EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52018JC0016

YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Selviytymiskyvyn ja valmiuksien kehittäminen hybridiuhkien varalta

JOIN/2018/16 final

Bryssel 13.6.2018

JOIN(2018) 16 final

YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Selviytymiskyvyn ja valmiuksien kehittäminen hybridiuhkien varalta


1.Johdanto

Erilaiset valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden hybriditoimet muodostavat edelleen vakavan ja akuutin uhkan, joka kohdistuu sekä EU:hun että sen jäsenvaltioihin. Pyrkimykset horjuttavat maita heikentämällä yleistä luottamusta valtion instituutioihin ja haastamalla yhteiskuntien keskeiset arvot ovat yleistyneet. Yhteiskuntiamme haastavat vakavasti eri toimijat, jotka pyrkivät vahingoittamaan EU:ta ja sen jäsenvaltioita eri tavoin, kuten taloutta ja julkisia palveluja horjuttavien kyberhyökkäysten, kohdennettujen disinformaatiokampanjoiden ja vihamielisten sotilaallisten toimien avulla.

Hybridisodankäynnissä käytetään moniulotteisia toimenpiteitä, joiden avulla vastustajaa pyritään horjuttamaan yhdistämällä erilaisia pakottavia ja turvallisuutta vaarantavia toimia käyttäen sekä tavanomaisia että epätavanomaisia (diplomaattisia, sotilaallisia, taloudellisia ja teknisiä) keinoja ja taktiikoita. Toimet on suunniteltu niin, että niitä on vaikea todeta ja niiden toteuttajaa vaikea osoittaa, ja niiden taustalta löytyy sekä valtiollisia että valtiosta riippumattomia toimijoita. Salisburyssa maaliskuussa tapahtunut hermomyrkkyisku 1 korostaa entisestään hybridiuhkien monimuotoisuutta ja sitä, miten monenlaisia taktiikkoja nykyään on saatavilla. Eurooppa-neuvosto korosti 2 tässä yhteydessä, että Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on vahvistettava valmiuksiaan todeta ja ehkäistä hybridiuhkia ja vastata niihin muun muassa kyberkysymysten, strategisen viestinnän ja vastatiedustelun kaltaisilla aloilla. Se myös kiinnitti huomiota erityisesti tarpeeseen vahvistaa selviytymiskykyä kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien varalta.

Epätavanomaiset aseet muodostavat erityisen uhkan niistä aiheutuvien vahinkojen potentiaalisen laajuuden vuoksi. Sen lisäksi, että niitä on vaikea todeta ja niiden käyttäjää vaikea osoittaa, niiden aiheuttamia vahinkoja on vaikea korjata. Kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhkat ovat hybridiuhkia laajempia ja sisältävät myös terrorismin uhkan. Ne ovatkin yleinen huolenaihe myös kansainvälisessä yhteisössä 3 . Erityistä huolta aiheuttaa kasvava riski näiden aineiden leviämisestä paitsi maantieteellisesti myös valtiosta riippumattomien toimijoiden käsiin.

Selviytymiskyvyn ja toimintavalmiuksien vahvistaminen näiden uhkien varalta kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuualueeseen. EU:n toimielimet ovat kuitenkin jo toteuttaneet useita toimenpiteitä kansallisten toimien lujittamiseksi. Tätä varten on muun muassa tehty tiivistä yhteistyötä muiden kansainvälisten toimijoiden, erityisesti Pohjois-Atlantin puolustusliiton (NATO) kanssa 4 . Tätä työtä voitaisiin edelleen syventää antamalla jäsenvaltioille tukea esimerkiksi nopean toiminnan 5 alalla.

Tämä yhteinen tiedonanto on vastaus Eurooppa-neuvoston kehotukseen viedä tätä työtä eteenpäin. Se on osa laajempaa pakettia, johon kuuluvat viimeisin raportti turvallisuusunionin edistymisestä 6 , jossa tarkastellaan lokakuussa 2017 hyväksytyn EU:n CBRN-toimintasuunnitelman (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinriskit) 7 täytäntöönpanotoimien edistymistä ja seuraavia vaiheita, sekä toinen edistymiskertomus 8 tiedonantoon Yhteinen kehys hybridiuhkien torjumiseksi: Euroopan unionin toimet 9 sisältyvien 22 toimen toteuttamisesta.

2.EU:n toimintavalmiudet

Komissio ja korkea edustaja ovat jatkuvasti pyrkineet kehittämään EU:n toimintavalmiuksia ja tukeneet tuloksellisesti jäsenvaltioita hybridiuhkien sekä kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien torjunnassa. Konkreettisia tuloksia onkin jo saavutettu muun muassa strategisen viestinnän ja tilannetietoisuuden alalla sekä varautumisen ja selviytymiskyvyn sekä kriisivalmiuksien vahvistamisessa.

Maaliskuussa 2015 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen perustettu East Stratcom -työryhmä on johtanut ulkomaisista lähteistä peräisin olevan disinformaation ennustamiseen, jäljittämiseen ja torjuntaan liittyvää työtä. Työryhmän laatimat asiantuntija-analyysit ja julkisen sektorin tuotteet 10 ovat parantaneet merkittävästi tietoisuutta Venäjän levittämän disinformaation vaikutuksesta. Työryhmä on paljastanut kahden viime vuoden aikana yli 4 000 eri disinformaatiotapausta, joista monet on tarkoituksella kohdistettu Eurooppaan. Työryhmä on keskittynyt toiminnassaan myös myönteisen viestinnän parantamiseen ja pyrkinyt saavuttamaan yleisöä erityisesti EU:n itäisellä naapurialueella. Tämän esimerkin pohjalta on perustettu kaksi muihin maantieteellisiin alueisiin keskittyvää työryhmää, eli Länsi-Balkanin työryhmä ja arabiankieliseen maailmaan suunnattu Task Force South -ryhmä.

