Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52018PC0382

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+)

COM/2018/382 final

Bryssel 30.5.2018

COM(2018) 382 final

2018/0206(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+)

{SEC(2018) 273 final}
{SWD(2018) 289 final}


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Eurooppa elää ratkaisevan tärkeää vaihetta, jossa sen merkitys ja menestyminen tulevina vuosikymmeninä riippuu sen kyvystä säilyttää kilpailukykynsä globaalissa taloudessa ja varmistaa korkea työllisyys, korkeatasoinen koulutus ja terveydenhuolto sekä sosiaalisen osallisuuden ja aktiiviseen yhteiskuntaan osallistumisen korkea taso. Jotta Eurooppa olisi kilpailukykyinen, yhtenäinen ja sopeutumiskykyinen tulevaisuudessa, sen pitää investoida kansalaistensa koulutukseen, osaamiseen, luovuuteen, mahdollisuuksiin perustaa yritys, innovointikykyyn ja terveyteen nyt.

Monet merkittävät haasteet pitävät pintansa. Saavutetusta edistyksestä huolimatta työttömyyden ja köyhyyden torjunta ovat edelleen ensisijaisia parannuskohteita koko EU:ssa. Sosiaali- ja työllisyysasiat ovat Euroopan kansalaisten päällimmäisiä huolenaiheita, ja unionin odotetaan tekevän enemmän niiden edistämiseksi. Lisäksi unionissa esiintyy seuraavia ongelmia:

·osaamistason puutteet;

·alisuoriutuminen aktiivisen työmarkkinapolitiikan ja koulutusjärjestelmien toteuttamisessa;

·uuden teknologian, kuten automaation, ja siihen liittyvien työn uusien muotojen asettamat haasteet;

·marginalisoituneiden ryhmien, kuten romanien, sosiaalinen syrjäytyminen;

·ja työvoiman vähäinen liikkuvuus.

Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää poliittisia aloitteita ja kohdennettuja tukitoimia.

Vastauksena kansalaisten vaatimukseen sosiaalisen ulottuvuuden tehostamisesta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17. marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. On tärkeää, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot työskentelevät yhdessä pilarin periaatteiden ja oikeuksien toteuttamiseksi.

Komissio teki 2. päivänä toukokuuta 2018 ehdotuksen seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2021–2027 1 . Ehdotuksessa otetaan huomioon nykyinen sosiaalinen ja taloudellinen tilanne ja esitetään konkreettisia vastauksia eurooppalaisten vaatimuksiin sosiaalisemmasta Euroopasta ja ihmisiin tehtävien investointien lisäämisestä Euroopan unionissa.

Ehdotukseen sisältyy Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), joka on EU:n tärkein väline ihmisiin tehtävien investointien tekemiseksi ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamiseksi. ESR+:ssa yhdistetään seuraavat rahastot ja ohjelmat:

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja nuorisotyöllisyysaloite;

vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD);

työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma (EaSI) ja

unionin terveysalan toimintaohjelma.

Edellä mainittujen rahastojen yhdistämisellä on kolme tavoitetta:

Taataan niiden toisiaan täydentävien EU:n välineiden johdonmukaisuus ja synergia, joilla tarjotaan merkittävää tukea ihmisille ja joilla pyritään parantamaan heidän elintasoaan lisäämällä ohjelmasuunnittelun ja toteutuksen yhtenäisyyttä.

Lisätään joustoa, jotta rahastoilla voidaan reagoida nopeammin talouden ohjausprosessin yhteydessä havaittuihin haasteisiin ja EU-tason prioriteetteihin.

Yksinkertaistetaan rahastojen ohjelmasuunnittelua ja hallinnointia ja vähennetään siten viranomaisten ja edunsaajien hallinnollista rasitetta.

Näin ESR+:lla rakennetaan vaikutusvaltaisempaa sosiaalista Eurooppaa ja lujitetaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti, mikä on välttämätön edellytys EU:n moitteettomalle toiminnalle elinvoimaisena taloudellisena ja poliittisena unionina.

Tässä ehdotuskokonaisuudessa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

ESR+:lla edistetään toimintatapoja ja toimintalinjoja, joilla pyritään tukemaan täystyöllisyyttä, parantamaan työn laatua ja tuottavuutta, lisäämään työvoiman maantieteellistä ja ammatillista liikkuvuutta unionissa, parantamaan koulutusjärjestelmiä ja edistämään sosiaalista osallisuutta ja terveyttä.

ESR+:n tärkein toimintapoliittinen tavoite on auttaa luomaan suorituskykyisempi ja sopeutumiskykyisempi ”sosiaalinen Eurooppa” ja toteuttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja Euroopan talouden ohjausprosessissa hyväksytyt sosiaali- ja työllisyyspolitiikan prioriteetit. ESR+:lla myötävaikutetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 121 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen yhdennettyjen suuntaviivojen ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa hyväksyttyjen asiaa koskevien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon sekä tuetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua vuoden 2030 jälkeen (YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2 ) koskevan yleisen tavoitteen saavuttamista ja ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä. Lisäksi ESR+:lla autetaan lisäämään työllisyysmahdollisuuksia ja työvoiman liikkuvuutta, nostamaan elintasoa, parantamaan terveyttä ja lujittamaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta SEUT-sopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan mukaisesti. ESR+:lla pyritään myös tukemaan Euroopan uutta osaamisohjelmaa ja kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista.

Yhtenä rakennerahastona yhteistyössä hallinnoitavalle ESR+:lle asetettavilla vähimmäisosuuksilla ja -määrillä taataan, että edellä kuvatut EU:n prioriteetit voidaan riittävällä tavalla ottaa huomioon suoraan Euroopan kansalaisiin kohdistuvien investointien määrässä.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

ESR+:lla pyritään parantamaan synergioita ja johdonmukaisuutta muiden sellaisten rahastojen kanssa, joista investoidaan inhimillisen pääoman kehittämiseen. ESR+:lla olisi etenkin varmistettava täydentävyys ja synergiat suhteessa Euroopan aluekehitysrahastoon, koheesiorahastoon, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon, Euroopan globalisaatiorahastoon (EGR), Erasmus-ohjelmaan, Euroopan solidaarisuusjoukkoihin, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon (AMIF-rahasto), Euroopan horisontti -ohjelmaan, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan ja rakenneuudistusten tukiohjelmaan, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline.

ESR+ ja EGF täydentävät toisiaan jatkossakin, sillä ESR+:sta tuetaan ehkäiseviä ja ennakoivia toimenpiteitä kun taas EGR pysyy monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolisena reaktiivisena hätäapurahastona.

ESR+ ja Erasmus toimivat samantapaisilla aloilla, joilla autetaan ihmisiä hankkimaan uusia taitoja ja parantamaan osaamista, jotta voidaan vastata elinkeinoelämän tarpeisiin 3 ja parantaa digitaalisia taitoja ja koulutuksen laatua. Sen vuoksi ESR+:n ja Erasmuksen yhteistyötä tehostetaan. Yhteistyön tarkempi luonne määritellään ESR+:n ja Erasmuksen työohjelmissa ja ohjelmaoppaissa, jotta voidaan varmistaa tehokkaat ja tulokselliset synergiaedut.

ESR+:sta jatketaan myös kolmansien maiden kansalaisten keskipitkän ja pitkän aikavälin kotouttamisen tukemista ja täydennetään siten AMIF-rahaston toimia, joilla vastataan lyhyen aikavälin tarpeisiin.

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko on jatkossakin osa koheesiopolitiikkaa, ja sitä säännellään pääasiassa yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella. Sen hallinnointiin, ohjelmasuunnitteluun, seurantaan, tarkastuksiin ja muihin vastaaviin toimintoihin sovelletaan samoja sääntöjä kuin useimpiin muihin yhteistyössä hallinnoitaviin rahastoihin. Jäsenvaltiot voivat yhdistää Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR+:n rahoitusta useista rahastoista rahoitettavilla ohjelmilla.

Terveysalan toimintalohkon asianmukainen hallintorakenne tarjoaa strategiset suuntaviivat ja teknisiä lausuntoja toimenpiteistä, joilla toimintalohkon toimia tuetaan ja toteutetaan. Se myös helpottaa koordinointia esimerkiksi tutkimusta, digitaalisia markkinoita, alueellisia rahastoja ja koheesiorahastoja koskevista budjettikohdista myönnettävän täydentävän tuen kanssa.

Komission ehdotuksessa vuosia 2021–2027 koskevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi asetetaan aiempaa kunnianhimoisempi ilmastotoimien valtavirtaistamisen tavoitetaso. Tavoitteena on, että kaikissa EU:n ohjelmissa vähintään 25 prosenttia EU:n menoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän ohjelman vaikutusta mainitun kokonaistavoitteen saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastotunnusmerkkijärjestelmän avulla asianmukaisella jaottelutasolla ja käyttämällä myös tarkempia menetelmiä, jos sellaisia on tarjolla. Komissio ilmoittaa jatkossakin asiaa koskevat tiedot vuosittain maksusitoumusmäärärahoina vuosittaisen talousarvioesityksen yhteydessä.

Tukeakseen ohjelman koko potentiaalin hyödyntämistä ilmastotavoitteiden täyttämisessä komissio pyrkii määrittelemään tämän kannalta olennaisia toimia ohjelman valmistelu-, toteutus-, uudelleentarkastelu- ja arviointivaiheissa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Tämän ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden oikeusperustana ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, IX (Työllisyys), X (Sosiaalipolitiikka) ja XIV (Kansanterveys) osasto ja erityisesti sen 46, 149, 153, 162–166, 168, 174, 175 ja 349 artikla.

ESR+:ssa on kolme toimintalohkoa. Ensimmäinen toimintalohko, joka toteutetaan yhteistyöhän perustuvalla hallinnoinnilla, kattaa (aiemman) ESR:n, joka perustuu SEUT-sopimuksen 162 ja 164 artiklaan, ja vähävaraisimmille perushyödykkeinä annettavan avun SEUT-sopimuksen 175 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Toinen toimintalohko, joka toteutetaan suoraan ja välillisesti hallinnoimalla, kattaa työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin (EaSI) edistämistoimet SEUT-sopimuksen 175 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kolmas toimintalohko, joka toteutetaan suoraan hallinnoimalla, käsittää kannustavia toimia, jotka on suunniteltu suojelemaan ja parantamaan kansanterveyttä SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti.

Tässä ehdotuksessa määritellään ESR+:n yleiset tavoitteet ja tuen soveltamisala, joka ilmaistaan erityistavoitteina. Siinä vahvistetaan kaikkiin kolmeen toimintalohkoon sovellettavat yhteiset säännökset ja kutakin toimintalohkoa koskevat erityissäännökset.

Komissio hyväksyi 29. toukokuuta 2018 ehdotuksen yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta yhteistyössä hallinnoitavan tuen toteutuksen yhdenmukaistamiseksi ja sen koordinoinnin parantamiseksi ja siten politiikkojen toteuttamisen yksinkertaistamiseksi. Kyseisiä yhteisiä säännöksiä sovelletaan ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavaan toimintalohkoon.

Yhteistyössä hallinnoitavilla eri rahastoilla on toisiaan täydentäviä tavoitteita, ja niitä hallinnoidaan samaa hallinnointitapaa käyttäen, ja siksi asetuksessa (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistetaan joukko yleisiä tavoitteita ja yleisiä periaatteita, kuten kumppanuus ja monitasoinen hallinto. Kyseiseen asetukseen sisältyy myös yleisiä strategisen suunnittelun ja ohjelmasuunnittelun elementtejä, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion kanssa tehtävien kumppanuussopimusten määräykset, ja siinä vahvistetaan yhteinen lähestymistapa rahastojen tulossuuntautuneisuuteen. Näin ollen siinä säädetään mahdollistavista ehdoista, tulosten tarkastelusta ja seuranta-, raportointi- ja arviointijärjestelyistä. Siinä vahvistetaan yhteisiä säännöksiä myös tukikelpoisuussääntöjen osalta ja määritetään rahoitusvälineitä, InvestEU-rahaston käyttöä, yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä ja varainhoitoa koskevia erityisjärjestelyjä. Myös jotkin hallinto- ja valvontajärjestelyt ovat yhteisiä kaikille rahastoille.

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Sosiaali- ja työllisyyspolitiikan ja kansanterveyden alalla EU joko jakaa toimivallan jäsenvaltioiden kanssa (SEUT-sopimuksen 4 artikla) tai sillä on toimivaltaa toteuttaa järjestelyjä, joissa jäsenvaltioiden on sovitettava toimensa yhteen (SEUT-sopimuksen 5 artikla), tai toimivaltaa toteuttaa toimia jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, yhteensovittamiseksi tai täydentämiseksi (SEUT-sopimuksen 6 artikla).

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko perustuu toissijaisuusperiaatteeseen. Yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla komissio siirtää strategiseen ohjelmasuunnitteluun ja toteutukseen liittyviä tehtäviä EU:n jäsenvaltioille ja alueille. EU:n toimet eivät myöskään ylitä sitä, mikä on tarpeen sen perussopimuksissa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla pyritään varmistamaan, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia ja että EU:n tason toiminta on perusteltua kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason mahdollisuuksien ja erityispiirteiden pohjalta. Yhteistyöhön perustuva hallinnointi tuo unionia lähemmäs kansalaisiaan ja kytkee paikalliset tarpeet EU-tavoitteisiin 4 . Lisäksi se lisää EU:n tavoitteiden omaksumista jäsenvaltioiden ja komission jakaessa päätösvallan ja vastuun.

Suhteellisuusperiaate muodostaa perustan myös rahaston kahdelle suoraan ja välillisesti hallinnoitavalle toimintalohkolle. EaSI-toimintalohkossa painotetaan innovatiivisia hankkeita, joista saadaan selkeää unionin tason lisäarvoa, jolloin EU:n toimet ovat tehokkaampia kuin kansalliset, alueelliset tai paikalliset toimet kriittisen massan saavuttamiseksi ja hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi. Terveysalan toimintalohkossa otetaan huomioon terveyden EU-ulottuvuus, ja sillä täydennetään ja tuetaan jäsenvaltioiden terveyspolitiikkaa kunnioittaen samalla niiden toimivaltaa kyseisellä alalla SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti.

Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä ehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on sen tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. Komission ehdotuksessa on otettu huomioon suhteellisuusperiaate. ERI-rahastojen yksinkertaistamista edunsaajien kannalta seuraavan korkean tason asiantuntijaryhmän 5 suositusten mukaisesti siinä ehdotetaan yksinkertaistamisen lisäämistä. Ehdotus on oikeasuhteinen, sillä siinä yhtenäistetään ja yhdistetään sääntöjä ja sulautetaan rahastoja toisiinsa ja vähennetään täten sidosryhmille aiheutuvaa rasitetta. Unionin ja kansallisten viranomaisten hallinnollinen rasite rajoittuu siihen, mitä komission vastuu unionin talousarvion toteuttamisesta edellyttää.

Toimintatavan valinta

Toteutusvälineeksi on valittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan sosiaalirahasto plussan perustamisesta.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Euroopan sosiaalirahasto (ESR)

Vahvuudet: ESR-ohjelmia 2000–2006 6 ja 2007–2013 7 koskevissa jälkiarvioinneissa katsottiin, että ESR:stä tehdyt investoinnit ovat aiheellisia, tehokkaita ja vaikuttavia. Rahasto saavutti tehokkaasti suuren määrän EU:n kansalaisia, etenkin apua eniten tarvitsevat. Tämä johtui siitä, että ESR:sta myönnettiin merkittävä määrä tukea jäsenvaltioiden työllisyyden tukemiseen ja sosiaalisiin haasteisiin vastaamiseen, ja sillä laajennettiin olemassa olevia toimia tukemalla politiikan aloja ja kohderyhmiä, jotka eivät muuten olisi saaneet tukea. Lisäksi ESR:sta on tuettu paikallisia/alueellisia innovaatioita, joita on sitten sovellettu kansallisella tasolla. Vuosina 2014–2020 ohjelman toimintalogiikkaa on vakiinnutettu, tavoitteita selkeytetty ja indikaattoreiden määritelmiä sekä lähtötasoja ja tavoitearvoja standardisoitu.

Heikkoudet:

Yhteensovittaminen politiikkojen kanssa: Vaikka rahaston yhteydet talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon paranivat merkittävästi ohjelmakaudella 2014–2020 8 , tilanne ei ole vielä paras mahdollinen.

Ohjelmasuunnittelu: Näytön perusteella tulossuuntautuneisuus lisääntyi kaudella 2014–2020, mutta tuloskehys ei ole osoittautunut riittävän houkuttelevaksi jäsenvaltioille. Ohjelmasuunnittelun vaatimuksia pidetään hallinnollisesti liian raskaina 9 .

Ohjelman toteutus: Selvityksistä käy ilmi, että vaikka edistymistä on tapahtunut, ESR:n hallinnointi ja toteutus on edelleen liian monimutkaista. Parannuksista huolimatta siirtyminen tuotospohjaisesta ajattelutavasta tulossuuntautuneeseen ajattelutapaan ei ole täysin toteutunut kaudella 2014–2020.

Nuorisotyöllisyysaloite

Vahvuudet: Nuorisotyöllisyysaloite on lisännyt nuorten työllisyyttä edistävien toimien näkyvyyttä, ja monissa jäsenvaltioissa on toteutettu poliittisia uudistuksia nuorisotakuujärjestelmien perustamisen ja toteutuksen yhteydessä. Jäsenvaltioiden mukaan nuorisotyöllisyysaloite on niille erittäin tärkeä väline työllisyyspolitiikan suunnittelussa ja kohdentamisessa.

Heikkoudet: Merkittävimmät haasteet liittyvät varainhoitoon (rahoitus kahdesta eri lähteestä, jotka ovat nuorisotyöllisyysaloitteen erityinen määräraha ja ESR) ja raportoinnin lisävaatimuksiin. Edunsaajat ja täytäntöönpanoviranomaiset katsovat näiden tekijöiden lisäävän hallinnollista rasitetta 10 . 

Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD)

Vahvuudet: Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoa koskevan väliarvioinnin ja sidosryhmien kuulemisten alustavat tulokset 11 osoittavat, että rahastosta tuettavilla elintarvikkeisiin, aineelliseen apuun ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvillä toimenpiteillä autetaan tehokkaasti yhteiskunnan vähävaraisimpia, mukaan lukien ne, jotka saattaisivat muuten jäädä tavanomaisten sosiaaliavustusten ulkopuolelle ja jotka tarvitsevat välitöntä apua.

Heikkoudet: EU:n sääntelykehys ja sen tulkinta tai kansalliset vaatimukset voivat aiheuttaa ongelmia rahaston toteutuksessa. Tällaisia vaikeuksia ovat esimerkiksi viivästykset ohjelmien käynnistysvaiheessa ja etupäässä kansallisiin hankintapolitiikkoihin ja lisävaatimuksiin liittyvät hallinnolliset esteet, kuten toimia ja loppukäyttäjiä koskevien tietojen kirjaaminen seurantaa varten ja ylimitoitetut ja aikaavievät menettelyt.

Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma (EaSI)

Vahvuudet: Väliarvioinnista käy ilmi, että EaSI-ohjelma oli vuosina 2014–2016 tehokas ja vaikuttava tapa lisätä tietoisuutta EU:n toimista sosiaalisen osallisuuden edistämisen ja köyhyyden vähentämisen aloilla. Arvioinnissa todettiin myös, että EaSI-ohjelma lisäsi tietoisuutta työllisyyteen liittyvistä rajat ylittävistä mahdollisuuksista ja nopeutti innovatiivisten toimien testausta ja toteuttamista sekä paransi mikroluottojen ja yrittäjille myönnettävän tuen saantia. Sillä myös helpotettiin poliittista muutosta levittämällä vertailevaa analyyttista tietoa, kehittämällä valmiuksia, edistämällä keskinäistä oppimista ja vuoropuhelua ja lisäämällä sidosryhmien mahdollisuuksia vaikuttaa sosioekonomisten politiikkojen laatimiseen ja toteuttamiseen.

Heikkoudet: EaSI-ohjelman merkitystä ja vaikutusta voitaisiin vielä parantaa. Progress-lohkossa olisi tehostettava sosiaalipoliittisia kokeiluja tarkistamalla hankkeiden arviointi- ja valintamenettelyt ja luomalla edellytykset niiden soveltamisen laajentamiseksi. Eures-lohkossa voitaisiin pidentää täytäntöönpanoaikoja ja vähentää hallinnollista rasitetta, jotta sidosryhmät voivat laatia ja toteuttaa hankkeet asianmukaisesti, mitata niiden tehokkuutta ja varmistaa niiden kestävyyden.

