EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 16.8.2017

COM(2017) 427 final

2017/0193(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välistä yhteyttä koskevan Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

”Päästökatto ja -kauppa” -järjestelmät ovat välineitä, joilla kustannustehokkaasti ja taloudellisesti vähennetään kasvihuonekaasujen päästöjä. Kasvihuonekaasujen enimmäismäärällä (”päästökatolla”) varmistetaan, että toimet ovat ympäristön kannalta tehokkaita, ja päästöoikeuksien kaupalla mahdollistetaan joustavuus päästövähennysten saavuttamisessa. Euroopan unionilla on yli kymmenen vuoden kokemus EU:n päästökauppajärjestelmästä, joka on maailman suurin päästökatto ja -kauppa -järjestelmä.

Kun päästökauppajärjestelmien välille luodaan yhteys, yhden järjestelmän osallistujat voivat käyttää vaatimusten täyttämiseen toisen siihen kytketyn järjestelmän yksiköitä. Tällaisen yhteenkytkemisen odotetaan johtavan hiilen hinnoitteluun laajemmin. Järjestelmien kytkeminen yhteen laajentaa markkinoita ja lisää mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen, mikä parantaa päästökaupan kustannustehokkuutta.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Hyvin toimivien kansainvälisen hiilimarkkinoiden kehittäminen alhaalta ylöspäin suuntautuvan päästökauppajärjestelmien yhteenkytkemisen kautta on EU:n ja kansainvälisen yhteisön pitkäaikainen poliittinen tavoite. Erityisesti se nähdään välineenä saavuttaa ilmastotavoitteet, myös Pariisin sopimuksesta johtuvat tavoitteet.

EU:n päästökauppajärjestelmän toteuttamisesta annetun direktiivin 1 25 artiklassa mahdollistetaan EU:n päästökauppajärjestelmän kytkeminen muihin päästökauppajärjestelmiin edellyttäen, että kyseiset päästökauppajärjestelmät ovat pakollisia, niissä asetetaan päästöille absoluuttinen enimmäismäärä ja ne ovat yhteensopivia. Neuvosto antoi 20. joulukuuta 2010 päätöksen, jolla valtuutetaan komissio aloittamaan neuvottelut Sveitsin valaliiton kanssa EU:n ja Sveitsin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän välisestä yhteydestä.

Sveitsin päästökauppajärjestelmä tuli vuonna 2013 pakolliseksi suurille energiaintensiivisille laitoksille, ja järjestelmässä asetetaan absoluuttinen katto kasvihuonekaasupäästöille. Siten se täyttää kaksi perusedellytystä sen kytkemiselle EU:n päästökauppajärjestelmään.

Yleisesti ottaen Sveitsin päästökauppajärjestelmä on rakenteeltaan hyvin samanlainen EU:n päästökauppajärjestelmän kanssa. EU:n ja Sveitsin päästökauppajärjestelmät kattavat samat kasvihuonekaasut ja toimialat, järjestelmään sisällyttämiselle on samat kynnysarvot ja järjestelmään kuuluvat yksiköt määritetään laitostasolla. Sveitsin päästökauppajärjestelmässä joka vuosi myönnettävien päästöoikeuksien määrää vähennetään vuosittain samalla lailla kuin EU:n järjestelmässä. Päästöoikeuksien jakomenetelmät ovat yhteensopivat: oletusmenetelmä on huutokauppa, ja päästöoikeuksien jakamiseen toimialoille, jotka siirtymävaiheessa saavat päästöoikeuksia maksutta, sovelletaan samankaltaisia kynnysarvoja. Kansainvälisiä hyvityksiä koskevat laadulliset ja määrälliset vaatimukset ovat samanlaisia. Molempien järjestelmien tämänhetkinen päästökauppakausi kattaa vuodet 2013–2020. Molemmissa järjestelmissä vaatimusten noudattamisen kaudet vastaavat kalenterivuosia. Järjestelmään kuuluvien yksiköiden on raportoitava päästöistä ja palautettava päästöoikeudet seuraavan vuoden 31. maaliskuuta ja 30. huhtikuuta mennessä. Seuraamukset siitä, ettei palauteta riittävästi päästöoikeuksia, ovat molemmissa järjestelmissä samanlaisia.

Vaikka Sveitsin päästöoikeusjärjestelmä ei vielä kata ilmailua, ilmailutoiminta on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen lähteistä Sveitsissä. Ilmailun sisällyttämistä Sveitsin päästökauppajärjestelmään on pidetty keskeisenä edellytyksenä sen kytkemiselle EU:n päästökauppajärjestelmään. Sveitsi pyrkii sisällyttämään ilmailun Sveitsin päästökauppajärjestelmään ja soveltamaan ilmailuun samanlaisia sääntöjä kuin EU:n päästökauppajärjestelmässä.

Kuten EU:n päästökauppajärjestelmää, Sveitsin päästökauppajärjestelmää tarkistetaan parhaillaan seuraavaa päästökauppakautta 2021–2030 varten. Sopimus Sveitsin päästökauppajärjestelmän ja EU:n päästökauppajärjestelmän kytkemisestä yhteen sisältää määräyksiä, joilla jatkossakin varmistetaan yhteensopivuus järjestelmien välillä, jotta yhteys voidaan säilyttää kaudella 2021–2030.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Huolimatta siitä, että päästökauppaa käytetään yhä enemmän Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, tällä hetkellä olemassa ei ole kansainvälisiä hiilimarkkinoita eikä maailmanlaajuisesti yhdenmukaista hiilen hintaa. Maat toteuttavat päästöjen vähentämiseksi erityyppisiä toimia, joihin kuuluu sekä markkinaperusteisia toimia että perinteisempiä ohjaus ja hallinta -toimia. Tämä aiheuttaa kaikkein energiaintensiivisimmillä aloilla riskin hiilivuodosta eli tuotannon siirtämisestä maihin, joissa tavoitteet ja toimet ovat vähemmän tiukkoja. Järjestelmien kytkemiselle yhteen edistetään hiilen hintojen lähentymistä kytketyissä järjestelmissä, mikä puolestaan edistää tasapuolisia toimintaolosuhteita. Kunhan Sveitsin päästökauppajärjestelmä kattaa ilmailun, Sveitsin sisäisiä, Sveitsin ja EU:n välisiä ja EU:n jäsenvaltioiden välisiä lentoja kohdellaan samalla tavalla.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 192 artiklan 1 kohta yhdessä sen 218 artiklan kanssa.

SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohdan ja 191 artiklan mukaisesti Euroopan unionin on edistettävä muun muassa seuraavien tavoitteiden saavuttamista: ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen; sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen.

SEUT-sopimuksen 218 artiklassa määrätään Euroopan unionin ja unionin ulkopuolisten maiden tai kansainvälisten järjestöjen välisiä sopimuksia koskevissa neuvotteluissa noudatettavasta menettelystä ja tällaisten sopimusten tekemisestä. Mainitun artiklan 5 kohdassa määrätään, että neuvosto tekee neuvottelijana toimivan komission ehdotuksesta päätöksen, jolla annetaan lupa sopimuksen allekirjoittamiseen. SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdassa määrätään, että neuvosto tekee neuvottelijana toimivan komission ehdotuksesta päätöksen sopimuksen tekemisestä Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

EU:n päästökauppadirektiivi on voimassa oleva EU:n väline, jonka voimassaolo jatkuu vuoden 2020 jälkeen. SEUT-sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti järjestelmien kytkemistä koskevan sopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan komission tekemällä ehdotuksella EU:n tasolla, koska sopimus mahdollistaa sen, että EU:n järjestelmän osallistujat voivat käyttää vaatimusten täyttämiseen Sveitsin järjestelmästä peräisin olevia yksiköitä.