On myös toteutettu merkittäviä toimenpiteitä sellaisten rakenteiden kehittämiseksi, joilla voidaan parantaa tilannetietoisuutta ja tukea päätöksentekoa. EU:n hybridianalyysikeskus perustettiin vuonna 2016 Euroopan ulkosuhdehallintoon kuuluvan EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen yhteyteen. Hybridianalyysikeskus vastaanottaa ja analysoi eri sidosryhmiltä saatavia turvallisuusluokiteltuja ja julkisista lähteistä peräisin olevia tietoja hybridiuhkista. Se on laatinut tähän mennessä yli 100 arviota ja katsausta, joita on jaettu EU:ssa ja jäsenvaltioiden keskuudessa EU:n päätöksenteon tukemiseksi. Hybridianalyysikeskuksella on tiiviit yhteistyösuhteet Helsinkiin huhtikuussa 2017 perustetun Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen kanssa. Osaamiskeskuksen tehtävänä on rohkaista käymään strategista vuoropuhelua hybridiuhkista ja tehdä niihin liittyviä tutkimuksia ja analyyseja. Siihen kuuluu tällä hetkellä 16 maata 11 , ja sen toimintaa tuetaan EU:n varoilla.

Merkittävää edistystä on tapahtunut myös kriisivalmiuksien ja selviytymiskyvyn vahvistamisessa erityisesti kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien osalta. Kuluneiden kuuden kuukauden aikana on edistytty merkittävästi kemiallisiin ja biologisiin sekä säteilyyn ja ydinaineisiin liittyviin vaaratilanteisiin valmistautumisessa olevien puutteiden määrittämisessä ja erityisesti kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydiniskujen ehkäisemistä edistävien havaitsemisvalmiuksien alalla. Kansallisten asiantuntijoiden yhteenliittymä teki komission aloitteesta analyysin havainnointilaitteiden puutteista erilaisten kemiallisten ja biologisten sekä säteilyyn ja ydinaineisiin liittyvien skenaarioiden yhteydessä. Puuteanalyysin perusteella laadittu raportti on jaettu jäsenvaltioille, jotta ne voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä havainnointistrategioista ja toteuttaa operatiivisia toimenpiteitä havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Tätä työtä on tuettu järjestämällä harjoituksia, joissa on testattu edistymisastetta. Vuonna 2017 yhdessä NATOn kanssa toteutettu rinnakkainen ja koordinoitu harjoitus (Parallel and Coordinated Exercise, PACE17) tarjosi tilaisuuden testata EU:n toimintavalmiuksia laajamittaisen hybridikriisin sattuessa. Tässä ennennäkemättömän laajassa harjoituksessa testattiin paitsi hybridiuhkia koskevaa EU:n operatiivista protokollaa (EU Hybrid Playbook) eli EU:n eri reagointimekanismeja ja niiden kykyä toimia tehokkaasti yhteen, myös EU:n ja NATOn mekanismien yhteentoimivuutta. Vuoden 2018 harjoitus on vielä suunnitteluvaiheessa. Tavoitteena on tehdä siitä vuosittainen käytäntö sekä auttaa jäsenvaltioita vahvistamaan reagointivalmiuksiaan hybridikriisin sattuessa.

Nämä konkreettiset toimet osoittavat, että EU:n perustamat politiikkakehykset kantavat hedelmää: kahden viime vuoden aikana on laadittu useita kehyksiä EU:n toimien ohjaamista ja keskittämistä varten.

Huhtikuussa 2016 annetussa tiedonannossa Yhteinen kehys hybridiuhkien torjumiseksi: Euroopan unionin toimet 12 kannustettiin soveltamaan koko valtionhallinnon laajuista toimintamallia 22 toiminta-alan puitteissa hybridiuhkien torjumiseksi ja sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden että kansainvälisten kumppanien selviytymiskyvyn parantamiseksi. Monissa yhteiseen kehykseen perustuvissa toimissa keskitytään tilannetietoisuuden parantamiseen ja selviytymiskyvyn kehittämiseen, jotta käyttöön saataisiin paremmat reagointivalmiudet. Toimilla parannetaan EU:n tiedusteluanalyysivalmiuksia ja vahvistetaan kriittisen infrastruktuurin suojelua ja kyberturvallisuutta radikalisoitumisen ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumiseksi. Myös kyberuhkat ja -iskut ovat yhteisen kehyksen keskeisiä toiminta-aloja. Yhteisen kehyksen täytäntöönpanoa koskeva toinen edistymiskertomus hyväksytään samaan aikaan tämän yhteisen tiedonannon kanssa. Kertomus osoittaa, että näissä toimissa on saatu aikaan konkreettista edistymistä ja että hybridiuhkien torjuntaan liittyviä EU:n toimia on vahvistettu ja syvennetty. 13

Kyberturvallisuuden alalla 9. toukokuuta 2018 oli tärkeä virstanpylväs, sillä se oli määräaika, johon mennessä kaikkien EU:n jäsenvaltioiden oli määrä saattaa ensimmäiset kyberturvallisuutta koskevat sitovat säännöt eli verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annettu direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Tämä on tärkeä osa laajempaa toimintamallia, joka esitettiin syyskuussa 2017 annetussa yhteisessä tiedonannossa Resilienssistä, pelotteesta ja puolustuksesta: vahvan kyberturvallisuuden rakentaminen EU:lle 14 . Siinä esitettiin monenlaisia konkreettisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa merkittävästi EU:n kyberturvallisuusrakenteita ja -valmiuksia. Toimien keskeisiä tavoitteita ovat kyberhyökkäyksien sietokyvyn parantaminen ja kyberturvallisuuteen liittyvien valmiuksien kehittäminen EU:ssa, tehokkaan rikosoikeudellisen vastauksen luominen ja vakauden parantaminen kaikkialla maailmassa kansainvälisen yhteistyön avulla. Tiedonannon ohella esitettiin myös ehdotus kyberturvallisuusasetukseksi, jotta voitaisiin vahvistaa EU:n tason tukea 15 . Lisäksi on esitetty useita muitakin ehdotuksia, jotka on nyt saatettava täytäntöönpanovaiheeseen (ks. jäljempänä).

Disinformaatio vahingoittaa demokratioitamme, sillä se heikentää kansalaisten kykyä tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja osallistua demokraattiseen prosessiin. Internet on tuonut kansalaisten ulottuville aiempaa paljon enemmän ja paljon entistä monipuolisempia uutisia. Uusien teknologioiden avulla on kuitenkin mahdollista levittää myös disinformaatiota ennennäkemättömän laajalti ja nopeasti ja kohdentaa se tarkkaan epäluottamuksen ja yhteiskunnallisten jännitteiden luomiseksi. Komission tiedonannossa Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa 16 esitetään eurooppalainen toimintamalli disinformaation torjuntaan kehottamalla eri sidosryhmiä ja erityisesti verkkoalustoja sekä mediayrityksiä toteuttamaan tähän liittyviä toimenpiteitä. Tällaiset toimet kattavat laajan valikoiman asiaankuuluvia aloja, kuten avoimuuden lisääminen, verkkoalustojen luotettavuuden ja vastuullisuuden parantaminen, suojatut ja häiriönsietokykyiset vaaliprosessit, koulutuksen ja medialukutaidon parantaminen, laadukkaan journalismin tukeminen ja disinformaation torjunta strategisen viestinnän avulla. Ensimmäisiin konkreettisiin toimiin kuuluvat disinformaatiota koskevat käytännesäännöt, joiden laatimisesta vastaa disinformaatiota käsittelevä monisidosryhmäfoorumi, ja ennen kesää perustettava faktantarkistajaverkosto. Disinformaatiota käsittelevän monisidosryhmäfoorumin ensimmäisessä kokouksessa 29. toukokuuta 2018 sovittiin toimista, joiden avulla käytännesäännöt on tarkoitus hyväksyä heinäkuussa 2018. Komissio arvioi vuoden 2018 loppuun mennessä, miten ongelman ratkaisemisessa on edistytty, ja päättää sen perusteella, tarvitaanko tällä alalla lisätoimia. Suunnitellut toimet ovat yhdenmukaisia East Stratcom -työryhmän työn kanssa ja täydentävät sitä.

Kemiallisten ja biologisten sekä säteilyyn ja ydinaineisiin liittyvien riskien osalta komissio esitti lokakuussa 2017 hyväksymässään toimintasuunnitelmassa 17 23 käytännön toimenpidettä, joiden tarkoituksena on parantaa kansalaisten ja infrastruktuurien suojelua näitä uhkia vastaan muun muassa tiivistämällä yhteistyötä EU:n ja sen jäsenvaltioiden välillä sekä EU:n ja NATOn välillä. Nämä toimenpiteet ovat osa turvallisuusunioniin liittyviä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa suojelua ja selviytymiskykyä terrorismia vastaan. Toimintasuunnitelma perustuu ennaltaehkäisevään toimintamalliin ja näkemykseen, jonka mukaan kemiallisten ja biologisten sekä säteilyyn ja ydinaineisiin liittyvien riskien toteutuminen ei ole kovin todennäköistä, mutta iskulla olisi toteutuessaan huomattavat ja pitkään kestävät vaikutukset. Toisaalta Salisburyn isku sekä kasvava huoli siitä, että terroristit ovat kiinnostuneita kemiallisista, biologisista, säteily- ja ydinaineista ja valmiita käyttämään niitä sekä EU:ssa että sen ulkopuolella 18 , osoittavat, että uhka on todellinen. Tämä korostaa tarvetta panna toimintasuunnitelma täytäntöön kattavasti ja kiireellisesti. Toimintasuunnitelma perustuu kaikki vaarat huomioon ottavaan toimintamalliin, ja siinä keskitytään neljään tavoitteeseen: vähennetään kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinaineiden saatavuutta, varmistetaan, että kemiallisista, biologisista, säteily- ja ydinaineista johtuviin vaaratilanteisiin valmistautumista ja reagointia tehostetaan, lujitetaan sisäisiä ja ulkoisia yhteyksiä EU:n tärkeimpien alueellisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinaineiden turvallisuuden alalla ja lisätään tietoisuutta kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinaineisiin liittyvistä riskeistä. Yksityiskohtainen selvitys toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä esitetään uusimmassa turvallisuusunionin edistymistä koskevassa kertomuksessa, joka hyväksytään samaan aikaan tämän yhteisen tiedonannon kanssa.

Myös hybridiuhkien torjuntaa koskeva yhteistyö on määritelty EU:n ja NATOn yhteistyön keskeiseksi alaksi Varsovassa heinäkuussa 2016 annetun yhteisen julistuksen 19 mukaisesti. Näin voidaan tehostaa hybridiuhkien torjuntaa ja korostaa yhtenäisyyttä EU:n jäsenvaltioiden ja NATO-kumppanien välillä. Lähes kolmasosa nykyisistä yhteisistä yhteistyöehdotuksista koskee hybridiuhkia. 20 Edellä kuvattuja harjoituksia ja EU:n operatiivista protokollaa hybridiuhkien torjumiseksi 21 kehitetään tänä vuonna edelleen syvennetyn yhteistyön pohjalta.

