18.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 85/3

1.

Uusi rahanpesun torjuntaa koskeva direktiivi annettiin toukokuussa 2015 (1). Uuden lainsäädännön tavoitteeksi ilmoitettiin rahanpesun torjunnan välineiden kehittäminen, koska laittoman rahan virrat voivat vahingoittaa rahoitusalan eheyttä, vakautta ja mainetta sekä uhata unionin sisämarkkinoita ja kansainvälistä kehitystä.

2.

Luotto- ja finanssilaitosten luotettavuuden, koskemattomuuden ja vakauden sekä koko rahoitusjärjestelmän uskottavuuden suojelu eivät ole ainoita toimintapoliittisia tavoitteita, joita rahanpesun torjuntadirektiivillä tavoitellaan. Rahanpesun vastainen toimintaryhmä (jäljempänä ’FATF’ (2)), teki kesäkuussa 2003 suosituksiinsa tarkistuksia, joilla suositusten soveltamisalaan lisättiin terrorismin rahoitus, ja vahvisti entistä yksityiskohtaisemmat vaatimukset asiakkaan tunnistamista ja henkilöllisyyden todentamista varten. FATF toi esiin yhtäältä tilanteita, joissa kasvanut rahanpesun tai terrorismin rahoituksen riski voi antaa aiheen tehostettuihin toimenpiteisiin, ja toisaalta tilanteita, joissa pienentynyt riski voi antaa perusteet keventää valvontaa.

3.

Rahanpesun torjuntaa koskevassa direktiivissä on näin ollen annetu selkeästi joukko sääntöjä, joiden tarkoituksena on estää sekä rahanpesu että terrorismin rahoittaminen laittomien rahavirtojen avulla. Siinä säädetään asiakkaan tunnistamisvelvollisuuden soveltamisesta epäilyttäviin liiketoimiin riskiperusteisesti. Se perustuu tosiasiallista omistajaa ja edunsaajaa koskevien tietojen hankkimiseen ja analysointiin sekä jäsenvaltioihin perustettujen rahanpesun selvittelykeskusten koordinoituun tutkimustoimintaan.

4.

Euroopan komissio julkaisi 2. helmikuuta 2016 tiedonannon (3), jossa esitetään toimintasuunnitelma terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamiseksi. Tiedonannossa ehdotetaan rahanpesun torjuntaa koskevaan direktiiviin muutoksia, joiden tavoitteena on torjua varainsiirtopalvelujen ja virtuaalivaluuttojen avulla tapahtuvaa rahanpesua ja muotoilla uudelleen rahanpesun selvittelykeskusten tehtävä.

5.

Myös finanssiskandaalit (4) ja kasvanut veronkierron riski näyttävät kiinnittäneen komission huomiota tarpeeseen määrittää uudelleen rahanpesun torjuntaa koskevan direktiivin toimet ja suunnata ne entistä suoremmin veronkiertoon, joka nähdään direktiivin voimassa olevassa toisinnossa laittomien varojen lähteenä mutta johon toimia ei suoraan kohdenneta.

6.

Komissio julkaisi 5. heinäkuuta 2016 joukon muutosehdotuksia rahanpesun torjuntaa koskevaan direktiiviin ja direktiiviin 2009/101/EY (jäljempänä ’ehdotus’ (5)). Tavoitteena on toimia koordinoidusti G20:n ja OECD:n kanssa ja torjua suoraan ja kohdennetusti luonnollisten ja oikeushenkilöiden veronkiertoa sekä perustaa entistä tasapuolisempi ja tehokkaampi verojärjestelmä. Euroopan tietosuojavaltuutettu huomauttaa tässä yhteydessä, että päinvastoin kuin ehdotuksen johdanto-osan 42 kappaleessa mainitaan, tietosuojavaltuutettua ei ole kuultu ennen ehdotuksen antamista. (6)

7.

Euroopan unionin neuvosto pyysi myöhemmin Euroopan tietosuojavaltuutetun lausuntoa ja hyväksyi 19. joulukuuta ehdotusta koskevan kompromissitekstin (jäljempänä ’neuvoston kanta’ (7)). Neuvoston kannan tarkoituksena on muuttaa ainoastaan rahanpesun torjuntaa koskevaa direktiiviä (ei direktiiviä 2009/101/EY), ja siinä keskitytään pääasiassa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan. Vaikka veronkierron torjunnan tavoitetta ei enää erikseen mainita, siihen tarkoitukseen ehdotuksessa suunnitellut välineet ovat edelleen käytössä, vaikkakin hieman muutettuina (esim. tosiasiallista omistajaa ja edunsaajaa koskevien tietojen julkisuus ja rahanpesun torjuntaan liittyvien tietojen saaminen veroviranomaisten käyttöön).

8.

Tässä lausunnossa eritellään ehdotuksen vaikutusta yksityisyyden suojan ja tietosuojan perusoikeuksiin. Lisäksi selvitetään, miten vaikutus muuttuu neuvoston kannan perusteella.

9.

Lausunnossa arvioidaan myös rahanpesun torjuntadirektiiviin ehdotettujen muutosten pohjalta tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta laissa määritettyjen toimintapoliittisten tarkoitusten kannalta. Viittaamme ehdotukseen yhtenä ainoana yhtenäisenä toimintapoliittisena välineenä, vaikka siinä ehdotetaankin muutoksia kahteen erilliseen direktiiviin.

10.

Yleisen järjestyksen ja perusoikeuksien vuorovaikutusta on jo käsitelty tuomioistuimissa. Unionin tuomioistuin toteaa Digital Rights Ireland Ltd -asiassa (8), että kansainvälisen terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunta on yleisen edun mukainen tavoite (9). Tällaisten toimenpiteiden oikeasuhteisuuden arviointi on unionin tuomioistuimen mukaan kuitenkin tarpeen, koska säädetyillä oikeudellisilla välineillä puututaan yksityisyyden suojan ja tietosuojan perusoikeuksiin. (10)

11.

Lausunnon tarkoitus ei siten ole ottaa kantaa niiden toimintapoliittisten tavoitteiden asiasisältöön, joita lainsäätäjä on päättänyt tavoitella. Huomiota kiinnitetään sen sijaan niihin välineisiin ja toimintatapoihin, jotka laissa esitetään. Euroopan tietosuojavaltuutetun tarkoituksena on varmistaa, että oikeutettuja toimintapoliittisia tavoitteita tavoitellaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti puuttumalla perusoikeuksien käyttämiseen mahdollisimman vähän ja että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan vaatimukset täytetään kokonaan.

65.

Komissio ehdottaa rahanpesun torjuntaa koskevaan direktiiviin uusia muutoksia saattaakseen direktiivin ajan tasalle teknisen ja rahoitusalan innovointinopeuden ja uusien rahanpesu- ja terrorismin rahoituskeinojen suhteen. Ehdotuksella pyritään samalla lisäämään rahoitusmarkkinoiden avoimuutta usean eri tarkoituksen vuoksi. Euroopan tietosuojavaltuutettu on havainnut tavoitteina olevan muun muassa veronkierron torjunta, sijoittajien suojelu ja rahoitusjärjestelmän väärinkäytösten torjunta.

66.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tarkastellut ehdotusta, jossa olisi tietosuojavaltuutetun mukaan pitänyt huolehtia seuraavista seikoista: