Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52018PC0375

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä

COM/2018/375 final - 2018/0196 (COD)

Strasbourg 29.5.2018

COM(2018) 375 final

2018/0196(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Komissio teki 2. toukokuuta 2018 ehdotuksen 1 seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2021–2027. Hallinnon yksinkertaistaminen määriteltiin keskeiseksi tavoitteeksi EU:n rahoituksen tulevaisuudesta annetussa pohdinta-asiakirjassa sekä jälkiarvioinnissa ja julkisessa kuulemisessa. Kokemus on osoittanut, että rahastojen ja rahoitusmuotojen säännöt ovat liian monimutkaisia ja hajanaisia, mikä aiheuttaa ohjelmien hallinnoijille ja lopullisille tuensaajille tarpeetonta rasitetta.

Tässä ehdotuksessa yhteisiä säännöksiä koskevaksi asetukseksi vahvistetaan yhteiset säännökset seitsemälle yhteistyössä hallinnoitavalle rahastolle. Tämä ehdotus ei korvaa nykyistä asetusta (EU) N:o 1303/2013, vaan sitä sovelletaan edelleen ohjelmakaudella 2014–2020 hyväksyttyihin ohjelmiin. Ehdotuksella vähennetään sääntöjen hajanaisuutta ja luodaan yhteiset perussäännöt seuraaville seitsemälle rahastolle:

·koheesiorahasto

·Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

·Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)        

·Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) 2

·turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto (AMIF) 3

·rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline (BMVI) 4

·sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF).

Näissä ehdotuksissa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 317 artiklassa määrätään, että komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annettujen asetusten säännöksiä noudattaen. SEUT-sopimuksen 322 artiklan 1 kohdan a alakohta on oikeusperusta asetuksille, joilla annetaan varainhoitosäännöt, joissa vahvistetaan varsinkin talousarvion laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta varainhoitosääntöihin, koska niiden osalta on selvää, että ainoastaan unioni voi toimia tai sen täytyy toimia.

EU:n toiminta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen alalla on perusteltua SEUT-sopimuksen 174 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden perusteella. Oikeus toimia perustuu SEUT-sopimuksen 175 artiklaan, jossa nimenomaisesti edellytetään unionin toteuttavan tätä politiikkaa rakennerahastojen kautta, ja 177 artiklaan, jossa määritellään koheesiorahaston tehtävä. ESR:n, EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteet määritellään SEUT-sopimuksen 162, 176 ja 177 artiklassa. Kalastukseen liittyvät toimenpiteet perustuvat SEUT-sopimuksen 39 artiklaan.

SEUT-sopimuksen 174 artiklassa määrätään, että erityistä huomiota kiinnitetään maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin. Viimeksi mainittuihin kuuluvat pohjoisimmat alueet, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueet.

SEUT-sopimuksen 349 artiklassa määrätään, että on hyväksyttävä erityistoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne, jota vaikeuttavat erityispiirteet, jotka haittaavat suuresti näiden alueiden kehitystä.

Asetus, jolla perustetaan turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto, perustuu SEUT-sopimuksen 78 artiklan 2 kohtaan ja 79 artiklan 2 ja 4 kohtaan. Asetus, jolla perustetaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa, perustuu SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohtaan. Asetus, jolla perustetaan sisäisen turvallisuuden rahasto, perustuu SEUT-sopimuksen 82 artiklan 1 kohtaan, 84 artiklaan ja 87 artiklan 2 kohtaan. SEUT-sopimuksen 317 artikla on oikeusperusta yhteisille säännöille, jotka koskevat talousarvion toteuttamista yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. SEUT-sopimuksen 322 artiklassa määritellään niiden soveltamisala ja menettely niiden vahvistamiseksi.

Edellä mainittujen yksittäisten rahastojen suhteellisuus ja toissijaisuus vahvistetaan kutakin rahastoa koskevissa perusteluissa. Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa annetaan kuitenkin lisäpanos

·toissijaisuuteen edistämällä yhteistyössä suoritettavaa hallinnointia, sillä Euroopan komissio ei hallinnoi ohjelmia suoraan, vaan niitä pannaan täytäntöön yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa;

·suhteellisuuteen yhtenäistämällä ja lujittamalla sääntöjä (ja näin ollen vähentämällä sidosryhmille aiheutuvaa rasitetta).

SEUT-sopimuksen 11 artiklassa todetaan, että ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset olisi sisällytettävä unionin politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä asetuksessa käsitellään juuri tätä.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Eri rahastoista on tehty omat arvioinnit, ja monet havainnoista ovat erittäin merkityksellisiä rahastoihin liittyvien asetusten osalta. Seuraavassa esitetään yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen liittyvät keskeiset havainnot.

1. Yksinkertaistaminen: tarve vähentää hallinnollista rasitetta. Tämä oli keskeinen ja toistuva havainto kaikkien rahastojen arvioinnissa:

·EAKR:n ja koheesiorahaston jälkiarvioinneissa todettiin, että hallinnointi-, valvonta- ja tarkastusjärjestelmät olivat turhan monimutkaisia. Tämä aiheutti hallinnollista epävarmuutta ja viivästyksiä täytäntöönpanossa. Monimutkaisuus aiheutti ongelmia erityisesti EU15-maissa, joissa rahoitus oli suhteellisen pientä, mikä viittaisi oikeasuhteisuuden tarpeeseen.

·ESR:n arvioinnissa todettiin, että sekä rahoitusympäristöä (eli rahoitusvälineiden valikoimaa ja yhdistelmää) että täytäntöönpanoprosessia on tarpeen yksinkertaistaa.

·Myös EMKR:n arvioinnissa hallinnollisen rasitteen todettiin olevan liian suuri. Hakuvaiheessa se nimittäin hillitsi tuen hakemista. Lisäksi tiettyjen hankkeiden monimutkaisuus vaikutti saaneen potentiaaliset tuensaajat luopumaan hakemisesta erityisesti sellaisissa tapauksissa, joihin liittyi laaja kumppaniverkosto.

·Myös AMIF:n, BMVI:n ja ISF:n asiaankuuluvien osa-alueiden väliarvioinnissa havaittiin yksinkertaistamistarvetta. Erityisesti suositeltiin yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä.

Tätä kysymystä käsitellään halki koko yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen. Erityisesti on mainittava V osasto (esim. yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot, maksujen suorittaminen ehtojen täyttymisen perusteella, suurhankkeita ja tuloja tuottavia investointeja koskevien erityissääntöjen poistaminen) ja VI osasto (aiempaa yksinkertaisemmat ja oikeasuhteisemmat valvonta- ja tarkastusmenettelyt).

2. Joustavuuden tarve uusiin tarpeisiin vastaamiseksi:

·EAKR:n ja koheesiorahaston jälkiarvioinnissa havaittiin, että ohjelmien mukauttaminen talouskriisin aikana oli yksi ohjelmakauden 2007–2013 menestystarinoista, ja sitä olisi hyödynnettävä.

·ESR:n jälkiarvioinnissa nimettiin joustavuus yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi.

·AMIF:n, BMVI:n ja ISF:n edeltäjien väliarvioinneista käy ilmi, että kyseisillä rahastoilla pystyttiin vastaamaan asianmukaisesti muuttoliike- ja turvallisuuskriiseihin. Rahoituksen jakamiseksi tarvitaan kuitenkin joustavampia mekanismeja.

Tätä asiaa käsitellään III osastossa (suhteellisen pienten siirtojen tekeminen on mahdollista ilman tarvetta ohjelman muuttamiseen) ja II osastossa (ohjelman määrärahat vahvistetaan ensimmäisiksi viideksi vuodeksi, ja viimeisen kahden vuoden jako perustuu arviointiin), kun taas AMIF:n, BMVI:n ja ISF:n täydentävät säännöt esitetään rahastokohtaisissa asetuksissa. Lisäksi mahdollisuus käyttää InvestEU-takausjärjestelyä lisää joustavuutta jäsenvaltioissa.

3. Rahoitusvälineiden potentiaali:

·EAKR:n ja koheesiorahaston jälkiarvioinnissa todettiin, että rahoitusvälineitä voitaisiin käyttää tuloksellisemmin investointien rahoittamiseen tietyillä politiikan aloilla, mutta täytäntöönpanossa on viiveitä, mikä haittaa niiden käytön yleistymistä.

·työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman väliarvioinnissa todettiin, että erilaiset säännöt vaikeuttivat rahastojen välisen täydentävyyden hyödyntämistä. Arvioinnissa suositeltiin rahoitusvälineiden sääntöjen yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista.

Tästä asiaa käsitellään V osastossa, jolla yksinkertaistetaan rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa ja yhdenmukaistetaan monet säännökset avustuksia koskevien säännösten kanssa.

Julkiset kuulemiset

Komissio toteutti seuraavat julkiset kuulemiset:

·EU:n rahastot koheesiopolitiikan alalla (10. tammikuuta 2018 – 9. maaliskuuta 2018)

·sidosryhmäkuuleminen EMKR:n jälkiarvioinnin yhteydessä (helmikuusta toukokuuhun 2016)

·EU:n rahastot muuttoliikkeen alalla (10. tammikuuta 2018 – 9. maaliskuuta 2018)

·EU:n rahastot turvallisuuden alalla (10. tammikuuta 2018 – 9. maaliskuuta 2018).

Sidosryhmäkuulemisessa päädyttiin samaan tulokseen kuin jälkiarvioinneissa – yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen kannalta tärkeintä on yksinkertaistaminen (etenkin tarkastus- ja valvontamenettelyjen osalta) ja toiseksi tärkeintä joustavuus:

·Koheesiopolitiikkaa koskevassa kuulemisessa sidosryhmät totesivat monimutkaisten menettelyjen olevan ylivoimaisesti suurin este menestykselle. Seuraavaksi suurimpia esteitä olivat raskaat tarkastus- ja valvontavaatimukset, joustavuuden puute, vaikeus varmistaa rahoituksen kestävyys ja maksujen viivästymiset.

·EMKR:n osalta suurimpana puutteena pidetään hallinnollisen täytäntöönpanon monimutkaisuutta, ja monet sidosryhmät vaativat radikaalia yksinkertaistamista ja joustavuutta. Toimintalogiikkaa pidetään liian jäykkänä, sillä se ei anna jäsenvaltioille mahdollisuutta huomioida omia erityispiirteitään.

·Muuttoliikkeen ja turvallisuuden aloilla toteutetuissa kuulemisissa kävi ilmi, että vastaajat tukivat voimakkaasti täytäntöönpanon yksinkertaistamista ja joustavuuden lisäämistä (erityisesti suhteessa kykyyn vastata muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviin kriiseihin).

Sidosryhmien esille tuomiin huolenaiheisiin vastataan monilla yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen erilaisilla yksinkertaistamistoimilla (ks. jäljempänä).

Asiantuntemus ja hallintokustannukset

Koheesiopolitiikan yksinkertaistamisesta keskustelemaan kutsuttiin korkean tason asiantuntijaryhmä. Se teki seuraavat päätelmät 5 :

·EU:n rahastojen sääntöjen yhdenmukaistaminen. Tähän huoleen vastaa erityisesti tämän asetuksen soveltamisala.

·Sääntöjen karsiminen, selkeyttäminen ja lyhentäminen. Kuten edellä on todettu, tähän asetukseen sisältyy useita yksinkertaistamisia.

·Aito toissijaisuus ja suhteellisuus: huomattavasti laajempi tukeutuminen kansallisiin hallinnointi- ja valvontajärjestelmiin ja -menettelyihin. Tätä käsitellään VI osastossa (ks. jäljempänä).

·Vakaa mutta joustava kehys: rahoituslaitoksia ei tarvitse nimetä uudelleen seuraavalle ohjelmakaudelle. Ohjelmia pitäisi myös voida muuttaa helpommin. Näitä kysymyksiä käsitellään VI osastossa ja III osastossa.

·Yhden tarkastuksen periaate: periaatteen soveltamista laajennetaan. Tätä aihetta käsitellään VI osastossa.

EAKR:ään ja koheesiorahastoon liittyvistä huomattavista hallinnollisista kustannuksista on todisteitakin. Hiljattain laaditussa tutkimuksessa 6 niiden arvioitiin olevan EAKR:n osalta 3 prosenttia ja koheesiorahaston osalta 2,2 prosenttia ohjelman keskimääräisistä kustannuksista. Tuensaajiin (myös pk-yrityksiin) kohdistuva hallinnollinen rasite on suurempi.

Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa esitetyistä yksinkertaistamisista monia on vaikea arvioida etukäteen rahoituksen määrän kannalta, mutta tutkimuksessa tehtiin seuraavat arviot:

·EAKR:n ja koheesiorahaston hallinnollisia kokonaiskustannuksia voitaisiin vähentää huomattavasti, jopa 20–25 prosentilla, lisäämällä yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä (tai maksujen suorittamista ehtojen täyttymisen perusteella), jos näitä vaihtoehtoja sovellettaisiin kautta linjan.

·”Matalariskisten” ohjelmien tarkastusten määrää ja tarkastustaakkaa voitaisiin vähentää merkittävästi soveltamalla valvontaan ja tarkastuksiin oikeasuhteisempaa lähestymistapaa. Näin voitaisiin alentaa EAKR:n ja koheesiorahaston hallinnollisia kokonaiskustannuksia 2–3 prosenttia ja vielä huomattavasti enemmän niiden ohjelmien kustannuksia, joihin tämä vaikuttaa.

Vaikutustenarviointi

Yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta ei itsessään tehdä vaikutustenarviointia, sillä siinä vahvistetaan yhteiset säännöt ja täytäntöönpanomekanismi muille politiikoille. Sen kattamiin rahastoihin liittyy jokaiseen oma vaikutustenarviointinsa.

Sähköinen koheesio ja tiedonvaihto

Ohjelmakauden 2014–2020 ohjelmat, AMIF:n, BMVI:n ja ISF:n edeltäjiä lukuun ottamatta, edellyttivät sähköistä tiedonvaihtojärjestelmää tuensaajien ja hallintoviranomaisten välillä ja hallinnointi- ja valvontajärjestelmän eri viranomaisten välillä. Tämä asetus perustuu näihin edellytyksiin ja kehittää edelleen tiedonkeruun eräitä näkökohtia. Kaikki toteuttamisen edistymisen seurannassa tarvittavat tiedot, mukaan lukien tiedot ohjelmien tuloksista ja tuloksellisuudesta, toimitetaan nyt komissiolle sähköisesti kahden kuukauden välein, joten avoimen datan alustaa päivitetään lähes reaaliajassa.

Myös tuensaajia ja toimia koskevat tiedot julkaistaan sähköisessä muodossa erityisellä hallintoviranomaisen ylläpitämällä verkkosivulla. Tämä lisää saavutusten näkyvyyttä ja parantaa viestintää.

Perusoikeudet

Tällä asetuksella otetaan käyttöön mahdollistava edellytys sen varmistamiseksi, että EU:n perusoikeuskirjaa noudatetaan. Näin ollen asetuksella on myönteinen vaikutus kaikkien perusoikeuksien noudattamiseen ja suojeluun kaikkien seitsemän rahaston hallinnoinnissa.

Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen katetaan SEUT-sopimuksen 322 artiklaan perustuvalla erillisellä asetuksella.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Komission ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi vahvistetaan 330 miljardia euroa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen kaudella 2021–2027.

EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR+:n määrärahat vuosiksi 2021–2027 miljoonina

Koheesiopolitiikka yhteensä

330 624 

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)

200 629

·Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun

190 752

·Euroopan alueiden välinen yhteistyö

8 430

·Syrjäisimmät alueet ja harvaan asutut alueet

1 447

Koheesiorahasto

41 349

·josta Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosioon

10 000

Euroopan sosiaalirahasto plus (1)

88 646

(1) Tämä määrä ei sisällä terveyteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen innovointiin osoitettuja määriä (1 042 miljoonaa euroa).

Nämä ovat suurimmat yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen kattamat rahoituskehyksen otsakkeet. Komission ehdotus EMKR:ää, AMIF:ää, BMVI:tä ja ISF:ää koskevasta rahoituksesta sisällytetään kunkin rahaston osalta rahastokohtaisiin asetuksiin.

5.TIIVISTELMÄ ASETUKSEN SISÄLLÖSTÄ

Ehdotetun yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen rakenteen ja säännösten päätavoitteet ovat seuraavat:

1.Vähennetään merkittävästi tuensaajien ja hallintoelinten tarpeetonta hallinnollista rasitetta säilyttäen samalla laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden korkea varmuustaso. Tämä on uudistuksen keskeinen ohjaava periaate. Siihen sisältyy suuri määrä kaikkiin asetuksiin tehtäviä yksinkertaistamisia ja yhdenmukaistuksia, mutta erityisesti mainittakoon seuraavat:

i.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmien (ja muiden ohjelman käynnistämistä helpottavien toimenpiteiden) ottaminen käyttöön. ”Suhteutettujen järjestelyjen” käytön lisääminen, jotta matalariskiset ohjelmat voivat tukeutua enemmän kansallisiin järjestelmiin.

ii.Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttäminen ja maksujen suorittaminen ehtojen täyttymisen perusteella.

iii.Rahoitusvälineet

2.Lisätään joustavuutta ohjelmien tavoitteiden ja resurssien mukauttamiseksi muuttuviin olosuhteisiin ja suhteessa vapaaehtoisiin rahoitusosuuksiin, joita maksetaan EU:n tasolla suoraan hallinnoitaviin välineisiin.

3.Yhdenmukaistetaan ohjelmat paremmin EU:n prioriteettien kanssa ja lisättään niiden tehokkuutta. Tämä kattaa seuraavat:

i.Toimintalogiikan ja raportoinnin yhdenmukaistaminen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden kanssa ja keskittämisvaatimuksien lisääminen ensisijaisilla aloilla.

ii.Tiiviimmän yhteyden luominen talouspolitiikan EU-ohjausjakson kanssa

iii.Sellaisen merkityksellisempien mahdollistavien edellytysten asettaminen, joita on pidettävä yllä koko toteuttamiskauden ajan.

I osasto: Tavoitteet ja yleinen tuki

Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus kattaa seitsemän EU:n rahastoa, joissa sovelletaan yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia. Tavoitteena on luoda yhteiset yksinkertaistetut ja kootut säännöt ja vähentää näin ohjelmasta vastaavien viranomaisten ja tuensaajien hallinnollista rasitetta.

Tässä luodaan perusta yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin ja kumppanuuden korostamiselle, joka näkyy kaikissa asetuksissa. Asetuksen 5 artikla muodostaa perustan yhteistyöhön perustuvalle hallinnoinnille, 6 artikla puolestaan luo pohjan kumppanuudelle alue- ja paikallisviranomaisten, kaupunki- ja julkisviranomaisten, talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja sellaisten elinten kanssa, jotka edistävät sosiaalista osallisuutta, perusoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja vammaisten oikeuksia.

Komission ehdotuksessa vuosia 2021–2027 koskevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi asetetaan aiempaa kunnianhimoisempi ilmastotoimien valtavirtaistamisen tavoitetaso. Tavoitteena on, että kaikissa EU:n ohjelmissa vähintään 25 prosenttia EU:n menoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän ohjelman vaikutusta mainitun kokonaistavoitteen saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastotunnusmerkkijärjestelmän avulla asianmukaisella jaottelutasolla ja käyttämällä myös tarkempia menetelmiä, jos sellaisia on tarjolla. Komissio esittää jatkossakin asiaa koskevat tiedot vuosittain maksusitoumusmäärärahoina vuosittaisen talousarvioesityksen yhteydessä.

Tukeakseen ohjelman koko potentiaalin hyödyntämistä ilmastotavoitteiden täyttämisessä komissio pyrkii määrittelemään tämän kannalta olennaisia toimia ohjelman valmistelu-, toteutus-, uudelleentarkastelu- ja arviointivaiheissa.

II osasto: Strateginen lähestymistapa

Ohjelmakaudella 2014–2020 käytetyt 11 temaattista tavoitetta on tässä asetuksessa yksinkertaistettu seuraaviksi viideksi selkeäksi toimintapoliittiseksi tavoitteeksi:

1.Älykkäämpi Eurooppa – innovatiiviset ja älykkäät taloudelliset muutokset

2.Vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa

3.Yhteenliitetympi Eurooppa – liikkuvuus ja tieto- ja viestintätekniikan alueellinen yhteenliittäminen

4.Sosiaalisempi Eurooppa – Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano

5.Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa – kestävä ja integroitu kehitys kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla paikallisten aloitteiden kautta.

Lisäksi AMIF:n, BMVI:n ja ISF:n toimintapoliittiset tavoitteet on vahvistettu rahastokohtaisissa asetuksissa.

Tämä yksinkertaistaminen mahdollistaa synergian ja joustavuuden tietyn tavoitteen eri toimintalohkojen välillä ja poistaa keinotekoiset erot samaan tavoitteeseen tähtäävien eri politiikkojen väliltä. Lisäksi sillä valetaan perusta EAKR:n ja ESR:n temaattiselle keskittämiselle.

Ohjelmakaudella 2014–2020 käytössä olleet ”ennakkoehdot” korvataan ”mahdollistavilla edellytyksillä”. Niitä on vähemmän, ne keskittyvät paremmin kyseisen rahaston tavoitteisiin ja – toisin kuin ohjelmakaudella 2014–2020 – niitä seurataan ja sovelletaan koko kauden ajan. Periaatetta lujitetaan: Jäsenvaltiot eivät voi ilmoittaa erityistavoitteisiin liittyviä menoja ennen kuin mahdollistava edellytys täyttyy. Näin varmistetaan, että kaikki yhteisrahoitetut toimet ovat EU:n poliittisen kehyksen mukaisia.

Rahastojen tulossuuntautuneisuuteen liittyvien hyvien käytäntöjen hyödyntämiseksi ehdotetaan, että suoritusperusteinen kehys säilytetään virtaviivaisemmassa ja selkeämmässä muodossa. Myös talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon liittyvä ehdollisuus säilytetään yksinkertaistettuna. Esimerkiksi maakohtaiset suositukset otetaan ohjelmasuunnittelussa huomioon vähintään kahdessa vaiheessa: ohjelmasuunnittelun alussa ja väliarvioinnin aikana.

Toimenpiteet talouden tehokkaan ohjauksen edistämiseksi säilytetään. Keskeytykset liittyvät kuitenkin ainoastaan sitoumuksiin, eivät maksuihin, jotta vältetään talouskriisien pahentuminen.

Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus luo joustavuutta EAKR:ään, ESR+:aan ja koheesiorahastoon. Aluksi suunnitellaan vain ohjelmakauden viisi ensimmäistä vuotta. Kahden viimeisen vuoden määrärahojen jako perustuu kattavaan ja perusteelliseen väliarviointiin, jonka perusteella ohjelmaan tehdään muutoksia vuonna 2025. Arvioinnissa arvioidaan ohjelmien alkuperäisiä toimintalinjoja ja tavoitteita ottaen huomioon seuraavat seikat: edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa vuoden 2024 loppuun mennessä, muutokset sosioekonomisessa tilanteessa sekä maakohtaisissa suosituksissa yksilöidyt uudet haasteet. Tässä hyödynnetään suoritusperusteisen kehyksen ja suoritusvarauksen käsitteitä ja vahvistetaan edelleen politiikan tulosperusteisuutta ohjelman muuttamisen kautta. Suoritusvarausta ei kuitenkaan jatketa.

EU:n eri välineiden välistä synergiaa edistetään strategisella suunnittelulla, jossa yksilöidään eri ohjelmien yhteiset tavoitteet ja toiminta-alat esimerkiksi suhteessa yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP), Euroopan horisontti -ohjelmaan, Verkkojen Eurooppa välineeseen, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan, Erasmus+-ohjelmaan, InvestEU-ohjelmaan, Life-ohjelmaan, Erasmus+:aan ja ulkoiseen välineeseen.

III osasto: Ohjelmasuunnittelu

Ohjelmien sisältö on aiempaa virtaviivaisempi ja strategisempi. Jotta ohjelmasuunnittelua ja toteuttamista voitaisiin yhdenmukaistaa ja nopeuttaa kauden alussa, tähän asetukseen on liitetty yhteinen ohjelmamalli EAKR-, koheesiorahasto-, ESR+- ja EMKR-ohjelmille ja erillinen malli AMIF-, BMVI- ja ISF-ohjelmille. Ohjelmasuunnittelun joustavoittamiseksi toimintalinjatasolla on 5 prosentin kynnysarvo, jonka alapuolella määrärahoja on mahdollista mukauttaa ohjelman sisällä ilman, että ohjelmaa täytyy muuttaa muodollisesti.

Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa otetaan käyttöön yksinkertaistettu lähestymistapa yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen (mukaan lukien mahdollisuus nimetä päärahasto, mikä vähentää tuensaajien hallinnollista rasitetta). Näin pyritään vastaamaan erityisiin haasteisiin aluetasoa pienempien yksiköiden tasolla ja paikallisella tasolla. Yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella yhdenmukaistetaan lisäksi muihin alueellisiin välineisiin, myös nykyisiin yhdennettyihin alueellisiin investointeihin, liittyvää lähestymistapaa.

Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus sisältää myös säännöksiä, joilla mahdollistetaan määrärahojen vapaaehtoinen siirtäminen InvestEU-ohjelman välineiden kattamiin viiteen politiikan alaan, jotta voitaisiin hyötyä EU-tason talousarviotakuumekanismista. Jäsenvaltiot voisivat lisäksi pyytää, että enintään viisi prosenttia minkä tahansa rahaston määrärahoista siirretään mihin tahansa toiseen rahastoon yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa tai mihin tahansa välineeseen, jota hallinnoidaan suoraan tai välillisesti. Tämän pitäisi helpottaa ohjelmien toteuttamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Jäsenvaltioiden tekniseen apuun liittyvää lähestymistapaa on yksinkertaistettu. Käyttöön otetaan kiinteään määrään perustuva mekanismi, jonka ansiosta jokaiseen välimaksuun voidaan lisätä rahastosta riippuen 2,5–6 prosentin suuruinen lisämaksu ja kytkeä näin EU:n teknisen avun maksut täytäntöönpanon edistymiseen. Lisäksi toimia hallinnollisten valmiuksien kehittämiseksi voidaan jatkaa maksuina, joiden suorittaminen perustuu ehtojen täyttymiseen.

IV osasto: Seuranta, arviointi, tiedottaminen ja viestintä

Sähköiset tiedot mahdollistavat yksinkertaistamisen ja avoimuuden yhdistämisen. Ohjelmakaudella 2014–2020 edellytettiin sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän perustamista tuensaajien ja hallintoviranomaisten välille ja hallinnointi- ja valvontajärjestelmän eri viranomaisten välille. Vaatimus ei koskenut AMIF:n, BMVI:n ja ISF:n edeltäjiä. Tässä asetuksessa otetaan tämä huomioon ja kehitetään edelleen tiedonkeruun eräitä näkökohtia. Kaikki toteuttamisen edistymisen seurannassa tarvittavat tiedot, mukaan lukien tiedot ohjelmien tuloksista ja tuloksellisuudesta, toimitetaan nyt sähköisesti kahden kuukauden välein, joten avoimen datan alustaa päivitetään lähes reaaliajassa.

Seurantakomiteoiden roolia ohjelmien tuloksellisuuden ja siihen vaikuttavien seikkojen valvonnassa ehdotetaan lisättäväksi. Avoimuuden varmistamiseksi seurantakomitealle toimitettavien asiakirjojen on oltava julkisesti saatavilla.

Vuotuinen tuloksellisuuden tarkastelu tarjoaa kaikkien rahastojen osalta mahdollisuuden poliittiseen vuoropuheluun ohjelman toteuttamiseen ja tuloksellisuuteen liittyvistä keskeisistä kysymyksistä. Tiheän tiedonsiirron ansiosta tuloksellisuuden tarkasteluprosessia voidaan yksinkertaistaa. Koheesiopolitiikan rahastojen osalta tämä mahdollistaa luopumisen vuosikertomusasiakirjasta, sillä vuotuisessa arviointikokouksessa käsitellään viimeisimpiä tuloksia ja rajallista määrää toimitettuja laadullisia tietoja.

Sekä ohjelmista vastaavien viranomaisten että tuensaajien velvollisuuksia, jotka liittyvät näkyvyyteen ja viestintään, on lisätty. Yhteisillä viestintää, avoimuutta ja näkyvyyttä koskevilla vaatimuksilla varmistetaan, että viestintätoimet ovat aiempaa johdonmukaisempia, tehokkaampia ja tuloksellisempia.

Arvioinnit tehdään 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten sopimuksen 7 22 ja 23 kohdan mukaisesti. Sopimuksessa kolme toimielintä vahvisti, että lainsäädännön ja politiikan arvioinnin olisi oltava pohjana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnille. Arvioinnit tehdään ohjelman indikaattorien ja tavoitteiden perusteella ja ne koskevat ohjelman vaikutuksia. Lisäksi tehdään yksityiskohtainen analyysi siitä, missä määrin ohjelma on asianmukainen, tehokas ja tuloksellinen, missä määrin se tuo EU:n lisäarvoa ja missä määrin se on johdonmukainen muiden EU:n politiikkojen kanssa. Arvioinnit kattavat kokemusperäisen tiedon, ongelmat ja mahdollisuudet parantaa toimia ja niiden vaikutuksia.

V osasto: Rahoitustuki

Hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella systemoidaan ja lisätään yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen, kuten kiinteämääräisten korvausten, vakioyksikkökustannusten tai kertakorvausten, käyttöä. Tällaisten vaihtoehtojen soveltamisen helpottamiseksi yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella yksinkertaistetaan sääntöjä ja laskentamenetelmiä ja otetaan käyttöön useampia käyttövalmiita vaihtoehtoja, jotka perustuvat komission koontiasetukseen 8 .

Vaihtoehto, jossa maksut suoritetaan ehtojen täyttymisen perusteella edistää myös tulossuuntautuneisuutta, sillä sen ansiosta maksut voivat perustua saavutettuihin ja varmennettuihin tuloksiin.

Rahoitusvälineet ovat keskeinen täytäntöönpanomekanismi ohjelmakauden 2021–2027 investoinneille, joilla tuotetaan tuloja tai synnytetään säästöjä. Niiden käyttöä koskevia säännöksiä on virtaviivaistettu ja päivitetty paremman ja helpomman täytäntöönpanon sekä nopeamman perustamisen varmistamiseksi:

·Rahoitusvälineet otetaan paremmin huomioon ohjelmointi- ja toteuttamisprosessin alusta lähtien, ja jälkiarviointiprosessia tehostetaan sen mukaisesti.

·Hallintoviranomaisilla on samat täytäntöönpanon joustavat perusvaihtoehdot – hallintoviranomaisen vastuulla oleva hallinnointi tai hallintoviranomaisen toteuttama suora hallinnointi – mutta niihin liittyviä ehtoja on yksinkertaistettu.

·EU:n varojen yhdistämiseen sovelletaan vain yksiä sääntöjä; samanlaisiin tilanteisiin ei enää sovelleta monia erilaisia sääntöjä.

·Avustusten ja rahoitusvälineiden yhdistämiseen ehdotetaan joustavuutta.

·Tukikelpoisuussääntöjä on selkeytetty, ja hallintokustannuksia ja -palkkioita koskevia sääntöjä on yksinkertaistettu. Ne perustuvat kuitenkin edelleen tuloksellisuuteen tehokkaan hallinnon edistämiseksi.

·Maksuja koskevia sääntöjä on yksinkertaistettu huomattavasti, mutta samalla on säilytetty elintärkeä yhteys rahoitusvälineisiin tehtävien maksujen ja niitä vastaavien lopullisille vastaanottajille tehtävien maksujen välillä.

·Takaisinmaksut ja varojen uudelleenkäyttö on vain kodifioitu sujuvan ohjelmakausien välisen siirtymisen varmistamiseksi.

·Rahoitusvälineisiin ei liity erillistä lisäraportointia, sillä rahoitusvälineet liitetään samaan raportointijärjestelmään muiden rahoitusmuotojen kanssa.

Lisäksi on tehty muun muassa seuraavat yksinkertaistukset:

·Eri rahastojen – ja rahoitusvälineiden ja avustusten – yhdistäminen on kodifioitu yksiin sääntöihin.

·Tuloa tuottaville investoinneille ei enää ole omia erityissääntöjä.

·Enää ei käytetä suuria hankemenettelyjä (vaan strategisia hankkeita tarkkailee seurantakomitea).

·Rahoitusta yksinkertaistetaan esimerkiksi hyödyntämällä huippuosaamismerkkiä.

Hyödyttömän tukikilpailun välttämiseksi liiketoiminnan siirtämistä koskevia säännöksiä on tiukennettu.

VI osasto: Hallinnointi ja valvonta

Hallinto- ja valvontajärjestelmän eri elinten tehtävät ja vastuualat esitetään aiempaa selkeämmin. Nimeämismenettelyn käynnistämistä ei edellytetä, vaan säännöksillä edistetään olemassa olevien järjestelmien säilyttämistä sekä aiempaa yksinkertaisempien sääntöjen soveltamista uusien elinten yksilöintiin.

Tukikelpoisuutta koskevat vaatimukset auttavat varmistamaan, että ainoastaan laadukkaat toimet, jotka edistävät sovittujen tavoitteiden saavuttamista kustannustehokkaimmalla tavalla, valitaan tuen saajiksi. Lisäksi ehdotetaan järjestelmällisiä tarkastuksia sen selvittämiseksi, onko toimi taloudellisesti kestävä ja perustuiko sen ympäristötarkastelu viimeisimpiin vaatimuksiin.

Tarkastusten ja valvonnan määrä vähenee merkittävästi. Tämä vähentää ohjelmasta vastaavien viranomaisten ja tuensaajien hallinnollista rasitetta. Edellisiin osastoihin sisältyvien tarkastustaakkaa vähentävien säännösten lisäksi tässä osastossa vähennetään rasitetta vielä seuraavilla tavoilla:

·Yhden tarkastuksen periaatteen soveltamista laajennetaan.

·Tarkastuksia vähennetään.

·Alhaisen virhetason ohjelmien osalta sovelletaan laajennettua suhteutettua järjestelmää, joka perustuu hyvin toimivaan kansalliseen järjestelmään, jossa sovelletaan vähimmäistarkastusjärjestelyjä varmuuden saamiseksi.

Hanke-ehdotusten, joille on myönnetty Euroopan horisontti -ohjelman huippuosaamismerkki, ei tarvitse läpäistä toista haku- ja valintamenettelyä, jos ne ovat yhdenmukaisia ohjelman älykkään erikoistumisen strategian kanssa. Tämä vähentää sekä hallintoviranomaisten että edunsaajien rasitetta. Samalla tavoin tämä toimintatapa voitaisiin laajentaa muihin EU:n välineisiin, kuten Life+- ja Erasmus+-ohjelmiin.

VI osasto – Varainhoito, tilien toimittaminen ja tarkastaminen sekä rahoitusoikaisut

Vuositilinpäätösjärjestelmä säilytetään, samoin 10 prosentin pidätys välimaksuissa ilmoitetuista määristä. Maksupyynnöt esitetään neljästi vuodessa säännöllisen aikataulun mukaisesti. Tileihin, joiden saldo on nolla, ei tarvitse soveltaa vastaavaa menettelyä.

Tämä jakso sisältää myös sitoumusten vapauttamista koskevat säännöt. Koska ohjelmissa on yksinkertaistamisen ansiosta helpompi vähentää viiveitä ja jotta voitaisiin edistää moitteetonta varainhoitoa ja oikea-aikaista toteuttamista, yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen sisältyy ”n + 2” -sääntö. Samasta syystä ennakkomaksujen tasoa on madallettu siten, että vuotuinen maksu on 0,5 prosenttia rahastoista suoritettavan tuen kokonaismäärästä. Tässä yhteydessä saattaa olla tarpeen tarkistaa EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston ja EMKR:n ohjelmakauden 2014–2020 vuotuisia ennakkomaksujärjestelyjä määrärahojen riittävyyden varmistamiseksi.

VIII osasto – Rahoitusvälineet

Tässä osastossa, jota sovelletaan EAKR:ään, ESR+:aan ja koheesiorahastoon, vahvistetaan määrärahat ja alueluokkiin perustuva yhteisrahoitus.

Lisäksi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus palauttaa näiden kolmen rahaston yhteisrahoitusosuudet rahoituskriisiä edeltäneelle tasolle. EU:n yhteisrahoitusosuuden nousivat näiden kolmen rahaston osalta ohjelmakaudella 2007–2013. Näin pyrittiin rahoituskriisin yhteydessä ylläpitämään olennaisia investointeja aikana, jona noudatettiin tiukkaa julkisen talouden budjettikuria. Korkeita EU:n yhteisrahoitusosuuksia ei enää tarvita, ja matalammat osuudet edistävät ”omistajuutta”. Matalammat EU:n yhteisrahoitusosuudet kasvattavat myös koheesiopolitiikan kokonaistalousarviota, kun otetaan huomioon kansalliset rahoitusosuudet. Ne lisäävät myös jäsenvaltioiden käytettävissä olevaa rahoituksen joustavuutta, sillä yhteisrahoitusosuudet voidaan ohjelma- ja toimintalinjatasolla vahvistaa joustavasti.

XI osasto – Säädösvallan siirtoa koskevat säännökset sekä täytäntöönpano-, siirtymä- ja loppusäännökset

Jotta voitaisiin varmistaa, että toteuttaminen aloitetaan hyvissä ajoin seuraavalla ohjelmakaudella, kaikki tarvittavat säännökset sisällytetään lainsäädäntöpakettiin (joko yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen tai rahastokohtaisiin asetuksiin).

Erityisesti valtuutusten määrää on vähennetty huomattavasti, ja ne pidetään minimissä. Tämä ehkäisee viivästyksiä sekundaarilainsäädännön hyväksymisessä. Lisäksi se varmistaa säännösten sisäisen johdonmukaisuuden ja ennakoitavuuden sidosryhmien kannalta, kun kaikki sovellettavat EU-säännöt löytyvät samasta paikasta.

Vaiheittain toteutettaviin toimiin sovellettavat edellytykset otetaan käyttöön tuomaan selkeyttä ja oikeusvarmuutta suhteessa niihin olosuhteisiin, joissa vaiheittaisuus on hyväksyttyä.

2018/0196 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, ja erityisesti sen 177 artiklan ja 322 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 9 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 10 ,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon 11 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)SEUT-sopimuksen 174 artiklassa määrätään, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi unioni pyrkii vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden tai saarten jälkeenjääneisyyttä ja että erityistä huomiota kiinnitetään maaseutualueisiin, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin. SEUT-sopimuksen 175 artiklassa edellytetään, että unioni tukee näiden tavoitteiden toteuttamista toiminnallaan, jota se harjoittaa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston, Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan investointipankin ja muiden olemassa olevien välineiden kautta. SEUT-sopimuksen 322 artikla muodostaa perustan sellaisten varainhoitosääntöjen hyväksymiselle, joissa vahvistetaan talousarvion laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt, sekä sellaisten sääntöjen hyväksymiselle, joilla järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta.

(2)Jotta voitaisiin edelleen kehittää sellaisten unionin rahastojen koordinoitua ja yhdenmukaistettua täytäntöönpanoa, joita toteutetaan käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia ja joihin kuuluvat Euroopan aluekehitysrahasto, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plus, jäljempänä ’ESR+’, koheesiorahasto sekä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia käyttäen Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, jäljempänä ’EMKR’, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta, jäljempänä ’AMIF’, sisäisen turvallisuuden rahastosta, jäljempänä ’ISF’, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä, jäljempänä ’BMVI’, rahoitettavat toimenpiteet, olisi SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annettava kaikkiin näihin rahastoihin, jäljempänä ’rahastot’, sovellettavat yhteiset säännökset, joissa määritetään tarkkaan eri säännösten soveltamisalat. Lisäksi olisi annettava SEUT-sopimuksen 177 artiklan nojalla yhteiset säännökset, jotka kattavat EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston ja EMKR:n politiikkakohtaiset säännöt.

(3)Kuhunkin rahastoon sekä EAKR:n alaan kuuluvaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen (Interreg) sovellettavat erityissäännöt olisi kunkin rahaston erityisluonteen vuoksi annettava erillisissä asetuksissa, jäljempänä ’rahastokohtaiset asetukset’, joilla täydennetään tämän asetuksen säännöksiä.

(4)Syrjäisimpien alueiden ja pohjoisen harvaan asuttujen alueiden olisi voitava hyötyä erityistoimenpiteistä ja lisärahoituksesta SEUT-sopimuksen 349 artiklan ja vuoden 1994 liittymissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan mukaisesti.

(5)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava rahastojen täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja ottamaan huomioon sukupuolinäkökohdat sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien unionin valtiontukisääntöjen mukaisia.

(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(7)Jos komission on toteutettava mahdolliset jäsenvaltioihin kohdistettavat toimet määräajassa, komission olisi otettava huomioon kaikki tarvittavat tiedot ja asiakirjat ajoissa ja tehokkaasti. Jos jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ovat puutteellisia tai ne eivät vastaa tässä asetuksessa ja rahastokohtaisissa asetuksissa säädettyjä vaatimuksia, jolloin komissiolla ei ole käytössään kaikkia toimien toteuttamiseksi tarvittavia tietoja, edellä tarkoitetun määräajan kuluminen olisi keskeytettävä siihen asti, kun jäsenvaltiot täyttävät niille sääntelyssä asetetut vaatimukset.

(8)Jotta rahastot voisivat edistää unionin prioriteetteja, niiden olisi keskitettävä tukensa rajalliseen määrään toimintapoliittisia tavoitteita sen mukaan, mitkä ovat niiden perussopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin perustuvat tehtävät. AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n toimintapoliittiset tavoitteet olisi vahvistettava vastaavissa rahastokohtaisissa asetuksissa.

(9)Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, rahastoista edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita.

(10)Osan unionin talousarviosta rahastoihin osoitettavasta rahoituksesta olisi oltava sellaista, että komissio toteuttaa sen yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) [uuden varainhoitoasetuksen numero] 12 , jäljempänä ’varainhoitoasetus’, tarkoitetussa merkityksessä. Tämän vuoksi silloin kun rahastojen täytäntöönpanossa käytetään yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, komission ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa säädettyjä periaatteita, kuten moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.

(11)Rahastojen täytäntöönpanossa keskeisessä asemassa on kumppanuusperiaate, jonka lähtökohtana on monitasoinen hallinnointi ja jolla varmistetaan kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen. Jotta nykyisten kumppanuusjärjestelyjen käyttöä voitaisiin jatkaa, olisi edelleen sovellettava komission delegoitua asetusta (EU) N:o 240/2014 13 . 

(12)Talouspolitiikan EU-ohjausjakso muodostaa unionin tasolla kehyksen kansallisten uudistusten painopisteiden määrittämiselle ja näiden uudistusten toteuttamisen seurannalle. Jäsenvaltiot laativat omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa, joilla tuetaan näiden ensisijaisten uudistusten toteuttamista. Nämä strategiat olisi esitettävä yhdessä kansallisten uudistusohjelmien kanssa, jotta kansallisella ja unionin rahoituksella tuettavat ensisijaiset investointihankkeet voidaan määrittää ja koordinoida. Niillä olisi voitava myös varmistaa unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja rahastoista, Euroopan investointien vakautusjärjestelystä sekä InvestEU:sta osoitettavalla rahoitustuella aikaan saatavan lisäarvon maksimointi.

(13)Jäsenvaltioiden olisi päätettävä, miten kyseeseen tulevat SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetut maakohtaiset suositukset ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetut neuvoston suositukset, jäljempänä yhdessä ’maakohtaiset suositukset’, otetaan huomioon ohjelma-asiakirjojen laadinnassa. Jäsenvaltioiden olisi ohjelmakauden 2021–2027 aikana, jäljempänä ’ohjelmakausi’, annettava seurantakomitealle ja komissiolle säännöllisesti selvitys edistymisestään maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa tukevien ohjelmien toteuttamisessa. Jäsenvaltioiden olisi väliarvioinnin yhteydessä otettava huomioon muun muassa tarve tehdä muutoksia ohjelmiin niiden maakohtaisten suositusten perusteella, jotka on hyväksytty tai joita on muutettu ohjelmakauden alkamisen jälkeen.

(14)Jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon energiaunionin hallinnosta annetun asetuksen 14 mukaisesti laadittavien kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmiensa luonnosten sisältö sekä kyseisiä suunnitelmia koskevien unionin suositusten antamiseen johtavan prosessin tulokset laatiessaan ohjelmiaan sekä määrittäessään vähähiilisyyttä edistäviä investointeja varten tarvittavaa rahoitusta.

(15)Kunkin jäsenvaltion laatiman kumppanuussopimuksen olisi oltava strateginen asiakirja, joka ohjaa ohjelmien suunnittelua koskevia neuvotteluja komission ja kyseisen jäsenvaltion välillä. Jotta voitaisiin vähentää hallinnollisia rasitteita, kumppanuussopimusten muuttamisen ei pitäisi olla tarpeen ohjelmakauden aikana. Ohjelmasuunnittelun helpottamiseksi ja ohjelma-asiakirjojen päällekkäisyyden välttämiseksi kumppanuussopimukset voidaan ottaa osaksi ohjelmaa.

