Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52017DC0242

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan (ESPD) käytännön soveltamista koskevasta tarkastelusta

COM/2017/0242 final

Bryssel 17.5.2017

COM(2017) 242 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan (ESPD) käytännön soveltamista koskevasta tarkastelusta


1Yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja (ESPD) ja sen tarkastelu

Yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja (ESPD), josta säädetään pääasiassa direktiivin 2014/24/EU 1 59 artiklassa, on vakiolomakkeella laadittava oma lausunto. Komissio hyväksyy vakiolomakkeen täytäntöönpanoasetuksella, joka hyväksytään tarkastelumenettelyä 2 noudattaen. Siinä annetaan oman lausunnon muodossa alustava näyttö poissulkemisperusteista (esim. rikostuomiot tai ammatin harjoittamiseen liittyvät vakavat virheet) ja valintaperusteista (taloudellinen tilanne ja rahoitusasema sekä tekninen pätevyys). Tällöin yleensä vain voittaneen talouden toimijan on esitettävä kaikki tausta-asiakirjat (esim. todistukset tai sertifikaatit) (paitsi jos muilta osallistujilta edellytetään tiettyjen asiakirjojen todentamista menettelyn asianmukaisen kulun varmistamiseksi).

Tehdessään direktiivin 2014/25/EU 3 mukaisia hankintoja hankintayksiköt soveltavat (joitakin) direktiivissä 2014/24/EU säädettyjä poissulkemis- ja/tai valintaperusteita. Niiden on myös käytettävä ESPD:tä direktiivin 80 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Direktiivien 2014/24/EU ja 2014/25/EU mukaan ESPD annetaan yksinomaan sähköisenä. Siitä sallitaan kuitenkin sekä sähköinen että paperiversio siirtymäkauden ajan 18. huhtikuuta 2018 asti, jotta helpotetaan ehdotonta sähköisiin viestintämuotoihin siirtymistä EU:ssa.

Osoituksena yhteisen ESPD:n merkityksestä ja innovatiivisuudesta unionin lainsäätäjä on säätänyt, että ”komissio tarkastelee yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan käytännön soveltamista ottaen huomioon jäsenvaltioiden tietokantojen teknisen kehityksen ja antaa siitä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 18 päivänä huhtikuuta 2017” 4 .

2Julkisia hankintoja koskevien direktiivien ja ESPD:n saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä: nykytilanne

Direktiivien 2014/24/EU ja 2014/25/EU täytäntöönpanon määräaika umpeutui 18. huhtikuuta 2016. Useissa jäsenvaltioissa täytäntöönpano kuitenkin viivästyi ja toteutui vasta viikkoja tai kuukausia määräajan jälkeen. Tilanne 16. helmikuuta 2017 on se, että kymmenen jäsenvaltiota ei ole pannut täytäntöön kansallisia toimenpiteitä, joilla direktiivit 2014/24/EU ja 2014/25/EU saatetaan täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä, eikä ilmoittanut niistä 5 . Asianmukaiset menettelyt sen johdosta, ettei direktiivejä ole saatettu täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä, ovat parhaillaan käynnissä. 6 .

Koska ESPD liittyy kiinteästi direktiivien täytäntöönpanoon, sen käytännön soveltamisen arvioinnin osalta lyhennetään ajanjaksoa ja kavennetaan maantieteellistä soveltamisalaa.

Jäsenvaltioiden tukemiseksi täytäntöönpanon alkuvaiheessa komission yksiköt ovat komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/7 liitteessä esitetyn paperiversion lisäksi kehittäneet ESPD:n sähköisen version (eESPD) 7 . Jäsenvaltiot voivat käyttää sitä neljässä eri käyttömuodossa, joista ne voivat valita itselleen sopivimman 8 .