On tehokkaampaa toimia EU:n tasolla – ja mahdollisuuksien mukaan kansainvälisellä tasolla – kuin jäsenvaltioiden tasolla, koska ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat rajat ylittäviä. EU:n toimet ovat kaikkein tehokkain tapa saavuttaa EU:n omat ja kansainväliset ilmastotavoitteet samalla kuin säilytetään tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n sisämarkkinoilla.

•Suhteellisuusperiaate

3.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

4.LISÄTIEDOT

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Sopimuksessa selvennetään, että Sveitsin päästökauppajärjestelmässä on annettava ilmailun osalta unionin järjestelmän säännöksiä vastaavat säännökset ennen kuin sopimus tulee voimaan. Ilma-aluksen käyttäjiä hallinnoi ETA-valtio tai Sveitsi yhden palvelupisteen lähestymistavan mukaisesti, jolloin yksi viranomainen vastaa molempien järjestelmien täytäntöönpanosta.

Sopimuksen 12 artiklalla perustettu sekakomitea on sopimuksen pääasiallinen ohjauselin. Siinä on mukana molempien osapuolten edustajia, ja se on vastuussa sopimuksen hallinnoinnista ja asianmukaisesta täytäntöönpanosta. Sillä on keskeinen rooli tiedonvaihdossa ja koordinoinnissa sekä sen arvioimisessa, täyttävätkö osapuolet edelleen keskeiset perusteet. Sekakomitea voi ehdottaa muutoksia sopimuksen artikloihin ja tehdä muutoksia liitteisiin. Sekakomitean toiminta käynnistyy väliaikaisesti sopimuksen allekirjoituspäivämääränä.

Sopimuksen 14 artiklassa määrätään menettelyistä riitojen ratkaisemiseksi. Kumpikin sopimuksen osapuoli voi saattaa osapuolten väliset sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat sekakomitean ratkaistaviksi. Jos sekakomitea ei pysty ratkaisemaan riitoja kuuden kuukauden kuluessa, riita voidaan saattaa jommankumman osapuolen pyynnöstä pysyvän välitystuomioistuimen käsiteltäväksi.

Kumpi tahansa osapuoli voi irtisanoa sopimuksen lopullisesti (16 artikla). Sopimuksen 15 artiklassa esitetään järjestelyt sopimuksen soveltamisen väliaikaisesta keskeyttämisestä. Niillä voidaan suojata päästökauppajärjestelmien eheys lyhyellä varoitusajalla. Ehdotetuilla keskeytysjärjestelyillä estetään toisesta järjestelmästä peräisin olevien päästöoikeuksien palauttaminen. Keskeytysjärjestelyt voidaan käynnistää ainoastaan rajallisissa olosuhteissa määräajaksi ja niitä voidaan jatkaa sopimuksen irtisanomiseen saakka.

Sopimus sisältää periaatteiden, tavoitteiden ja institutionaalisten järjestelyiden lisäksi yhteyden toteuttamista koskevia teknisiä määräyksiä, jotka liittyvät rekistereihin (3 artikla), laskentaan (4 artikla), huutokauppoihin (5 artikla) sekä arkaluonteisiin tietoihin ja turvallisuuteen (8 ja 9 artikla).

Kaupankäynnin mahdollistamiseksi rekisterien välille luodaan suora yhteys, joka perustuu yhteyttä koskeviin teknisiin standardeihin (LTS). Ne vastaavat tämän sopimuksen liitteessä II esitettyjä periaatteita. Rekisteriyhteyden hallinnoinnista vastaa Sveitsin osalta Sveitsin rekisterinvalvoja ja EU:n osalta unionin keskusvalvoja. LTS-standardien lisäksi rekisteriyhteyden rekisterivalvojien on määritettävä yhteiset toimintamenettelyt rekisteriyhteyttä varten. Ne voivat erikseen tai yhdessä sulkea yhteyden väliaikaisesti järjestelmän huollon, tietoturvaloukkauksen tai turvallisuusriskin vuoksi.

Kun yhteys on luotu, tilinhaltijat voivat tunnistaa rekistereissä päästöoikeuksien alkuperän. Osapuolten on ilmoitettava toisilleen ainakin vuosittain niiden päästökauppajärjestelmässään olevien päästöoikeuksien kokonaismäärä, jotka ovat peräisin toisesta päästökauppajärjestelmästä. Samalla lailla niiden on ilmoitettava toisilleen ainakin vuosittain niistä toisesta päästökauppajärjestelmästä peräisin olevista päästöoikeuksista, jotka on palautettu velvoitteiden täyttämiseksi tai vapaaehtoisesti mitätöity toisessa järjestelmässä. Sopimuksessa säädetään, että unionin ja Sveitsin on laskettava päästöoikeuksien nettovirrat kytkettyjen päästökauppajärjestelmien välillä niiden laskemista koskevien tulevien sääntöjen mukaisesti, joita parhaillaan laaditaan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen yhteydessä. Sopimuksessa on myös määräyksiä, jotka koskevat sallittujen päästömääräyksiköiden siirtämistä tai hankkimista Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden tultua voimaan. Sekakomitea laatii sopimukseen liitteen, joka sisältää menettelyt sallittujen päästömääräyksiköiden laskemista ja tarvittaessa siirtämistä tai hankkimista varten.

Sopimuksessa määritetään, että päästöoikeudet, joita ei jaeta maksutta, on huutokaupattava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tavalla. Elimet, mukaan lukien toiminnanharjoittajat, joilla on lupa tehdä tarjouksia yhdessä järjestelmässä pidettävissä huutokaupoissa, voivat tehdä tarjouksia myös toisessa järjestelmässä. Sopimuksessa mahdollistetaan tämänhetkisten huutokauppajärjestelyjen jatkaminen Sveitsissä edellyttäen, että vuosittain huutokaupattavien Sveitsin päästöoikeuksien kokonaismäärä (kiinteät laitokset ja ilmailu) on alle kynnysarvon, joka on 1 000 000 Sveitsin päästöoikeutta. Kun kynnysarvo saavutetaan, Sveitsi soveltaa samoja huutokauppajärjestelyjä, joita sovelletaan EU:ssa ja joista määrätään sopimuksen liitteessä I.

Osapuolten on suojeltava arkaluonteisia tietoja. Kukin osapuoli on vastuussa julkaisemiensa tietojen merkitsemisestä arkaluontoisiksi sekä turvallisuusluokkaa koskevasta päätöksestä sekä julkaisemiensa tietojen turvallisuusluokan alentamisesta tai poistamisesta, ja sen on ilmoitettava tästä toiselle osapuolelle. EU:n ja Sveitsin on sovittava yhteisesti julkaisemiensa arkaluonteisten tietojen merkitsemisestä ja turvallisuusluokasta.

2017/0193 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välistä yhteyttä koskevan Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan yhdessä 218 artiklan 6 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän 2 ,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)[…] annetun neuvoston päätöksen [XXX] mukaisesti Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus yhteyden luomisesta niiden kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välille allekirjoitettiin [… marraskuuta 2017] sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin.

