoston direktiivi 2010/24/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä 480


   Kolmastoista neuvoston direktiivi 86/560/ETY, annettu 17 päivänä marraskuuta 1986, jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteisön alueelle sijoittautumattomille verovelvollisille suoritettavaa arvonlisäveron palautusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt 481

   Neuvoston direktiivi 2007/74/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2007, kolmansista maista tulevien matkustajien tuomien tavaroiden vapauttamisesta arvonlisä- ja valmisteverosta 482

   Neuvoston direktiivi 2009/132/EY, annettu 19 päivänä lokakuuta 2009, direktiivin 2006/112/EY 143 artiklan b ja c alakohdan soveltamisalasta vapautettaessa tietty tavaroiden lopullinen maahantuonti arvonlisäverosta 483

   Neuvoston direktiivi 2006/79/EY, annettu 5 päivänä lokakuuta 2006, tavaroiden maahantuonnissa pieninä muina kuin kaupallisina lähetyksinä kolmansista maista sovellettavista verovapautuksista 484

   Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välisestä sopimuksesta hallinnollisesta yhteistyöstä, petosten torjunnasta ja saatavien perinnästä arvonlisäverotuksen alalla johtuvat velvoitteet 485


   Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välisen, niiden taloudellisten etujen vastaisten petosten ja muun laittoman toiminnan torjumista koskevasta yhteistyösopimuksesta johtuvat velvoitteet 486

2.    Valmistevero

   Neuvoston direktiivi 2008/118/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä ja direktiivin 92/12/ETY kumoamisesta 487

   Neuvoston asetus (EU) N:o 389/2012, annettu 2 päivänä toukokuuta 2012, hallinnollisesta yhteistyöstä valmisteverotuksen alalla ja asetuksen (EY) N:o 2073/2004 kumoamisesta 488

   Neuvoston direktiivi 2010/24/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä 489

   Neuvoston direktiivi 92/83/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta 490


   Neuvoston direktiivi 92/84/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen määrien lähentämisestä 491

   Neuvoston direktiivi 2011/64/EU, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2011, valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteesta ja verokannoista 492

   Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 493

   Neuvoston direktiivi 95/60/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 1995, kaasuöljyn ja lentopetrolin merkitsemisestä veron määräämiseksi 494

   Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1152/2003/EY, tehty 16 päivänä kesäkuuta 2003, valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan tietokoneistamisesta 495


   Neuvoston direktiivi 2007/74/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2007, kolmansista maista tulevien matkustajien tuomien tavaroiden vapauttamisesta arvonlisä- ja valmisteverosta 496

   Neuvoston direktiivi 2006/79/EY, annettu 5 päivänä lokakuuta 2006, tavaroiden maahantuonnissa pieninä muina kuin kaupallisina lähetyksinä kolmansista maista sovellettavista verovapautuksista 497

_______________



LIITE 7

11 ARTIKLASSA TARKOITETUT UNIONIN OIKEUDEN SÄÄNNÖKSET

Seuraavia säädöksiä on sovellettava Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta siltä osin kun on kyse sähkön tuotannosta, siirrosta, jakelusta ja toimituksesta, sähkön tukkukaupasta tai rajat ylittävästä sähkön kaupasta.

Vähittäismarkkinoihin ja kuluttajansuojaan liittyviä säännöksiä ei sovelleta. Viittauksista johonkin toiseen tässä liitteessä lueteltuun unionin säädöksen säännökseen ei seuraa, että viittauksen kohteena olevaa säännöstä sovelletaan silloin kun sitä ei muutoin sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta, paitsi jos kyseessä on sähkön tukkumarkkinoita koskeva säännös, jota sovelletaan Irlannissa ja joka on tarpeen sähkön sisämarkkinoiden yhteisen toiminnan varmistamiseksi Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa.

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 498


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 714/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta 499

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 713/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta 500

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/89/EY, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, sähkön toimitusvarmuuden ja infrastruktuuri-investointien turvaamiseksi toteutettavista toimenpiteistä 501

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1227/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta 502

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 503

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 504

________________



LIITE 8

TÄMÄN PÖYTÄKIRJAN 12 ARTIKLAN 1 KOHDASSA JA
LIITTEESSÄ 4 OLEVASSA 7 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT

UNIONIN OIKEUDEN SÄÄNNÖKSET

1.    Valtiontukisäännöt Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa 505

   Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107, 108 ja 109 artikla

   Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artikla siltä osin kuin se koskee valtiontukisääntöjä

   Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 93 artikla

2.    Valtiontuen käsitteeseen viittaavat säädökset

   Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 506



   Komission tiedonanto Euroopan unionin valtiontukisääntöjen soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamisesta myönnettävään korvaukseen 507

   Komission tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina 508

3.    Ryhmäpoikkeusasetukset

3.1    Valtuusasetus

   Neuvoston asetus (EU) 2015/1588, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 509

3.2    Yleinen ryhmäpoikkeusasetus

   Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 510



3.3    Alakohtaiset ryhmäpoikkeusasetukset

   Komission asetus (EU) N:o 702/2014, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 511  

   Komission asetus (EU) N:o 1388/2014, annettu 16 päivänä joulukuuta 2014, tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille myönnettävien tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 512

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta 513



   Komission tiedonanto rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista annettua asetusta (EY) N:o 1370/2007 koskevista tulkitsevista suuntaviivoista 514

   Komission päätös, annettu 20 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen 515

3.4    Vähämerkityksistä tukea koskevat asetukset

   Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 516

   Komission asetus (EU) N:o 360/2012, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2012, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille myönnettävään vähämerkityksiseen tukeen 517



   Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla 518

   Komission asetus (EU) N:o 717/2014, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2014, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla 519

4.    Menettelysäännöt

   Neuvoston asetus (EU) 2015/1589, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 520

   Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta 521

   Komission tiedonanto — Sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman valtiontuen takaisinperintää edellyttävien komission päätösten tehokas täytäntöönpano jäsenvaltioissa 522



   Komission ilmoitus valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä 523

   Komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta kansallisissa tuomioistuimissa 524

   Komission tiedonanto viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta 525

   Komission tiedonanto valtiontuen tarkastusmenettelyissä sovellettavista käytännesäännöistä 526

   Komission tiedonanto C(2003) 4582, annettu 1 päivänä joulukuuta 2003, salassapitovelvollisuudesta valtiontukipäätöksissä 527



5.    Yhteensopivuutta koskevat säännöt

5.1    Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet

   Komission tiedonanto – Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita edistävän valtiontuen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointiperusteet 528

5.2    Maataloustuki

   Euroopan unionin suuntaviivat maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina 2014–2020 529

5.3    Kalastus- ja vesiviljelyalan tuki

   Komission tiedonanto – Kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista koskevat suuntaviivat 530


5.4    Aluetuki

   Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2014–2020 531

5.5    Tutkimus-, kehitys- ja innovointituki

   Komission tiedonanto – Puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle 532

5.6    Riskipääomatuki

   Komission tiedonanto – Suuntaviivat valtiontuesta riskirahoitussijoitusten edistämiseksi 533

5.7    Pelastamis- ja rakenneuudistustuki

   Komission tiedonanto – Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen 534


5.8    Koulutustuki

   Komission tiedonanto – Perusteista koulutukseen myönnettävän, yksittäistä ilmoitusta edellyttävän valtiontuen soveltuvuuden arvioimiseksi 535

5.9    Työllisyystuki

   Komission tiedonanto – Perusteista epäedullisessa asemassa oleville ja alentuneesti työkykyisille työntekijöille työllistämiseen myönnettävän yksittäistä ilmoitusta edellyttävän valtiontuen soveltuvuuden arvioimiseksi 536

5.10    Talous- ja finanssikriisin johdosta annetut väliaikaiset säännöt

   Komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä elokuuta 2013 537

   Komission tiedonanto arvoltaan alentuneiden omaisuuserien käsittelystä yhteisön pankkisektorilla 538


   Komission tiedonanto elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettujen rakenneuudistustoimenpiteiden arvioinnista valtiontukisääntöjen perusteella 539

5.11    Vientiluottovakuutus

   Komission tiedonanto jäsenvaltioille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta lyhytaikaisiin vientiluottovakuutuksiin 540

5.12    Energia ja ympäristö

5.12.1    Ympäristö ja energia

   Komission tiedonanto — Suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina 2014–2020 541

   Komission tiedonanto — Suuntaviivat tietyistä päästökauppajärjestelmään liittyvistä valtiontukitoimenpiteistä vuoden 2012 jälkeen 542  


5.12.2    Sähkö (hukkakustannukset)

   Komission tiedonanto hukkakustannuksiin liittyvistä valtiontukien analyysimenetelmistä 543  

5.12.3    Kivihiili

   Neuvoston päätös, annettu 10 päivänä joulukuuta 2010, kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi annettavasta valtiontuesta 544

5.13    Perusteollisuus ja -valmistus (teräs)

   Komission tiedonanto EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen vaikutuksista kilpailuasioiden käsittelyyn 545

5.14    Postipalvelut

   Komission tiedonanto kilpailusääntöjen soveltamisesta postialalla ja tiettyjen postipalveluja koskevien valtion toimenpiteiden täytäntöönpanemisesta 546


5.15    Audiovisuaaliala, lähetystoiminta ja laajakaista

5.15.1    Audiovisuaalialan tuotanto

   Komission tiedonanto elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävästä valtiontuesta 547

5.15.2    Radio- ja televisiolähetyspalvelut

   Komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan 548

5.15.3    Laajakaistaverkko

   EU:n suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä 549


5.16    Liikenne ja infrastruktuuri

   Komission tiedonanto — Rautatieyrityksille myönnettäviä valtiontukia koskevat yhteisön suuntaviivat 550

   Yhteisön suuntaviivat meriliikenteen valtiontuelle 551

   Komission tiedonanto merten moottoriteiden avaamiseen myönnettävää yhteisön rahoitusta täydentävää valtiontukea koskevista ohjeista 552

   Komission tiedonanto alusten hallintoyrityksille myönnettävän valtiontuen ohjeista 553

   Komission tiedonanto — Suuntaviivat valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille 554


5.17    Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut

   Komission tiedonanto — Julkisesta palvelusta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskevat Euroopan unionin puitteet 555

6.    Jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuus

   Komission direktiivi 2006/111/EY, annettu 16 päivänä marraskuuta 2006, jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta 556

_______________



LIITE 9

12 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUT MENETTELYT

Sekakomitea määrittää 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun alustavan vapautetun tuen vuotuisen yhteenlasketun enimmäismäärän ja alustavan vähimmäisprosenttiosuuden ottaen huomioon uusimmat käytettävissä olevat tiedot. Vapautetun tuen alustavassa vuotuisessa yhteenlasketussa enimmäismäärässä otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan suunnittelema tuleva maataloustukijärjestelmä sekä Pohjois-Irlannissa nykyisen, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisen yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa aiheutuneiden menojen kokonaismäärän vuotuinen keskiarvo. Alustavassa vähimmäisprosenttiosuudessa otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan suunnittelema maataloustukijärjestelmä sekä se prosenttiosuus unionin yhteisen maatalouspolitiikan kokonaismenoista, joka vastasi WTO:n maataloussopimuksen liitteen 2 määräyksiä, sellaisena kuin se ilmoitettiin kyseiseltä ajanjaksolta.

Sekakomitea mukauttaa ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun tuen määrää ja prosenttiosuutta, joissa on otettu huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan suunnittelema maataloustukijärjestelmä, unionin yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa kussakin tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä käytettävissä olevan tuen kokonaismäärän mahdollisen vaihtelun mukaisesti.


Jos sekakomitea ei kykene määrittämään alustavaa tuen määrää ja prosenttiosuutta ensimmäisen kohdan mukaisesti tai ei kykene mukauttamaan tuen määrää ja prosenttiosuutta toisen kohdan mukaisesti tapauksen mukaan joko siirtymäkauden päättymiseen mennessä tai yhden vuoden kuluessa tulevan monivuotisen rahoituskehyksen voimaantulosta, 12 artiklan 2 kohdan soveltaminen keskeytetään kunnes sekakomitea on määrittänyt tuen määrän ja prosenttiosuuden tai mukauttanut niitä.

________________



LIITE 10

18 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUT MENETTELYT

1.    Jos unioni tai Yhdistynyt kuningaskunta harkitsee tämän pöytäkirjan 18 artiklan 1 kohdan mukaisia suojatoimia, se ilmoittaa asiasta viipymättä toiselle osapuolelle sekakomitean kautta ja toimittaa kaikki tarvittavat tiedot.

2.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta aloittavat välittömästi neuvottelut sekakomiteassa yhteisesti sovitun ratkaisun löytämiseksi.

3.    Unioni tai tapauksen mukaan Yhdistynyt kuningaskunta ei voi toteuttaa suojatoimia ennen kuin 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoittamispäivästä on kulunut yksi kuukausi, ellei 2 kohdassa tarkoitettua neuvottelumenettelyä ole saatu päätökseen ennen kyseisen määrärajan päättymistä. Kun poikkeukselliset, kiireellistä toimintaa edellyttävät olosuhteet sulkevat pois ennakkotarkastelun, tapauksen mukaan unioni tai Yhdistynyt kuningaskunta voi soveltaa viipymättä suojatoimenpiteitä, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä tilanteen korjaamiseksi.

4.    Tapauksen mukaan unioni tai Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittaa toteutetuista toimenpiteistä viipymättä sekakomitealle ja toimittaa kaikki tarvittavat tiedot.


5.    Toteutetuista suojatoimista käydään sekakomiteassa neuvotteluja kolmen kuukauden välein niiden hyväksymispäivästä alkaen, jotta suojatoimet voidaan lopettaa ennen niiden suunniteltua päättymispäivää tai niiden soveltamisalaa voidaan rajoittaa. Tapauksen mukaan unioni tai Yhdistynyt kuningaskunta voi milloin tahansa pyytää sekakomiteaa tarkistamaan tällaiset toimenpiteet.

6.    Edellä olevia 1–5 kohtaa sovelletaan tämän pöytäkirjan 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin tasapainottaviin toimiin soveltuvin osin.

________________

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN
KUNINGASKUNNAN SUVERENITEETTIIN KUULUVIA TUKIKOHTA-ALUEITA

KYPROKSESSA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA

Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta, jotka

PALAUTTAVAT MIELEEN yhteisen julistuksen, joka liitettiin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan liittymistä Euroopan yhteisöihin koskevan sopimuksen päätösasiakirjaan ja joka koski Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvia tukikohta-alueita Kyproksessa; julistuksen mukaan Euroopan talousyhteisön ja kyseisten tukikohta-alueiden välisissä suhteissa sovellettava järjestely vahvistetaan Euroopan talousyhteisön ja Kyproksen tasavallan välisellä sopimuksella,

VAHVISTAVAT, että sen jälkeen kun Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut unionista, unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien tukikohta-alueiden välisiin suhteisiin sovellettavat järjestelyt olisi edelleen vahvistettava Kyproksen tasavallan unionin jäsenyyden puitteissa,

OTTAVAT HUOMIOON määräykset, jotka koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvia Akrotirin ja Dhekelian tukikohta-alueita, jäljempänä ’Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvat alueet’ ja jotka on vahvistettu Kyproksen tasavallan perustamisesta tehdyssä sopimuksessa ja siihen liittyvässä, 16 päivänä elokuuta 1960 päivätyssä noottienvaihdossa, jäljempänä ’perustamissopimus’,


VAHVISTAVAT, että Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista ei saisi vaikuttaa oikeuksiin ja velvoitteisiin, joita Kyproksen tasavallalla on unionin oikeuden nojalla, eikä perustamissopimuksen osapuolten oikeuksiin ja velvoitteisiin,

PALAUTTAVAT MIELEEN, että siitä päivästä lähtien, jona Kyproksen tasavalta liittyi unioniin, unionin oikeutta on sovellettu Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluviin alueisiin ainoastaan siltä osin kuin se on tarpeen Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu, tehtyyn asiakirjaan liitetyssä, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvia tukikohta-alueita Kyproksessa koskevassa pöytäkirjassa (N:o 3), jäljempänä ’pöytäkirja (N:o 3)’, tarkoitetun järjestelyn täytäntöönpanon varmistamiseksi,

PANEVAT MERKILLE Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja Kyproksen tasavallan hallituksen välisen, 16 päivänä elokuuta 1960 päivätyn noottienvaihdon, joka koski Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien alueiden hallintoa, ja siihen liitetyn Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen julistuksen, jonka mukaan yksi päätavoitteista on suojella Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla asuvien tai työskentelevien henkilöiden etuja, ja katsovat tältä osin, että asianomaisille henkilöille olisi annettava mahdollisuuksien mukaan sama kohtelu kuin niille, jotka asuvat tai työskentelevät Kyproksen tasavallan alueella,


PANEVAT MERKILLE Yhdistyneen kuningaskunnan sitoutumisen siihen, että perustamissopimuksesta johtuvia järjestelyjä, joissa Kyproksen tasavallan viranomaiset hallinnoivat monia erilaisia julkisia palveluja Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla, mukaan lukien maatalouden, tullitoiminnan ja verotuksen alalla, sovelletaan vastaisuudessakin,

OTTAVAT HUOMIOON, että Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien alueiden olisi pysyttävä osana unionin tullialuetta myös sen jälkeen kun Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut unionista,

PANEVAT MERKILLE perustamissopimuksen määräykset Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien tukikohta-alueiden ja Kyproksen tasavallan välisistä tullijärjestelyistä ja erityisesti kyseisen sopimuksen liitteessä F olevan I osan määräykset,

PANEVAT MERKILLE, että Yhdistynyt kuningaskunta on sitoutunut olemaan luomatta tullitoimipaikkoja tai muita rajaesteitä Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien alueiden ja Kyproksen tasavallan välille sekä olemaan perustamatta kaupallisia tai siviilikäyttöön tarkoitettuja merisatamia tai lentoasemia,

HALUAVAT määrittää asianmukaiset järjestelyt, joilla pöytäkirjassa (N:o 3) mainittujen järjestelyjen tavoitteet saavutetaan sen jälkeen kun Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut unionista,

KATSOVAT, että tässä pöytäkirjassa vahvistetuilla järjestelyillä olisi varmistettava unionin oikeuden sovellettavien säännösten asianmukainen täytäntöönpano ja noudattamisen valvonta Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla sen jälkeen kun Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut unionista,


KATSOVAT, että on tarpeen määrätä asianmukaisista järjestelyistä sen suhteen, millaisia helpotuksia ja vapautuksia tulleista ja veroista Yhdistyneen kuningaskunnan asevoimat ja niiden henkilöstö voivat saada myös sen jälkeen kun Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut unionista,

TOTEAVAT, että on tarpeen määrätä erityisjärjestelyistä, jotka koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien alueiden ulkorajat ylittäville tavaroille ja henkilöille tehtäviä tarkastuksia, sekä ehdoista, joiden mukaisesti unionin oikeuden säännöksiä sovelletaan Kyproksen tasavallan hallituksen tosiasialliseen hallintaan kuulumattoman alueen ja Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvan Dhekelian alueen välisellä rajalinjalla; tällä hetkellä näitä kysymyksiä säännellään Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevan asiakirjan liitteenä olevassa Kyprosta koskevassa pöytäkirjassa (N:o 10), jäljempänä ’pöytäkirja (N:o 10)’,

TOTEAVAT, että Kyproksen tasavallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen yhteistyö on keskeistä tässä pöytäkirjassa määrättyjen järjestelyjen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi,

OTTAVAT HUOMIOON, että tässä pöytäkirjassa vahvistettujen järjestelyjen perusteella unionin oikeutta sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla tiettyjen unionin politiikan alojen osalta sen jälkeen kun Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut unionista,


TOTEAVAT, että perustamissopimuksen ja vuonna 1960 annetun julistuksen järjestelyt, jotka liittyvät Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla asuviin ja työskenteleviin henkilöihin, ovat ainutlaatuisia ja että pyrkimyksellä soveltaa unionin oikeutta johdonmukaisesti sekä Kyproksen tasavallassa että Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla tuetaan näitä järjestelyjä,

PANEVAT MERKILLE tältä osin, että tällä pöytäkirjalla Yhdistynyt kuningaskunta antaa Kyproksen tasavallalle unionin jäsenvaltiona vastuun unionin oikeuden säännösten täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla tämän pöytäkirjan mukaisesti,

PALAUTTAVAT MIELEEN, että Kyproksen tasavalta on vastuussa unionin oikeuden täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta sellaisten tavaroiden osalta, joiden määrä- tai lähtöpaikka on Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla ja jotka saapuvat tai lähtevät Kyproksen tasavallan alueella sijaitsevan sataman tai siellä olevan lentokentän kautta,

KOROSTAVAT, että tässä pöytäkirjassa vahvistetuilla järjestelyillä ei rajoiteta perustamissopimuksen 1 ja 2 artiklan eikä Kyproksen tasavallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan niihin liittyvien kantojen soveltamista,

KATSOVAT, että tässä pöytäkirjassa määrättyjen järjestelyjen ainoana tarkoituksena olisi oltava Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien alueiden erityistilanteen säänteleminen eikä niitä olisi sovellettava mihinkään muuhun alueeseen eikä katsottava ennakkotapauksiksi,

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroa Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevaan sopimukseen, jäljempänä ’erosopimus’:


1 ARTIKLA

Yleiset määräykset

1.    Tätä pöytäkirjaa sovellettaessa erosopimuksessa olevien Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevien viittausten katsotaan olevan viittauksia Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien alueiden osalta. Erosopimuksen kolmannen osan I, II ja III osaston ja kuudennen osan määräyksiä sovelletaan rajoittamatta tämän pöytäkirjan määräysten soveltamista.

2.    Poiketen siitä, mitä erosopimuksen 4 artiklan 4 ja 5 kohdassa määrätään, tämän pöytäkirjan määräyksiä, joissa viitataan unionin oikeuteen tai sen käsitteisiin tai säännöksiin, on niitä täytäntöönpantaessa ja sovellettaessa tulkittava Euroopan unionin tuomioistuimen asiaan liittyvän oikeuskäytännön mukaisesti.

3.    Sen estämättä, mitä erosopimuksen 71 artiklassa määrätään, niiden unionin oikeuden säännösten lisäksi, jotka koskevat henkilötietojen suojaa ja joita sovelletaan tämän pöytäkirjan nojalla Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluviin alueisiin ja Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla, asetusta (EU) 2016/679 ja direktiiviä (EU) 2016/680 on sovellettava henkilötietoihin, joita käsitellään Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla tämän pöytäkirjan perusteella.


4.    Poiketen siitä, mitä erosopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa määrätään, kun tässä pöytäkirjassa viitataan unionin säädökseen, viittausta kyseiseen säädökseen pidetään viittauksena kyseiseen säädökseen sellaisena kuin se on muutettuna tai korvattuna. Tätä kohtaa ei sovelleta neuvoston asetuksen (EY) N:o 866/2004 557  4 artiklan 3 ja 10 kohtaan, joihin sovelletaan 10 artiklan 2 kohtaa.

5.    Jos unioni erosopimuksen 7 ja 8 artiklasta poiketen katsoo, että voidakseen noudattaa tästä pöytäkirjasta johtuvia velvoitteitaan Yhdistyneen kuningaskunnan on, tapauksen mukaan myös suvereniteettiinsa kuuluvien alueiden osalta, ehdottoman välttämätöntä saada täysimääräinen tai osittainen käyttöoikeus sellaisiin verkkoihin, tietojärjestelmiin ja tietokantoihin, jotka on perustettu unionin oikeuden perusteella, viittauksia jäsenvaltioihin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin unionin oikeuden säännöksissä, jotka tulevat sovellettaviksi tämän pöytäkirjan nojalla, on mainittujen verkkojen, tietojärjestelmien ja tietokantojen käyttöoikeuksien osalta pidettävä myös viittauksina Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, tapauksen mukaan myös sen suvereniteettiin kuuluvien alueiden osalta; edellä sanottua on sovellettava myös siinä tapauksessa, että käyttöoikeus on tarpeen, koska asianomaisten tietojen käyttö ei ole muilla keinoin käytännössä mahdollista.