eESPD-palvelulla tuetaan vain siirtymävaihetta jäsenvaltioissa, sillä jäsenvaltioiden on tarkoitus hyödyntää ESPD:tä täysimääräisesti liittämällä ”kansallinen” ESPD sähköiseen hankintajärjestelmään ja kunkin jäsenvaltion todistuksia/näyttöä koskeviin rekistereihin tai tietokantoihin. Tällä saavutetaan kolme tavoitetta: mukautetaan ja sovitetaan ESPD paremmin kansallisiin olosuhteisiin, edistetään julkishallinnon digitalisointia ja luodaan pohja menettelyjen yksinkertaistamiselle yhden kerran periaatteen avulla. Kansallinen ESPD-ratkaisu on jo käytössä Alankomaissa, Sloveniassa, Suomessa ja Tanskassa. Vaikka komission kehittämä eESPD-palvelu on tarkoitettu vain siirtymävaiheen välineeksi, sitä on käytetty hyvin paljon (katso kertomuksen liitteessä oleva taulukko 2).

3ESPD:n täytäntöönpanoa tukevat toimenpiteet jäsenvaltioissa

Edellä mainittujen tietoteknisten välineiden lisäksi Euroopan komissio on ottanut käyttöön täydentäviä toimenpiteitä, joilla tuetaan jäsenvaltioita ESPD:n täytäntöönpanossa.

·Rahoitus

ESPD:n saattamiseen osaksi kansallisia sähköisiä hankintajärjestelmiä on saatavilla rahoitusta. Verkkojen Eurooppa -välineestä on myönnetty rahoitusta yhteensä 4,9 miljoonaa euroa kymmenelle konsortiolle, joissa on mukana yksiköitä 17 maasta. Vuoden 2017 aikana julkaistaan uusia ehdotuspyyntöjä, joiden arvo on yhteensä neljä miljoonaa euroa.

·Täytäntöönpanotyöpajat

Jäsenvaltioissa on järjestetty työpajoja, joissa on analysoitu tilannetta kussakin maassa, keskusteltu mahdollisista täytäntöönpanovaihtoehdoista ja tarjottu apua ESPD:n täytäntöönpanon helpottamiseksi. Suuri joukko asiaankuuluvia sidosryhmiä (muun muassa viranomaiset, näyttörekisterit, sähköisten hankintajärjestelmien tuottajat ja käyttäjät) osallistui tapaamisiin, joissa käytiin rakentavia keskusteluja. Elokuusta 2016 lähtien on 28. helmikuuta 2017 mennessä järjestetty 18 työpajaa (kaikissa jäsenvaltioissa käydään ennen kesää 2017).

Työpajoissa jäsenvaltioiden edustajat saivat paremman käsityksen ESPD:stä ja komission eESPD-palvelusta. Komissio puolestaan sai tietoa haasteista, joita jäsenvaltioilla on ESPD:n täytäntöönpanossa. Työpajoissa saatiin tietoa etenkin e-Certis-järjestelmän 9 roolista ja mahdollisuuksista automatisoida prosesseja liittämällä kansalliset tietokannat ESPD:hen, jolloin saadaan vipuvoimaa jäsenvaltioiden digitaalisesta infrastruktuurista. Tapaamisissa nousi esiin teknisiä, oikeudellisia ja menettelyihin liittyviä ongelmia.

Työpajoissa on korostunut etenkin se, että tietoteknisten välineiden sujuva käyttöönotto edellyttää sekä oikeudellisten että teknisten näkökohtien ottamista huomioon. Jotkin osapuolet katsoivat, että selkeän etenemissuunnitelman julkaiseminen ESPD:n tietomallin tulevista teknisistä uudistuksista auttaisi jäsenvaltioita suunnittelemaan tulevaa ja käyttämään tehokkaasti resurssejaan. Lisäksi esille nousi kysymys kansallisten ESPD-versioiden yhteensopivuudesta EU-version kanssa.

·Tekninen tuki

Jäsenvaltioille on tarjottu myös teknistä tukea ESPD:n täytäntöönpanoon. Sähköisen hankintamenettelyn asiantuntijaryhmässä (Expert group on eProcurement, EXEP) on mukana useiden sidosryhmien edustajia. Ryhmä on kokoontunut kolmesti vuodessa. Lisäksi eESPD:n parantamiseksi on perustettu käyttäjäyhteisö, jotta jäsenvaltioiden ehdotukset otettaisiin paremmin huomioon. Säännöllisesti järjestetyissä verkkoseminaareissa on annettu ESPD:n käyttökoulutusta julkisista hankinnoista vastaavien keskusvirastojen henkilöstölle.

