Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista

Vaikutustenarviointi ehdotuksesta asetukseksi sähköisistä kuljetustiedoista

A. Toimenpiteen tarve

Miksi? Mihin ongelmaan puututaan?

Koska jäsenvaltioiden viranomaiset hyväksyvät vähäisesti ja vaihtelevasti yritysten sähköisessä muodossa toimittamia tietoja tai asiakirjoja, kun niitä esitetään todisteena tavarakuljetuksia koskevien lakisääteisten vaatimusten noudattamisesta, suurin osa talouden toimijoista käyttää mieluummin paperiasiakirjoja. Tästä seuraa tehottomuudesta johtuvia taloudellisten mahdollisuuksien menetyksiä.

Mitä toimenpiteellä on tarkoitus saada aikaan?

Tarkoituksena on mahdollistaa kaikissa liikennemuodoissa digitaaliteknologian laajempi käyttö täytettäessä lakisääteisiä tietovaatimuksia, joista säädetään tavaroiden kuljetukseen EU:ssa sovellettavassa nykyisessä lainsäädännössä. Tämä keventää logistiikkayhtiöiden hallinnollista taakkaa ja helpottaa multimodaalisia kuljetuksia. Nettohyötyjen arvioidaan olevan yhteensä noin 27 miljardia euroa vuosina 2018–2040*.

Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla? 

Jäsenvaltioiden yksipuolisilla toimilla voidaan kasvattaa lakisääteisten tietojen vaihdon digitalisointiastetta, mutta niiden vaikutus on rajallinen, jos samanlaisia toimia ei toteuteta myös jäsenvaltioiden rajojen ulkopuolella. Yksipuoliset aloitteet voivat myös tehdä nykyisestä oikeudellisesta ja teknisestä kehyksestä entistä hajanaisemman ja tehdä tilanteesta monimutkaisemman EU:n yrityksille.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi? 

Arvioitavina on ollut neljä toimintavaihtoa, jotka poikkeavat toisistaan toiminnan aineellisen soveltamisalan eli sen suhteen, mitkä kuljetusasiakirjat ja lakisääteiset tiedot kuuluvat viranomaisten hyväksyntävelvollisuuden piiriin, sekä eri sääntelytoimien tiukkuuden suhteen.

Arvioinnissa kävi ilmi, että poliittiset tavoitteet voitaisiin parhaiten saavuttaa toimintavaihtoehdoilla 3 ja 4. Näihin vaihtoehtoihin sisältyy laaja valikoima lakisääteisiä tietoja ja suhteellisesti useampia ja paremmin määriteltyjä sähköisten tietojen hyväksymiseen liittyviä sitovia vaatimuksia. Parhaana pidetty vaihtoehto on vaihtoehto 3, jossa otetaan huomioon sidosryhmien kanta, jonka mukaan kaikille liikennemuodoille ei pitäisi ehdottaa yhtä ja samaa ratkaisua.

Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa? 

Sidosryhmien enemmistö tukee sääntelytoimien laajempaa soveltamisalaa suhteessa sekä a) viranomaisten hyväksymisvelvollisuuden piiriin kuuluviin asiakirjoihin/tietoihin että b) niiden sitovien vaatimusten yksityiskohtaisuuteen, joilla varmistetaan käytettävien tietotekniikkaratkaisujen yhteentoimivuus. Rautatie- ja ilmailualan sidosryhmät eivät kuitenkaan halua uusia teknisiä standardeja tai kaikkiin liikennemuotoihin sovellettavia ratkaisuja, kuten vaihtoehdossa 4 ehdotetaan.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)? 

Toimialan odotetaan säästävän 20–27 miljardia euroa vuosina 2018–2040* hallintokustannusten pienenemisen ansiosta. Tämä vastaa 75–105 miljoonaa säästettyä työtuntia vuodessa.

