Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52018PC0676

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS unionin aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2019 ja 2020

COM/2018/676 final

No longer in force, Date of end of validity: 17/12/2018

Bryssel 9.10.2018

COM(2018) 676 final

2018/0347(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

unionin aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2019 ja 2020


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Syvänmeren kannat ovat kalakantoja, joita pyydetään mannerjalustojen pääasiallisten kalastusalueiden ulkopuolella. Niitä esiintyy mannerjalustojen rinteillä ja merenalaisten vuorten yhteydessä.

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) laatii joka toinen vuosi arvion syvänmeren kantojen biologisesta tilanteesta. Viimeisin ICESin lausunto annettiin 7. kesäkuuta 2018 1 . ICESin lausunto osoittaa, että useimpien tässä ehdotuksessa tarkasteltujen syvänmeren lajien kalastuspaine on edelleen liian korkea ja että näiden kantojen kalastusmahdollisuuksia olisi kantojen kestävyyden turvaamiseksi vähennettävä lisää, kunnes kantojen todetaan kehittyvän myönteiseen suuntaan. Se on lähtökohtana syvänmeren lajien kalastusmahdollisuuksien vahvistamiselle sen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 3 artiklan c alakohdassa vahvistetun periaatteen mukaisesti, että yhteisen kalastuspolitiikan mukaisen päätöksenteon on perustuttava muun muassa tieteellisiin lausuntoihin.

Yleinen tausta

Euroopan unioni on vuodesta 2003 alkaen säännellyt syvänmeren lajien kalastusta vahvistamalla laji- ja aluekohtaiset suurimmat sallitut saaliit (TACit) ja enimmäiskalastuskapasiteetin Koillis-Atlantilla. Eräiden syvänmeren lajien vuosien 2017 ja 2018 suurimmat sallitut saaliit vahvistettiin unionin aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2017 ja 2018 annetulla neuvoston asetuksella (EU) 2016/2285 2 .

Kalastusmahdollisuuksista päättäminen ja niiden jakaminen kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Elollisten vesiluonnonvarojen kestävää hyödyntämistä koskevista velvollisuuksista säädetään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa. Kyseisen asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa otetaan käyttöön kalastuksenhoidon ennalta varautuva lähestymistapa (joka määritellään asetuksen 4 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa) ja säädetään, että yhteisellä kalastuspolitiikalla pyritään palauttamaan ja säilyttämään kalakannat kestävän enimmäistuoton tasolla. Kyseisen asetuksen 16 artiklan 4 kohdassa säädetään, että kalastusmahdollisuudet on määriteltävä asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti.

Lisäksi kalastusmahdollisuuksien vahvistamisessa on otettava huomioon kansainväliset sopimukset, muun muassa vuonna 1995 tehty Yhdistyneiden kansakuntien sopimus hajallaan olevien ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisestä ja hoidosta, jäljempänä ’YK:n vuoden 1995 kalakantasopimus’. Varovaisuus on tärkeää varsinkin silloin, kun saatu tieto on epävarmaa, epäluotettavaa tai puutteellista. Riittävien tieteellisten tietojen puutetta ei YK:n vuoden 1995 kalakantasopimuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti saa käyttää syynä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden lykkäämiseen tai toteuttamatta jättämiseen. Ehdotetut TACit noudattavat myös YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön vuonna 2008 laatimia, valtamerillä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevia kansainvälisiä suuntaviivoja, jotka YK:n yleiskokous on vahvistanut useissa päätöslauselmissaan (vuonna 2007 annettu päätöslauselma 61/105, vuonna 2009 annettu päätöslauselma 64/72 ja viimeisin vuonna 2015 annettu päätöslauselma 70/235).

Vaikka myös muut kalastusvaltiot, erityisesti Norja, Islanti, Färsaaret, Venäjä ja Marokko, hyödyntävät syvänmeren kantoja ja vaikka on tarpeen pyrkiä pääsemään sopimukseen yhdenmukaisista hoitotoimenpiteistä kyseisten valtioiden kanssa tai, kun kyse on kansainvälisten vesialueiden kannoista, Koillis-Atlantin kalastuskomission (NEAFC) puitteissa, Euroopan unionin aluksiin sovellettavia yksipuolisia toimenpiteitä tarvitaan, kunnes kyseiset sopimukset saadaan tehtyä.

Voimassa olevat aiemmat säännökset

Ehdotuksessa käsiteltyä alaa koskevat nykyiset säännökset on annettu neuvoston asetuksessa (EU) 2016/2285, ja niitä sovelletaan 31. joulukuuta 2018 asti. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/2336 vahvistetaan Koillis-Atlantin syvänmeren kantojen kalastusta koskevat erityisedellytykset.

Ehdotus läntisten vesialueiden monivuotisesta suunnitelmasta on parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltävänä, ja se kattaa joitakin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kantoja.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ehdotetut toimenpiteet on suunniteltu yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden ja sääntöjen mukaisesti, ja ne ovat yhdenmukaisia kestävää kehitystä koskevan unionin politiikan, erityisesti Koillis-Atlantin syvänmeren kantojen kalastusta koskevista erityisedellytyksistä annetun asetuksen (EU) 2016/2336, kanssa.