Työtä on täydennetty kansallisen tason toimilla, joilla on vauhditettu ESPD:n käyttöönottoa ja tuntemusta. Osassa jäsenvaltioita on esimerkiksi järjestetty koulutustilaisuuksia helpottamaan ESPD:n valmistelua ja käyttöä. Useiden jäsenvaltioiden (Italia, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta) viranomaiset ovat laatineet tarjoajille ja hankintaviranomaisille ESPD-lomakkeen täyttämistä koskevia ohjeita.

4Toteutus jäsenvaltioissa

Jäsenvaltioille kohdistettu kyselytutkimus

Tämän kertomuksen laatimista varten komissio pyysi jäsenvaltioita kertomaan ESPD:n käytöstä kynnysarvon ylittävissä julkisissa hankintamenettelyissä 10 . Tätä tarkoitusta varten laadittiin verkkokysely 11 , joka sisälsi kymmenen kysymystä ESPD:n käytännön soveltamisesta jäsenvaltioissa. Vastaukset kuvastavat tilannetta 31. joulukuuta 2016.



ESPD:n käyttö jäsenvaltioissa

Kyselyn mukaan 22 jäsenvaltiota on ottanut ESPD:n käyttöön. Sen sijaan kuusi jäsenvaltiota ilmoitti, ettei käyttänyt sitä pääosin siksi, ettei direktiiviä ollut vielä saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tämä oli tilanne Belgiassa, Itävallassa, Kyproksella, Liettuassa, Ruotsissa ja Virossa.

Käytännön kokemus ESPD:stä oli siis varsin vähäistä suurimmassa osassa jäsenvaltioita. Osa jäsenvaltioista ilmoitti, että direktiivin 2014/24/EU mukaisesti tehtyjen sopimusten määrä on hyvin pieni, muun muassa talousarviorajoitusten vuoksi ja siksi, että kyselyn toteutusajankohtana direktiivi oli vasta hiljattain saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Kaavio 1 – ESPD:n alkuvaiheen käyttö jäsenvaltioissa

Kaaviossa 2 esitetään jäsenvaltioiden annetuista vaihtoehdoista valitsemat ESPD:n käyttömuodot. Vaikuttaa siltä, että enemmistö jäsenvaltioista on päätynyt käyttämään useampia käyttömuotoja rinnakkain. Kaksi käyttömuotoa nousee selkeästi muiden ylitse: eESPD ja paperilomake ovat toistaiseksi suosituimpia. Kumpikin on käytössä 15 jäsenvaltiossa.

Tulokset vahvistavat, että koska ESPD oli vasta hiljattain otettu käyttöön jäsenvaltioissa, laadullista arviointia ei juuri voitu tehdä. Vaikka jäsenvaltioissa tunnustetaan, että ESPD:n liittäminen kansalliseen sähköiseen hankintajärjestelmään hyödyttäisi kaikkia sidosryhmiä, liittäminen vie aikaa.

Eri käyttömuotoja käytetään rinnakkain etenkin jäsenvaltioissa, joissa sähköisen hankintamenettelyn järjestelmät koostuvat useista eri kansallisen, alueellisen tai paikallistason alustoista, ja eri tasoilla käytetään ESPD:tä eri tavoin. Tällainen tilanne on esimerkiksi Italiassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Kaavio 2 – Jäsenvaltioiden näkemys ESPD:n eri käyttömuodoista

Selite:

