EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.12.2017

COM(2017) 790 final

2017/0359(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SWD(2017) 481 final}

PERUSTELUT

1.    EHDOTUKSEN TAUSTA

•    Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

EU tarvitsee vahvemmat pääomamarkkinat, jotka antavat mahdollisuuden edistää investointeja, avata yrityksille uusia rahoituslähteitä, tarjota kotitalouksille parempia mahdollisuuksia ja lujittaa talous- ja rahaliittoa. Komissio on sitoutunut ottamaan käyttöön kaikki rakenneosat, jotka tarvitaan vielä, jotta pääomamarkkinaunioni voidaan toteuttaa vuoteen 2019 mennessä 1 .

Sijoituspalveluyritykset tarjoavat monenlaisia palveluja (kuten sijoitusneuvontaa, salkunhoitoa, välitystoimintaa ja toimeksiantojen toteuttamista), jotka antavat sijoittajille mahdollisuuden päästä arvopaperi- ja johdannaismarkkinoille. Sijoituspalveluyritykset ja niiden tarjoamat palvelut ovat olennainen osa hyvin toimivaa pääomamarkkinaunionia. Niiden tärkeänä tehtävänä on helpottaa säästö- ja sijoitusvirtojen kulkua EU:ssa tarjoamalla erilaisia palveluja, joilla tuetaan tehokasta pääoman kohdentamista ja riskienhallintaa.

Sijoituspalveluyrityksiä on kaikissa jäsenvaltioissa. Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) keräämien tietojen mukaan Euroopan talousalueella (ETA) oli vuoden 2015 lopussa 6 051 sijoituspalveluyritystä 2 . Niihin kuuluu yrityksiä, jotka tarjoavat suppeaa palveluvalikoimaa vähittäisasiakkaille sekä yrityksiä, jotka tarjoavat useita palveluja monenlaisille vähittäisasiakkaille, ammattimaisille asiakkaille ja yritysasiakkaille.

EPV:ltä saatujen tietojen perusteella noin 85 prosenttia ETA-alueen sijoituspalveluyrityksistä rajoittaa toimintansa

·sijoitusneuvonnan tarjoamiseen

·toimeksiantojen vastaanottamiseen ja välittämiseen

·sijoitussalkkujen hoitamiseen ja

·toimeksiantojen toteuttamiseen.

Yhdistyneellä kuningaskunnalla, joka on tärkeä pääomamarkkinoiden ja sijoitustoiminnan keskus, on eniten ETA-alueen sijoituspalveluyrityksiä, sillä noin puolet näistä yrityksistä on sijoittautunut Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, jonka jälkeen niitä on eniten Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Espanjassa. Useimmat ETA-alueen sijoituspalveluyrityksistä ovat pieniä tai keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä). EPV:n arvion mukaan noin kahdeksalla sijoituspalveluyrityksellä, jotka ovat keskittyneet pääasiassa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, on hallinnassaan noin 80 prosenttia kaikkien sijoituspalveluyritysten varoista ETA-alueella.

Tämän perusteella komissio ilmoitti pääomamarkkinaunionia koskevasta toimintasuunnitelmasta laatimassaan väliarvioinnissa 3 , että se ehdottaisi yhtenä uutena pääomamarkkinoita vahvistavana ja pääomamarkkinaunionia edistävänä ensisijaisena toimena tehokkaampaa sijoituspalveluyritysten vakavaraisuus- ja valvontakehystä, joka mukautettaisiin yritysten kokoon ja luonteeseen. Toimen tavoitteena olisi edistää kilpailua sekä tarjota sijoittajille uusia mahdollisuuksia ja parempia keinoja hallita riskejään. Koska Yhdistyneen kuningaskunnan sijoituspalveluyritykset ovat olleet keskeisessä asemassa tällä alalla, Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota EU:sta tekee vielä tarpeellisemmaksi päivittää EU:n sääntelykehystä, jotta voidaan tukea tätä kehitystä.

Ehdotukset, joihin kuuluvat tämän asetus ja siihen liittyvä direktiivi, on sisällytetty komission työohjelmaan vuodeksi 2017 sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan REFIT-ohjelman toimena. Ehdotusten tavoitteena on varmistaa, että sijoituspalveluyrityksiin sovelletaan sellaisia pääoma-, maksuvalmius- ja muita keskeisiä vakavaraisuusvaatimuksia ja vastaavia valvontajärjestelyjä, jotka on mukautettu niiden liiketoimintaan mutta riittävät kuitenkin kattamaan sijoituspalveluyritysten riskit vakavaraisuuden kannalta terveellä tavalla, jotta voidaan turvata rahoitusjärjestelmän vakaus EU:n rahoitusmarkkinoilla. Ehdotukset perustuvat uudelleentarkasteluun, joka on tehty asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 , jäljempänä ”vakavaraisuusasetus”, 493 artiklan 2 kohdan, 498 kohdan 2 kohdan, 508 artiklan 2 kohdan ja 508 artiklan 3 kohdan nojalla. Vakavaraisuusasetus muodostaa yhdessä direktiivin 2013/36/EU 5 , jäljempänä ”vakavaraisuusdirektiivi”, kanssa sijoituspalveluyritysten nykyisen vakavaraisuuskehyksen. Hyväksyessään näitä säädöstekstejä lainsäädäntövallan käyttäjät päättivät, että sijoituspalveluyrityksiin sovellettua kehystä tarkastellaan uudelleen, koska sen säännöt on suurelta osin tarkoitettu luottolaitoksille.

Toisin kuin luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset eivät ota vastaan talletuksia tai myönnä lainoja. Tämä tarkoittaa sitä, että ne altistuvat huomattavasti vähemmän luottoriskille ja sille riskille, että tallettajat nostavat rahansa lyhyellä varoitusajalla. Sijoituspalveluyritykset keskittyvät palveluissaan rahoitusvälineisiin, ja toisin kuin talletukset, niitä ei makseta nimellisarvon mukaisesti vaan niiden arvo seuraa markkinakehitystä. Sijoituspalveluyritykset kilpailevat kuitenkin luottolaitosten kanssa sijoituspalvelujen tarjoamisessa, sillä luottolaitokset voivat tarjota asiakkailleen sijoituspalveluja pankkitoimilupansa nojalla. Sen vuoksi luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset ovat kaksi laadullisesti erilaista laitostyyppiä, joilla on erilaiset ensisijaiset liiketoimintamallit mutta jonkin verran päällekkäisyyttä palveluissa, joita ne voivat tarjota.

Sijoituspalveluyrityksiin on luottolaitosten tavoin sovellettu EU:n vakavaraisuussääntöjä vuodesta 1993, jolloin ensimmäinen EU:n kehys, jolla on säännelty sijoituspalveluyritysten toimintaa, tuli voimaan. Kyseinen kehys on korvattu rahoitusvälineiden markkinoista annetulla direktiivillä (MiFID-direktiivi) 6 , ja tammikuusta 2018 alkaen se korvataan MiFID II -direktiivin ja rahoitusmarkkina-asetuksen (MiFIR-asetus) 7 muodostamalla kehyksellä. Tässä kehyksessä vahvistetaan toimiluvan myöntämisedellytykset, organisaatiota ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat vaatimukset, joiden mukaisesti sijoituspalveluja voidaan tarjota sijoittajille, sekä muut vaatimukset, joilla säännellään rahoitusmarkkinoiden asianmukaista toimintaa.

Sijoituspalveluyrityksiin sovelletaan MiFID-direktiivin ohella vakavaraisuusasetuksessa ja ‑direktiivissä sijoituspalveluyrityksille vahvistettua vakavaraisuuskehystä. Yleensä rahoituslaitosten vakavaraisuusvaatimusten tarkoituksena on i) varmistaa, että laitoksilla on riittävät resurssit pysyä taloudellisesti elinkelpoisina ja tarjota palvelujaan taloussuhdanteista riippumatta, tai ii) mahdollistaa laitosten toiminnan hallittu alasajo aiheuttamatta tarpeetonta taloudellista vahinkoa laitosten asiakkaille tai niiden markkinoiden vakaudelle, joilla laitokset toimivat. Näin ollen vakavaraisuusvaatimuksissa olisi huomioitava riskit, joille eri rahoituslaitokset altistuvat ja joita ne aiheuttavat, vaatimusten olisi oltava oikeassa suhteessa riskien toteutumisen todennäköisyyteen, ja niissä olisi yleisesti ottaen löydettävä tasapaino eri rahoituslaitosten turvallisuuden ja vakauden varmistamisen ja liiallisten kustannusten välttämisen välillä, sillä korkeat kustannukset voivat estää laitoksia harjoittamasta liiketoimintaansa taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Järjestelmän kannalta merkittäviin sijoituspalveluyrityksiin, joista tietyt yritykset määritellään maailmanlaajuisiksi ja muiksi järjestelmän kannalta merkittäviksi laitoksiksi vakavaraisuusdirektiivin 131 artiklan mukaisesti, olisi edelleen sovellettava vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin muodostamaa kehystä, myös komission 23. marraskuuta 2016 ehdottamia muutoksia 8 , ehdotuksiin sisältyvän, laitosten määrittämistä koskevan tarkistetun lähestymistavan mukaisesti. Näille yrityksille on nimittäin tyypillistä se, että ne aiheuttavat riskejä ja ottavat vastatakseen riskeistä merkittävässä määrin kaikkialla sisämarkkinoilla. Sijoituspalveluyrityksiin kohdistuu niiden toiminnan vuoksi luottoriski, joka on pääasiassa vastapuolen luottoriskin muodossa, sekä markkinariski sellaisten positioiden osalta, jotka ne ottavat omaan lukuunsa asiakkaidensa puolesta tai omasta puolestaan. Tästä syystä niistä aiheutuu suurempi riski rahoitusjärjestelmän vakaudelle niiden koon ja sidossuhteiden vuoksi. Näiden riskien perusteella järjestelmän kannalta merkittäviä sijoituspalveluyrityksiä olisi pidettävä luottolaitoksina, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset.

Kuten syyskuussa 2017 annetussa komission tiedonannossa Euroopan valvontaviranomaisten uudelleentarkastelusta 9 todetaan, tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että järjestelmän kannalta merkittävien sijoituspalveluyritysten toiminnot ovat pankkiunioniin osallistuvissa jäsenvaltioissa EKP:n suorassa valvonnassa yhteisessä valvontamekanismissa. Tällä hetkellä nämä yritykset sijaitsevat pääasiassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mutta ne harkitsevat parhaillaan siirtävänsä osan toiminnoistaan EU-27:n jäsenvaltioihin, erityisesti pankkiunioniin osallistuviin jäsenvaltioihin. Vaikka kyse on vain pienestä määrästä yrityksiä, niiden osuus on kuitenkin merkittävä EU:n kaikkien sijoituspalveluyritysten varojen kokonaisarvosta ja liiketoiminnan volyymista.

Muille sijoituspalveluyrityksille on ongelmallisempaa se, että nykyisessä vakavaraisuuskehyksessä keskitytään luottolaitoksiin ja niille aiheutuviin ja niiden aiheuttamiin riskeihin sijoituspalveluyritysten sijasta. Nykyisissä säännöissä ei pääsääntöisesti käsitellä nimenomaan näiden yritysten tarjoamia palveluja eikä riskejä, joita ne saattavat aiheuttaa. Kahdeksasta sijoituspalvelusta, joita sijoituspalveluyrityksillä on lupa suorittaa MiFID-direktiivin 10 nojalla, vakavaraisuusasetuksessa säädetään selkeästi vastaavista vaatimuksista vain seuraavien osalta: i) omaan lukuun tapahtuva kaupankäynti ja ii) merkintäsitoumusten antaminen rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskulle tai rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun toteuttaminen kiinteän sitoumuksen pohjalta. Tällaiset vaatimukset puuttuvat muiden sijoituspalvelujen (toimeksiantojen vastaanottaminen ja välittäminen, toimeksiantojen toteutus, salkunhoito, sijoitusneuvonta, rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun järjestäminen ilman merkintätakausta ja monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpito) osalta, minkä vuoksi näihin toimintoihin liittyvät riskit on katettu vain likimääräisesti. Vaikka riskit ovatkin joissakin tapauksissa vähäisiä, riskejä, joita näistä toiminnoista aiheutuu yritykselle ja näin ollen myös yrityksen asiakkaille ja laajemmille markkinoille, ei ole katettu kohdennetusti.

Tästä seuraa kolme pääongelmaa, joita arvioidaan ehdotuksiin liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.

Ensinnäkin, vaikka kehyksessä on poikkeuksista säätämällä otettu jossain määrin huomioon sijoituspalveluyritysten erilaiset liiketoimintaprofiilit, kehyksen nojalla tapahtuva sääntely on yleisesti ottaen huomattavan monimutkaista monille yrityksille. Toiseksi, kehyksen yksityiskohtaiset vaatimukset ja poikkeukset muodostavan karkean ja riskit huomiotta jättävän arvion sijoituspalveluyritykselle aiheutuvista ja sen aiheuttamista todellisista riskeistä, jotka eroavat pankkeihin liittyvistä riskeistä. Kolmanneksi, kehykselle ominaisen monimutkaisuuden ja riskiherkkyyden puuttumisen vuoksi kehyksen täytäntöönpano jäsenvaltioissa luo hajanaisuutta sijoituspalveluyritysten yleisessä sääntely-ympäristössä ja mahdollistaa toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäytön, joka vaikuttaa vahingollisesti. Tämä voi uhata sisämarkkinoiden eheyttä ja toimintaa.

Ehdotusten tavoitteina on puuttua nykyisen kehyksen ongelmiin ja samalla helpottaa mahdollisuuksien mukaan sijoituspalveluyritysten liiketoiminnan aloittamista ja harjoittamista. Niissä ehdotetaan vakavaraisuuskehystä, joka on mukautettu paremmin sijoituspalveluyritysten liiketoimintamalleihin. Kehys koostuu sijoituspalveluyrityksiin sovellettavista asianmukaisemmista ja riskiherkemmistä vaatimuksista, jotka kohdistuvat paremmin sijoituspalveluyritykselle eri liiketoimintamalleissa aiheutuviin ja sen aiheuttamiin riskeihin. Lisäksi ne muodostavat yksinkertaisemman sääntelyvälineistön, jonka avulla vakavaraisuusvalvonnasta vastaavat viranomaiset voivat tehokkaasti harjoittaa valvontaa.

Vakavaraisuusasetuksen artikloissa annetun toimeksiannon mukaisesti sijoituspalveluyritysten vakavaraisuuskehyksen uudelleentarkastelu on toteutettu kuullen EPV:tä, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista (EAMV) ja näissä Euroopan valvontaviranomaisissa edustettuina olevia kansallisia toimivaltaisia viranomaisia. Komission ensimmäisen joulukuussa 2014 esitetyn neuvontapyynnön jälkeen EPV julkaisi joulukuussa 2015 ensimmäisen sijoituspalveluyritysten nykyistä vakavaraisuuskehystä käsittelevän kertomuksensa 11 , jossa se kehotti tekemään muutoksia nykyiseen, kaikkiin sijoituspalveluyrityksiin sovellettavaan lähestymistapaan, lukuun ottamatta suurimpia ja järjestelmän kannalta merkittävimpiä sijoituspalveluyrityksiä. Komission toisen, kesäkuussa 2016 esitetyn neuvontapyynnön jälkeen EPV julkaisi marraskuussa 2016 kuulemista varten keskusteluasiakirjan 12 , jossa keskityttiin mahdolliseen uuteen vakavaraisuusjärjestelmään, jota sovellettaisiin valtaosaan sijoituspalveluyrityksistä. Syyskuussa 2017 EPV julkaisi lopulliset suosituksensa 13 , joissa se otti huomioon saamansa palautteen ja täydentävät tiedot, jotka se oli kerännyt sijoituspalveluyrityksiltä yhdessä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Ehdotukset perustuvat näihin suosituksiin kaikilta keskeisiltä osiltaan lukuun ottamatta järjestelmän kannalta merkittävien sijoituspalveluyritysten määrittämistä. Tätä selitetään tarkemmin ehdotuksiin liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ja yhteenvetona jäljempänä olevassa kohdassa ”Vaikutustenarviointi”.

•    Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämä ehdotus täydentää käynnissä olevaa vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin mukaisen luottolaitoksiin sovellettavan järjestelmän uudelleentarkastelua, joka on seurausta komission 23. marraskuuta 2016 hyväksymistä ehdotuksista 14 , joissa kaikille muille kuin järjestelmän kannalta merkittäville sijoituspalveluyrityksille annetaan mahdollisuus jättäytyä järjestelmän tarkistettujen säännösten ulkopuolelle. Tämä vaihtoehto esitettiin tunnustaen samalla, että tarkistettuja säännöksiä laadittaessa ei ollut ajateltu useimpia sijoituspalveluyrityksiä ja että nämä säännökset olisivat mutkistaneet nykyistä säännöstöä entisestään. Useimpia sijoituspalveluyrityksiä koskevan vakavaraisuusjärjestelmän uudelleentarkastelu, jota esitetään myös tässä ehdotuksessa, oli jo tuolloin käynnissä. Siinä yhteydessä katsottiin olevan kohtuutonta soveltaa kyseisiin yrityksiin vielä mutkikkaampaa järjestelmää vain lyhyen ajan siihen asti, kun uutta järjestelmää alettaisiin soveltaa. Sen vuoksi tällä ehdotuksella luodaan uusi järjestelmä useimmille sijoituspalveluyrityksille siirtämällä ne kokonaan pois vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin muodostamasta kehyksestä. Vain järjestelmän kannalta merkittävät sijoituspalveluyritykset jätetään mainitun sääntelykehyksen ja sen tarkistettujen säännösten soveltamisalaan tässä ehdotuksessa esitetyn, näiden yritysten määrittämistä koskevan tarkistetun lähestymistavan mukaisesti.

Ehdotus on linjassa myös MiFID- ja MiFID II -direktiivien ja MiFIR-asetuksen muodostaman kehyksen kanssa. Ehdotuksessa vahvistetaan vakavaraisuusvaatimukset, jotka on mukautettu sijoituspalveluyritysten liiketoimintaan ja riskeihin, ja siinä selvennetään, milloin ja miksi kyseisiä vaatimuksia sovelletaan. Sen avulla voidaan välttää tietyt tapaukset, joissa vakavaraisuusvaatimuksia on sovellettu mielivaltaisesti nykyisessä kehyksessä ja jotka ovat johtuneet siitä, että vaatimukset on asetettu ennen kaikkea MiFID-direktiivissä lueteltuja sijoituspalveluja silmällä pitäen sen sijaan, että niissä olisi otettu huomioon sijoituspalveluyritysten harjoittaman liiketoiminnan tyypistä ja volyymista tosiasiallisesti aiheutuvat riskit.

MiFID II -direktiivi ja MiFIR-asetus annettiin finanssikriisin jälkeen sovellettaviksi arvopaperimarkkinoihin, sijoituspalvelujen välittäjiin ja kauppapaikkoihin. Uudella kehyksellä vahvistetaan nykyistä MiFID I -kehystä ja korvataan kyseinen kehys. EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuuskehyksen uudelleentarkastelun yhteydessä on myös tarpeen varmistaa, ettei kolmansien maiden yrityksiin, jotka tarjoavat EU:ssa palveluja yli rajojen, sovelleta suotuisampaa kohtelua kuin EU:n yrityksiin vakavaraisuus-, vero- ja valvontavaatimusten osalta. Tässä ehdotuksessa tehdään kohdennettuja muutoksia nykyiseen MiFIR-asetuksen 46 ja 47 artiklan mukaiseen kolmansien maiden yrityksiä koskevaan vastaavuusjärjestelmään, jotta voidaan säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n yritysten ja kolmansien maiden yritysten välillä.

•    Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Sijoituspalveluyritysten merkittävänä tehtävänä on helpottaa investointivirtojen kulkua EU:ssa. Sen vuoksi uudelleentarkastelu on myös osa komission aloitteita, joilla varmistetaan vahvat ja oikeudenmukaiset sisämarkkinat, joihin liittyy hyvin toimiva rahoitusjärjestelmä ja pääomamarkkinaunioni 15 . Tämän kaiken tavoitteena on investointien sekä kasvun ja työllisyyden edistäminen. Sijoituspalveluyrityksille paremmin sopivalla vakavaraisuus- ja valvontakehyksellä, jossa niille aiheutuu vähemmän kustannuksia säännösten noudattamisesta, i) parannetaan yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä, ii) edistetään markkinoille tuloa ja kilpailua ja iii) tarjotaan sijoittajille uusia mahdollisuuksia ja parempia tapoja hallita riskejään.

Tarkistetussa lähestymistavassa, jonka avulla määritetään järjestelmän kannalta merkittävät sijoituspalveluyritykset, joiden olisi säilyttävä vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin muodostamassa kehyksessä, noudatetaan myös tavoitetta välttää pankkiunionin toiminnassa ilmeneviä porsaanreikiä. Viimeaikainen markkinoiden rakenteessa tapahtunut kehitys osoittaa, että kolmansien maiden pankkiryhmillä on yhä monimutkaisempia rakenteita EU:ssa. Ne käyttävät toiminnassaan yksikköjä, jotka välttyvät EKP:n yhteisessä valvontamekanismissa harjoittamalta valvonnalta. Kuten pankkiunionin valmiiksi saamisesta lokakuussa 2017 annetussa komission tiedonannossa 16 todetaan, varmistamalla, että järjestelmän kannalta merkittävät sijoituspalveluyritykset pysyvät vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin muodostamassa sääntelykehyksessä sen mukaisesti, miten ne tässä ehdotuksessa määritetään, tällaiset yritykset saatetaan pankkivalvontaviranomaisten harjoittaman vakavaraisuusvalvonnan alaisuuteen ja myös EKP:n harjoittaman vakavaraisuusvalvonnan alaisuuteen sellaisten toimintojensa osalta, joita ne suorittavat pankkiunioniin osallistuvissa jäsenvaltioissa.

2.    OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•    Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ”SEUT-sopimus”, annetaan unionin toimielimille toimivalta antaa asianmukaiset säännökset, joiden tavoitteena on sisämarkkinoiden perustaminen ja toiminta (SEUT-sopimuksen 114 artikla). Tällaisiin säännöksiin kuuluu lainsäädäntö, jossa käsitellään rahoituspalvelujen tarjoajiin sovellettavia vakavaraisuus- ja muita sääntöjä. Tässä tapauksessa kyse on sijoituspalvelujen tarjoamisesta. Ehdotetun asetuksen säännöksillä korvataan asetuksen (EU) N:o 575/2013 säännökset, jotka perustuvat myös SEUT-sopimuksen 114 artiklaan, siltä osin kuin ne koskevat sijoituspalveluyrityksiä.

•    Toissijaisuusperiaate

Ehdotuksessa tarkistetaan ja yksinkertaistetaan nykyisiä EU:n sääntöjä, joilla säännellään sijoituspalveluyritysten vakavaraisuuskohtelua, jotta voidaan i) paremmin ottaa huomioon ja hallita sijoituspalveluyritysten liiketoimintamalleihin liittyviä riskejä, ii) tasapuolistaa yritysten toimintaedellytyksiä ja iii) lähentää valvontakäytäntöjä. Tämän saavuttamiseksi uudella EU:n kehyksellä olisi korvattava nykyinen kehys sen sijaan, että nämä valinnat sisällytettäisiin jäsenvaltioiden sääntelykehyksiin. Tämä on tarpeen sen vuoksi, että MiFID-direktiivin mukaisesti toimiluvan saaneet sijoituspalveluyritykset tarjoavat nykyään vakiintuneesti palvelujaan asiakkaille eri puolilla EU:ta. Jäsenvaltioiden sääntöihin tekemät erilliset ja irralliset muutokset saattaisivat vääristää kilpailua ja aiheuttaa syrjintää, mikä voisi pirstaloida sisämarkkinoita. Tämä voisi lisätä toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttöä, joka on vahingollista ja voi aiheuttaa rahoitusvakauteen ja sijoittajansuojaan kohdistuvia kerrannaisvaikutuksia muissa jäsenvaltioissa, jos ongelmia ilmenee. Se saattaisi myös vääristää tietyssä jäsenvaltiossa saatavilla olevien sijoituspalvelujen valikoimaa ja tyyppiä, mikä voisi vaikuttaa kielteisesti markkinoiden yleiseen tehokkuuteen ja sijoittajien valinnanvaraan. Tarkistetuissa säännöissä olisi vältettävä perusteettomia sääntelyeroja ja varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille toimiluvan saaneille yrityksille koko sisämarkkinoilla.

•    Suhteellisuusperiaate

Tämän REFIT-ohjelmaan kuuluvan toimen keskeisenä tavoitteena on luoda sijoituspalveluyrityksiä varten uusi kehys, joka on sopivampi, asianmukaisempi ja oikeasuhteisempi kuin nykyinen kehys. Tässä ehdotuksessa vaatimukset tasapainotetaan siten, että ne ovat samalla

·niin kattavia ja tiukkoja, että niillä voidaan puuttua sijoituspalveluyritysten riskeihin vakavaraisuuden kannalta terveellä tavalla, ja

·niin joustavia, että niitä voidaan soveltaa erityyppisiin liiketoimintamalleihin haittaamatta sijoituspalveluyritysten kykyä toimia liiketaloudellisesti kannattavalla tavalla.

Tämän tasapainon saavuttamiseksi ehdotuksessa pyritään varmistamaan, että järjestelmän kustannukset, jotka liittyvät pääomavaatimuksiin sekä säännösten noudattamiseen ja hallinnointiin, pysyvät mahdollisimman pieninä. Näitä kustannuksia syntyy henkilöstön ja järjestelmien hallinnoinnista, joka on tarpeen, jotta voidaan noudattaa uusia vaatimuksia ja raportoida niiden noudattamisesta valvontaviranomaisille.

Kuten tähän ehdotukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa todetaan, näiden kustannusten odotetaan pienenevän jatkuvasti, mutta järjestelmästä aiheutuu aluksi joitakin uusia kertaluonteisia kustannuksia. Pääoman osalta kokonaisvaltaisena poliittisena valintana, joka on toiminut uudelleentarkastelun perustana ja vaikuttanut edellä kuvattuihin näkökohtiin, on tavoite varmistaa, että sijoituspalveluyrityksiin sovellettavat EU:n pääomavaatimukset eivät kokonaisuudessaan kasva liikaa. Tästä seuraa tietyntyyppisten yritysten kannalta erilaisia jakautumisvaikutuksia. Näitä tasataan ehdotuksen säännöksillä huolehtimalla siitä, että suurimmat vaikutukset ovat asteittaisia ja rajoitettuja.

•    Toimintatavan valinta

Sääntelytavaksi on valittu asetus, koska asetuksen säännöksillä korvataan sijoituspalveluyrityksiä koskevat asetuksen (EU) N:o 575/2013 säännökset. Näin saavutetaan sama oikeudellinen vaikutus kuin nykyisellä säännöstöllä ja varmistetaan, että ehdotuksen tavoitteet saavutetaan yhdenmukaisesti koko EU:ssa, sekä annetaan varmuutta ja luodaan tasapuolisemmat toimintaedellytykset yrityksille.

3.    JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•    Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarviointi

Tähän ehdotukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetään yhteenveto vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin muodostaman nykyisen kehyksen arvioinnista, joka perustuu erityisesti EPV:n ja EAMV:n vuonna 2015 laatimassaan kertomuksessa 17 esittämään analyysiin sekä komission yksiköiden samanaikaiseen työhön ja analyysiin.

