EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 13.9.2018
COM(2018) 623 final
KOMISSION KERTOMUS
saavutetusta edistyksestä Euroopan unionin rautatieviraston suuremman roolin valmistelemisessa rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa annetun direktiivin (EU) 2016/797 mukaisesti
KOMISSION KERTOMUS
saavutetusta edistyksestä Euroopan unionin rautatieviraston suuremman roolin valmistelemisessa rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa annetun direktiivin (EU) 2016/797 mukaisesti
1.Johdanto
Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät neljännen rautatiepaketin teknisen pilarin toukokuussa 2016. Se sisältää seuraavat:
-Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/798, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautateiden turvallisuudesta (jäljempänä ’turvallisuusdirektiivi’).
Neljännen rautatiepaketin teknisen pilarin voimaantulon jälkeen Euroopan unionin rautatieviraston, jäljempänä ’virasto’, roolia on laajennettu merkittävästi. Virastosta tulee 16. kesäkuuta 2019 raideliikenteen kalustoyksiköiden markkinoillesaattamislupien ja rautatieyritysten yhtenäisten turvallisuustodistusten antamisesta vastaava unionin viranomainen. Virastosta tulee myös eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmästä (ERTMS), mukaan lukien ERTMS:n ratalaitteita koskevien hankkeiden hyväksynnästä, vastaava järjestelmäviranomainen.
Neljännen rautatiepaketin teknisen pilarin tuloksellinen täytäntöönpano edellyttää kahta asiaa. Lainsäädäntökehys on ensinnäkin saatava valmiiksi sekä siltä osin, että jäsenvaltiot saattavat paketin osaksi kansallista lainsäädäntöään, että siltä osin, että komissio antaa tarvittavat delegoidut ja täytäntöönpanosäädökset. Toisaalta myös virastolla on oltava tarvittavat henkilöstöresurssit ja sisäiset menettelyt sekä sovitut järjestelyt kaikkien 26 kansallisen turvallisuusviranomaisen kanssa.
Neljännen rautatiepaketin edut voidaan hyödyntää täysin vasta sitten, kun paketti on pantu täytäntöön kaikilta osiltaan kaikkialla EU:ssa. Kaikkien rautatiealalla toimivien osapuolten on tärkeää sitoutua jäljellä olevien hallinnollisten ja teknisten esteiden poistamiseen ja tehdä siinä yhteistyötä. Turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskeviin sääntöihin liittyvän yhteisen lähestymistavan laatimiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Tässä kertomuksessa kuvataan saavutettua edistymistä viraston suuremman roolin valmistelussa yhteentoimivuusdirektiivin 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
2.Saavutettu edistyminen Euroopan unionin rautatieviraston suuremman roolin valmistelussa
2.1.Saattaminen osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä
Turvallisuusdirektiivin 33 artiklan ja yhteentoimivuusdirektiivin 57 artiklan mukaan kaikkien jäsenvaltioiden on saatettava voimaan neljännen rautatiepaketin teknisen pilarin säännösten noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset 16. kesäkuuta 2019 mennessä. Neljännessä rautatiepaketissa jäsenvaltioille annetaan perustelluissa tapauksissa mahdollisuus jatkaa tätä aikaa yhdellä vuodella eli 16. kesäkuuta 2020 asti. Määräajan jatkamista tarvitsevien jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä virastolle ja komissiolle viimeistään 16. joulukuuta 2018 ja kerrottava syyt jatkamiselle.
Komissio seuraa tarkasti kansallisen lainsäädännön laatimisen ja hyväksymisen edistymistä jäsenvaltioissa ja käy jäsenvaltioiden kanssa säännöllistä keskustelua. Komissio antaa eritoten jäsenvaltioille ohjeita siitä, miten vanhan ja uuden järjestelmän välinen siirtymäkausi tulisi järjestää. Myönteisistä merkeistä huolimatta on kuitenkin vielä liian varhaista vahvistaa, saako merkittävä osa jäsenvaltioista neljännen rautatiepaketin teknisen pilarin saatettua osaksi kansallista lainsäädäntöään 16. kesäkuuta 2019 mennessä.
