Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52019HB0001

    Euroopan keskuspankin suositus, annettu 7 päivänä tammikuuta 2019, osingonjakopolitiikasta (EKP/2019/1)

    EUVL C 11, 11.1.2019, p. 1–3 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    11.1.2019   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 11/1

    EUROOPAN KESKUSPANKIN SUOSITUS,

    annettu 7 päivänä tammikuuta 2019,

    osingonjakopolitiikasta

    (EKP/2019/1)

    (2019/C 11/01)

    EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 6 kohdan ja 132 artiklan,

    ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 34 artiklan,

    ottaa huomioon luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15 päivänä lokakuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

    ottaa huomioon kehyksen perustamisesta yhteisen valvontamekanismin puitteissa tehtävälle yhteistyölle EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä kansallisten nimettyjen viranomaisten kanssa 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 468/2014 (YVM-kehysasetus) (EKP/2014/17) (2),

    sekä katsoo seuraavaa:

    Luottolaitosten on jatkettava valmistautumista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (3) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (4) oikea-aikaiseen ja täysimääräiseen soveltamiseen sekä valmistauduttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/2395 (5) säädetyn siirtymäjakson – jolla lievennetään odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamisesta mahdollisesti koituvaa merkittävää negatiivista vaikutusta ydinpääomaan (CET1) – päättymiseen haastavassa makrotalous- ja rahoitusympäristössä, joka luo paineita luottolaitosten kannattavuudelle ja tämän seurauksena niiden kyvylle vahvistaa pääomapohjaansa. On lisäksi todettava, että vaikka luottolaitosten on rahoitettava taloutta, varovainen jakopolitiikka on osa tarkoituksenmukaista riskienhallintajärjestelmää ja vakaata pankkijärjestelmää. Olisi sovellettava menetelmää, joka vahvistettiin Euroopan keskuspankin suosituksessa EKP/2017/44 (6),

    ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

    I.

    1.

    		 Luottolaitosten osingonjakopolitiikan tulisi perustua konservatiivisiin ja varovaisiin oletuksiin siten, että luottolaitokset täyttävät sovellettavat vakavaraisuusvaatimukset sekä vakavaraisuuden arviointiprosessin (SREP) tulokset mahdollisen osingonjaon jälkeen.

    a)

    Luottolaitosten on kaikissa olosuhteissa täytettävä sovellettavat vähimmäisvakavaraisuusvaatimukset (pilari 1:n vaatimukset). Näitä ovat asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan mukaisesti 4,5 prosentin ydinpääoman (CET1) osuus, 6 prosentin ensisijaisen pääoman (T1) osuus ja 8 prosentin kokonaispääomaosuus.

    b)

    Luottolaitosten on lisäksi kaikissa olosuhteissa täytettävä vakavaraisuusvaatimukset, jotka on asetettu SREP:in seurauksena asetuksen (EU) N:o 1024/2013 16 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisella päätöksellä ja jotka ovat pilari 1:n vaatimuksia tiukemmat (pilari 2:n vaatimukset).

    c)

    Luottolaitosten on myös täytettävä direktiivin 2013/36/EU 128 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun yhteenlasketun puskurivaatimuksen.

    d)

    Luottolaitosten on myös täytettävä täysiin vaatimuksiin perustuva (7) ydinpääoman (CET1) osuus, ensisijaisen pääoman (T1) osuus sekä kokonaisuuspääomaosuus sovellettavaan määräpäivään mennessä. Tällä tarkoitetaan edellä mainittujen osuuksien sekä direktiivin 2013/36/EU 128 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun yhteenlasketun puskurivaatimuksen täysimääräistä soveltamista siirtymäsäännösten soveltamisen jälkeen. Siirtymäsäännökset vahvistetaan direktiivin 2013/36/EU XI osastossa ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 kymmenennessä osassa.

    e)

    Luottolaitosten, jotka päättivät soveltaa asetuksessa (EU) 2017/2395 säädettyjä järjestelyjä siirtymäajanjakson ajan on myös täytettävä täysiin vaatimuksiin perustuva ydinpääoman (CET1) osuus kyseisessä asetuksessa säädetyn siirtymäkauden päättymiseen mennessä.

    Näiden vaatimusten on täytyttävä konsolidoidusti – soveltuvin osin myös alakonsolidointiryhmän tasolla – sekä yksittäisen laitoksen tasolla paitsi jos vakavaraisuusvaatimuksia ei sovelleta yksittäisen laitoksen tasolla asetuksen (EU) N:o 575/2013 7 ja 10 artiklassa säädetyn mukaisesti.

    2.

    		 Ottaen huomioon, että luottolaitokset maksavat tilikauden 2018 osingot (8) vuoden 2019 aikana, EKP suosittaa seuraavaa:

    a)

    Ryhmä 1 Luottolaitosten, jotka i) täyttävät 1 kohdan a, b ja c alakohdassa kuvatut sovellettavat pääomavaatimukset ja ii) ovat jo saavuttaneet 1 kohdan d ja e alakohdassa kuvatut täysiin vaatimuksiin perustuvat osuudet 31 päivänä joulukuuta 2018, olisi jaettava nettovoittonsa osinkoina varovaisuutta noudattaen siten, että ne pystyvät jatkuvasti täyttämään kaikki vaatimukset ja SREP:in tulokset siinäkin tapauksessa, että taloudelliset ja rahoitukselliset edellytykset heikentyvät;

    b)

