EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 23.11.2017
COM(2017) 688 final
KOMISSION TIEDONANTO
Energiaunionin kolmas tilannekatsaus
{SWD(2017) 384 final}
{SWD(2017) 385 final}
{SWD(2017) 386 final}
{SWD(2017) 387 final}
{SWD(2017) 388 final}
{SWD(2017) 389 final}
{SWD(2017) 390 final}
{SWD(2017) 391 final}
{SWD(2017) 392 final}
{SWD(2017) 393 final}
{SWD(2017) 394 final}
{SWD(2017) 395 final}
{SWD(2017) 396 final}
{SWD(2017) 397 final}
{SWD(2017) 398 final}
{SWD(2017) 399 final}
{SWD(2017) 401 final}
{SWD(2017) 402 final}
{SWD(2017) 404 final}
{SWD(2017) 405 final}
{SWD(2017) 406 final}
{SWD(2017) 407 final}
{SWD(2017) 408 final}
{SWD(2017) 409 final}
{SWD(2017) 411 final}
{SWD(2017) 412 final}
{SWD(2017) 413 final}
{SWD(2017) 414 final}
I.
JOHDANTO
Euroopan siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan on vähitellen käymässä toteen. Energiaunioni on yksi nykyisen komission kymmenestä painopisteestä. Se luo uusia työpaikkoja, kasvua ja investointimahdollisuuksia. Viime vuoden ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketti
ja vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevat marraskuussa 2017 esitetyt ehdotukset
olivat tämän prosessin tärkeimmät välitavoitteet. Vajaat kolme vuotta energiaunionia koskevan puitestrategian
julkaisemisesta komissio on esittänyt lähes kaikki ehdotukset, jotka ovat tarpeen energiatehokkuuden ensimmäisen periaatteen noudattamiseksi, EU:n globaalin johtoaseman tukemiseksi ilmastotoimien ja uusiutuvan energian alalla sekä kohtuullisten sopimusehtojen tarjoamiseksi energian kuluttajille.
Tässä energiaunionin tilaa koskevassa kolmannessa katsauksessa seurataan edeltävän vuoden edistystä ja luodaan katse tulevaan vuoteen. Nyt on aika saada koko yhteiskunta – kansalaiset, kaupungit, maaseutualueet, yritykset, tiedeyhteisöt ja työmarkkinaosapuolet – sitoutumaan täysipainoisesti energiaunioniin, viemään sitä eteenpäin ja sitoutumaan tulevaisuuden ratkaisujen kehittämiseen.
Komissio suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat vahvasti hyväksymään vuosina 2015 ja 2016 ehdotetut energiaa ja ilmastoa koskevat lainsäädäntöaloitteet ensisijaisina Euroopan parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien yhteisen julistuksen mukaisesti
. Komissio kehottaa lainsäätäjiä säilyttämään korkean tavoitetason ja eri ehdotusten välisen johdonmukaisuuden.
Ennen säädösten hyväksymistä on tärkeää jatkaa viipymättä monien tukitoimien
toteuttamista. Näin varmistetaan, että siirtymisellä vähähiiliseen talouteen edistetään täysipainoisesti Euroopan talouden nykyaikaistamista. Tämä myös auttaa jäsenvaltioita täyttämään vuosille 2020 ja 2030 yhteisesti sovitut energia- ja ilmastotavoitteet sekä energiaunionin laajemmat tavoitteet.
Energiaunionin toteuttaminen edellyttää komission, jäsenvaltioiden ja kaikkien yhteiskuntaryhmien välistä tiivistä yhteistyötä. Se on yhteinen luomisprosessi, jossa tärkeänä välitavoitteena ovat jäsenvaltioiden ajoissa toimittamat yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien luonnokset vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Useimmat jäsenvaltiot ovat alkaneet laatia kansallisia suunnitelmiaan, mutta niiden kaikkien on tehtävä paljon työtä, jotta ne saavat suunnitelmaluonnokset valmiiksi vuoden 2018 alussa.
Luonnosten toimittaminen ajoissa on erittäin tärkeää sijoittajien luottamuksen herättämiseksi ja turvallisuuden luomiseksi vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Suunnitelmaluonnosten valmistuminen vuoden 2018 alussa on tärkeää myös unionin vahvan globaalin johtoaseman osoittamiseksi.
Energiantuotannon ja -kysynnän maailmanlaajuisilla muutoksilla on merkittävä vaikutus geopolitiikkaan ja teollisuuden kilpailukykyyn. Tämä asettaa Euroopalle vakavia haasteita mutta luo myös ainutlaatuisia mahdollisuuksia. EU haluaa tässä yhteydessä vahvistaa globaalia johtoasemaansa puhtaaseen energiaan siirtymisessä sekä taata energiaturvallisuuden kaikille kansalaisilleen. Sen vuoksi sillä on edelleen korkea tavoitetaso energiaunionin toteuttamisessa. Toteutustyötä ei ole vielä läheskään saatu valmiiksi. Koko talouden nykyaikaistamiseen tarvittavien investointien hankkiminen edellyttää korkeaa tavoitetasoa muun muassa uusiutuvien energialähteiden, energiatehokkuuden, ilmastotoimien ja puhtaan energian innovoinnin osalta sekä oikeanlaisten hintasignaalien antamista markkinoille.
Yhteistyönä tehtäviä toimia on sen vuoksi vauhditettava ja on täytettävä sitoumus energiaunionin toteuttamisesta nykyisen komission toimikauden loppuun mennessä. Vuoteen 2019 mennessä energiaunionin on siirryttävä teoriasta käytäntöön.
II.
SUUNTAUKSET JA TOIMINTAPOLIITTISET HUOMIOT
Eurooppa on siirtymässä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta energiajärjestelmästä vähähiiliseen ja täysin digitaaliseen kuluttajakeskeiseen energiajärjestelmään. Viime vuosina havaitut tärkeimmät suuntaukset ovat jatkuneet ja jopa vahvistuneet joillakin aloilla.
Uusiutuvan energian osuus EU:n energiapaletista kasvaa edelleen, ja sillä on hyvät mahdollisuudet saavuttaa 20 prosentin tavoite vuonna 2020. Vuonna 2015 uusiutuva energia muodosti suurimman osan (77 prosenttia) uudesta tuotantokapasiteetista EU:ssa kahdeksatta vuotta peräkkäin.
Uusiutuvien energialähteiden, esimerkiksi aurinkosähkön
sekä maalta ja mereltä saatavan tuulivoiman, kustannukset vähenevät. Tämä on merkki sijoittajien luottamuksesta tekniseen kehitykseen, hyvään politiikan suunnitteluun ja sähkömarkkinoiden uudistuksiin.
Uusiutuviin energialähteisiin kohdistuviin investointeihin ovat aiemmin vaikuttaneet haitallisesti jäsenvaltioiden käyttämät taannehtivat toimenpiteet. Toimitusvarmuuden osalta on todettava, että uusiutuvat energialähteet ovat korvanneet fossiilisia tuontipolttoaineita noin 16 miljardin euron edestä (vuoden 2015 tiedot)
.
Kuvio 1: Uusiutuvan energian osuus EU:n energian kokonaisloppukulutuksesta verrattuna uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin ja uusiutuvia energialähteitä koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien mukaiseen kehityspolkuun
Kasvihuonekaasupäästöjen erottamista bruttokansantuotteesta (BKT) on jatkettu pääasiassa innovoinnin ansiosta.