2.    OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

SEUT-sopimuksen 43 artiklan 3 kohdassa määrätään, että neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta ”kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyviä toimenpiteitä”. Tämä ehdotus rajoittuu kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen sekä kyseisten kalastusmahdollisuuksien käyttöön toiminnallisesti liittyvien edellytysten vahvistamiseen.

Tässä ehdotuksessa neuvoston asetukseksi vahvistetaan EU:n kalastuslaivastoille saalisrajoitukset, jotka koskevat kaupallisesti tärkeimpiä syvänmeren lajeja Koillis-Atlantilla sijaitsevilla unionin ja kansainvälisillä vesillä. Rajoitusten avulla pyritään saavuttamaan yhteisen kalastuspolitiikan tavoite, jonka mukaan olisi varmistettava, että kalastusta harjoitetaan ympäristön, talouden ja sosiaalisten näkökohtien kannalta kestävällä pohjalla. Ehdotus kuuluu SEUT-sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavasta syystä: yhteinen kalastuspolitiikka on yhteinen koko unionille. SEUT-sopimuksen 43 artiklan 3 kohdan mukaan neuvoston tehtävänä on hyväksyä kalastusmahdollisuuksien vahvistamista ja jakamista koskevat toimenpiteet.

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 6 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat vapaasti jakaa eri alueiden tai toimijoiden kesken ne kalastusmahdollisuudet, joihin ei sovelleta kalastusoikeuksien siirtojärjestelmää, 16 artiklan 7 kohdan mukaisesti ja 17 artiklassa vahvistettuja perusteita noudattaen. Jäsenvaltioilla on täten liikkumavaraa päättää, millaisen sosiaalisen/taloudellisen mallin ne valitsevat niille myönnettyjen kalastusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

3.SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Sidosryhmien kuuleminen

Ehdotus perustuu periaatteisiin ja ohjaukseen, jotka vahvistetaan vuoden 2019 kalastusmahdollisuuksia koskevasta kuulemisesta annetussa komission tiedonannossa 3 . Siinä komissio esittää kalastusmahdollisuuksia vuodeksi 2019, ja tapauksen mukaan vuodeksi 2020, koskeviin ehdotuksiin liittyviä näkemyksiään ja aikeitaan kaikkien kantojen osalta. Komissio toteutti tiedonannon perusteella sidosryhmiä, kansalaisyhteiskuntaa, jäsenvaltioita ja suurta yleisöä koskevan laajan kuulemisen 4 .

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole uusia rahoitusvaikutuksia jäsenvaltioille. Neuvosto antaa tämän asetuksen joka toinen vuosi, ja sen täytäntöön panemiseksi tarvittavat julkiset ja yksityiset resurssit ovat jo olemassa.

5.LISÄTIEDOT

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Tutkijat eivät saatavilla olevien tietojen perusteella pysty laatimaan kaikista tämän ehdotuksen kattamista syvänmeren kannoista täydellistä arviota kannan tilanteesta populaation koon tai kalastuskuolevuuden suhteen. Tähän on useita syitä: Kyseiset lajit ovat usein hyvin pitkäikäisiä ja hitaasti kasvavia, minkä vuoksi on erittäin vaikeaa jaotella kantaa ikäluokkiin ja arvioida kalastuksen vaikutusta kantaan saaliiksi saatujen yksilöiden pituudessa tai ikärakenteessa tapahtuneiden muutosten perusteella. Kantojen uusiutumistiheys ei ole tiedossa. Kannat ovat levinneet laajoille aloille syvyyksiin, joita on käytännön syistä vaikea tutkia. Tieteellisiä tutkimustietoja ei kyseisten kantojen vähäisen kaupallisen merkityksen vuoksi ole useinkaan saatavilla tai ne eivät kata koko levinneisyysaluetta. Kalastustoiminta kohdistuu näihin lajeihin joskus vain osittain, ja joitakin lajeja on kalastettu vasta suhteellisen vähän aikaa.

Ehdotetut saalisrajat vastaavat edellä mainitussa vuoden 2019 kalastusmahdollisuuksia koskevasta kuulemisesta annetussa komission tiedonannossa esitettyjä periaatteita. Tiedonannossa esitetään komission näkemykset siitä, miten kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava, ja kyseisiä sääntöjä on noudatettu laadittaessa tätä ehdotusta TACien osalta. Ehdotuksessa käsitellään seuraavia asioita:

·Purkamisvelvoite otetaan tarvittaessa huomioon.

·CECAF-alueen mustahuotrakalakannan osalta Portugali valtuutetaan määrittämään TACit.

·Vuodet 2017 ja 2018 kattavaan neuvoston asetukseen 5 verrattuna TACeja ei olisi asetettava mustahuotrakalalle ICES-suuralueilla 1–4 (Pohjanmeri ja Skagerrak), koska kiintiöitä käytetään vähän eikä kohdistettua kalastusta harjoiteta.