3.Tehostetaan vastaamista muuttuviin uhkiin

3.1.Tilannetietoisuuden avulla paremmat valmiudet hybridiuhkien havaitsemiseen

Jotta hybridiuhkia voitaisiin torjua ja jotta niihin voitaisiin reagoida, on oltava valmiudet havaita vihamieliset hybriditoimet ja niiden lähteet varhaisessa vaiheessa sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella ja ymmärtää mahdolliset yhteydet näennäisesti erillisten tapahtumien välillä. Tätä varten on olennaisen tärkeää hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia tietovirtoja, myös julkisiin lähteisiin perustuvaa tiedustelutietoa.

Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteydessä toimiva EU:n hybridianalyysikeskus on tärkeä voimavara. Se tarvitsee kuitenkin käyttöönsä asiantuntemusta voidakseen tarkastella kaikkia hybridiuhkien eri lajeja, myös kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinuhkia, sekä vastatiedustelua. Asiantuntemuksen laajentaminen parantaisi mahdollisten tulevien EU:n kriisitoimien tukea, kun näiltä erityisaloilta voitaisiin laatia täydellisempiä siviili- ja sotilastiedustelun tuotteita. Tätä voitaisiin tukea jäsenvaltioiden toteuttamilla toimilla, joilla lisättäisiin kansallisten tiedusteluyksiköiden panosta EU:n hybridianalyysikeskukseen ja tehostettaisiin edelleen keskuksen kansallisten yhteyshenkilöiden verkoston kykyä toimittaa ja käsitellä aikasidonnaista tietoa. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi pohdittava, voisivatko niiden kansalliset yksiköt lisätä tiedustelupanostaan EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen (INTCEN) toiminnassa, jotta potentiaalisten uhkien analysointia voitaisiin syventää.

Tulevat toimet

·Korkea edustaja aikoo laajentaa EU:n hybridianalyysikeskuksen toimintaa erityisten kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinaineisiin sekä vastatiedusteluun ja kyberanalyysiin liittyvien osioiden avulla. Jäsenvaltioita kehotetaan tehostamaan tiedustelutietojen toimittamista hybridianalyysikeskukseen nykyisten ja muuttuvien hybridiuhkien analysointia varten.

·Komissio saattaa päätökseen haavoittuvuusindikaattoreita koskevan työn ja koordinoi sitä korkean edustajan kanssa, jotta jäsenvaltiot voivat paremmin arvioida potentiaalisia hybridiuhkia eri aloilla. Tämä edistää myös hybridiuhkiin liittyvien suuntausten analysointia EU:ssa.

3.2.Tehostetaan kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien torjuntaa

Lokakuussa 2017 hyväksytty EU:n toimintasuunnitelma toimintavalmiuden parantamiseksi kemialliseen, biologiseen sekä säteily- ja ydinturvallisuuteen liittyviä riskejä vastaan (EU:n CBRN-toimintasuunnitelma) muodostaa kehyksen toimille, joiden avulla voidaan parantaa valmiutta, selviytymiskykyä ja koordinointia EU:n tasolla. Toimintasuunnitelman avulla tuetaan jäsenvaltioita muun muassa kokoamalla yhteen asiantuntemusta ja kehittämällä yhteisiä valmiuksia, vaihtamalla tietoa ja parhaita käytänteitä sekä tehostamalla operatiivista yhteistyötä. Jäsenvaltioiden ja komission on tehtävä yhteistyötä, jotta toimintasuunnitelma voidaan panna täytäntöön kokonaisuudessaan viipymättä. Lisäksi unionin olisi toteutettava lisätoimia, jotta muuttuviin uhkiin voidaan vastata sen edistymisen pohjalta, jota äskettäin perustetun kemiallista, biologista sekä säteily- ja ydinturvallisuutta käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän puitteissa on jo saavutettu havaitsemisvalmiuksia koskevan puuteanalyysin ja parhaiden käytänteiden vaihdon alalla. Tämä koskee erityisesti kemiallisia uhkia. Samalla tavoin kuin on rajoitettu räjähteiden lähtöaineiden saatavuutta 22 , EU:ssa olisi nyt toteutettava pikaisesti operatiivisia toimenpiteitä, joilla tiukennettaisiin suuririskisten kemiallisten aineiden saatavuuden valvontaa ja optimoitaisiin edellytykset havaita tällaiset aineet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jäsenvaltioiden olisi myös harkittava puuteanalyysien ja kartoittamistoimien jatkamista EU:n tasolla esimerkiksi kemiallisiin, biologisiin sekä säteily- ja ydinaineisiin liittyvän selviytymiskyvyn ja dekontaminointivoimavarojen ja toimintamallien alalla. Varautuminen kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydiniskuihin ja niiden seurausten hallintaan edellyttää jäsenvaltioiden ja niiden pelastuspalvelualan viranomaisten lujitettua yhteistyötä ja koordinointia. Unionin pelastuspalvelumekanismilla voi olla tässä prosessissa keskeinen asema Euroopan yhteisten varautumis- ja vastausvalmiuksien kehittämisessä.

Myös kansainvälinen yhteistyö on tässä yhteydessä tärkeää. EU voi luoda yhteyksiä kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinuhkia käsittelevien alueellisten osaamiskeskusten kanssa sekä hyödyntää synergiaetuja sekä NATOn että EU:n eteläisissä ja itäisissä naapurimaissa toteutettavien, luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien suuronnettomuuksien ennaltaehkäisyä sekä niihin varautumista ja reagointia koskevien ohjelmien 23 kanssa.

Tulevat toimet

·EU:n olisi tarkasteltava toimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin edistää kemiallisten aseiden käyttöä koskevien kansainvälisten sääntöjen ja normien noudattamista, esimerkiksi kemiallisten aseiden kieltosopimukseen perustuvan EU:n sanktiojärjestelmän avulla.

