EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 15.7.2019

COM(2019) 339 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2018

{SWD(2019) 297 final}

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2018

1.Kilpailuun perustuvien sisämarkkinoiden edistäminen sekä eurooppalaisten yritysten että kuluttajien eduksi

Euroopan talousyhteisön perustamissopimus loi perustan nykypäivän Euroopan unionille, ja vuonna 2018 tuli kuluneeksi 60 vuotta sopimuksen voimaantulosta. Nykyään Euroopan unioni, jossa 24,5 miljoonaa pientä, keskisuurta ja suurta yritystä kilpailee 500 miljoonan kuluttajan palvelemisesta, luo edelleen puitteet elinvoimaisille sisämarkkinoille, jotka edistävät EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja EU:n sosiaalisen, kilpailuun perustuvan markkinatalouden kestävää kehitystä.

EU:lla on alusta alkaen ollut perussopimuksen sääntöjä 1 , jotka antavat komissiolle toimivallan suojella reilua, vääristymätöntä kilpailua sisämarkkinoilla. EU:n kilpailusäännöillä vahvistetaan hyvin määritelty oikeudellinen kehys, jonka puitteissa yritykset voivat toimia sisämarkkinoilla ja jonka ansiosta kaikenkokoiset yritykset voivat kilpailla tasavertaisesti. Oikeudellista kehystä on muutettu vuosikymmenten kuluessa, mutta edelleen pidetään tiukasti kiinni oikeusvaltioperiaatteesta unionin tuomioistuinten tiukassa valvonnassa. Komissio soveltaa tiukasti syrjimättömyyden, menettelyn oikeudenmukaisuuden, avoimuuden ja ennustettavuuden periaatteita, oikeutta tulla kuulluksi ja luottamuksellisuuden suojaa päivittäisissä valvontakäytännöissään. EU:n järjestelmän ennakoitavuuden ja uskottavuuden ansiosta komissiosta on tullut yksi maailman johtavista ja vaikutusvaltaisimmista kilpailuviranomaisista.

Vahvistaakseen valvontatoimiensa vaikutuksia komissio työskentelee yhdessä jäsenvaltioiden kansallisten kilpailuviranomaisten ja kansallisten tuomioistuimien kanssa ja tekee aktiivista yhteistyötä eri puolilla maailmaa toimivien kilpailuvirastojen kanssa – sekä kahdenvälisellä tasolla että useilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten OECD:ssä, kansainvälisessä kilpailuviranomaisverkossa ja UNCTADissa – aidosti maailmanlaajuisesti tasapuolisten toimintaedellytysten aikaansaamiseksi ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen edistämiseksi.

Komissio antoi 7. kesäkuuta 2018 osana vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä (MRK) sisämarkkinaohjelmaa koskevan ehdotuksen 2 . Siihen sisältyy uusi kilpailuohjelma, jonka alustava budjetti ohjelmakaudella on 140 miljoonaa euroa. Kun lainsäätäjät ovat hyväksyneet ehdotuksen, kilpailuohjelma auttaa komissiota vastaamaan EU:n kilpailupolitiikan uusiin haasteisiin, jotka liittyvät massadatan, algoritmien ja muiden nopeiden edistysaskeleiden käyttöön yhä digitaalisemmassa ympäristössä, ja vahvistamaan yhteistyöverkostoja jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission välillä, jotta voidaan tukea reilua kilpailua sisämarkkinoilla.

Vuonna 2018 komission kilpailupoliittiset toimet kohdistuivat edelleen markkinoihin, joilla on merkitystä EU:n kansalaisten ja EU:ssa toimivien yritysten kannalta, kuten televiestintä- ja digitaalialoihin, rahoituspalveluihin, energia- ja ympäristöalaan, maatalous- ja elintarvikealaan, liikennealaan ja valmistusteollisuuteen. Tässä kertomuksessa esitetään tiivistelmä komission toiminnasta kilpailupolitiikan alalla vuonna 2018. Lisätietoja ja yksityiskohtaisempia tietoja on saatavilla liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ja kilpailun pääosaston verkkosivustolla 3 .

2. Kilpailusääntöjen noudattamisen tehokkaampi valvonta

Komissio pyrkii jatkuvasti sujuvoittamaan kilpailuasioihin liittyviä menettelyjä ja arvioimaan aikaisempien päätöstensä taloudellisia vaikutuksia parantaakseen EU:n kilpailusääntöjen noudattamista koskevien valvontatoimiensa oikea-aikaisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Joulukuussa 2018 komissio julkaisi ajan tasalle saatetut, yrityksille tarkoitetut ohjeet, jotka koskevat kilpailusääntöjen rikkomista koskevien menettelyjen aikaista liikesalaisuuksien ja muiden luottamuksellisten tietojen käsittelyä 4 , sekä ohjeita ja malleja, joita voidaan hyödyntää käytettäessä niin kutsuttuja luottamuspiirejä 5 asiakirjoihin tutustumista varten. Yritysten mahdollisuus tutustua komission asiakirja-aineistoon sisältyviin tietoihin on olennainen menettelyvaihe kilpailusääntöjen rikkomistapauksissa. Nämä kaksi uutta ohjeasiakirjaa ovat osa komission jatkuvaa työtä, jolla pyritään parantamaan kilpailuoikeudellisten menettelyjen oikea-aikaisuutta ja tehokkuutta takaamalla samalla oikeudenmukainen menettely ja yritysten puolustautumisoikeudet. Ohjeet täydentävät komission aikaisempia ohjeita, jotka koskevat tietohuoneisiin liittyviä parhaita käytäntöjä 6 ja komission päätösten julkisten toisintojen laatimisen yhteydessä esitettäviä tietojen luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia 7 , sekä asiakirjojen sähköistä toimittamista koskevia suosituksia 8 .

Kartelliin perustuvia kilpailusääntöjen rikkomisia tutkittaessa sovelletaan tehokasta kehystä, jossa tutkinnan kohteena olevia yrityksiä palkitaan yhteistyöstä. Tämän kehyksen mukaisesti ja vuonna 2016 käsitellyn ensimmäisen muuta kuin kartelliin perustuvaa kilpailusääntöjen rikkomista koskevan tapauksen 9 jälkeen komissio saattoi vuonna 2018 päätökseen useita muita kuin kartelleihin liittyviä kilpailusääntöjen rikkomistapauksia tutkinnan kohteena olleiden yritysten kanssa tehdyn yhteistyön perusteella. 10 Tällaisen yhteistyön avulla komissio voi lisätä päätöstensä merkitystä ja vaikutusta vauhdittamalla tutkintojaan, kun taas yritykset voivat saada merkittävän alennuksen niille määrättävästä sakosta yhteistyönsä luonteen ja ajoituksen mukaan. Joulukuussa 2018 komissio julkaisi epäviralliset ohjeet siitä, miten yritykset voivat tehdä yhteistyötä kilpailusääntöjen rikkomista koskevissa tutkimuksissa vastineeksi alhaisemmista sakoista. 11

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät komission ehdotuksen, jolla tehostetaan jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten toimintaa

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 11. joulukuuta 2018 niin kutsutun ECN+-direktiivin 12 , jolla jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisille annetaan entistä enemmän vaikutusvaltaa, jotta ne voisivat valvoa tehokkaammin EU:n kilpailusääntöjen noudattamista. Direktiivi perustuu komission ehdotukseen 13 , joka annettiin maaliskuussa 2017 marraskuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana pidetyn julkisen kuulemisen jälkeen.

ECN+-direktiivillä varmistetaan, että jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisilla on samoja säännöksiä – EU:n kilpailusääntöjä – soveltaessaan noudattamisen valvontaa varten tehokkaat välineet ja resurssit, joita tarvitaan EU:n kilpailusääntöjä rikkovien yritysten havaitsemiseen ja seuraamusten määräämiseen. Lisäksi direktiivillä varmistetaan, että kilpailuviranomaiset voivat tehdä päätöksensä täysin itsenäisesti tosiseikkojen ja lainsäädännön perusteella. Uusilla säännöillä edistetään aitojen sisämarkkinoiden tavoitteen toteutumista sekä kilpailuun perustuviin markkinoihin, työpaikkoihin ja kasvuun liittyvää yleistavoitetta.

ECN+-direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 4. helmikuuta 2021. Komissio seuraa direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja auttaa jäsenvaltioita prosessissa kaksivuotisen täytäntöönpanokauden aikana siitä alkaen, kun direktiivi julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Valtiontukisääntöjen uudistuksesta koituvien hyötyjen hyödyntäminen

Komissio on toukokuusta 2012 lähtien toteuttanut merkittävää uudistuspakettia, valtiontukiuudistusta. Tämän johdonmukaisen uudistuspaketin ansiosta jäsenvaltiot voivat toteuttaa nopeasti valtiontukitoimenpiteitä, joilla edistetään investointeja, talouskasvua ja työllisyyttä. Osana pakettia otettiin vuonna 2014 käyttöön uusia sääntöjä – erityisesti niin kutsuttu yleinen ryhmäpoikkeusasetus 14 , jota muutettiin vuonna 2017. Säännöillä vähennettiin hallinnollista rasitusta vähemmän markkinoiden vääristymistä aiheuttavien tukitoimenpiteiden osalta. Jäsenvaltioiden ei enää tarvitse ilmoittaa niistä komissiolle. Samaan aikaan toimenpiteitä, joista voisi seurata vakavaa haittaa kilpailulle tai jotka voisivat pirstoa sisämarkkinoita, valvotaan edelleen tarkasti. Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä komissio ehdotti EU:n rahoitusta ja jäsenvaltioiden investointeja sisältävien investointien yksinkertaistamista. Se toteutettaisiin laajentamalla EU:n valtiontukien valtuusasetusta, joka on yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen oikeusperustana.

Vuoden 2018 valtiontukien tulostaulu 15 vahvistaa valtiontukiuudistuspaketin höydyt. Vuodesta 2015 lähtien yli 96 prosenttia toteutetuista uusista tukitoimenpiteistä on kuulunut yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan, joten ne on voitu panna jäsenvaltioissa nopeammin täytäntöön ja valtiontukien valvontaan on voitu soveltaa entistä enemmän lähestymistapaa ”suurissa asioissa suuri, pienissä asioissa pieni”. Se, että yhä suurempi osuus varoista käytetään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan kuuluviin tukitoimenpiteisiin, tarkoittaa myös sitä, että jäsenvaltiot ovat panneet komission rekisteröimät valtiontukitoimenpiteet täytäntöön keskimäärin paljon nopeammin kuin ennen: valtiontukitoimenpiteiden keskimääräinen täytäntöönpanoaika on lyhentynyt 15 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. 16  

Lisäksi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen alalla yli 90 prosenttiin tukitoimenpiteistä sovelletaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevan päätöksen mukaista ryhmäpoikkeusta jäsenvaltioiden vuosittain toimittamien yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevien kertomusten mukaan.

Mitä avoimempaa valtiontuen käyttö on, sitä todennäköisemmin valvonta on entistä tehokkaampaa. Tätä varten komission yksiköt helpottivat valtiontukiuudistuspaketin avoimuussäännösten noudattamista kehittämällä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa valtiontukien avoimuusmoduulin 17 . Tällä tietoteknisellä välineellä voi toimittaa ja julkaista tiedot valtiontuista, joiden määrä on yli 500 000 euroa. Vuoden 2018 loppuun mennessä valtiontukien avoimuusmoduuliin oli liittynyt 25 jäsenvaltiota. Nämä 25 jäsenvaltiota ja Islanti ovat julkaisseet tiedot yhteensä yli 43 000 myönnetystä tuesta.

Vuonna 2018 komissio käynnisti osana valtiontukiuudistuspakettia hyväksyttyjen valtiontukisääntöjen sekä rautatieliikenteen suuntaviivojen ja lyhytaikaisista vientiluottovakuutuksista annetun tiedonannon arvioinnin komission paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti. Arviointi on toimivuustarkastus 18 , jolla selvitetään, toimivatko säännöt käytännössä tavoitteidensa mukaisesti. Sen perusteella komissio tekee tulevaisuudessa päätöksensä siitä, jatketaanko sääntöjen soveltamista edelleen vai päivitetäänkö ne.

Kartellien torjunta jatkui

Komissio perusti äskettäin välineen väärinkäytösten paljastamiseksi 19 . Välineen avulla henkilöt, joilla on yritysten sisäistä tietoa kartellista tai muusta kilpailusääntöjen rikkomisesta, voivat antaa komissiolle tietoja kilpailunvastaisesta toiminnasta kaksisuuntaisen salauksella suojatun viestijärjestelmän kautta pysyen kuitenkin nimettöminä.

Komission toteuttamat vakavimpiin kartelleihin kohdistuvat valvontatoimet osoittivat vuonna 2018 edelleen sovintomenettelyn tehokkuuden. Sovintomenettelyn osuus kaikista vuonna 2018 annetuista päätöksistä oli 75 prosenttia. Sovintomenettelyn avulla salaiset kartellit saadaan paljastettua nopeammin, mikä vapauttaa arvokkaita resursseja muihin tutkintoihin. Kartelliin osallistuneet yritykset myöntävät sovintomenettelyssä osallistumisensa rikkomiseen ja vastuunsa siitä. Sovinnon ansiosta komissio voi soveltaa yksinkertaistettua menettelyä ja vähentää tutkinnan kestoa ja kustannuksia, kun taas yritykset hyötyvät nopeammista päätöksistä ja niille määrättävää sakkoa lievennetään kymmenen prosenttia.