(16)Kullakin jäsenvaltiolla olisi oltava mahdollisuus hyödyntää joustavuutta osoittaakseen rahoitusta InvestEU:hun kyseisessä jäsenvaltiossa toteutettaviin investointeihin myönnettäviä talousarviotakauksia varten.

(17)Jotta voitaisiin luoda tarvittavat edellytykset, joilla varmistetaan, että rahastoista myönnetty EU:n tuki on tehokasta ja vaikuttavaa, olisi vahvistettava joukko mahdollistavia edellytyksiä sekä tiiviit ja tyhjentävät objektiiviset perusteet kyseisten edellytysten täyttymisen arviointia varten. Kukin mahdollistava edellytys olisi kytkettävä tiettyyn erityistavoitteeseen, ja sen olisi tultava sovellettavaksi automaattisesti aina kun kyseinen erityistavoite valitaan tuen kohteeksi. Jos erityistavoitteeseen liitetyt mahdollistavat edellytykset eivät täyty, kyseiseen erityistavoitteeseen kuuluviin toimiin liittyviä menoja ei saisi sisällyttää maksatushakemuksiin. Jotta voitaisiin säilyttää suotuisa investointiympäristö, mahdollistavien edellytysten täyttymistä olisi seurattava säännöllisesti. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että tuen kohteeksi valitut toimet toteutetaan mahdollistavien ehtojen täyttymisen takaavien strategioiden ja suunnitteluasiakirjojen mukaisesti, jolloin varmistetaan myös se, että kaikki yhteisrahoitteiset toimet ovat unionin politiikkakehyksen mukaisia.

(18)Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava kutakin ohjelmaa varten suoritusperusteinen kehys, joka kattaa kaikki indikaattorit, välitavoitteet ja tavoitteet, seuratakseen ja arvioidakseen ohjelman tuloksellisuutta sekä raportoidakseen siitä.

(19)Jäsenvaltion olisi tehtävä väliarviointi jokaisesta EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuetusta ohjelmasta. Väliarvioinnin olisi mahdollistettava ohjelmien kokonaisvaltainen mukauttaminen niiden tulosten perusteella ja tarjottava myös mahdollisuus ottaa huomioon uudet haasteet ja vuonna 2024 annetut ohjelmien kannalta merkitykselliset maakohtaiset suositukset. Komission olisi niin ikään vuonna 2024 arvioitava vuotta 2025 koskevan teknisen mukautuksen yhteydessä kaikkien jäsenvaltioiden osalta niitä jäsenvaltiokohtaisia kokonaismäärärahoja, jotka on osoitettu koheesiopolitiikan alaan kuuluvaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen vuosiksi 2025, 2026 ja 2027, soveltamalla kyseisessä perussäädöksessä vahvistettua jakomenetelmää. Ohjelmia olisi mukautettava tämän arvioinnin ja väliarvioinnin tulosten perusteella tekemällä niihin vuosien 2025, 2026 ja 2027 määrärahoja koskevat muutokset.

(20)Mekanismeja, joilla varmistetaan yhteys unionin rahoitustukipolitiikan ja unionin talouden ohjausjärjestelmän välillä, olisi kehitettävä edelleen antamalla komissiolle mahdollisuus ehdottaa neuvostolle, että yhtä tai useampaa ohjelmaa koskevat sitoumukset keskeytetään osittain tai kokonaan sellaisen jäsenvaltion osalta, joka ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia talouden ohjausprosessin yhteydessä. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja jäsenvaltioon kohdistettavien toimenpiteiden merkittävien taloudellisten vaikutusten vuoksi täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä neuvostolle, jonka olisi toimittava komission ehdotuksesta. Jotta helpotettaisiin sellaisten päätösten hyväksymistä, joita tarvitaan talouden ohjausprosessiin liittyvien tuloksellisten toimien varmistamiseksi, olisi käytettävä käänteistä määräenemmistöäänestystä.

(21)Olisi säädettävä ohjelmien sisältöä koskevista yhteisistä vaatimuksista siten, että samalla otetaan huomioon kunkin rahaston erityisluonne. Näitä yhteisiä vaatimuksia voidaan täydentää rahastokohtaisilla säännöillä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) [XXX] 15 , jäljempänä ’Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus’, olisi annettava erityissäännökset Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) alaan kuuluvien ohjelmien sisällöstä.

(22)Jotta ohjelmat voitaisiin toteuttaa mahdollisimman joustavasti ja jotta hallinnollisia rasitteita voitaisiin vähentää, varoja olisi oltava mahdollista siirtää tietyissä rajoissa saman ohjelman eri toimintalinjojen välillä ilman, että tätä varten tarvitaan ohjelmaa muuttava komission päätös. Komissiolle olisi toimitettava tarkistetut rahoitustaulukot sen varmistamiseksi, että kunkin toimintalinjan määrärahoja koskevat tiedot ovat ajan tasalla.

(23)Sellaisten investointien, jotka toteutetaan käyttämällä alueellisia välineitä, kuten yhdennettyjä alueellisia investointeja, yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä tai muita Eurooppa lähempänä kansalaisia -tavoitteen alaan kuuluvia alueellisia välineitä, joilla tuetaan jäsenvaltioiden EAKR:n alaan kuuluvia investointeja varten suunnittelemia aloitteita, olisi yhdennettyyn alueelliseen kehitykseen perustuvan lähestymistavan vahvistamiseksi pohjauduttava alueellisiin ja paikallisiin kehitysstrategioihin. Jäsenvaltioiden suunnittelemia yhdennettyjä alueellisia investointeja ja alueellisia välineitä varten olisi vahvistettava alueellisten strategioiden sisältöä koskevat vähimmäisvaatimukset. Alueellisten strategioiden laatimisen ja hyväksymisen olisi oltava asianomaisten viranomaisten tai elinten vastuulla. Sen varmistamiseksi, että asianomaiset viranomaiset tai elimet osallistuvat alueellisten strategioiden toteuttamiseen, niiden olisi oltava vastuussa tuettavien toimien valinnasta tai osallistuttava siihen.

(24)Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä on tarpeen vahvistaa ja helpottaa paikallistason voimavarojen paremmaksi hyödyntämiseksi. Tällaisessa kehittämisessä olisi otettava huomioon paikalliset tarpeet ja voimavarat sekä kulloisetkin sosiokulttuuriset ominaispiirteet, ja sen avulla olisi saatava aikaan rakennemuutoksia, luotava paikallisia valmiuksia sekä kannustettava innovointiin. Rahastojen välistä tiivistä yhteistyötä ja niiden yhdennettyä hyödyntämistä olisi lisättävä paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamiseksi. Keskeisenä periaatteena on, että paikallisyhteisön etuja edustavien paikallisten toimintaryhmien olisi oltava vastuussa yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä koskevien strategioiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Jotta voitaisiin helpottaa tuen myöntämistä koordinoidusti eri rahastoista yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä koskevia strategioita varten ja näiden strategioiden toteuttamista, olisi helpotettava päärahastoon perustuvan lähestymistavan käyttöä.

(25)Jäsenvaltion aloitteesta annettava tekninen tuki olisi hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi toteutettava ohjelman täytäntöönpanossa saavutettuun edistykseen perustuvana kiinteämääräisenä tukena. Tällaista teknistä tukea voidaan täydentää hallinnollisten valmiuksien kehittämistä koskevilla kohdennetuilla toimenpiteillä käyttämällä kustannuksiin perustumatonta rahoitusta. Toimista ja suoritteista sekä niitä vastaavista unionin suorittamista maksuista voidaan sopia etenemissuunnitelmassa, ja maksut voidaan suorittaa kentällä aikaan saatujen tulosten perusteella.

(26)On aiheellista selventää, että silloin kun jäsenvaltio ehdottaa komissiolle, että jotakin ohjelman toimintalinjaa tai sen osaa tuetaan kustannuksiin perustumattomalla rahoitusjärjestelyllä, sovittujen toimien, suoritteiden ja edellytysten olisi oltava yhteydessä kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä alueella toteutettaviin konkreettisiin investointeihin, jotka kuuluvat yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien piiriin.

(27)Jäsenvaltion olisi perustettava seurantakomiteoita tarkastellakseen ohjelmien tuloksellisuutta. EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston vuotuiset täytäntöönpanokertomukset olisi korvattava vuotuisella jäsennellyllä politiikkavuoropuhelulla, joka perustuu jäsenvaltion ohjelman toteuttamisesta toimittamiin uusimpiin tietoihin.

(28)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 16 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoja on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahastojen käytännön vaikutuksista.

(29)Sen varmistamiseksi, että ohjelmien toteuttamisesta on saatavilla kattavaa ajantasaista tietoa, kvantitatiivisten tietojen sähköisen raportoinnin raportointiväliä olisi lyhennettävä.

(30)Komission olisi tulevan ohjelmakauden ohjelmien ja toimien valmistelua helpottaakseen tehtävä rahastoista väliarviointi. Komission olisi ohjelmakauden lopussa tehtävä rahastoista jälkiarvioinnit, joissa olisi keskityttävä rahastojen vaikutuksiin.

(31)Jäsenvaltioissa olevien ohjelmaviranomaisten, tuensaajien ja sidosryhmien olisi tehtävä tunnetuksi unionin rahoituksella aikaan saatuja tuloksia ja tiedotettava niistä yleisölle. Avoimuuteen, viestintään ja näkyvyyteen liittyvät toimet ovat välttämättömiä unionin toiminnan näkyvyydelle kentällä, ja tällaisten toimien olisi perustuttava paikkansapitäviin ja ajantasaisiin tietoihin. Jotta nämä vaatimukset voitaisiin panna täytäntöön, ohjelmaviranomaisten ja komission olisi voitava soveltaa korjaavia toimenpiteitä, jos vaatimuksia ei noudateta.

(32)Hallintoviranomaisten olisi julkaistava jäsenneltyjä tietoja valituista toimista ja tuensaajista sen ohjelman verkkosivustolla, josta tukea on myönnetty, ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 17 mukaiset henkilötietojen suojaa koskevat tietosuojavaatimukset.

(33)Rahastojen käytön yksinkertaistamiseksi ja virheriskin vähentämiseksi on aiheellista määritellä sekä unionin jäsenvaltioille myöntämän rahoitusosuuden muodot että jäsenvaltioiden tuensaajille myöntämän tuen muodot.

(34)Kun on kyse tuensaajille myönnettävistä avustuksista, jäsenvaltioiden olisi lisättävä yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä. Kynnysarvo, joka määrää, milloin yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö on pakollista, olisi kytkettävä toimen kokonaiskustannuksiin, jotta voidaan varmistaa, että kaikkia kynnysarvon alle jääviä toimia kohdellaan samalla tavalla siitä riippumatta, onko kyseessä julkinen vai yksityinen tuki.

(35)Jotta kiinteitä määriä voitaisiin soveltaa viipymättä, kaikkia sellaisia jäsenvaltioiden kaudella 2014–2020 vahvistamia kiinteitä määriä, jotka perustuvat oikeudenmukaiseen, tasapuoliseen ja todennettavissa olevaan laskentamenetelmään, olisi sovellettava tämän asetuksen mukaisesti tuettaviin vastaavanlaisiin toimiin ilman, että tämä edellyttää uutta laskentamenetelmää.

(36)Jotta yhteisrahoitettujen ympäristöinvestointien toteuttamista voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla, olisi huolehdittava synergiasta Life-ohjelmaan kuuluvien ympäristö- ja ilmastotoimien kanssa, erityisesti Life-ohjelman strategisten integroitujen hankkeiden ja strategisten luontohankkeiden avulla.

(37)Oikeudellisen selkeyden varmistamiseksi on aiheellista määritellä tämän asetuksen mukaisesti rahastoista tuettuihin toimiin liittyvien menojen tai kustannusten tukikelpoisuusaika ja rajoittaa jo päätökseen saatettujen toimien tukea. Lisäksi olisi selvennettävä päivämäärää, josta lähtien menot ovat kelpoisia rahastojen tukeen silloin, kun on kyse uusien ohjelmien tai ohjelmiin tehtävien muutosten hyväksymisestä, mukaan lukien poikkeuksellinen mahdollisuus pidentää tukikelpoisuusaikaa luonnonkatastrofin alkamisajankohtaan tapauksissa, joissa varoja tarvitaan nopeasti käyttöön tällaiseen katastrofiin reagoimiseksi.

(38)Rahastojen toiminnan tehokkuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän vaikutuksen varmistamiseksi olisi annettava säännökset, joilla taataan infrastruktuureihin tehtävien ja tuotannollisten investointien pitkäaikaisuus ja estetään rahastojen käyttö perusteettoman edun tuottamiseen. Hallintoviranomaisten olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, etteivät ne toimia valitessaan tue toiminnan uudelleensijoittamista, ja käsiteltävä sääntöjenvastaisina summia, jotka on maksettu sellaisiin toimiin, jotka eivät täytä pitkäaikaisuuden vaatimusta.

(39)Täydentävyyden parantamiseksi ja täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi koheesiorahastosta ja EAKR:stä annettava tuki olisi voitava yhdistää ESR+:n tuen kanssa Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen alaan kuuluvissa yhteisissä ohjelmissa.

(40)Jotta kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettavista investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa, olisi pyrittävä saamaan aikaan synergiaa etenkin rahastojen ja suoraan hallinnoitavien välineiden, kuten uudistusten toteuttamisen tukivälineen, välillä. Näiden synergioiden olisi perustuttava keskeisiin mekanismeihin, toisin sanoen siihen, että hyväksytään Euroopan horisontti -ohjelman tukikelpoisia kustannuksia varten määritettyjen kiinteiden määrien soveltaminen samankaltaisen toimen tapauksessa, sekä siihen, että tarjotaan mahdollisuus yhdistää samaan toimeen rahoitusta unionin eri välineistä, kunhan vältetään rahoituksen päällekkäisyys. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi annettava säännöt rahastoista myönnettävää täydentävää rahoitusta varten.

(41)Rahoitusvälineistä ei saisi tukea jälleenrahoitustoimia, kuten sellaisia investointeja koskevien voimassa olevien lainasopimusten tai muiden rahoitusjärjestelyjen korvaamista, jotka on investointipäätöksen tekopäivänä saatettu jo fyysisesti päätökseen tai otettu kaikilta osin käyttöön, vaan niistä olisi tuettava kulloinkin kyseeseen tulevien toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisia uusia investointeja.

(42)Päätös tukitoimenpiteiden rahoittamisesta käyttämällä rahoitusvälineitä olisi tehtävä ennakkoanalyysin perusteella. Tässä asetuksessa olisi vahvistettava ne pakolliset osatekijät, jotka ennakkoarviointien on vähintään sisällettävä, ja annettava jäsenvaltioille mahdollisuus hyödyntää kautta 2014–2020 varten tehtyä ennakkoarviointia tarvittaessa päivitettynä, jotta voitaisiin välttää hallinnolliset rasitteet ja rahoitusvälineiden perustamiseen liittyvät viivästykset.

(43)Jotta voitaisiin helpottaa sellaisten rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa, joiden yhteydessä on tarkoitus myöntää täydentävää tukea avustuksina, rahoitusvälineitä koskevia sääntöjä voidaan soveltaa tällaiseen yhdistelmään yksittäisessä rahoitusvälinetoimessa. Olisi vahvistettava erityisehtoja, joilla estetään kaksinkertainen rahoitus tällaisissa tapauksissa.

(44)Hallintoviranomaisilla olisi kohdealueiden erityistarpeiden huomioon ottamiseksi oltava mahdollisuus päättää rahoitusvälineiden tarkoituksenmukaisimmista täytäntöönpanovaihtoehdoista; niiden on tällöin kaikilta osin noudatettava valtiontukea ja julkisia hankintoja koskevia sovellettavia sääntöjä, joita on jo selvennetty ohjelmakaudella 2014–2020.

(45)Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin periaatteen ja sääntöjen mukaisesti jäsenvaltioiden ja komission olisi oltava vastuussa ohjelmien hallinnoinnista ja valvonnasta sekä annettava takeet siitä, että rahastojen varat on käytetty laillisesti ja sääntöjenmukaisesti. Koska jäsenvaltioiden olisi oltava ensisijaisessa vastuussa ohjelmien hallinnoinnista ja valvonnasta ja varmistettava, että rahastoista tuetut toimet ovat sovellettavan lain mukaisia, tähän liittyvät jäsenvaltioiden velvollisuudet olisi määriteltävä. Lisäksi olisi määriteltävä tähän liittyvät komission valtuudet ja vastuut.

(46)Jotta ohjelmien toteuttamisen aloittamista voitaisiin nopeuttaa, edellisen ohjelmakauden toteutusjärjestelyjen käytön jatkamista olisi helpotettava. Edellistä ohjelmakautta varten perustetun tietokonejärjestelmän käyttöä olisi jatkettava, tarvittaessa mukautettuna, jollei uusi teknologia ole tarpeen.

(47)Ohjelman hallinnointitoimintojen sujuvoittamiseksi kirjanpitotoiminnot olisi edelleen voitava sisällyttää hallintoviranomaisen toimintoihin ohjelmissa, joita tuetaan AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä, ja tämä vaihtoehto olisi tarjottava myös muille rahastoille.

(48)Koska hallintoviranomaisella on päävastuu rahastojen tehokkaasta ja vaikuttavasta täytäntöönpanosta ja sillä on tämän vuoksi useita toimintoja, sen toiminnot, jotka liittyvät hankkeiden valintaan, ohjelmien hallinnointiin ja seurantakomitealle annettavaan tukeen, olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti. Valittujen toimien olisi oltava horisontaalisten periaatteiden mukaisia.

(49)Jotta rahastojen ja suoraan hallinnoitavien välineiden välillä saataisiin aikaan mahdollisimman paljon synergiaa, olisi helpotettava tuen myöntämistä toimiin, jotka ovat jo saaneet huippuosaamismerkin (Seal of Excellence).

(50) Jotta voitaisiin varmistaa asianmukainen tasapaino rahastojen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon ja siihen liittyvien hallinnollisten kustannusten ja rasitteiden välillä, hallinnollisten tarkastusten toimittamisvälien, alan ja kattavuuden olisi perustuttava riskinarviointiin, jossa otetaan huomioon muun muassa seuraavat seikat: toteutettavien toimien tyyppi, tuensaajat sekä aikaisemmissa hallinnollisissa ja muissa tarkastuksissa havaittu riskitaso.

(51)Tarkastusviranomaisen olisi toimitettava tarkastukset ja varmistettava, että komissiolle toimitettu tarkastuslausunto on luotettava. Tarkastuslausunnon olisi annettava komissiolle varmuus kolmesta seikasta, jotka ovat ilmoitettujen menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus, hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokas toiminta sekä tilien täydellisyys, oikeellisuus ja totuudenmukaisuus.

(52)Tarkastusvaatimuksia olisi voitava lieventää, jos on saatu varmuus siitä, että ohjelma on toiminut tehokkaasti viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana, koska tämä osoittaa, että rahastoja on pantu täytäntöön vaikuttavasti ja tehokkaasti pidemmällä aikavälillä.

(53)Tuensaajille aiheutuvien hallinnollisten rasitteiden ja hallintokustannusten vähentämiseksi olisi annettava säännökset yhden tarkastuksen periaatteen käytännön soveltamisesta rahastojen tapauksessa.

(54)Varainhoidon parantamiseksi olisi säädettävä yksinkertaistetusta ennakkomaksujärjestelmästä. Ennakkomaksujärjestelmällä olisi varmistettava, että jäsenvaltiolla on varat, jotka se tarvitsee myöntääkseen tukea tuensaajille ohjelman toteuttamisen aloittamisesta alkaen.

(55)Jäsenvaltioille ja komissiolle aiheutuvien hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi olisi vahvistettava pakollinen aikataulu neljännesvuosittaisia maksatushakemuksia varten. Komission maksuista olisi edelleen pidätettävä 10 prosenttia tilityksen mukaisen vuotuisen loppumaksun suoritusajankohtaan asti, jolloin komissio pystyy päättelemään, että tilit ovat täydelliset, oikeelliset ja totuudenmukaiset.

(56)Jotta voitaisiin vähentää hallinnollisia rasitteita, tilien vuotuista hyväksymismenettelyä olisi yksinkertaistettava ottamalla käyttöön yksinkertaisemmat maksu- ja takaisinperintäjärjestelyt silloin kun komission ja jäsenvaltion välillä ei ole tileistä erimielisyyttä.

(57)Jäsenvaltioiden ja komission tasolla olisi otettava käyttöön ja toteutettava oikeasuhteisia toimenpiteitä unionin taloudellisten etujen ja talousarvion suojaamiseksi. Komission olisi voitava keskeyttää maksuajan kuluminen, keskeyttää välimaksut ja tehdä rahoitusoikaisuja silloin kun näiden toimenpiteiden toteuttamiselle asetut edellytykset täyttyvät. Komission olisi noudatettava suhteellisuusperiaatetta ottamalla huomioon sääntöjenvastaisuuksien luonne, vakavuus ja toistuvuus sekä niiden taloudelliset vaikutukset unionin talousarvioon.

(58)Jäsenvaltioiden olisi lisäksi ehkäistävä sääntöjenvastaisuuksia, joihin kuuluvat myös tuensaajien tekemät petokset, sekä havaittava ja käsiteltävä ne tehokkaasti. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 18 ja asetusten (Euratom, EY) N:o 2988/95 19 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 20 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 21 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 22 mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki unionin rahoitusta saavat henkilöt ja yhteisöt toimivat täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myöntävät komissiolle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF), Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistavat, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle havaitsemistaan sääntöjenvastaisuuksista, petokset mukaan luettuina, ja niiden johdosta toteutetuista jatkotoimenpiteistä sekä OLAFin tutkimusten jatkotoimenpiteistä.

(59)Rahoituskurin edistämiseksi on aiheellista säätää talousarviositoumusten vapauttamisjärjestelyistä ohjelmatasolla.

(60)SEUT-sopimuksessa vahvistettujen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteesta olisi tuettava kaikkia alueita. Jotta tukea voitaisiin antaa tasapainoisesti ja asteittaisesti taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tason mukaan, tähän tavoitteeseen osoitetut EAKR:n ja ESR+:n määrärahat olisi kohdennettava käyttämällä jakoperustetta, jonka pääasiallisena perusteena on bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden. Jäsenvaltioille, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden on vähemmän kuin 90 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi myönnettävä rahoitusta koheesiorahastosta osana Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta.

(61)Rahastoista myönnettävään tukeen kelpoisten alueiden määrittelemiseksi olisi vahvistettava objektiiviset perusteet. Alueiden määrittelyn olisi tämän vuoksi perustuttava unionin tasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 23 , sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) N:o 868/2014 24 , mukaiseen yhteiseen alueluokitusjärjestelmään.

(62)Asianmukaisen rahoituskehyksen laatimiseksi EAKR:ää, ESR+:aa ja koheesiorahastoa varten komission olisi vahvistettava Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen käytettävissä olevien määrärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain ja luettelo tukikelpoisista alueista sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahat. Koska jäsenvaltioiden kansalliset määrärahat olisi määritettävä vuonna 2018 käytettävissä olevien tilastojen ja ennusteiden perusteella ja koska ennusteisiin liittyy epävarmuutta, komission olisi arvioitava uudelleen kaikkien jäsenvaltioiden kokonaismäärärahoja vuonna 2024 arviointiajankohtana saatavilla olevien uusimpien tilastojen perusteella ja, jos kumulatiivinen poikkeama on enemmän kuin +/– 5 prosenttia, mukautettava kyseisiä määrärahoja vuosien 2025–2027 osalta, jotta väliarvioinnin ja teknisen mukautuksen tulokset voidaan ottaa huomioon ohjelmaan tehtävissä muutoksissa samanaikaisesti.

(63)Asetuksen (EU) [Verkkojen Eurooppa -välineestä annettu uusi asetus] 25 mukaisia Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevia hankkeita rahoitetaan edelleen koheesiorahastosta käyttämällä sekä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia että Verkkojen Eurooppa -välineen tapauksessa suoraa hallinnointia. Ohjelmakaudella 2014–2020 tuloksekkaasti sovelletun lähestymistavan mukaisesti koheesiorahastosta olisi siirrettävä 10 000 000 000 euroa Verkkojen Eurooppa -välineeseen tätä tarkoitusta varten.

(64)EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston määrärahoista olisi osoitettava tietty määrä eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen, jota olisi toteutettava käyttämällä joko suoraa tai välillistä hallinnointia.

(65)Jotta varmistettaisiin määrärahojen asianmukainen jakautuminen alueluokittain, jäsenvaltioille vähemmän kehittyneitä alueita, siirtymäalueita ja kehittyneempiä alueita varten osoitettuja kokonaismäärärahoja ei periaatteessa pitäisi voida siirtää alueluokkien välillä. Jotta voitaisiin kuitenkin ottaa huomioon jäsenvaltioiden tarve vastata erityishaasteisiin, jäsenvaltioiden olisi voitava pyytää, että niille kehittyneempiä alueita tai siirtymäalueita varten osoitetuista määrärahoista siirretään määrärahoja vähemmän kehittyneille alueille, ja niiden olisi perusteltava tämä pyyntö. Sen varmistamiseksi, että vähemmän kehittyneitä alueita varten on riittävästi määrärahoja, olisi vahvistettava enimmäismäärä, joka voidaan siirtää kehittyneemmille alueille tai siirtymäalueille. Määrärahoja ei pitäisi voida siirtää tavoitteiden välillä.

(66)Ottaen huomioon Irlannin saarella vallitseva ainutlaatuinen ja erityinen tilanne ja jotta voitaisiin tukea pitkänperjantain sopimuksen mukaista pohjoisen ja etelän välistä yhteistyötä, uudella rajatylittävällä ’PEACE PLUS’ -ohjelmalla olisi jatkettava ja kehitettävä Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakreivikuntien välisten aikaisempien ohjelmien eli PEACE-ohjelman ja INTERREG-ohjelman työtä. Ohjelman tärkeän käytännön merkityksen vuoksi sille olisi osoitettava erityismääräraha, jotta voitaisiin jatkaa rauhaan ja sovintoon liittyvien toimien tukemista, ja lisäksi Irlannille osoitetuista Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahoista olisi osoitettava ohjelmaan asianmukainen osuus.

(67)Koheesiopolitiikan alalla on tarpeen vahvistaa yhteisrahoituksen enimmäisosuudet alueluokittain, jotta voidaan taata yhteisrahoitusperiaatteen noudattaminen varmistamalla, että julkisen tai yksityisen kansallisen tuen määrä on asianmukainen. Näiden enimmäisosuuksien olisi perustuttava alueiden taloudellisen kehityksen tasoon, jota mitataan suhteuttamalla alueen asukasta kohti laskettu BKT 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvoon.

(68)Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavien tämän asetuksen tiettyihin liitteisiin sisältyvien seikkojen muuttamiseksi: tukitoimityyppien kokonaisuudet ja koodit, kumppanuussopimusten ja ohjelmien mallit, tietojen siirtämisessä käytettävät mallit, unionin tunnuksen käyttö, rahoitussopimusten ja strategia-asiakirjojen osat, jäljitysketjun osat, sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän osat, hallinnointi- ja valvontajärjestelmän kuvauksen malli, johdon vahvistuslausuman malli, tarkastuslausunnon malli, vuotuisen valvontakertomuksen malli, tarkastusstrategian malli, maksatushakemuksen malli ja tilityksen malli sekä rahoitusoikaisujen tason määrittäminen.

(69)Lisäksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ilmoitettavien sääntöjenvastaisuuksien määrittämisessä käytettäviä perusteita, kaikkiin jäsenvaltioihin sovellettavia yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen sekä kustannuksiin perustumattoman rahoituksen määritelmiä ja vakioitujen ja yleisesti saatavilla olevien otantamenetelmien vahvistamista. 

(70)On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(71)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset kumppanuussopimusten hyväksymistä, ohjelmien hyväksymistä tai muuttamista sekä rahoitusoikaisujen soveltamista varten, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Sääntöjenvastaisuuksista ilmoitettaessa käytettävään malliin, sähköiseen järjestelmään kirjattaviin ja siinä säilytettäviin tietoihin ja lopullisen tuloksellisuuskertomuksen malliin liittyvää täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 26 mukaisesti. Vaikka nämä säädökset ovat luonteeltaan yleisiä, olisi käytettävä neuvoa-antavaa menettelyä, koska niissä säädetään ainoastaan teknisistä kysymyksistä, lomakkeista ja malleista. EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston määrärahojen jakauman vahvistamiseen liittyvä täytäntöönpanovalta olisi hyväksyttävä ilman komiteamenettelyä, koska kyse on ainoastaan jo määriteltyjen laskentamenetelmien soveltamisesta.

(72)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1303/2013 27 ja kaikkia muita ohjelmakautta 2014–2020 koskevia säädöksiä olisi edelleen sovellettava sellaisiin ohjelmiin ja toimiin, joita tuetaan tämän asetuksen kattamista rahastoista edellä mainitulla ohjelmakaudella. Koska asetuksen (EU) N:o 1303/2013 täytäntöönpanokauden odotetaan ulottuvan tämän asetuksen kattamalle ohjelmakaudelle ja jotta voitaisiin varmistaa tiettyjen kyseisen asetuksen mukaisesti hyväksyttyjen toimien toteutuksen jatkuvuus, olisi annettava säännökset toimien vaiheistamisesta. Vaiheittain toteutettavan toimen kukin yksittäinen vaihe, joka palvelee samaa kokonaistavoitetta, olisi toteutettava sen ohjelmakauden sääntöjen mukaisesti, jolla sitä rahoitetaan.

(73)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen sekä yhteisten rahoitussääntöjen antaminen sellaista unionin talousarvion osaa varten, joka toteutetaan käyttäen yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, kun otetaan huomioon toisaalta eri alueiden välisten kehityserojen suuruus ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyys sekä jäsenvaltioiden ja alueiden rahoitusvarojen rajallisuus ja toisaalta sellaisen yhtenäisen täytäntöönpanokehyksen tarve, joka kattaa useita yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia käyttäen täytäntöönpantavia unionin rahastoja. Koska edellä mainitut tavoitteet voidaan sen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

(74)Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I osasto
Tavoitteet ja tukea koskevat yleiset säännöt

I LUKU
Kohde ja määritelmät

1 artikla
Kohde ja soveltamisala

1.Tässä asetuksessa vahvistetaan:

a)varainhoitoa koskevat säännökset Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plussan, jäljempänä ’ESR+’, koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston, jäljempänä ’EMKR’, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, jäljempänä ’AMIF’, sisäisen turvallisuuden rahaston, jäljempänä ’ISF’, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen, jäljempänä ’BMVI’, jäljempänä yhdessä ’rahastot’, osalta;

b)EAKR:ään, ESR+:aan, koheesiorahastoon ja EMKR:ään sovellettavat yhteiset säännökset.

2.Tätä asetusta ei sovelleta ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon eikä terveysalan toimintalohkoon eikä EMKR:n, AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n suoraan tai välilliseen hallinnointiin lukuun ottamatta komission aloitteesta annettavaa teknistä apua.

3.Asetuksen 4 ja 10 artiklaa, II osaston III lukua, III osaston II lukua ja VIII osastoa ei sovelleta AMIF:ään, ISF:ään eikä BMVI:hin.

4.Asetuksen VIII osastoa ei sovelleta EMKR:ään.

5.Asetuksen II luvun 11 artiklaa ja II osaston III luvun 15 artiklaa, III osaston I lukua, I luvun 33–36 artiklaa ja 38 artiklan 1–4 kohtaa, II luvun 39 artiklaa, IV osaston III luvun 45 artiklaa, II luvun 67, 71, 73 ja 74 artiklaa ja VI osaston III lukua ei sovelleta Interreg-ohjelmiin.

6.Jäljempänä luetelluissa rahastokohtaisissa asetuksissa voidaan antaa tätä asetusta täydentäviä sääntöjä, jotka eivät saa olla ristiriidassa tämän asetuksen kanssa. Jos on epäselvää, sovelletaanko tätä asetusta vai rahastokohtaisia asetuksia, sovelletaan tätä asetusta:

a)Asetus (EU) [...] (EAKR- ja koheesiorahastoasetus) 28 ;

b)Asetus (EU) [...] (ESR+-asetus) 29 ;

c)Asetus (EU) N:o [...] (Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus) 30 ;

d)Asetus (EU) [...] (EMKR-asetus) 31 ;

e)Asetus (EU) [...] (AMIF-asetus) 32 ;

f)Asetus (EU) [...] (ISF-asetus) 33 ;

g)Asetus (EU) [...] (BMVI-asetus) 34 ;

2 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1)SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetuilla ’aiheellisilla maakohtaisilla suosituksilla’ sellaisiin rakenteellisiin haasteisiin liittyviä suosituksia, joihin on tarkoituksenmukaista vastata sellaisten monivuotisten investointien avulla, jotka kuuluvat suoraan rahastokohtaisissa asetuksissa säädettyyn rahastojen soveltamisalaan, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) [energiaunionin hallintoa koskevan uuden asetuksen numero] [XX] artiklan mukaisesti annettuja aiheellisia suosituksia; 

(2)’sovellettavalla lainsäädännöllä’ unionin oikeutta ja sen soveltamiseen liittyvää kansallista lainsäädäntöä;

(3)’toimella’

a)hanketta, sopimusta, toimintaa tai hankeryhmää, jotka on valittu asianomaisten ohjelmien perusteella;

b)kun kyseessä ovat rahoitusvälineet, ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettavaa rahoitusosuutta ja rahoitusvälineestä tämän jälkeen lopullisille vastaanottajille myönnettyä rahoitustukea;

(4)’strategisesti tärkeillä toimilla’ toimia, jotka ovat avainasemassa ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja joihin sovelletaan erityisiä valvonta- ja viestintätoimenpiteitä;

(5)’toimintalinjalla’ AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n yhteydessä erityistavoitetta; EMKR:n yhteydessä sillä tarkoitetaan EMKR-asetuksen liitteessä III olevassa taulukossa tarkoitettua tuen kohteiden tyyppiä;

(6)’erityistavoitteella’ EMKR:n yhteydessä EMKR-asetuksen liitteessä III olevassa taulukossa tarkoitettua tuen kohdetta;

(7)’välittävällä elimellä’ julkis- tai yksityisoikeudellista elintä, joka toimii hallintoviranomaisen alaisuudessa tai joka hoitaa tehtäviä tällaisen viranomaisen puolesta;

(8)’tuensaajalla’

a)julkis- tai yksityisoikeudellista elintä, yhteisöä riippumatta siitä, onko se oikeushenkilö, tai luonnollista henkilöä, joka on vastuussa toimien käynnistämisestä tai sekä toimien aloittamisesta että niiden täytäntöönpanosta;

b)kun kyseessä on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimen käynnistävää julkisoikeudellista elintä tai toimen täytäntöönpanoon valittua yksityistä kumppania;

c)kun kyseessä on valtiontukijärjestelmä, yritystä, joka saa tuen;

d)kun kyseessä on rahoitusväline, elintä, joka toteuttaa holdingrahastoa, tai jos holdingyhtiötä ei ole, elintä, joka toteuttaa erityisrahastoa, tai jos rahoitusvälinettä hallinnoi hallintoviranomainen, hallintoviranomaista;

(9)’pienhankerahastolla’ Interreg-ohjelman toimea, jolla valitaan ja pannaan täytäntöön hankkeet, joiden taloudellinen merkitys on pieni;

(10)’tavoitteella’ ennalta sovittua arvoa, joka on saavutettava ohjelmakauden lopussa tiettyyn erityistavoitteeseen sisältyvän indikaattorin osalta;

(11)’välitavoitteella’ tavoitearvoa, joka on saavutettava tietyllä hetkellä ohjelmakauden aikana tiettyyn erityistavoitteeseen sisältyvän indikaattorin osalta;

(12)’tuotosindikaattorilla’ indikaattoria, jolla mitataan tukitoimen erityisiä suoritteita;

(13)’tulosindikaattorilla’ indikaattoria, jolla mitataan tuettujen toimenpiteiden lyhyen aikavälin vaikutuksia, erityisesti välittömien kohteiden, kohdeväestön tai infrastruktuurin käyttäjien kannalta;

(14)’julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimella’ julkisten elinten ja yksityisen sektorin kumppanuuden mukaisesti ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta koskevaa sopimusta noudattaen täytäntöönpantua toimea, jolla pyritään tarjoamaan julkisia palveluja riskinjaon, yksityisen sektorin asiantuntemuksen yhteen kokoamisen tai pääoman lisälähteiden kautta;

(15)’rahoitusvälineellä’ rakennetta, jonka kautta rahoitustuotteita tarjotaan;

(16)’rahoitustuotteella’ asetuksen (EU, Euratom) [...] (’varainhoitoasetus’) 2 artiklassa määriteltyjä oman pääoman ehtoisia tai oman pääoman luonteisia sijoituksia, lainoja ja vakuuksia;

(17)’lopullisella vastaanottajalla’ oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä, joka saa rahastoista tukea pienhankerahaston tuensaajan välityksellä tai rahoitusvälineestä;

(18)’ohjelmasta osoitettavalla rahoitusosuudella’ tukea rahastoista ja tarvittaessa rahoitusvälineeseen osoitettavaa kansallista julkista ja yksityistä yhteisrahoitusta;

(19)’rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavalla elimellä’ julkis- tai yksityisoikeudellista elintä, joka hoitaa holdingrahastoon tai erityisrahastoon liittyviä tehtäviä;

(20)’holdingrahastolla’ hallintoviranomaisen yhtä tai useampaa ohjelmaa varten perustamaa rahastoa, jolla pannaan täytäntöön rahoitusvälineitä yhden tai useamman erityisrahaston kautta;

(21)’erityisrahastolla’ hallintoviranomaisen tai holdingrahaston perustamaa rahastoa, joka tarjoaa rahoitustuotteita tuen lopullisille vastaanottajille;

(22)’vipuvaikutuksella’ lopullisille vastaanottajille myönnetyn, takaisin maksettavan rahoituksen määrää jaettuna rahastojen rahoitusosuudella;

(23)’kerrannaissuhteella’ vakuusvälineiden yhteydessä suhdetta, joka vallitsee perustana olevien maksettujen uusien lainojen, oman pääoman ehtoisten tai oman pääoman luonteisten sijoitusten arvon ja sen ohjelman rahoitusosuuksien määrän välillä, jolla vakuussopimuksissa sovitun mukaisesti katetaan näiden uusien lainojen, oman pääoman ehtoisten tai oman pääoman luonteisten sijoitusten odotettavissa olevat ja odottamattomat tappiot;

(24)’hallintokustannuksilla’ rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta aiheutuneita suoria tai välillisiä kustannuksia, jotka korvataan tositteita vastaan;

(25)’hallintomaksuilla’ suoritettujen palvelujen hintaa, joka on määritetty hallintoviranomaisen ja holdingrahaston tai erityisrahaston täytäntöönpanosta vastaavan elimen välisessä rahoitussopimuksessa; ja tarvittaessa holdingrahaston täytäntöönpanosta vastaavan elimen ja erityisrahaston täytäntöönpanosta vastaavan elimen välisessä rahoitussopimuksessa;

(26)’siirtämisellä’ saman tai samankaltaisen toiminnan tai sen osan siirtämistä tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 35 2 artiklan 61a kohdan mukaisesti;

(27)’julkisella rahoitusosuudella’ toimiin osoitettavaa rahoitusosuutta, joka on peräisin kansallisten tai alue- tai paikallisviranomaisten talousarviovaroista tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 36 mukaisesti perustettujen eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymien (EAYY) talousarviovaroista taikka rahastoja varten varatuista unionin talousarviovaroista tai julkisoikeudellisten yhteisöjen taikka viranomaisten tai julkisoikeudellisten yhteisöjen muodostamien yhteenliittymien talousarviovaroista, ja joihin voi ESR+:n ohjelmien tai toimintalinjojen yhteisrahoitusosuuden määrittämiseksi kuulua työnantajien ja työntekijöiden yhdessä antamia varoja;

(28)’tilivuodella’ 1 päivänä heinäkuuta alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta seuraavana vuonna päättyvää jaksoa, lukuun ottamatta ohjelmakauden ensimmäistä tilivuotta, jonka osalta sillä tarkoitetaan menojen tukikelpoisuuden alkamispäivänä alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta 2022 päättyvää jaksoa, ja viimeistä tilivuotta, jonka osalta sillä tarkoitetaan 1 päivänä heinäkuuta 2029 alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta 2030 päättyvää jaksoa;

(29)’sääntöjenvastaisuudella’ mitä tahansa sovellettavan lainsäädännön rikkomista, joka johtuu rahastojen täytäntöönpanoon osallistuvan talouden toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja joka tuottaa tai voisi tuottaa vahinkoa unionin talousarviolle siihen kohdistuvan perusteettoman menoerän vuoksi;

(30)’vakavalla puutteella’ puutetta ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmän tehokkaassa toiminnassa, jonka vuoksi hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä on parannettava huomattavasti, ja jonka johdosta liitteessä X tarkoitettujen keskeisten vaatimusten 2, 4, 5, 9, 12, 13 ja 15 tai kahden tai useamman muun keskeisen vaatimuksen arvioidaan kuuluvan kyseisen liitteen luokkiin 3 ja 4;

(31)’kokonaisvirhetasolla’ arvioitujen satunnaisvirheiden ja tapauksen mukaan systeemisten virheiden ja oikaisemattomien epäsäännöllisten virheiden yhteismäärää jaettuna perusjoukolla;

(32)’jäännösvirhetaso’ kokonaisvirhetasoa vähennettynä jäsenvaltioiden tekemillä rahoitusoikaisuilla, joiden tavoitteena on vähentää riskejä, jotka tarkastusviranomainen on havainnut toimien tarkastuksissa;

(33)’päätökseen saadulla toimella’ toimea, joka on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ja jonka osalta tuensaajat ovat maksaneet kaikki asiaankuuluvat maksut ja tuensaajille on maksettu vastaava julkinen rahoitusosuus;

(34)’otantayksiköllä’ yhtä yksiköistä, joihin perusjoukko on jaettu otantaa varten, ja joka voi olla toimi, hanke toimen sisällä tai tuensaajan esittämä maksatushakemus;

(35)’sulkutilillä’ julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan toimen osalta pankkitiliä, josta on tehty tukea saavan julkisen yhteisön ja hallintoviranomaisen tai välittävän elimen hyväksymän yksityisen sektorin kumppanin välinen kirjallinen sopimus, ja jota on käytetty maksuihin tukikelpoisuusaikana tai sen jälkeen;

(36)’osallistujalla’ luonnollista henkilöä, joka hyötyy toimesta, mutta ei saa tukea rahastoista;

(37)’ilmastokestävyyden varmistamisella’ prosessia sen varmistamiseksi, että infrastruktuurilla on kyky selvitä ilmastonmuutoksen kielteisistä vaikutuksista kansallisten sääntöjen ja ohjeiden ja tarvittaessa kansainvälisesti tunnustettujen standardien mukaisesti.

3 artikla
Komission toimien määräaikojen laskeminen

Jos komission toimille asetetaan määräaika, kyseisen määräajan on alettava siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut kaikki tässä asetuksessa tai rahastokohtaisissa asetuksissa vahvistettujen vaatimusten mukaiset tiedot.

Määräajan soveltaminen on keskeytettävä sitä päivää seuraavasta päivästä, jona komissio lähettää huomautuksensa tai tarkistettuja asiakirjoja koskevan pyyntönsä jäsenvaltiolle, siihen asti, kun jäsenvaltio vastaa pyyntöön.

II LUKU
Rahastoista maksettavan tuen toimintapoliittiset tavoitteet ja periaatteet

4 artikla
Toimintapoliittiset tavoitteet

1.EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja EMKR:stä tuetaan seuraavia toimintapoliittisia tavoitteita:

a)älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia;

b)vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa;

c)yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä;

d)sosiaalisempi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari;

e)lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita.

2.EAKR, ESR+ ja koheesiorahasto osallistuvat sellaisiin unionin toimiin, joilla lujitetaan sen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti, ja joilla pyritään seuraaviin tavoitteisiin:

a)Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoite, jota toteutetaan jäsenvaltioissa ja alueilla ja jota tuetaan EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta; ja

b)Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite (Interreg), jota tuetaan EAKR:stä.

3.Jäsenvaltioiden on annettava tietoja ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden tukemisesta käyttäen menetelmiä, jotka perustuvat tukitoimien tyyppeihin sen mukaan, mikä rahasto on kyseessä. Näissä menetelmissä painotetaan tukea sillä perusteella, kuinka paljon sillä edistetään ympäristöön ja ilmastonmuutoksen liittyviä tavoitteita. Kun on kyse EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta, painotus liitetään liitteessä I vahvistetussa nimikkeistössä määriteltyjen tukitoimityyppien otsikoihin ja koodeihin.

4.Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava rahastojen ja muiden unionin välineiden, kuten uudistusten tukiohjelman, uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline mukaan luettuina, välinen koordinointi, täydentävyys ja yhdenmukaisuus. Niiden on optimoitava koordinointimekanismit asiasta vastaavien tahojen välillä, jotta vältetään toimien päällekkäisyys suunnittelun ja täytäntöönpanon aikana.