(2)”Päästökatto ja -kauppa” -järjestelmät ovat välineitä, joilla kustannustehokkaasti ja taloudellisesti vähennetään kasvihuonekaasujen päästöjä. Päästökauppa ja -kauppa -järjestelmien välisen yhteyden odotetaan laajentavan markkinoita, lisäävän mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen ja parantavan päästökaupan kustannustehokkuutta. Hyvin toimivien kansainvälisten hiilimarkkinoiden kehittäminen alhaalta ylöspäin suuntautuvan päästökauppajärjestelmien yhteenkytkemisen avulla on EU:n ja kansainvälisen yhteisön pitkäaikainen poliittinen tavoite, ja se nähdään erityisesti välineenä saavuttaa ilmastotavoitteet, myös Pariisin sopimuksesta johtuvat tavoitteet.

(3)Sopimus olisi hyväksyttävä unionin puolesta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan unionin puolesta unionin ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus yhteydestä niiden kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välillä.

Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja nimeää henkilön, jolla on valtuudet vaihtaa Euroopan unionin puolesta sopimuksen 21 artiklassa tarkoitetut hyväksymiskirjat osoitukseksi siitä, että unioni suostuu sitoutumaan sopimukseen.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan […] 32.

Tehty Brysselissä

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta

(2)

2 Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 16.8.2017

COM(2017) 427 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston päätökseksi

Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välistä yhteyttä koskevan Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta

Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välinen SOPIMUS niiden kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välisestä yhteydestä

EUROOPAN UNIONI,

jäljempänä ’unioni’,

sekä

SVEITSIN VALALIITTO,

jäljempänä ’Sveitsi’,

jäljempänä ’osapuolet’, jotka

OVAT TIETOISIA ilmastonmuutoksen ja kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseen tarvittavien kansainvälisten toimien aiheuttamasta maailmanlaajuisesta haasteesta;

PANEVAT MERKILLE kansainväliset sitoumukset, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä, erityisesti ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen ja siihen liittyvän Kioton pöytäkirjan;

OTTAVAT HUOMIOON, että Sveitsillä ja unionilla on sama tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vuoteen 2020 mennessä ja sen jälkeen;

OVAT TIETOISIA siitä, että unionin ja Sveitsin päästökauppajärjestelmien tarkistukset tulevia kaupankäyntijaksoja varten voivat edellyttää sopimuksen tarkastelua uudelleen, jotta vähintään pidetään ennallaan osapuolten sitoumukset päästöjen vähentämiseksi;

TIEDOSTAVAT, että päästökauppajärjestelmät ovat tehokas väline kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti;

KATSOVAT, että päästökauppajärjestelmien kytkeminen yhteen edistää vakaiden kansainvälisten hiilimarkkinoiden luomista ja vahvistaa edelleen järjestelmänsä yhteen kytkeneiden osapuolten ponnisteluja päästöjensä vähentämiseksi;

KATSOVAT, että kytkemällä päästökauppajärjestelmät toisiinsa vältetään hiilivuotoa ja kilpailun vääristymistä yhteen kytkettyjen järjestelmien välillä ja varmistetaan yhdistettyjen hiilimarkkinoiden asianmukainen toiminta;

OTTAVAT HUOMIOON direktiivillä 2003/87/EY, sellaisena kuin se on muutettuna, perustetun unionin päästökauppajärjestelmän, ja Sveitsin päästökauppajärjestelmän, jota säännellään hiilidioksidia koskevalla Sveitsin lailla ja siihen liittyvän asetuksella;

PALAUTTAVAT MIELIIN, että Norja, Islanti ja Liechtenstein osallistuvat unionin päästökauppajärjestelmään;

OTTAVAT HUOMIOON, että ratifioinnin ajankohdasta riippuen järjestelmien välisen yhteyden tulisi olla toiminnallinen 1 päivästä tammikuuta 2019 tai 1 päivästä tammikuuta 2020 alkaen tämän rajoittamatta sitä, että Sveitsi tai unioni soveltavat keskeisiä perusteita aikaisemmin, tai väliaikaista soveltamista;

OVAT TIETOISIA siitä, että päästökauppajärjestelmien kytkeminen edellyttää pääsyä arkaluonteisiin tietoihin sekä niiden vaihtoa osapuolten välillä ja sen vuoksi asianmukaisia turvatoimia;

TOTEAVAT, että tämä sopimus ei vaikuta säännöksiin, joilla osapuolet asettavat tavoitteensa niiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle, jotka eivät kuulu päästökauppajärjestelmien soveltamisalaan;

TUNNUSTAVAT, että tällä sopimuksella ei rajoiteta Sveitsin ja Ranskan välisiä sopimuksia, jotka liittyvät EuroAirport Basel-Mulhouse-Freiburg -lentoaseman kahdenväliseen asemaan, sellaisena kuin siitä määrätään yleissopimuksella “Convention franco-suisse du 4 juillet 1949 relative à la construction et à l’exploitation de l’aéroport de Bâle-Mulhouse”, edellyttäen, että kahdenvälisessä sopimuksessa noudatetaan tässä sopimuksessa määritettyjä keskeisiä perusteita ja teknisiä määräyksiä;

TUNNUSTAVAT, että tämän sopimuksen määräykset on laadittu ottaen huomioon läheiset yhteydet ja erityinen suhde Sveitsin ja unionin välillä;

Suhtautuvat myönteisesti ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) 21. osapuolikokouksessa 12 päivänä joulukuuta 2015 saavutettuun sopimukseen ja tiedostavat, että siitä johtuvia laskentakysymyksiä tarkastellaan ajallaan,

OVAT SOPINEET SEURAAVASTA:

I LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Tavoite

Tällä sopimuksella luodaan yhteys unionin päästökauppajärjestelmän ja Sveitsin päästökauppajärjestelmän välillä.

2 artikla

Keskeiset perusteet

Osapuolten päästökauppajärjestelmien on täytettävä vähintään liitteessä I esitetyt keskeiset perusteet.

II LUKU

TEKNISET MÄÄRÄYKSET

3 artikla

Rekisterit

1.Osapuolten rekisterien on täytettävä liitteessä I olevassa C osassa esitetyt perusteet.

2.Unionin päästökaupan ja Sveitsin päästökaupan välisen yhteyden toteuttamiseksi käytännössä luodaan suora yhteys unionin rekisterin Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) ja Sveitsin rekisterin täydentävän tapahtumalokin (SSTL) välillä, mikä mahdollistaa kussakin järjestelmässä myönnettyjen päästöoikeuksien siirron rekisterien välillä.

3.Rekisterien välistä yhteyttä muun muassa

a.hallinnoi Sveitsin puolesta Sveitsin rekisterinvalvoja ja unionin puolesta unionin keskusvalvoja,

b.käytetään kullakin oikeudenkäyttöalueella sovellettavan lainsäädännön mukaisesti,

c.tuetaan liiketoimien mahdollistamiseksi automaattisilla prosesseilla, jotka sisältyvät sekä Sveitsin rekisteriin että unionin rekisteriin,

d.toteutetaan siten, että varmistetaan mahdollisimman pitkälle yhdenmukainen toimivuus sekä Sveitsin rekisterin että unionin rekisterin käyttäjille.

4.Sveitsin rekisterinvalvoja, unionin keskusvalvoja tai molemmat valvojat yhdessä voivat väliaikaisesti sulkea rekisterien välisen yhteyden järjestelmän huollon, tietoturvaloukkauksen tai turvallisuusriskin vuoksi asiaan sovellettavan Sveitsin ja Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti. Osapuolten on ilmoitettava mahdollisimman pian järjestelmän huollon, tietoturvaloukkauksen tai turvallisuusriskin vuoksi tehtävästä rekisterien välisen yhteyden väliaikaisesta sulkemisesta ja pidettävä se mahdollisimman lyhyenä.

5.Osapuolten on toimittava viipymättä ja tiiviissä yhteistyössä ja käytettävä oikeudenkäyttöalueellaan käytettävissä olevia toimenpiteitä, jotta ehkäistään petokset ja säilytetään yhteen kytkettyjen päästökauppajärjestelmien markkinoiden eheys. Yhteen kytketyn päästökauppajärjestelmän yhteydessä Sveitsin rekisterivalvoja, unionin keskusvalvoja ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalliset valvojat työskentelevät yhdessä minimoidakseen riskin rekistereihin liittyvästä petoksesta, väärinkäytöstä tai rikollisesta toiminnasta, reagoidakseen tällaisiin tapauksiin ja suojellakseen rekisterien välisen yhteyden eheyttä. Valvojien sopimat toimenpiteet, joilla vastataan riskiin petoksesta, väärinkäytöstä tai rikollisesta toiminnasta, hyväksytään sekakomitean päätöksellä.

6.Sveitsin rekisterivalvojan ja unionin keskusvalvojan on määritettävä yhteiset toimintamenettelyt, jotka liittyvät teknisiin tai muihin asioihin, jotka ovat tarpeen järjestelmien kytkemiselle sekä kansallisen lainsäädännön ensisijaisten säännösten huomioon ottamiseksi. Valvojien laatimat yhteiset toimintamenettelyt tulevat voimaan, kun sekakomitea on tehnyt päätöksen.

7.Sveitsin rekisterinvalvojan ja unionin keskusvalvojan on laadittava yhteyttä koskevat tekniset standardit (LTS), jotka perustuvat liitteessä II esitettyihin periaatteisiin ja joissa kuvataan yksityiskohtaiset vaatimukset vakaan ja turvallisen yhteyden luomiselle Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) ja Sveitsin rekisterin täydentävän tapahtumalokin (SSTL) välillä. Valvojien laatimat LTS-standardit tulevat voimaan, kun sekakomitea on tehnyt päätöksensä.

8.Rekisteriyhteyden täytäntöönpanoa ja toimintaa koskevat ratkaisua edellyttävät kysymykset ratkaistaan kuulemalla nopeasti Sveitsin rekisterivalvojaa ja unionin keskusvalvojaa sekä määritettyjen yhteisten toimintamenettelyjen mukaisesti.

4 artikla

Päästöoikeudet ja tilinpito

1.Päästöoikeudet, joita voidaan käyttää vaatimusten noudattamiseen yhden osapuolen päästökauppajärjestelmässä, tunnustetaan vaatimusten noudattamista varten toisen osapuolen päästökauppajärjestelmässä.

Päästöoikeudella tarkoitetaan oikeutta päästää ympäristöön yhtä hiilidioksiditonnia vastaava määrä tiettynä ajanjaksona. Päästöoikeus myönnetään EU:n päästökauppajärjestelmässä tai Sveitsin päästökauppajärjestelmässä ja sitä voidaan käyttää vaatimusten täyttämiseen Sveitsin tai unionin päästökauppajärjestelmässä.

2.Yhdessä järjestelmässä asetettuja tiettyjen päästöoikeuksien käyttöä koskevia rajoituksia voidaan soveltaa toisessa järjestelmässä.

3.Rekisterinvalvojien ja tilinhaltijoiden on voitava tunnistaa päästöoikeuden myöntänyt päästökauppajärjestelmä ainakin päästöoikeuden sarjanumeron maakoodin perusteella.

4.Kunkin osapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle vähintään vuosittain hallussaan olevien toisessa järjestelmässä myönnettyjen päästöoikeuksien määrä sekä velvoitteiden täyttämiseksi palautettujen vai vapaaehtoisesti mitätöityjen toisessa järjestelmässä myönnettyjen päästöoikeuksien määrä.

5.Osapuolten on pidettävä kirjaa päästöoikeuksien nettivirroista Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) puitteissa hyväksyttyjen laskentaperiaatteiden ja -sääntöjen mukaisesti, kun ne ovat tulleet voimaan. Tämä mekanismi määritetään tämän sopimuksen liitteessä, joka hyväksytään sekakomitean päätöksellä.

6.Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden tultua voimaan osapuolten on siirrettävä tai hankittava riittävä määrä sallittuja päästömääräyksiköitä, jotka ovat voimassa Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella, sovituin välein, ja mikäli sopimus irtisanotaan, 16 artiklan mukaisesti, laskeakseen päästöoikeuksien nettivirrat osapuolten välillä siinä määrin kuin päästökauppajärjestelmän toiminnanharjoittajat ovat palauttaneet kyseisiä päästöoikeuksia vaatimusten täyttämiseksi, ja siinä määrin kuin kyseiset päästöoikeudet vastaavat Kioton pöytäkirjan liitteeseen A sisältyviä päästöjä. Kyseisiä liiketoimia koskevat järjestelyt määritetään tämän sopimuksen liitteessä, jonka sekakomitea hyväksyy, kun Kioton pöytäkirjan muutos on tullut voimaan. Liite sisältää myös sopimuksen sen varojen osuuden hallinnasta, jota sovelletaan sallittujen päästömääräyksiköiden ensimmäiseen kansainväliseen siirtoon. 

5 artikla

Huutokaupat

1.Osapuolet voivat myydä päästöoikeuksia ainoastaan huutokaupalla.

2.Kummankin päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat toiminnanharjoittajat voivat hakea lupaa tehdä tarjous päästöoikeuksien huutokaupoissa. Toimeksiantajille on annettava pääsy päästöoikeuksien huutokauppoihin kummassakin päästökauppajärjestelmässä syrjimättömällä tavalla. Huutokauppojen riippumattomuuden varmistamiseksi huutokauppoihin osallistumisen mahdollisuus voidaan laajentaa ainoastaan sellaisiin muihin osallistujien luokkiin, joita säännellään jonkin osapuolen lainsäädännöllä tai joilla on nimenomaisesti lupa osallistua huutokauppoihin.

3.Huutokauppaaminen on suoritettava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tavalla sekä liitteessä I olevassa D osassa esitettyjen perusteiden mukaisesti.

III LUKU

ILMAILU

6 artikla

Ilmailutoiminnan sisällyttäminen päästökauppajärjestelmään

Osapuolten on sisällytettävä ilmailutoiminta päästökauppajärjestelmiinsä liitteessä I olevassa B osassa esitettyjen keskeisten perusteiden mukaisesti. Ilmailutoiminnan sisällyttämisessä Sveitsin päästökauppajärjestelmään on noudatettava samoja periaatteita kuin EU:n päästökauppajärjestelmässä, erityisesti mitä tulee kattavuutta, enimmäismäärää ja päästöoikeuksien jakoa koskeviin sääntöihin.