Vuonna 2016 Euroopan talouden elpyminen johti teollisen ja taloudellisen toiminnan kasvuun ja BKT:n kasvuun kaikkiaan 1,9 prosentilla. Tämä olisi voinut johtaa kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiseen. Päästöt vähenivät kuitenkin kaikkiaan 0,7 prosenttia ja vielä enemmän (2,9 prosenttia) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvilla aloilla. EU:n yhteenlaskettu BKT kasvoi kaikkiaan 53 prosenttia vuosina 1990–2016, ja kokonaispäästöt
vähenivät 23 prosenttia
. Liikenteen alalla kasvihuonekaasupäästöt kuitenkin lisääntyvät edelleen.
Kuvio 2: Muutokset EU:n BKT:ssä (reaalimuutos), EU:n kasvihuonekaasupäästöissä ja EU:n talouden kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetissä (päästöjen ja BKT:n suhde) Indeksi (1990=100)
Myös energiankulutus on erotettu talouskasvusta. Energiankysynnän jatkuva väheneminen EU:ssa johtuu ensisijaisesti jäsenvaltioiden energiatehokkuustoimenpiteistä. Vuonna 2015 energiankulutus kasvoi hieman. Tähän olivat syynä talouskasvun nopeutuminen, öljyn ja kaasun hintojen lasku sekä vuoden 2014 poikkeukselliseen lämpimään talveen verrattuna kylmä talvi. Pitkän aikavälin laskeva suuntaus on kuitenkin selvä: vuonna 2015 EU:ssa kulutettiin 2,5 prosenttia vähemmän primäärienergiaa kuin vuonna 1990, kun BKT kasvoi samana ajanjaksona 53 prosenttia. EU:n on kaikesta huolimatta vähennettävä primäärienergian kulutusta 3,1 prosenttia vuosina 2015–2020, jotta se voi saavuttaa energiatehokkuustavoitteensa.
Kuvio 3: BKT:n kehitys ja primäärienergian kulutus EU-28:ssa. Lähde: Eurostat
Käynnissä oleva energiakäänne edistää Euroopan talouden nykyaikaistamista. Tämä käy ilmi esimerkiksi patenttitoiminnan lisääntymisestä puhtaan energian teknologioiden alalla Euroopassa. Eurooppalaiset yritykset hakevat yhä useammin myös kansainvälistä suojaa keksinnöilleen, mikä osoittaa kasvavaa luottamusta niiden kilpailukykyyn maailmanlaajuisilla energiateknologiamarkkinoilla. Kansainvälisten patenttien hakemisessa EU on Japanin jälkeen toisella sijalla.
Kuvio 4: EU:n patenttien määrän kehitys puhtaan energian teknologioiden alalla. Tietolähde: Euroopan komissio / Yhteinen tutkimuskeskus (Euroopan patenttiviraston tietojen pohjalta). Vuosien 2014, 2015 ja 2016 tiedot ovat arvioita.
Myönteisestä kehityksestä huolimatta puhtaaseen energiaan siirtymistä voi haitata epäreilu kilpailu, jos jäsenvaltiot jatkavat tukien antamista fossiilisille polttoaineille. Tukia annetaan monessa eri muodossa, esimerkiksi suorana tukena kannattamattomille kivihiilikaivoksille
, kapasiteettimekanismina runsaspäästöisille voimalaitoksille ja verohelpotuksina työsuhdeautoille tai dieselpolttoaineille. Fossiilisten polttoaineiden tuet myös lisäävät riskiä investoida arvottomiin omaisuuseriin, jotka on korvattava ennen investointien elinajan päättymistä. Yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien avulla on määrä helpottaa fossiilisten polttoaineiden tukien vähentämiseen tähtäävien jäsenvaltioiden toimien seurantaa ja arviointia. Seuraavassa energian hintoja ja kustannuksia koskevassa vuoden 2018 raportissa annetaan ajantasaisia tietoja fossiilisten polttoaineiden tuista EU:ssa.
III.
EDISTYMISEN ARVIOINTI
Energiakäänteen tulisi olla sosiaalisesti oikeudenmukainen, johtaa innovointiin ja perustua tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaan infrastruktuuriin. Sen olisi myös parannettava toimitusvarmuutta. Euroopan unionin sijoitusinstrumentit sekä sen ulko- ja kehityspolitiikka tukevat Euroopan energiakäännettä. Kaikilla näillä aloilla edistyttiin huomattavasti vuonna 2017.
Sosiaalisesti oikeudenmukainen energiakäänne
Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan vaikuttaa moniin ihmisiin kuluttajina, työntekijöinä, toimihenkilöinä tai energiamarkkinatoimijoina. Energiakäänne ei välttämättä hyödytä kaikkia lyhyellä aikavälillä. Hyvin hallinnoituna se kuitenkin lopulta hyödyttää koko EU:n taloutta luomalla uusia työmahdollisuuksia, tuottamalla energiakustannusten säästöjä ja parantamalla ilmanlaatua. Monien ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketin mukaisten tukitoimien tarkoituksena on puuttua vaikeuksiin, joita joillakin alueilla tai väestöryhmillä on energiakäänteen tuomien etujen hyödyntämisessä.
Kivihiili-intensiivisiä alueita ja saaria koskevat tukitoimet
Komissio alkoi vuonna 2017 antaa räätälöityä tukea ja apua siirtymäalueille, jotka ovat olleet tai ovat edelleen riippuvaisia kivihiili- ja hiili-intensiivisistä teollisuudenaloista. Näillä alueilla on erityisiä taloudellisia ja sosiaalisia haasteita. Slovakian Trenčínin ja Puolan Śląskin alueen tukeminen on aloitettu tiiviissä yhteistyössä kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa. Tuki käsittää näiden alueiden taloudellisten vahvuuksien tutkimisen sekä teknisen avun ja neuvonnan, joka koskee saatavilla olevien EU:n rahoituksen ja ohjelmien kohdennettua käyttöä. Komissio aikoo jatkaa tiivistä yhteistyötä näiden alueiden kanssa ja ulottaa kokeiluhankkeen muihin tukitoimista kiinnostuneisiin jäsenvaltioihin. Tämän toimen tavoitteena on myös hyödyntää niiden Euroopan alueiden kokemuksia, jotka ovat menestyneet energiakäänteen toteuttamisessa. Joulukuussa 2017 perustetaan EU:n laajuinen sidosryhmäfoorumi tätä tarkoitusta varten.
Vaikka saaret ovat usein houkuttelevia kohteita puhtaan energian investoinneille, niillä on myös erityisiä haasteita, joiden taustalla ovat niiden sijainti, talouden pienimuotoisuus ja vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista. Toukokuussa 2017 komissio allekirjoitti Maltassa yhdessä 14 jäsenvaltion kanssa poliittisen julistuksen puhtaaseen energiaan siirtymisen nopeuttamisesta saarilla. Tähän liittyvä ensimmäinen foorumi pidettiin syyskuussa Kreetassa. Aloitteen tavoitteena on tarjota Euroopan 2 400 asutulle saarelle pitkän aikavälin puitteet, joilla saaria autetaan vähentämään riippuvuutta energiantuonnista niiden omien uusiutuvien energialähteiden tehokkaamman hyödyntämisen avulla.