2 ARTIKLA

Unionin tullialue

1.    Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvat alueet kuuluvat unionin tullialueeseen; tätä sovellettaessa otetaan huomioon perustamissopimus. Tätä varten tullia ja yhteistä kauppapolitiikkaa koskevia unionin oikeuden säännöksiä, mukaan lukien sellaisia tullitarkastuksia koskevat unionin oikeuden säännökset, jotka liittyvät erityistavaroihin tai joilla on erityistarkoitus, on sovellettava Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluviin alueisiin ja Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla.

2.    Tavaroita, joita Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien alueiden tuottajat ovat tuottaneet ja jotka on saatettu markkinoille unionin tullialueella, on pidettävä vapaassa liikkeessä olevina tavaroina.

3.    Kaikki Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla käytettäväksi tarkoitetut tavarat on tuotava Kyproksen saarelle Kyproksen tasavallassa sijaitsevien, siviilikäyttöön tarkoitettujen lentoasemien ja merisatamien kautta, ja Kyproksen tasavallan viranomaisten on suoritettava kaikki kyseisiä tavaroita koskevat tullimuodollisuudet ja -tarkastukset sekä kannettava niihin liittyvät tuontitullit.

4.    Kaikki vientiin tarkoitetut tavarat on vietävä Kyproksen saarelta Kyproksen tasavallassa sijaitsevien, siviilikäyttöön tarkoitettujen lentoasemien ja merisatamien kautta, ja Kyproksen tasavallan viranomaisten on suoritettava kaikki kyseisiä tavaroita koskevat vientitullimuodollisuudet ja tullitarkastukset.

5.    Perustamissopimuksen liitteessä C olevan 11 jakson 3 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen ja laitteiden tullitarkastukset on tehtävä kyseisen jakson määräysten mukaisesti.


6.    Poiketen siitä, mitä 3 ja 4 kohdassa määrätään, ja ainoastaan siinä tarkoituksessa, että tuetaan perustamissopimus huomioon ottaen Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien alueiden toimintaa sotilastukikohtina, sovelletaan seuraavia määräyksiä:

a)    seuraavat tavarat voidaan tuoda Kyproksen saarelle tai viedä sieltä Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla sijaitsevan merisataman tai lentoaseman kautta sillä edellytyksellä, että Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien alueiden viranomaiset hoitavat kaikki kyseisiä tavaroita koskevat tullimuodollisuudet ja tarkastukset sekä kantavat niitä koskevat tullit:

i)    tavarat, jotka on tuotu maahan tai viety sieltä virallisia tai sotilaallisia tarkoituksia varten;

ii)    tavarat, jotka tuodaan tai viedään henkilökohtaisissa matkatavaroissa yksinomaan henkilökohtaista käyttöä varten ja viejä tai tuoja on Yhdistyneen kuningaskunnan henkilöstön jäsen tai tällaisen puolesta toimiva henkilö tai muu puolustus- tai virkatehtävissä matkustava henkilö;

b)    paketit, joita Yhdistyneen kuningaskunnan henkilöstön jäsenet tai heidän huollettavansa lähettävät tai vastaanottavat ja joita Britannian asevoimien postilaitos kuljettaa, voidaan tuoda Kyproksen saarelle tai viedä sieltä Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla sijaitsevan sataman tai lentoaseman kautta seuraavin edellytyksin:

i)    Yhdistyneen kuningaskunnan henkilöstön jäsenille tai heidän huollettavilleen osoitetut saapuvat paketit on kuljetettava sinetöidyssä säiliössä ja toimitettava saapumisensa jälkeen Kyproksen tasavallassa sijaitsevaan tullitoimipaikkaan, jotta Kyproksen tasavallan viranomaiset voivat hoitaa kyseisiin tuotteisiin liittyvät tullimuodollisuudet ja -tarkastukset ja kantaa niitä koskevat tuontitullit;


ii)    Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien alueiden viranomaisten on hoidettava tullitarkastukset sellaisten ulos menevien pakettien osalta, joita Yhdistyneen kuningaskunnan henkilöstön jäsenet tai heidän huollettavansa ovat lähettäneet.

Tätä kohtaa sovellettaessa ’Yhdistyneen kuningaskunnan henkilöstön jäsenillä tai heidän huollettavillaan’ tarkoitetaan perustamissopimuksen liitteessä B olevan I osan 1 kohdassa määriteltyjä henkilöitä.

Yhdistynyt kuningaskunta vaihtaa Kyproksen kanssa asiaankuuluvia tietoja ja pyrkii siihen, että tiiviin yhteistyön avulla ehkäistään tulli- ja veropetoksia, mukaan lukien salakuljetusta.

7.    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 34, 35 ja 36 artiklaa ja muita unionin oikeuden säännöksiä, jotka liittyvät tavaroihin, erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä, on sovellettava Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluviin alueisiin ja Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla.

8.    Kyproksen tasavallan hallituksen tosiasialliseen hallintaan kuulumattomilta Kyproksen tasavallan alueilta tulevat tavarat on tuotava näiden alueiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvan itäisen tukikohta-alueen välisen rajalinjan yli asetuksen (EY) N:o 866/2004 mukaisesti.

Yhdistynyt kuningaskunta vastaa asetuksen (EY) N:o 866/2004 täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta suvereniteettiinsa kuuluvilla alueilla mainitun asetuksen säännösten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän pöytäkirjan 6 artiklan soveltamista. Yhdistyneen kuningaskunnan on pyydettävä Kyproksen tasavallan viranomaisia tekemään kyseisessä asetuksessa edellytetyt eläinlääkinnälliset, kasvinsuojelulliset ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat tarkastukset.


9.    Yhdistynyt kuningaskunta vastaa 1 kohdassa tarkoitettujen unionin oikeuden säännösten täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta niiden tavaroiden osalta, jotka tuodaan sen suvereniteettiin kuuluville alueille tai viedään sieltä 6 kohdan mukaisesti.

Yhdistynyt kuningaskunta vastaa myös sellaisten lisenssien, lupien ja todistusten antamisesta, joita voidaan vaatia perustamissopimuksen liitteessä F olevan 5 jakson 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden osalta.

10.    Kyproksen tasavalta vastaa 7 kohdassa tarkoitettujen unionin oikeuden säännösten täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla.

3 ARTIKLA

Verotus

1.    Unionin oikeuden säännöksiä, jotka koskevat liikevaihtoveroja, valmisteveroja ja muita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan nojalla hyväksyttäviä välillisiä veroja, on sovellettava Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluviin alueisiin ja Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla.

2.    Liiketoimia, joiden lähtö- tai määräpaikka on Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla, on arvonlisä-, valmiste- ja muiden välillisten verojen osalta pidettävä liiketoimina, joiden lähtö- tai määräpaikka on Kyproksen tasavalta.


3.    Kyproksen tasavalta vastaa tässä artiklassa tarkoitettujen unionin oikeuden säännösten täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla, mukaan lukien sellaisten tullien ja verojen kantaminen, joita Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla asuvien tai sinne sijoittautuneiden siviilioikeudellisten sääntöjen alaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on maksettava.

4 ARTIKLA

Vapautus tulleista

1.    Sellaiset tavarat tai palvelut, jotka on vastaanotettu, hankittu tai tuotu maahan Yhdistyneen kuningaskunnan asevoimien tai niiden siviilihenkilöstön käyttöön taikka kyseisten asevoimien messien tai kanttiinien tarpeisiin, on vapautettava tulleista, arvonlisäverosta ja valmisteverosta edellyttäen, että asiaan liittyville henkilöille voidaan myöntää tällainen vapautus perustamissopimuksen mukaisesti. Tätä varten Yhdistyneen kuningaskunnan on myönnettävä vapautustodistuksia sen jälkeen kun Kyproksen tasavalta on hyväksynyt 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tavarat.

2.    Kaikki tullit, joita Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset mahdollisesti kantavat Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla siitä syystä, että 1 kohdassa tarkoitettujen tavaroita on myyty, on tilitettävä edelleen Kyproksen tasavallan viranomaisille.


5 ARTIKLA

Sosiaaliturva

Yhdistyneen kuningaskunnan ja Kyproksen tasavallan on tarvittaessa otettava käyttöön lisäjärjestelyjä sen varmistamiseksi, että pöytäkirjassa (N:o 3) oleva 4 artikla pannaan myös siirtymäkauden päättymisen jälkeen asianmukaisesti täytäntöön, jotta Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla asuvien tai siellä työskentelevien henkilöiden oikeuksien suoja jatkuisi.

6 ARTIKLA

Maatalous, kalastus sekä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualan säännöt

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan III osastossa olevia maataloutta ja kalastusta koskevia määräyksiä sekä kyseisten määräysten nojalla annettuja säädöksiä samoin kuin eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualan sääntöjä, jotka on annettu erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla, on sovellettava Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluviin alueisiin ja Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla.

Kyproksen tasavalta vastaa ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen unionin oikeuden säännösten täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla.


7 ARTIKLA

Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien alueiden ulkorajat
ylittävien henkilöiden tarkastukset

1.    Tätä artiklaa sovellettaessa ’Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien alueiden ulkorajoilla’ tarkoitetaan kyseisten alueiden merirajoja sekä lentokenttiä ja satamia mutta ei niiden maa- ja merirajoja Kyproksen tasavallan kanssa. Jollei 6 kohdasta muuta johdu, 2 ja 7 kohtaa sovellettaessa ’rajanylityspaikoilla’ tarkoitetaan kaikkia rajanylityspaikkoja, jotka Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat hyväksyneet Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien alueiden ulkorajojen ylittämistä varten.

2.    Yhdistynyt kuningaskunta tekee suvereniteettiinsa kuuluvien alueiden ulkorajat ylittävien henkilöiden tarkastukset. Näihin tarkastuksiin on sisällytettävä matkustusasiakirjojen tarkastus. Kaikille henkilöille on tehtävä vähintään yksi tällainen tarkastus heidän henkilöllisyytensä toteamiseksi. Yhdistynyt kuningaskunta sallii suvereniteettiinsa kuuluvien alueiden ulkorajojen ylittämisen vain ylityspaikkojen kautta.

3.    Kolmansien maiden kansalaisten ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten on sallittava ylittää Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien alueiden ulkorajat ainoastaan, jos he täyttävät seuraavat edellytykset:

a)    heillä on voimassa oleva matkustusasiakirja;

b)    heillä on voimassa oleva Kyproksen tasavallan viisumi, jos sellainen vaaditaan;

c)    he harjoittavat puolustukseen liittyvää toimintaa tai ovat kyseistä toimintaa harjoittavan henkilön perheenjäseniä; ja


d)    he eivät ole uhka kansalliselle turvallisuudelle.

Edellä c alakohdassa tarkoitettua edellytystä ei sovelleta Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisiin, jotka ylittävät 6 kohdassa tarkoitetun rajan.

Yhdistynyt kuningaskunta saa poiketa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista edellytyksistä ainoastaan humanitaarisista syistä, kansallisen edun vuoksi tai kansainvälisten velvoitteidensa noudattamiseksi.

Kyproksen tasavaltaan tuloa varten viisumia ei vaadita perustamissopimuksen liitteessä C määritellyiltä asevoimien jäseniltä tai siviilihenkilöstöön kuuluvilta eikä näiden huollettavilta.

4.    Turvapaikanhakija, joka on alun perin saapunut Kyproksen saarelle unionin ulkopuolelta jonkin Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvan alueen kautta, on otettava takaisin Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvalle alueelle sen jäsenvaltion pyynnöstä, jonka alueella hakija oleskelee.

Kyproksen tasavalta pitää mielessä humanitaariset näkökohdat ja toimii yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa kehittääkseen käytännöllisiä tapoja ja keinoja, joiden avulla voidaan kunnioittaa turvapaikanhakijoiden ja laittomien maahanmuuttajien oikeuksia ja täyttää heidän tarpeensa Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla näiden alueiden hallintoa koskevan lainsäädännön mukaisesti.

5.    Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien alueiden ja Kyproksen tasavallan välisillä maa- ja merirajoilla ei suoriteta henkilöiden tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 kohdan soveltamista.


6.    Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvan itäisen alueen ja Kyproksen tasavallan sellaisten alueiden välinen raja, jotka eivät kuulu Kyproksen tasavallan hallituksen tosiasialliseen hallintaan, on tätä artiklaa sovellettaessa katsottava Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien alueiden ulkorajan osaksi sinä aikana, jona unionin säännöstön soveltaminen on keskeytetty pöytäkirjassa (N:o 10) olevan 1 artiklan mukaisesti. Tämä raja voidaan ylittää ainoastaan Strovilian ja Pergamosin rajanylityspaikoilla. Kyproksen tasavalta voi Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten kanssa etukäteen tehdyn sopimuksen nojalla ja yhteistyössä näiden viranomaisten kanssa toteuttaa lisätoimenpiteitä laittoman maahanmuuton torjumiseksi niiden henkilöiden osalta, jotka ovat ylittäneet tämän rajan.

7.    Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten on käytettävä liikkuvia yksiköitä rajavalvonnassa Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien tukikohta-alueiden ulkorajoilla rajanylityspaikkojen välillä sekä rajanylityspaikoilla tavanomaisten aukioloaikojen ulkopuolella samoin kuin Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen suvereniteettiin kuuluvan Dhekelian alueen ja Kyproksen tasavallan hallituksen tosiasialliseen hallintaan kuulumattomien Kyproksen tasavallan alueiden välisellä rajalla. Rajavalvonta on toteutettava siten, että henkilöitä pyritään estämään sivuuttamasta tarkastus rajanylityspaikalla. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten on palkattava riittävästi päteviä tarkastajia suorittamaan näitä tarkastuksia ja tätä valvontaa.

8.    Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten on tehtävä jatkuvasti tiivistä yhteistyötä Kyproksen tasavallan viranomaisten kanssa 6 ja 7 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten ja valvontatoimien toteuttamiseksi tehokkaasti.


8 ARTIKLA

Yhteistyö

Kyproksen tasavalta ja Yhdistynyt kuningaskunta tekevät yhteistyötä varmistaakseen tämän pöytäkirjan tehokkaan täytäntöönpanon erityisesti unionin tai Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden laittomien toimien torjumiseksi. Kyproksen tasavalta ja Yhdistynyt kuningaskunta voivat sopia tämän pöytäkirjan määräysten täytäntöönpanoa koskevista lisäjärjestelyistä. Kyproksen tasavallan on ilmoitettava tällaisista järjestelyistä Euroopan komissiolle ennen niiden voimaantuloa.

9 ARTIKLA

Erityiskomitea

1.    Erityiskomitea, joka käsittelee Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluviin alueisiin Kyproksessa liittyvän pöytäkirjan täytäntöönpanoa koskevia kysymyksiä ja joka on perustettu erosopimuksen 165 artiklalla, jäljempänä ’erityiskomitea’,

a)    edistää tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa ja soveltamista;

b)    keskustelee mistä tahansa tämän pöytäkirjan kannalta merkittävästä seikasta, joka voi aiheuttaa hankaluuksia ja jonka unioni tai Yhdistynyt kuningaskunta on tuonut esiin; ja


c)    antaa sekakomitealle tämän pöytäkirjan toimivuutta koskevia suosituksia ja erityisesti ehdottaa muutoksia, jotka koskevat tähän pöytäkirjaan sisällytettyjä viittauksia unionin oikeuteen.

2.    Euroopan komissio antaa erityiskomitealle tiedon kaikista asetuksen (EY) N:o 866/2004 11 artiklan nojalla annetuista kertomuksista ja kuulee Yhdistynyttä kuningaskuntaa kaikista komission säädösehdotuksista, joilla kyseistä asetusta muutetaan tai joilla se korvataan, jos ehdotuksella on vaikutusta Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluviin alueisiin.

10 ARTIKLA

Sekakomitea

1.    Sekakomitea muuttaa tässä pöytäkirjassa olevia viittauksia unionin oikeuteen erityiskomitean suosituksesta.

2.    Sekakomitea voi erityiskomitean suosituksesta tarvittaessa tehdä päätöksen, jolla korvataan tämän pöytäkirjan 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä, jos se pitää tätä välttämättömänä tämän pöytäkirjan moitteettoman toiminnan ylläpitämiseksi.

3.    Sekakomitea voi erityiskomitean suosituksesta muuttaa 7 artiklan 6 kohtaa siinä mainittujen rajanylityspaikkojen osalta.


11 ARTIKLA

Pöytäkirjassa (N:o 3) olevan 6 artiklan soveltaminen siirtymäkauden aikana

Sen estämättä, mitä erosopimuksen 127 artiklan 1 kohdassa määrätään, toimenpiteitä, jotka siirtymäkauden aikana hyväksytään pöytäkirjan (N:o 3) 6 artiklan nojalla, ei sovelleta Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluviin alueisiin eikä Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla.

12 ARTIKLA

Valvonta ja täytäntöönpano

1.    Unionin toimielimillä, elimillä ja laitoksilla on Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien alueiden osalta sekä näillä alueilla asuvien tai sinne sijoittautuneiden luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden osalta toimivaltuudet, jotka kyseisille toimielimille, elimille ja laitoksille on siirretty unionin oikeudessa tämän pöytäkirjan osalta samoin kuin tämän pöytäkirjan nojalla sovellettaviksi tulevissa unionin oikeuden säännöksissä. Erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimella on sille perussopimuksissa tältä osin myönnetty toimivalta.

2.    Unionin toimielinten, elinten ja laitosten 1 kohdan nojalla antamilla säädöksillä ja päätöksillä on Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluviin alueisiin ja Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla samat oikeusvaikutukset kuin niillä on unionissa ja sen jäsenvaltioissa.


13 ARTIKLA

Täytäntöönpanovastuu

1.    Jollei tässä pöytäkirjassa toisin määrätä, Yhdistynyt kuningaskunta vastaa tämän pöytäkirjan täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta suvereniteettiinsa kuuluvilla alueilla. Sen estämättä, mitä 3 kohdassa määrätään, Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä tarvittava kansallinen lainsäädäntö, jotta tämä pöytäkirja tulee sovellettavaksi Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla.

2.    Yhdistyneellä kuningaskunnalla on yksinoikeus panna tämä pöytäkirja täytäntöön ja valvoa sen noudattamista omien viranomaistensa osalta sekä sellaisen kiinteän omaisuuden osalta, jonka Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriö omistaa tai jota se käyttää; lisäksi Yhdistyneellä kuningaskunnalla on yksinoikeus sellaisiin lainvalvonnassa käytettäviin pakkokeinoihin, jotka edellyttävät valtuuksia tunkeutua asuntoon tai pidättää henkilö. Muut lainvalvonnassa käytettävät pakkokeinot säilyvät edelleen Yhdistyneen kuningaskunnan käytettävissä, jollei 1 kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä toisin säädetä.

3.    Kyproksen tasavallalla on vastuu tämän pöytäkirjan täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvilla alueilla 10 artiklan 2 kohdan sekä 3 ja 6 artiklan mukaisesti.

GIBRALTARIA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA

Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta, jotka

PALAUTTAVAT MIELEEN, että Yhdistynyt kuningaskunta on vastuussa Gibraltarin ulkosuhteista ja että unionin oikeutta sovelletaan Gibraltariin vuoden 1972 liittymisasiakirjassa määrätyssä laajuudessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 355 artiklan 3 kohdan nojalla,

PALAUTTAVAT MIELEEN, että tämä pöytäkirja on pantava täytäntöön Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan perustuslaillisten määräysten mukaisesti,

PALAUTTAVAT MIELEEN, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 106 A artiklan nojalla sekä niiden järjestelyjen mukaisesti, jotka on vahvistettu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroa Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevassa sopimuksessa, jäljempänä ’erosopimus’, Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön oikeutta lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja siten myös Gibraltariin erosopimuksen voimaantulopäivästä alkaen,

KATSOVAT, että Gibraltarin osalta on tarpeen varmistaa hallittu ero unionista,


KOROSTAVAT, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallittu eroaminen unionista vaatii Gibraltarin osalta asianmukaisia toimia, jotta Gibraltarin ja sitä ympäröivän alueen, erityisesti Espanjan kuningaskunnassa olevan Gibraltarin alueen kuntien yhteenliittymän (Mancomunidad de Municidad de Municipios del Campo de Gibraltar), välisille läheisille sosiaalisille ja taloudellisille suhteille ei aiheutuisi haittaa,

PANEVAT MERKILLE, että Yhdistynyt kuningaskunta on sitoutunut hoitamaan Gibraltarin osalta etuuksien maksamista koskevan kysymyksen tyydyttävällä tavalla viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020,

PYRKIVÄT vastaisuudessakin edistämään alueen tasapainoista taloudellista ja sosiaalista kehitystä erityisesti työolojen osalta, varmistamaan ympäristönsuojelun mahdollisimman korkean tason unionin oikeuden säännösten mukaisesti sekä kohentamaan alueen asukkaiden turvallisuustilannetta erityisesti poliisi- ja tulliyhteistyön avulla,

TUNNUSTAVAT, että alueen taloudelliselle kehitykselle on etua unionin oikeuden nojalla tapahtuvasta henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta, jota jatketaan siirtymäkauden aikana,

VAHVISTAVAT pyrkimyksensä erityisesti suojella kansanterveyttä ja korostavat tarvetta torjua tupakoinnin vakavia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia,

KOROSTAVAT myös tarvetta torjua petoksia ja salakuljetusta sekä suojella kaikkien asiaan liittyvien osapuolten taloudellisia etuja,


KOROSTAVAT, että tämä pöytäkirja ei vaikuta Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan oikeudelliseen asemaan suvereniteetin ja lainkäyttövallan osalta,

OTTAVAT HUOMIOON Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 29 päivänä marraskuuta 2018 tehdyt yhteisymmärryspöytäkirjat kansalaisten oikeuksista, tupakasta ja muista tuotteista, ympäristöyhteistyöstä sekä poliisi- ja tulliyhteistyöstä samoin kuin 29 päivänä marraskuuta 2018 saavutetun yhteisymmärryksen verotusta ja taloudellisten etujen suojaamista koskevan sopimuksen tekemisestä,

OVAT SOPINEET seuraavista erosopimukseen liitettävistä määräyksistä:


1 ARTIKLA

Kansalaisten oikeudet

1.    Espanjan kuningaskunta, jäljempänä ’Espanja’, ja Yhdistynyt kuningaskunta Gibraltarin osalta tekevät tiivistä yhteistyötä valmistellakseen ja tukeakseen erosopimuksessa olevan kansalaisten oikeuksia koskevan toisen osan määräysten tehokasta täytäntöönpanoa; näitä määräyksiä sovelletaan täysimääräisesti muun muassa Gibraltarissa ja Espanjassa (erityisesti Gibraltarin alueen kuntien yhteenliittymän, Mancomunidad de Municidad de Municipios del Campo de Gibraltar, alueella) asuviin rajatyöntekijöihin, ja erosopimuksen 24 ja 25 artiklassa määrätään rajatyöntekijöiden erityisistä oikeuksista.

2.    Tätä varten toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava neljännesvuosittain ajantasaisia tietoja erosopimuksen toisen osan piiriin kuuluvista henkilöistä, jotka asuvat Gibraltarissa tai Gibraltarin alueen kuntien yhteenliittymän alueella, mukaan lukien erityisesti rajatyöntekijät.

3.    Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta perustavat koordinointikomitean foorumiksi, jossa toimivaltaiset viranomaiset voivat keskustella säännöllisesti työllisyyteen ja työoloihin liittyvistä asioista. Kyseinen koordinointikomitea raportoi säännöllisesti erosopimuksen 165 artiklalla perustetulle Gibraltaria koskevan pöytäkirjan täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä käsittelevälle komitealle, jäljempänä ’erityiskomitea’.