Komissio määräsi 21. helmikuuta 2018 yhteensä 546 miljoonan euron sakot kartelliin osallistumisesta kolmessa eri asiassa, jotka koskivat autojen merikuljetuksia ja autonosien toimittamista. 20  

Autojen merikuljetukseen tarkoitettuja aluksia ja autonosien toimittajia koskevat komission päätökset: eurooppalaisiin kuluttajiin ja teollisuudenaloihin vaikuttavien vakavimpien kartellien torjunta

Komissio määräsi kolmessa eri päätöksessä sakkoja autojen merikuljetuspalveluja tarjonneille liikenteenharjoittajille 395 miljoonaa euroa, sytytystulppien toimittajille 76 miljoonaa euroa ja jarrujärjestelmien toimittajille 75 miljoonaa euroa EU:n kilpailusääntöjen rikkomisista. Kaikki yritykset myönsivät osallistumisensa kyseisiin kartelleihin ja olivat valmiit sovintomenettelyyn. Kaikki tapaukset alkoivat sakoista vapauttamista ja sakkojen lieventämistä koskevan tiedonannon mukaisilla hakemuksilla. Ne näihin kartelleihin osallistuneet yritykset, joiden sakoista vapauttamista koskeva hakemus hyväksyttiin, välttivät sakot, koska yritykset paljastivat kartellien olemassaolon komissiolle.

Viisi liikenteenharjoittajaa (chileläinen CSAV, japanilaiset "K" Line, MOL ja NYK sekä norjalainen/ruotsalainen WWL-EUKOR) muodosti kartellin, joka toimi lähes kuuden vuoden ajan, lokakuusta 2006 syyskuuhun 2012, uusien henkilöautojen, kuorma-autojen ja muiden suurten ajoneuvojen avomerikuljetusten markkinoilla Euroopan ja muiden mantereiden välisillä eri reiteillä. Liikenteenharjoittajat sopivat ylläpitävänsä markkinoilla vallitsevaa tilannetta ja ottavansa huomioon toistensa olemassa olevan liiketoiminnan tietyillä reiteillä tai tiettyjen asiakkaiden osalta tarjoamalla palvelujaan keinotekoisen korkeaan hintaan tai olemalla esittämättä tarjouksia ajoneuvojen valmistajien tarjouspyyntöjen yhteydessä. Kartelli vaikutti autojen maahantuojiin, ajoneuvojen valmistajiin (viejinä) ja lopullisiin kuluttajiin Euroopan talousalueella (ETA). Tutkinnan aikana komissio teki yhteistyötä useiden eri puolilla maailmaa toimivien kilpailuviranomaisten kanssa, kuten Australian, Kanadan, Japanin ja Yhdysvaltojen kilpailuviranomaisten kanssa. MOL paljasti kartellin olemassaolon ja vapautettiin siten kokonaan sakoista, joten yritys vältti noin 203 miljoonan euron sakot.

Autoteollisuuden alalla komissio määräsi seuraamuksia kahdessa muussa kartelliasiassa. Toinen koski sytytystulppia (ajoneuvojen sähkölaitteita), joiden osalta toimittajat Bosch (Saksa) ja NGK (Japani) olivat tehneet kilpailunvastaista yhteistyötä Denson (Japani) kanssa. Kartelli kesti vuodesta 2000 vuoteen 2011, ja osapuolten tarkoituksena oli välttää kilpailua ottamalla huomioon toistensa olemassa olevat asiakkaat ja ylläpitämällä vallitsevaa tilannetta Euroopan talousalueen sytytystulppa-alalla. Denso vapautettiin kokonaan sakoista, koska se paljasti kartellin olemassaolon, ja yritys vältti noin miljoonan euron sakot. Toinen komission päätös liittyi kahteen jarrujärjestelmien alalla havaittuun rikkomiseen Ensimmäinen kartelli koski nestejarrujärjestelmien toimittamista. Siihen osallistuivat TRW (Yhdysvallat; nykyisin ZF TRW, Saksa), Bosch (Saksa) ja Continental (Saksa). Kartellin toiminta alkoi helmikuussa 2007 ja jatkui maaliskuuhun 2011 saakka. Toinen rikkominen alkoi syyskuussa 2010 ja jatkui heinäkuuhun 2011 saakka ja koski sähköisten jarrujärjestelmien toimittamista. Kartelliin osallistuivat Bosch ja Continental. Molemmissa rikkomisissa autonosien toimittajat pyrkivät koordinoimaan markkinakäyttäytymistään vaihtamalla arkaluonteisia tietoja, kuten hintatekijöitä koskevia tietoja. Paljastamalla kartellien olemassaolon ja saamalla täyden vapautuksen sakoista TRW vältti noin 54 miljoonan euron sakot ja Continental noin 22 miljoonan euron sakot.

Sytytystulppia ja jarrujärjestelmiä koskevat kartellipäätökset ovat osa merkittävien tutkintojen sarjaa, joka koskee autonosa-alan kartelleja. Komissio oli jo aiemmin määrännyt sakkoja autolaakereiden 21 , ajoneuvojen johdinpakettien 22 , (muun muassa) autonistuimissa käytettävän joustavan polyuretaanivaahdon 23 , henkilö- ja kuorma-autoissa käytettävien lisälämmittimien 24 , latausgeneraattoreiden ja käynnistysmoottoreiden 25 , lämpöteknisten järjestelmien 26 , valaistusjärjestelmien 27 ja matkustajien turvajärjestelmien 28 toimittajille.

Lisäksi komissio aloitti 18. syyskuuta 2018 perusteellisen tutkinnan autonvalmistajien mahdollisesta kilpailunvastaisesta yhteistyöstä, joka koskee henkilöautojen päästöjen puhdistusjärjestelmien teknistä kehitystä. Komissio oli suorittanut lokakuussa 2017 tarkastuksia BMW:n, Daimlerin, Volkswagenin ja Audin tiloissa Saksassa osana tämän tapauksen alustavaa tutkintaa. Komissio tutkii, olivatko nämä yritykset sopineet olevansa kilpailematta keskenään Euroopan talousalueella myytävien autojen päästöjenrajoitusjärjestelmien kehityksen ja käyttöönoton osalta. Kyseiset päästöjenrajoitusjärjestelmät ovat selektiivisen katalyyttisen pelkistyksen (SRC) järjestelmät, joissa pelkistetään henkilöautojen dieselmoottorien typen oksidipäästöt (NOx), ja bensiinihiukkassuodattimet (OPF/GPF), joissa pelkistetään henkilöautojen bensiinimoottorien hiukkaspäästöt. Menettelyn muodollinen aloittaminen ei ennakoi tutkinnan lopullista tulosta.

Komissio antoi 21. maaliskuuta 2018 päätöksen 29 , joka koskee kondensaattorialan kartellia. Kondensaattorit ovat sähköisiä komponentteja, jotka varastoivat sähköenergiaa ja joita käytetään monissa erilaisissa kuluttajien käyttämissä elektronisissa laitteissa. Kahdeksalle tuottajalle määrättiin yhteensä 254 miljoonan euron sakot osallistumisesta kartellitoimintaan, joka jatkui vuodesta 1998 vuoteen 2012 saakka.

Komissio määräsi seuraamuksia sulautuman ennenaikaisesta toteuttamisesta yrityskeskittymien alalla

Yrityskeskittymiä koskevissa EU:n säännöissä edellytetään, että yritykset ilmoittavat suunnittelemistaan unioninlaajuisista sulautumisista (”ilmoitusvelvollisuus”) komissiolle tarkastelua varten eivätkä toteuta niitä ennen kuin komissio on antanut hyväksyntänsä (”toteuttamiskielto”). Toteuttamiskielto estää liiketoimista sisämarkkinoihin mahdollisesti kohdistuvat kielteiset vaikutukset, jotka eivät ole korjattavissa, komission tutkinnan tulosta odotettaessa.

Komissio määräsi 24. huhtikuuta 2018 Alticelle 30 , jonka päätoimipaikka on Alankomaissa, 124,5 miljoonan euron sakot, koska yritys toteutti portugalilaisen PT Portugal televiestintäoperaattorin hankinnan ennen ilmoituksen antamista tai komission antamaa hyväksyntää (niin kutsuttu yrityskaupan ennenaikainen toteuttaminen). Sakkojen pitäisi saada muita yrityksiä pidättymään sääntöjen rikkomisesta. Sulautumien toteuttaminen ennen ilmoituksen antamista tai hyväksynnän saamista heikentää EU:n yrityskeskittymien valvontajärjestelmän vaikuttavuutta. Järjestelmä suojelee Euroopan kuluttajia sulautumilta, jotka voisivat johtaa hintojen nousuun tai valinnanvaran vähenemiseen.

3. Digitaalitalouden uusiin haasteisiin vastaaminen

Euroopan kilpailupolitiikan kuuden vuosikymmenen aikana markkinat ovat muuttuneet merkittävästi. Eritoten talouden digitalisaatio on muuttanut perinpohjin kuluttajien käyttäytymistä ja markkinoiden toimintatapoja.

Erityinen haaste liittyy dataan algoritmien kasvavan merkityksen vuoksi. Algoritmit tarvitsevat dataa oppiakseen: mitä enemmän dataa on, sitä älykkäämpiä algoritmit ovat. Toinen tärkeä seikka on sellaisten digitaalisten alustojen lisääntyvä markkinavoima, joilla on kahtalainen rooli eli jotka toimivat muille jakelukanavana ja markkinoivat samanaikaisesti omia tuotteitaan. Digitaaliteknologian tuomien uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla Eurooppa tarvitsee todella yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat. Kilpailupolitiikka on oleellinen osa hyvin toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden luomista.

Digitaaliaika on myös tuonut esille aivan uusia markkinatoimijoita, joista jotkin ovat kasvaneet hyvin nopeasti ja nousseet merkittäviksi teknologian tuottajiksi. Vaikka näiden monia viimeaikaisia ja kehittyviä digitaalisia markkinoita hallitsevien menestyneiden yritysten innovaatiot ovat helpottaneet kansalaisten ja yrityskäyttäjien elämää, on edelleen olennaisen tärkeää, että yrityksiä estetään käyttämästä vaikutusvaltaansa muiden kilpailijoiden kilpailun heikentämiseen. Sen varmistamiseksi, että markkinat palvelevat Euroopassa kansalaisia eikä päinvastoin, on jo tietosuojasääntöjä koskeva asetus 31 , ja verkkoalustojen avoimuusvelvoitteita edistävä asetus 32 on parhaillaan neuvoston ja parlamentin tarkasteltavana.

Komissio käynnisti vuonna 2018 pohdintaprosessin siitä, miten kilpailupolitiikka voisi parhaiten palvella Euroopan kuluttajia nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tätä varten komissio nimitti professorit Heike Schweitzerin ja Jacques Crémerin sekä apulaisprofessori Yves-Alexandre de Montjoyen erityisneuvonantajiksi käsittelemään digitalisaation kilpailupolitiikalle aiheuttamia tulevia haasteita. 33 Erityisneuvonantajien kertomus ”Competition Policy for the Digital Era” 34 julkaistiin 4. huhtikuuta 2019. Kertomuksessaan erityisneuvonantajat i) määrittelevät digitaalisten markkinoiden tärkeimmiksi erityispiirteiksi katsomansa tekijät; ii) esittävät näkemyksensä digitaaliaikaan liittyvistä EU:n kilpailulainsäädännön tavoitteista: ja iii) käsittelevät kilpailusääntöjen soveltamista digitaalisiin alustoihin ja dataan sekä yrityskeskittymien valvonnan roolia kilpailun ja innovoinnin säilyttämisen kannalta. Kertomusta on tarkoitus käyttää edellä mainitussa komission käynnissä olevassa pohdintaprosessissa, jossa tarkastellaan, miten kilpailupolitiikka voisi parhaiten palvella Euroopan kuluttajia nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Kilpailusääntöjen täytäntöönpanolla puolustetaan innovointia digitaalisilla markkinoilla

Komissio antoi 18. heinäkuuta 2018 päätöksen 35 , jossa se totesi, että Google oli käyttänyt määräävää asemaansa väärin, ja määräsi yritykselle 4,34 miljardin euron sakon, koska yritys oli asettanut vuodesta 2011 laittomia rajoituksia mobiililaitteiden valmistajille ja verkko-operaattoreille vakiinnuttaakseen määräävän asemansa yleisten verkkohakupalvelujen markkinoilla.

Asia ”Google Android”: todellisen kilpailun hyötyjen palauttaminen eurooppalaisille kuluttajille mobiilimarkkinoilla

Googlen hakukone on sen lippulaivatuote, josta yritys saa vuosittain yli 95 miljardin Yhdysvaltain dollarin mainontatulot, pääasiassa mobiilien älylaitteiden lisääntyneen käytön vuoksi. Langattoman internetin osuus kaikesta internetliikenteestä on nykyään yli puolet. Lisäksi Euroopassa ja muualla maailmassa käytettävistä mobiileista älylaitteista noin 80 prosentissa on käyttöjärjestelmänä Android, eli Android-laitteita on yhteensä yli 2,2 miljardia.

