Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52018DC0024

Ehdotus NEUVOSTON SUOSITUS elinikäisen oppimisen avaintaidoista

COM/2018/024 final - 2018/08 (NLE)

No longer in force, Date of end of validity: 22/05/2018

Bryssel 17.1.2018

COM(2018) 24 final

2018/0008(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON SUOSITUS

elinikäisen oppimisen avaintaidoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SWD(2018) 14 final}


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan yhteiskunnissa ja talouselämässä on käynnissä merkittäviä digitaalisia ja teknologisia innovaatioita sekä muutoksia työmarkkinoilla ja väestörakenteessa. Monia tämän päivän töistä ei ollut olemassakaan vuosikymmen sitten, ja jatkossa syntyy monia uusia työllisyyden muotoja. Komissio toi esiin valkoisessa kirjassa Euroopan tulevaisuudesta 1 , että ”useimmat nyt kouluun menevät lapset päätyvät todennäköisesti tekemään työtä, jota ei vielä ole keksitty” ja että tämä ”edellyttää paitsi valtavia investointeja taitojen kehittämiseen, myös koulutuksen ja elinikäisen oppimisen järjestelmien merkittävää uudelleensuunnittelua”.

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus on osa ratkaisua, jolla pyritään saamaan useammille ihmisille ihmisarvoista työtä, vastaamaan paremmin talouden taitotarpeisiin ja vahvistamaan Euroopan selviytymiskykyä. Kun otetaan huomioon teknologian nopea edistyminen ja siihen liittyvät muutokset työprofiileissa ja vaatimuksissa, elinikäisen oppimisen on pohjauduttava yritysten sekä koulutus- ja oppimisympäristöjen väliseen vahvaan yhteistyöhön ja synergiaan. Samalla koulutusjärjestelmien on mukauduttava tähän todellisuuteen. Erityisesti vaikuttaa siltä, että nuorten varustaminen kiinteillä taidoilla tai tiedoilla ei enää riitä, vaan heidän on kehitettävä selviytymiskykyään, hankittava laajempi taitovalikoima sekä kehitettävä kykyä sopeutua muutokseen. 2 Tässä tilanteessa elinikäisen oppimisen perspektiivin – jossa ihmiset hankkivat uusia ja merkityksellisempiä taitoja läpi elämänsä – tarve ja arvo ovat ilmeisemmät kuin koskaan aiemmin.

Rooman julistuksessa 3 , joka hyväksyttiin 25. maaliskuuta 2017, 27:n jäsenvaltion ja Eurooppa neuvoston johtajat, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio lupasivat toimivansa sellaisen unionin eteen, jossa ”nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta Euroopasta”.

Euroopan yhteiskunta- ja talouselämä nojautuu voimakkaasti korkeasti koulutettuihin ja päteviin ihmisiin. Luovuuden, kriittisen ajattelun, aloitteellisuuden ja ongelmanratkaisukyvyn kaltaisilla taidoilla on merkittävä rooli nyky-yhteiskunnan monimutkaisuuden ja muutosten käsittelyssä. Globalisaation hallintaa käsittelevässä pohdinta-asiakirjassa todetaan, että yhä liikkuvammassa ja digitaalisemmassa yhteiskunnassa tarvitaan uusia oppimistapoja sekä joustavampia koulutusmalleja, ja EU:n sosiaalista ulottuvuutta käsittelevässä pohdinta-asiakirjassa korostetaan oikeanlaisten taitojen ja osaamisen merkitystä, jotta voidaan pitää yllä elintasoa Euroopassa. 4 Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajoitukset yhdessä taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kanssa tarkoittavat sitä, että kestävä kehitys on välttämätöntä ottaa huomioon kaikessa ihmisten toiminnassa.  5  

Kuten komission tiedonannossa Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla 6 tuotiin selkeästi esiin, eurooppalaisella koulutusalueella olisi helpotettava oppijoiden, opetushenkilöstön ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja liikkuvuutta. Tämä perustuu siihen, että kaikki jäsenvaltiot saavat yhteistä etua koulutuksen ja kulttuurin koko potentiaalin hyödyntämisestä työpaikkojen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden aikaansaamisessa ja välineinä eurooppalaisen identiteetin omaksumiseen kaikessa moninaisuudessaan. Sillä reagoidaan Euroopan työmarkkinoiden lisääntyneeseen liikkuvuuteen ja tarpeeseen lisätä investointeja kielitaitoon sekä digitaalitaitoihin, yrittäjyystaitoihin ja STEM-aineisiin (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) liittyviin taitoihin. Joulukuussa 2017 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti tarkastelemaan toimenpiteitä, joilla voitaisiin puuttua digitalisaatioon, kyberturvallisuuteen, medialukutaitoon ja tekoälyyn liittyviin osaamishaasteisiin, ja toi esiin tarpeen soveltaa osallistavaa, elinikäiseen oppimiseen perustuvaa ja innovointivetoista koulutuksen toimintamallia. 7

Jyrkkänä kontrastina näille kehotuksille OECD:n tuoreimman PISA-tutkimuksen tiedot osoittavat, että yhdellä viidestä oppilaasta EU:ssa on puutteelliset taidot lukemisessa, matematiikassa tai luonnontieteissä. 8 Alisuoriutumisen suuntaus EU:ssa kokonaisuutena voimistui huolestuttavasti vuosina 2012–2015. OECD:n vuonna 2012 tekemässä aikuisten osaamistutkimuksessa (PIAAC) mukana olevissa maissa 4,9–27,7 prosentilla aikuisista on ainoastaan alimman tason lukutaito ja 8,1–31,7 prosentilla ainoastaan alimman tason laskutaito.  9  

Lisäksi EU:n väestöstä 44 prosentilla on heikot digitaalitaidot tai ei näitä taitoja lainkaan (19 %) 10 siitä huolimatta, että teknologisella ja digitaalisella muutoksella on syvällisiä vaikutuksia Euroopan talous- ja yhteiskuntaelämään. Talouden nopea digitaalinen muutos tarkoittaa sitä, että miltei kaikissa töissä, kuten myös osallistumisessa yhteiskunnan toimintaan laajemmin, edellytetään nyt jonkinasteisia digitaalitaitoja. Digitaalitaidot ovat tänä päivänä yhtä olennaisia kuin luku- ja laskutaito, minkä vuoksi Euroopassa tarvitaan digitaalisesti päteviä ihmisiä, jotka teknologian käyttämisen lisäksi pystyvät myös innovoimaan ja toimimaan edelläkävijöinä.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisenä periaatteena on oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. 11 Jos ei ole tarvittavia taitoja osallistua yhteiskunnan ja työmarkkinoiden toimintaan, työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski kasvaa. Se haittaa osallistavaa ja kestävää kasvua samoin kuin teollisuuden kilpailu- ja innovointikykyä. Tutkimusten mukaan lukemiseen, laskemiseen ja digitaaliseen osaamiseen liittyvien perustaitojen parantaminen kulkee käsi kädessä laajempien avaintaitojen kehittämisen kanssa. Se liittyy erityisen voimakkaasti henkilökohtaiseen kehitykseen sekä oppimistaitojen ja kansalaistaitojen kehittämiseen. 12

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät vuonna 2006 suosituksen elinikäisen oppimisen avaintaidoista. 13 Siinä suositellaan jäsenvaltioita kehittämään avaintaitojen tarjoamista kaikille osana elinikäisen oppimisen strategioita. Sen liitteenä olevassa avaintaitoja koskevassa eurooppalaisessa viitekehyksessä määritellään myös taidot, joita kukin tarvitsee itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. Jäsenvaltioita pyydettiin käyttämään viitekehystä sen varmistamiseksi, että perustason yleissivistävä ja ammatillinen koulutus tarjoaa kaikille nuorille keinot kehittää avaintaitoja tasolle, joka varustaa heidät aikuisuutta varten, ja että aikuiset voivat kehittää ja päivittää avaintaitojaan läpi elämänsä.

Vuoden 2006 jälkeen opetus- ja oppimistavat ovat kehittyneet nopeasti: teknologian käytön, etäoppimisen ja epävirallisen oppimisen lisääntyminen digitaalisten mobiililaitteiden käytön kautta vaikuttavat taitojen hankintamahdollisuuksiin. Viime vuosikymmenen aikana saadut kokemukset osoittavat, että opetus- ja oppimisympäristöissä on hyödynnettävä paremmin näitä uusia mahdollisuuksia, jotta voidaan tukea aktiivisesti taitojen kehittämistä läpi elämän. Kaikkien oppijoiden oppimiskokemuksia kaikilla aloilla on rikastettava vahvistamalla virallisen ja epävirallisen oppimisympäristön välistä yhteyttä. Tähän voidaan päästä edistämällä oppiaineiden välistä oppimista, tutkivaa oppimista, harjoittelua ja työssäoppimista.

Ehdotetun suosituksen tavoitteena on parantaa kaikkien ihmisten avaintaitojen kehittämistä läpi elämän ja edistää toimenpiteitä, joita tarvitaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Sillä kannustetaan jäsenvaltioita valmistelemaan ihmisiä paremmin muuttuviin työmarkkinoihin ja aktiiviseen kansalaisuuteen yhteiskunnissa, joissa monimuotoisuus, liikkuvuus, digitaalisuus ja globaalius yhä lisääntyy, sekä kehittämään oppimista kaikissa elämän vaiheissa. Siinä kehotetaan erityisesti investoimaan perustaitoihin, yrittäjyystaitoihin ja digitaalitaitoihin samoin kuin kielitaitoon, jotta kaikki pystyisivät osallistumaan aktiivisesti yhteiskunta- ja talouselämään. Siinä myös kehotetaan tekemään investointeja STEM-taitoihin tieteellisen osaamiseen edistämiseksi ja työurien houkuttelevuuden lisäämiseksi STEM-aloilla. Ehdotetulla suosituksella korvataan Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2006 antama suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista 14 . Sillä

·tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisen periaatteen – jonka mukaan jokaisella on ”oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä” – ja neljännen periaatteen – jossa korostetaan oikeutta ”saada oikea-aikaista ja räätälöityä apua omien työllisyysnäkymiensä parantamiseksi ja itsensä työllistämisen helpottamiseksi”, mukaan luettuna ”oikeus saada tukea työpaikan etsimiseen, kouluttautumiseen ja uudelleenkoulutukseen” – täytäntöönpanoa;

·tuetaan eurooppalaisen koulutusalueen kehittämistä sopimalla kaikkien oppijoiden tarvitsemista avaintaidoista, tukemalla oppijoiden ja opetushenkilöstön liikkuvuutta ja tukemalla erityisesti kielitaidon kehittämistä, jotta helpotetaan liikkuvuutta ja yhteistyötä Euroopassa;

·tuetaan yrittäjyystaitojen kehittämistä olennaisten taitojen ja asenteen hankkimiseksi, mukaan luettuna luovuus, aloitteellisuus, ryhmätyö, riskien ymmärtäminen ja vastuullisuus;

·vastataan muuttuviin taitovaatimuksiin, mukaan luettuna perustaidot, digitaalitaidot, STEM-taidot (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka), ja tuodaan esiin toimenpiteitä, joilla tuetaan taitojen kehittämistä näillä aloilla;

·korostetaan aktiivisen kansalaisuuden, jaettujen arvojen ja perusoikeuksien roolia;

·otetaan huomioon Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen tulokset ja kestävän kehityksen tavoitteen 4 (koulutus 2030) tarjoama painoarvo;

·avustetaan jäsenvaltioita, opetus- ja oppimisympäristöjä ja opetushenkilöstöä tukemaan paremmin taitojen kehittämistä esittämällä hyviä toimintatapoja, joilla tuetaan avaintaitojen kehittämistä;

·edistetään tulevien eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden suunnittelua edistämällä yhteistä ymmärtämystä avaintaidoista;

·tuetaan eurooppalaisten rahoituslähteiden käyttöä, kuten Erasmus+, Euroopan rakenne- ja investointirahastot ja Horisontti 2020.

Suositukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetään lisänäyttöä aiemmista kokemuksista, joita on saatu vuonna 2006 annetun elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevan suosituksen täytäntöönpanosta, uutta elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevaa suositusta tukeva analyysi sekä esimerkkejä taitojen kehittämistä koskevasta politiikasta ja hankkeista elinikäisen oppimisen näkökulmasta.

Tausta

Avaintaidot ovat taitoja, joita kaikki ihmiset tarvitsevat itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työtä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. Ne koostuvat tiedoista, taidoista ja asenteista ja ovat enemmän kuin pelkkä (akateeminen) tieto.

Vuonna 2006 annetussa avaintaitoja koskevassa eurooppalaisessa viitekehyksessä määriteltiin kahdeksan avaintaitoa:

·viestintä äidinkielellä;

·viestintä vierailla kielillä;

·matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla;

·digitaaliset taidot;

·oppimistaidot,

·sosiaaliset ja kansalaistaidot,

·aloitekyky ja yrittäjyys; ja

·tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot.

Viitekehyksen hyväksymisen jälkeen sitä ja sen perustana olevia käsitteitä on käytetty jäsenvaltioissa ja sidosryhmien keskuudessa. Suurimmassa osassa jäsenvaltioita on toteutettu asiaan liittyviä uudistuksia. Nämä uudistukset vaihtelevat suuresti, ja jäsenvaltiot ovat myös mukauttaneet avaintaitojen määritelmää ajan mittaan. Useimmat uudistukset on toteutettu kouluopetuksen tai ammatillisen koulutuksen piirissä. Edistystä on nähtävissä suhteessa avaintaitoihin, jotka voidaan helposti liittää perinteisiin oppiaineisiin, kuten viestintä äidinkielellä ja vieraalla kielellä tai matemaattinen osaaminen, eikä niinkään taitoihin, jotka ulottuvat perinteisiä oppiaineita laajemmalle, kuten oppimistaidot, yrittäjyys tai sosiaaliset ja kansalaistaidot. 15

Opetus- ja oppimisympäristöihin kohdistuu haasteita osaamispohjaisten lähestymistapojen soveltamisessa opetukseen ja oppimiseen. Siirtyminen melko staattisesta opetussuunnitelman käsitteestä niiden tietojen, taitojen ja asenteiden dynaamisempaan määritelmään, joita oppijan on kehitettävä oppimisprosessissa, edellyttää näkökulman muutosta opetuksessa ja oppimisessa, ja tämä vaikuttaa tapaan, jolla opetus järjestetään ja sitä arvioidaan.

Taitotarpeet eivät myöskään ole vakaita, vaan ne muuttuvat läpi elämän. Koulussa hankittuja taitoja on kehitettävä, jotta ne ovat tyydyttävät läpi elämän. Taitojen pitäminen ajan tasalla ja uusien hankkiminen muuttuvien tarpeiden mukaan on elinikäinen prosessi. Sen vuoksi jokaisella on oltava mahdollisuus kehittää taitojaan läpi elämän.

Tässä suosituksessa esitetään päivitetty elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskeva eurooppalainen viitekehys, minkä lisäksi siinä luonnostellaan hyviä toimintatapoja, jotka tukevat osaamispohjaisten lähestymistapojen kehittämistä koulutuksessa, mukaan luettuna epävirallinen oppiminen, ja elinikäisen oppimisen näkökulmasta.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Vuonna 2015 laaditussa neuvoston ja komission yhteisessä raportissa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta asetetaan selkeät painopisteet, joiden mukaisesti kehitetään ”relevantit ja laadukkaat tiedot, taidot ja osaaminen, joita kehitetään osana elinikäistä oppimista, keskittyen työllistyvyyteen, innovointiin ja aktiiviseen kansalaisuuteen tähtääviin oppimistuloksiin” 16 .

Komission tiedonannossa Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla 17 kehotetaan investoimaan ihmisiin ja heidän koulutukseensa ja varmistamaan, että koulutusjärjestelmät auttavat kaikkia oppijoita hankkimaan tiedot, taidot ja osaamisen, joita pidetään keskeisen tärkeinä tämän päivän maailmassa. Siinä myös liitetään tiiviisti toisiinsa yhteisymmärrys kaikkien tarvitsemista taidoista ja Euroopan koulutusalueen perustaminen.

Euroopan uudessa osaamisohjelmassa ilmoitettiin vuonna 2006 annetun avaintaitoja koskevan neuvoston suosituksen tarkistuksesta, jotta saataisiin aikaan päivitetty yhteisymmärrys avaintaidoista ja voitaisiin edistää niiden sisällyttämistä opetussuunnitelmiin ja tarjota tukea niiden paremmalle kehittämiselle ja arvioimiselle. 18

Aloitteessaan ”Investointi Euroopan nuorisoon” 19 , joka hyväksyttiin 7. joulukuuta 2016, ja toukokuussa 2017 annetuissa tiedonannoissa koulujen kehittämisestä ja huipputason opetuksesta 20 sekä korkeakoulutuksen nykyaikaistamisesta 21 komissio korosti edelleen tarvetta investoida taitojen kehittämiseen ja kunnianhimoisempiin tavoitteisiin alalla.

Joulukuussa 2016 hyväksytyssä neuvoston suosituksessa ”Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille” suositellaan, että aikuisille, joiden taitojen, tietojen ja osaamisen taso on matala, tarjotaan heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti mahdollisuus hankkia vähimmäistason luku-, lasku- ja digitaalitaidot ja/tai laajemmat taidot, tiedot tai osaaminen elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevan suosituksen (2006) perusteella.

Epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20. joulukuuta 2012 annetussa neuvoston suosituksessa 22 kehotettiin jäsenvaltioita ottamaan käyttöön vuoteen 2018 mennessä – kansalliset olosuhteet ja erityispiirteet huomioon ottaen ja asianmukaiseksi katsomallaan tavalla – epävirallisen ja arkioppimisen validointia varten järjestelyt, joiden perusteella ihmiset voivat saada epävirallisen ja arkioppimisen yhteydessä hankkimansa tiedot, taidot ja osaamisen validoitua ja saada todistuksen kokonaisen tutkinnon tai tarvittaessa tutkinnon osan suorittamisesta.

Eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä elinikäisen oppimisen edistämiseksi ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen kumoamisesta 22. toukokuuta 2017 annetussa neuvoston suosituksessa 23 esitetään yhteinen viitekehys, jonka avulla yksilöt ja organisaatiot voivat verrata eri tutkintojärjestelmiä ja näistä järjestelmistä saatujen tutkintojen tasoa.

Europass-järjestelyn 24 avulla ihmisten on helpompi kuvata osaamistaan ja tutkintojaan.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Tiedonannossaan Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla komissio korostaa, että koulutus muodostaa perustan tuottavalle ja luovalle työvoimalle ja viime kädessä muutoksia sietävälle taloudelle. Siinä korostetaan tarvetta investoida ihmisiin ja heidän osaamiseensa ja mahdollisuuksiinsa. Siinä viitataan erityisesti tarpeeseen lisätä pyrkimyksiä avaintaitojen kehittämisen tukemiseksi. 25  

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa korostetaan oikeutta laadukkaaseen ja osallistavaan yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä, sekä oikeutta jatko- ja täydennyskoulutukseen. 26

Ehdotuksessa neuvoston suositukseksi yhteisistä arvoista, osallistavasta koulutuksesta ja opetuksen eurooppalaisesta ulottuvuudesta 27 korostetaan erityisesti kansalaistaitoja tämän suosituksen liitteessä kuvatulla tavalla. Siinä esitetään useita toimia, joita jäsenvaltiot voisivat toteuttaa unionin tuella.

Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta 28 esitetään, miten koulutusjärjestelmissä voidaan hyödyntää paremmin innovointia ja digitaaliteknologiaa ja tukea sellaisten digitaalitaitojen kehittämistä, joita tarvitaan yksityis- ja työelämässä näinä nopean digitaalisen muutoksen aikoina. Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa keskitytään erityisesti perusasteen yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja katetaan koulut, ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Aloite on johdonmukainen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 165 ja 166 artiklan kanssa. Sopimuksen 165 artiklassa määrätään, että unioni myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta koulutusjärjestelmien sisällöstä ja järjestämisestä. Sopimuksen 166 artiklassa määrätään, että unioni toteuttaa ammatillista koulutusta koskevaa politiikkaa, joka tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä.

Aloitteessa ei ehdoteta EU:n sääntelyvallan laajentamista tai sitovia velvoitteita jäsenvaltioille. Jäsenvaltiot päättävät kansallisten olosuhteidensa mukaisesti, kuinka ne soveltavat tätä suositusta.

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Monissa jäsenvaltioissa on omia kansallisia taitokehyksiä, jotka ohjaavat koulutusta, mutta osaamispohjaista opetusta ja oppimista tukevien hyvien toimintatapojen vaihto on vähäistä.

Tästä suosituksesta saadaan lisäarvoa unionin tasolla, koska unioni kykenee

·laatimaan tarvittavien avaintaitojen yhteisen viitekehyksen;

·edistämään yhteisymmärrystä elinikäisestä oppimisesta;

·helpottamaan tiedon, asiantuntemuksen ja hyvien toimintatapojen jakamista;

·tukemaan EU:n tason aloitteita taitojen kehittämiseksi;

·tukemaan sellaisten taitokehysten kehittämistä, jotka helpottavat oppimistulosten määrittelyä ja muodostavat perustan arviointi- ja validointikäytännöille;

·tukemaan taitojen kehittymisen arviointia ja seuraamaan edistystä EU:n tasolla.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotuksella vahvistetaan yhteisymmärrystä elinikäisen oppimisen avaintaidoista ja luodaan jäsenvaltioille ja komissiolle perusta hyvien toimintatapojen jakamista ja politiikan kehittämistä varten sekä kansallisella että EU:n tasolla avaintaitojen hankkimisen tueksi. Ehdotus kattaa kaikki yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tasot, virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen sekä kaikki ikäryhmät. Koska jäsenvaltioiden sitoumukset ovat vapaaehtoisia ja jokainen jäsenvaltio päättää soveltamastaan lähestymistavasta, toimenpiteen katsotaan olevan oikeasuhteinen.

Toimintatavan valinta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sopimuksessa valtuutetaan neuvoston antamat suositukset komission ehdotuksesta.

Neuvoston suositus on tarkoituksenmukainen väline yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla, sillä EU:lla on tällä alalla toimivalta toteuttaa toimia jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, ja tätä välinettä on käytetty usein koulutuksen alalla toteutetuissa EU:n toimissa. Oikeudellisena välineenä se on osoitus jäsenvaltioiden sitoutumisesta asiakirjan toimenpiteisiin ja luo vahvemman poliittisen perustan tämän alan yhteistyölle samalla kun kunnioitetaan täysin jäsenvaltioiden toimivaltaa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ei sovelleta.

Sidosryhmien kuuleminen

Asiasta on järjestetty kuulemistapaamisia ja asiantuntijaseminaareja, joista ensimmäisenä Euroopan koulutus- ja nuorisofoorumi lokakuussa 2016. Avaintaitoja koskevan suosituksen tarkistuksesta keskusteltiin myös kattavasti jäsenvaltioiden edustajien kanssa ET 2020 puitteita käsittelevän korkean tason ryhmän kokouksissa, koulutuksesta vastaavien pääjohtajien kokouksissa sekä ammatillisen koulutuksen neuvoa-antavan komitean, kulttuuriasioiden komitean sekä Youthpass-todistusta käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksissa.

Julkinen kuuleminen oli avoinna verkossa 22. helmikuuta ja 19. toukokuuta 2017 välillä. Siihen saatiin lähes 500 vastausta ja 69 kannanottoa. Opetusministeriöt ja hallituksista riippumattomat sidosryhmät olivat vastauksissa hyvin edustettuina. Kuulemisprosessin päätteeksi järjestettiin konferenssi Brysselissä 14. kesäkuuta 2017 29 .

