Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52018DC0293

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPPA LIIKKEELLÄ Kestävä liikkuvuus Euroopassa: turvallinen, verkottunut ja puhdas liikenne

COM/2018/293 final

Bryssel 17.5.2018

COM(2018) 293 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EUROOPPA LIIKKEELLÄ

Kestävä liikkuvuus Euroopassa: turvallinen, verkottunut ja puhdas liikenne


1.    JOHDANTO

Puheenjohtaja Juncker asetti syyskuussa 2017 pitämässään unionin tilaa koskevassa puheessa tavoitteeksi EU:n ja sen teollisuuden johtoasema maailmassa innovaatioiden, digitalisoinnin ja vähähiilisten ratkaisujen kehittäjänä. Komissio on omaksunut kattavan toimintamallin varmistaakseen, että EU:n liikkuvuuspolitiikassa otetaan huomioon nämä poliittiset prioriteetit. Vähäpäästöisen liikkuvuuden strategian 1 jatkoksi komissio hyväksyi kaksi liikkuvuutta koskevaa säädöspakettia touko- ja marraskuussa 2017 2 . Näissä paketeissa esitettiin myönteinen toimintaohjelma, jolla toteutetaan vähäpäästöisen liikkuvuuden strategiaa ja varmistetaan sujuva siirtyminen kohti kaikkien käytettävissä olevaa puhdasta, kilpailukykyistä ja verkotettua liikennettä ja liikkuvuutta. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi varmistettava, että nämä ehdotukset hyväksytään nopeasti.

Tällä kolmannella ja viimeisellä Eurooppa liikkeellä -säädöspaketilla toteutetaan syyskuussa 2017 esitettyä uutta teollisuuspoliittista strategiaa. Tarkoituksena on saattaa päätökseen prosessi, jonka avulla Eurooppa voi saada täyden hyödyn liikkuvuuden nykyaikaistamisesta 3 . Tämän vuoksi huomisen liikkuvuusjärjestelmän on oltava turvallinen, puhdas ja tehokas kaikille EU-kansalaisille. Meidän on hyödynnettävä uutta teknologiaa saavuttaaksemme useita tavoitteita samanaikaisesti. Tarkoituksena on tehdä liikkuvuudesta Euroopassa turvallisempaa ja helpompaa käyttää, Euroopan teollisuudesta kilpailukykyisempi ja Euroopan työpaikoista turvatumpia. Ilmastonmuutoksen torjuminen taas edellyttää parempaa puhtautta ja parempia valmiuksia. Edellytyksenä on, että EU, jäsenvaltiot ja sidosryhmät sitoutuvat täysin toimimaan asian puolesta.

Teknologinen muutos vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan ja talouden osa-alueisiin ja muuttaa EU-kansalaisten elämää. Liikenne ei ole tässä suhteessa poikkeus. Uusi teknologia muuttaa liikkuvuutta dramaattisesti. Ne sekoittavat tavanomaisia liikennesektorin liiketoimintamalleja ja -aloja ja tuovat uusia mahdollisuuksia uusien liikkuvuuspalvelujen ja uusien toimijoiden muodossa, mutta ne tuovat myös haasteita. Työmarkkinat ja vaadittavat taidot muuttuvat nopeasti, ja EU:n on pysyttävä kilpailukykyisenä vastatakseen tiukentuneeseen maailmanlaajuiseen kilpailuun. Koska autoteollisuuden ja liikenteen arvoketjun osuus on 12 miljoonaa työpaikkaa ja tehokkaalla liikennejärjestelmällä on keskeinen merkitys EU:n kilpailukyvylle, muutokseen mukautuminen on ratkaisevan tärkeää EU:n liikkuvuuspolitiikalle.

Liikenteen käsite on muuttumassa, ja perinteiset rajat ajoneuvon, infrastruktuurin ja käyttäjän välillä hämärtyvät yhä enemmän. Kuljetusvälineet eivät enää ole keskipisteessä: lisääntyneen verkottuneisuuden ja automatisaation ansiosta käyttäjä on nykyisin yhä joustavamman ja integroidumman liikkuvuusjärjestelmän keskellä.

Automatisoitujen ja verkottuneiden ajoneuvojen markkinoille tulo on liikennealan seuraava virstanpylväs ja tulee mullistamaan sen, miten kansalaiset hyödyntävät liikkuvuutta tulevaisuudessa. Tämä vallankumous on jo alkanut, ja Euroopan on oltava siihen valmis. Digitaaliteknologiat pakottavat muutokseen, mutta ne voivat myös auttaa ratkaisemaan monia nykyiseen liikkuvuusjärjestelmään liittyviä haasteita. Jos käytössä on vankka sääntelykehys, itseohjautuvat ajoneuvot ja kehittyneet yhteysjärjestelmät tekevät ajoneuvoista turvallisempia, helpommin yhteiskäyttöön soveltuvia ja paremmin kaikkien saatavilla, mukaan lukien esimerkiksi vanhukset tai vammaiset, joille liikkuvuuspalvelut voivat nykyisin olla saavuttamattomissa. Ne voivat auttaa vähentämään liikenteen ruuhkautumista, mikä lisää energiatehokkuutta ja parantaa ilmanlaatua sekä edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa. EU:n toimintalinjat on suunniteltava näiden etujen hyödyntämiseksi sekä koordinoitava asianmukaisesti.

Euroopalla on oltava johtoasema tässä liikkuvuusjärjestelmän muutoksessa, ja EU:n on ryhdyttävä toimiin, joilla on todellista vaikutusta. EU:lla on parhaat mahdollisuudet varmistaa, että näillä muutoksilla vastataan kiertotalouden tarpeisiin, yhteiskunnalliset edut, kuten turvallisuus ja elämänlaatu, otetaan täysimääräisesti huomioon, innovointia, työpaikkoja ja kilpailukykyä edistetään ja kansalaisten liikkuvuuden edut maksimoidaan koko Euroopassa.

2.    TURVALLINEN LIIKKUVUUS: turvallisuus etusijalle

Turvallisuus on kaikkien liikennejärjestelmien perusta – sen on oltava aina etusijalla. Koska liikkuvuus jatkaa kasvuaan ja digitalisaatio, vähähiiliset ratkaisut ja innovointi muuttavat sitä radikaalisti, turvallisuustason parantamismahdollisuuksia on hyödynnettävä edelleen.

EU:n teiden turvallisuustilanne on erittäin hyvä ja kestää hyvin vertailun muun maailman kanssa. Kun päivittäin kuitenkin tapahtuu paljon liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia, EU:lla ja sen jäsenvaltioilla ei ole varaa itsetyytyväisyyteen, vaan niiden on edelleen pyrittävä vähentämään onnettomuuksia. Maaliskuussa 2017 hyväksytyssä Vallettan julistuksessa tieliikenneturvallisuuden parantamisesta EU:n jäsenvaltioiden hallitukset sitoutuivat vähentämään edelleen liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia ja pyysivät komissiota koordinoimaan toimia EU:n tasolla. Ne kehottivat komissiota ”laatimaan uuden liikenneturvallisuuden politiikkakehyksen vuoden 2020 jälkeiselle vuosikymmenelle, mukaan lukien liikenneturvallisuuden toteuttamisen arviointi, ottaen huomioon tässä julistuksessa esitetyt tavoitteet”. Ne sitoutuivat asettamaan tavoitteen puolittaa vakavien loukkaantumisten lukumäärä EU:ssa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 perustasosta.  4

Liikenneturvallisuus on parantunut EU:ssa huomattavasti viime vuosikymmeninä EU:n, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimien ansiosta. Liikennekuolemien määrä väheni EU:ssa vuosien 2001 ja 2010 välillä 43 prosenttia ja vuosien 2010 ja 2017 välillä vielä 20 prosenttia. Kuitenkin 25 300 ihmistä menetti yhä henkensä EU:n teillä vuonna 2017, mikä vastaa noin 70 menetettyä henkeä päivässä. Lisäksi noin 135 000 ihmistä loukkaantui vakavasti. Näistä suuri osa oli jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja moottoripyöräilijöitä. Nämä luvut merkitsevät humanitaarisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia, joita ei voida hyväksyä. Rahassa mitattuna liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vuotuisten kustannusten on arvioitu olevan yli 120 miljardia euroa eli noin 1 prosentti BKT:stä.

Siitä huolimatta, että jotkin jäsenvaltiot onnistuvat edelleen huomattavasti vähentämään liikennekuolemien määrää, koko EU:n osalta kehitys on viime vuosina pysähtynyt. Vaikka kuolonuhrien määrä väheni noin 2 prosentilla vuosina 2016 ja 2017, jotkin jäsenvaltiot ovat jopa ilmoittaneet määrien kasvaneen. EU:n tavoite puolittaa liikennekuolemien lukumäärä vuosien 2010 ja 2020 välillä tulee olemaan suuri haaste. 5  

Liikenneonnettomuuksiin merkittävästi vaikuttavia tekijöitä ovat ylinopeus, ajaminen alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena sekä turvavöiden tai kypärän käytön laiminlyönti. Näiden tekijöiden lisäksi mobiililaitteet aiheuttavat koko ajan enemmän huomion kiinnittymistä muualle kuin liikenteeseen. Lisäksi monimutkaisessa ympäristössä syntyy uusia suuntauksia, mikä edellyttää joustavaa ja dynaamista lähestymistapaa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä loukkaantumiselle alttiisiin tienkäyttäjiin, erityisesti pyöräilijöihin ja jalankulkijoihin, koska heidän osuutensa liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten määrästä on kasvanut huomattavasti. Kestävien liikkuvuusmuotojen, kuten pyöräilyn, odotettu kasvu korostaa erityistoimenpiteiden kiireellisyyttä näiden tienkäyttäjien suojelun parantamiseksi.

Teknologinen kehitys, ennen kaikkea verkottuneisuus ja automatisointi, luovat uusia mahdollisuuksia poistaa tai kompensoida inhimillisiä virheitä. Itseohjautuviin ajoneuvoihin siirtymisen pitäisi myös tuoda kansalaisille enemmän turvallisuutta pitkällä aikavälillä. Siirtymävaiheessa syntyy kuitenkin uusia riskejä, joista osa liittyy sekaliikenteessä käytettävien pitkälle automatisoitujen ajoneuvojen toimintaan sekä kuljettajan ja ajoneuvon monimutkaiseen vuorovaikutukseen (käyttöliittymäjärjestelmät) sekä kyberturvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Muut haasteet johtuvat väestörakenteen muutoksesta ja erilaisista lähestymistavoista henkilökohtaiseen liikkuvuuteen.

Turvallisuuteen ja kestävyyteen liittyvien toimenpiteiden välisiä synergioita olisi myös hyödynnettävä paremmin. Esimerkiksi päästöttömien liikennevälineiden käytön edistämisen on tapahduttava yhdessä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ympäristön turvallisuuden parantamisen kanssa. Uudet ja turvallisemmat liikkuvuuden muodot voivat myös toimia yhdessä kaikille kansalaisille kohdistetun liikkuvuuden parantamisen kanssa, etenkin vammaisten osalta ja ikääntyneiden kasvavan osuuden kohdalla.

Tämä osoittaa, että EU:n tieliikenne- ja ajoneuvoturvallisuuspolitiikan täytäntöönpanossa tarvitaan tehokkaampaa lähestymistapaa, jossa keskitytään voimakkaasti vaikutuksiin ja tuloksiin, joka on riittävän joustava jatkuvan muuttuviin olosuhteisiin mukautumisen kannalta ja joka on osallistava.

EU:n pitkän aikavälin tavoitteena on päästä tieliikenteen kuolonuhrien määrässä mahdollisimman lähelle nollaa vuoteen 2050 mennessä (Vision Zero -kampanja). Sama olisi saavutettava vakavien loukkaantumisten kohdalla. EU aikoo myös pyrkiä uusiin välitavoitteisiin vähentääkseen liikennekuolemien määrää 50 prosentilla vuosien 2020 ja 2030 välillä ja vähentääkseen vakavien loukkaantumisten määrää 50 prosentilla samalla ajanjaksolla (käyttämällä uutta yhteistä vakavan loukkaantumisen määritelmää, josta on sovittu kaikkien jäsenvaltioiden kanssa) 6 .

Auttaakseen näiden tavoitteiden saavuttamista komissio ehdottaa kaudelle 2021–2030 yhteisiä tieliikenneturvallisuuden puitteita, joihin sisältyy toimintasuunnitelma (liite 1), jota tarkennetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vuoden 2019 puoliväliin mennessä. Nämä yhteiset tieliikenneturvallisuuden puitteet olisi toteutettava soveltamalla niin kutsuttua Safe System -toimintatapaa, jota Maailman terveysjärjestö suosittelee maailmanlaajuisesti ja jonka yhä useammat EU:n jäsenvaltiot, alueet ja kunnat ovat hyväksyneet. Sen päätavoitteena on puuttua onnettomuuksien syihin integroidulla tavalla ja saada aikaan monikerroksinen suoja sen varmistamiseksi, että yhden osan epäonnistuessa jokin toinen osa kompensoi sen.

Safe System -toimintatavan mukaan liikennekuolemat ja vakavat loukkaantumiset eivät ole väistämätön hinta, joka liikkuvuudesta on maksettava. Vaikka onnettomuuksia tulee edelleen tapahtumaan, kuolemantapaukset ja vakavat loukkaantumiset ovat suurelta osin estettävissä. Safe System -järjestelmässä hyväksytään se, että ihmiset tekevät virheitä, ja pyritään varmistamaan, että tällaiset virheet eivät johda kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen.

Esimerkiksi ajoneuvojen parempi rakenne, parannettu tieinfrastruktuuri ja alemmat nopeudet voivat kaikki osaltaan vähentää onnettomuuksien vaikutuksia. Julkinen ja yksityinen sektori jakavat koordinoidusti vastuun Safe System -järjestelmästä, ja sen soveltamista seurataan tarkasti tulosten arvioimiseksi ja tarvittaessa toimenpiteiden mukauttamiseksi ottaen huomioon kokemukset, uudet tiedot ja uudet teknologiat.

Konkreettisia tuloksia voidaan saavuttaa paremmalla koordinoinnilla jäsenvaltioiden välillä ja omaksumalla tavoitejohtamiseen perustuva lähestymistapa. Onnettomuuksien tunnettujen syiden käsittelytoimissa olisi yhdistettävä eri välineitä ja toimenpiteitä. Lainsäädäntöä voidaan siten tukea soveltamalla EU:n ja kansalliseen rahoitukseen selkeitä liikenneturvallisuuteen liittyviä kelpoisuuskriteerejä, parantamalla kokemusten ja parhaiden käytäntöjen siirtämistä sekä tiedotuskampanjoiden avulla. Näin varmistetaan, että niitä toimia, joilla on suuri vaikutus turvallisuuteen, tuetaan suoremmin EU:n rahoituksella. Komissio myös pyytää kaikkia sidosryhmiä sitoutumaan vapaaehtoisesti kunnianhimoiseen Vision Zero -tavoitteeseen (katso liitteessä 1 oleva toimintasuunnitelma).

Komissio tukee tätä lähestymistapaa asettamalla tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa keskeiset tulosindikaattorit, jotka liittyvät suoraan liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentämiseen. Ne määritellään jäsenvaltioiden asiantuntijoita ja laaja-alaisia sidosryhmiä kuullen, ja niillä olisi oltava yhteinen mittausmenetelmä ja sovittu lähtötaso. Niiden olisi myös liityttävä (mahdollisuuksien mukaan) tulostavoitteisiin. Komissio tarkastelee keinoja, joilla jäsenvaltioita tuetaan menetelmään ja mittauksiin liittyvässä yhteisessä työssä.

Lainsäädäntö, myös EU-tason lainsäädäntö, on edelleen avainasemassa integroidussa Safe System -lähestymistavassa. eCall-järjestelmää koskeva lainsäädäntö tuli voimaan maaliskuusta 2018 alkaen 7 . eCall-järjestelmä ilmoittaa automaattisesti hätäpalveluun vakavasta onnettomuudesta ja ilmaisee ajoneuvon sijainnin. Se on pakollinen henkilöautoissa ja kevyissä hyötyajoneuvoissa. Ensimmäisen eCall-järjestelmällä varustetun ajoneuvosarjan odotetaan olevan EU:n teillä vuoden 2018 puoliväliin mennessä. Se voi nopeuttaa hätäpalveluiden reagointiaikoja jopa 40 prosenttia kaupunkialueilla ja 50 prosenttia maaseudulla. Komissio harkitsee sen laajentamista muihin ajoneuvoluokkiin.

Komissio hyväksyy osana tätä kolmatta liikkuvuuspakettia kaksi ehdotusta liikenneturvallisuuden tavoitteiden edistämiseksi. Toisen ehdotuksen tavoitteena on muuttaa ajoneuvoja koskevia EU:n turvallisuusnormeja siten, että niihin sisältyvät esimerkiksi uusimmat turvaominaisuudet. Toisen ehdotuksen tavoitteena on parantaa tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallintaa.

EU:n autoteollisuus on ollut edelläkävijä sellaisten teknologioiden kehittämisessä, jotka mahdollistavat entistä kohtuuhintaisempien ajoneuvojen turvajärjestelmien käyttöönoton. Vaikka ne auttavat onnettomuuksien ehkäisemisessä, lisätoimia tarvitaan. Parannetut ajoneuvojen aktiiviset ja passiiviset turvaominaisuudet, joilla suojataan ajoneuvon matkustajia sekä jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja muita loukkaantumiselle alttiita tienkäyttäjiä, ovat välttämättömiä. Siksi komissio ehdottaa kattavaa uusien pakollisten ajoneuvoja koskevien turvallisuustoimenpiteiden pakettia, jossa uudet onnettomuuksien ehkäisyjärjestelmät yhdistyvät päivitettyihin aktiivisiin ja passiivisiin turvallisuustoimenpiteisiin liikennekuolemien kokonaistilanteen parantamiseksi EU:n teillä. Uudet ajoneuvojen turvaominaisuudet ovat kustannustehokkaita ja toteutettavia, ja niiden avulla on hyvät mahdollisuudet vähentää merkittävästi tienkäyttäjien liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten määrää ajoneuvon sisä- ja ulkopuolella. Ne myös pohjustavat tietä automatisoitujen ajoneuvojen laajemmalle käyttöönotolle.

Tarkennetuissa testausmenetelmissä valmistajia vaaditaan varustamaan autot kehittyneemmillä turvajärjestelmillä, jotta ikääntyvää väestöä voidaan suojella paremmin. Tien ajoneuvojen kanssa jakavien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden yhä kasvavaa määrää suojellaan paremmin uusien törmäysten ennakointiominaisuuksien ja kuorma-autonkuljettajien parannetun suoran näkyvyyden avulla. Ehdotetuissa toimenpiteissä käsitellään myös sosiaalisia kysymyksiä, kuten ylinopeuden ajamista tai älypuhelimen käyttöä ajon aikana. Kaiken kaikkiaan nämä uudet ajoneuvojen turvallisuuteen liittyvät toimenpiteet ovat tärkeä osa liikenneturvallisuuden parantamista.

Komission toisen säädösehdotuksen tavoitteena on parantaa tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnointia, mikä vähentää sekä onnettomuuksien määrää että niiden vakavuutta. Sillä parannetaan avoimuutta ja liikenneturvallisuuteen liittyvien menettelyjen seurantaa (vaikutustenarvioinnit, auditoinnit, tarkastukset), ja siinä esitetään uusi menettely, jolla kartoitetaan onnettomuusriskit koko verkostossa. Tämä mahdollistaa teiden turvallisuustason vertailun koko Euroopassa, ja lisäksi saadaan tietoa investointipäätösten tekemiseen, EU:n rahoitus mukaan lukien. Lainsäädännön soveltamisalaa on myös laajennettava Euroopan laajuisen liikenneverkon ulkopuolelle pääteihin, jotka ovat tärkeitä unionin laajuiselle liikenteelle ja joissa suuri osa vakavista onnettomuuksien tapahtuu. Tämä palvelee kaikkien EU:n kansalaisten ja yritysten etuja niiden käyttäessä integroitua tieverkkoa. Lisäksi se vahvistaa niiden useiden jäsenvaltioiden käytännön, jotka ovat jo laajentaneet EU:n lainsäädännön soveltamisen sisältämään Euroopan laajuisen liikenneverkon ulkopuolella olevat päätiet.

Kehittynyt ajoneuvoteknologia joutuu lähitulevaisuudessa käyttämään nykyistä fyysistä infrastruktuuria. Siksi ehdotuksella mahdollistetaan sellaisten infrastruktuuria koskevien vaatimusten (esim. selkeiden tiemerkintöjen ja liikennemerkkien) asettaminen, jotka ovat tarpeen uusien teknologisten ominaisuuksien, kuten kaistavahtijärjestelmien, käyttöön ottamiseksi. Tämä on ensimmäinen esimerkki siitä, miten infrastruktuurin avulla voidaan edistää verkottuneiden ja automatisoitujen liikkuvuusjärjestelmien turvallista käyttöönottoa.

Komissio jatkaa maailmanlaajuisessa johtoasemassa toimimista tieliikenneturvallisuuden alalla tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien kanssa jakaen teknistä tietotaitoa ja hyviä käytänteitä sekä tutkien mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin rahoitusaloitteisiin. Erityisyhteistyö jatkuu EU:n naapureiden, etenkin Länsi-Balkanin maiden ja Turkin kanssa sekä itäisen kumppanuuden ja Välimeren alueen maiden kanssa.

Komissio pyrkii varmistamaan toimintasuunnitelman sekä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa toteutettavan tiiviin yhteistyön avulla, että liikkuvuusjärjestelmän muuttuessa tulevina vuosina turvallisuus pysyy edelleen etusijalla. Koska näissä tieliikenneturvallisuuden puitteissa sovelletaan Safe System -toimintatapaa, puitteissa esitetyillä toimenpiteillä odotetaan olevan todellinen vaikutus ja niiden odotetaan tuovan merkittäviä ja välttämättömiä parannuksia EU:n teiden turvallisuuteen ja ennen kaikkea pelastavan ihmishenkiä.

3.    VERKOTTUNUT JA AUTOMATISOITU LIIKKUVUUS: kohti seuraavaa virstanpylvästä

3.1    Verkottuneiden ja automatisoitujen ajoneuvojen käyttöönottoa Euroopassa koskeva strategia

Itseohjautuvien ajoneuvojen ja kehittyneiden verkostointijärjestelmien odotetaan tekevän ajoneuvoista turvallisempia ja helpommin yhteiskäytettäviä ja mahdollistavan liikkuvuuspalvelujen saatavuuden useammille käyttäjille. Nämä teknologiat voivat myös auttaa ratkaisemaan monia nykyisen tieliikennejärjestelmän suuria haasteita, kuten liikenneturvallisuuteen, liikenteen ruuhkautumiseen, energiatehokkuuteen ja ilmanlaatuun liittyvät haasteet. Ne muuttavat merkittävästi liikkuvuusmalleja, joukkoliikennettä ja kaupunkisuunnittelua. Sellaiset ajoneuvot, joissa kuljettajat voivat ajamisen aikana – ainakin tietyissä ajo-olosuhteissa – tehdä muuta kuin keskittyä ajamiseen, ovat näillä näkymin saatavilla kaupallisina markkinatuotteina vuoteen 2020 mennessä. Tällainen kehitys voi muuttaa koko autoteollisuuden ekosysteemiä. 8 Itseohjautuvalla liikkuvuudella tulee myös olemaan kauaskantoisia vaikutuksia EU:n talouteen kokonaisuudessaan, sen kilpailukykyyn ja teknologiseen johtoasemaan, kasvupotentiaaliin (tuottavuus ja heijastusvaikutukset muille aloille, kuten televiestintään tai sähköiseen kaupankäyntiin) ja työmarkkinoihin (irtisanomiset mutta toisaalta myös uudet työpaikat ja uusien taitojen kysyntä).

Jotta Eurooppa pysyisi ajoneuvojen automatisoinnin ja verkotettavuuden maailmanlaajuisessa eturintamassa ja jotta työpaikat pysyisivät EU:ssa, on erittäin tärkeää, että Euroopassa kehitetään avainteknologioita, automatisoitu ja itseohjautuva ajaminen on turvallista ja oikeudelliset puitteet ovat nykyaikaiset ja tarjoavat oikean ympäristön teknologiselle kehitykselle.

Euroopan teollisuudella on hyvät mahdollisuudet maailmanlaajuiseen kilpailuun. EU:n autoteollisuus on teknologisten innovaatioidensa ansiosta yksi maailman kilpailukykyisimmistä, ja EU on automatisoinnissa maailmanlaajuinen edelläkävijä. Myös tarkemman paikannuksen tarjoavat Galileo-satelliittinavigointipalvelut ovat selkeä etu. Kuten jokaisen murroksellisen teknologian kohdalla, itseohjautuvien ajoneuvojen käyttöönotto tuo luonnollisesti mukanaan sekä riskejä että mahdollisuuksia. Ensimmäisten arvioiden mukaan taloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin yleisesti ottaen rohkaisevia, jos EU tarttuu tilaisuuteen ja houkuttelee alan työpaikkoja alueelleen. 9

Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia onnettomuuksista johtuu inhimillisestä virheestä. 10 Kun kuljettajaa ei tarvita, autonomisten ajoneuvojen odotetaan parantavan merkittävästi liikenneturvallisuutta. Itseohjautuvat ajoneuvot noudattavat esimerkiksi paremmin liikennesääntöjä ja reagoivat nopeammin kuin ihmiset. Verkottuneiden ja automatisoitujen ajoneuvojen avulla voidaan myös vähentää liikenteen ruuhkautumista, koska ne helpottavat ajoneuvojen yhteiskäyttöä ja edistävät uusia ja parannettuja liiketoimintamalleja (eli liikkuvuutta palveluna), mikä tekee autojen omistamisesta kaupungeissa vähemmän houkuttelevaa.

EU on jo alkanut pohjustaa kehitystä esimerkiksi hyväksymällä vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä 11 ja tulevaisuuden 5G-viestintäteknologiaa 12 koskevat strategiat. Toisin kuin muualla maailmassa, tarvittavat oikeudelliset puitteet ovat EU:ssa paljolti jo olemassa. Esimerkiksi eurooppalaista ajoneuvojen tyyppihyväksyntäjärjestelmää uudistettiin vuonna 2018 ottamalla käyttöön markkinavalvontasäännöt sen varmistamiseksi, että ajoneuvoilla on todelliset EU:n sisämarkkinat, itseohjautuvat ajoneuvot mukaan lukien. Tämä EU:n kehys toimii vertailukohteena kansainväliselle yhdenmukaistamistyölle, jota tehdään kansainvälisten kumppaneiden kanssa Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission puitteissa. EU:lla on myös hyvin kehittyneet tietosuojasäännöt, jotka muodostavat puitteet digitaalisten sisämarkkinoiden kehitykselle.

Tehtävää riittää kuitenkin edelleen. EU tarvitsee selkeän, ennakoivan ja määrätietoisen ohjelman säilyttääkseen johtoaseman tällä hyvin kilpaillulla alalla. Teknologia muuttuu nopeasti, ja tarvitaan ehdottomasti koordinoitua lähestymistapaa ja prioriteettien asettamista tutkimus-, demonstraatio- ja käyttöönottotoimien rahoittamiseen unionin ja kansallisella tasolla, jotta voidaan hyödyntää nykyisiä ja tulevia ohjelmia parhaalla mahdollisella tavalla, maksimoida yhdistettyjen julkisten ja yksityisten investointien vaikutus ja hyödyntää täysimääräisesti verkottuneisuuden ja automatisoinnin synergioita. Ensimmäiset vaiheet ovat jo toteutuneet itseohjautuvien ajoneuvojen kohdalla jäsenvaltioissa (esim. Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Ranska, Ruotsi ja Alankomaat), erityisesti demonstraatioiden ja laajamittaisen testauksen osalta. Laajamittaisilla testeillä on tärkeä merkitys kehitettäessä ja otettaessa käyttöön teknologioita ja edistettäessä toimijoiden välistä yhteistyötä. Komissio tukee rajatylittävää koordinointia ja laajamittaisia valtioiden rajat ylittäviä itseohjautuvien ajoneuvojen testejä aihekohtaisilla ehdotuspyynnöillä 13 .

Toimialaa ja jäsenvaltioita opastavat, mahdollistavat lisätoimenpiteet ovat tarpeen, jotta voidaan kehittää itseohjautuvia ajoneuvoja ja niiden vuorovaikutusta verkostojen ja muiden ajoneuvojen kanssa. Toimenpiteisiin sisältyy vuorovaikutteisten älykkäiden liikennejärjestelmiin liittyvien palveluiden käyttöönoton nopeuttaminen. Amsterdamin julistuksessa edellytettiin selkeitä EU:n ohjeita, jotta vältetään markkinoiden pirstoutuminen ja tehdään oikeita investointipäätöksiä 14 . Jotkin jäsenvaltiot ovat jo hyväksyneet omat strategiansa ja alkavat antaa kansallista lainsäädäntöä. EU:n tasolla tarvitaan sisämarkkinalähtöistä toimintatapaa, jotta varmistetaan yhdenmukaistamisen ja yhteentoimivuuden vähimmäistasot sekä oikeusvarmuus.

Vastauksena näihin monitahoisiin haasteisiin ja jotta teknologian kehityksen tarjoamat uudet mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti, komissio ehdottaa EU:lle lähestymistapaa, joka perustuu kolmeen toisiinsa liittyvään strategiseen tavoitteeseen:

-avainteknologioiden ja infrastruktuurin kehittäminen EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi

-verkottuneen ja automatisoidun ajamisen turvallisen ja varman käyttöönoton varmistaminen

-puuttuminen itseohjautuvan liikkuvuuden sosioekonomisiin vaikutuksiin.