Komission päätös koskee kolmentyyppisiä rajoituksia, joita Google asetti mobiililiitteiden valmistajille ja verkko-operaattoreille varmistaakseen, että internetliikenne ohjautuu Google Search hakukoneeseen.

– Ensinnäkin Google edellytti, että valmistajat esiasentavat Googlen hakukoneen ja selainsovelluksen laitteisiinsa, joissa mobiilikäyttöjärjestelmänä on Android. Valmistajien oli suostuttava tähän voidakseen myydä laitteitaan Googlen sovelluskaupassa.

– Toiseksi Google maksoi valmistajille ja verkko-operaattoreille varmistaakseen, että kyseisiin laitteisiin esiasennettaisiin yksinomaan Googlen hakukone.

– Kolmanneksi Google esti kilpailevien mobiilikäyttöjärjestelmien kehittämistä. Ne olisivat voineet tarjota kilpaileville hakukoneille alustan internetliikenteen ohjaamiselle.

Komission päätöksessä todetaan, että nämä kolme väärinkäytösten tyyppiä ovat osa kokonaisstrategiaa, jolla Google pyrki vakiinnuttamaan määräävän asemansa yleisten verkkohakupalvelujen markkinoilla ajanjaksolla, jonka aikana langattoman internetin merkitys kasvoi huomattavasti.

Määräävä asema markkinoilla ei sinänsä ole EU:n kilpailusääntöjen vastaista. Määräävässä asemassa olevat yritykset ovat kuitenkin erityisesti vastuussa siitä, etteivät ne käytä väärin määräävää markkina-asemaansa rajoittamalla kilpailua niillä markkinoilla, joilla ne ovat määräävässä asemassa, tai erillisillä markkinoilla, jotka ovat yhteydessä ensimmäisiin. Googlen toiminta esti muita yrityksiä kilpailemasta reilusti tuotteillaan ja kehittämästä uusia innovaatioita. Siksi se rikkoi EU:n kilpailusääntöjä. Ennen kaikkea se epäsi eurooppalaisilta kuluttajilta todellisen kilpailun hyödyt tärkeillä mobiilimarkkinoilla.

Komission päätöksessä edellytettiin, että Google lopettaisi lainvastaisen toiminnan 90 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Komission päätöksessä edellytetään, että Googlen on ennen kaikkea lopetettava kolmen rajoittavan sopimustyyppinsä soveltaminen ja sitouduttava olemaan soveltamatta niitä tulevaisuudessa. Päätöksessä edellytetään myös, että Google pidättyy kaikista toimenpiteistä, joilla on sama tai vastaava tavoite tai vaikutus kuin sen aiemmin soveltamilla käytännöillä. Komissio seuraa tiiviisti, että Google noudattaa päätöstä. Päätöksessä ei estetä Googlea ottamasta käyttöön kohtuullista, tasapuolista ja objektiivista järjestelmää sen varmistamiseksi, että Googlen valmistajakohtaisia sovelluksia ja palveluja käyttävät Android-laitteet toimivat moitteettomasti. Google ei kuitenkaan saa rajoittaa laitevalmistajien vapautta tuottaa Android-haaroihin perustuvia laitteita.

Komissio tutki vuonna 2018 edelleen myös toimia, joilla Google on rajoittanut tiettyjen kolmansien osapuolten verkkosivustojen mahdollisuuksia näyttää Googlen kilpailijoiden hakusanamainoksia (AdSense). Komissio määräsi 20. maaliskuuta 2019 Googlelle 1,49 miljardin euron sakot kyseisistä rajoituksista. 36

Komissio määräsi 24. tammikuuta 2018 Qualcommille 37 EU:n kilpailusääntöjen rikkomisesta 997 miljoonan euron sakot, koska yritys oli käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa LTE-kantataajuuspiirisarjojen markkinoilla. Komission päätöksessä edellytetään, että Qualcomm pidättyy kaikista käytännöistä, joilla on sama tai vastaava tavoite tai vaikutus kuin sen aiemmin soveltamilla käytännöillä. LTE-kantataajuuspiirisarjojen markkinoille on ominaista suuret markkinoille pääsyn esteet. Qualcomm on ylivoimaisesti maailman suurin toimittaja. Qualcomm maksoi vuosina 2011–2016 Applelle merkittäviä maksuja sillä ehdolla, että Apple käyttää iPhone- ja iPad-laitteissaan yksinomaan Qualcommin piirisarjoja. Yksinoikeusmaksut estivät kilpailijoita kilpailemasta reilusti tuotteillaan ja kavensivat eurooppalaisten kuluttajien vaihtoehtoja ja veivät heiltä mahdollisuuden hyödyntää innovatiivisia ratkaisuja.

Tehokas kartellien torjunta suojaa digitaalisten laitteiden tuotantopanosten kilpailukykyisiä hintoja

Komissio määräsi 21. maaliskuuta 2018 kahdeksalle kondensaattorien tuottajalle (Elna, Hitachi Chemical, Holy Stone, Matsuo, NEC Tokin, Nichicon, Nippon Chemi-Con ja Rubycon) yhteensä 254 miljoonan euron sakot 38 osallistumisesta 14 vuoden ajan toimineeseen kartelliin, joka koski elektrolyyttikondensaattorien toimittamista. Kondensaattorit ovat sähköisiä komponentteja, jotka varastoivat energiaa sähköstaattiseen kenttään ja joita käytetään monissa erilaisissa sähkölaitteissa ja elektronisissa laitteissa.

Kartellin kokoukset ja yhteydenpito järjestettiin pääasiassa Japanissa, mutta toimintaa koordinoitiin maailmanlaajuisesti, myös Euroopan talousalueella. Yritykset tapasivat säännöllisesti ja vaihtoivat kaupallisesti arkaluonteisia tietoja tulevista hinnoista sekä tulevasta tarjonnasta ja kysynnästä. Tavoitteena oli koordinoida tulevia toimia ja välttää hintakilpailua. Sanyo Electric Co., Ltd. ja sen emoyhtiö Panasonic Corporation vapautettiin kokonaan sakoista, koska Sanyo paljasti kartellin olemassaolon komissiolle ja vältti siten sakot.

Komission toteuttama tutkinta oli osa maailmanlaajuista tointa. Brasilian, Japanin, Singaporen ja Taiwanin kilpailuviranomaiset olivat jo määränneet sakkoja kondensaattorikartelliin osallistuneille yrityksille ennen komission päätöstä. Lokakuussa 2018 Nippon Chemi-Con oli kahdeksas yritys, jolle määrättiin sakkoja Yhdysvalloissa. Etelä-Korean kilpailuviranomainen seurasi esimerkkiä joulukuussa 2018 ja määräsi sakot yhdeksälle yritykselle.

EU:n kilpailusäännöt suojaavat hintakilpailua ja kuluttajien valinnanvaraa verkkokaupan alalla

Verkkokauppa tarjoaa kuluttajille ja yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia. Eurooppalaisilla kuluttajilla on laajempi valikoima tavaroita ja palveluja saatavillaan sekä mahdollisuus tehdä hankintoja yli rajojen. He voivat vertailla eri puolilla Eurooppaa toimivien myyjien hintoja. Vastaavasti yritykset voivat käydä kauppaa kaikkialla yli 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinoilla käyttämällä vain yhtä ainoaa verkkosivustoa näyteikkunanaan. Nopeasti kasvavien verkkokauppamarkkinoiden arvo on nykyisin Euroopassa yli 500 miljardia euroa vuosittain, ja yli puolet eurooppalaisista tekee verkko-ostoksia. 

Komission toteuttama verkkokauppaa koskeva toimialaselvitys, jonka tulokset 39 komissio julkaisi 10. toukokuuta 2017 osana digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaansa, osoitti, että jälleenmyyntihintaan liittyvät rajoitukset ovat verkkokauppamarkkinoilla ylivoimaisesti yleisimpiä kilpailunrajoituksia. Tehokas kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta on tällä alalla siksi hyvin tärkeää. Selvityksen havainnot valottavat myös vähittäismyyjien lisääntynyttä automaattisten tietokoneohjelmien käyttöä. Niitä käytetään kilpailijoiden hintojen seurantaan ja hinnoitteluun. 

Verkkokauppaa koskevan toimialaselvityksen loppuraportissa komissio totesi myös, että kyselyyn vastanneista vähittäismyyjistä useamman kuin joka kymmenennen vähittäismyyjän jakelusopimukseen sisältyi rajatylittävän myynnin rajoituksia.

Komissio määräsi 17. joulukuuta 2018 vaateyritys Guessille lähes 40 miljoonan euron sakot rajatylittävän myynnin estävien kilpailua rajoittavien sopimusten vuoksi. Guessin jakelusopimuksilla pyrittiin estämään EU:n kuluttajia ostamasta yrityksen tuotteita muista jäsenvaltioista estämällä vähittäismyyjien harjoittama rajatylittävä mainonta ja myynti. Näin yritys pystyi ylläpitämään keinotekoisen korkeita vähittäishintoja erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Guess teki komission kanssa täysimääräisesti yhteistyötä tunnustamalla rikkomisen ja toimittamalla asiaan liittyviä lisätietoja ja sai siksi 50 prosentin alennuksen sakkoonsa. 41  

Asiassa Guess annettu päätös on toimialaselvityksen tulosten jatkotoimi. Komissio käynnisti tutkinnan itsenäisenä, toimialaselvityksestä erillisenä menettelynä. Lisäksi päätöksessä käsitellään myynnin rajoituksia, jotka ovat ristiriidassa sisämarkkinoiden kanssa. Päätös täydentää perusteettomia maarajoituksia koskevia sääntöjä 42 , jotka ovat olleet voimassa 3. joulukuuta 2018 lähtien.

EU:n valtiontukisäännöt sallivat laajakaistaverkkojen käyttöönoton tukemisen julkisin varoin

Komissio on määritellyt digitaalistrategian tavoitteet ja gigabittiyhteiskunnan tavoitteet 43 yhdeksi strategiseksi painopisteekseen. Digitaalisten sisämarkkinoiden verkkoyhteyksiä koskevien, vuosille 2020 ja 2025 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen on arvioitu tarvittavan noin 500 miljardin euron kokonaisinvestoinnit tulevan vuosikymmenen aikana. Vaikka yksityisen rahoituksen odotetaan kattavan suuren osan investoinneista, julkista rahoitusta tarvitaan sen varmistamiseksi, etteivät maaseutualueet ja syrjäiset alueet jää jälkeen kaupunkialueista. Valtiontukien valvonnalla pyritään varmistamaan, etteivät julkiset investoinnit syrjäytä (suunniteltuja) yksityisiä sijoituksia ja että julkisesti rahoitettu infrastruktuuri on avoin kaikille operaattoreille kilpailua varten. Tässä yhteydessä Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2018 laajakaistasuuntaviivojen 44 mukaisesti baijerilaisen hankkeen 45 , jolla otetaan käyttöön erittäin suuren kapasiteetin verkkoja kuudessa kunnassa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun komissio arvioi tukitoimenpidettä käyttäen perusteena gigabittiyhteiskuntaa koskevan tiedonannon tavoitteita. Siirtonopeudet ovat paljon suuremmat kuin kohdealueiden käyttäjien saatavilla on ollut aiemmin. Uudet verkot merkitsevät siten merkittävää parannusta, mikä vastaa gigabittiyhteiskuntaa koskevan tiedonannon strategisia tavoitteita.

EU:n valtiontukisäännöt sallivat jäsenvaltioiden yhteisen tuen Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille hankkeille

Kesäkuussa 2014 komissio antoi Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita (IPCEI) koskevan tiedonannon 46 . Tavoitteena on kannustaa jäsenvaltioita tukemaan hankkeita, jotka edistävät selvästi talouskasvua, työllisyyttä ja unionin kilpailukykyä. IPCEI-kehys täydentää muita valtiontukisääntöjä, kuten yleistä ryhmäpoikkeusasetusta 47 sekä tutkimus-, kehitys- ja innovointipuitteita 48 , joilla sallitaan innovatiivisten hankkeiden tukeminen ja varmistetaan samalla, että mahdollinen kilpailun vääristyminen on vähäistä. Säännöillä mahdollistetaan siis uraauurtava tutkimus ja innovointi sekä tulosten laaja jakaminen ja varmistetaan, että veronmaksajien varoista myönnetty tuki todella palvelee EU:n kansalaisia.