2.2.Delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten laatiminen
Neljännen rautatiepaketin teknisessä pilarissa komissio velvoitetaan antamaan huomattava määrä delegoituja ja täytäntöönpanosäädöksiä, joilla teknisen pilarin lainsäädäntökehys saatetaan valmiiksi.
Lisäksi on tarpeen tarkistaa yhteentoimivuuden tekniset eritelmät (YTE) neljännen rautatiepaketin uusien vaatimusten kannalta sekä hyväksyttyjen raideliikenteen kalustoyksikkötyyppien eurooppalaisesta rekisteristä annettu komission täytäntöönpanopäätös, ja rautateiden yhteentoimivuutta ja turvallisuutta käsittelevän komitean odotetaan äänestävän tarkistuksista tammikuussa 2019. Komission täytäntöönpanopäätös eurooppalaisen kalustorekisterin eritelmistä annetaan vuonna 2018 ja komission täytäntöönpanopäätös infrastruktuurirekisteristä vuonna 2019.
Tämän kertomuksen liitteessä on luettelo annetuista/annettavista säädöksistä.
Siirtymäkausilausekkeilla varmistetaan, että menettelyissä ei ole päällekkäisyyksiä eikä kansallisille turvallisuusviranomaisille toimitettuja hakemuksia tarvitse uudelleenarvioida, vaikka virasto saa ne käsiteltyä vasta 16. kesäkuuta 2019 jälkeen.
2.3.Kansallisten sääntöjen karsiminen
Neljännen rautatiepaketin tekninen pilari parantaa yhteentoimivuutta ja turvallisuutta Euroopassa muutenkin kuin viraston suuremman roolin ja teknisten eritelmien yhdenmukaistamisen ansiosta. Olennaisena edellytyksenä neljännen rautatiepaketin täytäntöönpanolle on lukuisten päällekkäisten ja avoimuudeltaan puutteellisten kansallisten sääntöjen vähentäminen. Rautatieyritykset ja rautatieliikennetuotteiden valmistajat ovat jo vuosia kärsineet eurooppalaisella rautatiealueella sovellettavien sääntöjen riittämättömästä avoimuudesta ja suuresta määrästä.
Parantaakseen nopeasti eurooppalaisen rautatiealueen toimintaa virasto pyrkii yhdessä kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa poistamaan yli 14 000 vanhentunutta tai tarpeetonta kansallista sääntöä. Samassa yhteydessä poistetaan myös turhat menettelyvaiheet, jotka voisivat haitata rautatiepalveluiden esteetöntä infrastruktuurin käyttöä. Virastosta saadut tuoreet numerotiedot osoittavat, että merkittävää edistystä on tapahtunut, ja etenkin liikkuvaa rautatiekalustoa koskevien kansallisten säännösten määrää on saatu vähennettyä alle 10 prosenttiin alkuperäisestä.
2.4.Viraston varautuneisuuden parantaminen
Uudella virastoasetuksella otettiin käyttöön useita tärkeitä muutoksia, joilla vahvistetaan viraston roolia ja annetaan sille tarvittavat välineet tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Muutokset koskevat viraston hallintoa, resursseja, valmiuksia ja kapasiteettia sekä tietoteknisiä välineitä ja erilaisia muita taitoja.
a) Hallinto
Hallinnossa tärkeimmät muutokset ovat todistusten, lupien ja hyväksyntöjen myöntämisestä perittävien maksujen käyttöönotto sekä uusi muutoksenhakumenettely viraston päätöksissä asianosaisina oleville tahoille. Komissio on antanut täytäntöönpanosäädökset viraston valituslautakunnan toimintasäännöistä sekä viraston veloittamien maksujen ja palkkioiden tasosta ja niihin sovellettavista periaatteista.