5 artikla
Yhteistyöhön perustuva hallinnointi

1.Jäsenvaltioiden ja komission on toteutettava rahastoille varattu unionin talousarvio yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EU, Euratom) [uuden varainhoitoasetuksen numero] (’varainhoitoasetus’) [63] artiklan mukaisesti.

2.Komission on kuitenkin toteutettava koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineeseen, EU:n kaupunkialoitteeseen ja alueiden välisiin innovointi-investointeihin siirretty tukimäärä, ESR+:sta valtioiden väliseen yhteistyöhön siirretty tukimäärä, InvestEU 37 -ohjelmaan kohdennetut määrät ja komission teknisen avun aloitteesta suoran tai välillisen hallinnoinnin menetelmällä varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan] mukaisesti.

3.Komissio voi toteuttaa syrjäisimpien alueiden yhteistyötä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) kautta välillisen hallinnoinnin menetelmällä.

6 artikla
Kumppanuus ja monitasoinen hallinto

1.Kunkin jäsenvaltion on järjestettävä kumppanuus toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten kanssa. Kyseiseen kumppanuuteen osallistuvat ainakin seuraavat kumppanit:

a)kaupunki- ja muut viranomaiset;

b)talouselämän eturyhmät ja työmarkkinaosapuolet;

c)asianomaiset kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet, ympäristöalan kumppanit ja sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet.

2.Monitasoisen hallinnon periaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden on otettava kyseiset kumppanit mukaan kumppanuussopimusten valmisteluun sekä ohjelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon muun muassa 34 artiklassa tarkoitettujen seurantakomiteoiden työskentelyyn osallistumisen kautta.

3.Kumppanuuden organisointi ja täytäntöönpano toteutetaan komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 240/2014 38 mukaisesti.

4.Komission on kuultava vähintään kerran vuodessa organisaatioita, jotka edustavat kumppaneita unionin tasolla, ohjelmien toteuttamisesta.

II osasto
Strateginen lähestymistapa

I LUKU
Kumppanuussopimus

7 artikla
Kumppanuussopimuksen valmistelu ja toimittaminen

1.Kunkin jäsenvaltion on laadittava kumppanuussopimus, jossa vahvistetaan järjestelyt rahastojen käytölle tehokkaalla ja toimivalla tavalla 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisenä aikana.

2.Jäsenvaltion on toimitettava kumppanuussopimus komissiolle ennen ensimmäisen ohjelman toimittamista tai samaan aikaan ensimmäisen ohjelman toimittamisen kanssa.

3.Kumppanuussopimus voidaan toimittaa yhdessä asianomaisen vuotuisen kansallisen uudistusohjelman kanssa.

4.Jäsenvaltion on laadittava kumppanuussopimus liitteessä II esitetyn mallin mukaisesti. Kumppanuussopimus voi sisältyä yhteen sen ohjelmista.

5.Interreg-ohjelmat voidaan toimittaa komissiolle ennen kumppanuussopimuksen toimittamista.

8 artikla
Kumppanuussopimuksen sisältö

Kumppanuussopimuksen on sisällettävä seuraavat:

a)valitut toimintapoliittiset tavoitteet perusteluineen ja tieto siitä, minkä rahastojen ja ohjelmien avulla näihin tavoitteisiin pyritään, mukaan lukien tarvittaessa perustelut InvestEU-ohjelman täytäntöönpanomallin käytölle, ja ottaen huomioon aiheelliset maakohtaiset suositukset;

b)kunkin a kohdassa tarkoitetun valitun toimintapoliittisen tavoitteen osalta:

i) tiivistelmä toimintavaihtoehdoista ja tärkeimmistä odotetuista tuloksista kunkin rahaston osalta, mukaan lukien tarvittaessa InvestEU-ohjelman käytön kautta;

ii) rahastojen välinen koordinointi, rajaus ja täydentävyys, ja tarvittaessa kansallisten ja alueellisten ohjelmien välinen koordinointi;

iii) rahastojen ja muiden unionin välineiden, kuten Life-ohjelman strategisten integroitujen hankkeiden ja strategisten luontohankkeiden, välinen täydentävyys;

c)alustavat määrärahat kustakin rahastosta kunkin toimintapoliittisen tavoitteen osalta kansallisella tasolla ja noudattaen temaattista keskittämistä koskevia rahastokohtaisia sääntöjä;

d)tarvittaessa varojen jakautuminen alueluokittain 102 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja alueluokkien välillä siirrettäviksi ehdotetut määrärahat 105 artiklan mukaisesti;

e)InvestEU-ohjelmaan osoitettava rahoitusosuus rahastoittain ja alueluokittain eriteltynä;

f)luettelo rahastojen suunnitelluista ohjelmista ja alustavat rahoitusosuudet rahastoittain eriteltyinä sekä vastaavat kansalliset rahoitusosuudet alueluokittain eriteltyinä;

g)tiivistelmä toimenpiteistä, jotka asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava hallinnollisten toimintaedellytystensä vahvistamiseksi rahastojen täytäntöönpanon osalta.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) osalta kumppanuussopimukseen on sisällyttävä ainoastaan luettelo suunnitelluista ohjelmista.

9 artikla
Kumppanuussopimuksen hyväksyminen

1.Komission on arvioitava kumppanuussopimusta ja sitä, noudattaako se tätä asetusta ja rahastokohtaisia sääntöjä. Komission on otettava arvioinnissaan erityisesti huomioon aiheelliset maakohtaiset suositukset.

2.Komissio voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona jäsenvaltio toimitti kumppanuussopimuksen.

3.Jäsenvaltion on tarkasteltava kumppanuussopimusta ottaen huomioon komission esittämät huomautukset.

4.Komission on annettava täytäntöönpanosäädöksellä päätös kumppanuussopimuksen hyväksymisestä viimeistään neljän kuukauden kuluttua päivästä, jona asianomainen jäsenvaltio on toimittanut kumppanuussopimuksen. Kumppanuussopimusta ei saa muuttaa.

5.Jos kumppanuussopimus sisältyy ohjelmaan 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti, komission on annettava täytäntöönpanosäädöksellä päätös kyseisen ohjelman hyväksymisestä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona asianomainen jäsenvaltio on toimittanut kyseisen ohjelman.

10 artikla
EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston ja EMKR:n käyttö InvestEU-ohjelman kautta

1.Jäsenvaltiot voivat kumppanuussopimuksessa tai ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä varata käyttöön EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja EMKR:stä InvestEU-ohjelmaan osoitettavan ja talousarviotakuuksina toimitettavan rahoitusosuuden määrän. InvestEU-ohjelmaan osoitettava rahoitusosuus saa olla enintään 5 prosenttia kunkin rahaston kokonaismäärärahoista lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia. Kyseiset rahoitusosuudet eivät saa muodostua 21 artiklan mukaisista varojen siirroista.

2.Kumppanuussopimuksessa voidaan osoittaa käyttöön nykyisen ja tulevien kalenterivuosien varoja. Ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä voidaan osoittaa käyttöön ainoastaan tulevien kalenterivuosien varoja.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla määrällä on rahoitettava jäsenvaltiota koskevan osion mukainen osa EU-takuusta.

4.Jos 1 kohdassa tarkoitetulle, kumppanuussopimuksessa käyttöön varatulle määrälle ei ole tehty InvestEU-asetuksen [9] artiklassa tarkoitettua rahoitusosuussopimusta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltion on toimitettava ohjelman tai ohjelmien muuttamista koskeva pyyntö vastaavan määrän käyttämiseksi.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettua, ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä käyttöön varattua rahoitusosuutta koskeva rahoitusosuussopimus tehdään samanaikaisesti kuin ohjelman muuttamista koskeva päätös.

5.Jos InvestEU-asetuksen [9] artiklassa säädettyä takaussopimusta ei ole tehty yhdeksän kuukauden kuluessa rahoitusosuussopimuksen hyväksymisestä, yhteiseen vararahastoon maksetut rahoitusosuudet on siirrettävä takaisin ohjelmaan tai ohjelmiin ja jäsenvaltion on toimitettava vastaava ohjelman muuttamista koskeva pyyntö.

6.Jos InvestEU-asetuksen [9] artiklassa säädettyä takaussopimusta ei ole pantu täysimääräisesti täytäntöön neljän vuoden kuluessa takaussopimuksen allekirjoittamisesta, jäsenvaltio voi pyytää, että takaussopimuksessa sidottuja rahoitusosuuksia, jotka eivät kata lainoja tai muita riskirahoitusvälineitä, käsitellään 5 kohdan mukaisesti.

7.InvestEU-ohjelmaan osoitettujen määrien tuottamat tai näistä määristä johtuvat, talousarviotakuiden turvin saadut varat asetetaan jäsenvaltion käyttöön, ja ne on käytettävä saman tavoitteen tai samojen tavoitteiden mukaiseen tukeen rahoitusvälineiden muodossa.

8.Komissio budjetoi uudelleen määrät, joita ei ole käytetty InvestEU-ohjelman kautta sen vuoden aikana, jona vastaava ohjelman muutos on hyväksytty. Rahoitusosuuksia ei voi budjetoida uudelleen vuoden 2027 jälkeen.

Sitoumusten vapauttamisen määräaika 99 artiklan mukaisesti alkaa uudelleen budjetoidun rahoitusosuuden osalta siitä vuodesta, jona rahoitusosuus on budjetoitu uudelleen.

II LUKU
Mahdollistavat edellytykset ja tuloskehys

11 artikla
Mahdollistavat edellytykset

1.Tässä asetuksessa säädetään kunkin erityistavoitteen osalta edellytykset, jäljempänä ’mahdollistavat edellytykset’, erityistavoitteiden panemiseksi täytäntöön tuloksellisesti ja tehokkaasti.

Liitteessä III vahvistetaan horisontaaliset mahdollistavat edellytykset, joita sovelletaan kaikkiin erityistavoitteisiin, sekä niiden täyttymisen arviointikriteerit.

Liitteessä IV vahvistetaan aihekohtaiset mahdollistavat edellytykset EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR+:n osalta, sekä niiden täyttymisen arviointikriteerit.

2.Ohjelmaa valmistellessaan tai ottaessaan käyttöön uuden erityistavoitteen ohjelman muuttamisen yhteydessä jäsenvaltion on arvioitava, ovatko valittuun erityistavoitteeseen liitetyt mahdollistavat edellytykset täyttyneet. Mahdollistava edellytys on täyttynyt, kun kaikki asiaa koskevat kriteerit ovat täyttyneet. Jäsenvaltion on määriteltävä kussakin ohjelmassa tai ohjelman muutoksessa, mitkä mahdollistavat edellytykset ovat täyttyneet ja mitkä eivät, ja kun se katsoo, että mahdollistava edellytys on täyttynyt, sen on annettava sitä koskevat perustelut.

3.Kun mahdollistava edellytys ei ole täyttynyt ohjelmaa tai ohjelman muutosta hyväksyttäessä, jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle heti kun se katsoo, että mahdollistava edellytys on täyttynyt ja annettava sitä koskevat perustelut.

4.Komissio tekee arvioinnin kolmen kuukauden kuluessa 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta ja ilmoittaa jäsenvaltiolle, jos se hyväksyy edellytysten täyttymisen.

Jos komissio ei hyväksy jäsenvaltion arviointia, se ilmoittaa tästä jäsenvaltiolle ja antaa sille mahdollisuuden esittää huomautuksensa yhden kuukauden kuluessa.

5.Erityistavoitteeseen liittyviin toimiin liittyviä menoja ei voida sisällyttää maksatushakemuksiin ennen kuin komissio on ilmoittanut jäsenvaltiolle mahdollistavan edellytyksen täyttymisestä 4 kohdan mukaisesti.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta toimiin, jotka edistävät vastaavan mahdollistavan edellytyksen täyttymistä.

6.Jäsenvaltion on varmistettava, että mahdollistavat edellytykset täyttyvät ja että niitä sovelletaan koko ohjelmakauden ajan. Sen on ilmoitettava komissiolle kaikista mahdollistavien edellytysten täyttymiseen vaikuttavista muutoksista.

Jos komissio toteaa, että mahdollistava edellytys ei enää täyty, se ilmoittaa tästä jäsenvaltiolle ja antaa sille mahdollisuuden esittää huomautuksensa yhden kuukauden kuluessa. Jos komissio toteaa, että mahdollistava edellytys ei edelleenkään täyty, erityistavoitteeseen liittyviä menoja ei voida sisällyttää maksatushakemuksiin siitä päivästä alkaen, jona komissio ilmoittaa asiasta jäsenvaltiolle.

7.Liitettä IV ei sovelleta EMKR:stä tuettaviin toimiin.

12 artikla
Suoritusperusteinen kehys

1.Jäsenvaltion on laadittava suoritusperusteinen kehys, jonka avulla ohjelman tuloksellisuutta sen täytäntöönpanon aikana voidaan valvoa ja arvioida ja jonka avulla siitä voidaan raportoida, ja joka edistää rahastojen yleisen tuloksellisuuden mittaamista.

Suoritusperusteinen kehys muodostuu seuraavista:

a)rahastokohtaisissa asetuksissa säädettyihin erityistavoitteisiin liittyvät tuotos- ja tulosindikaattorit;

b)vuoden 2024 loppuun mennessä saavutettavat välitavoitteet tuotosindikaattoreiden osalta; ja

c)vuoden 2029 loppuun mennessä saavutettavat tavoitteet tuotos- ja tulosindikaattoreiden osalta.

2.Välitavoitteet ja tavoitteet on asetettava kullekin ohjelman erityistavoitteelle lukuun ottamatta teknistä apua ja ESR+-asetuksen 4 artiklan c kohdan vii alakohdassa säädettyä aineellista puutetta koskevaa erityistavoitetta.

3.Välitavoitteet ja tavoitteet mahdollistavat komission ja jäsenvaltion mitata edistymistä erityistavoitteiden saavuttamisessa. Niiden on täytettävä varainhoitoasetuksen [33 artiklan 3 kohdassa] asetetut vaatimukset.

13 artikla
Suoritusperusteisen kehyksen määrittämismenetelmät

1.Suoritusperusteisen kehyksen määrittämismenetelmiin kuuluvat

a)jäsenvaltion soveltamat kriteerit indikaattorien valitsemiseksi;

b)käytetyt tiedot tai todisteet, tietojen laadunvarmistus ja laskentamenetelmä;

c)tekijät, jotka voivat vaikuttaa välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen, ja miten ne on otettu huomioon.

2.Jäsenvaltion on julkistettava kyseiset menetelmät komission pyynnöstä.

14 artikla
Väliarviointi

1.Jäsenvaltion on tarkasteltava EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuettuja ohjelmia ottaen huomioon seuraavat seikat:

a)vuonna 2024 annettavissa aiheellisissa maakohtaisissa suosituksissa määritetyt haasteet;

b)asianomaisen jäsenvaltion tai alueen sosioekonominen tilanne;

c)edistyminen välitavoitteiden saavuttamisessa;

d)tarvittaessa 104 artiklan 2 kohdassa säädetyn teknisen mukautuksen tulos.

2.Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2025 kunkin ohjelman muuttamista koskeva pyyntö 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltion on perusteltava muutos 1 kohdassa esitettyjen seikkojen perusteella.

Tarkistettuun ohjelmaan on kuuluttava

a)rahoitusvarojen jakaminen toimintalinjoittain mukaan lukien vuosien 2026 ja 2027 määrärahat;

b)tarkistetut tai uudet tavoitteet;

c)jäljempänä 104 artiklan 2 kohdassa säädetystä teknisestä mukautuksesta johtuvat tarkistetut määrärahat, mukaan lukien tarvittaessa määrärahat vuosien 2025, 2026 ja 2027 osalta.

3.Jos tarkastelun tuloksena toimitetaan uusi ohjelma, 17 artiklan 3 kohdan f alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu rahoitussuunnitelma kattaa kunkin rahaston kokonaismäärärahat siitä vuodesta lähtien, jona ohjelma on hyväksytty.

III LUKU
Talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan liittyvät toimenpiteet

15 artikla
Toimenpiteet, joilla rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan

1.Komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen muutoksia ja ehdottamaan niitä asianomaisiin ohjelmiin, jos se on tarpeen neuvoston asiaa koskevien suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi.

Pyynnön tarkoituksena voi olla

a)tukea asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitettujen, SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyn aiheellisen maakohtaisen suosituksen ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyn aiheellisen neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa;

b)b) tukea asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitettujen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 39 7 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen aiheellisten neuvoston suositusten täytäntöönpanoa edellyttäen, että kyseiset muutokset katsotaan välttämättömiksi makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi.

2.Komission jäsenvaltiolle 1 kohdan mukaisesti esittämän pyynnön on oltava perusteltu ja siinä on viitattava tarpeeseen tukea aiheellisten suositusten täytäntöönpanoa ja siinä on ilmoitettava ne ohjelmat tai toimintalinjat, joita se katsoo pyynnön koskevan, sekä odotettujen muutosten luonne.

3.Jäsenvaltion on toimitettava vastauksensa 1 kohdassa tarkoitettuun pyyntöön kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta ja esitettävä muutokset, jotka se katsoo välttämättömiksi asianomaisissa ohjelmissa, ja kyseisten muutosten perustelut, määritettävä asianomaiset ohjelmat ja tuotava esiin ehdotettujen muutosten luonne ja niiden odotetut vaikutukset suositusten ja rahastojen täytäntöönpanoon. Komissio esittää tarvittaessa huomautuksia yhden kuukauden kuluessa vastauksen vastaanottamisesta.

4.Jäsenvaltion on toimitettava ehdotus asianomaisten ohjelmien muuttamisesta kahden kuukauden kuluessa 3 kohdassa tarkoitetun vastauksen vastaanottamispäivästä.

5.Jos komissio ei ole esittänyt huomautuksia tai jos komissio toteaa, että kaikki esitetyt huomautukset on otettu asianmukaisesti huomioon, se antaa päätöksen asianomaisten ohjelmien muutosten hyväksymisestä [19 artiklan 4 kohdan] mukaisessa määräajassa.

6.Jos jäsenvaltio ei toteuta tuloksellisia toimia vastauksena 1 kohdan mukaisesti esitettyyn pyyntöön 3 ja 4 kohdassa säädetyissä määräajoissa, komissio voi keskeyttää ohjelmiin tai toimintalinjoihin osoitettavat maksut kokonaan tai osittain 91 artiklan mukaisesti.

7.Komissio tekee neuvostolle ehdotuksen jäsenvaltion yhden tai useamman ohjelman sitoumusten tai maksujen keskeytyksestä osittain tai kokonaisuudessaan, jos

a)neuvosto katsoo SEUT-sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan tai 126 artiklan 11 kohdan mukaisesti, ettei jäsenvaltio ole toteuttanut tuloksellisia toimia liiallisen alijäämänsä korjaamiseksi;

b)neuvosto hyväksyy kaksi peräkkäistä suositusta samassa liiallista epätasapainoa koskevassa menettelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 40 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti sillä perusteella, että, jäsenvaltio on toimittanut riittämättömän korjaavan suunnitelman;

c)neuvosto hyväksyy samassa liiallista epätasapainoa koskevassa menettelyssä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti kaksi peräkkäistä päätöstä, joissa todetaan, että jäsenvaltio ei ole toteuttanut suositeltuja korjaavia toimia;

d)komissio toteaa, ettei jäsenvaltio ole toteuttanut asetuksessa (EY) N:o 332/2002 41 tarkoitettuja toimenpiteitä, ja sen seurauksena päättää olla antamatta lupaa tälle jäsenvaltiolle myönnetyn rahoitustuen maksamiseen;

e)neuvosto päättää, että jäsenvaltio ei ole noudattanut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 42 7 artiklassa tarkoitettua makrotalouden sopeutusohjelmaa tai toteuttanut SEUT-sopimuksen 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyssä neuvoston päätöksessä pyydettyjä toimenpiteitä.

Etusija annetaan sitoumusten keskeytykselle. Maksut on keskeytettävä ainoastaan, kun pyritään toimien toteuttamiseen välittömästi ja kun vaatimuksia on merkittävästi laiminlyöty. Maksujen keskeytystä sovelletaan maksatushakemuksiin, jotka on toimitettu asianomaisten ohjelmien osalta sen päivän jälkeen, jona päätös keskeytyksestä annettiin.

Komissio voi poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden perusteella tai asianomaisen jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä, joka osoitetaan komissiolle 10 päivän kuluessa edellisessä alakohdassa tarkoitetun päätöksen tai suosituksen hyväksymisestä suosittaa, että neuvosto peruttaa samassa alakohdassa tarkoitetun keskeytyksen.

8.Neuvoston katsotaan hyväksyneen sitoumusten keskeytystä koskevan komission ehdotuksen, jollei se yhden kuukauden kuluessa komission ehdotuksen toimittamisesta hyväksy täytäntöönpanosäädöksellä päätöstä hylätä ehdotus määräenemmistöllä.

Sitoumusten keskeytystä sovelletaan rahastoista kyseiselle jäsenvaltiolle annettuihin sitoumuksiin keskeytyspäätöstä seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta alkaen.

Neuvosto antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen 7 kohdassa tarkoitetusta maksujen keskeytystä koskevasta komission ehdotuksesta.

9.Sitoumusten tai maksujen keskeytyksen on oltava laajuudeltaan ja tasoltaan oikeasuhteinen, ja siinä on noudatettava tasapuolista kohtelua jäsenvaltioiden välillä ja otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, erityisesti kyseisen jäsenvaltion työttömyysaste ja köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen taso unionin keskiarvoon verrattuna ja keskeytyksen vaikutus jäsenvaltion talouteen. Erityisesti on otettava huomioon keskeytyksen vaikutus sellaisiin ratkaisevan tärkeisiin ohjelmiin, joilla pyritään puuttumaan epäsuotuiseen taloudelliseen tai sosiaaliseen tilanteeseen.

10.Sitoumusten keskeytyksen taso saa olla enimmillään 25 prosenttia rahastojen seuraavan kalenterivuoden sitoumuksista tai 0,25 prosenttia nimellisestä BKT:stä sen mukaan kumpi näistä on alhaisempi seuraavissa tapauksissa:

a)ensimmäinen 7 kohdan a alakohdassa tarkoitettu liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvä laiminlyönti;

b)ensimmäinen 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettu liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn mukaiseen korjaavaan suunnitelmaan liittyvä laiminlyönti;

c)7 kohdan c alakohdassa tarkoitettu liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn mukaiseen suositeltuun korjaavaan suunnitelmaan liittyvä laiminlyönti;

d)ensimmäinen 7 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettu laiminlyönti.

Jos laiminlyönnit jatkuvat, sitoumusten keskeytyksen taso voi ylittää ensimmäisessä alakohdassa asetetut enimmäisprosenttimäärät.

11.Neuvosto lopettaa sitoumusten keskeytyksen komission ehdotuksesta 8 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen seuraavissa tapauksissa:

a)liiallisia alijäämiä koskeva menettely jätetään lepäämään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 43 9 artiklan mukaisesti tai neuvosto on päättänyt SEUT-sopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisesti kumota liiallisen alijäämään olemassaoloa koskevan päätöksen;

b)neuvosto on hyväksynyt kyseisen jäsenvaltion toimittaman korjaavan suunnitelman asetuksen (EU) N:o 1176/2011 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai liiallista epätasapainoa koskeva menettely jätetään lepäämään mainitun asetuksen 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai neuvosto on päättänyt liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn mainitun asetuksen 11 artiklan mukaisesti;

c)komissio toteaa, että jäsenvaltio on toteuttanut asetuksessa (EY) N:o 332/2002 tarkoitettuja asianomaisia toimenpiteitä;

d)komissio on todennut, että kyseinen jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaiset toimenpiteet toteuttaakseen asetuksen (EU) N:o 472/2013 7 artiklassa tarkoitetun sopeutusohjelman tai SEUT-sopimuksen 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdyssä neuvoston päätöksessä pyydetyt toimenpiteet.

Sen jälkeen, kun neuvosto on lopettanut sitoumusten keskeytyksen, komissio budjetoi keskeytetyt sitoumukset uudelleen neuvoston asetuksen (EU, Euratom) [ [...] (monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus)] [8] artiklan mukaisesti.

Keskeytettyjä sitoumuksia ei voida budjetoida uudelleen vuoden 2027 jälkeen.

Sitoumusten vapauttamisen määräaika 99 artiklan mukaisesti alkaa uudelleen budjetoidun määrän osalta siitä vuodesta, jona keskeytetty sitoumus on budjetoitu uudelleen.

Neuvosto tekee komission ehdotuksesta päätöksen maksujen keskeytyksen lopettamisesta, jos ensimmäisessä alakohdassa asetetut sovellettavat edellytykset täyttyvät.

12.Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille tämän artiklan täytäntöönpanosta. Erityisesti komissio ilmoittaa viipymättä Euroopan parlamentille, kun jokin 7 kohdassa säädetty edellytys täyttyy jonkin jäsenvaltion osalta, ja esittää yksityiskohtaista tietoa rahastoista ja ohjelmista, joihin sitoumusten keskeytystä voitaisiin soveltaa.

Euroopan parlamentti voi pyytää komission käymään jäsenneltyä vuoropuhelua tämän artiklan soveltamisesta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen välittämisestä.

Komissio toimittaa sitoumusten keskeytystä koskevan ehdotuksen tai tällaisen keskeytyksen lopettamista koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

13.Edellä 1–7 kohtaa ei sovelleta ESR+-asetuksen 4 artiklan c kohdan v alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuihin toimintalinjoihin tai ohjelmiin.

III osasto
Ohjelmasuunnittelu

I LUKU
Rahastoja koskevat yleiset säännökset

16 artikla
Ohjelmien valmistelu ja toimittaminen

1.Jäsenvaltioiden on laadittava ohjelmia, joilla rahastoja pannaan täytäntöön tammikuun 1 päivästä 2021 joulukuun 31 päivään 2027 ulottuvalla kaudella.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava ohjelmat komissiolle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kumppanuussopimuksen toimittamisesta.

3.Jäsenvaltioiden on laadittava ohjelmat liitteessä V esitetyn ohjelmamallin mukaisesti.

AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n osalta jäsenvaltioiden on laadittava ohjelmat liitteessä VI esitetyn ohjelmamallin mukaisesti.

17 artikla
Ohjelmien sisältö

1.Kussakin ohjelmassa on esitettävä strategia, jonka mukaisesti ohjelmalla edistetään toimintapoliittisia tavoitteita ja sen tuloksista tiedotetaan.

2.Ohjelman on koostuttava toimintalinjoista. Kunkin toimintalinjan on vastattava yhtä toimintapoliittista tavoitetta tai teknistä apua. Toimintapoliittista tavoitetta vastaavan toimintalinjan on koostuttava yhdestä tai useammasta erityistavoitteesta. Yhtä toimintapoliittista tavoitetta voi vastata useampi toimintalinja.

EMKR:stä tuettavien ohjelmien osalta kukin toimintalinja voi vastata yhtä tai useampaa toimintapoliittista tavoitetta. Erityistavoitteet vastaavat EMKR-asetuksen liitteessä [III] määriteltyjä tuen kohteita.

AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavissa ohjelmissa on oltava erityistavoitteita.

3.Kussakin ohjelmassa on esitettävä seuraavat:

a)tärkeimpiä haasteita koskeva tiivistelmä, jossa otetaan huomioon seuraavat:

i)taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset erot, paitsi EMKR:stä tuettavien ohjelmien osalta;

ii)markkinoiden toimimattomuus, investointitarpeet ja täydentävyys muiden tukimuotojen kanssa;

iii)aiheellisissa maakohtaisissa suosituksissa ja jäsenvaltiolle osoitetuissa muissa unionin muissa aiheellisissa suosituksissa yksilöidyt haasteet;

iv)hallinnollisiin toimintaedellytyksiin ja hallintoon liittyvät haasteet;

v)aiemmat kokemukset;

vi)makroalue- ja merialuestrategiat, jos jäsenvaltiot ja alueet osallistuvat niihin;

vii)AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta edistyminen unionin asiaankuuluvan lainsäädännön ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanossa;

b)perustelut valituille toimintapoliittisille tavoitteille, niitä vastaaville toimintalinjoille, erityistavoitteille ja tukimuodoille;

c)erityistavoitteet kunkin toimintalinjan osalta teknistä apua lukuun ottamatta;

d)kunkin erityistavoitteen osalta seuraavat:

i)tavoitetta koskevien toimien tyypit, mukaan lukien luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista, sekä niiden odotettu vaikutus kyseisiin erityistavoitteisiin ja tilanteen mukaan makroalue- ja merialuestrategioihin;

ii)tuotos- ja tulosindikaattorit sekä vastaavat välitavoitteet ja tavoitteet;

iii)pääasialliset kohderyhmät;

iv)erityiset kohdealueet, mukaan lukien suunnitelmat käyttää yhdennettyjä alueellisia investointeja, yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä tai muita alueellisia välineitä; 

v)alueiden väliset ja valtioiden väliset toimet, joissa tuensaajia sijaitsee vähintään yhdessä muussa jäsenvaltiossa;

vi)rahoitusvälineiden suunniteltu käyttö;

vii)tukitoimityypit ja suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien tai tuen kohteiden mukaan;

e)teknisen avun suunniteltu käyttö 30–32 artiklan mukaisesti sekä asiaankuuluvat tukitoimityypit;

f)rahoitussuunnitelma, joka sisältää seuraavat:

i)taulukko, jossa eritellään kokonaismäärärahat kunkin rahaston ja kunkin alueluokan osalta koko ohjelmakauden ajalta ja vuosikohtaisesti, mukaan lukien 21 artiklan nojalla siirretyt määrät;

ii)taulukko, jossa eritellään kunkin toimintalinjan kokonaismäärärahat rahastoittain ja alueluokittain sekä kansallinen rahoitusosuus ja tieto siitä, koostuuko se julkisista ja yksityisistä rahoitusosuuksista;

iii)EMKR:stä tuettavien ohjelmien osalta taulukko, jossa eritellään kunkin tuen kohteen tyypin osalta rahastosta ja kansallisesta rahoitusosuudesta saadun tuen kokonaismäärärahat;

iv)AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta taulukko, jossa eritellään kunkin erityistavoitteen osalta kokonaismäärärahat toimityypeittäin sekä kansallinen rahoitusosuus ja tieto siitä, koostuuko se julkisista ja yksityisistä rahoitusosuuksista;

g)toimet, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että 6 artiklassa tarkoitetut asianomaiset kumppanit osallistuvat ohjelman laatimiseen, sekä näiden kumppanien rooli ohjelman toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa;

h)kunkin 11 artiklan, liitteen III ja liitteen IV mukaisesti laaditun mahdollistavan edellytyksen osalta arvio siitä, onko mahdollistava edellytys täyttynyt ohjelman toimittamispäivänä;

i)ohjelman viestintää ja näkyvyyttä koskeva suunniteltu lähestymistapa, jossa määritellään tavoitteet, kohdeyleisöt, viestintäkanavat, näkyvyys sosiaalisessa mediassa, suunniteltu budjetti ja asiaankuuluvat seuranta- ja arviointi-indikaattorit;

j)hallintoviranomainen, tarkastusviranomainen ja elin, joka vastaanottaa komission suorittamat maksut.

Tämän kohdan c ja d alakohtia ei sovelleta ESR+-asetuksen [4 artiklan c kohdan vii alakohdassa] asetettuun erityistavoitteeseen.

4.Poiketen siitä, mitä 3 kohdan d alakohdassa säädetään, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien kunkin erityistavoitteen osalta on esitettävä seuraavat:

a)kuvaus alkutilanteesta, haasteista ja rahaston tukemista toimenpiteistä;

b)viittaus toiminnallisiin tavoitteisiin;

c)alustava luettelo toimista ja niiden odotetusta vaikutuksesta erityistavoitteisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin;

d)tilanteen mukaan perustelut operatiiviselle tuelle, erityistoimille, hätäavulle ja AMIF-asetuksen [16 ja 17] artiklassa tarkoitetuille toimille;

e)tuotos- ja tulosindikaattorit sekä vastaavat välitavoitteet ja tavoitteet;

f)suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien mukaan.

5.Tukitoimityyppien on perustuttava liitteessä I olevaan luetteloon. AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta tukitoimityyppien on perustuttava rahastokohtaisissa asetuksissa olevaan luetteloon.

6.Edellä olevan 16 artiklan mukaisesti toimitettujen EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston ohjelmien osalta 3 kohdan f alakohdan ii alakohdassa tarkoitetussa taulukossa on ilmoitettava ainoastaan vuosia 2021–2025 koskevat määrät.

7.Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kaikki sellaiset 3 kohdan j alakohdassa tarkoitettuja tietoja koskevat muutokset, jotka eivät edellytä ohjelman muuttamista.

18 artikla
Ohjelmien hyväksyminen

1.Komissio arvioi ohjelman ja sen yhdenmukaisuuden tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten sekä kumppanuussopimuksen kanssa. Komissio ottaa arvioinnissaan erityisesti huomioon aiheelliset maakohtaiset suositukset.

2.Komissio voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona jäsenvaltio on toimittanut ohjelman.

3.Jäsenvaltion on tarkasteltava ohjelmaa ottaen huomioon komission esittämät huomautukset.

4.Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen ohjelman hyväksymisestä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona jäsenvaltio on toimittanut ohjelman.

19 artikla
Ohjelmien muuttaminen

1.Jäsenvaltio voi toimittaa ohjelman muuttamista koskevan perustellun pyynnön sekä muutetun ohjelman, jossa esitetään kyseisen muutoksen odotettu vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen.

2.Komissio arvioi muutoksen ja sen yhdenmukaisuuden tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten, myös kansallisen tason vaatimusten kanssa ja voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa muutetun ohjelman toimittamisesta.

3.Jäsenvaltion on tarkasteltava muutettua ohjelmaa ja otettava huomioon komission esittämät huomautukset.

4.Komissio hyväksyy ohjelman muuttamisen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen.

5.Jäsenvaltio voi ohjelmakauden aikana siirtää saman ohjelman saman rahaston eri toimintalinjaan summan, joka on enintään viisi prosenttia toimintalinjan alkuperäisistä määrärahoista ja enintään kolme prosenttia ohjelman budjetista. EAKR:stä ja ESR+:sta tuettavien ohjelmien osalta siirto saa koskea ainoastaan saman alueluokan määrärahoja.

Tällaiset siirrot eivät saa vaikuttaa edellisiin vuosiin. Niitä ei pidetä huomattavina eivätkä ne edellytä komission päätöstä ohjelman muuttamisesta. Niiden on kuitenkin oltava sääntelyyn perustuvien vaatimusten mukaisia. Jäsenvaltion on tarvittaessa toimitettava komissiolle tarkistettu versio 17 artiklan 3 kohdan f alakohdan ii, iii tai iv alakohdassa tarkoitetusta taulukosta.

6.Komission hyväksyntää ei vaadita sellaisten puhtaasti toimituksellisten tai tekstinlaadinnallisten korjausten tekemiseen, jotka eivät vaikuta ohjelman toteuttamiseen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista korjauksista.

7.EMKR:stä tuettavien ohjelmien osalta ohjelmiin tehtävät muutokset, jotka liittyvät indikaattoreiden käyttöönottoon, eivät edellytä komission hyväksyntää.

20 artikla
Yhteinen tuki EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta

1.EAKR, ESR+ ja koheesiorahasto voivat myöntää yhdessä tukea Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisille ohjelmille.

2.EAKR:stä ja ESR+:sta voidaan rahoittaa täydentävästi ja enintään kymmeneen prosenttiin asti kyseisten rahastojen tuesta tietyn ohjelman kunkin toimintalinjan osalta sellainen toimi tai toimen osa, jonka kustannuksiin voidaan myöntää tukea toisesta rahastosta siihen sovellettavien tukikelpoisuussääntöjen perusteella edellyttäen, että tällaiset kustannukset ovat tarpeen toteuttamisen kannalta.

21 artikla
Määrärahojen siirrot

1.Jäsenvaltiot voivat pyytää, että enintään viisi prosenttia minkä tahansa rahaston määrärahoista siirretään mihin tahansa toiseen rahastoon yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa tai mihin tahansa välineeseen, jota hallinnoidaan suoraan tai välillisesti.

2.Siirretyt määrärahat on otettava käyttöön sen rahaston tai välineen sääntöjen mukaisesti, johon ne on siirretty, ja jos ne on siirretty välineisiin, joita hallinnoidaan suoraan tai välillisesti, kyseistä jäsenvaltiota hyödyttävällä tavalla.

3.Edellä olevan 1 kohdan mukaisissa pyynnöissä on esitettävä siirrettävä kokonaismäärä kunkin vuoden osalta rahastoittain ja tarvittaessa alueluokittain, pyynnöt on perusteltava asianmukaisesti ja niihin on liitettävä tarkistettu ohjelma tai tarkistetut ohjelmat, joista määrärahoja on tarkoitus siirtää 19 artiklan mukaisesti, sekä tieto siitä, mihin toiseen rahastoon tai välineeseen määrät siirretään.

4.Komissio voi vastustaa pyyntöä siirtää määrärahoja tietyn ohjelman muuttamisen yhteydessä, jos siirto vaarantaisi sen ohjelman tavoitteiden saavuttamisen, josta määrärahoja on tarkoitus siirtää.

5.Ainoastaan tulevien kalenterivuosien varoja voidaan siirtää.

II LUKU
Alueellinen kehitys

22 artikla
Yhdennetty alueellinen kehitys

Jäsenvaltion on tuettava yhdennettyä alueellista kehitystä alueellisten ja paikallisten kehitysstrategioiden kautta jossakin seuraavista muodoista:

a)yhdennetyt alueelliset investoinnit;

b)yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen;

c)muu alueellinen väline sellaisten jäsenvaltion suunnittelemien aloitteiden tukemiseksi, jotka koskevat 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun toimintapoliittisen tavoitteen mukaisia suunniteltuja investointeja EAKR:ään.

23 artikla
Alueelliset strategiat

1.Edellä olevan 22 artiklan a tai c alakohdan nojalla toteutettavien alueellisten strategioiden on sisällettävä seuraavat osatekijät:

a)strategian kattama maantieteellinen alue;

b)analyysi alueen kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista;

c)kuvaus yhdennetystä lähestymistavasta havaittujen kehitystarpeiden ja -mahdollisuuksien käsittelemiseksi;

d)kuvaus kumppaneiden 6 artiklan mukaisesta osallistumisesta strategian laatimiseen ja täytäntöönpanoon.

Niihin voi sisältyä myös luettelo tuettavista toimista.

2.Alueellisten strategioiden laadinnan on oltava asiaankuuluvan kaupunki- tai paikallisviranomaisen tai -elimen tai muun alueellisen viranomaisen tai elimen vastuulla.

3.Jos alueelliseen strategiaan ei ole sisällytetty luetteloa tuettavista toimista, asiaankuuluvan kaupunki- tai paikallisviranomaisen tai -elimen tai muun alueellisen viranomaisen tai elimen on valittava toimet tai osallistuttava niiden valintaan.

Valittujen toimien on oltava alueellisen strategian mukaisia.

4.Kun kaupunki- tai paikallisviranomainen tai -elin tai muu alueellinen viranomainen tai elin hoitaa muita hallintoviranomaisen tehtäviä kuin toimien valintaa, hallintoviranomaisen on nimettävä kyseinen viranomainen välittäväksi elimeksi.

5.Alueellisten strategioiden laatimiseen ja suunnitteluun voidaan myöntää tukea.

24 artikla
Yhdennetyt alueelliset investoinnit

1.Jos 23 artiklan mukaisesti täytäntöönpantavaan strategiaan liittyy investointeja, joita tuetaan yhdestä tai useammasta rahastosta, useammasta kuin yhdestä ohjelmasta tai saman ohjelman useammasta kuin yhdestä toimintalinjasta, toimet voidaan toteuttaa yhdennettynä alueellisena investointina.

2.Hallintoviranomaisen on huolehdittava siitä, että ohjelman tai ohjelmien sähköisen järjestelmän avulla on mahdollista yksilöidä ne toimet, tuotokset ja tulokset, jotka vaikuttavat yhdennettyyn alueelliseen investointiin.

25 artikla
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

1.Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä voidaan tukea EAKR:stä, ESR:stä tai EMKR:stä.

2.Jäsenvaltion on varmistettava, että yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on seuraavat piirteet:

a)se keskittyy aluetasoa pienempiin yksiköihin;

b)sitä toteuttavat paikalliset toimintaryhmät, jotka muodostuvat paikallisten yksityisten ja julkisten sosioekonomisten etujen edustajista ja joissa yksikään yksittäinen eturyhmä ei hallitse päätöksentekoa;

c)sitä toteutetaan yhdennettyjen strategioiden kautta 26 artiklan mukaisesti;

d)se tukee verkostoitumista, innovatiivisuutta paikallisissa oloissa ja tarvittaessa yhteistyötä muiden alueellisten toimijoiden kanssa.

3.Jos 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja strategioita voidaan tukea useammasta kuin yhdestä rahastosta, asianomaisten hallintoviranomaisten on järjestettävä strategioita koskeva yhteinen valintamenettely ja perustettava kaikkien asianomaisten rahastojen yhteinen komitea seuraamaan strategioiden täytäntöönpanoa. Asianomaiset hallintoviranomaiset voivat valita yhden kyseisistä rahastoista antamaan tukea kaikkiin kyseisiin strategioihin liittyviin, 28 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuihin valmistelu-, hallinnointi- ja toiminnan edistämiskustannuksiin.

4.Jos tällaisen strategian täytäntöönpano edellyttää tukea useammasta kuin yhdestä rahastosta, asianomaiset hallintoviranomaiset voivat valita yhden kyseisistä rahastoista päärahastoksi.

5.Kyseiseen strategiaan sovelletaan päärahaston sääntöjä. Muiden rahastojen viranomaisten on nojauduttava päärahaston toimivaltaisen viranomaisen tekemiin päätöksiin ja hallinnon tarkastuksiin.

6.Päärahaston viranomaisten on annettava muiden rahastojen viranomaisille tietoja, joita seuranta ja maksujen suorittaminen rahastokohtaisissa asetuksissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti edellyttää.

26 artikla
Yhteisölähtöiset paikalliset kehittämisstrategiat

1.Asianomaisten hallintoviranomaisten on varmistettava, että jokaisessa 25 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa strategiassa esitetään seuraavat osatekijät:

a)strategian maantieteellinen kohdealue ja väestömäärä;

b)prosessi, jonka mukaisesti paikallisyhteisö on osallistunut strategian kehittämiseen;

c)analyysi alueen kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista;

d)strategian tavoitteet, mukaan lukien mitattavissa olevat tulostavoitteet, ja niihin liittyvät suunnitellut toimet;

e)hallintoa, seurantaa ja arviointia koskevien järjestelyjen kuvaus, jossa osoitetaan, että paikallisella toimintaryhmällä on valmiudet strategian täytäntöönpanoon;

f)rahoitussuunnitelma, mukaan lukien kunkin asianomaisen rahaston ja ohjelman määrärahojen suunniteltu jako.

2.Asianomaisten hallintoviranomaisten on määriteltävä kyseisten strategioiden valintakriteerit, perustettava komitea toteuttamaan valinta ja hyväksyttävä komitean valitsemat strategiat.

3.Asianomaisten hallintoviranomaisten on saatettava ensimmäinen valintakierros päätökseen ja varmistettava, että valitut paikalliset toimintaryhmät pystyvät täyttämään 27 artiklan 3 kohdan mukaiset tehtävänsä, 12 kuukauden kuluessa kyseisen ohjelman hyväksymispäivästä tai, jos kyse on useammasta kuin yhdestä rahastosta tuettavista strategioista, 12 kuukauden kuluessa viimeisen asianomaisen ohjelman hyväksymispäivästä.

4.Strategian hyväksymispäätöksessä on vahvistettava kunkin rahaston ja ohjelman määrärahat sekä ohjelman tai ohjelmien mukaisiin hallinto- ja valvontatehtäviin liittyvät vastuut.

27 artikla
Paikalliset toimintaryhmät

1.Paikallisten toimintaryhmien on suunniteltava ja pantava täytäntöön 25 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut strategiat.

2.Hallintoviranomaisten on varmistettava, että paikalliset toimintaryhmät joko valitsevat ryhmästä yhden kumppanin, joka toimii vetäjänä hallinnollisissa ja taloudellisissa asioissa, tai kuuluvat oikeudellisesti järjestettyyn yhteiseen rakenteeseen.

3.Yksinomaan paikallisten toimintaryhmien on huolehdittava seuraavista tehtävistä:

a)parannetaan paikallisten toimijoiden valmiuksia kehittää ja panna täytäntöön toimia;

b)suunnitellaan syrjimätön ja avoin valintamenettely ja sen kriteerit siten, että vältetään eturistiriidat ja varmistetaan, ettei yksikään yksittäinen eturyhmä hallitse valintapäätöksiä;

c)laaditaan ja julkaistaan ehdotuspyyntöjä;

d)valitaan toimet ja vahvistetaan tuen määrä sekä tehdään ehdotukset elimelle, joka vastaa tukikelpoisuuden lopullisesta tarkistamisesta ennen hyväksyntää;

e)seurataan edistymistä strategian tavoitteiden saavuttamisessa;

f)arvioidaan strategian täytäntöönpanoa.