Joulukuussa 2018 komissio totesi, että Ranskan 49 , Saksan 50 , Italian 51 ja Yhdistyneen kuningaskunnan 52 yhdessä ilmoittama integroitu hanke, joka koskee mikroelektroniikan tutkimusta ja innovointia, on EU:n valtiontukisääntöjen mukainen ja edistää Euroopan yhteistä etua. Komissio on määritellyt mikroelektroniikan yhdeksi kuudesta keskeisestä mahdollistavasta teknologiasta, joiden katsotaan olevan ratkaisevan tärkeitä tulevan teollisen kehityksen kannalta. 53

Kyseiset neljä jäsenvaltiota rahoittavat jopa 1,75 miljardilla eurolla tätä hanketta, jonka tavoitteena on mahdollistaa tutkimus ja käytännön sovelluksiin integroitavien innovatiivisten teknologioiden ja komponenttien (kuten mikrosirujen, kehittyneiden optisten laitteiden, integroitujen piirien ja älyanturien) kehittäminen Käytännön sovelluksia ovat esimerkiksi kodinkoneet ja automaattiajoneuvot sekä kaupan ja teollisuuden laitteet, kuten sähköiseen liikkumiseen ja energian varastointiin käytettävien akustojen hallintajärjestelmät. Hankkeen odotetaan erityisesti lisäävän käytännön sovelluksiin liittyvää tutkimusta ja innovointia varsinkin esineiden internetin laajalla alalla sekä internetyhteydellä varustettujen autojen ja automaattiautojen osalta. Hankkeen tavoitteena on saada aikaan lisäksi 6 miljardin euron yksityiset sijoitukset. Hanke on tarkoitus saattaa päätökseen vuoteen 2024 mennessä.

4. Kilpailupolitiikka EU:n energia- ja ympäristötavoitteiden tukena

Komissio työskentelee edelleen sellaisen Euroopan energiaunionin aikaansaamiseksi, jossa puhdas energia voi virrata vapaasti ja varmasti. Luotettavat energiatoimitukset, joiden hinta sekä yrityksille että kuluttajille on kohtuullinen ja ympäristövaikutus minimaalinen, ovat ratkaisevan tärkeitä unionin talouden kannalta.

Valtiontukea talouden viherryttämisen tukemiseen

Valtiontukisäännöt ovat keskeisessä asemassa edistettäessä vihreitä ja energiatehokkaita tapoja tuottaa ja kuluttaa sähköä. Säännöillä tuetaan myös investointeja, joita tarvitaan toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja Euroopan energiajärjestelmän saattamiseksi hiilivapaaksi. Tältä osin valtiontukisäännöt auttavat EU:ta saavuttamaan kunnianhimoiset energia- ja ilmastotavoitteensa siten, että veronmaksajille aiheutuu mahdollisimman vähän kuluja ja ettei kilpailu sisämarkkinoilla vääristy kohtuuttomasti, sekä Pariisin sopimuksen mukaisen sitoumuksensa vähentää EU:n päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Vuonna 2018 valtiontukisääntöjen täytäntöönpano jatkui uusiutuvan energian alalla hyvin vilkkaana. Komissio hyväksyi 21 järjestelmää, joilla tuetaan uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkaita voimalaitoksia. Lähes kaikki jäsenvaltiot ovat siten nyt saaneet valtiontukisääntöjen mukaisen hyväksynnän uusiutuvien energialähteiden sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten tukijärjestelmilleen. Esimerkiksi Flanderissa Belgiassa tehokkaat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset saavat sertifikaatin vastineeksi energiasäästöistään ja voivat myydä sertifikaattinsa markkinoilla saadakseen lisätuloja sähkön tavallisen markkinahinnan lisäksi. 54

Uusiutuvan energian alalla vuonna 2018 myönnetyt valtiontukisääntöjen mukaiset hyväksynnät perustuivat ympäristönsuojelulle ja energia-alalle myönnettävästä valtiontuesta vuonna 2014 annettuihin suuntaviivoihin. Suuntaviivojen ansiosta yhä useammat jäsenvaltiot voivat edistää kestävää energiaa teknologianeutraaleilla tarjouskilpailuilla ja yhdistää uusiutuvat energialähteet sähkömarkkinoihin. Tämä on laskenut kuluttajille aiheutuvia kustannuksia koko sähköjärjestelmässä. Esimerkiksi Tanskassa ensimmäinen teknologianeutraali tarjouskilpailu, joka hyväksyttiin vuonna 2018, johti ennätyksellisen alhaisiin hintoihin, ja tukea saivat sekä aurinkoenergia- että maatuulivoimalahankkeet.

Lisäksi komissio hyväksyi 26. helmikuuta 2018 julkisen tuen järjestelmän 55 , jolla tuetaan Saksassa sähköbusseja ja latausinfrastruktuuria 70 miljoonalla eurolla vuoden 2021 loppuun asti. Voidakseen saada tukea julkisen liikenteen harjoittajien on varmistettava, että niiden sähköbusseissa ja ladattavissa hybridibusseissa käytetään uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa sähköä. Komissio hyväksyi 14. marraskuuta 2018 Saksan 107 miljoonan euron julkisen tuen 56 , jolla julkisessa henkilöliikenteessä käytettävistä dieselbusseista tehdään jälkiasennusten avulla ympäristöystävällisempiä noin 90 kunnassa, joissa typpioksidipäästöjen raja-arvot ylittyivät vuosina 2016 tai 2017. Molemmat toimenpiteet ovat EU:n ympäristötavoitteiden sekä vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevan eurooppalaisen strategian ja siihen sisältyvän nollapäästöajoneuvoihin kaupungeissa siirtymistä ja kyseisten ajoneuvojen markkinoiden luomista edistävän tuen mukaisia.

 Sähkömarkkinoiden sääntely sekä EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen

Kapasiteettimekanismeilla pyritään varmistamaan sähkön toimitusvarmuus. Kapasiteettimekanismit tarjoavat yleensä kapasiteetin tarjoajille lisäetuja sähkön myynnistä markkinoille saatavien tulojen lisäksi. Edut saadaan vastineena siitä, että käytössä oleva kapasiteetti säilytetään tai investoidaan uuteen kapasiteettiin, jota tarvitaan sähkön toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Kapasiteettimekanismeilla ei kuitenkaan voida korvata jäsenvaltioiden ja EU:n toteuttamia sähkömarkkinoiden uudistuksia. Jäsenvaltioiden on rinnakkain kapasiteettimekanismien kanssa toteutettava markkinoiden uudistuksia, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin tai sääntelyn puutteisiin, jotka heikentävät energia-alan toimijoiden kannustimia investoida energiakapasiteettiin hiilestä irtautumista koskevien unionin tavoitteiden mukaisesti.

Vuonna 2016 julkaistussa kapasiteettimekanismeja koskevan toimialatutkinnan loppuraportissa 57 komissio totesi, että kapasiteettimekanismit voivat vaikuttaa sähköntuotantovalikoimaan ja sitä kautta myös hiilestä irtautumista edistäviin politiikan välineisiin. Muihin kuin fossiilisiin energialähteisiin perustuvan kapasiteetin edistämiseksi komissio suositteli, että kapasiteettimekanismien kelpoisuus- ja jakamiskriteerien olisi sallittava uusiutuvien energialähteiden ja joustopalvelujen tarjoajien kilpaileminen muun kapasiteetin rinnalla. Muuten kapasiteettimekanismit saattavat uhata hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden täyttymistä ja nostaa toimitusvarmuuden kustannuksia.

”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” paketista 58 päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen 18. joulukuuta 2018. Paketti on tärkeä askel kohti hiilivapaata Euroopan energiajärjestelmää. Tuleviin kapasiteettimekanismeihin sisältyy fossiilisista polttoaineista peräisin oleville hiilipäästöille asetettuja uusia enimmäisrajoja. Lisäksi paketilla otetaan käyttöön markkinoiden uusi rakenne, jotta voidaan luoda sopivat investointikannustimet ja taata mahdollisuus kehittää uusiutuvia energialähteitä sähköalalla.

EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) kautta valtiontukisäännöt ovat keskeisessä asemassa myös ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta alentamalla sähköintensiivisimmille teollisuudenaloille aiheutuvia EU:n päästöoikeusmarkkinoiden välillisiä kustannuksia. Päästökauppajärjestelmän perusperiaatteena on, että saastuttajan olisi maksettava hiilipäästöistään. EU:n ulkopuolella kaikki maat eivät kuitenkaan sovella tätä periaatetta. Jos yritykset siirtäisivät hiilidioksidikustannusten vuoksi osan tuotannostaan EU:n ulkopuolelle, maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt kasvaisivat. Koska sähköntuottajat eivät saa maksutta jaettavia päästöoikeuksia, sähköntuottajien on ostettava niitä, mikä nostaa kuluttajilta perittävän sähkön hintaa. Tämän vuoksi jäsenvaltiot saavat osittain hyvittää päästökauppajärjestelmästä aiheutuvat välilliset kustannukset sähköintensiivisille kuluttajille.

Komissio antoi vuonna 2012 suuntaviivat, joissa asetetaan ehdot, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat myöntää valtiontukena tällaisen osittaisen hyvityksen päästökauppakaudella 2012–2020. Neuvosto ja parlamentti antoivat tarkistetun päästökauppadirektiivin 14. maaliskuuta 2018 kautta 2021–2030 varten. Direktiivissä korostetaan, että jäsenvaltioiden olisi pyrittävä käyttämään välillisten kustannusten hyvittämiseen enintään 25 prosenttia päästöoikeuksien huutokaupasta saamistaan tuloista. Siksi komissio aloitti päästökauppajärjestelmään liittyvää valtiontukea koskevien suuntaviivojen tarkistusprosessin 20. joulukuuta 2018.

Avointen ja integroitujen kaasu- ja sähkömarkkinoiden tukeminen

Pariisin sopimuksen mukaisten tavoitteidensa 67 saavuttamiseksi EU:n on kasvatettava uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, osuutta energiayhdistelmässään, mutta varmistettava samalla, että saatavilla on kaasua kilpailukykyiseen hintaan joustavana varakapasiteettina. Tehokas kilpailu Euroopan kaasumarkkinoilla edellyttää EU:n kilpailusääntöjen noudattamisen valvonnan lisäksi investointeja kaasutoimitusten monipuolistamiseen, kohdennettua EU:n ja jäsenvaltioiden energialainsäädäntöä sekä säännösten asianmukaista täytäntöönpanoa. Kaikki tämä sisältyy Euroopan energiaunioniin, joka on komission keskeinen painopiste.

Komissio jatkoi vuonna 2018 avointen ja integroitujen energiamarkkinoiden edistämistä kuluttajien eduksi energiaunionin tavoitteiden mukaisesti.

Komissio antoi 24. toukokuuta 2018 päätöksen 68 , jolla poistettiin Gazpromin toiminnan aiheuttamat esteet, jotka vaikeuttivat vapaata kaasunsiirtoa Keski- ja Itä-Euroopassa, ja asetettiin Gazpromille sen tulevaa toimintaa koskevia velvoitteita.

Komission esittämien kilpailuongelmien ratkaisemiseksi Gazpromin on noudatettava sitoumuksia, joilla pyritään varmistamaan Keski- ja Itä-Euroopassa vapaa kaasunsiirto kilpailukykyiseen hintaan. Gazpromia sitovat velvoitteet ovat voimassa kahdeksan vuotta. Velvoitteissa on otettu huomioon komission maaliskuussa 2017 käynnistämässä markkinatestissä sidosryhmiltä saatu palaute.

Gazpromille asetetuissa velvoitteissa on neljä osaa. Ensinnäkin Gazpromin asiakkailla ei ole enää rajoituksia, jotka estävät sen asiakkaita jälleenmyymästä ostamaansa kaasua toiseen maahan. Toiseksi asiakkailla on entistä joustavammat mahdollisuudet valita Gazpromilta ostamansa kaasun toimituskohde (Keski- ja Itä-Euroopan alueet, jotka ovat edelleen eristyksissä muista jäsenvaltioista puutteellisten kaasuverkkoyhteyksien vuoksi, erityisesti Baltian maat ja Bulgaria). Kolmanneksi asiakkaat saavat tehokkaat keinot varmistaa, että niiden maksamat hinnat vastaavat kilpailuun perustuvaa Länsi-Euroopan kaasumarkkinoilla ja erityisesti kaasukaupan keskuksissa vallitsevaa hintatasoa. Neljänneksi Gazprom ei voi käyttää kaasuinfrastruktuuria koskevia etuoikeuksia.

Komission havaitsemat kilpailuongelmat voidaan ratkaista näiden velvoitteiden avulla. Niillä saavutetaan komission asettamat tavoitteet, jotka koskevat vapaan kaasunsiirron varmistamista Keski- ja Itä-Euroopassa kilpailukykyiseen hintaan. Komissio päätti tehdä näistä velvoitteista (niin kutsutuista sitoumuksista) Gazpromia oikeudellisesti sitovat. Se tarkoittaa, että jos yritys rikkoo näitä sitoumuksia, komissio voi määrätä sakon, jonka määrä on enintään 10 prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Komissio käynnisti 21. kesäkuuta 2018 muodollisen tutkintamenettelyn 69 arvioidakseen, ovatko nesteytettyä maakaasua (LNG) vievien Qatar Petroleum yritysten ja eurooppalaisten tuojien väliset toimitussopimukset estäneet vapaata kaasunsiirtoa Euroopan talousalueella EU:n kilpailusääntöjen vastaisesti. Qatar Petroleum on maailman suurin nesteytetyn maakaasun viejä ja suurin Eurooppaan suuntautuvan viennin harjoittaja. Yrityksen osuus EU:n kokonaistuonnista on noin 40 prosenttia, ja tietyissä jäsenvaltioissa yrityksen osuus nesteytetyn maakaasun tuonnista on merkittävästi suurempi. Komissio tutkii lähemmin, sisältävätkö Euroopan talousalueelle suuntautuvia nesteytetyn maakaasun toimituksia koskevat Qatar Petroleumin pitkäaikaiset sopimukset (joiden kesto on tavallisesti 20–25 vuotta) alueellisia rajoituksia, jotka segmentoivat EU:n sisäisiä kaasumarkkinoita.