Riippumaton ja puolueeton muutoksenhakumekanismi toteutetaan perustamalla virastoon valituslautakunta. Lautakunnan on tarkoitus olla täysin toimintakykyinen 16. kesäkuuta 2019, ja sen jäsenten valintamenettely on parhaillaan käynnissä. Menettelyyn osallistuvat sekä komissio että viraston hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on jäsenten ja puheenjohtajan virallinen nimittäminen.
Puolueettoman ja tehokkaan palvelun varmistamiseksi virasto perii hakijoilta palveluiden kustannuksia vastaavan maksun. Tähän kuuluu myös niiden kustannusten korvaaminen, jotka aiheutuvat kansallisten turvallisuusviranomaisten osallistumisesta hakemusten arviointiin asiaa koskevien kansallisten sääntöjen osalta. Tämän kertomuksen 3. jaksossa kuvattujen siirtymäkauteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi aluksi käytetään vaihtelevaa hinnoittelua, jonka perustana on kulloisenkin hakemuksen käsittelyyn käytetty aika. Tarkistuslausekkeessa kehotetaan kuitenkin arvioimaan järjestelmän toimivuutta, jotta tulevaisuudessa maksut ja palkkiot voisivat olla ainakin osittain kiinteämääräisiä.
b) Resurssit, valmiudet ja kapasiteetti
Viraston työskentelymenetelmistä ja resursseista päättäminen sekä suunnittelun mahdollistaminen edellyttävät, että tämän kertomuksen lähtökohdaksi on valittu oletus, jonka mukaan suurin osa jäsenvaltioista saa säännökset saatettua osaksi kansallista lainsäädäntöään määräajassa 16. kesäkuuta 2019 mennessä.
Määräajan umpeutumisen jälkeen työmäärän odotetaan lisääntyvän merkittävästi ja kasvavan edelleen ajan myötä. Virasto ja kansalliset turvallisuusviranomaiset pyrkivät omilla vastuualueillaan muiden rautatiealan elinten avustuksella parhaansa mukaan ennustamaan viraston työmäärän tulevaa kehitystä. Neljännessä rautatiepaketissa rautatiealalle tarjottavien vaihtoehtojen vuoksi on kuitenkin hyväksyttävä, että lupien ja todistusten myöntämisestä johtuvaa todellisen työmäärän muuttumista on vaikeaa määrittää etukäteen myös vaikutusten ja ajoituksen osalta. Viraston uusiin tehtäviin kuuluvan lupien ja todistusten antamisen ohella on huolehdittava viraston valmiudesta hoitaa muut keskeiset lakisääteiset tehtävänsä, joita ovat esimerkiksi komissiolle annettava tekninen tuki ja toimintaperiaatteita koskevat suositukset.
Viraston hallintoneuvoston alaisuuteen on perustettu ohjausryhmä, joka seuraa rautatiealan valmistautumista neljännen rautatiepaketin teknisen pilarin toteuttamiseen. Siinä on mukana eräiden kansallisten turvallisuusviranomaisten hallintohenkilöstöä, edustajia niistä toimialajärjestöistä, joihin käsiteltävät asiat eniten vaikuttavat, yksi Euroopan lentoturvallisuusviraston edustaja sekä viraston pääjohtaja ja yksi komission edustaja.
Lisäksi maksullisten toimintojen käyttöönotto edellyttää, että virastoon perustetaan tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit kattava resurssijärjestelmä ja sisäiset menettelyt, joilla varmistetaan lakisääteisten ja maksullisten tehtävien tunnistaminen ja seuraaminen.
