EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52019PC0167

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS kansainvälisessä viljaneuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen voimassaolon jatkamiseen

COM/2019/167 final

Bryssel 4.4.2019

COM(2019) 167 final

2019/0089(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

kansainvälisessä viljaneuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen voimassaolon jatkamiseen


PERUSTELUT

1.Ehdotuksen kohde

Tämä ehdotus koskee päätöstä, jolla vahvistetaan kansainvälisessä viljaneuvostossa unionin puolesta otettava kanta suunniteltuun päätökseen viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen voimassaolon jatkamisesta 30. päivään kesäkuuta 2021.

2.Ehdotuksen tausta

2.1.Viljojen kauppaa koskeva vuoden 1995 yleissopimus

Viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, tavoitteena on lisätä kansainvälistä yhteistyötä kaikissa viljojen kauppaan liittyvissä kysymyksissä, edistää kansainvälisen viljojen kaupan laajentamista ja varmistaa tämän kaupan mahdollisimman suuri vapaus. Lisäksi yleissopimuksella pyritään myötävaikuttamaan kansainvälisten viljamarkkinoiden mahdollisimman suureen vakauteen kaikkien jäsenten etujen mukaisesti, parantamaan maailman elintarviketurvaa ja myötävaikuttaa ja tarjoamaan foorumi tietojen vaihdolle ja keskustelulle viljojen kauppaan liittyvistä jäsenten huolenaiheista.

Yleissopimus tuli voimaan 1. heinäkuuta 1995.

Unioni on yleissopimuksen osapuoli 1 .

2.2.Kansainvälinen viljaneuvosto

Kansainvälinen viljaneuvosto on hallitustenvälinen organisaatio, joka pyrkii saavuttamaan yleissopimuksen 1 artiklassa asetetut tavoitteet. Kansainvälisen viljaneuvoston tavoitteena on erityisesti:

edistää viljojen kaupan kaikkiin näkökohtiin liittyvää kansainvälistä yhteistyötä;

edistää viljalajien kansainvälisen kaupan laajentamista, avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta;

edistää kansainvälisten viljamarkkinoiden vakautta, parantaa maailman elintarviketurvaa ja myötävaikuttaa sellaisten maiden kehitykseen, joiden talous on riippuvainen viljan kaupallisesta myynnistä.

Nämä tavoitteet pyritään saavuttamaan parantamalla markkinoiden avoimuutta jakamalla tietoja, suorittamalla analyysejä ja järjestämällä kuulemisia markkinoiden ja politiikan kehityksestä.

Kansainvälisessä viljaneuvostossa on 28 jäsentä, mukaan luettuna monia maailman suurimpia viljantuottajia ja maahantuojia. Unionin ohella sen jäseniä ovat muun muassa Argentiina, Australia, Kanada, Egypti, Intia, Japani, Venäjä, Ukraina ja Yhdysvallat. Kiina ja Brasilia eivät ole jäseniä.

Kansainvälisen viljaneuvoston 28 jäsenellä on yhteensä 2 000 ääntä.

Talousarviomenettelyissä (katso yleissopimuksen 12 artikla), joiden mukaan vahvistetaan jäsenten vuotuiset rahoitusosuudet, unionilla on 367 ääntä kaudella 2018/19 2 .

Päätöksenteossa eli äänestettäessä (katso yleissopimuksen 11 artikla), 1 000 ääntä jakautuu kymmenelle viejäjäsenelle (mukaan luettuna unionin 243 ääntä) ja 1 000 ääntä 18 tuojajäsenelle. On syytä korostaa, että kansainvälinen viljaneuvosto toimii periaatteessa yhteisymmärryksessä, ja on hyvin harvinaista, että äänestys todella järjestetään.

Kansainvälisen viljaneuvoston kokouksissa unionia edustaa komissio. Jäsenvaltiot voivat osallistua kansainvälisen viljaneuvoston kokouksiin ja erityisesti neuvoston istuntoihin.

2.3.Kansainvälisen viljaneuvoston suunniteltu säädös

Kansainvälisen viljaneuvoston on määrä tehdä 49. istunnossaan 10. kesäkuuta 2019 päätös yleissopimuksen voimassaolon jatkamisesta kahdella vuodella, jäljempänä ’suunniteltu säädös’.

Yleissopimuksen 33 artiklaan perustuvan suunnitellun säädöksen tarkoituksena on mahdollistaa kansainvälisen viljaneuvoston työskentelyn jatkuminen.