·Kemiallisten ja biologisten sekä säteilyyn ja ydinaineisiin liittyvien riskien torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistämiseksi komissio pyrkii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa siihen, että vuoden 2018 loppuun mennessä voidaan

laatia luettelo kemiallisista aineista, joihin liittyy erityisiä turvallisuusuhkia, jotta voidaan rajoittaa tällaisten aineiden saatavuutta;

käynnistää vuoropuhelu toimitusketjuun kuuluvien yksityisten toimijoiden kanssa, jotta voidaan yhdessä puuttua räjähteiden lähtöaineina käytettävien kemikaalien muodostamiin muuttuviin uhkiin;

nopeuttaa uhkaskenaarioiden tarkistamista ja olemassa olevien havainnointimenetelmien analysointia, jotta voidaan parantaa kemiallisten uhkien toteamista, niin että jäsenvaltioille voidaan laatia käytännön ohjeita havaitsemisvalmiuksien kehittämistä varten.

·Jäsenvaltioiden olisi myös laadittava inventaario keskeisistä lääketieteellisistä vastatoimista sekä laboratorio-, hoito- ja muista valmiuksista. Komissio kartoittaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa säännöllisesti näiden vastatoimien saatavuutta kaikkialla EU:ssa, jotta sitä voidaan parantaa ja jotta ne saadaan hyökkäysten sattuessa nopeasti käyttöön.

3.3.Strateginen viestintä – johdonmukainen tiedonlevitys

Merkittävä hybridiuhkiin liittyvä haaste on yleisön tietoisuuden lisääminen ja kouluttaminen, jotta kansalaiset oppisivat erottamaan toisistaan tiedon ja disinformaation. Komissio ja korkea edustaja kehittävät EU:n strategisen viestinnän valmiuksia entistä ammattimaisemmiksi East Stratcom -työryhmän, EU:n hybridianalyysikeskuksen ja Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen sekä muiden komission toimien 24 yhteydessä saatujen kokemusten pohjalta varmistamalla järjestelmällisen vuorovaikutuksen ja yhdenmukaisuuden nykyisten rakenteiden välillä. Toimintaa laajennetaan muihin EU:n toimielimiin ja jäsenvaltioihin muun muassa ottamalla käyttöön aiemmin ilmoitettu disinformaation torjuntaa koskeva suojattu verkkoalusta.

Koordinoinnin ja yhteistyön kehittäminen strategisen viestinnän alalla EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden sekä eri kumppanien ja kansainvälisten järjestöjen kesken on olennaisen tärkeää. Tarvitaan myös valmistautumista ja harjoittelua, ennen kuin voidaan reagoida reaaliaikaisiin kriiseihin.

Vaalit ovat osoittautuneet erityisen strategiseksi ja arkaluontoiseksi kohteeksi kyberympäristön avulla toteutetuille hyökkäyksille. Verkossa myös kierretään esimerkiksi tavanomaista vaalikaranteenia, hiljaista jaksoa, rahoituksen läpinäkyvyyttä ja ehdokkaiden yhdenvertaista kohtelua koskevia sääntöjä. Vaaleja vastaan on hyökätty kolmansista maista muun muassa tunkeutumalla vaali-infrastruktuureihin ja kampanjoiden tietojärjestelmiin sekä toteuttamalla verkossa poliittisiin motiiveihin perustuvia disinformaatiokampanjoita ja kyberhyökkäyksiä, joilla on pyritty murentamaan luottamusta demokraattisiin vaaleihin ja heikentämään niiden oikeutusta. EU:n tasolla toteutetaan parhaillaan useita eri toimintalinjoja, joiden tarkoituksena on lisätä jäsenvaltioissa tietoisuutta siitä, miten tällaisiin muuttuviin uhkiin olisi varauduttava ja reagoitava. Kyberturvallisuudesta vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset laativat neuvostossa 25 vapaaehtoista ohjeistusta ja määrittävät parhaita yhteisiä käytäntöjä, joiden avulla voidaan edistää vaaliteknologiaan liittyvää kyberturvallisuutta koko vaaliprosessin ajan. Vaaliteknologialla tarkoitetaan tietojärjestelmiä ja tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja, joita käytetään äänestäjien ja ehdokkaiden rekisteröinnissä, äänten keräämisessä ja laskemisessa ja tulosten julkistamisessa, sekä apujärjestelmiä, jotka vaikuttavat suoraan vaalitulosten legitimiteettiin.

On myös tarpeen varmistaa, että hybridi-iskujen sattuessa yleisö saa niistä nopeasti luotettavaa ja yhdenmukaista tietoa. Kemiallinen tai biologinen tai säteilyyn tai ydinaineisiin liittyvä mahdollinen vaaratilanne tai vaikutuksiltaan vastaava turvallisuushäiriö herättää julkisen kohun, kun kansalaiset vaativat viranomaisilta nopeita vastauksia. Strategisella viestinnällä on keskeinen asema myös kansainvälisten järjestöjen välillä, etteivät ne toteuttaisi varautumissuunnitelmiaan erillään toisistaan.

Tulevat toimet

·Euroopan ulkosuhdehallinto ja komissio tekevät yhteistyötä omien toimivaltuuksiensa puitteissa tavoitteenaan saada aikaan jäsennellympää yhteistyötä strategisen viestinnän alalla, jotta voidaan puuttua sekä EU:n sisältä että sen ulkopuolelta tulevaan disinformaatioon ja ehkäistä vieraiden valtioiden levittämää vihamielistä disinformaatiota ja hybridivaikuttamista.

·Komissio järjestää syksyllä korkean tason tapahtumia, kuten perusoikeuksia koskevan vuotuisen keskustelutilaisuuden, jonka aiheena on tällä kertaa demokratia ja johon kutsutaan jäsenvaltioiden ja eri sidosryhmien edustajia. Tapahtumissa levitetään parhaita käytäntöjä ja ohjeistusta siitä, miten voidaan ehkäistä ja lieventää vaaleihin kohdistuvia kyberympäristössä toteutettuja ja disinformaatioon perustuvia hyökkäyksiä ja reagoida niihin.