EU:n terveysalan toimintaohjelma

Vahvuudet: EU:n tason toimista saatava lisäarvo tuli selvästi esiin väliarvioinnissa, etenkin jäsenvaltioiden paremmissa valmiuksissa puuttua rajat ylittäviin terveysuhkiin, syöpää, hiviä/aidsia ja tuberkuloosia koskevissa teknisissä ohjeissa ja suosituksissa, lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita koskevan EU:n terveyslainsäädännön lisätuissa ja sähköisten terveyspalvelujen verkoston toimissa ja terveysteknologian arvioinnissa. Arvioinnissa tunnustettiin myös lisäarvo, joka saadaan välineistä, joilla voidaan valvoa hoitoon liittyviä infektioita ja lisätä koordinoituja toimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi, ja yhteisillä toimilla toteutetusta laajamittaisesta perustyöstä sairauksien ehkäisyä ja hallintaa koskevien parhaiden käytäntöjen määrittämiseksi ja vaihtamiseksi. Siinä tunnustetaan myös toimien myönteinen vaikutus yhteentoimivien ja standardoitujen terveystietojen vaihtamiseen rajojen yli ja pyrkimyksiin perustaa tätä varten EU:n laajuinen digitaalinen infrastruktuuri.

Heikkoudet: On olemassa vaara, että muita kuin lainsäädäntötoimia koskevilla aloilla toteutettavat toimet, jotka voidaan määritellä vapaammin ja laaja-alaisemmin, eivät ole riittävän kohdennettuja. Lisäarvoon liittyvät kriteerit voidaan ottaa huomioon keskittymällä kolmeen avainalueeseen: puututaan rajat ylittäviin terveysuhkiin, lisätään mittakaavaetuja ja edistetään parhaiden käytäntöjen vaihtamista ja toteuttamista. Myös toteutusta koskevien tietojen seurannassa todettiin tehottomuutta ja puutteita, mikä voi johtaa siihen, että ohjelmien johtajien on vaikeampi pysyä ajan tasalla ohjelman saavutuksista.

Sidosryhmien kuuleminen

Sidosryhmien kuulemiset perustuivat sidosryhmien kartoittamiseen ja kattavat EU:n tärkeimmät sosiaali- ja työllisyyspolitiikan alalla työskentelevät organisaatiot ja laitokset ja asiaan liittyvät investoinnit – kaikkien hallinnon tasojen julkiset viranomaiset, työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, rahoituksen saajat ja loppukäyttäjät sekä EU:n kansalaiset. Sidosryhmien kuulemisessa käytettiin eri menetelmiä ja välineitä, jotta mukaan saatiin riittävä määrä erilaisia sidosryhmiä ja jotta näkemykset voitiin ristiintarkistaa. Kuuleminen sisälsi useita julkisia kuulemisia, jotka järjestettiin osana monivuotista rahoituskehystä, ESR:n jälkiarviointia, FEAD:n väliarviointia ja EaSI:n väliarviointia. Kuulemiseen liittyi myös sidosryhmien konferensseja ja tapaamisia, kohderyhmiä, haastatteluja, kohdennettuja verkkokuulemisia ja kannanottojen analyysejä. Lisätietoa sidosryhmien kuulemisista on saatavilla vaikutustenarvioinnista.

Sidosryhmien kuulemisten tärkeimmät päätelmät olivat:

Rahastojen lisäarvo liittyy tehokkaiden ja vaikuttavien julkisten investointien edistämiseen, tehokkaaseen tietämyksen vaihtoon maiden ja alueiden kesken, yhteiskuntaan integroitumisen edistämiseen, osallistavamman Euroopan luomiseen, sosiaalipoliittisten kokeilujen ja innovoinnin tukemiseen, alueellisten erojen vähentämiseen ja lähentymisen tukemiseen. Rahastot tuottavat lisäarvoa myös koheesiopolitiikan vipuvaikutuksella julkisiin ja yksityisiin investointeihin.

Monimutkaisten menettelyjen katsotaan olevan merkittävin este rahastojen tavoitteiden menestyksekkäälle saavuttamiselle.

Edunsaajien hallinnollista rasitetta on vähennettävä ja yksinkertaistettava, mukaan lukien osallistujilta kerättäviä tietoja koskevien vaatimusten keventäminen.

Sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava.

Eri EU:n rahastojen säännöt olisi sovitettava yhteen.

EU:n välineiden välisiä synergioita olisi lisättävä ja päällekkäisyyksiä vältettävä. Rahastojen yhdistäminen katsottiin parhaaksi tavaksi saavuttaa tämä tavoite, jos sillä myös yksinkertaistetaan EU:n välineitä.

Kannanotoissa ollaan kiinnostuneita parantamaan rahastojen ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteyttä.

Tämänhetkisiä kansanterveyteen liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä tehokkaasti ainoastaan tekemällä yhteistyötä EU:n tasolla. Yhteisiin haasteisiin liittyvistä EU:n toimista saadaan lisäarvoa esimerkiksi terveyseroihin, muuttoliikkeeseen, ikääntyvään väestöön, potilasturvallisuuteen, laadukkaaseen terveydenhuoltoon, terveysuhkien torjumiseen (myös ei-tarttuvat taudit), tartuntatauteihin ja mikrobilääkeresistenssiin liittyvissä kysymyksissä.

Tärkeimmät ehdotukset, joilla vastataan sidosryhmien palautteeseen, ovat seuraavat:

Synergioiden tehostamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi sellaisten rahoitusvälineiden välillä, joilla investoidaan ihmisiin ja heidän tarpeisiinsa, ESR, nuorisotyöllisyysaloite, FEAD, EaSI ja terveysalan toimintaohjelma yhdistetään yhdeksi rahastoksi (ESR+). Tämä parantaa edunsaajien rahoituksen saantia, helpottaa erityyppisten toimenpiteiden yhdistämistä ja yksinkertaistaa varainhoitoa.

Tarpeeseen vahvistaa sosiaalista ulottuvuutta vastataan seuraavasti:

·ESR+:sta myönnettävän tuen soveltamisala sovitetaan yhteen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kanssa. ESR+:n eri välineiden yhdistäminen mahdollistaa varojen yhdistämisen pilarin periaatteiden toteuttamiseksi.

·ESR+:n sosiaalisen osallisuuden ulottuvuutta vahvistetaan FEAD:n ja ESR:n yhdistämisellä. Tämä mahdollistaa elintarvikkeiden jakelun / aineellisen avun antamisen yhdistämisen sosiaalista osallisuutta ja aktiivisia toimia koskevaan tukeen.

·Vähintään 25 prosenttia kansallisista ESR+-määrärahoista on osoitettava sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjumiseen. Lisäksi jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 2 prosenttia ESR+-määrärahoistaan vähävaraisimpiin kohdistettuihin toimenpiteisiin. Tällä varmistetaan, että tietty vähimmäisosuus määrärahoista kohdennetaan apua eniten tarvitseville.

ESR+:n toteutuksen yksinkertaistamiseksi, edunsaajien hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi ja painotuksen siirtämiseksi tulosten saavuttamiseen yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella otetaan käyttöön useita säännöksiä. Kuitenkin myös ESR+-asetuksessa säädetään toimenpiteistä aineellisen puutteen torjumiseksi, jotta voidaan vastata sidosryhmien pyyntöön soveltaa tämäntyyppiseen apuun kevyempiä vaatimuksia ja yksinkertaistaa tietojen keräämistä, seurantaa ja raportointia koskevia vaatimuksia.

Toimien sovittamiseksi paremmin yhteen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson kanssa kansallisista ESR+-määrärahoista kohdennetaan tietty määrä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä havaittujen haasteiden käsittelemiseen.

Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Komissio on tehnyt päätöksensä lukuisilla tutkimuksilla kerätyn asiantuntemuksen ja ESR:n toteutuksesta tehtyjen jäsenvaltioiden raporttien perusteella. Tutkimuksissa käytettiin monenlaisia menetelmiä, mukaan lukien kirjallisuuskatsaukset, kohdennetut selvitykset, haastattelut, kohderyhmät ja taloudellinen mallintaminen. Raportit ja tutkimukset luetellaan vaikutustenarvioinnissa. ESR+:aa koskevassa ehdotuksessa on otettu huomioon tutkimuksissa annetut suositukset. Ehdotuksella parannetaan rahastojen synergioita ja täydentävyyksiä, lujitetaan yhteyttä EU:n poliittisiin prioriteetteihin ja lisätään joustoa, ja siihen sisältyy joukko toimenpiteitä hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi, kuten tehostetut yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot ja yksinkertaistetut seuranta- ja raportointivaatimukset.

Vaikutustenarviointi

Tähän ehdotukseen liittyy vaikutustenarviointi. Sääntelyntarkastelulautakunta antoi vaikutustenarvioinnista myönteisen lausunnon tietyin varauksin 25. huhtikuuta 2018 pidetyssä kuulemisessa 12 . Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään tärkeimmät saadut huomautukset ja se, miten vaikutustenarviointia muutettiin niiden huomioon ottamiseksi.

Sääntelyntarkastelulautakunnan tärkeimmät huomautukset

Vaikutustenarviointiraportin muutokset

1) Toimien poliittiset prioriteetit eivät ole selkeitä, etenkään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tai rahoituksen potentiaalisen vähenemisen osalta.

Selvennetään, että rahoituksen potentiaaliseen vähenemiseen reagoitaisiin supistamalla ESR+:n soveltamisalaa hallinnollisten uudistusten alalla ja lisäämällä jäsenvaltioiden yhteisrahoitusosuuksia.

3) Raportista ei käy riittävän selkeästi ilmi, onko seuranta- ja arviointijärjestelmä luotettava ja tuottaako se tarvittavat tiedot oikea-aikaisesti.

Lisätietoja seuranta- ja arviointijärjestelmästä on sisällytetty 5 jaksoon.

Muita huomautuksia ja sopeuttamisvaatimuksia

1) Kokemusten olisi pohjauduttava kattavammin julkaistuissa arvioinneissa ja alustavissa arviointituloksissa esiin tuotuihin tärkeimpiin yleisiin ja rahastokohtaisiin haasteisiin.

Julkaistuissa arvioinneissa, alustavissa arviointituloksissa ja sidosryhmien kuulemisissa on määritelty kutakin rahastoa koskevia erityisiä haasteita. Analysoinnin perusteella ne voidaan ryhmitellä neljäksi monivuotisen rahoituskehyksen haasteeksi, jotka ovat rahastojen välinen vuorovaikutus ja synergiat, yhteensovittaminen politiikkojen kanssa ja jousto, yksinkertaistaminen sekä suoritukset ja tulossuuntautuneisuus. Näitä monialaisia monivuotisen rahoituskehyksen haasteita on käsitelty kunkin rahaston osalta (2.1.2.2 jakso).

2) Rahastojen yhdistämisen tärkein peruste ja yhdistämiseen liittyviä riskejä on selvennettävä.

Raporttiin on sisällytetty lisäselvitys tiettyjen rahastojen yhdistämisen syistä ja siitä, miksi EGF on jätetty uuden rahaston ulkopuolelle. Lisäksi sidosryhmien esille tuoma suurin riski (että rahastojen yhdistäminen lisää hallinnollista rasitetta) pienenee, koska entisen FEAD:n ja EaSI:n toimenpiteiden tyyppisiin toimenpiteisiin sovelletaan jatkossakin yksinkertaistettuja sääntöjä (4.1.1 jakso).

3) ESR+-ohjelman lähtötasossa on otettava huomioon Brexitin vaikutukset.

Brexitin jälkeinen lähtötaso on lisätty 2.1.1 jaksoon.

4) ESR+:n prioriteettien on oltava läpinäkyvämpiä. ESR+:n poliittisten prioriteettien keskeisiä muutoksia on selvennettävä, mukaan lukien yhteys Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin. On selitettävä, kattaako ESR+ kaikki vai jotkin pilarin alat, ja jos kattaa, niin miten. On selitettävä paremmin rakenneuudistusten ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson välinen yhteys.

Raportissa on selitetty, että yhdistetty rahasto ei sinänsä muuta rahoitusvälineen prioriteetteja, vaan yhdistää eri rahastojen aiemmin osittain päällekkäiset poliittiset prioriteetit. ESR+:sta tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin niitä poliittisia prioriteetteja, jotka kuuluvat sen soveltamisalaan. Raportissa selvennetään lisäksi, mitkä pilarin oikeudet ja periaatteet kuuluvat ESR+:n soveltamisalaan. Priorisointiin liittyvää kysymystä selvennetään sivuilla 30–31.

5) On selvennettävä tuetaanko ESR+:lla julkishallinnon uudistamista, ja jos tuetaan, niin missä määrin. On viitattava mahdolliseen muista rahoitusohjelmista tulevaisuudessa saatavaan tukeen (esim. rakenneuudistusten tukiohjelma).

Raportissa selvennetään ESR+:n soveltamisala julkishallinnon uudistamisen osalta siinä määrin kuin se on mahdollista ottaen huomioon, että tämän vaikutustenarvioinnin laatimisen ajankohtana tulevan rakenneuudistusten tukiohjelman soveltamisala ei ole vielä tiedossa.

6) On määritettävä ESR+:n toteutusmekanismien keskeiset muutokset.

Toteutusmekanismeihin ehdotetuilla muutoksilla puututaan eri kysymyksiin ja ne ovat siksi luonteeltaan erilaisia. Ohjelmasuunnittelun keskeinen muutos on esimerkiksi sovittaa rahoitus ja poliittinen prosessi yhteen ohjelma-asiakirjoja yhtenäistämällä. Toteutuksen osalta keskeinen muutos on soveltaa ESR:n alueellisia sääntöjä joustavammin ja ottaa käyttöön jatkuvia ehdollisuuksia (4 jakso).

8) On selvennettävä ESR+:n ja EAKR:n sekä Erasmus+-ohjelman välistä johdonmukaisuutta.

ESR+:n ja EAKR:n sekä Erasmus+-ohjelman johdonmukaisuuteen liittyvät seikat on sisällytetty raportin pääosioon. Lisätietoja annetaan liitteessä 4.

9) On selitettävä, miten seurantajärjestelmällä puututaan ohjelmakaudella 2007–2013 esitettyyn kritiikkiin. Arviointeihin olisi kuuluttava kaikkien rahastojen väliarviointi. On selitettävä, miten sidosryhmien näkökannat on otettu huomioon.

Seurannan ja arvioinnin osalta viitataan edellä olevan kohdan ”Tärkeimmät huomautukset” alakohtaan 3. Sidosryhmien näkemykset on esitetty tiivistetysti raportin pääosiossa (1.2.2 jakso) ja tarkemmin liitteessä 2; ks. etenkin 6.2 jakso, jossa selitetään, miten sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon.

Vaikutustenarvioinnissa arvioitiin parasta tapaa maksimoida EU:n tasolla myönnettävä tuki ja sitä, miten eri välineiden välisiä synergioita voidaan parantaa, jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteet voidaan toteuttaa paremmin. Arvioidut vaihtoehdot olivat seuraavat:

Vaihtoehto 1: ESR:n, nuorisotyöllisyysaloitteen, FEAD:n, EaSI:n ja EU:n terveysalan toimintaohjelman yhdistäminen 

Tämä oli parhaaksi arvioitu vaihtoehto niin arviointien kuin sidosryhmien kuulemisten tulosten perusteella. Hallintoviranomaisten mukaan rahastojen laaja integroiminen helpottaisi niiden strategisten toimien yhtenäistämistä koko sosiaalipolitiikan alalla. Näin ne voisivat suunnitella toimia joustavammin, ja myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden toteuttaminen helpottuisi. Edunsaajat vahvistivat, että rahoitettujen ohjelmien ja hankkeiden välisten synergiaetujen edistämisessä on edelleen hyödyntämätöntä potentiaalia.

Vaihtoehto 2: ESR:n, nuorisotyöllisyysaloitteen, FEAD:n, EaSI:n, EU:n terveysalan toimintaohjelman ja EGR:n yhdistäminen 

Tästä seuraisi vain rahastojen lukumäärän keinotekoinen vähentyminen. EGR:n hyvin erityiset tavoitteet, sen suuri poliittinen näkyvyys ja talousarvion joustavuus menetettäisiin, jos se yhdistettäisiin ESR+:aan. Sidosryhmät vahvistivat tämän kuulemisprosessin yhteydessä 13 .

Vaihtoehto 3: Rahastojen yhdistäminen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa (EaSI ja EU:n terveysalan toimintaohjelma jätetään ulkopuolelle mutta EGR sisällytetään mukaan)

Tällöin uhrattaisiin EGR:n suuri näkyvyys EU:n tason hätäapuvälineenä, jolla lievennetään globalisaation haitallisia sivuvaikutuksia. EaSI:n yhdistämisestä ESR+:aan saatava mahdollinen jousto ja synergia menetettäisiin.

Vaihtoehto 4: Säilytetään FEAD erillisenä rahastona mutta yhdistetään aineellista apua ja sosiaalista osallisuutta koskevat ohjelmat FEAD:n ohjelmiin 

Näin voitaisiin luoda enemmän synergiaetuja perushyödykkeinä annettavan avun ja sosiaalista osallisuutta edistävän tuen muotojen välille ja säilyttää samalla nykyiset täytäntöönpanosäännöt. Tällä vaihtoehdolla ei kuitenkaan varmistettaisi toimien riittävää rajaamista ESR:n tyyppisiin sosiaalista osallisuutta edistäviin toimiin nähden.

Vaihtoehto 5: Kaikkien ERI-rahastojen yhdistäminen

Tämä vaarantaisi politiikan toteuttamisen, koska täytäntöönpanosääntöjä ei olisi mahdollista mukauttaa tuettujen politiikkojen erityisvaatimuksiin. Se ei myöskään lisäisi synergiaa ja johdonmukaisuutta muiden inhimillisen pääoman tukemiseen liittyvien rahastojen kanssa.

Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella (jota sovelletaan useisiin yhteistyöllä hallinnoitaviin politiikan aloihin) varmistetaan rahaston yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon yksinkertaistaminen soveltamalla yhteisiä ja yksinkertaistettuja sääntöjä ohjelmasuunnitteluun, seuranta- ja arviointijärjestelyihin, hallinnointiin ja valvontaan, tiedotukseen ja viestintään sekä varainhoitoon. Siinä on säännöksiä, joilla helpotetaan yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen ja uuden rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttöä. Tarkastusmenettelyjä sujuvoitetaan niin, että niissä keskitytään riskiperusteiseen tarkastusotantaan ja yhden tarkastuksen periaatteeseen. Eri elinten tehtäviä hallinto- ja valvontajärjestelmässä selkiytetään. Myös joustoa lisätään, sillä aluksi suunnitellaan vain ohjelmakauden viisi ensimmäistä vuotta. Kahden viimeisen vuoden määrärahojen jako perustuu kattavaan ja perusteelliseen väliarviointiin, jonka perusteella ohjelmaan tehdään muutoksia vuonna 2025. Ohjelmien sisältö on aiempaa virtaviivaisempi ja strategisempi.

Perusoikeudet

ESR+-asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Jäsenvaltioiden on sovellettava tätä asetusta näitä oikeuksia ja periaatteita kunnioittaen.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

ESR+:n kokonaistalousarvio ohjelmakaudella 2021–2027 on 101 miljardia euroa (käypinä hintoina), josta 100 miljardia euroa on varattu ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavalle toimintalohkolle. Suoraan hallinnoitavien ESR+-toimintalohkojen rahoituskehys on 1 174 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Siitä 761 miljoonaa euroa on varattu työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskeviin toimiin ja 413 miljoonaa euroa terveysalaa varten.

Tarkemmat tiedot rahoitus- ja henkilöstötarpeista esitetään ESR+:n rahoitusselvityksessä.

Ehdotuksessa vahvistetaan ESR:n määrärahoille vähimmäismäärä, jotta varmistetaan, että unionissa investoidaan riittävästi ihmisiin.

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit ja tarvittaessa ohjelmakohtaiset tuotos- ja tulosindikaattorit määritellään yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin osalta ohjelmien tasolla. Jäsenvaltioiden viranomaisten on toimitettava tuotos- ja tulosindikaattoreita koskevat tiedot komissiolle sähköisesti kuusi kertaa vuodessa. Niiden johdonmukaisuus tarkistetaan. Myös seurantaan, arviointiin, varainhoitoon ja todentamiseen liittyvien tietojen keräämistä, tallentamista ja varastoimista koskevien järjestelmien luotettavuus tarkastetaan. Tietojen keräämisen yksinkertaistamiseksi ja osallistujille ja edunsaajille aiheutuvan rasitteen minimoimiseksi viranomaisille annetaan lupa kerätä seurantaan liittyvät tiedot niin paljolti kuin mahdollista olemassa olevista hallinnollisista rekistereistä. Arkaluonteisia tietoja ei kerätä suoraan osallistujilta vaan niiden osalta käytetään rekistereitä tai tietoihin perustuvia arvioita.

Jäsenvaltiot ja komissio vastaavat edelleen yhdessä arvioinnista. Jäsenvaltioiden tekemien arvioiden lisäksi komissio suorittaa jäsenvaltioiden tuella ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavaa toimintalohkoa koskevan väliarvioinnin ja jälkiarvioinnin.