·Vuodet 2017 ja 2018 kattavaan neuvoston asetukseen verrattuna ICES-suuralueilla 1, 2 ja 4 (Pohjanmeri) ei tieteellisten tietojen perusteella tulisi asettaa TACeja lestikalalle eikä ICES-suuralueilla 1–10, 12 ja 14 suomuturskalle. ICESin lausunnossa vahvistetaan, että TACien poistaminen ei aiheuta kestämättömän hyödyntämisen riskiä tai sen riski on vähäinen.

·Silloin kun ohjeellinen tieteellinen lausunto annetaan saatavilla olevien tietojen laadullisen analyysin perusteella (vaikka se olisi epätäydellinen tai sisältäisi asiantuntija-arvion), sitä olisi käytettävä pohjana TAC-päätöksille. Lausunnon perusteella ehdotukseen sisältyy kahden TACin korotus vuonna 2019 ja kyseisten korotusten säilyttäminen vuonna 2020, kuuden TACin leikkaaminen vuonna 2019 ja kyseisten leikkausten säilyttäminen vuonna 2020 sekä yhden TACin leikkaaminen sekä vuonna 2019 että 2020.

·Kalastusmahdollisuuksien vähentämiseen kehottavan ICESin lausunnon, suurien saalismäärien ja vuonna 2019 käyttöönotettavan purkamisvelvoitteen perusteella Koillis-Atlantin limapääkannan TAC on syytä muuttaa pelkästään sivusaaliita koskevaksi TACiksi.

·Pilkkupagellin osalta ICES-suuralueille 6, 7 ja 8 (luoteiset vesialueet ja Biskajanlahti) ICESin lausunnossa suositetaan, että kyseistä lajia ei pyydetä vuosina 2019 ja 2020, koska on merkkejä siitä, että kanta on ehtynyt. Koska sivusaaliita ei ehkä voida välttää, tulisi asettaa ainoastaan sivusaaliita koskeva TAC.

·ICES ei ole antanut ICES-suuralueen 10 pilkkupagellin osalta lausuntoa vuodelle 2020. TACia ehdotetaan vuodeksi 2020, mutta komissio harkitsee saatuaan ICESin lausunnon vuodelle 2020, olisiko kyseiselle vuodelle tehtyä ehdotusta muutettava lausunnon pohjalta.

·Syvänmerenhaita koskevat toimenpiteet vahvistetaan ICESin tieteellisen lausunnon ja kyseisen lausunnon täydellisen arvioinnin jälkeen. Syvänmerenhaita koskeva tieteellinen lausunto julkaistaan 5. lokakuuta 2018.

·Keltaroussin pyytäminen, pitäminen aluksella, jälleenlaivaaminen ja purkaminen aluksesta olisi edelleen kiellettävä. Kanta on ehtynyt eikä ole elpymässä. ICES huomauttaa, ettei Koillis-Atlantilla ole ollut EU:n kohdennettua kalastusta vuoden 2010 jälkeen.

2018/0347 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

unionin aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2019 ja 2020

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Perussopimuksen 43 artiklan 3 kohdassa määrätään, että neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet.

(2)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 6 edellytetään, että säilyttämistoimenpiteet vahvistetaan ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot, mukaan lukien tarvittaessa tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) laatimat kertomukset.

(3)Neuvoston tehtävänä on hyväksyä kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet, mukaan lukien tarvittaessa tietyt niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset. Kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioiden kesken siten, että varmistetaan kunkin jäsenvaltion kalastustoiminnan suhteellinen vakaus kunkin kannan tai kalastuksen osalta ja ottaen asianmukaisesti huomioon asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 vahvistetut yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet.

(4)Suurimmat sallitut saaliit (TACit), olisi vahvistettava saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella ottaen huomioon biologiset ja sosioekonomiset näkökohdat ja varmistaen eri kalastussektorien välinen oikeudenmukainen kohtelu sekä ottaen huomioon myös ne kannanotot, jotka on tuotu esiin sidosryhmien, erityisesti asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien, kuulemisissa.

(5)Kun johonkin kantaan liittyvä TAC myönnetään ainoastaan yhdelle jäsenvaltiolle, on aiheellista valtuuttaa kyseinen jäsenvaltio perussopimuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrittelemään kyseisen TACin taso. Olisi annettava säännöksiä, joilla varmistetaan, että asianomainen jäsenvaltio toimii TACin tasoa vahvistaessaan tavalla, joka on täysin yhdenmukainen yhteisen kalastuspolitiikan periaatteiden ja sääntöjen kanssa.

(6)Neuvoston asetuksella (EY) N:o 847/96 7 otettiin käyttöön TACien vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyviä lisäedellytyksiä, mukaan lukien mainitun asetuksen 3 ja 4 artiklan mukaiset varo-TACeja ja analyyttisiä TACeja koskevat joustosäännökset. Kyseisen asetuksen 2 artiklan mukaan neuvosto päättää TACeja vahvistettaessa kannoista, joihin 3 tai 4 artiklaa ei sovelleta, käyttäen perustana erityisesti kantojen biologista tilannetta. Sittemmin on asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa otettu käyttöön kaikkia purkamisvelvoitteen alaisia kantoja koskeva vuotuinen lisäjoustomekanismi. Jotta vältettäisiin liiallinen jousto, joka heikentäisi meren elollisten luonnonvarojen järkiperäisen ja vastuullisen hyödyntämisen periaatetta, haittaisi yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja heikentäisi kantojen biologista tilaa, olisi sen vuoksi vahvistettava, että asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa sovelletaan analyyttisiin TACeihin vain siinä tapauksessa, ettei asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta käytetä.