Yleissopimuksen voimassaolon pidennys kattaa 1. heinäkuuta 2019 alkavan ja 30. kesäkuuta 2021 päättyvän ajanjakson.

3.Unionin puolesta otettava kanta

Unioni teki neuvoston päätöksellä 96/88/EY 3  viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, joka oli voimassa 30. kesäkuuta 1998 saakka ja jonka voimassaoloa on sittemmin säännöllisesti jatkettu. Yleissopimuksen voimassaoloa jatketaan aina enintään kahdeksi vuodeksi yleissopimuksen 33 artiklan mukaisesti. Viimeksi voimassaoloa jatkettiin kansainvälisen viljaneuvoston päätöksellä vuoden 2017 kesäkuussa, ja sopimus on voimassa 30. kesäkuuta 2019 asti.

Unioni on aina ollut kansainvälisen viljaneuvoston aktiivinen jäsen, ja yleissopimuksen jatkaminen kahdella vuodella on unionin edun mukaista. Unioni on merkittävä viljantuottaja, johtava vehnän ja ohran viejä ja suurin maissin tuoja.    

Tällä ehdotuksella komissio pyytää neuvostolta valtuutusta äänestää unionin nimissä kansainvälisessä viljaneuvostossa sen puolesta, että sopimuksen voimassaoloa jatketaan 30. kesäkuuta 2021 saakka. Virallinen päätös yleissopimuksen voimassaolon jatkamisesta on määrä tehdä 10. kesäkuuta 2019 Lontoossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa järjestettävässä kansainvälisen viljaneuvoston 49. istunnossa.

4.Oikeusperusta

4.1.Menettelyllinen oikeusperusta

4.1.1.Periaatteet

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.

Ilmaisu ’säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia’ käsittää myös sellaiset säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla. Se kattaa myös välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla, mutta jotka ”voivat vaikuttaa ratkaisevasti sen säännöstön sisältöön, jonka unionin lainsäätäjä antaa 4 .

4.1.2.Soveltaminen tässä asiassa

Kansainvälisen viljaneuvoston suunniteltu säädös jatkaa yleissopimuksen voimassaoloa, ja yleissopimus on unionia sitova kansainvälinen sopimus. Suunnitellulla säädöksellä on siis oikeusvaikutuksia.

Suunnitellulla säädöksellä ei täydennetä eikä muuteta sopimuksen institutionaalisia rakenteita.

Tämän vuoksi ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.

4.2.Aineellinen oikeusperusta

4.2.1.Periaatteet

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota unionin puolesta otettava kanta koskee. Jos suunnitellulla säädöksellä on kaksi tavoitetta tai siihen sisältyy kaksi osatekijää ja jos toinen näistä tavoitteista tai osatekijöistä on mahdollista määritellä pääasialliseksi tavoitteeksi tai osatekijäksi, johon nähden toinen tavoite tai osatekijä on liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttävällä päätöksellä on oltava vain yksi aineellinen oikeusperusta eli se, jota pääasiallinen tai ensisijainen tavoite tai osatekijä edellyttää.

4.2.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa

Suunnitellun säädöksen pääasiallinen tavoite ja sisältö liittyy maataloustuotteiden kauppaan.

Sen vuoksi ehdotettujen päätösten aineellinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 207 artikla.

4.3.Päätelmät

Ehdotetun päätöksen oikeusperustana tulisi olla SEUT-sopimuksen 207 artikla yhdessä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.

5.Suunnitellun säädöksen julkaiseminen

Koska kansainvälisen viljaneuvoston säädös pidentää yleissopimuksen voimassaoloaikaa, se on aiheellista julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä sen jälkeen kun se on hyväksytty.

2019/0089 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

kansainvälisessä viljaneuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen voimassaolon jatkamiseen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Unioni hyväksyi viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, neuvoston päätöksellä 96/88/EY 5 , ja se tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1995. Yleissopimus on tehty kolmeksi vuodeksi, ja sen voimassaoloa on säännöllisin väliajoin jatkettu kahdella vuodella. Viimeksi yleissopimuksen voimassaoloa jatkettiin kansainvälisen viljaneuvoston päätöksellä vuoden 2017 kesäkuussa 6 , ja yleissopimus on voimassa 30 päivään kesäkuuta 2019 asti.

(2)Yleissopimuksen 33 artiklan nojalla kansainvälinen viljaneuvosto voi jatkaa yleissopimuksen voimassaoloa enintään kahdella vuodella kerrallaan.