Viraston organisaatiorakennetta mukautetaan parhaillaan, jotta sen sisäisten resurssien käyttöä pystytään tehostamaan ja eri tehtävät saadaan eriytettyä selkeästi toisistaan. Uudessa rakenteessa aiotaan erottaa toisistaan maksulliset ja neuvontatoiminnot. Jos työmäärä sitä edellyttää, eri tehtäviin osoitetun henkilöstön määrää voidaan mukauttaa joustavasti saatavilla olevan sisäisen tai ulkopuolisen asiantuntemuksen perusteella.
Viraston vuoden 2018 talousarviossa ja vuoden 2019 talousarvioesityksessä suunnitelluista viroista noin 24 on sellaisia, jotka katsotaan viraston uuden roolin ja tehtävien hoitamisen kannalta välttämättömiksi. Virastoon kohdistuu riskejä muutoksesta johtuvien ulkoisten tekijöiden vuoksi, minkä vuoksi on ehdottoman välttämätöntä hankkia riittävän ajoissa tarpeellinen määrä henkilöstöä, jolla on tehtävien edellyttämä pätevyys. Laaja rekrytointityö on käynnissä, jotta kaikki avoimet paikat saadaan täytettyä vuoden 2018 aikana.
c) Tietotekniset välineet ja muut taidot
Yhteistä tietoteknistä välinettä, jolla hakemukset toimitetaan virastolle tai kansalliselle turvallisuusviranomaiselle, on jo ryhdytty työstämään. Uudessa lainsäädäntökehyksessä edellytetään kehittämään tieto- ja viestintäjärjestelmä, jonka virtuaalisessa keskitetyssä asiointipisteessä (KAP) hakijat, virasto ja kansalliset turvallisuusviranomaiset voivat hoitaa yhtenäisiä turvallisuustodistuksia, kalustoyksikkölupia ja ERTMS:n ratalaitteita koskevien hankkeiden hyväksymiseen liittyviä asioita. Viraston hallintoneuvosto hyväksyi KAP:n toiminnalliset ja tekniset vaatimukset syyskuussa 2017. Kaikki vaaditut toiminnot sisältävän ensimmäisen version on tarkoitus olla käytössä heinäkuussa 2018, ja sitä käytetään varjokäytössä, josta virasto on sopinut kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa. KAP:n kaikkien ominaisuuksien on määrä tulla käyttöön helmikuussa 2019, jolloin hakijat voivat lähettää ensimmäiset kalustoyksikkölupia koskevat hakemuksensa KAP:n kautta. Lopullisessa versiossa otetaan huomioon varjokäytöstä ja mallitapauksista saatu palaute, ja sen myötä käyttöön tulevat loputkin toissijaiset toiminnot. Lopullisen version on tarkoitus tulla käyttöön 16. kesäkuuta 2019.
Muita viraston tällä hetkellä käyttämiä tietoteknisiä välineitä on tarpeen päivittää yhteistyössä komission, viraston ja jäsenvaltioiden kanssa, jotta viestintää voidaan tehostaa ja keskeisten tietojen välittämistä kehittää rautateiden turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta vastaavien osapuolten kesken. Tulevaisuudessa on rautatieyrityksen vastuulla tarkistaa ennen käyttöä, että kalustoyksikölle on myönnetty markkinoillesaattamislupa ja että se soveltuu aiotulle käyttöreitille. Tätä varten rautatieyritykset voivat hakea kalusto- ja infrastruktuurirekistereissä olevia tietoja.
Rautatieinfrastruktuurirekisteriä (RINF) koskevat eritelmät päivitetään kesäkuuhun 2019 mennessä, jolloin siihen sisällytetään entistä tarkemmat infrastruktuuriparametrit, joiden avulla kalustoyksikön ja reitin välinen yhteensopivuus voidaan tarkistaa yhteentoimivuusdirektiivin 23 artiklan ja RINF:n eritelmät sisältävän komission täytäntöönpanopäätöksen mukaisesti. Päivityksen jälkeen jäsenvaltioiden on täydennettävä vastaavat tiedot RINF:ään.