(7)Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa tarkoitettu purkamisvelvoite otetaan käyttöön kalastuskohtaisesti. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla alueilla kaikki saalisrajoitusten alaisten lajien saaliit olisi purettava aluksesta 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 2 kohdassa säädetään, että kun tiettyä kalakantaa koskeva purkamisvelvoite otetaan käyttöön, kalastusmahdollisuudet määritellään ottaen huomioon muutos, jonka myötä siirrytään kalastusmahdollisuuksien määrittelystä saaliin purkamisen perusteella kalastusmahdollisuuksien määrittelyyn saaliiden perusteella. Erityisiä poikkeuksia purkamisvelvoitteeseen myönnetään kuitenkin asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4–7 kohtien mukaisesti. Komissio on antanut jäsenvaltioiden yhteisten suositusten perusteella ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan mukaisesti delegoituja asetuksia, joissa vahvistetaan erityisiä purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa koskevia poisheittämissuunnitelmia, joita sovelletaan enintään kolmen vuoden ajan ja joita voidaan jatkaa vielä yhteensä kolmen vuoden ajalla.

(8)Kalastusmahdollisuuksien olisi oltava kansainvälisten sopimusten ja periaatteiden mukaisia; niitä ovat muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 1995 sopimus 8 hajallaan olevien ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisestä ja hoidosta sekä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön vuonna 2008 laatimissa, valtamerillä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevissa kansainvälisissä suuntaviivoissa vahvistetut yksityiskohtaiset hoitoperiaatteet, joissa todetaan erityisesti, että lainsäätäjän olisi oltava erityisen varovainen silloin, kun saatu tieto on epävarmaa, epäluotettavaa tai puutteellista. Riittävien tieteellisten tietojen puutetta ei saisi käyttää syynä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden lykkäämiselle tai toteuttamatta jättämiselle.

(9)Kalastusmahdollisuuksien vähentämiseen kehottavan ICESin lausunnon, suurien saalismäärien ja vuonna 2019 käyttöönotettavan purkamisvelvoitteen perusteella suuralueiden 3–10,12 ja 14 (Pohjanmeri, luoteiset ja lounaiset vesialueet) limapääkantojen TAC on syytä muuttaa pelkästään sivusaaliita koskevaksi TACiksi.

(10)ICESin antamien tietojen mukaan aluksilla tehdyt rajalliset havainnot osoittavat, että jäälestikalan osuus on ollut alle prosentin lestikalan ilmoitetuista saaliista. Näiden seikkojen perusteella ICES suosittaa, että jäälestikalan kohdennettua kalastusta ei saisi harjoittaa ja että sivusaaliit olisi luettava lestikalan TACiin, jotta mahdollisuudet lajien virheelliseen ilmoittamiseen voitaisiin minimoida. ICES totesi, että alueilla, joilla jäälestikalan kalastusta nykyisin harjoitetaan, esiintyy merkittäviä, yli kymmenkertaisesti suurempia eroja virallisissa saaliiden purkamistiedoissa ilmoitettujen lestikalan ja jäälestikalan suhteellisten osuuksien välillä sekä tarkkailtujen saaliiden ja tieteellisten tutkimustietojen välillä. Tämän lajin osalta on saatavilla hyvin vähän tietoa, ja ICES katsoo osan ilmoitetuista purkamistiedoista koskevan virheellisesti ilmoitettuja lajeja. Näin ollen aiemmin ilmoitettuja jäälestikalan saaliita ei ole mahdollista vahvistaa tarkasti. Sen vuoksi kaikki jäälestikalan sivusaaliit olisi tieteellisten lausuntojen mukaisesti rajoitettava yhteen prosenttiin kustakin jäsenvaltion lestikalakiintiöstä ja luettava tähän kiintiöön. Jos jäälestikala on ainoastaan lestikalan sivusaalis ja kuuluu samaan TACiin, virheellisiä ilmoituksia ei enää esiinny.

(11)ICESin lausunnon perusteella ICES-suuralueiden 6, 7 ja 8 (luoteiset vesialueet) pilkkupagellikantojen TAC on syytä säilyttää pelkästään sivusaaliita koskevana TACina.

(12)Pilkkupagellin saaliita pyydetään Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitean (CECAF) ja Välimeren yleisen kalastuskomission (GFCM) alueilta, jotka rajoittuvat ICES-suuralueeseen 9. Koska kyseisiä lähisuuralueita koskevat ICESin tiedot ovat puutteellisia, TACin soveltamisala olisi rajoitettava ICES-suuralueeseen 9. Sen varmistamiseksi, että hoitopäätökset tehdään parhaalta mahdolliselta pohjalta, myös näitä lähisuuralueita koskevien tietojen ilmoittamisesta on annettu säännöksiä.

(13)ICES ei ole antanut ICES-suuralueen 10 pilkkupagellin osalta lausuntoa vuodelle 2020. Kalastusmahdollisuudet olisi kuitenkin asetettava sekä vuodelle 2019 että 2020. Asetuksessa vahvistettujen kalastusmahdollisuuksien asianmukainen muuttaminen saattaa olla tarpeellista, kun vuotta 2020 koskeva tieteellinen lausunto annetaan.

(14)ICES-suuralueilla 1–4 (Pohjanmeri ja Skagerrak) ei tulisi enää asettaa TACia mustahuotrakalalle, koska kiintiöitä käytetään vähän ja kohdistettua kalastusta ei harjoiteta.

(15)ICES-suuralueilla 1, 2 ja 4 (Pohjanmeri) ei tieteellisten tietojen perusteella tulisi enää asettaa TACeja lestikalalle eikä ICES-suuralueilla 1–10, 12 ja 14 suomuturskalle. ICESin lausunnossa vahvistetaan, että TACien puuttuminen ei aiheuta kestämättömän hyödyntämisen riskiä tai sen riski on vähäinen.

(16)ICES suosittaa, ettei keltaroussin saaliita sallittaisi ennen vuotta 2020. On syytä kieltää kyseisen lajin pyytäminen, aluksella pitäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen alukselta, koska kanta on ehtynyt eikä ole elpymässä. ICES huomauttaa, ettei Koillis-Atlantilla ole ollut unionin kohdennettua keltaroussin kalastusta vuoden 2010 jälkeen.

(17)Kalastustoiminnan keskeytyksen välttämiseksi ja unionin kalastajien toimeentulon turvaamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2019. Jotta varmistetaan, että jäsenvaltiot soveltavat tätä asetusta oikea-aikaisesti, asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan vuosiksi 2019 ja 2020 unionin alusten käytettävissä olevat tiettyjen syvänmeren lajien kalakantojen vuosittaiset kalastusmahdollisuudet unionin vesillä ja eräillä sellaisilla unionin ulkopuolisilla vesillä, joilla saalisrajoitukset ovat tarpeen.

2 artikla

Määritelmät

1.    Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa tarkoitettuja määritelmiä. Lisäksi tarkoitetaan

a)’suurimmalla sallitulla saaliilla’ (TAC)

i) sellaisissa kalastuksissa, joihin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4–7 kohdissa tarkoitettua poikkeusta purkamisvelvoitteesta, kalojen määrää, joka kustakin kannasta voidaan purkaa aluksesta vuosittain;

ii) kaikissa muissa kalastuksissa kalojen määrää, joka kustakin kannasta voidaan pyytää vuosittain;

b)’kiintiöllä’ unionille tai jäsenvaltiolle myönnettyä osuutta TACista;

c)’kansainvälisillä vesillä’ vesialueita, jotka eivät kuulu minkään valtion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan;

d)’analyyttisellä arvioinnilla’ kalakannan kehityssuunnan määrällisiä arviointeja sellaisten kalakannan biologista tilaa ja hyödyntämistä koskevien tietojen perusteella, jotka tieteellinen tarkastelu on osoittanut riittävän laadukkaiksi, jotta tulevaisuuden saalismäärävaihtoehdoista voidaan antaa tieteellinen lausunto;

2.    Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia alueiden määritelmiä:

a)’ICES-alueilla’ (Kansainvälinen merentutkimusneuvosto) tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 218/2009 9 liitteessä III mainittuja maantieteellisiä alueita;

b)’CECAF-alueilla’ (Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitea) tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2009 10 liitteessä II mainittuja maantieteellisiä alueita.

3 artikla

TACit ja niiden jakaminen

Unionin kalastusalusten unionin vesillä tai eräillä unionin ulkopuolisilla vesillä pyytämien syvänmeren lajien TACit, niiden jakaminen jäsenvaltioiden kesken sekä tarvittaessa niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset esitetään liitteessä.

4 artikla

Jäsenvaltioiden määrittämät TACit

1.    Portugali määrittää TACin CECAF-alueen 34.1.2 mustahuotrakalakannan osalta.

2.    Portugalin määrittämän TACin on

a)oltava yhteisen kalastuspolitiikan periaatteiden ja sääntöjen, erityisesti kalakannan kestävän hyödyntämisen periaatteen mukaisia; sekä

b)johdettava

i) suurimmalla mahdollisella todennäköisyydellä kannan hyödyntämiseen kestävän enimmäistuoton mukaisesti vuodesta 2019 alkaen, jos analyyttinen arvio on saatavilla; tai

ii) kannan hyödyntämiseen kalastuksenhoidon ennalta varautuvan lähestymistavan mukaisesti, jos analyyttistä arviota ei ole saatavilla tai se on puutteellinen.

3.    Portugalin on toimitettava komissiolle tämän asetuksen kunkin soveltamisvuoden 15 päivään maaliskuuta mennessä seuraavat tiedot:

a) hyväksytty TAC;

b) Portugalin keräämät ja arvioimat tiedot, joihin hyväksytty TAC perustuu;

c) yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten hyväksytty TAC noudattaa 2 kohtaa.