Kuulemisen tulokset vahvistavat avaintaitoja koskevan eurooppalaisen viitekehyksen merkityksellisyyden. Vastaajat vahvistivat, että muutoksia tarvitaan sen varmistamiseksi, että kehyksessä tulee esiin viime vuosikymmenen aikainen poliittinen, yhteiskunnallinen, taloudellinen, ekologinen ja teknologinen kehitys.

Seuraavassa esitetään julkisen verkkokuulemisen keskeisiä havaintoja:

·suurin osa piti viitekehystä merkityksellisenä välineenä opetuksen ja oppimisen kannalta (77 %);

·suurin osa vastaajista piti tarpeellisena tehdä joitakin muutoksia viitekehykseen (65 %);

·vastaajat korostivat tarvetta tukea edelleen viitekehyksen käyttöä ja tukea osaamispohjaista opetusta ja oppimista Euroopassa.

Verkkokuulemisessa, kannanotoissa ja kuulemistapaamisissa/-kokouksissa korostettiin tarvetta

·vastata luku-, kieli- ja viestintätaitoja koskeviin taitovaatimuksiin tämän päivän monikielisissä ja monikulttuurisissa yhteiskunnissa;

·vastata nopeasti muuttuvan digitaalisen ja teknologisen ympäristön vaatimuksiin päivittämällä digitaalitaitojen määritelmä. Päivityksessä olisi otettava huomioon kokemukset, jotka on saatu laajasti käytetyn digitaalitaitojen kehyksen 30 kehittämisestä ja käytön tukemisesta;

·parantaa edelleen matematiikka-, luonnontiede- ja teknologiataitojen kehittämistä;

·korostaa henkilökohtaisten ja ihmissuhdetaitojen (myös nk. elämäntaidot, sosioemotionaaliset taidot tai pehmeät taidot) merkitystä, koska niiden avulla ihmisten on helpompi reagoida epävarmuuteen ja muutokseen. Kriittisen ajattelun, ryhmätyötaitojen, kulttuurienvälisten taitojen ja ongelmanratkaisutaitojen kaltaisia taitoja ehdotetaan vahvistettavaksi viitekehyksessä;

·korostaa suosituksessa kestävyyttä YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen (2005–2014) mukaisesti ja ottaen huomioon vuodeksi 2030 asetetut globaalit kestävän kehityksen tavoitteet, myös koulutuksen osalta;

·tuoda esiin kansalaistaidot sekä kansalaisuuden, jaettujen arvojen ja ihmisoikeuksien rooli. On entistä tärkeämpää antaa ihmisille mahdollisuus toimia vastuullisesti ja aktiivisesti ja edistää rauhanomaista, suvaitsevaa, osallistavaa ja turvallista yhteiskuntaa. Tässä yhteydessä ehdotetaan lisäksi medialukutaidon ja kulttuurienvälisten taitojen vahvistamista;

·korostaa luovuutta sekä prosessien suunnittelu- ja hallintakykyä ja kykyä käsitellä riskejä osana tietoihin perustuvaa päätöksentekoa olennaisina tekijöinä yrittäjätaidoissa. Vastauksissa suosittiin päivitetyn määritelmän linjaamista EntreComp-viitekehyksen 31 mukaiseksi;

·ottaa huomioon laajempi valikoima kulttuurin moderneja ilmaisumuotoja ja myös oman kulttuuri-identiteetin kehittäminen. Positiivista ja avointa asennetta muihin kulttuureihin ja kulttuurieroihin olisi korostettava.

Kuulemisessa vahvistui, että viitekehyksen käyttö on keskittynyt viralliseen oppimiseen perus- ja keskiasteella. Sen vuoksi on tiivistettävä yhteyttä muuntyyppiseen koulutukseen, kuten varhaiskasvatukseen, ammatilliseen koulutukseen, korkeakoulutukseen, aikuiskoulutukseen ja epäviralliseen oppimiseen.

Viitekehyksen käytön tukemiseksi ehdotettiin opetushenkilöstölle annettavan ohjauksen ja tuen lisäämistä ja sen tutkimista, miten arviointitapoja voitaisiin tukea sekä osana opetus- ja oppimisprosessia että koulutuksen hallintotavan kannalta.

Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ehdotuksen perustana on käytetty laajasti raportteja ja tutkimuksia avaintaitoja koskevan suosituksen (2006) vaikutuksista, asiaan liittyvistä uudistuksista jäsenvaltioissa ja asiaan liittyvistä EU:n rahoittamista hankkeista. Neuvoston ja Euroopan komission vuonna 2010 laatimassa yhteisessä raportissa 32 tarkasteltiin jäsenvaltioissa saatuja ensimmäisiä kokemuksia siirtymisestä osaamispohjaisiin opetussuunnitelmiin yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla. KeyCoNet-verkoston 33 (avaintaitojen kehittämistä kouluopetuksessa käsittelevä eurooppalainen verkosto) ja vuonna 2012 laaditun Eurydicen raportin 34 tuloksista saa hyvän käsityksen viitekehyksen käytöstä kouluopetuksessa. Cedefopin raportit 35 tarjoavat tietoa siitä, minkälainen asema viitekehyksellä on ammatillisen koulutuksen alalla.

Näyttöä kerättiin myös tutkimuksilla, jotka tehtiin tarkastelua varten, mukaan luettuna kirjallisuuskatsaus eurooppalaisen viitekehyksen käytöstä ja vertailuanalyysi kansainvälisistä ja kansallisista taitokehyksistä. 36

Erityistaitojen osalta käytettiin näiden alojen tutkimuksia ja raportteja, kuten hiljattaisia raportteja lukutaidosta ja kieltenoppimisesta 37 , luonnontieteiden opetuksesta 38 , sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen opetuksesta 39 , kansalaisuuteen liittyvästä opetuksesta 40 , yrittäjyyden opetuksesta 41 , kansalaistaidoista 42 sekä kulttuuritietoisuudesta ja kulttuurin ilmaisumuodoista 43 .

Tarkastelussa otettiin huomioon myös OECD:n, UNESCOn ja Euroopan neuvoston raportit ja tutkimukset. Nämä tahot ovat sitoutuneita määrittelemään taitokehyksiä opetuksen ja oppimisen alalla. 44 Tietoja saatiin myös Yhteisestä tutkimuskeskuksesta (JRC), etenkin digitaali- ja yrittäjyystaitojen alalla. 45

Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarviointia ei tehty, koska lähestymistapa täydentää jäsenvaltioiden aloitteita, koska ehdotetut toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen ja kun otetaan huomioon odotettujen vaikutusten laajuus. Ehdotuksen laatimisessa käytettiin aiemmista tutkimuksista sekä jäsenvaltioiden ja julkisessa kuulemisessa saatuja tietoja.

Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ei sovelleta.

Perusoikeudet

Ei sovelleta.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Aloite ei edellytä lisäresursseja EU:n talousarviosta.

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komissio ehdottaa, että toteuttamisen tueksi laaditaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ohjausmateriaalia, jolla puututaan osaamispohjaisen opetuksen ja oppimisen toteuttamisessa havaittuihin heikkouksiin.

Komissio aikoo raportoida suosituksen käytöstä eurooppalaisen koulutusyhteistyön puitteissa.

Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ei sovelleta.

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Jäsenvaltioita koskevat säännökset

Jäsenvaltioita kehotetaan vahvistamaan kaikkien oppijoiden, etenkin sellaisten, joiden lähtökohdat ovat epäedulliset, avaintaitojen kehittämistä. Niitä kehotetaan vahvistamaan pyrkimyksiä kohottaa varsinkin perustaitojen (luku- ja laskutaito ja perustason digitaalitaidot), digitaali- ja yrittäjyystaitojen, STEM-taitojen ja kielitaidon tasoa. Jäsenvaltioita pyydetään vahvistamaan tarpeen mukaan tukeaan osaamispohjaisille opetus- ja oppimistavoille kaikissa opetus- ja oppimisympäristöissä.

Päivitetyn elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevan eurooppalaisen viitekehyksen lisäksi ehdotetaan hyviä toimintatapoja henkilöstön tueksi kaikissa osaamispohjaisen oppimisen ympäristöissä sekä avaintaitojen arvioinnin kehittämistä edelleen. Avaintaitojen kehittämisen tukeminen edellyttää erilaisten tukevien oppimistapojen ja -ympäristöjen luomista ja soveltamista, ja jäsenvaltioita kannustetaan tukemaan niiden kehittämistä edelleen.

Suosituksessa korostetaan myös tarvetta tukea YK:n kestävän kehityksen tavoitteita sisällyttämällä ne yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja epäviralliseen oppimiseen.

Jäsenvaltioita kehotetaan raportoimaan avaintaitojen tarjoamiseen liittyvistä kokemuksista ja siinä saavutetusta edistyksestä.

Komissiota koskevat säännökset

Komissio ehdottaa, että laaditaan lisää ohjausmateriaalia osaamispohjaisille opetus- ja oppimistavoille ja tuetaan kestävää kehitystä edistävän koulutuksen aloitteita osallistavan, tasapuolisen ja laadukkaan koulutuksen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien takaamista kaikille koskevan YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 4 mukaisesti. 46

Komissio ehdottaa tulostaulun laatimista avaintaitojen kehittämisen seuraamiseksi ja tiedon saamiseksi taitojen kehittämisen tueksi toteutetuista toimenpiteistä. Komissio aikoo laatia ehdotuksen taitojen kehittämistä koskevista eurooppalaisista vertailuarvoista eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden seuraavalla kierroksella.

2018/0008 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON SUOSITUS

elinikäisen oppimisen avaintaidoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 ja 166 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 47 ensimmäisessä periaatteessa todetaan, että jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä. Siinä myös todetaan, että jokaisella on oikeus saada oikea-aikaista ja räätälöityä apua omien työllisyysnäkymiensä parantamiseksi ja itsensä työllistämisen helpottamiseksi ja oikeus saada tukea työpaikan etsimiseen, kouluttautumiseen ja uudelleenkoulutukseen. Taitojen kehittämisen tukeminen on yksi tavoitteista Euroopan koulutusalueella, jolla on tarkoitus hyödyntää koulutuksen ja kulttuurin koko potentiaali työpaikkojen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden aikaansaamisessa ja välineinä eurooppalaisen identiteetin omaksumiseen kaikessa moninaisuudessaan. 48

(2)Ihmiset tarvitsevat oikeanlaista osaamista ja oikeanlaisia taitoja voidakseen pitää yllä nykyistä elintasoa, tukeakseen korkeaa työllisyysastetta ja edistääkseen sosiaalista yhteenkuuluvuutta tulevaisuuden yhteiskunnassa ja työelämässä. 49 Tukemalla ihmisiä kaikkialla Euroopassa hankkimaan taidot ja osaaminen, joita tarvitaan itsensä toteuttamista, työllistyvyyttä ja sosiaalista osallisuutta varten, autetaan vahvistamaan Euroopan selviytymiskykyä nopeiden ja perusteellisten muutosten aikana.

(3)Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto hyväksyivät vuonna 2006 suosituksen elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Kyseisessä suosituksessa jäsenvaltioita kehotettiin kehittämään avaintaitojen opettamista kaikille kansalaisille osana elinikäisen oppimisen strategioita, mukaan lukien yleisen lukutaidon saavuttamista koskevat strategiat, ja käyttämään asiakirjaa ”Elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskeva eurooppalainen viitekehys” vertailuvälineenä. 50 Suositus on ollut antamisestaan lähtien keskeinen viiteasiakirja osaamispohjaisen opetuksen ja oppimisen kehittämisessä.

(4)Taitovaatimukset ovat sittemmin muuttuneet, kun yhä useampi työpaikka on automatisoitu, teknologialla on suurempi rooli kaikilla työ- ja yksityiselämän alueilla ja yrittäjyys-, sosiaaliset ja kansalaistaidot ovat yhä merkityksellisempiä, jotta voidaan varmistaa selviytymiskyky ja kyky mukautua muutoksiin.