Muu/Paikallinen ratkaisu: paikallisesti kehitettävä verkkolomake

VCD: virtuaalinen yritysasiakirja-aineisto

Avoimen lähdekoodin ESPD: avoimeen lähdekoodiin perustuva versio

eESPD-palvelu

ESPD-tietomalli

Paperimuoto: paperilomake

Direktiivin 2014/24/EU mukaan jäsenvaltiot voivat käyttää ESPD:n paperiversiota huhtikuuhun 2018 saakka. Niissä maissa, joissa eESPD on käytössä (12 jäsenvaltiota 15:stä), enemmistössä käytetään rinnalla paperiversiota. Vain Irlanti, Ranska ja Unkari ilmoittivat käyttävänsä ESPD:tä paperiversiona. Paperiversio on siis yhä käytössä yli 80 prosentissa niistä jäsenvaltioista, jotka ovat jo ottaneet ESPD:n käyttöön. Näin ESPD:tä hyödynnetään vasta vähän prosessin yksinkertaistajana ja julkisen hankintamenettelyn digitalisoinnin edistäjänä. On kuitenkin otettava huomioon, että saatavilla oleva tieto ei ole riittävän yksityiskohtaista: ei esimerkiksi tiedetä tarkalleen, kuinka moni hankintaviranomaisista käyttää jotakin tarjotuista käyttömuodoista.

Kahdessa jäsenvaltiossa (Espanja ja Saksa) viranomaiset suosittelivat komission kehittämän eESPD:n käyttöä. Vaikka näissä valtioissa hankintaviranomaiset tarjoavat mahdollisuuden käyttää ESPD:tä hankintamenettelyssä, suurin osa talouden toimijoista ei kuitenkaan vaikuta käyttävän sitä.

Osa niistä jäsenvaltioista, jotka eivät vielä ole ottaneet ESPD:tä käyttöön, ilmoitti aikovansa käyttää alkuvaiheessa komission kehittämää palvelua tai sen avoimeen lähdekoodiin perustuvaa versiota. Kolmessa näistä maista on kehitteillä tietomallin pohjalta kansallinen ratkaisu, joka on käyttövalmis vuonna 2017. Yksikään tähän ryhmään kuuluvista jäsenvaltioista ei ilmoittanut käyttävänsä paperiversiota.

ESPD:n käyttö EU:n kynnysarvon alittavissa hankintamenettelyissä tai käyttöoikeussopimuksissa

Kaavio 3 – ESPD:n käyttö EU:n kynnysarvon alittavissa hankintamenettelyissä tai käyttöoikeussopimuksissa

Julkisia hankintoja koskevien direktiivien mukaan jäsenvaltiot voivat harkintansa mukaan käyttää ESPD:tä myös EU:n kynnysarvon alittavissa hankintamenettelyissä tai käyttöoikeuksiin liittyvissä menettelyissä. Kuten edellä olevasta kaaviosta käy ilmi, 61 prosenttia jäsenvaltioista ei aio käyttää ESPD:tä EU:n kynnysarvon alittavissa hankintamenettelyissä tai käyttöoikeussopimuksissa. Monessa jäsenvaltiossa on kuitenkin päädytty päinvastaiseen käytäntöön: Alankomaissa, Bulgariassa, Kroatiassa, Latviassa, Liettuassa, Romaniassa ja Tanskassa kaikissa tapauksissa tai osassa niitä (esim. jos hankintaviranomainen pyytää tietoa poissulkemisperusteista kynnysarvon alittavissa menettelyissä) ESPD:n käyttö on pakollista. Sen sijaan Espanjassa, Italiassa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Unkarissa se on vapaaehtoista.

ESPD julkisten hankintamenettelyjen digitalisoinnin vauhdittajana: yhden kerran periaate

Direktiivissä 2014/24/EU kehotetaan raportoimaan ESPD:n käytännön soveltamisesta ja ottamaan siinä huomioon tietokantojen teknisen kehityksen jäsenvaltioissa. Julkista hankintamenettelyä voidaan selvästi yksinkertaistaa liittämällä ESPD tietokantoihin ja/tai tietotekniseen järjestelmään toimittajien esikarsintaa varten. Tällaisten järjestelmien avulla voidaan tarkistaa, täyttyvätkö julkisissa hankintamenettelyissä käytetyt poissulkemis- tai valintaperusteet (esim. toimittajan maksukyvyttömyyden todentaminen – myöhemmin automaattisesti – ja asiaa koskevien tietojen toimittaminen hankintaviranomaiselle).