5 artikla

Kalastusmahdollisuuksien jakamista koskevat erityissäännökset

1.    Tässä asetuksessa vahvistettu kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei rajoita seuraavien soveltamista:

a)asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti tehtävät vaihdot;

b)neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 11 37 artiklan mukaisesti tehtävät vähennykset ja uudelleen jakamiset;

c)asetuksen (EU) 2017/2403 12 12 artiklan 7 kohdan mukaisesti tehtävät uudelleen jakamiset;

d)asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan mukaisesti sallittavat saaliiden lisäpurkamiset;

e)asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan mukaisesti pidätettävät määrät;

f)asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105, 106 ja 107 artiklan mukaisesti tehtävät vähennykset.

2.    Kannat, joihin sovelletaan varo-TACeja tai analyyttisiä TACeja, yksilöidään tämän asetuksen liitteessä asetuksessa (EY) N:o 847/96 säädettyä TACien ja kiintiöiden vuosittaista hallinnoimista varten.

3.    Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa on sovellettava kantoihin, joihin sovelletaan varo-TACeja, ja mainitun asetuksen 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa sekä 4 artiklaa on sovellettava kantoihin, joihin sovelletaan analyyttisiä TACeja, jollei tämän asetuksen liitteessä toisin säädetä.

4.    Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa ei sovelleta silloin, kun jäsenvaltio käyttää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta.

6 artikla

Saaliiden ja sivusaaliiden aluksesta purkamista koskevat edellytykset

1.    Saaliit, joihin ei sovelleta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa vahvistettua purkamisvelvoitetta, saa pitää aluksella tai purkaa aluksesta ainoastaan, jos

a)saaliit on pyydetty sellaisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivilla aluksilla, jolla on kiintiö, eikä tämä kiintiö ole täyttynyt; tai

b)saaliit ovat osa unionin kiintiötä, jota ei ole jaettu jäsenvaltioiden kesken kiintiöiksi, eikä tämä unionin kiintiö ole täyttynyt. 

7 artikla

Kieltäminen

Kielletään unionin kalastusaluksilta keltaroussin (Hoplostethus atlanticus) kalastus ICES-suuralueilla 1–10, 12 ja 14 sijaitsevilla unionin ja kansainvälisillä vesillä sekä kyseisellä alueella pyydetyn keltaroussin pitäminen aluksella, jälleenlaivaaminen ja purkaminen aluksesta.

8 artikla

Tietojen toimittaminen

Kun jäsenvaltiot lähettävät komissiolle pyydettyjen kantojen purettujen saaliiden määriin liittyviä tietoja asetuksen (EY) N:o 1224/2009 33 ja 34 artiklan mukaisesti, niiden on käytettävä tämän asetuksen liitteessä esitettyjä kantojen koodeja.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2019.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

   Neuvoston puolesta

   Puheenjohtaja

(1)    http://www.ices.dk/community/advisory-process/Pages/Latest-Advice.aspx
(2)    Neuvoston asetus (EU) 2016/2285, annettu 12 päivänä joulukuuta 2016, unionin aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2017 ja 2018 ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2016/72 muuttamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 32).
(3)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteisen kalastuspolitiikan tilanteesta ja vuoden 2019 kalastusmahdollisuuksia koskevasta kuulemisesta (COM (2018) 452 final).
(4)     https://ec.europa.eu/info/consultations/fishing-opportunities-2019-under-common-fisheries-policy_fi  
(5)    Neuvoston asetus (EU) 2016/2285, annettu 12 päivänä joulukuuta 2016, unionin aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2017 ja 2018 ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2016/72 muuttamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 32).
(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).
(7)    Neuvoston asetus (EY) N:o 847/96, annettu 6 päivänä toukokuuta 1996, TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta (EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3).
(8)    Sopimus hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta (EYVL L 189, 3.7.1998, s. 16).
(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 218/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 70).
(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 216/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, muualla kuin Pohjois-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 1).
(11)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).
(12)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81). 
Top

Bryssel 9.10.2018

COM(2018) 676 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston asetukseksi

unionin aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2019 ja 2020


LIITE

Viittaukset kalastusalueisiin ovat viittauksia ICES-alueisiin, jollei toisin mainita.

1 OSA
Lajien ja lajiryhmien määrittely

1.    Tämän liitteen 2 osassa olevassa luettelossa kalakannat mainitaan lajin tieteellisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Syvänmerenhait on kuitenkin sijoitettu luettelon alkuun. Seuraavassa esitetään tämän asetuksen soveltamiseksi suomenkielisten nimien ja latinankielisten nimien vastaavuustaulukko:

Yleisnimi

Kolmikirjaiminen koodi

Tieteellinen nimi

Mustahuotrakala

BSF

Aphanopus carbo

Limapäät

ALF

Beryx spp.

Lestikala

RNG

Coryphaenoides rupestris

Jäälestikala

RHG

Macrourus berglax

Pilkkupagelli

SBR

Pagellus bogaraveo



2.    Tässä asetuksessa ’syvänmerenhailla’ tarkoitetaan seuraavia lajeja:

Yleisnimi

Kolmikirjaiminen koodi

Tieteellinen nimi

Kissahait

API

Apristurus spp.

Kaulushai

HXC

Chlamydoselachus anguineus

Nystypistinhai

CWO

Centrophorus spp.

Ruskosusihai

CYO

Centroscymnus coelolepis

Kuonosamettihai

CYP

Centroscymnus crepidater

Tummavalohai

CFB

Centroscyllium fabricii

Lattahai

DCA

Deania calcea

Leijahai

SCK

Dalatias licha

Isovalohai

ETR

Etmopterus princeps

Samettivalohai

ETX

Etmopterus spinax

Pohjankissahai

GAM

Galeus murinus

Kidushai

SBL

Hexanchus griseus

Purjehai

OXN

Oxynotus paradoxus

Veitsihammashai

SYR

Scymnodon ringens

Holkeri

GSK

Somniosus microcephalus

2 OSA
Vuotuiset kalastusmahdollisuudet (tonneina elopainoa)

Laji:

Syvänmerenhait  

Alue:

Unionin ja kansainväliset vedet alueilla 5, 6, 7, 8 ja 9

 

 

 

(DWS/56789-)

Vuosi

2019

2020

 

Varo-TAC

Unioni

pm

pm

Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta.

TAC

pm

pm

 

 

Laji:

Syvänmerenhait  

Alue:

Unionin ja kansainväliset vedet alueella 10

 

 

 

 

 

(DWS/10-)

Vuosi

2019

2020

 

Varo-TAC

Portugali

pm

pm

Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta.

Unioni

pm

pm

TAC

pm

pm

 

 

Laji:

Syvänmerenhait, Deania hystricosa ja Deania profundorum

Alue:

Kansainväliset vedet alueella 12

 

 

 

 

 

 

(DWS/12INT-)

 

Vuosi

2019

2020

Varo-TAC

Irlanti

pm

pm

Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta.

Espanja

pm

pm

Ranska

pm

pm

Yhdistynyt kuningaskunta

pm

pm

Unioni

pm

pm

TAC

pm

 

pm

 

 

Laji:

Syvänmerenhait

Alue:

 Unionin vedet CECAF-alueilla 34.1.1, 34.1.2 ja 34.2

 

 

 

 

 

 

(DWS/F3412C)

 

Vuosi

2019

2020

Varo-TAC 

Unioni

pm

pm

Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta.

 

TAC

pm

 

pm

 

Laji:

Mustahuotrakala 

Alue:

Unionin ja kansainväliset vedet alueilla 5, 6, 7 ja 12

 

Aphanopus carbo 

(BSF/56712-)

Vuosi

2019

2020

Varo-TAC

Saksa

27

27

Viro

13

13

Irlanti

68

68

Espanja

136

136

Ranska

1912

1912

Latvia

89

89

Liettua

1

1

Puola

1

1

Yhdistynyt kuningaskunta

136

136

Muut

7

(1)

7

(1)

Unioni

2390

2390

TAC

2390

2390

(1)

Ainoastaan sivusaaliille. Kohdennettu kalastus ei ole sallittua tässä kiintiössä.

Laji:

Mustahuotrakala 

Alue:

Unionin ja kansainväliset vedet alueilla 8, 9 ja 10

 

Aphanopus carbo 

(BSF/8910-)

Vuosi

2019

2020

Varo-TAC

Espanja

9

9

Ranska

22

22

Portugali

2801

2801

Unioni

2832

2832

TAC

2832

 

2832

 

 

Laji:

Mustahuotrakala

Alue:

 Unionin ja kansainväliset vedet CECAF-alueella 34.1.2

 

Aphanopus carbo 

(BSF/C3412-)

Vuosi

2019

2020

Varo-TAC

Tämän asetuksen 4 artiklaa sovelletaan.

Portugali

Vahvistetaan myöhemmin

Vahvistetaan myöhemmin

Unioni

Vahvistetaan myöhemmin

(1)

Vahvistetaan myöhemmin

(1)

TAC

Vahvistetaan myöhemmin

(1)

Vahvistetaan myöhemmin

(1)

(1)

Sama kuin Portugalin kiintiön taso.

Laji:

Limapäät 

Alue:

Unionin ja kansainväliset vedet alueilla 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 12 ja 14

 

Beryx spp. 

(ALF/3X14-)

Vuosi

2019

2020

Varo-TAC

Irlanti

7(1)

7(1)

Espanja

51(1)

51(1)

Ranska

14(1)

14(1)

Portugali

145(1)

145(1)

Yhdistynyt kuningaskunta

7(1)

7(1)

Unioni

224(1)

224(1)

TAC

224(1)

 

224(1)

 

 

(1)

Ainoastaan sivusaaliille. Kohdennettu kalastus ei ole sallittua tässä kiintiössä.