(3)Kansainvälinen viljaneuvoston on määrä päättää 10 päivänä kesäkuuta 2019 pidettävässä 49. istunnossaan yleissopimuksen voimassaolon jatkamisesta 30 päivään kesäkuuta 2021.

(4)On aiheellista vahvistaa kansainvälisen viljaneuvoston 49. istunnossa unionin puolesta esitettävä kanta, koska yleissopimuksen voimassaolon jatkaminen on unionin edun mukaista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Komission unionin puolesta otettava kanta kansainvälisen viljaneuvoston 49. istunnossa on äänestää sen puolesta, että viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen voimassaoloa jatketaan edelleen enintään kahdella vuodella 30 päivään kesäkuuta 2021 asti.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

Tehty Brysselissä

   Neuvoston puolesta

   Puheenjohtaja

RAHOITUSSELVITYS

FinancSt/10/
PS/pl/1100670

6.221.2019.1

PÄIVÄMÄÄRÄ: 14.2.2019

1.

BUDJETTIKOHTA:

Luku 05 06 MAATALOUTTA JA MAASEUDUN KEHITTÄMISPOLITIIKKAA KOSKEVAT KANSAINVÄLISET KYSYMYKSET

05 06 01 Kansainväliset maataloussopimukset

MÄÄRÄRAHAT:

B2019 6 300 000 euroa

2.

OTSIKKO:

Ehdotus neuvoston päätökseksi kansainvälisessä viljaneuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen voimassaolon jatkamiseen

3.

OIKEUSPERUSTA: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artikla ja 218 artiklan 9 kohta

4.

TARKOITUS:

Nykyisen viljojen kauppaa koskevan yleissopimuksen voimassaolon jatkaminen edelleen kahdella vuodella (1.7.2019–30.6.2021).

5.

VAIKUTUKSET TALOUSARVIOON

12 kk:n AJANJAKSO


(miljoonaa euroa)

KULUVA VARAINHOITOVUOSI

2019

(miljoonaa euroa)

SEURAAVA VARAINHOITOVUOSI

2020

(miljoonaa euroa)

5.0

MENOT

-    EU:N TALOUSARVIOSTA
(TUET/INTERVENTIOT)

-    KANSALLISISTA TALOUSARVIOISTA

-    MUUALTA

0,41

0,35

5.1

TULOT

-    EU:N OMAT VARAT
(MAKSUT/TULLIT)

-    KANSALLISISTA TALOUSARVIOISTA

2021

5.0.1

ARVIOIDUT MENOT

-

5.1.1

ARVIOIDUT TULOT

5.2

LASKENTAMENETELMÄ: Laskutapa perustuu EU:n saamaa äänimäärää (vaihtelee vuosittain) sekä ääntä kohden suoritettavaa maksua koskeviin arvioihin (GBP).

6.0

MAHDOLLISUUS RAHOITUKSEEN TOTEUTETTAVANA OLEVAN TALOUSARVION KYSEISEEN LUKUUN OTETUISTA MÄÄRÄRAHOISTA

KYLLÄ

6.1

MAHDOLLISUUS RAHOITUKSEEN TOTEUTETTAVANA OLEVAN TALOUSARVION LUKUJEN VÄLISILLÄ SIIRROILLA

-

6.2

LISÄTALOUSARVION TARVE

-

6.3

MYÖHEMPIIN TALOUSARVIOIHIN OTETTAVAT MÄÄRÄRAHAT

KYLLÄ

HUOMAUTUKSIA:

Maksettavaksi tuleva määrä saattaa vaihdella EU:n saaman lopullisen äänimäärän, ääntä kohden suoritettavan maksun (GBP) sekä valuuttakurssin (EUR/GBP) mukaan.

(1)    EYVL L 21, 27.1.1996, s. 47.
(2)    Kansainvälisen viljaneuvoston toimintaperuste on verovuosi, joka alkaa 1. heinäkuuta ja päättyy 30. kesäkuuta.
(3)    EYVL L 21, 27.1.1996, s. 47.
(4)    Unionin tuomioistuimen tuomio 7.10.2014, Saksa v. neuvosto, C-399/12, ECLI:EU:C:2014:2258, 61–64 kohta.
(5)    Neuvoston päätös 96/88/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 1995, vuoden 1995 viljasopimuksen muodostavien elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen ja viljojen kauppaa koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 21, 27.1.1996, s. 47).
(6)    Viljakauppaa koskevan yleissopimuksen voimassaolon jatkamista koskevat tiedot (1995) (EUVL L 12, 17.1.2018, s. 1).
Top