(5)Samaan aikaan kansainväliset tutkimukset (esim. PISA 51 tai PIAAC 52 ) osoittavat, että suurella osalla nuorista ja aikuisista on edelleen heikot perustaidot. Vuonna 2015 yhdellä viidestä oppilaasta oli vakavia vaikeuksia riittävien luku-, lasku- tai luonnontiedetaitojen hankkimisessa. 53 Joissakin maissa aikuisista jopa kolmanneksen luku- ja laskutaito on heikoimmalla tasolla. 54 Unionin väestöstä 44 prosentilla on heikot tai olemattomat (19 %) digitaaliset taidot. 55

(6)Perustaitoihin investoimisesta on näin ollen tullut entistä merkityksellisempää. Korkealaatuinen koulutus, mukaan luettuna opetussuunnitelman ulkopuolinen toiminta ja kattava lähestymistapa taitojen kehittämiseen, parantaa perustaitojen tasoa. 56 Lisäksi on tarkasteltava uusia oppimistapoja, jotka soveltuvat yhteiskuntaan, jossa liikkuvuus ja digitaalisuus lisääntyvät. 57 Digitaaliteknologia vaikuttaa opetukseen ja oppimiseen tuottamalla joustavampia oppimisympäristöjä, jotka ovat mukautuneet erittäin liikkuvan yhteiskunnan tarpeisiin. 58

(7)Euroopan uudessa osaamisohjelmassa ilmoitettiin vuonna 2006 annetun avaintaitoja koskevan neuvoston suosituksen tarkistuksesta. Siinä todettiin, että investointi taitoihin ja osaamiseen sekä yhteinen ja ajantasainen yhteisymmärrys avaintaidoista ovat ensimmäinen askel opetuksen ja epävirallisen oppimisen edistämisessä Euroopassa. 59

(8)Jotta voidaan vastata yhteiskunnan ja talouselämän muutoksiin ja ottaa huomioon työn tulevaisuutta koskevat pohdinnat ja avaintaitoja koskevan suosituksen (2006) tarkistuksesta järjestetyn julkisen kuulemisen tulokset, sekä suositusta että elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevaa eurooppalaista viitekehystä on tarkistettava ja päivitettävä kiinnittäen erityishuomiota yrittäjyyshenkisen ajattelun edistämiseen.

(9)Avaintaitojen kehittämistä, niiden validointia ja osaamispohjaisen opetuksen ja oppimisen tarjoamista olisi tuettava vahvistamalla hyvät toimintatavat, joilla voidaan tukea paremmin opetushenkilöstöä ja parantaa heidän koulutustaan, päivittää arviointi- ja validointimenetelmiä ja -välineitä sekä ottaa käyttöön uusia ja innovatiivisia opetus- ja oppimismuotoja. 60 Näin ollen tässä suosituksessa pitäisi puuttua viime vuosikymmenen aikana saatujen kokemusten perusteella haasteisiin, joita liittyy osaamispohjaisen opetuksen ja oppimiseen toteuttamiseen.

(10)Taitojen validoinnin tukemisella annetaan yksilöille mahdollisuus saada taitonsa tunnustetuksi ja saada todistus kokonaisen tutkinnon tai tarvittaessa tutkinnon osan suorittamisesta. 61 Se voi perustua olemassa oleviin epävirallisen ja arkioppimisen validointijärjestelyihin tai eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen 62 , joka tarjoaa yhteisen viitekehyksen tutkintotasojen vertaamiselle ja jossa osoitetaan niiden saavuttamiseen vaadittavat taidot. Lisäksi arvioinnilla on tärkeä asema oppimisprosessin jäsentämisessä ja ohjaamisessa, ja sillä autetaan ihmisiä parantamaan taitojaan myös työmarkkinoiden muuttuvien vaatimusten edessä. 63

(11)Itsensä toteuttamista, työllistyvyyttä ja sosiaalista osallisuutta varten tarvittavien avaintaitojen määritelmää on muokattu ottaen huomioon yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys mutta myös eri aloitteet Euroopassa viime vuosikymmenen aikana. Erityishuomiota on kiinnitetty perustaitojen parantamiseen, kieltenoppimiseen investoimiseen, digitaali- ja yrittäjyystaitojen parantamiseen, yhteisten arvojen merkityksellisyyteen yhteiskuntien toiminnassa ja nuorten motivoimiseen, jotta he kiinnostuisivat urasta luonnontieteiden alalla. Tämän kehityksen olisi tultava esiin viitekehyksessä.

(12)Kestävän kehityksen tavoitteessa 4.7 korostetaan tarvetta varmistaa, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot esimerkiksi kestävää kehitystä ja kestäviä elämäntapoja, ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, rauhan ja väkivallattomuuden kulttuurin edistämistä, maailmankansalaisuutta sekä kulttuurien monimuotoisuuden ja kulttuurin osuutta kestävässä kehityksessä arvostavan koulutuksen kautta. 64 Tämä tavoite tulee esiin viitekehyksen tarkistuksessa.

(13)Kieltenopetuksen tarjoaminen on entistä tärkeämpää nykyaikaisten yhteiskuntien, kulttuurien välisen ymmärtämyksen ja yhteistyön kannalta, ja se hyötyy kieliä koskevasta yhteisestä eurooppalaisesta viitekehyksestä 65 , jolla autetaan yksilöimään kielitaidon keskeisiä tekijöitä ja tuetaan oppimisprosessia. Siinä myös luodaan perusta kielitaidon määrittämiselle yleisesti, ja se tulee esiin viitekehyksen päivityksessä.

(14)Digitaalisten taitojen viitekehys 66 ja yrittäjyystaitojen viitekehys 67 ovat osoittautuneet arvokkaiksi välineiksi taitojen kehittämisen tukemisessa. Myös Euroopan neuvoston demokraattisessa kulttuurissa tarvittavien taitojen viitekehyksessä 68 esitetään kattava arvojen, taitojen ja asenteiden joukko demokraattisen yhteiskunnan toimintaan osallistumista varten. Kaikki nämä on otettu asianmukaisesti huomioon viitekehyksen päivityksessä.

(15)Jotta voitaisiin motivoida useampia nuoria STEM-aloille (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka), eri puolilla Eurooppaa toteutetuissa aloitteissa on ryhdytty liittämään luonnontieteiden opetus tiiviimmin taiteisiin ja muihin oppiaineisiin käyttäen tutkivaa pedagogiikkaa ja ottamalla mukaan erilaisia yhteiskunnallisia toimijoita ja toimialoja. 69 Vaikka näiden taitojen määritelmä ei ole vuosien mittaan juurikaan muuttunut, STEM-alojen taitojen kehittämiselle annettavasta tuesta on tulossa yhä tärkeämpää, ja se olisi otettava huomioon tässä suosituksessa.

(16)Epävirallisen oppimisen merkitys tulee ilmeisen selvästi esiin nuorisotyöstä, vapaaehtoistyöstä ja ruohonjuuritason urheilutoiminnasta saatujen kokemusten perusteella. Epävirallinen oppiminen on tärkeää, jotta nuoret voivat kehittää sellaisia olennaisia ihmissuhde-, viestintä- ja kognitiivisia taitoja, kuten kriittinen ajattelu, analyyttiset taidot, luovuus, ongelmanratkaisutaidot ja sietokyky, jotka helpottavat siirtymistä aikuisuuteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja työelämään. 70 Eri oppimisympäristöjen välisen yhteistyön tiivistämisellä voidaan edistää erilaisia oppimistapoja ja -puitteita. 71

(17)Käsiteltäessä avaintaitojen kehittämistä elinikäisen oppimisen näkökulmasta tukea olisi annettava kaikilla opetuksen ja oppimisen tasoilla varhaiskasvatuksen kehittämiseksi 72 , kouluopetuksen parantamiseksi entisestään ja huipputason opetuksen varmistamiseksi 73 , taitojen parantamisen väylien tarjoamiseksi heikosti koulutetuille aikuisille 74 , ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseksi edelleen 75 sekä korkeakoulutuksen nykyaikaistamiseksi 76 .

(18)Tässä suosituksessa olisi katettava laaja joukko sekä virallisia että epävirallisia opetus- ja oppimisympäristöjä elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Siinä olisi pyrittävä vahvistamaan yhteisymmärrys taidoista, joilla voidaan tukea siirtymistä ja yhteistyötä näiden eri oppimisympäristöjen välillä. Siinä esitetään hyviä toimintatapoja, joilla voidaan puuttua opetushenkilöstön – opettajien, kouluttajien, opettajankouluttajien, oppilaitosten johtajien, kollegoiden koulutuksesta vastaavien työntekijöiden, tutkijoiden, korkeakoulujen luennoitsijoiden, nuorisotyöntekijöiden ja aikuiskouluttajien – sekä työnantajien ja työmarkkinoiden sidosryhmien tarpeisiin. Tämä suositus on osoitettu myös laitoksille ja organisaatioille, mukaan luettuna työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt, jotka ohjaavat ja tukevat ihmisiä näiden pyrkiessä parantamaan taitojaan läpi elämän.

(19)Tässä suosituksessa otetaan täysimääräisesti huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Jäsenvaltioiden olisi

1.tuettava oikeutta korkealaatuiseen ja osallistavaan opetukseen ja elinikäiseen oppimiseen ja varmistettava, että kaikilla on mahdollisuus kehittää avaintaitoja, hyödyntämällä liitteessä esitettyä ”Elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevaa eurooppalaista viitekehystä” ja

1.1.vahvistettava kaikkien yksilöiden avaintaitojen kehittämistä varhaisesta iästä lähtien osana kansallisia elinikäisen oppimisen strategioita;

1.2.tuettava nuoria ja aikuisia, jotka ovat epäedullisessa asemassa tai joilla on erityistarpeita, täyttämään potentiaalinsa.

2.tuettava avaintaitojen kehittämistä kiinnittäen erityishuomiota seuraaviin:

2.1.kohotetaan perustaitojen (luku- ja laskutaito ja perustason digitaalitaidot) tasoa perustana täydentävälle oppimiselle ja yhteiskunnan toimintaan osallistumiselle;

2.2.edistetään luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-alat) taitojen hankkimista ja toteutetaan toimenpiteitä nuorten motivoimiseksi STEM-aloille;

2.3.kohotetaan ja parannetaan digitaalitaitojen tasoa kaikissa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen vaiheissa ja kaikilla väestösegmenteillä;

2.4.tuetaan yrittäjyystaitoja, luovuutta ja aloitteellisuutta etenkin nuorten parissa, esimerkiksi edistämällä nuorten mahdollisuuksia osallistua vähintään yhteen yrittäjyyskokemukseen perus- tai keskiasteen koulutuksen aikana;

2.5.kohotetaan kielitaitotasoa ja tuetaan oppijoita sellaisten eri kielten opiskelussa, jotka ovat merkityksellisiä heidän työnsä ja yksityiselämänsä kannalta.

3.helpotettava avaintaitojen hankkimista hyödyntämällä hyviä toimintatapoja, joilla tuetaan avaintaitojen kehittämistä liitteessä esitetyllä tavalla erityisesti

3.1.edistämällä erilaisia oppimistapoja ja -puitteita, mukaan luettuna digitaaliteknologian asianmukainen hyödyntäminen opetus- ja oppimisympäristöissä;

3.2.tarjoamalla tukea opetushenkilöstölle osaamispohjaisen elinikäisen oppimisen osalta opetus- ja oppimisympäristöissä;

3.3.tukemalla ja kehittämällä edelleen avaintaitojen arviointia ja validointia;

3.4.vahvistamalla yhteistyötä opetus- ja oppimisympäristöjen välillä kaikilla tasoilla ja eri aloilla, jotta parannetaan oppijoiden taitojen kehittämisen jatkuvuutta ja innovatiivisten oppimistapojen kehittämistä;

3.5.vahvistamalla välineitä, resursseja ja ohjausta opetus-, työskentely- ja muissa oppimisympäristöissä, jotta voidaan auttaa ihmisiä hallinnoimaan elinikäisen oppimisen väyliä.

4.otettava huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet opetuksessa ja oppimisessa.

5.raportoitava avaintaitojen edistämiseen liittyvistä kokemuksista ja edistyksestä kaikilla opetussektoreilla, mukaan luettuna epävirallinen oppiminen.