Siirtyminen vähähiiliseen talouteen luo uusia työpaikkoja energia-alalle
ja koko talouteen. Tämä työpaikkapotentiaali edellyttää uusia taitoja ja osaamista. Komissio on sen vuoksi hiljattain julkaissut ehdotuspyynnön alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevasta suunnitelmasta, jolla puututaan osaamistarpeisiin puhtaiden teknologioiden ja uusiutuvien energialähteiden alalla sekä rakennusalalla
. Vastaavat puitteet autoalalle otettiin käyttöön viime vuonna. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) toteuttaa laajan tietojen analysoinnin, joka perustuu reaaliaikaisiin avoimia työpaikkoja koskeviin kyselyihin. Sen tavoitteena on parantaa osaamisvajeiden tuntemusta eri maissa ja eri aloilla. Ensimmäiset tulokset saadaan vuonna 2018.
Energiaköyhyys vaikuttaa EU:ssa lähes 50 miljoonaan ihmiseen. Komissio on puhtaan energian säädöspaketin yhteydessä ehdottanut monia toimenpiteitä, joilla puututaan energiaköyhyyteen. Keinoina käytetään energiatehokkuutta, suojaa palvelun keskeytymiseltä sekä ongelman parempaa määrittelyä ja seurantaa jäsenvaltioissa. Euroopan energiaköyhyyden seurantakeskus julkaisee vuoden 2017 loppuun mennessä tilastoja ja raportteja interaktiivisessa verkkoportaalissa. Seuraavassa vaiheessa se keskittyy tietojen vaihtoon ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen asiantuntijoiden ja poliittisten päättäjien kesken. Pilottihankkeena toteutettava tiedotuskampanja on käynnistetty ja se on määrä aloittaa neljässä jäsenvaltiossa (Kreikka, Portugali, Romania ja Tšekki) ensi vuonna. Kampanjassa tiedotetaan energiaköyhyydestä kärsiville kuluttajille heidän oikeuksistaan ja annetaan kuluttajille energiansäästöneuvoja sekä tietoja energiatehokkuuden parantamisesta vähäisin kustannuksin.
Energiakäänne vaikuttaa myönteisesti monien Euroopan kansalaisten terveyteen. Rikkidioksidien, typpidioksidien, hiukkasten ja muiden pilaavien aineiden kokonaispäästöt vähenevät EU:ssa, mutta ilman epäpuhtaudet johtavat silti vuosittain yli 400 000 ennenaikaiseen kuolemantapaukseen
. Joulukuussa 2016 hyväksytyn kansallisia päästörajoja koskevan direktiivin
myötä EU pyrkii vuoteen 2020 mennessä vähentämään puolella ilman epäpuhtauksien aiheuttamien ennenaikaisten kuolemantapausten määrää. Energiakäänne voisi vähentää myrkyllisiä päästöjä edelleen ja vauhdittaa elämänlaadun parantamista monissa Euroopan kaupungeissa, joissa kansalaiset joutuvat päivittäin kärsimään ilman epäpuhtauksista
. Myös älykkäät investoinnit puhtaampaan liikenteeseen ja asuntojen lämmitykseen tukevat taloutta vähentämällä hengityselinten sairauksista johtuvia sairaanhoitokuluja ja sairauspoissaoloja.
Innovoiva energiakäänne
Energiaunioni edistää merkittävästi puhtaan energian innovointia Euroopassa ja muualla maailmassa. Eurooppalaisten yritysten ja innovoijien olisi oltava edelläkävijöitä tässä kehityksessä, jolloin ne saisivat etua uusista teknologioista ja liiketoimintamalleista. Tämä on yksi tärkeimmistä tavoitteista ”Nopeampaan puhtaan energian innovointiin” -strategiassa
.
Eurooppa on yksi maailman johtavista alueista innovoinnin alalla. Tarvitaan kuitenkin lisätoimia, jotta innovaatiot voidaan viedä markkinoille ja muuttaa kasvuksi ja työpaikoiksi.
Koska tutkimustyö ja innovointi vievät aikaa, keskipitkän aikavälin konkreettinen hyöty riippuu pikaisesti tehtävistä valmistelutoimista. EU-rahoitusta lisättiin sen vuoksi viime vuonna. Koheesiopolitiikalla tuetaan innovointia älykkään erikoistumisen avulla (vähintään 2,6 miljardia euroa osoitetaan vähähiilisiä teknologioita koskevaan tutkimukseen ja innovointiin), ja Horisontti 2020 -ohjelmasta käytetään yli 2 miljardia euroa vuosina 2018–2020 tukeen, jossa keskitytään neljään energiaa ja ilmastoa koskevaan painopisteeseen: varastointi, uusiutuvat energialähteet, rakennukset ja sähköinen liikenne (kaupungeissa). Alhaalta ylöspäin suuntautuvat toimet mukaan lukien kokonaismäärä voi olla jopa 3 miljardia euroa. Energia-alan demonstrointihankkeisiin suunnatulla InnovFin-rahoitusvälineellä tuetaan vähähiilisten energiateknologioiden alan hankkeita, jotka ovat ensimmäisiä laatuaan. Välineen talousarvio kaksinkertaistui Horisontti 2020 -rahoituksen saamisen myötä ja on nyt 300 miljoonaa euroa. Lisäksi sen kautta voidaan nyt kanavoida NER300-ohjelman ensimmäisen ehdotuspyynnön jakamattomia tuloja
.
Akut ovat yksi viime marraskuussa määriteltyjen innovoinnin painopisteiden strategisista osatekijöistä. Suorituskyvyn paranemisen ja kustannusten laskun ansiosta akkuteknologia tulee olemaan välttämätön mahdollistava teknologia, kun energiaunionin tavoitteet pyritään saavuttamaan etenkin sähköiseen liikenteeseen ja sähkön varastointiin liittyvien sovellusten avulla. Rahoituksen osalta komissio on valmis antamaan merkittävää tukea akuille ja akkukennoteknologialle. Tätä tarkoitusta varten komissio tekee yhteistyötä innovaatioekosysteemin, jäsenvaltioiden ja koko akkuarvoketjun kattavien teollisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tunnistaa painopisteitä ja tarpeita ja perustaa EU:n akkualan yhteenliittymä, jonka keskipisteenä on akkukennojen valmistus. Tuloksia käsitellään helmikuussa 2018 pidettävällä puhtaan energian teollisuuden kilpailukykyfoorumilla. Näin täydennetään sääntelyä, jolla poistetaan energian varastointia haittaavat pidäkkeet ja edistetään sähköistä liikennettä. Tällaisia yhteisiä lähestymistapoja jäljitellään muilla painopistealoilla, esimerkiksi uusiutuvan energian alalla ja Euroopan rakennuskannan hiilivapauden toteuttamisessa, mikä johtaa konkreettisiin teollisiin ja taloudellisiin etuihin Euroopan hyväksi.