7 artikla

Sopimuksen tarkasteleminen uudelleen ilmailutoimintaan liittyvien muutosten yhteydessä

1.Jos unionin päästökauppajärjestelmässä tehdään ilmailuun liittyviä muutoksia, sekakomitea tarkastelee uudelleen tähän liittyvää liitteessä I olevaa B osaa 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.Sekakomitea kokoontuu joka tapauksessa vuoden 2018 loppuun mennessä tarkastellakseen uudelleen sopimuksen määräyksiä, jotka koskevat ilmailutoiminnan sisällyttämisen laajuutta, 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

IV LUKU

ARKALUONTEISET TIEDOT JA TURVALLISUUS

8 artikla

Arkaluonteiset tiedot

1.’Arkaluonteisilla tiedoilla’ tarkoitetaan joko suullisessa, visuaalisessa, sähköisessä, magneettisessa tai asiakirjamuodossa taikka muun materiaalin muodossa olevia tietoja ja aineistoja, mukaan lukien laitteet ja teknologia, joita on toimitettu tai vaihdettu osapuolten välillä tähän sopimukseen liittyen ja i) joiden luvaton ilmitulo voisi aiheuttaa eriasteista vahinkoa tai haittaa Sveitsin, unionin tai yhden tai usean unionin jäsenvaltion eduille; ii) joka on suojattava luvattomalta julkistamiselta osapuolten turvallisuusetujen vuoksi; ja iii) jonka jokin osapuolista on merkinnyt arkaluonteiseksi.

2.Rajoittamatta osapuolten lakien ja asetusten soveltamista kunkin osapuolen on suojeltava arkaluonteisia tietoja erityisesti, jotta estetään luvaton pääsy tietoihin ja suojataan niiden eheys, liitteessä II esitettyjen tietoturvavaatimusten, liitteessä III esitettyjen turvallisuusluokkien ja liitteessä IV esitettyjen käsittelyohjeiden mukaisesti. ’Käsittelyllä’ tarkoitetaan arkaluonteisten tietojen tai niitä sisältävien muiden tietojen luontia, muokkaamista, säilytystä, siirtoa tai tuhoamista.

9 artikla

Turvallisuusluokat

1.Kukin osapuoli on yksin vastuussa julkaisemiensa tietojen merkitsemisestä arkaluontoisiksi sekä julkaisemiensa tietojen turvallisuusluokan alentamisesta tai poistamisesta. Jos molemmat osapuolet yhteisesti julkaisevat arkaluonteisia tietoja, osapuolten on sovittava yhdessä merkitsemisestä ja turvallisuusluokasta sekä julkaisemiensa tietojen turvallisuusluokan alentamisesta tai poistamisesta.

2.Arkaluonteisten tietojen merkintä on joko ETS CRITICAL, ETS SENSITIVE tai ETS LIMITED liitteessä III lueteltujen turvallisuusluokkien mukaisesti.

3.Tiedot julkaisevan osapuolen tietojen alkuperäisen lähettäjän olisi alennettava arkaluonteisten tietojen turvallisuusluokkaa heti, kun tiedot eivät enää edellytä korkeamman tason suojelua, tai poistettava turvallisuusluokkamerkintä heti, kun tiedot eivät enää edellytä sitä, että estetään luvaton pääsy tietoihin ja suojataan niiden eheys.

4.Tiedot julkistavan osapuolen on ilmoitettava vastaanottavalle osapuolelle kaikista uusista arkaluonteisista tiedoista ja niiden turvallisuusluokasta sekä kaikista turvallisuusluokan alentamisista tai turvallisuusluokkamerkinnän poistamisista.

5.Osapuolten on laadittava yhteinen luettelo arkaluonteisista tiedoista ja ylläpidettävä sitä.

V LUKU

LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITTYMINEN

10 artikla

Lainsäädännön kehittyminen

1.Tällä sopimuksella ei rajoiteta kummankaan osapuolen oikeutta muuttaa tai antaa tämän sopimuksen kannalta olennaista lainsäädäntöä, mukaan lukien oikeus hyväksyä tiukempia suojatoimenpiteitä.

2.Osapuolten on ilmoitettava toisilleen kirjallisesti viipymättä, jos toinen osapuolista laatii lainsäädäntöä alalla, jolla on merkitystä tälle sopimukselle. Tätä varten sekakomitean on luotava prosessi säännöllistä tiedotusta ja konsultaatiota varten.

3.Edellä olevan 2 kohdan mukaista ilmoitusta varten kumpikin osapuoli voi pyytää tätä koskevaa keskustelua sekakomiteassa 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti erityisesti sen arvioimiseksi, vaikuttaisiko lainsäädäntö suoraan liitteessä I esitettyihin perusteisiin.

4.Kun jompikumpi osapuolista antaa ehdotuksen säädökseksi, jolla on merkitystä tälle sopimukselle, siitä on lähetettävä kopio toisen osapuolen edustajalle tai edustajille sekakomiteassa.

5.Kun jompikumpi osapuoli antaa säädöksen, jolla on merkitystä tälle sopimukselle, siitä on lähetettävä kopio toisen osapuolen edustajalle tai edustajille sekakomiteassa.

6.Jos sekakomitea päättelee, että lainsäädäntö vaikuttaa suoraan liitteessä I esitettyihin perusteisiin, sekakomitean tehtävä päätös vastaavasta muutoksesta asiaa koskevaan liitteen I osaan. Tällainen päätös on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on toimitettu sekakomitean käsiteltäväksi.

7.Jos päätöstä liitteen I muuttamisesta ei voida tehdä 6 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, sekakomitea tutkii kahdeksan kuukauden kuluessa siitä, kun asia on toimitettu sen käsiteltäväksi, kaikkia muita mahdollisuuksia sopimuksen hyvän toiminnan jatkamiseksi, ja tekee kaikki tämän edellyttämät päätökset.

11 artikla

Koordinointi

1.Osapuolten on koordinoitava toimintaansa aloilla, joilla on merkitystä tämän sopimuksen kannalta, ja erityisesti liittyen liitteissä esitettyihin perusteisiin, jotta varmistetaan tämän sopimuksen asianmukainen toiminta ja osapuolten päästökaupan jatkuva eheys sekä yhteen kytkettyjen päästökauppajärjestelmien kilpailun kohtuuton vääristyminen.

2.Tällainen koordinointi toteutetaan erityisesti virallisen ja epävirallisen tietojen vaihdon tai toimittamisen avulla sekä, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää, sekakomiteassa toteutettavien konsultaatioiden avulla.

VI LUKU

SEKAKOMITEA

12 artikla

Sekakomitean kokoonpano ja toiminta

1.Perustetaan sekakomitea, joka muodostuu osapuolten edustajista.

2.Kumpikin osapuoli voi pyytää kokouksen koolle kutsumista, ja sekakomitea kokoontuu 30 päivän kuluessa tällaisesta pyynnöstä.

3.Sekakomitean tässä sopimuksessa määrätyissä tapauksissa tekemät päätökset ovat voimaan tultuaan osapuolia sitovia, ja osapuolten on toteutettava tarvittavat toimet niiden täytäntöönpanon ja soveltamisen varmistamiseksi.

4.Sekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä. Molempien osapuolten on sovittava sekakomitean tekemistä päätöksistä.

5. Sekakomitea voi päättää alakomiteoiden tai työryhmien perustamisesta avustamaan sitä tehtäviensä hoitamisessa.

13 artikla

Sekakomitean tehtävät

1.Sekakomitea vastaa tämän sopimuksen hallinnoinnista ja moitteettomasta soveltamisesta.

2.Sekakomitea voi päättää uuden liitteen hyväksymisestä sopimukseen tai sopimuksessa jo olevan liitteen muuttamisesta.

3.Sekakomitea keskustelee muutoksista, joita jompikumpi osapuolista on ehdottanut tämän sopimuksen artikloihin. Jos sekakomitea kannattaa ehdotusta, se toimittaa ehdotuksen osapuolille niiden hyväksyttäväksi niiden tähän liittyvien sisäisten menettelyjen mukaisesti.