2 ARTIKLA

Lentoliikennelainsäädäntö

Unionin lentoliikennelainsäädäntöä, jota ei sovellettu Gibraltarin lentoasemaan ennen erosopimuksen voimaantulopäivää, aletaan soveltaa Gibraltarin lentoasemaan vasta sekakomitean vahvistamasta päivästä lähtien. Sekakomitea tekee asiaa koskevan päätöksen Yhdistyneen kuningaskunnan ja Espanjan ilmoituksesta, jonka mukaan maat ovat päässeet tyydyttävään sopimukseen Gibraltarin lentoaseman käytöstä.

3 ARTIKLA

Verotuskysymykset ja taloudellisten etujen suojaaminen

1.    Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta Gibraltarin osalta ottavat käyttöön yhteistyömuodot, jotka ovat tarpeen täydellisen avoimuuden saavuttamiseksi verotusasioissa sekä kaikkien asiaan liittyvien osapuolten taloudellisten etujen suojaamiseksi; tämä toteutetaan erityisesti luomalla vahvempi hallinnollisen yhteistyön järjestelmä, jolla torjutaan petoksia, salakuljetusta ja rahanpesua sekä ratkaistaan verotuksellisiin kotipaikkoihin liittyviä ristiriitatilanteita.


2.    Jotta Gibraltar voisi osallistua OECD:n osallistavaan Base Erosion and Profit Shifting (BEPS) -kehykseen, jossa käsitellään veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja, Gibraltarin on noudatettava G20-ryhmän ja OECD:n kansainvälisiä standardeja, jotka koskevat hyvää julkisen talouden ohjausjärjestelmää, avoimuutta, tietojenvaihtoa ja haitallisia verokäytäntöjä; lisäksi sen on erityisesti noudatettava haitallisia verokäytäntöjä käsittelevän OECD:n foorumin vahvistamia liiketoimien taloudellista sisältöä koskevia kriteereitä.

3.    Yhdistynyt kuningaskunta varmistaa, että Genevessä 21 päivänä toukokuuta 2003 tehty tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus ja Soulissa 12 päivänä marraskuuta 2012 tehty tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämistä koskeva lisäpöytäkirja, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on ratifioinut, laajennetaan koskemaan Gibraltaria viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2020.

Rajoittamatta ensimmäisen alakohdan soveltamista Yhdistynyt kuningaskunta varmistaa, että tupakkatuotteiden jäljitettävyyttä ja turvatoimia koskeva järjestelmä, joka vastaa unionin oikeuden vaatimuksia ja normeja, on voimassa Gibraltarissa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2020. Järjestelmän avulla on varmistettava, että savukkeiden jäljitettävyyttä koskevat tiedot ovat vastavuoroisuuden pohjalta käytettävissä sekä Espanjassa että Gibraltarissa.

4.    Jotta ehkäistäisiin valmisteveron ja erityisverojen alaisten tuotteiden salakuljetusta ja saataisiin salakuljettajat luopumaan kyseisestä toiminnasta, Yhdistynyt kuningaskunta varmistaa, että alkoholia ja bensiiniä koskeva järjestelmä, jonka tarkoituksena on ehkäistä kyseisiin tuotteisiin liittyvää petollista toimintaa, on voimassa Gibraltarilla.


4 ARTIKLA

Ympäristönsuojelu ja kalastus

Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta perustavat koordinointikomitean foorumiksi, jossa toimivaltaiset viranomaiset voivat säännöllisesti keskustella erityisesti jätehuollosta, ilmanlaadusta, tieteellisestä tutkimuksesta ja kalastuksesta. Unioni on kutsuttava osallistumaan kyseisen koordinointikomitean kokouksiin. Kyseisen koordinointikomitean on raportoitava säännöllisesti erityiskomitealle.

5 ARTIKLA

Poliisi- ja tulliyhteistyö

Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta perustavat koordinointikomitean foorumiksi, jossa toimivaltaiset viranomaiset voivat seurata ja koordinoida poliisi- ja tulliyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Unioni on kutsuttava osallistumaan kyseisen koordinointikomitean kokouksiin. Kyseisen koordinointikomitean on raportoitava säännöllisesti erityiskomitealle.


6 ARTIKLA

Erityiskomitean tehtävät

Erityiskomitean tehtävänä on

a)    edistää tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa ja soveltamista;

b)    keskustella mistä tahansa tämän pöytäkirjan kannalta merkittävästä seikasta, joka voi aiheuttaa hankaluuksia ja jonka unioni tai Yhdistynyt kuningaskunta on tuonut esiin;

c)    perehtyä tässä pöytäkirjassa tarkoitettuihin koordinointikomiteoiden raportteihin; ja

d)    tehdä sekakomitealle tämän pöytäkirjan toimivuutta koskevia suosituksia.

LIITTEET

LIITE I

SOSIAALITURVAJÄRJESTELMIEN YHTEENSOVITTAMINEN

I OSA

HALLINTOTOIMIKUNNAN PÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

Sovellettava lainsäädäntö (A-sarja):

   Päätös N:o A1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 mukaista asiakirjojen oikeellisuutta, sovellettavan lainsäädännön määrittämistä ja etuuksien myöntämistä koskevan vuoropuhelu- ja sovittelumenettelyn perustamisesta 558 ;

   Päätös N:o A2, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 12 artiklan, joka koskee toimivaltaisen valtion ulkopuolella tilapäisesti työskenteleviin työkomennukselle lähetettyihin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin sovellettavaa lainsäädäntöä, tulkinnasta 559 ;


   Päätös N:o A3, annettu 17 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 mukaisesti toteutettujen yhtäjaksoisten komennusaikojen yhteenlaskemisesta 560 .

Sähköinen tietojenvaihto (E-sarja):

   Päätös N:o E2, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2010, EESSIn olennaisena osana olevassa sähköisessä hakemistossa ilmoitettuja, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 1 artiklassa määriteltyjä elimiä koskeviin tietoihin sovellettavan muutostenhallintamenettelyn perustamisesta 561 ;

   Päätös N:o E4, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 95 artiklassa määritellystä siirtymäkaudesta 562 ;

   Päätös N:o E5, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2017, asetuksen (EY) N:o 987/2009 4 artiklassa tarkoitettuun sähköiseen tiedonvaihtoon sovellettavan siirtymäkauden käytännön järjestelyistä 563 .


Perhe-etuudet (F-sarja):

   Päätös N:o F1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 68 artiklan tulkinnasta ensisijaisuussääntöjen osalta perhe-etuuksien päällekkäisyystilanteessa 564 ;

   Päätös N:o F2, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2015, tiedonvaihdosta laitosten välillä perhe-etuuksien myöntämistä varten 565 .

Horisontaaliset kysymykset (H-sarja):

   Päätös N:o H1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, neuvoston asetuksista (ETY) N:o 1408/71 ja (ETY) N:o 574/72 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiin (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 siirtymisen ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätösten ja suositusten soveltamisen puitteista 566 ;


   Päätös N:o H3, tehty 15 päivänä lokakuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 90 artiklassa tarkoitetusta päivästä, jonka mukaan muuntokurssit määritellään 567 ;

   Päätös N:o H4, annettu 22 päivänä joulukuuta 2009, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan tilintarkastuslautakunnan kokoonpanosta ja toimintatavoista 568 ;

   Päätös N:o H5, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2010, petosten ja virheiden torjuntaa koskevasta yhteistyöstä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettujen neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 puitteissa 569 ;

   Päätös N:o H6, tehty 16 päivänä joulukuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 883/2004 6 artiklan mukaisten kausien yhteenlaskemista koskevien tiettyjen periaatteiden soveltamisesta sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamiseen 570 ;


   Päätös N:o H7, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 90 artiklassa tarkoitetusta päivästä, jonka mukaan muuntokurssit määritellään, tehdyn päätöksen N:o H3 tarkistamisesta 571 ;

   Päätös N:o H8, annettu 17 päivänä joulukuuta 2015 (ajantasaistettu vähäisillä teknisillä selvennyksillä 9 päivänä maaliskuuta 2016) sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan perustaman tietojenkäsittelyn teknisen toimikunnan toimintatavoista ja kokoonpanosta 572 ;

   Suositus N:o H1, annettu 19 päivänä kesäkuuta 2013, Gottardo-tuomiosta, jonka mukaan jäsenvaltion ja kolmannen valtion kahdenväliseen sosiaaliturvasopimukseen perustuvat valtion omien kansalaisten saamat edut on myönnettävä myös muiden kuin sopimuksen osapuolina olevien jäsenvaltioiden työntekijöille 573 .

Eläkkeet (P-sarja):

   Päätös N:o P1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 50 artiklan 4 kohdan, 58 artiklan ja 87 artiklan 5 kohdan tulkinnasta työkyvyttömyys-, vanhuus- ja perhe-eläke-etuuksien myöntämistä varten 574 .


Perintä (R-sarja):

   Päätös N:o R1, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2013, asetuksen (EY) N:o 987/2009 85 artiklan tulkinnasta 575 .

Sairaanhoito (S-sarja):

   Päätös N:o S1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, eurooppalaisesta sairaanhoitokortista 576 ;

   Päätös N:o S2, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, eurooppalaista sairaanhoitokorttia koskevista teknisistä eritelmistä 577 ;

   Päätös N:o S3, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 19 artiklan 1 kohdassa ja 27 artiklan 1 kohdassa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 25 artiklan A kohdan 3 alakohdassa tarkoitettujen etuuksien määrittelemisestä 578 ;


   Päätös N:o S5, tehty 2 päivänä lokakuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 17 artiklan, 19 artiklan, 20 artiklan, 22 artiklan, 24 artiklan, 1 kohdan, 25 artiklan, 26 artiklan, 27 artiklan 1, 3, 4 ja 5 kohdan, 28 artiklan, 34 artiklan ja 36 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisten sairauteen ja äitiyteen liittyvien, asetuksen (EY) N:o 883/2004 1 artiklan va alakohdassa määriteltyjen ’luontoisetuuksien’ käsitteen tulkinnasta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 62, 63 ja 64 artiklan mukaan korvattavien määrien laskemisesta 579 ;

   Päätös N:o S6, annettu 22 päivänä joulukuuta 2009, rekisteröitymisestä asuinjäsenvaltiossa asetuksen (EY) N:o 987/2009 24 artiklan mukaisesti sekä asetuksen (EY) N:o 987/2009 64 artiklan 4 kohdassa säädettyjen luetteloiden laatimisesta 580 ;

   Päätös N:o S8, annettu 15 päivänä kesäkuuta 2011, proteesien, merkittävien apuvälineiden ja muiden merkittävien luontoisetuuksien myöntämisestä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 33 artiklan mukaisesti 581 ;

   Päätös N:o S9, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2013, korvausmenettelyistä asetuksen (EY) N:o 883/2004 35 ja 41 artiklan panemiseksi täytäntöön 582 ;


   Päätös N:o S10, annettu 19 päivänä joulukuuta 2013, asetuksista (ETY) N:o 1408/71 ja (ETY) N:o 574/72 asetuksiin (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 siirtymisestä ja korvausmenettelyjen soveltamisesta 583 ;

   Suositus N:o S1, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2012, eläviltä luovuttajilta saatujen elinten rajatylittävää luovuttamista koskevista taloudellisista näkökohdista 584 ;

   Suositus N:o S2, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, vakuutettujen henkilöiden ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta luontoisetuuksiin kolmannessa maassa oleskelun aikana toimivaltaisen jäsenvaltion ja asianomaisen kolmannen maan kahdenvälisen sopimuksen nojalla 585 .

Työttömyys (U-sarja):

   Päätös N:o U1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, koskien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 54 artiklan 3 kohtaa työttömyysetuuksien korottamisesta huollettavina olevien perheenjäsenten vuoksi 586 ;


   Päätös N:o U2, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, sellaisten kokonaan työttömiksi joutuneiden muiden työntekijöiden kuin rajatyöntekijöiden, jotka viimeisimmän työskentelykauden tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kauden aikana asuivat muun jäsenvaltion kuin toimivaltaisen jäsenvaltion alueella, oikeutta työttömyysetuuksiin koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 65 artiklan 2 kohdan soveltamisalasta 587 ;

   Päätös N:o U3, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 65 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin työttömiin henkilöihin sovellettavan ”osittaisen työttömyyden” käsitteen soveltamisalasta 588 ;

   Päätös N:o U4, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, asetuksen (EY) N:o 883/2004 65 artiklan 6 ja 7 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 987/2009 70 artiklan mukaisista korvausmenettelyistä 589 ;

   Suositus N:o U1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, osa-aikaista ammatti- tai liiketoimintaa muussa jäsenvaltiossa kuin asuinvaltiossa harjoittaviin työttömiin henkilöihin sovellettavasta lainsäädännöstä 590 ;


   Suositus N:o U2, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 64 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisesta työttömiin, jotka seuraavat työssäkäyvää puolisoaan tai kumppaniaan muuhun kuin toimivaltaiseen jäsenvaltioon 591 .

II OSA

SÄÄDÖKSET, JOIHIN VIITATAAN

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004 592 , sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 988/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009 593 ;

   Komission asetus (EU) N:o 1244/2010, annettu 9 päivänä joulukuuta 2010 594 ;

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 465/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012 595 ;


   Komission asetus (EU) N:o 1224/2012, annettu 18 päivänä joulukuuta 2012 596 ;

   Neuvoston asetus (EU) N:o 517/2013, annettu 13 päivänä toukokuuta 2013 597 ;

   Komission asetus (EU) N:o 1372/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2013 598 , sellaisena kuin se on muutettuna 17 päivänä joulukuuta 2014 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 1368/2014 599 ;

   Komission asetus (EU) 2017/492, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2017 600 .

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 987/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 601 , sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

   Komission asetus (EU) N:o 1244/2010, annettu 9 päivänä joulukuuta 2010 602 ;


   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 465/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012 603 ;

   Komission asetus (EU) N:o 1224/2012, annettu 18 päivänä joulukuuta 2012 604 ;

   Komission asetus (EU) N:o 1372/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2013 605 ;

   Komission asetus (EU) N:o 1368/2014, annettu 17 päivänä joulukuuta 2014 606 ;

   Komission asetus (EU) 2017/492, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2017 607 .


III OSA

MUKAUTUKSET ASETUKSEEN (EY) N:o 883/2004
JA ASETUKSEEN (EY) N:o 987/2009

Mukautetaan asetuksen (EY) N:o 883/2004 säännöksiä tätä sopimusta sovellettaessa seuraavasti:

a)    lisätään liitteeseen II seuraavat:

”YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA–SAKSA

a)    Sosiaaliturvasta 20 päivänä huhtikuuta 1960 tehdyn sopimuksen 7 artiklan 5 ja 6 kohta (asevoimien palveluksessa oleviin siviileihin sovellettava lainsäädäntö);

b)    Työttömyysvakuutuksista 20 päivänä huhtikuuta 1960 tehdyn sopimuksen 5 artiklan 5 ja 6 kohta (asevoimien palveluksessa oleviin siviileihin sovellettava lainsäädäntö).

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA–IRLANTI

Sosiaaliturvasta 14 päivänä joulukuuta 2004 tehdyn sopimuksen 19 artiklan 2 kohta (eräiden vammaisille myönnettävien etuuksien siirtäminen ja huomioon ottaminen).”;


b)    lisätään liitteeseen III seuraava:

”YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA”;

c)    lisätään liitteeseen VI seuraava:

”YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

ESA-etuus (Employment and Support Allowance)

a)    Ennen 1 päivää huhtikuuta 2016 myönnettyjen etuuksien osalta ESA on sairauspäiväraha ensimmäiset 91 päivää (arviointivaihe). 92. päivästä eteenpäin (pääasiallinen vaihe) ESA-etuudesta tulee työkyvyttömyysetuus.

b)    1 päivänä huhtikuuta 2016 tai sen jälkeen myönnettyjen etuuksien osalta ESA on sairauspäiväraha ensimmäiset 365 päivää (arviointivaihe). 366. päivästä eteenpäin (tukiryhmä) ESA-etuudesta tulee työkyvyttömyysetuus.

Ison-Britannian lainsäädäntö: Sosiaaliturvauudistuslain (Welfare Reform Act 2007) 1 osa.

Pohjois-Irlannin lainsäädäntö: Sosiaaliturvauudistuslain (Pohjois-Irlanti) (Welfare Reform Act (Northern Ireland) 2007) 1 osa.”;


d)    lisätään liitteessä VIII olevaan I osaan kohta seuraavasti:

”YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Kaikki vanhuuseläkettä, vuoden 2014 eläkelain 1 osan mukaista kansaneläkettä sekä lesken- ja kuolemantapausetuuksia koskevat hakemukset, lukuun ottamatta niitä, joiden osalta verovuoden, joka alkaa 6 päivänä huhtikuuta 1975 tai sen jälkeen, aikana

i)    asianomainen on täyttänyt Yhdistyneen kuningaskunnan ja jonkin toisen jäsenvaltion lainsäädännön vakuutus-, työskentely- tai asumiskausia koskevat vaatimukset, yhtä (tai useampaa) verovuosista ei pidetä Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaisesti huomioon otettavana vuotena;

ii)    Yhdistyneen kuningaskunnan voimassa olevan lainsäädännön mukaan täyttyneet vakuutuskaudet 5 päivää heinäkuuta 1948 edeltävien kausien osalta otettaisiin huomioon asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa soveltamalla jonkin toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisia vakuutus-, työskentely- ja asumiskausia.

Kaikki hakemukset, jotka koskevat vuonna 1992 sosiaaliturvamaksuista ja -etuuksista annetun lain (Social Security Contributions and Benefits Act 1992) 44 pykälän ja vuonna 1992 sosiaaliturvamaksuista ja -etuuksista (Pohjois-Irlanti) annetun lain (Social Security Contributions and Benefits (Northern Ireland) Act 1992) 44 pykälän mukaista lisäeläkettä.”;


e)    lisätään liitteessä VIII olevaan 2 osaan kohta seuraavasti:

”YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Portaittaiset eläke-etuudet, jotka maksetaan vuonna 1965 annetun vakuutuslain (National Insurance Act 1965) 36 ja 37 pykälän mukaisesti ja vuonna 1966 annetun vakuutuslain (National Insurance Act – Northern Ireland) 35 ja 36 pykälän mukaisesti.”;

f)    lisätään liitteeseen X seuraava:

”YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

a)    Valtion eläkehyvitys (State Pension Credit Act 2002 ja State Pension Credit Act (Northern Ireland) 2002);

b)    Tulosidonnaiset työnhakutuet (Jobseekers Act 1995 ja Jobseekers (Northern Ireland) Order 1995);

d)    Työkyvyttömyysavustuksen (DLA) liikkumiskykyyn perustuva osa (sosiaaliturvamaksuista ja -etuuksista annettu laki – Social Security Contributions and Benefits Act 1992 ja sosiaaliturvamaksuista ja -etuuksista (Pohjois-Irlanti) annettu laki – Social Security Contributions and Benefits (Northern Ireland) Act 1992);

e)    Ansiosidonnainen työllisyys- ja tukietuus (Employment and Support Allowance Income-related) (sosiaaliturvauudistuslaki – Welfare Reform Act 2007 ja sosiaaliturvauudistuslaki (Pohjois-Irlanti) – Welfare Reform Act (Northern Ireland) 2007).”;


g)    lisätään liitteeseen XI seuraava:

”YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

1.    Kun Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan henkilöllä voi olla oikeus vanhuuseläkkeeseen, jos

a)    entisen puolison maksut otetaan huomioon ikään kuin ne olisivat tämän henkilön omia maksuja; tai

b)    tämän henkilön puoliso tai entinen puoliso täyttää asianmukaiset maksuedellytykset, jolloin kaikissa tapauksissa edellytetään, että puoliso tai entinen puoliso toimii tai oli toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, johon oli sovellettu kahden tai useamman jäsenvaltion lainsäädäntöä, sovelletaan tämän asetuksen III osaston 5 luvun säännöksiä määritettäessä oikeutta etuuteen Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan. Tässä tapauksessa kyseisessä 5 luvussa tehtyjä viittauksia ”vakuutuskausiin” pidetään viittauksina vakuutuskausiin, jotka ovat täyttyneet

i)    puolison tai entisen puolison osalta, jos hakemuksen tekee:

   avioliitossa oleva nainen, tai

   henkilö, jonka avioliitto on päättynyt muutoin kuin puolison kuoleman vuoksi; tai


ii)    entisen puolison osalta, jos hakemuksen tekee:

   leskeksi jäänyt mies, joka välittömästi ennen eläkeikää ei ole oikeutettu leskeksi jääneen vanhemman avustukseen, tai

   leskeksi jäänyt nainen, joka välittömästi ennen eläkeikää ei ole oikeutettu leskeksi jääneen äidin etuuteen, leskeksi jääneen vanhemman avustukseen tai leskeneläkkeeseen tai joka on oikeutettu vain ikään suhteutettuun leskeneläkkeeseen, joka on laskettu tämän asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan säännösten mukaisesti; tässä yhteydessä ”ikään suhteutetulla leskeneläkkeellä” tarkoitetaan leskeneläkettä, jota maksetaan alennettu määrä vuonna 1992 sosiaaliturvamaksuista ja -etuuksista annetun lain (Social Security Contributions and Benefits Act 1992) 39 pykälän 4 momentin mukaisesti.

2.    Sovellettaessa tämän asetuksen 6 artiklaa säännöksiin, jotka koskevat oikeutta hoitoavustuksiin, hoitajan avustukseen ja työkyvyttömyysavustukseen, työskentelykaudet, itsenäisen ammatinharjoittamisen kaudet tai asumiskaudet, jotka ovat täyttyneet muun jäsenvaltion kuin Yhdistyneen kuningaskunnan alueella, otetaan huomioon siinä määrin kuin on tarpeellista, jotta vaadittavia Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleskelun kausia koskevat edellytykset täyttyvät, ennen päivää, jolloin oikeus kyseessä olevaan etuuteen syntyi.


3.    Sovellettaessa tämän asetuksen 7 artiklaa Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön nojalla etuutta saavan henkilön, joka oleskelee toisen jäsenvaltion alueella, katsotaan kyseisen oleskelun ajan asuvan tuon toisen jäsenvaltion alueella, jos kyseessä ovat työkyvyttömyyden tai vanhuuden perusteella taikka jälkeen eläville maksettavat rahaetuudet, työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyvät eläkkeet sekä kuolemantapauksen johdosta myönnettävät avustukset.

4.    Jos asianomaiseen henkilöön sovelletaan toisen jäsenvaltion lainsäädäntöä silloin, kun hänestä tulee työhön kykenemättömyyden seurauksena työkyvytön, Yhdistynyt kuningaskunta ottaa tämän asetuksen 46 artiklaa sovellettaessa huomioon vuoden 1992 sosiaaliturvamaksuista ja -etuuksista annetun lain (Social Security Contributions and Benefits Act 1992) 30A pykälän 5 momentissa tarkoitetulla tavalla kaikki ne kaudet, jolloin asianomainen henkilö on kyseisen työhön kykenemättömyyden perusteella saanut

i)    sairausajalta maksettavia rahaetuuksia tai niiden sijasta palkkaa; tai

ii)    tämän asetuksen III osaston 4 ja 5 luvussa tarkoitettuja etuuksia, jotka on myönnetty kyseisestä työhön kykenemättömyydestä johtuneen työkyvyttömyyden perusteella toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ikään kuin ne olisivat lyhyitä työkyvyttömyyskausia, joilta on maksettu etuuksia vuonna 1992 sosiaaliturvamaksuista ja -etuuksista annetun lain (Social Security Contributions and Benefits Act 1992) 30A pykälän 1–4 momentin mukaisesti.

Sovellettaessa tätä säännöstä huomioon otetaan vain kaudet, joiden aikana henkilö olisi ollut kykenemätön työhön Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan.