Innovointia koskevat tukitoimet kaupungeissa
Suuri osa energiakäänteeseen tarvittavista innovaatioista ja investoinneista sijoittuu kaupunkeihin. Vuonna 2017 kaupungit eri puolilla EU:ta toteuttivat useita konkreettisia toimia energiakäännettä edistävien uusien ja innovatiivisten teknologioiden toteuttamiseksi. Göteborgin, Pariisin ja Viladecansin kaupungit alkoivat kaupunkialueiden innovatiiviset toimenpiteet -aloitteen avulla testata innovatiivisia ratkaisuja, jotka voitaisiin siirtää muihin EU:n kaupunkeihin
. Nyt jo Euroopan ulkopuolelle ulottuvassa kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusaloitteessa
kaupungit Euroopassa ja Euroopan naapuri- ja laajentumisalueilla omaksuivat yhdennetyn lähestymistavan ja toteuttivat määrätietoisia toimenpiteitä, jotka koskivat ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä kohtuuhintaisen ja kestävän energian saatavuutta. EU:n kaupunkiagendan
puitteissa perustettiin lisäksi kaupunkikumppanuuksia. Ne tarjoavat innovatiivisen hallintotavan, jossa yhteistyöhön osallistuu paikallisviranomaisia, jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä. Kumppanuuksien aiheina ovat energiakäänne, kaupunkiliikenne, ilmanlaatu, kestäväpohjainen maankäyttö ja luontoon perustuvat ratkaisut, digiaikaan siirtyminen, kiertotalous, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja asuminen. Kumppanuuksilla tulee olemaan tärkeä asema innovatiivisen energiakäänteen toteuttamisessa. Älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden puitteissa kaupungit ja teollisuus ovat pyrkineet tavoitteeseen, jolla varmistetaan, että kaupungit palvelevat 300 miljoonaa Euroopan kansalaista kaupunkien yhteentoimivilla tietoalustoilla vuoteen 2025 mennessä; kaupunkien päättäjien hyväksynnän saamiseksi laadittiin myös asiaa koskeva opas.
Komissio on ottamassa vetovastuun myös kansainvälisellä tasolla. Komissio aloitti helmikuussa 2017 Mission Innovation -aloitteen ohjauskomitean puheenjohtajana Yhdysvaltojen jälkeen ja ryhtyi toimiin kahdessa innovaatiohaasteessa, jotka koskevat auringonvalon muuntamista varastoitavissa oleviksi aurinkopolttoaineiksi sekä rakennusten kohtuuhintaista lämmitystä ja jäähdytystä. Toukokuussa 2018 pidettävän Mission Innovation ‑huippukokouksen ja puhtaan energian ministerikokouksen yhtenä järjestäjänä komissio pyrkii antamaan huomattavasti tilaa valtiosta riippumattomille sidosryhmille, kuten yrityksille, innovoijille, yksityisille sijoittajille ja kaupungeille. Tämä voitaisiin toteuttaa tiiviissä yhteistyössä vuonna 2017 käynnistetyn maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusaloitteen
kanssa. Euroopan unioni tekee yhteistyötä myös Kiinan ja Kanadan kanssa puhtaan energian innovoinnin edistämiseksi koko maailmassa.
Komissio on edelleen myös Euratomin puolesta johtava osapuoli kansainvälisessä innovatiivisessa ITER-hankkeessa, jonka tavoitteena on fuusioenergian kehittäminen kaupallisesti kannattavaksi energialähteeksi
.
Energiakäänne edellyttää tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa infrastruktuuria
Energiakäänne edellyttää infrastruktuurin mukauttamista tulevaisuuden energiajärjestelmän tarpeisiin. Energia-, liikenne- ja televiestintäinfrastruktuurit ovat yhä enemmän kytköksissä toisiinsa. Tämä alojen välinen yhdentyminen jatkuu, ja paikallisista verkoista tulee entistä tärkeämpiä Euroopan kansalaisten arkielämässä. He siirtyvät yhä yleisemmin sähköiseen liikenteeseen, hajautettuun energiantuotantoon ja kulutuksen joustoon. Älykkään infrastruktuurin seuraavan sukupolven aikaansaamiseksi ja olemassa olevan infrastruktuurin käytön optimoimiseksi komissio kannustaa hankkeiden toteuttajia hakemaan taloudellista tukea ja pyrkimään energia-, liikenne- ja televiestintäinfrastruktuurien välisen synergian luomiseen. Komissio aikoo arvioida, miten tällaisten innovatiivisten infrastruktuurihankkeiden edistämistä voitaisiin jatkaa vuoden 2020 jälkeisenä aikana.
Infrastruktuurin lisääntyvä digitalisoituminen mahdollistaa jo verkon älykkään hallinnoinnin ja kysynnänohjauksen. ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketissa esitettiin kysynnänohjaukselle johdonmukainen kehys, joka mahdollistaa sähköajoneuvojen älykkään lataamisen ja antaa kuluttajille kannustimia ladata alhaisten sähkönhintojen aikoina ja jakeluverkonhaltijoille valmiudet verkon aktiiviseen hallintaan
. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetun direktiivin tuloksena olivat kansalliset toimintakehykset ja tukitoimet, joita komissio on arvioinut yksityiskohtaisesti. Aiemmin tässä kuussa komissio ehdotti havaittujen puutteiden korjaamiseksi lisätoimia, muun muassa lähes 800 miljoonan euron rahoitustukea vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurille.
Energiainfrastruktuurin suojelun parantaminen on ratkaisevan tärkeää digitaalisena aikana. Energia-alan kyberturvallisuuden asiantuntijafoorumi on helmikuussa 2017 julkaistussa raportissaan määritellyt ne energia-alan haasteet ja erityistarpeet, joita EU:n lainsäädäntö ei vielä kata
. Komissio on aloittanut sidosryhmien kanssa älykkäitä verkkoja käsittelevän erityisryhmän puitteissa energia-alan verkkoturvallisuutta koskevan verkkosäännön laatimisen, jonka on määrä olla valmis vuoden 2018 loppuun mennessä. Kybertapahtumien riskeistä ja ehkäisemisestä energia-alalla on aloitettu selvitys.
Samalla jatketaan työtä, jolla parannetaan energian sisämarkkinoiden yhdentymistä ja toimitusvarmuutta. Alueellisen yhteistyön tavoitteena oli alun perin fyysisen infrastruktuurin ja sen tehokkaan käytön parantaminen. Nyt sen soveltamisala laajenee kattamaan esimerkiksi myös uusiutuvien energialähteiden kehittämisen ja energiatehokkuuden. Se voisi kehittyä edelleen ja kattaa myös jäsenvaltioiden ja asianomaisten hankkeiden toteuttajien välisiä uusiutuviin energialähteisiin liittyviä hankkeita tai myös yhteisiä uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevia pitkän aikavälin alueellisia strategioita.