4.Kun tehdään pyyntö 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sekakomitea keskustelee ehdotetusta lainsäädännöstä ja erityisesti siitä, johtaisiko lainsäädäntö siihen, ettei osapuolen päästökauppajärjestelmä enää täytä liitteissä esitettyjä perusteita.

5.Tämän sopimuksen soveltamisen keskeytyessä 15 artiklan mukaisesti tai ennen 16 artiklan mukaista sopimuksen irtisanomista koskevaa ilmoitusta sekakomitea järjestää keskustelun ja pyrkii pääsemään sopimukseen, jotta keskeyttäminen voidaan lopettaa tai irtisanominen estää.

6.Sekakomitea pyrkii ratkaisemaan osapuolten sen käsiteltäväksi saattamat riidat 14 artiklan mukaisesti.

7.Sekakomitea tarkastelee määräajoin uudelleen sopimusta, mikäli jommassakummassa päästökauppajärjestelmässä tapahtuu merkittävää kehitystä, mukaan lukien markkinavalvonta tai uuden päästökauppakauden alkaminen, erityisesti sen varmistamiseksi, että yhteys ei heikennä kummankaan osapuolen kansallisia päästövähennystavoitteita eikä niiden hiilimarkkinoiden eheyttä eikä moitteetonta toimintaa.

8.Sekakomitean tehtävät rajoittuvat tässä sopimuksessa tarkoitettuihin tehtäviin.

VII LUKU

RIITOJEN RATKAISEMINEN

14 artikla

Riitojen ratkaiseminen

1.Osapuolten on saatettava niiden väliset tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat sekakomitean ratkaistaviksi.

2.Jos sekakomitea ei pysty ratkaisemaan riitoja kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on toimitettu sen käsiteltäväksi, riita saatetaan jommankumman osapuolen pyynnöstä pysyvän välitystuomioistuimen käsiteltäväksi pysyvän välitystuomioistuimen vuonna 2012 antamien sääntöjen mukaisesti.

3.Riitojen ratkaisumenettelyä sovelletaan edelleen sopimuksen soveltamisen keskeyttämisen tai irtisanomisen jälkeen 1 kohdan mukaisesti riitoihin, jotka ovat syntyneet sopimuksen soveltamisen aikana.

VIII LUKU

KESKEYTTÄMINEN JA IRTISANOMINEN

15 artikla

4 artiklan 1 kohdan soveltamisen keskeyttäminen

1.Osapuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan soveltamisen seuraavissa olosuhteissa tämän kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan soveltamista:

a.Jos jompikumpi osapuolista katsoo, että toinen osapuoli ei noudata ollenkaan tai osittain tämän sopimuksen 2 artiklasta, 3 artiklan 1 kohdasta, 4 artiklan 1 kohdasta, 5 artiklan 3 kohdasta, 6 artiklasta, 8 artiklan 2 kohdasta, 10 artiklan 2 kohdasta, 10 artiklan 4–5 kohdasta ja 18 artiklan 2 kohdasta johtuvia velvoitteita.

b.Jos yksi osapuolista ilmoittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti aikomuksestaan kytkeä sen päästökauppajärjestelmä jonkin kolmannen osapuolen päästökauppajärjestelmään.

c.Jos yksi osapuolista ilmoittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti aikomuksestaan päättää sopimuksen soveltaminen.

2.Osapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti päätöksestään keskeyttää 4 artiklan 1 kohdan soveltaminen sekä perustelut tälle keskeyttämiselle. Päätös on julkaistava välittömästi sen jälkeen, kun siitä on ilmoitettu toiselle osapuolelle.

3.Sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan soveltamisen keskeyttäminen on kestoltaan väliaikainen. Jos 4 artiklan 1 kohdan soveltaminen keskeytetään tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, keskeyttäminen päättyy, kun riita ratkaistaan 14 artiklan mukaisesti. Jos 4 artiklan 1 kohdan soveltaminen keskeytetään tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan tai 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, keskeytys on väliaikaiselta kestoltaan 3 kuukautta. Osapuoli voi päättää lyhentää tai pidentää keskeytyksen kestoa.

4.Keskeytyksen aikana päästöoikeuksia ei voida palauttaa velvoitteiden täyttämiseksi päästökauppajärjestelmässä, josta ne eivät ole peräisin. Kaikki muut liiketoimet ovat edelleen mahdollisia.

5.Jos sekakomiteassa ei ole pyydetty keskustelua siitä alkaen, kun lainsäädäntöehdotus siirretään 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti, siihen saakka, kun asetetaan 10 artiklan 6 kohdassa asetettu määräaika, tai kun tällainen keskustelu on käyty ja sekakomitea on päätellyt, että uusi lainsäädäntö ei suoraan vaikuta perusteisiin, osapuoli voi jättää keskeyttämättä 4 artiklan 1 kohdan soveltamisen sillä perusteella, että toinen osapuoli ei enää noudata velvoitettaan täyttää liitteessä I esitetyt perusteet.

16 artikla

Irtisanominen

1.Osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen milloin tahansa ilmoittamalla toiselle osapuolelle päätöksestään kirjallisesti ja sekakomiteaa kuultuaan. Päättyminen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun siitä on ilmoitettu toiselle osapuolelle. Päätös on julkaistava välittömästi sen jälkeen, kun siitä on ilmoitettu toiselle osapuolelle.

2.Jos jommankumman osapuolen päästökauppajärjestelmää ei jatketa tai se lakkautetaan, tämä sopimus päättyy automaattisesti kyseessä olevan päästökauppajärjestelmän viimeisenä toimintapäivänä.

3.Jos sopimus irtisanotaan, osapuolten on sovittava siitä, miten jatkossa käytetään tietoja ja tallennetaan tiedot, jotka niiden välillä on jo ilmoitettu, lukuun ottamatta tietoja, joita pidetään kussakin rekisterissä. Jos asiasta ei päästä sopimukseen, kummallakin osapuolella on oikeus pyytää ilmoitettujen tietojen poistamista.

IX LUKU

   LOPPUMÄÄRÄYKSET

17 artikla

Täytäntöönpano

1.Osapuolten on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, jotta varmistetaan tästä sopimuksesta, myös sekakomitean päätöksistä, johtuvat velvoitteet.

2.Osapuolten on pidättäydyttävä kaikista toimenpiteistä, jotka voivat vaarantaa tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen.

18 artikla

Yhteydet kolmansiin osapuoliin

1.Tämän sopimuksen osapuolet voivat neuvotella kolmannen osapuolen kanssa päästökauppajärjestelmänsä kytkemisestä niiden päästökauppajärjestelmiin.

2.Jos tämän sopimuksen osapuoli neuvottelee järjestelmänsä kytkemisestä kolmannen osapuolen järjestelmään, sen on ilmoitettava asiasta sopimuksen toiselle osapuolelle ja tiedotettava sille säännöllisesti neuvottelujen tilasta.

3.Ennen kuin tämän sopimuksen osapuolen järjestelmä kytketään kolmannen osapuolen järjestelmään, tämän sopimuksen toisen osapuolen on päätettävä, hyväksyykö se toisen kytkemistä koskevan sopimuksen vai irtisanooko se tämän sopimuksen. Jos se hyväksyy toisen sopimuksen, 4 artiklan 1 kohdan soveltamisen keskeyttäminen loppuu.