·Korkea edustaja ja komissio tutkivat, millaisin välinein ja resurssein voitaisiin parhaiten tukea kolmen Stratcom-työryhmän työtä sen varmistamiseksi, että EU:n toimilla voidaan riittävällä tavalla puuttua vihamielisten toimijoiden toteuttamiin monimutkaisiin disinformaatiokampanjoihin.

3.4.Selviytymiskyvyn ja pelotevaikutuksen vahvistaminen kyberturvallisuuden alalla

Kyberturvallisuus on olennaisen tärkeää sekä vaurauden että turvallisuuden kannalta. Kun jokapäiväinen elämä ja talous perustuvat yhä enemmän digitaaliteknologiaan, alttius kyberhyökkäyksille kasvaa jatkuvasti. 

EU:n kyberturvallisuutta heikentävät nyt investointien riittämättömyys ja koordinoinnin vajavaisuus. EU pyrkii puuttumaan tähän ongelmaan kehittämällä valmiuksia siten, että toteutetaan tukitoimenpiteitä, lujitetaan koordinointia ja uusia rakenteita, joiden avulla voidaan edistää teknologiaa ja sen käyttöönottoa kyberturvallisuuden alalla. 26 Verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annetussa direktiivissä 27 määritellään verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden vähimmäistaso kaikkialla unionissa. Kyberuhkien sietokyvyn parantamiseksi direktiivi on nyt pantava täysimääräisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa: tämä on keskeinen ensimmäinen askel. Yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetään velvollisuudesta ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksista toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle. Muita keskeisiä toimenpiteitä ovat vahvemman ja nykyaikaisemman EU:n kyberturvallisuusviraston perustaminen ja tieto- ja viestintätekniikan tuotteille ja palveluille tarkoitettu EU:n kyberturvallisuuden sertifiointikehys 28 , jonka tarkoituksena on parantaa kuluttajien luottamusta. Lisäksi avustetaan jäsenvaltioiden osaamiskeskusten verkostoa kyberturvallisuusratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa ja täydennetään valmiuksien kehittämistä tällä alalla sekä EU:ssa että kansainvälisellä tasolla. Tämä toiminta perustuu komission 6. kesäkuuta hyväksymään digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan 29 , jossa kyberturvallisuuteen tehtävät EU:n investoinnit määritellään uudeksi painopistealaksi.

Samaan aikaan annettiin suositus (suunnitelma) koordinoidusta reagoinnista laajamittaisiin kyberturvallisuuspoikkeamiin ja -kriiseihin 30 . Siinä esitetään, miten yhteistyön tulisi toimia jäsenvaltioiden ja EU:n eri toimijoiden välillä tilanteessa, jossa on reagoitava laajamittaiseen valtioiden rajat ylittävään kyberhyökkäykseen. Suosituksessa korostetaan tilannetietoisuuden keskeistä merkitystä teknisen, operatiivisen ja strategisen/poliittisen tason yhteistyön tuloksellisen koordinoinnin kannalta. Verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annetulla direktiivillä perustettu yhteistyöryhmä pyrkii niin ikään tehostamaan tietojen vaihtoa ja jakamista eri toimijoiden välillä sekä kehittämään yhteistä luokittelujärjestelmää tapahtumien kuvaamista varten. Tätä toimintamallia testataan tulevissa harjoituksissa. EU:n hybridianalyysikeskus laatii strategisia analyyseja nykyisistä ja uusista kyberuhkista jäsenvaltioiden tiedustelupalvelujen toimittamien tietojen pohjalta.

EU:n yhteistä diplomaattista vastausta haitallisiin kybertoimiin koskevat puitteet (ns. kyberdiplomatian välineistö) oli operatiiviselta kannalta merkittävä edistysaskel, koska niihin sisältyy yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvia, tarvittaessa myös rajoittavia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan lujittaa EU:n vastausta toimintaan, joka vahingoittaa sen poliittisia, turvallisuuteen liittyviä ja taloudellisia etuja. Puitteiden pelotevaikutus on sitä tehokkaampi, mitä enemmän jäsenvaltiot käyttävät sen tarjoamia mahdollisuuksia. Ulkoasiainneuvosto tuomitsi huhtikuussa antamissaan haitallisia kybertoimia koskevissa päätelmissä jyrkästi häiriöt, joissa tieto- ja viestintäteknologiaa on käytetty vahingontekotarkoituksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi Wannacry ja NotPetya, jotka ovat aiheuttaneet huomattavaa vahinkoa ja taloudellisia tappioita EU:ssa ja muualla.

EU:n ja sen jäsenvaltioiden on parannettava valmiuksiaan paljastaa kyberhyökkäysten toteuttajat muun muassa parantamalla tiedustelutietojen jakamista. Tieto paljastumisen mahdollisuudesta toimisi pelotteena potentiaalisia hyökkääjiä vastaan ja lisäisi mahdollisuuksia saattaa tekijät asianmukaisesti vastuuseen teoistaan. Pelotevaikutuksen vahvistaminen onkin kyberturvallisuuden parantamista koskevan komission strategisen toimintamallin keskeinen tavoite. Komission äskettäin esittämät ehdotukset, joiden tavoitteena on parantaa sähköisen todistusaineiston vastaanottamista yli rajojen rikosoikeudenkäyntimenettelyjä varten, parantaisivat merkittävästi myös lainvalvontaviranomaisten mahdollisuuksia tutkia kyberrikollisuutta ja nostaa sen perusteella syytteitä.