Kalustoyksikkölupia ja kalustoyksikkötyyppejä koskevia rekistereitä on niin ikään muokattava. Joulukuussa 2017 virasto antoi suosituksen yhteentoimivuusdirektiivin 47 artiklassa tarkoitetun eurooppalaisen kalustorekisterin eritelmästä. Suositus yhteentoimivuusdirektiivin 48 artiklassa tarkoitetun hyväksyttyjen kalustoyksikkötyyppien eurooppalaisen rekisterin tarkistamisesta annetaan myöhemmin vuonna 2018.
Sujuvan siirtymisen varmistamiseksi ja tarvittavan asiantuntemuksen hankkimiseksi virasto alkoi kesäkuussa 2017 työstää kalustoyksikkölupia ja turvallisuustodistuksia koskevia mallitapauksia yhdessä kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa. Loppuvuonna 2018 virasto aloittaa varjokäytön menettelyjen ja järjestelmien testaamiseksi. Näin virasto hankkii lisää kokemusta ja kehittää sisäisiä työskentelymenetelmiään sekä tutustuu samalla hakemuksiin ja hankkeisiin, jotka saattavat olla käynnissä vielä 16. kesäkuuta 2019 jälkeenkin, jolloin ne siirtyvät viraston vastuulle.
Vuoden 2018 puolivälistä alkaen virasto ottaa hakijoiden ja kansallisten viranomaisten suostumuksella alustavasti yhteyttä hakijoihin, joiden turvallisuustodistusten voimassaolo päättyy 16. kesäkuuta 2019 jälkeen.
Viraston pyrkimyksenä on auttaa hakijoita uusien sääntöjen soveltamisessa, ja sitä varten virasto laatii kalustoyksikkölupia ja turvallisuustodistuksia koskevat hakuoppaat. Niiden valmistelu alkoi vuonna 2017. Kalustoyksikkölupia koskevasta hakuoppaasta valmistuu ensimmäinen versio varjokäyttöön heinäkuun 2018 loppuun mennessä. Yhtenäistä turvallisuustodistusta koskevassa hakuoppaassa otetaan huomioon yhteiset turvallisuusmenettelyt, ja siinä annetaan myös muuta tarpeelliseksi katsottavaa tietoa esimerkiksi turvallisuuskulttuurista sekä inhimillisistä ja organisaatiotekijöistä. Hakuoppaiden päivitetyt versiot, joissa otetaan huomioon varjokäytöstä ja mallitapauksista saadut tulokset, julkaistaan hyvissä ajoin ennen 16. kesäkuuta 2019.
Komissio ja virasto käyvät keskustelua rautatiealan kanssa ERTMS:n ratalaitteita koskevien hankkeiden hyväksymiseen liittyvien menettelyjen määrittelystä. Vuonna 2017 käsiteltiin neljä mallitapausta. Niiden perusteella komissio on antanut suosituksen ERTMS:n ratalaitteita koskevien hankkeiden hyväksymisestä. Vuoden 2018 aikana useamman jäsenvaltion odotetaan osallistuvan tähän työhön, jolloin virasto voi laatia ERTMS:n ratalaitteita koskevien hankkeiden hyväksymismenettelyä koskevat sisäiset suuntaviivat. Osana neljättä rautatiepakettia tapahtuva viraston nimittäminen rautatieinfrastruktuurien ERTMS-ratkaisujen yhteentoimivuutta valvovaksi järjestelmäviranomaiseksi todennäköisesti vauhdittaa merkittävästi ERTMS:n käyttöönoton yhdenmukaistamista.