4.Jos jonkin osapuolen järjestelmä kytketään yhteen kolmannen osapuolen järjestelmän kanssa, tämän sopimuksen määräyksiä voidaan tarkistaa.

19 artikla

Liitteet

Tämän sopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa.

20 artikla

Kielet

Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.

21 artikla

Ratifiointi ja voimaantulo

1.Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä irtisanota 16 kohdan mukaisesti.

2.Osapuolten on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä sopimus omia sisäisiä menettelyjään noudattaen.

3.Osapuolten on ratifioitava sopimus tai vaihdettava ratifioimisasiakirjansa vasta, kun ne katsovat, että kaikki tässä sopimuksessa määritetyt kytkemiseen liittyvät ehdot on täytetty.

4.Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta sen jälkeen, kun osapuolet ovat vaihtaneet ratifiointiasiakirjansa. 

5.Sopimuksen 4 artiklan 6 kohdan tuleminen voimaan riippuu siitä, että molemmat osapuolet ovat ratifioineet kahdeksannessa osapuolikokouksessa hyväksytyn Kioton pöytäkirjan Dohan muutoksen (päätös 1/CMP.8; toinen velvoitekausi) ja se on tullut niiden osalta voimaan.

22 artikla

Väliaikainen soveltaminen

Ennen sopimuksen voimaantuloa sen 11–13 artiklaa sovelletaan väliaikaisesti tämän sopimuksen allekirjoituspäivämäärästä alkaen.

Tehty .....

Sveitsin valaliiton puolesta:            Euroopan unionin puolesta:

Liite I

Keskeiset perusteet

A.Keskeiset perusteet kiinteitä laitoksia varten

B.Keskeiset perusteet ilmailua varten

C.Rekistereitä koskevat keskeiset perusteet

Kunkin osapuolen päästökauppajärjestelmän on sisällettävä rekisteri ja tapahtumaloki, joiden on täytettävä seuraavat keskeiset perusteet turvallisuusjärjestelyjen ja -menettelyjen sekä tilien avaamisen osalta.

Turvallisuusjärjestelyjä ja -menettelyjä koskevat keskeiset perusteet

Rekisterien ja tapahtumalokien avulla varmistetaan järjestelmään tallennettujen tietojen luottamuksellisuus, eheys, aitous ja saatavuus. Tätä varten osapuolten on pantava täytäntöön seuraavat turvallisuusjärjestelyt:

Tilien avaamista ja hallintaa koskevat keskeiset perusteet:

Tilien avaamisessa on noudatettava seuraavia keskeisiä perusteita:

D.Huutokauppapaikkoja ja huutokauppatoimia koskevat keskeiset perusteet

Osapuolten päästökauppajärjestelmissä huutokauppoja järjestävien tahojen on noudatettava seuraavia keskeisiä perusteita ja järjestettävä huutokaupat niiden mukaisesti.

Liite II

Yhteyttä koskevat tekniset standardit (LTS)

Yhteyttä koskevissa teknisissä standardeissa on määritettävä:

·tiedonsiirtoyhteyden arkkitehtuuri

·tiedonsiirron turvallisuus

·luettelo toiminnoista (liiketoimet, täsmäytys)

·verkkopalvelujen määritelmä

·tietojen kirjausta koskevat vaatimukset

·operatiiviset järjestelyt (neuvontapalvelu, tuki)

·käyttöönottosuunnitelma ja testausmenettely

·turvallisuuden testausmenettely

LTS-standardeissa on määritettävä, että valvojien on toteutettava kohtuulliset toimet sen varmistamiseksi, että Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) ja Sveitsin rekisterin täydentävän tapahtumalokin (SSTL) välinen yhteys on toiminnassa 24 tuntia päivässä, 7 päivää viikossa ja että EUTL:n ja SSTL:n toiminnan ja niiden välisen yhteyden häiriöt pidetään mahdollisimman vähäisinä.

LTS-standardeissa on määritettävä, että Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) ja Sveitsin rekisterin täydentävän tapahtumalokin (SSTL) välinen yhteydenpito koostuu SOAP-yhteyskäytännön (Single Object Access) viestien turvatuista vaihdoista ja perustuu seuraavaan teknologiaan 1 :

·SOAP-yhteyskäytäntöön perustuvat verkkopalvelut

·laitteistoon perustuva virtuaalinen yksityisverkko (VPN)

·XML-merkintäkieli (Extended Markup Language)

·digitaalinen allekirjoitus sekä

·NTP-protokollat (Network Time Protocol).

LTS-standardeissa on asetettava turvallisuutta koskevia lisävaatimuksia Sveitsin rekisterille, Sveitsin rekisterin täydentävälle tapahtumalokille (SSTL), unionin rekisterille ja Euroopan unionin tapahtumalokille (EUTL), ja nämä on dokumentoitava turvallisuuden hallintasuunnitelmaan. Erityisesti LTS-standardeissa on määritettävä seuraavaa:

·Jos on syytä epäillä, että Sveitsin rekisterin, Sveitsin rekisterin täydentävän tapahtumalokin (SSTL), unionin rekisterin tai Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) tietoturva on vaarantunut, molempien osapuolten on välittömästi ilmoitettava asiasta toisilleen ja keskeytettävä SSTL:n ja EUTL:n välisen yhteyden toiminta.

·Tietoturvaloukkauksen tapahtuessa osapuolet sitoutuvat jakamaan viipymättä tiedot keskenään. Siinä määrin kuin tekniset tiedot ovat käytettävissä, häiriötilanteesta lähetetään raportti (päiväys, syy, vaikutus, korjaustoimet) Sveitsin rekisterinvalvojan ja unionin keskusvalvojan välillä 24 tunnin kuluessa tietoturvaloukkauksesta.

LTS-standardeissa kuvattu tietoturvan testausmenettely on saatettava päätökseen ennen kuin SSTL:n ja EUTL:n välinen tiedonsiirtoyhteys luodaan ja kun tarvitaan SSTL:n tai EUTL:n uusi versio.

LTS-standardeissa esitetään kaksi testausympäristöä tuotantoympäristön lisäksi: kehityksen testausympäristö ja hyväksymisympäristö.

Osapuolten on Sveitsin rekisterinvalvojan ja unionin keskusvalvojan kautta osoitettava, että niiden järjestelmistä on suoritettu riippumaton tietoturva-arviointi viimeisten 12 kuukauden aikana LTS-standardeissa esitettyjen tietoturvavaatimusten mukaisesti. Tietoturvatestaus ja erityisesti penetraatiotestaus on suoritettava ohjelmiston kaikista merkittävistä uusista versioista LTS-standardeissa esitettyjen tietoturvavaatimusten mukaisesti. Penetraatiotestausta ei saa suorittaa ohjelmiston kehittäjä tai sen alihankkija.

Liite III

Turvallisuusluokat ja käsittelyohjeet

Osapuolet sopivat käyttävänsä seuraavia turvallisuusluokkia, jotta voidaan tunnistaa sopimuksen yhteydessä käsitellyt ja vaihdetut arkaluonteiset tiedot:

·ETS Limited

·ETS Sensitive

·ETS Critical

Tiedot, joissa on merkintä "ETS Critical", ovat arkaluonteisempia kuin tiedot, joissa on merkintä "ETS Sensitive". Tiedot, joissa on merkintä "ETS Sensitive", ovat puolestaan arkaluonteisempia kuin tiedot, joissa on merkintä "ETS Limited".