Vahva kyberuhkien sietokyky edellyttää kollektiivista ja laaja-alaista lähestymistapaa. Tätä varten tarvitaan vahvempia ja tuloksellisempia rakenteita, joiden avulla voidaan parantaa kyberturvallisuutta ja reagoida kyberhyökkäyksiin jäsenvaltioissa ja myös EU:n omissa toimielimissä, virastoissa, EU-edustustoissa, ulkomaanedustustoissa ja operaatioissa, sillä EU:n toimielinten yhteisen turvallisen viestintäverkon puute on vakava rajoite. Olisi myös lisättävä kyberturvallisuutta koskevaa tietoisuutta EU:n toimielinten ja niiden henkilöstön keskuudessa kehittämällä turvallisuuskulttuuria ja tehostamalla koulutusta.

Tulevat toimet

·Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi pyrittävä pääsemään neuvotteluissaan yhteisymmärrykseen kyberturvallisuutta koskevista ehdotuksista tämän vuoden loppuun mennessä ja hyväksyttävä viipymättä sähköisen todistusaineiston vastaanottamista koskevat säädösehdotukset.

·Komissio ja korkea edustaja tekevät tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa edistääkseen kyberturvallisuutta EU:n laajuisten kriisinhallinta- ja kriisivalmiusmekanismien puitteissa. Jäsenvaltioita kehotetaan jatkamaan toimia kyberhyökkäysten toteuttajien paljastamiseksi ja soveltamaan kyberdiplomatian välineistöä käytännössä, jotta voidaan tehostaa poliittista reagointia kyberhyökkäyksiin.

·Kyberpuolustusvalmiuksien kehittämistä varten ollaan parhaillaan perustamassa erityistä koulutusfoorumia, jonka tarkoituksena on edistää jäsenvaltioiden tarjoamien kyberpuolustusta koskevien koulutustapahtumien koordinointia. Tässä pyritään hyödyntämään synergiaetuja NATOn vastaavien toimien kanssa.

3.5.Selviytymiskyvyn vahvistaminen vihamielisen tiedustelutoiminnan varalta

Vihamielisen tiedustelutoiminnan torjunta edellyttää ennen muuta tehokasta ja tuloksellista koordinointia jäsenvaltioiden kesken asiaa koskevien EU:n ja kansallisten sääntöjen ja järjestelyjen mukaisesti. Lisäksi on vahvistettava EU:n toimielinten valmiuksia torjua tällaisen, erityisesti toimielimiin kohdistuvan toiminnan kasvavaa uhkaa ja kehitettävä turvallisuustietoisuuden kulttuuria, jota tuetaan koulutusta ja fyysistä turvallisuutta parantamalla. Toimielimet voisivat myös yhdessä jäsenvaltioiden kanssa luoda entistä vahvemman EU:n akkreditointijärjestelmän. Tällainen järjestelmä perustuisi ennakoivaan raportointiin, jonka avulla jäsenvaltioiden ja toimielinten keskuudessa voitaisiin lisätä tietoisuutta mahdollisista vihamielisistä toimijoista ja erityisesti niistä, jotka on jo tunnistettu jäsenvaltioissa.

Koordinointi jäsenvaltioiden kesken sekä jäsenvaltioiden ja muiden alalla toimivien kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti NATOn kanssa auttaisi tehostamaan vastavakoilua EU:ssa esiintyvää vihamielistä toimintaa vastaan. Jäsenvaltioiden keskinäisen koordinoinnin lisäämisestä olisi hyötyä muun muassa investointien seurannassa, jota komissio ehdotti syyskuussa 2017 hyväksymässään asetusehdotuksessa 31 . Sen mukaan jäsenvaltioiden olisi voitava seurata ulkomaisia suoria sijoituksia turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvien syiden perusteella. Jäsenvaltioiden keskinäisen koordinoinnin lisääminen olisi tärkeää myös maksuliikennetapahtumien valvonnan kannalta, sillä vihamieliset tiedustelupalvelut rahoittavat aktiivisesti EU:ta vastaan suunnattuja toimiaan yhä useammin monimutkaisten rahoitusjärjestelyjen avulla.

Tulevat toimet

·EU:n ulkosuhdehallinto ja komissio ottavat käyttöön entistä tehokkaampia käytännön toimenpiteitä, joiden avulla voidaan pitää yllä ja kehittää EU:n kykyä olla vuorovaikutuksessa jäsenvaltioiden kanssa ja torjua näin erityisesti toimielimiin kohdistuvaa vihamielistä tiedustelutoimintaa.

·EU:n hybridianalyysikeskusta vahvistetaan vastatiedustelua koskevalla asiantuntemuksella, jotta se voi laatia yksityiskohtaisia analyyseja ja selvityksiä yksilöihin ja toimielimiin todennäköisesti kohdistuvasta vihamielisestä tiedustelutoiminnasta.

·Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi pyrittävä saattamaan neuvottelut investointien seurantaa koskevasta ehdotuksesta päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä.

4.Päätelmät

Hybridiuhkat sekä biologiset, kemialliset, säteily- ja ydinuhkat ovat herättäneet EU:ssa runsaasti huomiota. Yhdistyneessä kuningaskunnassa maaliskuussa tapahtunut hyökkäys korosti hybridisodankäynnin keinojen monimuotoisuutta ja tarvetta vahvistaa selviytymiskykyä kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien varalta.

Komissio ja korkea edustaja ovat hyväksyneet ja esittäneet useita aloitteita, joiden avulla pyritään vastaamaan hybridiuhkien aiheuttamiin haasteisiin. Komissio pyrkii myös nopeuttamaan vuonna 2017 hyväksytyn CBRN-toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa, jotta voidaan parantaa valmiutta varautua kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinuhkiin.