EU:n toimilla voidaan helpottaa tätä prosessia, kun niissä luodaan yhteinen näkemys alan tulevasta kehityksestä ja varmistetaan, että avainkysymyksiä (esim. liikenneturvallisuutta ja kyberturvallisuutta) koskevat EU:n oikeudelliset ja poliittiset puitteet ovat valmiit uusien tuotteiden ja palvelujen markkinoille saattamiseen. EU voi myös tarjota tukitoimia avainteknologioiden, palveluiden ja infrastruktuurin kehittämiseen ja rajatylittävään käyttöönottoon, mukaan lukien sellaisen kumppanuuden luominen seuraavan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa, jolla voimaannutetaan ja hyödytetään sekä Euroopan kansalaisia että Euroopan teollisuutta. Ja mikä tärkeintä, EU voi myös auttaa puuttumaan ja luomaan yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja niihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, jotka ovat näiden uusien teknologioiden sosiaalisen hyväksynnän kannalta todennäköisesti ratkaisevia. Tällaisia kysymyksiä ovat erityisesti henkilötietojen suoja, taustalla olevat autonomisten järjestelmien kehittämiseen liittyvät eettiset valinnat, selkeät vastuut onnettomuustapauksissa sekä vaikutukset työpaikkoihin ja taitoihin 15 . 

Erityiset ja täydentävät toimet näiden kolmen päätavoitteen saavuttamiseksi on esitetty oheisessa tiedonannossa EU:n verkottuneen ja automatisoidun liikkuvuuden strategiasta. 16

3.2.    Digitaalisen ympäristön luominen liikenteessä tapahtuvaa tietojenvaihtoa varten

EU:n verkottuneen ja automatisoidun liikkuvuuden strategiaa edistävien aloitteiden lisäksi tämä kolmas liikkuvuuspaketti sisältää myös kaksi ehdotusta, joiden tavoitteena on luoda täysin digitaalinen ja yhdenmukaistettu ympäristö liikenteenharjoittajien ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa varten. Asetusehdotukset eurooppalaisen merenkulkualan keskitetystä palvelupisteestä ja sähköisistä tavaraliikennetiedoista täydentävät toisiaan ja mahdollistavat sähköisen ja yksinkertaistetun tietojenvaihdon yritysten ja viranomaisten välillä väylien varrella jossain EU:n satamassa sijaitsevasta saapumispaikasta tavaroiden lopulliseen määränpäähän saakka. 17 Näillä kahdella ehdotuksella vähennetään byrokratiaa ja helpotetaan digitaalisen tiedon virtoja logistiikkatoiminnassa yhdistämällä paremmin eri liikennemuotoja ja edistäen siten multimodaalisia ratkaisuja.

4.    PUHDAS LIIKKUVUUS: Ilmastohaasteeseen vastaaminen samalla, kun EU:n teollisuus pidetään kilpailukykyisenä

4.1    Kilpailukykyisen akkujen ”ekosysteemin” luominen Euroopassa – strateginen toimintasuunnitelma

Akkujen valmistaminen ja kehittäminen on strategisesti välttämätöntä Euroopalle puhtaan energian käyttöön siirryttäessä. Lisäksi se on Euroopan autoteollisuuden kilpailukyvyn avaintekijä. Se on myös olennainen osa uudessa teollisuuspolitiikan strategiassa vahvistettua komission tavoitetta, jonka mukaan EU tavoittelee johtoasemaa innovaatioiden, digitalisoinnin ja vähähiilisten ratkaisujen kehittäjänä 18 . 

Välitön haaste kilpailukykyisen ja kestävän akkuteollisuuden luomiseksi Euroopassa on valtava. Euroopan on edettävä nopeasti maailmanlaajuisessa kilpailussa voidakseen välttää merkittävän teknologiariippuvuuden kilpailijoistaan ja hyödyntääkseen akkuihin liittyviä suuria työpaikka-, kasvu- ja investointimahdollisuuksia. Joidenkin ennusteiden mukaan vuodesta 2025 lähtien Eurooppa voisi saavuttaa jopa 250 miljardin euron vuotuiset akkumarkkinat, joita palvelisi vähintään 10–20 valtavaa tehdasta (akkukennojen massatuotantolaitosta), jotka kattaisivat ainoastaan EU:n kysynnän 19 . 

Kun otetaan huomioon tarvittavien investointien laajuus ja nopeus, tätä teollista haastetta ei voida käsitellä hajanaisella tavalla.

Lokakuussa 2017 komissio käynnisti EU:n akkualan yhteenliittymää koskevan aloitteen 20 keskeisten teollisuuden sidosryhmien, aktiivisten jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin kanssa. Tämän yhteistyöfoorumin tavoitteena on helpottaa sellaisten hyvin integroitujen ja teollisuusjohtoisten akkukennojen tuotantohankkeiden syntymistä, joiden avulla tuodaan yhteen EU:n vahvuudet ja tuetaan arvoketjun eri toimijoiden yhteistyötä, hyödynnetään yhteisvaikutuksia ja parannetaan kilpailukykyä ja saadaan mittakaavaetuja. EU:n akkualan yhteenliittymän käynnistämisen jälkeen on jo tapahtunut konkreettista kehitystä: on ilmoitettu teollisuuden yhteenliittymistä tai kumppanuuksista, joiden tavoitteena on kehittää akkukennojen valmistusta ja siihen liittyviä ekosysteemejä.

Tätä kehitystä on välttämätöntä hyödyntää.

Osana Eurooppa liikkeellä -pakettia ja EU:n akkualan yhteenliittymän puitteissa toteutetun teollisuuden sidosryhmien (yli 120 toimijaa) kuulemisen ja niiden kanssa toteutetun tiiviin yhteistyön perusteella 21 komissio esittää kattavan akkuja koskevan strategisen toimintasuunnitelman (liite 2), joka sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joilla edistetään tällaisen innovatiivisen, kestävän ja kilpailukykyisen akkujen ”ekosysteemin” luomista Euroopassa.

Kyseisen toimintasuunnitelman avulla komissio edistää rajatylittävää ja yhtenäistä eurooppalaista lähestymistapaa ja lisäksi keskittää huomion kestävään akkujen valmistukseen koko arvoketjussa alkaen raaka-aineiden (primaaristen ja uusioraaka-aineiden) louhinnasta ja jalostuksesta, akkukennojen ja akkuyksiköiden suunnittelu- ja valmistusvaiheesta sekä niiden käytöstä, uusiokäytöstä, kierrätyksestä ja hävittämisestä kiertotaloudessa. Tällainen lähestymistapa edistää suuritehoisten akkujen valmistusta ja käyttöä sekä asettaa kestävyyden vertailuarvot koko EU:n arvoketjulle.

Toimintasuunnitelmassa yhdistetään EU-tason kohdennetut toimenpiteet, mukaan lukien raaka-aineita, tutkimusta ja innovointia, rahoitusta/investointeja, standardointia/sääntelyä, kauppaa ja ammattitaidon kehittämistä koskevat toimenpiteet, jotta Eurooppa saavuttaisi johtoaseman kestävän akkujen valmistuksen ja käytön alalla kiertotaloudessa.

Tarkemmin sanottuna sen tavoitteena on

·turvata raaka-aineiden saatavuus sellaisista EU:n ulkopuolisista maista, joissa on runsaasti luonnonvaroja, ja helpottaa eurooppalaisten raaka-ainelähteiden ja uusioraaka-aineiden saatavuutta akkujen kiertotaloudessa tehtävällä kierrätyksellä

·tukea laajamittaista eurooppalaista akkukennojen valmistusta ja koko kilpailukykyistä arvoketjua Euroopassa tuomalla yhteen tärkeimmät teollisuuden toimijat ja kansalliset viranomaiset ja toimimalla yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin kanssa sellaisten innovatiivisten, integroitujen ja laajamittaisten tuotantohankkeiden tukemiseksi, joilla on merkittävä rajatylittävä ja kestävä ulottuvuus

·vahvistaa teollista johtoasemaa lisäämällä EU:n tutkimus- ja innovointitukea edistyneisiin (esim. litiumioni) ja murroksellisiin (esim. kiinteät elektrolyytit) teknologioihin

·kehittää ja vahvistaa erittäin ammattitaitoista työvoimaa kaikissa akkujen arvoketjun osissa, jotta osaamisvaje voidaan korjata EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toteutettavilla toimilla, joilla tarjotaan tarkoituksenmukaista koulutusta, uudelleenkoulutusta ja ammattitaidon kehittämistä, ja tekee Euroopasta houkuttelevan akkujen kehittämisen ja valmistuksen huipputason asiantuntijoille

·tukea EU:n akkukennojen valmistusteollisuuden kestävyyttä siten, että sillä olisi mahdollisimman pieni ympäristöjalanjälki. Tämä tavoite olisi pantava täytäntöön erityisesti asettamalla vaatimukset turvalliselle ja kestävälle akkujen valmistukselle Euroopassa

·varmistaa johdonmukaisuus EU:n laajempiin sääntelyllisiin ja toiminnan edellytykset tarjoaviin puitteisiin nähden (puhdasta energiaa koskeva strategia, liikkuvuutta koskevat toimenpidepaketit, kauppapolitiikka jne.).

Määritetyillä toimilla on mahdollisuus luoda lyhyen ja keskipitkän aikavälin vaikutuksia etenkin EU:n akkukennojen valmistukseen sekä sellaisten pitkäaikaisempien rakenteellisten muutosten aikaansaamiseen, joilla edistetään akkuekosysteemin luomista EU:ssa. Se kattaisi koko akkujen arvoketjun ja loisi perustan seuraavan sukupolven akkuteknologioille.

Tätä yhteistyötä on vahvistettava edelleen, jotta eri toimet voidaan toteuttaa menestyksekkäästi, ja komissio luottaakin kaikkien sidosryhmien sitoutumiseen ja osallistumiseen Euroopan akkuhaasteeseen vastattaessa. Komissio tekee edelleen tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja teollisuuden kanssa EU:n akkualan yhteenliittymän puitteissa jatkaakseen tätä kehitystä ja varmistaakseen, että sitoutuminen ja toteutetut toimet näkyvät pian konkreettisina tuloksina.

Tämän toimintasuunnitelman avulla komissio haluaa saattaa Euroopan vakaalle tielle kohti tulevaisuuden avainalan johtoasemaa tukemalla kiertotalouden työpaikkoja ja kasvua ja varmistamalla samalla puhtaan liikkuvuuden ja paremman ympäristön ja elämänlaadun EU:n kansalaisille.

4.2    Tieliikenteen hiilidioksidipäästöihin liittyvän EU:n lainsäädäntökehyksen saattaminen valmiiksi

Komissio teki vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevassa eurooppalaisessa strategiassa poliittisen sitoumuksen ehdottaa ensimmäistä kertaa raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä koskevaa EU:n lainsäädäntöä. Tämän kolmannen liikkuvuuspaketin puitteissa komissio täyttää kyseisen sitoumukseen. 22 Kuorma- ja linja-autojen hiilidioksidipäästönormeja koskeva ehdotus on tärkeä lisä tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen torjuntaa koskevaan lainsäädäntökehykseen. Se seuraa vuoden 2020 jälkeisiä henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidinormeja koskevaa ehdotusta, joka hyväksyttiin marraskuussa 2017 osana toista liikkuvuuspakettia.

Tämä lainsäädäntöehdotus on välttämätön, jotta voidaan täyttää Pariisin sopimuksen mukaiset EU:n sitoumukset ja panna täytäntöön vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet. Itse asiassa raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöt muodostavat noin neljäsosan tieliikenteen päästöistä, ja niiden odotetaan kasvavan edelleen vuoteen 2030 mennessä. EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden kustannustehokas toteutuminen ei ole mahdollista ilman raskaille hyötyajoneuvoille asetettavia vaatimuksia.

Liikenteenharjoittajat, joista suurin osa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, saattavat jäädä vaille polttoainesäästöjä. Vaikka niiden pitkän aikavälin edun mukaista olisi vähentää polttoainekustannuksia ostamalla tehokkaimpia ajoneuvoja, markkina- ja sääntelyesteet aiheuttavat sen, että kustannustehokkaat ja innovatiiviset teknologiat eivät ole levinneet laajalti markkinoille. Komissio ehdottaa nyt, että jotkin näistä esteistä poistetaan yhdessä muiden välineiden avulla, kuten eurovinjettidirektiivin, puhtaita ajoneuvoja koskevan direktiivin sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan toimintasuunnitelman avulla, jota komissio äskettäin ehdotti edellisten kahden liikkuvuuspaketin yhteydessä.

EU:n valmistajat ja komponenttien toimittajat ovat vaarassa menettää nykyisen johtoasemansa innovatiivisten teknologioiden alalla. Merkittävät markkinat kuten Yhdysvallat, Kanada, Japani, Kiina ja Intia ovat viime vuosina panneet täytäntöön polttoaineenkulutus- ja/tai päästönormeja edistääkseen innovointia ja parantaakseen nopeasti ajoneuvojen tehokkuutta. Komission ehdotuksella annetaan konkreettinen sysäys EU:n johtamiin vähähiilisten teknologioiden innovointiin ja investointeihin tällä alalla.

Komissio katsoo, että raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä on tarkoituksenmukaisinta säännellä noudattaen asteittaista lähestymistapaa ja soveltaen varhaista tarkistusta koskevaa lauseketta. Lainsäädännön avulla olisi pyrittävä hyödyntämään ensimmäiset käytettävissä olevat edut ja varmistamaan, että kustannustehokkaimmat ja jo saatavilla olevat teknologiat tulevat nopeasti suurimpien uusien kuorma-autojen markkinoille. Suurimpien kuorma-autojen neljä pääryhmää ovat ensimmäiset ajoneuvotyypit, joista EU saa luotettavat ja sertifioidut päästötiedot vuodesta 2019 lähtien. Niiden osuus on noin 65–70 prosenttia raskaiden hyötyajoneuvojen kasvihuonekaasupäästöistä.

Vuonna 2022 tehtävän, kolmen vuoden virallisten sertifioitujen tietojen perusteella suoritettavan tarkastuksen jälkeen edistyneempien teknologioiden vaikutukset olisi otettava asteittain käyttöön. Lisäksi muihin ajoneuvotyyppeihin, joihin ei vielä sovelleta sertifiointilainsäädäntöä, voitaisiin soveltaa hiilidioksidipäästötavoitteita. Tämä koskee linja-autoja, pienempiä kuorma-autoja ja perävaunuja.

Linja-autoihin, joihin vähäpäästöisiä ja päästöttömiä voimalaitteita on laajimmin saatavilla, ei sovelleta tämän ensimmäisen ehdotuksen mukaisia päästövähennystavoitteita, koska kasvihuonekaasupäästötietojen keräämistä ja sertifointia koskevaa lainsäädäntöä on kehitettävä. Tarkistettu puhtaita ajoneuvoja koskeva direktiivi ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva toimintasuunnitelma tukevat kuitenkin suoraan vähäpäästöisten ja päästöttömien linja-autojen käyttöönottoa kaupungeissa julkisten hankintojen avulla jo nyt. Tätä täydennetään tukitoimilla, joilla pyritään nopeuttamaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa, kuten toisen liikkuvuuspaketin osana hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa todetaan. Lisäksi komission käynnistämä ja alueiden komitean tukema puhtaiden linja-autojen käyttöönottoon tähtäävä aloite tarjoaa alustan, jolla nopeutetaan puhtaiden linja-autojen käyttöönottoa 23 .

Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään tämän lainsäädännön viipymättä, jotta vältetään raskaiden hyötyajoneuvojen ja muun tieliikenteen päästöjen välisen eron suureneminen, jotta kuljetusyritykset voivat hyötyä alhaisemmista polttoainekustannuksista ja jotta varmistetaan EU:n valmistajien ja komponenttien toimittajien kilpailukyky pitkällä aikavälillä.

4.3    Uusi polttoaineiden hintojen vertailumenetelmä kuluttajille

Koska sähköinen liikkuvuus ja erilaisia vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävät ajoneuvot ovat nopeasti yleistymässä, komissio esittelee menetelmän, jonka avulla käyttäjät voivat suoraan vertailla näiden eri polttoaineiden hintoja 24 . Tämä auttaa lisäämään kuluttajien tietoisuutta – myös uutta ajoneuvoa ostettaessa – ja polttoaineiden hinnoittelun avoimuutta. Sen odotetaan myös edistävän liikenteen energianlähteiden monipuolistamista ja hiilidioksidipäästöjen ja muiden epäpuhtauspäästöjen vähentämistä tällä alalla.

4.4    Paremmat rengasmerkinnät

EU:n rengasmerkintäasetuksella edistetään polttoainetehokkaita ja turvallisia renkaita, joilla on alhainen vierintämelu ja joilla pyritään varmistamaan polttoainesäästöt ja tieliikenteen turvallisuus 25 . Tavoitteena on myös tarjota kuluttajille standardimerkinnän avulla enemmän tietoa ja vaikuttaa heidän ostopäätöksiinsä. Koska renkaat voivat vaikuttaa ajoneuvon polttoaineenkulutukseen 20–30 prosenttia, niiden suorituskyky vaikuttaa merkittävästi polttoainetehokkuuteen ja ajoneuvojen päästöihin.

Komission ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa ja tehostaa asetusta 26 . Sen tarkoituksena on varmistaa erityisesti merkinnän selkeä näkyvyys kuluttajille, kun he ostavat renkaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että mahdolliset ostajat tunnistavat merkinnän tai ymmärtävät suorituskykymerkinnät esimerkiksi tarkkuuden ja luotettavuuden osalta. Lisäksi asetuksella pyritään laajentamaan merkinnässä olevien suorituskykyparametrien valikoimaa siten, että siihen sisällytetään uusia elementtejä, ja ottamaan lopulta paremmin huomioon myös muut EU:n poliittiset painopisteet, kuten kiertotalous. Asetuksella myös vahvistetaan markkinavalvonnan täytäntöönpanoa.

4.5    Kuorma-autojen suunnittelua koskevat vaatimukset hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi

Ajoneuvojen aerodynaaminen suorituskyky vaikuttaa suoraan hiilidioksidipäästöihin. Komissio ehdottaa sen takia tiettyjen tieliikenteen ajoneuvojen painoihin ja mittoihin liittyvän lainsäädännön tarkistamista, jotta voitaisiin aikaistaa ajankohtaa, johon mennessä valmistajat voivat saattaa markkinoille uusia raskaita hyötyajoneuvoja, joissa on pyöreämmät ja aerodynaamisemmat ohjaamot, kolmella vuodella vuoteen 2019 27 .Yhdessä komission ehdotuksen kanssa, joka koskee raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormien asettamista, ehdotuksen tarkoituksena on edistää liikenteestä peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja hyödyttää ympäristöä. Toinen tavoite on parantaa muiden tienkäyttäjien turvallisuutta sekä kuljettajien näkyvyyttä ja mukavuutta helpottaen samalla jatkuvasti intermodaalikuljetuksia.

4.6    Energiaverotuksen puitteiden tarkistaminen sähköisen liikkuvuuden edistämiseksi

Vaikka tämä säädöspaketti ei sisällä energianverotusdirektiivin kattavaa uudistusta, komissio aikoo edelleen tutkia mahdollisuuksia edistää sähköistä liikkuvuutta direktiivin tulevan tarkistamisen yhteydessä. Lisäksi sellaisen lähestymistavan ansiosta, joka perustuu vain vähimmäisverokantojen asettamiseen EU:n tasolla, jäsenvaltiot voivat jo nyt mukauttaa verokantojaan vähäpäästöisen liikkuvuuden tukemiseksi ilman tarvetta EU:n lainsäädännön muuttamiseen. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti tarkasteltava nykyistä dieselpolttoainetta suosivaa kohtelua.

4.7    Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkon täytäntöönpanon tehostaminen vähäpäästöistä liikkuvuutta varten

Infrastruktuuri on välttämätön väline puhtaiden, turvallisten, digitaalisten ja verkottuneiden ratkaisujen käyttöönotolle liikennejärjestelmässä. Euroopan laajuinen liikenneverkko on Euroopan liikenneinfrastruktuurin perusrakenne. Komission tavoitteena on varmistaa, että se on tehokas, älykäs, turvallinen ja kestävä. Se vaikuttaa voimakkaasti rahdin ja matkustajien liikkuvuuden muotoihin asettamalla yhteisiä vaatimuksia, luomalla laadukkaita infrastruktuurihankkeita ja käynnistämällä innovointia. Tätä tarkoitusta varten tämä kolmas liikkuvuuspaketti sisältää ehdotuksen asetukseksi, jolla pyritään helpottamaan Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkon täytäntöönpanoa ja edistämään multimodaalisuutta. Ehdotetuilla toimenpiteillä pyritään yksinkertaistamaan lupien myöntämistä, julkisia hankintoja ja muita hallinnollisia menettelyjä, jotta voidaan tarjota tehokkaampi prosessi, lisätä avoimuutta ja saavuttaa laajempi yleisön hyväksyntä. Tämä ehdotus toimii siis käynnistäjänä puhtaammalle, turvallisemmalle ja verkottuneemmalle liikkuvuudelle antamalla etusija Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkkoon liittyvien hankkeiden hyväksymiselle.  28  

Lisäksi pakettia tuetaan Verkkojen Eurooppa -välineeseen kuuluvalla ehdotuspyynnöllä. EU:n 450 miljoonan euron suuruiset avustukset ovat käytettävissä sellaisten hankkeiden investointeihin, joilla edistetään suoraan liikenneturvallisuutta, digitalisointia ja liikennealan multimodaalisuutta.

5.    PÄÄTELMÄT

Tällä kolmannella Eurooppa liikkeellä -säädöspaketilla komissio täydentää lukuisia lainsäädäntöehdotuksiaan ja mahdollistavia toimenpiteitään, jotka muodostavat kattavan, integroidun ja ennakoivan lähestymistavan puhtaan, verkottuneen ja kilpailukykyisen liikkuvuuden saavuttamiseksi EU:n kansalaisille. Digitalisaatio, hiilestä irtautuminen ja innovointi merkitsevät sitä, että liikkuvuus on käännekohdassa. EU:n on tartuttava niiden tuomiin uusiin mahdollisuuksiin ja oltava samaan aikaan asianmukaisesti valmistautunut sopeutumaan monenlaisiin haasteisiin siirtymävaiheen aikana. Liikenne on ihmisten ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden kulmakivi, mikä puolestaan on Euroopan unionin sujuvan toiminnan kannalta olennaista. Siksi on tärkeää, että ymmärrämme sen oikein ja että EU ja erityisesti sen tärkeät liikkuvuuteen liittyvät alat pystyvät säilyttämään johtoasemansa tällä talouden ja yhteiskunnan elintärkeällä sektorilla, säilyttämään kilpailukykynsä tulevaisuudessa ja varmistamaan, että liikkuvuuspalvelut ovat turvallisia, puhtaita ja kestäviä. Siksi komissio kehottaa lainsäätäjiä hyväksymään nopeasti lainsäädäntöehdotukset nykyisen parlamentin aikana ja varmistamaan siten, että ”Eurooppa on liikkeellä”.

(1)

   COM(2016) 501.

(2)

   COM(2017) 283, COM(2017) 675.

(3)

   COM(2017) 479.

(4)

   Neuvoston päätelmät liikenneturvallisuudesta, 8. kesäkuuta 2017, http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9994-2017-INIT/fi/pdf  

(5)

   Kohti eurooppalaista tieliikenneturvallisuusaluetta 2011–2020, COM(2010) 389 final. Valkoinen kirja – Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää, COM(2011) 144.

(6)

   Neuvoston päätelmät liikenneturvallisuudesta, 8. kesäkuuta 2017, http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9994-2017-INIT/fi/pdf  

(7)

   Asetus (EU) 2015/758 ja päätös N:o 585/2014/EU .

(8)

   Automatisointi vaikuttaa kaikkiin liikennemuotoihin (vesi-, lento-, rautatie- ja maantieliikenteeseen), matkustaja- ja tavaraliikenteeseen sekä julkiseen ja yksilöliikenteeseen, mutta yleisön kannalta tärkein vaikutus on tieliikenteen automatisointi.

(9)

   Komission tutkimus (2018): https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/analysis-possible-socio-economic-effects-connected-cooperative-and-automated-mobility-CCAM-Europe

(10)

   Komission kertomus ”Autojen turvallisuuden parantaminen säästää ihmishenkiä EU:ssa”, COM(2016) 787.

(11)

    https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52016DC0766

(12)

    http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=COM%3A2016%3A0588%3AFIN  

(13)

    http://ec.europa.eu/research/index.cfm?pg=newsalert&year=2017&na=na-030417 .

(14)

    https://www.regjeringen.no/contentassets/ba7ab6e2a0e14e39baa77f5b76f59d14/2016-04-08-declaration-of-amsterdam---final1400661.pdf

(15)

   Ks. myös tiedonanto ”Tekoäly Euroopassa”, COM(2018) 237, ja komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Liability for emerging digital technologies”, SWD(2018) 137.

(16)

   COM(2018) 283.

(17)

   COM(2018) 278 ja COM(2018) 279.

(18)

   Ne on myös määritetty yhdeksi ensisijaisista toiminta-aloista korkean tason GEAR 2030 -ryhmän raportissa autoteollisuuden tulevaisuudesta. https://ec.europa.eu/docsroom/documents/26081/attachments/1/translations/en/renditions/native

(19)

   Lähde: Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti Inno-energy http://www.innoenergy.com/  

(20)

    https://ec.europa.eu/growth/industry/policy/european-battery-alliance_en

(21)

   Toimintaan on osallistunut yli 120 teollista ja innovaatiotoimijaa, jotka ovat yhdessä hyväksyneet suosituksia ensisijaisiksi toimiksi, joita toteutetaan parhaillaan. http://www.innoenergy.com/eit-innoenergys-role-within-the-european-battery-alliance/

(22)

   COM(2016) 501.

(23)

    https://ec.europa.eu/transport/themes/urban/cleanbus_en  

(24)

   Direktiivin 2014/94/EU 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti; komission täytäntöönpanoasetus yhteisestä menetelmästä vaihtoehtoisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailua varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU mukaisesti, C(2018)2751.

(25)

   Asetus 1222/2009.

(26)

   COM(2018) 296.

(27)

   Direktiivi (EU) 2015/719. COM(2018) 275.

(28)

   COM(2018) 277.

Top

Bryssel 17.5.2018

COM(2018) 293 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EUROOPPA LIIKKEELLÄ
Kestävä liikkuvuus Euroopassa: turvallinen, verkottunut ja puhdas liikenne


Liite 1: Liikenneturvallisuutta koskeva strateginen toimintasuunnitelma

Tässä liitteessä esitetään toimia, jotka on suunniteltu toteutettaviksi nykyisen komission toimikaudella eli vuoden 2019 kolmannen vuosineljänneksen loppuun mennessä. Toimien ohella esitetään niiden tavoiteaikataulu. Sillä ei luonnollisestikaan rajoiteta seuraavan komission toimia, vaan sen sijaan siinä esitetään suunniteltuja lisätoimia vuoden 2019 jälkeiselle ajalle ilman erityistä tavoiteaikataulua.

1. Tehostettu liikenneturvallisuuden hallinnointi

Uusi lähestymistapa on tarpeen, jotta paikalleen pysähtyneet EU:n liikenneturvallisuusluvut saadaan laskuun ja päästään lähemmäs liikennekuolemien nollatason (Vision Zero -kampanja) pitkän aikavälin tavoitetta EU:ssa vuoteen 2050 mennessä. Vuosiksi 2021–2030 laaditut EU:n liikenneturvallisuuspolitiikan puitteet, jotka on tarkoitus täsmentää vuoteen 2019 mennessä, perustuvat Safe System -toimintatapaan. Tämä edellyttää selkeiden tavoitteiden asettamista ja edistymisen seurantaa sellaisten keskeisten tulosindikaattorien avulla, jotka liittyvät suoraan liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten ehkäisemiseen kaikkien tienkäyttäjien osalta. Se vaatii kaikkien alojen ja tienkäyttäjien koordinoitua toimintaa tehokkaammassa hallinnointirakenteessa.

Hallinnointia koskevat keskeiset toimet

Komissio täydentää tässä tiedonannossa esitettyjä EU:n liikenneturvallisuuspolitiikan puitteisiin vuosiksi 2021–2030 sisältyviä periaatteita [vuoden 2019 toinen vuosineljännes] esimerkiksi

·luettelolla tärkeimmistä suorituskykyindikaattoreista, jotka yhdistetään tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa laadittuihin tulostavoitteisiin

·liikenneturvallisuutta käsittelevän korkean tason työryhmän (johon kuuluu kansallisten hallintoelinten korkea-arvoisia edustajia) tehostetulla toimeksiannolla, johon sisältyy strategista neuvontaa ja usein annettavaa palautetta

·uudella Euroopan liikenneturvallisuuslähettilään roolilla. Lähettiläs on tunnettu henkilö, joka koordinoi liikenneturvallisuustoimia jäsenvaltioiden kanssa ja levittää hyviä käytäntöjä sekä EU:n sisällä että kansainvälisesti.

Puitteiden kattamalla kaudella komissio (jonka työtä ohjaa pääosastojen välinen koordinointiryhmä) seuraa ja nopeuttaa edistystä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa esimerkiksi järjestämällä puolivuosittaisia tuloskokouksia ja edistämällä vapaaehtoisia sitoumuksia erityisesti Euroopan tieliikenneturvallisuuden peruskirjan puitteissa 1 .

2. Suurempi taloudellinen tuki liikenneturvallisuudelle

Yksi EU:n käytössä olevista tärkeistä kannustimista, jolla nopeutetaan tulosten saavuttamista, on liikenneturvallisuusaloitteiden tukeminen erilaisilla rahoitusratkaisuilla. Infrastruktuurin parantamista voidaan tukea nykyisen rahoituskehyksen alueellisista rahastoista. Lisäksi nykyisen Verkkojen Eurooppa -välineen ehdotuspyyntöjen välityksellä annetaan 200 miljoonaa euroa liikenneturvallisuuden ja digitalisaation käyttöön. Pidemmällä aikavälillä rahoitusratkaisuissa on tärkeää tarjota vakautta ja johdonmukaisuutta infrastruktuurin parantamiseen, muihin liikenneturvallisuustoimiin sekä valmiuksien kehittämiseen.