4.Jos paikalliset toimintaryhmät hoitavat sellaisia 3 kohdan soveltamisalaan kuulumattomia tehtäviä, jotka kuuluvat hallintoviranomaisen tai maksajaviraston vastuulle, hallintoviranomaisen on nimettävä kyseiset paikalliset toimintaryhmät välittäviksi elimiksi rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti.

5.Paikallinen toimintaryhmä voi olla tuensaaja, ja se voi panna toimia täytäntöön strategian mukaisesti.

28 artikla
Rahastoista yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen myönnettävä tuki

1.Jäsenvaltion on varmistettava, että yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen rahastoista myönnettävä tuki kattaa

a)valmiuksien kehittämisen ja valmistelevat toimet, joilla tuetaan strategioiden suunnittelua ja tulevaa täytäntöönpanoa;

b)paikallisen kehittämisstrategian puitteissa valittujen toimien täytäntöönpano, mukaan lukien yhteistyötoimet ja niiden valmistelu;

c)strategian ja sen toiminnan edistämisen hallinnoinnin, seurannan ja arvioinnin.

2.Tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tuen on oltava tukikelpoista riippumatta siitä, valitaanko strategia myöhemmin rahoituksen saajaksi.

Tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tuki ei saa olla yli 25 prosenttia strategian julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärästä.

III LUKU
Tekninen apu

29 artikla
Komission aloitteesta annettava tekninen apu

1.Rahastoista voidaan komission aloitteesta tukea kaikkia tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiä valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimia, viestintätoimia, joihin kuuluu myös unionin poliittisia prioriteetteja koskeva ulkoinen tiedotustoiminta, näkyvyyttä lisääviä toimia ja kaikkia hallinnollisia ja teknisen avun toimia, tarvittaessa kolmansien maiden kanssa.

2.Tällaiset toimet voivat kattaa tulevat ja aikaisemmat ohjelmakaudet.

3.Komissio esittää suunnitelmansa, joihin sisältyy suunniteltua rahastoista myönnettävää rahoitusta, varainhoitoasetuksen 110 artiklan mukaisesti.

4.Tässä artiklassa tarkoitetut toimet voidaan niiden tarkoituksen mukaan rahoittaa joko toiminta- tai hallintomenoina.

30 artikla
Jäsenvaltioiden tekninen apu

1.Rahastoista voidaan jonkin jäsenvaltion aloitteesta tukea toimia, jotka voivat koskea edellisiä tai seuraavia ohjelmakausia ja jotka ovat tarpeen kyseisten rahastojen tehokasta hallinnointia ja käyttöä varten.

2.Kustakin rahastosta voidaan tukea teknisen avun toimia, jotka ovat avustuskelpoisia jonkin muun rahaston mukaisesti.

3.Tekninen apu toteutetaan kuhunkin ohjelmaan kuuluvana yhteen yksittäiseen rahastoon liittyvänä toimintalinjana.

31 artikla
Jäsenvaltioiden teknisen avun kiinteämääräinen rahoitus

1.Kullekin ohjelmalle annettava tekninen apu korvataan kiinteämääräisenä soveltamalla 2 kohdassa vahvistettuja prosenttimääriä kuhunkin maksatushakemukseen sisältyviin tukikelpoisiin kustannuksiin 85 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan nojalla soveltuvin osin.

2.Teknisestä avusta korvattava rahaston prosenttiosuus on seuraava:

a)EAKR:n Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteelle myöntämän tuen sekä koheesiorahaston tuen osalta: 2,5 %;

b)ESR+:n tuen osalta 4 % ja ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdan mukaisten ohjelmien osalta 5 %;

c)EMKR:n tuen osalta 6 %;

d)AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n tuen osalta 6 %.

3.Interreg-ohjelmille myönnettävää teknistä apua koskevat erityissäännöt vahvistetaan Euroopan alueellista yhteistyötä koskevassa asetuksessa.

32 artikla
Jäsenvaltioiden teknisen avun kustannuksiin perustumaton rahoitus

Sen lisäksi, mitä 31 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat tarjoutua toteuttamaan muita teknisen avun toimia vahvistaakseen jäsenvaltion viranomaisten ja tuensaajien sekä muiden, rahastojen tehokkaan hallinnoinnin ja käytön kannalta tarpeellisten kumppaneiden valmiuksia.

Tällaisille toimille tarkoitettu tuki pannaan 89 artiklan mukaisesti täytäntöön rahoituksena, joka ei perustu toimien kustannuksiin.

IV osasto
Seuranta, arviointi, viestintä ja näkyvyys

I LUKU
Seuranta

33 artikla
Seurantakomitea

1.Jäsenvaltion on perustettava ohjelman toteuttamista seuraava komitea, jäljempänä ’seurantakomitea’, kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona jäsenvaltiolle ilmoitettiin ohjelman hyväksymispäätöksestä.

Jäsenvaltio voi perustaa yhden seurantakomitean useampaa kuin yhtä ohjelmaa varten.

2.Kukin seurantakomitea vahvistaa oman työjärjestyksensä.

3.Seurantakomitean on kokoonnuttava vähintään kerran vuodessa ja tarkasteltava kaikkia seikkoja, jotka vaikuttavat ohjelman edistymiseen kohti sille asetettuja tavoitteita.

4.Jäsenvaltion on julkaistava seurantakomitean työjärjestys ja kaikki seurantakomitealle toimitetut tiedot 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

5.Edellä olevaa 1–4 kohtaa ei sovelleta ESR+-asetuksen [4 artiklan c alakohdan vi alakohtaan] perustuviin ohjelmiin ja niihin liittyvään tekniseen apuun.

34 artikla
Seurantakomitean kokoonpano

1.Jäsenvaltion on määritettävä seurantakomitean kokoonpano ja huolehdittava jäsenvaltioiden asiaankuuluvien viranomaisten, välittävien elinten ja 6 artiklassa tarkoitettujen kumppanien edustajien tasapainoisesta edustuksesta.

Kullakin seurantakomitean jäsenellä on äänioikeus.

Jäsenvaltion on julkaistava luettelo seurantakomitean jäsenistä 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

2.Komission edustajat osallistuvat seurantakomitean työhön neuvonantajina.

35 artikla
Seurantakomitean tehtävät

1.Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella

a)edistymistä ohjelman toteuttamisessa ja sen välitavoitteiden ja tavoitteiden toteutumisessa;

b)ongelmia, jotka vaikuttavat ohjelman tuloksellisuuteen, ja toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi;

c)ohjelman vaikutusta aiheellisissa maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin;

d)tämän asetuksen 52 artiklan 3 kohdassa lueteltuja ennakkoarvioinnin osatekijöitä sekä 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua strategia-asiakirjaa;

e)edistymistä arviointien toteuttamisessa ja niitä koskevien yhteenvetojen laatimisessa sekä havaintojen johdosta mahdollisesti toteutettavissa toimissa;

f)viestintätoimien ja näkyvyyttä lisäävien toimien toteutusta;

g)tilanteen mukaan edistymistä strategisesti merkittävien toimien toteuttamisessa;

h)mahdollistavien edellytysten täyttymistä ja niiden soveltamista koko ohjelmakauden ajan;

i)tilanteen mukaan edistymistä julkisten laitosten ja tuensaajien hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä.

2.Seurantakomitean tehtävänä on hyväksyä

a)toimien valinnassa käytettävät menetelmät ja kriteerit ja niihin tehtävät muutokset kuultuaan ensin komissiota 67 artiklan 2 kohdan nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 27 artiklan 3 kohdan b, c ja d alakohdan soveltamista;

b)EMKR:stä, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien vuotuinen tuloksellisuuskertomus ja EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuettavien ohjelmien lopullinen tuloksellisuuskertomus;

c)arviointisuunnitelma ja siihen tehtävät muutokset;

d)ohjelman muuttamista koskevat hallintoviranomaisen tekemät ehdotukset, myös 19 artiklan 5 kohdassa ja 21 artiklassa tarkoitettuja siirtoja koskevat ehdotukset.

36 artikla
Vuotuinen tuloksellisuuden tarkastelu 

1.Komission ja kunkin jäsenvaltion välillä järjestetään vuotuinen arviointikokous, jossa tarkastellaan kunkin ohjelman tuloksellisuutta.

Vuotuisen arviointikokouksen puheenjohtajana toimii komissio tai, jäsenvaltion niin pyytäessä, jäsenvaltio yhdessä komission kanssa.

2.AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta arviointikokous järjestetään vähintään kaksi kertaa ohjelmakauden aikana.

3.EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuettavien ohjelmien osalta jäsenvaltion on viimeistään kuukautta ennen vuotuista arviointikokousta toimitettava komissiolle tiedot 35 artiklan 1 kohdassa luetelluista seikoista.

ESR+-asetuksen [4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdan] mukaisten ohjelmien osalta on ilmoitettava ainoastaan 35 artiklan 1 kohdan a, b, e, f ja h kohdassa tarkoitetut tiedot.

4.Vuotuisen arviointikokouksen tulokset merkitään hyväksyttyyn pöytäkirjaan.

5.Jäsenvaltion on toteutettava toimenpiteitä komission esiin nostamien asioiden johdosta ja ilmoitettava niistä komissiolle kolmen kuukauden kuluessa.

6.EMKR:stä, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta jäsenvaltion on toimitettava vuotuinen tuloksellisuuskertomus rahastokohtaisten asetusten mukaisesti.

37 artikla
Tietojen siirtäminen

1.Hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle sähköisesti kunkin ohjelman kumulatiiviset tiedot kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta, 31 päivään maaliskuuta, 31 päivään toukokuuta, 31 päivään heinäkuuta, 30 päivään syyskuuta ja 30 päivään marraskuuta mennessä liitteessä VII olevan mallin mukaisesti.

Ensimmäisen kerran tiedot on toimitettava 31 päivään tammikuuta 2022 mennessä ja viimeisen kerran 31 päivään tammikuuta 2030 mennessä.

ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdan mukaisten ohjelmien osalta tiedot on toimitettava vuosittain 30 päivään marraskuuta mennessä.

2.Tiedot on eriteltävä kunkin toimintalinjan osalta erityistavoitteiden ja alueluokkien mukaisesti, ja niissä on mainittava seuraavat:

a)valittujen toimien määrä, niiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset, rahastoista osoitettava rahoitusosuus ja tuensaajien hallintoviranomaiselle ilmoittamat tukikelpoiset kokonaiskustannukset tukitoimityypin mukaan jaoteltuina;

b)tuotos- ja tulosindikaattoreiden arvot valittujen toimien osalta ja toimissa saavutetut arvot.

3.Rahoitusvälineistä on toimitettava myös seuraavat tiedot:

a)tukikelpoiset menot rahoitustuotetyypeittäin;

b)tukikelpoisiksi menoiksi ilmoitettujen hallintokustannusten ja -maksujen määrä;

c)rahastovarojen lisäksi käyttöön saatujen yksityisten ja julkisten varojen määrä rahoitustuotetyypeittäin;

d)rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta kertyneet korot ja muut tuotot, joihin viitataan 54 artiklassa, ja rahastoista maksetusta tuesta palautuneet varat, joihin viitataan 56 artiklassa.

4.Tämän artiklan mukaisesti toimitettujen tietojen on oltava luotettavia ja vastattava toimittamiskuukautta edeltävän kuukauden lopun tilannetta.

5.Hallintoviranomaisen on julkaistava kaikki komissiolle siirretyt tiedot 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

6.EMKR:stä tuettavien ohjelmien osalta komissio hyväksyy 109 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen, jolla vahvistetaan malli käytettäväksi tämän artiklan täytäntöönpanossa.

38 artikla
Lopullinen tuloksellisuuskertomus

1.EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuettavien ohjelmien osalta hallintoviranomaisen on toimitettava ohjelman lopullinen tuloksellisuuskertomus komissiolle 15 päivään helmikuuta 2031 mennessä.

2.Lopullisessa tuloksellisuuskertomuksessa on arvioitava ohjelman tavoitteiden saavuttamista 35 artiklan 1 kohdassa lueteltujen osatekijöiden perusteella 35 artiklan 1 kohdan d alakohdassa annettuja tietoja lukuun ottamatta.

3.Komissio tarkastelee lopullista tuloksellisuuskertomusta ja toimittaa hallintoviranomaiselle mahdolliset huomautuksensa viiden kuukauden kuluessa lopullisen tuloksellisuuskertomuksen vastaanottopäivästä. Jos tällaisia huomautuksia esitetään, hallintoviranomaisen on annettava kaikki näiden huomautusten osalta tarvittavat tiedot ja tarvittaessa ilmoitettava komissiolle toteutetuista toimenpiteistä kolmen kuukauden kuluessa. Komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle kertomuksen hyväksymisestä.

4.Hallintoviranomaisen on julkaistava lopulliset tuloksellisuuskertomukset 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

5.Tämän artiklan yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio antaa täytäntöönpanosäädöksen, jolla vahvistetaan lopullisen tuloksellisuuskertomuksen malli. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 108 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

II LUKU
Arviointi

39 artikla
Jäsenvaltion suorittamat arvioinnit

1.Hallintoviranomaisen on suoritettava ohjelmaa koskevat arvioinnit. Kussakin arvioinnissa on arvioitava ohjelman tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja EU:n tasolla saatavaa lisäarvoa, ja sen tarkoituksena on parantaa ohjelmien suunnittelun ja toteuttamisen laatua.

2. Hallintoviranomaisen on lisäksi arvioitava kunkin ohjelman vaikutusta 30 päivään kesäkuuta 2029 mennessä.

3.Hallintoviranomaisen on annettava arvioinnit toiminnallisesti riippumattomien asiantuntijoiden tehtäväksi.

4.Hallintoviranomaisen tai jäsenvaltion on huolehdittava tarvittavista menettelyistä, joilla tuotetaan ja kerätään arvioinneissa tarvittavat tiedot.

5.Hallintoviranomaisen tai jäsenvaltion on laadittava arviointisuunnitelma. Kyseinen arviointisuunnitelma voi kattaa useampia kuin yhden ohjelman. AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n osalta suunnitelmaan on sisällyttävä väliarviointi, joka on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2024 mennessä.

6.Hallintoviranomaisen on toimitettava arviointisuunnitelma seurantakomitealle viimeistään vuoden kuluttua ohjelman hyväksymisestä.

7.Hallintoviranomaisen on julkaistava kaikki arvioinnit 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

40 artikla
Komission suorittama arviointi

1.Komissio suorittaa väliarvioinnin, jossa tarkastellaan kunkin rahaston tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja EU:n tasolla saatavaa lisäarvoa vuoden 2024 loppuun mennessä. Komissio voi käyttää kaikkea jo saatavilla olevaa asiaankuuluvaa tietoa varainhoitoasetuksen [128] artiklan mukaisesti.

2.Komissio suorittaa 31 päivään joulukuuta 2031 mennessä jälkiarvioinnin, jossa tarkastellaan kunkin rahaston tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja EU:n tasolla saatavaa lisäarvoa.

III LUKU
Näkyvyys, avoimuus ja viestintä

I jakso
Rahastojen rahoitustuen näkyvyys

41 artikla
Näkyvyys

Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että

a)tuki näkyy kaikessa toiminnassa, joka liittyy rahastojen tukemiin toimiin, erityisesti strategisesti tärkeisiin toimiin;

b)unionin kansalaisille viestitään rahastojen asemasta ja saavutuksista sellaisen yhden keskitetyn verkkoportaalin kautta, josta pääsee kaikkiin kyseisen jäsenvaltion ohjelmiin.

42 artikla
Unionin tunnus

Toteuttaessaan näkyvyys-, avoimuus- ja viestintätoimia jäsenvaltioiden, hallintoviranomaisten ja tuensaajien on käytettävä Euroopan unionin tunnusta liitteen VIII mukaisesti.

43 artikla
Viestintävastaavat ja -verkostot

1.Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä viestintäkoordinaattori vastaamaan näkyvyys-, avoimuus- ja viestintätoimista, jotka liittyvät rahastoista saatavaan tukeen, ja Euroopan alueellinen yhteistyö tavoitteen mukaisista ohjelmista (Interreg) saatavaan tukeen silloin kun hallintoviranomainen on jäsenvaltiossa. Viestintäkoordinaattori koordinoi kaikkien ohjelmien viestintä- ja näkyvyystoimenpiteitä.

Viestintäkoordinaattorin on saatava seuraavat tahot osallistumaan näkyvyys-, avoimuus- ja viestintätoimiin:

a)Euroopan komission edustustot ja Euroopan parlamentin tiedotustoimistot jäsenvaltioissa; sekä Europe Direct -tiedotuspisteet ja muut verkostot; oppilaitokset ja tutkimuslaitokset;

b)muut asiaankuuluvat kumppanit ja elimet.

2.Jokaisen hallintoviranomaisen on nimettävä kullekin ohjelmalle viestintävastaava, jäljempänä ’ohjelman viestintävastaava’.

3.Komissio hallinnoi verkostoa, jossa viestintäkoordinaattorit, ohjelmien viestintävastaavat ja komission edustajat vaihtavat tietoja näkyvyys-, avoimuus- ja viestintätoimista.

II jakso
Rahastojen täytäntöönpanon ja ohjelmia koskevan viestinnän avoimuus

44 artikla
Hallintoviranomaisen vastuualueet

1.Hallintoviranomaisen on varmistettava kuuden kuukauden kuluttua ohjelman hyväksymisestä, että käytettävissä on verkkosivusto, jolla on tietoa sen vastuulle kuuluvista ohjelmista, kuten ohjelmien tavoitteista, toimista, rahoitusmahdollisuuksista ja tuloksista.

2.Hallintoviranomaisen on viimeistään kuukautta ennen ehdotuspyynnön julkaisemista julkaistava 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla tiivistelmä suunnitelluista ja julkaistuista ehdotuspyynnöistä ja annettava niistä seuraavat tiedot:

a)ehdotuspyynnön kattama maantieteellinen alue;

b)toimintapoliittinen tavoite tai erityistavoite;

c)tukikelpoisten hakijoiden tyypit;

d)ehdotuspyyntöä varten varatun tuen kokonaismäärä;

e)ehdotuspyynnön alkamis- ja päättymispäivä.

3.Hallintoviranomaisen on julkaistava verkkosivustolla rahastojen tuen kohteiksi valittujen toimien luettelo ainakin yhdellä unionin virallisista kielistä ja päivitettävä sitä vähintään joka kolmas kuukausi. Kullakin toimella on oltava ainutkertainen koodi. Luettelon on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)tuensaajan nimi, kun on kyse oikeushenkilöistä;

b)etu- ja sukunimi, kun tuensaaja on luonnollinen henkilö;

c)komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) No 2017/218 44 tarkoitettu unionin kalastuslaivastorekisterin tunnistenumero, kun on kyse kalastusalukseen liittyvistä EMKR:n toimista;

d)toimen nimi;

e)toimen tarkoitus ja sen tulokset;

f)toimen alkamispäivä;

g)toimen oletettu tai todellinen päättymispäivä;

h)toimen kokonaiskustannukset;

i)asianomainen rahasto;

j)erityistavoite;

k)unionin yhteisrahoitusosuus;

l)toimen toteutuspaikka tai geopaikannustiedot ja asianomainen maa;

m)liikkuvien toimien tai useita paikkoja kattavien toimien osalta tuensaajan sijaintipaikka, kun tuensaaja on oikeushenkilö, tai NUTS 2 alue, kun tuensaaja on luonnollinen henkilö;

n)tointa koskeva tukitoimityyppi 67 artiklan 3 kohdan g alakohdan mukaisesti.

Kun on kyse ensimmäisen alakohdan b, c ja k alakohdissa tarkoitetuista tiedoista, tiedot on poistettava kahden vuoden kuluttua siitä päivästä, jona ne julkaistiin ensimmäisen kerran verkkosivustolla.

Kun on kyse EMKR:stä tuetuista ohjelmista, ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot julkaistaan vain, jos niiden julkaiseminen on henkilötietojen suojaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaista.

4.Tiedot, joita tarkoitetaan 2 ja 3 kohdassa, on julkaistava verkkosivustolla avoimessa koneellisesti luettavassa muodossa, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY 45 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, minkä ansiosta tietoja voidaan luokitella, niihin voidaan tehdä hakuja, niistä voidaan poimia otteita, niitä voidaan verrata ja käyttää uudelleen.

5.Hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että tiedot julkistetaan ennen kuin ne julkaistaan tämän artiklan mukaisesti.

6.Hallintoviranomaisen on varmistettava, että kaikki viestintää ja näkyvyyttä koskeva materiaali, myös tuensaajien tason materiaali, toimitetaan pyynnöstä unionin toimielimille, elimille tai virastoille ja että unionille myönnetään rojaltimaksuton, yksinoikeudeton ja peruuttamaton lisenssi käyttää tällaista materiaalia sekä kaikkia siihen liittyviä olemassa olevia oikeuksia liitteen VIII mukaisesti.

45 artikla
Tuensaajien vastuualueet

1.Tuensaajien ja rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaavien elinten on tuotava esiin rahastoista, myös varojen 56 artiklan mukaisesta uudelleenkäytöstä, saatu tuki toimelle seuraavin tavoin:

a)jos tuensaajalla on ammattimainen verkkosivusto tai sosiaalisen median tilejä, esittämällä lyhyt, tuen määrään suhteutettu kuvaus toimesta, sen tavoitteista ja tuloksista ja tuomalla esiin unionilta saatava rahoitustuki;

b)selittämällä, että rahastoista saatu tuki on näkyvästi esillä yleisölle tai osallistujille tarkoitetuissa, toimen toteutukseen liittyvissä asiakirjoissa ja viestintämateriaalissa;

c)asettamalla tiedotuskyltti näkyvälle paikalle heti, kun toimien fyysinen toteuttaminen alkaa fyysisellä investoinnilla tai laitteiden hankinnalla, seuraavista toimista:

i)EAKR:n ja koheesiorahaston tukemat toimet, joiden kokonaiskustannukset ovat yli 500 000 euroa;

ii)ESR+:n, EMKR:n, ISF:n, AMIF:n ja BMVI:n tukemat toimet, joiden kokonaiskustannukset ovat yli 100 000 euroa;

d)muiden kuin c alakohdan piiriin kuuluvien toimien osalta asettamalla näkyvälle paikalle vähintään yhden tulostetun julisteen tai elektronisen näytön, jonka vähimmäiskoko on A3 ja jossa annetaan tietoa toimesta ja korostetaan rahastojen tukea;

e)strategisesti tärkeiden toimien osalta ja sellaisten toimien osalta, joiden kokonaiskustannukset ylittävät 10 000 000 euroa, järjestämällä viestintätapahtuman ja ottamalla komission ja vastaavan hallintoviranomaisen siihen mukaan hyvissä ajoin.

Tätä vaatimusta ei sovelleta toimiin, joita tuetaan ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen mukaisesti.

2.Jos on kyse pienhankerahastoista, tuensaajan on varmistettava, että lopulliset vastaanottajat noudattavat 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

Jos on kyse rahoitusvälineistä, tuensaajan on varmistettava, että lopulliset vastaanottajat noudattavat 1 kohdan c alakohdassa säädettyjä vaatimuksia.

3.Jos tuensaaja ei noudata 42 artiklan tai tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, jäsenvaltion on tehtävä rahoitusoikaisu peruuttamalla enintään 5 prosenttia rahastoista kyseiselle toimelle osoitetusta tuesta.

V osasto
Rahastojen rahoitustuki

I LUKU
Unionin rahoitusosuuden muodot

46 artikla
Hankkeille myönnettävän unionin rahoitusosuuden muodot

Unionin rahoitusosuus voi olla missä tahansa seuraavista muodoista:

a)rahoitus, joka ei perustu toimien kustannuksiin 89 artiklan mukaisesti vaan jompaankumpaan seuraavista:

i)edellytysten täyttyminen;

ii)tulosten saavuttaminen;

b)korvaukset tuensaajille tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimien yksityisen sektorin kumppanille toimien täytäntöönpanosta tosiasiallisesti aiheutuneista ja maksetuista tukikelpoisista kustannuksista;

c)jäljempänä olevan 88 artiklan mukaiset yksikkökustannukset, jotka kattavat kaikki tai tietyt tukikelpoiset kustannuserät, jotka on selkeästi yksilöity ennalta soveltamalla kiinteää määrää yksikköä kohti;

d)jäljempänä olevan 88 artiklan mukaiset kertakorvaukset, jotka kattavat yleisesti kaikki tai tietyt tukikelpoiset kustannuserät, jotka on selkeästi yksilöity ennalta;

e)jäljempänä olevan 88 artiklan mukainen kiinteämääräinen rahoitus, joka kattaa tietyt tukikelpoiset kustannuserät, jotka on selkeästi yksilöity ennalta soveltamalla tiettyä prosenttiosuutta;

f)edellä olevissa a–e alakohdassa tarkoitettujen rahoitusmuotojen yhdistelmät.

II LUKU
Jäsenvaltioiden tarjoamat tukimuodot

47 artikla
Tukimuodot

Jäsenvaltioiden on käytettävä rahastoista saatavat rahoitusosuudet tuen myöntämiseen tuensaajille avustusten, rahoitusvälineiden tai palkintojen tai niiden yhdistelmien muodossa.

I jakso
Avustusmuodot

48 artikla
Avustusmuodot

1.Jäsenvaltiot voivat myöntää avustuksia tuensaajille kaikissa seuraavissa muodoissa:

a)korvaukset tuensaajalle tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimien yksityisen sektorin kumppanille toimien täytäntöönpanosta tosiasiallisesti aiheutuneista ja maksetuista tukikelpoisista kustannuksista, mukaan luettuina luontoissuoritukset ja poistot;

b)yksikkökustannukset;

c)kertakorvaukset;

d)kiinteämääräinen rahoitus;

e)edellä olevissa a–d kohdassa tarkoitettujen rahoitusmuotojen yhdistelmät, jos jokainen niistä kattaa eri kustannuserät tai jos niitä käytetään eri hankkeisiin, jotka muodostavat osan toimesta, tai toimen peräkkäisiin vaiheisiin.

Silloin kun toimen kokonaiskustannukset ovat enintään 200 000 euroa, EAKR:n, ESR+:n, AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n rahoitusosuus tuensaajalle myönnetään yksikkökustannusten, kertakorvausten tai kiinteämääräisen rahoituksen muodossa, lukuun ottamatta toimia, joiden osalta tuki on valtiontukea. Kiinteämääräisessä rahoituksessa ainoastaan kustannuserät, joihin sovelletaan kiinteämääräistä rahoitusta, voidaan korvata ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti.

Lisäksi osallistujille maksetut korvaukset ja palkat voidaan korvata ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti.

2.Edellä olevan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettuihin avustusmuotoihin liittyvät määrät vahvistetaan jollakin seuraavista tavoista:

a)oikeudenmukainen, tasapuolinen ja todennettava laskentamenetelmä, jonka perustana ovat

i) tilastotiedot, muut objektiiviset tiedot tai asiantuntija-arvio;

ii) yksittäisten tuensaajien todennetut aiemmat tiedot;

iii) yksittäisten tuensaajien tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt;

b)toimen valitsevan elimen ennakkoon hyväksymä tapauskohtainen talousarvioluonnos, jos toimen kokonaiskustannukset ovat enintään 200 000 euroa;

c)sellaisten vastaavia yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteämääräistä rahoitusta koskevien soveltamissääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan unionin toimintapolitiikkojen aloilla samantyyppisiin toimiin;

d)sellaisten vastaavia yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteämääräistä rahoitusta koskevien soveltamissääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan jäsenvaltion kokonaan rahoittamissa avustusjärjestelmissä samantyyppisiin toimiin;

e)tässä asetuksessa tai rahastokohtaisissa asetuksissa vahvistetut kiinteät määrät ja erityiset menetelmät.

49 artikla
Avustuksia koskevien välillisten kustannusten kiinteämääräinen rahoitus

Jos toimen välilliset kustannukset katetaan kiinteällä määrällä, sen on perustuttava yhteen seuraavista:

a)kiinteä prosenttiosuus, joka on enintään 7 prosenttia tukikelpoisista välittömistä kustannuksista, jolloin asianomaista jäsenvaltiota ei vaadita suorittamaan laskelmaa sovellettavan osuuden määrittämiseksi;

b)kiinteä prosenttiosuus, joka on enintään 15 prosenttia tukikelpoisista välittömistä henkilöstökustannuksista, jolloin asianomaista jäsenvaltiota ei vaadita suorittamaan laskelmaa sovellettavan osuuden määrittämiseksi;

c)kiinteä prosenttiosuus, joka on enintään 25 prosenttia tukikelpoisista välittömistä kustannuksista, edellyttäen, että osuus lasketaan 48 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Jos jäsenvaltio on laskenut kiinteän määrän asetuksen (EU) No 1303/2013 67 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti, kyseistä kiinteää määrää voidaan lisäksi käyttää sovellettaessa c alakohtaa samanlaiseen toimeen.

50 artikla
Avustuksiin liittyvät välittömät henkilöstökustannukset

1.Toimen välittömät henkilöstökustannukset voidaan laskea kiinteänä prosenttiosuutena, joka voi olla enintään 20 prosenttia asianomaisen toimen muista välittömistä kustannuksista kuin henkilöstökustannuksista ilman, että jäsenvaltiota vaaditaan suorittamaan laskelma sovellettavan osuuden määrittämiseksi, edellyttäen, että toimen välittömiin kustannuksiin ei sisälly julkisia rakennusurakoita eikä tavara- tai palveluhankintoja koskevia sopimuksia, joiden arvo ylittää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU 46 4 artiklassa tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU 47 15 artiklassa määritellyt kynnysarvot.

Laskettaessa kiinteää määrää AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n osalta, mitään julkisiin hankintoihin liittyviä kustannuksia tai toimeen liittyviä välittömiä henkilöstökustannuksia ei oteta huomioon.

2.Välittömien henkilöstökustannusten määrittämiseksi voidaan laskea sovellettava tuntitaksa jollakin seuraavista tavoista:

a)jakamalla viimeisimmät asiakirjoihin perustuvat vuotuiset bruttotyövoimakustannukset 1 720 tunnilla, kun kyse on kokoaikaisista työntekijöistä, tai 1 720 tunnista lasketulla osa-aikaisuutta vastaavalla määräosuudella, kun kyse on osa-aikaisista työntekijöistä;

b)jakamalla viimeisimmät asiakirjoihin perustuvat kuukausittaiset bruttotyövoimakustannukset asianomaisen henkilön kuukausittaisella työajalla, joka vastaa työsopimuksessa tarkoitettua sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä.

3.Sovellettaessa 2 kohdan mukaisesti laskettua tuntitaksaa henkeä kohti ilmoitettujen työntuntien yhteenlaskettu määrä ei saa tiettynä vuonna tai tietyssä kuussa olla suurempi kuin kyseisen tuntitaksan laskennassa käytetty tuntimäärä.

4.Jos vuotuisia bruttotyövoimakustannuksia ei ole saatavilla, ne voidaan johtaa saatavilla olevista asiakirjoihin perustuvista bruttotyövoimakustannuksista tai työsopimuksesta, jolloin ne on asianmukaisesti mukautettava 12 kuukauden jaksoa vastaaviksi.

5.Sellaisten henkilöiden henkilöstökustannukset, jotka tekevät toimea koskevaa työtä osa-aikaisina, voidaan laskea kiinteänä prosenttiosuutena bruttotyövoimakustannuksista toimeen kuukausittain käytetyn kiinteän työaikaosuuden perusteella ilman velvollisuutta ottaa käyttöön erillistä työajan seurantajärjestelmää. Työnantajan on laadittava työntekijöistä asiakirja, jossa vahvistetaan kyseinen kiinteä prosenttiosuus.

51 artikla
Avustuksiin liittyvien muiden välittömien kustannusten kuin henkilöstökustannusten kiinteämääräinen rahoitus

1.Kiinteä prosenttiosuus, joka on enintään 40 prosenttia tukikelpoisista välittömistä henkilöstökustannuksista, voidaan käyttää toimen jäljellä olevien tukikelpoisten kustannusten kattamiseen. Asianomaista jäsenvaltiota ei vaadita suorittamaan laskelmaa sovellettavan osuuden määrittämiseksi.

2.AMIF:stä, ISF:stä, BMVI:stä, ESR+:sta ja EAKR:stä tuettujen toimien tapauksessa osallistujille maksetut palkat ja korvaukset katsotaan tukikelpoisiksi lisäkustannuksiksi, jotka eivät sisälly kiinteään prosenttiosuuteen.

3.Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kiinteää prosenttiosuutta ei sovelleta henkilöstökustannuksiin, jotka lasketaan 50 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kiinteän prosenttiosuuden perusteella.

II jakso
Rahoitusvälineet

52 artikla
Rahoitusvälineet

1.Hallintoviranomaiset voivat – yhden tai useamman ohjelman puitteissa – osoittaa ohjelmasta rahoitusosuuden kansallisella, alueellisella, valtioiden välisellä tai rajat ylittävällä tasolla perustetuille rahoitusvälineille, joita hallintoviranomainen hallinnoi tai joista se on vastuussa ja jotka edistävät erityistavoitteiden saavuttamista.

2.Rahoitusvälineistä annetaan tukea varojen lopullisille vastaanottajille ainoastaan uusiin investointeihin, joiden odotetaan olevan taloudellisesti kannattavia, tuottavan tuloja tai tuovan säästöjä mutta joihin ei saada riittävästi rahoitusta markkinalähteistä.

3.Rahastoista rahoitusvälineiden kautta annettavan tuen on perustuttava ennakkoarviointiin, jonka laatiminen on hallintoviranomaisen vastuulla. Ennakkoarvioinnin on oltava valmis ennen kuin hallintoviranomaiset päättävät osoittaa ohjelmasta varoja rahoitusvälineisiin.

Ennakkoarvioinnin on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

a)ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettavan rahoitusosuuden ehdotettu määrä ja odotettu vipuvaikutus;

b)tarjolle asetettavat ehdotetut rahoitustuotteet, myös mahdollinen tarve sijoittajien eriytettyyn kohteluun;

c)ehdotettu lopullisten vastaanottajien kohderyhmä;

d)se, kuinka rahoitusvälineen rahoitusosuuden odotetaan edistävän erityistavoitteiden saavuttamista.

Ennakkoarviointia voidaan tarkistaa tai päivittää, se voi kattaa jäsenvaltion koko alueen tai osan siitä ja se voi perustua olemassa oleviin tai päivitettyihin ennakkoarviointeihin.

4.Lopullisille vastaanottajille myönnettävä tuki voidaan yhdistää mihin tahansa unionin rahoitusosuuden muotoon, myös samasta rahastosta myönnettävään rahoitukseen, ja se voi kattaa saman menoerän. Tällöin rahastojen rahoitusvälineistä myönnettyä tukea, joka on osa rahoitusvälinettä koskevaa tointa, ei saa ilmoittaa komissiolle muussa muodossa, muusta rahastosta tai toisesta unionin välineestä myönnettävänä tukena.

5.Rahoitusvälineitä voidaan yhdistää avustusten muodossa olevaan täydentävään ohjelmatukeen niin, että ne muodostavat yhden rahoitusvälinettä koskevan toimen yhdessä rahoitussopimuksessa, jolloin kyseistä rahoitusvälinettä toteuttava elin antaa molemmat eri tukimuodot. Tällaiseen rahoitusvälinettä koskevaan toimeen sovelletaan rahoitusvälineisiin sovellettavia sääntöjä.

6.Jos yhdistetään tukia 4 ja 5 kohdan mukaisesti, jokaisesta rahoituslähteestä on pidettävä erillistä kirjanpitoa.

7.Kaikkien tukimuotojen kokonaismäärä ei saa ylittää asianomaisen menoerän kokonaismäärää. Avustuksia ei saa käyttää rahoitusvälineistä saadun tuen takaisinmaksuun. Rahoitusvälineitä ei saa käyttää avustuksien ennakkorahoitukseen.

53 artikla
Rahoitusvälineiden täytäntöönpano

1.Hallintoviranomaisen hallinnoimista rahoitusvälineistä voidaan myöntää ainoastaan lainoja tai vakuuksia. Hallintoviranomaisen on vahvistettava ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettavaa rahoitusosuutta koskevat ehdot strategia-asiakirjassa, joka sisältää kaikki liitteessä IX säädetyt osatekijät.

2.Rahoitusväline, jonka hallinnointi on hallintoviranomaisen vastuulla, voidaan perustaa

a)joko sijoittamalla ohjelman varat oikeushenkilön pääomaan;

b)tai luomalla erillinen rahoituskokonaisuus tai avaamalla varainhoitotilejä laitoksessa.

Hallintoviranomainen valitsee elimen, joka vastaa rahoitusvälineen täytäntöönpanosta.

Silloin kun hallintoviranomaisen valitsema elin vastaa holdingrahaston toteuttamisesta se voi valita muita elimiä toteuttamaan erityisrahastoa.

3.Ohjelmista 2 kohdan mukaisesti perustettuihin rahoitusvälineisiin osoitettavia rahoitusosuuksia koskevat ehdot on vahvistettava rahoitussopimuksissa

a)hallintoviranomaisen asianmukaisesti valtuutettujen edustajien ja holdingrahastoa toteuttavan elimen välillä;

b)hallintoviranomaisen asianmukaisesti valtuutettujen edustajien tai tarvittaessa holdingrahaston toteuttamisesta vastaavan elimen ja erityisrahastoa toteuttavan elimen välillä.

Rahoitussopimusten on sisällettävä kaikki liitteessä IX säädetyt osatekijät.

4.Hallintoviranomaisen rahoitusvastuu ei saa ylittää määrää, jonka se on osoittanut rahoitusvälineeseen asianomaisten rahoitussopimusten nojalla.

5.Rahoitusvälineitä täytäntöönpanevien elinten tai vakuuksien yhteydessä lainoja myöntävän elimen on valittava lopulliset vastaanottajat ottaen asianmukaisesti huomioon ohjelman tavoitteet ja sen, voiko investoinnista tulla taloudellisesti elinkelpoinen niin kuin liiketoimintasuunnitelmassa tai vastaavassa asiakirjassa perustellaan. Lopullisten vastaanottajien valintamenettelyn on oltava avoin ja perustuttava toimen luonteeseen eikä se saa aiheuttaa eturistiriitaa.

6.Ohjelman kansallista yhteisrahoitusta voi myöntää joko hallintoviranomainen tai sitä voidaan myöntää holdingrahastojen tai erityisrahastojen tasolla tai lopullisiin vastaanottajiin tehtävien investointien tasolla rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti. Kun kansallista yhteisrahoitusta myönnetään lopullisiin vastaanottajiin tehtävien investointien tasolla, rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaavan elimen on säilytettävä asiakirjatodisteita, jotka osoittavat menojen tukikelpoisuuden.

7.Hallintoviranomaisen on, hallinnoidessaan rahoitusvälinettä 2 kohdan mukaisesti, tai rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavan elimen on, hallinnoidessaan rahoitusvälinettä 3 kohdan mukaisesti, pidettävä erillistä kirjanpitoa tai käytettävä yhtä kirjanpitokoodia kutakin toimintalinjaa ja kutakin alueluokkaa varten jokaisesta, ohjelmasta osoitetusta rahoitusosuudesta ja erikseen niin 54 artiklassa kuin 56 artiklassa tarkoitetuista varoista.

54 artikla
Rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta syntyvät korko- ja muut tuotot

1.Rahastoista rahoitusvälineisiin maksettu tuki on talletettava korolliselle tilille rahoituslaitoksessa, jonka kotipaikka sijaitsee jäsenvaltiossa, ja sitä on hallinnoitava aktiivisen varainhallinnan ja moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen.

2.Rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta johtuvat korko- ja muut tuotot on käytettävä samaan tavoitteeseen tai samoihin tavoitteisiin kuin rahastoista maksettu alkuperäinen tuki joko saman rahoitusvälineen yhteydessä tai rahoitusvälineen purkamisen seurauksena muiden rahoitusvälineiden tai tukimuotojen yhteydessä tukikelpoisuusajan loppuun asti.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitetut korko- tai muut tuotot, joita ei käytetä 2 kohdan mukaisesti, on vähennettävä tukikelpoisista menoista.

55 artikla
Sijoittajien eriytetty kohtelu

1.Rahastoista rahoitusvälineisiin osoitettua lopullisiin vastaanottajiin investoitua tukea sekä kaikenlaisia kyseisistä investoinneista johtuvia tuottoja, jotka liittyvät rahastoista saatuun tukeen, voidaan käyttää markkinatalousperiaatteen mukaisesti toimivien sijoittajien eriytettyyn kohteluun jakamalla riskit ja tuotto asianmukaisesti. 

2.Tällaisen eriytetyn kohtelun taso, joka vahvistetaan joko kilpailuun perustuvan menettelyn tai riippumattoman arvioinnin pohjalta, ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen sellaisten kannustimien luomiseksi, joilla houkutellaan yksityisiä varoja. 

56 artikla
Rahastoista maksetusta tuesta saatujen varojen uudelleenkäyttö

1.Rahoitusvälineisiin ennen tukikelpoisuusajan päättymistä takaisin maksetut varat, jotka saadaan investoinneista lopullisiin vastaanottajiin tai vakuussopimuksiin varattujen varojen vapautumisesta, mukaan luettuina pääoman takaisinmaksut ja rahastoista maksetusta tuesta johtuvat tulot, on käytettävä uudelleen samaan erityistavoitteeseen tai tavoitteisiin saman rahoitusvälineen tai muiden rahoitusvälineiden kautta tehtäviin lisäinvestointeihin lopullisiin vastaanottajiin ja tällaisiin lisäinvestointeihin liittyviin hallintokustannuksiin ja maksuihin.

2.Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusvälineisiin takaisin maksetut varat, jotka ovat syntyneet vähintään kahdeksan vuoden aikana tukikelpoisuusajan päättymisen jälkeen, käytetään uudelleen ohjelman tai ohjelmien toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisesti joko saman rahoitusvälineen yhteydessä tai sen jälkeen, kun varat eivät enää ole rahoitusvälineen käytettävissä, muiden rahoitusvälineiden tai muiden tukimuotojen yhteydessä.

III LUKU
Tukikelpoisuussäännöt

57 artikla
Tukikelpoisuus

1.Menojen tukikelpoisuus määritetään kansallisten sääntöjen perusteella, paitsi jos tässä asetuksessa tai rahastokohtaisissa säännöissä tai tämän asetuksen tai rahastokohtaisten asetusten perusteella on vahvistettu erityissääntöjä.

2.Menoihin voidaan myöntää rahastoista rahoitusosuus, jos ne ovat aiheutuneet tuensaajalle tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimien yksityisen sektorin kumppanille toimien täytäntöönpanosta ja ne on maksettu sen päivän, jona ohjelma esitetään komissiolle, tai 1 päivän tammikuuta 2021, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi, ja 31 päivän joulukuuta 2029 välisenä aikana.

Jos on kyse 48 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan perusteella korvatuista kustannuksista, korvauksen perustana olevat toimenpiteet on toteutettava sen päivän, jona ohjelma esitetään komissiolle, tai 1 päivän tammikuuta 2021, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi, ja 31 päivän joulukuuta 2029 välisenä aikana.

3.EAKR:n osalta sellaisiin toimiin liittyvät menot, jotka kattavat useamman kuin yhden 102 artiklan 2 kohdan mukaisen alueluokan yhdessä jäsenvaltiossa, on kohdennettava asianomaisiin alueluokkiin määräsuhteen mukaisesti objektiivisten perusteiden perusteella.

ESR+:n osalta toimiin liittyvillä menoilla on autettava saavuttamaan ohjelman erityistavoitteet.

4.Toimi tai sen osa voidaan toteuttaa jäsenvaltion ulkopuolella, myös unionin ulkopuolella, edellyttäen, että toimi auttaa ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

5.Jos on kyse 48 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetuista avustuksista, menojen, joihin rahastoista voidaan myöntää rahoitusosuus, on oltava yhtä suuret kuin 48 artiklan 2 kohdan mukaisesti lasketut määrät. 

6.Toimia ei valita rahastojen tuen kohteiksi, jos ne on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen kuin ohjelmaan liittyvä rahoitushakemus on jätetty hallintoviranomaiselle, siitä riippumatta, onko kaikki asiaankuuluvat maksut maksettu.

7.Menot, jotka muuttuvat tukikelpoiseksi ohjelman muutoksen vuoksi, voidaan hyväksyä siitä päivästä alkaen, jona vastaava pyyntö on toimitettu komissiolle.

EAKR:n ja koheesiorahaston kohdalla tämä merkitsee sitä, että liitteessä I olevassa taulukossa 1 tarkoitettu uusi tukitoimityyppi lisätään ohjelmaan, tai AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n kohdalla sitä, että rahastokohtaisissa asetuksissa tarkoitettu tukitoimityyppi lisätään ohjelmaan.

Silloin kun ohjelmaa muutetaan, jotta voidaan reagoida luonnonkatastrofeihin, ohjelmassa voidaan sopia, että tällaiseen muutokseen liittyvien menojen tukikelpoisuus alkaa päivästä, jona luonnonkatastrofi tapahtui.

8.Silloin kun uusi ohjelma hyväksytään 14 artiklassa tarkoitetun väliarvioinnin yhteydessä, menojen tukikelpoisuus alkaa päivästä, jona vastaava pyyntö on toimitettu komissiolle.