Komissio

6.tukee suosituksen täytäntöönpanoa ja eurooppalaisen viitekehyksen käyttöä helpottamalla jäsenvaltioiden välistä vastavuoroista oppimista ja kehittämällä yhteisyössä jäsenvaltioiden kanssa viitemateriaalia ja -välineitä, jollaisia ovat esimerkiksi

6.1.erityistaitojen kehykset, joilla helpotetaan taitojen kehittämistä ja arviointia 77 ;

6.2.näyttöön pohjautuva ohjausmateriaali uusista oppimismuodoista ja sitä tukevista lähestymistavoista;

6.3.tukivälineet opetushenkilöstölle ja muille sidosryhmille, kuten verkossa avoimet massakurssit (MOOC), itsearviointivälineet 78 , verkostot, kuten eTwinning ja aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi (EPALE);

6.4.avaintaitojen arviointiin ja validointiin sovellettavat lähestymistavat eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisiin puitteisiin (ET 2020) 79 liittyvät aiemmat toimet huomioon ottaen.

7.tukee aloitteita, joilla kehitetään kestävää kehitystä edistävää koulutusta osallistavan, tasapuolisen ja laadukkaan koulutuksen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien takaamista kaikille koskevan YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 4 80 mukaisesti.

8.harkitsee mahdollisuutta laatia tulostaulu osaamispohjaisen opetuksen ja oppimisen tarjoamisesta ja taitojen kehittämisestä unionissa.

Tällä suosituksella korvataan elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus.

Tehty Brysselissä

   Neuvoston puolesta

   Puheenjohtaja

(1)    Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta, Euroopan komissio, 2017; https://ec.europa.eu/commission/white-paper-future-europe-reflections-and-scenarios-eu27_fi
(2)    Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta, ks. alaviite 1.
(3)    Rooman julistus, annettu 25. maaliskuuta 2017; http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2017/03/25-rome-declaration/
(4)    Pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta, Euroopan komissio, 2017; https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-harnessing-globalisation_fi
(5)    ”The Future of Work”, EPSC Strategic Notes (13/2016); Neuvoston päätelmät kestävää kehitystä edistävästä koulutuksesta, marraskuu 2010; https://ec.europa.eu/epsc/file/strategic-note-13-future-work_en
(6)    Komission tiedonanto Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla – Euroopan komission panos EU-johtajien kokoukseen Göteborgissa 17. marraskuuta 2017, COM(2017) 673 .
(7)    Eurooppa-neuvoston päätelmät, 14.12.2017, EUCO 19/17 .
(8)    ”PISA 2015 Results”, OECD, 2016; https://www.oecd.org/pisa/pisa-2015-results-in-focus.pdf ; ”Pisa 2015: EU performance and initial conclusions regarding education policies in Europe”, Euroopan komissio, 2016; https://ec.europa.eu/education/sites/education/files/pisa-2015-eu-policy-note_en.pdf  
(9)    ”Education and Training Monitor”, Euroopan komissio, 2016, s. 81; http://ec.europa.eu/education/sites/education/files/monitor2016_en.pdf  
(10)    Digitaalistrategian tulostaulu 2017, Euroopan komissio, 2017; https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/digital-scoreboard  
(11)    Komission tiedonanto Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta, COM(2017) 250 .
(12)    ”Skills for Social Progress: The Power of Social and Emotional Education”, OECD, 2015; http://www.oecd.org/edu/skills-for-social-progress-9789264226159-en.htm  
(13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2006/962/EY , annettu 18. joulukuuta 2006, elinikäisen oppimisen avaintaidoista.
(14)    Suositus 2006/962/EY, ks. alaviite 13.
(15)    ”Literature review of reforms related to 2006 European Framework of Key Competences for lifelong learning”, Euroopan komissio, 2017; https://ec.europa.eu/education/sites/education/files/key-competences-consultation-2017-strategy_en.pdf  
(16)    Neuvoston ja komission yhteinen vuoden 2015 raportti eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta – Eurooppalaisen koulutusyhteistyön uudet painopisteet ( 2015/C 417/04 ).
(17)    COM(2017) 673, ks. alaviite 6.
(18)    Komission tiedonanto Uusi osaamisohjelma Euroopalle, COM(2016)381 .
(19)    Komission tiedonanto Investointi Euroopan nuorisoon, COM(2016) 940; Komission tiedonanto Koulutuksen parantaminen ja nykyaikaistaminen, COM(2016) 941 .
(20)    Komission tiedonanto Koulujen kehittämisellä ja huipputason opetuksella hyvät lähtökohdat elämälle, COM(2017) 248 .
(21)    Komission tiedonanto EU:n uusi korkeakoulutussuunnitelma, COM(2017) 247 .
(22)    Neuvoston suositus, annettu 20. joulukuuta 2012, epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista ( C 398/01 ).
(23)    Neuvoston suositus, annettu 22. toukokuuta 2017, Eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä elinikäisen oppimisen edistämiseksi ( C 189/15 ).
(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 2004/2241/EY yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi.
(25)    COM(2017) 673, ks. alaviite 6.
(26)    COM(2017) 250, ks. alaviite 11.
(27)    COM(2018) 23.
(28)    COM(2018) 22.
(29)    ”Report on the results of the stakeholder consultation”, Euroopan komissio, 2017; https://ec.europa.eu/education/sites/education/files/2017-key-competences-consultation-review_en.pdf  
(30)    Digitaalitaitojen kehys, Euroopan komissio, 2014; https://ec.europa.eu/jrc/en/digcomp/digital-competence-framework
(31)    Yrittäjyystaitojen kehys, Euroopan komissio, 2017; https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/entrecomp-entrepreneurship-competence-framework
(32)    Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon edistymistä koskeva neuvoston ja komission yhteinen raportti vuonna 2010 ( 2010/C 117/01 ).
(33)    ”Key Competence Development in Europe”. Catalogue of Initiatives, http://keyconet.eun.org
(34)    ”Developing Key Competences at School in Europe: Challenges and Opportunities for Policy”, Euroopan komissio, 2012; https://www.ddooss.org/informes/School_in_Europe.pdf  
(35)    ”Stronger VET for better lives”, CEDEFOP, 2015; http://www.cedefop.europa.eu/en/publications-and-resources/publications/3067 ; ”Key competences in vocational education and training”, CEDEFOP, 2016; http://www.cedefop.europa.eu/en/publications-and-resources/country-reports/key-competences-in-vet
(36)    ”Literature review of the reforms related to the 2006 European Framework of Key Competences for Lifelong Learning”, Euroopan komissio, 2017; ”Support of the stakeholder consultation in the context of the Key Competences Review, Report 1: Comparative Analysis of national and international competence frameworks”, Euroopan komissio, 2017.
(37)    ”Rethinking language and linguistic diversity in schools”, Euroopan komissio, 2017; https://ec.europa.eu/education/sites/education/files/rethinking-language-report_en.pdf
(38)    ”Science education for responsible citizenship”, Euroopan komissio, 2015; http://ec.europa.eu/research/swafs/pdf/pub_science_education/KI-NA-26-893-EN-N.pdf ; ”Science education in Europe: National policies, practices and research”, Euroopan komissio, 2011; http://ec.europa.eu/research/science-society/document_library/pdf_06/report-rocard-on-science-education_en.pdf
(39)    ”Integrating Social and Emotional Education (SEE) in the School Curriculum across the EU, NESET II report”, Cefai C., Bartolo P. A., Cavioni V., Downes, P., 2017, Luxemburg, Euroopan unionin julkaisutoimisto, ei vielä julkaistu.
(40)    ”Citizenship Education at School in Europe”, Euroopan komissio, 2017; https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/news/20171106-citizenship-education-school-europe-2017_en  
(41)    ”Entrepreneurship Education at School in Europe”, Euroopan komissio, 2016; https://webgate.ec.europa.eu/fpfis/mwikis/eurydice/images/4/45/195EN.pdf  
(42)    ”International Civic and Citizenship Study (ICCS)”, IEA, 2017, ei vielä julkaistu; ”Civic Competence Composite Indicator (CCCI-2): Measuring Young People’s Civic Competence across Europe based on the IEA International Citizenship and Civic Education study”, JRC, 2011; http://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC68398/lbna25182enn.pdf  
(43)    ”Cultural Awareness and Expression Handbook”, Euroopan komissio, 2016; https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/6066c082-e68a-11e5-8a50-01aa75ed71a1  
(44)    ”Global Citizenship Education”, UNESCO; https://en.unesco.org/gced ; ”Reference Framework of Competences for Democratic Culture”, Euroopan neuvosto; ”OECD Education 2030” ; https://www.coe.int/en/web/education/competences-for-democratic-culture
(45)    Digitaalisten taitojen viitekehys, yrittäjyystaitojen viitekehys, ks. alaviitteet 30 ja 31.
(46)    YK:n kestävän kehityksen tavoite 4; https://sustainabledevelopment.un.org/sdg4  
(47)    COM(2017) 250, ks. alaviite 11.
(48)    COM(2017) 673, ks. alaviite 6.
(49)    Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta, Euroopan komissio, 2017; https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-social-dimension-europe_fi  
(50)    Suositus 2006/962/EY, ks. alaviite 13.
(51)    ”Programme for International Student Assessment”, OECD; http://www.oecd.org/pisa/  
(52)    ”Programme for the International Assessment of Adult Competencies”, OECD; http://www.oecd.org/skills/piaac/  
(53)    ”PISA 2015 Results”, OECD, 2016, ks. alaviite 8.
(54)    ”Education and Training Monitor 2016”, Euroopan komissio, 2016, ks. alaviite 9.
(55)    Digitaalistrategian tulostaulu 2017, Euroopan komissio. 
(56)    ”PISA 2015 Results”, OECD, 2016, ks. alaviite 8.
(57)    Pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta, Euroopan komissio, 2017, ks. alaviite 4.
(58)    Komission tiedonanto Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin, COM(2012) 669 .
(59)

   COM(2016) 381, ks. alaviite 18.

(60)    Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon edistymistä koskeva neuvoston ja komission yhteinen raportti vuonna 2010 (2010/C 117/01), ks. alaviite 32; neuvoston ja komission yhteinen vuoden 2015 raportti eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta ( 2015/C 417/04 ).
(61)    C 398/01, ks. alaviite 22.
(62)    C 189/15, ks. alaviite 23.
(63)    Neuvoston päätöslauselma, 28. toukokuuta 2004, politiikkojen, järjestelmien ja käytäntöjen tehostamisesta elinaikaisen ohjauksen alalla Euroopassa; http://www.consilium.europa.eu/ueDocs/cms_Data/docs/pressData/ en/educ/104236.pdf ; neuvoston päätöslauselma, 21. marraskuuta 2008, elinikäisen ohjauksen paremmasta sisällyttämisestä elinikäisen oppimisen strategioihin.
(64)    ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”, YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 antama päätöslauselma;  http://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/70/1&Lang=E
(65)    Kieliä koskeva yhteinen eurooppalainen viitekehys (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment – CEFR); https://www.coe.int/en/web/common-european-framework-reference-languages  
(66)    Digitaalisten taitojen viitekehys, ks. alaviite 30.
(67)    Yrittäjyystaitojen viitekehys, ks. alaviite 31.
(68)

   ”Competences for democratic culture – Living together as equals in culturally diverse democratic societies”, 2016; https://rm.coe.int/16806ccc07

(69)    ”Science education for responsible citizenship”, Euroopan komissio, 2014, ks. alaviite 38.
(70)    Neuvoston päätelmät nuorisotyön roolista sellaisten keskeisten elämäntaitojen kehittämisen tukemisessa, jotka helpottavat nuorten onnistunutta siirtymistä aikuisuuteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja työelämään, 22.5.2017; http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9547-2017-INIT/fi/pdf
(71)    Neuvoston päätelmät nuorten sosioekonomisiin haasteisiin tehokkaasti vastaavan monialaisen politiikkayhteistyön lisäämisestä, 27.5.2015 ( 2015/C 172/03 ).
(72)    Neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksen ja alemman perusasteen koulutuksen roolista luovuuden, innovoinnin ja digitaalisten taitojen edistämisessä, 27.5.2015 ( 2015/C 172/05 ).
(73)    COM(2017) 248, ks. alaviite 20.
(74)    Neuvoston suositus, annettu 19. joulukuuta 2016, ”Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille”; http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016H1224(01)&from=EN  
(75)     2015/C 417/04 , liite II.
(76)    COM(2017) 247, ks. alaviite 21.
(77)    Käyttäen perustana kieliä koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen, digitaalisten taitojen viitekehyksen ja yrittäjyystaitojen viitekehyksen laatimisesta saatuja kokemuksia ja asiantuntemusta.
(78)    Esimerkiksi digitaalisten taitojen viitekehys, ks. alaviite 30.
(79)    Komission yksikköjen valmisteluasiakirja ”Assessment of Key Competences in initial education and training: Policy Guidance”, SWD(2012) 371.
(80)    YK:n kestävän kehityksen tavoite 4, ks. alaviite 44.
Top

Bryssel17.1.2018

COM(2018) 24 final

LIITE

asiakirjaan

ehdotus neuvoston suositukseksi

elinikäisen oppimisen avaintaidoista

{SWD(2018) 14 final}


LIITE
Elinikäisen oppimisen avaintaidot –
eurooppalainen viitekehys

Tausta ja tavoitteet

Jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä.