Laji:

Lestikala

Alue:

Unionin ja kansainväliset vedet alueella 3

 

Coryphaenoides rupestris

 

(RNG/03-)

Vuosi

2019

2020

Varo-TAC

Tanska

48

(1)(2)

48

(1)(2)

Saksa

0

(1)(2)

0

(1)(2)

Ruotsi

2

(1)(2)

2

(1)(2)

Unioni

50

(1)(2)

50

(1)(2)

TAC

50

(1)(2)

50

(1)(2)

(1)

Ainoastaan sivusaaliille. Tämän kiintiön puitteissa ei sallita kohdennettua kalastusta. 

(2)

Jäälestikalan kohdennettu kalastus ei ole sallittua. Jäälestikalan (RHG/03-) sivusaaliit on luettava tähän kiintiöön. Ne voivat olla enintään 1 % kiintiöstä.

Laji:

Lestikala

Alue:

Unionin ja kansainväliset vedet alueilla 5b, 6 ja 7

 

Coryphaenoides rupestris 

(RNG/5B67-)

Vuosi

2019

2020

Varo-TAC

Saksa

5

(1)(2)

5

(1)(2)

Viro

36

(1)(2)

36

(1)(2)

Irlanti

160

(1)(2)

160

(1)(2)

Espanja

40

(1)(2)

40

(1)(2)

Ranska

2028

(1)(2)

2028

(1)(2)

Liettua

46

(1)(2)

46

(1)(2)

Puola

23

(1)(2)

23

(1)(2)

Yhdistynyt kuningaskunta

119

(1)(2)

119

(1)(2)

Muut

5

(1)(2)(3)

5

(1)(2)(3)

Unioni

2462

(1)(2)

2462

(1)(2)

TAC

2462

(1)(2)

2462

(1)(2)

(1)

Enintään 10 % kustakin kiintiöstä voidaan kalastaa unionin ja kansainvälisillä vesillä alueilla 8, 9, 10, 12 ja 14 (RNG/*8X14- lestikalan osalta; RHG/*8X14- jäälestikalan sivusaaliiden osalta).

(2)

Jäälestikalan kohdennettu kalastus ei ole sallittua. Jäälestikalan (RHG/5B67-) sivusaaliit on luettava tähän kiintiöön. Ne voivat olla enintään 1 % kiintiöstä.

(3)

Ainoastaan sivusaaliille. Kohdennettu kalastus ei ole sallittua

.

Laji:

Lestikala

Alue:

Unionin ja kansainväliset vedet alueilla 8, 9, 10, 12 ja 14

 

Coryphaenoides rupestris 

(RNG/8X14-)

Vuosi

2019

2020

Varo-TAC

Saksa

15

(1)(2)

15

(1)(2)

Irlanti

3

(1)(2)

3

(1)(2)

Espanja

1638

(1)(2)

1638

(1)(2)

Ranska

76

(1)(2)

76

(1)(2)

Latvia

26

(1)(2)

26

(1)(2)

Liettua

3

(1)(2)

3

(1)(2)

Puola

513

(1)(2)

513

(1)(2)

Yhdistynyt kuningaskunta

7

(1)(2)

7

(1)(2)

Unioni

2281

(1)(2)

2281

(1)(2)

TAC

2281

(1)(2)

2281

(1)(2)

(1)

Enintään 10 % kustakin kiintiöstä voidaan kalastaa unionin ja kansainvälisillä vesillä alueilla 5b, 6 ja 7 (RNG/*5B67- lestikalan osalta; RHG/*5B67- jäälestikalan sivusaaliiden osalta).

(2)

Jäälestikalan kohdennettu kalastus ei ole sallittua. Jäälestikalan (RHG/8X14-) sivusaaliit on luettava tähän kiintiöön. Ne voivat olla enintään 1 % kiintiöstä.

Laji:

Pilkkupagelli 

Alue:

Unionin ja kansainväliset vedet alueilla 6, 7 ja 8

 

Pagellus bogaraveo 

(SBR/678-)

Vuosi

2019

2020

Varo-TAC

Irlanti

3

(1)

2

(1)

Espanja

84

(1)

68

(1)

Ranska

4

(1)

3

(1)

Yhdistynyt kuningaskunta

10

(1)

8

(1)

Muut

3

(1)

2

(1)

Unioni

104

(1)

83

(1)

TAC

104

(1)

83

(1)

(1)

Ainoastaan sivusaaliille. Kohdennettu kalastus ei ole sallittua tässä kiintiössä.

Laji:

Pilkkupagelli 

Alue:

Unionin ja kansainväliset vedet alueella 9(1)

 

Pagellus bogaraveo 

(SBR/9-)

Vuosi

2019

2020

Varo-TAC

Espanja

117

117

Portugali

32

32

Unioni

149

149

TAC

149

149

(1)

GFCM-alueen 37.1.1 saaliit kuitenkin ilmoitetaan (SBR/F3711). GECAF-alueen 34.1.11 saaliit kuitenkin ilmoitetaan (SBR/F34111).

Laji:

Pilkkupagelli 

Alue:

Unionin ja kansainväliset vedet alueella 10

 

Pagellus bogaraveo 

(SBR/10-)

Vuosi

2019

2020

Varo-TAC

Espanja

5

5

Portugali

566

566

Yhdistynyt kuningaskunta

5

5

Unioni

576

576

TAC

576

 

576

 

 

 

 

 

 

 

 

Top