    Ryhmä 2 Luottolaitosten, jotka täyttävät 1 kohdan a, b ja c alakohdassa kuvatut sovellettavat pääomavaatimukset 31 päivänä joulukuuta 2018 mutta jotka eivät vielä ole saavuttaneet 1 kohdan d ja e alakohdassa kuvattuja täysiin vaatimuksiin perustuvia osuuksia 31 päivänä joulukuuta 2018, olisi jaettava nettovoittonsa osinkoina varovaisuutta noudattaen siten, että ne pystyvät jatkuvasti täyttämään kaikki vaatimukset ja SREP:in tulokset siinäkin tapauksessa, että taloudelliset ja rahoitukselliset edellytykset heikentyvät. Niiden olisi lisäksi lähtökohtaisesti maksettava osinkoja vain jos ne täyttävät myös 1 kohdan d alakohdassa vahvistetut edellytykset ja voidaan varmistaa vähintäänkin lineaarinen (9) kehitys 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja täysiin vaatimuksiin ja SREP:in tuloksiin perustuvia pääomavaatimuksia kohti.

    c)

    Ryhmä 3 Luottolaitosten, jotka eivät noudata 1 kohdan a, b tai c alakohdassa mainittuja vaatimuksia, ei lähtökohtaisesti pidä jakaa osinkoja.

    Luottolaitosten, jotka eivät voi noudattaa tätä suositusta, koska ne katsovat, että niiden on lain mukaan maksettava osinkoja, olisi otettava viipymättä yhteyttä yhteiseen valvontaryhmäänsä.

    Edellä 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen ryhmään 1, 2 tai 3 kuuluvien luottolaitosten odotetaan noudatettavan myös pilari 2:n mukaista pääomaohjeistusta. Jos luottolaitos toimii tai sen odotetaan toimivan pilari 2:n mukaisen pääomaohjeistuksen alittavalla tasolla, sen olisi välittömästi otettava yhteyttä yhteiseen valvontaryhmäänsä. EKP arvioi laitoksen pääoman tason laskun tai odotetun laskun taustalla olevat syyt, ja harkitsee ryhtymistä asianmukaisiin ja suhteellisuusperiaatteen mukaisiin laitoskohtaisiin toimiin.

    Osingonjakopolitiikassaan ja pääoman hallinnassa luottolaitosten edellytetään myös ottavan huomioon mahdolliset vaikutukset, jotka unionin lainsäädännön, sääntelyn tai kirjanpitosääntöjen tulevilla muutoksilla saattaa olla vaadittuun pääomaan. Jollei muita erityisiä tietoja ole saatavilla odotuksena on, että pääomasuunnittelussa käytettävät pilari 2:n vaatimukset ja pilari 2:n mukainen pääomaohjeistus pysyvät vähintään yhtä korkeina kuin niiden nykyinen taso.

    II.

    Tämä suositus on osoitettu asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) 2 artiklan 16 ja 22 kohdassa tarkoitetuille merkittäville valvottaville yhteisölle ja merkittäville valvottaville ryhmittymille.

    III.

    Tämä suositus on niin ikään osoitettu kansallisille toimivaltaisille viranomaisille ja nimetyille viranomaisille, kun on kyse asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) 2 artiklan 7 ja 23 kohdassa tarkoitetuista vähemmän merkittävistä valvottavista yhteisöistä ja vähemmän merkittävistä valvottavista ryhmittymistä. Kansallisten toimivaltaisten ja nimettyjen viranomaisten odotetaan soveltavan tätä suositusta edellä mainittuihin yhteisöihin ja ryhmittymiin sikäli kuin se on tarkoituksenmukaista (10).

    Annettu Frankfurt am Mainissa 7 päivänä tammikuuta 2019.

    EKP:n puheenjohtaja

    Mario DRAGHI

    (1)  EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63.

    (2)  EUVL L 141, 14.5.2014, s. 1.

    (3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

    (4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

    (5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2395, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta siirtymäjärjestelyillä, jotka koskevat IFRS 9 -standardin käyttöönotolla omiin varoihin olevan vaikutuksen lieventämistä ja suuria asiakasriskejä koskevien säännösten soveltamista tiettyihin jonkin jäsenvaltion valuutan määräisiin julkisen sektorin vastuisiin, (EUVL, L 345, 27.12.2017, s. 27).

    (6)  Euroopan keskuspankin suositus EKP/2017/44, annettu 28 päivänä joulukuuta 2017, osingonjakopolitiikasta (EUVL C 8, 11.1.2018, s. 1).

    (7)  Kaikki puskurit täysiin vaatimuksiin perustuvalla tasolla.

    (8)  Luottolaitosten oikeudellinen muoto voi vaihdella; ne voivat olla esim. listattuja yhtiöitä tai muita kuin osakeyhtiöitä, kuten keskinäisiä yhtiöitä, osuuskuntia tai säästöpankkeja. Termillä ”osinko” viitataan tässä suosituksessa kaikentyyppisiin rahasuorituksiin, jotka edellyttävät ylimmän päättävän elimen hyväksyntää.

    (9)  Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jäljellä olevan siirtymäkauden ajan luottolaitosten olisi lähtökohtaisesti säilytettävä vähintään vuotuinen suhteellinen osuus 1 kohdan e alakohdassa mainitun täysiin vaatimuksiin perustuvan ydinpääoman osuutensa, ensisijaisen pääoman osuutensa ja kokonaispääomaosuutensa vajeesta.

    (10)  Jos suositusta sovelletaan vähemmän merkittäviin valvottaviin yhteisöihin ja vähemmän merkittäviin valvottaviin ryhmittymiin, jotka katsovat, etteivät ne voi noudattaa tätä suositusta, koska niiden näkemyksen mukaan niiden on lain mukaan maksettava osinkoja, niiden olisi otettava viipymättä yhteyttä kansallisiin toimivaltaisiin viranomaisiin.

    Top