Merkittävistä saavutuksista huolimatta on korostettava, että jäljelle on vielä jäänyt huomattavia pullonkauloja. Neljän jäsenvaltion (Espanja, Kypros, Puola ja Yhdistynyt kuningaskunta) odotetaan jäävän alle vuodeksi 2020 asetetun sähköverkkojen yhteenliitäntöjä koskevan 10 prosentin tavoitteen
. Tämän asian hoitamiseksi komissio antoi tänään tiedonannon vuodeksi 2030 asetetusta sähköverkkojen yhteenliitäntöjä koskevasta tavoitteesta. Se hyväksyi myös kolmannen luettelon yhteistä etua koskevista hankkeista. Luettelo sisältää keskeiset hankkeet, joita tarvitaan, jotta voidaan saavuttaa yhteenliitettyjen energian sisämarkkinoiden tavoitteet ja erityisesti neljän korkean tason työryhmän hyväksymät tavoitteet. Niitä ovat esimerkiksi yhdysjohdot, joilla Iberian niemimaa yhdistetään Ranskaan ja muuhun EU:hun, uusiutuvien energialähteiden kehittäminen, hankkeet, jotka tähtäävät Baltian maiden sähköverkkojen synkronointiin eurooppalaisten verkkojen kanssa, toimitusvarmuutta parantavat ja kilpailua Keski- ja Kaakkois-Eurooppaan tuovat kaasuhankkeet sekä ensimmäiset integroituun Pohjanmeren verkkoon tähtäävät hankkeet.
Alueellinen yhdentyminen Euroopan unionissa
Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan kaasuyhteenliitäntöjen korkean tason työryhmä (CESEC) päätti syyskuussa 2017 ulottaa maantieteellisen toiminta-alansa käsittämään koko Länsi-Balkanin alueen sekä keskittyä luomaan yhteenliitetyt markkinat sähkölle ja edistämään investointeja uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen. Verkkojen Eurooppa ‑välineen tuella parannettiin merkittävästi Romanian ja Bulgarian välistä ensimmäistä kaasuyhdysputkea.
Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelman (BEMIP) puitteissa tehtiin tekninen ja taloudellinen analyysi Baltian maiden sähköverkon synkronoimisesta EU:n sähköverkkoon Liettuan/Puolan kautta
. Analyysi tarjoaa hyvän perustan nopealle etenemiselle kohti energiaomavaraisuutta.
Energia-alan yhteistyötä Pohjanmeren maiden välillä koskevia ensimmäisiä alueellisia hankkeita on käynnistetty ja alueellisia klustereita määritellään parhaillaan. Euroopan työntekijöille ja kuluttajille konkreettista etua tuomaan on suunniteltu Pohjanmeren tuulivoimakeskus, joka on tuhansien tuuliturbiinien ympäröimä tekosaari.
Eteläisen kaasukäytävän kaasuputken rakentaminen on edistynyt. Hanke on edelleen strategisesti tärkeä EU:n monipuolistamispyrkimysten kannalta. Sen avulla saadaan käyttöön uusia kaasulähteitä uuden reitin kautta.
Myös Iberian niemimaan yhdistäminen tiiviimmin energian sisämarkkinoihin on edistynyt, vaikkakaan ei riittävästi. Vuonna 2017 Ranskan ja Espanjan sääntelyviranomaiset tekivät rajat ylittävää kustannusten jakamista koskevan päätöksen Biskajanlahden sähkölinjasta, joka lähes kaksinkertaistaa maiden välisen yhteenliitäntäkapasiteetin valmistuessaan vuonna 2025. Espanjan ja Portugalin välisen yhdysjohdon kehittäminen edistyy aikataulun mukaisesti. Sen valmistuessa Portugali saavuttaa yhteenliitäntöjä koskevan 10 prosentin tavoitteen. Itäisen akselin kaasuverkon kehittäminen Espanjasta ja Portugalista kaasun sisämarkkinoille on edistynyt, ja suunniteltu uusi kaasuputki estää ruuhkautumisen Ranskan verkossa.
Yhteenliitetyt ja varmatoimiset energiamarkkinat edellyttävät fyysisen infrastruktuurin ohella myös parempaa koordinointia siirtoverkonhaltijoiden välillä. Ne myös lopettavat sisäisen kaupan suosimisen alueiden välisen kaupan kustannuksella. Kaasuntoimitusten ehdottoman joustavuuden takaamiseksi on erityisen tärkeää käyttää kaasuvarastoja tehokkaammin ja kehittää nesteytetyn maakaasun todellisia maailmanmarkkinoita
.
Energiakäänne investointimahdollisuutena
Energiaunionin toteuttaminen ja energiakäänteen nopeuttaminen tuottavat mittavia investointimahdollisuuksia. Yksi energiaunionin tärkeimmistä painopisteistä vuonna 2017 olikin investointien toteuttaminen. Euroopan unioni edisti sitä monin eri tavoin.
Euroopan investointiohjelma on tähän mennessä johtanut 240,9 miljardin euron investointeihin Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahaston) kautta. Energia-ala oli lukumäärällisesti ykkössijalla hyväksytyissä ESIR-rahaston toimissa. Suurin osa tuetuista hankkeista on investointeja uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja energiainfrastruktuuriin
.
Jäsenvaltiot ovat myös helpottaneet Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöä energiakäänteen tukemiseen. Kentällä tehdyt hankevalinnat ovatkin lisääntyneet merkittävästi vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla. Vähähiilistä taloutta koskevan investointiprioriteetin osalta noin 28 prosenttia talousarviosta (eli 18 miljardia euroa
) oli kesäkuun 2017 loppuun mennessä osoitettu yli 8 500 konkreettiselle hankkeelle (vuoden 2016 loppuun mennessä vastaava osuus oli 19 prosenttia
). Täytäntöönpano jatkuu vuoden 2023 loppuun asti
. Liikenteen alalla Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) liikenneosiosta aiotaan sitoa 22,4 miljardia euroa vuoden 2017 loppuun mennessä, mikä on johtanut noin 46,7 miljardin euron kokonaisinvestointeihin EU:ssa.
Viime vuonna komissio julkisti myös ”Älykästä rahoitusta älykkäille rakennuksille” ‑aloitteen, jolla edistetään investointeja Euroopan rakennuskannan energiaperuskorjaukseen
. Yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa kehitetty aloite antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden yhdistää julkisen ja yksityisen rahoituksen eri lähteitä, jotta kotitaloudet ja pk-yritykset voivat saada räätälöityjä kunnostuslainoja.
Koska rakennusten peruskorjaukseen tarvitaan mittavia investointeja, yksityisiä rahoituslähteitä on saatava käyttöön paljon nykyistä enemmän. Energy Efficiency Financial Institutions Group -asiantuntijaryhmä (EEFIG) käynnisti Euroopan komission tukemana marraskuussa 2016 energiatehokkuuteen liittyvien riskien vähentämistä käsittelevän foorumin (DEEP). Sen tavoitteena on lisätä luottamusta ja auttaa hankkeiden kehittäjiä ja sijoittajia arvioimaan paremmin energiatehokkuuteen kohdistuvien investointien riskejä ja hyötyjä
. Tämä suurin EU:n laajuinen avoin tietokanta sisältää tietoja yli 7 800 hankkeesta, mikä osoittaa, että energiatehokkuus on taloudellisesti houkuttelevaa. Kesäkuussa 2017 otettiin käyttöön rahoituslaitoksille tarkoitettu ohjeisto (Underwriting Toolkit), jolla autetaan pankkeja ja sijoittajia lisäämään pääoman käyttöä energiatehokkuuteen tarjoamalla kehyksen tällaisten investointien riskien ja hyötyjen arviointiin
.