Jokaisella on oikeus saada oikea-aikaista ja räätälöityä apua omien työllisyysnäkymiensä parantamiseksi ja itsensä työllistämisen helpottamiseksi. Tähän kuuluu oikeus saada tukea työpaikan etsimiseen, kouluttautumiseen ja uudelleenkoulutukseen.

Nämä periaatteet määritetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa.

Nopeasti muuttuvassa ja tiiviisti verkottuneessa maailmassa jokainen tarvitsee laajan joukon taitoja, joita on kehitettävä jatkuvasti läpi elämän. Tässä viitekehyksessä määritellyillä avaintaidoilla on tarkoitus luoda perusta, jolla saavutetaan tasapuolisempi ja demokraattisempi yhteiskunta. Ne vastaavat osallistavan ja kestävän kehityksen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja demokraattisen kulttuurin kehittämisen asettamiin haasteisiin.

Viitekehyksen tärkeimpiä tavoitteita ovat seuraavat:

a) yksilöidään ja määritellään avaintaidot, joita tarvitaan työllistyvyyttä, itsensä toteuttamista, aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista osallisuutta varten;

b) annetaan poliittisille päättäjille, koulutuksen tarjoajille, opetushenkilöstölle, työnantajille ja oppijoille itselleen Euroopan tason vertailuväline;

c) tuetaan Euroopan, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimia, joilla edistetään taitojen kehittämistä elinikäisen oppimisen näkökulmasta.

Avaintaidot

Tässä suosituksessa taidoilla tarkoitetaan tietojen, taitojen ja asenteiden kokonaisuutta, jossa

a) tieto koostuu tosiseikoista ja numerotiedoista, käsitteistä, ideoista ja teorioista, jotka on jo vahvistettu ja jotka tukevat tietyn alan tai aiheen ymmärtämistä;

b) taidoilla tarkoitetaan kykyä ja valmiutta suorittaa prosesseja ja hyödyntää olemassa olevaa tietoa tulosten saavuttamiseksi;

c) asenteet kuvaavat mielenlaatua ja ajattelutapaa, jolla toimitaan tai suhtaudutaan ajatuksiin, henkilöihin tai tilanteisiin.

Avaintaidot ovat taitoja, joita kaikki ihmiset tarvitsevat itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. Niitä kehitetään elinikäisen oppimisen näkökulmasta varhaislapsuudesta läpi aikuiselämän virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen kautta.

Avaintaitoja pidetään keskenään yhtä tärkeinä ja kukin niistä vaikuttaa osaltaan onnistuneeseen elämään yhteiskunnassa. Taitoja voidaan soveltaa monissa eri yhteyksissä ja monina eri yhdistelminä. Ne ovat limittäisiä ja läheisesti toisiinsa sidoksissa, ja tietyllä alalla olennaiset tekijät tukevat myös toisen alan taitoja. Kriittiseen ajatteluun, ongelmanratkaisuun, ryhmätyöhön, viestintään ja neuvotteluun, analysointiin, luovuuteen ja kulttuurienväliseen toimintaan liittyvät taidot sisältyvät kaikkiin avaintaitoihin.

·Tämä viitekehys sisältää kahdeksan avaintaitoa:

·lukutaito;

·kielitaito;

·matematiikan, luonnontieteiden, teknologian ja insinööritieteiden alan taidot;

·digitaalitaidot;

·henkilökohtaiset, sosiaaliset ja oppimistaidot;

·kansalaistaidot;

·yrittäjyystaidot;

·kulttuuritietoisuuteen ja kulttuurin ilmaisumuotoihin liittyvät taidot.

1.Lukutaito

Lukutaito merkitsee kykyä tunnistaa, ymmärtää, ilmaista, luoda ja tulkita käsitteitä, tunteita, tosiseikkoja ja mielipiteitä sekä suullisesti että kirjallisesti käyttäen visuaalista, digitaalista ja äänimateriaalia eri aloilla ja yhteyksissä. Se merkitsee kykyä viestiä ja olla yhteydessä toimivasti muiden kanssa asianmukaisella ja luovalla tavalla.

Lukutaidon kehittäminen on perusta muulle oppimiselle ja kielelliselle vuorovaikutukselle. Yhteydestä riippuen lukutaitoa voidaan kehittää äidinkielellä, koulunkäyntikielellä ja/tai maan tai alueen virallisella kielellä.

Tähän avaintaitoon liittyvät olennaiset tiedot, taidot ja asenteet

Lukutaito käsittää luku- ja kirjoitustaidon ja kirjallisen tiedon vankan ymmärtämisen. Lukutaito edellyttää tietoa sanastosta, käytännön kieliopista ja kielen käyttötavoista. Siihen kuuluu tietoisuus sanallisen vuorovaikutuksen päätyypeistä, tietyistä kaunokirjallisista ja muista teksteistä ja kielen eri tyylien ja rekistereiden pääpiirteistä.

Yksilöillä olisi oltava taito kommunikoida sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa sekä seurata omaa kielenkäyttöään ja mukauttaa sitä tilanteen edellyttämällä tavalla. Tämä taito sisältää myös valmiudet erottaa ja käyttää erityyppisiä lähteitä, etsiä, kerätä ja käsitellä tietoa, käyttää apuvälineitä sekä muodostaa ja ilmaista omia argumentteja suullisessa sekä kirjallisessa muodossa vakuuttavasti ja tilanteeseen sopivalla tavalla.

Myönteiseen asenteeseen suhteessa lukutaitoon sisältyy pyrkimys kriittiseen ja rakentavaan vuoropuheluun, esteettisten arvojen kunnioittaminen sekä kiinnostus kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa. Tämä edellyttää tietoisuutta kielen vaikutuksesta muihin ihmisiin sekä tarvetta ymmärtää ja käyttää kieltä myönteisellä ja sosiaalisesti vastuullisella tavalla.

2.Kielitaito

Tässä taidossa määritellään kyky käyttää eri kieliä asianmukaisesti ja toimivasti viestinnässä. Sillä on pääosin samat ominaisuudet kuin lukutaidolla: se perustuu kykyyn ymmärtää, ilmaista ja tulkita käsitteitä, ajatuksia, tunteita, tosiseikkoja ja mielipiteitä sekä suullisesti että kirjallisesti (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen) erilaisissa sosiaaliseen elämään ja kulttuuriin liittyvissä tilanteissa yksilön omien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Siihen voi tarpeen mukaan sisältyä myös äidinkielen taidon ylläpitäminen ja kehittäminen.

Tähän avaintaitoon liittyvät olennaiset tiedot, taidot ja asenteet

Tämä avaintaito edellyttää tietoa eri kielten sanastosta ja käytännön kieliopista sekä tietoisuutta sanallisen vuorovaikutuksen päätyypeistä ja kielten rekistereistä. Sosiaalisiin tapoihin, kulttuurinäkökohtiin ja kielten vaihtelevuuteen liittyvä tieto on tärkeää.

Kielitaidon olennaisiin taitoihin kuuluu kyky ymmärtää puhuttua kieltä sekä aloittaa keskustelu, pitää sitä yllä ja päättää se samoin kuin lukea, ymmärtää ja laatia tekstejä eri tasoisesti eri kielissä omien tarpeiden mukaan. Yksilöiden pitäisi osata käyttää asianmukaisesti apuvälineitä ja oppia kieliä virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen puitteissa läpi elämän.

Myönteiseen asenteeseen kuuluu kulttuurien moninaisuuden arvostaminen sekä kiinnostus ja uteliaisuus eri kieliä ja kulttuurienvälistä kommunikaatiota kohtaan. Siihen sisältyy myös kunkin kielellisen profiilin kunnioittaminen, myös vähemmistöihin kuuluvien ja/tai maahanmuuttajataustaisten äidinkielen kunnioittaminen.

3.Matematiikan, luonnontieteiden, teknologian ja insinööritieteiden alan taidot

A. Matematiikan taidoilla tarkoitetaan kykyä kehittää ja soveltaa matemaattista ajattelua erilaisten arkipäivän ongelmien ratkaisemiseksi. Vankkaan laskutaitoon perustuen pääpaino on prosessissa ja toiminnassa sekä tiedossa. Matematiikan taitoihin kuuluu – vaihtelevissa määrin – kyky ja halu käyttää matemaattisia ajattelutapoja (loogista ja avaruudellista ajattelua) ja esittämismuotoja (kaavoja, malleja, konstruktioita, kuvioita, kaavioita).

B. Luonnontieteiden alan taitoihin kuuluu kyky ja halu käyttää luonnonilmiöiden selittämisessä hyödynnettävää tietoa ja menetelmiä kysymysten yksilöintiä ja näyttöön perustuvien päätelmien tekemistä varten. Teknologian ja insinööritieteiden alan taidoilla tarkoitetaan niihin liittyvän tiedon ja menetelmien soveltamista vastauksena odotettuihin toiveisiin ja tarpeisiin. Luonnontieteiden, teknologian ja insinööritieteiden alan taitoihin kuuluu ihmisen toiminnasta johtuvien muutosten ymmärtäminen ja vastuunotto yksityisenä kansalaisena.

Tähän avaintaitoon liittyvät olennaiset tiedot, taidot ja asenteet

A. Tarvittavat matemaattiset tiedot kattavat vankan numeroiden, mittojen ja rakenteiden, peruslaskutoimitusten ja matemaattisten esitystapojen tuntemisen, matemaattisten termien ja käsitteiden ymmärtämisen samoin kuin tietoisuuden kysymyksistä, joihin matematiikan avulla voidaan vastata.

Yksilöillä olisi oltava taito soveltaa matemaattisia peruskäsitteitä ja -menetelmiä arkielämässä kotona ja työpaikalla (esim. raha-asioihin liittyvät taidot) sekä seurata ja arvioida väiteketjuja. Yksilöiden pitäisi kyetä matemaattiseen päättelyyn, ymmärtää matemaattinen todistelu ja kommunikoida matematiikan kielellä sekä käyttää asianmukaisia apuvälineitä, mukaan luettuna tilastotiedot ja kaaviot.

Myönteinen asenne matematiikkaan perustuu totuuden kunnioittamiseen ja haluun etsiä syitä ja arvioida niiden pätevyyttä.

B. Luonnontieteiden, teknologian ja insinööritieteiden alan olennaisiin tietoihin kuuluvat luonnonilmiöiden perusperiaatteet, tieteelliset peruskäsitteet, -teoriat, -periaatteet ja menetelmät sekä tekniikka ja tekniset tuotteet ja prosessit samoin kuin ymmärtämys tieteen, teknologian, insinööritieteiden ja ihmisten toiminnan vaikutuksista yleisesti maailmaan. Näiden taitojen avulla yksilöiden pitäisi pystyä ymmärtämään paremmin tieteellisten teorioiden ja sovellusten sekä tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit yhteiskunnassa yleensä (suhteessa esimerkiksi päätöksentekoon, arvoihin, moraalikysymyksiin ja kulttuuriin).