Komissio antoi 7. joulukuuta 2018 päätöksen, jolla saksalaisen TenneT-verkko-operaattorin 70 tarjoamista sitoumuksista tehtiin oikeudellisesti sitovat. Yrityksen on lisättävä Tanskan ja Saksan välisiä rajatylittäviä sähkönsiirtoja merkittävästi. TenneT varmistaa, että tietty taattu kapasiteetti on aina käytettävissä, minkä ansiosta useammilla sähköntuottajilla on mahdollisuus päästä Saksan tukkumarkkinoille. Tämä vastaa täysin komission tavoitetta tehdä Euroopan energiamarkkinoista entistä enemmän kilpailuun perustuvat ja integroidummat ja helpottaa unionin siirtymistä puhtaampiin, uusiutuviin energialähteisiin kuluttajien eduksi.

Komissio määräsi 17. joulukuuta 2018 BEH-ryhmälle 71 eli Bulgarian Energy Holdingille (BEH), sen kaasuntoimitusalan tytäryhtiölle Bulgargazille ja kaasuinfrastruktuurialan tytäryhtiölle Bulgartransgazille yhteensä 77 miljoonan euron sakon, koska ryhmä esti kilpailijoiden pääsyn tärkeimpiin kaasuinfrastruktuureihin Bulgariassa ja rikkoi siten EU:n kilpailusääntöjä.

Lisäksi komissio jatkaa tutkintaansa, joka koskee romanialaista Transgaz-siirtoverkonhaltijaa 72 ja mahdollisia kaasun vientirajoituksia.

5. Kilpailun suojeleminen sisämarkkinoilla

Menestyvät maailmanlaajuisesti toimivat yritykset ovat usein syntyneet kilpailuun perustuvilla kotimarkkinoilla orgaanisen kasvun tuloksena liiketoiminnan asiantuntemuksensa ja innovatiivisuutensa ansiosta. Joissakin tapauksissa yritykset saattavat kuitenkin katsoa, että sulautumat voivat auttaa niitä saavuttamaan koon ja voiman, joita ne tarvitsevat voidakseen kilpailla tehokkaasti sekä Euroopassa että ulkomailla. Yritykset saattavat olettaa, että ne voivat sulautumalla yhdistää toisiaan täydentävät valikoimat, saada mittakaavaan liittyviä tehokkuusetuja tai helpottaa pääsyä uusille markkinoille tai maantieteellisille alueille. Nämä edut, sikäli kuin ne toteutuvat, voivat hyödyttää myös yritysten asiakkaita. EU:n yrityskeskittymien valvonta sallii sen, että yritykset kasvavat hankkimalla muita yrityksiä, ja samalla voidaan turvata EU:n kansalaisille ja EU:ssa toimiville yrityksille valinnanvara, laatu, innovointi ja kilpailukykyiset hinnat.

Keskeiset yrityskeskittymät maatalouskemikaalien alalla

Siemenet ja torjunta-aineet ovat olennaisia maanviljelijöiden ja lopulta myös kuluttajien kannalta. Komissio varmistaa alalla tehokkaan kilpailun, jotta viljelijät voivat hyötyä innovatiivisista tuotteista, paremmasta laadusta ja kilpailukykyisistä hinnoista. Tarkastellessaan näillä keskittyneillä markkinoilla Dow’n ja Dupontin 73 sekä Syngentan ja ChemChinan 74 välillä hiljattain toteutettuja sulautumia komissio arvioi sulautumien vaikutuksia kaikkiin kilpailun näkökohtiin, myös viljelijöiden tuotantokustannuksiin ja innovointiin. Molemmat päätökset tehtiin ehdotettujen toimien perusteellisen arvioinnin jälkeen. 

Komissio antoi 21. maaliskuuta 2018 EU:n sulautuma-asetuksen nojalla perusteellisen arvioinnin jälkeen ehdollisen hyväksynnän Bayerin suunnitelmalle ostaa Monsanto 75 . Hyväksynnän ehtona oli, että yritys luovuttaa yli 6 miljardin euron arvoisen laajan korjaustoimenpidepaketin, jolla poistetaan osapuolten toimintojen väliltä päällekkäisyydet, jotka liittyvät siemeniin, kasvinsuojeluun ja digitaaliseen maatalouteen.

Koska Bayer ja Monsanto toimivat maailmanlaajuisesti, komissio teki tässä asiassa tiivistä yhteistyötä useiden kilpailuviranomaisten, etenkin Yhdysvaltojen oikeusministeriön sekä Australian, Brasilian, Kanadan, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan kilpailuviranomaisten, kanssa.

Siementen ja torjunta-aineiden osalta on lisäksi muita erittäin tärkeitä huolenaiheita, jotka eivät liity kilpailupolitiikkaan. Ne koskevat muun muassa kuluttajansuojaa, elintarviketurvallisuutta sekä korkeiden ympäristöön ja ilmastoon liittyvien vaatimusten varmistamista. Näitä koskevat nykyiset kansalliset ja EU:n säännökset pysyvät sulautumien toteutumisen jälkeen yhtä tiukkoina kuin aiemminkin, ja säännöksiä sovelletaan edelleen.

Tehokkaan kilpailun säilyttäminen Euroopan teräsmarkkinoilla

Teräs on erittäin tärkeä tuotantopanos monille Euroopan teollisuudenaloille ja tuotteille, ja Euroopan teräsala työllistää noin 360 000 henkilöä yli 500 tuotantopaikalla 23 jäsenvaltiossa.

Komissio hyväksyi 7. toukokuuta 2018 perusteellisen arvioinnin jälkeen ArcelorMittalin toteuttaman Ilvan hankinnan 77 . ArcelorMittal on Euroopan ja maailman suurin hiiliteräslevytuotteiden tuottaja. Komission päätöksessä ehdoksi asetettiin, että yritys luovuttaa laajan korjaustoimenpidepaketin, jolla säilytetään tehokas kilpailu Euroopan teräsmarkkinoilla kuluttajien ja yritysten eduksi.

Yrityskeskittymien valvonta liittyy siis läheisesti EU:n määrätietoiseen toimintaan, jolla suojellaan EU:n terästeollisuutta kolmansien maiden epäreiluilta kauppaa vääristäviltä toimilta. Komissio ottaa huomioon paitsi Euroopan terästeollisuuden myös niiden monien eurooppalaisten yritysten huolet, jotka tarvitsevat terästä tuotantopanoksena. Tällä hetkellä käytössä on useita erilaisia kaupan suojatoimenpiteitä, jotka koskevat teräs- ja rautatuotteiden tuontia muun muassa Kiinasta, Venäjältä, Intiasta ja useista muista maista. Meneillään on myös useita kaupan suojatoimenpiteisiin liittyviä tutkintoja, jotka koskevat terästuotteita. Lisäksi komissio osallistuu terästeollisuuden ylikapasiteettia käsittelevään globaaliin foorumiin, jossa käsitellään teräsalan globaalin ylikapasiteetin perussyitä ja pyritään löytämään niihin konkreettisia ratkaisuja.

Ilvan omaisuuserien myynnin ArcelorMittalille pitäisi myös nopeuttaa kiireellisiä ympäristön kunnostustöitä Taranton alueella. Näiden välttämättömien puhdistustöiden olisi jatkuttava viipymättä 78 , jotta voidaan suojella lähialueiden väestöä ja ympäristöä, kuten vuosina 2016 ja 2017 sovittiin Italian viranomaisten kanssa. 

Erillisessä valtiontukisääntöjen nojalla toteutetussa tutkinnassa 79 komissio oli todennut 21. joulukuuta 2017, että kaksi Italian vuonna 2015 Ilvan tukemiseksi myöntämää lainaa sisälsivät sääntöjenvastaista ja sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea. Komissio kehotti Italiaa perimään Ilvalta takaisin noin 84 miljoonaa euroa perusteetonta etua.

Komission aloittama ehdotettua Siemensin toteuttamaa Alstomin hankintaa koskeva perusteellinen tutkinta

Junat ja niitä opastavat merkinantolaitteet ovat olennaisia liikenteen kannalta Euroopassa. Komissio aloitti 13. heinäkuuta 2018 EU:n sulautuma-asetuksen nojalla perusteellisen tutkinnan 80 arvioidakseen ehdotettua yrityskauppaa, jossa Siemens hankkisi Alstomin.

Siemens (Saksa) ja Alstom (Ranska) ovat johtavia globaaleja toimijoita rautatieliikenteen alalla. Ehdotettu liiketoimi yhdistäisi Euroopan talousalueen kaksi suurinta liikkuvan kaluston ja merkinantoratkaisujen toimittajaa paitsi yhdistettyjen toimintojen mittakaavan myös maantieteellisen toiminta-alueen mukaan mitattuna.

Komissio oli huolissaan siitä, että kilpailu voisi vähentyä markkinoilla, joilla yrityskeskittymä toimisi, erityisesti useiden rautatieliikenteen harjoittajille toimitettavien erityyppisten junien (liikkuva kalusto) ja merkinantojärjestelmien toimittamisen alalla. Tämä voisi nostaa hintoja ja vähentää valinnanvaraa toimittajien ja innovatiivisten tuotteiden osalta, mistä olisi haittaa junaliikenteenharjoittajille, rataverkon haltijoille ja lopulta miljoonille eurooppalaisille, jotka käyttävät rautatieliikennettä päivittäin työn vuoksi tai vapaa-aikana. Komissio katsoi, että vaikutti epätodennäköiseltä, että liikkuvan kaluston tai merkinantoratkaisujen markkinoille tulisi Euroopan talousalueella lähitulevaisuudessa uusia kilpailijoita, kuten erityisesti potentiaalisia kiinalaisia toimittajia.

Komissio toteutti liiketoimen vaikutusten perusteellisen tutkinnan määrittääkseen, voitaisiinko komission havaitsemat kilpailuongelmat vahvistaa. Komissio katsoi, että sulautuma olisi haitannut kilpailua rautateiden merkinantojärjestelmien ja huippunopeusjunien markkinoilla. Osapuolet eivät tarjonneet riittäviä korjaustoimenpiteitä näiden ongelmien poistamiseksi. Komissio kielsi Siemensin ehdotetun hankinnan, jolla yritys olisi hankkinut Alstomin, 6. helmikuuta 2019 EU:n sulautuma-asetuksen nojalla. 81  

Kilpailukykyisten liikennemarkkinoiden tukeminen

Kilpailukykyinen ja tehokas liikennesektori on välttämätön hyvin toimivien sisämarkkinoiden, kestävän kasvun strategian ja maailmanmarkkinoihin integroituneen avoimen talouden kannalta.

Lentoliikenteen hyvin huomattava kasvu jatkui vuonna 2018. Kasvua edistivät osaltaan lentoyhtiöiden ja lentoasemien kiivaan kilpailun tuomat hyödyt. Tehokkaan kilpailun säilyttäminen tällä alalla oli edelleen painopisteenä. Lentoasemien osalta komissio antoi päätöksen, jonka mukaan Ateenan kansainvälisen Eleftherios Venizelos lentoaseman toimiluvan 21-vuotinen jatkaminen ei ole valtiontukea. 82 Päätös annettiin vasta sen jälkeen, kun alkuperäinen 484 miljoonan euron toimilupamaksu, joka perustui taloudellisiin ja liiketoiminnallisiin kriteereihin, jotka eivät olleet markkinaehtojen mukaisia, nostettiin 1 115 miljoonaan euroon. Ottaen huomioon tämän hinnankorotuksen komissio totesi, ettei toimiluvan jatkamisessa ole kyse valtiontuesta, koska Athens International Airport S.A. maksaa riittävän markkinaehtoisen toimilupamaksun Ateenan kansainvälisen Eleftherios Venizelos lentoaseman toiminnan jatkamisesta.

Marraskuussa 2018 komissio aloitti SEUT-sopimuksen 101 artiklan nojalla menettelyn Amadeusta 83 ja Sabrea 84 vastaan. Ne ovat johtavia maailmanlaajuisesti toimivia tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien toimittajia. Tutkinnassa keskitytään mahdollisiin kilpailunrajoituksiin lentolippujen jakelupalvelujen markkinoilla. Komissio on huolissaan siitä, että rajoitukset saattavat luoda innovoinnin esteitä ja nostaa lippujen jakelukustannuksia, mikä lopulta nostaisi matkustajien lippujen hintoja.