Osapuolet sopivat laativansa käsittelyohjeet EU:n päästökauppajärjestelmän olemassa olevan turvallisuusluokittelukäytännön perusteella sekä Sveitsin tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain perusteella. Käsittelyohjeet toimitetaan sekakomitean hyväksyttäviksi. Hyväksymisen jälkeen kaikkia tietoja on käsiteltävä turvallisuusluokituksen mukaisesti käsittelyohjeita noudattaen.

Mikäli osapuolet ovat arvioineet turvallisuusluokan eri tavalla, sovelletaan korkeampaa luokitusta.

Kunkin osapuolen lainsäädännössä on oltava vastaavat keskeiset tietoturvavaatimukset seuraavia käsittelyvaiheita varten ja tässä yhteydessä on otettava huomioon päästökauppajärjestelmän turvallisuusluokat.

·Asiakirjan luominen

oResurssit

oTurvallisuusluokka

·Tallennus

oSähköinen asiakirja verkossa

oSähköinen asiakirja paikallisympäristössä

oPaperiasiakirja

·Sähköinen siirto

oPuhelin ja matkapuhelin

oFaksi

oSähköposti

oTietojen siirto

·Fyysinen siirto

oSuullisesti

oHenkilökohtainen siirto

oPostipalvelu

·Käyttö

oKäsittely tietoteknisesti

oPainatus

oKopiointi

oPoistaminen pysyvästä paikasta

·Tiedonhallinta

oLuokittelun ja vastaanottajien säännöllinen arviointi

oArkistointi

oPoistaminen ja tuhoaminen

Liite IV

Päästökauppajärjestelmän turvallisuusluokkien määrittäminen

A.1- Luottamuksellisuus- ja eheysluokitus

Luottamuksellisuudella tarkoitetaan tietojen tai koko tietojärjestelmän taikka sen osan (esimerkiksi algoritmit, ohjelmat ja dokumentaatio) rajattua luonnetta; käyttöoikeudet on rajattu valtuutetuille henkilöille, elimille ja menettelyille.

Eheydellä tarkoitetaan varmuutta siitä, että tietojärjestelmää ja käsiteltyjä tietoja voidaan muuttaa ainoastaan tietoisin ja oikeutetuin toimin ja että järjestelmä tuottaa odotetut tulokset oikein ja täydellisesti.

Kaikkien päästökauppajärjestelmän tietojen osalta, jotka katsotaan arkaluonteisiksi, luottamuksellisuus- (ja eheys-)näkökohtaa on tarkasteltava sen kannalta, miten tietojen julkistaminen (tahattomasti muutettu, osittain tai kokonaan tuhottu) vaikuttaa yritystasolla.

Kunkin turvallisuusnäkökohdan kannalta luottamuksellisuus- ja eheysluokitus arvioidaan A.2 osassa annetun määritelmän perusteella, ja tietojen yleinen turvallisuusluokka arvioidaan A.3 osassa esitetyn asteikon avulla.

A.2- Luottamuksellisuus- ja eheysluokitus

A.2.1. Luokan ”Matala” määritelmä

Kaikki päästökauppajärjestelmään liittyvät tiedot, joiden paljastuminen asiattomille henkilöille ja/tai eheyden menetys aiheuttaisi osapuolille tai muille elimille kohtuullista vahinkoa, joka todennäköisesti

–vaikuttaisi jossakin määrin poliittisiin tai diplomaattisiin suhteisiin

–aiheuttaisi negatiivista paikallista julkisuutta osapuolten tai muiden elinten imagolle tai maineelle

–aiheuttaisi haittaa yksittäisille henkilöille

–vaikuttaisi työyhteisön ilmapiiriin tai henkilöstön tuottavuuteen

–aiheuttaisi rajallisia taloudellisia menetyksiä tai mahdollistaisi yksilöille tai yrityksille epäasianmukaisen voiton tai edun saamisen

–vaikuttaisi jossakin määrin osapuolten politiikan tehokkaaseen laatimiseen tai toteuttamiseen

–vaikuttaisi jossakin määrin osapuolten ja niiden toimintojen asianmukaiseen hallinnointiin.

A.2.2. Luokan ”Keskinkertainen” määritelmä

Kaikki päästökauppajärjestelmään liittyvät tiedot, joiden paljastuminen asiattomille henkilöille ja/tai eheyden menetys aiheuttaisi osapuolille tai muille elimille vahinkoa, joka todennäköisesti

–aiheuttaisi haittaa poliittisille tai diplomaattisille suhteille

–aiheuttaisi haittaa osapuolten tai muiden elinten imagolle tai maineelle

–aiheuttaisi ahdinkoa yksittäisille henkilöille

–huonontaisi työyhteisön ilmapiiriä tai henkilöstön tuottavuutta

–asettaisi osapuolet tai muut elimet epäedulliseen asemaan muiden osapuolten kanssa käytävissä kaupallisissa tai poliittisissa neuvotteluissa

–aiheuttaisi taloudellisia menetyksiä tai mahdollistaisi yksilöille tai yrityksille epäasianmukaisen voiton tai edun saamisen

–vaikuttaisi rikosten tutkintaan

–rikkoisi oikeudellisia tai sopimusvelvoitteita tietojen luottamuksellisuudesta

–vaikuttaisi osapuolten politiikan tehokkaaseen laatimiseen tai toteuttamiseen

–vaikuttaisi osapuolten ja niiden toimintojen asianmukaiseen hallinnointiin.

A.2.3. Luokan ”Korkea” määritelmä

Kaikki päästökauppajärjestelmään liittyvät tiedot, joiden paljastuminen asiattomille henkilöille ja/tai eheyden menetys aiheuttaisi osapuolille tai muille elimille vakavaa tai kohtuutonta vahinkoa, joka todennäköisesti

—vaikuttaisi haitallisesti diplomaattisiin suhteisiin

—aiheuttaisi huomattavaa ahdinkoa yksittäisille henkilöille

—vaikeuttaisi osapuolten tai muiden osallistujien voimavarojen toiminnallisen tehokkuuden tai turvallisuuden ylläpitämistä

—aiheuttaisi taloudellisia menetyksiä tai mahdollistaisi yksilöille tai yrityksille epäasianmukaisen voiton tai edun saamisen

—rikkoisi asianmukaisia pyrkimyksiä säilyttää kolmansien osapuolten luovuttamat tiedot luottamuksellisina

—olisi tietojen julkistamista koskevien lakisääteisten rajoitusten vastaista

—haittaisi rikostutkintaa tai helpottaisi rikoksen tekemistä

—asettaisi osapuolet tai muut elimet huonompaan asemaan muiden osapuolten kanssa käytävissä kaupallisissa tai poliittisissa neuvotteluissa

—haittaisi osapuolten politiikan tehokasta laatimista tai toteuttamista

—heikentäisi osapuolten ja niiden toimintojen asianmukaista hallinnointia.

A.3 – Päästökauppajärjestelmän turvallisuusluokkien arviointi

Edellä olevassa osassa kuvatun luottamuksellisuus- ja eheysluokittelun perusteella tietojen arkaluonteisuus määritetään käyttäen seuraavaa taulukkoa:

* Mahdolliset vaihtelut arvioidaan tapauskohtaisesti.

(1)

Tätä teknologiaa käytetään tällä hetkellä yhteyden luomiseen unionin rekisterin ja kansainvälisen tapahtumalokin välillä sekä Sveitsin rekisterin ja kansainvälisen rekisterin välillä.