Vuonna 2016 virasto ja kansalliset turvallisuusviranomaiset hyväksyivät asiantuntijareservin perustamista koskevan kannanoton. Kansallisten turvallisuusviranomaisten on ollut määrä nimetä asiantuntijansa vuoden 2018 puoliväliin mennessä, jotta virasto saa heidän yhteistyövaatimuksia koskevan koulutuksensa päätökseen ennen 16. kesäkuuta 2019. Jos tietyillä asiantuntemuksen aloilla havaitaan puutteita, perustetaan menettely muiden kuin kansallisten turvallisuusviranomaisten asiantuntijoiden ottamiseksi reserviin. Asiantuntijareservin yhteistyömekanismeja testataan varjokäytön aikana.
2.5.Viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten välisten yhteistyösopimusten edistyminen
Virastoasetuksen mukaan viraston ja kaikkien kansallisten turvallisuusviranomaisten on laadittava turvallisuustodistuksiin ja kalustoyksikkölupiin liittyvien tehtävien hoitamisesta yhteistyösopimukset, jotka perustuvat viraston hallintoneuvoston määrittämiin suuntaviivoihin ja luetteloon tärkeimmistä asioista.
Viraston hallintoneuvosto hyväksyi suuntaviivat ja luettelon tärkeimmistä asioista kesäkuussa 2018. Virasto ryhtyy neuvottelemaan yhteistyösopimuksista yksittäisten kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa ja pyrkii tekemään sopimukset ennen uusien tehtäviensä aloittamista.
3.Siirtymäkauden epävarmuustekijöiden arviointi
Viraston rooli on muuttumassa pelkästä lakisääteisiä tehtäviä suorittavasta, komissiolle ja jäsenvaltioille teknisiä suosituksia antavasta neuvontavirastosta tuloja tuottavaksi lupia ja todistuksia myöntäväksi organisaatioksi. Vaikeasti ennustettavissa olevassa toimintaympäristössä tähän liittyy lukuisia haasteita, joista virasto ja komissio pyrkivät parhaansa mukaan suoriutumaan. Epävarmuutta tuottaa etenkin vaikeus ennustaa virastolle vuoden 2019 puolivälistä alkaen tulevien hakemusten ja sitä kautta viraston saamien tulojen määrää. Näihin riskeihin on varauduttava analysoimalla tarkasti viraston siirtymäkauden talousarviota koskevia tarpeita.
Vuosien 2019–2020 siirtymäkauden epävarmuutta lisää myös se, että vaikka kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on määrä saattaa neljännen rautatiepaketin teknisen pilarin säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään 16. kesäkuuta 2019 mennessä, niillä on kuitenkin mahdollisuus pyytää määräajan pidentämistä 12 kuukaudella. Tämä vaikeuttaa entisestään viraston työmäärän ennakointia. Odotettavissa on, että ensin hakemuksia tulee vähän ja sen jälkeen mahdollisesti kerralla paljon, kun neljännen rautatiepaketin teknisen pilarin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä sovellettavaa määräaikaa pidennetään. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja virastolle viimeistään 16. joulukuuta 2018, jos ne toivovat siirtymäkauden jatkamista 16. kesäkuuta 2019 jälkeen.
Yhteistyösopimuksista ja niihin sisältyvästä tehtävien ja tulojen jaosta on ehdottomasti sovittava hyvissä ajoin, jotta virasto voi täyttää kaikki uudet tehtävänsä lupia ja todistuksia myöntävänä tahona. Jos yhteistyösopimuksia ei saada tehtyä tai niiden teko viivästyy, virasto ei välttämättä pysty suoriutumaan kaikista velvollisuuksistaan. Virastolla on täysi vastuu sekä omasta panoksestaan että koko lupien ja todistusten myöntämisprosessista, mukaan lukien kansallisten turvallisuusviranomaisten tekemästä kansallisten sääntöjen arvioinnista. Virasto tekee tiivistä yhteistyötä kansallisten turvallisuusviranomaisten verkoston kanssa, jotta yhteistyösopimusten myöhästymisestä aiheutuvaa riskiä voitaisiin pienentää.