9.Toimi voi saada tukea yhdestä tai useammasta rahastosta tai yhdestä tai useammasta ohjelmasta ja muista unionin välineistä. Tällöin yhden rahaston maksatushakemuksessa ilmoitettuja menoja ei saa ilmoittaa tuettavaksi

a)muusta rahastosta tai unionin välineestä;

b)eikä samasta rahastosta muun ohjelman perusteella.

Rahaston maksatushakemukseen sisällytettävien menojen määrä voidaan laskea kunkin rahaston osalta ja kyseisen ohjelman tai kyseisten ohjelmien osalta suhteutettuna tukiedellytykset vahvistavan asiakirjan mukaisesti.

58 artikla
Tukeenkelpaamattomat kustannukset

1.Rahastoista ei myönnetä tukea seuraaviin kustannuksiin:

a)lainojen korot, paitsi korkotuen tai vakuuspalkkiohyvityksen muodossa myönnettyjen avustusten osalta;

b)maan hankinta siltä osin kuin siihen käytettävä määrä ylittää 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista; joutomaiden ja rakennuksia käsittävien hylättyjen teollisuusalueiden osalta prosenttiosuus on 15 prosenttia; vakuuksien osalta näitä prosenttiosuuksia sovelletaan lainan määrään;

c)arvonlisävero, jäljempänä ’alv’, lukuun ottamatta toimia, joiden kokonaiskustannukset ovat alle 5 000 000 euroa.

Näitä rajoituksia ei b kohdan tapauksessa sovelleta ympäristön laadun säilyttämistä koskeviin toimiin.

2.Rahastokohtaisissa asetuksissa voidaan yksilöidä lisää kustannuksia, joihin ei voida myöntää rahoitusta joka rahastosta.

59 artikla
Toimien pysyvyys

1.Jäsenvaltion on maksettava rahastoista myönnetty rahoitusosuus takaisin infrastruktuuri- tai tuotannollisia investointeja käsittävälle toimelle, jos tapauksen mukaan joko viiden vuoden kuluessa loppumaksun suorittamisesta tuensaajalle tai valtiontukisäännöissä määrätyn ajan kuluessa toimea koskee jokin seuraavista:

a)tuotannollisen toiminnan lopettaminen tai siirtäminen;

b)infrastruktuurin omistussuhteissa tapahtunut muutos, joka hyödyttää aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä;

c)huomattava muutos, joka vaikuttaa sen luonteeseen, tavoitteisiin tai täytäntöönpanon edellytyksiin, mikä vaarantaisi sen alkuperäiset tavoitteet.

Jäsenvaltio voi lyhentää ensimmäisessä alakohdassa asetetun määräajan kolmeen vuoteen investointien tai pk-yritysten luomien työpaikkojen säilyttämiseksi.

2.ESR+:n tukea saavien toimien on maksettava ESR+:n rahoitusosuus takaisin ainoastaan silloin, kun niillä on valtiontukisääntöjen mukaisesti velvoite ylläpitää investointeja.

3.Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta toimiin, joita koskee tuotannollisen toiminnan lopettaminen sellaisen konkurssin seurauksena, joka ei ole petollinen.

60 artikla
Siirtäminen

1.Rahastoista ei myönnetä tukea menoihin, joilla tuetaan 2 artiklan 26 kohdassa määriteltyä siirtämistä.

2.Silloin kun rahastoista myönnetty rahoitusosuus on valtiontukea, hallintoviranomaisen on varmistuttava siitä, että rahoitusosuudella ei tueta komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 14 artiklan 16 kohdan mukaista toimintojen siirtämistä.

61 artikla
Avustuksiin sovellettavat tukikelpoisuussäännöt

1.Työn, tavaroiden, palvelujen, maan tai kiinteistön tarjoamisen muodossa olevat luontoissuoritukset, joista ei ole suoritettu laskuilla tai vastaavalla tavalla todistusvoimaisella asiakirjalla osoitettavissa olevaa rahakorvausta, voivat olla tukikelpoisia silloin kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)luontoissuorituksia sisältävälle toimelle myönnetty julkinen tuki ei toimen päättyessä ylitä tukikelpoisten menojen kokonaismäärää, luontoissuoritukset pois luettuina;

b)luontoissuorituksille määritetty arvo ei ylitä kyseisillä markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä kustannuksia;

c)luontoissuorituksen arvo ja käyttöön antaminen voidaan arvioida ja varmentaa riippumattomalla tavalla;

d)jos kyse on maan tai kiinteistön tarjoamisesta, voidaan suorittaa rahakorvaus sellaisesta vuokrasopimuksesta, jonka vuotuinen nimellinen määrä ei ylitä jäsenvaltion valuutan yksittäistä yksikköä;

e)jos luontoissuoritukset ovat palkatonta työtä, kyseisen työn arvon määrittelyssä otetaan huomioon käytetty ja todennettu aika sekä vastaavasta työstä maksettava palkka.

Tämän artiklan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitetun maan tai kiinteistön arvon on oltava riippumattoman ja pätevän asiantuntijan tai asianmukaisesti valtuutetun virallisen elimen todistama, eikä se saa ylittää 58 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistettua enimmäismäärää.

2.Poistokustannuksia, joista ei ole suoritettu laskuilla osoitettavissa olevaa rahakorvausta, voidaan pitää tukikelpoisina seuraavin edellytyksin:

a)ne sallitaan ohjelman tukikelpoisuussäännöissä;

b)menojen määrästä on näyttöarvoltaan laskuihin rinnastettavat tositteet tukikelpoisista kustannuksista, jos ne korvataan 48 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa muodossa;

c)kustannukset liittyvät yksinomaan toimen tukikauteen;

d)poistojen kohteena olevan omaisuuden hankintaan ei ole saatu julkista avustusta.

62 artikla
Rahoitusvälineisiin sovellettavat tukikelpoisuussäännöt

1.Rahoitusvälineen tukikelpoisiksi menoiksi katsotaan tukikelpoisuusaikana rahoitusvälineelle ohjelmasta maksettujen rahoitusosuuksien kokonaismäärä tai vakuuksien tapauksessa vakuussopimuksiin sovitusti varattujen rahoitusosuuksien kokonaismäärä, joka vastaa seuraavia:

a)lopullisille vastaanottajille suoritetut maksut, kun kyseessä ovat lainat, oman pääoman ehtoiset ja oman pääoman luonteiset sijoitukset;

b)sekä voimassa oleviin että jo erääntyneisiin vakuussopimuksiin sovitusti varatut varat tappioihin liittyvien mahdollisten vakuusvaateiden täyttämiseksi; nämä varat lasketaan kerrannaissuhteen perusteella, ja ne kattavat suuren määrän maksettuja uusia lainoja tai oman pääoman ehtoisia tai oman pääoman luonteisia sijoituksia lopullisiin vastaanottajiin;

c)lopullisille vastaanottajille tai heidän hyväkseen suoritetut maksut, kun rahoitusvälineitä yhdistetään muihin unionin rahoitusosuuksiin yhtä rahoitusvälinettä koskevassa toimessa 52 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

d)rahoitusvälinettä täytäntöönpaneville elimille aiheutuneiden hallintomaksujen suoritukset ja hallintokustannusten korvaukset.

2.Edellä olevan 1 kohdan b alakohdassa mainittu kerrannaissuhde vahvistetaan ennalta tehtävän varovaisen riskinarvioinnin perusteella ja siitä sovitaan asianomaisessa rahoitussopimuksessa. Kerrannaissuhdetta voidaan tarkistaa silloin kun se on perusteltua markkinaolosuhteiden myöhempien muutosten vuoksi. Tällaisella tarkistuksella ei ole taannehtivaa vaikutusta.

3.Edellä olevan 1 kohdan d alakohdassa mainitut hallintomaksut ovat suoritusperusteisia. Jos 53 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut holdingrahastoa ja/tai erityisrahastoja toteuttavat elimet valitaan tekemällä suoraan sopimus, niille maksettaviin hallintokustannuksiin ja maksuihin, jotka voidaan ilmoittaa tukikelpoisiksi menoiksi, sovelletaan kynnysarvoa, joka on enintään 5 prosenttia niiden rahoitusosuuksien kokonaismäärästä, jotka ohjelmasta on maksettu lopullisille vastaanottajille lainoina tai oman pääoman ehtoisina tai oman pääoman luonteisina sijoituksina tai jotka on varattu sovitusti vakuussopimuksiin. 

Kynnysarvoa ei sovelleta silloin, kun rahoitusvälineitä täytäntöönpanevat elimet valitaan tarjouskilpailun perusteella noudattaen sovellettavaa lainsäädäntöä ja kun tarjouskilpailussa vahvistetaan suurempien hallintokustannusten ja maksujen tarve.

4.Jos järjestelypalkkiot tai osa niistä veloitetaan lopullisilta vastaanottajilta, niitä ei voida ilmoittaa tukikelpoisiksi menoiksi.

5.Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti ilmoitetut tukikelpoiset menot eivät saa ylittää rahastoista saman kohdan tarkoituksiin maksetun tuen kokonaismäärää ja vastaavaa kansallista yhteisrahoitusta.

VI osasto
Hallinto ja valvonta

I LUKU
Hallintoa ja valvontaa koskevat yleiset säännöt

63 artikla
Jäsenvaltioiden tehtävät

1.Jäsenvaltioilla on tämän osaston mukaisesti oltava ohjelmia varten hallinnointi- ja valvontajärjestelmät, ja niiden on varmistettava järjestelmien toiminta moitteettoman varainhoidon periaatteen sekä liitteessä X lueteltujen keskeisten vaatimusten mukaisesti.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus ja toteutettava kaikki tarvittavat toimet ehkäistäkseen, havaitakseen ja korjatakseen sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset, ja raportoidakseen niistä.

3.Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toteutettava tarvittavat toimet varmistaakseen hallinnointi- ja valvontajärjestelmiensä tehokkaan toiminnan ja komissiolle ilmoitettujen menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden. Jos kyseessä on tarkastus, komission virkamiehet tai heidän valtuutetut edustajansa voivat osallistua siihen.

4.Jäsenvaltioiden on huolehdittava seurantajärjestelmän ja indikaattoreita koskevien tietojen laadusta ja luotettavuudesta.

5.Jäsenvaltioilla on oltava käytössään järjestelmät ja menettelyt, joilla varmistetaan, että kaikki liitteessä XI mainitut jäljitysketjua varten tarvittavat asiakirjat säilytetään 76 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

6.Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön järjestelyt rahastoja koskevien valitusten tutkimiseksi tehokkaasti. Niiden on komission pyynnöstä tutkittava komissiolle toimitetut valitukset, jotka kuuluvat niiden ohjelmien soveltamisalaan, ja ilmoitettava komissiolle tutkimusten tuloksista.

Tätä artiklaa sovellettaessa valituksilla tarkoitetaan kaikkia potentiaalisten tuensaajien ja valittujen tuensaajien välisiä riitoja, jotka koskevat ehdotettua tai valittua toimea, ja kaikkia ohjelman toteuttamista tai siihen liittyviä toimia koskevia riitoja kolmansien osapuolten kanssa, riippumatta siitä, millaisista oikeussuojakeinoista kansallisessa lainsäädännössä säädetään.

7.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuensaajien ja ohjelmasta vastaavien viranomaisten välinen tiedonvaihto hoidetaan kokonaisuudessaan sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien avulla liitteen XII mukaisesti.

EMKR:stä, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta ensimmäistä alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta ESR+-asetuksen [4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohtaan] perustuviin ohjelmiin.

8.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki virallinen tiedonvaihto komission kanssa käydään sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän avulla liitteen XIII mukaisesti.

9.Kunkin jäsenvaltion on laadittava ohjelman hyväksymisen jälkeen ja siihen mennessä, kun ensimmäisen tilivuoden loppumaksua koskeva maksatushakemus esitetään, ja viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023 kuvaus hallinnointi- ja valvontajärjestelmästä liitteessä XIV esitetyn mallin mukaisesti. Kuvausta on päivitettävä ottaen huomioon mahdolliset myöhemmät muutokset.

10.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 107 artiklan mukaisesti tämän artiklan 2 kohdan täydentämiseksi säännöksillä, joissa vahvistetaan perusteet ilmoitettavien sääntöjenvastaisuuksien ja toimitettavien tietojen määrittämiseksi.

11.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistettavaa mallia on käytettävä, kun sääntöjenvastaisuuksista ilmoitetaan noudattaen 109 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän artiklan täytäntöönpanolle.

64 artikla
Komission valtuudet ja tehtävät

1.Komissio varmistaa, että jäsenvaltioilla on tämän asetuksen mukaiset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ja että nämä järjestelmät toimivat tehokkaasti ohjelmien toteuttamisen ajan. Komissio laatii tarkastusstrategian ja tarkastussuunnitelman, joiden on perustuttava riskinarviointiin.

Komissio ja tarkastusviranomaiset sovittavat yhteen tarkastussuunnitelmansa.

2.Komissio tekee tarkastuksia enintään kolmen kalenterivuoden ajan sen jälkeen, kun tilit, joihin asianomaiset menot sisältyivät, on hyväksytty. Tätä määräaikaa ei sovelleta toimiin, joiden osalta epäillään petosta.

3.Komission virkamiehillä tai heidän valtuutetuilla edustajillaan on oltava tarkastuksia varten mahdollisuus tutustua kaikkiin tarpeellisiin tietoihin, asiakirjoihin ja metatietoihin, jotka liittyvät rahastoista tuettuihin toimiin tai hallinnointi- ja valvontajärjestelmiin, riippumatta välineestä, jolle tiedot ja asiakirjat on tallennettu, sekä saada jäljennöksiä pyydetyssä muodossa.

4.Paikalla tehtävien tarkastusten osalta sovelletaan lisäksi seuraavaa:

a)Komissio ilmoittaa ohjelmasta vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle tarkastuksesta vähintään 12 työpäivää aikaisemmin lukuun ottamatta kiireellisiä tapauksia. Jäsenvaltion virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua näihin tarkastuksiin.

b)Jos kansallisissa säännöksissä jätetään tietyt toimet ainoastaan kansallisessa lainsäädännössä nimenomaisesti nimetyille virkamiehille, komission virkamiehillä ja valtuutetuilla edustajilla on oltava mahdollisuus tutustua näin hankittuihin tietoihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten tuomioistuinten toimivaltaa ja kunnioittaen täysin kyseisten oikeussubjektien perusoikeuksia.

c)Komissio toimittaa alustavat tarkastushavainnot jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään yhdellä unionin virallisella kielellä viimeistään 3 kuukautta tarkastuksen viimeisen päivän jälkeen.

d)Komissio toimittaa tarkastuskertomuksen vähintään yhdellä unionin virallisella kielellä viimeistään 3 kuukauden kuluttua päivästä, jona se on saanut jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta kattavan vastauksen alustaviin tarkastushavaintoihin.

Komissio voi pidentää edellä c ja d alakohdassa tarkoitettuja määräaikoja kolmella kuukaudella. 

65 artikla
Ohjelmasta vastaavat viranomaiset

1.Varainhoitoasetuksen [63 artiklan 3 kohdan] soveltamiseksi jäsenvaltion on yksilöitävä kunkin ohjelman osalta hallintoviranomainen ja tarkastusviranomainen. Jos jäsenvaltio käyttää 66 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua mahdollisuutta, kyseinen elin on nimettävä ohjelmasta vastaavaksi viranomaiseksi. Sama viranomainen voi olla vastuussa useammasta kuin yhdestä ohjelmasta.

2.Tarkastusviranomaisen on oltava julkinen viranomainen, joka on toiminnallisesti riippumaton tarkastuksen kohteista.

3.Hallintoviranomainen voi nimetä yhden tai useamman välittävän elimen, joka suorittaa tehtäviä sen vastuulla. Hallintoviranomaisen ja välittävien elinten väliset järjestelyt on vahvistettava kirjallisesti.

4.Jäsenvaltioiden on huolehdittava tehtävien erottamista koskevan periaatteen noudattamisesta ohjelmasta vastaavien viranomaisten välillä ja niiden sisällä.

5.Hallintoviranomaisen on nimettävä asetuksen (EU) (...) [Euroopan horisontti -ohjelman osallistumissäännöt] [11] artiklassa tarkoitettu ohjelmien yhteisrahoitustoimea toteuttava elin kyseisen ohjelman osalta välittäväksi elimeksi 3 kohdan mukaisesti.

II LUKU
Vakiomuotoiset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät

66 artikla
Hallintoviranomaisen tehtävät

1.Hallintoviranomainen vastaa ohjelman hallinnoinnista, jotta ohjelman tavoitteet voidaan toteuttaa. Erityisesti hallintoviranomaisen tehtävänä on

a)valita toimet 67 artiklan mukaisesti;

b)hoitaa ohjelmien hallinnointiin liittyviä tehtäviä 68 artiklan mukaisesti;

c)tukea seurantakomitean työtä 69 artiklan mukaisesti;

d)valvoa välittäviä elimiä;

e)kirjata ja tallentaa sähköiseen järjestelmään kustakin toimesta tiedot, joita tarvitaan seurantaa, arviointia, varainhoitoa, varmennuksia ja tarkastuksia varten, ja varmistaa tietojen turvallisuus, eheys ja luottamuksellisuus ja tietojen käyttäjien todentaminen.

2.Jäsenvaltio voi antaa 70 artiklassa tarkoitetun kirjanpitotoiminnon tehtäväksi hallintoviranomaiselle tai jollekin muulle elimelle.

3.AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta kirjanpitotoiminnon hoitaa hallintoviranomainen tai kirjanpitotoiminto hoidetaan sen vastuulla.

4.Komissio hyväksyy 109 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetulle tietojen tallentamiselle sähköiseen järjestelmään ja säilyttämiselle järjestelmässä. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 109 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

67 artikla
Hallintoviranomaisen suorittama toimien valinta

1.Hallintoviranomaisen on vahvistettava toimien valintaa varten perusteet ja menettelyt, jotka ovat syrjimättömiä ja avoimia, joilla varmistetaan sukupuolten tasa-arvo ja joissa otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirja, kestävän kehityksen periaate ja unionin ympäristöpolitiikka SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sekä soveltaa näitä perusteita ja menettelyjä.

Perusteiden ja menettelyjen avulla on varmistettava valittavien toimien asettaminen tärkeysjärjestykseen, jotta unionin rahoituksella voidaan edistää mahdollisimman tehokkaasti ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

2.Hallintoviranomaisen on komission pyynnöstä kuultava komissiota ja otettava sen huomautukset huomioon ennen kuin valintaperusteet toimitetaan seurantakomitealle ja ennen kuin niihin tehdään mahdollisesti myöhemmin muutoksia.

3.Valitessaan toimia hallintoviranomaisen on

a)varmistettava, että valitut toimet ovat ohjelman mukaisia ja että niillä edistetään tuloksellisesti ohjelman erityistavoitteiden saavuttamista;

b)varmistettava, että valitut toimet ovat yhdenmukaisia vastaavien strategioiden ja suunnitteluasiakirjojen kanssa, joita on laadittu mahdollistavien edellytysten täyttämiseksi;

c)varmistettava, että valituissa toimissa käytetyllä tuen määrällä ja toteutetuilla toimilla saavutetaan tavoitteet parhaalla mahdollisella tavalla;

d)tarkistettava, että tuensaajalla on tarvittavat taloudelliset resurssit ja mekanismit käyttö- ja ylläpitokustannusten kattamiseksi;

e)varmistettava, että valituille toimille, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU 48 soveltamisalaan, tehdään ympäristövaikutusten arviointi tai seulontamenettely mainitussa direktiivissä, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/52/EU 49 , vahvistettujen vaatimusten pohjalta;

f)tarkistettava, että sovellettavaa lainsäädäntöä on noudatettu, mikäli toimet ovat alkaneet ennen kuin rahoitushakemus on jätetty hallintoviranomaiselle;

g)varmistettava, että valitut toimet kuuluvat asianomaisen rahaston soveltamisalaan ja että ne voidaan sijoittaa johonkin tukitoimityyppiin tai EMKR:n osalta johonkin tuen kohteeseen;

h)varmistettava, että toimet eivät sisällä toimintaa, joka on ollut osa toimea, johon on sovellettu 60 artiklan mukaista siirtämistä, tai jossa olisi kyse 59 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta tuotannollisen toiminnan siirtämisestä;

i)varmistettava, että komissio ei ole antanut valituista toimista perusteltua lausuntoa SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai toimien toteuttamisen;

j)huolehdittava sellaisten infrastruktuuri-investointien ilmastokestävyyden varmistamisesta, joiden odotettu elinkaari on vähintään viisi vuotta.

4.Hallintoviranomaisen on varmistettava, että tuensaajalle toimitetaan asiakirja, jossa määritetään kaikki kullekin toimelle annettavan tuen edellytykset, mukaan lukien toimitettavia tuotteita tai suoritettavia palveluja, rahoitussuunnitelmaa ja toteuttamiselle asetettua määräaikaa koskevat erityisvaatimukset, sekä tarvittaessa toimen kustannusten määrittämisessä sovellettava menetelmä ja avustuksen maksamista koskevat edellytykset.

5.Niiden toimien osalta, joille on myönnetty huippuosaamismerkki (Seal of Excellence) tai jotka on valittu Euroopan horisontti -ohjelmaan sisältyvän ohjelmien yhteisrahoitustoimen nojalla, hallintoviranomainen voi päättää myöntää tukea suoraan EAKR:stä tai ESR+:sta edellyttäen, että tällaiset toimet ovat yhdenmukaisia ohjelman tavoitteiden kanssa.

Niihin sovelletaan joko sen välineen yhteisrahoitusosuutta, josta huippuosaamismerkki on myönnetty, tai ohjelmien yhteisrahoitustoimen rahoitusosuutta, ja tämä yhteisrahoitusosuus esitetään 4 kohdassa tarkoitetussa asiakirjassa.

6.Jos hallintoviranomainen valitsee strategisesti tärkeän toimen, sen on ilmoitettava tästä välittömästi komissiolle ja annettava sille kaikki asiaankuuluvat tiedot kyseisestä toimesta.

68 artikla
Hallintoviranomaisen suorittama ohjelman hallinnointi

1.Hallintoviranomaisen tehtävänä on

a)suorittaa hallinnon tarkastukset sen tarkistamiseksi, että yhteisrahoitetut tuotteet ja palvelut on toimitettu ja että toimi on sovellettavan lainsäädännön, ohjelman ja toimelle asetettujen tukiedellytysten mukainen ja,

i)mikäli kustannukset on tarkoitus korvata 48 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, että tuensaajien näiden kustannusten osalta ilmoittamien menojen määrä on maksettu ja että tuensaajat pitävät erillistä kirjanpitoa kaikista toimeen liittyvistä tapahtumista;

ii)mikäli kustannukset on tarkoitus korvata 48 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdan mukaisesti, että tuensaajalle menojen kattamiseksi maksettavan korvauksen edellytykset ovat täyttyneet;

b)varmistaa, että tuensaaja saa erääntyneen määrän täysimääräisenä ja viimeistään 90 päivän kuluttua päivästä, jona tuensaaja on esittänyt maksatushakemuksen, edellyttäen, että varoja on käytettävissä;

c)ottaa käyttöön tehokkaita ja oikeasuhteisia petostenvastaisia toimenpiteitä ja menettelyjä, joissa otetaan huomioon todetut riskit;

d)ehkäistä, havaita ja korjata sääntöjenvastaisuudet;

e)vahvistaa, että kirjatut menot ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia;

f)laatia johdon vahvistuslausuma liitteessä XV olevan mallin mukaisesti;

g)toimittaa ennusteet kuluvana ja seuraavana kalenterivuonna toimitettavien maksatushakemusten mukaisesta määrästä viimeistään 31 päivänä tammikuuta ja 31 päivänä heinäkuuta liitteen VII mukaisesti.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdan osalta määrästä ei saa vähentää tai pidättää mitään määriä eikä periä mitään erityismaksuja tai muita vaikutukseltaan vastaavia maksuja, jotka vähentäisivät tuensaajille maksettavia määriä.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimien osalta hallintoviranomaisen on suoritettava maksut tuensaajan nimellä tätä tarkoitusta varten avatulle sulkutilille käytettäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta koskevan sopimuksen mukaisesti.

2.Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hallinnon tarkastusten on perustuttava riskeihin, ja niiden on oltava oikeassa suhteessa todettuihin riskeihin, jotka määritellään riskinhallintastrategiassa.

Hallinnon tarkastusten on sisällettävä tuensaajien esittämille maksatushakemuksille tehtävät hallinnolliset tarkastukset ja toimia koskevat paikalla tehtävät tarkastukset. Ne on toteutettava viimeistään ennen tilityksen laatimista 92 artiklan mukaisesti.

3.Jos hallintoviranomainen on myös ohjelman tuensaaja, hallinnon tarkastuksia koskevissa järjestelyissä on varmistettava tehtävien erottaminen.

4.Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, Euroopan alueellista yhteistyötä koskevassa asetuksessa voidaan vahvistaa erityiset säännöt, jotka koskevat Interreg-ohjelmiin sovellettavia hallinnon tarkastuksia.

69 artikla
Hallintoviranomaisen tuki seurantakomitean työlle

Hallintoviranomaisen tehtävänä on

a)toimittaa seurantakomitealle oikea-aikaisesti kaikki tiedot, joita se tarvitsee hoitaakseen tehtävänsä;

b)huolehdittava seurantakomitean päätösten ja suositusten jatkotoimista.

70 artikla
Kirjanpitotoiminto

1.Kirjanpitotoiminnon on sisällettävä seuraavat tehtävät:

a)maksatushakemusten laatiminen ja toimittaminen komissiolle 85 ja 86 artiklan mukaisesti;

b)tilityksen laatiminen 92 artiklan mukaisesti ja kaikkia tilityksen osatekijöitä koskevien tietojen säilyttäminen sähköisessä järjestelmässä;

c)muun valuutan määräisten menojen muuntaminen euroiksi käyttämällä komission kuukausittaista kirjanpitokurssia siltä kuukaudelta, jonka aikana meno on merkitty tässä artiklassa säädettyjen tehtävien hoitamisesta vastaavan elimen kirjanpitojärjestelmään.

2.Kirjanpitotoimintoon ei sisälly tarkastuksia tuensaajien tasolla.

3.Poiketen siitä, mitä 1 kohdan c alakohdassa säädetään, Euroopan alueellista yhteistyötä koskevassa asetuksessa voidaan vahvistaa jokin toinen menetelmä, jota noudattaen muun valuutan määräiset menot muunnetaan euroiksi.

71 artikla
Tarkastusviranomaisen tehtävät

1.Tarkastusviranomaisen vastuulla on suorittaa järjestelmätarkastuksia, toimien tarkastuksia ja tilintarkastuksia, jotta se voi tarjota komissiolle riippumattoman varmuuden hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkaasta toiminnasta ja komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

2.Tarkastustyö on toteutettava kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien mukaisesti.

3.Tarkastusviranomaisen on laadittava ja toimitettava komissiolle

a)varainhoitoasetuksen [63 artiklan 7 kohdan] mukainen vuotuinen tarkastuslausunto, joka on laadittu liitteessä XVI olevan mallin mukaisesti ja joka perustuu kaikkeen tehtyyn tarkastustyöhön ja kattaa seuraavat erilliset osa-alueet:

i)tilien täydellisyys, totuudenmukaisuus ja oikeellisuus;

ii)komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus;

iii)hallinnointi- ja valvontajärjestelmän tehokas toiminta;

b)vuotuinen valvontakertomus, joka täyttää varainhoitoasetuksen [63 artiklan 5 kohdan b alakohdan] vaatimukset, on liitteessä XVII olevan mallin mukainen ja tukee a alakohdassa tarkoitettua tarkastuslausuntoa ja jossa esitetään yhteenveto havainnoista, mukaan lukien analyysi järjestelmissä havaittujen virheiden ja puutteiden luonteesta ja laajuudesta, sekä ehdotetut ja toteutetut korjaavat toimet samoin kuin kokonaisvirhetaso ja jäännösvirhetaso komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen osalta.

4.Jos ohjelmia ryhmitellään toimien tarkastuksia varten 73 artiklan 2 kohdan mukaisesti, 3 kohdan b alakohdassa vaaditut tiedot voidaan koota yhteen kertomukseen.

Jos tarkastusviranomainen käyttää tätä mahdollisuutta AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta, 3 kohdan b alakohdassa vaaditut tiedot on ilmoitettava rahastokohtaisesti.

5.Tarkastusviranomaisen on toimitettava komissiolle järjestelmätarkastuksia koskevat kertomukset heti, kun kuulemismenettely kyseisten tarkastusten kohteiden kanssa on saatu päätökseen.

6.Komissio ja tarkastusviranomaiset tapaavat säännöllisesti vähintään kerran vuodessa, jolleivät ne muuta sovi, tarkastellakseen tarkastusstrategiaa, vuotuista valvontakertomusta ja tarkastuslausuntoa, sovittaakseen yhteen tarkastussuunnitelmansa ja -menetelmänsä ja vaihtaakseen näkemyksiä hallinnointi- ja valvontajärjestelmien parantamiseen liittyvistä kysymyksistä.

72 artikla
Tarkastusstrategia

1.Tarkastusviranomaisen on laadittava riskinarviointiin perustuva tarkastusstrategia, jossa otetaan huomioon 63 artiklan 9 kohdassa tarkoitettu hallinnointi- ja valvontajärjestelmän kuvaus ja joka kattaa järjestelmätarkastukset ja toimien tarkastukset. Tarkastusstrategiaan on sisällyttävä juuri nimettyjen hallintoviranomaisten ja kirjanpitotoiminnosta vastaavien viranomaisten järjestelmätarkastuksia, jotka on toteutettava yhdeksän kuukauden kuluessa viranomaisten ensimmäisestä toimintavuodesta. Tarkastusstrategia on laadittava liitteessä XVIII esitetyn mallin mukaisesti, ja sitä on päivitettävä vuosittain sen jälkeen, kun ensimmäinen vuotuinen valvontakertomus ja tarkastuslausunto on toimitettu komissiolle. Se voi kattaa yhden tai useamman ohjelman.

2.Tarkastusstrategia on toimitettava pyynnöstä komissiolle.

73 artikla
Toimien tarkastukset

1.Toimien tarkastusten on katettava komissiolle tilivuoden aikana ilmoitetut menot otoksen perusteella. Otoksen on oltava edustava ja perustuttava tilastollisiin otantamenetelmiin.

2.Jos perusjoukko käsittää alle 300 otantayksikköä, tarkastusviranomaisen ammatillisen harkinnan mukaan voidaan käyttää muuta kuin tilastollista otantamenetelmää. Tällöin otoksen on oltava riittävän suuri, jotta tarkastusviranomainen voi laatia pätevän tarkastuslausunnon. Muun otantamenetelmän on katettava vähintään 10 prosenttia tilivuoden perusjoukon otantayksiköistä satunnaisotannalla valittuna.

Tilastollinen otos voi kattaa yhden tai useamman EAKR:stä, koheesiorahastosta ja ESR+:sta tukea saavan ohjelman ja yhden tai useamman ohjelmakauden, tarvittaessa ositettuna, tarkastusviranomaisen ammatillisen harkinnan mukaan.

AMIF:stä, ISF:stä, BMVI:stä ja EMKR:stä tuettujen toimien otoksen on katettava kustakin rahastosta tuettavat toimet erikseen.

3.Toimien tarkastusten on sisällettävä toimen fyysistä toteuttamista koskevia paikalla tehtäviä tarkastuksia vain, jos se on tarpeen toimen tyypin takia.

ESR+-asetuksessa voidaan vahvistaa erityisiä säännöksiä, jotka koskevat ESR+-asetuksen [4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohtaan] perustuvia ohjelmia.

4.Siirretään komissiolle valta antaa delegoitu säädös 107 artiklan mukaisesti tämän artiklan täydentämiseksi vahvistamalla vakioidut ja yleisesti saatavilla olevat otantamenetelmät ja menettelyt, jotka kattavat yhden tai useamman ohjelmakauden.

74 artikla
Yhden tarkastuksen periaatteen mukaiset järjestelyt

1.Tarkastuksia tehdessään komission ja tarkastusviranomaisten on otettava asianmukaisesti huomioon yhden tarkastuksen periaate ja suhteellisuusperiaate, kun ne määrittävät unionin talousarviolle aiheutuvan riskin tason. Niiden on vältettävä komissiolle ilmoitettujen menojen päällekkäisiä tarkastuksia, jotta voidaan minimoida hallinnon tarkastuksista ja muista tarkastuksista aiheutuvat kustannukset ja tuensaajien hallinnollinen rasite.

Komission ja tarkastusviranomaisten on ensin käytettävä kaikkia 66 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetussa sähköisessä järjestelmässä olevia tietoja, mukaan lukien hallinnon tarkastusten tuloksia, ja pyydettävä ja saatava tuensaajilta lisää asiakirjoja ja tarkastusevidenssiä ainoastaan, jos tämä on niiden ammatillisen harkinnan perusteella tarpeen hyvin perusteltujen tarkastuspäätelmien tueksi.

2.Kun on kyse ohjelmista, joiden osalta komissio pitää tarkastusviranomaisen lausuntoa luotettavana, ja asianomainen jäsenvaltio osallistuu Euroopan syyttäjänvirastoa koskevaan tiiviimpään yhteistyöhön, komission omissa tarkastuksissa tarkastellaan pelkästään tarkastusviranomaisen työtä.

3.Kun toimen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä on enintään 400 000 euroa EAKR:n ja koheesiorahaston osalta, 300 000 euroa ESR+:n osalta tai 200 000 euroa EMKR:n, AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n osalta, tarkastusviranomainen tai komissio tarkastaa toimen ainoastaan kerran ennen sitä tilivuotta koskevan tilityksen toimittamista, jonka aikana toimi on saatettu päätökseen.

Tarkastusviranomainen tai komissio tarkastaa muut toimet ainoastaan kerran kutakin tilivuotta kohden ennen sitä tilivuotta koskevan tilityksen toimittamista, jonka aikana toimi on saatettu päätökseen. Komissio tai tarkastusviranomainen ei tarkasta toimia tiettynä vuonna, jos tilintarkastustuomioistuin on jo suorittanut tarkastuksen kyseisenä vuonna, edellyttäen, että tarkastusviranomainen tai komissio voi käyttää tilintarkastustuomioistuimen näitä toimia koskevan tarkastustyön tuloksia omien tehtäviensä hoitamiseen.

4.Sen estämättä, mitä 3 kohdassa säädetään, mikä tahansa toimi voidaan tarkastaa useammin kuin kerran, jos tarkastusviranomainen katsoo ammatillisen harkintansa perusteella, että ei ole mahdollista laatia pätevää tarkastuslausuntoa.

5.Edellä olevia 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta, jos

a)on olemassa erityinen sääntöjenvastaisuuksien riski tai viitteitä petoksesta;

b)tarkastusviranomaisen työ on tehtävä uudelleen varmuuden saamiseksi sen tehokkaasta toiminnasta; 

c)on olemassa näyttöä vakavasta puutteesta tarkastusviranomaisen työssä.

75 artikla
Rahoitusvälineiden hallinnon tarkastukset ja muut tarkastukset

1.Hallintoviranomaisen on tehtävä paikalla hallinnon tarkastuksia 68 artiklan 1 kohdan mukaisesti ainoastaan rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavien elinten ja, kun on kyse takuurahastoista, uusia lainoja myöntävien elinten tasolla.

2.Hallintoviranomainen ei saa tehdä tarkastuksia paikalla Euroopan investointipankin (EIP) tasolla eikä sellaisten muiden kansainvälisten rahoituslaitosten tasolla, joissa jäsenvaltio on osakkaana.

EIP:n tai sellaisten muiden kansainvälisen rahoituslaitosten, joissa jäsenvaltio on osakkaana, on kuitenkin toimitettava hallintoviranomaiselle valvontakertomuksia maksatushakemusten tueksi.

3.Tarkastusviranomaisen on suoritettava järjestelmätarkastuksia ja toimien tarkastuksia 71, 73 tai 77 artiklan mukaisesti rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavien elinten ja, kun on kyse takuurahastoista, uusia lainoja myöntävien elinten tasolla.

4.Tarkastusviranomainen ei saa tehdä tarkastuksia EIP:n tasolla eikä sellaisten muiden kansainvälisten rahoituslaitosten tasolla, joissa jäsenvaltio on osakkaana, niiden täytäntöön panemien rahoitusvälineiden osalta.

EIP:n tai sellaisten muiden kansainvälisten rahoituslaitosten, joissa jäsenvaltio on osakkaana, on kuitenkin toimitettava komissiolle ja tarkastusviranomaiselle ulkopuolisten tarkastajien laatimat vuotuiset tarkastuskertomukset ennen kunkin kalenterivuoden loppua. Kertomuksen on katettava liitteessä XVII esitetyt osatekijät.

5.EIP:n tai muiden kansainvälisten rahoituslaitosten on toimitettava ohjelmasta vastaaville viranomaisille kaikki asiakirjat, jotka ovat tarpeen, jotta ne voivat täyttää velvollisuutensa.

76 artikla
Asiakirjojen saatavuus

1.Hallintoviranomaisen on varmistettava, että kaikki rahastoista tuettuun toimeen liittyvät asiakirjatodisteet säilytetään asianmukaisella tasolla viiden vuoden ajan sen vuoden joulukuun 31 päivästä, jona hallintoviranomainen suorittaa viimeisen maksun tuensaajalle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta valtiontukisääntöjen soveltamista.

2.Mainitun määräajan kuluminen keskeytetään joko oikeudenkäynnin johdosta tai komission pyynnöstä.

III LUKU
Tukeutuminen kansallisiin hallinnointijärjestelmiin

77 artikla
Laajennetut suhteutetut järjestelyt

Jäsenvaltio voi soveltaa ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmän osalta seuraavia laajennettuja suhteutettuja järjestelyjä, jos 78 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät:

a)poiketen siitä, mitä 68 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 68 artiklan 2 kohdassa säädetään, hallintoviranomainen voi hallinnon tarkastuksia suorittaessaan soveltaa pelkästään kansallisia menettelyjä;

b)poiketen siitä, mitä 73 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädetään, tarkastusviranomainen voi tietyn ohjelman tai ohjelmaryhmän osalta rajoittaa tarkastustoiminnan koskemaan 30 otantayksikköä käsittävää tilastollista otosta;

c)komissio rajoittaa omat tarkastuksensa koskemaan tarkastusviranomaisen työn arviointia suorittamalla tarkastuksia uudelleen pelkästään tarkastusviranomaisen tasolla, paitsi jos käytettävissä olevat tiedot viittaavat siihen, että tarkastusviranomaisen työssä on vakavia puutteita.

Edellä olevan b alakohdan osalta tarkastusviranomainen voi soveltaa muuta kuin tilastollista otantamenetelmää 73 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jos perusjoukko käsittää alle 300 otantayksikköä.

78 artikla
Laajennettujen suhteutettujen järjestelyjen soveltamisedellytykset

1.Jäsenvaltio voi soveltaa 77 artiklan mukaisia laajennettuja suhteutettuja järjestelyjä milloin tahansa ohjelmakauden aikana, jos komissio on vahvistanut niiden kahden vuoden osalta julkaisemissaan vuotuisissa toimintakertomuksissa, jotka edeltävät jäsenvaltion päätöstä soveltaa tämän artiklan säännöksiä, että ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmä toimii tehokkaasti ja että kokonaisvirhetaso on kunkin vuoden osalta alle 2 prosenttia. Arvioidessaan ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmän tehokasta toimintaa komissio ottaa huomioon asianomaisen jäsenvaltion osallistumisen Euroopan syyttäjänvirastoa koskevaan tiiviimpään yhteistyöhön.

Jos jäsenvaltio päättää hyödyntää tätä mahdollisuutta, sen on ilmoitettava komissiolle 77 artiklassa säädettyjen suhteutettujen järjestelyjen soveltamisesta seuraavan tilivuoden alusta alkaen.

2.Jäsenvaltio voi ohjelmakauden alussa soveltaa 77 artiklassa tarkoitettuja järjestelyjä edellyttäen, että tämän artiklan 1 kohdan vaatimukset täyttyvät vuosina 2014–2020 toteutetun vastaavan ohjelman osalta, ja jos vuosien 2021–2027 ohjelmaa varten vahvistetut hallinnointi- ja valvontajärjestelyt perustuvat pitkälti edellisen ohjelman vastaaviin järjestelyihin. Tällaisissa tapauksissa laajennettuja suhteutettuja järjestelyjä sovelletaan ohjelman alusta alkaen.

3.Jäsenvaltion on laadittava 63 artiklan 9 kohdassa tarkoitettu hallinnointi- ja valvontajärjestelmän kuvaus ja 72 artiklassa tarkoitettu tarkastusstrategia ja päivitettävä niitä asianmukaisesti.

79 artikla
Ohjelmakauden aikana tehtävä mukautus

1.Jos komissio tai tarkastusviranomainen katsoo tehtyjen tarkastusten ja vuotuisen valvontakertomuksen perusteella, että 78 artiklassa vahvistetut edellytykset eivät enää täyty, komissio pyytää tarkastusviranomaista suorittamaan lisää tarkastuksia 63 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja toteuttamaan korjaavia toimia.

2.Jos seuraava vuotuinen valvontakertomus osoittaa, että edellytykset eivät edelleenkään täyty, mikä rajoittaa komissiolle esitettyä varmuutta hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkaasta toiminnasta ja menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, komissio pyytää tarkastusviranomaista toteuttamaan järjestelmätarkastuksia.

3.Annettuaan jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa komissio voi ilmoittaa jäsenvaltiolle, että 77 artiklassa säädettyjä laajennettuja suhteutettuja järjestelyjä ei saa enää soveltaa.

VII osasto
Varainhoito, tilityksen toimittaminen ja tarkastaminen sekä rahoitusoikaisut

I LUKU
Varainhoito

I jakso
Yleiset kirjanpitosäännöt

80 artikla
Talousarviositoumukset

1.Ohjelman hyväksymisestä 18 artiklan mukaisesti annettu päätös muodostaa varainhoitoasetuksen [110 artiklan 3 kohdassa] tarkoitetun rahoituspäätöksen, ja päätöksen antaminen tiedoksi asianomaiselle jäsenvaltiolle muodostaa oikeudellisen sitoumuksen.

Kyseisessä päätöksessä on määriteltävä unionin rahoitusosuus kutakin rahastoa ja vuotta kohti.

2.Komissio toteuttaa unionin talousarviositoumukset kunkin ohjelman osalta rahastokohtaisina vuotuisina erinä 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisenä aikana.

3.Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 111 artiklan 2 kohdassa säädetään, ensimmäistä erää koskevat talousarviositoumukset tehdään sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt ohjelman.

81 artikla
Euron käyttö

Kaikissa ohjelmissa ja kertomuksissa esitetyt määrät ja komissiolle ilmoitetut määrät on esitettävä euroina.

82 artikla
Takaisinmaksut

1.Kaikki unionin talousarvioon takaisin maksettavat määrät on suoritettava [varainhoitoasetuksen 98 artiklan] mukaisesti laaditussa perintämääräyksessä vahvistettuun määräpäivään mennessä. Määräpäivä on määräyksen antamista seuraavan toisen kuukauden viimeinen päivä.

2.Takaisinmaksun viivästyminen johtaa viivästyskorkoon, joka lasketaan eräpäivästä tosiasialliseen maksupäivään. Viivästyskorko on puolitoista prosenttiyksikköä korkeampi kuin korko, jota Euroopan keskuspankki soveltaa tärkeimpiin jälleenrahoitustoimiinsa sen kuukauden ensimmäisenä työpäivänä, johon määräpäivä osuu.

II jakso
Jäsenvaltioille suoritettavia maksuja koskevat säännöt

83 artikla
Maksutyypit

Maksut suoritetaan ennakkomaksuina, välimaksuina ja tilivuotta koskevan tilityksen mukaisina loppumaksuina.

84 artikla
Ennakkomaksut

1.Komissio suorittaa ennakkomaksun 17 artiklan 3 kohdan f alakohdan i alakohdassa tarkoitetussa ohjelman hyväksymispäätöksessä esitetyn rahastoista suoritettavan tuen kokonaismäärän perusteella.

2.Ennakkomaksut maksetaan kunkin rahaston osalta vuotuisina erinä ennen kunkin vuoden heinäkuun 1 päivää edellyttäen, että käytettävissä on riittävästi varoja, seuraavasti:

a)2021: 0,5 %;

b)2022: 0,5 %;

c)2023: 0,5 %;

d)2024: 0,5 %;

e)2025: 0,5 %;

f)2026: 0,5 %

Jos ohjelma hyväksytään 1 päivän heinäkuuta 2021 jälkeen, aiemmat erät maksetaan hyväksymisvuonna.

3.Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, Interreg-ohjelmien ennakkomaksuja koskevat erityiset säännöt vahvistetaan Euroopan alueellista yhteistyötä koskevassa asetuksessa.

4.Ennakkomaksuna maksettu määrä on tarkastettava ja hyväksyttävä sekä poistettava komission tileistä viimeistään viimeisenä tilivuonna.

5.Ennakkomaksusta kertyvät korot on käytettävä kyseisen ohjelman osalta samalla tavalla kuin rahastoista osoitettavat varat, ja ne on sisällytettävä viimeisen tilivuoden tilitykseen.