5.
   1)    Laskettaessa ansiotekijää, kun määritetään oikeutta etuuksiin Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan, kunkin palkkatyössä toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan toimitun työviikon osalta, joka alkoi Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaisesti asianomaisen tuloverotusvuoden aikana, asianomaisen henkilön katsotaan maksaneen maksuja ansiotyöntekijänä (”employed earner”) tai maksaneen vakuutusmaksuja sellaisten ansioiden perusteella, jotka vastaavat kahta kolmasosaa kyseisen vuoden ylemmästä ansiorajasta.

2)    Sovellettaessa tämän asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohtaa

a)    jos jonakin 6 päivänä huhtikuuta 1975 tai sen jälkeen alkaneena tuloverotusvuonna palkkatyössä toimivalle henkilölle on kertynyt vakuutus-, työskentely- tai asumiskausia yksinomaan muussa jäsenvaltiossa kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 5 alakohdan 1 alakohdan soveltamisesta seuraa, että kyseinen vuosi lasketaan vaatimukset täyttäväksi vuodeksi Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan sovellettaessa 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohtaa, hänen katsotaan olleen vakuutettuna 52 viikkoa kyseisenä vuonna kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa;

b)    jos mitään 6 päivänä huhtikuuta 1975 tai sen jälkeen alkanutta tuloverotusvuotta ei lasketa vaatimukset täyttäväksi vuodeksi Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan sovellettaessa tämän asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohtaa, kaikki kyseisenä vuonna kertyneet vakuutus-, työskentely- tai asumiskaudet jätetään ottamatta huomioon.


3)    Muutettaessa ansiotekijä vakuutuskausiksi jaetaan kyseisenä Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaisena tuloverotusvuonna saavutettu ansiotekijä tämän vuoden alemmalla ansiorajalla. Tulos ilmaistaan kokonaislukuna, eikä mitään jäljelle jääviä osia oteta huomioon. Näin lasketun luvun katsotaan osoittavan niiden vakuutusviikkojen määrän, jotka ovat täyttyneet Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan kyseisen vuoden aikana edellyttäen, että tällainen luku ei ole suurempi kuin niiden viikkojen määrä, joiden aikana asianomainen henkilö kyseisenä vuonna kuului tämän lainsäädännön piiriin.”

Mukautetaan asetuksen (EY) N:o 987/2009 säännöksiä tätä sopimusta sovellettaessa seuraavasti:

a)    lisätään liitteeseen 1 seuraava:

”YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA–BELGIA

a)    Kirjeenvaihto 4 päivältä toukokuuta ja 14 päivältä kesäkuuta 1976, joka koskee asetuksen (ETY) N:o 574/72 105 artiklan 2 kohtaa (hallinnollisten tarkastusten ja lääkärintarkastusten kustannusten korvaamisesta luopuminen)


b)    Kirjeenvaihto 18 päivältä tammikuuta ja 14 päivältä maaliskuuta 1977, joka koskee asetuksen (ETY) N:o 1408/71 36 artiklan 3 kohtaa (korvausten järjestäminen tai korvaamisesta luopuminen, kun kysymys on asetuksen (ETY) N:o 1408/71 III osaston 1 luvun mukaan annettujen luontoisetuuksien kustannuksista), sellaisena kuin se on muutettuna kirjeenvaihdolla 4 päivältä toukokuuta ja 23 päivältä heinäkuuta 1982 (sopimus sellaisten kustannusten korvaamisesta, jotka syntyvät asetuksen (ETY) N:o 1408/71 22 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan)

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA–TANSKA

Kirjeenvaihto 30 päivältä maaliskuuta ja 19 päivältä huhtikuuta 1977, sellaisena kuin se on muutettuna kirjeenvaihdolla 8 päivänä marraskuuta 1989 ja 10 päivänä tammikuuta 1990, joka koskee sopimusta luontoisetuuksien sekä hallinnollisten tarkastusten ja lääkärintarkastusten kustannusten korvaamisesta luopumisesta

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA–VIRO

Viron tasavallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten viranomaisten välillä 29 päivänä maaliskuuta 2006 asetuksen (ETY) N:o 1408/71 36 artiklan 3 kohdan ja 63 artiklan 3 kohdan nojalla tehty järjestely tämän asetuksen mukaisten luontoisetuuksien kustannusten muista korvaustavoista molemmissa maissa 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen


YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA–IRLANTI

Kirjeenvaihto 9 päivältä heinäkuuta 1975, joka koskee asetuksen (ETY) N:o 1408/71 36 artiklan 3 kohtaa ja 63 artiklan 3 kohtaa (korvausten järjestäminen tai sellaisten luontoisetuuksien kustannusten korvaamisesta luopuminen, jotka on annettu asetuksen (ETY) N:o 1408/71 III osaston 1 tai 4 luvussa säädettyjen edellytysten mukaan) sekä asetuksen (ETY) N:o 574/72 105 artiklan 2 kohtaa (hallinnollisten tarkastusten ja lääkärintarkastusten kustannusten korvaamisesta luopuminen)

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA–ESPANJA

Sopimus asetusten (ETY) N:o 1408/71 ja (ETY) N:o 574/72 säännösten mukaisesti myönnettyjen luontoisetuuksien kustannusten korvaamisesta, tehty 18 päivänä kesäkuuta 1999

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA–RANSKA

a)    Kirjeenvaihto 25 päivältä maaliskuuta ja 28 päivältä huhtikuuta 1997, joka koskee asetuksen (ETY) N:o 574/72 105 artiklan 2 kohdan säännöksiä (hallinnollisista tarkastuksista ja lääkärintarkastuksista aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta luopuminen)

b)    Sopimus erityisistä menettelyistä luontoisetuuksien osalta korvattavien määrien määrittämiseksi asetusten (ETY) N:o 1408/71 ja (ETY) N:o 574/72 mukaisesti, tehty 8 päivänä joulukuuta 1998


YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA–ITALIA

Italian tasavallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten viranomaisten välillä 15 päivänä joulukuuta 2005 asetuksen (ETY) N:o 1408/71 36 artiklan 3 kohdan ja 63 artiklan 3 kohdan nojalla allekirjoitettu järjestely tämän asetuksen mukaisten luontoisetuuksien kustannusten muista korvaustavoista molemmissa maissa 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA–LUXEMBURG

Kirjeenvaihto 18 päivältä joulukuuta 1975 ja 20 päivältä tammikuuta 1976, joka koskee asetuksen (ETY) N:o 574/72 105 artiklan 2 kohdan säännöksiä (luopuminen sellaisten kustannusten korvaamisesta, jotka johtuvat asetuksen (ETY) N:o 574/72 105 artiklassa tarkoitetuista hallinnollisista tarkastuksista ja lääkärintarkastuksista)

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA–UNKARI

Unkarin tasavallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten viranomaisten välillä 1 päivänä marraskuuta 2005 asetuksen (EY) N:o 883/2004 35 artiklan 3 kohdan ja 41 artiklan 2 kohdan nojalla tehty järjestely mainitun asetuksen mukaisten luontoisetuuksien kustannusten muista korvaustavoista molemmissa maissa 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen


YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA–MALTA

Maltan ja Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten viranomaisten välillä 17 päivänä tammikuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 883/2004 35 artiklan 3 kohdan ja 41 artiklan 2 kohdan nojalla tehty järjestely mainitun asetuksen mukaisten luontoisetuuksien kustannusten muista korvaustavoista molemmissa maissa 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA–ALANKOMAAT

Sopimuksen, tehty 11 päivänä elokuuta 1954, täytäntöönpanemiseksi 12 päivänä kesäkuuta 1956 tehdyn hallinnollisen järjestelyn 3 artiklan toinen virke

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA–PORTUGALI

Järjestely luontoisetuuksien kustannusten muista korvaustavoista molemmissa maissa 1 päivästä tammikuuta 2003 alkaen, tehty 8 päivänä kesäkuuta 2004

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA–SUOMI

Kirjeenvaihto 1 ja 20 päivältä kesäkuuta 1995, joka koskee asetuksen (ETY) N:o 1408/71 36 artiklan 3 kohtaa ja 63 artiklan 3 kohtaa (luontoisetuuksien kustannusten korvaaminen tai korvaamisesta luopuminen) ja asetuksen (ETY) N:o 574/72 105 artiklan 2 kohtaa (hallinnollisten tarkastusten ja lääkärintarkastusten kustannusten korvaamisesta luopuminen)


YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA–RUOTSI

Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 36 artiklan 3 kohtaa ja 63 artiklan 3 kohtaa (luontoisetuuksien kustannusten korvaaminen tai korvaamisesta luopuminen) sekä asetuksen (ETY) N:o 574/72 105 artiklan 2 kohtaa (hallinnollisten tarkastusten ja lääkärintarkastusten kustannusten korvaamisesta luopuminen) koskeva järjestely, tehty 15 päivänä huhtikuuta 1997”.

b)    lisätään liitteeseen 3 seuraava:

”YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA”.

________________

LIITE II

41 ARTIKLAN 4 KOHDASSA TARKOITETUT UNIONIN OIKEUDEN SÄÄNNÖKSET

1.    Neuvoston direktiivi 64/432/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1964, eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa 608 .

2.    Neuvoston direktiivi 91/68/ETY, annettu 28 päivänä tammikuuta 1991, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä lampaiden ja vuohien kaupassa 609 .

3.    Neuvoston direktiivi 2009/156/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista elävien hevoseläinten liikkuvuuden ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin osalta 610 , II luku.

4.    Neuvoston direktiivi 2009/158/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista 611 , II luku.

5.    Neuvoston direktiivi 92/65/ETY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 1992, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset 612 , II luku.


6.    Neuvoston direktiivi 89/556/ETY, annettu 25 päivänä syyskuuta 1989, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten alkioiden kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista 613 , II luku.

7.    Neuvoston direktiivi 88/407/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1988, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten pakastetun siemennesteen kaupassa ja tuonnissa 614 , II luku.

8.    Neuvoston direktiivi 90/429/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siansukuisten kotieläinten siemennesteen kaupassa ja tuonnissa 615 , II luku.

9.    Neuvoston direktiivi 2006/88/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006, vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista sekä vesieläinten tiettyjen tautien ehkäisemisestä ja torjunnasta 616 , III luku.

10.    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 576/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, lemmikkieläinten muista kuin kaupallisista siirroista ja asetuksen (EY) N:o 998/2003 kumoamisesta 617 , II luku.

________________

LIITE III

49 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETTUJA TILANTEITA
TAI TULLIMENETTELYJÄ KOSKEVAT MÄÄRÄAJAT

Tässä liitteessä vahvistetut määräajat vastaavat asetuksessa (EU) N:o 952/2013 säädettyjä päättymisen määräaikoja.

Tilanne / menettely

Määräaika

1.    Väliaikainen varastointi

90 päivää, asetuksen (EY) N:o 952/2013 149 artikla

2.    Luovuttaminen vapaaseen liikkeeseen

1 kuukausi + 10 päivää ilmoituksen vastaanoton jälkeen, delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 618 146 artiklan (Täydentävä ilmoitus) 3 kohta; ”kohtuullinen aika” tarkastusta varten, asetuksen (EU) N:o 952/2013 194 artikla

Enintään: 60 päivää

3.    Erityismenettelyt

Menettelyn päättämisen määräaika on pakollinen sisäisen ja ulkoisen jalostusmenettelyn, tiettyjen käyttötarkoitusten ja väliaikaisen maahantuonnin yhteydessä (tietoelementti 4/17 delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 liitteessä A). Menettelyn päättäminen asettamalla seuraavaan tullimenettelyyn, viemällä pois tullialueelta tai hävittämällä (asetuksen (EU) N:o 952/2013 215 artiklan 1 kohta).

a)    Unionin passitus

Enintään: 12 kuukautta luovutuksen jälkeen

b)    Tullivarastointi

Enintään: 12 kuukautta siirtymäkauden päättymisen jälkeen

c)    Vapaa-alueet

Siirtymäkauden päättyessä

d)    Väliaikainen maahantuonti

Enintään: 12 kuukautta luovutuksen jälkeen

e)    Tietty käyttötarkoitus

Enintään: 12 kuukautta luovutuksen jälkeen

f)    Sisäinen jalostus

Enintään: 12 kuukautta luovutuksen jälkeen

g)    Ulkoinen jalostus

Enintään: 12 kuukautta luovutuksen jälkeen

4.    Vienti:

150 päivää luovutuksen jälkeen

5.    Jälleenvienti:

150 päivää luovutuksen jälkeen

________________

LIITE IV

LUETTELO 50, 53, 99 JA 100 ARTIKLASSA TARKOITETUISTA VERKOISTA,
TIETOJÄRJESTELMISTÄ JA TIETOKANNOISTA

1.    Elleivät unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta toisin sovi, Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin välillä toteutetaan yhteensopivuus aiempien järjestelmien kanssa, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot ja Yhdistynyt kuningaskunta voivat edelleen hyväksyä toistensa tiedot nykyisessä muodossa, riippumatta verkostoihin, tietojärjestelmiin ja tietokantoihin sekä tiedonvaihdossa käytettäviin muotoihin tehtävistä muutoksista.

2.    Yhdistyneen kuningaskunnan pääsy yksittäisiin verkkoihin, tietojärjestelmiin ja tietokantoihin rajoitetaan ajallisesti. Tämä määräaika ilmoitetaan kunkin verkon, tietojärjestelmän ja tietokannan osalta erikseen. Jos tulliviranomaisten kesken on tarpeen vaihtaa tietoja 49 artiklan mukaisten menettelyjen täytäntöönpanoa varten sen jälkeen, kun sähköinen tietojenkäsittely ei ole enää mahdollista tämän liitteen mukaisesti, tietojen vaihtamista ja tallettamista varten käytetään vaihtoehtoisia keinoja.



I osa: Tulli

Tullin tietojärjestelmä

Käyttöoikeuden laji

Määräaika

ICS
Tuontivalvontajärjestelmä (Import Control System)

Saapumista edeltävän ilmoituksen antaminen

   Ennen siirtymäkauden päättymistä annettujen saapumisen yleisilmoitusta (ENS) koskevien tietojen vastaanottaminen ja lähettäminen (kun on kyse myöhemmistä satamista tai reitinmuutoksesta);

   Ennen siirtymäkauden päättymistä annettuihin ilmoituksiin liittyvien riskitietojen vastaanottaminen ja lähettäminen.

31. heinäkuuta 2021

NCTS
Uusi tietokoneavusteinen passitusjärjestelmä

(New Computerised Transit System)

Kaikki toiminnot, joita sovelletaan kesken oleviin passitustoimenpiteisiin eli siirtoihin, jotka on luovutettu passitukseen ennen siirtymäkauden päättymistä. [Siirtymäkauden päättymisen jälkeen ei käynnistetä uusia passitustoimenpiteitä.]

31. tammikuuta 2021

ECS
Vientivalvontajärjestelmä (Export Control System)

Vahvistus poistumisesta kesken oleville vientitapahtumille eli tavaroille, jotka on luovutettu vientiin ennen siirtymäkauden päättymistä:

   Tapahtumat, jotka käsitellään Yhdistyneen kuningaskunnan poistumistullitoimipaikoissa, jotka vahvistavat tavaroiden poistumisen ECS:ssä;

   Tapahtumat, jotka käsitellään jäsenvaltioiden poistumistullitoimipaikoissa eli Yhdistyneen kuningaskunnan vientitullitoimipaikoissa, jotka ottavat vastaan poistumista koskevat vahvistukset jäsenvaltioiden poistumistullitoimipaikoilta.

31. tammikuuta 2021

INF
Tiedotuslomake

(Information Sheet)

   Yhdistyneen kuningaskunnan toimijoilla on ainoastaan lukuoikeus INF Specific Trader
-portaaliin;

   Tullitoimipaikoilla on luku-/kirjoitusoikeus aktiivisiin tiedotuslomakkeisiin INF-järjestelmässä.

31. joulukuuta 2021

SURV-RECAPP
Tariffien valvontajärjestelmä – vastaanottava sovellus

Yhdistyneen kuningaskunnan tulliviranomaisten toimittamat tietoelementit vapaaseen liikkeeseen luovuttamista tai vientimenettelyjä varten:

   Valvontailmoitustiedot (SDR), joita ei ole vielä toimitettu sellaista vapaaseen liikkeeseen luovuttamista tai vientiä koskevaa menettelyä varten, johon tavarat oli asetettu ennen siirtymäkauden päättymistä;

   Valvontailmoituksen tietoelementit sellaista vapaaseen liikkeeseen luovuttamista varten, jolla kesken oleva menettely tai tilanne päätetään.

28. helmikuuta 2021

EBTI3
Euroopan sitovien tariffitietojen järjestelmä (European Binding Tariff Information)

Tullivelan laskeminen:

Pääsy tietoihin, jotka koskevat sitovien tariffitietojen järjestelmään liittyviä päätöksiä tai myöhempiä tapahtumia, jotka saattavat vaikuttaa alkuperäiseen hakemukseen tai päätökseen [täydet lukuoikeudet].

8. tammikuuta 2021

TARIC3
EU:n yhtenäistariffi

Tullivelan laskeminen:

Päivitykset, jotka toimitetaan Yhdistyneelle kuningaskunnalle siirtymäkauden jälkeen päivittäin, luottamuksellisia tietoja lukuun ottamatta (tilastolliset valvontatiedot).

31. joulukuuta 2021

QUOTA2
Tariffikiintiöitä ja -kattoja ja muita valvontatietoja koskeva hallintajärjestelmä

Tullivelan laskeminen:

Kiintiöiden hallinta, kiintiöpyyntöjen peruuttaminen ja tariffikiintiöiden käyttämättä jääneiden jaettujen määrien palauttaminen.

6. tammikuuta 2021

SMS TRA, EXP
Mallien hallintajärjestelmä (Specimen Management System)

Ainoastaan lukuoikeudet tietokantaan, jossa säilytetään leimojen, sinettien ja todistusten malleja.

31. tammikuuta 2021

SMS QUOTA
Mallien hallintajärjestelmä (Specimen Management System)

Ainoastaan lukuoikeudet tietokantaan, jossa säilytetään kiintiöihin lukemista varten tarvittavia aitoustodistuksia.

6. tammikuuta 2021

OWNRES
(Omia varoja koskevat ilmoitukset sellaisista perinteisiin omiin varoihin kohdistuvista petos- ja sääntöjenvastaisuustapauksista, joiden arvo on yli 10 000 euroa, asetuksen (EU, Euratom) N:o 608/2014 5 artiklan 1 kohta)

Pääsy rajoitettu ainoastaan tapauksiin, jotka koskevat Yhdistynyttä kuningaskuntaa (ei pääsyä yleisanalyyseihin).

20. helmikuuta 2026

WOMIS
(Perinteisiä omia varoja koskeva tileistäpoiston tietojärjestelmä, asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 13 artiklan 3 kohta)

Täydet pääsyoikeudet, koska ne on jo lähtökohtaisesti rajoitettu kansallisiin tileistäpoistoraportteihin (1. heinäkuuta 2025 alkaen pelkät lukuoikeudet, koska erillinen kirjanpito puretaan 31. joulukuuta 2025 mennessä).

30. kesäkuuta 2025

Tukijärjestelmä

Käyttöoikeuden laji

Määräaika

EOS/EORI
Talouden toimijoita koskeva järjestelmä – talouden toimijoiden rekisteröinti ja tunnistaminen

(Economic Operators System – Economic Operators Registration and Identification)

Ainoastaan lukuoikeudet tähän liittyviin järjestelmiin.

31. joulukuuta 2021

CDS
Tullipäätösjärjestelmä (Customs Decisions System)

Ainoastaan lukuoikeudet Yhdistyneen kuningaskunnan kaupan alan toimijoille ja tullitoimipaikoille.

31. tammikuuta 2021

CS/RD2
Keskitetty palvelu-/viitetietojärjestelmä

(Central Services/Reference Data)

Ainoastaan lukuoikeudet viitetietoihin;

kirjoitusoikeudet ainoastaan Yhdistyneen kuningaskunnan tullitoimipaikkojen kansallisille viranomaisille.

31. joulukuuta 2021

CS/MIS
Keskitetty palveluiden/hallinnoinnin tietojärjestelmä

(Central Services/Management Information System)

Ainoastaan kirjoitusoikeudet käyttökatkosten ja liiketoimintatilastojen tallentamista varten.

31. heinäkuuta 2021

GTP
Kaupan alan toimijoiden yleisportaali
(Generic Trader Portal)

Pääsy portaalin yleistoimintoihin Yhdistyneen kuningaskunnan kaupan alan toimijoille siihen asti, että viimeinen kaupan alan toimijoiden erityisportaali suljetaan Yhdistyneen kuningaskunnan kaupan alan toimijoilta.

31. joulukuuta 2021

Verkko ja infrastruktuuri

Käyttöoikeuden laji

Määräaika

CCN
Yhteinen tietoliikenneverkko (Common Communication Network)

Linkitetty pääsyyn tähän liittyviin järjestelmiin.

31. joulukuuta 2021 (tai kauemmin, jos tarpeen valmisteverojen tai verotuksen vuoksi)

UUM&DS
Yhtenäinen käyttäjähallinnan ja digitaalisen allekirjoituksen järjestelmä (YKH&DA-järjestelmä)

(Uniform User Management and Digital Signature)

Linkitetty pääsyyn tähän liittyviin järjestelmiin.

31. joulukuuta 2021 (tai kauemmin, jos tarpeen valmisteverojen tai verotuksen vuoksi)

CCN2
Yhteinen tietoliikenneverkko 2 (Common Communication Network 2)

Linkitetty pääsyyn tähän liittyviin järjestelmiin.

31. joulukuuta 2021 (tai kauemmin, jos tarpeen valmisteverojen tai verotuksen vuoksi)



II osa: Valmistevero

Valmisteveroja koskeva tietojärjestelmä

Käyttöoikeuden laji

Määräaika

EMCS Core
Valmisteveron alaisten tuotteiden tietojenvaihtojärjestelmä (Excise Movement Control System)

Väliaikainen valmisteverottomuus: Vastaanottoraporttien/vientiraporttien (IE818) toimittaminen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

31. toukokuuta 2021

EMCS Admin Coop
Valmisteveron alaisten tuotteiden tietojenvaihtojärjestelmää koskeva hallinnollinen yhteistyö

(Excise Movement Control System Administrative Cooperation)

   Kesken olevia siirtoja koskevien viestien toimittaminen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta (tapahtuma- ja valvontaraportit, hallinnollinen yhteistyö (kesken olevia EMCS-siirtoja koskevat tiedustelut));

   Jäsenvaltioiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan on pidettävä EMCS-järjestelmän hallinnollinen yhteistyö verkossa, jotta siirtoja koskevat tiedustelut ja tarkastukset voidaan hoitaa siirtymäkauden loppuun asti.

31. toukokuuta 2021

31. joulukuuta 2024

Tukijärjestelmä

Käyttöoikeuden laji

Määräaika

SEED
Valmisteverotietojen vaihtojärjestelmä (System for the Exchange of Excise Data)

Ainoastaan lukuoikeudet, uusia siirtoja ei enää merkitä Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.

31. toukokuuta 2021

CS/MISE
EMCS:n keskitetty palveluiden/hallinnoinnin tietojärjestelmä

(Central Services/Management Information System for EMCS)

Suodatetaan koskemaan ainoastaan sellaisia siirtoja, joissa Yhdistynyt kuningaskunta on mukana.

31. toukokuuta 2021



Verkko ja infrastruktuuri

Käyttöoikeuden laji

Määräaika

CCN
Yhteinen tietoliikenneverkko (Common Communication Network)

Linkitetty pääsyyn tähän liittyviin järjestelmiin.