Siinä todetaan, että voimassa olevia säännöillä, jotka perustuvat suuria pankkiryhmiä koskeviin kansainvälisiin sääntelystandardeihin ja joissa keskitytään pankkien riskeihin, saavutetaan vain osittain seuraavat tavoitteet: i) sen varmistaminen, että pääomaa on riittävästi kattamaan useimpien sijoituspalveluyritysten riskit, ii) säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten pitäminen kurissa, iii) tasapuolisten toimintaedellytysten turvaaminen koko EU:ssa ja iv) tehokkaan vakavaraisuusvalvonnan varmistaminen. Monia säännöksiä pidetään näiden tavoitteiden kannalta tehottomina ja tuloksettomina. Poikkeuksena ovat suuret, järjestelmän kannalta merkittävät sijoituspalveluyritykset, jotka ovat kooltaan, riskiprofiililtaan ja muihin rahoitusmarkkinoiden osapuoliin liittyviltä sidossuhteiltaan ”pankkien kaltaisia”.

Muiden sijoituspalveluyritysten osalta on katsottu, että jos säännökset jätetään ennalleen, i) niiden monimutkaisuudesta ja noudattamisesta koituu kohtuutonta rasitusta erityisesti monille pk-yrityksille, ii) sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusmittarit ja -vaatimukset ovat huonosti räätälöityjä eikä niissä oteta asianmukaisesti huomioon yritysten riskejä ja iii) sääntöjen kansallinen täytäntöönpano saattaa vaihdella, jolloin sääntely jää EU:ssa hajanaiseksi.

•    Sidosryhmien kuuleminen

Sidosryhmiä kuultiin uudelleentarkastelun aikana useaan otteeseen. Yhtenä virstanpylväänä oli kertomus, jonka EPV julkaisi joulukuussa 2015 sen jälkeen, kun komissio oli esittänyt ensimmäisen neuvontapyyntönsä joulukuussa 2014. EPV:n kertomuksessa käsitellään sijoituspalveluyritysten nykyistä vakavaraisuuskehystä ja esitetään muutosehdotuksia. Se on kattava ja julkinen arviointi vallitsevasta tilanteesta ja sisältää tietoja sijoituspalveluyritysten lukumääristä ja tyypeistä eri jäsenvaltioissa. Tämän analyysin avulla uudelleentarkastelu voitiin laajentaa sidosryhmiin, joihin säännöt eivät välttämättä vaikuta suoraan, ja niitä kannustettiin osallistumaan analyysia seuranneeseen keskusteluun.

EPV julkaisi 4. marraskuuta 2016 kuulemista varten keskusteluasiakirjan, jossa keskityttiin mahdolliseen uuteen sijoituspalveluyrityksiä koskevaan vakavaraisuusjärjestelmään. Keskusteluasiakirjaa oli mahdollista kommentoida kolmen kuukauden ajan. EPV julkaisi 3. heinäkuuta 2017 suositusluonnokset ja pyysi sidosryhmiltä kommentteja. EPV:n työtä tuki myös yksityiskohtainen tietojenkeruu sijoituspalveluyrityksiltä. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset keräsivät tiedot EPV:n puolesta kahdessa vaiheessa vuosina 2016 ja 2017.

Koska EPV oli toteuttanut yksityiskohtaisen julkisen kuulemisen ja tietojenkeruun, komissio piti tarpeettomana järjestää rinnakkaista yleistä julkista kuulemista. Sen sijaan komission yksiköt kuulivat sidosryhmiä kohdennetusti kerätäkseen näkemyksiä uudelleentarkastelun pääkohdista. Tässä yhteydessä järjestettiin

·27. tammikuuta 2017 pyöreän pöydän kokous toimialan sidosryhmien (sijoituspalveluyritykset, sijoittajat, lakiasiaintoimistot, konsultit) kanssa tulevaa järjestelmää koskevista EPV:n ehdotusluonnoksista

·30. toukokuuta 2017 työpaja nykyisen järjestelmän kustannuksista ja

·17. heinäkuuta 2017 työpaja EPV:n lopullisten suositusten luonnoksista.

Uudelleentarkastelusta keskusteltiin jäsenvaltioiden kanssa rahoituspalvelukomiteassa maalis- ja lokakuussa 2017 ja pankki-, maksu- ja vakuutusasioita käsittelevässä asiantuntijaryhmässä kesä- ja syyskuussa 2017. Huomioon otettiin myös sidosryhmien kommentit maaliskuussa 2017 julkaistusta komission alustavasta vaikutustenarvioinnista 18 . Lisäksi komissio tarkasteli kommentteja, jotka oli saatu aiemmin EU:n yleisen finanssipalvelujen sääntelykehyksen tehokkuutta, yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta koskeneen laaja-alaisen kannanottopyynnön yhteydessä, sillä monet näiden kommenttien esittäjistä olivat tuoneet esiin erilaisia uudelleentarkastelun kannalta merkityksellisiä kysymyksiä 19 .

Sijoituspalveluyritykset edustavat erilaisia liiketoimintamalleja, ja niiden näkemykset näyttävät keskittyvän sellaisiin ehdotusten näkökohtiin, jotka ovat niiden itsensä kannalta merkityksellisiä. Sen vuoksi on vaikeaa tehdä monialaisia vertailuja, joissa otettaisiin huomioon eri sidosryhmien näkemysten suhteellinen painoarvo. Yleisesti ottaen suurin osa sidosryhmistä suhtautuu myönteisesti vakavaraisuuskehykseen, joka on mukautettu paremmin niiden liiketoimintamalleihin. Kyseiset sidosryhmät korostavat, että niiden merkitys on järjestelmän kannalta vähäinen ja että pääomavaatimuksissa olisi keskityttävä varmistamaan se, että yritysten toiminta voidaan lopettaa hallitusti. Sijoituspalveluyritykset, jotka tarjoavat yksinomaan asiamiespalveluja eivätkä toteuta liiketoimia rahoitusvälineillä käyttämällä oman taseensa varoja, ovat esittäneet näkemyksiä erityiseen liiketoimintamalliinsa sovellettavista vaatimuksista ja arvostelleet yleensä sitä, että ehdotuksissa pääomavaatimukset yhdistetään lineaarisesti yritysten hoitamien asiakassalkkujen kokoon. Vaikka monet yritykset, jotka käyvät kauppaa omaan lukuunsa, ovat myöntäneet, että nykyisessä kehyksessä on näille yrityksille aiheutuvien ja niiden aiheuttamien riskien kannalta joitakin hyviä, markkinariskin kattamiseen liittyviä puolia, toiset kaupankäyntiä harjoittavat yritykset ovat huomauttaneet, että kehyksessä liioitellaan yritysten käyttämiin menetelmiin ja tuotteisiin sisältyviä riskejä. Nämä näkemykset on otettu huomioon ehdotettujen uusien riskimittareiden kalibroinnissa (K-tekijät – ks. jäljempänä) sekä mahdollisuudessa ottaa asteittain käyttöön suurempia vaatimuksia ja asettaa vaatimuksille enimmäistasot.

•    Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Uudelleentarkastelu toteutettiin EPV:n antaman kattavan neuvonnan perusteella EAMV:tä kuullen, kuten edellytetään asiaa koskevissa asetuksen (EU) N:o 575/2013 artikloissa, jotka muodostavat uudelleentarkastelun oikeusperustan (erityisesti 508 artiklan 2 ja 3 kohta). EPV julkisti tässä yhteydessä seuraavat keskeiset asiakirjat:

·joulukuussa 2015 annettu kertomus, jossa esitetään kattava arvio nykytilanteesta ja alustavat suositukset muutoksiksi

·marraskuussa 2016 julkaistu keskusteluasiakirja, jossa hahmotellaan mahdollista uutta järjestelmää, ja

·syyskuussa 2017 annettu loppukertomus yksityiskohtaisine suosituksineen.

Uusia pääomavaatimuksia koskevien suositusten tarkassa kalibroinnissa hyödynnettiin sijoituspalveluyrityksiltä kerättyjä yksityiskohtaisia tietoja. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset keräsivät tiedot EPV:n puolesta kahdessa vaiheessa vuosina 2016 ja 2017. Komissio on ollut koko ajan mukana, ja se on voinut hyödyntää keskusteluja, joissa on arvioitu seikkaperäisten toimintapoliittisten suositusten etuja ja haittoja.

•    Vaikutustenarviointi

Paremman sääntelyn välineistön (väline nro 9) mukaan komission ei tarvitse suorittaa vaikutustenarviointia, jos EU:n virasto on valtuutettu suunnittelemaan politiikkaa ja tekemään siihen liittyviä analyyseja. Edellytyksenä on kuitenkin, että komission ehdotus ei poikkea suuresti viraston suosituksista ja että komission yksiköt pitävät viraston arviointia riittävän laadukkaana.

Vaikka tästä aloitteesta on laadittu vaikutustenarvioinnin luonnos, joka on ollut sääntelyntarkastelulautakunnan käsiteltävänä, on katsottu kuitenkin, että komission yksiköiden valmisteluasiakirja on tässä yhteydessä asianmukaisempi, koska uudelleentarkastelua koskeva toimeksianto perustuu Euroopan valvontaviranomaisten antamiin neuvoihin ja niiden suorittamaan sidosryhmien kuulemiseen ja tekniseen työhön. Ehdotuksiin liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan tavoitteena on selittää Euroopan valvontaviranomaisten antamia neuvoja ja niiden suorittaman analyysin ja kuulemisen tuloksia sekä esittää komission yksiköiden näkemykset päätelmistä, jotta komissio voisi näiden tietojen perusteella tehdä päätöksensä.

EPV on esittänyt pääomavaatimuksista arvion, jonka mukaan sen ehdotukset korottaisivat EU:n kaikkien muiden kuin järjestelmän kannalta merkityksellisten sijoituspalveluyritysten vaatimuksia yhteensä 10 prosenttia nykyisiin pilari 1:n vaatimuksiin verrattuna ja vähentäisivät niitä 16 prosenttia pilari 2:n korotusten johdosta sovellettujen vaatimusten kokonaismäärään verrattuna. Se, miten nämä vaikutukset jakautuisivat eri sijoituspalveluyritysten välillä, riippuu yritysten koosta, niiden tarjoamista sijoituspalveluista sekä siitä, miten uusia pääomavaatimuksia niihin sovelletaan. Kuten ehdotuksiin liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ja sen liitteessä II esitetään, pilari 1:n pääomavaatimusten 10 prosentin yhteenlaskettu lisäys on summa, joka muodostuu joihinkin yrityksiin sovellettavista huomattavasti alhaisemmista pääomavaatimuksista ja toisiin yrityksiin sovellettavista pääomavaatimusten yli 10 prosentin korotuksista. Käytettävissä olevista omista varoista EPV toteaa, että vain muutamalla yrityksellä ei ole niin paljon pääomaa, että ne voisivat täyttää helposti uudet vaatimukset. Tällaisiin yrityksiin kuuluu pieni joukko sijoitusneuvojia, kaupankäyntiä harjoittavia yrityksiä ja monipalveluyrityksiä. Tämän joukon yrityksiin, joiden uudet vakavaraisuusvaatimukset olisivat yli kaksi kertaa nykyisiä suuremmat, voidaan kuitenkin soveltaa ylärajaa useiden vuosien ajan.

Tähän ehdotukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa todetaan, että kokonaisuutena tarkasteltuna EPV:n suosituksia pidetään tarkoituksenmukaisena ja oikeasuhteisena keinona saavuttaa uudelleentarkastelun tavoitteet tehokkaasti ja tuloksekkaasti nykytilanteeseen verrattuna. Yleisesti ottaen EPV:n neuvot ovat selkeä, myönteinen askel kohti sijoituspalveluyritysten vakavaraisuuskehystä, jolla voidaan varmistaa, että yritykset toimivat vakaalla taloudellisella pohjalla, estämättä kuitenkaan niiden kaupallisia näkymiä. Näin vakavaraisuuskehys tukisi uudelleentarkastelun tavoitteita tasapainoisella tavalla. Toisaalta sen avulla olisi varmistettava, että sijoituspalveluyrityksistä asiakkaille ja markkinoille koituvia riskejä käsitellään kohdennetummin sekä yritysten meneillään olevissa toimissa että tilanteissa, joissa niiden toiminta on ajettava alas. Toisaalta vakavaraisuuskehyksellä olisi varmistettava myös, että sijoituspalveluyritykset voivat kaikilta osin hoitaa tehtävänsä sijoitusvirtojen edistämisessä kaikkialla EU:ssa, mikä on sopusoinnussa pääomamarkkinaunionin tavoitteiden kanssa, joilla pyritään saamaan säästöt ja sijoitukset liikkeelle kasvun ja työllisyyden edistämiseksi.

Vakavaraisuuskehys poikkeaa EPV:n suosituksista ainoastaan järjestelmän kannalta merkittävien sijoituspalveluyritysten määrittämisen osalta. Sen sijaan, että asiaa lykättäisiin siten, että kehystä selvennetään EPV:n suositusten mukaisilla perusteilla ehdotusten täytäntöönpanoa koskevissa teknisissä standardeissa, on asianmukaisempaa vahvistaa kehys itse ehdotuksissa, jotta voidaan varmistaa yhtäläiset sääntelylliset toimintaedellytykset luottolaitoksille ja järjestelmän kannalta merkittäville sijoituspalveluyrityksille. Tältä osin ehdotukset menevät pidemmälle kuin EPV on esittänyt sijoituspalveluyritysten uudelleentarkastelua koskevassa lausunnossaan. Ehdotukset noudattavat kuitenkin EPV:n lausuntoa asioissa, jotka liittyvät Yhdistyneen kuningaskunnan päätökseen erota EU:sta 20 .

•    Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Kuten tähän asiakirjaan liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa todetaan, voidaan odottaa, että vakavaraisuussääntöjen yksinkertaistaminen useimpien sijoituspalveluyritysten osalta vähentää merkittävästi näiden yritysten hallinnollista ja säännösten noudattamisesta johtuvaa rasitusta. Monet turhat sääntely- ja raportointivaatimukset voidaan poistaa, mikä mahdollistaa sääntelytarkoituksiin varatun pääoman käyttämisen tuottavampiin kohteisiin. Ehdotuksissa asetetaan pääoma- ja muita vakavaraisuusvaatimuksia, kuten palkitsemista sekä hallinnointia ja ohjausta koskevat vaatimukset, jotka ovat sijoituspalveluyritysten kannalta oikeasuhteisia. Näin ehdotuksilla kevennetään ensimmäisen kerran niitä merkittäviä kustannuksia, joita yrityksille aiheutuu nykyisen järjestelmän pankkikeskeisistä vaatimuksista. Siten päästään eroon monimutkaisesta työstä, jossa liiketoimintatiedot on sovitettava yhteen ja saatava täsmäämään epätarkoituksenmukaisen sääntelykehyksen ja raportointijärjestelmän kanssa.

Uusista säännöistä on eniten hyötyä sijoituspalveluyrityksille, jotka ovat pk-yrityksiä 21 . Niiden kannalta oikeasuhteisemman ja tarkoituksenmukaisemman vakavaraisuuskehyksen pitäisi parantaa niiden liiketoiminnan edellytyksiä ja vähentää markkinoille tulon esteitä. Esimerkiksi yksinkertaistamalla raskasta raportointikehystä voidaan vähentää hallinnollista rasitusta ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, joita aiheutuu pk-yrityksille, myös innovatiivisille yrityksille, jotka pyrkivät kasvamaan digitaalisten keinojen avulla. Vastaavasti vapauttamalla pienet ja ilman sidossuhteita olevat sijoituspalveluyritykset nykyisistä palkitsemista sekä hallinnointia ja ohjausta koskevista säännöistä, jotka on annettu vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin muodostaman kehyksen nojalla, ehdotukset vähentävät näiden yritysten hallinnollisia ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Uuteen järjestelmään siirtymisestä on odotettavissa jonkin verran kertaluonteisia kustannuksia, koska yritysten on tarkistettava riskienhallintajärjestelmiä, saatettava sääntöjenmukaisuutta valvovat osastot ajan tasalle ja tarkistettava asianajotoimistojen ja muiden palveluntarjoajien kanssa tehdyt sopimukset, joita käytetään nykyään helpottamaan säännösten noudattamista. Säästöt, jotka saadaan vähentämällä sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, tukevat kuitenkin pääomamarkkinaunionin yleisiä tavoitteita auttamalla sijoituspalveluyrityksiä täyttämään tehtävänsä sijoittajien säästöjen ohjaamisessa tuottavaan käyttöön.

Yritysten arvioidaan säästävän sääntöjen noudattamisesta aiheutuvissa kustannuksissa kymmenistä tuhansista satoihin tuhansiin euroihin sen mukaan, minkä tyyppisestä ja kokoisesta yrityksestä on kyse. Tässä vaiheessa ei tiedetä vielä, miten nämä säästöt liittyvät ja ovat verrattavissa erityyppisten yritysten pääomavaatimusten muutoksiin, mutta asiaa olisi käsiteltävä kehyksen myöhemmän seurannan ja arvioinnin yhteydessä.

•    Perusoikeudet

Tällä ehdotuksella lujitetaan erilaisten sijoituspalveluyritysten oikeutta harjoittaa liiketoimintaa, jota eivät rajoita ensisijaisesti muuntyyppisiä talouden toimijoita varten laaditut säännöt. Ehdotuksiin sisältyvissä lainsäädäntötoimissa, joissa sijoituspalveluyrityksille vahvistetaan palkitsemista koskevat säännöt, noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti vapautta harjoittaa liiketoimintaa sekä neuvotteluoikeutta ja oikeutta työtaistelutoimiin.

4.    TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon.

5.    LISÄTIEDOT

•    Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Ehdotuksissa esitettyjä muutoksia olisi arvioitava sen määrittämiseksi, missä määrin muutoksilla on saavutettu seuraavat tavoitteet:

·sijoituspalveluyritysten yksinkertaisempi luokittelu, jossa otetaan huomioon niiden erilaiset riskiprofiilit;

·asianmukaiset ja oikeasuhteiset vakavaraisuussäännöt, erityisesti pääomaa, likviditeettiä, palkitsemista sekä hallinnointia ja ohjausta koskevat vaatimukset, joilla otetaan huomioon sijoituspalveluyrityksiin kohdistuvat erityisriskit ja varmistetaan, että pääomaa kohdennetaan sinne, missä sitä tarvitaan;

·kehys, jossa otetaan suoraan ja selkeästi huomioon sijoituspalveluyritysten toimintojen luonteesta ja laajuudesta johtuvat riskit ja tuetaan siten liiketoiminnan käynnistämistä; ja

·yksinkertaistettu valvontavälineistö, joka mahdollistaa liiketoimintakäytäntöjen ja niihin liittyvien riskien täysimittaisen ja tarkan valvonnan.

Tulevassa uudelleentarkastelussa voitaisiin kerätä joitakin seuraavista tiedoista, jotka toimisivat indikaattoreina ehdotettujen muutosten vaikutusten arvioinnissa: i) kustannukset, joita aiheutuu henkilöstöä, oikeudellista neuvontaa ja lakisääteistä raportointia koskevien säännösten noudattamisesta, ii) pääomavaatimusten tasot, iii) muut uudet kustannukset, jotka johtuvat esimerkiksi likviditeettisäännöistä, iv) yritysten lukumäärän kehitys eri luokissa, v) muutokset toimivaltaisten viranomaisten toimesta tapahtuvassa pilarin 2 korotusten käytössä, vi) uuden järjestelmän aikana tapahtuneet sijoituspalveluyritysten kaatumiset ja niiden vaikutukset ja vii) sijoituspalveluyritysten koon kehittyminen niiden varojen ja asiakastoimeksiantojen määrän osalta.

•    Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Kohde ja soveltamisala

Ehdotuksessa asetetaan vaatimukset, jotka koskevat omia varoja, vähimmäispääoman tasoja, keskittymäriskiä, likviditeettiä, raportointia ja tietojen julkistamista. Niitä sovelletaan ehdotetun asetuksen mukaisesti kaikkiin sijoituspalveluyrityksiin, jotka eivät ole järjestelmän kannalta merkittäviä.

Soveltamistaso

Kaikkien asetuksen soveltamisalaan kuuluvien sijoituspalveluyritysten on sovellettava asetuksen säännöksiä yksittäisinä yrityksinä. Ehdotus sisältää kuitenkin poikkeuksen, joka koskee sellaisiin pankkiryhmiin kuuluvia pieniä ja ilman sidossuhteita olevia yrityksiä, jotka kuuluvat vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin nojalla konsolidoidun soveltamisen ja valvonnan piiriin. Ryhmiin, joihin kuuluu ainoastaan sijoituspalveluyrityksiä, sovelletaan erityistä ryhmän pääomavaatimusta, jonka mukaan emoyrityksellä on oltava riittävästi pääomaa tukea omistusosuuksia, joita sillä on sen tytäryrityksinä toimivissa sijoituspalveluyrityksissä.

Omat varat

Pääomainstrumentit, jotka hyväksytään sijoituspalveluyritysten omiksi varoiksi, joilla ne voivat täyttää tämän asetuksen mukaiset pääomavaatimuksensa, ovat samat kuin vakavaraisuusasetuksessa ja -direktiivissä. Vaatimusten täyttämiseksi ydinpääoman (CET1) täytyisi olla vähintään 56 prosenttia lakisääteistä pääomasta, ensisijaisen lisäpääoman (AT1) enintään 44 prosenttia lakisääteisestä pääomasta ja toissijaisen pääoman (T2) enintään 25 prosenttia lakisääteisestä pääomasta.

Pääomavaatimukset

Kaikkien sijoituspalveluyritysten on jatkuvasti täytettävä pysyvä vähimmäispääomavaatimus, joka on yhtä suuri kuin perustamispääoma, joka on vaadittu yrityksen toimiluvan myöntämiseen. Pienten ja ilman sidossuhteita olevien sijoituspalveluyritysten on sovellettava pääomavaatimuksenaan joko tätä vaatimusta tai komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/488 22 mukaisesti laskettua vaatimusta, joka perustuu yhteen neljäsosaan niiden edellisen vuoden kiinteistä yleiskustannuksista, sen mukaan, kumpi näistä vaatimuksista on suurempi. Tällaisiksi yrityksiksi määritellään yritykset, joilla ei ole toimilupaa säilyttää ja hallinnoida asiakasvaroja, pitää hallussaan asiakasrahoja tai käydä kauppaa omaan lukuunsa omissa nimissään tai jotka hoitavat harkinnanvaraisen salkunhoidon ja ei-harkinnanvaraisten (neuvonta)järjestelyjen nojalla varoja, joiden määrä on alle 1,2 miljardia euroa, ja käsittelevät asiakastoimeksiantoja päivittäin alle 100 miljoonaan euron arvosta käteiskauppojen osalta tai alle 1 miljardin euron arvosta johdannaisten osalta ja joiden tase on alle 100 miljoonaa euroa ja joiden omasta sijoituspalvelutoiminnastaan vuosittain saamat kokonaisbruttotuotot ovat alle 30 miljoonaa euroa. Sijoituspalveluyritysten, jotka ylittävät nämä kynnysarvot, on sovellettava pysyvää vähimmäispääomavaatimustaan, kiinteitä yleiskustannuksia koskevaa vaatimustaan tai K-tekijöiden mukaisten vaatimusten summaan perustuvaa vaatimustaan sen mukaan, mikä niistä on suurin.

K-tekijät

K-tekijöillä otetaan huomioon asiakkaaseen kohdistuvat riskit (RtC) ja myös markkinaan kohdistuvat riskit (RtM) ja yritykseen kohdistuvat riskit (RtF), jos yritys käy kauppaa omaan lukuunsa ja toteuttaa asiakastoimeksiantoja omissa nimissään. RtC käsittää seuraavat K-tekijät: hoidettavina olevat varat (K-AUM), hallussa olevat asiakasrahat (K-CMH), säilytettävinä ja hallinnoitavina olevat varat (K-ASA) ja käsiteltävinä olevat asiakastoimeksiannot (K-COH). RtM käsittää nettopositioriskiä koskevan K-tekijän (K-NPR), joka perustuu vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan IV osastossa vahvistettuihin markkinariskivaatimuksiin tai vaihtoehtoisesti toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella marginaaleihin, jotka on asetettu määritysosapuolille näiden takaamia kauppoja varten (K-CMG).

Kynnysarvoa, jota sijoituspalveluyrityksen on noudatettava voidakseen käyttää yksinkertaistettua markkinariskin standardimenetelmää, muutetaan vahvistamalla kokonaisvarojen absoluuttinen määrä, joka on 300 miljoonaa euroa. RtF käsittää K-tekijät, jotka liittyvät kaupan vastapuolen maksukyvyttömyyteen (K-TCD), määritetyt kynnysarvot ylittävään keskittymäriskiin (K-CON, ks. jäljempänä) ja päivittäiseen kaupankäyntivirtaan (K-DTF).

K-CMH, K-ASA, K-COH ja K-DTF lasketaan edeltävien kolmen kuukauden liukuvan keskiarvon perusteella, kun taas K-AUM lasketaan edeltävän vuoden perusteella. Nämä K-tekijät kerrotaan vastaavilla tässä asetuksessa vahvistetuilla kertoimilla pääomavaatimuksen määrittämiseksi. K-NPR-tekijän mukainen pääomavaatimus määritetään vakavaraisuusasetuksen mukaisesti, kun taas K-CON- ja K-TCD-tekijöiden mukaisissa pääomavaatimuksissa sovelletaan yksinkertaistetussa muodossa vastaavia vakavaraisuusasetuksen mukaisia vaatimuksia, jotka koskevat kaupankäyntivaraston suurten asiakasriskien käsittelyä ja vastapuoliriskin käsittelyä.

Keskittymäriski

Sijoituspalveluyritysten olisi seurattava ja valvottava keskittymäriskiään, myös asiakkaidensa osalta. Ainoastaan sellaisten yritysten, joita ei katsota pieniksi ja ilman sidossuhteita oleviksi yrityksiksi, olisi raportoitava toimivaltaisille viranomaisille keskittymäriskeistään, jotka liittyvät esimerkiksi yritysten vastapuolten maksukyvyttömyyteen, kun niiden hallussa on asiakkaiden rahoja ja arvopapereita ja niiden omia käteisvaroja. Yritysten olisi raportoitava myös tuloksestaan johtuvasta keskittymäriskistä. Yrityksillä, jotka käyvät kauppaa omaan lukuunsa tai toteuttavat asiakastoimeksiantoja omissa nimissään, ei saisi olla yhteen vastapuoleen tai sidossuhteessa oleviin vastapuoliin liittyvää vastuuta, joka on 25 prosenttia niiden lakisääteisestä pääomasta, jollei luottolaitoksiin ja muihin sijoituspalveluyrityksiin liittyviä vastuita koskevista erityspoikkeuksista muuta johdu. Nämä rajat voidaan ylittää vain, jos täytetään K-CON-pääomavaatimusten korotukset. Hyödykejohdannaisiin, päästöoikeuksiin tai niiden johdannaisiin erikoistuneet sijoituspalveluyritykset, joilla voi olla suuria keskittyneitä vastuita sellaisille finanssialueen ulkopuolisille ryhmille, joihin ne kuuluvat, saavat ylittää nämä rajat ilman pääoman korotusta niin kauan kuin liiketoimien tarkoituksena on koko ryhmää koskeva likviditeetin tai riskien hallinta.

Likviditeetti

Sijoituspalveluyrityksillä pitäisi olla sisäiset menettelyt, joilla ne seuraavat ja hallitsevat likviditeettitarpeitaan, ja yritykset olisi velvoitettava pitämään hallussaan likvidejä varoja, jotka ovat vähintään yksi kolmasosa niiden kiinteitä yleiskustannuksia koskevista vaatimuksista. Likvidien varojen olisi koostuttava maksuvalmiusvaatimusta koskevassa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/61 23 luetteluista laadukkaista likvideistä varoista, joita täydennettäisiin yrityksen omilla kiinnittämättömillä käteisvaroilla (joihin ei saisi sisältyä asiakasrahoja) ja, kun on kyse pienistä ja ilman sidossuhteita olevista yrityksistä (joihin ei sovelleta K-tekijöitä), 30 päivän kuluessa erääntyvillä myyntisaamisilla ja maksuilla tai palkkioilla, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Poikkeuksellisissa olosuhteissa sijoituspalveluyritykset voivat alittaa vaaditun kynnysarvon, kun ne muuttavat likvidejä varojaan rahaksi täyttääkseen maksuvalmiustarpeensa, jos ne ilmoittavat asiasta viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselleen.

Valvontatietojen raportointi ja tietojen julkistaminen

Sijoituspalveluyritykset ovat velvollisia raportoimaan toimivaltaisille viranomaisilleen vakavaraisuuskehyksen noudattamisesta tason 2 täytäntöönpanotoimenpiteissä täsmennettyjen vaatimusten mukaisesti. K-tekijöiden soveltamisalaan kuuluville yrityksille asetetaan seikkaperäisemmät raportointivaatimukset kuin yrityksille, joille asetetaan joko pysyvää vähimmäispääomaa tai kiinteitä yleiskustannuksia koskeva vaatimus. Tällaisten yritysten on julkistettava pääomatasonsa, pääomavaatimuksensa, palkitsemisjärjestelmänsä ja -käytänteensä ja hallintojärjestelynsä, kun taas pienet ja ilman sidossuhteita olevat yritykset eivät kuulu julkistamisvaatimusten piiriin.

Siirtymäsäännökset

Jotta sijoituspalveluyritysten olisi helpompi siirtyä uuteen järjestelmään, pääomavaatimuksiin olisi sovellettava seuraavia siirtymäsäännöksiä: Viiden vuoden ajan tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä olisi sallittava, että sijoituspalveluyritykset, joiden pääomavaatimus olisi uudessa järjestelmässä yli kaksi kertaa suurempi kuin niiden nykyisen kehyksen mukainen pääomavaatimus, rajoittavat pääomavaatimuksensa määrään, joka on kaksi kertaa suurempi kuin niiden vastaava vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin mukainen pääomavaatimus. Samana ajanjaksona olisi lisäysten lieventämiseksi sallittava myös, että uudet sijoituspalveluyritykset, joihin ei ole koskaan sovellettu vakavaraisuusasetuksen ja ‑direktiivin mukaisia pääomavaatimuksia, rajoittavat pääomavaatimuksensa määrään, joka on kaksi kertaa niin suuri kuin niiden kiinteitä yleiskustannuksia koskeva vaatimus, kun taas sellaiset sijoituspalveluyritykset, joihin on vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin nojalla sovellettu ainoastaan perustamispääomaa koskevaa vaatimusta, rajoittavat pääomavaatimuksensa määrään, joka on kaksi kertaa suurempi kuin kyseinen vaatimus. Viiden vuoden ajan tämän asetuksen soveltamispäivästä tai sellaisten muutosten soveltamispäivään asti, jotka tehdään markkinariskin pääomavaatimuksia koskeviin vakavaraisuusasetukseen ja -direktiiviin säännöksiin asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamista koskevan komission ehdotuksen 1 artiklan 84 kohdan mukaisesti, sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aiempi, sijoituspalveluyritysten, joihin sovelletaan tämän asetuksen vastaavia vaatimuksia, olisi laskettava edelleen kaupankäyntivarastoa koskeva pääomavaatimuksensa voimassa olevan vakavaraisuusasetuksen mukaisesti.

Järjestelmän kannalta merkittävät sijoituspalveluyritykset

Tässä asetuksessa muutetaan vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa esitettyä luottolaitoksen määritelmää. Muutoksen seurauksena suuret sijoituspalveluyritykset, jotka harjoittavat MiFID-direktiivin liitteessä I olevan A osan 3 ja 6 kohdassa tarkoitettuja toimintoja ja joilla on varoja yli 30 miljardin euron arvosta, saavat luottolaitoksen aseman. Tämä merkitsee sitä, että suuret, järjestelmän kannalta merkittävät sijoituspalveluyritykset soveltavat edelleen vakavaraisuusasetusta ja -direktiiviä ja kuuluvat kokonaan luottolaitoksiin sovellettavien vakavaraisuus- ja valvontavaatimusten piiriin. Säännöksiin, joita niihin sovelletaan, kuuluvat säännökset toimivaltaisten viranomaisten harjoittamasta emoyrityksen yksilöllisestä ja konsolidoidusta valvonnasta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että suurten sijoituspalveluyritysten toiminnot ovat pankkiunioniin osallistuvissa jäsenvaltioissa EKP:n suorassa valvonnassa yhteisessä valvontamekanismissa. Tällainen lähestymistapa vastaa sääntelykehitystä muillakin lainkäyttöalueilla (kuten Yhdysvalloissa, Sveitsissä ja Japanissa), joilla järjestelmän kannalta merkittäviä sijoituspalveluyrityksiä on yhä enemmän alettu säännellä ja valvoa samalla tavoin kuin pankkeja.

2017/0359 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon 24 ,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 25 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Vankat vakavaraisuusvaatimukset ovat olennainen osa sääntelyllisiä edellytyksiä, joilla rahoituslaitokset voivat tarjota palveluja unionissa. Sijoituspalveluyrityksiin, kuten myös luottolaitoksiin, sovelletaan direktiiviä 2013/36/EU 26 ja asetusta (EU) N:o 575/2013 27 niiden vakavaraisuuskohtelun ja -valvonnan osalta, kun taas niiden toimilupa- ja muista organisaatiota ja toimintaa koskevista vaatimuksista säädetään direktiivissä 2004/39/EY 28 .

(2)Nykyiset asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaiset vakavaraisuusjärjestelmät perustuvat suurelta osin Baselin pankkivalvontakomitean suuria pankkiryhmiä varten laatimiin peräkkäin julkaistuihin kansainvälisiin sääntelystandardeihin, ja niillä puututaan vain osittain sijoituspalveluyritysten erilaisiin toimintoihin liittyviin erityisriskeihin. Sijoituspalveluyrityksille ominaisiin erityisiin heikkouksiin ja riskeihin olisi sen vuoksi puututtava asianmukaisilla ja oikeasuhteisilla unionin tason vakavaraisuusjärjestelyillä.

(3)Riskit, joita sijoituspalveluyrityksille aiheutuu ja joita ne aiheuttavat asiakkailleen ja laajemmille markkinoille, joilla ne toimivat, riippuvat sijoituspalveluyritysten toiminnan luonteesta ja laajuudesta ja myös siitä, toimivatko ne asiakkaidensa asiamiehinä olematta itse liiketoimien osapuolia vai toimivatko ne kauppojen päämiehinä.

(4)Vankoilla vakavaraisuusvaatimuksilla olisi varmistettava, että sijoituspalveluyrityksiä johdetaan hallitusti ja niiden asiakkaiden etujen mukaisesti. Vaatimuksissa olisi otettava huomioon sijoituspalveluyritysten ja niiden asiakkaiden mahdollisuudet ottaa liiallisia riskejä ja sijoituspalveluyritysten ottamien ja niiden aiheuttamien riskien eri asteet. Vakavaraisuusvaatimuksilla olisi myös pyrittävä siihen, ettei sijoituspalveluyrityksille aiheudu kohtuutonta hallinnollista rasitusta.

(5)Monet asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU muodostamaan kehykseen perustuvat vaatimukset on suunniteltu käsittelemään luottolaitoksiin kohdistuvia yleisiä riskejä. Sen vuoksi nykyiset vaatimukset on suurelta osin mitoitettu siten, että niillä säilytetään luottolaitosten luotonantokapasiteetti taloussuhdanteista riippumatta ja suojataan tallettajia ja veronmaksajia luottolaitosten mahdolliselta kaatumiselta. Niitä ei ole suunniteltu käsittelemään sijoituspalveluyritysten erilaisia riski-profiileja. Sijoituspalveluyrityksillä ei ole suuria vähittäis- ja yrityslainasalkkuja, eivätkä ne ota vastaan talletuksia. Todennäköisyys, että niiden kaatumisella voi olla haitallisia vaikutuksia yleiseen rahoitusvakauteen, on pienempi kuin luottolaitosten tapauksessa. Sijoituspalveluyritysten kohtaamat ja aiheuttamat riskit poikkeavat näin ollen olennaisesti luottolaitosten kohtaamista ja aiheuttamista riskeistä, ja tällainen ero olisi otettava unionin vakavaraisuuskehyksessä selkeästi huomioon.

(6)Sijoituspalveluyrityksiin sovellettavat direktiivin 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaiset vakavaraisuusvaatimukset perustuvat luottolaitoksia koskeviin vaatimuksiin. Näistä vaatimuksista on useita poikkeuksia, joita sovelletaan sellaisiin sijoituspalveluyrityksiin, joiden toimilupa rajoittuu tiettyihin sijoituspalveluihin, joita ei käsitellä nykyisessä vakavaraisuuskehyksessä. Siten tunnustetaan, että nämä yritykset eivät kohtaa samanluonteisia riskejä kuin luottolaitokset harjoittaessaan tällaista toimintaa. Sijoituspalveluyrityksiin, jotka harjoittavat nykyisen kehyksen soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, johon liittyy rajallista kaupankäyntiä rahoitusvälineillä, sovelletaan kehyksessä vastaavia pääomavaatimuksia kuin luottolaitoksiin, mutta ne voivat saada muita vapautuksia esimerkiksi maksuvalmiutta, suuria asiakasriskejä ja vivutusta koskevista vaatimuksista. Sijoituspalveluyrityksiin, joiden toimiluvalle ei ole asetettu tällaisia rajoituksia, sovelletaan koko kehystä kuten luottolaitoksiinkin.

(7)Kaupankäynti rahoitusvälineillä on toimintaa, jota voivat harjoittaa sekä luottolaitokset että sijoituspalveluyritykset, jotka ovat saaneet luvan käydä kauppaa omaan lukuunsa, riippumatta siitä, onko toiminnan tarkoituksena hallita riskejä, suojautua riskeiltä, hallita likviditeettiä tai ottaa arvon kehityssuuntaan perustuvia positioita rahoitusvälineissä. Tällaista kaupankäyntiä säännellään jo direktiivin 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisella vakavaraisuuskehyksellä. Jotta vältetään epätasapuoliset toimintaedellytykset, jotka saattavat johtaa siihen, että luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset käyttävät tällä alalla hyväkseen itselleen suotuisinta sääntelyä, sijoituspalveluyrityksiin olisi edelleen sovellettava näistä säännöistä johtuvia pääomavaatimuksia, joilla tämä riski katetaan. Säännöissä käsitellään myös sijoituspalveluyritysten vastuita, jotka liittyvät niiden vastapuoliin tietyissä liiketoimissa, sekä vastaavia pääomavaatimuksia, ja niitä olisi sovellettava edelleen yksinkertaistetussa muodossa. Nykyisessä kehyksessä annetaan myös suuria asiakasriskejä koskevat säännöt, joita tarvitaan sellaisissa tapauksissa, joissa sijoituspalveluyrityksen tiettyihin vastapuoliin liittyvät kaupankäyntivastuut ovat erityisen suuria, jolloin niistä aiheutuu yritykselle kohtuuttoman suuri vastapuolten maksukyvyttömyyteen liittyvä riskikeskittymä. Sen vuoksi näiden säännösten soveltamista sijoituspalveluyrityksiin olisi jatkettava yksinkertaistetussa muodossa.

(8)Jäsenvaltioiden väliset erot nykyisen kehyksen soveltamisessa uhkaavat sijoituspalveluyritysten tasapuolisia toimintaedellytyksiä unionissa. Erot johtuvat siitä, että kehyksen soveltaminen eri sijoituspalveluyrityksiin niiden tarjoamien palvelujen perusteella on yleisesti katsoen monimutkaista, kun osa kansallisista viranomaista mukauttaa tai virtaviivaistaa kehyksen soveltamista kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä. Koska nykyisessä vakavaraisuuskehyksessä ei käsitellä kaikkia tietyntyyppisten sijoituspalveluyritysten kohtaamia ja aiheuttamia riskejä, eräissä jäsenvaltioissa on sovellettu suuria pääomavaatimuksen korotuksia tiettyihin sijoituspalveluyrityksiin. Olisi vahvistettava näitä riskejä koskevat yhdenmukaiset säännökset, jotta voidaan varmistaa sijoituspalveluyritysten yhdenmukainen vakavaraisuusvalvonta koko unionissa.

(9)Näin ollen tarvitaan erityinen vakavaraisuusjärjestelmä, jota sovelletaan sellaisiin sijoituspalveluyrityksiin, jotka eivät ole kooltaan eivätkä muihin rahoitusalan ja talouden toimijoihin liittyviltä sidossuhteiltaan järjestelmän kannalta merkittäviä. Järjestelmän kannalta merkittäviin sijoituspalveluyrityksiin olisi kuitenkin edelleen sovellettava nykyistä direktiivin 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 muodostamaa vakavaraisuuskehystä. Tällaiset sijoituspalveluyritykset ovat sijoituspalveluyrityksiä, jotka kuuluvat nykyään direktiivin 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 muodostaman kehyksen soveltamisalaan saamatta erityisiä vapautuksia mistään kehyksen tärkeimmistä vaatimuksista. Suurimmilla sijoituspalveluyrityksillä, joilla on eninten sidossuhteita, on samankaltaisia liiketoimintamalleja ja riskiprofiileja kuin merkittävillä luottolaitoksilla. Ne tarjoavat ”pankkipalvelujen kaltaisia” palveluja ja ottavat vastatakseen riskeistä merkittävässä laajuudessa. Sen vuoksi on asianmukaista, että tällaisiin sijoituspalveluyrityksiin sovelletaan edelleen direktiivin 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 säännöksiä. Järjestelmän kannalta merkittävät sijoituspalveluyritykset ovat kooltaan, liiketoimintamalleiltaan ja riskiprofiileiltaan sellaisia, että ne uhkaavat rahoitusmarkkinoiden vakaata ja asianmukaista toimintaa suurten luottolaitosten tavoin.

(10)Vakavaraisuusjärjestelmässä, jota sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin, jotka eivät ole kooltaan eivätkä muihin rahoitusalan ja talouden toimijoihin olevilta sidossuhteiltaan järjestelmän kannalta merkittäviä, olisi käsiteltävä erityyppisten sijoituspalveluyritysten erityisiä liiketoimintakäytäntöjä. Varsinkin sellaisiin sijoituspalveluyrityksiin, joilla on suurimmat mahdollisuudet aiheuttaa riskejä asiakkaille, markkinoille tai omalle asianmukaiselle toiminnalleen, olisi sovellettava selkeitä ja tehokkaita vakavaraisuusvaatimuksia, jotka on räätälöity näiden erityisriskien varalta. Vaatimukset olisi suhteutettava ottamalla huomioon sijoituspalveluyrityksen tyyppi, kyseisen tyyppisen sijoituspalveluyrityksen asiakkaiden edut ja niiden markkinoiden moitteettoman ja asianmukaisen toiminnan edistäminen, joilla kyseisen tyyppiset sijoituspalveluyritykset toimivat. Vaatimuksilla olisi vähennettävä havaittujen riskialojen riskejä ja autettava varmistamaan, että sijoituspalveluyrityksen joutuessa suuriin vaikeuksiin sen toiminta voidaan lopettaa hallitusti, jolloin rahoitusmarkkinoiden vakaudelle koituu mahdollisimman vähän häiriöitä.

(11)Vakavaraisuusjärjestelmää, jota sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin, jotka eivät ole kooltaan eivätkä muihin rahoitusalan ja talouden toimijoihin olevilta sidossuhteiltaan järjestelmän kannalta merkittäviä, olisi sovellettava yksilöllisesti kuhunkin sijoituspalveluyritykseen. Koska pienten ja ilman sidossuhteita olevien sijoituspalveluyritysten aiheuttamat riskit ovat enimmäkseen rajallisia, olisi sallittava, että ne hyödyntävät poikkeusta erityisistä vakavaraisuusvaatimuksista, jos ne kuuluvat pankkiryhmään, jonka päätoimipaikka sijaitsee samassa jäsenvaltiossa ja joka on asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen konsolidoidun valvonnan alainen kyseisessä jäsenvaltiossa, koska tällaisissa tapauksissa riskien pitäisi tulla riittävän hyvin katetuiksi, kun mainittuja asetusta ja direktiiviä sovelletaan ryhmään konsolidoidusti. Jotta käsittely vastaisi nykyään asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaan mahdollista sijoituspalveluyritysryhmien käsittelyä, olisi edellytettävä, että sijoituspalveluyritysryhmän emoyrityksellä on riittävästi pääomaa tukea tytäryrityksissä olevien omistusosuuksiensa kirjanpitoarvoa. Lisäksi näihin sijoituspalveluyritysryhmiin olisi voitava soveltaa ryhmän konsolidoituun asemaan perustuvia pääomavaatimuksia, jotta voidaan ottaa huomioon tapaukset, joissa ryhmään liittyy suurempi riski tai enemmän sidossuhteita.

(12)Jotta sijoituspalveluyritykset voisivat käyttää edelleen nykyisiä omia varojaan sijoituspalveluyritysten erityisen vakavaraisuuskehyksen mukaisten pääomavaatimusten täyttämiseen, omien varojen määritelmä ja koostumus olisi sovitettava asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisiksi. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että omista varoista olisi asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti vähennettävä kokonaan sellaiset tase-erät kuin laskennalliset verosaamiset ja omistusosuudet muiden finanssialan yhteisöjen pääomainstrumenteista. Olisi kuitenkin sallittava, etteivät sijoituspalveluyritykset vähennä muiden finanssialan yhteisöjen pääomainstrumenteista olevia omistusosuuksia, jos nämä omistusosuudet eivät ole merkittäviä ja niitä pidetään kaupankäyntitarkoituksessa kyseisiin instrumentteihin liittyvän markkinatakaustoiminnan tukemiseksi. Jotta omien varojen koostumus olisi asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukainen, sijoituspalveluyritysten olisi täytettävä vähintään 56 prosenttia pääomavaatimuksesta ydinpääoman (CET1) erillä, ja lakisääteisestä pääomasta enintään 44 prosenttia saisi olla ensisijaisen lisäpääoman (AT1) eriä ja enintään 25 prosenttia toissijaisen pääoman (T2) eriä.

(13)Jotta varmistettaisiin, että sijoituspalveluyritykset toimivat aina sen perusteella, miten paljon pääomaa niiden toimilupaan on vaadittu, kaikkien sijoituspalveluyritysten olisi jatkuvasti täytettävä pysyvä vähimmäispääomavaatimus, joka on yhtä suuri kuin direktiivin (EU) ----/--/[IFD] mukaisesti vahvistettu perustamispääoma, joka vaaditaan toimiluvan saamiseen asiaankuuluvien sijoituspalvelujen suorittamista varten.

(14)Jotta vähimmäispääomavaatimuksen soveltaminen olisi yksinkertaista pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille, niillä olisi oltava pääomaa, joka vastaa niiden pysyvää vähimmäispääomavaatimusta tai yhtä neljäsosaa niiden kiinteistä yleiskustannuksista, jotka mitataan niiden edellisenä vuonna harjoittaman toiminnan perusteella komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/488 29 mukaisesti, sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi.

(15)Jotta voitaisiin ottaa huomioon sellaisten sijoituspalveluyritysten suuremmat riskit, jotka eivät ole pieniä ja joilla on sidossuhteita, niitä koskevan vähimmäispääomavaatimuksen täytyisi olla suurin seuraavista vaatimuksista: sijoituspalveluyrityksen pysyvä vähimmäisvaatimus, yksi neljäsosa sijoituspalveluyrityksen edellisen vuoden kiinteistä yleiskustannuksista ja niiden vaatimusten summa, jotka määritetään käyttämällä sijoituspalveluyrityksille räätälöityjä riskitekijöitä, jäljempänä ’K-tekijät’, joiden avulla voidaan ottaa pääoman yhteydessä huomioon sijoituspalveluyritysten erityisten liiketoiminta-alueiden riskit.

(16)Sijoituspalveluyrityksiä olisi pidettävä niitä koskevia erityisiä vakavaraisuusvaatimuksia sovellettaessa pieninä ja ilman sidossuhteita olevina yrityksinä, jos ne eivät suorita sijoituspalveluja, joista aiheutuu suuri riski asiakkaille, markkinoille tai yrityksille itselleen, ja jos ne ovat kooltaan sellaisia, etteivät ne kovinkaan todennäköisesti aiheuttaisi laajoja haittavaikutuksia asiakkailleen ja markkinoille, jos niiden liiketoimintaan liittyvät riskit toteutuisivat tai jos ne kaatuisivat. Yritykset olisi tämän perusteella määriteltävä pieniksi ja ilman sidossuhteita oleviksi sijoituspalveluyrityksiksi, jos ne ovat yrityksiä, jotka eivät käy kauppaa omaan lukuunsa, tai niille ei aiheudu riskiä rahoitusvälineillä käytävästä kaupasta, niillä ei ole valvonnassaan asiakasvaroja tai -rahoja, niiden sekä harkinnanvaraisen salkunhoidon nojalla että ei-harkinnanvaraisten (neuvonta)järjestelyjen nojalla hoidettavina olevat varat ovat alle 1,2 miljardia euroa, ne käsittelevät päivittäin asiakastoimeksiantoja alle 100 miljoonaan euron arvosta käteiskauppojen osalta tai alle 1 miljardin euron arvosta johdannaisten osalta, niiden tase on alle 100 miljoonaa euroa ja niiden sijoituspalvelujen suorittamisesta vuosittain saamat kokonaisbruttotuotot ovat alle 30 miljoonaa euroa.

(17)Jotta estettäisiin toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttö ja jotta sijoituspalveluyrityksillä olisi vähemmän kannustimia järjestää toimintonsa siten, etteivät ne ylitä kynnysarvoja, joiden ylittyessä yrityksiä ei hyväksytä pieniksi ja ilman sidossuhteita oleviksi yrityksiksi, hoidettavina olevia varoja, käsiteltävinä olevia asiakastoimeksiantoja, taseen suuruutta ja kokonaisbruttotuottoja koskevia kynnysarvoja olisi sovellettava yhdistetysti kaikkiin samaan ryhmään kuuluviin sijoituspalveluyrityksiin. Muut perusteet eli se, onko sijoituspalveluyrityksellä hallussaan asiakasrahoja, säilyttääkö tai hallinnoiko se asiakasvaroja tai käykö se kauppaa rahoitusvälineillä ja altistuu markkina- tai vastapuoliriskille, sisältävät vain kaksi vaihtoehtoa, eivätkä ne jätä liikkumavaraa edellä tarkoitettuun uudelleenjärjestämiseen, minkä vuoksi niitä olisi arvioitava yksilöllisesti. Jotta voitaisiin ottaa jatkuvasti huomioon liiketoimintamallien kehittyminen ja niihin liittyvät riskit, näitä perusteita ja kynnysarvoja olisi arvioitava päivän päättyessä vallitsevan tilanteen perusteella lukuun ottamatta kuitenkaan asiakasrahojen hallussapitoa, jota olisi arvioitava päivän aikana vallitsevan tilanteen perusteella, ja taseen suuruutta ja kokonaisbruttotuottoja, joita olisi arvioitava sijoituspalveluyrityksessä viimeksi kuluneen tilikauden lopussa vallinneen tilanteen perusteella.

(18)Sijoituspalveluyritystä, joka ylittää lakisääteiset kynnysarvot tai ei täytä muita perusteita, ei saisi pitää pienenä ja ilman sidossuhteita olevana yrityksenä, ja siihen olisi sovellettava muita sijoituspalveluyrityksiä koskevia vaatimuksia, jollei tässä asetuksessa annetuista erityisistä siirtymäsäännöksistä muuta johdu. Tämän pitäisi kannustaa sijoituspalveluyrityksiä suunnittelemaan liiketoimintonsa siten, että ne täyttävät selvästi pieniä ja ilman sidossuhteita olevia yrityksiä koskevat vaatimukset. Jos sijoituspalveluyritys ei täytä näitä vaatimuksia, jolloin sitä ei voida kohdella pienenä ja ilman sidossuhteita olevana yrityksenä, siihen olisi sovellettava seurantaa, jossa sen olisi täytettävä perusteet ja pysyttävä asiaankuuluvien kynnysarvojen alapuolella vähintään kuuden peräkkäisen kuukauden ajan.

(19)Kaikkien sijoituspalveluyritysten olisi laskettava pääomavaatimuksensa käyttämällä K-tekijöitä, joilla otetaan huomioon asiakkaaseen kohdistuva riski (Risk-To-Customer, jäljempänä ’RtC’), markkinaan kohdistuva riski (Risk-to-Market, jäljempänä ’RtM’) ja yritykseen kohdistuva riski (Risk-to-Firm, jäljempänä ’RtF’). RtC-riskiä koskevilla K-tekijöillä otetaan huomioon hoidettavina olevat asiakasvarat ja jatkuva neuvonta (K-AUM), säilytettävinä ja hallinnoitavina olevat varat (K-ASA), hallussa olevat asiakasrahat (K-CMH) ja käsiteltävinä olevat asiakastoimeksiannot (K-COH).

(20)RtM-riskiä koskevalla K-tekijällä otetaan huomioon nettopositioriski (K-NPR) markkinariskiä koskevien vakavaraisuusasetuksen säännösten mukaisesti tai sijoituspalveluyrityksen määritysosapuolelle asetettujen marginaalien perusteella (K-CMG), jos toimivaltainen viranomainen sallii tämän tietyntyyppisille sijoituspalveluyrityksille, jotka käyvät kauppaa omaan lukuunsa määritysosapuolten välityksellä.

(21)RtF-riskiä koskevilla K-tekijöillä otetaan huomioon sijoituspalveluyritykseen kohdistuva riski, joka liittyy sen liiketoimien vastapuolten maksukyvyttömyyteen, vakavaraisuusasetukseen perustuvien vastapuoliriskiä koskevien yksinkertaistettujen säännösten mukaisesti (K-TCD), sekä tiettyihin vastapuoliin liittyvistä sijoituspalveluyrityksen suurista asiakasriskeistä johtuva keskittymäriski kaupankäyntivarastoon sisältyviä suuria asiakasriskejä koskevien vakavaraisuusasetuksen säännösten perusteella (K-CON) ja sijoituspalveluyrityksen päivittäisestä kaupankäyntivirrasta johtuvat operatiiviset riskit.

