Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 52018IE1711

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Työllistymismahdollisuuksia työelämän ulkopuolella oleville” (oma-aloitteinen lausunto)

EESC 2018/01711

OJ C 228, 5.7.2019, p. 7–15 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

5.7.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/7

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Työllistymismahdollisuuksia työelämän ulkopuolella oleville”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2019/C 228/02)

Esittelijä: José CUSTÓDIO LEIRIÃO (Pt-III)

Komitean täysistunnon päätös

15.2.2018

Oikeusperusta

työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta

oma-aloitteinen lausunto

Vastaava jaosto

”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”

Hyväksyminen jaostossa

13.2.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

20.3.2019

Täysistunnon nro

542

Äänestystulos

(puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä)

99/20/6

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 ETSK toteaa, että merkittävällä osalla väestöstä, joka ei ole edelleenkään työelämässä eikä sisälly työttömyystilastoihin, on kuitenkin huomattavia mahdollisuuksia työllistyä ja luoda vaurautta, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan poliittisen asialistansa kärkeen strategian, jolla vastataan tilanteeseen, jossa huomattava määrä ihmisiä on työelämän ulkopuolella.

1.2

 Koska talouden elpyminen on pääsemässä vauhtiin Euroopassa, ETSK katsoo, että myös komission ja jäsenvaltioiden on panostettava aktivoimistoimiin ja toimiin työmahdollisuuksien luomiseksi kaikille, erityisesti niille, jotka ovat pahiten syrjäytyneet työmarkkinoilta ja jotka haluavat tehdä työtä ja kykenevät siihen.

1.3

 Kun otetaan huomioon, että yleinen suositus työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä annettiin vuonna 2008 (1), ja hajanaisen lähestymistavan välttämiseksi ETSK suosittaa, että komissio arvioi aikaansaatua edistymistä ja tarvittaessa ottaa käyttöön uuden, kattavan strategian ja sen ohessa toimintasuunnitelmat ja jäsenvaltioille asetetut, kutakin työelämän ulkopuolella olevien alaryhmää koskevat tavoitteet. Strategiaan olisi sisällytettävä entistä enemmän sosiaalisia innovaatioita ja yksityiskohtaisempia tietoja tulosten saavuttamista edistävistä toimintapolitiikoista, ja siinä olisi asetettava kunnianhimoisempia tavoitteita, jotta työhaluiset kansalaiset pystytään integroimaan työmarkkinoille.

1.4

 ETSK suosittaa, että Euroopan komissio kannustaa jäsenvaltioita tehostamaan aktiivisia työmarkkinapolitiikkojaan ja huolehtimaan siitä, että niiden julkiset työvoimapalvelut kykenevät tarjoamaan entistä kohdennetumpaa apua työmarkkinoille haluaville niin, että heidän kykynsä ja tavoitteensa otetaan huomioon.

1.5

 Näyttöön perustuvan politiikan varmistamiseksi ETSK suosittaa myös, että jäsenvaltiot keräävät ja analysoivat tietoja tästä väestönosasta, muun muassa väestönosan alaryhmien erilaisista ominaispiirteistä, näiden henkilöiden työnteon vaikuttimista, toivotun työn luonteesta ja heidän osaamisestaan, jotta voidaan helpottaa kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa ja auttaa täyttämään työelämän ulkopuolella olevan työhaluisen väestönosan kunkin alaryhmän toiveet.

1.6

 Vammaisten henkilöiden alaryhmästä voidaan havaita, että vaikka sen sosiaalinen ja työllisyystilanne on jossain määrin parantunut vuosina 2011–2016, tämä väestöryhmä on edelleen epäedullisessa asemassa ja jäänyt työllisyyden ja elämänlaadun osalta merkittävästi jälkeen. ETSK katsoo, että tarvitaan yhteisesti sovittuja toimia erityisesti korkea-asteen koulutukseen pääsyn ja terveydenhuoltopalvelujen erityisjärjestelyjen alalla vähän koulutettujen vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksien edistämiseksi. Lisäksi ETSK kehottaa EU:n jäsenvaltioita ottamaan käyttöön vammaisten henkilöiden työllistämiskiintiön. Kiintiötä tulisi soveltaa julkisissa laitoksissa ja yrityksissä sekä yksityissektorin yrityksissä niiden työntekijämäärän ja liikevaihdon mukaisesti.

1.7

 Kun otetaan huomioon työmarkkinoiden ulkopuolella olevien suuri heterogeenisuus ja heidän kohtaamansa monenlaiset esteet, heidän uudelleensijoittumisensa työmarkkinoille on haaste, johon kaikkien jäsenvaltioiden on tartuttava. ETSK pitää ratkaisevan tärkeänä sitä, että poliittiset päättäjät kussakin jäsenvaltiossa tuntevat ja ymmärtävät täysin nämä esteet ja kunkin alaryhmän erityisluonteen ja ottavat samalla huomioon kysymyksen sukupuolten tasa-arvosta julkisia politiikkoja ja/tai muita aloitteita laatiessaan, jotta näihin haasteisiin voidaan vastata tehokkaasti (esimerkiksi lisäämällä lastenhoitopalvelujen saatavuutta, mikä on olennainen edellytys, jotta nämä henkilöt voidaan vapauttaa perheenjäsenten hoitoon liittyvistä tehtävistä ja jotta he voivat ottaa paikkansa työmarkkinoilla).