85 artikla
Maksatushakemukset

1.Jäsenvaltio voi toimittaa enintään neljä maksatushakemusta kunkin ohjelman, rahaston ja tilivuoden osalta. Maksatushakemusten määräajat ovat kunakin vuonna 30 päivä huhtikuuta, 31 päivä heinäkuuta, 31 päivä lokakuuta ja 26 päivä joulukuuta.

Viimeistään 31 päivänä heinäkuuta toimitettu viimeinen maksatushakemus katsotaan 30 päivänä kesäkuuta päättyneen tilivuoden loppumaksua koskevaksi maksatushakemukseksi.

2.Maksatushakemukset voidaan hyväksyä ainoastaan, jos viimeksi erääntyneet varmuuden saamiseksi toimitettavat asiakirjat on toimitettu.

3.Maksatushakemukset on toimitettava komissiolle noudattaen liitteessä XIX esitettyä mallia, ja niiden on sisällettävä kunkin toimintalinjan ja alueluokan osalta seuraavat:

a)toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on viety kirjanpitotoiminnosta vastaavan elimen järjestelmään;

b)edellä olevan 31 artiklan 2 kohdan mukaisesti lasketun teknisen tuen määrä;

c)maksetun tai maksettavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä, joka on viety kirjanpitotoiminnosta vastaavan elimen kirjanpitojärjestelmiin.

4.Poiketen siitä, mitä 3 kohdan a alakohdassa säädetään, sovelletaan seuraavaa:

a)jos unionin rahoitusosuus perustuu 46 artiklan a alakohtaan, maksatushakemukseen on sisällytettävä ehtojen täyttämisessä tai tulosten aikaan saamisessa saavutettuun edistykseen perustuvat määrät 89 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti;

b)jos unionin rahoitusosuus perustuu 46 artiklan c, d ja e alakohtaan, maksatushakemukseen on sisällytettävä 88 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti määritetyt määrät;

c)kun on kyse 48 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa mainituista avustusmuodoista, maksatushakemukseen on sisällytettävä sovellettavin perustein lasketut kustannukset.

5.Poiketen siitä, mitä 3 kohdan c alakohdassa säädetään, SEUT-sopimuksen 107 artiklan mukaisten tukijärjestelmien osalta edellytetään, että tuen myöntävä elin on maksanut tuensaajille maksatushakemukseen sisältyviä menoja vastaavan julkisen rahoitusosuuden.

86 artikla
Rahoitusvälineitä koskevat erityiset seikat maksatushakemuksissa

1.Jos rahoitusvälineitä pannaan täytäntöön 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti, liitteen XIX mukaisesti toimitettujen maksatushakemusten on sisällettävä 62 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut hallintoviranomaisen lopullisille vastaanottajille maksamat kokonaismäärät tai, jos on kyse vakuuksista, hallintoviranomaisen vakuussopimusten mukaisesti varaamat määrät.

2.Jos rahoitusvälineitä pannaan täytäntöön 53 artiklan 3 kohdan mukaisesti, maksatushakemukset, joihin sisältyy rahoitusvälineiden menoja, on toimitettava seuraavien edellytysten mukaisesti:

a)ensimmäiseen maksatushakemukseen sisällytetyn määrän täytyy olla jo maksettu rahoitusvälineisiin, ja se voi olla enintään 25 prosenttia ohjelmasta rahoitusvälineisiin asianomaisen rahoitussopimuksen perusteella osoitettavien rahoitusosuuksien kokonaismäärästä asianomaisen toimintalinjan ja alueluokan mukaan, jos sellainen on;

b)tukikelpoisuusaikana toimitettaviin myöhempiin maksatushakemuksiin sisältyvän määrän on sisällettävä 62 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tukikelpoiset menot.

3.Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ensimmäiseen maksatushakemukseen sisältyvä määrä on tarkastettava ja hyväksyttävä sekä poistettava komission tileistä viimeistään viimeisenä tilivuonna.

Se on ilmoitettava erikseen maksatushakemuksissa.

87 artikla
Maksuja koskevat yhteiset säännöt

1.Komissio suorittaa välimaksut käytettävissä olevien varojen rajoissa viimeistään 60 päivän kuluttua päivästä, jona se on vastaanottanut maksatushakemuksen.

2.Kukin maksu kohdennetaan asianomaisen rahaston ja alueluokan aikaisimpaan avoimeen talousarviositoumukseen. Komissio maksaa välimaksuina 90 prosenttia maksatushakemukseen sisältyvistä määristä, jotka saadaan sovellettaessa kunkin toimintalinjan yhteisrahoitusosuutta tapauksen mukaan joko tukikelpoisten menojen kokonaismäärään tai julkiseen rahoitusosuuteen. Komissio määrittelee jäljellä olevat määrät, jotka on maksettava tai perittävä takaisin, samalla kun se laskee loppumaksun 94 artiklan mukaisesti.

3.Rahastoista tietylle toimintalinjalle välimaksuina osoitettu tuki ei saa olla suurempi kuin se tuen määrä, joka kyseiselle toimintalinjalle osoitetaan rahastoista ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä.

4.Jos unionin rahoitusosuus toteutetaan 46 artiklan a alakohdan mukaisesti tai jos avustukset toteutetaan 48 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdan mukaisesti, komissio maksaa enintään jäsenvaltion pyytämän määrän.

5.Lisäksi rahastoista tietylle toimintalinjalle viimeisen tilivuoden loppumaksuna myönnettävä tuki ei saa ylittää seuraavia määriä:

a)maksatushakemuksissa ilmoitettu julkinen rahoitusosuus;

b)rahastoista tuensaajille maksettu tuki;

c)jäsenvaltion pyytämä määrä.

6.Välimaksuja voidaan jäsenvaltion pyynnöstä korottaa siten, että ne ovat 10 prosenttiyksikköä suuremmat kuin kullekin rahaston toimintalinjalle vahvistettu yhteisrahoitusosuus, jos jäsenvaltio täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä [tämän asetuksen antamispäivän] jälkeen:

a)jäsenvaltio saa unionilta lainan neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 mukaisesti;

b)jäsenvaltio saa EVM:stä, sellaisena kuin se on perustettu Euroopan vakausmekanismin perustamisesta 2 päivänä helmikuuta 2012 tehdyllä sopimuksella tai sellaisena kuin siihen viitataan neuvoston asetuksessa (EY) N:o 332/2002 50 , keskipitkän ajan rahoitustukea, jonka ehtona on makrotalouden sopeutusohjelman toteuttaminen;

c)jäsenvaltion saataville on asetettu rahoitustukea, jonka ehtona on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 472/2013 51 tarkoitetun makrotalouden sopeutusohjelman toteuttaminen.

Korotettua osuutta, joka voi olla enintään 100 prosenttia, sovelletaan maksupyyntöihin sen kalenterivuoden loppuun saakka, jonka aikana asianomainen rahoitustuki lakkaa.

7.Edellä olevaa 6 kohtaa ei sovelleta Interreg-ohjelmiin.

88 artikla
Tukikelpoisten menojen korvaaminen yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen perusteella

1.Komissio voi maksaa ohjelmaan osoitetun unionin rahoitusosuuden yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen perusteella.

2.Jotta voidaan käyttää 46 artiklassa tarkoitettu yksikkökustannuksiin, kertakorvauksiin ja kiinteämääräiseen rahoitukseen perustuva unionin ohjelmalle osoittama rahoitusosuus, jäsenvaltion on toimitettava ohjelman tai sen muutospyynnön yhteydessä komissiolle ehdotus, joka on laadittu käyttämällä liitteissä V ja VI olevia malleja.

Jäsenvaltion ehdottamat määrät ja osuudet on vahvistettava 4 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen tai seuraavien seikkojen perusteella:

a)oikeudenmukainen, tasapuolinen ja todennettava laskentamenetelmä, joka perustuu johonkin seuraavista:

i) tilastotiedot, muut objektiiviset tiedot tai asiantuntija-arvio;

ii) todennetut aiemmat tiedot;

iii) tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt;

b)talousarvioesitykset;

c)vastaavia yksikkökustannuksia ja kertakorvauksia koskevat säännöt, joita sovelletaan unionin toimintapolitiikkojen aloilla samantyyppisiin toimiin;

d)vastaavia yksikkökustannuksia ja kertakorvauksia koskevat säännöt, joita sovelletaan jäsenvaltion kokonaan rahoittamissa avustusjärjestelmissä samantyyppisiin toimiin.

3.Ohjelman hyväksymisestä tai muuttamisesta tehdyssä komission päätöksessä on esitettävä yksikkökustannuksiin, kertakorvauksiin ja kiinteämääräiseen rahoitukseen perustuvilla maksuilla katettavien toimien tyypit, yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen määritelmät ja niiden kattamat määrät sekä menetelmät määrien tarkistamiseksi.

Jäsenvaltioiden on käytettävä jotakin 48 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista avustusmuodoista tukiessaan toimia, joiden menoja komissio korvaa tämän artiklan mukaisesti.

Komission tai jäsenvaltioiden toimittamien tarkastusten yksinomaisena tavoitteena on varmistaa, että edellytykset, joiden mukaisesti komissio suorittaa korvauksen, täyttyvät.

4.Siirretään komissiolle valta antaa delegoitu säädös 107 artiklan mukaisesti tämän artiklan täydentämiseksi säännöksillä, joissa määritellään yksikkökustannukset, kertakorvaukset ja kiinteämääräinen rahoitus sekä niiden määrät ja tarkistamismenetelmät 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuilla tavoilla.

89 artikla
Kustannuksiin perustumaton rahoitus

1.Jotta voidaan käyttää unionin rahoitusosuus, joka ei perustu kustannuksiin ja joka on tarkoitettu ohjelman jotakin toimintalinjaa tai sen osaa varten, jäsenvaltion on toimitettava ohjelman tai ohjelman muutospyynnön yhteydessä komissiolle ehdotus, joka on laadittu käyttämällä liitteissä V ja VI olevia malleja. Ehdotuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)tiedot kyseeseen tulevasta toimintalinjasta sekä kustannuksiin perustumattomalla rahoituksella katettava kokonaismäärä; kuvaus kustannuksiin perustumattomalla rahoituksella katettavasta ohjelman osasta ja sillä katettavien toimien tyypistä;

b)kuvaus edellytyksistä, joiden on täytyttävä, tai tuloksista, jotka on saatava aikaan, sekä aikataulu;

c)välivaiheen suoritteet, jotka ovat edellytyksenä sille, että komissio suorittaa maksun;

d)mittayksiköt;

e)komission maksujen maksuaikataulu ja kulloinkin suoritettavien maksujen määrät, jotka liittyvät edellytysten täyttämisessä tai tulosten aikaan saamisessa saavutettuun edistykseen;

f)järjestelyt, joita käytetään välivaiheen suoritteiden sekä sen tarkistamisessa, täyttyvätkö edellytykset tai onko tulokset saatu aikaan;

g)määrien mukauttamismenettelyt tarvittaessa;

h)järjestelyt, joilla varmistetaan liitteen XI mukainen jäljitysketju, joka osoittaa, että edellytykset täyttyvät tai että tulokset on saatu aikaan.

2.Ohjelman tai sen muutospyynnön hyväksymisestä annetussa komission päätöksessä on oltava kaikki 1 kohdassa luetellut tiedot.

3.Jäsenvaltioiden on käytettävä jotakin 48 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista avustusmuodoista tukiessaan toimia, joiden menoja komissio korvaa kyseisen artiklan mukaisesti.

Komission tai jäsenvaltioiden toimittamien tarkastusten yksinomaisena tavoitteena on varmistaa, että komission suorittaman maksun maksamiselle asetetut edellytykset täyttyvät tai että tulokset on saatu aikaan.

4.Siirretään komissiolle valta antaa delegoitu säädös 107 artiklan mukaisesti tämän artiklan täydentämiseksi säännöksillä, joissa vahvistetaan kustannuksiin perustumattoman rahoituksen määrät toimityypeittäin, näiden määrien mukauttamismenetelmät sekä täytettävät edellytykset tai aikaan saatavat tulokset.

III jakso
Maksuajan kulumisen keskeyttäminen ja maksujen keskeyttäminen

90 artikla
Maksuajan kulumisen keskeyttäminen

1.Komissio voi ennakkomaksujen maksuaikaa lukuun ottamatta keskeyttää maksuajan kulumisen enintään kuuden kuukauden ajaksi, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)on näyttöä vakavasta puutteesta, jonka osalta ei ole toteutettu korjaavia toimenpiteitä;

b)komission on tehtävä lisätarkistuksia saatuaan tietoja, joiden mukaan maksatushakemukseen sisältyviin menoihin saattaa liittyä sääntöjenvastaisuus.

2.Jäsenvaltio voi hyväksyä, että maksuajan kulumisen keskeyttämisjaksoa pidennetään kolmella kuukaudella.

3.Komissio rajaa maksuajan kulumisen keskeyttämisen koskemaan ainoastaan sitä osaa menoista, johon 1 kohdassa tarkoitetut seikat vaikuttavat, paitsi jos ei ole mahdollista erottaa sitä osaa menoista, joihin vaikutus kohdistuu. Komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle kirjallisesti maksuajan kulumisen keskeyttämisen syyn ja pyytää sitä korjaamaan tilanteen. Komissio lopettaa maksuajan kulumisen keskeyttämisen heti kun toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettujen seikkojen korjaamiseksi on toteutettu.

4.EMKR:n rahastokohtaisissa säännöissä voidaan vahvistaa maksuajan kulumisen keskeyttämiselle erityisperusteita, jotka liittyvät siihen, ettei yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia sääntöjä ole noudatettu.

91 artikla
Maksujen keskeyttäminen

1.Komissio voi keskeyttää kaikki maksut tai osan niistä sen jälkeen, kun se on antanut jäsenvaltiolle mahdollisuuden huomautusten esittämiseen, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)jäsenvaltio ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä korjatakseen 90 artiklan mukaisen keskeyttämisen aiheuttavan tilanteen;

b)on olemassa vakava puute;

c)maksatushakemuksiin sisältyviin menoihin liittyy sääntöjenvastaisuus, jota ei ole korjattu;

d)komissio on antanut perustellun lausunnon SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden;

e)jäsenvaltio ei ole toteuttanut tarvittavia toimia 15 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

2.Komissio lopettaa kaikkia maksuja tai niiden osaa koskevan keskeyttämisen, kun jäsenvaltio on toteuttanut toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettujen seikkojen korjaamiseksi.

3.EMKR:n rahastokohtaisissa säännöissä voidaan vahvistaa maksujen keskeyttämiselle erityisperusteita, jotka liittyvät siihen, ettei yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia sääntöjä ole noudatettu.

II LUKU
Tilityksen toimittaminen ja tilien tarkastaminen

92 artikla
Tilityksen sisältö ja toimittaminen

1.Jäsenvaltion on kunkin sellaisen tilivuoden osalta, jolta maksatushakemuksia on toimitettu, toimitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä helmikuuta seuraavat asiakirjat, jäljempänä ’varmuuden saamiseksi toimitettavat asiakirjat’, joiden on katettava 2 artiklan 28 kohdan mukaisesti määritelty edeltävä tilivuosi:

a)liitteessä XX olevan mallin mukaisesti laadittu tilitys;

b)68 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettu johdon vahvistuslausuma, joka on laadittu liitteessä XV olevan mallin mukaisesti;

c)71 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tarkastuslausunto, joka on laadittu liitteessä XVI olevan mallin mukaisesti;

d)71 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu vuotuinen valvontakertomus, joka on laadittu liitteessä XVII olevan mallin mukaisesti.

2.Komissio voi poikkeuksellisesti jatkaa 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa 1 päivään maaliskuuta asianomaisen jäsenvaltion ilmoituksen perusteella.

3.Tilityksen on sisällettävä kunkin toimintalinjan ja soveltuvin osin kunkin rahaston ja alueluokan tasolla

a)kirjanpitotoiminnosta vastaavan elimen kirjanpitojärjestelmään viety tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on sisällytetty tilivuoden loppumaksua koskevaan maksatushakemukseen, sekä maksetun tai maksettavan vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä;

b)tilivuoden aikana peruutetut määrät;

c)kuhunkin rahoitusvälineeseen maksetun julkisen rahoitusosuuden määrä;

d)kunkin toimintalinjan osalta selvitys mahdollisista eroista a alakohdan mukaisesti ilmoitettujen määrien ja niiden määrien välillä, jotka on ilmoitettu kyseisen tilivuoden maksatushakemuksissa.

4.Tilitystä ei voida hyväksyä, jos jäsenvaltiot eivät ole tehneet tarvittavia oikaisuja, joilla tilitykseen sisältyvien menojen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvä jäännösriski vähennetään alle 2 prosenttiin.

5.Jäsenvaltioiden on vähennettävä tilityksestä seuraavat:

a)sääntöjenvastaiset menot, joiden osalta on tehty rahoitusoikaisuja 97 artiklan mukaisesti;

b)menot, joiden osalta on käynnissä niiden laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden arviointi;

c)muut määrät, jotka on tarpeen vähentää, jotta tilityksessä ilmoitettuihin menoihin liittyvä jäännösvirhetaso saadaan supistettua 2 prosenttiin.

Jäsenvaltio voi sisällyttää ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut menot seuraavan tilivuoden maksatushakemukseen sen jälkeen kun kyseisten menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus on vahvistettu.

6.Jäsenvaltio voi korvata sääntöjenvastaiset määrät, jotka se on havainnut tilityksen toimittamisen jälkeen, tekemällä vastaavat mukautukset sen tilivuoden tilitykseen, jona sääntöjenvastaisuus havaittiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 98 artiklan soveltamista.

7.Jäsenvaltion on toimitettava viimeiseltä tilivuodelta 38 artiklassa tarkoitettu lopullinen tuloksellisuuskertomus tai EMKR:n, AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n tapauksessa viimeinen vuotuinen täytäntöönpanokertomus osana varmuuden saamiseksi toimitettavia asiakirjoja.

93 artikla
Tilien tarkastaminen

Komission on viimeistään tilivuoden päättymistä seuraavan vuoden 31 päivänä toukokuuta saatava varmuus siitä, että tilit ovat täydelliset, oikeelliset ja totuudenmukaiset, jollei sovelleta 96 artiklaa.

94 artikla
Loppumaksun laskeminen

1.Määrittäessään rahastoista tilivuoden osalta maksettavaa määrää ja jäsenvaltiolle suoritettaviin maksuihin kyseisen määrän seurauksena tehtäviä mukautuksia komissio ottaa huomioon

a)95 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tilityksessä ilmoitetut määrät, joihin sovelletaan kunkin toimintalinjan yhteisrahoitusosuutta;

b)komission kyseisen tilivuoden aikana suorittamien välimaksujen kokonaismäärän.

2.Jos jäsenvaltiolta on perittävä takaisin jokin määrä, komissio antaa siitä perintämääräyksen, joka toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kuittaamalla määrä jäsenvaltiolle samassa ohjelmassa myöhemmin suoritettavia maksuja vastaan. Tällainen takaisinperintä ei muodosta rahoitusoikaisua eikä vähennä rahastojen tukea ohjelmalle. Takaisin peritty määrä on varainhoitoasetuksen [177 artiklan 3 kohdan] mukaista käyttötarkoitukseensa sidottua tuloa.

95 artikla
Tilien tarkastusmenettely

1.Jäljempänä olevassa 96 artiklassa säädettyä menettelyä käytetään kummassakin seuraavista tapauksista:

a)tarkastusviranomainen on antanut varauman sisältävän tai kielteisen tarkastuslausunnon syistä, jotka liittyvät tilien täydellisyyteen, oikeellisuuteen ja totuudenmukaisuuteen;

b)komissiolla on todisteita, jotka asettavat kyseenalaiseksi vakiomuotoisen tarkastuslausunnon luotettavuuden.

2.Kaikissa muissa tapauksissa komissio laskee rahastoista maksettavat määrät 94 artiklan mukaisesti ja suorittaa vastaavat maksut tai toteuttaa vastaavat takaisinperintätoimet ennen heinäkuun 1 päivää. Tilit hyväksytään edellä tarkoitetulla maksujen suorittamisella tai määrien takaisinperinnällä.

96 artikla
Tilien tarkastamiseen liittyvä kuulemismenettely

1.Jos tarkastusviranomainen antaa varauman sisältävän tarkastuslausunnon syistä, jotka liittyvät tilien täydellisyyteen, oikeellisuuteen ja totuudenmukaisuuteen, komissio pyytää jäsenvaltiota tarkistamaan tilitystä ja toimittamaan 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat uudelleen yhden kuukauden kuluessa.

Silloin kun edellisessä alakohdassa asetetun määräajan päättyessä:

a)tarkastuslausunto on muutettu vakiomuotoiseksi, sovelletaan 94 artiklaa ja komissio maksaa mahdollisen lisämäärän tai suorittaa takaisinperinnän kahden kuukauden kuluessa;

b)tarkastuslausunto sisältää edelleen varauman tai jäsenvaltio ei ole toimittanut asiakirjoja uudelleen, sovelletaan 2, 3 ja 4 kohtaa.

2.Jos tarkastuslausunto sisältää edelleen varauman syistä, jotka liittyvät tilien täydellisyyteen, oikeellisuuteen ja totuudenmukaisuuteen, tai jos tarkastuslausunto on edelleen epäluotettava, komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle määrän, joka rahastoista maksetaan kyseisen tilivuoden osalta.

3.Jos jäsenvaltio hyväksyy tämän määrän kuukauden kuluessa, komissio maksaa mahdollisen lisämäärän tai suorittaa takaisinperinnän 94 artiklan mukaisesti kahden kuukauden kuluessa.

4.Jos jäsenvaltio ei hyväksy 2 kohdassa tarkoitettua määrää, komissio vahvistaa määrän, joka rahastoista maksetaan kyseisen tilivuoden osalta. Edellä tarkoitettu toimenpide ei muodosta rahoitusoikaisua eikä vähennä rahastojen tukea ohjelmalle. Komissio maksaa mahdollisen lisämäärän tai suorittaa takaisinperinnän 94 artiklan mukaisesti kahden kuukauden kuluessa.

5.Viimeisen tilivuoden osalta komissio maksaa tai perii takaisin tilityksen mukaista vuotuista loppumaksua vastaavan määrän EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuetuissa ohjelmissa viimeistään kahden kuukauden kuluttua päivästä, jona 38 artiklassa tarkoitettu lopullinen tuloksellisuuskertomus on hyväksytty.

III LUKU
Rahoitusoikaisut

97 artikla
Jäsenvaltioiden tekemät rahoitusoikaisut

1.Jäsenvaltioiden on suojattava unionin talousarviota ja sovellettava rahoitusoikaisuja peruuttamalla rahastoista toimelle tai ohjelmalle myönnetty tuki kokonaan tai osittain silloin, kun komissiolle ilmoitettujen menojen todetaan olevan sääntöjenvastaisia.

2.Rahoitusoikaisut on sisällytettävä sen tilivuoden tilitykseen, jona peruuttamisesta päätetään.

3.Jäsenvaltio voi käyttää rahastoista myönnetyn peruutetun tuen uudelleen asianomaisessa ohjelmassa, jossa sitä ei kuitenkaan saa käyttää kyseisen oikaisun kohteena olleeseen toimeen tai, jos rahoitusoikaisu tehdään systeemisen sääntöjenvastaisuuden vuoksi, mihinkään sellaiseen toimeen, jota systeeminen sääntöjenvastaisuus koskee.

4.EMKR:n rahastokohtaisissa säännöissä voidaan vahvistaa jäsenvaltioiden tekemille rahoitusoikaisuille erityisperusteita, jotka liittyvät siihen, ettei yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia sääntöjä ole noudatettu.

5.Poiketen siitä, mitä 1–3 kohdassa säädetään, rahoitusosuus, joka on peruutettu yksittäisen sääntöjenvastaisuuden vuoksi tämän artiklan mukaisesti, voidaan rahoitusvälineistä muodostuvissa toimissa käyttää uudelleen samassa toimessa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)jos rahoitusosuuden peruuttamiseen johtanut sääntöjenvastaisuus havaitaan lopullisen vastaanottajan tasolla: rahoitusosuus osoitetaan vain muille lopullisille vastaanottajille samassa rahoitusvälineessä;

b)jos rahoitusosuuden peruuttamiseen johtanut sääntöjenvastaisuus havaitaan erityisrahaston täytäntöönpanosta vastaavan elimen tasolla silloin kun rahoitusvälineen täytäntöönpanossa käytetään rakennetta, johon kuuluu holdingrahasto: rahoitusosuus osoitetaan vain muille erityisrahastojen täytäntöönpanosta vastaaville elimille.

Jos rahoitusosuuden peruuttamiseen johtanut sääntöjenvastaisuus havaitaan holdingrahaston täytäntöönpanosta vastaavan elimen tasolla tai sen erityisrahaston täytäntöönpanosta vastaavan elimen tasolla, jossa rahoitusvälineen täytäntöönpanossa käytetään rakennetta, jossa ei ole holdingrahastoa, peruutettua rahoitusosuutta ei saa käyttää uudelleen samassa toimessa.

Jos rahoitusoikaisu tehdään systeemisen sääntöjenvastaisuuden vuoksi, peruutettua rahoitusosuutta ei saa käyttää uudelleen mihinkään sellaiseen toimeen, jota systeeminen sääntöjenvastaisuus koskee.

6.Rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavien elinten on korvattava jäsenvaltioille ne ohjelmista maksetut rahoitusosuudet, joita sääntöjenvastaisuudet koskevat, mukaan lukien korot ja näistä rahoitusosuuksista mahdollisesti kertyneet muut tuotot.

Rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaavat elimet eivät kuitenkaan korvaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja määriä jäsenvaltioille, jos ne osoittavat tietyn sääntöjenvastaisuuden osalta, että seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

a)sääntöjenvastaisuus on tapahtunut lopullisten vastaanottajien tasolla tai, silloin kun on kyse holdingrahastosta, erityisrahastoja täytäntöönpanevien elinten tai lopullisten vastaanottajien tasolla;

b)rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaavat elimet ovat sääntöjenvastaisuuksien kohteena olevien ohjelmasta maksettujen rahoitusosuuksien osalta hoitaneet velvollisuutensa sovellettavien lakien mukaisesti ja noudattaneet sellaiselta ammattimaisesti toimivalta elimeltä odotettavaa ammatillista ja asianmukaista huolellisuutta ja avoimuutta, jolla on kokemusta rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta;

c)määriä, joita sääntöjenvastaisuus koskee, ei ole voitu periä takaisin huolimatta siitä, että rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaavat elimet ovat toteuttaneet kaikki sovellettavat sopimusoikeudelliset ja lainsäädännölliset toimenpiteet asianmukaista huolellisuutta noudattaen.

98 artikla
Komission tekemät rahoitusoikaisut

1.Komissio tekee rahoitusoikaisuja vähentämällä rahastoista ohjelmalle osoitettavaa tukea, jos se katsoo, että

a)on olemassa vakava puute, joka on vaarantanut rahastoista ohjelmaan jo maksetun tuen;

b)hyväksyttyyn tilitykseen sisältyviin menoihin liittyy sääntöjenvastaisuuksia, joita jäsenvaltio ei ole havainnut ja joista se ei ole ilmoittanut;

c)jäsenvaltio ei ole täyttänyt 91 artiklan mukaisia velvoitteitaan ennen kuin komissio käynnistää rahoitusoikaisumenettelyn.

Jos komissio soveltaa kiinteämääräisiä tai ekstrapoloituja rahoitusoikaisuja, oikaisut tehdään liitteen XXI mukaisesti. 

2.Ennen rahoitusoikaisupäätöksen tekemistä komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle päätelmistään ja antaa sille mahdollisuuden esittää huomautuksensa kahden kuukauden kuluessa.

3.Jos jäsenvaltio ei hyväksy komission päätelmiä, komissio kutsuu jäsenvaltion järjestämäänsä kuulemiseen, jotta varmistetaan, että kaikki asiaankuuluvat tiedot ja huomautukset ovat käytettävissä rahoitusoikaisun soveltamista koskevien komission päätelmien perustana.

4.Komissio päättää rahoitusoikaisusta antamalla täytäntöönpanosäädöksen 12 kuukauden kuluessa kuulemisesta tai pyytämiensä lisätietojen toimittamisesta.

Rahoitusoikaisusta päättäessään komissio ottaa huomioon kaikki toimitetut tiedot ja huomautukset.

Jos jäsenvaltio hyväksyy rahoitusoikaisun 1 kohdan a tai c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ennen 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen hyväksymistä, se saa käyttää asianomaiset määrät uudelleen. Jäsenvaltiolla ei ole tätä mahdollisuutta silloin kun kyse on 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun tilanteeseen liittyvistä rahoitusoikaisuista.

5.EMKR:n rahastokohtaisissa säännöissä voidaan vahvistaa komission tekemille rahoitusoikaisuille erityisperusteita, jotka liittyvät siihen, ettei yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia sääntöjä ole noudatettu.

IV LUKU
Sitoumusten vapauttaminen

99 artikla
Sitoumusten vapauttamista koskevat periaatteet ja säännöt

1.Komissio vapauttaa kaikki sellaiset ohjelman määrät, joita ole käytetty ennakkomaksuihin 84 artiklan mukaisesti tai joista ei ole toimitettu 85 ja 86 artiklan mukaisesti maksatushakemusta viimeistään vuosia 2021–2026 koskevien talousarviositoumusten tekovuotta seuraavan toisen kalenterivuoden joulukuun 26 päivänä.

2.Ennakkomaksuilla tai maksatushakemuksilla 1 kohdassa säädettyyn määräaikaan mennessä katettava määrä vuoden 2021 talousarviositoumuksen osalta on 60 prosenttia kyseisestä sitoumuksesta. Vuoden 2021 talousarviositoumuksesta 10 prosenttia lisätään kunkin vuoden talousarviositoumukseen vuosina 2022–2025 katettavien määrien laskemiseksi.

3.Se osa sitoumuksista, joka on edelleen avoinna 31 päivänä joulukuuta 2029, vapautetaan, jos ESR+:sta, EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuetuista ohjelmista ei ole toimitettu komissiolle varmuuden saamiseksi toimitettavia asiakirjoja ja lopullista tuloksellisuuskertomusta 38 artiklan 1 kohdassa asetettuun määräaikaan mennessä.

100 artikla
Sitoumusten vapauttamista koskevat poikkeukset

1.Vapautettavasta määrästä on vähennettävä määrät, jotka vastaavat sellaista talousarviositoumuksen osaa, jonka osalta

a)toimet keskeytetään sellaisen oikeudellisen menettelyn tai hallinnollisen muutoksenhaun vuoksi, jolla on lykkäävä vaikutus; tai

b)ei ole ollut mahdollista esittää maksatushakemusta koko ohjelman tai sen osan täytäntöönpanoa vakavasti vaikeuttaneen ylivoimaisen esteen vuoksi.

Ylivoimaiseen esteeseen vetoavien kansallisten viranomaisten on osoitettava sen välittömät seuraukset koko ohjelman tai sen osan täytäntöönpanolle.

2.Jäsenvaltion on lähetettävä komissiolle tietoja 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista poikkeuksista viimeistään 31 päivänä tammikuuta sen määrän osalta, joka on ilmoitettava viimeistään 26 päivänä joulukuuta.

101 artikla
Sitoumusten vapauttamismenettely

1.Komissio ilmoittaa viimeistään 31 päivänä tammikuuta saamiensa tietojen pohjalta jäsenvaltiolle määrän, jota vapauttaminen näiden tietojen perusteella koskee.

2.Jäsenvaltiolla on yksi kuukausi aikaa hyväksyä vapautettava määrä tai esittää huomautuksensa.

3.Jäsenvaltion on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta esitettävä komissiolle tarkistettu rahoitussuunnitelma, jossa on otettu huomioon vähennetyn tukimäärän jakaminen ohjelman yhden tai useamman toimintalinjan kesken kyseisenä kalenterivuonna. Jos ohjelma saa tukea useammasta kuin yhdestä rahastosta, tukea vähennetään rahastoittain niiden vapautettavien määrien mukaisessa suhteessa, joita ei käytetty kyseeseen tulevana kalenterivuonna.

Jos suunnitelmaa ei toimiteta, komissio tarkistaa rahoitussuunnitelmaa pienentämällä rahastojen rahoitusosuuksia kyseisen kalenterivuoden osalta. Vähennys jaetaan toimintalinjojen kesken niiden vapautettavien määrien mukaisessa suhteessa, joita ei käytetty kyseeseen tulevana kalenterivuonna.

4.Komissio muuttaa ohjelman hyväksymisestä annettua päätöstä viimeistään 31 päivänä lokakuuta.

VIII osasto
Rahoituskehys

102 artikla
Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen osoitetun tuen maantieteellinen kattavuus

1.EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta kaikilla alueilla, jotka vastaavat asetuksessa (EY) N:o 1059/2003, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) N:o 868/2014, vahvistetun yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön 2-tasoa, jäljempänä ’NUTS 2 -alueet’.

2.EAKR:stä ja ESR+:sta Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen osoitettavat määrärahat kohdennetaan seuraaville kolmelle NUTS 2 -alueiden luokalle:

a)vähemmän kehittyneet alueet, joiden BKT asukasta kohden on alle 75 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta, jäljempänä ’vähemmän kehittyneet alueet’;

b)siirtymäalueet, joiden BKT asukasta kohden on 75–100 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta, jäljempänä ’siirtymäalueet’;

c)kehittyneemmät alueet, joiden BKT asukasta kohden on yli 100 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta, jäljempänä ’kehittyneemmät alueet’.

Alueet luokitellaan yhteen näistä kolmesta alueluokasta sen perusteella, mikä on kullakin alueella ostovoimastandardina mitatun, kautta 2014–2016 koskevien unionin lukujen perusteella asukasta kohti lasketun BKT:n suhde 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvoon samalla viitekaudella.

3.Koheesiorahastosta tuetaan jäsenvaltioita, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden on ostovoimastandardina mitattuna ja kautta 2014–2016 koskevien unionin lukujen perusteella laskettuna alle 90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n asukaskohtaisen BKTL:n keskiarvosta samalla viitekaudella.

4.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan luettelo alueista, jotka täyttävät jonkin edellä mainittuihin kolmeen alueluokkaan kuuluvan luokan kriteerit, ja jäsenvaltioista, jotka täyttävät 3 kohdassa asetetut kriteerit. Tämä luettelo on voimassa 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisen ajan.

103 artikla
Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion määrärahat

1.Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion talousarviositoumuksiin kaudella 2021–2027 käytettävissä olevat määrärahat ovat 330 624 388 630 euroa vuoden 2018 hintoina. 

Edellä tarkoitettuun määrään tehdään 2 prosentin vuotuinen indeksikorjaus ohjelmatyötä varten ja määrän ottamiseksi myöhemmin unionin yleiseen talousarvioon.

2.Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen osoitettavien kokonaismäärärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain ja alueluokittain sekä luettelo tukikelpoisista alueista liitteessä XXII vahvistettujen menetelmien mukaisesti.

Tässä päätöksessä vahvistetaan myös Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen (Interreg) osoitettavien kokonaismäärärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain.

3.Komission aloitteesta 0,35 prosenttia kokonaismäärärahoista kohdennetaan tekniseen tukeen sen jälkeen, kun niistä on vähennetty 104 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu Verkkojen Eurooppa -välineeseen osoitettava tuki.

104 artikla
Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahat

1.Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen määrärahat ovat 97,5 prosenttia kokonaismäärärahoista (eli yhteensä 322 194 388 630 euroa), ja ne kohdennetaan seuraavasti:

a)61,6 prosenttia (eli yhteensä 198 621 593 157 euroa) vähemmän kehittyneille alueille;

b)14,3 prosenttia (eli yhteensä 45 934 516 595 euroa) siirtymäalueille;

c)10,8 prosenttia (eli yhteensä 34 842 689 000 euroa) kehittyneemmille alueille;

d)12,8 prosenttia (eli yhteensä 41 348 556 877 euroa) koheesiorahastosta tukea saaville jäsenvaltioille;

e)0,4 prosenttia (eli yhteensä 1 447 034 001 euroa) lisärahoituksena SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuille syrjäisimmille alueille ja sellaisille NUTS 2 -alueille, jotka täyttävät vuoden 1994 liittymissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 6 olevassa 2 artiklassa määrätyt kriteerit.

2.Komissio arvioi vuonna 2024 asetuksen (EU, Euratom) [[…] (monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus)] [6] artiklan mukaisesti tekemänsä vuotta 2025 koskevan teknisen mukautuksen yhteydessä kunkin jäsenvaltion kokonaismäärärahoja, jotka on osoitettu Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen vuosiksi 2025–2027.

Komissio soveltaa arvioinnissaan liitteessä XXII vahvistettua jakomenetelmää käyttämällä kyseisenä ajankohtana saatavilla olevia uusimpia tilastoja.

Teknisen mukautuksen jälkeen komissio muuttaa täytäntöönpanosäädöstä siten, että siinä vahvistetaan 103 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vuosijakauma tarkistettuna.

3.ESR+:aa varten käytettävissä olevat Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen määrärahat ovat 88 646 194 590 euroa.

Edellä olevassa 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetusta syrjäisimpien alueiden lisärahoituksesta on osoitettava ESR+:aan 376 928 934 euroa.

4.Koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineelle siirrettävä tuki on 10 000 000 000 euroa. Se käytetään liikenteen infrastruktuurihankkeisiin ainoastaan sellaisissa jäsenvaltioissa, jotka voivat saada tukea koheesiorahastosta, julkaisemalla erityisiä ehdotuspyyntöjä asetuksen (EU) [Verkkojen Eurooppa -välineestä annetun uuden asetuksen numero] mukaisesti.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion koheesiorahastomäärärahoista Verkkojen Eurooppa -välineeseen siirrettävä määrä, joka määritetään koko kauden osalta määräsuhteen mukaisesti.

Kunkin jäsenvaltion koheesiorahastomäärärahoja vähennetään vastaavasti.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua koheesiorahastosta osoitettavaa tukea vastaavat vuotuiset määrärahat otetaan vuoden 2021 talousarviomenettelystä alkaen Verkkojen Eurooppa -välineen asianmukaisiin budjettikohtiin.

Verkkojen Eurooppa -välineeseen siirretystä määrästä 30 prosenttia on heti siirtämisen jälkeen kaikkien niiden jäsenvaltioiden käytettävissä, jotka voivat saada rahoitusta koheesiorahastosta, liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoittamista varten asetuksen (EU) [Verkkojen Eurooppa -välineestä annetun uuden asetuksen numero] mukaisesti.

Liikennealaan sovellettavia asetuksen (EU) [Verkkojen Eurooppa -välineestä annetun uuden asetuksen numero] sääntöjä sovelletaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin erityisiin ehdotuspyyntöihin. Rahoituskelpoisten hankkeiden valinnassa on 31 päivään joulukuuta 2023 asti noudatettava koheesiorahastomäärärahojen kansallista jakoa Verkkojen Eurooppa -välineeseen siirretyn määrän 70 prosentin osuuden osalta.

Tammikuun 1 päivästä 2024 lähtien se osuus Verkkojen Eurooppa -välineeseen siirretystä määrästä, jota ei ole sidottu liikenneinfrastruktuurihankkeisiin, asetetaan kaikkien niiden jäsenvaltioiden käyttöön, jotka voivat saada rahoitusta koheesiorahastosta, liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoittamista varten asetuksen (EU) [Verkkojen Eurooppa -välineestä annetun uuden asetuksen numero] mukaisesti.

5.Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta varten tarkoitetuista määrärahoista 500 000 000 euroa osoitetaan eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen, ja komissio hallinnoi kyseisiä määrärahoja suoraan tai välillisesti.

6.Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta varten tarkoitetuista ESR+:n määrärahoista 175 000 000 euroa osoitetaan innovatiivisia ratkaisuja edistävään valtioiden väliseen yhteistyöhön, ja komissio hallinnoi kyseisiä määrärahoja suoraan tai välillisesti.

7.Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahat ovat 2,5 prosenttia talousarviositoumuksiin kaudella 2021–2027 käytettävissä olevista rahastojen kokonaismäärärahoista (eli yhteensä 8 430 000 000 euroa).

105 artikla
Määrärahojen siirrettävyys

1.Komissio voi hyväksyä jäsenvaltion kumppanuussopimuksen toimittamisen tai väliarvioinnin yhteydessä tekemän siirtoehdotuksen, jossa

a)enintään 15 prosenttia vähemmän kehittyneiden alueiden kokonaismäärärahoista siirretään siirtymäalueille tai kehittyneemmille alueille ja siirtymäalueilta kehittyneemmille alueille;

b)kehittyneempien alueiden tai siirtymäalueiden määrärahoja siirretään vähemmän kehittyneille alueille.

2.Kullekin jäsenvaltiolle Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen (Interreg) kohdennettuja kokonaismäärärahoja ei saa siirtää näiden tavoitteiden välillä.

106 artikla
Yhteisrahoitusosuuksien määrittäminen

1.Ohjelman hyväksymisestä annettavassa komission päätöksessä vahvistetaan kullekin toimintalinjalle rahastoista myönnettävän tuen yhteisrahoitusosuus ja enimmäismäärä.

2.Komission päätöksessä vahvistetaan kunkin toimintalinjan osalta, sovelletaanko sen yhteisrahoitusosuutta seuraaviin:

a)kokonaisrahoitusosuus, joka sisältää sekä julkisen että yksityisen rahoitusosuuden;

b)julkinen rahoitusosuus.

3.Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa toimintalinjakohtainen yhteisrahoitusosuus ei saa olla suurempi kuin

a)70 prosenttia, kun kyse on vähemmän kehittyneistä alueista;

b)55 prosenttia, kun kyse on siirtymäalueista;

c)40 prosenttia, kun kyse on kehittyneemmistä alueista.

Edellä olevassa a alakohdassa vahvistettuja yhteisrahoitusosuuksia sovelletaan myös syrjäisimpiin alueisiin.

Koheesiorahaston toimintalinjakohtainen yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 70 prosenttia.

ESR+-asetuksessa voidaan vahvistaa suurempia yhteisrahoitusosuuksia toimintalinjoille, joilla tuetaan innovatiivisia toimia kyseisen asetuksen [14] artiklan mukaisesti.

4.Interreg-ohjelmien yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 70 prosenttia.

Euroopan alueellista yhteistyötä koskevassa asetuksessa voidaan vahvistaa suurempia yhteisrahoitusosuuksia Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) alaan kuuluville ulkoista rajatylittävää yhteistyötä koskeville ohjelmille.

5.Komission aloitteesta tai komission puolesta toteutettavat teknisen tuen toimenpiteet voidaan rahoittaa täysimääräisesti.

IX osasto
Säädösvallan siirtoa koskevat säännökset sekä täytäntöönpano-, siirtymä- ja loppusäännökset

I LUKU
Säädösvallan siirtäminen ja täytäntöönpanosäännökset

107 artikla
Säädösvallan siirtäminen

Siirretään komissiolle 108 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitteitä tämän asetuksen muiden kuin sen keskeisten osien mukauttamiseksi muutoksiin, joita tapahtuu ohjelmakauden aikana, lukuun ottamatta liitteitä III, IV, X ja XXII.

108 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 63 artiklan 10 kohdassa, 73 artiklan 4 kohdassa, 88 artiklan 4 kohdassa, 89 artiklan 4 kohdassa ja 107 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 63 artiklan 10 kohdassa, 73 artiklan 4 kohdassa, 88 artiklan 4 kohdassa ja 89 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 63 artiklan 10 kohdan, 73 artiklan 4 kohdan, 88 artiklan 4 kohdan, 89 artiklan 4 kohdan tai 107 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

109 artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

II LUKU
Siirtymä- ja loppusäännökset

110 artikla
Siirtymäsäännökset

Asetusta (EU) N:o 1303/2013 ja kaikkia muita ohjelmakautta 2014–2020 koskevia säädöksiä sovelletaan edelleen sellaisiin ohjelmiin ja toimiin, joita tuetaan EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja EMKR:stä kyseisellä ohjelmakaudella.

111 artikla
Vaiheittain toteutettaviin toimiin sovellettavat edellytykset

1.Hallintoviranomainen voi valita toimen, joka muodostuu asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaisesti tuettavaksi valitun ja aloitetun toimen toisesta vaiheesta, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

a)toimessa, sellaisena kuin se on valittu tuettavaksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaisesti, on rahoituksen näkökulmasta erotettavissa kaksi vaihetta, joilla on erilliset kirjausketjut;

b)toimen kokonaiskustannukset ylittävät 10 miljoonaa euroa;

c)ensimmäistä vaihetta koskevaan maksatushakemukseen sisältyviä menoja ei ole sisällytetty mihinkään toista vaihetta koskevaan maksatushakemukseen;

d)toimen toinen vaihe on sovellettavan lainsäädännön mukainen, ja sille voidaan myöntää tukea EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tämän asetuksen tai rahastokohtaisten asetusten nojalla;

e)jäsenvaltio sitoutuu asetuksen (EU) N:o 1303/2013 141 artiklan mukaisesti toimitetussa lopullisessa täytäntöönpanokertomuksessa saattamaan toimen toisen ja samalla viimeisen vaiheen päätökseen ohjelmakauden kuluessa ja käynnistämään sen toiminnan.