Suoran ja välillisen hallinnoinnin osalta tuloskehykset laaditaan aiempien EaSI:n ja terveysalan kehysten asiaankuuluvien käytäntöjen pohjalta sen varmistamiseksi, että tiedot kerätään tehokkaasti, vaikuttavasti ja oikea-aikaisesti. Komissio suorittaa suoraan ja välillisesti hallinnoitavien toimintalohkojen arvioinnit siten, että arviointien tulokset voidaan ottaa huomioon päätöksenteossa.

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon toteutukseen ja täytäntöönpanoon sovelletaan suurelta osin yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta. Tämän asetuksen keskeisiä osia olisi sen vuoksi tulkittava yhdessä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen kanssa.

ESR+-asetuksen rakenne on seuraavanlainen:

I osa – Yleiset säännökset (sovelletaan kaikkiin toimintalohkoihin)

Tähän osaan kuuluvat kohde, määritelmät, yleiset tavoitteet ja toteutus sekä erityistavoitteet. Se sisältää myös säännöksiä sukupuolten tasa-arvoa, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä koskevista periaatteista, joita komission ja jäsenvaltioiden on noudatettava ESR+:aa toteuttaessaan. Tätä osaa sovelletaan kaikkiin ESR+:n toimintalohkoihin. ESR+:sta tuettavat erityistavoitteet perustuvat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettuihin periaatteisiin.

II osa – ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon toteutus

Tässä osassa vahvistetaan säännökset, joita sovelletaan yhteistyössä hallinnoitavaan toimintalohkoon, joka sisältää aiemman ESR:n, aiemman nuorisotyöllisyysaloitteen ja aiemman FEAD:n. Näillä säännöksillä täydennetään yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa vahvistettuja sääntöjä.

I luku: Ohjelmasuunnittelua koskevat yhteiset säännökset (yhteistyöhön perustuva hallinnointi)

Tässä luvussa esitetään yksityiskohtaisesti ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon johdonmukaisuus ja temaattinen keskittäminen. Siinä säädetään muun muassa seuraavista:

Yhteensovittaminen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson kanssa – vahvistetaan yhteyttä eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Ehdotus sisältää uuden säännöksen, jonka mukaan jäsenvaltion on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan asianmukainen määrä maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon, jos niille on tällainen suositus annettu.

Temaattista keskittämistä koskevat vaatimukset: 

Köyhyyden torjunta ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen: Sosiaalinen eriarvoisuus on edelleen huolestuttavaa. Sen vuoksi vähintään 25 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista on kohdennettava sosiaalisen osallisuuden edistämiseen sen varmistamiseksi, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettua Euroopan sosiaalista ulottuvuutta viedään asianmukaisesti eteenpäin ja että tietty määrärahojen vähimmäismäärä kohdennetaan apua eniten tarvitseville. Lisäksi on aiheellista, että jäsenvaltiot kohdentavat tietyn vähimmäismäärän aineellisen puutteen torjumiseen.

Nuorten työllistymismahdollisuuksien parantaminen: Vaikka nuorisotyöttömyys on laskenut EU:ssa – tammikuun 2013 huipputasolta (24 %) 15,6 prosenttiin maaliskuussa 2018 – se on edelleen korkealla tasolla, yli kaksinkertainen kokonaistyöttömyysasteeseen verrattuna (15,9 % verrattuna 7,1 prosenttiin helmikuussa 2018). Syrjäisimmillä alueilla 40 prosenttia nuorista on työttömiä. Myös niiden nuorten osuus, jotka eivät ole työelämässä tai koulutuksessa (NEET) on erittäin suuri, 13,4 prosenttia vuonna 2017. Sen vuoksi niiden jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus on kynnysosuutta suurempi, olisi kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan 10 prosenttia sellaisiin kohdennettuihin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin, joilla tuetaan nuoria. Syrjäisimmillä alueilla, joissa työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus ylittää kynnysosuuden, osuus korotetaan 15 prosenttiin.

II luku: ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävä yleinen tuki

Tätä lukua sovelletaan kaikkeen ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävään tukeen aineellisen puutteen torjuntaa koskevaa tukea lukuun ottamatta. Siinä vahvistetaan tukikelpoisuus- ja seurantasäännöt, joilla täydennetään yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen sääntöjä.

Luku sisältää myös innovatiivisia toimia koskevan säännöksen, jolla rohkaistaan jäsenvaltioita tukemaan sosiaalista innovointia ja sosiaalipoliittisia kokeiluja, joilla vahvistetaan kumppanuuteen perustuvaa alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa.

III luku: ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävä tuki

III luvussa käsitellään pelkästään aiemmin FEAD:sta myönnettävää perushyödykkeinä annettavaa apua. Tätä voidaan perustella sillä, että tämän tyyppisissä toimissa osallistumiskynnys on alhaisempi, ja niiden aiheuttama hallinnollinen rasite on vähäisempi. Sidosryhmät ovat vaatineet tämän lähestymistavan säilyttämistä ja vastustaneet tiukempien ESR-sääntöjen käyttöönottoa (esim. indikaattoreihin liittyvä raportointi tai tarkastusten jäljitysketjua koskevat säännöt). Tässä luvussa esitetään tuen periaatteet, raportointisäännöt, tukikelpoisuus, indikaattorit ja tarkastukset.

III osa – Toteutus suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla

I luku: Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa koskevat erityissäännöt

Tässä luvussa käsitellään suoraan ja välillisesti hallinnoitavaa työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa. Se sisältää säännöksiä toiminnallisista tavoitteista, tukikelpoisista toimista ja tukikelpoisista yhteisöistä.

II luku: Terveysalan toimintalohkoa koskevat erityissäännökset

Tässä luvussa käsitellään suoraan hallinnoitavaa terveysalan toimintalohkoa. Se sisältää säännöksiä toiminnallisista tavoitteista, tukikelpoisista toimista ja yhteisöistä sekä hallintotavasta.

III luku: Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon sovellettavat yhteiset säännöt

Tässä luvussa käsitellään yhteisiä sääntöjä, joita sovelletaan molempiin suoraan hallinnoitaviin toimintalohkoihin, ja siinä on säännöksiä assosioituneista kolmansista maista, EU:n rahoitusmuodoista ja toteutuksesta, työohjelmista, seurannasta ja raportoinnista, arvioinnista, unionin taloudellisten etujen suojelusta ja tarkastuksista sekä tiedotuksesta, viestinnästä ja julkisuudesta.

IV osa – Loppusäännökset

IV osassa esitetään säännökset, joita sovelletaan säädösvallan siirtoon, ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon komiteamenettelyyn, SEUT-sopimuksen 163 artiklan mukaiseen komiteaan, siirtymäsäännöksiin ja asetuksen voimaantuloon.

Liitteet

Liite I – ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea koskevat yhteiset indikaattorit

Liite II – ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea koskevat yhteiset indikaattorit

Liite III – Terveysalan toimintalohkoa koskevat indikaattorit

2018/0206 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 46 artiklan d alakohdan, 149 artiklan, 153 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 164 artiklan, 168 artiklan 5 kohdan, 175 artiklan 3 kohdan ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 14 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 15 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista vastauksena Euroopan sosiaalisiin haasteisiin. Pilarin 20 keskeistä periaatetta on jaettu kolmeen ryhmään, jotka ovat yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Kyseiset Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta olisi otettava huomioon Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) mukaisissa toimissa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamisen edistämiseksi ESR+:sta olisi tuettava investointeja ihmisiin sekä työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla käytössä oleviin järjestelmiin; näin lujitettaisiin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti.

(2)Unionin tasolla kansallisten uudistusten prioriteetit määritellään ja niiden toteutusta seurataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Jäsenvaltiot laativat omat monivuotiset kansalliset investointistrategiansa tukemaan näitä uudistusten painopisteitä. Kyseiset strategiat olisi esitettävä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä keinona sellaisten ensisijaisten investointihankkeiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään kansallista ja/tai unionin rahoitusta. Niiden avulla unionin rahoitusta olisi käytettävä johdonmukaisella tavalla ja tarvittaessa maksimoitava etenkin Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, Euroopan investointivakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta tuetuista ohjelmista saatavan rahoitustuen lisäarvo.

(3)Neuvosto hyväksyi [...] jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan tarkistetut suuntaviivat, joita on muutettu niiden yhdenmukaistamiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden kanssa. Tarkoituksena on parantaa Euroopan kilpailukykyä ja tehdä siitä houkuttelevampi kohde investoinneille, työpaikkojen luomiselle ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiselle. Jotta varmistetaan, että ESR+ on täysin yhdenmukainen näiden suuntaviivojen kanssa, etenkin työllisyyden, koulutuksen sekä sosiaalisen syrjäytymisen, köyhyyden ja syrjinnän torjunnan osalta, ESR:lla olisi tuettava jäsenvaltioita ottaen huomioon SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut asiaa koskevat yhdennetyt suuntaviivat ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut maakohtaiset suositukset ja tarvittaessa niiden strategioissa kansallisella tasolla sovitut kansalliset uudistusohjelmat. ESR+:lla olisi edistettävä myös unionin keskeisten aloitteiden ja toimien asiaan liittyvien osa-alueiden täytäntöönpanoa, etenkin Euroopan uutta osaamisohjelmaa ja eurooppalaista koulutusaluetta, asiaan liittyviä neuvoston suosituksia ja muita aloitteita, kuten nuorisotakuuta, taitojen parantamista ja pitkäaikaistyöttömien integroimista työmarkkinoille

(4)Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2017 päätelmät ”Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistaminen: EU:n vastaus kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een”. Neuvosto painotti, että on tärkeää saada kestävä kehitys toteutumaan tasapainoisella ja yhdennetyllä tavalla kaikissa kolmessa ulottuvuudessaan eli taloudessa, sosiaalisissa kysymyksissä ja ympäristön alalla. On äärimmäisen tärkeää sisällyttää kestävä kehitys EU:n poliittiseen toimintakehykseen, ja unionin on oltava politiikkatoimissaan kunnianhimoinen, kun se vastaa globaaleihin haasteisiin. Neuvosto suhtautuu myönteisesti 22 päivänä marraskuuta 2016 annettuun komission tiedonantoon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ensimmäisenä toimena kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämiseksi unionin politiikkoihin ja kestävän kehityksen soveltamiseksi kaikkea EU:n toimintapolitiikkaa ohjaavana keskeisenä periaatteena myös rahoitusvälineiden kautta.

(5)Unionilla on vastassaan rakenteellisia haasteita, jotka johtuvat talouden globalisaatiosta, muuttoliikkeen hallinnasta, turvallisuusuhkien kasvusta, siirtymisestä puhtaaseen energiaan, teknologian muutoksista ja työvoiman yhä nopeammasta ikääntymisestä sekä kasvavasta ammattitaitovajeesta ja työvoimapulasta joillakin sektoreilla ja alueilla ja etenkin pk-yrityksissä. Työelämän realiteettien muuttuessa unionin olisi oltava valmistautunut kohtaamaan nykyiset ja tulevat haasteet ja investoitava relevanttiin osaamiseen, tehtävä kasvusta entistä osallistavampaa ja parannettava työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa, myös työvoiman liikkuvuuden osalta.

(6)Asetuksella (EU) [...] luodaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMIF-rahasto), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat toimintapoliittiset tavoitteet ja säännöt. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää ESR+:n yleiset tavoitteet ja antaa erityissäännöksiä siitä, minkä tyyppisiä toimia ESR+:sta voidaan rahoittaa.

(7)Asetuksessa (EU, Euratom) [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt. ESR+:sta suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin rahoitusohjelmien toteutuksen johdonmukaisuus.

(8)Tässä asetuksessa tarkoitetut rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja tuottaa tuloksia ottaen huomioon etenkin tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja odotettavissa oleva noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta olisi siksi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sellaisen rahoituksen käyttöä, joka ei perustu toimien kustannuksiin. Kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomiseen integroimiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 88 artiklan perusteella komissio voi korvata jäsenvaltioiden menoja käyttäen yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, mukaan lukien kertakorvaukset.

(9)Jotta voidaan sujuvoittaa ja yksinkertaistaa rahoitusympäristöä ja lisätä synergiamahdollisuuksia yhdennettyjen rahoitusmallien avulla, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (FEAD), työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta ja unionin terveysalan toimintaohjelmasta tuetut toimet olisi sisällytettävä yhteen rahastoon, ESR+:aan. ESR+ olisi sen vuoksi jaettava kolmeen toimintalohkoon, jotka ovat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko, työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko ja terveysalan toimintalohko. Näin voitaisiin vähentää eri rahastojen hallinnointiin liittyvää hallinnollista rasitetta etenkin jäsenvaltioissa ja pitää voimassa yksinkertaisempia sääntöjä yksinkertaisempien toimien osalta, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakelussa.

(10)Koska ESR+:n soveltamisala tämän myötä laajenee, on aiheellista säätää, että pyrkimyksiä parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja edistää pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa koulutuksen saatavuutta ja laatua, edistää sosiaalista osallisuutta ja terveyttä sekä vähentää köyhyyttä ei toteuteta ainoastaan yhteistyöhän perustuvalla hallinnoinnilla, vaan että työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon osalta unionin tasolla edellytettyjen toimien toteutuksessa käytetään myös suoraa tai välillistä hallinnointia.

(11)Unionin terveysalan toimintaohjelman sisällyttäminen ESR+:aan luo lisää synergioita sellaisten aloitteiden ja politiikkojen laatimiseen ja testaamiseen, joilla parannetaan ESR+-ohjelman terveysalan toimintolohkossa kehitettyjen terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, sopeutumiskykyä ja kestävyyttä, ja edistetään niiden toteutusta jäsenvaltioissa ESR+-asetuksen muiden toimintolohkojen tarjoamilla välineillä.

(12)Tässä asetuksessa vahvistetaan ESR+:aa koskevat rahoituspuitteet. Joitakin rahoituspuitteiden osia olisi suunnattava toimiin, jotka toteutetaan työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon puitteissa käyttäen suoraa tai välillistä hallinnointia.

(13)ESR+:lla olisi pyrittävä edistämään työllisyyttä aktiivisilla toimilla, joiden ansiosta erityisesti nuoret, pitkäaikaistyöttömät ja työelämän ulkopuolella olevat pääsevät (palaamaan) työmarkkinoille, ja tukemalla itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteisötaloutta. ESR+:lla olisi pyrittävä tehostamaan työmarkkinoiden toimintaa tukemalla työmarkkinalaitosten, kuten julkisten työvoimapalvelujen, nykyaikaistamista, jotta parannetaan niiden valmiuksia tarjota tehostetusti kohdennettua neuvontaa ja ohjausta työnhaussa ja työelämään siirtymisessä ja helpotetaan työntekijöiden liikkuvuutta. ESR+:lla olisi edistettävä naisten osallistumista työmarkkinoille toimenpiteillä, joilla varmistetaan muun muassa työ- ja yksityiselämän tasapaino ja lastenhoidon saatavuus. ESR+:lla olisi myös pyrittävä tarjoamaan terveellinen ja asianmukainen työympäristö, jotta voidaan vastata muuttuviin työn muotoihin liittyviin terveysriskeihin ja ikääntyvän työvoiman tarpeisiin.

(14)ESR+:sta olisi annettava tukea, jotta voidaan parantaa koulutuksen laatua ja toimivuutta ja sen tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta ja siten helpottaa erityisesti sellaisten digitaalisten taitojen hankkimista, joita kukin tarvitsee itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. ESR+:sta olisi tuettava onnistumista koulutuksessa ja työelämään siirtymisessä, elinikäistä oppimista ja työllistyvyyttä, lisättävä kilpailukykyä ja edistettävä yhteiskunnallista ja taloudellista innovointia tukemalla näihin aloihin liittyviä laajennuskelpoisia ja kestäviä aloitteita. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi työpaikalla tapahtuvalla oppimisella ja oppisopimuskoulutuksella, elinikäisellä ohjauksella, ennakoimalla osaamistarvetta yhdessä elinkeinoelämän kanssa, ajantasaisilla koulutusmateriaaleilla, työmarkkinaennusteilla ja tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seurannalla, opettajien kouluttamisella, oppimistulosten validoinnilla ja pätevyyden tunnustamisella.

(15)ESR+:sta annettavalla tuella olisi edistettävä kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen, erottelemattomaan ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen sekä aikuiskoulutukseen; samalla edistetään siirtymistä koulutusalalta toiselle, ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä, lisätään terveysosaamista, lujitetaan epävirallisen ja virallisen oppimisen yhteyttä ja helpotetaan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikkien osalta. Tässä yhteydessä olisi pyrittävä hyödyntämään Erasmus-ohjelmasta saatavia synergiaetuja, jotta voidaan helpottaa etenkin heikoimmassa asemassa olevien oppijoiden osallistumista oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen.

(16)ESR+:lla olisi edistettävä joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, erityisesti digitaalisten taitojen ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamisen osalta, jotta voidaan tarjota kaikille digitalisaatioon, tekniseen muutokseen, innovointiin sekä sosiaalisiin kysymyksiin ja talouteen liittyviin muutoksiin mukautettua osaamista, jolla helpotetaan uranvaihdoksia ja liikkuvuutta ja tuetaan erityisesti vähäisen ammattitaidon omaavia ja/tai vähän koulutettuja aikuisia Euroopan uuden osaamisohjelman mukaisesti.

(17)Euroopan horisontti -ohjelmasta saatavilla synergiaeduilla olisi varmistettava, että ESR+:lla voidaan hyödyntää ja kehittää edelleen Euroopan horisontti -ohjelmasta tuettuja innovatiivisia opetussuunnitelmia, jotta ihmisille voidaan tarjota tulevaisuuden työpaikoissa tarvittavaa osaamista ja pätevyyttä.

(18)ESR+:sta olisi tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä torjua köyhyyttä ja katkaista huono-osaisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle sekä edistettävä sosiaalista osallisuutta varmistamalla yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, torjumalla syrjintää ja puuttumalla terveyseroihin. Tämä edellyttää, että otetaan käyttöön erilaisia strategioita, jotka kohdistetaan heikoimmassa asemassa oleviin heidän iästään riippumatta, mukaan lukien lapset, marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit ja työssäkäyvät köyhät. ESR+:lla olisi edistettävä kaukana työmarkkinoista olevien aktiivista osallistamista heidän sosioekonomisen integroitumisensa varmistamiseksi. ESR+:lla olisi parannettava kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten yleishyödyllisten palvelujen, kuten terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon sekä perhepalvelujen ja yhteisöperustaisten hoitopalvelujen, nopeaa ja tasapuolista saatavuutta. ESR+:sta olisi tuettava sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamista ja parannettava erityisesti niiden saatavuutta.

(19)ESR+:sta olisi tuettava köyhyyden torjumista tukemalla kansallisia ohjelmia, joilla pyritään lievittämään ruoan puutetta ja vakavaa aineellista puutetta, ja edistettävä köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten ja vähävaraisimpien yhteiskuntaan integroitumista. EU:n tasolla vähintään 4 prosentilla ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista tuetaan vähävaraisimpia, ja jäsenvaltioiden olisi varattava vähintään 2 prosenttia kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan siihen, että puututaan äärimmäisen köyhyyden muotoihin, joiden vaikutus sosiaaliseen syrjäytymiseen on suurin, kuten asunnottomuuteen, lasten köyhyyteen ja ruoan puutteeseen. Toimien luonteen ja loppukäyttäjien tyypin vuoksi on tarpeen, että tukeen, jolla puututaan vähävaraisimpien aineelliseen puutteeseen, sovelletaan yksinkertaisempia sääntöjä.

(20)Koska tarve tehostaa toimia unioniin tulevien muuttovirtojen hallitsemiseksi ei ole poistunut ja jotta varmistetaan, että solidaarisuutta ja vastuunjakoa tuetaan yhtenäisesti, jämäkästi ja johdonmukaisesti, ESR+:sta olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomista integroitumista ja näin täydennettävä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta rahoitettavia toimia.

(21)ESR+:sta olisi tuettava työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon sekä koulutuksen alojen toimintaan ja järjestelmiin liittyviä uudistuksia. Yhdenmukaisuuden vahvistamiseksi suhteessa talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon jäsenvaltioiden olisi kohdennettava asianmukainen osuus ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sellaisten rakenteellisiin haasteisiin liittyvien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon, joihin on asianmukaista puuttua ESR+:n soveltamisalaan kuuluvilla monivuotisilla investoinneilla. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon johdonmukaisuus, koordinointi ja täydentävyys rakenneuudistusten tukiohjelman kanssa, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa etenkin tehokas koordinointi, jotta turvataan rahoituslähteiden ja niiden teknisen avun välinen johdonmukaisuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja synergiaedut.

(22)Sen varmistamiseksi, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettua EU:n sosiaalista ulottuvuutta viedään eteenpäin ja että määrärahoista tietty vähimmäismäärä kohdennetaan apua eniten tarvitseville, jäsenvaltioiden olisi kohdennettava vähintään 25 prosenttia kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sosiaalisen osallisuuden edistämiseen.