1.8

 ETSK pitää lisäksi olennaisen tärkeänä, että jäsenvaltiot parantavat paikallisten työvoimapalvelujen, kunnallisten viranomaisten ja sosiaaliturvapalvelujen keskinäisiä yhteyksiä, jotta parannetaan mahdollisuuksia saavuttaa tämä väestönosa, kannustaa heitä ja saada heidät mukaan työelämään.

1.9

 ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot toteuttavat tarvittaessa paikallisten julkisten palveluiden (kuntataso) yhteydessä erityisiä toimia, joiden avulla voidaan asianmukaisesti parantaa ja ajantasaistaa työelämän ulkopuolella olevan väestönosan ja muiden syrjäytyneiden ryhmien taitoja ja osaamista, jotta heidät voidaan integroida työmarkkinoille heidän kykynsä huomioon ottaen.

1.10

 Kun otetaan huomioon, että työelämän ulkopuolella olevan väestönosan joukossa on monia, joille normaali integroituminen työmarkkinoille on mahdollista, ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan erityisiä ja suotuisia kannustimia, jotta yritykset rekrytoisivat työelämän ulkopuolella olevia. Tähän voitaisiin päästä ottamalla käyttöön lainsäädäntö- ja muita toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että Euroopan sosiaalirahasto kattaa kokonaisuudessaan näiden henkilöiden koulutuksesta aiheutuvat kustannukset, mikä mahdollistaa näin sen, että yritykset voivat ottaa henkilöt palvelukseensa. Samalla on myös ratkaisevan tärkeää, että Euroopan unioni kannustaa jäsenvaltioita edistämään houkuttelevia työoloja, kohtuullisia palkkoja ja sosiaaliturvajärjestelmiä, jotta työelämän ulkopuolella olevia motivoidaan osallistumaan työmarkkinoille sekä vaurauden ja taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen hyvinvoinnin luomiseen.

1.11

 Luottamus Euroopan unioniin ja tunne siihen kuulumisesta riippuvat myös EU:n toimielinten kyvystä edistää tehokkaasti kaikkien kansalaisten osallisuutta ja hyvinvointia heidän monimuotoisuuttaan samalla kunnioittaen.

1.12

 ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että teollisuus 4.0 -toimintapolitiikoissa ja uusien teknologioiden kehittämisessä otetaan huomioon työelämän muutokset, mikä hyödyttää sekä työntekijöitä että yrityksiä.

1.13

 ETSK ehdottaa, että viikoittaista työaikaa lyhennetään julkisista palveluista aloittaen uusien työllistymismahdollisuuksien luomiseksi näin kaikille.

2.   Johdanto

2.1

 Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan henkilön katsotaan olevan työelämän ulkopuolella, jos hän ei käy työssä, etsi työtä ja/tai ole käytettävissä työntekoon. Käsillä olevan lausunnon tavoitteena on kiinnittää aktiivisen työllisyyspolitiikan puitteita laadittaessa komission ja jäsenvaltioiden huomio erityistarpeisiin, joita on näillä ihmisillä, jotka ovat marginalisoituneet ja syrjäytyneet ja jääneet poliittisten päättäjien taholta vaille huomiota ja jotka kuitenkin haluavat integroitua yhteiskuntaan toimintansa ja työskentelynsä kautta antaakseen panoksensa vaurauden luomiseen sekä taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen hyvinvointiin.

2.2

 Muun muassa valtiot, yritykset, työnantajajärjestöt, ammattijärjestöt ja oppi- ja koulutuslaitokset toteuttavat toimia kehittääkseen kumppanuuksia osallistavien työmarkkinoiden luomiseksi ja varmistaakseen, että osaamistasoa mukautetaan teknologisten muutosten tahdissa. Näissä toimissa ei ole kuitenkaan vielä saavutettu asetettuja tavoitteita, mikä käy ilmi siitä, että tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuuden johdosta tuhansia työpaikkoja on edelleen täyttämättä, mikä aiheuttaa merkittävää epätasapainoa työmarkkinoilla. Tällä epätasapainolla on kielteinen vaikutus tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja kasvupotentiaaliin. Samanaikaisesti on muodostunut työllistymisen esteitä, jotka ovat johtaneet useiden tuhansien ihmisten ajautumiseen työvoiman ulkopuolelle. Tämä on esimerkiksi johtanut nuorten pitkäaikaistyöttömyyteen, jonka myötä suurella määrällä ihmisiä kaikista ikäryhmistä on vain heikko yhteys työmarkkinoihin, mikä on osaltaan vaikuttanut työelämän ulkopuolella olevien väestönosan – johon kuuluvat muun muassa ilman työtä, koulutusta tai kurssitusta oleviksi (NEET) luokitellut – merkittävään kasvuun.

2.3

 Useampi kuin joka neljäs 15–64-vuotias EU:ssa luokitellaan työelämän ulkopuolella olevaksi. (2) He eivät sisälly virallisiin työllisyystilastoihin ja ovat usein taloudellisesti ja sosiaalisesti syrjäytyneitä, eikä heillä näin ollen ole resursseja tai mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan. Tästä huolimatta valtaosa heistä haluaisi kuitenkin tehdä työtä (3).