(22)K-tekijöiden mukainen kokonaispääomavaatimus on RtC-, RtM- ja RtF-riskejä koskevien K-tekijöiden mukaisten vaatimusten summa. K-AUM-, K-ASA-, K-CMH‑, K-COH- ja K-DTF-tekijät liittyvät kullakin K-tekijällä käsitellyn toiminnan volyymiin. K-CMH-, K-ASA-, K-COH- ja K-DTF-tekijöiden osalta volyymit lasketaan edeltävien kolmen kuukauden liukuvan keskiarvon perusteella, kun taas K-AUM-tekijän osalta volyymi lasketaan edeltävän vuoden perusteella. Volyymit kerrotaan vastaavilla tässä asetuksessa vahvistetuilla kertoimilla pääomavaatimuksen määrittämiseksi. K-NPR-tekijän mukaiset pääomavaatimukset johdetaan vakavaraisuusasetuksesta, kun taas K-CON- ja K-TCD-tekijöiden mukaisissa pääomavaatimuksissa sovelletaan yksinkertaistetussa muodossa vastaavia vakavaraisuusasetuksen mukaisia vaatimuksia, jotka koskevat kaupankäyntivaraston suurten asiakasriskien ja vastapuoliriskin käsittelyä. K-tekijän määrä on nolla, jos yritys ei harjoita asiaankuuluvaa toimintaa.

(23)RtC-riskiä koskevat K-tekijät ovat arvioita, jotka koskevat niitä sijoituspalveluyritysten liiketoiminta-alueita, jotka voivat ongelmien esiintyessä aiheuttaa haittoja asiakkaille. K-AUM-tekijällä otetaan huomioon haitta, joka koituu asiakkaille virheellisestä harkinnanvaraisesta asiakassalkkujen hoidosta tai puutteellisesta toteutuksesta, ja se tuo varmuutta ja asiakkaille koituvia hyötyjä, jotka liittyvät jatkuvan salkunhoito- ja neuvontapalvelun jatkuvuuteen. K-ASA-tekijällä otetaan huomioon asiakasvarojen säilyttämisen ja hallinnoimisen riski ja varmistetaan, että sijoituspalveluyrityksillä on riittävästi pääomaa näitä varoja varten riippumatta siitä, ovatko varat sen omassa taseessa vai onko ne eroteltu muille tileille. K-CMH-tekijällä otetaan huomioon haittamahdollisuuden riski, kun sijoituspalveluyritys pitää hallussaan asiakkaidensa varoja, riippumatta siitä, ovatko varat sen omassa taseessa vai eroteltuina muille tileille. K-COH-tekijällä otetaan huomioon yrityksen asiakkaisiin mahdollisesti kohdistuva riski, kun yritys toteuttaa asiakastoimeksiantoja (asiakkaan nimissä eikä omissa nimissään) esimerkiksi osana asiakkaille tarjottuja pelkkiä toteutuspalveluja tai toteuttaa niitä asiakastoimeksiantojen ketjussa, johon se kuuluu.

(24)RtM-riskiä koskeva K-tekijä, jota sovelletaan omaan lukuunsa kauppaa käyviin sijoituspalveluyrityksiin, perustuu rahoitusvälineissä, valuutoissa ja hyödykkeissä olevien positioiden markkinariskiä koskeviin sääntöihin asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna 30 . Tämä antaa sijoituspalveluyrityksille mahdollisuuden valita, soveltavatko ne standardimenetelmää asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti (eli yksinkertaistettua standardimenetelmää muutetun asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti), jos niiden varat ovat alle 300 miljoonaa euroa, vai tarkistettua standardimenetelmä muutetun asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti, sekä mahdollisuuden käyttää sisäisiä malleja. Kahdessa jälkimmäisessä tapauksessa tulokseksi saatu pääomavaatimus voidaan alentaa 65 prosenttiin, jolloin muutetun asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesta mahdollisuudesta soveltaa alennettua vaatimusta väliaikaisesti kolmen vuoden ajan tulee pysyvä, millä otetaan huomioon sijoituspalveluyritysten yleisesti pienempi merkitys vakavaraisuuden kannalta. Vaihtoehtoisesti, jos kaupankäyntiä harjoittavien yritysten liiketoimille tehdään keskusvastapuolimääritys, näiden yritysten pääomavaatimuksen pitäisi olla toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella yhtä suuri kuin niiden määritysosapuolelle asetetut marginaalit.

(25)RtF-riskiä koskevat K-TCD- ja K-CON-tekijät merkitsevät omaan lukuunsa kauppaa käyville sijoituspalveluyrityksille sitä, että vastapuoliriskiä ja suuria asiakasriskejä koskevia vakavaraisuusasetuksen sääntöjä sovelletaan niihin yksinkertaistetussa muodossa. K-TCD-tekijällä otetaan huomioon sijoituspalveluyritykseen kohdistuva riski siitä, että sen vastapuolet OTC-johdannaistransaktioissa, takaisinostotransaktioissa, arvopaperien tai hyödykkeiden lainaksiantamiseen ja ‑ottamiseen liittyvissä liiketoimissa, pitkän selvitysajan liiketoimissa ja vakuudellisessa limiittiluotonannossa eivät täytä velvoitteitaan, kertomalla vastuiden arvo, joka perustuu jälleenhankinta-arvoon ja tulevaisuuden potentiaalista vastapuoliriskiä koskevaan korotukseen, asetukseen (EU) N:o 575/2013 perustuvilla riskitekijöillä ja ottamalla huomioon efektiivisen nettoutuksen ja vakuuksien vaihdon lieventävät vaikutukset. K-CON-tekijällä otetaan huomioon keskittymäriski, joka liittyy yksittäisiin tai toisiinsa vahvasti sidoksissa oleviin yksityisen sektorin vastapuoliin, kun yritysten näihin vastapuoliin liittyvät vastuut ovat yli 25 prosenttia niiden lakisääteisestä pääomasta tai ylittävät tietyt luottolaitoksiin tai muihin sijoituspalveluyrityksiin liittyvät vaihtoehtoiset kynnysarvot, määräämällä asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukainen pääomavaatimuksen korotus nämä rajat ylittävien vastuiden varalta. K-DTF-tekijällä otetaan puolestaan huomioon päivittäisten kauppojen nimellisarvon perusteella operatiiviset riskit, jotka kohdistuvat sijoituspalveluyritykseen sen toteutettaessa suuria määriä liiketoimia omaan lukuunsa tai asiakkaiden puolesta omissa nimissään yhden päivän kuluessa ja jotka voivat johtua riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä ja järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista.

(26)Kaikkien sijoituspalveluyritysten olisi seurattava ja valvottava keskittymäriskiään, myös asiakkaidensa osalta. Kuitenkin ainoastaan sellaisten sijoituspalveluyritysten, joihin sovelletaan K-tekijöiden mukaista vähimmäispääomavaatimusta, olisi raportoitava keskittymäriskeistään toimivaltaisille viranomaisille. Sellaisiin hyödykejohdannaisiin tai päästöoikeuksiin tai niiden johdannaisiin erikoistuneet sijoituspalveluyritykset, joihin liittyy suuria keskittyneitä vastuita finanssialueen ulkopuolisille ryhmille, joihin nämä sijoituspalveluyritykset kuuluvat, saavat ylittää keskittymäriskin rajat ilman K-CON-tekijän mukaista pääoman korotusta niin kauan kuin liiketoimien tarkoituksena on koko ryhmää koskeva likviditeetin tai riskien hallinta.

(27)Kaikilla sijoituspalveluyrityksillä pitäisi olla sisäiset menettelyt, joilla seurataan ja hallitaan niiden maksuvalmiusvaatimuksia. Menettelyjen pitäisi auttaa varmistamaan, että sijoituspalveluyritykset voivat toimia jatkuvasti hallitulla tavalla tarvitsematta varata likviditeettiä erityisesti stressikausia varten. Sen vuoksi kaikilla sijoituspalveluyrityksillä täytyisi olla aina vähintään yksi kolmasosa kiinteitä yleiskustannuksia koskevasta vaatimuksestaan likvideinä varoina. Likvidien varojen pitäisi olla laadukkaita ja vastata maksuvalmiusvaatimusta koskevassa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/61 31 lueteltuja likvidejä varoja ottaen myös huomioon arvonleikkaukset, joita sovelletaan näihin varoihin mainitun delegoidun asetuksen mukaisesti. Jotta voitaisiin ottaa huomioon sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten likviditeettiprofiilien välinen ero, sopivista likvideistä varoista laadittua luetteloa olisi täydennettävä yrityksen omilla kiinnittämättömillä käteisvaroilla (joihin ei saisi sisältyä asiakasrahoja). Pienet ja ilman sidossuhteita olevat yritykset voisivat sisällyttää likvideihin varoihinsa myös 30 päivän kuluessa erääntyviin myyntisaamisiin ja maksuihin tai palkkioihin liittyvät erät, jos ne ovat enintään yksi kolmasosa maksuvalmiuden vähimmäisvaatimuksesta, niitä ei oteta huomioon laskettaessa toimivaltaisen viranomaisen asettamia maksuvalmiuden lisävaatimuksia ja niihin sovelletaan 50 prosentin arvonleikkausta. Poikkeuksellisissa olosuhteissa olisi sallittava, että sijoituspalveluyritykset alittavat vaaditun kynnysarvon, kun ne muuttavat likvidejä varojaan rahaksi täyttääkseen maksuvalmiusvaatimukset, jos ne ilmoittavat asiasta viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle. Kaikki asiakkaille annetut takaukset, jotka voivat lisätä likviditeettitarpeita, jos ne lankeavat maksettaviksi, olisi otettava huomioon siten, että käytettävissä olevien likvidien varojen määrää vähennetään ainakin 1,6 prosentilla tällaisten takausten kokonaisarvosta.

(28)Uuden vakavaraisuusjärjestelmän ohella olisi kehitettävä vastaava oikeasuhteinen lakisääteisen raportoinnin kehys, joka olisi räätälöitävä huolellisesti sijoituspalveluyritysten liiketoiminnan ja vakavaraisuuskehyksen vaatimusten mukaiseksi. Sijoituspalveluyrityksiä koskevien raportointivaatimusten pitäisi koskea niiden omien varojen tasoa ja koostumusta, niiden pääomavaatimuksia ja pääomavaatimusten laskentaperustetta, niiden toimintaprofiilia ja toiminnan kokoa ottaen huomioon parametrit, joilla määritetään, ovatko sijoituspalveluyritykset pieniä ja ilman sidossuhteita olevia yrityksiä, sekä niiden maksuvalmiusvaatimuksia ja keskittymäriskiä koskevien säännösten noudattamista. Euroopan pankkiviranomaiselle, jäljempänä ’EPV’, olisi annettava tehtäväksi laatia luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään tarkemmin, mitä lomakkeita ja järjestelyjä tässä lakisääteisessä raportoinnissa olisi käytettävä, ja otetaan oikeasuhteisesti huomioon eri sijoituspalveluyritysten laajuus ja monimuotoisuus ja erityisesti se, pidetäänkö sijoituspalveluyrityksiä pieninä ja ilman sidossuhteita olevina yrityksinä.

(29)Sijoituspalveluyritysten, joiden ei katsota olevan pieniä ja ilman sidossuhteita olevia yrityksiä, olisi julkistettava pääomatasonsa, pääomavaatimuksensa, hallintojärjestelynsä sekä palkitsemisjärjestelmänsä ja -käytänteensä läpinäkyvyyden tarjoamiseksi sijoituspalveluyritysten sijoittajille ja laajemmille markkinoille. Ottaen huomioon suurituloisten merkittävä rooli sijoituspalveluyritysten liiketoiminnan johtamisessa ja pitkän aikavälin tuloksissa, läpinäkyvyyden tarjoaminen suurituloisten palkitsemisesta edistää yleisen edun mukaisesti terveitä ja vakaalla pohjalla olevia rahoitusmarkkinoita. Luottamuksellisuussyistä olisi edellytettävä, että suurituloisten palkitsemista koskevat tiedot julkistetaan koostetussa muodossa. Pienten ja ilman sidossuhteita olevien yritysten ei pitäisi kuulua julkistamisvaatimusten piiriin, paitsi jos ne laskevat liikkeeseen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteja, jolloin sijoittajille olisi tarjottava läpinäkyviä tietoja näistä instrumenteista.

(30)On aiheellista säätää asianmukaisista siirtymätoimenpiteistä, jotta sijoituspalveluyritysten olisi helpompi siirtyä asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU vaatimuksista tämän asetuksen ja direktiivin (EU) ----/--[IFD] vaatimuksiin. Erityisesti olisi sallittava viiden vuoden ajan tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä, että sijoituspalveluyritykset, joiden pääomavaatimukset olisivat tämän asetuksen mukaisesti yli kaksinkertaiset verrattuina asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisiin pääomavaatimuksiin, lieventävät mahdollisten lisäysten vaikutuksia rajoittamalla pääomavaatimuksen määrään, joka on kaksi kertaa niin suuri kuin niiden asiaankuuluva asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukainen pääomavaatimus.

Jotta uudet sijoituspalveluyritykset, joilla on samankaltaiset profiilit kuin olemassa olevilla yrityksillä, eivät joutuisi huonompaan asemaan, olisi sallittava viiden vuoden ajan tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä, että sijoituspalveluyritykset, joihin ei ole koskaan sovellettu asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisia pääomavaatimuksia, rajoittavat tämän asetuksen mukaiset pääomavaatimuksensa määrään, joka on kaksi kertaa niin suuri kuin niiden kiinteitä yleiskustannuksia koskeva vaatimus.

Vastaavasti olisi sallittava viiden vuoden ajan tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä, että sijoituspalveluyritykset, joihin on sovellettu ainoastaan perustamispääomaa koskevaa vaatimusta asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU nojalla ja joiden pääomavaatimukset olisivat tämän asetuksen mukaan yli kaksinkertaiset verrattuina niiden asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaiseen tilanteeseen, rajoittavat tämän asetuksen mukaisen pääomavaatimuksensa määrään, joka on kaksi kertaa niin suuri kuin niiden asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukainen perustamispääomaa koskeva vaatimus.

Näiden siirtymätoimenpiteiden pitäisi olla tarvittaessa myös niiden asetuksen (EU) N:o 575/2013 498 artiklassa tarkoitettujen sijoituspalveluyritysten käytettävissä, jotka vapautetaan mainitussa artiklassa kyseisen asetuksen mukaisista pääomavaatimuksista. Näiden sijoituspalveluyritysten perustamispääomaa koskevat vaatimukset riippuvat kuitenkin sijoituspalveluista ja -toiminnasta, joita ne tarjoavat ja harjoittavat. Kyseisten sijoituspalveluyritysten tämän asetuksen mukaiset pääomavaatimukset olisi viiden vuoden ajan tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä laskettava ottaen huomioon nämä sovellettavat tasot.

Viiden vuoden ajan tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä tai niiden muutosten soveltamisen alkamispäivään asti, jotka tehdään markkinariskin pääomavaatimuksia koskeviin asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiiviin 2013/36/EU säännöksiin asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamista koskevan komission ehdotuksen 1 artiklan 84 kohdan mukaisesti, sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aiempi, sijoituspalveluyritysten, joihin sovelletaan tämän asetuksen vastaavia vaatimuksia, olisi laskettava edelleen kaupankäyntivarastoa koskeva pääomavaatimuksensa asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti.

(31)Suurimmilla sijoituspalveluyrityksillä, jotka tarjoavat keskeisiä tukkumarkkina- ja sijoituspankkipalveluja (kaupankäynti rahoitusvälineillä omaan lukuun tai rahoitusvälineiden merkintä tai rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun järjestäminen merkintätakauksen perusteella), on samankaltaiset liiketoimintamallit ja riskiprofiilit kuin merkittävillä luottolaitoksilla. Näihin yrityksiin kohdistuu niiden toiminnan vuoksi luottoriski, joka on pääasiassa vastapuolen luottoriskin muodossa, sekä markkinariski sellaisten positioiden osalta, jotka ne ottavat omaan lukuunsa joko asiakkaiden puolesta tai muutoin. Näin ollen niiden koko ja merkitys järjestelmän kannalta aiheuttavat riskin rahoitusjärjestelmän vakaudelle.

(32)Toisena haasteena on, miten kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat valvoa tehokkaasti tällaisten suurten yritysten vakavaraisuutta. Vaikka suurimmat sijoituspalveluyritykset tarjoavat laajamittaisia rajat ylittäviä sijoituspankkipalveluja, ne kuuluvat sijoituspankkiyrityksinä direktiivin 2004/39/EU nojalla nimettyjen viranomaisten harjoittaman vakavaraisuusvalvonnan piiriin. Nämä viranomaiset eivät ole välttämättä samoja kuin direktiivin 2013/36/EU nojalla nimetyt toimivaltaiset viranomaiset, mikä voi johtaa epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin, kun asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU säännöksiä sovelletaan unionissa. Tämä estää valvontaviranomaisia saamasta vakavaraisuudesta kokonaisvaltaista käsitystä, jolla on olennainen merkitys käsiteltäessä suuriin rajat ylittävää toimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyviä riskejä. Tämä voi tehdä vakavaraisuusvalvonnasta tehottomampaa ja myös vääristää kilpailua unionissa. Suurimmille sijoituspalveluyrityksille olisi sen vuoksi annettava sama asema kuin luottolaitoksille, jotta voidaan luoda synergioita rajat ylittävistä tukkumarkkinatoiminnoista vertaisryhmässä, edistää samalla tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja mahdollistaa eri ryhmien yhdenmukainen valvonta.

(33)Sen vuoksi näiden yritysten, joista tulee luottolaitoksia, olisi sovellettava edelleen asetusta (EU) N:o 575/2013 ja direktiiviä 2013/36/EU, ja luottolaitosten valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten, mukaan luettuna EKP yhteisen valvontamekanismin puitteissa, olisi valvottava niitä. Näin varmistettaisiin, että luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaa harjoitetaan yhdenmukaisesti ja tehokkaasti ja että rahoituspalveluja koskevaa yhteistä sääntökirjaa sovelletaan samalla tavalla kaikkiin luottolaitoksiin ottaen huomioon niiden merkitys järjestelmän kannalta. Jotta estettäisiin toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttö ja vähennettäisiin säännösten kiertämisriskejä, toimivaltaisten viranomaisten olisi pyrittävä välttämään tilanteita, joissa ryhmät, jotka saattavat olla järjestelmän kannalta merkittäviä, järjestävät toimintonsa siten, etteivät ne ylitä 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädettyjä kynnysarvoja, ja kiertävät velvollisuuden hakea direktiivin 2013/36/EU 8 a artiklan mukaista lupaa toimia luottolaitoksina.

(34)Luottolaitosten konsolidoidulla valvonnalla pyritään muun muassa varmistamaan rahoitusjärjestelmän vakaus, ja jotta se olisi tehokasta, sitä olisi sovellettava kaikki ryhmiin, mukaan luettuina ryhmät, joiden emoyritykset eivät ole luottolaitoksia tai sijoituspalveluyrityksiä. Sen vuoksi kaikkiin luottolaitoksiin, myös niihin, joilla oli ennen sijoituspalveluyritysten asema, olisi sovellettava sääntöjä, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten direktiivin 2013/36/EU VII osaston 3 luvun I jakson nojalla harjoittamaa emoyrityksen yksilöllistä ja konsolidoitua valvontaa.

(35)Unionissa otettiin asetuksella (EU) N:o 600/2014 käyttöön yhdenmukainen järjestelmä, jolla kolmansien maiden yrityksille, jotka tarjoavat sijoituspalveluja ja ‑toimintaa unioniin sijoittautuneille hyväksyttäville vastapuolille ja ammattimaisille asiakkaille, myönnetään pääsy sisämarkkinoille. Sisämarkkinoille pääsyn edellytyksenä on, että komissio antaa asiasta vastaavuuspäätöksen ja että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ’EAMV’, rekisteröi kolmannen maan yrityksen. On tärkeää, että vastaavuus arvioidaan asiaankuuluvan sovellettavan unionin lainsäädännön perusteella ja että käytössä on tehokkaat välineet, joilla valvotaan vastaavuuden myöntämisedellytysten täyttymistä. Näistä syistä olisi vaadittava, että kolmansissa maissa rekisteröidyt yritykset ilmoittavat EAMV:lle vuosittain tiedot unionissa tarjottujen palvelujen ja harjoitetun toiminnan laajuudesta ja kattavuudesta. Lisäksi olisi parannettava vastaavuusedellytysten valvontaan, täytäntöönpanoon ja täyttymiseen liittyvää valvontayhteistyötä.

(36)Jotta voidaan varmistaa sijoittajansuoja sekä rahoitusmarkkinoiden eheys ja vakaus unionissa, komission olisi vastaavuuspäätöstä antaessaan otettava huomioon riskit, joita saattaa aiheutua palveluista ja toiminnasta, joita kyseisestä kolmannesta olevat yritykset suorittavat unionissa vastaavuuspäätöksen jälkeen. Niiden merkitystä olisi tarkasteltava järjestelmän kannalta sellaisilla perusteilla kuin kyseisestä kolmannesta maasta olevien yritysten tarjoamien palvelujen ja toteuttaman toiminnan laajuus ja kattavuus. Samasta syystä komissio voi katsoa aiheelliseksi ottaa huomioon, yksilöidäänkö kolmas maa verotuksellisista syistä yhteistyöhaluttomaksi lainkäyttöalueeksi asiaa koskevan unionin politiikan puitteissa tai suuririskiseksi kolmanneksi maaksi direktiivin (EU) 2015/849 32 9 artiklan 2 kohdan nojalla.

(37)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat tehokkaan ja oikeasuhteisen vakavaraisuuskehyksen luominen sen varmistamiseksi, että sijoituspalveluyritykset, joilla on lupa harjoittaa toimintaa unionissa, harjoittavat sitä vankalta taloudelliselta pohjalta ja että niitä johdetaan hallitusti ja tarvittaessa asiakkaiden etujen mukaisesti, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(38)EPV on yhdessä EAMV:n kanssa antanut perusteelliseen tausta-analyysiin, tiedonkeruuseen ja kuulemiseen pohjautuvan kertomuksen sellaisen vakavaraisuusjärjestelmän räätälöimisestä kaikille muille kuin järjestelmän kannalta merkittäville sijoituspalveluyrityksille, joka toimii tällaisten sijoituspalveluyritysten tarkistetun vakavaraisuuskehyksen perustana.

(39)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukaisen soveltaminen, EPV:lle olisi annettava tehtäväksi laatia tekniset standardit kiinteiden yleiskustannusten laskennasta, määritysosapuolille asetettuja alkumarginaaleja vastaavien pääomavaatimusten laskennasta sekä lomakkeista, joita käytetään tämän asetuksen nojalla vaaditussa tietojen julkistamisessa ja lakisääteisessä raportoinnissa.

(40)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen soveltaminen ja ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden kehitys, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla täsmennetään tässä asetuksessa annettuja määritelmiä ja tehdään teknisiä mukautuksia tässä asetuksessa vahvistettujen pääomavaatimusten muihin kuin keskeisiin osiin. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voidaan erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(41)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle erityisesti, kun on kyse sellaisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnosten hyväksymisestä, jotka EPV laatii tietojen julkistamisessa ja raportoinnissa käytettävistä lomakkeista, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa.

(42)Oikeusvarmuuden takaamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä luottolaitoksiin että sijoituspalveluyrityksiin sovellettavan nykyisen vakavaraisuuskehyksen ja tämän asetuksen välillä, asetusta (EU) N:o 575/2013 ja direktiiviä 2013/36/EU muutetaan sijoituspalveluyritysten poistamiseksi niiden soveltamisalasta. Pankkiryhmään kuuluviin sijoituspalveluyrityksiin olisi kuitenkin sovellettava edelleen pankkiryhmää koskevia asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU säännöksiä, kuten direktiivin 2013/36/EU [21 b artiklassa] tarkoitettua väliyhtiönä toimivaa EU-emoyritystä koskevia säännöksiä, sekä asetuksen (EU) N:o 575/2013 ensimmäisen osan 2 osaston 2 luvussa annettuja sääntöjä varovaisuusperiaatteen mukaisesta konsolidoinnista,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

ENSIMMÄINEN OSA
YLEISET SÄÄNNÖKSET

I OSASTO

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaiset vakavaraisuusvaatimukset, joita sovelletaan sellaisiin sijoituspalveluyrityksiin, joilla myönnetään toimilupa ja joita valvotaan direktiivin 2014/65/EU nojalla ja joita valvotaan vakavaraisuusvaatimusten noudattamisen osalta direktiivin (EU) ----/--[IFD] nojalla, seuraavien seikkojen osalta:

a)pääomavaatimukset, jotka liittyvät yritykseen kohdistuvan riskin, asiakkaisiin kohdistuvan riskin ja markkinaan kohdistuvan riskin kvantifioitaviin, yhdenmukaisiin ja standardoituihin osatekijöihin;

b)keskittymäriskiä rajoittavat vaatimukset;

c)maksuvalmiusvaatimukset, jotka liittyvät likviditeettiriskin kvantifioitaviin, yhdenmukaisiin ja standardoituihin osatekijöihin;

d)a, b ja c alakohtaan liittyvät raportointivaatimukset;

e)julkistamisvaatimukset.

2 artikla

Valvontavaltuudet

Jotta varmistetaan tämän asetuksen noudattaminen, toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava direktiivissä (EU) ----/--[IFD] säädetyt valtuudet ja niiden on noudatettava mainitussa direktiivissä säädettyjä menettelyjä.

3 artikla
Sijoituspalveluyritysten soveltamat tiukemmat vaatimukset

Tämä asetus ei estä sijoituspalveluyrityksiä pitämästä hallussaan omia varoja ja niiden komponentteja enemmän kuin tässä asetuksessa edellytetään tai soveltamasta tiukempia toimenpiteitä kuin tässä asetuksessa edellytetään.