Ilmailualalla päätökset, jotka komissio antoi yrityskeskittymistä Air Berlinin konkurssin yhteydessä, mahdollistivat sen, että vahvat kilpailijat hankkivat Air Berlinin omaisuuserät ajoissa. Tämä paitsi säilyttää kilpailun myös lisää sitä useilla Saksan ja Itävallan lentoasemilla, mikä hyödyttää monia eurooppalaisia matkustajia, jotka lentävät näiltä lentoasemilta ja näille lentoasemille. 85 Torjuakseen kilpailun kohtuutonta vääristymistä, joka aiheutuisi valtiontukien myöntämisestä taloudellisissa vaikeuksissa oleville lentoyhtiöille, komissio käynnisti lisäksi muodollisen tutkintamenettelyn 900 miljoonan euron siltarahoituksesta, jonka Italian valtio myönsi Alitalialle vuoden 2017 aikana. 86  

6. Rahoitusalan kestokyvyn parantaminen pankkiunionin yhteydessä

Rahoitusalan yleinen vakauttaminen ja pankkiunionia koskevan sääntelykehyksen asteittainen täytäntöönpano ovat vähentäneet julkisin varoin toteutettujen tukitoimenpiteiden määrää. Siksi uudet valtiontukitapaukset ovat vähentyneet tällä alalla. Komissio pystyi lisäksi saattamaan päätökseen kymmenen sellaisen pankin valvonnan, joilla oli aiempiin valtiontukipäätöksiin perustuvia sitoumusvelvoitteita, ja päättämään muutamia pitkään jatkuneita vanhoja tapauksia.

Saksassa komissio hyväksyi vuonna 2018 HSH Nordbankin tuettoman yksityistämisen, joka tapahtui avoimella ja kilpailuun perustuvalla prosessilla. Se johti pankin myyntiin positiivisella hinnalla ja käsitti rakenneuudistuksia, joilla palautetaan pankin pitkän aikavälin elinkelpoisuus. 87  Slovenian valtio myi 65 prosenttia omistusosuudestaan NLB-konsernissa komission vuonna 2018 hyväksymien tarkistettujen sitoumusten mukaisesti. 88 Myynti oli keskeinen tekijä elinkelpoisuuden kartoituksessa, jonka komissio teki vuonna 2013 antamansa NLB:tä koskevan valtiontukipäätöksen yhteydessä. Komissio valvoo edelleen, että Slovenia noudattaa jäljellä olevia sitoumuksia.

Vaikka EU:n pankkialan kestokyky on paranemassa, osalla rahoitusalasta on yhä menneisyydestä johtuvia ongelmia, jotka ovat pankkiunionia koskevaa kehystä edeltävältä ajalta. Eräissä jäsenvaltioissa on erityisesti yhä paljon järjestämättömiä lainoja. Komission rahoitusalalla toteuttama valtiontukien valvonta on edelleen keskeisessä asemassa näiden kysymysten käsittelyssä.

Vuonna 2018 komissio hyväksyi likvidaatiotuen myöntämisen Kyproksen toiseksi suurimman pankin, Cyprus Cooperative Bankin, myyntiä ja jäljelle jäävän yhteisön purkamista varten. 89 Näin voitiin taata jo kahdesti aiemmin valtiontukea saaneen pankin hallittu poistuminen markkinoilta ja poistaa Kyproksen pankkijärjestelmästä lähes 30 prosenttia kyproslaisista järjestämättömistä lainoista. Komissio hyväksyi myös Kyproksen ESTIA-järjestelmän, jolla tuetaan kotitalouksia ja mikroyrityksiä, joilla on vaikeuksia maksaa kiinnitysluottonsa ja jotka ovat vaarassa menettää pääasiallisen asuntonsa. 90

Italiassa järjestämättömien lainojen arvopaperistamiseen tarkoitettua Italian valtion takausjärjestelmää (GACS), joka hyväksyttiin alun perin helmikuussa 2016, jatkettiin myöhemmin maaliskuun 2019 alkupuolelle asti. 91 Järjestelmässä italialaiset pankit voivat edelleen rahoittaa valittujen järjestämättömien lainojen luovuttamista käyttämällä markkinaehdoin myönnettyä valtiontakausta. GACS-ohjelma on edistänyt järjestämättömien lainojen poistamista Italian pankkijärjestelmästä merkittävästi: GACS-järjestelmässä sen voimaantulon ja marraskuun 2018 puolivälin välisenä ajanjaksona tuettujen 17 järjestämättömän lainan luovuttamisen osuus oli 60 prosenttia Italiassa kyseisenä ajanjaksona tapahtuneesta järjestämättömien luottojen kokonaisnettovähentymisestä (noin 51 miljardia euroa järjestämättömien lainojen bruttomääränä).

7. Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen verotusalalla

Luottamus EU:n sisämarkkinoihin edellyttää tasavertaisten toimintaedellytysten luomista yrityksille, jotta ne voivat kilpailla ansioillaan myös verotuksen alalla. Jäsenvaltio ei esimerkiksi voi antaa monikansallisille konserneille veroetuuksia, jotka eivät ole muiden yritysten (usein paikallisia yrityksiä) käytössä, koska se vääristäisi huomattavasti kilpailua.

Komissio jatkoi valikoivien veroetuuksien torjumista

Komissio totesi 20. kesäkuuta 2018, että verokohtelu, jota Luxemburg sovelsi kaasun- ja sähköntoimittaja Engieen 92 , oli laiton EU:n valtiontukimenettelyjen osalta ja ristiriidassa EU:n valtiontukisääntöjen kanssa. Siksi Luxemburgin edellytettiin perivän Engieltä yli 120 miljoonaa euroa.

Komissio oli tyytyväinen lainsäädäntötoimiin, jotka Luxemburg toteutti muuttaakseen verolainsäädäntöään ja saattaakseen asiaan liittyvät säännökset OECD:n BEPS-hankkeen (veropohjan rapautuminen ja voitonsiirrot) 93 mukaisiksi. Lainsäädäntötoimet käsittävät myös yhteisötuloverolain muutoksen, jolla estetään niiden voittojen verottamatta jättäminen, jotka saadaan lainan osakkeiksi vaihdon yhteydessä. Muutos ei kuitenkaan koske Engien toteuttamien transaktioiden kaltaisia kolmen toimijan transaktioita.

EU:n valtiontukisäännöt estävät jäsenvaltioita myöntämästä veroetuuksia perusteettomasti vain tietyille valikoiduille yrityksille. Jäsenvaltiot eivät voi kohdella eri tavalla yrityksiä, jotka ovat samanlaisessa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa saman kansallisen lainsäädännön kannalta. Syrjintä vääristäisi kilpailua ja on valtiontukisääntöjen mukaan laitonta. Lisäksi valtiontukisäännöt edellyttävät, että laiton ja sisämarkkinoille soveltumaton valtiontuki peritään takaisin, jotta voidaan poistaa tuen aiheuttama kilpailun vääristyminen. Valtiontukisäännöissä ei määrätä sakoista, eikä takaisinperinnällä rangaista asianomaista yritystä. Takaisinperinnällä yksinkertaisesti vain palautetaan yhdenvertainen kohtelu muiden yritysten kanssa.

Komissio totesi 19. syyskuuta 2018, että McDonald’sin Luxemburgissa saamien tiettyjen tuottojen verottamatta jättäminen 94 ei johtanut laittomaan valtiontukeen. Verokohtelulla, joka oli kansallisen verolainsäädännön sekä Luxemburgin ja Yhdysvaltojen välisen kaksinkertaista verotusta koskevan sopimuksen mukaista, ei annettu McDonalds’ille valikoivaa etua, vaan kohtelu oli seurausta Luxemburgin ja Yhdysvaltojen verolainsäädännön yhteensopimattomuudesta. Siksi komissio katsoi, että Luxemburg ei rikkonut EU:n valtiontukisääntöjä.

Osana edellä mainittuja muutoksia, joilla Luxemburg saattoi verolainsäädäntönsä OECD:n BEPS-hankkeen mukaiseksi, Luxemburg vahvisti kriteerejä, joilla sen verolainsäädännössä määritellään kiinteä toimipaikka. Luxemburg voi uusien, 1. tammikuuta 2019 voimaan tulleiden sääntöjen nojalla edellyttää tietyin edellytyksin, että yritykset, jotka ilmoittavat, että niillä on veronalaista toimintaa ulkomailla, toimittavat vahvistuksen siitä, että niitä todella verotetaan kyseisessä toisessa maassa.

Lisäksi komissio katsoi 19. joulukuuta 2018, että Gibraltar 95 myönsi laittomia verotuksellisia etuja monikansallisille yrityksille järjestelmällään, jossa myönnettiin korko- ja rojaltituloja koskeva vapautus yhtiöverosta vuosina 2011–2013, sekä viidellä veropäätöksellä, joilla annettiin valikoivia veroetuuksia tiettyjen alankomaalaisissa kommandiittiyhtiöissä syntyneiden tulojen osalta. Tuensaajien on maksettava Gibraltarille maksamattomia veroja noin 100 miljoonaa euroa.

Komission suorittaman tutkinnan aikana Gibraltar muutti verosääntöjään parantaakseen veropäätösmenettelyään, vahvistaakseen siirtohinnoittelusääntöjään, lisätäkseen veronmaksajien velvoitteita (esimerkiksi vuotuisten tuottojen ilmoittaminen, merkityksellisten tietojen toimittaminen veropäätöstä koskevaa hakemusta varten) ja parantaakseen sen avoimuutta, miten alueellista verotusjärjestelmää pannaan täytäntöön. Komissio oli tyytyväinen näihin parannettuihin sääntöihin, jotka tulivat voimaan lokakuussa 2018.

Komissio jatkaa tutkintojaan, jotka koskevat Alankomaiden Inter IKEAn hyödyksi antamia veropäätöksiä 96 ja Yhdistyneen kuningaskunnan monikansallisiin konserneihin soveltamaa verojärjestelyä 97 .

Jäsenvaltioiden yksittäisiä veropäätöksiä koskevat komission tutkinnat osoittautuivat tehokkaiksi

Veropäätökset eivät sinällään ole ongelmallisia EU:n valtiontukisääntöjen nojalla, jos päätöksissä vahvistetaan, että samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä verojärjestelyissä noudatetaan asianmukaista verolainsäädäntöä. Veropäätökset, joilla myönnetään valikoiva veroetuus tietyille yrityksille, voivat kuitenkin vääristää kilpailu EU:n sisämarkkinoilla EU:n valtiontukisääntöjen vastaisesti.

Jäsenvaltiot edistyivät merkittävästi komission edellisvuonna antamien, maksamattomien verojen perintää koskevien komission päätösten täytäntöönpanossa, mikä tosiasiassa estää yrityksiä enää saamasta hyötyä laittomista eduista. Toukokuussa 2018 Luxemburg sai perittyä Amazonilta yli 260 miljoonaa euroa maksamattomia veroja sekä 21 miljoonaa euroa korkoja. Lokakuussa 2018 Luxemburg peri lisäksi Engieltä yli 120 miljoonaa euroa maksamattomia veroja sekä miljoona euroa korkoja. Samana kuukautena Irlanti peri Applelta takaisin laittoman ja sisämarkkinoille soveltumattoman tuen täysimääräisesti eli 13,1 miljardia euroa sekä 1,2 miljardia euroa korkoja. Takaisinperitty määrä on kaikissa näissä tapauksissa sulkutilillä odotettaessa EU:n tuomioistuimissa vireillä olevan, komission päätöstä koskevan muutoksenhaun tulosta.

8. Voimien yhdistäminen maailmanlaajuisen kilpailukulttuurin edistämiseksi

Kun maailmanmarkkinoiden yhdentyminen jatkuu ja yhä useammat yritykset hyödyntävät maailmanlaajuisia arvoketjuja, kilpailuviranomaisten on lisättävä yhteistyötään ja sovittava yhteisistä normeista ja menettelyistä enemmän kuin koskaan ennen. Kilpailusääntöjen noudattamisen tehokas valvonta riippuu entistä enemmän yhteistyöstä muiden noudattamisen valvojien kanssa. Kun jonkin yrityksen liiketoimintakäytännöt haittaavat kilpailua eri maissa ja eri mantereilla, oikeudenmukaiset ja tasapuoliset markkinaolosuhteet voidaan palauttaa vain, jos valvontaviranomaiset vetävät yhtä köyttä.

Komissio on ollut kilpailualalla kansainvälisen yhteistyön etulinjassa sekä monenvälisellä että kahdenvälisellä tasolla. Vuonna 2001 komissio oli mukana perustamassa kansainvälistä kilpailuviranomaisverkkoa (ICN), johon kuuluu nykyään yli 130 jäsentä. Komissio on aktiivinen myös kaikilla kansainvälisillä kilpailulle omistetuilla foorumeilla, kuten OECD:ssä, UNCTADissa, Maailman kauppajärjestössä ja Maailmanpankissa. 98

Kahdenvälisellä tasolla komissio pyrkii edistämään kansainvälisesti tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisällyttämällä vapaakauppa- ja assosiaatiosopimuksiin kilpailu- ja valtiontukimääräyksiä. Vuonna 2018 komissio jatkoi neuvotteluja Chilen, Meksikon, Mercosurin, Azerbaidžanin, Tunisian, Indonesian, Andorran, Monacon ja San Marinon kanssa ja käynnisti neuvottelut Australian, Uuden-Seelannin, Kirgisian ja Uzbekistanin kanssa. Vuoden 2018 lopussa Euroopan unionin ja Sveitsin neuvottelijat sopivat institutionaalisen puitesopimuksen tekstistä, johon sisältyy myös valtiontukisääntöjä. Lisäksi komissio toteuttaa useiden kolmansien maiden kilpailuviranomaisten kanssa erilaisia yhteistyötoimia sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen perusteella. Kesäkuussa 2018 komissio allekirjoitti yhteistyötä koskevan hallinnollisen järjestelyn Meksikon kanssa.