3.   Yleistä

3.1

 Työllisyysasteen nostaminen ja uusien ja parempien työpaikkojen luominen ovat edelleen EU:n keskeisiä tavoitteita. Kaikki jäsenvaltiot kannattavat Euroopan työllisyysstrategiaa, jota toteutetaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson kautta. EU-ohjausjakso on vuotuinen prosessi, jolla edistetään tiivistä politiikan koordinointia EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välillä. (4) Poliittiset päättäjät ovat aivan perustellusti asettaneet painopisteeksi ihmiset, jotka ovat menettäneet työpaikkansa rahoituskriisin seurauksena, pyrkien löytämään selkeitä keinoja luoda työpaikkoja. Komissio on painottanut erityisesti nuorille suunnattuja aloitteita, joita ovat muun muassa nuorisotakuu (2013) (5), nuorisotyöllisyysaloite (2015) (6) ja EU:n uusi nuorisostrategia 2019–2027 (2018) (7). Toinen merkittävä aloite johti 15. helmikuuta 2016 annettuun neuvoston suositukseen pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille (8). ETSK kannattaa ja tukee näitä aloitteita, jotka ovat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisia.

3.2

 Samalla kun työpaikkojen tarjonta ja kysyntä sekä työssäkäyvä tai väliaikaisesti työttömänä oleva väestönosa ovat usein aktiivista työllisyyspolitiikkaa koskevien tutkimusten, erilaisten keskustelujen ja strategioiden kohteena, työelämän ulkopuolella olevaa väestönosaa tutkitaan ja analysoidaan hyvin harvoin. Yksi ensimmäisistä komission asiakirjoista, jossa nimenomaisesti tunnustetaan tässä tilanteessa olevat ihmiset, oli komission jäsenvaltioille antama suositus 2008/867/EY työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä työmarkkinoilla . Siinä komissio suosittaa erilaisia tälle väestöryhmälle suunnattuja strategioita heidän työmarkkinoille integroitumisensa helpottamiseksi. Huhtikuussa 2017 komissio julkaisi yksiköidensä valmisteluasiakirjan (9), jossa arvioidaan, missä määrin kukin jäsenvaltio on kehittänyt aiempaa yhtenäisemmän lähestymistavan osallisuutta edistäviä aktiivisia politiikkoja varten. Päätelmänä oli, että edistyminen suositusten täytäntöönpanossa vaihteli jäsenvaltioittain, kansalliset strategiat poikkesivat toisistaan hyvin merkittävästi ja että niiden täytäntöönpanon tulokset olivat hyvin heikkoja. Vuoden 2008 jälkeen ei ole tehty toista tälle nimenomaiselle väestönosalle suunnattua komission aloitetta. ETSK suosittaa, että komissio julkaisee uuden, kattavan strategian ja sen ohessa toimintasuunnitelmat ja jäsenvaltioille asetetut, kutakin työelämän ulkopuolella olevien alaryhmää koskevat tavoitteet.

3.3   Työelämän ulkopuolella olevien ominaispiirteet

3.3.1

 Työelämän ulkopuolella olevat muodostavat suuren ryhmän: useimmissa EU:n jäsenvaltioissa on merkittävä väestönosa, joka ei tee työtä ja jota ei myöskään lueta mukaan työttömyystilastoihin mutta joka voi työllistyä. Vaikka aktiivisissa työllisyyspolitiikoissa EU:ssa keskitytään yleensä ennen kaikkea väliaikaisesti työttöminä oleviin, ETSK katsoo, että on ryhdyttävä lisätoimiin nimenomaisesti tälle työelämän ulkopuolella olevalle väestönosalle suunnattavien työllisyyspolitiikkojen luomiseksi.

3.3.2

 Työelämän ulkopuolella olevat ovat heterogeeninen ryhmä. Eurofound (10) on tutkinut erityisesti seuraavia neljää pääasiallista alaryhmää: ihmiset, jotka ilmoittavat olevansa koulutuksessa (esimerkiksi nuoret), omaa kotia hoitavat, eläkkeensaajat ja vammaiset henkilöt. Nämä syrjäytyneet alaryhmät eroavat toisistaan merkittävästi ominaispiirteiltään ja sen suhteen, mitkä ovat niiden kohtaamat terveyteen, henkilökohtaiseen elämään, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tasoon, ohjauksen tarpeeseen ja aiempaan työkokemukseen liittyvät esteet. Työkokemuksen puute on yleisin ominaispiirre nuorten ja omaa kotia hoitavien keskuudessa ja vähiten yleinen vammaisten henkilöiden ja työikäisten eläkkeensaajien keskuudessa. Vammaiset henkilöt ja eläkkeensaajat ilmoittavat sitä vastoin useammin kärsivänsä terveysongelmista ja kokevansa enemmän syrjäytymistä (pitkäaikaistyöttömien tavoin). Työelämän ulkopuolella olevilla on usein monia työllistymisen esteitä. Monet työelämän ulkopuolella olevat haluaisivat tehdä työtä jossain määrin: noin neljä viidestä sanoo haluavansa työskennellä ainakin joitakin tunteja viikossa, ja noin puolet haluaisi työskennellä 32 tuntia tai enemmän. (11) Edellä todettu johtaa päätelmään, että työelämän ulkopuolella olevat etsivät työtä, joka on sekä rehellistä että merkityksellistä ja joka kestää kauemmin kuin vain muutaman tunnin viikossa. Viimeksi mainittu seikka voi myös olla osoitus siitä, että kyseessä olevien henkilöiden taloudellinen tilanne on hankala. ETSK katsoo, että tämän halukkuuden työntekoon tulisi kannustaa poliittisia päättäjiä suunnittelemaan toimintapolitiikkoja ja aloitteita, joissa otetaan tehokkaasti huomioon kunkin alaryhmän ominaispiirteet.