(23)Koska työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus on edelleen suuri monissa jäsenvaltioissa ja monilla alueilla, mikä vaikuttaa etenkin sellaisiin nuoriin, jotka eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa, kyseisten jäsenvaltioiden on jatkossakin investoitava riittävästi ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja toimiin, joilla edistetään nuorten työllisyyttä muun muassa panemalla täytäntöön nuorisotakuujärjestelmä. Nuorisotyöllisyysaloitteesta ohjelmakaudella 2014–2020 tuettujen, yksittäisiin henkilöihin kohdistuvien toimien pohjalta jäsenvaltioiden olisi jatkettava nuorten työllisyyden ja koulutus- ja uudelleentyöllistymissuunnitelmien sekä tiedotuksen edistämistä keskittymällä tarvittaessa ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin ja työelämän ulkopuolella oleviin heikommassa asemassa oleviin nuoriin myös nuorisotyön avulla. Jäsenvaltioiden olisi myös investoitava toimenpiteisiin, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä koulusta työelämään ja uudistamaan ja sopeuttamaan työvoimapalveluja, jotta nuorille voidaan tarjota räätälöityä tukea. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi tämän vuoksi kohdennettava kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 10 prosenttia nuorten työllisyyden tukemiseen.

(24)Jäsenvaltioiden olisi varmistettava koordinointi ja täydentävyys näistä rahastoista tuettavien toimien välillä.

(25)SEUT-sopimuksen 349 artiklan ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan mukaisesti harvaan asuttujen syrjäisimpien ja pohjoisten alueiden osalta voidaan hyväksyä yhteisiä politiikkoja ja EU:n ohjelmia koskevia erityistoimenpiteitä. Nämä alueet tarvitsevat erityistukea pysyvien rajoitteidensa vuoksi.

(26)ESR+:sta tuettavien toimien tehokas ja tuloksellinen toteutus edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta kaikilta asianomaisilta eri aluetasojen ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisjärjestöiltä. Sen vuoksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot kannustavat työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä osallistumaan yhteistyössä hallinnoitavien ESR+:n toimien toteutukseen.

(27)Sosiaalisen innovoinnin tukeminen on ratkaisevan tärkeää, jotta poliittisilla toimilla pystytään vastaamaan paremmin sosiaalisiin haasteisiin ja jotta rohkaistaan ja tuetaan innovatiivisia ratkaisuja. Varsinkin innovatiivisten ratkaisujen testaaminen ja arvioiminen ennen niiden soveltamisen laajentamista on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa poliittisten toimien tehokkuutta, mikä siten oikeuttaa erityistukeen ESR+:sta.

(28)Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti, jotta tuetaan miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikilla aloilla, mukaan lukien osallistuminen työmarkkinoille, työehdot ja -olot sekä uralla eteneminen. Niiden olisi varmistettava myös, että ESR+:sta edistetään kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman syrjintää SEUT-sopimuksen 10 artiklan mukaisesti ja vammaisten tasavertaista yhteiskunnallista osallisuutta sekä myötävaikutetaan vammaisten oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen täytäntöönpanoon. Nämä periaatteet olisi otettava huomioon ohjelmien valmistelun, seurannan, toteutuksen ja arvioinnin kaikilla osa-alueilla ja kaikissa vaiheissa oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti varmistaen samalla, että sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi toteutetaan erityistoimia. ESR+:sta olisi tuettava myös siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon erityisesti niiden osalta, joihin kohdistuu moninkertaista syrjintää. ESR:sta ei pitäisi tukea toimenpiteitä, jotka edistävät eriytymistä tai sosiaalista syrjäytymistä. Asetuksessa (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säädetään, että menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt määritetään kansallisella tasolla lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osalta.

(29)Jos tarvittavat tiedot ovat saatavilla rekistereistä, tiedonkeruuta koskevan hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava, että hallintoviranomaiset keräävät tiedot tällaisista rekistereistä.

(30)Hoitaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään kansallisten rekisterinpitäjien on noudatettava henkilötietojen käsittelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 16 .

(31)Sosiaalipoliittiset kokeilut ovat pienimuotoisia hankkeita, joilla voidaan kerätä näyttöä sosiaalisten innovaatioiden toteutettavuudesta. Toimivat ideat olisi voitava toteuttaa laajemmassa mittakaavassa ja muissa yhteyksissä ESR+:sta ja muista rahoituslähteistä saatavalla tuella.

(32)ESR+:aa koskevilla säännöksillä on tarkoitus saavuttaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus syrjimättömältä pohjalta takaamalla tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden keskushallinnon työvoimaviranomaisten välillä ja komission kanssa. Euroopan työnvälitysverkoston olisi parannettava työmarkkinoiden toimintaa helpottamalla työntekijöiden rajat ylittävää liikkuvuutta ja lisäämällä työmarkkinoita koskevien tietojen avoimuutta. ESR+:n soveltamisalaan kuuluu myös kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen kehittäminen ja tukeminen, jotta voitaisiin täyttää avoimia työpaikkoja alueilla, joiden työmarkkinoilla on havaittu vajetta.

(33)Mikroyritysten, yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten rahoituksen saannin puute on yksi suurimmista esteistä yrityksen perustamiselle etenkin niiden parissa, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista. ESR+-asetuksessa vahvistetaan säännökset markkinoiden ekosysteemin luomiseksi, jotta voidaan lisätä yhteiskunnallisten yritysten mikrorahoituksen tarjontaa ja hyödyntämismahdollisuuksia ja vastata kysyntään sitä eniten tarvitsevien parissa; tällaisia ovat etenkin työttömät, naiset ja heikossa asemassa olevat, jotka haluavat käynnistää mikroyrityksen tai kehittää sellaisen toimintaa. Tämän tavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään myös InvestEU-rahaston sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan rahoitusvälineitä ja talousarviotakauksia.

(34)Yhteiskunnallisten investointien markkinoiden toimijat, myös hyväntekeväisyysjärjestöt, tarjoavat rahoitusta ja innovatiivisia ja täydentäviä ratkaisuja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, työttömyyden vähentämiseen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, ja siksi niillä voi olla merkittävä asema useiden ESR+:n tavoitteiden saavuttamisessa. Sen vuoksi hyväntekeväisyysjärjestöt, kuten säätiöt ja lahjoittajat, olisi soveltuvin osin otettava mukaan ESR+:n toimiin, erityisesti niihin, joilla pyritään kehittämään yhteiskunnallisten investointien markkinoiden ekosysteemiä.

(35)SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteutuksessa on varmistettava ihmisten terveyden suojelun korkea taso. Unionin on täydennettävä ja tuettava kansallista terveyspolitiikkaa sekä edistettävä jäsenvaltioiden yhteistyötä ja niiden ohjelmien välistä koordinointia ottaen täysin huomioon jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät niiden terveyspolitiikan määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen.

(36)Ihmisten pysyminen pitempään terveinä ja aktiivisina ja heidän kykynsä pitää aktiivisesti huolta terveydestään vaikuttavat positiivisesti terveyteen, terveyden eriarvoisuuden vähentämiseen, elämänlaatuun, tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja osallisuuteen, mikä puolestaan vähentää kansallisiin talousarvioihin kohdistuvia paineita. Komissio on sitoutunut auttamaan jäsenvaltioita niiden kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti tavoitteen 3 ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille” saavuttamisessa 17 .

(37)Saadulla näytöllä ja 2 päivänä kesäkuuta 2006 annetuissa neuvoston päätelmissä esitetyillä Euroopan unionin terveydenhuoltojärjestelmien yhteisillä arvoilla ja periaatteilla olisi tuettava innovatiivisten, tehokkaiden ja sopeutumiskykyisten terveydenhuoltojärjestelmien suunnitteluun ja hallinnointiin liittyvää päätöksentekoa, edistettävä laadukkaan terveydenhuollon yleistä saatavuutta sekä rohkaistava soveltamaan parhaita käytäntöjä laajasti vapaaehtoiselta pohjalta.

(38)ESR+:n terveysalan toimintalohkolla olisi myötävaikutettava sairauksien ehkäisemiseen unionin kansalaisten koko elinaikana ja terveyden edistämiseen puuttumalla terveysriskeihin, kuten tupakointiin ja passiiviseen tupakointiin, alkoholin haitalliseen käyttöön, laittomien huumausaineiden käyttöön vähentäen niihin liittyviä terveyshaittoja, epäterveellisiin ravitsemustottumuksiin ja liikunnan puutteeseen, ja tuettava terveellisiä elämäntapoja tukevia ympäristöjä, jotta täydennetään jäsenvaltioiden vastaaviin strategioihin liittyviä toimia. ESR+:n terveysalan toimintalohkon olisi valtavirtaistettava tehokkaita ehkäisyä koskevia malleja, innovatiivisia teknologioita ja uusia liiketoimintamalleja ja ratkaisuja, jotta voidaan parantaa jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien innovatiivisuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä ja lisätä eurooppalaisten mahdollisuuksia saada parempaa ja turvallisempaa terveydenhuoltoa.

(39)Yli 80 prosenttia unionin ennenaikaisesta kuolleisuudesta johtuu ei-tarttuvista taudeista, ja niiden tehokas ennaltaehkäisy edellyttää rajat ylittävää ulottuvuutta. Euroopan parlamentti ja neuvosto korostavat samanaikaisesti tarvetta minimoida rajat ylittävien vakavien terveysuhkien, kuten tartuntatautien ja muiden biologisten, kemiallisten, ympäristöön liittyvien ja tuntemattomien uhkien, seuraukset kansanterveydelle tukemalla valmistautumista ja uhkiin vastaamiseen liittyvien valmiuksien kehittämistä.

(40)Terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden ja kansalaisten terveyden kannalta on oleellista vähentää resistenttien infektioiden ja terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden aiheuttamaa rasitusta ja huolehtia tehokkaiden mikrobilääkkeiden saatavuudesta.

(41)Komissio on äskettäin tehnyt ehdotuksen 18 terveysteknologian arvioinnista, jotta voidaan tukea terveysteknologian arviointiin liittyvää yhteistyötä unionin tasolla ja parantaa innovatiivisten terveysteknologioiden saantia potilaiden käyttöön koko unionissa, hyödyntää paremmin käytettävissä olevia resursseja ja parantaa liiketoiminnan ennakoitavuutta.

(42)ESR+:n terveysalan toimintalohkon joidenkin tavoitteiden erityisen luonteen ja siihen kuuluvien toimien tyypin vuoksi jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on parhaat edellytykset toteuttaa toimintalohkoon liittyvät toimet. Kyseiset jäsenvaltioiden nimeämät viranomaiset olisi siksi katsottava [uuden varainhoitoasetuksen] 195 artiklassa tarkoitetuiksi edunsaajiksi, ja tällaisille viranomaisille annettavat avustukset olisi myönnettävä niille julkaisematta etukäteen ehdotuspyyntöjä.

(43)Eurooppalaiset osaamisverkostot ovat verkostoja, jotka kokoavat yhteen terveydenhuoltopalvelujen tarjoajia eri puolilta Eurooppaa käsittelemään harvinaisia, esiintyvyydeltään alhaisia ja monitekijäisiä sairauksia, jotka edellyttävät pitkälle erikoistunutta hoitoa sekä osaamisen ja resurssien keskittämistä. Eurooppalaisia osaamisverkostoja käsittelevä jäsenvaltioiden johtoryhmä on hyväksynyt eurooppalaiset osaamisverkostot verkostoksi 10 päivänä maaliskuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/287/EU mukaisen hyväksymismenettelyn nojalla. Kyseiset verkostot olisi siksi katsottava [uuden varainhoitoasetuksen] 195 artiklassa tarkoitetuiksi edunsaajiksi, ja tällaisille verkostoille annettavat avustukset olisi myönnettävä niille julkaisematta etukäteen ehdotuspyyntöjä.

(44)EU:n terveyslainsäädännöllä on välitön vaikutus kansalaisten elämään, terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuteen ja sopeutumiskykyyn sekä sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan. Lääkinnällisiä tuotteita ja teknologioita koskeva sääntelykehys (lääkkeet, lääkinnälliset laitteet ja ihmisestä peräisin olevat aineet) sekä tupakkalainsäädäntö, potilaiden oikeudet rajat ylittävässä terveydenhuollossa ja vakavat rajat ylittävät terveysuhkat ovat olennaisia terveyden suojelemiseksi EU:ssa. Samalla kun pyritään saavuttamaan terveystavoitteet, asetuksen ja sen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan on pysyttävä mukana innovaatioiden ja tutkimuksen kehityksessä sekä tällä alalla tapahtuvissa yhteiskunnallisissa muutoksissa. Sen vuoksi on aiheellista jatkuvasti rakentaa tällaisen tieteellisen lainsäädännön täytäntöönpanemisen edellyttämää tietopohjaa.

(45)Jotta unionin ja kansainvälisellä tasolla toteutettavat toimet olisivat mahdollisimman tehokkaita ja vaikuttavia, terveysalan toimintalohkon toteuttamiseksi olisi tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kuten Yhdistyneiden kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen, erityisesti Maailman terveysjärjestön (WHO), samoin kuin Euroopan neuvoston ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kanssa.

(46)Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä asetuksella on myötävaikutettava ilmastotoimien sisällyttämiseen unionin politiikkoihin ja siihen, että saavutetaan yleinen tavoite, jonka mukaan vähintään 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Toteutettavat toimet määritetään valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.

(47)Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [neuvoston päätöksen 2013/755/EU 19 94] artiklan nojalla saada rahoitusta työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(48)Kolmannet maat, jotka kuuluvat Euroopan talousalueeseen (ETA), voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimuksessa vahvistetun yhteistyön puitteissa; siinä määrätään ohjelmien toteutuksesta mainitun sopimuksen mukaisen päätöksen nojalla. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityissäännös, jolla vastuullisille tulojen ja menojen hyväksyjille, Euroopan petostentorjuntavirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle myönnetään tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(49)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 20 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 21 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 22 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 23 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava varainhoitoasetuksen ja muiden sovellettavien sääntöjen mukaisesti oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikalla tehtävät todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muista rikoksista, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 24 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(50) Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(51)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen yleisiä tavoitteita eli parantaa työmarkkinoiden toimivuutta, edistää pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa koulutuksen saatavuutta ja laatua, edistää sosiaalista osallisuutta ja terveyttä ja vähentää köyhyyttä sekä toteuttaa työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta tuettavat toimet, vaan ne voidaan tämän asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(52)Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä indikaattoreita koskevien liitteiden muuttamiseksi ja täydentämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(53)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen mallin luonteen vuoksi siihen liittyvää täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 25 4 artiklassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I osa

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan sosiaalirahasto plus, jäljempänä ’ESR+’.

Siinä vahvistetaan ESR+:n tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, toteutustapa, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

1. Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)    ’liitännäistoimenpiteillä’ toimenpiteitä, joita tarjotaan elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakamisen lisäksi ja joiden tavoitteena on torjua sosiaalista syrjäytymistä esimerkiksi käyttämällä ja tarjoamalla sosiaalipalveluja tai antamalla kotitalouden raha-asioiden hoitoa koskevaa neuvontaa;

2)    ’assosioituneella maalla’ kolmatta maata, joka on sellaisen unionin kanssa tehdyn sopimuksen osapuoli, joka mahdollistaa sen osallistumisen ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon 30 artiklan mukaisesti;

3)    ’perushyödykkeellä’ tavaroita, jotka täyttävät henkilön ihmisarvoisen elämän perustarpeet, kuten vaatteet, hygieniatuotteet ja koulutarvikkeet;

4)    ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

5)    ’yhteisillä välittömien tulosten indikaattoreilla’ yhteisiä tulosindikaattoreita, joilla voidaan mitata vaikutuksia neljän viikon sisällä siitä, kun osallistuja jätti toimen (eroamispäivä);

6)    ’yhteisillä pitkän aikavälin tulosindikaattoreilla’ yhteisiä tulosindikaattoreita, joilla voidaan mitata vaikutuksia kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun osallistuja jätti toimen;

7)    ’elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannuksilla’ edunsaajalle elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostosta aiheutuvia todellisia kustannuksia, jotka eivät rajoitu elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden hintoihin;

8)    ’loppukäyttäjillä’ vähävaraisimpia, jotka saavat 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdassa tarkoitettua tukea;

9)    ’terveyskriisillä’ mitä tahansa kriisiä, joka yleisesti koetaan uhkana, jossa on terveysulottuvuus ja joka edellyttää viranomaisilta kiireellisiä toimia epävarmoissa olosuhteissa;

10)    ’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita;

11)    ’mikrorahoituksella’ takauksia, mikroluottoja, omaa ja oman pääoman luonteista pääomaa yhdistettynä liiketoiminnan kehittämispalveluihin, esimerkiksi yksilölliseen neuvontaan, koulutukseen ja mentorointiin, joka on ulotettu henkilöihin ja mikroyrityksiin, joilla on vaikeuksia saada luottoa ammatilliseen ja/tai tuloja tuottavaan toimintaan;

12)    ’mikroyrityksellä’ yritystä, joka työllistää alle 10 henkilöä ja jonka vuotuinen liikevaihto tai vuotuinen tase yhteensä on enintään 2 000 000 euroa;

13)    ’vähävaraisimmilla’ luonnollisia henkilöitä, jotka ovat yksittäisiä henkilöitä tai tällaisten henkilöiden muodostamia perheitä, kotitalouksia tai ryhmiä, joiden avuntarve on todettu sellaisin objektiivisin perustein, jotka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet asianomaisia sidosryhmiä kuultuaan eturistiriitoja välttäen ja jotka kyseiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet ja joihin voi sisältyä elementtejä, jotka mahdollistavat kohdentamisen tietyillä maantieteellisillä alueilla eläville vähävaraisimmille;

14)    ’viitearvolla’ yleisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien tavoitearvoa, joka perustuu käynnissä oleviin tai aiempiin vastaavanlaisiin tukitoimiin;

15)    ’yhteiskunnallisella yrityksellä’ oikeudellisesta muodostaan riippumatta yritystä tai luonnollista henkilöä,

a)joka yhtiöjärjestyksensä, sääntöjensä tai muun oikeudellisen asiakirjan, joka voi aiheuttaa vastuun syntymisen sen jäsenvaltion sääntöjen nojalla, johon se on sijoittautunut, pyrkii ensisijaisesti saavuttamaan mitattavissa olevia myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia ennemminkin kuin tuottamaan voittoa muihin tarkoituksiin ja joka tuottaa palveluja tai tavaroita, jotka saavat aikaan sosiaalista hyötyä, ja/tai joka käyttää sellaista tuotteiden tai palveluiden tuotantomenetelmää, joka on sosiaalisiin tavoitteisiin soveltuva;

b)joka käyttää voittonsa pääasiallisesti ensisijaiseen yhteiskunnalliseen tavoitteeseensa pyrkimiseen ja jolla on ennalta määriteltyjä menettelyjä ja sääntöjä, joita sovelletaan voittojen jakamiseen ja joilla varmistetaan, että voittojen jakaminen ei vaaranna päätavoitetta;

c)jota johdetaan yrittäjähenkisesti, vastuullisesti ja avoimesti ja erityisesti siten, että työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät, joihin yrityksen liiketoiminta vaikuttaa, osallistuvat johtamiseen;

16)    ’sosiaalisilla innovaatioilla’ toimia, joiden tavoitteet ja keinot ovat sosiaalisia, ja erityisesti toimia, jotka liittyvät sellaisten (tuotteita, palveluja ja malleja koskevien) uusien ideoiden kehittämiseen ja toteutukseen, jotka samanaikaisesti täyttävät sosiaaliset tarpeet ja luovat uusia sosiaalisia suhteita tai sosiaalista yhteistyötä, mikä on hyväksi yhteiskunnalle ja vahvistaa yhteiskunnan toimintavalmiuksia;

17)    ’sosiaalipoliittisilla kokeiluilla’ toimintatapoja, joilla tuotetaan innovatiivisia vastauksia sosiaalisiin tarpeisiin ja jotka toteutetaan pienimuotoisesti olosuhteissa, joilla varmistetaan mahdollisuus mitata niiden vaikutusta, ennen niiden soveltamista laajemmalti, mikäli tulokset osoittautuvat vakuuttaviksi;

18)    ’avaintaidoilla’ niitä tietoja, osaamista ja pätevyyksiä, joita kukin tarvitsee jossakin elämänsä vaiheessa itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. Avaintietoja ovat lukutaito, kielitaito, matematiikan, luonnontieteiden, teknologian ja insinööritieteiden alan taidot, digitaalitaidot, henkilökohtaiset, sosiaaliset ja oppimistaidot, kansalaistaidot, yrittäjyystaidot ja tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot;

19)    ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltio.

2. [Tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [2] artiklan määritelmiä sovelletaan myös ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavaan toimintalohkoon.

3 artikla

Yleiset tavoitteet ja toteutus

ESR+:lla pyritään tukemaan jäsenvaltioita korkeamman työllisyystason, oikeudenmukaisen sosiaalisen suojelun ja tulevaisuuden työelämään valmiin osaavan ja sopeutumiskykyisen työvoiman varmistamisessa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 vahvistaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden mukaisesti.