Vuonna 2018 kilpailun pääosaston yhteistyö kilpailupolitiikan alalla ja siihen liittyvissä tapauksissa, myös vuoropuhelu valtiontukien valvonnasta, jatkui Kiinan markkinoiden sääntelystä vastaavan valtionviraston (State Administration for Industry and Commerce, SAMR) kanssa. Virasto perustettiin vuonna 2018 Kiinan keskushallinnon uudelleenorganisoinnin yhteydessä. Virastoon liitettiin kauppaministeriön, kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission (NRDC) ja teollisuudesta ja kaupasta vastaavan valtionviraston (State Administration for Industry and Commerce, SAIC) monopolien vastaiset toimistot sekä reilua kilpailua koskevista tarkasteluista vastaava NDRC:n toimisto. Kilpailun pääosasto teki SAMR:n kanssa yhteistyötä viidessä yrityskeskittymien valvontaa koskevassa asiassa ja vastasi SAMR:n pyyntöön, joka koski määräävän markkina-aseman väärinkäytön kieltävien säädösluonnosten kommentointia. Lisäksi kilpailuosasto kävi teknisellä tasolla useita keskusteluja SAMR:n kanssa sen toimista, joilla edistetään reilua kilpailua koskevien tarkastelujen järjestelmää.

Komissio on edelleen sitoutunut edistämään kauaskantoista kilpailukulttuuria ja maailmanlaajuisesti tasapuolisia toimintaedellytyksiä, joiden puitteissa yritykset voivat kilpailla ansioillaan. Vuonna 2018 komissio pyrki edelleen parantamaan tukia koskevia monenvälisiä sääntöjä Maailman kauppajärjestön nykyaikaistamisesta esittämänsä EU:n tausta-asiakirjan mukaisesti. Päätavoitteina on lisätä avoimuutta, parantaa haitallisia tukia koskevia sääntöjä ja ratkaista valtion omistamiin yrityksiin liittyviä kysymyksiä asianmukaisesti. Lisäksi komissio oli edelleen mukana alakohtaisissa aloitteissa tukien käsittelemiseksi kansainvälisissä puitteissa, esimerkiksi teräksen (terästeollisuuden ylikapasiteettia käsittelevä globaali G20-foorumi), puolijohteiden (alueelliset tukiohjeet puolijohdeteollisuudelle) ja laivanrakennuksen (OECD) osalta. Komissio jatkaa myös yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden kanssa kansainvälisiä tukipolitiikkoja käsittelevässä työryhmässä näkemysten vaihtamiseksi ja kansainvälisiä tukipolitiikkoja koskevien aloitteiden koordinoimiseksi monenvälisellä ja kahdenvälisellä tasolla.

Säännöllisen ja rakentavan toimielinten välisen vuoropuhelun ylläpitäminen

Euroopan parlamentti, neuvosto ja neuvoa-antavat komiteat, joilla kullakin on erityinen tehtävänsä Euroopan kansalaisia ja sidosryhmiä kohtaan, ovat keskeisiä vuoropuhelukumppaneita kilpailupolitiikassa.

Huhtikuussa komissaari Margrethe Vestager vaihtoi näkemyksiä parlamentin täysistunnossa kilpailupolitiikan alan nykyisistä saavutuksista. Lokakuussa hän keskusteli kilpailun hyödyistä Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantamisen kannalta. Marraskuussa hän ilmaisi yhdessä parlamentin kanssa olevansa tyytyväinen siihen, että uusi direktiivi, jolla kansallisista kilpailuvirastoista tehtiin entistä tehokkaampia EU:n kilpailusääntöjen noudattamisen valvojia, saatiin viimeisteltyä. Lisäksi komissaari kävi ajankohtaisia keskusteluja parlamentin valiokuntien kanssa: talous- ja raha-asioiden valiokunnan kanssa kesä- ja lokakuussa sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kanssa heinäkuussa. Kilpailuosaston pääjohtaja Johannes Laitenberger taas vieraili talous- ja raha-asioiden valiokunnan kilpailua käsittelevässä työryhmässä toukokuussa. Marraskuussa hän vaihtoi näkemyksiä koko talous- ja raha-asioiden valiokunnan kanssa varapääjohtaja Carles Esteva Mosson valiokunnassa lokakuussa käymän alustavan keskustelun jälkeen.

Kuten aiempinakin vuosina, Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman komission kilpailupolitiikkaa koskevasta kertomuksesta. Parlamentti tuki tiukkaa kilpailupolitiikkaa, jolla säilytetään sisämarkkinoiden eheys ja annetaan kansalaisille vaikutusvaltaa tarjoamalle heille markkinoilla kohtuullisia hintoja, valinnanvaraa ja innovaatioita. Komissio oli tyytyväinen tähän tukeen, jonka se sai vuoden 2018 toimilleen, joilla torjuttiin laittomia kartelleja ja yritysten määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä ja valvottiin yrityskeskittymiä ja sisämarkkinoilla myönnettyjä valtiontukia.

Parlamentti oli myös vuonna 2018 edelleen sitoutunut veropetosten ja veronkierron torjuntaan. Parlamentti oli tyytyväinen siihen, että valtiontukien valvonta on osoittautunut tehokkaaksi monikansallisille yhtiöille myönnettävien valikoivien veroetuuksien torjumisessa. Komissio jatkoi vuonna 2018 mittavia toimia tällä alalla. 99 Komissio analysoi järjestelmällisesti tietoja kaikkien jäsenvaltioiden veropäätöksistä.

Parlamentti kehotti komissiota jatkamaan keskeisessä roolissa valtiontukien valvonnassa rahoitusalalla sen varmistamiseksi, että pankeille annettava tuki rajataan vain välttämättömään ja että toteutetaan asianmukaisia toimenpiteitä pankkien elinkelpoisuuden palauttamiseksi ja sisämarkkinoilla ilmenevien kilpailun vääristymien minimoimiseksi. Komission tavoitteena on parlamentin tavoin valtiontukien vähentäminen rahoitusalalla ajan myötä. Komissio oli edelleen valmis selittämään alalla toteuttamiaan toimia muille toimielimille.

Huhtikuussa parlamentti järjesti kuulemisen digitaalitaloudesta. Parlamentti kehotti komissiota pohtimaan, miten kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta voidaan pitää ajan tasalla verkottuneessa yhteiskunnassa. Maaliskuussa komissaari Vestager nimitti kolme erityisneuvonantajaa saadakseen heidän näkemyksensä keskeisistä tulevista digitaalisista muutoksista, jotka vaikuttavat markkinoihin ja kuluttajiin, sekä niiden vaikutuksista kilpailuun. Samassa yhteydessä komissio käynnisti kuulemismenettelyn datan, algoritmien ja digitaalitalouden muiden näkökohtien merkityksestä, ja kehotti asiasta kiinnostuneita esittämään näkemyksensä. Parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta oli tyytyväinen näihin aloitteisiin.

Heinäkuussa komissaari vaihtoi näkemyksiä parlamentin jäsenten kanssa siitä, miten kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta auttaa parantamaan Euroopan teollisuuden kilpailukykyä. Hän selitti, että jokaista sulautumista haluavaa yritystä kohti monet Euroopassa toimivat yritykset ovat riippuvaisia kohtuulliseen hintaan saatavista tuotantopanoksista, jotta ne itse voisivat kasvaa maailmanmarkkinoilla. Komissio tutkii edelleen samassa hengessä teollisuuden suurten sulautumien vaikutuksia kilpailuun ja kiitti parlamenttia sen tälle työlle antamasta vahvasta kannustuksesta.

Koska kansalliset kilpailuviranomaiset tekevät 85 prosenttia päätöksistä EU:n kilpailusääntöjä soveltaen, osoittautui välttämättömäksi parantaa niiden täytäntöönpanovalmiuksia. Parlamentti ja neuvosto allekirjoittivat joulukuussa 2018 direktiivin, jonka mukaan jäsenvaltioiden on annettava kansallisille kilpailuvirastoille riittävät tutkintavaltuudet ja tehokkaat täytäntöönpanovälineet, jotta ne voivat suojella kilpailua alueellaan, sekä mahdollisuus määrätä kilpailunvastaisesta toiminnasta sakkoja, joilla on ennalta ehkäisevä vaikutus, ja yhdenmukaistaa sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevia ohjelmiaan eli leniency-ohjelmiaan. Komissio vakuutti parlamentille varmistavansa huolellisesti, että jäsenvaltiot panevat direktiivin täytäntöön kokonaan ja tehokkaasti. Vastauksena parlamentin kehotukseen komissio totesi myös, että välitoimet voisivat olla kilpailuviranomaisille keskeinen väline sen varmistamisessa, että kilpailu ei kärsi tutkinnan ollessa käynnissä. Jotta kilpailuviranomaiset voisivat tehokkaammin ottaa huomioon kehityksen nopeasti muuttuvilla markkinoilla, komissio sitoutui arvioimaan, onko mahdollista yksinkertaistaa välitoimien hyväksymistä Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa kahden vuoden kuluessa uuden direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komissio sitoutui esittämään tulokset parlamentille ja neuvostolle.

Komissio otti huomioon, että parlamentti ja neuvosto pitävät tärkeänä tehokasta kilpailua koko elintarvikeketjun varrella. Komissio sovelsi äskettäisissä päätöksissään, kuten maatalouskemikaalien alalla Bayerin ja Monsanton sulautuman, Yhdysvaltoihin sijoittautuneiden kemikaaliyhtiöiden Dow’n ja DuPontin sulautuman sekä ChemChinan toteuttaman Syngentan hankinnan tapauksissa, lähestymistapaa, jonka mukaan komissio hyväksyi liiketoimet vain sillä edellytyksellä, että huomattavista omaisuuseristä luovuttiin. Komissio jatkoi AB InBev yhtiön tutkintaa, joka koskee mahdollisia rajoituksia, jotka liittyvät yhtiön oluiden Belgiaan suuntautuvaan rinnakkaistuontiin. Lisäksi komissio julkaisi tutkimuksen, joka koskee tuottajaorganisaatioita ja niiden toimintaa oliiviöljyn, naudanlihan ja peltokasvien aloilla. Tutkimus teetettiin, jotta saataisiin parempi käsitys viljelijöiden haasteista ja voitaisiin perustaa tuottajaorganisaatioita, jotka voivat auttaa heitä parantamaan asemaansa toimitusketjussa.

Komissaari Vestager ja kilpailun pääosasto osallistuivat vuonna 2018 myös unionin seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevaan keskusteluun kilpailupolitiikan näkökulmasta. Komissaari osallistui kilpailukykyneuvoston kokoukseen maaliskuussa ja selitti seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytäviä keskusteluja silmällä pitäen, miten valtiontukisäännöissä voidaan ottaa huomioon startup- ja midcap-yritykset. Vuoden 2018 lopussa parlamentti ja neuvosto hyväksyivät neuvoston valtuusasetukseen 2015/1588 ehdotetun muutoksen, jolla vapautettiin lisää tukilajeja velvollisuudesta ilmoittaa valtiontuesta komissiolle.

Toimielimet keskustelivat myös tarpeesta parantaa kilpailusääntöjen noudattamisen valvontaa edelleen unionin seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä. Joulukuussa parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta hyväksyi sisämarkkinaohjelmaan sisältyvät kilpailua koskevat näkökohdat. Valiokunta oli yhtä mieltä siitä, että komissiolla olisi oltava vakaa rahoitus, jotta se voi hankkia tietoteknisiä laitteita voidakseen käsitellä kilpailuasioita tehokkaasti, tukea kansallisten ja kansainvälisten kilpailuvirastojen sekä komission välisiä yhteistyöverkostoja ja vahvistaa viestintätoimia, jotta voidaan varmistaa EU:n kilpailusääntöjen noudattaminen koko EU:ssa.

Kilpailun pääosaston edustajat vaihtoivat näkemyksiä myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanssa. Komitea hyväksyi kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon liittyvän komission työn keskeiset osa-alueet. Komitea antoi myös täyden tukensa valtiontukia koskevalle neuvoston valtuusasetukselle.

Yhdistyneen kuningaskunnan antama SEU-sopimuksen 50 artiklan mukainen ilmoitus

Yhdistyneen kuningaskunnan tehtyä SEU-sopimuksen 50 artiklan mukaisen ilmoituksen komissio alkoi valmistella Yhdistyneen kuningaskunnan eroa Euroopan unionista. Kilpailun pääosasto osallistuu eron valmisteluun omaan vastuualueeseensa kuuluvien välineiden osalta (yrityskeskittymät, kilpailusäännöt ja valtiontuet). Kilpailun pääosasto muun muassa tuki komission Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa SEU-sopimuksen 50 artiklan nojalla käytävien neuvottelujen valmistelu- ja toteutustyöryhmää erosopimusta koskevissa neuvotteluissa.