3.3.3

 On myös tarpeen selkiyttää työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden tilannetta, kun he käyttävät oikeuttaan liikkuvuuteen. Euroopan komission tietojen (2014) mukaan oikeuttaan liikkuvuuteen unionissa käyttävistä EU:n kaikista kansalaisista (14,3 miljoonaa) noin 3,7 miljoonaa on työelämän ulkopuolella. Noin 80 prosenttia työelämän ulkopuolella olevista kansalaisista nauttii samoista oikeuksista (oleskeluoikeus) ja muista eduista kuin työelämässä olevat perheenjäsenet, joiden kanssa he asuvat vastaanottavassa jäsenvaltiossa, ja he ovat oikeutettuja yhdenvertaiseen kohteluun kansallisten työntekijöiden perheenjäsenten kanssa. Jäljellä olevan 20 prosentin osalta ongelmana on kuitenkin selkeyden ja avoimuuden puute, kun kyse on heidän oikeudestaan hakea tiettyjä sosiaalietuuksia vastaanottavassa jäsenvaltiossa. ETSK kehottaa komissiota tarkastelemaan kiireellisesti tätä sosiaalisen tuen puutetta ja laatimaan lainsäädäntöä tämän laiminlyönnin korjaamiseksi.

4.   Taustaa

4.1

 Eurofoundin raportissa ”Uudelleen aktivoiminen: työvoiman ulkopuolella olevien ihmisten työllistymismahdollisuudet” (12) tuodaan esiin eräitä keskeisiä esteitä työmarkkinoiden ulkopuolella olevan väestönosan neljän alaryhmän (henkilöt, jotka ilmoittavat olevansa koulutuksessa – esimerkiksi nuoret, omaa kotia hoitavat, työikäiset eläkkeensaajat ja vammaiset henkilöt) työllistymiselle. Työkokemuksen puuttuminen on yleisin nuorten ja omaa kotia hoitavien keskuudessa mainittu syy ja vähäisempi ongelma vammaisille henkilöille ja työikäisille eläkkeensaajille, jotka yleensä ilmoittavat kärsivänsä terveysongelmasta. Noin puolet vammaisten henkilöiden alaryhmästä tuo esiin merkittävän sosiaalisen syrjäytymisen, joka on yleistä useissa jäsenvaltioissa, joissa monet työelämän ulkopuolella olevat kohtaavat moninaisia työmarkkinoille pääsyn esteitä. Tämä lisää osaltaan aktiivisten työllistämistoimien haasteellisuutta ja monimutkaisuutta.

4.2

 Ei ole myöskään varmaa, että työelämän ulkopuolella olevat ovat rekisteröityneet paikallisiin työvoimapalveluihin, mikä vaikeuttaa suuresti näiden palvelujen pyrkimyksiä paikantaa kyseessä olevat henkilöt ja tarjota heille työmahdollisuuksia. ETSK kannattaa kaikkia aloitteita, joilla kannustetaan näitä ihmisiä rekisteröitymään paikallisiin työvoimapalveluihin. Se suosittaa, että julkisten palvelujen yhteyteen luodaan erityinen rakenne, joka vastaa työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden seurannan koordinoinnista ja edistämisestä sekä heidän rekisteröimisestään paikallisiin työvoimapalveluihin, jotka ehdottaisivat näiden ihmisten erityistarpeita vastaavia toimenpiteitä ja houkuttelevia ohjelmia. On selvää, että paikallisten työvoimapalvelujen kohtaamat haasteet ovat hyvin monimutkaisia työmarkkinoiden monimutkaisuudesta johtuen, sillä työmahdollisuudet ovat edelleen vähäiset henkilöille, jotka ovat olleet pitkään poissa työmarkkinoilta. Tästä kaikesta seurauksena on, että paikallisiin työvoimapalveluihin kohdistuu raskas työtaakka ja huomattava paine.

4.3

 Jäsenvaltioiden poliittisten päättäjien on myös oltava tietoisia haasteista, joita paikalliset julkiset työvoimapalvelut kohtaavat pyrkiessään saavuttamaan työelämän ulkopuolella olevat, vastaamaan heidän monitahoisiin tarpeisiinsa ja ymmärtämään, miten moninaisin tavoin he ovat heikossa asemassa. Kutakin alaryhmää varten tarvitaan strategia ja siihen liittyviä toimintasuunnitelmia, jotta voidaan tehokkaasti ja onnistuneesti turvata työpaikat ihmisille, jotka etsivät ja haluavat tehdä työtä ja antaa panoksensa vaurauden sekä sosiaalisen ja ekologisen hyvinvoinnin luomiseen yhteiskunnassa.