31. toukokuuta 2021 (tai kauemmin, jos tarpeen valmisteverojen tai verotuksen vuoksi)

III osa: ALV

ALV-tietojärjestelmä

Käyttöoikeuden laji

Määräaika

VAT-VIES
ALV-tietojen vaihtojärjestelmä (VAT Information Exchange System)

Verovelvollisten rekisteröintitiedot:

Yhdistyneellä kuningaskunnalla ja jäsenvaltioilla on tietojärjestelmiin vastavuoroinen pääsy 619 , jotta ne voivat 31. päivään joulukuuta 2024 asti vaihtaa keskenään toisen osapuolen 620 historiallisia rekisteröintitietoja (jotka on tallennettu järjestelmään ennen siirtymäkauden päättymistä) sekä toisen osapuolen rekisteröintitietoja, joita on päivitetty siirtymäkauden jälkeen (esim. verovelvollisen rekisteröinnin päättyminen).

31. joulukuuta 2024 621

Liiketoimet – liikevaihtoa koskevat tiedot:

Yhdistyneellä kuningaskunnalla ja jäsenvaltioilla on tietojärjestelmiin vastavuoroinen pääsy, jotta ne voivat vaihtaa yhteenvetoilmoituksiin sisältyviä tietoja. Nämä tiedot toimitetaan toiselle osapuolelle ennen siirtymäkauden päättymistä toteutuneista liiketoimista 622 , joissa on osallisina vastaanottavan osapuolen verovelvollisia;

Yhdistyneellä kuningaskunnalla ja jäsenvaltioilla ei ole pääsyä toistensa liikevaihtoa koskeviin tietoihin sellaisten liiketoimien osalta, jotka toteutuvat 31. päivän joulukuuta 2020 jälkeen.



31. joulukuuta 2024

Arvonlisäveron palautukset

Pääsy tietojärjestelmään seuraavia toimia varten:

   Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneiden verovelvollisten esittämien alv-palautuksia koskevien hakemusten toimittaminen jäsenvaltioille direktiivin 2008/9/EY mukaisesti ja jäsenvaltioihin sijoittautuneiden verovelvollisten esittämien alv-palautuksia koskevien hakemusten vastaanottaminen;



30. huhtikuuta 2021

   Yhdistyneen kuningaskunnan vastaanottamien, jäsenvaltioihin sijoittautuneiden verovelvollisten esittämien alv-palautuksia koskevien hakemusten ja vastaavasti jäsenvaltioiden vastaanottamien, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneiden verovelvollisten esittämien alv-palautuksia koskevien hakemusten käsittely 623 .

31. tammikuuta 2022

MOSS
Arvonlisäveron erityisjärjestelmä

(Mini-One-Stop-Shop)

Rekisteröintitiedot

Yhdistyneellä kuningaskunnalla ja jäsenvaltioilla on tietojärjestelmiin vastavuoroinen pääsy, jotta ne voivat

   vaihtaa (myös historiallisia) rekisteröintitietoja;

31. joulukuuta 2024

   tiedottaa sellaisista uusista MOSS-rekisteröinneistä, jotka tulevat voimaan viimeistään 31. joulukuuta 2020.

20. helmikuuta 2021

ALV-palautukset:

Yhdistyneellä kuningaskunnalla ja jäsenvaltioilla on tietojärjestelmiin vastavuoroinen pääsy, jotta ne voivat

   vaihtaa MOSS-palautustietoja viimeistään 31. tammikuuta 2021 haettujen palautusten osalta;

20. helmikuuta 2021

   vaihtaa tietoja MOSS-järjestelmässä olevien alv-palautustietojen muutoksista, joita on haettu viimeistään 20. tammikuuta 2021;

20. tammikuuta 2022

   vaihtaa tietoja alv-palautuksista sellaisten liiketoimien osalta, joissa toinen osapuoli on osallisena;

31. joulukuuta 2024

   Yhdistyneellä kuningaskunnalla ja jäsenvaltioilla ei ole pääsyä toistensa alv-palautuksia koskeviin tietoihin sellaisten liiketoimien osalta, jotka toteutuvat 31. päivän joulukuuta 2020 jälkeen.

Maksutiedot:

Yhdistyneellä kuningaskunnalla ja jäsenvaltioilla on tietojärjestelmiin vastavuoroinen pääsy, jotta ne voivat

   vaihtaa tietoja maksuista, jotka on saatu MOSS-järjestelmään rekisteröityneiltä yrityksiltä viimeistään 31. tammikuuta 2021;

20. helmikuuta 2021

   vaihtaa toisen osapuolen alueella toteutuneiden verollisten liiketoimien osalta tietoja maksupalautuksista tai maksuista, jotka perustuvat viimeistään 31. joulukuuta 2021 haettuihin MOSS alv-palautusten muutoksiin.

20. tammikuuta 2022

Tukijärjestelmä

Käyttöoikeuden laji

Määräaika

CCN/eFCA

Hallinnollinen yhteistyö arvonlisäverotuksen alalla
Yhteinen tietoliikenneverkko / keskussovellus sähköisiä lomakkeita varten

(Common Communications Network/eForm Central Application)

Arvonlisäverotusta koskevaan hallinnolliseen yhteistyöhön liittyvien pyyntöjen toimittaminen Yhdistyneen kuningaskunnan ja jäsenvaltioiden välillä ja näiden pyyntöjen perusteella toteutettavat jatkotoimet.

31. joulukuuta 2024

Verotusta koskeva tieto- ja viestintäjärjestelmä TIC – alv-palautuksia koskevat valinnat

Yhdistyneellä kuningaskunnalla on pääsy tähän järjestelmään, jotta se voi päivittää alv-palautuksia koskevat valintansa.

31. maaliskuuta 2021


IV osa: Veroja ja tulleja koskeva perintäapu

Tukijärjestelmä

Käyttöoikeuden laji

Määräaika

CCN/eFCA

Perintäapu

Perintäapuun liittyvien pyyntöjen toimittaminen Yhdistyneen kuningaskunnan ja jäsenvaltioiden välillä ja näiden pyyntöjen perusteella toteutettavat jatkotoimet.

31. joulukuuta 2025

________________

LIITE V

EURATOM

Tässä liitteessä luetellaan ne yhteisön omistamat, Euratom-sopimuksen mukaiseen ydinmateriaalivalvontaan liittyvät laitteet ja muut omaisuuserät, jotka sijaitsevat Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja jotka siirtymäkauden päättyessä siirtyvät Yhdistyneen kuningaskunnan omistukseen.

Euroopan komissio toimittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle lopullisen inventaarion siirretyistä Euratomin laitteista ja muista omaisuuseristä siirtymäkauden lopussa.

Yhdistynyt kuningaskunta korvaa unionille 84 artiklan 1 kohdan ja 148 artiklan mukaisesti kyseisten laitteiden ja muiden omaisuuserien arvon, joka lasketaan kyseisille laitteille ja omaisuuserille vuoden 2020 tilinpäätöksessä annetun arvon perusteella. Euroopan komissio ilmoittaa tämän arvon Yhdistyneelle kuningaskunnalle sääntelyyn perustuvien hyväksymismenettelyjen päättämisen jälkeen.

Euratomin laitteiden sijaintipaikat ovat seuraavat:

   Sellafield 624 , Yhdistyneen kuningaskunnan ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitos;


   Dounreay 625 , Yhdistyneen kuningaskunnan entinen nopeiden reaktoreiden tutkimus- ja kehittämiskeskus;

   Sizewell 626 , jossa on kaksi ydinvoimalaa, Sizewell A (ei toiminnassa) ja Sizewell B, edelleen toiminnassa oleva painevesireaktori;

   Capenhurst 627 , uraaninrikastuslaitos;

   Springfields 628 , polttoaineenvalmistuslaitos;

   Muut reaktorit sekä lääketieteelliset, tutkimus- ja muut laitokset, joissa käytetään ydinmateriaalivalvontalaitteita.


Euratomin laitteisiin kuuluu erilaisia elementtejä, kuten kiinteitä laitteistoja ja niiden käyttämiseen tarvittavia välineitä, jotka muodostavat asennetun järjestelmäkokonaisuuden erottamattoman osan:

1.    Valvontasinetit:

   kertakäyttöiset metallisinetit;

   kerta- ja monikäyttöiset kuituoptiset sinetit; ja

   sinettien lukulaitteet.

2.    Valvontalaitteet:

   Digitaaliset ja analogiset yksi- ja moniosaiset ydinmateriaalivalvontajärjestelmät.

3.    Mittauslaitteisto (ainetta rikkomaton testaus):

   Erilaiset gammasäteilymittarit, joissa on esivahvistimet ja laskentaelektroniikka gammasäteilyn mittaamista varten;

   Erilaiset neutroninilmaisimet, joissa on esivahvistimet ja laskentaelektroniikka neutronimittausta varten; sekä


   Laitteet, jotka on tarkoitettu uusien ja käytettyjen polttoaine-elementtien sekä uraani- ja plutoniumsäiliöiden sisällön mittaamiseen, mukaan lukien polttoainesauvojen ja -elementtien skannerit, vaa’at ja kuormitusanturit.

4.    Laboratoriolaitteet (Sellafieldin laboratorioon kuuluvat):

   Massaspektrometri (TIMS);

   Gamma- ja röntgensäteilyyn perustuvat mittauslaitteet (esim. K-edge-densitometri ja XRF); ja

   Hansikaskaapit ja niihin liittyvät analyysilaitteet, mukaan lukien densitometrit ja analyysivaa’at.

Jotta laitteiden luovutus tapahtuisi mahdollisimman tehokkaasti, Yhdistynyt kuningaskunta ja yhteisö toteuttavat tarvittavat oikeudelliset järjestelyt, joilla yhteisö vapautetaan niistä velvoitteista ja vastuista, jotka sille kuuluvat British Nuclear Fuels PLC:n (nyt Sellafield Ltd) kanssa 25 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyn sopimuksen nojalla.


5.    Tietokoneet ja niihin liittyvät laitteet (toimistoissa ja mittausjärjestelmissä):

   Henkilökohtaiset tietokoneet ja niihin liittyvät laitteet, mukaan lukien etävalvonnan tiedonsiirtoinfrastruktuuri (akkuyksiköt ja virtalähteet, laitteet, joiden avulla valvotaan useita tietokoneita, verkkolaitteisto, kuten kuituoptiikka, Ethernet-kaapelit ja muuntimet, kytkimet, sarjapalvelimet, VPN-reititin, ajan ja verkkoalueen säädin, kotelot); sekä

   näihin liittyvät palvelimet, näytöt ja tulostimet.

________________

LIITE VI

98 ARTIKLASSA TARKOITETUT
HALLINNOLLISET YHTEISTYÖMENETTELYT

1.    Jäsenvaltioiden hallinnollinen yhteistyö, joka liittyy tavaroiden alkuperää koskeviin tavarantoimittajan ilmoituksiin; alkuperä määritetään unionin ja tiettyjen maiden välistä etuuskohtelukauppaa varten (täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2247 61–66 artikla).

2.    Kolmansien maiden viranomaisten tai niiden valtuuttamien toimielinten antamien tuotteiden alkuperätodistusten jälkitarkastus (muuhun kuin etuuskohteluun oikeuttavat erityiset tuontijärjestelyt) (täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2247 59 artikla) ja kolmansien maiden viranomaisten tai viejien antamien tai niiden tekemien alkuperätodistusten tarkastaminen (etuuskohtelujärjestelyt) (täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2247 108–111 ja 125 artikla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1076 liitteessä II oleva 32 artikla, neuvoston päätöksen 2013/755/EU liitteessä VI oleva 55 artikla ja etuuskohtelukauppaa koskevien sopimusten vastaavat määräykset).

3.    Keskinäinen virka-apu tullivelan kantamisessa (asetuksen (EU) N:o 952/2013 101 artiklan 1 kohta ja 102 artiklan 1 kohta, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2247 165 artikla).


4.    Keskinäinen virka-apu, joka liittyy tullivelan määrän siirtämiseen vakuuden hyväksyneestä jäsenvaltiosta tullivelan syntymisjäsenvaltioon (asetuksen (EU) N:o 952/2013 92 artiklan 1 kohdan c alakohta, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 153 artikla).

5.    Unioniaseman selvitysten tarkastaminen (ja hallinnollinen apu) (asetuksen (EU) N:o 952/2013 153 artikla ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2247 212 artikla).

6.    Viranomaisten välinen viestintä, joka liittyy palautustavaroihin (asetuksen (EU) N:o 952/2013 203 artikla ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2247 256 artikla).

7.    Hallinnollinen yhteistyö, joka liittyy muiden maksujen kantamiseen ATA-yleissopimuksen tai Istanbulin yleissopimuksen mukaiseen väliaikaiseen maahantuonnin menettelyyn asetetuista tavaroista (asetuksen (EU) N:o 952/2013 226 artiklan 3 kohdan c alakohta ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2247 170 artikla).

8.    Keskinäinen virka-apu, jonka tarkoituksena on saada lisätietoja tullin peruuttamista tai palauttamista koskevan päätöksen tekemistä varten (asetuksen (EU) N:o 952/2013 22 artikla ja 116 artiklan 1 kohta ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2247 175 artikla).

9.    Tarkastus ja virka-apu, joka liittyy unionin passitusta koskevien tietojen jälkitarkastuksiin (asetuksen (EU) N:o 952/2013 48 artikla ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2247 292 artikla).


10.    Hallinnollinen yhteistyö muiden passitusmenettelyihin liittyvien maksujen kantamisessa (asetuksen (EU) N:o 952/2013 226 artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohta ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2247 167 ja 169 artikla).

11.    Tiedoksianto tullien ja muiden maksujen kantamisesta unionin passitusmenettelyssä ja TIRyleissopimuksen mukaisessa passituksessa (asetuksen (EU) N:o 952/2013 226 artiklan 3 kohdan a ja b alakohta ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2247 168 artikla).

12.    Kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjestelmää koskeva suora yhteistyö ja tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä (neuvoston asetuksen N:o (EY) 428/2009 19 artiklan 2 kohta).

________________

LIITE VII

LUETTELO 128 ARTIKLAN 6 KOHDASSA TARKOITETUISTA
SÄÄDÖKSISTÄ/SÄÄNNÖKSISTÄ

1.    Neuvoston asetus (EY) N:o 2100/94, annettu 27 päivänä heinäkuuta 1994, yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista (tämän sopimuksen 96 artiklan 1 kohtaa rajoittamatta) 629 .


2.    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 630 , III ja IX osasto, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1901/2006, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, lastenlääkkeistä 631 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1394/2007, annettu 13 päivänä marraskuuta 2007, pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävistä lääkkeistä 632 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 141/2000, annettu 16 päivänä joulukuuta 1999, harvinaislääkkeistä 633 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/82/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 634 , III ja VII osasto, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 470/2009, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön menettelyistä farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläimistä saatavissa elintarvikkeissa 635 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 636 , komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 520/2012, annettu 19 päivänä kesäkuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 726/2004 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/83/EY säädetyn lääketurvatoiminnan toteuttamisesta 637 , ja komission asetus (EY) N:o 1234/2008, annettu 24 päivänä marraskuuta 2008, ihmisille ja eläimille tarkoitettujen lääkkeiden myyntilupien ehtojen muutosten tutkimisesta 638 .


3.    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) ja Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta 639 .

4.    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta 640 .

5.    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 641 , ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005, annettu 23 päivänä helmikuuta 2005, torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla 642 .

6.    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 643 .

7.    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 536/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista 644 .


8.    Komission asetus (EY) N:o 1235/2008, annettu 8 päivänä joulukuuta 2008, neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansista maista tuotavien luonnonmukaisten tuotteiden tuontijärjestelyjen osalta 645 , 16 artikla.

9.    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 391/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, alusten tarkastamis- ja katsastamislaitoksia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista 646 .

10.    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön 647 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1829/2003, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 648 , 6 artiklan 3 kohdan c alakohta.

11.    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä 649 .


12.    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta 650 .

13.    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä 651 .

________________

LIITE VIII

SEKAKOMITEAN JA ERITYISKOMITEOIDEN
TYÖJÄRJESTYS

Sääntö nro 1

Puheenjohtaja

1.    Sekakomitean puheenjohtajina toimivat Euroopan komission jäsen ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ministeritason edustaja tai heidän sijaisikseen nimetyt korkeat virkamiehet. Euroopan unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittavat toisilleen kirjallisesti nimeämänsä puheenjohtajat ja näiden sijaiset.

2.    Tähän työjärjestykseen perustuvat puheenjohtajien päätökset tehdään yhteisellä suostumuksella.

3.    Jos puheenjohtaja ei kykene osallistumaan kokoukseen, häntä voi edustaa nimetty edustaja. Puheenjohtaja tai hänen nimetty edustajansa ilmoittaa nimeämisestä kirjallisesti toiselle puheenjohtajalle ja sekakomitean sihteeristölle mahdollisimman pian.

4.    Puheenjohtajan nimeämä edustaja käyttää kyseisen puheenjohtajan oikeuksia nimeämisen laajuudessa. Tässä työjärjestyksessä viittauksella puheenjohtajiin tarkoitetaan myös nimettyä edustajaa.


Sääntö nro 2

Sihteeristö

Sekakomitean sihteeristö, jäljempänä ’sihteeristö’, muodostuu Euroopan komission virkamiehestä ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen virkamiehestä. Sihteeristö hoitaa puheenjohtajien alaisuudessa sille tässä työjärjestyksessä osoitettuja tehtäviä.

Sääntö nro 3

Osallistuminen kokouksiin

1.    Ennen kutakin kokousta unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittavat toisilleen sihteeristön kautta valtuuskuntien suunnitellun kokoonpanon.

2.    Sekakomitean kokouksiin voidaan puheenjohtajien päätöksestä kutsua tarvittaessa asiantuntijoita tai muita henkilöitä, jotka eivät ole valtuuskuntien jäseniä, antamaan tietoja erityisistä kysymyksistä.

Sääntö nro 4

Kokoukset

1.    Sekakomitea kokoontuu vuorotellen Brysselissä ja Lontoossa, elleivät puheenjohtajat toisin päätä.


2.    Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, puheenjohtajat voivat päättää, että sekakomitean kokous pidetään video- tai teleneuvotteluna.

3.    Kaikki sekakomitean kokoukset kutsuu koolle sihteeristö, ja kokoukset pidetään puheenjohtajien päättämänä ajankohtana ja heidän päättämässään paikassa. Jos unioni tai Yhdistynyt kuningaskunta on pyytänyt järjestämään kokouksen, sekakomitea pyrkii kokoontumaan 30 päivän kuluessa pyynnöstä. Kiireellisissä tapauksissa se pyrkii kokoontumaan nopeammin.

Sääntö nro 5

Asiakirjat

Sihteeristö numeroi kirjalliset asiakirjat, joihin asioiden käsittely sekakomiteassa perustuu, ja jakaa ne unionille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle sekakomitean asiakirjoina.

Sääntö nro 6

Kirjeenvaihto

1.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta lähettävät sekakomitealle osoitetun kirjeenvaihtonsa sihteeristölle. Kirjeenvaihto voidaan lähettää missä tahansa kirjallisessa muodossa, myös sähköpostina.


2.    Sihteeristö varmistaa, että sekakomitealle osoitettu kirjeenvaihto toimitetaan puheenjohtajille ja jaetaan tarvittaessa säännön nro 5 mukaisesti.

3.    Kaikki puheenjohtajien lähettämä tai suoraan heille osoitettu kirjeenvaihto toimitetaan sihteeristölle ja jaetaan tarvittaessa säännön nro 5 mukaisesti.

Sääntö nro 7

Kokousten esityslista

1.    Sihteeristö laatii kutakin kokousta varten esityslistaehdotuksen. Se toimitetaan yhdessä asiaankuuluvien asiakirjojen kanssa puheenjohtajille viimeistään 15 päivää ennen kokouspäivää.

2.    Esityslistaehdotukseen otetaan asiat, joiden sisällyttämistä asialistaan on pyytänyt joko unioni tai Yhdistynyt kuningaskunta. Tällainen pyyntö ja mahdolliset asiaankuuluvat asiakirjat on toimitettava sihteeristölle viimeistään 21 päivää ennen kokouksen alkamista.

3.    Puheenjohtajat tekevät päätöksen kokouksen esityslistaehdotuksesta viimeistään 10 päivää ennen kokouspäivää. He voivat päättää julkistaa esityslistaehdotuksen tai sen osan ennen kokouksen alkamista.


4.    Sekakomitea hyväksyy esityslistan kunkin kokouksen alussa. Asia, joka ei sisältynyt esityslistaehdotukseen, voidaan unionin tai Yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä sisällyttää esityslistaan sekakomitean päätöksellä.

5.    Poikkeustapauksissa puheenjohtajat voivat päättää poiketa 1 ja 2 kohdassa vahvistetuista määräajoista.

Sääntö nro 8

Pöytäkirjat

1.    Sihteeristö laatii kustakin kokouksesta pöytäkirjaluonnoksen 21 päivän kuluessa kokouksen päättymisestä, elleivät puheenjohtajat toisin päätä.

2.    Pöytäkirja sisältää yleensä tiivistelmän kustakin asialistalla olevasta asiasta, ja tarvittaessa siinä yksilöidään

a)    sekakomitealle toimitetut asiakirjat,

b)    lausumat, jotka yksi puheenjohtajista on pyytänyt merkittäviksi pöytäkirjaan, ja

c)    eri asiakohdissa hyväksytyt päätökset, annetut suositukset, sovitut yhteiset lausumat ja tehdyt toimintaa koskevat päätelmät.

3.    Pöytäkirjassa on lueteltava kaikkien kokoukseen osallistuneiden henkilöiden nimet, tehtävät ja asemat.


4.    Puheenjohtajat hyväksyvät pöytäkirjan kirjallisesti 28 päivän kuluessa kokouspäivästä tai mihin tahansa muuhun puheenjohtajien päättämään päivään mennessä. Kun pöytäkirja on hyväksytty, sihteeristön jäsenet allekirjoittavat pöytäkirjan kaksi todistusvoimaista toisintoa. Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta saavat kumpikin yhden näistä todistusvoimaisista toisinnoista. Puheenjohtajat voivat päättää, että sähköisten jäljennösten allekirjoittaminen ja vaihto täyttää tämän vaatimuksen.

5.    Sihteeristö laatii myös yhteenvedon pöytäkirjasta. Hyväksyttyään yhteenvedon puheenjohtajat voivat päättää julkistaa sen.

Sääntö nro 9

Päätökset ja suositukset

1.    Sekakomitea voi kokousten välisenä aikana tehdä päätöksiä tai antaa suosituksia kirjallisella menettelyllä, jos puheenjohtajat päättävät käyttää tätä menettelyä. Kirjallisella menettelyllä tarkoitetaan puheenjohtajien välistä noottien vaihtoa.

2.    Jos sekakomitea tekee päätöksiä tai antaa suosituksia, niiden otsikossa mainitaan joko sana ’päätös’ tai ’suositus’. Sihteeristö antaa kaikille päätöksille ja suosituksille järjestysnumeron ja viitteen, joka liittyy päätöksen tai suosituksen hyväksymispäivään.

3.    Sekakomitean päätöksissä on mainittava päivä, jona ne tulevat voimaan.


4.    Puheenjohtajat allekirjoittavat sekakomitean päätökset ja suositukset, ja sihteeristö lähettää ne osapuolille välittömästi allekirjoittamisen jälkeen.

Sääntö nro 10

Julkaiseminen ja luottamuksellisuus

1.    Sekakomitean kokoukset ovat luottamuksellisia, elleivät puheenjohtajat toisin päätä.

2.    Kun unioni tai Yhdistynyt kuningaskunta toimittaa sekakomitealle tai jollekin erityiskomitealle lainsäädännössään luottamuksellisiksi tai paljastamiselta suojattaviksi katsottuja tietoja, toisen osapuolen on käsiteltävä näitä tietoja luottamuksellisina.