4 artikla
Määritelmät

1.Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)’oheispalveluyrityksellä’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa määriteltyä oheispalveluyritystä;

2)’asiakkaalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 9 alakohdassa määriteltyä asiakasta;

3)’hyödykemarkkinoilla toimivilla välittäjillä’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 145 alakohdassa määriteltyjä hyödykemarkkinoilla toimivia välittäjiä;

4)’hyödykejohdannaisilla’ asetuksen (EU) N:o 600/2014 2 artiklan 1 kohdan 30 alakohdassa määriteltyjä hyödykejohdannaisia;

5)’toimivaltaisella viranomaisella’ direktiivin (EU) ----/--[IFD] 3 artiklan 5 kohdassa määriteltyä toimivaltaista viranomaista;

6)’luottolaitoksella’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyä luottolaitosta;

7)’päivittäisellä kaupankäyntivirralla’ sellaisten kaupankäyntivarastoon kuuluvien liiketoimien arvoa, joissa yritys käy kauppaa omaan lukuunsa joko itseään varten tai asiakkaan puolesta;

8)’kaupankäynnillä omaan lukuun’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 6 alakohdassa määriteltyä kaupankäyntiä omaan lukuun;

9)’johdannaisilla’ asetuksen (EU) N:o 600/2014 2 artiklan 1 kohdan 29 alakohdassa määriteltyjä johdannaisia;

10)’K-tekijöiden mukaisella konsolidoidulla asemalla’ asemaa, joka syntyy soveltamalla tämän asetuksen vaatimuksia K-tekijöiden mukaisesti yhteen sijoituspalveluyritykseen siten kuin kyseinen sijoituspalveluyritys muodostaisi yhdessä yhden tai useamman muun samaan ryhmään kuuluvan yhteisön kanssa yhden ainoan sijoituspalveluyrityksen;

11)’toimeksiantojen toteuttamisella asiakkaiden lukuun’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 5 alakohdassa määriteltyä toimeksiantojen toteuttamista asiakkaiden lukuun;

12)’vastuulla’ seuraavia:

a)kun sovelletaan keskittymäriskirajoja, mitä tahansa kaupankäyntivarastossa olevaa omaisuuserää tai taseen ulkopuolista erää, jota varten ei ole nimenomaisesti myönnetty poikkeusta 40 artiklan nojalla;

b)kun raportoidaan keskittymäriskistä, mitä tahansa omaisuuserää tai taseen ulkopuolista erää;

13)’rahoituslaitoksella’ yritystä, joka ei ole luottolaitos tai sijoituspalveluyritys ja jonka pääasiallisena toimintana on hankkia omistusosuuksia tai harjoittaa yhtä tai useampaa direktiivin 2013/36/EU liitteessä I olevissa 2–12 ja 15 kohdassa lueteltua toimintaa, mukaan luettuina rahoitusalan holdingyhtiöt, rahoitusalan sekaholdingyhtiöt, sijoitusalan holdingyhtiöt, maksupalveluista sisämarkkinoilla 13 päivänä marraskuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/64/EY tarkoitetut maksulaitokset sekä omaisuudenhoitoyhtiöt mutta pois lukien vakuutushallintayhtiöt ja direktiivin 2009/138/EU 212 artiklan 1 kohdan g alakohdassa määritellyt sekavakuutushallintayhtiöt;

14)’rahoitusvälineellä’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 50 alakohdassa määriteltyä rahoitusvälinettä;

15)’rahoitusalan holdingyhtiöllä’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 20 alakohdassa määriteltyä rahoitusalan holdingyhtiötä;

16)’finanssialan yhteisöllä’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 27 alakohdassa määriteltyä finanssialan yhteisöä;

17)’perustamispääomalla’ direktiivin (EU) ----/--[IFD] 3 artiklan 17 kohdassa määriteltyä perustamispääomaa;

18)’asiakaskokonaisuudella’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdassa määriteltyä asiakaskokonaisuutta;

19)’sijoitusneuvonnalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 4 alakohdassa määriteltyä sijoitusneuvontaa;

20)’sijoituspalveluyrityksellä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyä sijoituspalveluyritystä;

21)’sijoitusalan holdingyhtiöllä’ rahoituslaitosta, jonka tytäryritykset ovat yksinomaan tai pääasiallisesti sijoituspalveluyrityksiä tai rahoituslaitoksia, jolloin vähintään yhden tällaisista tytäryrityksistä on oltava sijoituspalveluyritys, ja joka ei ole asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 20 artiklassa määritelty rahoitusalan holdingyhtiö;

22)’sijoituspalveluilla ja -toiminnalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa määriteltyjä sijoituspalveluja ja -toimintaa;

23)’sijoituspalveluyritysryhmällä’ yritysryhmää, johon ei kuulu yhtään luottolaitosta ja jossa emoyritys on sijoituspalveluyritys, sijoitusalan holdingyhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö ja johon voi kuulua muita sijoituspalveluyrityksen omistamia rahoituslaitoksia ja sidonnaisasiamiehiä. Sijoituspalveluyritysryhmä voi koostua emoyrityksestä ja sen tytäryrityksistä tai yrityksistä, jotka täyttävät direktiivin 2013/34/EU 22 artiklassa säädetyt edellytykset;

24)’K-tekijöillä’ kolmannen osan II osastossa säädettyjä pääomavaatimuksia, jotka koskevat sijoituspalveluyrityksen asiakkaille, markkinoille ja itselleen aiheuttamia riskejä;

25)’K-AUM:llä’ tai ’hoidettavina olevia varoja (assets under management, AUM) koskevalla K-tekijällä’ niiden varojen arvoa koskevaa pääomavaatimusta, joita sijoituspalveluyritys hoitaa asiakkaidensa puolesta sekä harkinnanvaraisen salkunhoidon että sijoitusneuvonnasta muodostuvien ei-harkinnanvaraisten järjestelyjen nojalla, mukaan luettuina toiselle yritykselle delegoidut varat ja lukuun ottamatta varoja, jotka toinen yritys on delegoinut sijoituspalveluyritykselle;

26)’K-CMH:lla’ tai ’hallussa olevia asiakasrahoja (client money held, CMH) koskevalla K-tekijällä’ pääomavaatimusta, joka koskee sijoituspalveluyrityksen hallussa tai määräysvallassa olevien asiakasrahojen määrää, riippumatta mahdollisista varojen erottelua koskevista oikeudellisista järjestelyistä ja sijoituspalveluyrityksen hallussa oleviin asiakasrahoihin sovellettavasta kansallisesta tilinpäätösjärjestelmästä;

27)’K-ASA:lla’ tai ’säilytettävinä ja hallinnoitavina olevia varoja (assets safeguarded and administered, ASA) koskevalla K-tekijällä’ niiden varojen arvoa koskevaa pääomavaatimusta, joita sijoituspalveluyritys säilyttää ja hallinnoi asiakkaiden puolesta, mukaan luettuina toiselle yritykselle delegoidut ja toisen yrityksen sijoituspalveluyritykselle delegoimat varat, riippumatta siitä, ilmoitetaanko varat sijoituspalveluyrityksen omassa taseessa vai erotellaanko ne muille tileille;

28)’K-COH:lla’ tai ’käsiteltävinä olevia asiakastoimeksiantoja (client orders handled, COH) koskevalla K-tekijällä’ niiden toimeksiantojen arvoa koskevaa pääomavaatimusta, jotka sijoituspalveluyritys käsittelee asiakkaiden puolesta vastaanottamalla ja välittämällä asiakastoimeksiantoja ja toteuttamalla toimeksiantoja asiakkaiden lukuun;

29)’K-CON:llä’ tai ’keskittymäriskiä (concentration risk, CON) koskevalla K-tekijällä’ pääomavaatimusta, joka koskee sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivarastoon sisältyviä, asiakkaaseen tai asiakaskokonaisuuteen liittyviä vastuita, joiden arvo ylittää 36 artiklan 1 kohdassa säädetyt rajat;

30)’K-CMG:llä’ tai ’määritysosapuolelle asetettuja vakuuksia (clearing member guarantee, CMG) koskevalla K-tekijällä’ pääomavaatimusta, joka on yhtä suuri kuin määritysosapuolelle asetetut alkumarginaalit, kun omaan lukuunsa kauppaa käyvän sijoituspalveluyrityksen liiketoimet toteutetaan ja selvitetään yleisen määritysosapuolen vastuulla;

31)’K-DTF:llä’ tai ’päivittäistä kaupankäyntivirtaa (daily trading flow, DTF) koskevalla K-tekijällä’ niiden liiketoimien päivänarvoa koskevaa pääomavaatimusta, jotka sijoituspalveluyritys toteuttaa käymällä kauppaa omaan lukuunsa tai toteuttamalla toimeksiantoja asiakkaiden lukuun omissa nimissään;

32)’K-NPR:llä’ tai ’nettopositioriskiä (net position risk, NPR) koskevalla K-tekijällä’ pääomavaatimusta, joka koskee sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivarastoon kirjattujen liiketoimien arvoa;

33)’K-TCD:llä’ eli ’kaupan vastapuolen maksukyvyttömyyden riskiä (trading counterparty default risk, TCD) koskevalla K-tekijällä’ pääomavaatimusta, joka koskee sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivarastossa olevia, 25 artiklan tarkoitettuihin instrumentteihin ja liiketoimiin liittyviä vastuita, jotka aiheuttavat riskin kaupan vastapuolen maksukyvyttömyydestä;

34)’pitkän selvitysajan liiketoimilla’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 272 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä pitkän selvitysajan liiketoimia;

35)’vakuudellisella limiittiluotonannolla’’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 272 artiklan 3 kohdassa määriteltyä vakuudellista limiittiluotonantoa;

36)’ylimmällä hallintoelimellä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 36 alakohdassa määriteltyä ylintä hallintoelintä;

37)’emoyrityksellä’ direktiivin 2013/34/EU 2 artiklan 9 kohdassa ja 22 artiklassa tarkoitettua emoyritystä;

38)’omistusyhteydellä’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 35 alakohdassa määriteltyä omistusyhteyttä;

39)’voitolla’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 121 alakohdassa määriteltyä voittoa;

40)’ehdot täyttävällä keskusvastapuolella’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 88 alakohdassa määriteltyä ehdot täyttävää keskusvastapuolta;

41)’salkunhoidolla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa määriteltyä salkunhoitoa;

42)’lakisääteisellä pääomalla’ 11 artiklassa täsmennettyä pääomavaatimusta;

43)’takaisinostotransaktiolla’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 83 alakohdassa määriteltyä takaisinostotransaktiota;

44)’tytäryrityksellä’ direktiivin 2013/34/EU 2 artiklan 10 kohdassa ja 22 artiklassa tarkoitettua tytäryritystä, mukaan luettuina kaikki perimmäisen emoyrityksen tytäryrityksen tytäryritykset;

45)’sidonnaisasiamiehellä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 29 alakohdassa määriteltyä sidonnaisasiamiestä;

46)’kokonaisbruttotuotoilla’ sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan vuosituottoja, jotka liittyvät sijoituspalveluihin ja -toimintaan, joita yrityksellä on lupa suorittaa, mukaan luettuina tuotot, jotka ovat peräisin korkotuotoista, osakkeista ja muista kiinteä- tai vaihtuvatuottoisista arvopapereista, provisioista ja palkkioista, voitoista ja tappioista, joita sijoituspalveluyrityksille syntyy sen kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä varoista ja käypään arvoon arvostettavista varoista, tai suojaustoiminnasta, mutta lukuun ottamatta tuottoja, jotka eivät liity suoritettuihin sijoituspalveluihin ja ‑toimintaan;

47)’kaupankäyntivastuulla’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 91 alakohdassa määriteltyä kaupankäyntivastuuta;

48)’kaupankäyntivarastolla’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 86 alakohdassa määriteltyä kaupankäyntivarastoa;

49)’unionissa emoyrityksenä toimivalla sijoituspalveluyrityksellä’ jäsenvaltiossa olevaa sijoituspalveluyritystä, joka ei ole itse minkään toisen jossakin jäsenvaltiossa toimiluvan saaneen sijoituspalveluyrityksen tytäryritys eikä minkään jossakin jäsenvaltiossa perustetun sijoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön tytäryritys;

50)’unionissa emoyrityksenä toimivalla sijoitusalan holdingyhtiöllä’ jäsenvaltiossa olevaa sijoitusalan holdingyhtiötä, joka ei ole itse minkään toisen jossakin jäsenvaltiossa toimiluvan saaneen sijoituspalveluyrityksen tytäryritys eikä minkään jossakin jäsenvaltiossa olevan toisen sijoitusalan holdingyhtiön tytäryritys;

51)’unionissa emoyrityksenä toimivalla rahoitusalan sekaholdingyhtiöllä’ sijoituspalveluyrityksen emoyritystä, joka on direktiivin 2002/87/EY 2 artiklan 15 kohdassa määritelty rahoitusalan sekaholdingyhtiö.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 54 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään

a)1 kohdassa annettuja määritelmiä sen varmistamiseksi, että tätä asetusta sovelletaan yhdenmukaisesti;

b)1 kohdassa annettuja määritelmiä rahoitusmarkkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi tätä asetusta sovellettaessa.

II OSASTO

VAATIMUSTEN SOVELTAMISALA

1 LUKU

Vaatimusten yksilöllinen soveltaminen

5 artikla
Yleinen periaate

Sijoituspalveluyrityksen on täytettävä toisessa, kolmannessa, neljännessä, viidennessä, kuudennessa ja seitsemännessä osassa säädetyt vaatimukset yksilöllisesti.

6 artikla
Poikkeukset

1.Toimivaltaiset viranomaiset voivat vapauttaa sijoituspalveluyrityksen 5 artiklan soveltamisesta toisen, kolmannen, neljännen, kuudennen ja seitsemännen osan osalta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)sijoituspalveluyritys on tytäryritys ja kuuluu luottolaitoksen, rahoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön konsolidoituun valvontaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 ensimmäisen osan II osaston 2 luvun säännösten mukaisesti;

b)sekä sijoituspalveluyritys että sen emoyritys ovat saaneet toimiluvan ja niiden toimintaa valvotaan samassa jäsenvaltiossa;

c)viranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia harjoittamaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaista konsolidoitua valvontaa, hyväksyvät tällaisen poikkeuksen;

d)omat varat jakaantuvat asianmukaisesti emoyrityksen ja tytäryrityksen välillä, ja kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

i)sijoituspalveluyritys täyttää 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset;

ii)emoyrityksen nopealle pääoman siirrolle tai velkojen takaisinmaksulle ei ole sillä hetkellä tai ennakoitavissa olennaisia käytännön tai oikeudellisia esteitä;

iii)emoyritys esittää toimivaltaisen viranomaisen etukäteisellä luvalla ilmoituksen, että se takaa sijoituspalveluyrityksen sitoumukset tai että sijoituspalveluyritykseen liittyvät riskit ovat merkitykseltään vähäisiä;

iv)sijoituspalveluyritys kuuluu emoyrityksen riskien arviointi-, mittaamis- ja valvontamenettelyjen piiriin; ja

v)emoyrityksellä on yli 50 prosenttia sijoituspalveluyrityksen osuuksiin tai osakkeisiin kuuluvista äänioikeuksista tai oikeus nimittää tai erottaa enemmistö sijoituspalveluyrityksen ylimmän hallintoelimen jäsenistä.

2.Toimivaltaiset viranomaiset voivat vapauttaa sijoituspalveluyritykset 5 artiklan soveltamisesta viidennen osan osalta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)sijoituspalveluyritys kuuluu konsolidoituun valvontaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 ensimmäisen osan II osaston 2 luvun säännösten mukaisesti;

b)ryhmä on perustanut keskitetyt maksuvalmiuden hallintatoiminnot; ja

c)viranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia harjoittamaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaista konsolidoitua valvontaa, hyväksyvät tällaisen poikkeuksen.

2 LUKU

Vaatimusten soveltaminen ryhmän pääomavaatimuksen noudattamiseksi ja poikkeukset vaatimuksista

7 artikla
Ryhmän pääomavaatimus

1.Unionissa emoyrityksenä toimivalla sijoituspalveluyrityksellä, unionissa emoyrityksenä toimivalla sijoitusalan holdingyhtiöllä ja unionissa emoyrityksenä toimivalla rahoitusalan sekaholdingyhtiöllä on oltava ainakin riittävästi omia varoja kattamaan seuraavien määrien summa:

a)asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan h ja i alakohdassa, 56 artiklan c ja d alakohdassa ja 66 artiklan c ja d alakohdassa tarkoitettujen, sijoituspalveluyritysryhmän sijoituspalveluyrityksissä, rahoituslaitoksissa, oheispalveluyrityksissä ja sidonnaisasiamiehissä olevien omistusosuuksien, kyseisiltä yrityksiltä olevien etuoikeudeltaan huonompien saamisten ja kyseisiin yrityksiin liittyvien instrumenttien täysimääräisen kirjanpitoarvon summa; ja

b)sijoituspalveluyritysten, rahoituslaitosten, oheispalveluyritysten ja sidonnaisasiamiesten hyväksi luettavien ehdollisten velkojen kokonaismäärä.

2.Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että unionissa emoyrityksenä toimivalla sijoitusalan holdingyhtiöllä tai unionissa emoyrityksenä toimivalla rahoitusalan sekaholdingyhtiöllä on 1 kohdan mukaisesti laskettua määrää pienempi määrä omia varoja, jos tämä määrä ei ole pienempi kuin ryhmään kuuluville sijoituspalveluyrityksille, rahoituslaitoksille, oheispalveluyrityksille ja sidonnaisasiamiehille yksilöllisesti asetettujen omien varojen vaatimusten ja näiden yhteisöjen hyväksi luettavien ehdollisten velkojen kokonaismäärän summa.

Jos mihinkään 1 kohdassa tarkoitettuun yhteisöön ei sovelleta unionin tai kansallista vakavaraisuuslainsäädäntöä, 1 kohtaa sovellettaessa sovelletaan nimellistä omien varojen vaatimusta.

3.Unionissa emoyrityksenä toimivalla sijoituspalveluyrityksellä, unionissa emoyrityksenä toimivalla sijoitusalan holdingyhtiöllä ja unionissa emoyrityksenä toimivalla rahoitusalan sekaholdingyhtiöllä on oltava käytössään järjestelmät, joilla seurataan ja valvotaan kaikkien sijoituspalveluyritysryhmään kuuluvien sijoituspalveluyritysten, sijoitusalan holdingyhtiöiden, rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden, rahoituslaitosten, oheispalveluyritysten ja sidonnaisasiamiesten pääoma- ja rahoituslähteitä.

8 artikla
K-tekijöiden mukainen konsolidointi

Unionissa emoyrityksenä toimivan sijoituspalveluyrityksen toimivaltaiset viranomaiset tai direktiivin (EU)----/--[IFD] 42 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritetyt toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia unionissa emoyrityksenä toimivaa sijoituspalveluyritystä, unionissa emoyrityksenä toimivaa sijoitusalan holdingyhtiötä tai unionissa emoyrityksenä toimivaa rahoitusalan sekaholdingyhtiötä noudattamaan 15 artiklassa säädettyjä vaatimuksia K-tekijöiden mukaisen konsolidoidun aseman perusteella, jos jompikumpi seuraavista edellytyksistä täyttyy: 

a)asiakkaisiin tai markkinaan kohdistuu koko ryhmästä johtuvia huomattavia olennaisia riskejä, joita ei kateta kokonaan niillä pääomavaatimuksilla, joita sovelletaan ryhmään kuuluviin sijoituspalveluryityksiin yksilöllisesti; tai

b)kun on kyse sijoituspalveluyritysryhmistä, joissa on paljon riskienhallintaan vaikuttavia sidossuhteita, vaatimusten yksilöllinen soveltaminen sijoituspalveluyritykseen voi johtaa siihen, että kyseisiin yrityksiin sovelletaan päällekkäisiä vaatimuksia.

TOINEN OSA
OMAT VARAT 

9 artikla
Omien varojen vaatimukset

1.Sijoituspalveluyrityksellä on oltava omia varoja, jotka koostuvat sen ensisijaisen pääoman (T1) ja toissijaisen pääoman (T2) summasta seuraavasti:

a)vähintään 56 prosenttia summasta koostuu ydinpääomasta (CET1) asetuksen (EU) N:o 575/2013 toisen osan 1 osaston 2 luvun mukaisesti;

b)enintään 44 prosenttia summasta voi koostua ensisijaisesta lisäpääomasta (AT1) asetuksen (EU) N:o 575/2013 toisen osan 1 osaston 3 luvun mukaisesti;

c)enintään 25 prosenttia summasta voi koostua toissijaisesta pääomasta (T2) asetuksen (EU) N:o 575/2013 toisen osan 1 osaston 4 luvun mukaisesti.

2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, seuraavia seikkoja ei sovelleta omien varojen määritykseen:

a)asetuksen (EU) N:o 575/2013 48 artiklassa tarkoitetut kynnysarvoihin perustuvat poikkeukset;

b)asetuksen (EU) N:o 575/2013 46, 60 ja 70 artiklassa tarkoitetut vähennykset;

c)asetuksen (EU) N:o 575/2013 54 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu laukaiseva tapahtuma. Sijoituspalveluyrityksen on sen sijaan määritettävä laukaiseva tapahtuma, joka koskee 1 kohdassa tarkoitettua ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumenttia;

d)asetuksen (EU) N:o 575/2013 54 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kokonaismäärä. Määrä, jonka kirjapitoarvoa on alennettava tai joka on muunnettava, on 1 kohdassa tarkoitetun ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentin koko pääoman määrä.

3.    Sijoituspalveluyrityksen on sovellettava asetuksen (EU) N:o 575/2013 toisen osan 1 osaston 6 luvun säännöksiä määrittäessään omien varojen vaatimukset tämän asetuksen mukaisesti.

10 artikla
Rahoitusalan ulkopuoliset omistusosuudet

1.Sovellettaessa tätä osaa sijoituspalveluyrityksen on vähennettävä a ja b alakohdassa määritetyt rajat ylittävät määrät asetuksen (EU) N:o 575/2013 26 artiklassa tarkoitettujen ydinpääoman (CET1) erien määrityksestä:

a)omistusosuus, jonka määrä on yli 15 prosenttia sijoituspalveluyrityksen lakisääteisestä pääomasta, yrityksessä, joka ei ole finanssialan yhteisö;

b)sijoituspalveluyrityksen muissa yrityksissä kuin finanssialan yhteisöissä olevien omistusosuuksien kokonaismäärä, joka on yli 60 prosenttia sen lakisääteisestä pääomasta.

2.Toimivaltaiset viranomaiset voivat kieltää sen, että sijoituspalveluyrityksellä on 1 kohdassa tarkoitettuja omistusosuuksia, joiden määrä ylittää kyseisessä kohdassa säädetyt lakisääteisen pääoman prosenttiosuudet. Toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä julkistettava päätöksensä, jossa ne käyttävät tätä valtaa.

3.Edellä 1 kohdassa määritetyssä laskennassa ei oteta huomioon muissa yrityksissä kuin finanssialan yhteisöissä olevia osakkeita, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)osakkeet ovat asetuksen (EU) N:o 575/2013 79 artiklassa tarkoitetussa väliaikaisessa omistuksessa taloudellisen avustusoperaation aikana;

b)kyseisten osakkeiden hallussapito on merkintäsitoumuksia koskeva positio, jota pidetään enintään viisi työpäivää;

c)osakkeet ovat sijoituspalveluyrityksen omissa nimissä toisten lukuun.

4.Osakkeita, jotka eivät ole direktiivin 86/635/ETY 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua arvonsa säilyttävää käyttöomaisuutta, ei saa sisällyttää 1 kohdassa määritettyyn laskelmaan.

KOLMAS OSA
PÄÄOMAVAATIMUKSET

I OSASTO
YLEISET VAATIMUKSET 

11 artikla
Pääomavaatimus

1.Sijoituspalveluyrityksellä on aina oltava pääomaa, jonka määrä on suurin seuraavista määristä:

a)sen kiinteitä yleiskustannuksia koskeva vaatimus, joka lasketaan 13 artiklan mukaisesti;

b)sen pysyvä vähimmäisvaatimus 14 artiklan mukaisesti;

c)sen K-tekijöiden mukainen vaatimus, joka lasketaan 15 artiklan mukaisesti.

2.Sijoituspalveluyrityksellä, joka täyttää 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, on aina oltava pääomaa, jonka määrä on 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyistä määristä suurempi.

3.Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnassa on tapahtunut olennainen muutos, ne voivat vaatia direktiivin (EU) ‑---/--[IFD] IV osaston 2 luvun IV jakson mukaisesti, että sijoituspalveluyritykseen sovelletaan tässä artiklassa tarkoitettua muuta pääomavaatimusta.

12 artikla
Pienet ja ilman sidossuhteita olevat sijoituspalveluyritykset

1.Sovellettaessa tätä asetusta sijoituspalveluyrityksen katsotaan olevan pieni ja ilman sidossuhteita oleva sijoituspalveluyritys, jos se täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

a)17 artiklan mukaisesti lasketut hoidettavina olevat varat (AUM) ovat alle 1,2 miljardia euroa;

b)20 artiklan mukaisesti laskettujen käsiteltävinä olevien asiakastoimeksiantojen (COH) määrä on pienempi kuin jompikumpi seuraavista:

i) 100 miljoonaa euroa/päivä käteiskauppojen osalta tai

ii) 1 miljardia euroa/päivä johdannaisten osalta;

c)19 artiklan mukaisesti lasketut säilytettävinä ja hallinnoitavina olevat varat (ASA) ovat nolla;

d)18 artiklan mukaisesti lasketut hallussa olevat asiakasrahat (CMH) ovat nolla;

e)32 artiklan mukaisesti laskettu päivittäinen kaupankäyntivirta (DTF) on nolla;

f)22 artiklan mukaisesti laskettu nettopositioriski (NPR) tai 22 artiklan mukaisesti laskettu määritysosapuolelle asetettu vakuus (CMG) on nolla;

g)26 artiklan mukaisesti laskettu kaupan vastapuolen maksukyvyttömyys (TCD) on nolla;

h)sijoituspalveluyrityksen taseen loppusumma on alle 100 miljoonaa euroa;

i)sijoituspalveluyrityksen sijoituspalveluista ja -toiminnasta saadut kokonaisbruttotuotot ovat alle 30 miljoonaa euroa vuodessa.

Sovellettaessa a, b, c, e, f ja g alakohtaa sovelletaan päivän päätösmääriä.

Sovellettaessa d alakohtaa sovelletaan päivänsisäisiä määriä.

Sovellettaessa h ja i alakohtaa sovelletaan viimeksi kuluneen tilikauden lopussa sovellettavia määriä.

2.Edellä olevan 1 kohdan a, b, h ja i alakohdassa säädettyjä edellytyksiä sovelletaan kaikkiin ryhmään kuuluviin sijoituspalveluyrityksiin yhdistetysti.

Edellä olevissa c, d, e, f ja g alakohdassa säädettyjä edellytyksiä sovelletaan jokaiseen sijoituspalveluyritykseen yksilöllisesti.

Jos sijoituspalveluyritys ei enää täytä kaikkia 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, katsotaan välittömästi, ettei se ole enää pieni ja ilman sidossuhteita oleva sijoituspalveluyritys.

3.Jos sijoituspalveluyritys ei enää täytä 1 kohdan a tai b alakohdassa säädettyjä edellytyksiä mutta täyttää edelleen 1 kohdan c–i alakohdassa säädetyt edellytykset, sen ei enää katsota olevan pieni ja ilman sidossuhteita oleva sijoituspalveluyritys kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona kynnysarvo on ylitetty.

4.Jos sijoituspalveluyritys, joka ei ole täyttänyt kaikkia 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, täyttää ne myöhemmin, sen katsotaan toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella olevan pieni ja ilman sidossuhteita oleva sijoituspalveluyritys kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona edellytykset täyttyvät.

5.    Rahoitusmarkkinoiden kehityksen ottamiseksi huomioon komissiolle siirretään valta antaa 54 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä niiden edellytysten mukauttamiseksi, joilla sijoituspalveluyritysten hyväksytään tämän artiklan mukaisesti olevan pieniä ja ilman sidossuhteita olevia yrityksiä.

13 artikla
Kiinteitä yleiskustannuksia koskeva vaatimus

1.Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan a alakohtaa kiinteitä yleiskustannuksia koskeva vaatimus on vähintään yksi neljäsosa edellisen vuoden kiinteistä yleiskustannuksista.

2.Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että sijoituspalveluyrityksen toiminnassa on tapahtunut olennainen muutos, se voi mukauttaa 1 kohdassa tarkoitettua pääomamäärää.