ESR+:sta tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden politiikkoja ja tuotetaan niille lisäarvoa, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet, pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot, sosiaalinen suojelu ja osallisuus sekä ihmisten terveyden suojelun korkea taso.

Se toteutetaan

a) yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvästä tuesta (ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko) ja

b) suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa ja 23 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvästä tuesta (työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko) ja 4 artiklan 1 ja 3 kohdassa ja 26 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvästä tuesta (terveysalan toimintalohko).

4 artikla

Erityistavoitteet

1. ESR+:sta tuetaan seuraavia erityistavoitteita työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden ja terveyden aloilla ja myötävaikutetaan siten myös [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [4] artiklassa tarkoitettuun toimintapoliittiseen tavoitteeseen ”sosiaalisempi Eurooppa – Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttaminen”:

i) parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, ja työelämän ulkopuolella olevien työelämään pääsyä edistämällä itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteisötaloutta;

ii) nykyaikaistetaan työmarkkinalaitoksia ja työvoimapalveluja, jotta voidaan arvioida ja ennakoida osaamistarpeita ja varmistaa, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja työvoiman siirtymistä ja liikkuvuutta helpotetaan ja tuetaan oikea-aikaisesti ja tapauskohtaisesti;

iii) edistetään naisten osallistumista työmarkkinoille, työ- ja yksityiselämän tasapainoa, mukaan lukien lastenhoitopalvelut, ja tervettä ja asianmukaista työympäristöä ottaen huomioon terveysriskit, työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutuminen muutoksiin ja terveenä ikääntyminen;

iv)    parannetaan koulutuksen laatua, toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta, jotta tuetaan avaintaitojen hankkimista, mukaan lukien digitaaliset taidot;

v)    edistetään kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen, mukaan lukien oppimiseen liittyvän liikkuvuuden helpottaminen;

vi)    edistetään elinikäistä oppimista, etenkin joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia kaikille, ottaen huomioon digitaaliset taidot, ennakoidaan muutoksia ja uusia osaamistarpeita työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta, helpotetaan uranvaihdoksia ja edistetään ammatillista liikkuvuutta;

vii)    tuetaan aktiivista osallistamista yhtäläisten mahdollisuuksien ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ja parannetaan työllistettävyyttä;

viii)    edistetään kolmansien maiden kansalaisten ja marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomista integroitumista;

ix)    parannetaan korkealaatuisten, kestävien ja kohtuuhintaisten palvelujen yhdenvertaista ja oikea-aikaista saatavuutta; nykyaikaistetaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä, mukaan lukien mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun; parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien ja pitkäaikaishoidon palvelujen saatavuutta, tehokkuutta ja sopeutumiskykyä;

x)    edistetään köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien yhteiskuntaan integroitumista, mukaan lukien vähävaraisimmat ja lapset;

xi) puututaan aineelliseen puutteeseen jakamalla elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä vähävaraisimmille, mukaan lukien liitännäistoimenpiteet.

2. ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien toimien kautta ESR+:lla myötävaikutetaan myös muiden, [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [4] artiklassa lueteltujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, erityisesti seuraaviin liittyvien:

1.    älykkäämpi Eurooppa – kehitetään älykkään erikoistumisen edellyttämää osaamista, keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamista, teollisuuden muutosprosessiin liittyvää alakohtaista yhteistyötä osaamisen ja yrittäjyyden osalta, tutkijoiden koulutusta ja verkottumis- ja kumppanuustoimia korkea-asteen oppilaitosten, ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen laitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten ja yritysten sekä klustereiden välille sekä tuetaan mikroyrityksiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yhteisötaloutta;

2.    vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa – parannetaan koulutusjärjestelmiä taitojen ja pätevyyksien mukauttamisen edellyttämällä tavalla, parannetaan kaikkien, myös työvoiman, osaamista ja luodaan uusia työpaikkoja ympäristöön, ilmastoon, energiaan ja biotalouteen liittyville sektoreille.

3. ESR+:n terveysalan toimintalohkosta tuetaan terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä, parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, saatavuutta ja sopeutumiskykyä ja tehdään terveydenhuollosta turvallisempaa, vähennetään terveyseroja, suojellaan kansalaisia rajat ylittäviltä terveysuhkilta ja edistetään EU:n terveyslainsäädäntöä.

5 artikla

Talousarvio

1.ESR+:n toteuttamiseen varatut kokonaisrahoituspuitteet ohjelmakaudella 2021–2027 ovat 101 174 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osuus rahoituspuitteista Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa on 100 000 000 000 euroa käypinä hintoina tai 88 646 194 590 euroa vuoden 2018 hintoina, josta 200 000 000 euroa käypinä hintoina tai 175 000 000 vuoden 2018 hintoina kohdennetaan 23 artiklan i alakohdassa tarkoitettuun innovatiivisia ratkaisuja tukevaan valtioiden väliseen yhteistyöhön ja 400 000 000 euroa käypinä hintoina tai 376 928 934 euroa vuoden 2018 hintoina lisärahoituksena SEUT-sopimuksen 349 artiklassa yksilöidyille syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille.

3.Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon rahoituspuitteet ohjelmakaudella 2021–2027 ovat 1 174 000 000 euroa käypinä hintoina.

4.Edellä 3 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen on:

a)761 000 000 euroa työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon toteutukseen;

b)413 000 000 euroa terveysalan toimintalohkon toteutukseen.

5.Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja määriä voidaan käyttää myös ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.

6 artikla

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys

1. Kaikissa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon puitteissa toteutetuissa ohjelmissa sekä kaikissa toimissa, joita tuetaan työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta, on varmistettava miesten ja naisten välisen tasa-arvon toteutuminen kaikissa niiden valmistelu-, toteutus-, seuranta- ja arviointivaiheissa. Niillä on edistettävä kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää kaikissa niiden valmistelu-, seuranta-, valvonta- ja arviointivaiheissa.

2. Jäsenvaltioiden ja komission on kaikissa ESR+:n tavoitteissa tuettava myös kohdennettuja erityistoimenpiteitä, joilla edistetään 1 kohdassa tarkoitettuja periaatteita, mukaan lukien siirtyminen laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon.

II osa – ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon toteutus

I luku

Ohjelmasuunnittelua koskevat yhteiset säännökset

7 artikla

Johdonmukaisuus ja temaattinen keskittäminen

1. Jäsenvaltioiden on keskitettävä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahat toimiin, joilla puututaan niiden kansallisissa uudistusohjelmissa, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa havaittuihin haasteisiin, ja otettava huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet ja oikeudet.

Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on edistettävä synergioita ja varmistettava ESR+:n koordinointi, täydentävyys ja johdonmukaisuus muiden unionin rahastojen, ohjelmien ja välineiden kanssa, kuten Erasmuksen, turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston ja rakenneuudistusten tukiohjelman, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline, kanssa sekä valmistelu- että toteutusvaiheessa. Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on optimoitava koordinointimekanismit, jotta vältetään päällekkäinen työ ja varmistetaan toteutuksesta vastaavien tahojen tiivis yhteistyö johdonmukaisten ja yhtenäisten tukitoimien tarjoamiseksi.

2. Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista asianmukainen määrä toimiin, joilla puututaan niihin SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, jotka kuuluvat 4 artiklassa vahvistettuun ESR+:n soveltamisalaan.

3. Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista vähintään 25 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan vii–xi alakohdassa vahvistettuihin sosiaalisen osallisuuden alan erityistavoitteisiin, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomisen integroitumisen edistäminen.

4. Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 2 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdassa vahvistettuun, aineellista puutetta koskevaan erityistavoitteiseen.

Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 4 artiklan 1 kohdan x alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen vähävaraisimmille kohdennetut määrärahat voidaan ottaa huomioon todennettaessa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vähintään 2 prosentin vähimmäisosuuden noudattamista.

5. Jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus määrä on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2019 unionin keskitasoa suurempi, on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon vuosien 2021–2025 määrärahoista vähintään 10 prosenttia kohdennettuihin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin, joilla tuetaan nuorisotyöllisyyttä ja siirtymistä koulusta työelämään, mahdollisuuksia palata koulutukseen tai uuden mahdollisuuden tarjoavaa koulutusta etenkin nuorisotakuujärjestelmien täytäntöönpanon yhteydessä.

Ohjelmoitaessa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja vuosiksi 2026–2027 kauden puolivälissä [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 14] artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2024 unionin keskitasoa suurempi, on kohdennettava vuosien 2026–2027 määrärahoista vähintään 10 prosenttia edellä tarkoitettuihin toimiin.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa esitetyt edellytykset täyttävien syrjäisimpien alueiden ohjelmissa vähintään 15 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista on kohdennettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin toimiin. Näin kohdennetut määrärahat otetaan huomioon todennettaessa ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetun vähimmäisosuuden noudattamista.

Toimia toteuttaessaan jäsenvaltioiden on asetettava etusijalle työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja nuoret pitkäaikaistyöttömät ja toteutettava kohdennettuja tiedotustoimia.

6. Edellä olevaa 2–5 kohtaa ei sovelleta erityiseen lisämäärärahaan, joka myönnetään syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille.

7. Edellä olevaa 1–5 kohtaa ei sovelleta tekniseen apuun.

8 artikla

Kumppanuus

1. Jäsenvaltion on varmistettava työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen riittävä osallistuminen ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen toteutukseen.

2. Jäsenvaltioiden on kohdennettava kussakin ohjelmassa asianmukainen määrä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämiseen.

9 artikla

Aineellisen puutteen torjuminen

Edellä 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut määrärahat on ohjelmoitava asiaa koskevalle toimintalinjalle tai ohjelmalle.

10 artikla

Nuorisotyöllisyyden tukeminen

Edellä 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu tuki on kohdennettava asiaa koskevalle toimintalinjalle ja sillä on tuettava 4 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta.

11 artikla

Maakohtaisten suositusten tukeminen

Toimet, joilla puututaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, on toteutettava yhden tai useamman asiaa koskevan toimintalinjan nojalla.

II luku

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävä yleinen tuki

12 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan 4 artiklan 1 kohdan i–x alakohdan mukaiseen ESR+:n tukeen, kun se toteutetaan yhteistyöhän perustuvalla hallinnoinnilla (ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävä yleinen tuki).

13 artikla

Innovatiiviset toimet

1.    Jäsenvaltioiden on tuettava sosiaalisen innovoinnin toimia ja sosiaalipoliittisia kokeiluja tai lujitettava alhaalta ylöspäin suuntautuvia prosesseja, jotka perustuvat viranomaisten, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuuksiin, kuten paikallisiin toimintaryhmiin, jotka suunnittelevat ja toteuttavat yhteisölähtöisiä paikallisia kehittämisstrategioita.

2.    Jäsenvaltiot voivat tukea sellaisten pienimuotoisesti kokeiltujen innovatiivisten toimintatapojen (sosiaalipoliittiset kokeilut) toteuttamisen laajentamista, jotka on kehitetty työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja muiden unionin ohjelmien yhteydessä.

3.    Innovatiiviset toimet ja toimintatavat voidaan sisällyttää mihin tahansa 4 artiklan 1 kohdan i–x alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.

4.    Jäsenvaltioiden on osoitettava 1 tai 2 kohdan tai molempien kohtien toteutukseen vähintään yksi toimintalinja. Näiden toimintalinjojen yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa 95 prosenttiin enintään viiden prosentin osalta näille toimintalinjoille ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavassa toimintalohkossa kohdennetuista kansallisista määrärahoista.

14 artikla

Tukikelpoisuus

1. [Tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [58] artiklassa tarkoitettujen kustannusten lisäksi myöskään seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä:

a)maan, kiinteistöjen ja infrastruktuurien ostot, ja

b)huonekalujen, laitteiden ja ajoneuvojen ostot paitsi, jos hankinta on tarpeen toimen tavoitteen saavuttamiseksi, niiden kirjanpitoarvo poistetaan kokonaisuudessaan tai niiden ostaminen on taloudellisin vaihtoehto.

2. Kolmannen osapuolen palkkioiden tai palkkojen muodossa toimeen osallistujille suorittamat luontoissuoritukset voivat olla tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä, jos tällaiset luontoissuoritukset ovat syntyneet kansallisten sääntöjen, myös kirjanpitosääntöjen, mukaisesti, ja niiden arvo ei ylitä kolmannelle osapuolelle aiheutuneita kustannuksia.

3. Vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille myönnettävä erityinen lisämääräraha on käytettävä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamisen tukemiseen.

4. Suorat henkilöstökustannukset ovat tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä, jos niiden määrä on Eurostatin tietojen perusteella enintään 100 prosenttia kyseisen ammattialan tavanomaisesta palkasta kyseisessä jäsenvaltiossa.

15 artikla

Indikaattorit ja raportointi

1. Ohjelmien, jotka saavat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea, on käytettävä tämän asetuksen liitteessä 1 esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Ohjelmissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita.

2. Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tuotosindikaattorien lähtötasot on asetettava nollaan. Tuettujen toimenpiteiden luonteen perusteella näille indikaattoreille on tarpeen mukaan vahvistettava kumulatiiviset määrälliset välitavoitteet ja tavoitearvot absoluuttisina lukuina. Tuotosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina.

3. Niiden yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattoreiden, joille on vahvistettu kumulatiivinen määrällinen välitavoite vuodeksi 2024 ja tavoitearvo vuodeksi 2029, viitearvot on vahvistettava käyttäen tuoreimpia saatavilla olevia tietoja tai muita relevantteja tietolähteitä. Yhteisten tulosindikaattorien tavoitteet on vahvistettava absoluuttisina lukuina tai prosenttimäärinä. Ohjelmakohtaiset tulosindikaattorit ja niihin liittyvät tavoitteet voidaan ilmaista määrällisinä tai laadullisina. Yhteisten tulosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina.

4. Indikaattoreita koskevat tiedot välitetään osallistujien osalta vasta, kun kaikki liitteessä I olevassa 1a alakohdassa vaaditut tiedot ovat osallistujan osalta saatavilla.

5. Kun tiedot ovat saatavilla rekistereissä tai vastaavissa lähteissä, jäsenvaltioiden on mahdollistettava, että hallintoviranomaiset ja muut ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen seurannassa ja arvioinnissa tarvittavien tietojen keruusta vastaavat elimet saavat kyseiset tiedot käyttöönsä tietorekistereistä tai vastaavista lähteistä asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdan mukaisesti.

6. Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä I olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi.

III luku

ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävä tuki

16 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdan mukaiseen ESR+:n tukeen.

17 artikla

Periaatteet

1.    ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea voidaan käyttää vain sellaisten elintarvikkeiden ja tavaroiden jakamiseen, jotka ovat kulutustavaroiden turvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön mukaisia.

2.    Jäsenvaltioiden ja edunsaajien on valittava elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet vähävaraisimpien tarpeisiin liittyvin objektiivisin perustein. Elintarvikkeisiin ja tapauksen mukaan tavaroihin sovellettavissa valintaperusteissa on myös otettava huomioon ilmastoon ja ympäristöön liittyvät näkökohdat, etenkin elintarvikkeiden haaskauksen vähentämiseksi. Jaettavien elintarviketyyppien valinnassa on tarvittaessa otettava huomioon se, miten ne edistävät vähävaraisimpien tasapainoista ruokavaliota.

Elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet voidaan antaa vähävaraisimmille suoraan tai välillisesti sähköisillä arvoseteleillä tai korteilla edellyttäen, että ne voidaan lunastaa ainoastaan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuina elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä.

Vähävaraisimmille toimitettavat elintarvikkeet voivat olla peräisin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti poistettujen tuotteiden käytöstä, käsittelemisestä tai myynnistä edellyttäen, että tämä on taloudellisesti suotuisin vaihtoehto eikä se viivytä kohtuuttomasti elintarvikkeiden toimittamista vähävaraisimmille.

Tällaisista liiketoimista saadut määrät on käytettävä vähävaraisimpien eduksi ohjelmasta jo käytettävissä olevien määrien lisäksi.

3.    Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että annettaessa ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea kunnioitetaan vähävaraisimpien ihmisarvoa ja estetään heidän leimaantumisensa.

4.    Elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden antamista voidaan täydentää ohjaamalla vähävaraisia kääntymään toimivaltaisten tahojen puoleen tai muilla liitännäistoimenpiteillä, joiden tavoitteena on vähävaraisimpien sosiaalinen osallisuus.

18 artikla

Toimintalinjan sisältö

Edellä 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdassa tarkoitettua tukea koskevassa toimintalinjassa on vahvistettava seuraavat:

a) tukityyppi;

b) pääkohderyhmät;

c) kuvaus tuen kansallisista tai alueellisista järjestelmistä.

Sellaisissa ohjelmissa, jotka rajoittuvat tämäntyyppiseen tukeen ja siihen liittyvään tekniseen apuun, toimintalinjassa on ilmoitettava myös toimien valintaperusteet.

19 artikla

Toimien tukikelpoisuus

1.    Vähävaraisimmille annettavat elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet voi ostaa edunsaaja tai ne voidaan ostaa hänen puolestaan taikka ne voidaan asettaa hänen käyttöönsä veloituksetta.

2.    Elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet on jaettava vähävaraisimmille maksutta.

20 artikla

Menojen tukikelpoisuus

1.    ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävän tuen osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat:

a)    elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannukset, mukaan lukien elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljetuksesta edunsaajille loppukäyttäjille jakamista varten aiheutuneet kustannukset;

b)    jos elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljetus edunsaajille loppukäyttäjille jakamista varten ei sisälly a alakohtaan, ne hankkivan elimen kustannukset, jotka aiheutuvat elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljettamisesta varastoihin ja/tai edunsaajille, ja varastointikustannukset 1 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista tai, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, tosiasiassa aiheutuneet ja maksetut kustannukset;

c)    vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakeluun osallistuvien edunsaajien hallinto-, kuljetus- ja varastointikustannukset 5 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista; tai 5 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan mukaisesti poistettujen elintarvikkeiden arvosta;

d) elintarvikelahjoitusten keräämisestä, kuljetuksesta, varastoinnista ja jakelusta ja niihin suoraan liittyvistä tiedotustoimista aiheutuneet kustannukset;

e) vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden toimittamiseen osallistuvien edunsaajien toteuttamien tai niiden puolesta toteutettujen ja edunsaajien ilmoittamien liitännäistoimenpiteiden kustannukset 5 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista.

2.    Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentaminen, joka johtuu siitä, että elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostoista vastaava elin ei ole noudattanut sovellettavaa lainsäädäntöä, ei johda 1 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentamiseen.

3.    Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia:

a)    velkojen korot;

b)    infrastruktuurin rakentaminen;

c)    käytettyinä hankittujen tavaroiden kustannukset.

21 artikla

Indikaattorit ja raportointi

1. Toimintalinjoissa, joilla puututaan aineelliseen puutteeseen, on käytettävä tämän asetuksen liitteessä II esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Ohjelmissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita.

2. Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien viitearvot on vahvistettava.

3. Hallintoviranomaisten on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 ja 30 päivänä kesäkuuta 2028 ilmoitettava komissiolle edeltävänä vuonna tehdyn loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen tulokset. Selvityksen on perustuttava täytäntöönpanosäädöksellä hyväksyttyyn komission malliin.

4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jolla vahvistetaan loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen toimittamisessa käytettävä malli, 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti, jotta varmistetaan tämän artiklan yhdenmukainen täytäntöönpano.

5. Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä II olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi.

22 artikla

Tarkastukset

Toimen tarkastus voi kattaa kaikki sen toteutuksen vaiheet ja kaikki jakeluketjun tasot, lukuun ottamatta loppukäyttäjien tarkastusta, ellei riskinarvioinnissa ole todettu erityistä sääntöjenvastaisuuksien tai petosten riskiä.