3.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta voivat kumpikin päättää sekakomitean päätösten ja suositusten julkaisemisesta omassa virallisessa lehdessään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

Sääntö nro 11

Kielet

1.    Sekakomitean virallisia kieliä ovat unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan viralliset kielet.


2.    Sekakomitean työkieli on englanti. Jolleivät puheenjohtajat toisin päätä, sekakomitea tekee ratkaisunsa englannin kielellä laadittujen asiakirjojen perusteella.

Sääntö nro 12

Kulut

1.    Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta kattavat itse kaikki kulut, joita niille aiheutuu osallistumisesta sekakomitean kokouksiin.

2.    Kokousten järjestämiseen ja asiakirjojen kopiointiin liittyvistä kuluista vastaa unioni Brysselissä pidettävien kokousten osalta ja Yhdistynyt kuningaskunta Lontoossa pidettävien kokousten osalta.

3.    Tulkkausta pyytävä osapuoli vastaa sekakomitean kokouksissa työkielelle ja työkieleltä tapahtuvan tulkkauksen kuluista.

Sääntö nro 13

Erityiskomiteat

1.    Ellei sekakomitea toisin päätä, erityiskomiteoihin sovelletaan sääntöjä nro 1–12 soveltuvin osin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän säännön 2–3 kohdan soveltamista.


2.    Erityiskomiteoiden puheenjohtajina toimivat Euroopan komission ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen nimeämät edustajat. Euroopan unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittavat toisilleen nimeämänsä edustajat.

3.    Kaikki tiedot ja kertomukset, jotka erityiskomitean on esitettävä sopimuksen 165 artiklan 4 kohdan mukaisesti, on toimitettava sekakomitealle ilman aiheetonta viivytystä.

Sääntö nro 14

Vuosikertomus

Sopimuksen 164 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun, sopimuksen toimintaa koskevan vuosikertomuksen laatii sihteeristö kunkin kalenterivuoden osalta viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä toukokuuta. Puheenjohtajat hyväksyvät ja allekirjoittavat vuosikertomuksen.

________________

LIITE IX

TYÖJÄRJESTYS

A OSA

RIITOJENRATKAISUMENETTELYN TYÖJÄRJESTYS

I.    Määritelmät

1.    Tässä työjärjestyksessä tarkoitetaan:

a)    ’osapuolella’ unionia tai Yhdistynyttä kuningaskuntaa;

b)    ’kantajalla’ osapuolta, joka pyytää välimiespaneelin asettamista sopimuksen 170 artiklan mukaisesti;

c)    ’vastaajalla’ osapuolta, jota syytetään tämän sopimuksen määräyksen rikkomisesta;


d)    ’osapuolen edustajalla’ osapuolen henkilöstön jäsentä tai mitä tahansa osapuolen nimittämää henkilöä, joka edustaa osapuolta tähän sopimukseen perustuvassa riita-asiassa;

e)    ’neuvonantajalla’ henkilöä, jonka osapuoli on palkannut neuvomaan tai avustamaan itseään välimiespaneelimenettelyssä;

f)    ’avustajalla’ henkilöä, joka nimittämistään koskevien ehtojen mukaisesti tekee tutkimusta välimiespaneelin jäsenen puolesta tai tarjoaa jäsenelle apua tämän ohjauksessa ja valvonnassa.

II.    Ilmoitukset

2.    Osapuolten ja välimiespaneelin välisiin ilmoituksiin sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)    välimiespaneeli lähettää kaikki pyynnöt, ilmoitukset, kirjalliset lausumat ja muut asiakirjat samanaikaisesti kummallekin osapuolelle;

b)    jos osapuoli osoittaa välimiespaneelille pyynnön, ilmoituksen, kirjallisen lausuman tai muun asiakirjan, sen on samanaikaisesti lähetettävä siitä jäljennös toiselle osapuolelle; ja

c)    jos osapuoli osoittaa toiselle osapuolelle riita-asiaan liittyvän pyynnön, ilmoituksen, kirjallisen lausuman tai muun asiakirjan, sen on samanaikaisesti lähetettävä siitä jäljennös välimiespaneelille.


3.    Kaikki 2 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä sähköpostitse tai tarvittaessa muulla televiestintävälineellä, jolla lähettämisestä jää tosite. Jollei toisin todisteta, tällainen ilmoitus katsotaan toimitetuksi sen lähettämispäivänä. Kaikki ilmoitukset on osoitettava Euroopan komission oikeudelliselle yksikölle ja Yhdistyneen kuningaskunnan ulko- ja kansainyhteisöasiainministeriön oikeudelliselle neuvonantajalle.

4.    Pysyvän välitystuomioistuimen kansainvälinen toimisto toimii osapuolten tai välimiespaneelin kirjallisesta pyynnöstä viestintäkanavana osapuolten ja välimiespaneelin välillä.

5.    Pyynnöissä, ilmoituksissa, kirjallisissa lausumissa tai muissa välimiespaneelimenettelyyn liittyvissä asiakirjoissa olevat vähäiset kirjoitusvirheet voidaan oikaista toimittamalla uusi asiakirja, johon muutokset on merkitty selvästi.

6.    Jos asiakirjan viimeinen toimituspäivä osuu viikonloppuun tai Euroopan komission tai Yhdistyneen kuningaskunnan ulko- ja kansainyhteisöasiainministeriön soveltamaan yleiseen vapaapäivään, asiakirja voidaan toimittaa seuraavana työpäivänä. Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittavat vuosittain viimeistään 30 päivänä syyskuuta toisilleen sekä 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa Pysyvän välitystuomioistuimen kansainväliselle toimistolle Euroopan komission sekä Yhdistyneen kuningaskunnan ulko- ja kansainyhteisöasiainministeriön soveltamat yleiset vapaapäivät.


III.    Välimiespaneelin jäsenten nimittäminen ja korvaaminen

7.    Jos välimiespaneelin yksi tai useampi jäsen on sopimuksen 171 artiklan 5 kohdan mukaan tarkoitus valita arvalla, Pysyvän välitystuomioistuimen kansainvälinen toimisto ilmoittaa osapuolille viipymättä valinnan päivämäärän, ajankohdan ja paikan. Osapuolet voivat päättää olla läsnä valinnan aikana. Yhden tai kummankin osapuolen poissaolo ei kuitenkaan estä valintaa.

8.    Pysyvän välitystuomioistuimen kansainvälinen toimisto ilmoittaa kirjallisesti jokaiselle henkilölle, joka on valittu toimimaan välimiespaneelin jäsenenä, hänen nimityksestään. Kunkin valitun henkilön on vahvistettava 5 päivän kuluessa ilmoituksesta sekä Pysyvän välitystuomioistuimen kansainväliselle toimistolle että kummallekin osapuolelle, onko hän käytettävissä.

9.    Jos osapuoli katsoo, että välimiespaneelin jäsen ei noudata B osassa vahvistettuja käytännesääntöjä ja että jäsen on sen takia vaihdettava toiseen, kyseisen osapuolen on ilmoitettava asiasta toiselle osapuolelle 15 päivän kuluessa siitä, kun se sai riittävät todisteet jäsenen väitetystä sääntöjen rikkomisesta.


10.    Osapuolten on kuultava toisiaan 15 päivän kuluessa 9 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta. Niiden on ilmoitettava välimiespaneelin jäsenelle väitetystä käytännesääntöjen rikkomisesta, ja ne voivat pyytää kyseistä jäsentä ryhtymään toimiin tilanteen korjaamiseksi. Ne voivat myös yhdessä päättää erottaa kyseisen jäsenen ja valita uuden jäsenen sopimuksen 171 artiklan mukaisesti.

Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen siitä, onko joku muu välimiespaneelin jäsen kuin sen puheenjohtaja korvattava uudella jäsenellä, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää, että asia siirretään paneelin puheenjohtajalle, ja puheenjohtajan päätös on lopullinen.

Jos välimiespaneelin puheenjohtaja toteaa, että välimiespaneelin jäsen ei noudata käytännesääntöjä, välimiespaneeliin valitaan uusi jäsen sopimuksen 171 artiklan mukaisesti.

11.    Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen puheenjohtajan vaihtamisesta, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää, että asia siirretään jollekulle jäljellä olevista henkilöistä, joita unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat yhdessä ehdottaneet puheenjohtajaksi sopimuksen 171 artiklan 1 kohdan kolmannen virkkeen mukaisesti (’valittu henkilö’). Pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeri valitsee valitun henkilön nimen arvalla.


Jos valittu henkilö toteaa, että puheenjohtaja ei noudata käytännesääntöjä, valitaan uusi puheenjohtaja sopimuksen 171 artiklan mukaisesti niiden henkilöiden joukosta, joita unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat yhdessä ehdottaneet puheenjohtajaksi, lukuun ottamatta valittua henkilöä.

IV.    Taloudelliset kysymykset

12.    Osapuolet jakavat välimiespaneelin asettamisesta ja toiminnasta aiheutuvat kulut keskenään tasan, mukaan lukien välimiespaneelin jäsenille maksettava korvaus ja kulut.

13.    Osapuolet sopivat välimiespaneelin kanssa 7 päivän kuluessa sen asettamisesta seuraavista seikoista:

a)    välimiespaneelin jäsenille maksettava korvaus ja kulut, jotka ovat kohtuulliset ja WTO:n standardien mukaiset;

b)    avustajille maksettava korvaus; avustajille maksettavan korvauksen kokonaismäärän on oltava kunkin välimiespaneelin jäsenen osalta kohtuullinen, eikä se saa missään tapauksessa olla suurempi kuin kolmasosa kyseisen jäsenen omasta korvauksesta.

Tällainen sopimus voidaan tehdä mitä tahansa viestintävälinettä käyttäen.


V.    Aikataulu ja kirjalliset lausumat

14.    Välimiespaneeli laatii osapuolia kuultuaan käsittelyn alustavan aikataulun 7 päivän kuluessa asettamisestaan.

15.    Kantajan on esitettävä kirjallinen lausuma välimiespaneelille viimeistään 20 päivän kuluttua alustavan aikataulun vahvistamispäivästä. Vastaajan on esitettävä kirjallinen lausuma välimiespaneelille viimeistään 20 päivän kuluttua siitä, kun vastaaja on saanut jäljennöksen kantajan kirjallisesta lausumasta.

VI.    Välimiespaneelin toiminta

16.    Välimiespaneelin puheenjohtaja toimii puheenjohtajana kaikissa paneelin kokouksissa. Välimiespaneeli voi valtuuttaa puheenjohtajan tekemään hallinnollisia ja menettelytapapäätöksiä.

17.    Jollei tässä sopimuksessa tai työjärjestyksessä toisin määrätä, välimiespaneeli voi hoitaa menettelyt ja käsitellä asiat mitä tahansa viestintämenetelmää käyttäen.

18.    Vain välimiespaneelin jäsenet voivat osallistua asioiden käsittelyyn välimiespaneelissa, mutta välimiespaneeli voi sallia jäsenten avustajien olevan paikalla käsittelyn aikana.


19.    Ratkaisujen ja päätösten laatiminen kuuluu yksinomaan välimiespaneelin jäsenten tehtäviin, eikä sitä voi antaa muiden henkilöiden tehtäväksi.

20.    Pysyvän välitystuomioistuimen kansainvälinen toimisto tarjoaa sihteeripalveluja ja muuta logistista tukea välimiespaneelille.

21.    Jos ilmenee menettelyihin liittyvä kysymys, joka ei kuulu tämän sopimuksen tai työjärjestyksen soveltamisalaan, välimiespaneeli voi osapuolia kuultuaan päättää noudatettavasta menettelystä, edellyttäen, että menettely on tämän sopimuksen ja työjärjestyksen mukainen.

22.    Jos välimiespaneeli katsoo, että on tarpeen muuttaa tässä työjärjestyksessä tarkoitettuja menettelyjen määräaikoja tai tehdä muita menettelyjä koskevia tai hallinnollisia mukautuksia, sen on osapuolia kuultuaan ilmoitettava niille kirjallisesti muutoksen tai mukautuksen syyt ja kyseinen määräaika tai tarvittava mukautus.

VII.    Kuuleminen

23.    Edellä 14 kohdan mukaisesti vahvistetun alustavan aikataulun perusteella ja kuultuaan osapuolia ja välimiespaneelin muita jäseniä puheenjohtaja ilmoittaa osapuolille kuulemisen päivämäärän, ajankohdan ja paikan. Nämä tiedot on julkistettava, jollei kyseessä ole yleisöltä suljettu kuuleminen.

Välimiespaneeli voi päättää yhteisymmärryksessä osapuolten kanssa olla järjestämättä kuulemista.


24.    Elleivät osapuolet toisin sovi, kuuleminen järjestetään Haagissa, Pysyvän välitystuomioistuimen tiloissa.

25.    Välimiespaneeli voi järjestää ylimääräisiä kuulemisia, jos osapuolet niin sopivat.

26.    Kaikkien välimiespaneelin jäsenten on oltava paikalla kuulemisen koko keston ajan.

27.    Elleivät osapuolet toisin sovi, seuraavat henkilöt voivat osallistua kuulemiseen riippumatta siitä, onko menettely avoin yleisölle vai ei:

a)    osapuolen edustajat;

b)    neuvonantajat;

c)    avustajat;

d)    tulkit, kääntäjät ja välimiespaneelin kirjurit; ja

e)    asiantuntijat välimiespaneelin päätöksen mukaisesti.

28.    Kummankin osapuolen on viimeistään 5 päivää ennen kuulemista toimitettava välimiespaneelille ja toiselle osapuolelle luettelo henkilöistä, jotka esittävät kuulemisessa suullisia väitteitä tai selvityksiä kyseisen osapuolen puolesta, ja muista edustajista tai neuvonantajista, jotka osallistuvat kuulemiseen.


29.    Välimiespaneeli toteuttaa kuulemisen seuraavalla tavalla ja varmistaa, että kantajalle ja vastaajalle annetaan yhtä paljon aikaa esittää sekä väite että vastaus:

a)    väite:

i)    kantajan väite;

ii)    vastaajan väite;

b)    vastaus:

i)    kantajan vastaus;

ii)    vastaajan vastaus.

30.    Välimiespaneeli voi esittää kysymyksiä kummalle tahansa osapuolelle missä tahansa kuulemisen vaiheessa.

31.    Välimiespaneeli laadituttaa kuulemisesta tarkan kirjallisen selostuksen, joka toimitetaan osapuolille mahdollisimman pian kuulemisen jälkeen. Osapuolet voivat esittää huomautuksensa kirjallisesta selostuksesta, ja välimiespaneeli voi tarkastella tällaisia huomautuksia.

32.    Kumpikin osapuoli voi esittää välimiespaneelille täydentävän kirjallisen lausuman mistä tahansa asiasta, joka ilmeni kuulemisen aikana, 10 päivän kuluessa kuulemispäivästä.


VIII.    Kirjalliset kysymykset

33.    Välimiespaneeli voi esittää milloin tahansa menettelyn aikana kirjallisia kysymyksiä yhdelle osapuolelle tai molemmille osapuolille.

34.    Kummallakin osapuolella on mahdollisuus esittää kirjallisia huomautuksia vastauksiin, joita toinen osapuoli on antanut välimiespaneelin esittämiin kysymyksiin, 5 päivän kuluessa päivästä, jona osapuoli on vastaanottanut jäljennöksen vastauksista.

IX.    Luottamuksellisuus

35.    Jos osapuoli on toimittanut välimiespaneelille tietoja, joiden se on ilmoittanut olevan luottamuksellisia, toisen osapuolen ja välimiespaneelin on käsiteltävä tietoja luottamuksellisina. Kun osapuoli toimittaa välimiespaneelille kirjallisen lausuman, joka sisältää luottamuksellisia tietoja, sen on myös toimitettava 15 päivän kuluessa lausuma, joka ei sisällä luottamuksellisia tietoja ja joka julkistetaan.

36.    Mikään tässä työjärjestyksessä ei estä osapuolta julkistamasta yleisölle omia kirjallisia lausumiaan, välimiespaneelin esittämiin kysymyksiin antamiaan vastauksia tai suullista väittelyä koskevaa kirjallista selostusta, edellyttäen, että se ei toisen osapuolen toimittamiin tietoihin viitatessaan paljasta toisen osapuolen luottamuksellisiksi luokittelemia tietoja.


37.    Välimiespaneelin kuulemiset ovat avoimia yleisölle lukuun ottamatta tapauksia, joissa osapuolen lausumat tai väitteet sisältävät luottamuksellisia tietoja tai joissa osapuolet muutoin sopivat, että kuulemiseen ei päästetä yleisöä. Tällaisessa tapauksessa osapuolten on pidettävä välimiespaneelin kuulemiset luottamuksellisina.

X.    Yksipuoliset yhteydet

38.    Välimiespaneeli ei saa tavata osapuolta tai muutoin olla suullisesti yhteydessä osapuoleen, jos toinen osapuoli ei ole paikalla.

XI.    Kiireelliset tapaukset

39.    Sopimuksen 173 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa kiireellisissä tapauksissa välimiespaneeli mukauttaa tarvittaessa tässä työjärjestyksessä tarkoitettuja määräaikoja osapuolia kuultuaan. Välimiespaneeli ilmoittaa osapuolille näistä mukautuksista.

XII.    Kääntäminen ja tulkkaus

40.    Välimiespaneelin menettelyissä käytetään englannin kieltä. Välimiespaneelin päätökset laaditaan englanniksi.

41.    Kumpikin osapuoli vastaa sellaisten välimiespaneelille toimitettujen asiakirjojen käännöskustannuksista, joita ei ole alun perin laadittu englanniksi, sekä osapuolen edustajiin tai neuvonantajiin kuulemisen aikana liittyvistä tulkkauskustannuksista.


B OSA

VÄLIMIESPANEELIEN JÄSENTEN KÄYTÄNNESÄÄNNÖT

Määritelmät

1.    Näissä käytännesäännöistä sovelletaan työjärjestyksessä esitettyä ’avustajan’ määritelmää. Lisäksi ’ehdokkaalla’ tarkoitetaan henkilöä, jonka nimi on sopimuksen 171 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa ja jota harkitaan välimiespaneelin jäseneksi kyseisen artiklan mukaisesti.

Menettelyä koskevat velvollisuudet

2.    Jokaisen ehdokkaan ja välimiespaneelin jäsenen on vältettävä käyttäytymästä epäasianmukaisesti ja antamasta vaikutelmaa epäasianmukaisesta käyttäytymisestä, oltava riippumaton ja puolueeton, vältettävä välittömiä ja välillisiä eturistiriitoja sekä noudatettava korkeita käyttäytymisnormeja riitojenratkaisumenettelyn rehellisyyden ja puolueettomuuden säilyttämiseksi. Entisten ehdokkaiden tai välimiespaneelin entisten jäsenten on täytettävä 8, 9 ja 10 kohdassa asetetut velvoitteet.


Ilmoittamisvelvoitteet

3.    Ennen kuin ehdokkaan valinta välimiespaneelin jäseneksi vahvistetaan tämän sopimuksen mukaisesti, ehdokkaan on ilmoitettava osapuolille kirjallisesti kaikki tiedossaan olevat intressit, suhteet ja seikat, jotka todennäköisesti vaikuttavat hänen riippumattomuuteensa tai puolueettomuuteensa taikka joiden voidaan kohtuudella olettaa luovan vaikutelman epäasianmukaisesta käyttäytymisestä tai välimiespaneelimenettelyn puolueellisuudesta.

4.    Ehdokkaiden ja välimiespaneelin jäsenten on ilmoitettava näiden käytännesääntöjen todellista tai mahdollista rikkomista koskevat seikat pelkästään sekakomitealle, jotta unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta voivat tarkastella niitä.

5.    Välimiespaneelin jäsenten on kaikissa välimiespaneelimenettelyn vaiheissa ilmoitettava osapuolille kirjallisesti kaikki 3 kohdassa tarkoitetut intressit, suhteet ja seikat, joista ne ovat tietoisia tai tulevat tietoisiksi.

Välimiespaneelin jäsenten asianmukainen huolellisuus

6.    Valittujen välimiespaneelin jäsenten on hoidettava tehtäviään täsmällisesti ja nopeasti koko välimiespaneelimenettelyn ajan oikeudenmukaisuutta ja huolellisuutta noudattaen. Heidän on erityisesti

a)    tarkasteltava pelkästään seikkoja, jotka on otettu esille välimiespaneelimenettelyssä ja jotka ovat tarpeen ratkaisun antamiseksi, eivätkä he saa antaa tätä tehtävää kenellekään muulle henkilölle;


b)    toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että heidän avustajansa ovat tietoisia 2, 3, 4, 5, 9 ja 10 kohdassa tarkoitetuista seikoista ja noudattavat niitä.

Välimiespaneelin jäsenten riippumattomuus ja puolueettomuus

7.    Välimiespaneelin jäseniltä edellytetään seuraavaa:

a)    jäsenen on oltava riippumaton ja puolueeton ja vältettävä antamasta vaikutelmaa epäasianmukaisesta käyttäytymisestä tai puolueellisuudesta; hänen toimintaansa eivät saa vaikuttaa oman edun tavoittelu, ulkopuolinen painostus, poliittiset näkökohdat, julkiset vaatimukset, lojaalius unionille tai Yhdistyneelle kuningaskunnalle tai arvostelun pelko;

b)    jäsen ei saa suoraan eikä välillisesti sitoutua mihinkään velvoitteeseen tai hyväksyä mitään etua, joka jollain tavalla voisi estää tai voisi näyttää estävän hänen tehtäviensä asianmukaisen hoitamisen;

c)    jäsen ei saa käyttää asemaansa välimiespaneelissa omien henkilökohtaisten etujensa ajamiseen, ja hänen on vältettävä toimia, jotka voivat antaa vaikutelman siitä, että jotkut olisivat sellaisessa erityisasemassa, jossa he voisivat vaikuttaa häneen;

d)    jäsen ei saa antaa talous-, liike-, ammatti- tai perhesuhteiden tai sosiaalisten suhteiden taikka niihin liittyvien velvollisuuksien vaikuttaa käytökseensä tai arvostelukykyynsä;


e)    jäsenen on vältettävä sellaisia suhteita tai taloudellisia intressejä, jotka todennäköisesti vaikuttavat hänen puolueettomuuteensa tai joiden voidaan kohtuudella olettaa luovan vaikutelman epäasianmukaisesta käyttäytymisestä tai puolueellisuudesta;

f)    jäsen ei saa keskustella välimiespaneelimenettelyssä käsiteltävän asian näkökohdista eikä menettelyn kulusta yhden tai kummankin osapuolen kanssa välimiespaneelin muiden jäsenten poissa ollessa.

Välimiespaneelin entisten jäsenten velvoitteet

8.    Kaikkien välimiespaneelin entisten jäsenten on vältettävä toimia, jotka voivat luoda vaikutelman, että he olivat tehtäviään suorittaessaan puolueellisia tai hyötyivät välimiespaneelin päätöksestä tai ratkaisusta.

Luottamuksellisuus

9.    Välimiespaneelin jäsen tai entinen jäsen ei saa milloinkaan

a)    ilmaista tai käyttää välimiespaneelimenettelyä koskevia tai menettelyn aikana saatuja ei-julkisia tietoja muihin tarkoituksiin kuin menettelyä varten, eikä hän saa missään tapauksessa ilmaista tai käyttää edellä mainitun kaltaisia tietoja henkilökohtaisen hyödyn saamiseksi tai hyödyn saamiseksi muille taikka muiden etujen vahingoittamiseksi;


b)    ilmaista välimiespaneelin päätösneuvottelujen sisältöä eikä kenenkään paneelin jäsenen näkemyksiä.

10.    Välimiespaneelin jäsenet eivät saa paljastaa välimiespaneelin ratkaisua tai sen osia ennen sen julkistamista tämän sopimuksen mukaisesti.