3.Jos sijoituspalveluyrityksellä ei ole kiinteitä yleiskustannuksia edelliseltä vuodelta, sillä on toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella oltava pääomaa, joka vastaa vähintään yhtä neljäsosaa kiinteistä yleiskustannuksista, jotka ilmoitetaan sen liiketoimintasuunnitelmassa sijoituspalveluyrityksen toiminnan aloittamisvuotta seuraavalle vuodelle.

4.EPV laatii EAMV:tä kuultuaan ja ottaen huomioon komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/488 luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään 1 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen laskentaa.

EPV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [yhdeksän kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

14 artikla
Pysyvä vähimmäisvaatimus

Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa pysyvä vähimmäisvaatimus vastaa vähintään direktiivin (EU) ----/--[IFD] 8 artiklassa säädettyjä perustamispääoman tasoja.

II OSASTO 
K-TEKIJÖIDEN MUKAINEN PÄÄOMAVAATIMUS 

1 LUKU
Yleiset periaatteet 

15 artikla
K-tekijöiden mukainen vaatimus ja sovellettavat kertoimet

1.Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan c alakohtaa K-tekijöiden mukainen vaatimus on vähintään seuraavien tekijöiden summa:

a)asiakkaaseen kohdistuvan riskin (RtC) K-tekijät, jotka lasketaan 2 luvun mukaisesti;

b)markkinaan kohdistuvan riskin (RtM) K-tekijät, jotka lasketaan 3 luvun mukaisesti;

c)yritykseen kohdistuvan riskin (RtF) K-tekijät, jotka lasketaan 4 luvun mukaisesti.

2.Seuraavia kertoimia sovelletaan vastaaviin K-tekijöihin:

Taulukko 1

3.Sijoituspalveluyrityksen on seurattava K-tekijöidensä arvoa havaitakseen kaikki suuntaukset, jotka voivat muuttaa olennaisesti sen seuraavan raportointikauden pääomavaatimusta, ja ilmoitettava tällaisesta olennaisesti erilaisesta pääomavaatimuksesta toimivaltaiselle viranomaiselleen.

4.Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnassa on tapahtunut olennainen muutos, joka vaikuttaa asiaankuuluvan K-tekijän määrään, ne voivat mukauttaa vastaavaa määrää direktiivin (EU) ----/--[IFD] 36 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

5.Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen soveltaminen ja ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden kehitys, komissiolle siirretään valta antaa 54 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

a)määritetään kolmannen osan II osastossa säädettyjen K-tekijöiden mittausmenetelmät;

b)mukautetaan tämän artiklan 2 kohdassa säädettyjä kertoimia.

2 LUKU
RtC K -tekijät 

16 artikla
RtC K -tekijöiden mukainen vaatimus

RtC K -tekijöiden mukainen vaatimus määritetään seuraavalla kaavalla:

K-AUM + K-CMH + K-ASA + K-COH

jossa

a)K-AUM on 17 artiklan mukaisesti mitattu AUM kerrottuna vastaavalla 15 artiklan 2 kohdan mukaisella kertoimella;

b)K-CMH on 18 artiklan mukaisesti mitattu CMH kerrottuna vastaavalla 15 artiklan 2 kohdan mukaisella kertoimella;

c)K-ASA on 19 artiklan mukaisesti mitattu ASA kerrottuna vastaavalla 15 artiklan 2 kohdan mukaisella kertoimella;

d)K-COH on 20 artiklan mukaisesti mitattu COH kerrottuna vastaavalla 15 artiklan 2 kohdan mukaisella kertoimella.

17 artikla
AUM:n mittaaminen K-AUM:n laskentaa varten

1.K-AUM:n laskentaan tarvittava AUM saadaan mittaamalla edeltävien 15 kalenterikuukauden ajalta kaikkien kuukauden aikana hoidettavina olevien varojen arvo kunkin kuukauden viimeisenä pankkipäivänä ja laskemalla näiden arvojen liukuva keskiarvo ottamatta kuitenkaan huomioon kolmea tuoreinta kuukausiarvoa.

AUM on kahdentoista jäljelle jäävän kuukausittaisen mittauksen keskiarvo tai yksinkertainen aritmeettinen keskiarvo.

K-AUM lasketaan kunkin kalenterikuukauden ensimmäisten 14 päivän kuluessa.

2.Jos sijoituspalveluyritys on virallisesti delegoinut hoidettavina olevat varat toiselle finanssialan yhteisölle, nämä delegoidut varat on sisällytettävä 1 kohdan mukaisesti mitattavaan AUM:n kokonaismäärään.

Jos toinen finanssialan yhteisö on virallisesti delegoinut hoidettavina olevat varat sijoituspalveluyritykselle, näitä delegoituja varoja ei saa sisällyttää 1 kohdan mukaisesti mitattavaan hoidettavina olevien varojen kokonaismäärään.

3.Jos sijoituspalveluyritys on hoitanut varoja alle 15 kuukauden ajan, se voi käyttää K-AUM:n laskemiseen AUM:ää koskevia liiketoimintaennusteita edellyttäen, että seuraavat kumulatiiviset vaatimukset täyttyvät:

a)historiatietoja käytetään heti, kun ne ovat saatavilla;

b)toimivaltainen viranomainen on antanut myönteisen arvion direktiivin 2014/65/EU 7 artiklan mukaisesti toimitetuista sijoituspalveluyrityksen liiketoimintaennusteista.

18 artikla
CMH:n mittaaminen K-CMH:n laskentaa varten

1.K-CMH:n laskemiseen tarvittava CMH saadaan mittaamalla edeltävien kolmen kalenterikuukauden ajalta kaikkien päivän aikana hallussa olevien asiakasrahojen arvo pankkipäivän päättyessä ja laskemalla näiden arvojen liukuva keskiarvo.

CMH on kolmen kalenterikuukauden päivittäisten mittausten keskiarvo tai yksinkertainen aritmeettinen keskiarvo.

K-CMH lasketaan pankkipäivän päättyessä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun mittauksen jälkeen.

2.Jos sijoituspalveluyritys on pitänyt asiakasrahoja hallussaan alle kolme kuukautta, se voi käyttää K-CMH:n laskemiseen liiketoimintaennusteita edellyttäen, että seuraavat kumulatiiviset vaatimukset täyttyvät:

a)historiatietoja käytetään heti, kun ne ovat saatavilla;

b)toimivaltainen viranomainen on antanut myönteisen arvion direktiivin 2014/65/EU 7 artiklan mukaisesti toimitetuista sijoituspalveluyrityksen liiketoimintaennusteista.

19 artikla
ASA:n mittaaminen K-ASA:n laskentaa varten

1.K-ASA:n laskentaan tarvittava ASA saadaan mittaamalla edeltävien kuuden kalenterikuukauden ajalta kaikkien päivän aikana säilytettävinä ja hallinnoitavina olevien varojen arvo kunkin pankkipäivän päättyessä ja laskemalla näiden arvojen liukuva keskiarvo ottamatta kuitenkaan huomioon kolmea viimeisintä kalenterikuukautta.

ASA on kolmen jäljelle jäävän kalenterikuukauden päivittäisten mittausten keskiarvo tai yksinkertainen aritmeettinen keskiarvo.

K-ASA lasketaan kunkin kalenterikuukauden ensimmäisten 14 päivän kuluessa.

2.Jos sijoituspalveluyritys on ollut toiminnassa alle kolme kuukautta, se voi käyttää K-ASA:n laskemiseen liiketoimintaennusteita edellyttäen, että seuraavat kumulatiiviset vaatimukset täyttyvät:

a)historiatietoja käytetään heti, kun ne ovat saatavilla;

b)toimivaltainen viranomainen on antanut myönteisen arvion direktiivin 2014/65/EU 7 artiklan mukaisesti toimitetuista sijoituspalveluyrityksen liiketoimintaennusteista.

20 artikla
COH:n mittaaminen K-COH:n laskentaa varten

1.K-COH:n laskentaan tarvittava COH saadaan mittaamalla edeltävien kuuden kalenterikuukauden ajalta kaikkien päivän aikana käsiteltävinä olevien asiakastoimeksiantojen arvo kunkin pankkipäivän päättyessä ja laskemalla näiden arvojen liukuva keskiarvo ottamatta kuitenkaan huomioon kolmea viimeisintä kalenterikuukautta.

COH on kolmen jäljelle jäävän kalenterikuukauden päivittäisten mittausten keskiarvo tai yksinkertainen aritmeettinen keskiarvo.

K-COH lasketaan kunkin vuosineljänneksen ensimmäisten 14 päivän kuluessa.

2.COH saadaan laskemalla yhteen sekä käteiskauppojen että johdannaisten osalta ostojen absoluuttinen arvo ja myyntien absoluuttinen arvo seuraavasti:

a)käteiskauppojen osalta arvo on kussakin kaupassa maksettu tai vastaanotettu määrä;

b)johdannaisten osalta kaupan arvo on sopimuksen nimellisarvo.

COH:hon sisällytetään salkunhoitopalveluja sijoitusrahastojen lukuun tarjoavien sijoituspalveluyritysten toteuttamat liiketoimet.

COH:sta jätetään pois sijoituspalveluyrityksen omissa nimissään itseään varten tai asiakkaan lukuun toteuttamat liiketoimet.

3.Jos sijoituspalveluyritys on ollut toiminnassa alle kolme kuukautta, se voi käyttää K-COH:n laskemiseen liiketoimintaennusteita edellyttäen, että seuraavat kumulatiiviset vaatimukset täyttyvät:

a)historiatietoja käytetään heti, kun ne ovat saatavilla;

b)toimivaltainen viranomainen on antanut myönteisen arvion direktiivin 2014/65/EU 7 artiklan mukaisesti toimitetuista sijoituspalveluyrityksen liiketoimintaennusteista.

3 LUKU
RtM K -tekijät 

21 artikla
RtM K -tekijöiden mukainen vaatimus

RtM K -tekijöiden mukainen vaatimus, joka koskee omaan lukuunsa joko itseään varten tai asiakkaan puolesta kauppaa käyvän sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivaraston positioita, on 22 artiklan mukaisesti laskettu K-NPR tai 23 artiklan mukaisesti laskettu K-CMG sen mukaan, kumpi niistä on suurempi.

22 artikla
K-NPR:n laskenta

1. Omaan lukuunsa joko itseään varten tai asiakkaan puolesta kauppaa käyvän sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivaraston positioita koskeva pääomavaatimus, joka tarvitaan K-NPR:n laskemiseen, lasketaan käyttämällä yhtä seuraavista menetelmistä:

a)asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan IV osaston 2–4 luvussa säädetty [yksinkertaistettu standardi]menetelmä, jos sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivarastoon liittyvä liiketoiminta on enintään 300 miljoonaa euroa;

b)[asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan IV osaston 1 a luvussa säädetty, asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamista vähimmäisomavaraisuusasteen, pysyvän varainhankinnan vaatimuksen, omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusten, vastapuoliriskin, markkinariskin, keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyvien vastuiden, suurten asiakasriskien ja raportointi- ja julkistamisvaatimusten osalta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamista koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta annetun ehdotuksen 1 artiklan 84 kohdan mukainen] standardimenetelmä;

c)[asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan IV osaston 1 b luvussa säädetty, asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamista vähimmäisomavaraisuusasteen, pysyvän varainhankinnan vaatimuksen, omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusten, vastapuoliriskin, markkinariskin, keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyvien vastuiden, suurten asiakasriskien ja raportointi- ja julkistamisvaatimusten osalta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamista koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta annetun ehdotuksen 1 artiklan 84 kohdan mukainen] sisäisten mallien menetelmä.

Edellä b ja c alakohdassa vahvistettujen menetelmien mukaisesti laskettu K-NPR kerrotaan 65 prosentilla.

2.    Sovellettaessa 1 kohdan a alakohdan toista virkettä sijoituspalveluyrityksen on laskettava tase-eriin ja taseen ulkopuolisiin eriin sisältyvän liiketoiminnan suuruus [asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 a artiklan 2–7 kohdan] mukaisesti.

23 artikla
K-CMG:n laskenta

1.    Poiketen siitä, mitä 22 artiklassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia, että sijoituspalveluyritys laskee K-CMG:n sellaisille positioille, joille tehdään keskusvastapuolimääritys, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)sijoituspalveluyritys ei kuulu ryhmään, johon sisältyy luottolaitos;

b)sijoituspalveluyrityksen liiketoimet, joille tehdään keskusvastapuolimääritys, toteutetaan ja selvitetään määritysosapuolen vastuulla, ja ne ovat määritysosapuolen takaamia tai ne toimitetaan muutoin luovutus maksua vastaan -periaatteella;

c)sijoituspalveluyrityksen määritysosapuolelle asettaman alkumarginaalin laskenta perustuu määritysosapuolen sisäiseen malliin, joka täyttää asetuksen (EU) N:o 648/2012 41 artiklan vaatimukset;

d)määritysosapuoli on luottolaitos.

K-CMG vastaa sijoituspalveluyrityksen määritysosapuolelle asettaman alkumarginaalin suurinta kokonaismäärä edeltävien kolmen kuukauden aikana.

2.    EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua alkumarginaalin määrän laskentaa.        

EPV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [yhdeksän kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tarkistetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

4 LUKU 
RtF K -tekijät

24 artikla
RtF K -tekijöiden mukainen vaatimus

1.RtF K -tekijöiden mukainen vaatimus määritetään seuraavalla kaavalla:

K-TCD +K-DTF + K-CON

jossa

K-TCD on 26 artiklan mukaisesti laskettu määrä;

K-DTF on 32 artiklan mukaisesti mitattu DTF kerrottuna vastaavalla 15 artiklan 2 kohdan mukaisella kertoimella ja

K-CON on 38 artiklan mukaisesti laskettu määrä.

K-TCD ja K-CON perustuvat omaan lukuunsa joko itseään varten tai asiakkaan puolesta kauppaa käyvän sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivarastoon kirjattuihin liiketoimiin.

K-DTF perustuu omaan lukuunsa joko itseään varten tai asiakkaan puolesta kauppaa käyvän sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivarastoon kirjattuihin liiketoimiin sekä liiketoimiin, jotka sijoituspalveluyritys toteuttaa toteuttamalla toimeksiantoja asiakkaiden lukuun omissa nimissään.

I jakso

Kaupan vastapuolen maksukyvyttömyys

25 artikla
Soveltamisala

1.Tätä jaksoa sovelletaan seuraaviin liiketoimiin:

a)asetuksen (EU) N:o 575/2013 liitteessä II luetellut johdannaisinstrumentit seuraavia lukuun ottamatta:

i)    OTC johdannaiset, joilla käydään kauppaa jäsenvaltioiden ja niiden keskuspankkien kanssa;

ii)    ehdot täyttävän keskusvastapuolen määrittämät OTC-johdannaiset;

iii)    määritysosapuolen määrittämät OTC-johdannaiset, jos liiketoimet kuuluvat asetuksen (EU) N:o 648/2012 4 artiklan mukaisen määritysvelvollisuuden piirin tai vastaavan vaatimuksen piiriin, jonka mukaan sopimus on määritettävä kolmannessa maassa, tai jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

aa. kyseisiin liiketoimiin liittyvät sijoituspalveluyrityksen positiot ja omaisuuserät ovat erillään ja eroteltuina sekä määritysosapuolen että ehdot täyttävän keskusvastapuolen tasolla niin määritysosapuolen kuin kyseisen määritysosapuolen muiden asiakkaiden positioista ja omaisuuseristä ja tämän erottelun seurauksena kyseiset positiot ja omaisuuserät ovat kansallisen lainsäädännön mukaan konkurssioikeudellisesti erillisiä ja eroteltuja, jos määritysosapuoli tai yksi tai useampi sen muista asiakkaista laiminlyö maksunsa tai tulee maksukyvyttömäksi;

bb. kyseiseen määritysosapuoleen sovellettavilla tai sitä sitovilla laeilla, asetuksilla ja sopimusjärjestelyillä helpotetaan kyseisiin sopimuksiin ja liiketoimiin liittyvien asiakkaan positioiden ja vastaavien vakuuksien siirtämistä toiselle määritysosapuolelle sovellettavan riskivakuusjakson aikana siinä tapauksessa, että alkuperäinen määritysosapuoli laiminlyö maksunsa tai tulee maksukyvyttömäksi;

cc. sijoituspalveluyritys on saanut riippumattoman, kirjallisen ja perustellun oikeudellisen lausunnon, jossa todetaan, että oikeudellisissa kiistoissa sijoituspalveluyritykselle ei aiheudu minkäänlaisia tappioita, jos sen määritysosapuoli tai jokin sen määritysosapuolen asiakkaista tulee maksukyvyttömäksi;

iv)    pörssilistatut johdannaiset;

v)    johdannaiset, joilla suojataan kaupankäyntivaraston ulkopuolisessa toiminnassa syntynyttä positiota;

b)pitkän selvitysajan liiketoimet;

c)takaisinostotransaktiot;

d)arvopaperien tai hyödykkeiden lainaksiantamiseen tai -ottamiseen liittyvät liiketoimet;

e)vakuudellinen limiittiluotonanto.

2.Poiketen siitä, mitä tässä jaksossa säädetään, sijoituspalveluyritys voi laskea 1 kohdassa tarkoitettuja liiketoimia koskevan pääomavaatimuksensa soveltamalla jotakin [asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osaston 3, 4 tai 5 jaksossa] säädetyistä vaatimuksista, jolloin sen on välittömästi ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle.

26 artikla
K-TCD:n laskenta

Laskettaessa K-TCD:tä pääomavaatimus määritetään seuraavalla kaavalla:

pääomavaatimus = vastuuarvo * RF

jossa RF on vastapuolityypille taulukon 2 mukaisesti määritetty riskitekijä.

Taulukko 2

27 artikla
Vastuuarvon laskenta

Vastuuarvo lasketaan seuraavalla kaavalla:

vastuuarvo = Max (0; RC + PFE - C)

jossa

RC = 28 artiklassa määritetty jälleenhankinta-arvo;

PFE = 29 artiklassa määritetty tulevaisuuden potentiaalinen vastapuoliriski; ja

C = 30 artiklassa määritetty vakuus.

Jälleenhankinta-arvoa (RC) ja vakuutta (C) sovelletaan kaikkiin 25 artiklassa tarkoitettuihin liiketoimiin.

Tulevaisuuden potentiaalista vastapuoliriskiä (PFE) sovelletaan ainoastaan johdannaissopimuksiin ja pitkän selvitysajan liiketoimiin.

28 artikla
Jälleenhankinta-arvo (RC)

Edellä 27 kohdassa tarkoitettu jälleenhankinta-arvo määritetään seuraavasti:

a)johdannaissopimuksissa RC on markkina-arvo (CMV);

b)pitkän selvitysajan liiketoimissa RC on maksusuorituksen määrä;

c)takaisinostotransaktioissa ja arvopaperien tai hyödykkeiden lainaksiantamiseen tai -ottamiseen liittyvissä liiketoimissa RC on lainaksiotettujen ja vastaanotettujen käteisvarojen nettomäärä.

29 artikla
Tulevaisuuden potentiaalinen vastapuoliriski

1.Edellä 28 artiklassa tarkoitettu tulevaisuuden potentiaalinen vastapuoliriski (PFE) lasketaan kullekin johdannaiselle ja pitkän selvitysajan liiketoimelle seuraavien tekijöiden tulona:

a)tämän artiklan 2–6 kohdan mukaisesti määritetty liiketoimen efektiivinen nimellismäärä (EN);

b)tämän artiklan 7 kohdan mukaisesti määritetty valvojan määrittämä tekijä (SF); ja

c)tämän artiklan 8 kohdan mukaisesti määritetty maturiteettikerroin (MF).

2.Efektiivinen nimellismäärä (EN) on tulo, joka saadaan kertomalla keskenään tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti laskettu nimellismäärä, korko- ja luottojohdannaissopimuksille tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti laskettu duraatio ja optiosopimuksille tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti laskettu delta.

3.Nimellismäärä määritetään seuraavasti, jollei se ole selkeästi ilmoitettu ja kiinteä erääntymiseen saakka:

a)valuuttajohdannaisten tapauksessa nimellismäärä on sopimuksen valuuttapään nimellismäärä kansalliseksi valuutaksi muunnettuna. Jos valuuttakaupan molemmat päät ovat muiden valuuttojen kuin kansallisen valuutan määräisiä, kummankin pään nimellismäärä muunnetaan kansalliseksi valuutaksi, ja nimellismäärä on se pää, jonka arvo on kansallisen valuutan määräisenä suurempi;

b)osake- ja hyödykejohdannaisten ja päästöoikeuksien ja niiden johdannaisten tapauksessa nimellismäärä on kannan yhden yksikön käyvän hinnan (futuurihinnan) ja kaupassa referenssinä olevien yksikköjen lukumäärän tulo;

c)sellaisten liiketoimien tapauksessa, joissa on useita tilariippuvaisia tuottoja, digitaalioptiot tai tavoitetuottotermiinit mukaan luettuina, sijoituspalveluyrityksen on laskettava nimellismäärä kutakin tilaa varten ja käytettävää tässä laskennassa saatua suurinta nimellismäärää;

d)jos nimellismäärä lasketaan kaavalla, joka sisältää markkina-arvoja, sijoituspalveluyrityksen on käytettävä käypiä markkina-arvoja määrittäessään kaupan nimellismäärää;

e)vaihtuvan nimellismäärän swapien, kuten pääomamäärältään alenevien ja pääomamäärältään kasvavien swapien tapauksessa sijoituspalveluyritysten on käytettävä kaupan nimellismääränä keskimääräistä nimellismäärää, joka lasketaan swapin jäljellä olevalta voimassaoloajalta;

f)vivutettujen swapien tapauksessa nimellismäärä määritetään siten, että vivutettu swap muunnetaan vastaavan vivuttamattoman swapin nimellismääräksi ja ilmoitettu nimellismäärä kerrotaan korkoihin sovellettavalla kertoimella, kun kaikki swapiin kuuluvat korot kerrotaan jollakin kertoimella;

g)useita pääoman vaihtoja sisältävän johdannaissopimuksen tapauksessa nimellismäärä kerrotaan johdannaissopimukseen sisältyvien pääoman vaihtojen lukumäärällä nimellismäärän määrittämiseksi.

4.Korko- ja luottojohdannaisten nimellismäärää näiden sopimusten jäljellä olevana (vuosina ilmaistuna) maturiteettina mukautetaan seuraavalla kaavalla lasketun duraation mukaisesti:

duraatio = (1 – exp (-0,05 * jäljellä oleva maturiteetti) / 0,05.

5.Sopimuksen erääntymispäivä on viimeisin päivän, jona sopimus voidaan vielä toteuttaa.

Jos johdannaisessa on referenssinä toisen korko- tai luottoinstrumentin arvo, ajanjakso määritetään kohde-etuutena toimivan instrumentin perusteella.

Optioiden tapauksessa erääntymispäivä on sopimuksessa ilmoitettu viimeinen päivä, jolloin sopimus voidaan toteuttaa.

Johdannaissopimuksessa, joka on strukturoitu siten, että määrättyinä päivinä kaikki jäljellä olevat vastuut selvitetään ja ehdot tarkistetaan siten, että sopimuksen käypä arvo on nolla, jäljellä oleva maturiteetti on sama kuin seuraavaan tarkistuspäivään jäljellä oleva aika.

6.Sijoituspalveluyritys voi itse laskea optioiden ja swaptioiden deltan käyttämällä asianmukaista mallia. Mallin avulla estimoidaan option arvon muutos kohde-etuuden markkina-arvonnassa tapahtuviin pieniin muutoksiin nähden. Muissa kuin optioita ja swaptioita koskevissa liiketoimissa delta on pitkien positioiden osalta 1 ja lyhyiden positioiden osalta -1.

7.Valvojan määrittämä tekijä (SF) vahvistetaan kullekin omaisuuslajille seuraavan taulukon mukaisesti:

Taulukko 3

8.Maturiteettikerroin (MF) määritetään kullekin liiketoimelle seuraavalla kaavalla:

               MF = (min (M;1 vuosi) / 1 vuosi)^0.5

Vakuudettomissa kaupoissa maturiteetti (M) on yksi vuosi tai 5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti määritetty johdannaissopimuksen jäljellä oleva maturiteetti sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi, mutta kuitenkin vähintään kymmenen pankkipäivää.

Vakuudellisissa kaupoissa maturiteetti (M) on sama kuin riskivakuusjakso. Riskivakuusjakso on vähintään kymmenen pankkipäivää johdannaistransaktioissa, joille ei tehdä keskusvastapuolimääritystä ja joihin sovelletaan päiväkohtaisia vakuusvajesopimuksia, ja viisi pankkipäivää keskusvastapuolten määrittämissä johdannaistransaktioissa, joihin sovelletaan päiväkohtaisia vakuusvajesopimuksia.

30 artikla
Vakuudet

1.Kaikkiin käteisvaroihin kuulumattomiin vakuuksiin, jotka sijoituspalveluyritys asettaa ja vastaanottaa kahdenvälisissä ja 23 artiklassa tarkoitetuissa määritetyissä liiketoimissa, sovelletaan arvonleikkauksia seuraavan taulukon mukaisesti:

Taulukko 4

Taulukossa 4 arvopaperistamispositioilla ei tarkoiteta uudelleenarvopaperistamispositioita.

2.Sijoituspalveluyrityksen vastapuolelleen asettaman käteisvaroihin kuulumattoman vakuuden arvoa lisätään ja sijoituspalveluyrityksen vastapuoleltaan saaman käteisvaroihin kuulumattoman vakuuden arvoa alennetaan taulukon 4 mukaisesti.

3.Jos liiketoimi ja vastaanotettu tai asetettu vakuus ovat eri valuutoissa, sovelletaan ylimääräistä valuuttaeroihin perustuvaa 8 prosentin arvonleikkausta.

31 artikla
Nettouttaminen

Sovellettaessa tätä jaksoa sijoituspalveluyritys voi käsitellä nettoutussopimukseen sisältyviä täysin yhdenmukaisia sopimuksia yhtenä sopimuksena, jonka nimellinen pääoma vastaa nettotuloja, ja nettouttaa muita liiketoimia, jotka kuuluvat sellaisen uudistamisen piiriin, jossa kaikki sijoituspalveluyrityksen ja sen vastapuolen väliset velvoitteet yhdistyvät ilman eri toimenpidettä siten, että uudistamisen yhteydessä aiemmat bruttomääräiset velvoitteet korvataan laillisesti yhdellä nettosummalla, sekä muita liiketoimia, joissa sijoituspalveluyritys varmistaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla, että seuraavat edellytykset ovat täyttyneet:

a)vastapuolen kanssa tehdyn nettoutussopimuksen tai muun sopimuksen perusteella syntyy yksi yhtenäinen, kaikki sopimuksen kattamat liiketoimet kattava oikeudellinen velvoite siten, että sijoituspalveluyrityksellä on oikeus saada tai velvoite maksaa kaikkien sopimuksen kattamien yksittäisten liiketoimien osalta ainoastaan se nettosumma, joka syntyy laskettaessa yhteen markkinahintaiset positiiviset ja negatiiviset varojen erät, jos vastapuoli laiminlyö velvoitteensa jostakin seuraavista syistä:

i)maksukyvyttömyys;

ii)konkurssi;

iii)likvidaatio;

iv)vastaavat olosuhteet;

b)nettoutussopimus ei sisällä määräystä, joka vastapuolen syyllistyessä laiminlyöntiin antaa osapuolelle, joka ei ole syyllistynyt laiminlyöntiin, mahdollisuuden suorittaa vain osan maksuista tai olla maksamatta laiminlyövän osapuolen pesälle, vaikka laiminlyövä osapuoli olisi nettovelkoja;

c)sijoituspalveluyritys on saanut riippumattoman kirjallisen ja perustellun oikeudellisen lausunnon, jonka perusteella nettoutussopimuksen riitauttamistapauksessa sijoituspalveluyrityksen saatavat ja velvoitteet ovat samat kuin a alakohdassa tarkoitetut saatavat ja velvoitteet seuraavan oikeudellisen järjestelyn nojalla:

–sen lainkäyttöalueen lainsäädäntö, jolle vastapuoli on sijoittautunut,

–jos asia koskee vastapuolen ulkomaista sivuliikettä, sen lainkäyttöalueen lainsäädäntö, jolla sivuliike sijaitsee,

–lainsäädäntö, jolla säännellään nettoutussopimuksen kattamia yksittäisiä liiketoimia, tai

–lainsäädäntö, jolla säännellään nettoutuksen täytäntöönpanoon tarvittavia sopimuksia.