III osa – Toteutus suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla

I luku – Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa koskevat erityissäännöt

I jakso: Yleiset säännökset

23 artikla

Toiminnalliset tavoitteet

Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

a)    tuotetaan korkealaatuista vertailevaa analyyttista tietoa sen varmistamiseksi, että 4 artiklassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen käytettävät toimintatavat perustuvat vankkaan näyttöön ja ovat olennaisia assosioituneiden maiden tarpeiden, haasteiden ja olosuhteiden kannalta;

b)    tehostetaan osallistavaa tietojen vaihtoa, keskinäistä oppimista, vertaisarviointia ja vuoropuhelua 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla, jotta voidaan auttaa assosioituneita maita toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet;

c)    tuetaan sosiaalipoliittisia kokeiluja 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla ja vahvistetaan sidosryhmien valmiuksia panna testatut sosiaalipoliittiset innovaatiot täytäntöön, siirtää niitä tai laajentaa niiden soveltamista;

d)    tarjotaan työnantajille ja työnhakijoille erityisiä tukipalveluja, joiden tarkoituksena on yhdentyneiden eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittäminen rekrytointia edeltävästä valmistelusta työhönsijoituksen jälkeiseen neuvontaan, jotta saadaan täytettyä avoimet työpaikat tietyillä aloilla, tietyssä ammatissa, maassa tai maaryhmässä tai tietyille työntekijäryhmille (esimerkiksi heikommassa asemassa olevat);

e)    tuetaan markkinoiden ekosysteemiä, joka liittyy mikrorahoituksen antamiseen mikroyrityksille niiden käynnistys- ja kehitysvaiheissa, etenkin niille, jotka työllistävät heikossa asemassa olevia;

f)    tuetaan unionin tason verkostoitumista ja vuoropuhelua tärkeiden sidosryhmien kanssa ja niiden kesken 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla ja edistetään näiden sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien parantamista, mukaan lukien julkiset työvoimapalvelut, sosiaaliturvalaitokset, mikroluottolaitokset ja laitokset, jotka tarjoavat rahoitusta
yhteiskunnallisille yrityksille ja yhteisötaloudelle;

g)    tuetaan yhteiskunnallisten yritysten kehitystä ja yhteiskunnallisten investointien markkinoiden syntymistä helpottamalla julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutusta ja säätiöiden ja avustusjärjestöjen osallistumista kyseisillä markkinoilla;

h)    tarjotaan ohjausta sosiaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi (mukaan lukien asuminen, lastenhoito, koulutus, terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito), jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari voidaan toteuttaa;

i)    tuetaan valtioiden välistä yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen siirtämisen nopeuttamiseksi ja niiden soveltamisen laajentamiseksi, etenkin työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla kaikkialla Euroopassa;

j)    tuetaan relevanttien kansainvälisten sosiaali- ja työnormien täytäntöönpanoa globalisaation ja unionin politiikkojen ulkoisen ulottuvuuden hallitsemiseksi 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla.

II jakso – Tukikelpoisuus

24 artikla

Tukikelpoiset toimet

1. Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.

2. Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta voidaan tukea seuraavia toimia:

a)analyyttiset toimet, myös kolmansien maiden osalta, etenkin

i)     selvitykset, tutkimukset tilastotiedot, menetelmät, luokitukset, mikrosimulaatiot, indikaattorit, Euroopan laajuisten seurantakeskusten ja vertailuarvojen tukeminen;

ii)     sosiaalipoliittiset kokeilut sosiaalisten innovaatioiden arvioimiseksi;

iii)    unionin lainsäädännön kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen ja soveltamisen seuranta ja arviointi;

b)politiikkojen toteutus, etenkin

i)    rajat ylittävät kumppanuudet ja raja-alueiden tukipalvelut;

ii)    EU:n laajuiset kohdennetut liikkuvuusjärjestelyt unionin tasolla avoimien työpaikkojen täyttämiseksi alueilla, joilla on havaittu vajetta työmarkkinoilla;

iii)    mikrorahoitukseen ja yhteiskunnallisille yrityksille annettava tuki, mukaan lukien rahoitusta yhdistävät toimet kuten epäsymmetrinen riskinjako ja liiketoimien toteutuskustannusten vähentäminen sekä sosiaalisen infrastruktuurin ja osaamisen tukeminen;

iv)    valtioiden välisen yhteistyön ja kumppanuuden tukeminen, jotta voidaan siirtää innovatiivisia ratkaisuja ja laajentaa niiden soveltamisalaa;

c)valmiuksien kehittäminen, etenkin seuraavien:

i) 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin aloihin liittyvät unionin tason verkostot;

ii) kansalliset yhteyspisteet, jotka tarjoavat toimintalohkon toteutukseen liittyvää ohjausta, tietoa ja apua;

iii)    osallistuvien maiden hallinnot, sosiaaliturvalaitokset ja työvoimapalvelut, jotka vastaavat työvoiman liikkuvuuden edistämisestä, ja mikrorahoituslaitokset ja laitokset, jotka tarjoavat rahoitusta yhteiskunnallisille yrityksille tai muille yhteiskunnallisen investoinnin toimijoille, sekä verkostot;

iv)    sidosryhmät valtioiden välisen yhteistyön osalta;

d)    viestintä- ja tiedotustoimet, etenkin

i)    keskinäinen oppiminen vaihtamalla hyviä käytäntöjä, innovatiivisia toimintatapoja ja analyysitoimien tuloksia, tekemällä vertaisarviointeja ja luomalla vertailuarvoja;

ii)    4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen alojen aloitteita koskevat oppaat, raportit, tiedotusmateriaali ja näkyvyys tiedotusvälineissä;

iii)    tietojärjestelmät 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin aloihin liittyvän näytön jakamiseksi;

iv)    neuvoston puheenjohtajavaltion järjestämät tapahtumat, konferenssit ja seminaarit.

25 artikla

Tukikelpoiset yhteisöt

1. Varainhoitoasetuksen [197] artiklassa säädettyjen perusteiden lisäksi yhteisöjen tukikelpoisuuteen sovelletaan seuraavia perusteita:

a)oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

i) jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

ii) assosioitunut maa;

iii) työohjelmassa mainittu kolmas maa 2 ja 3 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

2. Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut maa, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi.

3. Oikeussubjektien, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut maa, olisi periaatteessa vastattava omista osallistumiskustannuksistaan.

II luku – Terveysalan toimintalohkoa koskevat erityissäännökset

I jakso: Yleiset säännökset

26 artikla

Toiminnalliset tavoitteet

1. Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.

2. Terveysalan toimintalohkon toiminnalliset tavoitteet ovat:

a)vahvistetaan unionin kriisivalmiutta, kriisinhallintaa ja kriisiin reagointia kansalaisten suojelemiseksi rajat ylittäviltä uhkilta;

i)    toteutetaan toimenpiteitä kriisivalmiuteen, kriisinhallintaan ja kriisiin reagointiin liittyvien valmiuksien kehittämiseksi;

ii)    vastataan rajat ylittäviin terveysuhkiin kriisitilanteissa;

iii)    lisätään laboratoriokapasiteettia;

iv)    tarkastellaan mikrobilääkeresistenssiä;

b)lisätään terveydenhuoltojärjestelmien toimintamahdollisuuksia;

i)    investoidaan terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen;

ii)    tuetaan terveydenhuollon digitalisaatiota;

ii)    tuetaan kestävien unionin terveystietojärjestelmien kehittämistä;

iii)    tuetaan jäsenvaltioita terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden, saatavuuden ja sopeutumiskyvyn parantamista, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisemistä koskevien kansallisten uudistusprosessien, joissa puututaan erityisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, kannalta merkityksellisen tietämyksen siirrossa;

iv)    kehitetään ja toteutetaan toimintatapoja, joilla vastataan terveydenhuoltojärjestelmien tuleviin haasteisiin;

c)tuetaan EU:n terveyslainsäädäntöä;

i)    tuetaan lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa;

ii)    tuetaan terveysteknologian arviointia koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa;  26

iii)    seurataan ja tuetaan jäsenvaltioita niiden pannessa täytäntöön ihmisestä peräisin olevia aineita koskevaa lainsäädäntöä;

iv)     tuetaan tupakkalainsäädännön täytäntöönpanoa;

v)     tuetaan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa rajat ylittävän terveydenhuollon alalla;

vi)     tuetaan kuluttajien turvallisuutta käsittelevää komission tiedekomiteaa ja terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevää komission tiedekomiteaa;

d)    tuetaan integrointityötä (esimerkiksi eurooppalaiset osaamisverkostot, terveysteknologian arviointi, parhaiden käytäntöjen toteuttaminen terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja hallinnan aloilla);

i)    jatketaan eurooppalaisten osaamisverkostojen tukemista;

ii)    tuetaan terveysteknologian arviointiin liittyvän yhteistyön kehittämistä uusien yhdenmukaistettujen sääntöjen laatimiseksi;

iii)    tuetaan parhaiden käytäntöjen toteuttamista kansanterveyteen liittyvien innovaatioiden osalta.

II jakso

Tukikelpoisuus

27 artikla

Tukikelpoiset toimet

1. Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 ja 26 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.

2. Terveysalan toimintalohkosta voidaan tukea seuraavia toimia:

a)analyyttiset toimet, etenkin:

i)selvitykset, tutkimukset, tiedonkeruu, menetelmät, luokitukset, mikrosimulaatiot, indikaattorit, vertailuarvojen tuottaminen;

ii)unionin lainsäädännön kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen ja soveltamisen seuranta ja arviointi;

b)politiikkojen toteutus, etenkin:

i)rajat ylittävä yhteistyö ja kumppanuus, mukaan lukien raja-alueet;

ii)valtioiden välisen yhteistyön ja kumppanuuden tukeminen, jotta voidaan siirtää innovatiivisia ratkaisuja ja laajentaa niiden soveltamisalaa;

iii)terveyskriisivalmius;

c)valmiuksien kehittäminen, etenkin

i)sellaisten parhaiden käytäntöjen siirtämisellä, mukauttamisella ja käyttöönotolla, joilla on todistetusti unionin tason lisäarvoa jäsenvaltioiden kesken;

ii)26 artiklassa tarkoitettuihin aloihin liittyvien EU:n laajuisten verkostojen osalta;

iii)tietojen vaihtoon tarkoitetun tietotekniikan infrastruktuurin käyttöönotolla, toiminnalla ja ylläpidolla;

iv)kansallisten yhteyspisteiden, jotka tarjoavat ohjelman toteutukseen liittyvää ohjausta, tietoa ja apua, osalta;

v)sidosryhmien valtioiden välisen yhteistyön osalta;

vi)yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa liittyvällä avulla;

vii)tavaroiden ja palvelujen hankinnalla terveyskriisin aikana;

d)viestintä- ja tiedotustoimet, etenkin

i)keskinäinen oppiminen vaihtamalla hyviä käytäntöjä, innovatiivisia toimintatapoja ja analyysitoimien tuloksia, tekemällä vertaisarviointeja ja luomalla vertailuarvoja;

ii)26 artiklassa tarkoitettujen alojen aloitteita koskevat oppaat, raportit, tiedotusmateriaali ja näkyvyys tiedotusvälineissä;

iii)tietojärjestelmät 26 artiklassa tarkoitettuihin aloihin liittyvän näytön jakamiseksi;

iv)neuvoston puheenjohtajavaltion järjestämät tapahtumat ja vastaavat valmistelutoimet, konferenssit ja seminaarit.

3. Toisessa alakohdassa tarkoitetut toimet ovat tukikelpoisia ainoastaan siltä osin kuin niillä saadaan aikaan mittakaavaetuja, parannetaan kriisivalmiuksia, otetaan käyttöön suurta lisäarvoa tuottavia parhaita käytäntöjä tai pyritään varmistamaan, että 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja aloja koskevia unionin sääntöjä noudatetaan, niiden täytäntöönpanoa valvotaan ja niitä arvioidaan ja tarkastellaan tarvittaessa.

28 artikla

Tukikelpoiset yhteisöt ja kustannukset

1. Varainhoitoasetuksen [197] artiklassa säädettyjen perusteiden lisäksi yhteisöjen tukikelpoisuuteen sovelletaan seuraavia perusteita:

a)oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

i)    jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

ii)    assosioitunut maa;

iii)    työohjelmassa mainittu kolmas maa 3 ja 4 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)    mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

2. Luonnolliset henkilöt eivät ole tukikelpoisia.

3. Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut maa, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4. Oikeussubjektien, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut maa, olisi periaatteessa vastattava omista osallistumiskustannuksistaan.

5. Poikkeustapauksissa päätöksessä N:o 1082/2013/EU 27 määritellyn rajat ylittävän vakavan terveysuhkan aiheuttaman kriisin aikana assosioitumattomissa maissa aiheutuneita kustannuksia voidaan poikkeuksellisesti pitää tukikelpoisina, jos ne voidaan perustella asianmukaisesti riskin leviämisen torjumisella EU:n kansalaisten terveyden suojelemiseksi.

29 artikla

Hallintotapa

Komissio kuulee jäsenvaltioiden terveysviranomaisia terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja ei-tarttuvien tautien hallinnan ohjausryhmässä tai muussa asiaan liittyvässä komission asiantuntijaryhmässä tai vastaavassa yhteisössä terveysalan toimintalohkolle vahvistetusta työohjelmasta ja siihen liittyvistä toimintalinjoista ja strategisista suuntaviivoista sekä sen toteutuksesta ja muiden politiikkojen ja tukimekanismien terveyspoliittisista näkökohdista, millä lisätään niiden yleistä koordinointia ja lisäarvoa.

III luku

Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon sovellettavat yhteiset säännöt

30 artikla

Assosioituneiden kolmansien maiden osallistuminen työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon

1. Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon voivat osallistua seuraavat assosioituneet maat:

a)Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;  

c)kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta toimintalohkoon tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

1)varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

2)vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [uuden varainhoitoasetuksen] 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

3)ei anneta kolmannelle maalle toimintalohkoa koskevaa päätösvaltaa;

4)taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

2. Lisäksi terveysalan toimintalohkoon voivat osallistua Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti ja unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen.

31 artikla

EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1. Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot, hankinnat ja vapaaehtoiset maksut kansainvälisille järjestöille, joiden jäsen unioni on tai joiden työhön se osallistuu.

2. Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon toteuttamisessa käytetään varainhoitoasetuksen mukaisesti suoraa hallinnointitapaa tai niitä hallinnoidaan välillisesti varainhoitoasetuksen [61 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa.

Avustuksia myönnettäessä varainhoitoasetuksen [150] artiklassa tarkoitettu arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

3. Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon sisältyvät rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

4. Terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöä sellaisten toimien rahoitukseen, joista saadaan selkeää unionin tason lisäarvoa ja joiden yhteisrahoitukseen osallistuvat jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden toimivaltaiset terveysviranomaiset tai näiden toimivaltaisten viranomaisten valtuuttamat julkisen sektorin elimet ja valtioista riippumattomat elimet yksittäisesti tai verkostona.

5. Terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöä eurooppalaisille osaamisverkostoille, jotka eurooppalaisia osaamisverkostoja käsittelevä jäsenvaltioiden johtoryhmä on hyväksynyt verkostoksi 10 päivänä maaliskuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/287/EU mukaisen hyväksymismenettelyn nojalla; kyseisessä päätöksessä vahvistetaan perusteet eurooppalaisten osaamisverkostojen perustamiselle ja osaamisverkostojen ja niiden jäsenten arvioimiselle sekä tällaisten verkostojen perustamista ja arvioimista koskevien tietojen ja asiantuntijatiedon vaihtamisen helpottamiselle.

32 artikla

Työohjelma ja koordinointi

Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko ja terveysalan toimintalohko toteutetaan varainhoitoasetuksen [108] artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäville toimille osoitettu kokonaismäärä.

Komissio edistää synergioita ja varmistaa ESR+:n terveysalan toimintalohkon tehokkaan koordinoinnin suhteessa rakenneuudistusten tukiohjelmaan, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline.

33 artikla

Seuranta ja raportointi

1.    On vahvistettava indikaattorit, joilla seurataan toimintalohkojen toteutusta ja edistymistä 4 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden ja 23 ja 26 artiklassa vahvistettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa.

2.    Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että toimintalohkojen toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja nopeasti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

3. Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä III olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa toimintalohkojen toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi.

34 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Kolmannen maan osallistuessa ohjelmaan kansainvälisen sopimuksen nojalla tehtävän päätöksen mukaisesti, kyseinen kolmas maa antaa toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin kuuluu oikeus tehdä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 tarkoitettuja tutkimuksia, paikalla tehtävät todentamiset ja tarkastukset mukaan luettuina.

35 artikla

Arviointi

1.    Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.    Toimintalohkojen väliarviointi voidaan suorittaa heti kun niiden toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun toimintalohkojen toteutus on käynnistynyt.

3.    Komissio suorittaa toteutuksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 5 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, toimintalohkojen lopullisen arvioinnin.

4.    Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

36 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

37 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.    Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.    Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa ja terveysalan toimintalohkoa ja niiden toimia ja tuloksia. Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkolle ja terveysalan toimintalohkolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin prioriteetit liittyvät 4, 23 ja 26 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

IV osa – Loppusäännökset

38 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.    Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 15 artiklan 6 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa ja 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.    Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 15 artiklan 6 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa ja 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.    Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 28 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.    Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.    Edellä olevan 15 artiklan 6 kohdan, 21 artiklan 5 kohdan ja 33 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

39 artikla
ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon komiteamenettely

1.Komissiota avustaa [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [109 artiklan 1 kohdassa] tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

40 artikla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 163 artiklan mukainen komitea

1.    Komissiota avustaa (SEUT-sopimuksen 163 artiklalla perustettu) komitea, jäljempänä ’ESR+-komitea’.

2.    Kukin jäsenvaltio nimittää yhden hallituksen edustajan, yhden työntekijäjärjestöjen edustajan, yhden työnantajajärjestöjen edustajan ja yhden varajäsenen kullekin jäsenelle enintään seitsemän vuoden toimikaudeksi. Jäsenen poissa ollessa varajäsenellä on ilman eri toimenpiteitä oikeus osallistua kokouksiin.

3.    ESR+-komiteaan kuuluu yksi edustaja kustakin työntekijäjärjestöjä ja työnantajajärjestöjä edustavasta unionin tason järjestöstä.

4.    ESR+-komiteaa kuullaan teknisen avun suunnitellusta käytöstä, jos apua myönnetään ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta, sekä muista kysymyksistä, joilla on vaikutusta ESR+:n kannalta merkityksellisten strategioiden toteutukseen unionin tasolla.

5.    ESR+-komitea voi antaa lausuntoja

a)    kysymyksistä, jotka koskevat ESR+:sta myönnettävä tukea Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamiseksi, mukaan lukien maakohtaiset suositukset ja ohjausjaksoon liittyvät prioriteetit (esimerkiksi kansalliset uudistusohjelmat);

b)    kysymyksistä, jotka koskevat [tulevaa yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta] ESR+:n osalta;

c)    muista kuin 4 kohdassa tarkoitetuista ESR+:aan liittyvistä kysymyksistä, joista komissio pyytää siltä lausuntoa.

ESR+-komitea antaa lausuntonsa hyväksyttyjen äänten ehdottomalla enemmistöllä, ja lausunnot toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Komissio tiedottaa ESR+-komitealle, millä tavoin tämän lausunnot on otettu huomioon.

6.    ESR+-komitea voi perustaa työryhmiä kuhunkin ESR+:n toimintalohkoon.

41 artikla

Yhteistyössä hallinnoitavan ESR+:n siirtymäsäännökset

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1304/2013 29 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 223/2014 30 ja kaikkia niiden nojalla annettuja säädöksiä sovelletaan edelleen Euroopan sosiaalirahastosta ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta ohjelmakaudella 2014–2020 tuettaviin ohjelmiin ja toimiin.

42 artikla

Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon siirtymäsäännökset

1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013 31 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 282/2014 32 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

2. Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ESR+:n ja sen edeltäjien (työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma ja unionin terveysalan toimintaohjelma) mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3. Talousarvioon voidaan 5 artiklan 6 kohdassa [tekninen ja hallinnollinen apu] tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

4. Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman (EaSI 2014–2020) nojalla perustetuista rahoitusvälineistä palautetut määrärahat on investoitava asetuksella XXX perustetun InvestEU-rahaston ”sosiaalisen ikkunan” rahoitusvälineisiin.

43 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

[Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahasto plussassa ja asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1304/2013 ja (EU) N:o 223/2014 kumoamisesta]

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

Investointi ihmisiin, sosiaalinen koheesio ja arvot

Osasto 07

Luku 07 02 – ESR+

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 33  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen. 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

ESR+ on EU:n tärkein väline ihmisiin kohdistuvien investointien tekemiseksi, ja sillä edistetään merkittävästi sosiaalisempaa Eurooppaa. Se tuo Euroopan lähelle kansalaisiaan ja tukee päivittäin apua eniten tarvitsevia. ESR+:lla edistetään jäsenvaltioiden sosioekonomista lähentymistä, mikä on välttämätön edellytys EU:n moitteettomalle toiminnalle vakaana ja elinvoimaisena taloudellisena ja poliittisena unionina.

ESR+-asetuksen hyväksymisen jälkeen jäsenvaltioiden on ohjelmoitava talousarviomäärärahansa edellisen vuoden talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä saatujen ohjeiden mukaisesti. Uusi ohjelmakausi alkaa 1. tammikuuta 2021. Komissio on toteuttanut toimenpiteitä rahaston toteutuksen nopeuttamiseksi niin paljon kuin mahdollista. Esimerkiksi vaatimuksesta ilmoittaa hallintoviranomaisten nimeämisestä komissiolle on luovuttu. Tällä yritetään välttää ohjelmakaudella 2014–2020 esiintyneitä viivästyksiä.

Myös suoraan hallinnoitavien toimien toteutus aloitetaan välittömästi ohjelman tultua voimaan.

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta): EU:n tasolla saatava lisäarvo muodostuu investointien tekemisestä aloihin ja kohderyhmiin, joihin ei muuten investoitaisi, laajentamalla käynnissä olevien toimien soveltamisalaa, tukemalla innovaatioiden valtavirtaistamista ja tehostamalla jäsenvaltioiden viranomaisten valmiuksia. On olemassa laajasti näyttöä siitä, että sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisten oikeuksien edistämiseen liittyviä EU:n politiikoita ei olisi toteutettu ilman täydentäviä EU:n investointeja. Eurooppalaisen rahoituksen turvin jäsenvaltiot ovat investoineet aloihin, kohderyhmiin ja uudistuksiin tavalla, joka ei olisi ollut mahdollista pelkän kansallisen rahoituksen puitteissa. Vaikka työllisyys- ja sosiaaliasioihin liittyvä toimivalta kuuluukin pääasiassa jäsenvaltioille, haasteiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi toimien toteuttaminen EU:n tasolla on osoittautunut tehokkaammaksi ja tuloksellisemmaksi, jos niillä tuetaan jäsenvaltioiden pyrkimyksiä ja edistetään uudistuksia, jotka hyödyttävät sekä yksittäisiä maita että koko EU:ta.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen): Euroopan talouksien ja yhteiskuntien haasteet etenkin työllisyyden, koulutuksen, osaamisen ja sosiaalisten kysymysten saralla edellyttävät jatkuvia investointeja. Aloitteen uskotaan myötävaikuttavan EU:n kyseisiä aloja koskevien politiikkojen ja prioriteettien toteuttamiseen (esim. työllisyyden suuntaviivat ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari), parhaiden käytäntöjen ja yhteistyön edistämiseen (päätöksenteon ja toteutusvalmiuksien parantaminen, valtioiden välisen yhteistyön helpottaminen) ja EU:n arvojen edistämiseen (esim. tasa-arvo ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus). Pitkällä aikavälillä aloitteen uskotaan lisäävän jäsenvaltioiden sosioekonomista lähentymistä ja tekevän Euroopan talouksista ja yhteiskunnista sopeutumiskykyisempiä.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rahastojen tehokkuus, tuloksellisuus, merkityksellisyys, johdonmukaisuus ja niistä EU:n tasolla saatava lisäarvo käy ilmi kaikista nykyisen ja aiempien ohjelmakausien aikana tehdyistä arvioinneista ja niihin liittyvistä tutkimuksista. Jäsenvaltiot ovat investoineet aloihin, kohderyhmiin ja uudistuksiin tavalla, joka ei olisi ollut mahdollista pelkän kansallisen rahoituksen puitteissa. Erityisesti todettiin seuraavat seikat:

   ESR-ohjelmia 2000–2006 ja 2007–2013 koskevissa jälkiarvioinneissa katsottiin, että ESR:stä tehdyt investoinnit ovat aiheellisia, tehokkaita ja vaikuttavia. Ajan mittaan ESR:n yhtenäisyys Lissabonin strategian ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian mukaisten EU:n politiikkojen ja prioriteettien kanssa on vahvistunut. Samalla yhtenä rakennerahastona ESR myötävaikuttaa perussopimuksessa vahvistettujen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseen keskittämällä rahoitusresursseja entistä tehokkaammin. Esimerkiksi 11 jäsenvaltiossa ESR:n osuus (yhdessä vastaavan kansallisen rahoituksen kanssa) kaikista aktiivisista toimista on 70 prosenttia.

   Tukemalla koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria tietyillä EU:n alueilla nuorisotyöllisyysaloite paitsi paransi nuorten työllisyyttä edistävien toimien näkyvyyttä myös sai aikaan muutoksen monien jäsenvaltioiden päätöksenteossa tukemalla nuorisotakuujärjestelmien perustamista ja täytäntöönpanoa.

   FEAD:n väliarvioinnin, mukaan lukien sidosryhmien palaute, alustavat tulokset osoittavat, että rahastosta tuetuilla elintarvikkeisiin, aineelliseen apuun ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvillä toimenpiteillä autetaan tehokkaasti yhteiskunnan vähävaraisimpia, mukaan lukien ne, jotka saattaisivat muuten jäädä tavanomaisten sosiaaliavustusten ulkopuolelle tai jotka tarvitsevat välitöntä apua.

   EaSI:n väliarviointi osoittaa, että sen tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia varsinkin nykyisessä talous- ja finanssikriisin jälkeisessä haastavassa sosioekonomisessa tilanteessa ja että sillä saavutettiin tehokkaasti kohteena olevat sidosryhmät, saatiin aikaan tuloksia ja täytettiin tavoitteet.

Arvioinneissa ja tutkimuksissa tulee kuitenkin esiin myös useita haasteita, jotka liittyvät lähinnä tarpeeseen lisätä johdonmukaisuutta, synergioita ja joustoa, sovittaa toimet paremmin yhteen, parantaa suorituksia ja lisätä tulossuuntautuneisuutta sekä yksinkertaistaa toimintaa. Etenkin rahoitusympäristöä ja jossain määrin myös rahastojen toteutusta on yksinkertaistettava. Alat, joilla on tältä osin toteutettava toimia, on koottu yhteen lainsäädäntöehdotukseen liitetyssä vaikutustenarvioinnissa.

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Aloitteella pyritään parantamaan synergioita ja johdonmukaisuutta ESR+:n ja muiden sellaisten rahastojen välillä, joista investoidaan inhimillisen pääoman kehittämiseen.

ESR+:n ja EAKR:n yhteisenä tavoitteena on etenkin taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen. Koordinointi taataan soveltamalla yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevia yhteisiä sääntöjä tietyillä aloilla, kuten ohjelmatyössä ja varainhoidossa. Useista rahastoista rahoitettavat ohjelmat ovat jatkossakin mahdollisia, ja niiden avulla ohjelmasuunnittelua ja toteutusta voidaan yhdentää. Yhteisillä säännöillä varmistetaan myös EAKR:n, ESR+:n, maaseuturahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmien yhteensopivuus.

ESR+:n ja Erasmus+:n yhteistyötä tuetaan aktiivisemmin sisällyttämällä asetuksiin asiaa koskevia säännöksiä, joihin liittyvät yksityiskohdat voidaan selventää työohjelmissa ja ohjelmaoppaissa.

ESR+:sta tuetaan edelleen maahanmuuttajien kotouttamista pitkällä aikavälillä AMIF-rahaston keskittyessä täyttämään lyhyen aikavälin tarpeita.

EU:n tärkeimpänä inhimilliseen pääomaan ja osaamiseen investoimisen välineenä ESR+:sta (synergiassa Euroopan horisontti -ohjelman kanssa) annetaan jatkossakin merkittävää tukea inhimillisen pääoman kehittämiseen tutkimuksessa ja innovoinnissa.

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

   toiminta alkaa 01/01/2021 ja päättyy 31/12/2027.

   maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2021–2027 ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2021–2030.

 kestoa ei ole rajattu

käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV, minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 34  

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

   toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

julkisoikeudellisille elimille

sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

ESR+ jaetaan kahteen toimintalohkoon. Toinen, yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko kattaa aiemman ESR:n, FEAD:n ja nuorisotyöllisyysaloitteen ohjelmat, ja toisessa, suoraan ja välillisesti hallinnoitavassa toimintalohkossa kootaan yhteen aiemman työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan unionin ohjelman (EaSI) ja EU:n terveysalan toimintaohjelman toiminnot.

ESR+:n toteuttamiseksi jatketaan nykyisiä toimia kansainvälisten organisaatioiden, kuten YK:n virastojen (etenkin WHO:n), OECD:n ja ILO:n, kanssa.

Uuden valtioiden välisen yhteistyön lisäksi suunniteltuja toimia voidaan toteuttaa välillisellä hallinnoinnilla ESR:n hallintoviranomaisten myötävaikutuksella.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit määritellään yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin osalta ohjelmien tasolla. Jäsenvaltioiden viranomaisten on toimitettava tuotos- ja tulosindikaattoreita koskevat tiedot komissiolle sähköisesti 6 kertaa vuodessa. Niiden johdonmukaisuus tarkistetaan. Seurantaan, arviointiin, varainhoitoon ja todentamiseen liittyvien tietojen keräämistä, tallentamista ja varastoimista koskevien järjestelmien luotettavuus tarkastetaan.

Suoran ja välillisen hallinnoinnin osalta tuloskehykset laaditaan aiempien EaSI:n ja terveysalan kehysten asiaa koskevien käytäntöjen pohjalta sen varmistamiseksi, että tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja ajoissa.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusluonnoksessa säädetään komission maksujen suorittamisesta ennakkomaksuina, välimaksuina ja tilien tarkastamisen ja hyväksymisen jälkeisinä maksuina. Ennakkomaksut suoritetaan vuosittain yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa vahvistettujen prosenttimäärien mukaisesti. Välimaksut lasketaan toimenpideohjelmassa sovittujen yhteisrahoitusosuuksien mukaisesti toimintalinjoittain. Toisin kuin nykyisellä ohjelmakaudella, välimaksuja koskevien maksatushakemusten lukumäärä on rajattu neljään vuodessa. Ne toimitetaan neljännesvuosittain.

Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusluonnoksessa säädetään eri tavoista esittää välimaksut riippuen siitä, perustuuko ohjelman toteutus jäsenvaltion ilmoittamiin tosiasiallisiin kustannuksiin, yksinkertaistettuun kustannusvaihtoehtoon vai ehtojen täyttämiseen.

Yhteisiä säännöksiä koskeva asetusehdotus (yhteistyöhön perustuva hallinnointi) pohjautuu vastaavaan ohjelmakaudella 2014–2020 sovellettavaan asetukseen. Siinä ehdotetaan kuitenkin joitakin toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan toteutusta ja vähennetään jäsenvaltioiden ja niiden edunsaajien tarkastustaakkaa. Tällaiset toimenpiteet liittyvät toisaalta hallintoviranomaisen suorittamaan varojen hallinnointiin – ehdotuksen mukaan hallinnon tarkastusten on perustuttava riskianalyysiin. Toisaalta tietyissä olosuhteissa hallintoviranomainen voi päättää soveltaa tehostettuja valvontajärjestelyjä kansallisten menettelyjen mukaisesti ilman komission ennakkolupaa. Lisäksi nimeämismenettelystä on luovuttu, minkä pitäisi nopeuttaa ohjelmien toteutusta.

Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusluonnoksessa ei edellytetä todentamisviranomaisen käyttöä, sen sijaan edellytetään kirjanpitotoimintoa. Tämä aiheuttaisi vähemmän hallinnollista työtä kansallisella tasolla.

Ilmoitettujen menojen tarkastuksen osalta yhteisiä säännöksiä koskeva asetusehdotus sisältää tiettyjä elementtejä, joilla pyritään välttämään samaan toimeen/menoon kohdistuvia moninkertaisia tarkastuksia.

Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusluonnoksessa esitettyjen sääntöjen nojalla välimaksut todennetaan komissiolle sen jälkeen, kun hallinnon tarkastukset – edunsaajien riskiperusteisesti valitun otoksen pohjalta toimittamista menoilmoituksista – on tehty mutta usein ennen perusteellisia paikalla tehtäviä hallinnon tarkastuksia tai niiden jälkeisiä tarkastustoimia.

Jotta voidaan lieventää tästä johtuvaa tukikelvottomien menojen korvaamisen riskiä, ehdotuksissa säädetään useista toimenpiteistä:

1) Komission suorittamat välimaksut rajataan jatkossakin 90 prosenttiin jäsenvaltioille maksettavista määristä, koska tässä vaiheessa ainoastaan osa kansallisista tarkastuksista on suoritettu. Jäännös maksetaan vuotuisen tilien tarkastuksen jälkeen, kun hallintoviranomainen ja tarkastusviranomainen ovat toimittaneet tarkastuksista saadun näytön ja kohtuullisen varmuuden menojen oikeellisuudesta. Jos komissio tai Euroopan tilintarkastustuomioistuin havaitsee sääntöjenvastaisuuksia hallinto- tai todentamisviranomaisen toimittaman tarkastetun vuotuisen tilinpäätöksen jälkeen, saatetaan suorittaa nettomääräinen oikaisu.

2) Jatketaan vuotuista tilien tarkastamista ja hyväksymistä ja päätökseen saatujen toimien tai menojen tukikelpoisuuden vuotuista päättämistä, jotka toimivat lisäkannustimina kansallisille ja alueellisille viranomaisille, jotta nämä suorittavat laadunvalvontaa oikea-aikaisesti komissiolle toimitettavia vuotuisia tilien todentamisia silmällä pitäen.

Ohjelman terveysalan toimintalohko ja työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko toteutetaan suoraan ja välillisesti hallinnoimalla käyttäen varainhoitoasetuksen tarjoamia toteutustapoja, pääasiassa avustuksia ja hankintoja. Suora hallinnointi mahdollistaa suorat yhteydet edunsaajiin/toimeksisaajiin, jotka osallistuvat suoraan unionin politiikkoja tukeviin toimiin. Komissio varmistaa, että rahoitettujen toimien tuloksia seurataan suoraan. Rahoitettujen toimien maksutavat sopeutetaan maksutapahtumien riskeihin. Komission valvonnan tehokkuuden, tuloksellisuuden ja taloudellisuuden varmistamiseksi strategiassa painotetaan ennakko- ja jälkitarkastusten tasapainoa.

Suoraan ja välillisesti hallinnoitavien toimien osalta ulkopuoliset tarkastajat tekevät myös paikalla tehtäviä jälkitarkastuksia tietystä otoksesta. Näiden toimien valinnassa käytetään riskinarvioinnin ja satunnaisotannalla tapahtuvan valinnan yhdistelmää.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Valvonnan vähentäminen voi johtaa virheiden lisääntymiseen. Katsotaan, että katon asettaminen maksuille ja vuotuinen tilien tarkastus ja hyväksyminen lieventävät tätä riskiä. On kuitenkin todennäköistä, että oikaisut ovat kansallisella tasolla aiempaa suurempia, mikä johtaa tietynasteiseen turhautuneisuuteen jäsenvaltioissa. Tätä turhautuneisuutta saattaa lisätä myös se, että tämänhetkisessä yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusluonnoksessa hallintoviranomaiset velvoitetaan suorittamaan tarkastuksia pikemminkin riskiperusteisesti kuin kaikista toimista kuten aiemmin tehtiin. Kyseinen vaatimus saattaa myös olla ristiriidassa voimassa olevan kansallisen lainsäädännön kanssa, jossa edellytetään, että ilmoitetut kustannukset on tarkastettava kattavasti (myös vastaavan kansallisen rahoituksen osalta). Tätä ehdotuksen kohtaa ei ehkä ole harkittu riittävästi.

Todentamisviranomaisesta luopuminen poistaa aiheutuneiden menojen hallinnoinnista ja valvonnasta yhden vaiheen. Aiempien kahden ohjelmakauden aikana todentamisviranomaisella oli tärkeä rooli tukikelvottomien menojen suodattamisessa ja tarvittaessa rahoitusoikaisujen tekemisessä. Tämänhetkisessä yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusehdotuksessa tätä riskiä ei lievennetä.

Tarkastustyön vähentäminen saattaa johtaa jäännösvirheiden huomaamatta jäämiseen ja siten heikentää komission varmistusprosessia. Riski ei pienene myöskään siksi, että suhteutetut valvontajärjestelyt rajoittavat komission toimivaltaa tilintarkastuksen suhteen. Sen vuoksi katsotaan, että lainsäätäjä on hyväksynyt riskin.

Suoraan ja välillisesti hallinnoitavan talousarvion toteuttamisessa keskitytään julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemiseen, mutta talousarviosta myönnetään myös avustuksia tiettyihin toimiin ja tietyille yhteisöille.

Hankintasopimuksia tehdään pääasiassa tietyillä aloilla, kuten selvityksistä, tiedonkeruusta, arviointisopimuksista, koulutuksesta, tiedotuskampanjoista, tietotekniikasta ja viestintäpalveluista sekä välineiden hallinnoinnista. Toimeksisaajat ovat pääasiassa konsulttiyrityksiä ja muita yksityisiä yrityksiä, joista monet ovat pk-yrityksiä. Terveysalan toimintalohkossa toimeksisaajiin kuuluu myös laitoksia ja laboratorioita.

Avustuksia myönnetään pääasiassa tukitoimiin kansalaisjärjestöille, kansallisille virastoille, yliopistoille ja muille vastaaville. Tuettavien hankkeiden toteutusaika vaihtelee yhdestä kolmeen vuoteen.

Suurimmat riskit ovat seuraavat:

• Riski, että myönnettyjä varoja käytetään tehottomasti tai epätaloudellisesti, olivatpa kyseessä sitten avustukset (rahoitussääntöjen monimutkaisuus, etenkin pienten toimijoiden kohdalla) tai hankintasopimukset (vaaditun asiantuntemuksen omaavia talouden toimijoita saattaa olla rajallinen määrä, mikä vähentää mahdollisuuksia vertailla hintatarjouksia joillakin aloilla);

• Komission maineeseen kohdistuva riski, jos paljastuu petoksia tai rikollista toimintaa; kolmansien osapuolten sisäisten valvontajärjestelmien perusteella voidaan saada ainoastaan osittainen varmuus, koska erilaisia sopimusosapuolia ja edunsaajia on paljon ja jokainen niistä käyttää omia, usein varsin suppeita valvontajärjestelmiään.

Komissio on ottanut käyttöön sisäiset menettelyt, joiden tarkoituksena on kattaa edellä mainitut riskit. Sisäiset menettelyt ovat täysin varainhoitoasetuksen mukaiset ja sisältävät petostentorjuntatoimenpiteitä ja kustannus-hyötynäkökohtia. Tämän kehyksen puitteissa komissio tutkii mahdollisuuksia tehostaa hallinnointia ja lisätä tehokkuutta entisestään. Valvontakehyksen keskeiset piirteet ovat seuraavat:

Hankkeiden toteutusta edeltävät ja sen aikana tehtävät tarkastukset:

• Käytetään komission laatimia malliavustussopimuksia ja palvelunhankintasopimuksia. Sopimuksiin sisältyy erinäisiä valvontaan liittyviä järjestelyjä, kuten tilintarkastuslausunnot, rahoitustakuut, paikan päällä tehtävät tarkastukset ja OLAFin tarkastukset. Kustannusten tukikelpoisuussääntöjä yksinkertaistetaan esimerkiksi käyttämällä yksikkökustannuksia, kertakorvauksia, rahoitusta, joka ei perustu toimien kustannuksiin, ja muita varainhoitoasetuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Tällä vähennetään valvontakustannuksia ja painotetaan korkean riskin aloilla suoritettavia tarkastuksia ja valvontaa.

• Kaikki henkilökunnan jäsenet allekirjoittavat hyvän hallintotavan toimintasäännöt. Valintamenettelyyn tai avustus- tai hankintasopimusten hallinnointiin osallistuvat työntekijät allekirjoittavat (lisäksi) ilmoituksen siitä, ettei heillä ole asiassa eturistiriitoja. Henkilökunta saa säännöllistä koulutusta ja vaihtaa parhaita toimintamalleja verkostojen kautta.

• Hankkeen tekninen toteutus tarkastetaan säännöllisesti joko asiakirjoista tai toimeksisaajan ja edunsaajan toimittamien teknisten etenemisraporttien perusteella. Tapauskohtaisesti järjestetään myös kokouksia toimeksisaajien/edunsaajien kanssa ja paikan päällä tehtäviä vierailuja.

Tarkastukset hankkeen päättyessä: Jälkitarkastukset suoritetaan paikan päällä menoilmoitusten tukikelpoisuuden todentamiseksi. Tarkoituksena on estää, havaita ja oikaista rahoitustoimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvät asiavirheet. Jotta tarkastukset olisivat vaikutuksiltaan tehokkaita, tarkastettavien edunsaajien valinnassa käytetään perustana riskiperusteista valintaa ja satunnaisotantaa ja kiinnitetään paikan päällä tehtävissä tarkastuksissa mahdollisuuksien mukaan huomiota toiminnallisiin seikkoihin.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Kirjanpitotoiminnon mahdollisuus voisi säästää jäsenvaltiolle huomattavan osan nykyisistä todentamisesta aiheutuvista 4 prosentin kustannuksista, kun hallinto- ja valvontajärjestelmien tehtävät vähenisivät:

- yksinkertaistettujen kustannusten ja sellaisten yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen, jotka eivät perustu kustannuksiin, käyttö, mikä vähentää sekä viranomaisten että edunsaajien hallinnollisia kustannuksia ja hallinnollista rasitetta kaikilla tasoilla;

- suhteutetut valvontajärjestelyt hallinnon (riskiperusteisia) tarkastuksia ja muita tarkastuksia varten;

- vuotuinen päättäminen/sulkeminen, joka vähentää tarkastettavien asiakirjojen säilyttämisestä viranomaisille ja edunsaajille aiheutuvia kustannuksia.

Tämän vuoksi on odotettavissa, että ehdotukset eivät kokonaisuutena niinkään johda valvontakustannusten lisääntymiseen tai vähenemiseen (niiden määrä säilyy noin 2 prosentin tasolla kokonaisrahoituksesta) vaan niiden uudelleenjakoon.

Aiempien suoraan hallinnoitavien ohjelmien (toimintalohkojen) toteutuksesta saatujen kokemusten ja uuden ohjelman keskeisten ominaispiirteiden perusteella ohjelman toteutukseen liittyvien riskien arvioidaan pysyvän suhteellisen vakaalla tasolla. Avustusten ja hankintojen yhdistelmän, ennakko- ja jälkitarkastusten sekä asiakirja- ja paikan päällä tehtävien tarkastusten ansiosta jäljelle jäävän lukuna ilmaistavissa olevan virheprosentin uskotaan jäävän alle 2 prosenttiin.