Viraston toimintojen luonteen vuoksi on noudatettava asianmukaista huolellisuutta ja seurattava tarkasti jäsenvaltioissa ja rautatiealalla tapahtuvaa kehitystä, jotta siirtymäkauteen liittyviä epävarmuustekijöitä saataisiin vähennettyä hyväksyttävälle vähimmäistasolle.
4.PÄÄTELMÄT
Rautatiealalla odotetaan neljännen rautatiepaketin teknisen pilarin kiireellistä täytäntöönpanoa, koska sillä poistetaan tarpeettomia kansallisia esteitä aidosti avoimien ja puolueettomien rautatiealan EU:n tason sääntöjen tieltä.
Komissio on ryhtynyt sääntelyä koskeviin ja virasto organisatorisiin toimiin, joilla varmistetaan, että virasto voi ottaa suuremman roolin heti 16. kesäkuuta 2019 alkaen. Virasto lisää ponnistelujaan valmiuksiensa parantamiseksi, jotta sen uuden roolin edellyttämät tavoitteet täyttyvät 16. kesäkuuta 2019 mennessä. Komissio tarkkailee viraston valmiutta aktiivisesti johtokunnan ja hallintoneuvoston jäsenenä sekä molempien instituutioiden tiiviissä ja säännöllisessä yhteistyössä.
Neljännen rautatiepaketin teknisen pilarin onnistuminen riippuu kuitenkin suurelta osin siitä, saattavatko jäsenvaltiot sen ajoissa ja kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöään, samoin kuin siitä, pystyvätkö kansalliset turvallisuusviranomaiset tarjoamaan määrältään ja laadultaan riittävää asiantuntemusta sekä tuottamaan vastuualueeseensa kuuluvat tulokset.
Viraston on säilytettävä kykynsä suorittaa lakisääteiset ydintehtävänsä, vaikka se valmistautuukin uusien tehtävien vastaanottamiseen. Tässä on keskeisessä asemassa korkean asiantuntemuksen omaava, kielitaitoinen erikoisalan henkilöstö. Kaudella 2018/2019 palveluksessa olevan henkilökunnan kulut on rahoitettava edelleen tuilla, kunnes vuoden 2019 loppupuolelta lähtien aletaan saada maksuja ja palkkioita todistusten ja lupien antamisesta.
Edellytyksenä viraston onnistumiselle uuden roolinsa ja vastuunsa omaksumisessa on avoin, tuloksellinen, sitoutunut ja vilpitön yhteistyö kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa neljännessä rautatiepaketissa säädetyn valtuutuksen mukaisesti. Jos yhteistyösopimusten tekeminen tai viraston lupia ja todistuksia koskevien päätösten edellyttämien tietojen antaminen viivästyy merkittävästi, yksittäisiä jäsenvaltioita vastaan voidaan aloittaa virallinen menettely EU:n lainsäädännön soveltamatta jättämisen ja vilpittömän yhteistyön periaatteen rikkomisen vuoksi.
ERTMS:n ratalaitteita koskevien hankkeiden hyväksymismenettelystä aiheutuva työtaakka voi osoittautua ylivoimaiseksi, minkä vuoksi jäsenvaltioiden ja rataverkon haltijoiden on ponnisteltava enemmän ratalaitteiden hankinnan ennustettavuuden parantamiseksi sekä ERTMS:n eurooppalaisen käyttöönottosuunnitelman sitoumusten että ERTMS:n muiden infrastruktuurihankkeiden osalta. Komissio ja Euroopan ERTMS-koordinaattori tekevät avointa ja ennakoitavissa olevaa yhteistyötä ERTMS:n käyttöönoton kehittämisen puolesta.
Komissio kehottaa jäsenvaltioita ja kansallisia turvallisuusviranomaisia yhdistämään voimansa yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen toteuttamiseksi. Komissio toivoo, että pidennyksiä osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista koskevaan määräaikaan pyydettäisiin vain poikkeustapauksissa ja realistisin ja objektiivisin perustein.