Toiminnan mahdollistamista ja rahoitusta koskevat keskeiset toimet

Komissio

·kannustaa EU:n rakenne- ja investointirahastojen rahoitustuen käyttöön infrastruktuurien liikenneturvallisuuden parantamiseksi etenkin jäsenvaltioissa, joissa liikenneturvallisuuden taso on suhteellisen heikko, ja kannustaa Verkkojen Eurooppa -välineen käyttöön [vuoden 2018 toinen vuosineljännes]

·selventää ja vahvistaa liikenneturvallisuustoimien rahoitustukea seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ottaen huomioon eri rahoitusvälineiden täydentävyyden [vuoden 2018 toinen vuosineljännes]

·tutkii, miten liikenneturvallisuustoimien rahoitustukeen tuodaan vakautta seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä – tällaisia toimia ovat esimerkiksi poliisiorganisaatioiden yhteiset rajatylittävät tieliikenteen valvontaoperaatiot [vuoden 2018 kolmas vuosineljännes]

·tutkii mahdollisuuksia tukea taloudellisesti valmiuksien kehittämistä jäsenvaltioiden tasolla, esimerkiksi Safe System -strategioiden osalta (esim. tärkeimpien suorituskykyindikaattoreiden mittausmenetelmät) [vuoden 2019 kolmas vuosineljännes].

Lisäksi komissio tutkii tiiviissä yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa, miten helpotetaan viranomaisten mahdollisuuksia saada asianmukaista taloudellista tukea turvallisempien ajoneuvojen hankkimiseksi. Yksi esimerkki voisi olla mahdollinen Safer Transport Facility -aloite tai nykyisen Cleaner Transport Facility -aloitteen laajentaminen 2 . Komissio tutkii myös, miten rahoitetaan Safe System -strategioiden kehittämiseen ja toteuttamiseen tarvittavaa tutkimusta ja innovointia.



3.    Turvalliset tiet ja tienvarret

Safe System -lähestymistapa tieverkon järjestelyssä edellyttää sitä, että teiden käyttötarkoituksessa, suunnittelussa ja nopeusrajoituksissa otetaan huomioon inhimilliset virheet siten, että liikenneonnettomuudet eivät johda kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen. Komissio ehdottaa nyt, että tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallintaa koskeva direktiivi tarkistetaan. Tarkoitus on vaatia enemmän avoimuutta ja koko verkoston kattavaa riskikartoitusta ja laajentaa direktiivin soveltamisalaa Euroopan laajuisten verkkojen lisäksi myös kaikkiin pääteihin.

Turvallisia teitä ja tienvarsia koskevat keskeiset toimet

Komissio

·toteuttaa valmistelutyöt ja perustaa asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on kehittää tieluokitusta koskevat puitteet, joissa nopeusrajoitukset ja teiden suunnittelu sovitetaan paremmin yhteen Safe System -lähestymistavan mukaisesti [vuoden 2019 kolmas vuosineljännes], ja

·helpottaa Safe System -menetelmistä saatujen kokemusten vaihtoa alan ammattilaisten välillä (esim. Euroopan liikenneturvallisuusauditoijien foorumissa) [tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallintaa koskevan tarkistetun direktiivin hyväksymisen myötä].

Komissio aikoo puitteiden kattaman kauden aikana määrittää uusia EU:n toimia, kuten Euroopan laajuisten verkkojen turvallisuustavoitteiden määrittely Euroopan laajuisia verkkoja koskevien suuntaviivojen seuraavassa tarkistuksessa.

4.    Turvalliset ajoneuvot

EU on onnistunut vähentämään kuolemantapauksia ja vakavia loukkaantumisia parantamalla ajoneuvojen turvallisuutta ajoneuvojen yleistä turvallisuutta koskevan direktiivin ja jalankulkijoiden turvallisuutta koskevan asetuksen peräkkäisillä iteroinneilla. Komissio ehdottaa näiden asetusten tarkistamista tehdäkseen joistakin tärkeistä turvallisuusominaisuuksista pakollisia – näitä ovat esimerkiksi älykäs nopeusavustin, automaattinen hätäjarrutus (myös suhteessa jalankulkijoihin ja pyöräilijöihin) ja parannettu suora näkyvyys kuorma-autoista. Seuraavaksi on tärkeää asettaa etusijalle uusien ajoneuvojen turvallisuussääntöjen laadintaa koskeva EU:n ja Yhdistyneiden kansakuntien työ (esimerkiksi kuorma-autojen automaattien hätäjarrutusjärjestelmä, joka tunnistaa jalankulkijat ja pyöräilijät, ja suoraa näkyvyyttä koskevat normit). Myös julkiset hankinnat tarjoavat kiinnostavan mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti turvallisuusteknologioiden käyttöönottotahtiin.

Lisäksi komissio ehdottaa rengasmerkintäasetuksen tarkistamista, jotta kuluttajat saavat enemmän tietoa etenkin renkaiden turvaominaisuuksista.

Turvallisia ajoneuvoja koskevat keskeiset toimet

Komissio 

·alkaa arvioida, onko kuljettajaa avustavien edistyneiden järjestelmien jälkiasennus nykyiseen ajoneuvokantaan toteuttamiskelpoista ja kustannustehokasta (erityisesti linja- ja kuorma-autoihin) [vuoden 2018 neljäs vuosineljännes], ja

·kannustaa jäsenvaltioita harkitsemaan kansallisia kannustimia, joilla nopeutettaisiin testattujen teknologioiden käyttöä erilaisin keinoin, kuten hankintojen, turvallista matkustamista koskevan politiikan ja vero- ja vakuutuskannustimien avulla, säilyttäen samalla kilpailun sisämarkkinoilla [vuoden 2018 toinen vuosineljännes].

Komissio pyytää vapaaehtoisia sitoumuksia esimerkiksi

·maantiekuljetusalan työnantajilta/järjestöiltä (esim. sellaisten ajoneuvojen käyttäminen, joiden viimeisimmät turvaominaisuudet ovat edistyneempiä kuin lakisääteiset ominaisuudet)

·viranomaisilta (esim. kaupungit, jotka suosivat julkisissa hankinnoissa turvallisimpien, eikä vain puhtaimpien, ajoneuvojen hankintaa)

·valmistajilta (esim. vähimmäisvaatimukset ylittävien turvallisuusominaisuuksien käyttöönotto kaikissa hintaluokissa)

·vakuutusyhtiöiltä (esim. vakuutusmaksujen rakenteen muuttaminen turvallisempien ajoneuvojen hyväksi)

·autonvuokrausalalta ja autojen yhteiskäytön alalta (esim. turvallisten autojen suosiminen autonvuokrauksessa ja leasingtoiminnassa, säännöllinen huolto) ja

·autokouluilta (esim. uusien ja nykyisten kuljettajien kouluttaminen ajoneuvojen uusien turvallisuusominaisuuksien käyttöön).

Komissio arvioi jatkotoimien tarvetta, mukaan lukien renkaita koskevat normit vanhojen renkaiden pitotehon testaukseen, ajoneuvojen katsastuksen oikeudellinen kehys, mukaan lukien toimenpiteet, joilla puututaan omistajien/haltijoiden mahdollisesti virittämiin ajoneuvoihin, sekä turvallisuuskriteerien painottaminen julkisia hankintoja koskevassa EU:n lainsäädännössä.

5.    Turvallinen tienkäyttö

Tienkäyttäjien turvallinen käyttäytyminen (nopeus, suojavarusteiden kuten turvavyön ja suojakypärän käyttö, ajaminen päihteittä sekä ajo ja kävely ilman huomion kiinnittymistä muualle) ja sen valvonta ovat avainasemassa myös vakavien kolarien estämisessä ja lieventämisessä. Ehdotus yleistä turvallisuutta koskevan asetuksen ja jalankulkijoiden turvallisuutta koskevan asetuksen tarkistamiseksi koskee joitakin ominaisuuksia, jotka tarjoavat suuria turvallisuusetuja (älykäs nopeusavustin, väsymyksentunnistusteknologia, standardoidut alkolukkoliitännät).

Turvallista tienkäyttöä koskevat keskeiset toimet

Komissio

·alkaa arvioida vaihtoehtoja, joilla voidaan parantaa liikennerikkomuksia koskevaa, rajatylittävää valvontaa koskevan direktiivin tehokkuutta vuonna 2016 toteutetun arvioinnin perusteella [vuoden 2018 neljäs vuosineljännes]

·käynnistää selvityksen ajokieltojen vastavuoroisesta tunnustamisesta mahdollisesti tehtävän lainsäädäntöaloitteen toteuttamiskelpoisuudesta [vuoden 2019 ensimmäinen vuosineljännes]

·tekee turvavyön käytöstä muistuttavia järjestelmiä koskevista Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) säännöistä pakollisia kaikkien istuinten osalta [vuoden 2018 neljäs vuosineljännes]

·työskentelee yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ohitettavissa olevan älykkään nopeusavustimen toimintaolosuhteiden aikaansaamiseksi, mukaan lukien nopeusrajoitusten saatavuus digitaalisessa muodossa, ja tarkastelee ei ohitettavissa olevan älykkään nopeusavustimen toteutettavuutta ja hyväksyttävyyttä tulevaisuudessa [vuoden 2019 kolmas vuosineljännes]

·alkaa arvioida, kuinka EU:n suositusta sallitusta veren alkoholipitoisuudesta lujitetaan esimerkiksi suosittelemalla tiukempia rajoja ammattikuljettajille ja/tai uusille kuljettajille ja antamalla ohjeita alkolukkojen käytöstä [vuoden 2018 kolmas vuosineljännes].

Komissio pyytää vapaaehtoisia sitoumuksia esimerkiksi

·maantiekuljetusalan työnantajilta/järjestöiltä (esim. ammattikuljettajien koulutuksen ja tietoisuuden lisääminen ammattikuljettajien koulutusta koskevia lakisääteisiä vaatimuksia pidemmälle)

·koulutusalalta (esim. liikenneturvallisuuden sisällyttäminen opetussuunnitelmiin) ja käyttäjäorganisaatioilta (esim. turvallisen käyttäytymisen edistäminen ikä ja sukupuoli huomioon ottaen)

·viranomaisilta (esim. alkolukkojen asentamista koskeva vaatimus julkisissa hankinnoissa)

·linja-automatkojen järjestäjiltä (esim. turvavöihin liittyvät tiedotuskampanjat)

·taksi- ja yhteiskyytiyrityksiltä (esim. lastenistuinten hankkiminen ajoneuvoihin).

Komissio pyrkii myös tulevan tutkimus- ja innovointiohjelman puitteissa kannustamaan ja tukemaan tutkimusta, joka koskee huumeidentestausmenetelmien ja edullisempien huumeidenpaljastuslaitteiden kehittämistä ja ajokunnon automaattista arviointia ja tarkkaavaisuuden häiriintymisen välttämistä, mukaan lukien ajoneuvon elektronisten järjestelmien aiheuttamat häiriötekijät. Komissio arvioi, onko tarpeen vaatia linja-autoihin yksilölliset sähköiset turvavyömuistutukset ja laatia teollisuuden kanssa käytännesäännöt varmistamaan, että autoissa olevat tietojärjestelmät ja puhelimet suunnitellaan niin, että niiden turvallinen käyttö on mahdollista. Komissio määrittää jatkotoimien tarpeen esimerkiksi ”turvallisen nopeuden” käsitteen määrittelemiseksi ja käyttöön ottamiseksi sekä pyöräilykypärien ja moottoripyöräilijöiden suojavaatteiden ja/tai uusille kuljettajille myönnettävän asteittaisen ajokortin osalta.

6.    Nopea ja tehokas reagointi hätätilanteisiin



Tehokas onnettomuuden jälkeinen hoito, mukaan lukien ammattitaitoisen henkilökunnan suorittama nopea kuljetus oikeaan laitokseen, vähentää vahinkojen seurauksia. Tässä yhteydessä eCall-järjestelmän eli onnettomuuden tapahtuessa käytettävän automaattisen hätäviestipalvelun vaikutuksia on seurattava tarkasti.

Hätätilanteisiin reagoimista koskevat keskeiset toimet

Komissio

·alkaa arvioida eCall-järjestelmän vaikutuksia ja sen mahdollista laajentamista muihin ajoneuvoluokkiin (raskaat hyötyajoneuvot, linja-autot, moottoripyörät ja maataloustraktorit) [vuoden 2019 kolmas vuosineljännes]

·auttaa lähentämään liikenneturvallisuusviranomaisten ja terveydenhoitoalan välisiä yhteyksiä arvioidakseen uusia käytäntöön ja tutkimukseen liittyviä tarpeita (esim. kuinka varmistetaan, että loukkaantunut saa pätevää hoitoa soveltuvassa hoitolaitoksessa) [vuoden 2018 kolmas vuosineljännes].

Komissio pyytää vapaaehtoisia sitoumuksia esimerkiksi

·kaupallisilta ja julkisilta liikenteenharjoittajilta (esim. tarjoamalla kuljettajille ensivaiheen pelastushenkilöstön koulutusta)

·valmistajilta (esim. eCall-järjestelmän asentaminen uusiin tai olemassa oleviin ajoneuvotyyppeihin tai sen jälkiasennus)

·vakuutusyhtiöiltä (esim. autojen vakuutusmaksujen alentaminen niiden autojen kohdalla, joissa eCall-järjestelmä on käytössä).

7.    Pitkäkestoinen liikenneturvallisuus

Verkottuneisuudella ja automaatiolla on pitkällä aikavälillä valtavasti liikenneturvallisuuteen liittyvää potentiaalia, mutta riskit, jotka liittyvät esimerkiksi kyberturvallisuuteen ja erittäin automatisoitujen ajoneuvojen toimintaan sekaliikenteessä, on otettava huomioon. Komissio ehdottaa näin ollen liikkuvuuspaketin osana kattavaa, verkottuneeseen ja automatisoituun liikkuvuuteen liittyvää strategiaa.

Yhteistyötalous (esimerkiksi autojen yhteiskäyttö ja kaupunkipyörät) ja jotkin ympäristötoimenpiteet tarjoavat mahdollisuuksia molemminpuolisiin etuihin, kun ne yhdistetään liikenneturvallisuustoimenpiteisiin (esim. turvallisempi ja houkuttelevampi kävely- ja pyöräily-ympäristö), mutta niihin liittyy myös riskejä, kuten suojattomien tienkäyttäjien määrän kasvu.

Tulevissa aloitteissa on otettava huomioon loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien ja eri käyttäjäryhmien (ikä, sukupuoli, vammat) erityistarpeet. Myös työturvallisuuden alalla saatetaan tarvita tehostettuja toimia.