Suoran ja välillisen hallinnoinnin osalta ehdotetun valvonnan tason vuosikustannukset ovat noin 4–7 prosenttia toimintamenojen vuotuisesta talousarviosta. Tämä on perusteltavissa valvottavien tapahtumien suurella määrällä. Työllisyys- ja sosiaaliasioiden alalla ja terveysalalla suoraan hallinnointiin liittyy lukuisten sopimusten ja toiminta-avustusten myöntäminen sekä lukuisten toiminta-apurahojen maksaminen kansalaisjärjestöille ja ammattiliitoille. Näihin toimiin liittyvät riskit koskevat (etenkin) pienten organisaatioiden valmiuksia valvoa tehokkaasti menoja.

Viiden vuoden aikana suoraan hallinnoitaviin avustuksiin liittyvien paikalla tehtyjen tarkastusten virheprosentti oli 1,8 prosenttia ja yleisesti alle 1 prosenttia ottaen huomioon hankintojen alhainen riskitaso. Tätä virheprosenttia pidetään hyväksyttävänä, koska se on alle 2 prosentin olennaisuusrajan.

Ohjelmaan ehdotetut muutokset eivät vaikuta tapaan, jolla määrärahoja tällä hetkellä hallinnoidaan. Nykyisillä valvontajärjestelmillä on osoitetusti onnistuttu ehkäisemään ja/tai havaitsemaan virheitä ja/tai säännönvastaisuuksia ja virheiden tai säännönvastaisuuksien tapauksessa korjaamaan ne. Sen vuoksi virheprosenttien odotetaan pysyvän aiemmilla tasoilla.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Suoraan, välillisesti tai yhteistyössä hallinnoitavien toimien osalta komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta rahoitusta saaneiden edunsaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia. OLAFilla on lupa tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla tehtäviä tarkastuksia ja tutkimuksia, joille on suoraan tai välillisesti myönnetty asianomaista rahoitusta.

Komissio myös toteuttaa joukon toimenpiteitä, jollaisia ovat esimerkiksi:

- ohjelman toteutuksesta seurauksena olevissa päätöksissä, yhteistyösopimuksissa ja sopimuksissa annetaan nimenomaisesti komissiolle sekä OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle valtuudet tehdä tilintarkastuksia, paikalla tehtäviä todentamisia ja tarkastuksia;

- tarjous-/ehdotuspyynnön arviointivaiheessa hakijat ja tarjoajat tarkastetaan ilmoituksiin ja varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmään (EDES) perustuvien julkaistujen poissulkemisperusteiden perusteella;

- kustannusten tukikelpoisuutta koskevia sääntöjä yksinkertaistetaan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti;

- petoksiin ja sääntöjenvastaisuuksiin liittyvistä kysymyksistä annetaan säännöllistä koulutusta kaikille sopimuksen hallintaan osallistuville henkilöstön jäsenille sekä tilintarkastajille ja valvojille, jotka tarkistavat edunsaajien ilmoitukset itse paikalla.

Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto toteuttaa toimia komission petostentorjuntastrategian puitteissa.

Suoran hallinnoinnin osalta petosten riskinarviointi päivitettiin vuonna 2016. Avustusten myöntämismenettely sisältää useita petosten havaitsemiseen liittyviä elementtejä, kuten kahden tarkastajan periaatteen laajamittaisen käytön, hankintamenettelyjen oikeellisuuden ja avoimuuden todentamisen, yksityiskohtaiset menettelyt eturistiriitojen välttämiseksi, sen todentamisen, onko hakija joutunut mustalle listalle asetuksen (EY) N:o 1605/2002 mukaisesti, tietotekniikan välineiden (varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä ja Arachne-riskianalyysiväline) käytön ja hälyttävien merkkien havaitsemisen (petosindikaattorit).

Rakennerahastojen yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin sovelletaan alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston, työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston ja meri- ja kalastusasioiden pääosaston erityistä yhteistä petostentorjuntastrategiaa 2015–2020. Rakennerahastojen osalta yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa (125 artiklan 4 kohdan c alakohta) säädetään erityisestä petostentorjuntaa koskevasta vaatimuksesta vuosiksi 2014–2020. Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto todentaa valvonta- ja tilintarkastusvelvoitteidensa mukaisesti, että jäsenvaltiot ovat perustaneet hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ja käyttävät niitä tehokkaasti sen varmistamiseksi, että rahastoja käytetään tehokkaasti ja oikein ja että menot ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava ongelmista sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmällä (IMS). Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto jäljittää kansalliset toimet petosten torjumiseksi ja tarvittaessa määrää rahoitusoikaisupäätöksillä seuraamuksia toimien toteuttamatta jättämisestä kyseiselle ohjelmalle myönnetyn ESR-tuen osalta, esimerkiksi OLAFin raporttien tai suositusten jatkotoimien yhteydessä. Lisäksi työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto antaa hallintoviranomaisille ohjeistusta, johon kuuluu myös petosriskin arviointiväline. Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto toimittaa Arachne-riskianalyysivälineen jäsenvaltioiden käyttöön.

Ulkopuolisen toimeksisaajan selvityksen valmistuttua vuoden 2018 puolivälissä yhteistä petostentorjuntastrategiaa tarkastellaan uudelleen ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston osuus päivitetään.

Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston toteuttamat monialaiset toimenpiteet, kuten sisäinen koulutus petoksia koskevasta tietoisuudesta (hälyttävät merkit), viimeistelevät pääosaston petosten torjuntaan liittyvät toimet.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Meno
laji

Rahoitusosuudet

Investointi ihmisiin, sosiaalinen koheesio ja arvot

JM/EI-JM

EFTA-mailta 35

ehdokasmailta 36

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen [21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] tarkoitetut rahoitusosuudet

2

07 01 xx – Yhteistyössä hallinnoitava ESR+ – Tukimenot

EI-JM

Kyllä

Kyllä

Ei

Ei

2

07 01 01 yy – ESR+ – Työllisyys ja sosiaalinen innovointi sekä terveysala – Tukimenot

EI-JM

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei

2

07 02 xx – Yhteistyössä hallinnoitava ESR+

JM

Ei

Ei

Ei

Ei

2

07 02 xx xx – Yhteistyössä hallinnoitava ESR+ – Operatiivinen tekninen apu

JM

Ei

Ei

Ei

Ei

2

07 02 xz – ESR+ – Työllisyys ja sosiaalinen innovointi

JM

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei

2

07 02 yy – ESR+ – Terveysala

JM

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

2

Investointi ihmisiin, sosiaalinen koheesio ja arvot

YHTEENSÄ

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

07 02 xx – Yhteistyössä hallinnoitava ESR+

Sitoumukset

(1)

Maksut

(2)

07 02xy – Yhteistyössä hallinnoitava ESR+ – Operatiivinen tekninen apu

Sitoumukset

(1)

Maksut

(2)

07 01 xx – Yhteistyössä hallinnoitava ESR+ – Tukimenot

Sitoumukset = maksut

(3)

07 02 xz – ESR+ – Työllisyys ja sosiaalinen innovointi

Sitoumukset

(1)

99,444

101,493

103,583

105,714

107,889

110,106

111,771

740,000

Maksut

(2)

27,593

58,577

76,326

81,034

83,439

85,282

86,869

240,880

740,000

07 02 yy – ESRF+ – Terveysala

Sitoumukset

(1)

48,547

49,659

51,793

52,950

54,130

55,334

58,237

370,650

Maksut

(2)

5,170

23,504

33,802

41,064

44,539

47,846

50,121

124,604

370,650

07 01 01 yy – ESR+ – Työllisyys ja sosiaalinen innovointi sekä terveysala – Tukimenot  37  

Sitoumukset = maksut

(3)

9,050

9,050

9,050

9,050

9,050

9,050

9,050

63,350

Ohjelman määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=1+3

157,041

160,202

164,426

167,714

171,069

174,490

179,058

1 174,000

Maksut

=2+3

41,813

91,131

119,178

131,148

137,028

142,178

146,040

365,484

1 174,000

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahat esitetään yksityiskohtaisesti yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä

Kustannus-hyötyanalyysista ja myöhemmin tehtävistä päätöksistä riippuen ohjelman terveysalan toimintalohko saatetaan delegoida (osittain) toimeenpanovirastolle, jolloin ohjelman toteutukseen liittyviä hallinnollisia määrärahoja saatetaan mukauttaa vastaavasti komission ja toimeenpanoviraston osalta.



Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

7

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

PO EMPL

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Henkilöresurssit

91,207

91,207

91,207

91,207

91,207

91,207

91,207

638,448

Muut hallintomenot

5,073

5,073

5,073

5,073

5,073

5,073

5,073

35,514

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ – PO EMPL

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

96,280

96,280

96,280

96,280

96,280

96,280

96,280

673,962

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

PO SANTE

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Henkilöresurssit

1,435

1,435

1,435

1,435

1,435

1,435

1,435

10,045

Muut hallintomenot

0,108

0,108

0,108

0,108

0,108

0,108

0,108

0,756

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ – PO SANTE

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

1,543

1,543

1,543

1,543

1,543

1,543

1,543

10,801

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

YHTEENSÄ

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Post 2027

TOTAL

Henkilöresurssit

92,642

92,642

92,642

92,642

92,642

92,642

92,642

648,493

Muut hallintomenot

5,181

5,181

5,181

5,181

5,181

5,181

5,181

36,270

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

97,823

97,823

97,823

97,823

97,823

97,823

97,823

684,763

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Post 2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN
kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ
.
 

Sitoumukset

254,864

258,025

262,249

265,537

268,892

272,313

276,881

1 858,763

Maksut

139,636

188,954

217,001

228,971

234,851

240,001

243,863

365,484

1 858,763

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

   Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

PO EMPL

Jäljempänä esitettävät tiedot perustuvat PO EMPL:lle vuodeksi 2018 myönnettyihin henkilöresursseihin (SEC(2017)528), joista on vähennetty henkilöstö, joka on osoitettu EGR:ään erillisen ehdotuksen (COM(2018)XXX) mukaisesti.

Muiden hallintomenojen osalta jäljempänä esitetään koko rahoituskehys, mukaan lukien EGR:ään liittyvät menot.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Henkilöresurssit

91,207

91,207

91,207

91,207

91,207

91,207

91,207

638,448

Muut hallintomenot

5,073

5,073

5,073

5,073

5,073

5,073

5,073

35,514

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

96,280

96,280

96,280

96,280

96,280

96,280

96,280

673,962

PO SANTE

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Henkilöresurssit

1,435

1,435

1,435

1,435

1,435

1,435

1,435

10,045

Muut hallintomenot

0,108

0,108

0,108

0,108

0,108

0,108

0,108

0,756

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

1,543

1,543

1,543

1,543

1,543

1,543

1,543

10,801

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Henkilöresurssit

92 642

92 642

92 642

92 642

92 642

92 642

92 642

648 493

Muut hallintomenot

5,181

5,181

5,181

5,181

5,181

5,181

5,181

36,270

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

97,823

97,823

97,823

97,823

97,823

97,823

97,823

684,763

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

YHTEENSÄ

Monivuotisen 38  rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät

Henkilöresurssit

 

 

 

 

 

 

 

Muuthallintomenot

9,050

9,050

9,050

9,050

9,050

9,050

9,050

63,350

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 Sisältymättömät, välisumma

9,050

9,050

9,050

9,050

9,050

9,050

9,050

63,350

YHTEENSÄ

106,873

106,873

106,873

106,873

106,873

106,873

106,873

748,113

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen määrärahasiirtojen avulla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Yhteistyössä hallinnoitavan ESR+:n osan määrärahat esitetään yksityiskohtaisesti yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

   Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

   Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

PO EMPL

Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa

599

599

599

599

599

599

599

EU:n ulkopuoliset edustustot

0

0

0

0

0

0

0

Tutkimus

0

0

0

0

0

0

0

PO SANTE

Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa

9

9

9

9

9

9

9

EU:n ulkopuoliset edustustot

0

0

0

0

0

0

0

Tutkimus

0

0

0

0

0

0

0

Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) YHTEENSÄ

Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa

608

608

608

608

608

608

608

EU:n ulkopuoliset edustustot

0

0

0

0

0

0

0

Tutkimus

0

0

0

0

0

0

0

 Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna): – AC, AL, END, INT ja JPD 39

Otsake 7

PO EMPL

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA 7 rahoitettavat 

- päätoimipaikassa

71

71

71

71

71

71

71

- EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

Ohjelman määrärahoista rahoitettavat  40

- päätoimipaikassa

- EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

PO SANTE

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA 7 rahoitettavat 

- päätoimipaikassa

2

2

2

2

2

2

2

- EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

Ohjelman määrärahoista rahoitettavat  41

- päätoimipaikassa

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

- EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

Tutkimus

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

Muu (mikä?)

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

ei sovelleta

Ulkopuolinen henkilöstö YHTEENSÄ (kokoaikaiseksi muutettuna)

73

73

73

73

73

73

73

KOKONAISMÄÄRÄ YHTEENSÄ

681

681

681

681

681

681

681

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Ohjelman hallinnointi, rahoitus ja tarkastus

Ulkopuolinen henkilöstö

Ohjelman hallinnointi, rahoitus ja tarkastus

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

   rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

   rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

ETA/EFTA 

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Ehdokasmaat

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Kolmannet maat, mukaan lukien naapurimaat

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Ulkopuolisen tahon rahoitusosuudella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

   Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

   Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

   vaikutukset omiin varoihin

    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 42

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Momentti ………….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

[…]

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

[…]

(1)    COM(2018) 322 final, 2.5.2018.
(2)    YK:n päätöslauselma, hyväksytty 25. syyskuuta 2015, http://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/70/1&Lang=E.
(3)    Euroopan uuden osaamisohjelman yhden avaintoimen eli alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevan suunnitelman mukaisesti.
(4)    ERI-rahastojen yksinkertaistamista edunsaajien kannalta seuraava korkean tason asiantuntijaryhmä (2017), ”Key recommendations of the High Level Group on Simplification for the post 2020 Cohesion Policy”, saatavilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/regional_policy/en/information/publications/reports/2017/esif-simplification-hlg-proposal-for-policymakers-for-post-2020 .
(5)    Ks. edellinen alaviite.
(6)     http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=6470&langId=en
(7)    ESR-ohjelmaa 2007–2013 koskeva jälkiarviointi, komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SWD(2016)452 final, 12.12.2016).
(8)    Selvitys ERI-rahastoista annettavasta tuesta jäsenvaltioiden maakohtaisten suositusten ja rakenneuudistusten toteuttamiseen.
(9)    Yksinkertaistamista käsittelevän korkean tason ryhmän lopulliset päätelmät ja suositukset vuoden 2020 jälkeen, s. 12–13 http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/newsroom/pdf/simplification_proposals.pdf .
(10)    Tutkimus, jolla tuetaan inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien vaikutustenarviointia, Euroopan komissio (käynnissä).
(11)    Raportti vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston väliarviointia koskevasta julkisesta kuulemisesta, tammikuu 2018, saatavilla osoitteessa https://publications.europa.eu/s/fo2y .
(12)     http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/?fuseaction=ia&language=en  
(13)

   Ks. tutkimus, jolla tuetaan inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien vaikutustenarviointia, PO EMPL (käynnissä): ”The integration of EGF in framework of other DG EMPL funds was generally not deemed desirable by the different stakeholders involved in the management of EGF”.

(14)    EUVL C […], […], s. […].
(15)    EUVL C […], […], s. […].
(16)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016,s. 1).

(17)    COM(2016) 739 final.
(18)    COM(2018) 51 final.
(19)    Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(21)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(22)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(23)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(26)    Komissio on antanut ehdotuksen terveysteknologian arvioinnista (COM(2018)51 final).
(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1082/2013/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen N:o 2119/98/EY kumoamisesta (EUVL L 293, 5.11.2013, s. 1).
(28)    EYVL L 123, 12.5.2016, p. 13.
(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1304/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470).
(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 223/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (EUVL L 72, 12.3.2014, s. 1).
(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).
(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 282/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, unionin kolmannen terveysalan toimintaohjelman perustamisesta (2014–2020) ja päätöksen N:o 1350/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 1).
(33)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(34)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  
(35)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
(36)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.
(37)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(38)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(39)    AC = Sopimussuhteiset toimihenkilöt; AL = paikalliset toimihenkilöt; END = kansalliset asiantuntijat; INT = vuokrahenkilöstö; JPD = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.
(40)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).
(41)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).
(42)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.
Top

Bryssel30.5.2018

COM(2018) 382 final

LIITTEET

ehdotukseen

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+)

{SEC(2018) 273 final}
{SWD(2018) 289 final}


LIITE I 1

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea koskevat yhteiset indikaattorit

Kaikki henkilötiedot on eriteltävä sukupuolen (nainen, mies, ei-binäärinen) mukaan. Jos tietyt tulokset eivät ole mahdollisia, niitä koskevia tietoja ei tarvitse kerätä eikä toimittaa.

1) Ihmisiin kohdistuvien toimien yhteiset tuotosindikaattorit:

1a) Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit

Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:

työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät*

pitkäaikaistyöttömät*

työelämän ulkopuolella olevat*

työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat*

alle 30-vuotiaat*

yli 54-vuotiaat*

henkilöt, joilla on ylemmän perusasteen tai sitä vähäisempi koulutus (ISCED 0–2)*

henkilöt, joilla on keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeinen (ISCED 4) koulutus*

henkilöt, joilla on korkea-asteen koulutus (ISCED 5–8)*.

Osallistujien kokonaismäärä lasketaan automaattisesti ammattiasemaan liittyvien yhteisten tuotosindikaattorien perusteella.

1b) Muut yhteiset tuotosindikaattorit

Jos näitä indikaattoreita koskevia tietoja ei kerätä tietorekistereistä, niiden arvot voidaan määrittää edunsaajan tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti.

vammaiset**

kolmannen maan kansalaiset

ulkomaalaistaustaiset henkilöt

vähemmistöt (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit)**

asunnottomat tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneet*

maaseutualueilla asuvat*.

2) Yhteisöjä koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:

kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla tuettujen viranomaisten tai julkisten palvelujen lukumäärä

tuettujen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (mukaan lukien osuustoiminnalliset ja yhteiskunnalliset yritykset) lukumäärä.

3) Osallistujia koskevat välittömät yhteiset tulosindikaattorit ovat seuraavat:

 

osallistujat, jotka ovat ryhtyneet työnhakuun jättäessään toimen*

osallistujat, jotka ovat koulutuksessa jättäessään toimen*

osallistujat, jotka saavat ammattipätevyyden jättäessään toimen*

osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, jättäessään toimen*.

4) Osallistujia koskevat yhteiset pitkän aikavälin tulosindikaattorit ovat seuraavat:

osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen*

osallistujat, joiden työmarkkinatilanne on parantunut kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen*.

Vähimmäisvaatimuksena on, että tiedot kerätään edustavasta osallistujien otoksesta kunkin erityistavoitteen osalta. Otoksen sisäinen validiteetti varmistetaan niin, että tiedot voidaan yleistää erityistavoitteiden tasolla.



LIITE II

ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea koskevat yhteiset indikaattorit

1) Tuotosindikaattorit

a) Jaettujen elintarvikkeiden ja tavaroiden rahallinen kokonaisarvo

b) Jaetun elintarvikeavun kokonaismäärä (tonnia)

josta 2 :

3) Yhteiset tulosindikaattorit 3

Elintarvikeavun loppukäyttäjien lukumäärä

- alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä

- 18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä

- yli 54-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä

- vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä

- kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä

- ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin kuuluvien (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit) loppukäyttäjien lukumäärä

- asunnottomien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä.

Aineellisen avun loppukäyttäjien lukumäärä

- alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä

- 18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä

- yli 54-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä

- vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä

- kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä

- ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin kuuluvien (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit) loppukäyttäjien lukumäärä

- asunnottomien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä.



LIITE III

Terveysalan toimintalohkoa koskevat indikaattorit

Terveysalan yhdennetyn toiminnan taso ja ohjelman tulosten käyttö kansallisissa terveyspolitiikoissa

1. eurooppalaisista osaamisverkostoista tuettujen potilaiden lukumäärä

2. yhteisiä kliinisiä arviointeja koskevien terveysteknologioiden lukumäärä

3. siirrettyjen parhaiden käytäntöjen lukumäärä

4. ohjelman tulosten käyttöaste kansallisissa terveyspolitiikoissa mitattuna ”ennen ja jälkeen” -kyselylomakkeella.

(1)    Tähdellä (*) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja. Kahdella tähdellä (**) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklassa tarkoitettuja erityisiä tietoryhmiä.
(2)    Näitä indikaattoreita koskevat arvot määritetään edunsaajien tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti.
(3)    Ks. edellinen alaviite.
Top