Ympäristövaikutusten odotetaan olevan myönteisiä, koska maantieliikenteen osuus liikennemuotojakaumasta pienenee. Kumulatiivisten hiilidioksidipäästöjen odotetaan pienenevän yli 1 300 tuhatta tonnia vuosina 2018–2040*, mikä vastaa 74 miljoonan euron säästöjä ulkoisissa kustannuksissa. Ruuhkien aiheuttamien kustannusten arvioidaan pienenevän lähes 300 miljoonaa euroa* samana ajanjaksona. Lisäksi säästetään 2–8 miljardia paperiarkkia, kun keskimäärin 1–5 jäljennöstä kustakin asiakirjasta jää printtaamatta kutakin kuljetusta kohti, mikä vastaa 180 000 – 900 000 puuta vuosittain.

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)? 

Viranomaisten kustannusten arvioidaan olevan noin 268 miljoonaa euroa vuosina 2018–2040*; näistä 17 miljoonaa euroa liittyy ratkaisujen toimittajien sertifiointiin ja 251 miljoonaa euroa täytäntöönpanon valvontaan. Kansallisten viranomaisten odotetaan investoivan uusiin tietotekniikkajärjestelmiin tai mukauttavan olemassa olevia järjestelmiä.

Sääntöjen noudattamisesta yrityksille aiheutuvien kustannusten odotetaan olevan noin 4,4 miljardia euroa.

Työllisyysvaikutukset voivat olla lievästi kielteiset, jos henkilöstöä irtisanotaan asiakirjojen hallinnointitoimien vähenemisen johdosta. Alan kokonaiskasvu kumoaa tämän kielteisen vaikutuksen. Tietotekniikkaratkaisujen ja järjestelmien suurempi kysyntä luo todennäköisesti uusia mahdollisuuksia tietotekniikan toimittajille, mikä johtaa korkean osaamistason työpaikkojen kasvuun.

Lievästi kielteisiä ulkoisvaikutuksia voi aiheutua vesiliikenteen kasvavista ilmansaastepäästöistä; näiden arvioidaan olevan noin 41 miljoonaa euroa vuosina 2018–2040*.

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, mukaan lukien pk- ja mikroyritykset?

Yritykset, myös pk-yritykset, voivat valita, kuinka nopeasti ne haluavat digitalisoida paperipohjaiset prosessinsa. Varmuus siitä, että sähköiset asiakirjat/tiedot voidaan hyväksyä, kannustaa digitalisointiin. Kertaluonteisten investointien odotetaan tuottavan säästöjä jo ensimmäisen vuoden aikana, koska lakisääteisten ilmoitusvaatimusten täyttämiseen kuluu vähemmän aikaa ja liiketoiminnan yleinen tehokkuus paranee. Toimialan kaikista hallintokustannusten säästöistä noin 60 prosentin odotetaan koituvan maantieliikenteen harjoittajille, joista noin 99 prosenttia on pk-yrityksiä.

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia? 

Kansallisten hallintojen odotetaan investoivan uusiin tietotekniikkajärjestelmiin tai mukauttavan olemassa olevia järjestelmiä. Tästä ei odoteta aiheutuvan huomattavia kustannuksia. Samaan aikaan täytäntöönpanon valvontaan liittyvät 268 miljoonan euron kustannukset johtavat parempaan täytäntöönpanoon ja säästöihin yritysten päivittäisissä kustannuksissa,

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? 

Rajatylittävien ja eri liikennemuotojen välisten tavarakuljetusten odotetaan helpottuvan ja halpenevan. Tämä voi johtaa nopeampiin toimitusaikoihin ja alhaisempiin hintoihin kuluttajille. Liikenteenharjoittajien toimintakustannusten säästöt olisivat noin 12 miljardia euroa vuosina 2018–2040*.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Politiikkaa arvioidaan viiden vuoden kuluessa perussäädöksen soveltamisen alkamisajankohdasta. Täytäntöönpanoa seurataan keräämällä tietoja jäsenvaltioilta kahden vuoden välein.