2.Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan toimen toiseen vaiheeseen.

112 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

Yhteenkuuluvuus ja arvot

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 52  

X käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen. 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Vuonna 2019: asetuksen hyväksyminen

Vuonna 2020: ohjelmia koskevat neuvottelut

1. tammikuuta 2021: uusien ohjelmien käynnistäminen

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

EU:n toimet, jotka koskevat Euroopan aluekehitysrahastoa, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, jäljempänä ’ESR+’, koheesiorahastoa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa, jäljempänä ’EMKR’, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, jäljempänä ’AMIF’, sisäisen turvallisuuden rahastoa, jäljempänä ’ISF’, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä, jäljempänä ’BMVI’, ovat perusteltuja SEUT-sopimuksen 174 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden nojalla. Oikeus toteuttaa toimia perustuu SEUT-sopimuksen 175 artiklaan, jossa nimenomaisesti edellytetään unionin toteuttavan tätä politiikkaa rakennerahastojen kautta, ja 177 artiklaan, jossa määritellään koheesiorahaston tehtävä. ESR:n tavoitteet määritellään SEUT-sopimuksen 162 artiklassa, EAKR:n tavoitteet SEUT-sopimuksen 176 artiklassa ja koheesiorahaston tavoitteet SEUT-sopimuksen 177 artiklassa. Kalatalouteen liittyvät toimet ovat perusteltuja SEUT-sopimuksen 39 artiklan nojalla.

SEUT-sopimuksen 174 artiklassa todetaan, että koheesiopolitiikan yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin. Viimeksi mainittuihin kuuluvat mm. pohjoisimmat alueet, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueet.

SEUT-sopimuksen 349 artiklassa määrätään, että on hyväksyttävä erityistoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne, jota vaikeuttavat erityispiirteet, jotka haittaavat suuresti näiden alueiden kehitystä.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)

Vaikuttavuus ja tehokkuus: EU:n toiminnalla saavutetaan paremmat tulokset. Monissa jäsenvaltioissa julkisista investoinneista noin 50 prosenttia (tai enemmän) kuuluu koheesiopolitiikan alaan. Näillä jäsenvaltioilla ei olisi riittäviä taloudellisia resursseja näiden investointien toteuttamiseen ilman koheesiopolitiikkaa. Myöskään useimmilla alueilla ei olisi älykkään erikoistumisen strategioita (RIS3), eikä tällaisten jo laadittujen strategioiden toteuttamista voitaisi jatkaa ilman EAKR:n tukea. Tämä pätee sekä kehittyneempiin että vähemmän kehittyneisiin alueisiin.

EU:n toiminnalla edistetään EU:n kansalaisille tärkeitä tavoitteita. Työpaikkojen luomisen ja kasvun, vihreän ja vähähiilisen kasvun, sosiaalisen osallisuuden, maahanmuuttajien kotoutumisen sekä rajaturvallisuuden edistäminen ovat kaikki tavoitteita, jotka ovat kansalaisille tärkeitä. Lisäksi mahdollistavilla edellytyksillä edistetään rakennemuutoksia ja hallinnon nykyaikaistamista.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1) Yksinkertaistaminen: Hallinnollisia rasitteita on tarpeen vähentää. Tämä keskeinen tarve on tullut esille useaan otteeseen. Liian monimutkaiset hallinnointi-, valvonta- ja tarkastusjärjestelmät ovat aiheuttaneet hallinnollista epävarmuutta ja täytäntöönpanoviiveitä ja olleet pidäkkeenä tuen hakemiselle. Etenkin on suositeltu yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttämistä.

2) Uusien tarpeiden huomioon ottamiseksi tarvitaan joustavuutta. EAKR:n ja koheesiorahaston jälkiarvioinnissa todettiin, että ohjelmien mukauttaminen talouskriisin huomioon ottamiseksi oli yksi ohjelmakaudella 2007–2013 tehdyistä onnistuneista ratkaisuista, jota olisi kehitettävä edelleen jatkossa.

3) Rahoitusvälineet tarjoavat mahdollisuuksia. Arvioinneissa todettiin, että rahoitusvälineitä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin investointien rahoittamisessa joillakin politiikan aloilla, mutta niiden täytäntöönpanossa on viiveitä ja niiden käytön lisääminen on haasteellista.

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Eniten synergiaa voidaan tuen luonteen vuoksi saavuttaa Euroopan horisontti -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen kanssa.

Euroopan horisontti -ohjelmassa keskitytään eurooppalaiseen huippuosaamiseen (uuden tietämyksen luominen ja hyödyntäminen ja eturivin tutkimus), kun taas EAKR:ssä keskitytään alueelliseen merkitykseen (olemassa olevan tietämyksen ja teknologian levittäminen sinne, missä sitä tarvitaan, ja niiden juurruttaminen paikallistasolla älykkään erikoistumisen strategioiden kautta sekä paikallisten innovointijärjestelmien luominen).

Jotta voitaisiin varmistaa yhdenmukaisuus Verkkojen Eurooppa -välineen kanssa, synergiaa ja täydentävyyttä on lisätty keskittämällä kyseisen välineen tuki erityisesti ydinverkkoon ja tarjoamalla lisäksi EAKR:stä ja koheesiorahastosta tukea kattavaa verkkoa varten, mukaan lukien alueellisen ja paikallisen pääsyn varmistaminen kyseiseen verkkoon sekä liikenneyhteydet kaupunkialueiden sisällä.

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

   toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

X    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2021–2027 ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2021–2029.

 kestoa ei ole rajattu

käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 53  

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

   toimeenpanovirastoja

X Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

julkisoikeudellisille yhteisöille

sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Seurantajärjestelmä perustuu rahoituskehyskaudella 2014–2020 noudatettuihin parhaisiin käytänteisiin ja yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin. Kutakin ohjelmaa varten perustetulle seurantakomitealle annetaan entistä tärkeämpi rooli ohjelman tuloksellisuuden ja kaikkien siihen vaikuttavien tekijöiden valvonnassa. Seurantakomitealle toimitettujen asiakirjojen on avoimuuden varmistamiseksi oltava julkisesti saatavilla. Järjestelmää täydennetään komission ja kunkin jäsenvaltion vuotuisilla arviointikokouksilla, joissa tarkastellaan ohjelman tuloksellisuutta. Vuotuiset täytäntöönpanokertomukset korvataan järjestelyllä, joka perustuu lyhyemmin väliajoin toimitettaviin ajantasaisiin tietoihin. Lopullinen tuloksellisuuskertomus säilytetään.

Määrittelemällä yleisesti sovellettavia indikaattoreita lisätään osaltaan sellaisten seurantatietojen saatavuutta, jotka voidaan aggregoida unionin tasolla.

Sähköiset tiedot mahdollistavat yksinkertaistamisen ja avoimuuden yhdistämisen. Ohjelmakaudella 2014–2020 edellytettiin sähköistä tiedonvaihtojärjestelmää tuensaajien ja hallintoviranomaisten välillä ja hallinnointi- ja valvontajärjestelmän eri viranomaisten välillä. Tässä asetuksessa otetaan tämä huomioon ja kehitetään edelleen tiedonkeruun eräitä näkökohtia. Kaikki ohjelmien toteutuksen edistymisen seurannassa tarvittavat tiedot, mukaan lukien tiedot ohjelmien tuloksista ja tuloksellisuudesta, toimitetaan nyt sähköisesti. Avoimen datan alustaa päivitetään joka toinen kuukausi, joten se sisältää lähes reaaliaikaiset tiedot ohjelmien toteuttamisesta.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Kun otetaan huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportoimat laskussa olevat virhetasot (sekä siitä johtuva epävarmuus, ettei hallinnointi- ja valvontajärjestelmä ole vielä ollut käytössä yhtä kokonaista ohjelmakiertoa, joten sen kaikista osatekijöistä ei vielä voida tehdä lopullisia päätelmiä), ohjelmakautta 2014–2020 varten käyttöön otettujen hallinnointi- ja valvontajärjestelmän nykyisten perusperiaatteiden sekä kyseistä kautta varten vahvistettujen varainhoitosäännösten soveltamista on tarpeen jatkaa.

Tässä yhteydessä olisi kuitenkin otettava huomioon myös ohjelmakauden 2014–2020 ohjelmien käynnistymisen viivästyminen sekä joidenkin käyttöön otettujen vaatimusten aiheuttamat tarpeettomat hallinnolliset rasitteet. Sen vuoksi ehdotetaan, että hallinto- ja valvontajärjestelmän eri elinten tehtävät ja vastuualat esitetään aiempaa selkeämmin etenkin siltä osin kuin on kyse toimien valinnasta ja vaatimuksista, jotka koskevat moitteettoman varainhoidon periaatteiden noudattamisen varmistamista.

Kaikki sellaiset yksityiskohtaiset säännökset ja muut säännöt, jotka ovat tähän asti sisältyneet johdettuun oikeuteen, on otettu asetuksen tekstiin ennustettavuuden varmistamiseksi. Nimeämismenettelyn käynnistämistä ei edellytetä, vaan säännöksissä kannustetaan jatkamaan nykyisten järjestelmien käyttöä. Sellaisia ohjelmia varten ehdotetaan entistä yksinkertaisempia menettelyjä, joiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmä on toiminut hyvin ja joiden osalta on saatu hyviä tuloksia. Lisäksi selvennetään vaatimuksia, jotka liittyvät riskinarviointiin perustuviin hallinnollisiin tarkastuksiin, yhden tarkastuksen periaatteeseen sekä sellaisiin vähimmäisvaatimuksiin, joita sovelletaan pienempiin ohjelmiin, joissa voi olla tarpeen käyttää muuta kuin tilastollista otantamenetelmää.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Komission vuoden 2020 jälkeistä ohjelmakautta varten harkitsemissa muutoksissa ja yksinkertaistamisvaihtoehdoissa on otettu huomioon useita vuoden 2020 jälkeisen lainsäädännön valmisteluun liittyviä tilintarkastustuomioistuimen suosituksia ja etenkin ne, joissa kehotetaan tarkastelemaan uudelleen rahastojen täytäntöönpanomekanismeja (tarkastuksen 2015/AUD/0195 perusteella annettu suositus nro 1) korkean tason työryhmän ehdotusten perusteella.

Aikaisemmat korkeat virhetasot olivat usein seurausta oikeudellisen varmuuden puutteesta sekä sovellettavien sääntöjen toisistaan poikkeavista tulkinnoista muun muassa julkisten hankintojen alalla. Komissio on ottanut uuteen yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen useita uusia osatekijöitä, joita ovat mm. seuraavat: riskinarviointiin perustuvat hallinnolliset tarkastukset ja tarkastusstrategiat, tilastollisen otannan oikeasuhteista käyttöä koskevat säännöt, tarkastusten oikeasuhteisuutta koskevat erityissäännökset ja tukeutuminen kansallisiin järjestelmiin.

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmien osia koskevilla yksityiskohtaisilla liitteillä on tarkoitus tarjota oikeusvarmuutta ilman että tarvitaan johdettuun oikeuteen kuuluvia säädöksiä tai pitkiä ohjeasiakirjoja, joita yleensä annetaan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen hyväksymisen jälkeen.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa nykyisin käytettyä täytäntöönpanomekanismia on toisinaan kritisoitu, myös tilintarkastustuomioistuimen taholta, siitä, että se on liian monimutkainen ja virheille altis ja että sen kustannukset ovat kaikilla valvontatasoilla suuret. Komissio on arvioinut esitettyä kritiikkiä perusteellisesti löytääkseen oikean tasapainon vastuuvelvollisuuden, yksinkertaistamisen ja tuloksellisuuden välillä.

Järjestelmää on yksinkertaistettu, jotta voitaisiin poistaa riski siitä, että tuensaajiin kohdistetaan eri tasoilla päällekkäisiä tarkastuksia ja että hallinnointi- ja valvontajärjestelmässä on sen rakenteesta johtuvia päällekkäisiä toimintoja. Esimerkiksi vuoden 2020 jälkeisellä ohjelmakaudella todentamisviranomaiset (joita on nykyään 210) korvataan kirjanpitotoiminnolla, joka ei voi tehdä päällekkäisiä tarkastuksia jatkossa. Lisäksi ehdotetaan tarkastustoiminnan yksinkertaistamista siten, että tuensaajien tasolla tehtäviä toimien tarkastuksia vähennetään. Samalla annetaan laajennettuja suhteutettuja järjestelyjä koskevia erityissäännöksiä, joissa otetaan huomioon ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmän aikaisempi tehokas toiminta.

Tavoiteltavan varmuustason osalta lainsäädäntöehdotukset sisältävät tässä vaiheessa tavoitteen, jonka mukaan virhetason olisi oltava 2 prosentin olennaisuusrajan alapuolella. Tästä poikkeavasta olennaisuusrajasta voidaan keskustella ainoastaan tapauskohtaisesti osana lainsäädännöstä käytäviä keskusteluja etenkin, jos lainsäädäntövallan käyttäjä ei (täysin) hyväksy ohjelmien ehdotettua yksinkertaistamista ja/tai rajoittaa tarkastuksia, millä on vaikutusta odotettuun virhetasoon.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Komissio jatkaa sen selvittämistä, voidaanko hallintoviranomaisten käyttöön ottamia, petosten ja sääntöjenvastaisuuksien torjuntatoimenpiteitä lujittaa vuoden 2020 jälkeisellä kaudella.

Hallintoviranomaisten on jatkettava tehokkaiden ja oikeasuhteisten petostentorjuntatoimenpiteiden ja -menettelyjen soveltamista ja otettava tässä erityisesti huomioon todetut petosriskit.

Sähköinen koheesio ja vuorovaikutteiset tietotekniikkajärjestelmät ovat keskeisiä vaatimuksia myös jatkossa. Hallintoviranomaiset voivat jatkaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien torjumiseksi käyttöön ottamiensa prosessien ja järjestelmien käyttämistä uudella ohjelmakaudella.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero  

JM/EI-JM 54

EFTA-mailta 55

Ehdokasmailta 56

Kolmansilta mailta

Varainhoitoasetuksen [21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] tarkoitetut rahoitusosuudet

02. Yhteenkuuluvuus ja arvot

05.02: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)

05.03: Koheesiorahasto

05.03.YY Rahoitusosuus Verkkojen Eurooppa -välineeseen

07.02: Euroopan sosiaalirahasto (ESR)

JM

EI

EI

EI

EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa käypiin hintoihin (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake 

02.

Yhteenkuuluvuus ja arvot

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

05.02: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)

Sitoumukset

29 440,110

30 327,771

31 279,590

35 259,611

33 267,540

34 307,819

35 425,598

226 308,000

Maksut

1 164,755

1 341,699

12 834,033

16 236,551

29 081,391

38 297,376

38 210,997

89 204,236

226 308,000

05.03: Koheesiorahasto

Sitoumukset

4 522,388

4 684,978

4 862,038

5 044,652

5 232,977

5 428,152

5 631,603

35 407,000

Maksut

175,643

200,023

3 490,734

3 019,315

4 914,058

5 243,048

4 989,748

13 374,217

35 407,000

05.03.YY Rahoitusosuus Verkkojen Eurooppa -välineeseen

Sitoumukset

1 441,457

1 493,281

1 549,717

1 607,923

1 667,949

1 730,159

1,795,007

11 285,000

Maksut

83,293

504,603

528,852

548,807

569,400

590,655

612,703

7 847,181

11 285,000

07.02: Euroopan sosiaalirahasto (ESR)

Sitoumukset

12 983,946

13 384,351

13 814,025

14 256,194

14 711,141

15 181,257

15 669,085

100 000,000 57

Maksut

511,825

592,614

5 940,557

7 241,014

12 930766

16 995,138

16 806,577

38 981,508

100 000,000

Joista ohjelman määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 58  

Sitoumukset = maksut

40,300

40,600

35,900

36,200

36,500

36,800

37,100

263,400

Ohjelman määrärahat YHTEENSÄ 59

Sitoumukset

48 388,000

49 891,000

51 506,000

53 169,000

54 880,000

56 648,000

58 522,000

373 000,000

Maksut

1 935,516

2 638,939

22 794,176

27  045,687

47 432,616

61 126,217

60 620,025

149 407,142

373 000,000



Monivuotisen rahoituskehyksen otsake 

7

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto (PO EMPL)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Henkilöresurssit 60  

85,657

85,657

85,657

85,657

85,657

85,657

85,657

599,599

Muut hallintomenot 61  

OTSAKKEEN 7 määrärahat YHTEENSÄ – PO EMPL

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

85,657

85,657

85,657

85,657

85,657

85,657

85,657

599,599

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto (PO REGIO)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Henkilöresurssit

80,506

82,116

83,758

85,433

87,141

88,883

90,660

598,497

Muut hallintomenot

2,370

2,417

2,465

2,514

2,564

2,615

2,667

17,612

OTSAKKEEN 7 määrärahat YHTEENSÄ – PO REGIO

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

82,876

84,533

86,223

87,947

89,705

91,498

93,327

616,019

milj. euroa käypiin hintoihin (kolmen desimaalin tarkkuudella)

PO EMPL ja PO REGIO yhteensä

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Henkilöresurssit

166,163

167,773

169,415

171,090

172,798

174,540

176,317

1 198,006

Muut hallintomenot

2,370

2,417

2,465

2,514

2,564

2,615

2,667

17,612

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

168,533

170,190

171,880

173,604

175,362

177,155

178,984

1 215,618

milj. euroa käypiin hintoihin (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

48 556,533

50 061,190

51 677,880

53 332,604

55 055,362

56 825,155

58 700,984

374 215,618

Maksut

2 104,049

2 809,129

22 966,056

27 219,291

47 607,978

61 303,372

60 799,009

149 407,142

374 215,618

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

   Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

X    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa käypiin hintoihin (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

PO EMPL

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Henkilöresurssit 62  

85,657

85,657

85,657

85,657

85,657

85,657

85,657

599,599

Muut hallintomenot 63

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma

85,657

85,657

85,657

85,657

85,657

85,657

85,657

599,599

PO REGIO

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Henkilöresurssit

80,506

82,116

83,758

85,433

87,141

88,883

90,660

598,497

Muut hallintomenot

2,370

2,417

2,465

2,514

2,564

2,615

2,667

17,612

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma

82,876

84,533

86,223

87,947

89,705

91,498

93,327

616,019

PO EMPL ja PO REGIO yhteensä

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Henkilöresurssit

166,163

167,773

169,415

171,090

172,798

174,540

176,317

1,198,006

Muut hallintomenot

2,370

2,417

2,465

2,514

2,564

2,615

2,667

17,612

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma

168,533

170,190

171,880

173,604

175,362

177,155

178,984

1,215,618

PO EMPL

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 64  

Henkilöresurssit

 5,000

 5,000

 5,000

 5,000

 5,000

 5,000

 5,000

35,000

20,000

20,000

15,000

15,000

15,000

15,000

15,000

115,000

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

25,000

25,000

20,000

20,000

20,000

20,000

20,000

150,000

PO REGIO

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 65  

Henkilöresurssit

4,400

4,500

4,600

4,700

4,800

4,900

5,000

32,900

Muut hallintomenot

10,900

11,100

11,300

11,500

11,700

11,900

12,100

80,600

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

15,300

15,600

15,900

16,200

16,500

16,800

17,100

113,400

EMPL ja REGIO yhteensä

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 66  

Henkilöresurssit

9,400

9,500

9,600

9,700

9,800

9,900

10,000

67,900

Muut hallintomenot

30,900

31,100

26,300

26,500

26,700

26,900

27,100

195,500

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

40,300

40,600

35,900

36,200

36,500

36,800

37,100

263,400

YHTEENSÄ

208,833

210,790

207,780

209,804

211,862

213,955

216,084

1 479,108

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen määrärahasiirtojen avulla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

   Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

X    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

PO EMPL

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa 67  

599

599

599

599

599

599

599

EU:n ulkopuoliset edustustot

Tutkimus

 Ulkopuolinen henkilöstö: (kokoaikaiseksi muutettuna) 68

Otsake 7

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA 7 rahoitettavat 

– päätoimipaikassa

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

Ohjelman määrärahoista rahoitettavat 69

– päätoimipaikassa

99

99

99

99

99

99

99

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

Tutkimus

Muu (mikä?)

YHTEENSÄ

698

698

698

698

698

698

698

PO REGIO

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa 70  

542

542

542

542

542

542

542

EU:n ulkopuoliset edustustot

Tutkimus

 Ulkopuolinen henkilöstö: (kokoaikaiseksi muutettuna) 71

Otsake 7

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA 7 rahoitettavat 

– päätoimipaikassa

38,5

38,5

38,5

38,5

38,5

38,5

38,5

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

Ohjelman määrärahoista rahoitettavat 72

– päätoimipaikassa

71

71

71

71

71

71

71

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

Tutkimus

Muu (mikä?)

YHTEENSÄ

651,5

651,5

651,5

651,5

651,5

651,5

651,5

PO EMPL ja PO REGIO

Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) YHTEENSÄ

Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa

1141

1141

1141

1141

1141

1141

1141

EU:n ulkopuoliset edustustot

0

0

0

0

0

0

0

Tutkimus

0

0

0

0

0

0

0

Ulkopuolinen henkilöstö YHTEENSÄ (kokoaikaiseksi muutettuna)

208,5

208,5

208,5

208,5

208,5

208,5

208,5

KAIKKI YHTEENSÄ

1349,5

1349,5

1349,5

1349,5

1349,5

1349,5

1349,5

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

·osallistuminen jäsenvaltioissa toteutettavia ohjelmia ja/tai hankkeita koskevien ehdotusten analysointiin, niitä koskeviin neuvotteluihin, niitä koskevien muutosten tekemiseen ja/tai niiden hyväksyntää edeltävään valmistelutyöhön

·osallistuminen hyväksyttyjen ohjelmien/hankkeiden toteutuksen hallinnointiin, seurantaan ja arviointiin

·ohjelmia koskevien sääntöjen noudattamisen varmistaminen

Ulkopuolinen henkilöstö

·kuten edellä ja/tai hallinnollinen tuki

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

X    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

   rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Rahoittamiseen osallistuva taho 

Ulkopuolisen tahon rahoitusosuudella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

   Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

   vaikutukset omiin varoihin

   vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 73

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    COM(2018) 322 final, 2.5.2018.
(2)    Lukuun ottamatta työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevaa ohjelmaa ja terveyskysymyksiä.
(3)    Vain yhteistyössä hallinnoitavien osa-alueiden osalta.
(4)    Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto koostuu rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä ja tullivalvontalaitteiden rahoitusvälineestä.
(5)    Korkean tason ryhmän suositukset kokonaisuudessaan:     http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/newsroom/pdf/simplification_proposals_key.pdf
(6)    Spatial Foresight & t33, New assessment of administrative costs and burden in ESI Funds, preliminary results.
(7)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
(8)    http://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:a59b6beb-7a4f-11e6-b076-01aa75ed71a1.0019.02/DOC_1&format=PDF
(9)    EUVL C […], […], s. […].
(10)    EUVL C […], […], s. […].
(11)    EUVL C […], […], s. […].
(12)    EUVL L […], […], s. […].
(13)    Komission delegoitu asetus (EU) N:o 240/2014, annettu 7 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä (EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1).
(14)    [Asetus energiaunionin hallinnosta, direktiivin 94/22/EY, direktiivin 98/70/EY, direktiivin 2009/31/EY, asetuksen (EY) N:o 663/2009, asetuksen (EY) N:o 715/2009, direktiivin 2009/73/EY, neuvoston direktiivin 2009/119/EY, direktiivin 2010/31/EU, direktiivin 2012/27/EU, direktiivin 2013/30/EU ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (COM/2016/0759 final/2 – 2016/0375 (COD)].
(15)    Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä annettu asetus (EU) [...] (EUVL L […], […], s. […]).
(16)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 13.
(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(19)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(20)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(21)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).
(24)    Komission asetus (EU) N:o 868/2014, annettu 8 päivänä elokuuta 2014, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 liitteiden muuttamisesta (EUVL L 241, 13.8.2014, s. 1).
(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...], annettu […], [Verkkojen Eurooppa -välineestä] (EUVL L […], […], s. […]).
(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).
(28)    EUVL L , , s. .
(29)    EUVL L , , s. .
(30)    EUVL L , , s. .
(31)    EUVL L , , s. .
(32)    EUVL L , , s. .
(33)    EUVL L , , s. .
(34)    EUVL L , , s. .
(35)    Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).
(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1082/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19).
(37)    [Asetus (EU) N:o [...], annettu [...] (EUVL L [...], [...], s. [...])].
(38)    Komission delegoitu asetus (EU) N:o 240/2014, annettu 7 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä (EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1).
(39)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).
(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).
(41)    Neuvoston asetus (EY) N:o 332/2002, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille (EYVL L 53, 23.2.2002).
(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 472/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1).
(43)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(44)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/218, annettu 6 päivänä helmikuuta 2017, unionin kalastuslaivastorekisteristä (EUVL L 34, 9.2.2017, s. 9).
(45)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90).
(46)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
(47)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
(48)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).
(49)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/52/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta (EUVL L 124, 25.4.2014, s. 1).
(50)    Neuvoston asetus (EY) N:o 332/2002, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1).
(51)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 472/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1).
(52)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(53)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  
(54)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.
(55)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
(56)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.
(57)    Tämä määrä ei sisällä terveyteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen innovointiin osoitettuja määriä (1 174 miljoonaa euroa).
(58)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta. Tämä määrä sisältyy edellä mainittuihin rahastokohtaisiin määriin; se kattaa ainoastaan alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston (REGIO) teknisen avun. Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston (EMPL) osalta yksityiskohtaiset tiedot on esitetty ehdotuksessa COM(2018) 382 final. Verkkojen Eurooppa -välineen tekninen apu ei sisälly tähän rahoitusselvitykseen.
(59)    Yhteenlasketut määrät eivät täsmää, koska määriä on pyöristetty.
(60)    Samat määrät on mainittu myös erillisessä ehdotuksessa COM(2018) 382 final.
(61)    Ks. erillinen ehdotus COM(2018) 382 final.
(62)    Samat määrät on mainittu myös erillisessä ehdotuksessa COM(2018) 382 final.
(63)    Ks. erillinen ehdotus COM(2018) 382 final.
(64)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(65)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(66)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(67)    Määrät perustuvat henkilöstömääriin sellaisina kuin ne on myönnetty vuonna 2018 (SEC(2017) 528), ja niistä on vähennetty EGR:ään osoitettu henkilöstö, ks. erillinen ehdotus (COM(2018) 382 final).
(68)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt; paikalliset toimihenkilöt; kansalliset asiantuntijat; vuokrahenkilöstö; nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.
(69)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).
(70)    Määrät perustuvat henkilöstömääriin sellaisina kuin ne on myönnetty vuonna 2018 (SEC(2017) 528). IPA III -ohjelmaan osoitetun henkilöstön osalta ks. erillinen ehdotus COM(2018) 382 final.
(71)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt; paikalliset toimihenkilöt; kansalliset asiantuntijat; vuokrahenkilöstö; nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.
(72)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).
(73)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.
Top

Strasbourg 29.5.2018

COM(2018) 375 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä


LIITE I

EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston tukitoimityyppien kokonaisuudet ja koodit – 17 artiklan 5 kohta

TAULUKKO 1: TUKITOIMIEN ALAKOODIT

TUKITOIMEN ALA

Ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukerroin

Ympäristöön liittyviin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukerroin

Toimintapoliittinen tavoite 1: Älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia

001

Investoinnit mikroyritysten käyttöomaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

002

Investoinnit pienten ja keskisuurten yritysten (mukaan lukien yksityiset tutkimuskeskukset) kiinteään omaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

003

Investoinnit julkisten tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen käyttöomaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

004

Investoinnit mikroyritysten aineettomaan omaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

005

Investoinnit pienten ja keskisuurten yritysten (mukaan lukien yksityiset tutkimuskeskukset) aineettomaan omaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

006

Investoinnit julkisten tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen aineettomaan omaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

007

Tutkimus ja innovointi mikroyrityksissä, myös verkottuminen (teollinen tutkimus, kokeellinen kehittäminen, toteutettavuustutkimukset)

0 %

0 %

008

Tutkimus ja innovointi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, myös verkottuminen

0 %

0 %

009

Tutkimus ja innovointi julkisissa tutkimuskeskuksissa, korkeakouluissa ja osaamiskeskuksissa, myös verkottuminen (teollinen tutkimus, kokeellinen kehittäminen, toteutettavuustutkimukset)

0 %

0 %

010

Pk-yritysten digitointi (mukaan lukien verkkokauppa ja -liiketoiminta, verkottuneet liiketoimintaprosessit, digitaaliset innovointikeskukset, elävät laboratoriot, verkkoyrittäjät ja tieto- ja viestintätekniikan startup-yritykset, yritystenvälinen kauppa)

0 %

0 %

011

Valtion tieto- ja viestintätekniset ratkaisut, sähköiset palvelut, sovellukset

0 %

0 %

012

Tietotekniikkapalvelut ja digitaalisten taitojen ja digitaalisen osallisuuden sovellutukset

0 %

0 %

013

Sähköisen terveydenhuollon palvelut ja sovellukset (mukaan lukien sähköinen hoito, esineiden internet fyysistä aktiivisuutta ja tietotekniikka-avusteista asumista varten)

0 %

0 %

014

Pk-yritysten liiketoimintainfrastruktuuri (myös teollisuusalueet)

0 %

0 %

015

Pk-yritysten kehittäminen ja kansainvälistyminen

0 %

0 %

016

Taitojen kehittäminen älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten

0 %

0 %

017

Pitkälle kehitetyt tukipalvelut pk-yrityksille ja niiden ryhmittymille (myös johtamis-, markkinointi- ja suunnittelupalvelut)

0 %

0 %

018

Yrityshautomot, tuki spin-off- ja spin-out-yrityksille ja startup-yrityksille

0 %

0 %

019

Pääasiassa pk-yrityksiä hyödyttävät innovointiklusterituki ja yritysverkostot

0 %

0 %

020

Innovointiprosessit pk-yrityksissä (prosessien, organisaation, markkinoinnin, yhteiskehittämisen, käyttäjien ja kysynnän ohjaama innovointi)

0 %

0 %

021

Teknologian siirto ja yhteistyö yritysten, tutkimuskeskusten ja korkea-asteen koulutuksen välillä

0 %

0 %

022

Tutkimus- ja innovointiprosessit, yritysten välinen teknologian siirto ja yhteistyö, jossa keskitytään vähähiiliseen talouteen sekä kykyyn selviytyä ilmastonmuutoksesta ja sopeutua siihen

100 %

40 %

023

Tutkimus- ja innovointiprosessit, yritysten välinen teknologian siirto ja yhteistyö, jossa keskitytään kiertotalouteen

40 %

100 %

Toimintapoliittinen tavoite 2: Vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia

024

Energiatehokkuus ja esittelyhankkeet pk-yrityksissä ja tukitoimenpiteet

100 %

40 %

025

Asuntokannan energiatehokkuutta parantava peruskorjaus, esittelyhankkeet ja tukitoimenpiteet

100 %

40 %

026

Julkisen infrastruktuurin energiatehokkuutta parantava peruskorjaus, esittelyhankkeet ja tukitoimenpiteet

100 %

40 %

027

Tuki yrityksille, jotka tarjoavat palveluja, joilla edistetään vähähiilistä taloutta ja kykyä selviytyä ilmastonmuutoksesta

100 %

40 %

028

Uusiutuvat energialähteet: tuulivoima

100 %

40 %

029

Uusiutuvat energialähteet: aurinkovoima

100 %

40 %

030

Uusiutuvat energialähteet: biomassa

100 %

40 %

031

Uusiutuvat energialähteet: merienergia

100 %

40 %

032

Muut uusiutuvat energialähteet (myös geoterminen energia)

100 %

40 %

033

Keski- tai pienjännitteiset älykkäät energianjakelujärjestelmät (myös älykkäät verkot ja tieto- ja viestintätekniset järjestelmät) ja niihin liittyvä varastointi

100 %

40 %

034

Korkeahyötysuhteinen yhteistuotanto, kaukolämmitys ja -jäähdytys

100 %

40 %

035

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimenpiteet sekä ilmastoon liittyvien riskien torjuminen ja hallinnointi: tulvat (myös tietoisuuden lisääminen, pelastuspalvelu sekä katastrofien hallintajärjestelmät ja -infrastruktuurit)

100 %

100 %

036

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimenpiteet sekä ilmastoon liittyvien riskien torjuminen ja hallinnointi: tulipalot (myös tietoisuuden lisääminen, pelastuspalvelu sekä katastrofien hallintajärjestelmät ja -infrastruktuurit)

100 %

100 %

037

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimenpiteet sekä ilmastoon liittyvien riskien torjuminen ja hallinnointi: muut, esim. myrskyt ja kuivuus (myös tietoisuuden lisääminen, pelastuspalvelu sekä katastrofien hallintajärjestelmät ja -infrastruktuurit)

100 %

100 %

038

Ilmastoon liittymättömien luonnonriskien (esim. maanjäristys) ja ihmisen toimintaan liittyvien riskien (esim. teknisen vian aiheuttama onnettomuus) ehkäisy ja hallinta, myös tietoisuuden lisääminen, pelastuspalvelu sekä katastrofien hallintajärjestelmät ja -infrastruktuurit

0 %

100 %

039

Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tarjonta (otto-, käsittely-, varastointi- ja jakeluinfrastruktuuri, energiatehokkuustoimenpiteet, juomaveden toimittaminen)

0 %

100 %

040

Vesihuolto ja vesivarojen suojelu (myös vesipiirien hoito, erityistoimenpiteet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, uudelleenkäyttö, vuotojen vähentäminen)

40 %

100 %

041

Jäteveden keräys ja käsittely

0 %

100 %

042

Kotitalouksien jätehuolto: ehkäisy-, vähentämis-, lajittelu- ja kierrätystoimet

0 %

100 %

043

Kotitalouksien jätehuolto: mekaanis-biologinen käsittely, lämpökäsittely

0 %

100 %

044

Yritysten, teollisuuden ja vaarallisten jätteiden jätehuolto

0 %

100 %

045

Kierrätettyjen materiaalien käytön edistäminen raaka-aineena

0 %

100 %

046

Teollisuusalueiden ja saastuneen maan kunnostaminen

0 %

100 %

047

Tuki pk-yritysten ympäristöystävällisille tuotantoprosesseille ja resurssitehokkuudelle

40 %

40 %

048

Ilmanlaatua ja melun vähentämistä koskevat toimenpiteet

40 %

100 %

049

Natura 2000 -alueiden suojelu, ennallistaminen ja kestävä käyttö

40 %

100 %

050

Luonnon ja biologisen monimuotoisuuden suojelu, vihreä infrastruktuuri

40 %

100 %

Toimintapoliittinen tavoite 3: Yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä

051

Tieto- ja viestintätekniikka: Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko (runkoverkko/runkoliityntäverkko)

0 %

0 %

052

Tieto- ja viestintätekniikka: Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko (käyttöoikeus/tilaajayhteys; suorituskyky vastaa valokuituasennusta paikassa, jonne palvelu suoritetaan, olevaan jakelupisteeseen asti, kun on kyse monen asunnon kiinteistöstä

0 %

0 %

053

Tieto- ja viestintätekniikka: Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko (käyttöoikeus/tilaajayhteys; suorituskyky vastaa valokuituasennusta paikassa, jonne palvelu suoritetaan, olevaan jakelupisteeseen asti, kun on kyse kotitalouksista ja yritysten toimitiloista

0 %

0 %

054

Tieto- ja viestintätekniikka: Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko (käyttöoikeus/tilaajayhteys; suorituskyky vastaa valokuituasennusta tukiasemaan asti, kun on edistyneemmästä langattomasta viestinnästä)

0 %

0 %

055

Tieto- ja viestintätekniikka: Muuntyyppiset tieto- ja viestintätekniset infrastruktuurit (myös mittavat tietotekniset resurssit/laitteet, tietokeskukset, tunnistimet ja muut langattomat laitteet)

0 %

0 %

056

Uudet moottoritiet ja tiet – TEN-T-ydinverkko

0 %

0 %

057

Uudet moottoritiet ja tiet – kattava TEN-T-verkko

0 %

0 %

058

Uudet toissijaiset maantieyhteydet TEN-T-tieverkkoon ja -solmukohtiin

0 %

0 %

059

Muut uudet kansalliset, alueelliset ja paikalliset liittymätiet

0 %

0 %

060

Uudelleen rakennetut tai parannetut moottoritiet ja tiet – TEN-T-ydinverkko

0 %

0 %

061

Uudelleen rakennetut tai parannetut moottoritiet ja tiet – kattava TEN-T-verkko

0 %

0 %

062

Muut uudelleen rakennetut tai parannetut tiet (moottoritiet sekä kansalliset, alueelliset ja paikalliset tiet)

0 %

0 %

063

Liikenteen digitalisointi: maantiet

40 %

0 %

064

Uudet rautatiet – TEN-T-ydinverkko

100 %

40 %

065

Uudet rautatiet – kattava TEN-T-verkko

100 %

40 %

066

Muut hiljattain rakennetut rautatiet

100 %

40 %

067

Uudelleen rakennetut tai parannetut rautatiet – TEN-T-ydinverkko

0 %

40 %

068

Uudelleen rakennetut tai parannetut rautatiet – kattava TEN-T-verkko

0 %

40 %

069

Muut uudelleen rakennetut tai parannetut rautatiet

0 %

40 %

070

Liikenteen digitalisointi: rautatie

40 %

0 %

071

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

0 %

40 %

072

Rautatiekalusto

40 %

40 %

073

Kaupunkiliikenteen infrastruktuurit

100 %

40 %

074

Puhtaan kaupunkiliikenteen liikkuva kalusto

100 %

40 %

075

Pyöräilyinfrastruktuuri

100 %

100 %

076

Kaupunkiliikenteen digitalisointi

40 %

0 %

077

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri

100 %

40 %

078

Multimodaaliliikenne (TEN-T)

40 %

40 %

079

Multimodaaliliikenne (ei kaupunkiliikenne)

40 %

40 %

080

Merisatamat (TEN-T)

40 %

0 %

081

Muut merisatamat

40 %

0 %

082

Sisävesiväylät ja -satamat (TEN-T)

40 %

0 %

083

Sisävesiväylät ja -satamat (alueelliset ja paikalliset)

40 %

0 %

084

Liikenteen digitalisointi: muut liikennemuodot

40 %

0 %

Toimintapoliittinen tavoite 4: Sosiaalisempi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin

085

Varhaiskasvatuksen infrastruktuuri

0 %

0 %

086

Perus- ja keskiasteen koulutuksen infrastruktuuri

0 %

0 %

087

Korkea-asteen koulutuksen infrastruktuuri

0 %

0 %

088

Ammatti- ja aikuiskoulutuksen infrastruktuuri

0 %

0 %

089

Asumisinfrastruktuuri maahanmuuttajille, pakolaisille ja kansainvälisen suojelun piiriin kuuluville tai sitä hakeville henkilöille

0 %

0 %

090

Asumisinfrastruktuuri (muille kuin maahanmuuttajille, pakolaisille ja kansainvälisen suojelun piiriin kuuluville tai sitä hakeville henkilöille)

0 %

0 %

091

Muu sosiaalinen infrastruktuuri, joka edistää sosiaalista osallisuutta yhteisössä

0 %

0 %

092

Terveydenhuollon infrastruktuuri

0 %

0 %

093

Terveysalan laitteet

0 %

0 %

094

Liikkuva terveydenhuollon kalusto

0 %

0 %

095

Terveydenhuollon digitalisointi

0 %

0 %

096

Maahanmuuttajien, pakolaisten ja kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvien tai sitä hakevien henkilöiden väliaikainen vastaanottorakenne

0 %

0 %

097

Toimenpiteet työmarkkinoille pääsyn parantamiseksi

0 %

0 %

098

Toimenpiteet pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseksi

0 %

0 %

099

Nuorisotyöllisyyden ja nuorten sosioekonomisen integraation tukeminen

0 %

0 %

100

Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yrityksen perustamisen tukeminen

0 %

0 %

101

Tuki sosiaaliselle taloudelle ja sosiaalisille yrityksille

0 %

0 %

102

Toimenpiteet työmarkkinainstituutioiden ja -palvelujen uudenaikaistamiseksi ja vahvistamiseksi, jotta voidaan arvioida ja ennakoida osaamistarpeet ja varmistaa oikea-aikainen ja räätälöity apu

0 %

0 %

103

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen ja työmarkkinasiirtymien tukeminen

0 %

0 %

104

Työvoiman liikkuvuuden tukeminen

0 %

0 %

105

Toimenpiteet, joilla edistetään naisten osallistumista työmarkkinoille ja vähennetään sukupuoleen perustuvaa eriytymistä työmarkkinoilla

0 %

0 %

106

Toimenpiteet, joilla edistetään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, kuten lasten ja huollettavien henkilöiden hoitopalveluja

0 %

0 %

107

Toimenpiteet, joilla edistetään tervettä ja asianmukaista työympäristöä ja puututaan terveysriskeihin, myös edistämällä liikuntaa

0 %

0 %

108

Tuki digitaalisten taitojen kehittämiseen

0 %

0 %

109

Tuki työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutumiseksi muutoksiin

0 %

0 %

110

Toimenpiteet, joilla kannustetaan aktiivista ja tervettä ikääntymistä

0 %

0 %

111

Tuki varhaiskasvatukseen (pois lukien infrastruktuuri)

0 %

0 %

112

Tuki perusasteen ja keskiasteen koulutukseen (pois lukien infrastruktuuri)

0 %

0 %

113

Tuki korkea-asteen koulutukseen (pois lukien infrastruktuuri)

0 %

0 %

114

Tuki aikuiskoulutukseen (pois lukien infrastruktuuri)

0 %

0 %

115

Toimenpiteet, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan

0 %

0 %

116

Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden yhteiskuntaan integroimiseksi ja uudelleen työllistämiseksi

0 %

0 %

117

Toimenpiteet, joilla parannetaan syrjäytyneiden ryhmien, kuten romanien, koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia ja edistetään heidän sosiaalista osallisuuttaan

0 %

0 %

118

Tuki syrjäytyneiden yhteisöjen, kuten romanien, kanssa toimivalle kansalaisyhteiskunnalle

0 %

0 %

119

Erityiset toimet kolmansien maiden kansalaisten työelämään osallistumisen parantamiseksi

0 %

0 %

120

Toimenpiteet kolmansien maiden kansalaisten integroimiseksi yhteiskuntaan

0 %

0 %

121

Toimenpiteet laadukkaiden, kestävien ja kohtuuhintaisten palvelujen yhtäläisen ja oikea-aikaisen saannin parantamiseksi

0 %

0 %

122

Toimenpiteet perhe- ja yhteisölähtöisten hoitopalvelujen tarjonnan parantamiseksi

0 %

0 %

123

Toimenpiteet terveydenhuoltojärjestelmien saatavuuden, tehokkuuden ja kestävyyden parantamiseksi (pois lukien infrastruktuuri)

0 %

0 %

124

Toimenpiteet pitkäaikaishoidon saatavuuden parantamiseksi (pois lukien infrastruktuuri)

0 %

0 %

125

Toimenpiteet sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamiseksi, mukaan lukien sosiaalisen suojelun saatavuus

0 %

0 %

126

Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevia ihmisiä koskevan sosiaalisen integraation edistäminen, mukaan lukien vähävaraisimmat ja lapset

0 %

0 %

127

Aineelliseen puutteeseen puuttuminen antamalla elintarvike- ja/tai aineellista apua vähävaraisimmille, mukaan lukien liitännäistoimenpiteet

0 %

0 %

Toimintapoliittinen tavoite 5: Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita 1

128

Matkailuun liittyvän julkisen omaisuuden suojelu, kehittäminen ja edistäminen ja niihin liittyvät matkailupalvelut

0 %

0 %

129

Kulttuuriperinnön ja kulttuuripalvelujen suojelu, kehittäminen ja edistäminen

0 %

0 %

130

Luonnonperinnön ja ekomatkailun suojelu, kehittäminen ja edistäminen

0 %

100 %

131

Julkisten tilojen fyysinen elvyttäminen ja turvallisuus

0 %

0 %

Muut toimintapoliittisiin tavoitteisiin 1–5 liittyvät koodit

132

Ohjelmista vastaavien viranomaisten ja rahastojen täytäntöönpanoon liittyvien elinten valmiuksien parantaminen

0 %

0 %

133

Yhteistyön tehostaminen sekä jäsenvaltiossa että sen ulkopuolella olevien kumppanien kanssa

0 %

0 %

134

Ristiinrahoitus EAKR:n puitteissa (tuki ESR:n tyyppisille toimille, jotka ovat tarpeen toimen EAKR-osuuden täytäntöönpanon kannalta ja suoraan yhteydessä siihen)

0 %

0 %

135

Viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien parantaminen alueellisen yhteistyön hankkeiden ja aloitteiden toteuttamiseksi rajat ylittävässä, valtioiden välisessä, merenkulkuun liittyvässä ja alueiden välisessä yhteydessä

0 %

0 %

136

Syrjäisimmät alueet: heikoista kulkuyhteyksistä ja alueellisesta pirstoutumisesta mahdollisesti aiheutuvien lisäkulujen korvaaminen

0 %

0 %

137

Syrjäisimmät alueet: erityiset toimet markkinoiden kokoon liittyvistä tekijöistä aiheutuvien lisäkulujen korvaamiseksi

0 %

0 %

138

Syrjäisimmät alueet: tuki ilmasto-olosuhteista ja pinnanmuodostukseen liittyvistä haittatekijöistä aiheutuvien lisäkulujen korvaamiseksi

40 %

40 %

139

Syrjäisimmät alueet: lentoasemat

0 %

0 %

Tekninen tuki

140

Tiedottaminen ja viestintä

0 %

0 %

141

Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja valvonta

0 %

0 %

142

Arviointi ja selvitykset, tietojenkeruu

0 %

0 %

143

Jäsenvaltioiden viranomaisten, tuensaajien ja asianomaisten kumppanien valmiuksien vahvistaminen

0 %

0 %

TAULUKKO 2: RAHOITUSMUOTOJA KOSKEVAT KOODIT

RAHOITUSMUOTO

01

Avustus

02

Rahoitusvälineistä osoitettava tuki: oman pääoman ehtoinen tai oman pääoman luonteinen

03

Rahoitusvälineistä osoitettava tuki: laina

04

Rahoitusvälineistä osoitettava tuki: vakuus

05

Rahoitusvälineistä osoitettava tuki: lisätuki

06

Palkinto

TAULUKKO 3: ALUEELLISEN TÄYTÄNTÖÖNPANOMEKANISMIN JA ALUEELLISEN PAINOPISTEEN KOODIT

ALUEELLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANOMEKANISMI JA ALUEELLINEN PAINOPISTE

Yhdennetyt alueelliset investoinnit

Kaupunkialueiden kestävään kehitykseen keskittyvät yhdennetyt alueelliset investoinnit

11

Lähiöt

x

12

Kaupungit ja esikaupunkialueet

x

13

Toiminnalliset kaupunkialueet

x

14

Vuoristoalueet

15

Saaret ja rannikkoalueet

16

Harvaan asutut alueet

17

Muuntyyppiset kohdealueet



Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet (CLLD)

Kaupunkialueiden kestävään kehitykseen keskittyvät paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet



21

Lähiöt

x

22

Kaupungit ja esikaupunkialueet

x

23

Toiminnalliset kaupunkialueet

x

24

Vuoristoalueet

25

Saaret ja rannikkoalueet

26

Harvaan asutut alueet

27

Muuntyyppiset kohdealueet




Muuntyyppiset toimintapoliittiseen tavoitteeseen 5 kuuluvat alueelliset välineet

Kestävään kaupunkikehitykseen keskittyvät muuntyyppiset alueelliset välineet



31

Lähiöt

x

32

Kaupungit ja esikaupunkialueet

x

33

Toiminnalliset kaupunkialueet

x

34

Vuoristoalueet

35

Saaret ja rannikkoalueet

36

Harvaan asutut alueet

37

Muuntyyppiset kohdealueet

Muut lähestymistavat 2  

41

Lähiöt

42

Kaupungit ja esikaupunkialueet

43

Toiminnalliset kaupunkialueet

44

Vuoristoalueet

45

Saaret ja rannikkoalueet

46

Harvaan asutut alueet

47

Muuntyyppiset kohdealueet

48

Ei alueellista kohdentamista



TAULUKKO 4: TALOUDELLISTA TOIMINTAA KOSKEVAT KOODIT

TALOUDELLINEN TOIMINTA

01

Maa- ja metsätalous

02

Kalastus

03

Vesiviljely

04

Muut sinisen talouden alat

05

Elintarvikkeiden ja juomien valmistus

06

Tekstiilien ja tekstiilituotteiden valmistus

07

Kulkuneuvojen valmistus

08

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus

09

Muu muualle luokittelematon valmistus

10

Rakentaminen

11

Kaivostoiminta ja louhinta

12

Sähkö, kaasu, lämpö, lämminvesi ja ilmastointi

13

Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito

14

Kuljetus ja varastointi

15

Tiedotus- ja viestintätoimet, mukaan lukien televiestintä

16

Tukku- ja vähittäiskauppa

17

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

18

Rahoitus- ja vakuutustoiminta

19

Kiinteistö-, vuokraus- ja liike-elämää palveleva toiminta

20

Julkishallinto

21

Koulutus

22

Terveyspalvelut

23

Sosiaalipalvelut, yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut

24

Ympäristöön liittyvä toiminta

25

Taiteet, viihde, luovat alat ja virkistys

26

Muualle luokittelemattomat palvelut



TAULUKKO 5: SIJAINTIA KOSKEVAT KOODIT

SIJAINTI

Koodi

Sijainti

Toimen sijainti-/suoritusalueen koodi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 3 , sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EU) N:o 868/2014, liitteessä olevan tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) mukaisesti.