II jakso
Päivittäinen kaupankäyntivirta

32 artikla
DTF:n mittaaminen K-DTF:n laskentaa varten

1.K-DTF:n laskentaan tarvittava DTF saadaan mittaamalla edeltävien kuuden kalenterikuukauden ajalta koko päivittäisen kaupankäyntivirran arvo kunkin pankkipäivän päättyessä ja laskemalla näiden arvojen liukuva keskiarvo ottamatta kuitenkaan huomioon kolmea viimeisintä kalenterikuukautta.

DTF on kolmen jäljelle jäävän kalenterikuukauden päivittäisten mittausten keskiarvo tai yksinkertainen aritmeettinen keskiarvo.

K-DTF lasketaan kunkin vuosineljänneksen ensimmäisten 14 päivän kuluessa.

2.DTF saadaan laskemalla yhteen sekä käteiskauppojen että johdannaisten osalta ostojen absoluuttinen arvo ja myyntien absoluuttinen arvo seuraavasti:

a)käteiskauppojen osalta arvo on kussakin kaupassa maksettu tai vastaanotettu määrä;

b)johdannaisten osalta kaupan arvo on sopimuksen nimellisarvo.

3.DTF:stä jätetään pois salkunhoitopalveluja sijoitusrahastojen lukuun tarjoavien sijoituspalveluyritysten toteuttamat liiketoimet.

DTF:ään sisällytetään sijoituspalveluyrityksen omissa nimissään itseään varten tai asiakkaan lukuun toteuttamat liiketoimet.

4.Jos sijoituspalveluyritys on ollut toiminnassa alle kolme kuukautta, se voi käyttää K-DTF:n laskemiseen liiketoimintaennusteita edellyttäen, että seuraavat kumulatiiviset vaatimukset täyttyvät:

a)historiatietoja käytetään heti, kun ne ovat saatavilla;

b)toimivaltainen viranomainen on antanut myönteisen arvion direktiivin 2014/65/EU 7 artiklan mukaisesti toimitetuista sijoituspalveluyrityksen liiketoimintaennusteista.

NELJÄS OSA
KESKITTYMÄRISKI 

33 artikla
Seurantavelvollisuus

1.Sijoituspalveluyrityksen on seurattava ja valvottava keskittymäriskiään tämän osan mukaisesti käyttämällä järkeviä hallinto- ja kirjanpitomenettelyjä ja tiukkoja sisäisen valvonnan mekanismeja.

2.Tässä osassa ’luottolaitoksella ja sijoituspalveluyrityksellä’ tarkoitetaan myös yksityisiä tai julkisia yrityksiä, niiden sivuliikkeet mukaan luettuina, jotka, jos ne olisivat sijoittautuneet unioniin, olisivat tässä asetuksessa määriteltyjä laitoksia tai sijoituspalveluyrityksiä ja jotka ovat saaneet toimiluvan kolmannessa maassa, jonka soveltamat vakavaraisuuden valvonta- ja sääntelyvaatimukset vastaavat vähintään unionin soveltamia vaatimuksia.

34 artikla
Raportointivaatimukset

Sijoituspalveluyrityksen, joka ei täytä 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille seuraavat riskitasot vähintään kerran vuodessa:

a)vastapuolten maksukyvyttömyyteen liittyvän keskittymäriskin taso kaupankäyntivarastoon kuuluvien vastuiden osalta erikseen jokaisesta vastapuolesta sekä koostetusti;

b)luottolaitoksiin, sijoituspalveluyrityksiin ja muihin sellaisiin yhteisöihin liittyvän keskittymäriskin taso, joiden hallussa on asiakasrahoja;

c)luottolaitoksiin, sijoituspalveluyrityksiin ja muihin sellaisiin yhteisöihin liittyvän keskittymäriskin taso, jotka säilyttävät asiakkaiden arvopapereita;

d)sellaisiin luottolaitoksiin liittyvän keskittymäriskin taso, jossa yrityksellä on omia käteistalletuksia; ja

e)tulokseen liittyvän keskittymäriskin taso.

35 artikla
Vastuuarvon laskenta

1.Sijoituspalveluyrityksen, joka ei täytä 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, on laskettava seuraavat vastuut tätä osaa sovellettaessa:

a)kaupankäyntivarastosta aiheutuvat asiakaskohtaiset vastuut, jotka lasketaan yhteen kaikkien kyseisen yksittäisen asiakkaan liikkeeseen laskemiin rahoitusvälineisiin liittyvien nettovastuiden kanssa.

Nettovastuu lasketaan vähentämällä vastuista sellaisia merkintäsitoumuksia koskevat positiot, joista on tehty merkitsijänä tai edelleenlunastajana olevan kolmannen osapuolen kanssa virallinen sopimus, seuraavilla kertoimilla pienennettyinä:

Taulukko 5

Sijoituspalveluyrityksen on perustettava järjestelmiä, joilla se voi seurata ja hallita merkintäsitoumusvastuitaan alkuperäisen sitoumuksen ja seuraavan pankkipäivän välisenä aikana ottaen huomioon kyseisillä markkinoilla esiintyvien riskien luonteen;

b)asiakaskokonaisuuteen liittyvät vastuut, jotka saadaan laskemalla kaikki asiakaskokonaisuuteen kuuluviin yksittäisiin asiakkaisiin liittyvät vastuut yhteen, minkä jälkeen niitä käsitellään yhtenä vastuuna.

2.Laskiessaan asiakkaaseen tai asiakaskokonaisuuteen liittyviä vastuita sijoituspalveluyrityksen on toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet yksilöidäkseen merkityksellisten liiketoimien kohde-etuutena olevat omaisuuserät ja kohde-etuuteen liittyvien vastuiden vastapuolen.

36 artikla
Keskittymäriskien rajoittaminen

1.Omaan lukuunsa joko itseään varten tai asiakkaan puolesta kauppaa käyvän sijoituspalveluyrityksen yksittäiseen asiakkaaseen tai asiakaskokonaisuuteen liittyvä vastuu ei saa olla arvoltaan yli 25 prosenttia sijoituspalveluyrityksen lakisääteisestä pääomasta, paitsi jos yritys täyttää 37 artiklassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden ja 38 artiklassa säädetyn K-CON-pääomavaatimuksen.

Jos yksittäinen asiakas on luottolaitos tai sijoituspalveluyritys tai jos asiakaskokonaisuuteen kuuluu yksi tai useampi luottolaitos tai sijoituspalveluyritys, tämä arvo saa olla enintään 25 prosenttia 11 artiklan mukaisesti lasketusta sijoituspalveluyrityksen lakisääteistä pääomaa tai 150 miljoonaa euroa sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi, edellyttäen, että sellaisiin asiakaskokonaisuuden asiakkaisiin liittyvien vastuuarvojen summa, jotka eivät ole luottolaitoksia tai sijoituspalveluyrityksiä, on enintään 25 prosenttia sijoituspalveluyritysten lakisääteisestä pääomasta.

Jos 150 miljoonan euron määrä on enemmän kuin 25 prosenttia sijoituspalveluyrityksen lakisääteisestä pääomasta, vastuuarvo saa olla enintään 100 prosenttia sijoituspalveluyrityksen lakisääteisestä pääomasta.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut rajat voidaan ylittää, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)sijoituspalveluyritys täyttää 38 artiklan mukaisesti lasketun K-CON-pääomavaatimuksen, joka koskee 1 kohdassa säädetyn rajan ylittävää osaa;

b)jos ylitys on kestänyt enintään 10 päivää, kaupankäyntivarastosta johtuva kyseiseen asiakkaaseen tai asiakaskokonaisuuteen liittyvä vastuu ei ylitä 500:aa prosenttia sijoituspalveluyrityksen lakisääteisestä pääomasta;

c)ylitykset, jotka ovat kestäneet yli 10 päivää, eivät yhteenlaskettuina ylitä 600:aa prosenttia sijoituspalveluyrityksen lakisääteisestä pääomasta.

37 artikla
Ilmoitusvelvollisuus 

1.Jos 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut rajat ylitetään, sijoituspalveluyrityksen on viipymättä ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille ylityksen määrä ja kyseisen asiakkaan sekä tapauksen mukaan kyseisen asiakaskokonaisuuden nimi.

2.Toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää sijoituspalveluyritykselle määräajan, jonka kuluessa sen on ryhdyttävä noudattamaan 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rajaa.

Jos sovelletaan 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua 150 miljoonan euron määrää, toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että raja, joka on 100 prosenttia sijoituspalveluyrityksen lakisääteisestä pääomasta, ylitetään.

38 artikla
K-CON:n laskenta

1.K-CON:ää laskettaessa 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ylitys on kyseiseen yksittäiseen asiakkaaseen tai asiakaskokonaisuuteen liittyvä vastuu, joka syntyy kaupankäyntivarastossa.

2.Jos ylitys on kestänyt enintään kymmenen päivää, K-CON-pääomavaatimus on 200 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista vaatimuksista.

3.Ylityksen tapahtumispäivästä lasketun 10 päivän ajanjakson jälkeen ylitys merkitään asiaankuuluvalle riville taulukon 6 sarakkeessa 1.

4.K-CON-pääomavaatimus on tulo, joka saadaan kertomalla ylitys vastaavalla taulukon 2 sarakkeessa 6 ilmoitetulla kertoimella.

Taulukko 6

5.Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen soveltaminen ja ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden kehitys, komissiolle siirretään valta antaa 54 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään tässä artiklassa säädetyn K-tekijän mittausmenetelmä.

39 artikla
Menettelyt, joilla sijoituspalveluyrityksiä estetään kiertämästä K-CON-pääomavaatimusta

1.Sijoituspalveluyritykset eivät saa siirtää väliaikaisesti vastuita, jotka ylittävät 36 artiklan 1 kohdassa säädetyn rajan, toiseen yritykseen, joka kuuluu tai ei kuulu samaan ryhmään, tai toteuttaa keinotekoisia liiketoimia sulkeakseen vastuun 38 artiklassa tarkoitetun 10 päivän ajanjakson kuluessa ja luodakseen uuden vastuun.

2.Sijoituspalveluyritysten on ylläpidettävä järjestelmiä, joilla varmistetaan, että kaikista 1 kohdassa tarkoitetuista siirroista ilmoitetaan toimivaltaisille viranomaisille viipymättä.

40 artikla
Poikkeukset

1.Edellä 38 artiklan 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta seuraaviin vastuisiin:

a)vastuut, jotka eivät aiheudu kaupankäyntivarastosta;

b)vastuut, jotka vähennetään kokonaan sijoituspalveluyrityksen omista varoista;

c)tietyt vastuut, jotka syntyvät maksupalvelujen ja valuutta- ja arvopaperikauppojen tavanomaisen selvittämisen ja maksujen välityspalvelujen tavanomaisen tarjoamisen aikana;

d)omaisuuserät, jotka ovat saamisia valtioilta;

i)    saamiset valtioilta, keskuspankeilta, julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta, kansainvälisiltä organisaatioilta tai kansainvälisiltä kehityspankeilta ja näiden tahojen takaamat tai niihin liittyvät saamiset;

ii)    sellaiset saamiset (muilta kuin i alakohdassa tarkoitetuilta) valtioilta tai keskuspankeilta, jotka ovat velallisen kansallisen valuutan määräisiä ja tapauksen mukaan velallisen kansallisessa valuutassa rahoitettuja;

iii)    saamiset Euroopan talousalueen, jäljempänä ’ETA’, valtioiden aluehallinnoilta ja paikallisviranomaisilta tai niiden takaamat saamiset;

e)keskusvastapuoliin liittyvät vastuut ja keskusvastapuoliin liittyvät maksukyvyttömyysrahastoon maksettavat osuudet.

2.Toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa täyden tai osittaisen vapautuksen 38 artiklan 1 kohdan soveltamisesta, kun on kyse seuraavista vastuista:

a)katetut joukkolainat;

b)saamiset ETA:n valtioiden aluehallinnoilta ja paikallisviranomaisilta tai niiden takaamat saamiset;

c)valtion arvopapereissa säilytettävät maksuvalmiusvaatimukset edellyttäen, että ne arvioidaan toimivaltaisen viranomaisen harkinnan mukaan investointiluokan arvopapereiksi;

d)saamiset asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 72 alakohdassa määritellyiltä virallisesti hyväksytyiltä pörsseiltä.

41 artikla
Hyödykemarkkinoilla ja päästöoikeusmarkkinoilla toimivia välittäjiä koskeva poikkeus

1.Tämän osan säännöksiä ei sovelleta hyödykemarkkinoilla ja päästöoikeusmarkkinoilla toimiviin välittäjiin, jos ryhmänsisäiset liiketoimet täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

a)toinen vastapuoli on finanssialan ulkopuolinen vastapuoli;

b)molemmat vastapuolet sisältyvät samaan konsolidointiin;

c)molempiin vastapuoliin sovelletaan asianmukaisia keskitettyjä riskien arviointi-, mittaamis- ja valvontamenettelyjä;

d)liiketoimien voidaan katsoa vähentävän suoraan finanssialan ulkopuolisen vastapuolen tai kyseisen ryhmän liiketoimintaan tai rahoitustoimintaan liittyviä riskejä.

2.Sovellettaessa tätä artiklaa vastapuolten katsotaan sisältyvän samaan konsolidointiin jollakin seuraavista edellytyksistä:

a)vastapuolet sisältyvät konsolidointiin direktiivin 2013/34/EU 22 artiklan mukaisesti;

b)vastapuolet sisältyvät konsolidointiin asetuksen (EY) N:o 1606/2002 4 artiklan mukaisesti;

c)jos on kyse ryhmästä, jonka emoyrityksen pääkonttori on kolmannessa maassa, vastapuolet sisältyvät konsolidointiin kolmannen maan yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti, joiden katsotaan vastaavan IFRS-standardeja asetuksen (EY) N:o 1569/2007 3 artiklan mukaisesti tai kolmannen maan tilinpäätösstandardeja, joiden käyttö on sallittua mainitun asetuksen 4 artiklan mukaisesti.

3.Ennen kuin sijoituspalveluyritys käyttää 1 kohdassa tarkoitettua poikkeusta, sen on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle.

Toimivaltainen viranomainen saa antaa luvan poikkeuksen soveltamiseen vain, jos kaikki 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

VIIDES OSA
MAKSUVALMIUS

42 artikla
Maksuvalmiusvaatimus

1.Sijoituspalveluyrityksen likvidien varojen määrän on oltava vähintään yksi kolmasosa 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketuista kiinteitä yleiskustannuksia koskevista vaatimuksista.

Sovellettaessa ensimmäistä alakohtaa likvidejä varoja ovat seuraavat:

a)komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/61 10–13 artiklassa tarkoitetut varat;

b)kiinnittämättömät käteisvarat.

2.Sovellettaessa 1 kohtaa sijoituspalveluyritys, joka täyttää 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, voi sisällyttää likvideihin varoihinsa myös myyntisaamiset ja maksut tai palkkiot, jotka erääntyvät 30 päivän kuluessa, jos nämä saamiset täyttävät seuraavat edellytykset:

a)ne ovat enintään yksi kolmasosa 1 kohdassa tarkoitetusta maksuvalmiuden vähimmäisvaatimuksista;

b)niitä ei oteta huomioon laskettaessa maksuvalmiuden lisävaatimuksia, jotka toimivaltainen viranomainen asettaa yrityskohtaisten riskien varalta direktiivin (EU) ----/--[IFD] 36 artiklan 2 kohdan k alakohdan mukaisesti;

c)niihin sovelletaan 50 prosentin arvonleikkausta.

43 artikla
Maksuvalmiusvaatimuksen väliaikainen alentaminen

1.Sijoituspalveluyritys voi poikkeuksellisissa olosuhteissa vähentää hallussaan olevien likvidien varojen määrää. Jos niiden määrää vähennetään, sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava asiasta viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.Edellä 42 artiklan 1 kohdassa säädettyä maksuvalmiusvaatimusta on ryhdyttävä noudattamaan uudelleen 30 päivän kuluessa alkuperäisestä alentamisesta.

44 artikla
Asiakkaille annetut takaukset

Sijoituspalveluyrityksen on lisättävä likvidejä varojaan määrällä, joka on 1,6 prosenttia asiakkaille annetuista takauksista.

KUUDES OSA
SIJOITUSPALVELUYRITYSTEN TIEDONANTOVELVOLLISUUS

45 artikla
Soveltamisala

1.Sijoituspalveluyrityksen, joka ei täytä 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, on julkistettava tässä osassa säädetyt tiedot samana päivänä, jona se julkaisee vuositilinpäätöksensä.

2.Sijoituspalveluyrityksen, joka täyttää 12 artiklan 1 kohdassa vahvistetut edellytykset ja laskee liikkeeseen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteja, on julkistettava 46, 48, 49 ja 50 artiklassa säädetyt tiedot samana päivänä, jona se julkaisee vuositilinpäätöksensä.

3.Sijoituspalveluyrityksen on julkistettava 47 ja 51 artiklassa säädetyt tiedot, jos se täyttää direktiivin (EU) ----/--[IFD] 23 artiklassa vahvistetut vaatimukset.

Sijoituspalveluyrityksen, joka täyttää direktiivin (EU) ----/--[IFD] 23 artiklassa vahvistetut vaatimukset, on julkistettava tiedot sitä tilikautta seuraavasta tilikaudesta alkaen, jolla direktiivin (EU) ----/--[IFD] 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu arviointi on suoritettu.

4.Sijoituspalveluyritys voi valita sopivan viestintäkanavan ja paikan, jotka mahdollistavat 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen julkistamisvaatimusten tosiasiallisen noudattamisen. Kaikki tiedot on mahdollisuuksien mukaan julkistettava yhden viestintäkanavan kautta tai yhdessä paikassa. Jos samat tai samanlaiset tiedot julkistetaan kahden tai useamman viestintäkanavan kautta, kussakin viestintäkanavassa on mainittava, että vastaavat tiedot löytyvät myös muista viestintäkanavista.

46 artikla
Riskienhallintatavoitteet ja -käytänteet

Sijoituspalveluyrityksen on julkistettava riskienhallintatavoitteensa ja -käytänteensä erikseen kunkin kolmannessa, neljännessä ja viidennessä osassa säädetyn riskiluokan osalta 45 artiklan mukaisesti, mukaan luettuina strategiat ja prosessit, joilla näitä riskejä hallitaan, sekä ylimmän hallintoelimen hyväksymä riskilausuma, jossa kuvataan tiivistetysti sijoituspalveluyrityksen liiketoimintastrategiaan liittyvä kokonaisriskiprofiili.

47 artikla
Hallinto

Sijoituspalveluyrityksen on julkistettava seuraavat tiedot sisäisistä hallintojärjestelyistään 45 artiklan mukaisesti:

a)ylimmän hallintoelimen jäsenten hoidettavana olevien johtotehtävien määrä;

b)ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja asiaankuuluvat päämäärät sekä tiedot siitä, missä määrin kyseiset tavoitteet on saavutettu;

c)tieto siitä, onko sijoituspalveluyritys perustanut erillisen riskikomitean ja kuinka monta kertaa riskikomitea on kokoontunut vuosittain.

48 artikla
Omat varat

1.Sijoituspalveluyrityksen on julkistettava seuraavat tiedot omista varoistaan 45 artiklan mukaisesti:

a)ydinpääoman (CET1) erien, ensisijaisen lisäpääoman (AT1) erien, toissijaisen pääoman (T2) erien sekä sijoituspalveluyrityksen omiin varoihin sovellettavien suodattimien ja vähennysten ja sijoituspalveluyrityksen tarkastettuun tilinpäätökseen sisältyvän taseen täydellinen täsmäytys;

b)kuvaus sijoituspalveluyrityksen liikkeeseen laskemien ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien keskeisistä ominaisuuksista;

c)kaikkien ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääomaan (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien täydelliset ehdot;

d)erilliset tiedot sovellettavien suodattimien ja vähennysten sekä sellaisten erien luonteesta ja määristä, joita ei vähennetä omista varoista;

e)kuvaus kaikista rajoituksista, joita sovelletaan tämän asetuksen mukaisessa omien varojen laskennassa, ja niistä instrumenteista, omiin varoihin sovellettavista suodattimista ja vähennyksistä, joihin kyseisiä rajoituksia sovelletaan.

2.EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi lomakkeista, joita käytetään 1 kohdan a, b, d ja e alakohdan mukaisessa julkistamisessa.

EPV toimittaa kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [yhdeksän kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti.

49 artikla
Pääomavaatimukset

Sijoituspalveluyrityksen on julkistettava 45 artiklan mukaisesti seuraavat tiedot, jotka koskevat direktiivin (EU) ----/--[IFD] 11 artiklan 1 kohdassa ja 22 artiklassa vahvistettujen vaatimusten noudattamista:

a)tiivistelmä sijoituspalveluyrityksen soveltamista menetelmistä, joilla arvioidaan sen sisäisen pääoman riittävyyttä nykyisten ja tulevien toimintojen jatkuvuuden kannalta;

b)toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä tulos sijoituspalveluyrityksen sisäisen pääoman riittävyyden arviointiprosessista, mukaan luettuna toissijaisten omien varojen koostumus direktiivin (EU) ----/--[IFD] 36 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun vakavaraisuuden arviointiprosessin perusteella;

c)pääomavaatimukset, jotka lasketaan kunkin sijoituspalveluyritykseen 15 artiklan mukaisesti sovellettavan K-tekijän mukaisesti erikseen sekä sovellettavien K-tekijöiden summan perusteella koostetussa muodossa;

d)13 artiklan mukaisesti määritetty kiinteitä yleiskustannuksia koskeva vaatimus.

50 artikla
Kokonaispääoman tuoton julkistaminen

Sijoituspalveluyrityksen on julkistettava vuosikertomuksessaan 45 artiklassa mukaisesti kokonaispääoman tuotto, joka lasketaan jakamalla sijoituspalveluyrityksen nettovoitto yrityksen taseen loppusummalla.

51 artikla
Palkitsemisjärjestelmä ja -käytänteet

Sijoituspalveluyritysten on julkistettava 45 artiklan mukaisesti seuraavat tiedot palkitsemisjärjestelmästään ja -käytänteistään niiden henkilöstöryhmien osalta, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin:

a)tärkeimmät tiedot palkitsemisjärjestelmän rakennepiirteistä, mukaan luettuina muuttuvien palkkioiden taso ja myöntämisperusteet, maksaminen instrumentteina, lykkäämiskäytänteet ja maksamisperusteet;

b)direktiivin (EU) ----/--[IFD] 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetut palkkioiden kiinteiden ja muuttuvien osien suhteet;

c)yhteenlasketut määrälliset tiedot palkitsemisesta toimivan johdon ja niiden henkilöstön jäsenten osalta, joiden toiminnalla on merkittävä vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin; tiedoista on käytävä ilmi

i) tilikauden palkkioiden määrät jaettuina kiinteisiin ja muuttuviin osiin (myös kuvaus kiinteistä osista), ja kyseisten palkkioiden saajien lukumäärä;

ii) palkitsemisen muuttuvien osien määrät ja muodot jaettuina käteiseen, osakkeisiin, osakesidonnaisiin rahoitusvälineisiin ja muihin välinetyyppeihin, eroteltuina etukäteen maksetun ja lykätyn osuuden mukaan;

iii) lykättyjen palkkioiden määrät edellisiltä tuloskausilta, jaettuina määrään, joka on tarkoitus maksaa kyseisellä tilikaudella, ja määrään, joka on tarkoitus maksaa tulevina vuosina;

iv) lykättyjen palkkioiden määrä, joka on tarkoitus maksaa tilikaudella ja jota on alennettu suorituksen arvioinnin jälkeen;

v) palkitsemisen muuttuvien osien taattu määrä tilikauden aikana ja kyseisten palkkioiden saajien lukumäärä;

vi) edellisten tilikausien erorahat, jotka on maksettu kuluvalla tilikaudella;

vii) tilikauden aikaisten erorahojen määrät jaettuina etukäteen maksettuihin ja lykättyihin määriin, näiden erorahojen saajien lukumäärä sekä suurin tällainen yhdelle henkilölle maksettu korvaus;

d)niiden henkilöiden lukumäärä, joiden palkitsemiseen on käytetty tilikauden aikana vähintään 1 miljoona euroa; 1 miljoonan euron ja 5 miljoonan euron välille sijoittuvat palkkiot esitetään jaoteltuina ryhmiin 500 000 euron välein ja vähintään 5 miljoonan euron palkkiot jaoteltuina ryhmiin 1 miljoonan euron välein;

e)toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä kunkin ylimmän hallintoelimen tai toimivan johdon jäsenen palkan ja palkkioiden kokonaismäärä;

f)tieto siitä, onko sijoituspalveluyritykseen sovellettu direktiivin (EU) ----/--[IFD] 30 artiklan 4 kohdassa säädettyä poikkeusta.

Sovellettaessa f alakohtaa sijoituspalveluyritysten, joihin kyseistä poikkeusta sovelletaan, on ilmoitettava, onko poikkeus myönnetty direktiivin (EU) ----/--[IFD] 30 artiklan 4 kohdan a vai b alakohdan vai molempien perusteella. Niiden on ilmoitettava myös, mihin palkitsemisperiaatteisiin ne soveltavat poikkeusta tai poikkeuksia, niiden henkilöstön jäsenten lukumäärä, joihin poikkeusta tai poikkeuksia sovelletaan, ja palkkioiden kokonaismäärä jaettuna kiinteisiin ja muuttuviin osiin.

Tämä artikla ei rajoita asetuksen (EU) 2016/679 säännösten soveltamista.

SEITSEMÄS OSA
SIJOITUSPALVELUYRITYSTEN RAPORTOINTIVELVOLLISUUS

52 artikla
Raportointivaatimukset

1.Sijoituspalveluyrityksen on esitettävä toimivaltaisille viranomaisille vuosikertomus, joka sisältää kaikki seuraavat tiedot:

a)omien varojen taso ja koostumus;

b)pääomavaatimukset;

c)pääomavaatimuksia koskevat laskelmat;

d)toiminnan laajuus 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten perusteella, mukaan luettuina tase ja tuottojen erittely sijoituspalvelun ja sovellettavan K-tekijän mukaan;

e)keskittymäriski;

f)maksuvalmiusvaatimukset.