Tähän yhteiseen tiedonantoon on koottu Eurooppa-neuvostoa varten tietoja jo vireillä olevasta työstä ja aloista, joilla toimia olisi tehostettava, jotta voidaan edelleen syventää ja vahvistaa EU:n keskeisiä toimia näihin uhkiin puuttumiseksi. EU:n jäsenvaltioiden, komission ja korkean edustajan tehtävänä on nyt varmistaa, että sen perusteella toteutetaan ripeästi tarvittavat jatkotoimet.

(1)    Salisburyn iskun osalta Eurooppa-neuvosto totesi 22. maaliskuuta 2018 olevansa ”yhtä mieltä Ison-Britannian hallituksen arviosta, jonka mukaan on hyvin todennäköistä, että Venäjän federaatio on vastuussa iskusta ja että uskottavaa vaihtoehtoista selitystä ei ole”.
(2)    Eurooppa-neuvoston päätelmät, maaliskuu 2018.
(3)    Ks. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma S/RES/2325 (2016), 14. joulukuuta 2016.
(4)    Hybridiuhkien torjunta on yksi niistä seitsemästä yhteistyöalasta, jotka mainitaan Eurooppa-neuvoston ja Euroopan komission puheenjohtajien sekä NATOn pääsihteerin Varsovassa heinäkuussa 2016 allekirjoittamassa EU:n ja NATOn yhteisessä julistuksessa.
(5)    Myös kesäkuussa 2018 pidetyssä G7-huippukokouksessa (Charlevoix, Kanada) sovittiin G7-maiden nopean toiminnan mekanismin kehittämisestä demokratioihin kohdistuvan uhkan torjumiseksi. https://g7.gc.ca/en/official-documents/charlevoix-commitment-defending-democracy-from-foreign-threats/  
(6)    Viidestoista raportti edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia (COM(2018) 470 final).
(7)    COM(2017) 610 final.
(8)    Yhteinen kertomus hybridiuhkien torjumista koskevan yhteisen kehyksen täytäntöönpanosta (heinäkuu 2017 – heinäkuu 2018), JOIN(2018) 14.
(9)    JOIN(2016) 18 final.
(10)    Ks. www.euvsdisinfo.eu
(11)    Näistä 16 maasta 14 on EU:n jäsenvaltioita: Alankomaat, Espanja, Italia, Latvia, Liettua, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Tšekki, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. Aloite keskuksen perustamiseksi esitettiin hybridiuhkien torjumista koskevassa yhteisessä kehyksessä. Keskus on saanut aktiivista tukea myös EU:lta ja NATOlta niiden yhteistyön puitteissa.
(12)    Ensimmäinen täytäntöönpanokertomus (heinäkuu 2017): JOIN(2017) 30 final.
(13)    JOIN(2017) 450 final.
(14)    COM(2017) 477, ks. jäljempänä.
(15)    COM(2018) 236 final.
(16)    COM(2017) 610 final.
(17)    Terrorismitilannetta ja -suuntauksia koskeva Europolin TE-SAT-selvitys 2017, s. 16, www.europol.europa.eu/sites/default/files/documents/tesat2017.pdf. Ks. myös Kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) pääjohtajan lausunnot: www.globaltimes.cn/content/1044644.shtml.
(18)    Tämä puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin, puheenjohtaja Donald Tuskin ja NATOn pääsihteerin Jens Stoltenbergin allekirjoittama julistus muodostaa EU:n ja NATOn nykyisen yhteistyön perustan.
(19)    15283/16 ja 14802/17.
(20)    SWD(2016) 227 final.
(21)    Komissio on toteuttanut määrätietoisia toimia sellaisten räjähteiden lähtöaineiden saatavuuden vähentämiseksi, joita voidaan käyttää väärin kotitekoisten räjähteiden valmistamiseksi. Nämä toimet ovat osa turvallisuusunioniin kuuluvia toimia, joiden tarkoituksena on kaventaa terroristien ja rikollisten toimintaedellytyksiä. Komissio esitti lokakuussa 2017 suosituksen välittömistä toimenpiteistä räjähteiden lähtöaineiden väärinkäytön estämiseksi (suositus C(2017) 6950 final). Sen pohjalta komissio esitti huhtikuussa 2018 ehdotuksen, jolla tarkistetaan ja lujitetaan voimassa olevaa asetusta (EU) N:o 98/2013 räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä (COM(2018) 209 final).
(22)    EU:n pelastuspalvelualan koulutus- ja harjoitustoimia toteutetaan EU:n eteläisissä ja itäisissä naapurimaissa luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien suuronnettomuuksien ennaltaehkäisyä sekä niihin varautumista ja reagointia koskevien alueellisten ohjelmien puitteissa.
(23)    Esimerkiksi komission edustustot osallistuvat jo aktiivisesti faktojen tarkistamiseen ja myyttien kumoamiseen. Monet niistä ovat ottaneet käyttöön paikallisiin tarpeisiin soveltuvia välineitä, kuten Les Décodeurs de l’Europe Ranskassa, UE Vero Falso Italiassa, EU-myyttien kumoamista koskeva yleinen sarjakuvakilpailu Itävallassa ja vastaavanlainen sarjakuva Romaniassa ja Euromyths A–Z Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Suunnitteilla on monia muitakin tämäntyyppisiä hankkeita.
(24)    Verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annetulla direktiivillä perustetun yhteistyöryhmän puitteissa.
(25)    Joulukuussa 2017 käynnistettiin myös uusi alueiden välinen pilottihanke, jonka avulla EU:n alueita kannustetaan tehostamaan toimia kyberturvallisuuden alalla osana laajempaa innovoinnin tehostamista Euroopan alueilla.
(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa.
(27)    COM(2017) 477 final.
(28)    Ehdotus asetukseksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027, COM(2018) 434.
(29)    C(2017) 6100.
(30)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta, COM(2017) 487.

Top