4.4

 Keskeisiä haasteita, joihin on vastattava, ovat muun muassa seuraavat:

On puutetta julkisista palveluista, joiden avulla voidaan huolehtia alaikäisistä tai huollettavista henkilöistä omaa kotia hoitavien (lähinnä naisten) työmarkkinoille pääsyn helpottamiseksi.

a)

Työelämän ulkopuolella olevilla on oltava mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen ja osaamisen uudistamishankkeisiin samalla kun he saavat työttömyysetuuksia.

b)

On helpotettava, tuettava ja edistettävä erityisin ja tehokkain toimenpitein spesifisiä työllistämissuunnitelmia ja tukijärjestelmiä tarvitsevien vammaisten henkilöiden integroitumista.

c)

On myös kiinnitettävä erityistä huomiota muihin heikossa asemassa oleviin ryhmiin, kuten muuttajiin ja romaniohjelman piiriin kuuluviin ihmisiin.

d)

Monet ihmiset varmasti menettävät toivonsa eri syistä eivätkä enää rekisteröidy työvoimapalveluihin, joten näiden palvelujen on otettava uudelleen yhteyttä asianomaisiin henkilöihin ja aktivoitava heitä etsimään työtä.

e)

On selvää, että julkisten työvoimapalvelujen tasolla jäsenvaltioissa on tehtävä enemmän ja paremmin. Kyse on kuitenkin selkeästi tehtävästä, johon monilla paikallisilla työvoimapalveluilla ei nykyisin ole valmiuksia. Olisikin palkattava virkailijoita, joilla on oikeanlaista osaamista työpaikkojen löytämiseksi niille, jotka etsivät ja haluavat tehdä työtä.

f)

Eräät EU:n jäsenvaltiot voivat varmasti tarjota esimerkkejä parhaista käytänteistä näiden ongelmien ratkaisemiseksi, ja ne olisi otettava käyttöön kaikkialla Euroopan unionissa.

g)

Niin ikään on ratkaisevan tärkeää, että palkkoja nostetaan kohtuulliselle tasolle EU:ssa.

4.5

 Työmarkkinat ovat muutoksessa: työmarkkinoiden rakenteelliset uudistukset ovat johtaneet huomattavaan monimuotoisuuteen ja uusiin työn muotoihin. Epätyypillisen työn tekijät kokevat työn laadun alemmaksi, ja heidän köyhyysriskinsä on suurempi. (13) Vuonna 2017 EU:n työntekijöistä 13,7 prosenttia oli itsenäisiä ammatinharjoittajia (14), 11,3 prosenttia tilapäisiä työntekijöitä (15) ja 18,7 prosenttia osa-aikaisia työntekijöitä (16). Jäsenvaltioiden on Euroopan unionin perustamien soveltuvien ohjelmien tuella lisättävä investointejaan koulutukseen – laadukkaita investointeja, joilla on kerrannaisvaikutuksia talouteen – ja parannettava näin luonnontieteiden, insinööritieteiden, teknologian ja matematiikan opetusta sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitettyjen perusarvojen ja -oikeuksien pohjalta. Työelämän ulkopuolella oleva väestö on otettava mukaan ja sitä on tuettava ja suojeltava asianomaisten alaryhmien erityistarpeiden mukaisesti, jotta näihin muutoksiin voidaan vastata onnistuneesti. ETSK suosittaa, että luodaan aidosti entistä osallistavammat työmarkkinat.

4.6   Työelämän ulkopuolella olevien työllistymisen esteet

4.6.1

 Työikäiset (15–64-vuotiaat), joilla ei ole yhteyttä työmarkkinoihin tai joilla tämä yhteys on hyvin heikko, kohtaavat monia työllistymisen esteitä, jotka estävät heitä osallistumasta täysipainoisesti työelämään. Näiden esteiden perinpohjainen ja syvällinen ymmärtäminen on ennakkoedellytys asianmukaisten työmarkkinatoimenpiteiden suunnittelulle ja toteuttamiselle, jotta ne ovat hyvin kohdennettuja ja asianmukaisesti räätälöityjä eri tuensaajien olosuhteisiin nähden. Seuraavassa esitetään muutamia haasteita työllistymisen esteiden havaitsemisessa. Näiden esteiden ymmärtämiseksi tarvitaan täsmällisiä ja tarkkoja tietoja ja analyyseja, mutta tämä on toistaiseksi käytännössä mahdotonta seuraavista syistä:

a)

Nykyiset työmarkkinoita kuvaavat kokonaisindikaattorit sisältävät vain vähän merkityksellistä tietoa, eikä niillä ole selkeää yhteyttä työelämän ulkopuolella oleviin tai ongelmiin, joihin tulee puuttua, ja ne perustuvat pitkälle ennemminkin yksilön kuin perheen tilanteeseen.

b)

Päähuomio rajataan rekisteröityihin työttömiin.

c)

Terveysongelmista, perheenjäsenten hoidon velvoitteista tai kannustimista on hyvin vähän tietoa.

4.6.2

 Yleisimpiä esteitä ovat seuraavat:

a)

ei viimeaikaista työkokemusta

b)

heikko koulutus- ja osaamistaso

c)

hyvin rajallinen työkokemus tai sen täydellinen puuttuminen

d)

terveyteen liittyvät rajoitukset

e)

perheenjäsenten hoitoon liittyvät velvoitteet

f)

vähäiset työmahdollisuudet

g)

ei aiempaa palkkatyökokemusta

h)

ikään, sukupuoleen, vammaisuuteen jne. perustuva syrjintä ja joidenkin yritysten henkilöstöpolitiikka.

4.6.3

 On otettava käyttöön välineitä, joilla lisätään työnhakijoiden näkyvyyttä, motivoidaan heitä ja autetaan heitä menestymään työnhaussaan. Tällaisia välineitä voisivat olla esimerkiksi seuraavat:

a)

uraneuvonta

b)

verkkoportaali avoimia työpaikkoja koskevia ilmoituksia ja työmahdollisuuksia varten

c)

asianomaisille suoraan annettavat neuvot ja tiedot

d)

liikkuvuutta tukevat järjestelyt

e)

ammatillisen koulutuksen ohjelmat

f)

työnantajille mahdollisesti myönnettävät tuet.