Taitoihin sisältyy ymmärtämys luonnontieteistä prosessina luonnon tutkimiselle kontrolloitujen kokeiden kautta, kyky käyttää ja käsitellä teknisiä välineitä ja laitteita sekä tieteellistä tietoa jonkin tavoitteen saavuttamiseksi tai näyttöön perustuvan päätöksen tai päätelmän tekemiseksi sekä valmius hylätä omat vakaumukset, jos ne ovat ristiriidassa uusien kokeisiin perustuvien tulosten kanssa. Yksilöiden pitäisi lisäksi kyetä tunnistamaan tieteellisen kysymyksenasettelun olennaiset piirteet ja osata selostaa päättelyketju ja sen tuloksena tehdyt päätelmät.

Avaintaitoon kuuluu kriittisesti arvioiva ja tiedonhaluinen asenne, huoli eettisistä kysymyksistä ja sekä turvallisuuden että ympäristön kestävyyden tukeminen, erityisesti kun kyse on tieteellisestä ja teknologisesta edistyksestä suhteessa yksilöön, perheeseen, yhteisöön ja globaaleihin kysymyksiin.

4.Digitaalitaidot

Digitaalitaitoihin kuuluu digitaaliteknologian osaava, kriittinen ja vastuullinen käyttö ja siihen perehtyminen opiskelussa, työssä ja osana yhteiskunnan toimintaan osallistumista. Siihen sisältyy informaatiolukutaito, viestintä ja yhteistyö, digitaalisen sisällön luominen (mukaan luettuna ohjelmointi), turvallisuus (mukaan luettuna digitaalinen hyvinvointi ja kyberturvallisuuteen liittyvät taidot) sekä ongelmanratkaisu.

Tähän avaintaitoon liittyvät olennaiset tiedot, taidot ja asenteet

Yksilöiden olisi ymmärrettävä, miten digitaaliteknologialla voidaan tukea viestintää, luovuutta ja innovointia, ja olla tietoisia sen mahdollisuuksista, rajoituksista, vaikutuksista ja riskeistä. Heidän olisi ymmärrettävä kehittyvän digitaaliteknologian taustalla olevat yleiset periaatteet, mekanismit ja logiikka ja tunnettava eri laitteiden, ohjelmistojen ja verkostojen perustoiminnot ja -käyttötavat. Yksilöiden olisi suhtauduttava kriittisesti digitaalisten välineiden kautta saatujen tietojen pätevyyteen, luotettavuuteen ja vaikutuksiin ja oltava tietoisia digitaaliteknologian käyttöön liittyvistä oikeudellisista ja eettistä periaatteista.

Yksilöiden olisi kyettävä käyttämään digitaaliteknologiaa tukemaan aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista osallisuutta, yhteistyötä muiden kanssa ja luovuutta, jolla pyritään henkilökohtaisiin, yhteiskunnallisiin tai kaupallisiin tavoitteisiin. Taitoihin sisältyvät kyky käyttää, suodattaa, arvioida, luoda, ohjelmoida ja jakaa digitaalista sisältöä. Yksilöiden olisi kyettävä hallitsemaan ja suojaamaan tietoja, sisältöä, dataa ja digitaalisia henkilöllisyyksiä sekä tunnistamaan ohjelmistoja, laitteita, tekoälyä tai robotteja ja perehtymään niiden käyttöön.

Digitaaliteknologian ja digitaalisen sisällön käyttöön perehtyminen edellyttää harkintaa ja kriittisyyttä mutta myös uteliaista, avointa ja eteenpäin suuntautuvaa asennetta niiden kehitykseen. Se edellyttää myös näiden välineiden eettistä, turvallista ja vastuullista käyttöä.

5.Henkilökohtaiset, sosiaaliset ja oppimistaidot

Henkilökohtaisissa, sosiaalisissa ja oppimistaidoissa on kyse kyvystä pohtia omaa toimintaa, kyvystä ajan- ja tiedonhallintaan, kyvystä työskennellä rakentavasti muiden kanssa sekä kyvystä pysyä joustokykyisenä ja hallita omaa oppimista ja uraa. Siihen sisältyy kyky käsitellä epävarmuutta ja monimutkaisuutta, kyky oppia oppimaan, kyky tukea fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä kyky empatiaan ja konfliktinhallintaan.

Tähän avaintaitoon liittyvät olennaiset tiedot, taidot ja asenteet

Jotta yksilö voi onnistua ihmissuhteissa ja osallistua yhteiskuntaelämään, on olennaisen tärkeää ymmärtää eri yhteisöissä ja ympäristöissä yleisesti hyväksyttävät käyttäytymis- ja kommunikaatiotavat ja -säännöt. Henkilökohtaiset, sosiaaliset ja oppimistaidot edellyttävät myös tietoa terveen mielen ja ruumiin ja terveiden elintapojen osatekijöistä. Siihen kuuluu se, että tuntee itselleen parhaiten soveltuvat oppimisstrategiat, omat taitojen kehittämistarpeensa ja eri tavat kehittää taitoja ja osaa kartoittaa koulutus- ja uramahdollisuuksia ja tarjolla olevaa ohjausta ja neuvontaa.

Taitoihin kuuluu kyky yksilöidä omat valmiutensa, keskittyä, käsitellä monimutkaisuutta, ajatella kriittisesti ja tehdä päätöksiä. Tähän sisältyy kyky oppia ja työskennellä sekä muiden kanssa että itsenäisesti, organisoida omaa oppimistaan, opiskella sinnikkäästi, arvioida ja jakaa omaa oppimistaan, hakea tarvittaessa apua ja hoitaa tehokkaasti omaa uraansa ja sosiaalisia suhteita. Yksilöillä olisi oltava joustokykyä ja heidän pitäisi kyetä käsittelemään epävarmuutta ja stressiä. Heidän pitäisi pystyä kommunikoimaan rakentavasti eri ympäristöissä, tekemään yhteistyötä ryhmässä ja neuvottelemaan. Tähän sisältyy suvaitsevaisuuden osoittaminen, taito ilmaista ja ymmärtää eri näkökantoja sekä kyky saada aikaan luottamusta ja tuntea empatiaa.

Avaintaito perustuu siihen, että yksilö suhtautuu positiivisesti henkilökohtaiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja oppimiseen läpi elämän. Sen pohjana ovat yhteistyötä, määrätietoisuutta ja rehellisyyttä edistävät asenteet. Tähän sisältyy muiden kunnioittaminen ja valmius voittaa ennakkoluuloja ja tehdä kompromisseja. Yksilöiden olisi kyettävä tunnistamaan ja asettamaan tavoitteita, motivoimaan itseään ja kehittämään sietokykyä ja luottamusta oppimisen jatkamiseksi menestyksekkäästi läpi elämänsä. Ongelmanratkaisuun pyrkivä asenne tukee oppimisprosessia ja yksilön kykyä selviytyä esteistä ja kestää muutoksia. Siihen sisältyy halu käyttää hyödyksi aiemmin opittua ja elämänkokemusta, uteliaisuus uusia oppimismahdollisuuksia kohtaan ja halu kehittyä elämän eri osa-alueilla.

6.Kansalaistaidot

Kansalaistaidoilla tarkoitetaan kykyä toimia vastuunsa tuntevana kansalaisena ja osallistua täysimääräisesti yhteiskunnalliseen toimintaan. Se pohjautuu yhteiskunnallisten, taloudellisten ja poliittisten käsitteiden ja rakenteiden samoin kuin globaalin kehityksen ja kestävyyden ymmärtämiseen.

Tähän avaintaitoon liittyvät olennaiset tiedot, taidot ja asenteet

Kansalaistaidot perustuvat tietoisuuteen peruskäsitteistä, jotka liittyvät yksilöihin, ryhmiin, työorganisaatioihin sekä yhteiskunta-, talous- ja kulttuurielämään. Tähän sisältyy eurooppalaisten yhteisten arvojen ymmärtäminen, sellaisina kuin ne on ilmaistu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Siihen kuuluu tieto ajankohtaisista tapahtumista samoin kuin kriittinen käsitys kansallisen, Euroopan ja maailmanhistorian keskeisistä tapahtumista. Lisäksi siihen kuuluu tietoisuus yhteiskunnallisten ja poliittisten liikkeiden tavoitteista, arvoista ja toimintalinjoista samoin kuin kestävistä järjestelmistä, etenkin ilmaston- ja väestönmuutoksesta globaalilla tasolla ja niiden taustalla olevista syistä. Keskeistä on myös tieto Euroopan yhdentymisestä sekä tietoisuus Euroopan ja maailman monimuotoisuudesta ja kulttuuri-identiteeteistä. Tähän sisältyy eurooppalaisten yhteiskuntien monikulttuuristen ja sosioekonomisten näkökohtien sekä kansallisten kulttuuri-identiteettien eurooppalaiseen identiteettiin antaman panoksen ymmärtäminen.

Kansalaistaitoihin liittyy kyky osallistua tehokkaasti muiden kanssa yhteistä tai julkista etua edistävään toimintaan, mukaan luettuna yhteiskunnan kestävä kehitys. Tähän sisältyvät kriittistä ajattelua koskevat taidot ja rakentava osallistuminen yhteisön toimintaan samoin kuin päätöksentekoon kaikilla tasoilla paikalliselta ja valtakunnalliselta tasolta Euroopan ja kansainväliselle tasolle. Tähän sisältyy myös kyky käyttää sekä perinteisiä että uusia median muotoja, suhtautua niihin kriittisesti ja toimia niiden kanssa vuorovaikutuksessa.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen demokratian perustana toimii vastuullisen ja rakentavan asenteen pohjana. Rakentavaan osallistumiseen kuuluu halu osallistua kaikilla tasoilla demokraattiseen päätöksentekoon ja kansalaistoimintaan. Siihen sisältyy sosiaalisen ja kulttuurillisen monimuotoisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukeminen sekä valmius kunnioittaa muiden yksityisyyttä ja ottaa vastuu ympäristöstä. Tarvitaan kiinnostusta sosioekonomista kehitystä ja kulttuurienvälistä viestintää kohtaan, jotta yksilö olisi valmis voittamaan ennakkoluuloja ja tekemään tarvittaessa kompromisseja sekä varmistamaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden.

7.Yrittäjyystaidot

Yrittäjyystaidoilla tarkoitetaan kykyä tarttua mahdollisuuksiin ja ideoihin ja muuntaa ne arvoiksi muita varten. Se perustuu luovuuteen, kriittiseen ajatteluun, ongelmanratkaisuun, aloitteellisuuteen, sitkeyteen ja yhteistyökykyyn, jotta voidaan suunnitella ja hallinnoida hankkeita, joilla on kulttuurista, sosiaalista tai kaupallista arvoa.

Tähän avaintaitoon liittyvät olennaiset tiedot, taidot ja asenteet

Yrittäjyystaidot edellyttävät tietoa siitä, että on erilaisia tilaisuuksia ja mahdollisuuksia muuttaa ideat toimiksi henkilökohtaisessa, sosiaalisessa ja ammatillisessa toiminnassa, ja sen ymmärtämistä, miten nämä tilaisuudet ja mahdollisuudet syntyvät. Yksilöiden olisi tunnettava ja ymmärrettävä hankkeiden suunnittelu- ja hallintatapoja, joihin sisältyvät sekä prosessit että resurssit. Heidän olisi ymmärrettävä taloutta sekä sosiaalisia ja taloudellisia mahdollisuuksia ja haasteita, joita työnantajalla, organisaatiolla tai yhteisöllä on. Heidän olisi oltava myös tietoisia eettisistä periaatteista ja ymmärrettävä omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

Yrittäjyystaidot perustuvat luovuuteen, johon sisältyy mielikuvitus, strateginen ajattelu ja ongelmanratkaisu sekä kehittymässä olevien luovien prosessien ja innovoinnin kriittinen ja rakentava pohdinta. Näihin sisältyy kyky työskennellä sekä itsenäisesti että ryhmässä, saada käyttöön resursseja (ihmisiä ja tavaroita) ja pitää yllä toimintaa. Tähän sisältyy kyky tehdä kustannuksiin ja arvoon liittyviä rahoituksellisia päätöksiä. Olennaista on kyky kommunikoida ja neuvotella tehokkaasti muiden kanssa ja sietää epävarmuutta ja riskejä osana tietoihin perustuvaa päätöksentekoa.