TAULUKKO 6: ESR:N TOISSIJAISTEN TEEMOJEN KOODIT

ESR:N TOISSIJAISET TEEMAT

Ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukerroin

01

Vihreän osaamisen ja työllisyyden sekä vihreän talouden edistäminen

100 %

02

Digitaalisten taitojen ja työpaikkojen kehittäminen

0 %

03

Tutkimukseen ja innovointiin sekä älykkääseen erikoistumiseen investoiminen

0 %

04

Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset) investoiminen

0 %

05

Syrjimättömyys

0 %

06

Sukupuolten tasa-arvo

0 %

07

Työmarkkinaosapuolten valmiuksien kehittäminen

0 %

08

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksien kehittäminen

0 %

09

Ei sovelleta

0 %

TAULUKKO 7: MAKROALUE- JA MERIALUESTRATEGIOIDEN KOODIT

MAKROALUE- JA MERIALUESTRATEGIAT

11

Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva strategia

12

Alppien aluetta koskeva strategia

13

Itämeri-strategia

14

Tonava-strategia

21

Pohjoinen jäämeri

22

Atlantti-strategia

23

Mustameri

24

Välimeri

25

Pohjanmeri

26

Läntisen Välimeren strategia

30

Ei vaikutusta makroalue- ja merialuestrategioihin

LIITE II

Kumppanuussopimuksen malli – 7 artiklan 4 kohta

CCI

[15 merkkiä]

Nimike

[255]

Versio

Ensimmäinen vuosi

[4]

Viimeinen vuosi

[4]

Komission päätöksen numero

Komission päätöksen päivämäärä

1. Toimintapoliittisten tavoitteiden valinta

Viite: Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 8 artiklan a alakohta, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta, sisäisen turvallisuuden rahastosta ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä annettujen asetusten 3 artikla

Taulukko 1: Toimintapoliittisen tavoitteen valinta perusteluineen

Valittu toimintapoliittinen tavoite

Ohjelma

Rahasto

Toimintapoliittisen tavoitteen valintaperusteet

[3 500 toimintapoliittista tavoitetta kohden]

2. Toimintavaihtoehdot, koordinointi ja täydentävyys

Viite: Yhteisiä säännöksiä koskeva asetuksen 8 artiklan b alakohdan i–iii alakohdat

Tekstikenttä [60 000]

3. Vaikutus InvestEU-ohjelman talousarviotakuuseen perusteluineen

Viite: Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 8 artiklan e alakohta; yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 10 artiklan a alakohta

Taulukko 2: Siirto InvestEU-ohjelmaan

Alueluokka*

Investointi-ikkuna 1

Investointi-ikkuna 2

Investointi-ikkuna 3

Investointi-ikkuna 4

Investointi-ikkuna 5

Summa

(a)

(b)

(c)

(d)

(e)

(f)=(a)+(b)+(c)+(d)+(e)

EAKR

Kehittyneemmät alueet

Vähemmän kehittyneet alueet

Siirtymäalueet

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

ESR+

Kehittyneemmät alueet

Vähemmän kehittyneet alueet

Siirtymäalueet

Syrjäisimmät alueet

Koheesiorahasto

EMKR

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto

Sisäisen turvallisuuden rahasto

Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline

Yhteensä

Tekstikenttä [3 500] (perustelut)

4. Alueluokkien väliset siirrot perusteluineen

Viite: Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 8 artiklan d alakohta, 105 artikla

Taulukko 3. Alueluokkien välinen siirto

Alueluokka

Määrärahat alueluokittain*

Minne siirretty:

Siirron määrä

Osuus alkuperäisistä siirretyistä määrärahoista

Alueluokan määrärahat siirron jälkeen

(a)

(b)

(c)

(d)

(g)=(d)/(b)

(h)=(b)-(d)

Vähemmän kehittyneet alueet

Kehittyneemmät alueet

Siirtymäalueet

Kehittyneemmät alueet

Vähemmän kehittyneet alueet

Siirtymäalueet

Vähemmän kehittyneet alueet

*Alkuperäiset määrärahat alueluokittain, siten kuin komissio on ilmoittanut ne taulukoissa 2–4 esitettyjen siirtojen jälkeen; sovelletaan ainoastaan EAKR:ään ja ESR+:aan.

Tekstikenttä [3 500] (perustelut)

5. Alustavat määrärahat toimintapoliittisen tavoitteen mukaan

Viite: Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 8 artiklan c alakohta

Taulukko 4: Alustavat määrärahat EAKR:stä, koheesiorahastosta, ESR+:sta ja EMKR:stä toimintapoliittisen tavoitteen mukaan*

Toimintapoliittiset tavoitteet

EAKR

Koheesiorahasto

ESR+

EMKR

Yhteensä

Toimintapoliittinen tavoite 1:

Toimintapoliittinen tavoite 2:

Toimintapoliittinen tavoite 3:

Toimintapoliittinen tavoite 4:

Toimintapoliittinen tavoite 5:

Tekninen tuki

Määrärahat vuosiksi 2026–2027

Yhteensä

*Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaiset toimintapoliittiset tavoitteet. EAKR:ää, koheesiorahastoa ja ESR+:aa varten vuosiksi 2021–2025; EMKR:ää varten vuosiksi 2021–2027.

Tekstikenttä [3 500] (perustelut)

Taulukko 5: Alustavat määrärahat turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF) ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä (BMVI) toimintapoliittisen tavoitteen mukaan*

Toimintapoliittinen tavoite

Määrärahat

[AMIF-asetuksen] 3 artiklassa tarkoitettu toimintapoliittinen tavoite

[ISF-asetuksen] 3 artiklassa tarkoitettu toimintapoliittinen tavoite

[BMVI-asetuksen] 3 artiklassa tarkoitettu toimintapoliittinen tavoite

Tekninen tuki

Yhteensä

*Toimintapoliittiset tavoitteet Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä annettujen rahastokohtaisten asetusten mukaan; määrärahat vuosiksi 2021–2027

6. Luettelo ohjelmista

Viite: Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 8 artiklan f alakohta; 104 artikla

Taulukko 6. Luettelo ohjelmista ja niiden alustavat määrärahat*

Nimike[255]

Rahasto

Alueluokka

EU:n rahoitusosuus

Kansallinen rahoitusosuus**

Yhteensä

Ohjelma 1

EAKR

Kehittyneemmät alueet

Siirtymäalueet

Vähemmän kehittyneet alueet

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

Ohjelma 1

Koheesiorahasto

Ohjelma 1

ESR+

Kehittyneemmät alueet

Siirtymäalueet

Vähemmän kehittyneet alueet

Syrjäisimmät alueet

Yhteensä

EAKR, KOHEESIORAHASTO, ESR+

Ohjelma 2

EMKR

Ohjelma 3

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto

Ohjelma 4

Sisäisen turvallisuuden rahasto

Ohjelma 5

Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline

Yhteensä

Kaikki rahastot

*Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaiset toimintapoliittiset tavoitteet. EAKR:ää, koheesiorahastoa ja ESR+:aa varten vuosiksi 2021–2025; EMKR:ää varten vuosiksi 2021–2027.

**Yhteisrahoitusosuuksien määrittämistä koskevan 106 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Viite: Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 8 artikla.

Taulukko 7: Luettelo Interreg-ohjelmista

Ohjelma 1

Nimike 1 [255]

Ohjelma 2

Nimike 1 [255]

7. Yhteenveto hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi toteutettavista toimista

Viite: Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 8 artiklan g alakohta

Tekstikenttä [4 500]



LIITE III

Horisontaaliset mahdollistavat edellytykset – 11 artiklan 1 kohta

Sovelletaan kaikkiin erityistavoitteisiin

Mahdollistavan edellytyksen nimi

Täyttymisperuste

Julkisten hankintamarkkinoiden tehokkaat seurantamekanismit

Käytössä on seurantamekanismeja, jotka kattavat kaikki kansallisen hankintalainsäädännön mukaiset menettelyt, joihin sisältyvät:

1.järjestelyt, joilla varmistetaan tehokkaiden, luotettavien ja kattavien tietojen ja indikaattoreiden kerääminen yhteen tietotekniikkajärjestelmään tai yhteentoimivien järjestelmien verkkoon, jotta voidaan panna täytäntöön ”yhden kerran periaate” ja helpottaa direktiivin 2014/24/EU 83 artiklan 3 kohdan mukaisia raportointivelvoitteita, sähköisiä hankintoja koskevien vaatimusten mukaisesti sekä direktiivin 2014/24/EU 84 artiklan mukaisesti. Tietojen ja indikaattorien on katettava ainakin seuraavat seikat:    

a.Kilpailun laatu ja intensiteetti: voittajien ja alustavien tarjoajien nimet, alustavien tarjoajien määrä, valittujen tarjoajien määrä, sopimushinta – verrattuna alustavaan määrärahaan – ja, mahdollisuuksien mukaan, sopimusrekisterien perusteella, lopullinen hinta sopimuksen tekemisen jälkeen;

b.Pk-yritysten osallistuminen suorina tarjoajina;

c.Hankintaviranomaisten päätöksistä tehdyt valitukset, mukaan lukien vähintään niiden lukumäärä, aika, joka tarvittiin päätöksen antamiseen ensimmäisessä oikeusasteessa, ja toiseen oikeusasteeseen siirrettyjen päätösten lukumäärä;

d.Luettelo kaikista sopimuksista, jotka on tehty julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamatta jättämistä koskevien sääntöjen mukaisesti, ja ilmoitus käytetystä säännöksestä.

2.Järjestelyt, joilla varmistetaan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten riittävä kapasiteetti tietojen seurantaan ja analysointiin.

3.Järjestelyt tietojen ja indikaattorien sekä analyysien tulosten saattamiseksi yleisön saataville käyttäjäystävällisen avoimen datan kautta.

4.Järjestelyt sen varmistamiseksi, että kaikki tiedot epäillystä tarjouskeinottelusta ilmoitetaan järjestelmällisesti toimivaltaisille kansallisille kilpailuviranomaisille.

Välineet ja valmiudet valtiontukisääntöjen soveltamiseksi tehokkaasti

Hallintoviranomaisilla on välineet ja valmiudet varmistaa valtiontukisääntöjen noudattaminen seuraavasti:

1.Helppo ja kattava pääsy vaikeuksissa olevia ja perinnän kohteena olevia yrityksiä koskevaan tietoon, jota päivitetään jatkuvasti.

2.Kansallisten valtiontukiviranomaisten koordinoiman paikallisen tai kansallisen asiantuntijakeskuksen tarjoaman, valtiontukiasioita koskevan asiantuntijaneuvonnan saatavuus ja työjärjestelyt sen varmistamiseksi, että asiantuntijaneuvonnasta kuullaan sidosryhmiä.

EU:n perusoikeuskirjan tehokas soveltaminen ja täytäntöönpano

Käytössä on tehokkaat mekanismit, joilla varmistetaan EU:n perusoikeuskirjan noudattaminen ja joihin sisältyvät seuraavat:

1.Järjestelyt, joilla varmistetaan, että rahastoista tuetuissa toimissa noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjaa.

2.Järjestelyt, jotka koskevat raportointia seurantakomitealle siitä, että rahastoista tuetuissa toimissa noudatetaan perusoikeuskirjaa.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen täytäntöönpano ja soveltaminen neuvoston päätöksen 2010/48/EY mukaisesti

Vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa varten on kansallinen kehys, johon sisältyvät seuraavat:

1.Tavoitteet, joihin sisältyy mittavissa olevia alatavoitteita, tietojenkeruu ja seurantamekanismi.

2.Järjestelyt, joilla varmistetaan, että saavutettavuuspolitiikka, lainsäädäntö ja standardit otetaan asianmukaisesti huomioon ohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa.

LIITE IV

Aihekohtaiset mahdollistavat edellytykset, joita sovelletaan EAKR:ään, ESR+:aan ja koheesiorahastoon – 11 artiklan 1 kohta

Toimintapoliittinen tavoite

Erityistavoite

Mahdollistavan edellytyksen nimi

Mahdollistavan edellytyksen täyttymisperusteet

1. Älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia

EAKR:

Kaikki näiden toimintapoliittisten tavoitteiden mukaiset erityistavoitteet

Kansallisen tai alueellisen älykkään erikoistumisen strategian hyvä hallinto

Älykkään erikoistumisen strategiaa (strategioita) tukevia tekijöitä ovat seuraavat:

1.ajantasainen analyysi innovaatioiden levittämisen, myös digitalisoinnin, pullonkauloista

2.toimivaltainen alueellinen/kansallinen instituutio tai elin, joka vastaa älykkään erikoistumisen strategian hallinnoinnista

3.seurannan ja arvioinnin välineet tulosten mittaamiseksi strategian tavoitteiden saavuttamisessa

4.yrittäjyyttä edistävän prosessin tehokas toiminta

5.toimet kansallisten tai alueellisten tutkimus- ja innovointijärjestelmien parantamiseksi

6.toimet teollisuuden muutosprosessin hallitsemiseksi

7.kansainvälistä yhteistyötä koskevat toimenpiteet

2. Vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia

EAKR ja koheesiorahasto:

2.1 Energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen

Strateginen toimintakehys asuin- ja muiden rakennusten energiatehokkuutta parantavan peruskorjauksen tukemiseksi

1.Hyväksytään kansallinen pitkän aikavälin strategia, jolla tuetaan kansallisten asuin- ja muiden rakennusten peruskorjausta rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU vaatimusten mukaisesti ja joka

a.sisältää ohjeellisia välitavoitteita vuosiksi 2030 ja 2040 sekä tavoitteita vuodeksi 2050

b.tarjoaa alustavan suunnitelman talousarviovaroista strategian täytäntöönpanon tukemiseksi

c.määrittää tehokkaita mekanismeja rakennusten kunnostamiseen tehtävien investointien edistämiseksi

2.Energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet vaaditun energiansäästön saavuttamiseksi

EAKR ja koheesiorahasto:

2.1 Energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen

2.2 Uusiutuvien energiamuotojen edistäminen investoimalla tuotantokapasiteettiin

Energia-alan hallinnointi

Hyväksytään kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma, joka sisältää seuraavat:

1.kaikki energiaunionin hallinnosta annetun asetuksen 4 liitteessä I olevassa mallissa vaaditut tiedot

2.alustava suunnitelma suunnitelluista rahoitusresursseista ja mekanismeista vähähiilisen energian käytön edistämiseksi

EAKR ja koheesiorahasto:

2.2 Uusiutuvien energiamuotojen edistäminen investoimalla tuotantokapasiteettiin

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön tehokas edistäminen eri aloilla ja eri puolilla EU:ta

Käytössä on toimenpiteitä, joilla varmistetaan

1.vuodeksi 2020 asetetun, uusiutuvia energialähteitä koskevan sitovan kansallisen tavoitteen ja tämän perusskenaarion noudattaminen vuoteen 2030 mennessä uudelleenlaaditun direktiivin 2009/28/EY 5 mukaisesti

2.uusiutuvan energian osuuden lisääminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä 1 prosenttiyksiköllä vuodessa vuoteen 2030 asti

EAKR ja koheesiorahasto:

2.4 Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofitilanteita koskevan selviytymis- ja palautumiskyvyn edistäminen

Katastrofiriskien tehokas hallintajärjestelmä.

Käytössä on kansallinen tai alueellinen katastrofiriskien hallintasuunnitelma, joka on voimassa olevien ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien strategioiden mukainen ja johon sisältyvät seuraavat:

1.Kuvaus tärkeimmistä riskeistä, jotka on arvioitu päätöksen N:o 1313/2013/EU 6 artiklan a alakohdan mukaisesti, ottaen huomioon nykyiset ja pitkän aikavälin (25–35 vuotta) uhat. Arvioinnin on perustuttava ilmastonmuutokseen liittyvien riskien osalta ilmastonmuutosta koskeviin ennusteisiin ja skenaarioihin

2.Kuvaus katastrofien ehkäisyyn, katastrofivalmiuteen ja toimintaan katastrofitilanteissa liittyvistä keskeisistä toimenpiteistä, joilla puututaan todettuihin riskeihin. Toimenpiteet on asetettava etusijalle suhteessa riskeihin ja niiden taloudellisiin vaikutuksiin, valmiuksien puutteisiin 6 , vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen, ottaen huomioon mahdolliset vaihtoehdot

3.Tiedot käytettävissä olevista talousarviomäärärahoista ja taloudellisista resursseista sekä mekanismeista, joilla katetaan katastrofien ehkäisyyn, katastrofivalmiuteen ja toimintaan katastrofitilanteissa liittyvät käyttö- ja ylläpitokustannukset.

EAKR ja koheesiorahasto:

2.5 Vedenkäytön tehokkuuden edistäminen

Vesi- ja jätevesihuollon alalla tarvittavien investointien ajantasaistettu suunnittelu

Kansallinen investointisuunnitelma on käytössä ja sisältää seuraavat:

1.Arvio yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin 91/271/ETY ja juomavesidirektiivin 98/83/EY täytäntöönpanon nykytilasta

2.Niiden mahdollisten julkisten investointien määrittely ja suunnittelu (mukaan lukien alustava taloudellinen arvio),

a.jotka vaaditaan yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin noudattamiseksi, mukaan lukien priorisointitaajamien koon ja ympäristövaikutusten mukaan siten, että investoinnit on jaettu kunkin jätevesitaajaman mukaan

b.jotka vaaditaan juomavesidirektiivin 98/83/EY täytäntöönpanemiseksi

c.jotka vaaditaan niihin tarpeisiin vastaamiseksi, jotka johtuvat ehdotetusta uudelleenlaaditusta direktiivistä (COM(2017)753 final), erityisesti liitteessä I esitettyjen tarkistettujen laatumuuttujien osalta

3.Arvio investoinneista, jotka tarvitaan olemassa olevan jätevesi- ja vesihuoltoinfrastruktuurin uudistamiseksi, mukaan lukien verkostot, infrastruktuurin iän ja poistosuunnitelmien perusteella

4.Tiedot mahdollisista julkisen rahoituksen lähteistä, kun niitä tarvitaan täydentämään käyttömaksuja

EAKR ja koheesiorahasto:

2.6 Kiertotalouden (kiertotalouteen siirtymisen) kehittäminen jätealan investointien ja resurssitehokkuuden avulla

Jätehuollon ajantasainen suunnittelu

Jätehuoltosuunnitelmat ovat käytössä direktiivin 2008/98/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2018/xxxx, 28 artiklan mukaisesti, ja ne kattavat koko jäsenvaltion alueen ja sisältävät muun muassa seuraavat:

1.Analyysi jätehuollon tämänhetkisestä tilanteesta kyseisellä maantieteellisellä alueella, mukaan lukien tuotetun jätteen tyyppi, määrä ja lähde ja arvio niiden tulevasta kehityksestä ottaen huomioon direktiivin 2008/98/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/xx/EU, 29 artiklan mukaisesti kehitetyissä jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevissa ohjelmissa esitettyjen toimenpiteiden odotetut vaikutukset

2.Arvio nykyisistä jätteenkeräysjärjestelmistä, mukaan lukien erilliskeräyksen aineellinen ja alueellinen kattavuus ja toimenpiteet sen toiminnan parantamiseksi sekä uusien jätteenkeräysjärjestelmien tarve

3.Investointivajetta koskeva arvio, joka on perusteena jäteinfrastruktuurin lisäämiselle tai parantamiselle sekä tiedot käytettävistä tulolähteistä, joilla katetaan käyttö- ja ylläpitokustannukset

4.Tiedot laitosalueiden sijoittautumisperiaatteiden määrittelemisestä ja jätteenkäsittelylaitosten kapasiteetista tulevaisuudessa

EAKR ja koheesiorahasto:

2.6 Vihreän infrastruktuurin edistäminen kaupunkiympäristössä ja saastumisen vähentäminen

Toimintajärjestystä koskevat puitteet unionin yhteisrahoitusta sisältäville tarpeellisille suojelutoimenpiteille

Direktiivin 92/43/ETY 8 artiklan mukainen toimintasuunnitelma, joka sisältää hankkeiden toteuttamisjärjestyksen, on käytössä ja sisältää seuraavat:

1.Kaikki komission ja jäsenvaltioiden sopimassa vuosien 2021–2027 toimintasuunnitelmamallissa vaaditut tiedot

2.Ensisijaisten toimien määrittely ja arvio rahoitustarpeista

3. Yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä

EAKR:

3.1 Digitaalisten yhteyksien parantaminen

Kansallinen tai alueellinen laajakaistasuunnitelma

Käytössä on kansallinen tai alueellinen laajakaistasuunnitelma, johon sisältyy

1.arvio investointipuutteista, jotka on korjattava gigabittiyhteyksiä koskevan EU:n tavoitteen 7 saavuttamiseksi seuraavien perusteella:

o hiljattain tehty kartoitus 8 olemassa olevasta yksityisestä ja julkisesta infrastruktuurista ja palvelun laadusta käyttäen laajakaistaverkkojen kartoituksen vakioindikaattoreita

osuunniteltuja investointeja koskeva kuuleminen

2.Suunnitellun julkisen tukitoimen perustelut sellaisten kestävien investointimallien perusteella, jotka

oparantavat avointen, laadukkaiden ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavien infrastruktuurien ja palvelujen kohtuuhintaisuutta ja saatavuutta

omukauttavat rahoitustuen muotoja havaittuihin markkinoiden toimintapuutteisiin

omahdollistavat EU:n, kansallisista tai alueellisista lähteistä peräisin olevien eri rahoitusmuotojen täydentävän käytön

3.Toimenpiteet, jotka tukevat erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kysyntää ja käyttöä, mukaan lukien toimet, joilla helpotetaan niiden käyttöönottoa, erityisesti panemalla tehokkaasti täytäntöön EU:n direktiivi laajakaistayhteyksien kustannusten vähentämisestä 9

4.Teknisen tuen mekanismit, mukaan lukien laajakaistaa käsittelevät virastot, joiden avulla vahvistetaan paikallisten sidosryhmien valmiuksia ja annetaan neuvoja hankkeiden vetäjille

5.Seurantamekanismi, joka perustuu laajakaistaverkkojen kartoituksen vakioindikaattoreihin

EAKR ja koheesiorahasto:

3.2 Kestävän, ilmastonmuutoksen kestävän, älykkään, turvallisen ja intermodaalisen TEN-T-liikenneverkon kehittäminen

Kokonaisvaltainen liikennesuunnittelu asianmukaisella tasolla

Vuoteen 2030 ulottuva nykyisten ja suunniteltujen infrastruktuurien multimodaalinen kartoitus, joka

1.sisältää suunniteltujen investointien taloudelliset perusteet, jotka pohjautuvat kysynnän vankkaan analyysiin ja liikenteen mallintamiseen ja joissa olisi otettava huomioon rautatieliikenteen vapauttamisen oletettu vaikutus

2.kuvastaa ilmanlaatusuunnitelmia, ottaen erityisesti huomioon kansalliset hiilestä irtautumista koskevat suunnitelmat

3.sisältää investoinnit asetuksessa (EU) 1316/2013 määriteltyihin TEN-T-ydinverkkokäytäviin asiaankuuluvien TEN-T-työsuunnitelmien mukaisesti

4.varmistaa TEN-T-ydinverkon ulkopuolella toteutettavien investointien osalta täydentävyyden tarjoamalla alueille ja paikallisyhteisöille riittävät yhteydet TEN-T-ydinverkkoon ja sen solmukohtiin

5.varmistaa rautatieverkon yhteentoimivuuden perusversion 3 mukaisen Euroopan rautaliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotolla, joka kattaa vähintään eurooppalaisen käyttöönottosuunnitelman

6.edistää multimodaalisuutta kartoittamalla tarpeet, jotka koskevat multimodaalista tai jälleenlaivausrahtia, matkustajaterminaaleja ja aktiivisia liikkumisen muotoja

7.sisältää toimia, joilla pyritään edistämään vaihtoehtoisia polttoaineita kansallisten toimintapoliittisten kehysten mukaisesti

8.sisältää tieliikenteen turvallisuusriskien arvioinnin voimassa olevien kansallisten tieliikenneturvallisuusstrategioiden mukaisesti, kyseessä olevien teiden ja osuuksien kartoittamisen ja tarvittavien investointien priorisoinnin

9.tarjoaa tietoa talousarviomäärärahoista ja taloudellisista resursseista, jotka tarvitaan suunniteltuihin investointeihin ja jotka kattavat nykyisten ja suunniteltujen infrastruktuurien käyttö- ja ylläpitokustannukset

3.3 Kestävä, ilmastonmuutoksen kestävä, älykäs ja intermodaalinen kansallinen, alueellinen ja paikallinen liikkuvuus, mukaan lukien yhteyksien parantaminen TEN-T-liikenneverkon ja rajat ylittävän liikkuvuuden osalta

4. Sosiaalisempi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari

EAKR:

4.1 Työmarkkinoiden tehokkuuden ja laadukkaiden työpaikkojen saatavuuden parantaminen kehittämällä infrastruktuuria

ESR:

4.1.1 Työelämään pääsyn parantaminen kaikkien työnhakijoiden, myös nuorten, ja työelämän ulkopuolella olevien osalta ja itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yhteisötalouden edistäminen

4.1.2 Työmarkkinalaitosten ja palvelujen nykyaikaistaminen oikea-aikaisen ja räätälöidyn avun varmistamiseksi ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen, työmarkkinasiirtymien ja liikkuvuuden tukeminen

Strateginen toimintapoliittinen kehys aktiivista työvoimapolitiikkaa varten

Käytössä on aktiivista työvoimapolitiikkaa koskeva strateginen toimintapoliittinen kehys työllisyyden suuntaviivojen mukaisesti, ja siihen sisältyvät seuraavat:

1.Työnhakijoiden profilointia koskevat järjestelyt ja heidän tarpeidensa arviointi, mukaan lukien väylät yrittäjyyteen

2.Tiedot uusista avoimista työpaikoista ja työmahdollisuuksista ottaen huomioon työmarkkinoiden tarpeet

3.Järjestelyt, joilla varmistetaan, että sen suunnittelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa

4.Aktiivisen työvoimapolitiikan seuranta-, arviointi- ja tarkastelujärjestelyt

5.Nuorten työllisyyttä edistävien tukitoimien osalta laatuvaatimuksiin ja näyttöön perustuvat, kohdennetut väylät nuorille, joilla ei ole työtä tai koulutuspaikkaa, mukaan lukien tiedotustoimenpiteet, ja ottaen huomioon oppisopimuskoulutuksen ja harjoittelun laatuvaatimukset, myös nuorisotakuujärjestelmien täytäntöönpanon yhteydessä

EAKR:

4.1 Työmarkkinoiden tehokkuuden ja laadukkaiden työpaikkojen saatavuuden parantaminen kehittämällä infrastruktuuria

ESR:

4.1.3 Paremman työ- ja yksityiselämän tasapainon edistäminen, mukaan lukien lastenhoitopalvelujen saatavuus, terveellinen ja mukautettu työympäristö ottaen huomioon terveyteen liittyvät riskit, työntekijöiden sopeutuminen muutoksiin sekä terveenä ja aktiivisena ikääntyminen

Sukupuolten tasa-arvoa koskeva kansallinen strateginen kehys

Käytössä on kansallinen strateginen sukupuolten tasa-arvoa koskeva toimintapoliittinen kehys, joka sisältää seuraavat:

1.Sukupuolten tasa-arvoon kohdistuvien haasteiden näyttöön perustuva määrittäminen

2.Toimenpiteet, joilla puututaan sukupuolten välisiin eroihin työllisyydessä, palkkauksessa ja eläkkeissä, sekä edistetään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, muun muassa parantamalla varhaiskasvatuksen ja päivähoidon saantia ja asettamalla tavoitteita

3.Strategisen toimintapoliittisen kehyksen seurantaa, arviointia ja uudelleentarkastelua koskevat järjestelyt ja tietojenkeruujärjestelmät

4.Järjestelyt, joilla varmistetaan, että sen suunnittelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä tasa-arvoelinten, työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa

EAKR:

4.2 Koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviin osallistaviin ja laadukkaisiin palveluihin pääsyn parantaminen kehittämällä infrastruktuuria

ESR:

4.2.1    Koulutusjärjestelmien laadun, tehokkuuden ja työmarkkinarelevanssin parantaminen

4.2.2    Kaikille tarkoitettujen joustavien täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksien edistäminen, myös helpottamalla uranvaihdoksia ja edistämällä ammatillista liikkuvuutta

4.2.3 Yhtäläisen pääsyn edistäminen, erityisesti kun on kyse heikommassa asemassa olevista ryhmistä, laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen, varhaiskasvatuksesta ja lastenhoitopalveluista alkaen yleissivistävään, ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen asti

Koulutusjärjestelmän strategiset toimintapoliittiset puitteet kaikilla tasoilla.

Käytössä on kansallinen ja/tai alueellinen strateginen toimintapoliittinen koulutuskehys ja se sisältää seuraavat:

1.Näyttöön perustuvat järjestelmät ammattitaitotarpeiden ennakointia ja ennustamista varten sekä mekanismit tutkinnon suorittaneiden sijoittumisen seuraamiseksi ja kaikenikäisille oppijoille tarkoitetut palvelut laadukkaan ja tehokkaan ohjauksen varmistamiseksi

2.Toimenpiteet, joilla varmistetaan yhtäläinen pääsy laadukkaaseen, olennaiseen ja osallistavaan koulutukseen, siihen osallistuminen ja koulutuksen suorittaminen sekä avaintaitojen hankkiminen kaikilla tasoilla, myös korkea-asteen koulutuksessa

3.Koordinointimekanismit kaikilla koulutustasoilla, myös korkea-asteen koulutuksessa, ja selkeä vastuunjako asiaankuuluvien kansallisten ja/tai alueellisten elinten kesken

4.Strategisen toimintapoliittisen kehyksen seurantaa, arviointia ja uudelleentarkastelua koskevat järjestelyt

5.Toimenpiteet, jotka kohdistuvat vähän koulutettuihin matalan osaamistason aikuisiin, jotka ovat sosioekonomisesti heikommassa asemassa, sekä taitojen parantamisen väylät

6.Toimenpiteet, joilla tuetaan opettajia, kouluttajia ja akateemista henkilöstöä ja jotka koskevat asianmukaisia oppimismenetelmiä sekä keskeisten taitojen arviointia ja validointia

7.Toimenpiteet, joilla edistetään opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuutta ja koulutuksen tarjoajien kansainvälistä yhteistyötä, muun muassa oppimistulosten ja tutkintojen tunnustamisen kautta

EAKR:

4.3 Syrjäytyneiden yhteisöjen, maahanmuuttajien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomisen integroinnin lisääminen yhdennettyjen toimenpiteiden, esimerkiksi asumis- ja sosiaalipalvelujen, kautta

ESR:

4.3.1    Aktiivisen osallistamisen edistäminen, myös yhtäläisten mahdollisuuksien ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi, ja työllistettävyyden parantaminen

Kansallinen strateginen sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden vähentämistä koskeva toimintapoliittinen kehys

Käytössä on kansallinen strateginen sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden vähentämistä koskeva toimintapoliittinen kehys, joka sisältää seuraavat:

1.Näyttöön perustuva analyysi köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä, mukaan luettuna lasten köyhyys, asunnottomuus, alueellinen ja koulutuksellinen eriytyminen, rajoitettu pääsy olennaisiin palveluihin ja infrastruktuuriin, ja muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeet

2.Toimenpiteet eriytymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi kaikilla aloilla, esimerkiksi tarjoamalla muita heikommassa asemassa oleville, myös maahanmuuttajille, riittävää tulotukea, osallisuutta edistävät työmarkkinat ja laadukkaiden palveluiden käyttömahdollisuus

3.Toimenpiteet, joilla tuetaan siirtymistä laitosperustaisesta hoidosta yhteisöperustaisen hoidon käyttöön

4.Järjestelyt, joilla varmistetaan, että sen suunnittelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa

ESR:

4.3.2    Syrjäytyneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomisen integraation edistäminen

Romanien integraatiota edistävä kansallinen strategia

Käytössä on romanien integraatiota edistävä kansallinen strategia, joka sisältää seuraavat:

1.Toimenpiteet, joilla nopeutetaan romanien integraatiota, torjutaan ja poistetaan eriytymistä, ottaen huomioon sukupuoliulottuvuus ja nuorten romanien tilanne, ja asetetaan perustavoitteet sekä mitattavissa olevat välitavoitteet ja tavoitteet

2.Romanien integrointitoimenpiteiden seurantaa, arviointia ja tarkastelua koskevat järjestelyt

3.Järjestelyt romanien osallisuuden valtavirtaistamiseksi alueellisella ja paikallisella tasolla

4.Järjestelyt, joilla varmistetaan, että sen suunnittelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä romanien kansalaisyhteiskunnan ja kaikkien muiden asianomaisten sidosryhmien kanssa, myös alueellisella ja paikallisella tasolla

EAKR:

4.4 Terveydenhuoltopalvelujen käyttöä koskevien tasavertaisten mahdollisuuksien varmistaminen kehittämällä infrastruktuuria, mukaan lukien perusterveydenhuolto

ESR:

4.3.4    Laadukkaiden, kestävien ja kohtuuhintaisten palvelujen yhtäläisen ja oikea-aikaisen saannin parantaminen; terveydenhuoltojärjestelmien käytön, tehokkuuden ja kestävyyden parantaminen; pitkäaikaishoidon palvelujen saatavuuden parantaminen

Strateginen terveyspoliittinen kehys.

Käytössä on kansallinen tai alueellinen strateginen terveyspoliittinen kehys, joka sisältää seuraavat:

1.Terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon tarpeiden kartoitus, mukaan lukien lääketieteellinen henkilökunta, kestävien ja koordinoitujen toimenpiteiden varmistamiseksi

2.Toimenpiteet, joilla varmistetaan terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon palvelujen tehokkuus, kestävyys, saatavuus ja kohtuuhintaisuus, mukaan lukien keskittyminen henkilöihin, jotka ovat jääneet terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon järjestelmien ulkopuolelle

3.Toimenpiteet, joilla edistetään avohuollon palveluja, mukaan lukien ennaltaehkäisevä ja perusterveydenhuolto, kotihoito ja yhteisöperustainen hoito

LIITE V

Malli EAKR:stä (Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoite), ESR+:sta, koheesiorahastosta ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta tuetuille ohjelmille – 16 artiklan 3 kohta

CCI

Nimike englanniksi

[255 merkkiä 10 ]

Nimike kansallisella kielellä (kansallisilla kielillä)

[255]

Versio

Ensimmäinen vuosi

[4]

Viimeinen vuosi

[4]

Tukikelpoisuus alkaa

Tukikelpoisuus päättyy

Komission päätöksen numero

Komission päätöksen päivämäärä

Jäsenvaltion muutospäätöksen numero

Jäsenvaltion muutospäätöksen voimaantulopäivä

Ei-merkittävä siirto (19 artiklan 5 kohta)

Kyllä/Ei

Ohjelman kattamat NUTS-alueet (ei sovelleta EMKR:ään)

Asianomainen rahasto

 EAKR

 Koheesiorahasto

 ESR+

 EMKR

1.Ohjelmastrategia: keskeiset haasteet ja poliittiset toimet

Viite: 17 artiklan 3 kohdan a alakohdan i–vii alakohta ja 17 artiklan 3 kohdan b alakohta

Tekstikenttä [30 000]

Työpaikat ja kasvu -tavoite

Taulukko 1

Toimintapoliittinen tavoite

Erityistavoite tai erityinen toimintalinja*

Perustelut (tiivistelmä)

[2 000 erityistavoitetta tai erityistä toimintalinjaa kohden]

*ESR+-asetuksen mukaiset erityiset toimintalinjat

EMKR:n osalta:

Taulukko 1 A

Toimintapoliittinen tavoite

Toimintalinja

SWOT-analyysi (toimintalinjoittain)

Perustelut (tiivistelmä)

Vahvuudet

[20 000 toimintalinjaa kohden]    

[20 000 toimintalinjaa kohden]

Heikkoudet

[10 000 toimintalinjaa kohden]

Mahdollisuudet

[10 000 toimintalinjaa kohden]

Uhkat

[10 000 toimintalinjaa kohden]

Tarpeiden määrittely SWOT-analyysin perusteella ja ottaen huomioon EMKR-asetuksen 6 artiklan 6 kohdassa esitetyt tekijät

[10 000 toimintalinjaa kohden]

2.Muut toimintalinjat kuin tekninen tuki

Viite: 17 artiklan 2 kohta ja 17 artiklan 3 kohdan c alakohta

Taulukko 1 T: Ohjelman rakenne*

Tunnus

Nimike[300]

Tekninen tuki

Laskennan perusta

Rahasto

Tuetun alueen luokka

Valittu erityistavoite

1

Toimintalinja 1

Ei

EAKR

Kehittyneemmät alueet

Erityistavoite 1

Siirtymäalueet

Vähemmän kehittyneet alueet

Erityistavoite 2

Syrjäisimmät ja harvaan asutut alueet

Kehittyneemmät alueet

Erityistavoite 3

2

Toimintalinja 2

Ei

ESR+

Kehittyneemmät alueet

Erityistavoite 4

Siirtymäalueet

Vähemmän kehittyneet alueet

Erityistavoite 5

Syrjäisimmät alueet

3

Toimintalinja 3

Ei

Koheesiorahasto

Ei sovelleta

3

Ensisijainen tekninen tuki

Kyllä

Ei sovelleta

..

Erityinen toimintalinja (nuorten työllisyys)

Ei

ESR+

..

Erityinen toimintalinja (maakohtaiset suositukset)

Ei

ESR+

..

Erityinen toimintalinja (Innovatiiviset toimet)

Ei

ESR+

Erityistavoite 8

Erityinen toimintalinja (aineellinen puute)

Ei

ESR+

Erityistavoite 9

* Tämän taulukon tietoja käytetään teknisenä panoksena sähköisessä muodossa olevassa mallissa olevien muiden kenttien ja taulukoiden täyttämisessä. Ei sovelleta EMKR:ään.

2.1 Toimintalinjan nimi [300] (toistetaan kunkin toimintalinjan osalta)

Tämä on maakohtaisen suositukseen liittyvä toimintalinja

Tämä on nuorisotyöllisyyteen liittyvä toimintalinja

Tämä on innovatiivisiin toimiin liittyvä toimintalinja

Tämä on aineellista puutetta koskeviin toimiin liittyvä toimintalinja**

* Taulukkoa sovelletaan ESR+-toimintalinjoihin.

** Jos merkitty, siirrytään kohtaan 2.1.2.

2.1.1. Erityistavoite 11 (Työpaikat ja kasvu -tavoite) tai tuen kohde (EMKR) – toistetaan kunkin valitun erityistavoitteen tai tuen kohteen osalta kun on kyse muista toimintalinjoista kuin teknisestä tuesta

2.1.1.1 Rahastojen tukitoimet

Viite: 17 artiklan 3 kohdan d alakohdan i, iii, iv, v ja vi alakohta

Niihin liittyvät toimityypit – 17 artiklan 3 kohdan d alakohdan i alakohta:

Tekstikenttä [8 000]

Luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista – 17 artiklan 3 kohdan d alakohdan i alakohta:

Tekstikenttä [2 000]

Tärkeimmät kohderyhmät – 17 artiklan 3 kohdan d alakohdan iii alakohta:

Tekstikenttä [1 000]

Tietyt kohdealueet, mukaan lukien alueellisten välineiden suunniteltu käyttö – 17 artiklan 3 kohdan d alakohdan iv alakohta

Tekstikenttä [2 000]

Alueiden väliset ja valtioiden väliset toimet – 17 artiklan 3 kohdan d alakohdan v alakohta

Tekstikenttä [2 000]

Rahoitusvälineiden suunniteltu käyttö – 17 artiklan 3 kohdan d alakohdan vi alakohta

Tekstikenttä [1 000]

2.1.1.2 Indikaattorit 12

Viite: 17 artiklan 3 kohdan d alakohdan ii alakohta

Taulukko 2: Tuotosindikaattorit

Toimintalinja

Erityistavoite (Työpaikat ja kasvu -tavoite) tai tuen kohde (EMKR)

Rahasto

Alueluokka

Tunnus [5]

Indikaattori [255]

Mittayksikkö

Välitavoite (2024)

Tavoite (2029)

Taulukko 3: Tulosindikaattorit

Toimintalinja

Erityistavoite (Työpaikat ja kasvu -tavoite) tai tuen kohde (EMKR)

Rahasto

Alueluokka

Tunnus [5]

Indikaattori [255]

Mittayksikkö

Perustaso tai viitearvo

Viitevuosi

Tavoite (2029)

Tietolähde [200]

Huomautukset [200]