________________

(1)    EYVL C 23, 28.1.1983, s. 1.
(2)    EUVL C 306, 17.12.2007, s. 270.
(3)    Anguilla, Antarktiksen brittiläinen alue, Ascension ja Tristan da Cunha, Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Falklandinsaaret, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret, Intian valtameren brittiläinen alue, Montserrat, Pitcairn, Saint Helena sekä Turks- ja Caicossaaret.
(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).
(6)    Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta (EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1).
(7)    Käsitettä ”oikeus lapsen huoltoon” on tulkittava asetuksen (EY) N:o 2201/2003 2 artiklan 9 alakohdan mukaisesti. Tästä syystä oikeus lapsen huoltoon voi perustua tuomioon tai sopimukseen, jolla on oikeudellisia vaikutuksia, tai se voi olla voimassa lain nojalla ilman eri toimenpidettä.
(8)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 492/2011, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella (EUVL L 141, 27.5.2011, s. 1).
(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).
(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/5/EY, annettu 16 päivänä helmikuuta 1998, asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu (EYVL L 77, 14.3.1998, s. 36).
(11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87).
(12)    Neuvoston direktiivi 74/556/ETY, annettu 4 päivänä kesäkuuta 1974, myrkyllisiin tuotteisiin, niiden maahantuontiin ja jakeluun sekä tällaisten tuotteiden ammattimaiseen käyttöön liittyvään toimintaan, mukaan lukien välittäjien toiminta, sovellettavista, siirtymätoimenpiteitä koskevista yksityiskohtaisista säännöksistä (EYVL L 307, 18.11.1974, s. 1).
(13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1).
(14)    Neuvoston asetus (EY) N:o 859/2003, annettu 14 päivänä toukokuuta 2003, asetuksen (ETY) N:o 1408/71 ja asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan kolmansien maiden kansalaisia, joita kyseiset säännökset eivät jo koske yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 1).
(15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 987/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä (EUVL L 284, 30.10.2009, s. 1).
(16)    Neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1971, sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä (EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2).
(17)    Neuvoston asetus (ETY) N:o 574/72, annettu 21 päivänä maaliskuuta 1972, sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1).
(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).
(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1).
(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).
(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).
(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/82/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 1).
(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).
(24)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2447, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558).
(25)    Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 1).
(26)    Neuvoston päätös 2014/335/EU, Euratom, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105).
(27)    Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 608/2014, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä (EUVL L 168, 7.6.2014, s. 29).
(28)    Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014, perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä (EUVL L 168, 7.6.2014, s. 39).
(29)    Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).
(30)    Neuvoston direktiivi 2008/9/EY, annettu 12 päivänä helmikuuta 2008, yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomille mutta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille (EUVL L 44, 20.2.2008, s. 23).
(31)    Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2011, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2011, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY täytäntöönpanotoimenpiteistä (EUVL L 77, 23.3.2011, s. 1).
(32)    Neuvoston direktiivi 2008/118/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä ja direktiivin 92/12/ETY kumoamisesta (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 12).
(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1001, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, Euroopan unionin tavaramerkistä (EUVL L 154, 16.6.2017, s. 1).
(34)    Neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002, annettu 12 päivänä joulukuuta 2001, yhteisömallista (EYVL L 3, 5.1.2002, s. 1).
(35)    Neuvoston asetus (EY) N:o 2100/94, annettu 27 päivänä heinäkuuta 1994, yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista (EYVL L 227, 1.9.1994, s. 1).
(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).
(37)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).
(38)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 110/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta (EUVL L 39, 13.2.2008, s. 16).
(39)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 251/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91 kumoamisesta (EUVL L 84, 20.3.2014, s. 14).
(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2436, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä (EUVL L 336, 23.12.2015, s. 1).
(41)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).
(42)    Komission asetus (EY) N:o 607/2009, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinialan tuotteiden suojattujen alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen sekä merkintöjen ja esittelyn osalta (EUVL L 193, 24.7.2009, s. 60).
(43)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/9/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 1996, tietokantojen oikeudellisesta suojasta (EYVL L 77, 27.3.1996, s. 20).
(44)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1610/96, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, kasvinsuojeluaineiden lisäsuojatodistuksen käyttöön ottamisesta (EYVL L 198, 8.8.1996, s. 30).
(45)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 469/2009, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, lääkkeiden lisäsuojatodistuksesta (EUVL L 152, 16.6.2009, s. 1).
(46)    EYVL C 197, 12.7.2000, s. 3.
(47)    EYVL C 326, 21.11.2001, s. 2.
(48)    Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1).
(49)    Neuvoston puitepäätös 2003/577/YOS, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2003, omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa (EUVL L 196, 2.8.2003, s. 45).
(50)    Neuvoston puitepäätös 2005/214/YOS, tehty 24 päivänä helmikuuta 2005, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin (EUVL L 76, 22.3.2005, s. 16).
(51)    Neuvoston puitepäätös 2006/783/YOS, tehty 6 päivänä lokakuuta 2006, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin (EUVL L 328, 24.11.2006, s. 59).
(52)    Neuvoston puitepäätös 2008/909/YOS, tehty 27 päivänä marraskuuta 2008, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta rikosasioissa annettuihin tuomioihin, joissa määrätään vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide, niiden täytäntöön panemiseksi Euroopan unionissa (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 27).
(53)    Neuvoston puitepäätös 2008/675/YOS, tehty 24 päivänä heinäkuuta 2008, Euroopan unionin jäsenvaltioissa annettujen tuomioiden huomioon ottamisesta uudessa rikosprosessissa (EUVL L 220, 15.8.2008, s. 32).
(54)    Neuvoston puitepäätös 2009/315/YOS, tehty 26 päivänä helmikuuta 2009, jäsenvaltioiden välisen rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä (EUVL L 93, 7.4.2009, s. 23).
(55)    Neuvoston päätös 2009/316/YOS, tehty 6 päivänä huhtikuuta 2009, eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) perustamisesta puitepäätöksen 2009/315/YOS 11 artiklan mukaisesti (EUVL L 93, 7.4.2009, s. 33).
(56)    Neuvoston puitepäätös 2009/829/YOS, tehty 23 päivänä lokakuuta 2009, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta valvontatoimia koskeviin päätöksiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tutkintavankeuden vaihtoehtona (EUVL L 294, 11.11.2009, s. 20).
(57)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/93/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta (EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1).
(58)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/99/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, eurooppalaisesta suojelumääräyksestä (EUVL L 338, 21.12.2011, s. 2).
(59)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/41/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä (EUVL L 130, 1.5.2014, s. 1).
(60)    Neuvoston puitepäätös 2002/465/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, yhteisistä tutkintaryhmistä (EYVL L 162, 20.6.2002, s. 1).
(61)    Neuvoston päätös 2002/187/YOS, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi (EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1).
(62)    Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus (EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19).
(63)    EYVL C 24, 23.1.1998, s. 2.
(64)    Neuvoston päätös 2000/642/YOS, tehty 17 päivänä lokakuuta 2000, jäsenvaltioiden rahanpesun selvittelykeskusten välistä yhteistyötä koskevista järjestelyistä, joita noudatetaan tietojenvaihdossa (EYVL L 271, 24.10.2000, s. 4).
(65)    Neuvoston puitepäätös 2006/960/YOS, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta (EUVL L 386, 29.12.2006, s. 89).
(66)    Neuvoston päätös 2007/533/YOS, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2007, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (EUVL L 205, 7.8.2007, s. 63).
(67)    Neuvoston päätös 2007/845/YOS, tehty 6 päivänä joulukuuta 2007, varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen yhteistyöstä rikoksen tuottaman hyödyn tai muun rikokseen liittyvän omaisuuden jäljittämisessä ja tunnistamisessa (EUVL L 332, 18.12.2007, s. 103).
(68)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/681, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, matkustajarekisteritietojen (PNR) käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 132).
(69)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/64/EU, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä (EUVL L 280, 26.10.2010, s. 1).
(70)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/13/EU, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä (EUVL L 142, 1.6.2012, s. 1).
(71)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 593/2008, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I) (EUVL L 177, 4.7.2008, s. 6).
(72)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 864/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma II) (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 40).
(73)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EUVL L 351, 20.12.2012, s. 1).
(74)    Neuvoston asetus (EY) N:o 4/2009, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa (EUVL L 7, 10.1.2009, s. 1).
(75)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(76)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1).
(77)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 805/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 15).
(78)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/848, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, maksukyvyttömyysmenettelyistä (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 19).
(79)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1896/2006, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta (EUVL L 399, 30.12.2006, s. 1).
(80)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 1).
(81)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 606/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta (EUVL L 181, 29.6.2013, s. 4).
(82)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1393/2007, annettu 13 päivänä marraskuuta 2007, oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (’asiakirjojen tiedoksianto’) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 kumoamisesta (EUVL L 324, 10.12.2007, s. 79).
(83)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001, annettu 28 päivänä toukokuuta 2001, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa (EYVL L 174, 27.6.2001, s. 1).
(84)    Neuvoston päätös 2001/470/EY, tehty 28 päivänä toukokuuta 2001, siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta (EYVL L 174, 27.6.2001, s. 25).
(85)    Neuvoston direktiivi 2003/8/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset (EYVL L 26, 31.1.2003, s. 41).
(86)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/52/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EUVL L 136, 24.5.2008, s. 3).
(87)    Neuvoston direktiivi 2004/80/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, rikoksen uhreille maksettavista korvauksista (EUVL L 261, 6.8.2004, s. 15).
(88)    EUVL L 299, 16.11.2005, s. 62.
(89)    EUVL L 300, 17.11.2005, s. 55.
(90)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).
(91)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).
(92)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
(93)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).
(94)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).
(95)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
(96)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
(97)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2195/2002, annettu 5 päivänä marraskuuta 2002, yhteisestä hankintasanastosta (CPV) (EYVL L 340, 16.12.2002, s. 1).
(98)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1).
(99)    Neuvoston asetus (ETY) N:o 3577/92, annettu 7 päivänä joulukuuta 1992, palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta meriliikenteeseen jäsenvaltioissa (meriliikenteen kabotaasi) (EYVL L 364, 12.12.1992, s. 7).
(100)    Neuvoston direktiivi 96/67/EY, annettu 15 päivänä lokakuuta 1996, pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla (EYVL L 272, 25.10.1996, s. 36).
(101)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1008/2008, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä (EUVL L 293, 31.10.2008, s. 3).
(102)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/352, annettu 15 päivänä helmikuuta 2017, satamapalvelujen tarjoamisen puitteista ja satamien rahoituksen läpinäkyvyyttä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 57, 3.3.2017, s. 1).
(103)    Neuvoston direktiivi 89/665/ETY, annettu 21 päivänä joulukuuta 1989, julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EYVL L 395, 30.12.1989, s. 33).
(104)    Neuvoston direktiivi 92/13/ETY, annettu 25 päivänä helmikuuta 1992, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjä koskevien yhteisön sääntöjen soveltamiseen liittyvien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EYVL L 76, 23.3.1992, s. 14).
(105)    Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten (EUVL L 199, 2.8.2011, s. 48).
(106)    Komission asetus (Euratom) N:o 302/2005, annettu 8 päivänä helmikuuta 2005, Euratomin ydinmateriaalivalvonnan täytäntöönpanosta (EUVL L 54, 28.2.2005, s. 1).
(107)    Neuvoston asetus (EY) N:o 428/2009, annettu 5 päivänä toukokuuta 2009, kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta (EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1).
(108)    Neuvoston asetus (EU) 2015/1589, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9).
(109)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).
(110)    Komission asetus (EY) N:o 773/2004, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2004, EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan mukaisten komission menettelyjen kulusta (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 18).
(111)    Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1).
(112)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1060/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, luottoluokituslaitoksista (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1).
(113)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).
(114)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(115)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).
(116)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 517/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, fluoratuista kasvihuonekaasuista ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 195).
(117)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, otsonikerrosta heikentävistä aineista (EUVL L 286, 31.10.2009, s. 1).
(118)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1).
(119)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 510/2011, annettu 11 päivänä toukokuuta 2011, päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (EUVL L 145, 31.5.2011, s. 1).
(120)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 293/2012, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2012, uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen rekisteröintiä koskevien tietojen seurannasta ja ilmoittamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2011 mukaisesti (EUVL L 98, 4.4.2012, s. 1).
(121)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13).
(122)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2009, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136).
(123)    Komission asetus (EU) N:o 389/2013, annettu 2 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 280/2004/EY ja N:o 406/2009/EY mukaisen unionin rekisterin perustamisesta ja komission asetusten (EU) N:o 920/2010 ja N:o 1193/2011 kumoamisesta (EUVL L 122, 3.5.2013, s. 1).
(124)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 749/2014, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2014, jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 mukaisesti raportoimien tietojen rakenteesta, muodosta, toimittamistavasta ja tarkastamisesta (EUVL L 203, 11.7.2014, s. 23).
(125)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1191/2014, annettu 30 päivänä lokakuuta 2014, fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 517/2014 19 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen muodosta ja toimittamistavasta (EUVL L 318, 5.11.2014, s. 5).
(126)    Neuvoston asetus (EU) N:o 904/2010, annettu 7 päivänä lokakuuta 2010, hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla (EUVL L 268, 12.10.2010, s. 1).
(127)    Neuvoston asetus (EU) N:o 389/2012, annettu 2 päivänä toukokuuta 2012, hallinnollisesta yhteistyöstä valmisteverotuksen alalla ja asetuksen (EY) N:o 2073/2004 kumoamisesta (EUVL L 121, 8.5.2012, s. 1).
(128)    Neuvoston direktiivi 2010/24/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä (EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1).
(129)    Neuvoston asetus (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69, annettu 25 päivänä maaliskuuta 1969, niiden Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön ryhmien määräämisestä, joihin sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 12 artiklan, 13 artiklan toisen kohdan ja 14 artiklan määräyksiä (EYVL L 74, 27.3.1969, s. 1).
(130)    Euroopan parlamentin päätös 2005/684/EY, Euratom, tehty 28 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta (EUVL L 262, 7.10.2005, s. 1.).
(131)    Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt, sellaisina kuin ne ovat vahvistettuina neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta sekä yhteisöjen virkamiehiin tilapäisesti sovellettavien erityisten toimenpiteiden laatimisesta (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).
(132)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).
(133)    Euroopan keskuspankin päätös 2004/258/EY, tehty 4 päivänä maaliskuuta 2004, Euroopan keskuspankin asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EKP/2004/3) (EUVL L 80, 18.3.2004, s. 42).
(134)    EYVL L 212, 17.8.1994, s. 3.
(135)    Neuvoston päätös (YUTP) 2017/2315, annettu 11 päivänä joulukuuta 2017, pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) ja siihen osallistuvien jäsenvaltioiden luettelon vahvistamisesta (EUVL L 331, 14.12.2017, s. 57).
(136)    Tämän olisi koskettava erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 ja 30 artiklaa, 42 artiklan 4 kohtaa, 48 artiklan 2–6 kohtaa ja 49 artiklaa sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 25 artiklaa, 76 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohtaa, 82 artiklan 3 kohtaa, 83 artiklan 3 kohtaa, 86 artiklan 1 kohtaa, 87 artiklan 3 kohtaa, 135 artiklaa, 218 artiklan 8 kohtaa, 223 artiklan 1 kohtaa sekä 262, 311 ja 341 artiklaa.
(137) *    Unioni ilmoittaa näiden sopimusten muille osapuolille, että Yhdistynyttä kuningaskuntaa on sopimuksia sovellettaessa kohdeltava siirtymäkauden ajan jäsenvaltiona.
(138) *    Jos siirtymäkautta pidennetään, unioni ilmoittaa asiasta kansainvälisten sopimusten muille osapuolille.
(139)    Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).
(140)    Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1553/89, annettu 29 päivänä toukokuuta 1989, arvonlisäverosta kertyvien omien varojen lopullisesta yhdenmukaisesta kantomenettelystä (EYVL L 155, 7.6.1989, s. 9).
(141)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1287/2003, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, markkinahintaisen bruttokansantulon yhdenmukaistamisesta (BKTL-asetus) (EUVL L 181, 19.7.2003, s. 1.).
(142)    Komission täytäntöönpanopäätös (EU, Euratom) 2018/195, annettu 8 päivänä helmikuuta 2018, lomakkeista, joilla ilmoitetaan perinteisten omien varojen saamisiin vaikuttavista petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista sekä perinteisiä omia varoja koskevista tarkastuksista neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 608/2014 mukaisesti (EUVL L 36, 9.2.2018, s. 33).
(143)    Komission täytäntöönpanopäätös (EU, Euratom) 2018/194, annettu 8 päivänä helmikuuta 2018, neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 mukaisten, omien varojen saamisten kirjanpidosta laadittavien katsausten malleista ja kyseisen asetuksen mukaisesta lomakkeesta selvityksen antamiseksi omien varojen saamisia vastaavista määristä, joita ei saada perittyä (EUVL L 36, 9.2.2018, s. 20).
(144)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(145)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(146)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(147)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).
(148)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).
(149)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1601, annettu 26 päivänä syyskuuta 2017, Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR), EKKR-takuun ja EKKR-takuurahaston perustamisesta (EUVL L 249, 27.9.2017, s. 1).
(150)    Neuvoston asetus N:o 422/67/ETY, N:o 5/67/Euratom, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1967, komission puheenjohtajan ja jäsenten sekä yhteisön tuomioistuimen presidentin, tuomarien, julkisasiamiesten ja kirjaajan palkkajärjestelyistä (EYVL nro P 187, 8.8.1967, s. 1).
(151)    Euroopan parlamentin päätös 2005/684/EY, Euratom, tehty 28 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta (EUVL L 262, 7.10.2005, s. 1.).
(152)    Neuvoston asetus (EU) 2016/300, annettu 29 päivänä helmikuuta 2016, EU:n korkean tason julkisen viran haltijoiden palkkajärjestelyistä (EUVL L 58, 4.3.2016, s. 1).
(153)    Neuvoston asetus (EU) N:o 407/2010, annettu 11 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta (EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1).
(154)    Neuvoston asetus (EY) N:o 332/2002, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1).
(155)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 10).
(156)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2728/94, annettu 31 päivänä lokakuuta 1994, takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille (EYVL L 293, 12.11.1994, s. 1).
(157)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 466/2014/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta (EUVL L 135, 8.5.2014, s. 1).
(158)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1080/2011/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettaviin hankkeisiin liittyvistä lainoista ja lainatakauksista aiheutuvien tappioiden varalta ja päätöksen N:o 633/2009/EY kumoamisesta (EUVL L 280, 27.10.2011, s. 1).
(159)    Neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäinen sopimus vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille (EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1).
(160)    Neuvoston asetus (EU) 2015/322, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2015, yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta (EUVL L 58, 3.3.2015, s. 1).