4.7

 Jäsenvaltiot pyrkivät usein selittämään yksittäisiä olosuhteita ja työmarkkinaongelmia käyttämällä tehokkaita tilastollisia välineitä, joissa hyödynnetään hallinnollisia tietoja yksittäisten hakijoiden profiilin selvittämiseksi. Tällaiset välineet ovat hyödyllisiä sovellettaessa yksilökohtaista lähestymistapaa ja tarjottaessa työllistymisohjelmia työvoimakeskuksiin rekisteröityneille. Nämä välineet perustuvat hallinnollisten tietojen laatuun. Näillä tiedoilla on ilmeisiä etuja, mutta ne kattavat yleensä vain osan passiiviväestöstä, kuten rekisteröityneet työttömät. Pitkälle kehitettyjä välineitä, joiden avulla laaditaan profiileja näiden tietojen pohjalta, ei tämän vuoksi voida tavallisesti käyttää laajemman näkökulman tarjoamiseksi sellaisten henkilöiden työllistymisen esteisiin, joilla ei ole minkäänlaisia yhteyksiä työmarkkinoihin tai joilla ne ovat hyvin heikot.

4.8

 Työllisyyden esteiden ymmärtäminen on tärkeää paitsi eri elinten tarjoamien palvelujen yhdistämiseksi, mutta se on olennaista myös niiden ryhmien kartoittamiseksi, jotka voivat hyötyä työllistymisohjelmista ja niihin liittyvistä etuisuuksista ja joita ei nykyisin pidetä ”asiakkaina”näiden elinten tarjoamien työpaikkojen ja etujen kannalta. ETSK kehottaakin komissiota (yhteistyössä OECD:n kanssa tai itsenäisesti) kokoamaan yhteen tilastomalleja, joissa otetaan huomioon työelämän ulkopuolella olevan väestön erityispiirteet, jotta ne voidaan sisällyttää menestyksekkäästi aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan.

5.   Yhteinen eurooppalainen strategia teknologisiin muutoksiin vastaamiseksi ja osallistavamman yhteiskunnan luomiseksi kaikille eurooppalaisille, työelämän ulkopuolella olevat mukaan luettuina

5.1

 Komission ja jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä huomiota kaikkiin toimenpiteisiin, jotka on toteutettava, jotta työelämän ulkopuolella olevan väestön kukin alaryhmä kyetään integroimaan nykyistä paremmin työmarkkinoille (17), ei ainoastaan koulutukseen ja osaamiseen liittyviin toimenpiteisiin. Tällaisia toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi seuraavat:

a)

Kehitetään asianmukaisia ja laadukkaita julkisia sosiaaliturvapalveluja (erityisesti lasten ja vanhusten) hoitotarpeisiin vastaamiseksi, jotta voidaan vapauttaa ne, jotka haluavat tehdä työtä (pääasiassa naisia), jotta he voivat tehdä niin ilman aihetta huoleen, mikä ei tätä nykyä ole mahdollista heidän perhevelvoitteidensa johdosta (18).

b)

Varmistetaan työelämän ulkopuolella olevan väestön työllistämiseen tähtäävien julkisten toimintapolitiikkojen tehokas seuranta ja arviointi esimerkiksi seuraavasti:

1.

vaikuttava näyttö (kartoitetaan esteet ja selvitetään esteiden ja nykyisten politiikkojen välinen yhteys)

2.

toteutus (ratkaistaan toteutukseen liittyvät haasteet, helpotetaan koordinointia ja sidosryhmien välistä yhteistyötä)

3.

seuranta- ja arviointitoimet (arvioidaan lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia; analysoidaan tuloksia pelkkää työllistymisen todennäköisyyttä yksityiskohtaisemmin ottamalla huomioon työpaikan laatuun liittyvät näkökohdat; selvitetään, mitkä toimenpiteet ovat tuloksellisia ja keiden kannalta).

c)

Vahvistetaan osallistavaa kasvua ja hyvinvointia työmarkkinoiden suorituskyvyn seuraavien ulottuvuuksien kautta: enemmän ja parempia työpaikkoja, osallistavuus, häiriönsietokyky ja sopeutumiskyky.

d)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä seuraavat kolme toimintapoliittista periaatetta:

1.

Edistetään laadukkaiden työpaikkojen kannalta suotuisaa ympäristöä.

2.

Estetään syrjäytyminen työmarkkinoilta ja suojellaan ihmisiä näihin markkinoihin liittyviltä riskeiltä.

3.

Varaudutaan riskeihin ja mahdollisuuksiin, joita työmarkkinoilla voi ilmetä tulevaisuudessa.

e)

Luodaan kuntiin työpaikkoja, jotka ovat asianomaisissa kunnissa asuvien työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden pätevyyden kannalta soveltuvia, toisin sanoen luodaan työpaikkoja, jotka vastaavat työelämän ulkopuolella olevien osaamista, ja parannetaan heidän suorituskykyään asianmukaisen koulutuksen avulla.

f)

Luodaan ympäristö, joka osaltaan edistää (työmarkkinaosapuolten kanssa käytävän) sosiaalisen vuoropuhelun sekä muiden asiaan liittyvien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa käytävän vuoropuhelun vahvistamista kaikilla asianmukaisilla tasoilla. Samalla on kunnioitettava työmarkkinaosapuolten ja työehtosopimusneuvottelujen riippumattomuutta. (19)