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 3 artiklan 1 kohdan b alakohta. Tärkeimmät kilpailusäännöt vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan VII osaston 1 luvun 101–109 artiklassa ja EU:n sulautuma-asetuksessa (asetus (EY) N:o 139/2004).

(2)

Ks. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014, (EU) N:o 258/2014, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) 2017/826 kumoamisesta, COM(2018) 441 final – 2018/0231 (COD): https://ec.europa.eu/commission/publications/single-market-programme-legal-texts-and-factsheets_fi , http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-4049_fi.htm

(3)

Ks. http://ec.europa.eu/competition/index_en.html  

(4)

Ks. http://ec.europa.eu/competition/antitrust/business_secrets_en.pdf  

(5)

Luottamuspiiri on neuvoteltu tietojen luovuttamista koskeva menettely, jolla rajatulle henkilöryhmälle annetaan mahdollisuus tutustua komission asiakirja-aineistoon sisältyviin luottamuksellisiin tietoihin. Ks. http://ec.europa.eu/competition/antitrust/conf_rings.pdf  

(6)

Ks. http://ec.europa.eu/competition/mergers/legislation/disclosure_information_data_rooms_en.pdf  

(7)

  http://ec.europa.eu/competition/antitrust/guidance_on_preparation_of_public_versions_antitrust_04062015.pdf  

(8)

Ks. http://ec.europa.eu/competition/contacts/electronic_documents_en.pdf  

(9)

Asia AT.39759 ARA – Markkinoiden sulkeminen, komission päätös, annettu 20. syyskuuta 2016, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_39759

(10)

Komission päätökset, annettu 24. heinäkuuta 2018, asioissa AT.40181 Philips, AT.40182 Pioneer, AT.40465 Asus ja AT.40469 Denon & Marantz; sekä komission päätös, annettu 17. joulukuuta 2018, asiassa AT.40428 Guess. Lisätietoja on tämän kertomuksen 3 luvussa.

(11)

Yhteistyön kehystä kuvaava tietosivu julkaistiin asiassa AT.40428 Guess annetun kieltopäätöksen yhteydessä, ks. http://ec.europa.eu/competition/publications/data/factsheet_guess.pdf

(12)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi (EUVL L 11, 14.01.2019, s. 3–33).

(13)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52017PC0142&from=FI

(14)

Ks. http://ec.europa.eu/competition/state_aid/legislation/block.html

(15)

Ks. http://ec.europa.eu/competition/state_aid/scoreboard/index_en.html  

(16)

Lisätietoja ja yksityiskohtaisempia tietoja on saatavilla tämän kertomuksen liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.

(17)

Ks. https://webgate.ec.europa.eu/competition/transparency/public

(18)

Nykyinen toimivuustarkastus kattaa seuraavat: yleinen ryhmäpoikkeusasetus; vähämerkityksistä tukea koskeva asetus; aluetukea koskevat suuntaviivat; tutkimus-, kehitys- ja innovointipuitteet; Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita edistävästä valtiontuesta annettu tiedonanto; riskirahoitussuuntaviivat sekä suuntaviivat valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille; ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivat; pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivat; rautatieliikenteen suuntaviivat; ja lyhytaikaisista vientiluottovakuutuksista annettu tiedonanto (kaksi viimeksi mainittua eivät sisältyneet vuoden 2012 valtiontukiuudistuspakettiin). Ks. https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2018-6623981_fi

(19)

Ks. http://ec.europa.eu/competition/cartels/whistleblower/index.html  

(20)

Komission päätökset, annettu 21. helmikuuta 2018, asioissa AT.40009 Autojen merikuljetukseen tarkoitetut alukset, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40009 ; AT.40113 Sytytystulpat, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40113 ; ja AT.39920 Jarrujärjestelmät, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_39920  

(21)

Asia AT.39922 Laakerit, komission päätös, annettu 19. maaliskuuta 2014, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_39922  

(22)

Asia AT.39748 Ajoneuvojen johdinpaketit, komission päätös, annettu 10. heinäkuuta 2013, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_39748  

(23)

Asia AT.39801 Polyuretaanivaahto, komission päätös, annettu 29. tammikuuta 2014, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_39801

(24)

Asia AT.40055 Lisälämmittimet, komission päätös, annettu 17. kesäkuuta 2015, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40055  

(25)

Asia AT.40028 Latausgeneraattorit ja käynnistysmoottorit, komission päätös, annettu 27. tammikuuta 2016, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40028  

(26)

Asia AT.39960 Lämpötekniset järjestelmät, komission päätös, annettu 8. maaliskuuta 2017, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_39960  

(27)

Asia AT.40013 Valaistusjärjestelmät, komission päätös, annettu 21. kesäkuuta 2017, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40013  

(28)

Case AT.39881 Matkustajien turvajärjestelmät, komission päätös, annettu 22. marraskuuta 2017, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_39881  

(29)

Asia AT.40136 Kondensaattorit, komission päätös, annettu 21. maaliskuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40136

(30)

Asia M.7993 Altice / PT Portugal (14 artiklan 2 kohdan mukainen menettely), komission päätös, annettu 24. huhtikuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=2_M_7993  

(31)

Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1–88).

(32)

Ks. komission ehdotus asetukseksi oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52018PC0238&from=fi  

(33)

 Ks. https://ec.europa.eu/commission/commissioners/2014-2019/vestager/announcements/commission-appoints-professors-heike-schweitzer-jacques-cremer-and-assistant-professor-yves_en ja http://ec.europa.eu/competition/scp19/  

(34)

Ks. http://ec.europa.eu/competition/publications/reports/kd0419345enn.pdf  

(35)

Asia AT.40099 Google Android, komission päätös, annettu 18. heinäkuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40099  

(36)

Asia AT.40411 Googlen hakutoiminnot (AdSense), saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40411 . Ks. myös: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-19-1770_fi.htm  

(37)

Asia AT.40220 Qualcomm (yksinoikeusmaksut), komission päätös, annettu 24. tammikuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40220  

(38)

Asia AT.40136 Kondensaattorit, komission päätös, annettu 21. maaliskuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40136  

(39)

Ks. http://ec.europa.eu/competition/antitrust/sector_inquiry_final_report_fi.pdf  

(40)

Komission päätökset, 24. heinäkuuta 2018, asiat (vertikaalit rajoitukset) AT.40181 Philips, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40181 ; AT.40182 Pioneer, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40182 ; AT.40465 Asus, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40465 ; ja AT.40469 Denon & Marantz, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40469  

(41)

Komission päätös, annettu 17. joulukuuta 2018, Asia AT.40428 Guess, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40428

(42)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/302, annettu 28 päivänä helmikuuta 2018, perusteettomien maarajoitusten ja muiden asiakkaiden kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjumisesta sisämarkkinoilla ja asetusten (EY) N:o 2006/2004 ja (EU) 2017/2394 sekä direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta (EUVL L 60, 2.3.2018, s. 1–15).

(43)

Ks. https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/communication-connectivity-competitive-digital-single-market-towards-european-gigabit-society . Ks. myös https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/broadband-europe  

(44)

Komission tiedonanto – EU:n suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä (EUVL C 25, 26.1.2013, s. 1–26).

(45)

Asia SA.48418 Baijerin gigabittipilottihanke – Saksa, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_48418  

(46)

Komission tiedonanto – Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita edistävän valtiontuen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointiperusteet (EUVL C 188, 20.6.2014, s. 4–12).

(47)

Ks. http://ec.europa.eu/competition/state_aid/legislation/block.html#gber  

(48)

Komission tiedonanto – Puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle (EUVL C 198, 27.6.2014, s. 1–29).

(49)

Asia SA.46705 Mikroelektroniikkaa koskeva IPCEI – Ranska, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_46705

(50)

Asia SA.46578 Mikroelektroniikkaa koskeva IPCEI – Saksa, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_46578

(51)

Asia SA.46595 Mikroelektroniikkaa koskeva IPCEI – Italia, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_46595

(52)

Asia SA.46590 Mikroelektroniikkaa koskeva IPCEI – Yhdistynyt kuningaskunta, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_46590

(53)

Ks. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6862_en.htm

(54)

Ks. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-821_en.htm

(55)

Asia SA.48190 Tukijärjestelmä sähköbussien hankkimiseksi julkiseen kaupunkiliikenteeseen, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_48190  

(56)

Asia SA.51450 Järjestelmä julkisen paikallisliikenteen bussien jälkiasennuksia varten, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_51450  

(57)

Ks. http://ec.europa.eu/competition/sectors/energy/capacity_mechanisms_final_report_fi.pdf

(58)

Ks. https://ec.europa.eu/energy/en/topics/energy-strategy-and-energy-union/clean-energy-all-europeans

(59)

Ks. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-682_en.htm

(60)

Asia SA.48648 Belgian strateginen varanto, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_48648

(61)

Asia SA.48490 Kysynnänohjausta koskeva tarjouskilpailu Ranskassa, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_48490  

(62)

Asia SA.45852 Saksan kapasiteettivaranto, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_45852  

(63)

Asia SA.48780 Kreikan keskeytettävyysjärjestelmän jatkaminen, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_48780  

(64)

Asia SA.42011 Italian kapasiteettimekanismi, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_42011  

(65)

Asia SA.46100 Puolan suunnittelema kapasiteettimekanismi, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_46100  

(66)

http://ec.europa.eu/competition/sectors/energy/state_aid_to_secure_electricity_supply_en.html

(67)

Ks. https://ec.europa.eu/clima/policies/strategies/2030_fi  

(68)

Asia AT. 39816 Tuotantoketjun alkupään kaasutoimitukset Keski- ja Itä-Euroopassa, komission päätös, annettu 24. toukokuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_39816  

(69)

Asia AT.40416 Nesteytetyn maakaasun toimitukset Eurooppaan, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40416  

(70)

Asia AT.40461 Saksan ja Tanskan välinen rajayhdysjohto, komission päätös, annettu 7. joulukuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40461  

(71)

Asia AT.39849 BEH Gas, komission päätös, annettu 17. joulukuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_39849

(72)

Asia AT.40335 Romanian kaasuyhdysputket, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40335  

(73)

Asia M.7932 Dow/DuPont, komission päätös, annettu 27. maaliskuuta 2017, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=2_M_7932

(74)

Asia M.7962 ChemChina/Syngenta, komission päätös, annettu 5. huhtikuuta 2017, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=2_M_7962

(75)

Asia M.8084 Bayer/Monsanto, komission päätös, annettu 21. maaliskuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=2_M_8084  

(76)

Asia M.8851 BASF/Bayer Divestment Business (luovutettava liiketoiminta), komission päätös, annettu 30. huhtikuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=2_M_8851  

(77)

Asia M.8444 ArcelorMittal/Ilva, komission päätös, annettu 7. toukokuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=2_M_8444  

(78)

Komissio on vuodesta 2013 toteuttanut rikkomusmenettelyjä Italiaa vastaan, koska Italia ei ole pystynyt varmistamaan, että Ilva noudattaa ympäristönsuojelun tasoa koskevaa EU:n lainsäädäntöä.

(79)

Asia SA.38613 Tuki Ilvalle, komission päätös, annettu 21. joulukuuta 2017, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_38613  

(80)

Asia M.8677 Siemens/Alstom, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=2_M_8677  

(81)

Ks. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-19-881_en.htm  

(82)

Ks. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6785_en.htm

(83)

 Asia AT.40617 Lentolippujen jakelu (Amadeus), saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40617

(84)

Asia AT.40618 Lentolippujen jakelu (Sabre), saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=1_40618  

(85)

Ks. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-5244_en.htm , http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-5402_en.htm ja http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-4494_en.htm  

(86)

Ks. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-3501_en.htm

(87)

 Asia SA.52288 – Saksa, komission päätös, annettu 26. marraskuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_52288  

(88)

Asia SA.33229 – Slovenia, komission päätös, annettu 10. elokuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_33229  

(89)

Asia SA.35334 – Kypros, komission päätökset, annettu 19. kesäkuuta 2018 ja 28. elokuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_35334

(90)

Asia SA.49554 – Kypros, komission päätös, 3. joulukuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/state_aid/cases/276985/276985_2032224_96_2.pdf

(91)

Asia SA.51026 (2018/N) – Italia, komission päätös, annettu 31. elokuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_51026

(92)

Asia SA.44888 Tuki Engielle, komission päätös, annettu 20. kesäkuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_44888  

(93)

Ks. http://www.oecd.org/tax/beps/  

(94)

Asia SA.38945 Väitetty tuki McDonald’sille – Luxemburg, komission päätös, annettu 19. syyskuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_38945  

(95)

Asia SA.34914 Yhdistynyt kuningaskunta – Gibraltarin yhtiöverojärjestelmä (ITA 2010), komission päätös, annettu 19. joulukuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_34914  

(96)

Asia SA.46470 – Alankomaat – Mahdollinen valtiontuki Inter IKEAlle – saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_46470  

(97)

Asia SA.44896 Yhdistyneessä kuningaskunnassa konsernirahoitukseen sovellettavaa poikkeusta koskeva mahdollinen valtiontukiohjelma, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_44896  

(98)

Lisätietoja ja yksityiskohtaisempia tietoja on saatavilla tämän kertomuksen liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.

(99)

Ks. tarkemmin tämän kertomuksen 2 luku.