Tänä vuonna on lisäksi määrä ottaa käyttöön kaupunkialueiden investointeja käsittelevä neuvoa-antava foorumi. Sen toteuttajana on komissio yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa, ja se perustuu Euroopan investointineuvontakeskuksen jo olemassa oleviin rakenteisiin. Se tarjoaa hankkeiden toteuttajina toimiville kaupunkien viranomaisille ja/tai tuensaajille räätälöityjä neuvontapalveluja ja rahoitusmahdollisuuksia.
Investointeja koskevat tukitoimet: Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahasto) ja Euroopan rakenne- ja investointirahaston (ERI) toiminta
ITALIAN JA RANSKAN VÄLINEN SÄHKÖYHDYSJOHTO (IT–FR): (170 miljoonaa euroa). Tuki Italian-osuudelle Alppien kautta kulkevasta Piemonten ja Savoijin välisestä suurjännitteisestä tasasähköyhteydestä, joka yhdistää Ranskan ja Italian.
NORDLINK HVDC-YHDYSJOHTO (DE–NO): (150 miljoonaa euroa). Tuki ensimmäiselle Saksan ja Norjan väliselle yhteenliitännälle, jolla edistetään monipuolistamista ja toimitusvarmuutta sekä sähkömarkkinoiden yhdentymistä molemmissa maissa ja kyseisellä alueella.
ENERGA HYBRID BOND (PL): (250 miljoonaa euroa). Kolmivuotinen investointiohjelma (2017–2019) Puolan pohjois- ja keskiosan sähkönjakeluverkon nykyaikaistamiseksi ja laajentamiseksi. Se mahdollistaa myös uusien järjestelmän käyttäjien, mukaan lukien uusiutuvia energialähteitä käyttävät sähköntuottajat, liittämisen jakeluverkkoon.
RIGA TRANSPORT COMPANY (LV): (175 miljoonaa euroa). Riga Transport Companylle myönnetty ESIR-laina yhdistettynä CEF-avustukseen. Tavoitteena on laajentaa yrityksen vetypolttoaineinfrastruktuuria, jota tarvitaan vetypolttokennobussien pitämiseen toiminnassa.
BALTCAP INFRASTRUCTURE FUND (LT, LV, EE): ESIR-hanke, jolla tuetaan (lähes 20 miljoonan euron) EIP-investointia BaltCap-infrastruktuurirahastoon, joka on yleisen infrastruktuurin rahasto. Se keskittyy uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja liikennehankkeisiin kolmessa edellä mainitussa Baltian maassa.
NAVARRA NZEB SOCIAL HOUSING -hanke (ES): Tälle 39 miljoonan euron EIP-lainalle on annettu EU:n takaus ESIR-rahastosta. Hankkeella tuetaan sosiaalisen asuntotuotannon 524 asunnon rakentamista Navarran alueelle Pamplonaan. Asunnot tulevat olemaan lähes nollaenergiarakennuksissa.
MONIASUNTOISTEN RAKENNUSTEN PERUSKORJAUSOHJELMA (LT): (vuosille 2014–2020 myönnetty 314 miljoonan euron ERI-tuki, jota voidaan laajentaa ESIR-rahastosta) – Tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen eniten lämmitystä vaativissa moniasuntoisissa rakennuksissa monien eri rahoitusvälineiden (lainojen ja takausten) avulla.
On myös syytä muistaa, että komissio ehdotti vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevan Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän tarkistamisen yhteydessä innovaatiorahaston perustamista tukemaan innovointia energia-alalla ja teollisuudessa. Vuonna 2017 komissio aloitti alakohtaiset asiantuntijatapaamiset tämän rahaston soveltamisalan määrittelemiseksi
. Ehdotukseen sisältyy myös uudistamisrahaston perustaminen alhaisemman tulotason jäsenvaltioiden energiajärjestelmien uudistamiselle annettavaa tukea varten.
Investointien kannalta suotuisan ympäristön aikaansaamiseksi voitaisiin kaikista näistä toimista huolimatta tehdä vielä enemmän. Koordinoimattomat ja vaikeasti ennakoitavat kansalliset energia- ja ilmastopolitiikat heikentävät investointivarmuutta. Viime aikoihin asti vain osalla jäsenvaltioista oli vuoden 2020 jälkeiseen aikaan ulottuvia ilmasto- ja energiasuunnitelmia ja strategioita. Yhdelläkään jäsenvaltiolla ei ollut energiaunionin kaikki viisi ulottuvuutta käsittävää kattavaa suunnitelmaa, ja vain harvat hallitukset ottivat huomioon rajat ylittävät vaikutukset määritellessään kansallisia politiikkoja. Yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ansiosta mahdolliset sijoittajat voivat tehdä tarvittavia pitkän aikavälin investointipäätöksiä vuoden 2020 jälkeiselle ajalle
.
Energiakäänteeseen liittyvien investointitarpeiden täyttämiseksi rahoituksen on oltava linjassa energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden kanssa. Kestävistä investoinneista on tullut yksi pääomamarkkinaunionin uusista toimintaprioriteeteista. Kesäkuussa 2017 otettiin tärkeä askel julkaisemalla ohjeet, joilla autetaan yrityksiä tiedottamaan sosiaalisista ja ympäristöasioista. Komissio perusti kestävää taloutta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän saadakseen neuvoja siitä, miten kestävän kehityksen huomioon ottaminen voidaan varmistaa EU:n rahoitusalan sääntelyssä ja rahoitusmarkkinamenettelyissä. Ryhmän suositukset saadaan vuoden 2018 alussa
. Sitä ennen Euroopalla on edelleen johtoasema tällä alalla. Esimerkkinä tästä on erityisesti Ranska, joka laski tammikuussa liikkeeseen kaikkien aikojen ensimmäisen (ennätyksellisen 7 miljardin euron) vihreän valtion viitelainan. EIP on edelleen maailman suurin vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseen laskija, jonka portfolio kasvaa jatkuvasti.
Syyskuussa tehtiin tärkeä päätös, jonka tavoitteena on helpottaa investointeja rakennusten energiatehokkuuteen. Hiljattain annetuissa Eurostatin ohjeissa energiatehokkuussopimusten kirjaamisesta julkisyhteisöjen tilinpitoon
täsmennetään kyseisten sopimusten tilastollista kirjaamista. Niissä määritellään myös edellytykset, joiden täyttyessä nämä sopimukset on kirjattava julkisyhteisön taseen ulkopuolelle. Tämä helpottaa kuntien kannalta energiatehokkuussopimusten käyttöä julkisten rakennusten, kuten sairaaloiden ja koulujen tai sosiaalisen asuntotuotannon asuntojen, energiatehokkuuden parantamiseen vaikuttamatta haitallisesti julkisen talouden alijäämään ja julkisyhteisön velkaan. Se helpottaa myös entistä vahvempien markkinoiden kehittämistä energiatehokkuussopimusten palveluntarjoajille, mukaan lukien monet pienet ja keskisuuret yritykset. Käytännön opas alan ammattilaisille ilmestyy myöhemmin tänä vuonna.
Energiakäänteen ulkoinen ulottuvuus
EU:n ulkopolitiikalla ja kehityspolitiikalla on ratkaiseva merkitys puhtaan energian ja vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukemisessa maailmanlaajuisesti sekä EU:n energiaturvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamisessa.