Yrittäjäasenteelle on ominaista aloitteellisuus ja tehokkuus, aktiivisuus, eteenpäin suuntautuminen, rohkeus ja sitkeys tavoitteiden saavuttamisessa. Siihen kuuluu halu motivoida muita ja arvostaa heidän ajatuksiaan, empatia sekä ihmisistä ja maailmasta huolehtiminen ja vastuun hyväksyminen eettisestä toiminnasta läpi prosessin.

8.Kulttuuritietoisuuteen ja kulttuurin ilmaisumuotoihin liittyvät taidot

Kulttuuritietoisuuteen ja kulttuurin ilmaisumuotoihin liittyviin taitoihin sisältyy sen ymmärtäminen ja kunnioittaminen, miten ajatuksia ja merkityksiä ilmaistaan ja kommunikoidaan luovasti eri kulttuureissa ja erilaisten taidemuotojen ja muiden kulttuurimuotojen välityksellä. Niihin kuuluu sitoutuminen omien ajatusten ja omaa paikkaa tai roolia yhteiskunnassa koskevan käsityksen ymmärtämiseen, kehittämiseen ja ilmaisemiseen erilaisilla tavoilla ja eri yhteyksissä.

Tähän avaintaitoon liittyvät olennaiset tiedot, taidot ja asenteet

Tämä avaintaito edellyttää tietoa paikallisista, kansallisista, eurooppalaisista ja globaaleista kulttuureista ja ilmaisumuodoista, mukaan luettuna niiden kielet, perintö ja perinteet, sekä kulttuurituotteista ja sen ymmärtämistä, miten nämä ilmaisumuodot voivat vaikuttaa toisiinsa ja yksilön ajatuksiin. Siihen kuuluu ymmärrys erilaisista tavoista kommunikoida ideoita tekijän, osallistujan ja yleisön välillä kirjallisten, painettujen ja digitaalisten tekstien, teatterin, elokuvan, tanssin, pelien, taiteen ja suunnittelun, musiikin, rituaalien ja arkkitehtuurin sekä hybridimuotojen välityksellä. Se edellyttää yksilön oman kehittymässä olevan identiteetin ymmärtämistä kulttuurisesti monimuotoisessa maailmassa ja sen ymmärtämistä, miten taiteen ja muiden kulttuurimuotojen kautta voidaan sekä tutkia että muokata maailmaa.

Taitoihin sisältyy kyky ilmaista ja tulkita figuratiivisia ja abstrakteja ajatuksia, kokemuksia ja tunteita empaattisesti ja kyky tähän eri taiteissa ja muissa kulttuurin muodoissa. Taitoihin sisältyy myös kyky tunnistaa ja realisoida henkilökohtaiseen, sosiaaliseen tai kaupalliseen arvoon liittyviä mahdollisuuksia taiteiden ja muiden kulttuurin muotojen kautta ja kyky sitoutua luoviin prosesseihin sekä yksilönä että yhteisesti.

On tärkeää suhtautua avoimesti kulttuuristen ilmaisumuotojen moninaisuuteen ja kunnioittaa sitä sekä omaksua eettinen ja vastuullinen lähestymistapa henkisen ja kulttuurisen omaisuuden omistukseen. Positiiviseen asenteeseen sisältyy myös uteliaisuus maailmaa kohtaan, halu kuvitella uusia mahdollisuuksia ja halu osallistua kulttuurikokemuksiin.

9.Avaintaitojen kehittämisen tukeminen

Avaintaidot ovat dynaaminen yhdistelmä tietoja, taitoja ja asenteita, joita oppija tarvitsee kehittyäkseen läpi elämän varhaislapsuudesta lähtien. Korkealaatuinen ja osallistava koulutus ja elinikäinen oppiminen tarjoavat kaikille mahdollisuuksia kehittää avaintaitoja, minkä vuoksi osaamispohjaisia lähestymistapoja voidaan käyttää kaikissa opetus- ja oppimisympäristöissä läpi elämän.

Osaamispohjaisen opetuksen ja oppimisen tueksi elinikäisen oppimisen yhteydessä on yksilöity kolme haastetta: erilaisten oppimistapojen ja -puitteiden käyttö, opettajien ja muun opetushenkilöstön tukeminen ja taitojen kehittymisen arviointi ja validointi. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi voidaan tunnistaa tiettyjä hyviä toimintatapoja.

a.Erilaiset oppimistavat ja -puitteet

(a)Oppimista voivat rikastuttaa oppiaineiden välinen oppiminen, eri koulutustasojen ja opetus- ja oppimistoimijoiden, myös työmarkkinatoimijoiden, väliset kumppanuudet samoin kuin kokonaisvaltaisen koulun kaltaiset käsitteet, joissa korostetaan yhteistyöhön perustuvaa opetusta ja oppimista ja oppijoiden aktiivista osallistumista ja päätöksentekoa. Tehokkaan taitojen kehittämisen kannalta keskeistä voi olla alojen välinen yhteistyö oppilaitosten ja yritys-, taide-, urheilu- ja nuorisoyhteisöistä ja korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista tulevien ulkoisten toimijoiden välillä.

(b)Perustaitojen hankkimista ja taitojen laajempaa kehittämistä voidaan tukea täydentämällä akateemista oppimista järjestelmällisesti sosiaalisella ja emotionaalisella oppimisella, taiteilla ja urheilulla. Henkilökohtaisten, sosiaalisten ja oppimistaitojen vahvistaminen varhaisesta iästä lähtien voi tarjota pohjan perustaitojen kehittämiselle.

(c)Oppimismenetelmillä, kuten tutkivalla, hankepohjaisella, taide- ja pelipohjaisella ja yhdistelmäoppimisella voidaan lisätä motivaatiota ja sitoutumista oppimiseen. Myös kokeilevalla oppimisella, työssäoppimisella ja tieteellisillä menetelmillä STEM-aloilla (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) voidaan tukea kehitystä eri taidoissa.

(d)Oppijoita, opetushenkilöstöä ja koulutuksen järjestäjiä voitaisiin kannustaa käyttämään digitaaliteknologiaa oppimisen parantamiseksi ja digitaalitaitojen kehittymisen tukemiseksi, esimerkiksi osallistumalla ”EU:n koodausviikon” 1 kaltaisiin unionin aloitteisiin. Itsearviointivälineiden (esim. SELFIE 2 ) käytöllä voitaisiin parantaa koulutuksen järjestäjien digitaalivalmiuksia.

(e)Erityiset mahdollisuudet yrittäjyyskokemuksia varten, kuten miniyritykset, harjoittelu yrityksissä tai oppilaitoksiin tehdyt yrittäjävierailut, voisivat olla varsin hyödyllisiä nuorille, mutta myös aikuisille ja opettajille. Nuorille voitaisiin antaa mahdollisuus vähintään yhteen yrittäjyyskokemukseen perus- tai keskiasteen koulutuksen aikana. Koulujen ja yritysten kumppanuudet ja foorumit paikallistasolla, etenkin maaseutualueilla, voivat olla keskeisessä asemassa yrittäjyyskoulutuksen levittämisessä. Opettajille ja rehtoreille annettava asianmukainen koulutus ja tuki voi olla ratkaisevaa kestävän edistyksen ja johtoaseman luomiseksi.

(f)Kielitaitoa voidaan kehittää ulkomaisten koulutusympäristöjen kanssa tehtävällä tiiviillä yhteistyöllä, opetushenkilöstön ja oppijoiden liikkuvuudella tai verkkoportaalien (esim. eTwinning, EPALE) käytöllä.

(g)Nuorille ja aikuisille, jotka ovat epäedullisemmassa asemassa joko sosioekonomisen taustansa tai maahanmuuttajataustansa vuoksi tai joilla on erityistarpeita, voitaisiin antaa asianmukaista tukea osallistavassa ympäristössä, jotta he voisivat täyttää oppimispotentiaalinsa. Tällaiseen tukeen voisi sisältyä kielellistä, akateemista tai henkistä tukea, vertaisvalmennusta, opetussuunnitelman ulkopuolista toimintaa, uraohjausta tai materiaalista tukea.

(h)Yhteistyö opetus- ja oppimisympäristöjen välillä kaikilla tasoilla voi olla ratkaisevaa, jotta voidaan parantaa oppijoiden taitojen kehittämisen jatkuvuutta läpi elämän ja innovatiivisten oppimistapojen kehittämistä.

(i)Koulutus- ja muiden paikallisyhteisöjen kumppaneiden ja työnantajien välinen yhteistyö yhdistettynä viralliseen ja epäviralliseen oppimiseen tukee taitojen kehittämistä ja voi helpottaa siirtymistä koulutuksesta työelämään.

b.Opetushenkilöstön tukeminen

(a)Osaamispohjaisten opetus- ja oppimistapojen sisällyttäminen peruskoulutukseen ja jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen voi auttaa opetushenkilöstöä muuttamaan opetusta ja oppimista omassa ympäristössään ja toteuttamaan lähestymistapaa pätevästi.

(b)Opetushenkilöstöä voitaisiin tukea osaamispohjaisten opetustapojen kehittämisessä omissa ympäristöissään henkilöstövaihdoilla ja vertaisoppimisella, joka mahdollistaa joustavuuden ja itsenäisyyden opetuksen järjestämisessä verkostojen, yhteistyön ja hyviä käytäntöjä jakavien yhteisöjen kautta.

(c)Opetushenkilöstöä voitaisiin auttaa innovatiivisten käytäntöjen luomisessa, tutkimukseen osallistumisessa ja uuden teknologian asianmukaisessa hyödyntämisessä osaamispohjaisten opetustapojen edistämiseksi.

(d)Opetushenkilöstölle voitaisiin antaa ohjeita, tarjota asiantuntijatietoa ja asianmukaisia välineitä ja materiaaleja, jotka voivat parantaa opetusmenetelmiä ja -käytäntöjä.

c.Taitojen kehittymisen arviointi ja validointi

(a)Avaintaitojen kuvaukset voitaisiin siirtää oppimistulosten puitteiksi, joita voitaisiin täydentää diagnostiseen, formatiiviseen ja summatiiviseen arviointiin ja validointiin asianmukaisilla tasoilla soveltuvilla välineillä. 3  

(b)Etenkin digitaaliteknologialla voitaisiin edistää oppijan edistymisen, mukaan luettuna yrittäjyystaitojen oppimisen, eri ulottuvuuksien kuvaamista.

(c)Epävirallisen ja arkioppimisen ympäristöissä hankittujen avaintaitojen arviointiin voitaisiin kehittää erilaisia lähestymistapoja, mukaan luettuna työnantajien, ohjaajien ja työmarkkinaosapuolten asiaan liittyvät toimet. Näiden pitäisi olla kaikkien saatavilla, etenkin heikosti koulutettujen yksilöiden, jotta voitaisiin tukea heidän etenemistään jatko-opintoihin.

(d)Epävirallisen ja arkioppimisen kautta saavutettujen oppimistulosten validointia voitaisiin laajentaa ja siitä voitaisiin tehdä vakiintuneempaa epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista annetun neuvoston suosituksen mukaisesti, mukaan luettuna erilaiset validointimenetelmät ja Europassin ja Youthpassin kaltaisten välineiden käyttö.

(1)    Koodausviikko; http://codeweek.eu/
(2)    Digitaalisia valmiuksia mittaava itsearviointiväline (SELFIE); https://ec.europa.eu/jrc/en/digcomporg/selfie-tool , tai HEInnovate; https://heinnovate.eu/
(3)    Esimerkiksi kieliä koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen, digitaalisten taitojen viitekehyksen ja yrittäjyystaitojen viitekehyksen samoin kuin PISA:n taitokuvaukset tarjoavat materiaalia taitojen arviointia varten.
Top