5.2

 Strategian ei pidä hyödyttää ainoastaan niitä, joilla on jo työpaikka. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää nuoriin ilman työtä, koulutusta tai kurssitusta oleviin ja keihin tahansa muihin työelämän ulkopuolella oleviin, sillä he ilmentävät kahtalaista uhkaa: sekä sosiaalista ongelmaa että tilannetta, joka pahentaa pätevien työntekijöiden pulaa. Tämä johtuu siitä, että koska he eivät tee työtä, heillä ei ole mahdollisuutta hankkia käytännön kokemusta, ja koska he eivät opiskele, heillä ei ole mahdollisuutta hankkia soveltuvaa akateemista pätevyyttä, jolloin vaarana on, että he putoavat kokonaan työmarkkinoilta. On paradoksaalista, etteivät kaikkein pätevimmät sukupolvet ole välttämättä parhaiten valmistautuneita nykypäivän työmarkkinoiden tarpeisiin. Euroopan unioni ja jäsenvaltiot eivät saa sallia sitä, että kaikkein pätevin sukupolvi jää jälkeen.

5.3

 Työnantajien mukaan niillä on vaikeuksia löytää osaavia työntekijöitä, mikä muodostaa esteen potentiaaliselle kasvulle ja teollisuuden uusille investoinneille ja aiheuttaa sen, että eurooppalaiset yritykset menettävät jatkuvasti kilpailukykyään ja jäävät yhä enemmän jälkeen (20): ammattitaitoisen työvoiman puute nykyisen kysynnän tyydyttämiseksi voi johtaa siihen, että kysyntä ammattitaitoisista nuorista työntekijöistä on vähäistä tulevaisuudessa.

5.4

 On rakennettava silta, jonka avulla voidaan parantaa koulutuksen, osaamisen hankkimisen (21) ja työmarkkinoiden nykyisten ja tulevien tarpeiden välistä yhteyttä nykyisin vallitsevan rakenteellisen kuilun umpeen kuromiseksi. Tämä edellyttää seuraavia seikkoja:

a)

Keskitytään siirrettävissä olevaan osaamiseen.

b)

Parannetaan koulutuslaitosten, työnantajien ja ammattijärjestöjen välisiä yhteyksiä.

c)

Lisätään nuorten ja muiden työttömien työnhakijoiden tietoisuutta työmahdollisuuksista ja niihin liittyvistä vaatimuksista.

d)

Edistetään koulutuslaitosten, yritysten, työnantajien, julkisen sektorin, ammattijärjestöjen ja ilman työtä, koulutusta tai kurssitusta olevien sekä muiden työelämän ulkopuolella olevien ryhmien (muuttajat mukaan luettuina (22) välisiä kumppanuuksia.

e)

Laaditaan erityinen toimintasuunnitelma työvoiman ulkopuolella olevan väestönosan kutakin alaryhmää varten, seurataan ja arvioidaan sen täytäntöönpanoa ja korjataan mahdolliset epäkohdat.

f)

Lyhennetään viikoittaista työaikaa julkisista palveluista aloittaen ja luodaan työmahdollisuuksia kaikille.

5.5

 Neljäs teollinen vallankumous ja digitalisaatio ovat mahdollisesti viimeinen Euroopan unionilla oleva mahdollisuus, jotta se voi saavuttaa suurimmat kilpailijansa investoinnein ja asianmukaisin strategioin ja toimintasuunnitelmin ja siirtyä lopullisesti osaamistalouteen ja täystyöllisyyteen, kuten vuoden 2000 Lissabonin strategiassa edellytetään. Tässä epäonnistuminen voi johtaa tilanteeseen, jossa eurooppalainen yhteiskunta useilla eri tasoilla, eurooppalainen tuotantoinfrastruktuuri ja eurooppalaiset perusarvot, jotka me kaikki haluamme varmasti säilyttää, rappeutuvat.

5.6

 Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitoutumista, toisin sanoen sentyyppistä yhteistyötä, joka käsittää EU:n toimielimet, jäsenvaltiot, valtion- ja paikallishallinnon, ammattijärjestöt, työnantajajärjestöt ja yritykset sekä muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, joista kukin kantaa oman vastuunsa ja jotka yhdessä muodostavat liikkeellepanevan voiman, jotta kaikilla eurooppalaisilla olisi mahdollisuus tehdä työtä ja osallistua vaurauden sekä taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen hyvinvoinnin luomiseen. ETSK kehottaa näin ollen kaikkia (eurooppalaisia ja kansallisia, julkisia, valtiollisia, kunnallisia ja yksityisiä) tahoja toteuttamaan julkisia toimintapolitiikkoja, jotka ovat osallistavia eivätkä rajoittavia, kuten on tapahtunut 20 viime vuoden aikana, mikä on johtanut useiden miljoonien työelämän ulkopuolella olevien syrjäytymiseen ja on osaltaan etäännyttänyt kansalaisyhteiskuntaa unionin toimielimistä ja vaarantanut Euroopan tulevaisuuden.

Bryssel 20. maaliskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  Komission suositus 2008/867/EY, annettu 3. lokakuuta 2008, työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä (EUVL L 307, 18.11.2008, s. 11).

(2)  Eurostatin tammikuussa 2019 julkaisemien tietojen mukaan 26 prosenttia 15–64-vuotiaista (EU-28) oli työelämän ulkopuolella vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä.