Vuonna 2017 EU vahvisti energia- ja ilmastodiplomatioiden välisiä synergioita. Vastauksena Yhdysvaltojen hallinnon aikomukseen vetäytyä Pariisin sopimuksesta EU vahvisti sitoumuksensa ilmastonmuutoksen globaaliin torjuntaan. Lisäksi se lujittaa olemassa olevia kumppanuuksiaan eri puolilla maailmaa. EU pyrkii edelleen luomaan uusia liittoutumia, maailman suurimmista talouksista heikoimmassa asemassa oleviin saarivaltioihin. EU lisäsi viime vuonna merkittävästi ilmastorahoitusta ja antoi kehitysmaille yli 20 miljardia euroa vuonna 2016
.
EU antoi täyden tukensa kasvuun tähtäävälle Hampurin G20-kokouksen ilmasto- ja energiatoimintasuunnitelmalle ja vahvisti yhteistyötä monien tärkeiden kumppanien kanssa, erityisesti Aasiassa. EU allekirjoitti Kiinan kanssa energia-alan työsuunnitelman ja Japanin kanssa yhteistyöpöytäkirjan nesteytetyn maakaasun maailmanmarkkinoiden edistämiseksi. Suhteiden vahvistamista Intian kanssa jatkettiin ja 6. lokakuuta 2017 hyväksyttiin energiaa ja ilmastoa koskeva EU:n ja Intian johtajien julkilausuma. EU myös paransi suhteita Iraniin energian ja ilmaston alalla sekä järjesti historian ensimmäisen EU:n ja Iranin välisen kestävää energiaa koskevan yritysfoorumin.
EU on edistänyt kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevan kunnianhimoisen strategian hyväksymistä Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä varmistaakseen, että kansainvälinen meriliikenneala osallistuu yhteisiin kansainvälisiin toimiin Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä EU jatkoi työtään ilmailualan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.
Erityisesti päästökauppajärjestelmien yhteenkytkennällä saavutettavat kehittyneet maailmanlaajuiset hiilimarkkinat on ollut EU:n pitkäaikainen tavoite. Tällaiset markkinat tarjoavat mahdollisuuksia uusiin päästövähennyksiin samalla kun ne vähentävät ilmastonmuutoksen hillitsemisen kustannuksia. Neuvostossa ja Euroopan parlamentissa käsitellään nyt ehdotuksia Sveitsin kanssa tehtävän päästökauppajärjestelmien yhteen kytkemistä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä. EU:lla on lisäksi edelleen aktiivinen rooli muissa osissa maailmaa. Se osallistuu sekä monenvälisiin aloitteisiin
että kahdenvälisiin toimiin erityisesti lisäämällä yhteistyötä Kiinan kanssa, joka parhaillaan valmistelee koko maan kattavaa järjestelmää.
Energia on merkittävä painopisteala EU:n ja sen naapuruston yhteistyössä. Siinä keskitytään sääntely- ja markkinauudistuksiin, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistämiseen, yhteenliitäntöjen rakentamiseen, energiatoimitusten varmuuden parantamiseen ja tiukimpien mahdollisten vaatimusten edistämiseen ydinturvallisuuden alalla. Ukraina edistyi vuonna 2017 merkittävästi sääntelyn uudistamisessa. Se on uudistanut sähkömarkkinoita ja energiatehokkuutta koskevan toimintakehyksensä. Lisäksi se on perustamassa merkittävän rahaston, josta on määrä rahoittaa energiatehokkuutta asuntosektorilla. Taloudellista tukea se saa muun muassa EU:lta.
EU myös jatkaa pyrkimyksiään sen varmistamiseksi, että energia-alaa käsitellään asianmukaisesti kolmansien maiden kanssa parhaillaan käytävissä ja tulevissa kauppaneuvotteluissa. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa kestävä energian saanti maailmanmarkkinoilla, antaa eurooppalaisille yrityksille mahdollisuus hyödyntää täysipainoisesti liiketoimintamahdollisuuksia vientimarkkinoilla ja tukea energiakäännettä kolmansissa maissa EU:n tietotaidon ja teknologian avulla.
Afrikan ja EU:n energiakumppanuus tarjoaa merkittävät puitteet kestävälle energia-yhteistyölle. Lisäksi EU tukee Afrikan uusiutuvaa energiaa koskevaa aloitetta
. Komissio edistää tämän aloitteen päämääriä ja tavoitteita erityisesti rahoitusta yhdistävien välineidensä avulla. Niissä käytetään avustuksista saatavaa rahoitusta julkisen tai yksityisen sektorin investointien toteuttamiseksi uusiutuvan energian alalla. Näin on saatu aikaan tähän mennessä noin 4,8 miljardin euron kokonaisrahoitus uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin kasvattamiseen. Komissio myös tarjoaa suoraa tukea yksityiselle sektorille ElectriFI-aloitteesta, jonka nykyisen noin 30 miljoonan euron sijoitussalkun odotetaan tässä vaiheessa saavan aikaan noin 88 MW uutta uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia. Komissio oli huhtikuussa 2017 myös mukana isännöimässä korkean tason pyöreän pöydän kokousta, jonka aiheena olivat investoinnit kestävään energiaan Afrikassa. Sen tavoitteena oli parantaa EU:n yksityisen sektorin osallistumista puhtaan energian edistämiseen Afrikassa. Ilmastonmuutosta ja kestävää energiaa koskevaa tutkimus- ja innovointikumppanuutta on määrä tukea marraskuussa 2017 pidettävässä Afrikan unionin ja Euroopan unionin välisessä huippukokouksessa.
EU jatkoi myös energiaturvallisuuden parantamista ja teki yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa energian maailmanmarkkinoiden vahvistamiseksi avoimuuden ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen avulla. Tässä yhteydessä suhteilla Yhdysvaltoihin on edelleen tärkeä asema ja niistä huolehditaan
EU–USA-energianeuvostossa ja sen työryhmissä.
Komissio antoi 9. kesäkuuta 2017 Euroopan unionin neuvostolle suosituksen komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut suunnitellun Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöä koskevasta sopimuksesta Venäjän federaation kanssa. Komissio pyrkii saamaan neuvostossa hyväksynnän vahvalle valtuutukselle, jonka pohjalta se on valmis aloittamaan neuvottelut Venäjän kanssa. Äskettäin tehdyssä ehdotuksessa kaasudirektiivin muuttamisesta täsmennetään, että kolmansiin maihin meneviin ja niistä tuleviin kaasuputkiin sovelletaan maakaasun sisämarkkinoita koskevia yhteisiä sääntöjä unionin lainkäyttöalueen rajaan saakka. Kansainväliset sopimukset asianomaisten kolmansien maiden kanssa ovat edelleen asianmukaisin väline, jolla voidaan varmistaa yhdenmukainen oikeudellinen kehys koko putkelle.
IV.
Energiaunioni on toteutumassa
EU on vuonna 2017 saavutetun edistyksen ansiosta toteuttamassa energiaunionihankkeen, joka saa aikaan työpaikkoja, kasvua ja investointeja. Komissio on esittänyt suurimman osan ennakoitavan sääntelykehyksen edellyttämistä säädösehdotuksista. Tukitoimia otetaan käyttöön, jotta voidaan vauhdittaa julkisia ja yksityisiä investointeja sekä siirtyä puhtaaseen energiaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Lisätoimia on kuitenkin kiireesti toteutettava, jotta energiaunioni voidaan toteuttaa ennen nykyisen komission toimikauden päättymistä vuonna 2019. Sen vuoksi on välttämätöntä edistyä nopeasti lainsäädännön antamisessa, suotuisten puitteiden toteuttamisessa ja kaikkien yhteiskunnan osien osallistumisen varmistamisessa.