(161)    Neuvoston asetus (EU) 2015/323, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2015, yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EUVL L 58, 3.3.2015, s. 17).
(162)    EYVL L 25, 30.1.1976, s. 168.
(163)    EYVL L 347, 22.12.1980, s. 210.
(164)    EYVL L 86, 31.3.1986, s. 210.
(165)    EYVL L 229, 17.8.1991, s. 288.
(166)    EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.
(167)    EYVL L 317, 15.12.2000, s. 355.
(168)    EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32.
(169)    Komission päätös C(2015) 7293, annettu 20 päivänä lokakuuta 2015, Afrikka-hätärahaston perustamisesta vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi.
(170)    Komission päätös, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, unionin ja sen jäsenvaltioiden toimien yhteensovittamisesta Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen avulla (EUVL C 407, 8.12.2015, s. 8).
(171)    Neuvoston päätös (EU) 2016/1353, annettu 4 päivänä elokuuta 2016, Euroopan puolustusviraston varainhoitosäännöistä ja päätöksen 2007/643/YUTP kumoamisesta (EUVL L 219, 12.8.2016, s. 98).
(172)    Neuvoston päätös 2014/75/YUTP, annettu 10 päivänä helmikuuta 2014, Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksesta (EUVL L 41, 12.2.2014, s. 13).
(173)    Neuvoston päätös 2014/401/YUTP, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2014, Euroopan unionin satelliittikeskuksesta ja Euroopan unionin satelliittikeskuksen perustamisesta hyväksytyn yhteisen toiminnan 2001/555/YUTP kumoamisesta (EUVL L 188, 27.6.2014, s. 73).
(174)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).
(175)      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1).
(176)    EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37.
(177)    EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.
(178)    EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.
(179)    EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.
(180)    EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1.
(181)    EYVL L 6, 10.1.1979, s. 24.
(182)    Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).
(183)    Neuvoston direktiivi (EU) 2016/1164, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2016, sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta (EUVL L 193, 19.7.2016, s. 1).
(184)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).
(185)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).
(186)    Neuvoston asetus (EU) 2015/1589, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9).
(187)    Tämän liitteen otsikot ja alaotsikot ovat ainoastaan suuntaa-antavia.
(188)    EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1.
(189)    EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1.
(190)    EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1.
(191)    EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1.
(192)    EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.
(193)    EUVL L 102, 7.4.2004, s. 1.
(194)    EUVL L 152, 16.6.2009, s. 23.
(195)    EUVL L 303, 31.10.2012, s. 1.
(196)    EUVL L 83, 27.3.2015, s. 34.
(197)    EUVL L 160, 25.6.2015, s. 1.
(198)    EUVL L 130, 19.5.2017, s. 1.
(199)    EUVL L 328, 15.12.2009, s. 1.
(200)    EUVL L 254, 30.9.2017, s. 1.
(201)    EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.
(202)    EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55.
(203)    EUVL L 83, 27.3.2015, s. 16.
(204)    EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33.
(205)    EUVL L 83, 27.3.2015, s. 6.
(206)    EUVL L 83, 27.3.2015, s. 11.
(207)    EUVL L 189, 27.6.2014, s. 50.
(208)    EUVL L 191, 17.7.2015, s. 1.
(209)    EUVL L 83, 27.3.2015, s. 1.
(210)    EUVL L 160, 25.6.2015, s. 57.
(211)    EUVL L 103, 5.4.2014, s. 10.
(212)    EUVL L 123, 19.5.2015, s. 16.
(213)    EUVL L 17, 19.1.2013, s. 1.
(214)    EUVL L 17, 19.1.2013, s. 13.
(215)    EUVL L 77, 23.3.2016, s. 53.
(216)    EUVL L 77, 23.3.2016, s. 62.
(217)    EUVL L 160, 25.6.2015, s. 76.
(218)    EUVL L 160, 25.6.2015, s. 69.
(219)    EUVL L 160, 25.6.2015, s. 62.
(220)    EUVL L 145, 31.5.2011, s. 19.
(221) *    Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.
(222)    EUVL L 57, 3.3.2017, s. 59.
(223)    EUVL L 185, 8.7.2016, s. 1.
(224)    EUVL L 157, 9.6.2006, s. 1.
(225)    EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1.
(226)    EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12.
(227)    EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30.
(228)    EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82.
(229)    EUVL L 218, 13.8.2008, s. 21.
(230)    EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4.
(231)    EYVL L 337, 12.12.1998, s. 8.
(232)    EYVL L 210, 7.8.1985, s. 29.
(233)    EYVL L 42, 23.2.1970, s. 16.
(234)    EUVL L 158, 27.5.2014, s. 131.
(235)    EUVL L 310, 25.11.2005, s. 10.
(236)    EUVL L 161, 14.6.2006, s. 12.
(237)    EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1.
(238)    EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.
(239)    EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1.
(240)    EUVL L 35, 4.2.2009, s. 1.
(241)    EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1.
(242)    EUVL L 35, 4.2.2009, s. 32.
(243)    EUVL L 188, 18.7.2009, s. 1.
(244)    EUVL L 60, 2.3.2013, s. 52.
(245)    EUVL L 123, 19.5.2015, s. 77.
(246)    EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1.
(247)    EUVL L 145, 31.5.2011, s. 1.
(248)    EUVL L 60, 2.3.2013, s. 1.
(249)    EYVL L 335, 5.12.1973, s. 51.
(250)    EUVL L 96, 29.3.2014, s. 251.
(251)    EYVL L 167, 22.6.1992, s. 17.
(252)    EUVL L 81, 31.3.2016, s. 99.
(253)    EYVL L 147, 9.6.1975, s. 40.
(254)    EUVL L 165, 30.6.2010, s. 1.
(255)    EUVL L 189, 27.6.2014, s. 164.
(256)    EUVL L 96, 29.3.2014, s. 45.
(257)    EUVL L 106, 28.4.2009, s. 7.
(258)    EYVL L 42, 15.2.1975, s. 14.
(259)    EYVL L 46, 21.2.1976, s. 1.
(260)    EYVL L 39, 15.2.1980, s. 40.
(261)    EUVL L 247, 21.9.2007, s. 17.
(262)    EUVL L 71, 18.3.2011, s. 1.
(263)    EUVL L 96, 29.3.2014, s. 107.
(264)    EUVL L 96, 29.3.2014, s. 149.
(265)    EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5.
(266)    EUVL L 81, 31.3.2016, s. 51.
(267)    EUVL L 81, 31.3.2016, s. 1.
(268)    EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24.
(269)    EUVL L 252, 16.9.2016, s. 53.
(270)    EYVL L 162, 3.7.2000, s. 1.
(271)    EUVL L 96, 29.3.2014, s. 79.
(272)    EUVL L 96, 29.3.2014, s. 309.
(273)    EUVL L 96, 29.3.2014, s. 357.
(274)    EUVL L 153, 22.5.2014, s. 62.
(275)    EUVL L 272, 18.10.2011, s. 1.
(276)    EYVL L 100, 19.4.1994, s. 37.
(277)    EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59.
(278)    EUVL L 170, 30.6.2009, s. 1.
(279)    EUVL L 354, 28.12.2013, s. 90.
(280)    EUVL L 96, 29.3.2014, s. 1.
(281)    EUVL L 178, 28.6.2013, s. 27.
(282)    EUVL L 39, 9.2.2013, s. 1.
(283)    EUVL L 136, 30.4.2004, s. 1.
(284)    EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67.
(285)    EUVL L 378, 27.12.2006, s. 1.
(286)    EYVL L 18, 22.1.2000, s. 1.
(287)    EUVL L 324, 10.12.2007, s. 121.
(288)    EYVL L 311, 28.11.2001, s. 1.
(289)    EUVL L 152, 16.6.2009, s. 11.
(290)    EYVL L 121, 1.5.2001, s. 34.
(291)    EUVL L 158, 27.5.2014, s. 1.
(292)    EUVL L 109, 30.4.2009, s. 10.
(293)    EUVL L 135, 24.5.2016, s. 39.
(294)    EYVL L 169, 12.7.1993, s. 1.
(295)    EYVL L 331, 7.12.1998, s. 1.
(296)    EYVL L 189, 20.7.1990, s. 17.
(297)    EUVL L 117, 5.5.2017, s. 1.
(298)    EUVL L 117, 5.5.2017, s. 176.
(299)    EUVL L 33, 8.2.2003, s. 30.
(300)    EUVL L 102, 7.4.2004, s. 48.
(301)    EUVL L 207, 6.8.2010, s. 14.
(302)    EUVL L 304, 21.11.2003, s. 1.
(303)    EUVL L 50, 20.2.2004, s. 44.
(304)    EUVL L 50, 20.2.2004, s. 28.
(305)    EUVL L 174, 1.7.2011, s. 88.
(306)    EUVL L 104, 8.4.2004, s. 1.
(307)    EUVL L 158, 30.4.2004, s. 7.
(308)    EUVL L 201, 27.7.2012, s. 60.
(309)    EUVL L 137, 24.5.2017, s. 1.
(310)    EUVL L 266, 26.9.2006, s. 1.
(311)    EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.
(312)    EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.
(313)    EUVL L 47, 18.2.2004, s. 1.
(314)    EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.
(315)    EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1.
(316)    EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1.
(317)    EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1.
(318)    EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10.
(319)    EUVL L 330, 10.12.2013, s. 1.
(320)    EUVL L 337, 5.12.2006, s. 21.
(321)    EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35.
(322)    EUVL L 168, 28.6.2007, s. 1.
(323)    EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1.
(324)    EYVL L 350, 28.12.1998, s. 58.
(325)    EUVL L 107, 25.4.2015, s. 26.
(326)    EUVL L 143, 30.4.2004, s. 87.
(327)    EUVL L 295, 12.11.2010, s. 23.
(328)    EUVL L 347, 30.12.2005, s. 1.
(329)    EUVL L 150, 20.5.2014, s. 195.
(330)    EUVL L 286, 31.10.2009, s. 1.
(331)    EUVL L 137, 24.5.2017, s. 1.
(332)    EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1.
(333)    EYVL L 308, 9.11.1991, s. 1.
(334)    EUVL L 286, 31.10.2009, s. 36.
(335)    EUVL L 343, 27.12.2007, s. 1.
(336)    EYVL L 91, 9.4.1983, s. 30.
(337)    EUVL L 39, 13.2.2008, s. 1.
(338)    EUVL L 342, 22.12.2009, s. 46.
(339)    EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.
(340)    EUVL L 198, 28.7.2017, s. 1.
(341)    EUVL L 257, 28.8.2014, s. 146.
(342)    EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44.
(343)    EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.
(344)    EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18.
(345)    EUVL L 404, 30.12.2006, s. 9.
(346)    EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55.
(347)    EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1.
(348)    EYVL L 40, 11.2.1989, s. 34.
(349)    EUVL L 354, 31.12.2008, s. 1.
(350)    EUVL L 354, 31.12.2008, s. 7.
(351)    EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16.
(352)    EUVL L 354, 31.12.2008, s. 34.
(353)    EYVL L 183, 12.7.2002, s. 51.
(354)    EUVL L 404, 30.12.2006, s. 26.
(355)    EUVL L 309, 26.11.2003, s. 1.
(356)    EYVL L 37, 13.2.1993, s. 1.
(357)    EUVL L 327, 11.12.2015, s. 1.
(358)    EUVL L 181, 29.6.2013, s. 35.
(359)    EYVL L 66, 13.3.1999, s. 26.
(360)    EYVL L 197, 3.8.2000, s. 19.
(361)    EYVL L 10, 12.1.2002, s. 47.
(362)    EYVL L 10, 12.1.2002, s. 53.
(363)    EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.
(364)    EUVL L 340, 19.12.2008, s. 45.
(365)    EUVL L 307, 24.11.2007, s. 5.
(366)    EYVL L 10, 12.1.2002, s. 58.
(367)    EYVL L 10, 12.1.2002, s. 67.
(368)    EYVL L 15, 17.1.2002, s. 19.
(369)    EUVL L 314, 1.12.2015, s. 1.
(370)    EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.
(371)    EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.
(372)    EUVL L 338, 13.11.2004, s. 4.
(373)    EYVL L 277, 20.10.1984, s. 12.
(374)    EYVL L 66, 13.3.1999, s. 16.
(375)    EYVL L 66, 13.3.1999, s. 24.
(376)    EUVL L 141, 6.6.2009, s. 3.
(377)    EUVL L 164, 26.6.2009, s. 45.
(378)    EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1.
(379)    EUVL L 150, 14.6.2018, s. 1.
(380)    EUVL L 13, 20.1.2016, s. 2.
(381)    EUVL L 201, 30.7.2008, s. 1.
(382)    EUVL L 229, 1.9.2009, s. 1.
(383)    EYVL L 140, 30.5.2002, s. 10.
(384)    EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.
(385)    EYVL L 92, 7.4.1990, s. 42.
(386)    EUVL L 35, 8.2.2005, s. 1.
(387)    EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(388)    EUVL L 268, 18.10.2003, s. 24.
(389)    EUVL L 287, 5.11.2003, s. 1.
(390)    EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1.
(391)    EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1.
(392)    EYVL 121, 29.7.1964, s. 1977.
(393)    EYVL L 46, 19.2.1991, s. 19.
(394)    EUVL L 192, 23.7.2010, s. 1.
(395)    EUVL L 343, 22.12.2009, s. 74.
(396)    EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54.
(397)    EYVL L 194, 22.7.1988, s. 10.
(398)    EYVL L 302, 19.10.1989, s. 1.
(399)    EYVL L 224, 18.8.1990, s. 62.
(400)    EYVL L 62, 15.3.1993, s. 49.
(401)    EUVL L 328, 24.11.2006, s. 14.
(402)    EUVL L 139, 30.4.2004, s. 321.
(403)    EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.
(404)    EUVL L 178, 28.6.2013, s. 1.
(405)    EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1.
(406)    EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1.
(407)    EYVL L 145, 13.6.1977, s. 44.
(408)    EYVL L 15, 19.1.1978, s. 34.
(409)    EUVL L 306, 22.11.2003, s. 1.
(410)    EUVL L 10, 14.1.2006, s. 16.
(411)    EYVL L 316, 1.12.2001, s. 5.
(412)    EYVL L 157, 10.6.1992, s. 19.
(413)    EYVL L 192, 20.7.2002, s. 27.
(414)    EUVL L 325, 12.12.2003, s. 1.
(415)    EYVL L 260, 5.9.1992, s. 1.
(416)    EYVL L 62, 15.3.1993, s. 69.
(417)    EUVL L 325, 12.12.2003, s. 31.
(418)    EYVL L 327, 22.12.2000, s. 74.
(419)    EUVL L 5, 9.1.2004, s. 8.
(420)    EYVL L 204, 11.8.2000, s. 1.
(421)    EUVL L 213, 8.8.2008, s. 31.
(422)    EUVL L 171, 29.6.2016, s. 66.
(423)    EUVL L 3, 5.1.2005, s. 1.
(424)    EUVL L 303, 18.11.2009, s. 1.
(425)    EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1.
(426)    EUVL L 317, 23.11.2016, s. 4.
(427)    EYVL 125, 11.7.1966, s. 2309.
(428)    EYVL L 93, 17.4.1968, s. 15.
(429)    EYVL L 11, 15.1.2000, s. 17.
(430)    EYVL L 193, 20.7.2002, s. 1.
(431)    EYVL L 193, 20.7.2002, s. 12.
(432)    EYVL L 193, 20.7.2002, s. 33.
(433)    EYVL L 193, 20.7.2002, s. 60.
(434)    EYVL L 193, 20.7.2002, s. 74.
(435)    EUVL L 267, 8.10.2008, s. 8.
(436)    EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1.
(437)    EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.
(438)    EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206.
(439)    EYVL L 268, 24.9.1991, s. 56.
(440)    EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9.
(441)    EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.
(442)    EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13.
(443)    EYVL L 125, 23.5.1996, s. 3.
(444)    EYVL L 125, 23.5.1996, s. 10.
(445)    EUVL L 39, 13.2.2008, s. 16.
(446)    EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(447)    EUVL L 84, 20.3.2014, s. 14.
(448)    EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.
(449)    EUVL L 181, 29.6.2013, s. 15.
(450)    EYVL L 351, 28.12.1985, s. 63.
(451)    EYVL L 212, 22.7.1989, s. 79.
(452)    EYVL L 163, 17.6.1992, s. 1.
(453)    EYVL L 334, 23.12.1996, s. 1.
(454)    EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1.
(455)    EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.
(456)    EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1.
(457)    EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22.
(458)    EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1.
(459)    EYVL L 145, 31.5.2001, s. 1.
(460)    EUVL L 194, 24.7.2010, s. 1.
(461)    EUVL L 248, 22.9.2007, s. 17.
(462)    EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.
(463)    EYVL L 310, 22.12.1995, s. 5.
(464)    EUVL L 373, 21.12.2004, s. 1.
(465)    EUVL L 309, 25.11.2005, s. 9.
(466)    EUVL L 127, 29.4.2014, s. 1.
(467)    EUVL L 39, 10.2.2009, s. 1.
(468)    EUVL L 159, 28.5.2014, s. 1.
(469)    EYVL L 326, 29.12.1969, s. 36.
(470)    EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1.
(471)    EYVL L 256, 13.9.1991, s. 51.
(472)    EUVL L 94, 30.3.2012, s. 1.
(473)    EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1.
(474)    EUVL L 200, 30.7.2005, s. 1.
(475)    EYVL L 358, 31.12.2002, s. 28.
(476)    Tämän liitteen otsikot ja alaotsikot ovat ainoastaan suuntaa-antavia.
(477)    EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.
(478)    EUVL L 44, 20.2.2008, s. 23.
(479)    EUVL L 268, 12.10.2010, s. 1.
(480)    EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1.
(481)    EYVL L 326, 21.11.1986, s. 40.
(482)    EUVL L 346, 29.12.2007, s. 6.
(483)    EUVL L 292, 10.11.2009, s. 5.
(484)    EUVL L 286, 17.10.2006, s. 15.
(485)    EUVL L 195, 1.8.2018, s. 1.
(486)    EUVL L 46, 17.2.2009, s. 8.
(487)    EUVL L 9, 14.1.2009, s. 12.
(488)    EUVL L 121, 8.5.2012, s.1.
(489)    EUVL L 84, 31.3.2010, s.1.
(490)    EYVL L 316, 31.10.1992, s. 21.
(491)    EYVL L 316, 31.10.1992, s. 29.
(492)    EUVL L 176, 5.7.2011, s. 24.
(493)    EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51.
(494)    EYVL L 291, 6.12.1995, s. 46.
(495)    EUVL L 162, 1.7.2003, s. 5.
(496)    EUVL L 346, 29.12.2007, s. 6.
(497)    EUVL L 286, 17.10.2006, s. 15.
(498)    EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55.
(499)    EUVL L 211, 14.8.2009, s. 15.
(500)    EUVL L 211, 14.8.2009, s. 1.
(501)    EUVL L 33, 4.2.2006, s. 22.
(502)    EUVL L 326, 8.12.2011, s. 1.
(503)    EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.
(504)    EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.
(505)    Tämän liitteen otsikot ja alaotsikot ovat ainoastaan suuntaa-antavia.
(506)    EUVL C 262, 19.7.2016, s. 1.
(507)    EUVL C 8, 11.1.2012, s. 4.
(508)    EUVL C 155, 20.6.2008, s. 10.
(509)    EUVL L 248, 24.9.2015, s. 1.
(510)    EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1.
(511)    EUVL L 193, 1.7.2014, s. 1.
(512)    EUVL L 369, 24.12.2014, s. 37.
(513)    EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1.
(514)    EUVL C 92, 29.3.2014, s. 1.
(515)    EUVL L 7, 11.1.2012, s. 3.
(516)    EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1.
(517)    EUVL L 114, 26.4.2012, s. 8.
(518)    EUVL L 352, 24.12.2013, s. 9.
(519)      EUVL L 190, 28.6.2014, s. 45.
(520)    EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9.
(521)    EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.
(522)    EUVL C 272, 15.11.2007, s. 4.
(523)    EYVL C 119, 22.5.2002, s. 22.
(524)    EUVL C 85, 9.4.2009, s. 1.
(525)    EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6.
(526)    Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(527)    EUVL C 297, 9.12.2003, s. 6.
(528)    EUVL C 188, 20.6.2014, s. 4.
(529)    EUVL C 204, 1.7.2014, s. 1.
(530)    EUVL C 217, 2.7.2015, s. 1.
(531)    EUVL C 209, 23.7.2013, s. 1.
(532)    EUVL C 198, 27.6.2014, s. 1.
(533)    EUVL C 19, 22.1.2014, s. 4.
(534)    EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1.
(535)    EUVL C 188, 11.8.2009, s. 1.
(536)    EUVL C 188, 11.8.2009, s. 6.
(537)    EUVL C 216, 30.7.2013, s. 1.
(538)    EUVL C 72, 26.3.2009, s. 1.
(539)    EUVL C 195, 19.8.2009, s. 9.
(540)    EUVL C 392, 19.12.2012, s. 1.
(541)    EUVL C 200, 28.6.2014, s. 1.
(542)    EUVL C 158, 5.6.2012, s. 4.
(543)    http://ec.europa.eu/competition/state_aid/legislation/stranded_costs_fi.pdf
(544)    EUVL L 336, 21.12.2010, s. 24.
(545)    EYVL C 152, 26.6.2002, s. 5.
(546)    EYVL C 39, 6.2.1998, s. 2.
(547)    EUVL C 332, 15.11.2013, s. 1.
(548)    EUVL C 257, 27.10.2009, s. 1.
(549)    EUVL C 25, 26.1.2013, s. 1.
(550)    EUVL C 184, 22.7.2008, s. 13.
(551)    EYVL C 13, 17.1.2004, s. 3.
(552)    EUVL C 317, 12.12.2008, s. 10.
(553)    EUVL C 132, 11.6.2009, s. 6.
(554)    EUVL C 99, 4.4.2014, s. 3.
(555)    EUVL C 8, 11.1.2012, s. 15.
(556)    EUVL L 318, 17.11.2006, s. 17.
(557)    Neuvoston asetus (EY) N:o 866/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, vuoden 2003 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa nro 10 olevan 2 artiklan mukaisesta järjestelystä (EUVL L 161, 30.4.2004, s. 128).
(558)    EUVL C 106, 24.4.2010, s. 1.
(559)    EUVL C 106, 24.4.2010, s. 5.
(560)    EUVL C 149, 8.6.2010, s. 3.
(561)    EUVL C 187, 10.7.2010, s. 5.
(562)    EUVL C 152, 20.5.2014, s. 21.
(563)    EUVL C 233, 19.7.2017, s. 3.
(564)    EUVL C 106, 24.4.2010, s. 11.
(565)    EUVL C 52, 11.2.2016, s. 11.
(566)    EUVL C 106, 24.4.2010, s. 13.
(567)    EUVL C 106, 24.4.2010, s. 56.
(568)    EUVL C 107, 27.4.2010, s. 3.
(569)    EUVL C 149, 8.6.2010, s. 5.
(570)    EUVL C 45, 12.2.2011, s. 5.
(571)    EUVL C 52, 11.2.2016, s. 13.
(572)    EUVL C 263, 20.7.2016, s. 3.
(573)    EUVL C 279, 27.9.2013, s. 13.
(574)    EUVL C 106, 24.4.2010, s. 21.
(575)    EUVL C 279, 27.9.2013, s. 11.
(576)    EUVL C 106, 24.4.2010, s. 23.
(577)    EUVL C 106, 24.4.2010, s. 26.
(578)    EUVL C 106, 24.4.2010, s. 40.
(579)    EUVL C 106, 24.4.2010, s. 54.
(580)    EUVL C 107, 27.4.2010, s. 6.
(581)    EUVL C 262, 6.9.2011, s. 6.
(582)    EUVL C 279, 27.9.2013, s. 8.
(583)    EUVL C 152, 20.5.2014, s. 16.
(584)    EUVL C 240, 10.8.2012, s. 3.
(585)    EUVL C 46, 18.2.2014, s. 8.
(586)    EUVL C 106, 24.4.2010, s. 42.
(587)    EUVL C 106, 24.4.2010, s. 43.
(588)    EUVL C 106, 24.4.2010, s. 45.
(589)    EUVL C 57, 25.2.2012, s. 4.
(590)    EUVL C 106, 24.4.2010, s. 49.
(591)    EUVL C 106, 24.4.2010, s. 51.
(592)    EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1.
(593)    EUVL L 284, 30.10.2009, s. 43.
(594)    EUVL L 338, 22.12.2010, s. 35.
(595)    EUVL L 149, 8.6.2012, s. 4.
(596)    EUVL L 349, 19.12.2012, s. 45.
(597)    EUVL L 158, 10.6.2013, s. 1.
(598)    EUVL L 346, 20.12.2013, s. 27.
(599)    EUVL L 366, 20.12.2014, s. 15.
(600)    EUVL L 76, 22.3.2017, s. 13.
(601)    EUVL L 284, 30.10.2009, s. 1.
(602)    EUVL L 338, 22.12.2010, s. 35.
(603)    EUVL L 149, 8.6.2012, s. 4.
(604)    EUVL L 349, 19.12.2012, s. 45.
(605)    EUVL L 346, 20.12.2013, s. 27.
(606)    EUVL L 366, 20.12.2014, s. 15.
(607)    EUVL L 76, 22.3.2017, s. 13.
(608)    EYVL 121, 29.7.1964, s. 1977.
(609)    EYVL L 46, 19.2.1991, s. 19.
(610)    EUVL L 192, 23.7.2010, s. 1.
(611)    EUVL L 343, 22.12.2009, s. 74.
(612)    EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54.
(613)    EYVL L 302, 19.10.1989, s. 1.
(614)    EYVL L 194, 22.7.1988, s. 10.
(615)    EYVL L 224, 18.8.1990, s. 62.
(616)    EUVL L 328, 24.11.2006, s. 14.
(617)    EUVL L 178, 28.6.2013, s. 1.
(618)    Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 1).
(619)    Tässä liitteessä tarkoitetaan ’vastavuoroisella pääsyllä’ sitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava, että jäsenvaltioilla on tällaisiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleviin tietoihin samanlainen pääsy kuin Yhdistyneellä kuningaskunnalla ja jäsenvaltioilla jäsenvaltioissa oleviin tietoihin.
(620)    Tässä liitteessä tarkoitetaan ’toisella osapuolella’ Yhdistyneen kuningaskunnan osalta jäsenvaltiota ja jäsenvaltion osalta Yhdistynyttä kuningaskuntaa.
(621)    Yhdistyneen kuningaskunnan on päivitettävä verovelvollistensa alv-tunnisteita koskevat tiedot 31. päivään joulukuuta 2024 asti.
(622)    Mukaan lukien 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut liiketoimet.
(623)    Tässä kohdassa ’käsittelyllä’ tarkoitetaan kaikkien hakemukseen liittyvien toimien suorittamista niin, että käsittely voidaan saattaa päätökseen, mukaan lukien ilmoittaminen mahdollisista vähennyskelvottomista määristä, muutoksenhakuohjeista ja mahdollisten vähennyskelpoisten määrien takaisinmaksusta, sekä mahdollisten asiaa koskevien viestien vaihto alv-palautuksia koskevassa järjestelmässä.
(624)    Sellafield Ltd, SELLAFIELD CA20 1PG, UNITED KINGDOM
(625)    Dounreay Site Restoration Ltd, KW14 7TZ THURSO CAITHNESS, UNITED KINGDOM
(626)    EDF Energy Nuclear Generation Limited - Sizewell B Power Station, SUFFOLK, IP16 4UR LEISTON
(627)    Urenco UK Limited, Capenhurst Works, CHESTER CH1 6ER, UNITED KINGDOM
(628)    Westinghouse Springfields Fuels Ltd, SALWICK PRESTON PR4 OXJ, UNITED KINGDOM
(629)    EYVL L 227, 1.9.1994, s. 1.
(630)    EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67.
(631)    EUVL L 378, 27.12.2006, s. 1.
(632)    EUVL L 324, 10.12.2007, s. 121.
(633)    EYVL L 18, 22.1.2000, s. 1.
(634)    EYVL L 311, 28.11.2001, s. 1.
(635)    EUVL L 152, 16.6.2009, s. 11.
(636)    EUVL L 136, 30.4.2004, s. 1.
(637)    EUVL L 159, 20.6.2012, s. 5.
(638)    EUVL L 334, 12.12.2008, s. 7.
(639)    EUVL L 396, 30.12.2006, s.1.
(640)    EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.
(641)    EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.
(642)    EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1.
(643)    EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1.
(644)    EUVL L 158, 27.5.2014, s. 1.
(645)    EUVL L 334, 12.12.2008, s. 25.
(646)    EUVL L 131, 28.5.2009, s. 11.
(647)    EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1.
(648)    EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(649)    EUVL L 404, 30.12.2006, s. 9.
(650)    EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35.
(651)    EUVL L 229, 1.9.2009, s. 1.
Top