(3)  Eurofound (2017), Uudelleen aktivoiminen: työvoiman ulkopuolella olevien ihmisten työllistymismahdollisuudet, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.

(4)  Ks. Euroopan komission verkkosivut eurooppalaisesta työllisyysstrategiasta.

(5)  EUVL C 271, 19.9.2013, s. 101.

(6)  EUVL C 268, 14.8.2015, s. 40.

(7)  COM (2018) 269 final, lausunto ”EU:n uusi nuorisostrategia”EUVL C 62, 15.2.2019, s. 142.

(8)  EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1.

(9)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja – The implementation of the 2008 Commission Recommendation on the active inclusion of people excluded from the labour market.

(10)  Eurofound (2017), Uudelleen aktivoiminen: työvoiman ulkopuolella olevien ihmisten työllistymismahdollisuudet, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.

(11)  Eurofound (2017), Uudelleen aktivoiminen: työvoiman ulkopuolella olevien ihmisten työllistymismahdollisuudet, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.

(12)  Eurofound (2017), Uudelleen aktivoiminen: työvoiman ulkopuolella olevien ihmisten työllistymismahdollisuudet, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.

(13)  Luonnos: komission ja neuvoston yhteinen työllisyysraportti – oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2019 (COM(2018) 761 final).

(14)  15–64-vuotiaat; Luonnos: komission ja neuvoston yhteinen työllisyysraportti, COM(2018) 761 final.

(15)  20–64-vuotiaat; Eurostat, helmikuu 2019.

(16)  20–64-vuotiaat; Eurostat, helmikuu 2019.

(17)  EUVL C 237, 6.7.2018, s. 1 ja EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10.

(18)  EUVL C 129, 11.4.2018, s. 44, lausunto ”Sukupuolten tasa-arvo Euroopan työmarkkinoilla”EUVL C 110, 22.3.2019, s. 26.

(19)  Asiakokonaisuuteen SOC/577 kuuluva lausunto ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu edistettäessä innovointia digitaalitaloudessa”(EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10).

(20)  Tutkimus Skills mismatches – an impediment to the competitiveness of EU businesses.

(21)  EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10, asiakokonaisuuteen SOC/588 kuuluva lausunto ”Koulutusta koskeva toimenpidepaketti”(EUVL C 62, 15.2.2019, s. 136), EUVL C 81, 2.3.2018, s. 167, EUVL C 440, 6.12.2018, s. 37, EUVL C 173, 31.5.2017, s. 45, EUVL C 173, 31.5.2017, s. 1.

(22)  Asiakokonaisuuteen SOC/574 kuuluva lausunto ”Toteutumatta jäävän muuttoliikkeen ja kotoutumattomuuden kustannukset”(EUVL C 264, 20.7.2016, s. 19).

LIITE

Seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat äänestyksessä tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä, hylättiin keskustelussa (työjärjestyksen 59 artiklan 3 kohta):

Kohta 5.4

Poistetaan luetelmakohta f.

5.4

A On rakennettava silta, jonka avulla voidaan parantaa koulutuksen, osaamisen hankkimisen (1) ja työmarkkinoiden nykyisten ja tulevien tarpeiden välistä yhteyttä nykyisin vallitsevan rakenteellisen kuilun umpeen kuromiseksi. Tämä edellyttää seuraavia seikkoja:

[– –]

f) Lyhennetään viikoittaista työaikaa julkisista palveluista aloittaen ja luodaan työmahdollisuuksia kaikille.

Perustelu

Viikoittaisen työajan lyhentäminen ei ole oikea eikä tarkoituksenmukainen tapa ratkaista työllistymismahdollisuuksiin liittyviä ongelmia. 2000-luvun työmaailma on muuttumassa. Teknologian kehitys ja uudet työmuodot tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja tapoja saada työelämän ulkopuolella olevat ihmiset työmarkkinoille. Lisäksi SOC-jaostossa käyty keskustelu osoitti, että jäsenvaltioissa, joissa tällaista toimenpidettä on sovellettu, on saatu myös kielteisiä kokemuksia.

Äänestystulos:

Puolesta: 42

Vastaan: 63

Pidättyi äänestämästä: 5

Kohta 1.4

Muutetaan seuraavasti:

1.4

ETSK suosittaa, että Euroopan komissio kannustaa jäsenvaltioita tehostamaan aktiivisia työmarkkinapolitiikkojaan ja huolehtimaan siitä, että niiden julkiset työvoimapalvelut kykenevät tarjoamaan entistä kohdennetumpaa apua työmarkkinoille haluaville niin, että heidän kykynsä, ja tavoitteensa ja nykyinen työvoiman kysyntä otetaan huomioon.

Perustelu

Kohdennetun avun ajatuksena on keskustella ihmisten kanssa heidän kyvyistään ja tavoitteistaan mutta myös selostaa heille työmarkkinoiden tilannetta ja tuoda esiin parhaita vaihtoehtoja koulutusta tai uudelleenkoulutusta ajatellen.

Äänestystulos:

Puolesta: 28

Vastaan: 66

Pidättyi äänestämästä: 6

(1)  EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10, lausunto ”Koulutusta koskeva toimenpidepaketti” (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 136), EUVL C 81, 2.3.2018, s. 167, EUVL C 440, 6.12.2018, s. 37, EUVL C 173, 31.5.2017, s. 45, EUVL C 173, 31.5.2017, s. 1.

Top