Uusia haasteita koskevat keskeiset toimet

Komissio

·hyväksyy vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevat eritelmät (älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevan direktiivin mukainen delegoitu säädös), mukaan lukien ajoneuvojen välinen viestintä ja ajoneuvon ja infrastruktuurin välinen viestintä 3 [vuoden 2018 neljäs vuosineljännes]

·toimii tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa käynnistääkseen prosessin, jolla kehitetään käytännesäännöt, joita sovelletaan turvalliseen siirtymiseen kohti korkeammantasoista automaatiota, ja varmistaakseen, että vaatimuksissa ja menettelyissä otetaan liikenneturvallisuusnäkökohdat (sekaliikenne, vuorovaikutus muiden tienkäyttäjien kanssa, saattueajo) täysimääräisesti huomioon varmistamalla erityisesti kansallisten liikennesääntöjen yhdenmukaisuus ja välttämällä ristiriitaisuus EU:n ajoneuvosääntöjen kanssa [vuoden 2019 kolmas vuosineljännes]

·perustaa Safe City -kilpailun tai -palkinnon [vuoden 2019 kolmas vuosineljännes].

Komissio pyytää vapaaehtoisia sitoumuksia esimerkiksi

·toimijoilta, kalustopäälliköiltä ja kuljetusliikkeiltä (esim. yrityksen liikenneturvallisuuspolitiikan laatiminen)

·toimialajärjestöiltä (esim. liikenneturvallisuusohjeiden antaminen pk-yrityksille, etenkin jakeluautojen turvallisuudesta kaupunkiympäristöissä) ja

·kansallisilta viranomaisilta (esim. hyvien käytäntöjen noudattaminen ajoneuvojen virittämisen torjunnassa ja siihen liittyvässä kampanjoinnissa).

Komissio arvioi puitteiden kattamalla kaudella tarpeen EU:n lisätoimiin, jotka liittyvät esimerkiksi ajoneuvoihin asennettujen käyttöliittymien yhdenmukaistamiseen sen varmistamiseksi, että kaikki kuljettajat ja käyttäjät voisivat olla vuorovaikutuksessa ajoneuvojen kanssa vaarantamatta turvallisuutta ja päästä ajoneuvoissa oleviin tietoihin. Komissio arvioi, onko ajokortteja, liikennekelpoisuutta, ammattikuljettajien koulutusta ja ajoaikaa koskevaa lainsäädäntöä tarpeen tarkistaa yhteistoiminnallisen, verkottuneen ja automatisoidun liikkuvuuden huomioon ottamiseksi. Lisäksi komissio tutkii liikenneturvallisuuden näkökulmia kaupunkiliikenteen suunnittelun, työturvallisuuden, ajokelpoisuuden ja uusien henkilöliikenteen liiketoimintamallien osalta.

Lisäksi komissio kannustaa ja tukee tutkimusta ja innovointia seuraavassa puiteohjelmassa tavoitteenaan tiedottaa liikenneturvallisuuspolitiikasta muun muassa uusien liikkuvuusmallien ja yhteiskunnallisten muutosten, ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen, erityisesti käyttöliittymien sekä turvalliseen automatisointiin siirtymisen osalta sekä täytäntöönpanon valvonnan ja turvallisuuden osalta.

8.    EU:n maailmanlaajuinen rooli: liikenneturvallisuus vientituotteena



Komission liikenneturvallisuuspolitiikka keskittyy EU:n ulkopuolella sen välittömiin naapureihin, etenkin Länsi-Balkaniin ja itäisen kumppanuuden maihin, jotka valmistautuvat allekirjoittamaan liikenneturvallisuusjulistuksia vuoden 2018 aikana, sekä Turkkiin.

Lisäksi olisi arvioitava EU:n liikenneturvallisuusasema suhteessa Yhdistyneisiin kansakuntiin ja erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissioon.

Liikenneturvallisuuden parantamista EU:n ulkopuolella koskevat keskeiset toimet

Komissio

·kehittää edelleen liikenneturvallisuusyhteistyötä EU:n naapureiden, erityisesti Länsi-Balkanin maiden ja itäisen kumppanuuden maiden, kanssa, hyödyntämällä vuonna 2018 annettuja liikenneturvallisuusjulistuksia ja erityisesti jakamalla parhaita käytäntöjä ja tukemalla valmiuksien kehittämistä [vuoden 2018 kolmas vuosineljännes].

Komissio arvioi myös, kuinka liikennesääntöjen (YK:n Geneven ja Wienin yleissopimukset) koordinointia voitaisiin parantaa myös EU:n tasolla, jotta liikennesääntöjä voidaan mukauttaa yhteistoiminnalliseen, verkottuneeseen ja automatisoituun liikkuvuuteen yhdenmukaisella tavalla. Lisäksi komissio tutkii, kuinka toimia yhteistyössä kansainvälisten rahoitusaloitteiden, kuten YK:n liikenneturvallisuuden erityisrahaston kanssa.

(1)

   Euroopan tieliikenneturvallisuuden peruskirja on Euroopan komission perustama liikenneturvallisuuden kansalaisyhteiskuntafoorumi, jolla on tällä hetkellä yli 3 500 jäsentä.

(2)

    http://www.eib.org/projects/sectors/transport/cleaner-transport-facility  

(3)

   Ks. COM(2018) 283 – Tiedonanto: ”Matkalla automatisoituun liikkuvuuteen: EU:n strategia tulevaisuuden liikkuvuudelle”

Top

Bryssel 17.5.2018

COM(2018) 293 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EUROOPPA LIIKKEELLÄ
Kestävä liikkuvuus Euroopassa: turvallinen, verkottunut ja puhdas liikenne


LIITE 2 – Akkuja koskeva strateginen toimintasuunnitelma

I. Poliittinen tausta

Akkujen kehittäminen ja tuotanto on Euroopalle strateginen välttämättömyys siirryttäessä puhtaaseen energiaan, ja se on autoteollisuuden kilpailukyvyn kannalta avainasemassa.

Lokakuussa 2017 Euroopan komissio käynnisti EU:n akkualan yhteenliittymän 1 , joka on toimialan keskeisten sidosryhmien, asianomaisten jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin kanssa käytettävä yhteistyöfoorumi.

Välitön haaste kilpailukykyisen ja kestävän akkuteollisuuden luomiseksi Euroopassa on valtava, ja Euroopan on edettävä nopeasti maailmanlaajuisessa kilpailussa. Joidenkin ennusteiden mukaan vuodesta 2025 lähtien Eurooppa voisi saavuttaa jopa 250 miljardin euron vuotuiset akkumarkkinat, joita palvelisi vähintään 10–20 valtavaa tehdasta (akkukennojen massatuotantolaitosta) 2 , jotka kattaisivat ainoastaan EU:n kysynnän. Kun otetaan huomioon tarvittavien investointien laajuus ja nopeus, tätä teollista haastetta ei voida käsitellä hajautetusti.

Tämän strategisen toimintasuunnitelman avulla komissio pyrkii saattamaan Euroopan vakaalle tielle kohti tulevaisuuden avainalan johtoasemaa tukemalla kiertotalouden työpaikkoja ja kasvua ja varmistamalla samalla puhtaan liikkuvuuden ja paremman ympäristön ja elämänlaadun unionin kansalaisille.

Komissio edistää rajatylittävää ja yhtenäistä eurooppalaista lähestymistapaa, joka kattaa akkujen ekosysteemin koko arvoketjun ja jossa keskitytään kestävyyteen alkaen raaka-aineiden (primaaristen ja uusioraaka-aineiden) louhinnasta ja käsittelystä, akkukennojen ja akkuyksiköiden suunnittelu- ja valmistusvaiheesta sekä niiden käytöstä, uusiokäytöstä, kierrätyksestä ja hävittämisestä kiertotaloudessa.

Akkujen arvoketju

Tällainen lähestymistapa edistää suuritehoisten akkujen tuotantoa ja käyttöä ja asettaa kestävyyden vertailuarvot koko arvoketjulle.

Tämä strateginen toimintasuunnitelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien, kuten toimialan ja jäsenvaltioiden, kanssa EU:n akkualan yhteenliittymän puitteissa, ja se perustuu toimialavetoiseen lähestymistapaan, jonka mukaan EU:n teollisuuden toimijat ovat itse hyväksyneet kohdennetut toimet ja ovat aloittamassa niiden täytäntöönpanon 3 . 

Tässä strategisessa toimintasuunnitelmassa yhdistetään EU-tason kohdennetut toimenpiteet, mukaan lukien raaka-aineita (primaariset ja uusioraaka-aineet), tutkimusta ja innovointia, rahoitusta/investointeja, standardointia/sääntelyä, kauppaa ja ammattitaidon kehittämistä koskevat toimenpiteet, jotta Eurooppa saavuttaisi johtoaseman kestävän akkujen valmistuksen ja käytön alalla kiertotaloudessa.

Tarkemmin sanottuna sen tavoitteena on

·turvata raaka-aineiden saatavuus sellaisista EU:n ulkopuolisista maista, joissa on runsaasti luonnonvaroja, ja helpottaa eurooppalaisten raaka-ainelähteiden ja uusioraaka-aineiden saatavuutta akkujen kiertotaloudessa tehtävällä kierrätyksellä

·tukea laajamittaista eurooppalaista akkukennojen valmistusta ja koko kilpailukykyistä arvoketjua Euroopassa tuomalla yhteen tärkeimmät teollisuuden toimijat ja kansalliset ja alueelliset viranomaiset ja toimimalla yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin kanssa sellaisten innovatiivisten, integroitujen ja laajamittaisten tuotantohankkeiden tukemiseksi, joilla on merkittävä rajatylittävä ja kestävä ulottuvuus

·vahvistaa teollista johtoasemaa lisäämällä EU:n tutkimus- ja innovointitukea edistyneisiin (esim. litiumioni) ja murroksellisiin (esim. kiinteät elektrolyytit) teknologioihin. Tuki olisi kohdistettava kaikkiin arvoketjun vaiheisiin (kehittyneet materiaalit, uudet kemialliset ratkaisut, valmistusprosessit, akunhallintajärjestelmät, kierrätys, liiketoimintamalleja koskevat innovaatiot), sen olisi oltava tiivisti integroitu teolliseen ekosysteemiin ja nopeutettava innovaatioiden käyttöönottoa ja kaupallistamista

·kehittää ja vahvistaa erittäin ammattitaitoista työvoimaa kaikissa akun arvoketjun osissa, jotta osaamisvaje voidaan korjata EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toteutettavilla toimilla, joilla tarjotaan tarkoituksenmukaista koulutusta, uudelleenkoulutusta ja ammattitaidon kehittämistä, ja tekee Euroopasta houkuttelevan akkujen kehittämisen ja valmistuksen huipputason asiantuntijoille

·tukea EU:n akkukennoja valmistavan teollisuuden kestävyyttä siten, että sillä olisi mahdollisimman pieni ympäristöjalanjälki, esimerkiksi käyttämällä uusiutuvaa energiaa valmistusprosessissa. Tämä tavoite olisi pantava täytäntöön erityisesti asettamalla vaatimukset turvalliselle ja kestävälle akkujen valmistukselle

·varmistaa johdonmukaisuus EU:n laajempiin sääntelyllisiin ja toiminnan edellytykset tarjoaviin puitteisiin nähden 4  (puhtaan energian strategia ja liikkuvuuspaketit, EU:n kauppapolitiikka jne.) akkujen ja energian varastoinnin käytön tukemiseksi.

II.    Strategiset toiminta-alat

1.Raaka-aineiden kestävän saatavuuden turvaaminen

EU:n raaka-ainestrategian tavoitteena on turvata raaka-aineiden saatavuus EU:n taloudelle. 5 Toimintalinja, jolle annettiin uusi sysäys vuonna 2012 käynnistämällä raaka-aineita koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus, perustuu seuraaviin tekijöihin: 1) raaka-aineiden kestävä hankinta globaaleilta markkinoilta, 2) kestävä kotimainen raaka-ainetuotanto ja 3) resurssitehokkuus ja uusioraaka-aineiden saatavuus. Syyskuussa 2017 komissio hyväksyi uudistetun EU:n teollisuuspoliittisen strategian, jossa korostetaan raaka-aineiden ja erityisesti kriittisten raaka-aineiden merkitystä kaikkien teollisten arvoketjujen kilpailukyvyn kannalta EU:n taloudessa. 6

EU:n on siksi varmistettava pääsy akkujen raaka-aineiden toimitusketjuihin. Litiumioni on tällä hetkellä sähköisen liikkuvuuden kannalta tärkein valittavana olevista kemiallisista ratkaisuista, ja se hallitsee markkinoita tulevina vuosina. Litiumioniakkuihin tarvitaan erilaisia raaka-aineita, kuten litiumia, kobolttia, nikkeliä, mangaania, grafiittia, piitä, kuparia ja alumiinia. Joidenkin näiden materiaalien, erityisesti koboltin, luonnongrafiitin ja litiumin, tarjonta on huolenaihe nykyisin ja tulevaisuudessa tarvittavien suurien määrien ja/tai erittäin keskitettyjen hankintalähteiden takia. Näiden luonnonvarojen louhinnan ja hyödyntämisen kestävyys on erittäin tärkeää, ja materiaalien kierrätys on yhä tärkeämpää saatavuuden monipuolistamiseksi EU:lle, ja sitä olisi kannustettava kiertotalouteen siirryttäessä 7 .

EU:n olisi siksi varmistettava raaka-aineiden saatavuus EU:n ulkopuolelta maista, joissa on runsaasti luonnonvaroja, tehostaen samalla primaari- ja sekundaarituotantoa eurooppalaisista lähteistä. Sen olisi myös edistettävä kriittisten akkumateriaalien ekologista suunnittelua, korvaamista ja tehokkaampaa käyttöä, uusiokäyttöä ja kierrätystä.