Lainsäädäntökehyksen aikaansaaminen
Lainsäädännöllisistä prioriteeteista annetun yhteisen julistuksen mukaisesti Euroopan parlamentissa ja neuvostossa käytävät ja niiden väliset keskustelut on saatettava nopeasti ja tuloksekkaasti päätökseen. Lainsäätäjät ovat jo hyväksyneet energia-alalla tehtyjä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä hallitustenvälisiä sopimuksia koskevasta tietojenvaihdosta annetun päätöksen
ja toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi annetun asetuksen
, joilla varmistetaan rajat ylittävän yhteistyön parantaminen ja vahvempi yhteisvastuullisuus kriisin varalta. Lainsäätäjät ovat tässä kuussa myös päässeet poliittiseen yhteisymmärrykseen EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamisesta. Näistä esimerkeistä käy ilmi, että Euroopan unioni ja sen toimielimet kykenevät merkittäviin saavutuksiin, jos vain löytyy poliittista tahtoa.
Komissio kehottaa lainsäätäjiä säilyttämään jäljellä olevien säädösehdotusten yleisen johdonmukaisuuden sekä korkean tavoitetason, jotta EU voi lujittaa johtoasemaansa puhtaaseen energiaan siirtymisessä erityisesti hallinnon, uusiutuvien energialähteiden, ilmastotoimien, energiatehokkuuden ja puhtaan energian innovoinnin osalta. Tämän ansiosta EU:lla on mahdollisuus edistyä vuoden 2018 vuoropuhelun yhteydessä toden teolla Pariisin sopimuksen mukaisten sitoumusten noudattamisessa ja puhtaaseen energiaan siirtymiseen liittyvien Euroopan kansalaisten suurten odotusten täyttämisessä.
Suotuisien puitteiden aikaansaaminen
Yhtenä painopisteenä vuonna 2018 ovat innovatiiviset kaupunkeja koskevat hankkeet EU:n kaupunkiagendan yleisissä puitteissa. Komissio tekee yhteistyötä edelläkävijäkaupunkien ja -alueiden kanssa sellaisten monialaisten innovatiivisten hankkeiden tukemiseksi, joita voidaan käyttää koeympäristöinä uusille liiketoimintamalleille ja soveltaville teknologioille. Tällaisia innovatiivisia hankkeita olisi jäljiteltävä kaikkialla Euroopassa ja muualla maailmassa. Joulukuussa 2017 pidettävä One Planet -huippukokous, Mission Innovation -aloitteen kolmas ministerikokous toukokuussa 2018 ja San Franciscossa syyskuussa 2018 pidettävä valtiosta riippumattomien toimijoiden ilmastohuippukokous ovat hyviä tilaisuuksia esitellä Euroopan johtoasemaa puhtaan energian innovoinnissa ja siihen liittyvää Euroopan kaupunkien tärkeää roolia.
Komissio aikoo myös vahvistaa tukeaan hiili-intensiivisille siirtymäalueille ja auttaa niitä kehittämään lyhyen aikavälin ratkaisuja ja pitkän aikavälin strategioita, joilla edistetään kestävää talouden rakennemuutosta. Tämä saavutetaan yhdistämällä useista jäsenvaltioista koostuvien EU:n maatiimien ja joulukuussa 2017 perustettavan kivihiili- ja hiili-intensiivisiä siirtymäalueita käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin toiminta.
Toisena painopisteenä on sen varmistaminen, että teollisuuden pyrkimykset vastaavat päätöksentekijöiden pyrkimyksiä tukea puhtaaseen energiaan siirtymistä strategisilla aloilla, kuten uusiutuvan energian ja rakentamisen alalla sekä akkujen valmistuksessa. Puhtaan energian teollisuuden kilpailukykyfoorumin käynnistäminen tukee tätä prosessia.
Komissio aikoo myös edistää investointeja puhtaaseen energiaan, joka on yksi talouden nykyaikaistamisen tärkeä osatekijä. Tässä käytetään apuna monia eri investointialoitteita, esimerkiksi investointiedustajia, rakenneuudistusten tukipalvelua ja Euroopan investointineuvontakeskusta.
Kaikkien yhteiskunnan osien osallistuminen
Energiaunioni voi menestyä vain, jos kaikki yhteiskuntaryhmät toimivat yhdessä ja pyrkivät samaan päämäärään, kuten jotkut edelläkävijät ovat jo osoittaneet
. Varapuheenjohtaja Šefčovič on toisella energiaunionikierroksella vieraillut tähän mennessä 17 jäsenvaltiossa ja keskustellut hallitusten ja kansallisten sidosryhmien kanssa energiaunionin toteuttamistilanteesta. Tapaamisista, joihin on osallistunut nuoria, kansalaisia, joihin energiakäänne vaikuttaa, keksijöitä, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia, kaupunginjohtajia ja muita poliitikkoja, on saatu myönteisiä esimerkkejä energiakäänteen käytännön toteutuksesta. Komissio aikoo jatkossakin varmistaa yhteiskunnan kaikkien tasojen ja erityisesti nuorten osallistumisen sekä vahvistaa eurooppalaisten, kansallisten ja paikallisten toimien välisiä yhteyksiä. Se aikoo tarjota mahdollisuuksia avoimen ja rakentavan kaikkien asianomaisten osapuolten välisen vuoropuhelun käynnistämiseen yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien luonnoksista, jotka jäsenvaltioiden on määrä toimittaa vuoden 2018 alussa. Komissio aikoo arvioida nämä suunnitelmaluonnokset huolellisesti ja raportoida niistä seuraavassa energiaunionin tilaa koskevassa katsauksessa.
V.
PÄÄTELMÄT
Energiaunionihanke on nyt käännekohdassa. Vuodelta 2018 odotetaan edeltävän vuoden tapaan merkittäviä tuloksia. Komissio jatkaa sen vuoksi tukitoimien toteuttamista. Tukitoimilla saadaan aikaan käytännön tason muutoksia ja konkreettisia hyötyjä kaikille eurooppalaisille. Komissio kehottaa
·lainsäätäjiä tehostamaan toimiaan, jotta ne pääsevät nopeasti yhteisymmärrykseen säädösehdotuksista. Komissio tekee parhaansa hyvien tulosten saamiseksi ajoissa.
·jäsenvaltioita panostamaan entistä enemmän yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien laatimiseen sijoittajien edellyttämän ennustettavuuden aikaansaamiseksi sekä toimittamaan suunnitelmaluonnokset riittävän ajoissa, jotta EU ja sen jäsenvaltiot voivat näyttää esimerkkiä ilmastosta käytävän vuoden 2018 kansainvälisen vuoropuhelun yhteydessä. Komissio on valmis antamaan lisäapua.
·koko yhteiskuntaa ja kaikkia asianomaisia eurooppalaisia, kansallisia, alueellisia ja paikallisia sidosryhmiä olemaan aktiivisesti mukana energiakäänteessä ja siivittämään sen menestystä.