2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, sijoituspalveluyrityksen, joka täyttää 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, ei tarvitse ilmoittaa e ja f alakohdassa säädettyjä tietoja.

3.EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen raportoinnissa noudatettavat esitysmuodot, raportointipäivät, määritelmät ja tietotekniikkaratkaisut ottaen huomioon 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävän sijoituspalveluyrityksen toimittamissa tiedoissa esiintyvä tarkkuusero.

EPV toimittaa kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [yhdeksän kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti.

53 artikla
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja toimintoja harjoittavia sijoituspalveluyrityksiä koskevat raportointivaatimukset

1.Sijoituspalveluyritysten, jotka eivät täytä 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä ja harjoittavat jotakin asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetuista toiminnoista, on tarkistettava kokonaisvarojensa määrä kuukausittain ja ilmoitettava nämä tiedot neljännesvuosittain toimivaltaiselle viranomaiselle ja EPV:lle.

2.Jos 1 kohdassa tarkoitettu sijoituspalveluyritys kuuluu ryhmään, jossa yksi tai useampi muista yrityksistä on sijoituspalveluyritys, joka harjoittaa jotakin asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetuista toiminnoista, näiden sijoituspalveluyritysten on tarkistettava kokonaisvarojensa määrä kuukausittain ja ilmoitettava siitä toisilleen. Lisäksi niiden on ilmoitettava yhteenlasketut kokonaisvaransa asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille ja EPV:lle neljännesvuosittain.

3.Jos 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen sijoituspalveluyritysten kuukausittaisten kokonaisvarojen keskiarvo saavuttaa jonkin asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädetyistä kynnysarvoista kahdeltatoista peräkkäiseltä kuukaudelta laskettuna, EPV ilmoittaa asiasta kyseisille sijoituspalveluyrityksille ja viranomaisille, joilla on toimivalta myöntää toimilupia direktiivin 2013/36/EU [8a] artiklan mukaisesti.

4.EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa annetaan tarkemmat säännökset velvollisuudesta antaa tietoja 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, jotta olisi mahdollista seurata tehokkaasti direktiivin 2013/36/EU [8 a] artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjä kynnysarvoja.

EPV toimittaa nämä teknisten standardien luonnokset komissiolle viimeistään [1 päivänä tammikuuta 2019].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

KAHDEKSAS OSA
DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET

54 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 4 artiklan 2 kohdassa, 12 artiklan 5 kohdassa, 15 artiklan 5 kohdassa ja 38 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 2 kohdassa ja 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevien 4 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 5 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole [kahden kuukauden] kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [kahdella kuukaudella].

55 artikla
Täytäntöönpanosäädökset

Edellä olevan 48 artiklan 2 kohdassa säädetty lomakkeiden määrittäminen julkistamista varten ja 52 artiklan 2 kohdassa säädetty tietojen esitysmuotojen, raportointipäivien, määritelmien ja tietotekniikkaratkaisujen määrittäminen hyväksytään täytäntöönpanosäädöksinä 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

56 artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komission päätöksellä 2004/10/EY 33 perustettu Euroopan pankkikomitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 34 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

YHDEKSÄS OSA
SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET, KERTOMUKSET, UUDELLEENTARKASTELUT JA MUUTOKSET

I OSASTO
SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

57 artikla
Siirtymäsäännökset

1.Edellä olevia 42–44 ja 45–51 artiklaa sovelletaan hyödykemarkkinoilla ja päästöoikeusmarkkinoilla toimiviin välittäjiin [viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä].

2.Sijoituspalveluyrityksen on sovellettava asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan IV osastossa vahvistettuja vaatimuksia siihen asti, kun on kulunut viisi vuotta tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä tai 22 artiklan 1 kohdan b ja alakohdassa tarkoitettujen säännösten soveltamisen alkamispäivästä [asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan IV osaston 1 a ja 1 b luvun nojalla asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamista vähimmäisomavaraisuusasteen, pysyvän varainhankinnan vaatimuksen, omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusten, vastapuoliriskin, markkinariskin, keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyvien vastuiden, suurten asiakasriskien ja raportointi- ja julkistamisvaatimusten osalta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamista koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta annetun ehdotuksen 1 artiklan 84 kohdan mukaisesti] sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aiempi.

3.Poiketen siitä, mitä 11 artiklassa säädetään, sijoituspalveluyritykset voivat rajoittaa pääomavaatimuksiaan [viiden vuoden ajan tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä] seuraavasti:

a)kaksinkertaisena asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan 1 osaston 1 luvun mukainen asiaankuuluva pääomavaatimus, jota olisi sovellettu, jos sijoituspalveluyritys olisi edelleen kuulunut mainitun asetuksen soveltamisalaan;

b)kaksinkertaisena tämä asetuksen 13 artiklan mukainen sovellettava kiinteitä yleiskustannuksia koskeva vaatimus, jos sijoituspalveluyritys ei ole ollut olemassa viimeistään [tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivänä];

c)kaksinkertaisena direktiivin 2013/36/EU IV osaston mukainen sovellettava perustamispääomavaatimus [tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivänä], jos yritykseen on sovellettu ainoastaan perustamispääomavaatimusta kyseiseen ajankohtaan saakka.

58 artikla
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja yrityksiä koskeva poikkeus

Sijoituspalveluyritykset, jotka tämän asetuksen voimaantulopäivänä täyttävät asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa vahvistetut vaatimukset ja jotka eivät ole vielä saaneet direktiivin 2013/36/EU 8 a artiklan mukaista lupaa toimia luottolaitoksina, kuuluvat edelleen asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU soveltamisalaan.

II OSASTO
KERTOMUKSET JA UUDELLEENTARKASTELUT

59 artikla
Uudelleentarkastelulauseke

1.Komissio toteuttaa viimeistään [kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä] uudelleentarkastelun, jossa arvioidaan seuraavien seikkojen soveltamista:

a)edellytykset, joilla sijoituspalveluyritysten hyväksytään 12 artiklan mukaisesti olevan pieniä ja ilman sidossuhteita olevia yrityksiä;

b)kolmannen osan II osastossa ja 38 artiklassa säädettyjen K-tekijöiden mittausmenetelmät;

c)15 artiklan 2 kohdassa säädetyt kertoimet;

d)42–42 artiklan säännökset;

e)kolmannen osan II osaston 4 luvun 1 jakson säännökset;

f)kolmannen osan soveltaminen hyödykemarkkinoilla ja päästöoikeusmarkkinoilla toimiviin välittäjiin.

2.Komissio toimittaa viimeistään [kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä] 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle, tarvittaessa yhdessä lainsäädäntöehdotusten kanssa.

III OSASTO
MUUTOKSET

60 artikla
Muutokset asetukseen (EU) N:o 575/2013

Muutetaan asetus (EU) N:o 575/2013 seuraavasti:

1.Poistetaan nimestä ilmaisu ”ja sijoituspalveluyritysten”.

2.Muutetaan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1) ’luottolaitoksella’ yritystä, joka liiketoimintanaan

a)vastaanottaa yleisöltä talletuksia tai muita takaisinmaksettavia varoja ja myöntää luottoja omaan lukuunsa;

b)harjoittaa jotakin direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan 3 ja 6 kohdassa tarkoitettua toimintaa, jos jompikumpi seuraavista edellytyksistä täytyy, mutta yritys ei ole hyödykemarkkinoilla eikä päästöoikeusmarkkinoilla toimiva välittäjä, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittava yritys tai vakuutusyritys:

i) yrityksen varojen kokonaisarvo on yli 30 miljardia euroa tai

ii) yrityksen varojen kokonaisarvo on alle 30 miljardia euroa ja yhtiö kuuluu ryhmään, jonka kaikkien sellaisten yritysten varojen yhteenlaskettu kokonaisarvo on yli 30 miljardia euroa, jotka harjoittavat jotakin direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan 3 ja 6 kohdassa tarkoitettua toimintaa ja joiden kokonaisvarat ovat alle 30 miljardia euroa, tai

ii) yrityksen varojen kokonaisarvo on alle 30 miljardia euroa ja yhtiö kuuluu ryhmään, jonka kaikkien sellaisten yritysten varojen yhteenlaskettu kokonaisarvo on yli 30 miljardia euroa, jotka harjoittavat jotakin direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan 3 ja 6 kohdassa tarkoitettua toimintaa ja joiden kokonaisvarat ovat yli 30 miljardia euroa, kun konsolidointiryhmän valvoja valvontakollegiota kuultuaan tekee vastaavan päätöksen puuttuakseen mahdollisiin kiertämisriskeihin ja unionin rahoitusvakauteen mahdollisesti kohdistuviin riskeihin.”;

b)korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2) ’sijoituspalveluyrityksellä’ direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyä henkilöä, jolle myönnetään toimilupa mainitun direktiivin nojalla, lukuun ottamatta kuitenkaan luottolaitosta;”;

c)korvataan 3 kohta seuraavasti:

3)’laitoksella’ direktiivin 2013/36/EU 8 artiklan nojalla toimiluvan saanutta luottolaitosta tai direktiivin 2013/36/EU 8 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettua yritystä;’’;

d)kumotaan 4 alakohta;

e)korvataan 26 kohta seuraavasti:

”26) ’rahoituslaitoksella’ yritystä, joka ei ole luottolaitos ja jonka pääasiallisena toimintana on hankkia omistusosuuksia tai harjoittaa yhtä tai useampaa direktiivin 2013/36/EU liitteessä I olevissa 2–12 ja 15 kohdassa lueteltua toimintaa, mukaan luettuina sijoituspalveluyritykset, rahoitusalan holdingyhtiöt, rahoitusalan sekaholdingyhtiöt, sijoitusalan holdingyhtiöt, maksupalveluista sisämarkkinoilla 13 päivänä marraskuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/64/EY tarkoitetut maksulaitokset sekä omaisuudenhoitoyhtiöt mutta pois lukien vakuutushallintayhtiöt ja direktiivin 2009/138/EU 212 artiklan 1 kohdan g alakohdassa määritellyt sekavakuutushallintayhtiöt;”;

f)korvataan 51 kohta seuraavasti:

”51) ’perustamispääomalla’ direktiivin 2013/36/EU 12 artiklassa määritettyjä omien varojen määrää ja tyyppejä;”;

g)lisätään 145 kohta seuraavasti:

”145) ’hyödykemarkkinoilla ja päästöoikeusmarkkinoilla toimivilla välittäjillä’ yrityksiä, joiden päätoimiala koostuu ainoastaan sijoituspalvelujen tarjoamisesta tai toiminnasta, joka liittyy direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan C osan 5, 6, 7, 9 ja 10 kohdassa tarkoitettuihin hyödykejohdannaisiin tai hyödykejohdannaissopimuksiin, 4 kohdassa tarkoitettuihin päästöoikeusjohdannaisiin tai 11 kohdassa tarkoitettuihin päästöoikeuksiin;”.

3.Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a)korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4) Luottolaitosten on täytettävä kuudennessa ja seitsemännessä osassa vahvistetut vaatimukset yksittäisinä yrityksinä.”;

b)kumotaan 5 kohta.

4.Lisätään ensimmäisen osan II osaston 2 lukuun ”Varovaisuusperiaatteen mukainen konsolidointi” uusi 10 a artikla seuraavasti:

”Kun tätä lukua sovelletaan, jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimiviin rahoitusalan holdingyhtiöihin ja unionissa emoyrityksenä toimiviin rahoitusalan holdingyhtiöihin kuuluvat sellaiset sijoituspalveluyritykset, jotka ovat laitoksen emoyrityksiä.”

5.Korvataan 11 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. EU:ssa emoyrityksenä toimivien laitosten sekä EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan holdingyhtiön määräysvallassa olevien laitosten ja EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan sekaholdingyhtiön määräysvallassa olevien laitosten on täytettävä kuudennessa osassa säädetyt velvoitteet kyseisen emoyrityksenä toimivan laitoksen, rahoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön konsolidoidun aseman perusteella, jos ryhmään kuuluu yksi tai useampia luottolaitoksia tai sijoituspalveluyrityksiä, joilla on toimilupa direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevan A osan 3 ja 6 kohdassa lueteltujen sijoituspalvelujen ja -toiminnan harjoittamiseen.”

6.Kumotaan 15 artikla.

7.Kumotaan 16 artikla.

8.Kumotaan 17 artikla.

9.Korvataan 81 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) tytäryritys on jokin seuraavista:

i)laitos;

ii)yritys, johon sovelletaan tämän asetuksen ja direktiivin 2013/36/EU vaatimuksia sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla;

iii)sijoituspalveluyritys;”.

10.Korvataan 82 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) tytäryritys on jokin seuraavista:

i)laitos;

ii)yritys, johon sovelletaan tämän asetuksen ja direktiivin 2013/36/EU vaatimuksia sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla;

iii)sijoituspalveluyritys;”.

11.Muutetaan 93 artikla seuraavasti:

a)kumotaan 3 kohta;

b)korvataan 4, 5 ja 6 kohta seuraavasti:

”4. Jos määräysvalta 2 kohdassa tarkoitettuun ryhmään kuuluvaan laitokseen siirtyy muulle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle kuin sille, jolla se oli aikaisemmin, kyseisen laitoksen omien varojen määrän on vähintään vastattava vaaditun perustamispääoman määrää.

5. Jos kaksi tai useampia 2 kohdassa tarkoitettuun ryhmään kuuluvaa laitosta sulautuu, sulautumisen tuloksena syntyvän laitoksen omien varojen määrä ei saa supistua pienemmäksi kuin sulautuneiden laitosten omien varojen kokonaismäärä sulautumisen aikaan jaksolla, jolla perustamispääoman vaatimusta ei ole täytetty.

6. Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat tarpeelliseksi varmistaa laitoksen vakavaraisuuden huolehtimalla siitä, että 1 kohdassa säädetty vaatimus täyttyy, 2–4 kohdan säännöksiä ei sovelleta.”

12.Kumotaan kolmannen osan I osaston 1 luvun 2 jakso [viiden vuoden kuluttua asetuksen (EU) ___/___IFR soveltamisen alkamispäivästä].

13.Korvataan 197 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c) laitosten ja sijoituspalveluyritysten liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joista ulkoinen luottoluokituslaitos on antanut luottoluokituksen, jonka EPV katsoo vastaavan vähintään luottoluokkaa 3 laitosvastuiden riskipainotuksesta annettujen 2 lukuun sisältyvien sääntöjen mukaisesti;”.

14.Korvataan 202 artiklassa johdantokappale seuraavasti:

”Laitos voi käyttää laitoksia, sijoituspalveluyrityksiä, vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiä ja vientiluottolaitoksia hyväksyttävinä takauksen luonteisen luottosuojan tarjoajina, joihin voidaan soveltaa 153 artiklan 3 kohdan mukaista käsittelyä, kun ne täyttävät seuraavat vaatimukset:”.

15.Kumotaan 388 artikla.

16.Kumotaan 456 artiklan 1 kohdan f ja g alakohta.

17.Kumotaan 493 artiklan 2 kohta.

18.Kumotaan 498 artikla.

19.Kumotaan 508 artiklan 2 ja 3 kohta.

61 artikla

Muutokset asetukseen (EU) N:o 600/2014

Muutetaan asetus (EU) N:o 600/2014 seuraavasti:

1)Muutetaan 46 artikla seuraavasti:

a)lisätään 2 kohtaan d alakohta seuraavasti:

”d) yritys on ottanut käyttöön tarvittavat järjestelyt ja menettelyt 6 a kohdassa tarkoitettujen tietojen ilmoittamiseksi.’’;

b)lisätään 6 a kohta seuraavasti:

”6a. Tämän artiklan mukaisesti palveluita tarjoavien tai toimintaa harjoittavien kolmannen maan yritysten on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle vuosittain seuraavat tiedot:

a)yritysten unionissa suorittaminen palvelujen ja toiminnan laajuus ja kattavuus;

b)a alakohdassa tarkoitettuja palveluja ja toimintaa vastaava liikevaihto ja niitä vastaavien varojen yhteenlaskettu arvo;

c)tieto siitä, onko toteutettu sijoittajansuojajärjestelyjä, ja yksityiskohtainen kuvaus niistä;

d)riskienhallintaperiaatteet ja -järjestelyt, joita yritys soveltaa a alakohdassa tarkoitettujen palvelujen ja toiminnan suorittamiseen.”;

c)korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii pankkiviranomaista kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi niiden tietojen määrittämiseksi, jotka hakemuksen esittävän kolmannen maan yrityksen on annettava 4 kohdan mukaisessa rekisteröintihakemuksessaan, ja 6 a kohdan mukaisesti annettavien tietojen määrittämiseksi.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [lisätään päivämäärä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”;

d)lisätään 8 kohta seuraavasti:

”8. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi sen määrittämiseksi, missä muodossa 4 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemus on toimitettava ja 6 a artiklassa tarkoitetut tiedot ilmoitettava.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [lisätään päivämäärä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.”

2)Muutetaan 47 artikla seuraavasti: 

a)korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Komissio voi hyväksyä 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen kolmatta maata koskevan päätöksen, jossa todetaan, että kyseisen kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontajärjestelyillä varmistetaan kaikki seuraavat seikat:

a)maassa toimiluvan saaneet yritykset noudattavat oikeudellisesti sitovia vakavaraisuus- ja liiketoimintavaatimuksia, jotka vastaavat vaikutukseltaan tässä asetuksessa, direktiivissä 2013/36/EU, asetuksessa (EU) N:o 575/2013, direktiivissä (EU) ----/--[IFD], asetuksessa (EU)----/---[IFR] ja direktiivissä 2014/65/EU sekä mainittujen asetusten ja direktiivien nojalla hyväksytyissä täytäntöönpanotoimenpiteissä vahvistettuja vaatimuksia;

b)kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneisiin yrityksiin sovelletaan tehokasta valvontaa ja täytäntöönpanoa, joilla varmistetaan sovellettavien oikeudellisesti sitovien vakavaraisuus- ja liiketoimintavaatimusten noudattaminen; ja

c)kyseisen kolmannen maan lainsäädäntökehys tarjoaa tehokkaan vastaavan järjestelmän sellaisten sijoituspalveluyritysten tunnustamiseksi, jotka ovat saaneet toimiluvan kolmannen maan oikeusjärjestyksen nojalla.

Jos palvelut ja toiminta, joita kolmansien maiden yritykset tarjoavat ja harjoittavat unionissa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun päätöksen hyväksymisen jälkeen, ovat todennäköisesti järjestelmän kannalta merkittäviä unionissa, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla oikeudellisesti sitovilla vakavaraisuus- ja liiketoimintavaatimuksilla voidaan katsoa olevan vastaava vaikutus kuin kyseisessä alakohdassa mainituissa säädöksissä vahvistetuilla vaatimuksilla vasta sen jälkeen, kun niistä on tehty yksityiskohtainen arviointi. Tätä varten komissio arvioi ja ottaa huomioon myös kyseisen kolmannen maan ja unionin valvontakäytäntöjen lähentymisen.

Hyväksyessään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua päätöstä komissio ottaa huomioon, yksilöidäänkö kolmas maa verotuksellisista syistä yhteistyöhaluttomaksi lainkäyttöalueeksi asiaa koskevan unionin politiikan puitteissa tai suuririskiseksi kolmanneksi maaksi direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan 2 kohdan nojalla.”;

b)korvataan 2 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c) valvontatoimien koordinointimenettelyt, mukaan lukien tutkimukset ja paikalla tehtävät tarkastukset.”;

c)lisätään 5 kohta seuraavasti:

”5. Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa sääntelyn ja valvonnan kehitystä, täytäntöönpanokäytäntöjä ja muuta merkityksellistä markkinakehitystä kolmansissa maissa, joita varten komissio on hyväksynyt vastaavuuspäätöksen 1 kohdan nojalla, tarkistaakseen, täyttyvätkö päätösten hyväksymisedellytykset edelleenkin. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa havainnoistaan komissiolle vuosittain luottamuksellisen kertomuksen.”

62 artikla
Muutos asetukseen (EU) N:o 1093/2010

Muutetaan asetus (EU) N:o 1093/2010 seuraavasti:

1.    Lisätään 4 artiklan 2 kohtaan v alakohta seuraavasti:

”v) asetuksen (EU) ----/---- [IFR] ja direktiivin (EU)----/--[IFD] osalta direktiivin (EU)----/--[IFD] 3 artiklan 5 osassa määriteltyjä viranomaisia.’’

KYMMENES OSA
LOPPUSÄÄNNÖKSET

63 artikla
Voimaantulo ja soveltamispäivä

1.Tämä asetus tulee voimaan […] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.Tätä asetusta sovelletaan [18 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä].

3.    Sovellettaessa sijoituspalveluyrityksiä koskevia vakavaraisuusvaatimuksia muissa unionin säädöksissä olevia viittauksia asetukseen (EU) N:o 575/2013 pidetään viittauksina tähän asetukseen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

(1)    Ks. tiedonanto pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarvioinnista, COM(2017) 292 final, 8. kesäkuuta 2017, ja tiedonanto yhdennetyn valvonnan lisäämisestä pääomamarkkinaunionin ja finanssimarkkinoiden yhdentymisen vahvistamiseksi muuttuvassa ympäristössä, COM(2017) 542 final, 20. syyskuuta 2017.

(2)    EPV:n kertomus sijoituspalveluyrityksistä, vastaus komission joulukuussa 2014 esittämään neuvontapyyntöön (EBA/Op/2015/20), taulukko 12: ”Population of investment firms, by category, by country”, s. 96. https://www.eba.europa.eu/documents/10180/983359/EBA-Op-2015-20+Report+on+investment+firms.pdf

(3)    COM(2017) 292 final.

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1–337).

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338–436).

(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta (EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1–44).

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349–496) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84–148).

(8)    EPV:n lokakuussa 2016 antaman toisen lausuntokokonaisuuden (”Opinion of the European Banking Authority on the First Part of the Call for Advice on Investment Firms”, https://www.eba.europa.eu/documents/10180/1639033/Opinion+of+the+European+Banking+Authority+on+the+First+Part+of+the+Call+for+Advice+on+Investment+Firms+%28EBA-Op-2016-16%29.pdf) mukaisesti komissio ehdotti marraskuussa 2016, että vakavaraisuusdirektiivin 131 artiklan mukaisesti maailmanlaajuisiksi tai muiksi järjestelmän kannalta merkittäviksi laitoksiksi (G-SII- tai O-SII-laitokset) määriteltyihin sijoituspalveluyrityksiin olisi edelleen sovellettava tarkistettua vakavaraisuusasetusta. Maaliskuussa 2017 tässä ryhmässä oli kahdeksan sijoituspalveluyritystä, jotka kaikki sijaitsevat Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Komissio ehdotti myös, ettei näillä muutoksilla olisi vaikutusta muihin sijoituspalveluyrityksiin. Ks. komission ehdotukset vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin tarkistamiseksi, 23. marraskuuta 2016, https://ec.europa.eu/info/law/banking-prudential-requirements-directive-2013-36-eu/upcoming_en

(9)    COM(2017) 542 final.

(10)    MiFID II -direktiivillä tähän luetteloon lisätään sijoituspalvelu ”organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpito”.

(11)    EPV:n kertomus sijoituspalveluyrityksistä, vastaus komission joulukuussa 2014 esittämään neuvontapyyntöön (EBA/Op/2015/20), http://www.eba.europa.eu/documents/10180/983359/EBA-Op-2015-20+Report+on+investment+firms.pdf

(12)    ”Designing a new prudential regime for investment firms” (EBA/DP/2016/02), https://www.eba.europa.eu/documents/10180/1647446/Discussion+Paper+on+a+new+prudential+regime+for+Investment+Firms+%28EBA-DP-2016-02 %29.pdf/cf75b87e-2db3-47a3-b1f3-8a30fa6962da

(13)    EPV:n lausunto sijoituspalveluyrityksiä koskevasta uudesta vakavaraisuuskehyksestä (EBA/Op/2017/11), http://www.eba.europa.eu/documents/10180/1976637/EBA+Advice+on+New+Prudential+Framework+on+Investment+Firms+%28EBA-Op-2017-11 %29.pdf

(14)    Komission ehdotukset vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin tarkistamiseksi, 23. marraskuuta 2016, https://ec.europa.eu/info/law/banking-prudential-requirements-directive-2013-36-eu/upcoming_en

(15)    Tiedonanto pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarvioinnista, kesäkuu 2017, COM(2017) 292 final, https://ec.europa.eu/info/publications/mid-term-review-capital-markets-union-action-plan_en

(16)    COM(2017) 592 final.

(17)    EPV:n raportti sijoituspalveluyrityksistä, vastaus komission joulukuussa 2014 esittämään neuvontapyyntöön (EBA/Op/2015/20), https://www.eba.europa.eu/documents/10180/983359/EBA-Op-2015-20+Report+on+investment+firms.pdf

(18)     https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2017-1546878_en

(19)    Ks. esim. komission vuonna 2015 esittämän kannanottopyynnön vastaukset http://ec.europa.eu/finance/consultations/2015/financial-regulatory-framework-review/index_en.htm

(20)    ”Opinion of the European Banking Authority on issues related to the departure of the United Kingdom from the European Union” (EBA/Op/2017/12), 12. lokakuuta 2017, http://www.eba.europa.eu/documents/10180/1756362/EBA+Opinion+on+Brexit+Issues+%28EBA-Op-2017-12 %29.pdf

(21)    Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36–41) mukaan pk-yrityksiksi määritellään yritykset, joiden palveluksessa on alle 250 työntekijää, joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa ja/tai joiden taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa.

(22)    Komission delegoitu asetus (EU) 2015/488, annettu 4 päivänä syyskuuta 2014, delegoidun asetuksen (EU) N:o 241/2014 muuttamisesta yritysten kiinteisiin yleiskustannuksiin perustuvien omien varojen vaatimusten osalta (EUVL L 78, 24.3.2015, s. 1–4).

(23)    Komission delegoitu asetus (EU) 2015/61, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta (EUVL L 11, 17.1.2015, s. 1–36).

(24)    EUVL C […], […], s. […].

(25)    EUVL C […], […], s. […].

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338–436).

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1–337).

(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta (EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1–44).

(29)    Komission delegoitu asetus (EU) 2015/488, annettu 4 päivänä syyskuuta 2014, delegoidun asetuksen (EU) N:o 241/2014 muuttamisesta yritysten kiinteisiin yleiskustannuksiin perustuvien omien varojen vaatimusten osalta (EUVL L 78, 24.3.2015, s. 1).

(30)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta vähimmäisomavaraisuusasteen, pysyvän varainhankinnan vaatimuksen, omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusten, vastapuoliriskin, markkinariskin, keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyvien vastuiden, suurten asiakasriskien ja raportointi- ja julkistamisvaatimusten osalta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta.

(31)    Komission delegoitu asetus (EU) 2015/61, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta (EUVL L 11, 17.1.2015, s. 1–36).

(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, p. 73).

(33)    Komission päätös 2004/10/EY, tehty 5 päivänä marraskuuta 2003, Euroopan pankkikomitean perustamisesta (EUVL L 3, 7.1.2004, s. 36).

(34)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).