Keskeiset toimet

Komissio

·kartoittaa EU:n vuonna 2017 perustetun kriittisten raaka-aineiden luettelon perusteella akkujen primaaristen raaka-aineiden nykyisen ja tulevan saatavuuden; arvioi akkujen raaka-aineiden hankintamahdollisuudet EU:ssa, mukaan lukien koboltti (Suomi, Ranska, Ruotsi ja Slovakia), litium (Itävalta, Tšekki, Suomi, Irlanti, Portugali, Espanja ja Ruotsi), luonnongrafiitti (Itävalta, Tšekki, Saksa, Slovakia ja Ruotsi), nikkeli (Itävalta, Suomi, Ranska, Kreikka, Puola, Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta); arvioi uusioraaka-aineiden hankintamahdollisuudet koko EU:ssa; esittää suosituksia, joiden tarkoituksena on optimoida akkujen raaka-aineiden hankinta EU:ssa. [vuoden 2018 neljäs vuosineljännes]

·käyttää kaikkia asianmukaisia kauppapolitiikan välineitä (kuten vapaakauppasopimuksia) varmistaakseen oikeudenmukaisen ja kestävän raaka-aineiden saannin kolmansista maista ja edistääkseen sosiaalisesti vastuullista kaivostoimintaa. [jatkuva]

·tukee tutkimusta ja innovointia, joilla pyritään parantamaan akkujen kriittisten raaka-aineiden kustannustehokasta tuotantoa, korvaamista ja tehokkaampaa käyttöä normien kehittämiseksi (katso jäljempänä oleva strateginen toimintalohko 5). [2018–2020]

·aloittaa vuoropuhelun jäsenvaltioiden kanssa raaka-aineiden saatavuutta käsittelevän ryhmän ja raaka-aineita koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden korkean tason ohjausryhmän puitteissa selvittääkseen niiden raaka-ainepolitiikkojen soveltuvuuden, kaivoslait ja raaka-aineiden etsimisen kannustimet vastatakseen akkumateriaalien strategisiin tarpeisiin. Esittää tämän selvityksen tulokset raaka-aineita koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden korkean tason ohjausryhmän konferenssissa marraskuussa 2018. [vuoden 2018 neljäs vuosineljännes]

2.Akkujen arvoketjun eri osat kattavien eurooppalaisten hankkeiden tukeminen, mukaan lukien kennojen valmistus

EU:n akkualan yhteenlittymä etenee nopeasti. Se perustettiin lokakuussa 2017, ja sen jälkeen on jo tapahtunut konkreettista kehitystä: on ilmoitettu teollisuuden yhteenliittymistä ja kumppanuuksista, joiden tavoitteena on kehittää akkukennojen valmistusta ja siihen liittyviä ekosysteemejä. Jotta maailmanlaajuinen johtoasema autoteollisuudessa ja innovoinnissa voidaan säilyttää, tarvitaan toimia – ja niitä toteutetaan jo – akkukennojen valmistuksen kehittämiseksi Euroopassa ja akkujen arvoketjun muiden osien hyödyntämiseksi ja vahvistamiseksi (esim. materiaalit, valmistuskoneet ja -prosessit, akkujenhallintajärjestelmät) osana yhdennettyä ja kilpailukykyistä ekosysteemiä.

Jäsenvaltiot ja teollisuus ovat kehottaneet komissiota jatkamaan toimia, joilla helpotetaan tärkeimpien teollisuuden toimijoiden tuomista yhteen ja tuetaan sellaisia tuotantohankkeita, joilla on tärkeä rajatylittävä ulottuvuus ja jotka yhdistävät akkujen arvoketjun eri osat.

Keskeiset toimet

Komissio

·jatkaa kumppanuuteen perustuvaa työtään eri sidosryhmien kanssa akkujen arvoketjussa edistääkseen ja helpottaakseen seuraavan sukupolven akkujen valmistukseen johtavia laajamittaisia hankkeita ja luodakseen Eurooppaan innovatiivisen, yhdennetyn, kestävän ja kilpailukykyisen akkujen arvoketjun. [2018–2019]

·käy säännöllistä vuoropuhelua asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa selvittääkseen tehokkaita keinoja, joilla tuetaan yhdessä innovatiivisia valmistushankkeita, jotka menevät kehityksen nykytasoa pidemmälle ja yhdistävät parhaiten EU:n ja kansalliset resurssit tähän tarkoitukseen. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen muodossa 8 . [vuoden 2018 neljäs vuosineljännes]

·jatkaa tiivistä yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin kanssa saattaakseen julkisen rahoituksen akkukennojen valmistushankkeiden saataville yksityisen sektorin investointien kannustamiseksi, hyödyntämiseksi ja niiden riskien vähentämiseksi. Tätä varten komissio koordinoi, lisää tietoisuutta ja helpottaa sellaisen rahoituksen ja rahoitusvälineiden saatavuutta (esimerkiksi Euroopan investointipankki 9 , InnovFin Energy Demo Projects -väline 10 , Horisontti 2020 -puiteohjelma 11 , Euroopan aluekehitysrahasto 12 , Euroopan strategisten investointien rahaston 13 ja innovaatiorahasto 14 ), joista tuetaan innovatiivisia akkuihin liittyviä kehityshankkeita, mukaan lukien pilottituotantolinjat ja huipputeknologioiden laajamittainen käyttöönotto. Tähän sisältyvät avoimet ja kattavat tiedotustilaisuudet näiden välineiden kelpoisuusvaatimuksista niille yrityksille ja jäsenvaltioille, joilla on vakiintunut etu kyseisessä asiassa. [2018–2019]

·helpottaa asianomaisten alueiden pyynnöstä ja yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa alueiden välisen akkuihin liittyvän kumppanuuden kehittämistä olemassa olevien energiaan tai teollisuuden uudenaikaistamiseen liittyvien älykkään erikoistumisen temaattisten foorumien puitteissa 15 . [vuoden 2019 ensimmäinen vuosineljännes]

·työskentelee tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa sellaisen koheesiopolitiikan puitteissa käytettävissä olevan tutkimus- ja innovointirahoituksen (2014–2020: 44 miljardia euroa) kanavoimiseksi, jota voidaan käyttää muun muassa akkuihin 16 . [2018–2020]

·luo tiiviissä yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa erityisen akkujen rahoitusportaalin (yksittäinen investointineuvontakeskus) helpottaakseen sidosryhmien mahdollisuuksia saada asianmukaista taloudellista tukea ja auttaakseen yhdistelemään eri rahoitusvälineitä. [vuoden 2018 neljäs neljännes]

·kannustaa yleisemmin yksityisiä sijoittajia koko arvoketjussa hyödyntämään täysimääräisesti kestävän rahoituksen tarjoamia mahdollisuuksia, kuten kestävän kasvun rahoittamista koskevassa komission toimintasuunnitelmassa vahvistetaan 17 . [2018–2019]

3.Teollisen johtoaseman vahvistaminen tukemalla tehokkaammin EU:n tutkimus- ja innovointitoimintaa koko arvoketjussa

Jotta Euroopan kilpailuetua voitaisiin edistää, merkittäviä resursseja olisi kohdennettava tukemaan jatkuvaa vaiheittaista (esim. kehittynyt litiumioni) ja murroksellista (esim. kiinteät elektrolyytit) tutkimusta ja innovointia. Tutkimus olisi kohdistettava kehittyneisiin (primaarisiin ja sekundaarisiin eli kierrätettyihin) materiaaleihin, akkujen kemiallisiin ratkaisuihin, kehittyneisiin valmistusprosesseihin, kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Näiden tutkimusten olisi oltava kiinteässä yhteydessä arvoketjun teolliseen ekosysteemiin, jotta EU:n innovaatioiden siirtymistä teolliseen tuotantoon voidaan nopeuttaa.

Keskeiset toimet

Komissio

·saattaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa akkuihin liittyvien innovointihankkeiden saataville tutkimus- ja innovointirahoitusta (Horisontti 2020 18 ) ennalta määriteltyjen lyhyen ja pitkän aikavälin tutkimuksen painopisteiden mukaisesti koko akkujen arvoketjussa 19 . Tähän tulisi sisältyä myös innovatiivisia käyttöönottohankkeita, mukaan lukien akkujen valmistuksen pilottituotantolinjat ja primaaristen/uusioraaka-aineiden jalostus. [2018–2020]

·käynnistää vuosina 2018 ja 2019 ehdotuspyynnöt, jotka koskevat yhteensä 110 miljoonan euron lisärahoitusta akkuihin liittyviin tutkimus- ja innovointihankkeisiin (Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa jo myönnettyjen 250 miljoonan euron lisäksi), ja 270 miljoonan euron rahoitusta, joka myönnetään tukemaan älykkäisiin verkkoihin ja energian varastointiin liittyviä hankkeita, kuten puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille säädöspaketissa ilmoitettiin 20 . [2018–2019]

·tukee sellaisen uuden eurooppalaisen teknologia- ja innovaatiofoorumin perustamista, jonka tarkoituksena on edistää akkututkimuksen painopisteitä, määrittää pitkän aikavälin visioita ja laatia strateginen tutkimusohjelma ja etenemissuunnitelmia. Euroopan teknologia- ja innovaatiofoorumin johdossa ovat teollisuuden sidosryhmät, tutkimusyhteisö ja jäsenvaltiot, kun taas komission yksiköt tukevat perustamisprosessia ja osallistuvat toimintaan omilla vastuualueillaan. [vuoden 2018 neljäs vuosineljännes]

·valmistautuu sellaisen laajamittaisen tulevien ja nousevien teknologioiden lippulaivatutkimusaloitteen käynnistämiseen, jonka avulla voitaisiin tukea pitkän aikavälin kehittyneitä akkuteknologioita koskevaa tutkimusta vuoden 2025 jälkeen. Nämä tulevien ja nousevien teknologioiden lippulaivahankkeet toimivat tyypillisesti kymmenen vuoden ajan, ja niiden kokonaistuki on noin 1 miljardi euroa, joka rahoitetaan osittain EU:n talousarviosta 21 . [vuoden 2018 neljäs vuosineljännes]

·tukee murroksellista, markkinoita luovaa innovointia esimerkiksi akkualalla Euroopan innovointineuvoston pilottihankkeen kautta.  22 Vuodeksi 2018–2020 on käytettävissä 2,7 miljardin euron määräraha, jolla tuetaan tuhatta mahdollista läpimurtohanketta, ja myönnetään 3 000 toteutettavuuspalkintoa. Tämä pilottihanke voi olla hyödyllinen akkujen läpimurtoteknologialle (sen odotetaan olevan osa liikenteen, energiajärjestelmän, valmistuksen jne. sovelluksiin liittyviä hankkeita). [2018–2020] 

·optimoi ratkaisuja kiinteän varastoinnin ja sähköajoneuvojen yhdistämiseksi verkkoon Horisontti 2020 -ohjelman älykkäisiin verkkoihin ja varastointiin liittyvissä hankkeissa 23 sekä ”Älykkäät kaupungit ja yhteisöt” -hankkeissa. 24 Edistää menestyksekkäitä akkujen integrointiratkaisuja, joissa selkeästä toistettavuuspotentiaalista tulee osa kumppanuustoimintaa, jota ollaan käynnistämässä eurooppalaisen ”Älykkäät kaupungit ja yhteisöt” -innovaatiokumppanuuden puitteissa (kaupunkien, yritysten, pankkien, sijoittajien ja hankkeiden toteuttajien yhteensovittaminen). [2018–2019]

·tutkii yhteisten teknologia-aloitteiden ja Euroopan teknologiainstituutin kokemusten / osaamis- ja innovointiyhteisöjen kokemuksia hyödyntäen erilaisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien toteutettavuutta ja soveltuvuutta, mukaan lukien akkujen kehittämiseen liittyvät kumppanuudet 25 . [2020–]

4.Korkeasti koulutetun työvoiman kehittäminen ja vahvistaminen kaikissa arvoketjun osissa

EU:n työvoima on erittäin pätevää, mutta siltä puuttuu riittävästi akkuihin liittyviä erityistaitoja, etenkin sovellettuun prosessisuunnitteluun ja akkukennojen valmistukseen liittyviä taitoja. Unionin ja jäsenvaltioiden tasolla olisi toteutettava toimia osaamisvajeen korjaamiseksi.

Keskeiset toimet

Komissio

·kartoittaa arvoketjussa tarvittavia taitoja ja määrittää keinoja osaamisvajeen korjaamiseksi sekä asianmukaisen täytäntöönpanoaikataulun. [vuoden 2018 neljäs vuosineljännes]

·avaa pääsyn komission yhteisen tutkimuskeskuksen ylläpitämiin EU:n akkujen testauslaboratorioihin osaamisen ja pätevyyden kehittämiseksi 26 . Muita tutkimuskeskuksia kannustetaan toimimaan samoin. [vuoden 2018 neljäs vuosineljännes]

·ehdottaa akkuja yhdeksi rahoituksen pääkohteista alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevan suunnitelman puitteissa, jotta voidaan vastata lyhyen ja keskipitkän aikavälin osaamistarpeisiin akkujen koko arvoketjussa 27 . [2018–2019]

·toimii yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta yritykset saavat käyttöönsä asiantuntijapoolin, joka on erikoistunut kennojen kemiallisiin ominaisuuksiin, valmistusprosesseihin, akunhallintajärjestelmiin jne. [2018–2019]

·toimii yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa luodakseen yhteyksiä koulutusverkoston ja Euroopan pilottilinjaverkoston välille valmistuskokemusten ja tietotaidon saamiseksi. [2018–2019]

·kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään Euroopan sosiaalirahastoa akkualan ammattilaisten koulutustarpeisiin. [jatkuva]

·auttaa yliopistoja ja muita oppilaitoksia luomaan uusia tutkinto-ohjelmia yhteistyössä toimialan kanssa. [2018–2019]

5.Kestävän akkujen arvoketjun tukeminen – eli turvallisen ja kestävä akkujen valmistuksen vaatimukset – EU:n kilpailukyvyn keskeisenä edistäjänä

Kestävän akkujen arvoketjun olisi oltava hyvin integroitu kiertotalouteen ja edistettävä eurooppalaisten tuotteiden kilpailukykyä. EU:n on siksi tuettava suuritehoisten, turvallisten ja kestävien akkujen ja akkuyksiköiden/-moduulien tuotannon kasvua siten, että sen ympäristöjalanjälki on mahdollisimman pieni. Eri välineiden käyttöä voitaisiin harkita edistämään tiukkoja ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksia, jotka voisivat toimia suunnannäyttäjinä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Tästä syystä on hyödynnettävä täysimääräisesti etenkin parhaillaan tarkistettavana olevaa EU:n akkudirektiiviä ja ekosuunnittelun puitedirektiiviä, joiden avulla voitaisiin laatia innovatiivista ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa sääntelyä.

Akkujen eurooppalaisen arvoketjun kestävyyden edellytyksenä, erityisesti kiertotaloudessa, on analysoida yksityiskohtaisesti turvallisten ja kestävien akkujen tuotannon keskeiset tekijät.

Tämän olisi myös katettava koko arvoketju kestävästä ja vastuullisesta raaka-aineiden hankinnasta valmistusprosesseihin, järjestelmän integrointiin ja kierrätykseen saakka.

Keskeiset toimet

Komissio

·arvioi akkujen nykyiset keräys- ja kierrätystavoitteet niiden elinkaaren lopussa EU:n akkudirektiivin tarkistamisen yhteydessä, mukaan luettuna materiaalien talteenotto (arvioinnin odotetaan valmistuvan syyskuussa 2018). 28 [vuoden 2018 neljäs vuosineljännes]

·käynnistää tutkimuksen turvallisten ja kestävien (”vihreiden”) akkujen valmistuksen ratkaisevista tekijöistä. [vuoden 2018 neljäs vuosineljännes]

Tältä pohjalta komissio

·kartoittaa mahdollisuudet kehittää EU-tason standardoitu akkujen elinkaaren arviointijärjestelmä, ottaen huomioon erityisesti tuotteiden ympäristöjalanjälkeen liittyvän pilottihankkeen tulokset tiiviissä yhteistyössä toimialan kanssa. 29

·esittää akkujen kestävyyden suunnittelua ja käyttöä koskevat vaatimukset, jotka kaikkien EU:n markkinoille saatettavien akkujen on täytettävä (tämä käsittää erilaisten sääntelyvälineiden, kuten ekosuunnitteludirektiivin, energiamerkintäasetuksen ja EU:n akkudirektiivin, arvioinnin ja soveltuvuuden tarkistamisen). [vuoden 2018 neljäs vuosineljännes]

·seuraa eri sääntelyvälineiden (esim. REACH, jätepuitedirektiivi) keskinäistä johdonmukaisuutta, jotta varmistetaan akkujen, käytettyjen akkujen ja kierrätetyistä akuista saatavien materiaalien sisämarkkinoiden moitteeton toiminta.

·edistää vuorovaikutusta sidosryhmien ja eurooppalaisten standardointielinten kanssa eurooppalaisten normien kehittämiseksi, jotta akkujen turvallinen ja kestävä valmistus, (uusio-)käyttö ja kierrätys voidaan mahdollistaa muun muassa käyttämällä ennen standardointia tapahtuvaa tutkimusta. [2018–2019]

·analysoi sitä, kuinka kehittyneiden akkujen uusiokäyttöä ja kaksisuuntaisten akkujen käyttöä voidaan parhaiten edistää. [vuoden 2019 neljäs vuosineljännes]

·edistää raaka-aineiden eettistä hankintaa akkuteollisuudessa. [vuoden 2019 ensimmäinen vuosineljännes]

6.Johdonmukaisuuden varmistaminen laajempiin sääntelyllisiin ja toiminnan edellytykset tarjoaviin puitteisiin nähden

Maailmanlaajuisten arvoketjujen takia akut ovat tärkeä osa Euroopan unionin ja sen maailmanlaajuisten kauppakumppanien välisiä suhteita.

Komissio on myös hyväksynyt energiaunionin ja erityisesti Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -strategian ja vähäpäästöisen liikkuvuuden strategian puitteissa lukuisia ehdotuksia ja toiminnan edellytykset tarjoavia toimenpiteitä, joilla nopeutetaan uusiutuvan ja puhtaan energian käyttöä erityisesti energian varastoinnin ja sähköisen liikkuvuuden osalta. Näiden tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteiden nopea viimeistely EU:n tasolla ja kunnianhimoinen ja nopea täytäntöönpano kansallisella tasolla voivat edistää EU:n innovatiivisten, kestävien ja kilpailukykyisten akkujen ekosysteemin luomista ja poistaa sen tiellä olevia esteitä.

Komissio

·seuraa ja torjuu kolmansien maiden epäreiluja käytäntöjä, kuten raaka-aineiden tai muiden tuotantopanosten tukemista, soveltamalla EU:n kaupan suojatoimia. Jos oikeudelliset edellytykset täyttyvät, komissio voi käynnistää polkumyynnin vastaisia ja/tai valtiontukien vastaisia tutkimuksia määritelläkseen, olisiko kaupan suojatoimenpiteiden käyttöönotto oikeutettua. [jatkuva]

·seuraa ja torjuu markkinoille pääsyn vääristymiä/esteitä – EU:n markkinoillepääsystrategian mukaisesti – keskittyen edelleen kolmansissa maissa ilmeneviin ja investointien esteisiin ja niiden poistamiseen autoteollisuudessa ja muilla akkuihin liittyvillä aloilla 30 . [2018–2019]

·varmistaa sähköajoneuvojen ja akkukennojen alkuperäsääntöjen välisen johdonmukaisuuden EU:n ulkomaankauppapolitiikan puitteissa huolehtimalla siitä, että sähköautojen ja/tai -akkujen alkuperäsääntöjä koskevissa vapaakauppasopimusneuvotteluissa otetaan sähköautojen ja akkujen tuotannon ja kaupan kehittäminen täysimääräisesti huomioon. [2018–2019]

·varmistaa, että EU:n toimintalinjoissa tai laajemmassa sääntelykehyksessä puututaan johdonmukaisesti uusiin ihmisiä, terveyttä ja ympäristöä koskeviin huolenaiheisiin, jotka liittyvät akkuihin, ja niissä edistetään innovoinnin kehittämistä ja innovaatioiden käyttöönottoa uusissa akkuteknologioissa [jatkuva].

Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään nopeasti

·tarkistetun puhtaita ajoneuvoja koskevan direktiivin

·uudet hiilidioksidipäästönormit henkilö- ja pakettiautoille ja raskaille hyötyajoneuvoille

·uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (RED II) uudelleenlaatimisen

·sähkömarkkina-asetuksen ja -direktiivin uudelleenlaatimisen

ja tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa

·varmistaakseen, että tämä lainsäädäntö ja rakennusten energiatehokkuutta koskeva muutettu direktiivi saatetaan nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pannaan tehokkaasti täytäntöön

·nopeuttaakseen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa, kuten toimintasuunnitelmassa suositellaan, ja jota Verkkojen Eurooppa -välineen käyttöönotto tukee.

III. Päätelmät ja seuraavat vaiheet

Komissio kehottaa

EU:n akkualan yhteenliittymään osallistuvia toimialan sidosryhmiä

·edistämään ja toteuttamaan toimialavetoisia aloitteita 31 ja hankkeita kilpailukykyisen akkujen arvoketjun luomiseksi Euroopassa.

osallistuvia jäsenvaltioita

·tehostamaan tukeaan toimialavetoisille hankkeille, jotka liittyvät akkukennojen valmistukseen tai toimitusketjun muihin osiin käyttämällä kansallisia välineitä ja/tai tarvittaessa asianmukaisia EU:n rahoitusmekanismeja, joista ne vastaavat (esim. rakennerahastoja)

·yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan (ympäristöön, valmistukseen ja rakentamiseen liittyvien) pilottilinjojen ja teollisten hankkeiden hyväksyntä- ja lupamenettelyjä.

Komissio jatkaa yhteistyötä sekä asianosaisten jäsenvaltioiden että toimialan kanssa EU:n akkualan yhteenliittymän puitteissa jatkaakseen etenemistä ja varmistaakseen, että nämä toimet pannaan täytäntöön määräaikojen mukaisesti ja niistä saadaan konkreettisia tuloksia.

Komissio antaa vuonna 2019 kertomuksen tämän strategisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta.

(1)

    https://ec.europa.eu/growth/industry/policy/european-battery-alliance_en

(2)

   Lähde: Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) Inno-energy http://www.innoenergy.com/  

(3)

   Tähän toimintaan on osallistunut yli 120 teollista toimijaa ja innovointitoimijaa, ja ne ovat hyväksyneet yhdessä suosituksia ensisijaisiksi toimiksi, joita toteutetaan parhaillaan. http://www.innoenergy.com/eit-innoenergys-role-within-the-european-battery-alliance/

(4)

   Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille: COM(2016) 860, Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva strategia: COM(2016) 501, Eurooppa liikkeellä – 1. liikkuvuuspaketti: COM(2017) 283, 2. liikkuvuuspaketti: COM(2017) 675.

(5)

   COM(2008) 699. Katso myös komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Report on Raw Materials for Battery Applications”.

(6)

   Uudistettu teollisuuspoliittinen strategia: COM(2017) 479.

(7)

   Kriittisyyden arviointimenetelmään sisältyy esimerkiksi toimitusriskin arvioinnissa käytettävä riskien vähentämistekijä (YTK:n raportti, 2017, https://publications.europa.eu/s/gcBP ).

(8)

   Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet ovat hankkeita, joihin osallistuu useampi kuin yksi jäsenvaltio, jotka edistävät unionin strategisia tavoitteita ja tuottavat myönteisiä heijastusvaikutuksia Euroopan taloudelle ja koko yhteiskunnalle. Tutkimus-, kehitys- ja innovointihankkeiden kohdalla kyseisten hankkeiden on oltava erittäin innovatiivisia ja mentävä kehityksen nykytasoa pidemmälle – ks. komission tiedonanto 2014/C 188/02, toukokuu 2014.

(9)

    http://www.eib.org/  

(10)

    http://www.eib.org/products/blending/innovfin/products/energy-demo-projects.htm  

(11)

    https://ec.europa.eu/programmes/horizon2020/  

(12)

    http://ec.europa.eu/regional_policy/fi/funding/erdf/  

(13)

    http://ec.europa.eu/growth/industry/innovation/funding/efsi_en  

(14)

   EU:n päästökauppajärjestelmän puitteissa perustetun innovaatiorahaston tavoitteena on tukea innovatiivisia, ensimmäisiä laatuaan olevia demonstrointihankkeita, jotka liittyvät energian varastointiin, vähähiilisten teknologioiden innovointiin teollisuuden aloilla, ympäristön kannalta turvalliseen hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin sekä innovatiivisiin uusiutuviin energialähteisiin. Se luodaan myymällä 450 miljoonaa päästöoikeutta EU:n päästökauppajärjestelmässä, jolloin myynnin arvo voi olla yhteensä 4,5 miljardia euroa, jos yhden päästöoikeuden hinta on 10 euroa, tai 11 miljardia euroa, jos yhden päästöoikeuden hinta on 25 euroa. Ensimmäinen tarjouspyyntö on suunniteltu vuodeksi 2020.

(15)

    http://s3platform.jrc.ec.europa.eu/

(16)

   121 älykästä erikoistumisstrategiaa on kehitetty alhaalta ylöspäin suuntautuvassa prosessissa, joka perustuu sidosryhmien laajaan osallistumiseen. Ne 44 miljardia euroa, jotka voidaan kanavoida näiden älykkäiden erikoistumisstrategioiden kautta, täydentävät niitä noin 70 miljardia euroa, jotka tulevat Euroopan aluekehitysrahastosta energiatehokkaan ja hiilivapaan liikenteen tukemiseen. Niillä autetaan käyttämään Euroopan aluekehitysrahastoa ja luomaan teollisuushankkeiden jatkumo alueidenvälisen yhteistyön sekä klusterin ja teollisuuden osallistumisen kautta. [vuoden 2019 ensimmäinen vuosineljännes].

(17)

    https://ec.europa.eu/info/publications/180308-action-plan-sustainable-growth_en  

(18)

   Erityisesti akkuihin liittyvään tutkimukseen ja innovointiin on saatu 110 miljoonan euron lisärahoitus Horisontti 2020 -ohjelmasta. Noin 200 miljoonaa euroa kohdennetaan erityisesti akkuihin liittyvään tutkimukseen ja innovointiin vuosien 2018–2020 välisenä aikana niiden lähes 150 miljoonan euron lisäksi, jotka on jo käytetty Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa. Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -säädöspaketin yhteydessä ilmoitettiin 270 miljoonan euron rahoituksesta, joka myönnetään tukemaan älykkäitä verkkoja ja energian varastointihankkeita, joiden odotetaan myös sisältävän merkittäviä akkuihin liittyviä osia.

(19)

   Nyt ne perustuvat strategiseen energiateknologiasuunnitelman toimen 7 täytäntöönpanosuunnitelmaan https://setis.ec.europa.eu/batteries-implementation , 11.–12. tammikuuta 2018 pidetyn Euroopan komission (tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston) eurooppalaisen akkukennojen tutkimus- ja innovaatiotyöpajan päätelmiin, joissa keskitytään ohjaamaan EU:n lisärahoitusta akkuihin liittyvään tutkimukseen ja innovointiin Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa, sekä liikenteen sähköistämistä koskevaan liikennealan strategisen tutkimus- ja innovaatio-ohjelman etenemissuunnitelmaan (SWD (2017) 223, 31. toukokuuta 2017).

(20)

   Älykkäisiin verkkoihin ja energian varastointiin liittyvien hankkeiden odotetaan sisältävän merkittäviä akkuihin liittyviä osa-alueita. Lisäksi YTK:lla on oma akkuja koskeva hanke, joka liittyy ensisijaisesti liikennesovelluksille tarkoitettuun energian varastointiin.

(21)

    https://ec.europa.eu/digital-single-market/fet-flagships . Lippulaivahankkeiden valmisteluvaihe olisi saatettava päätökseen vuoden 2018 neljännellä vuosineljänneksellä. Rahoitus alkaisi seuraavasta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta.

(22)

        https://ec.europa.eu/programmes/horizon2020/en/h2020-section/european-innovation-council-eic-pilot  

(23)

   Vuodessa käytetään noin 90 miljoonaa euroa. Akkujen integrointi (mukaan lukien uusiokäyttö ja ajoneuvosta verkkoon -ratkaisut) saa perinteisesti suuren osan tästä rahoituksesta, vaikka ehdotuspyynnöt olisivat teknologianeutraaleja. Älykkäiden verkko- ja varastointihankkeiden klusteri (BRIDGE) menee teknisiä innovaationäkökohtia pidemmälle ja tutkii liiketoimintamallien parantamista, sääntelykysymyksiä, tiedonhallintaa ja kuluttajahyväksyntää.

(24)

   Samoin noin 90 miljoonaa euroa vuodessa. Näistä monet ovat hanke-ehdotuksia, jotka sisältävät myös (akkuihin perustuvia) varastointiin liittyviä osioita, vaikka ehdotuspyynnöt olisivat teknologianeutraaleja.

(25)

   Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan nojalla käynnistetyt yhteisyritykset ovat erityinen oikeudellinen väline, jolla Horisontti 2020 -puiteohjelma pannaan täytäntöön tärkeillä strategisilla aloilla julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden avulla. Niiden tavoitteena on toteuttaa tutkimus- ja innovointitoimia, joilla parannetaan kilpailukykyä ja vastataan suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopan teollisuuden osallistuessa aktiivisesti toimintaan. Seitsemän tällä hetkellä toimivan yhteisyrityksen puitteissa toteutetaan Horisontti 2020 -ohjelman yksittäisiä osia liikenteen (CleanSky2, Shift2Rail ja SESAR), liikenteen/energian (FCH2), terveyden (IMI2), biotalouden (BBI) ja elektronisten komponenttien ja järjestelmien (ECSEL) alalla.

(26)

    https://ec.europa.eu/jrc/en/research-facility/open-access

(27)

   Alakohtaista osaamisyhteistyötä koskeva suunnitelma on strategisen yhteistyön kehys, jonka puitteissa käsitellään lyhyen ja keskipitkän aikavälin osaamistarpeita tietyllä talouden sektorilla. Suunnitelma keskittyy tällä hetkellä viiteen pilottitoimialaan, joita ovat muiden muassa autoteollisuus, meriteknologia, avaruusteknologia (geoinformaatio), tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus sekä matkailu. Tulevaisuudessa se laajennetaan kattamaan myös muita aloja. Se rahoitetaan Erasmus + -ohjelmasta.

(28)

   Direktiivi 2006/66/EY, EUVL L 266, 26.9.2006, s. 1.

(29)

   Toisin sanoen akut, jotka mahdollistavat virransiirron verkosta ajoneuvoon ja ajoneuvosta verkkoon.

(30)

   Tämä toteutetaan käyttämällä tärkeimpiä jo olemassa olevia yhteistyöfoorumeita, kuten markkinoillepääsyä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa ja asiantuntijatyöryhmiä Brysselissä ja markkinoillepääsyä käsitteleviä tiimejä kolmansissa maissa.

(31)

   Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) Inno-energia http://www.innoenergy.com/eit-innoenergys-role-within-the-european-battery-alliance/

Top