Kaaviosta 4 käy ilmi, että kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista (Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Portugali, Ranska, Romania, Saksa, Suomi, Tšekki, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta) pitää ESDP:tä julkishallinnon digitalisoinnin kannalta tärkeänä ja aikoo toteuttaa edellä mainitun yhteenliittämisen.

Kaavio 4 – Jäsenvaltiot, joissa ESPD aiotaan liittää toimittajien esikarsintajärjestelmään

Kyselyssä käsiteltiin myös ostajille annettavaa mahdollisuutta hankkia julkisen hankintamenettelyn edellyttämiä asiakirjatodisteita suoraan kansallisesta tietokannasta (kansallisesta hankintahakemistosta, virtuaalisesta yritysasiakirja-aineistosta, sähköisestä asiakirjojen tallennusjärjestelmästä tai esikarsintajärjestelmästä) 12 . Tätä kutsutaan yleisesti myös yhden kerran periaatteeksi, jolla tarkoitetaan, että toimittajaa ei pyydetä (tai pyydetään enintään kerran) toimittamaan tietoja osoittaakseen, että se täyttää hallinnollisen menettelyn vaatimukset, koska nämä tiedot ovat saatavilla viranomaisten omistamissa tietokannoissa.

Kaavio 5 – Voivatko hankintaviranomaiset saada julkisessa hankintamenettelyssä vaaditut täydentävät asiakirjat suoraan kansallisesta tietokannasta?

Selite:

K – Kyllä, kaikkien hankintaviranomaisryhmien osalta.

O – Kyllä (osittain), mutta vain tiettyjen hankintaviranomaisryhmien osalta (esim. poliisihallinnon keskusviranomaiset ja veroviranomaiset).

Ei – Ei pääsyä kansallisiin tietokantoihin.

Jäsenvaltioilta on tiedusteltu, aikovatko ne liittää ESPD:n joihinkin edellä mainituista tietoteknisistä järjestelmistä. Jäsenvaltioiden vastaukset (ks. kaavio 5) jakautuvat selkeästi kahtia. 11 jäsenvaltiossa hankintaviranomaiset eivät vielä voi saada julkisessa hankintamenettelyssä vaadittuja asiakirjoja suoraan kansallisesta tietokannasta Tämä viittaisi siihen, että näihin hallinnon tietokantoihin ei voi tehdä suoraan hakuja muilta hallinnonaloilta eikä niitä voi liittää ulkopuoliseen palveluun. Tämä kertoo myös siitä, että yhden kerran periaate ei vielä toteudu. Toisaalta 11 muussa jäsenvaltiossa kaikilla hankintaviranomaisilla on pääsy kansallisiin tietokantoihin, joista ne voivat suoraan hakea tiettyä toimittajaa koskevaa näyttöä ja todistuksia. Hakumahdollisuus koskee kuitenkin vain tietyntyyppisiä, kuten poissulkemisperusteisiin liittyviä asiakirjoja (tästä ilmoittivat Espanja, Latvia, Liettua, Saksa ja Suomi), ja toimittajien on esitettävä muut asiakirjat. Vaikuttaisi siltä, että näissä jäsenvaltioissa on alettu toteuttaa yhden kerran periaatetta kaikkien osapuolten hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi. Etenkin Latviassa ja Liettuassa on jo käytössä järjestelmä, jossa kaikki ostajat voivat automaattisesti tehdä hakuja ja varmentaa toimittajien soveltuvuuden tietyntyyppisten vaatimusten osalta. Näissä jäsenvaltioissa on tarkoitus liittää ESPD kaikkiin rekistereihin, jotta tietojen varmennus on entistä yksinkertaisempaa.

Loput jäsenvaltioista mainitsevat vastauksissaan myös kolmannen tilanteen, jossa pääsy rajoittuu tiettyihin viranomaisryhmiin (ainoastaan esim. poliisihallinnon keskusviranomaisiin ja veroviranomaisiin). Tämä tilanne koskee vain kuutta jäsenvaltiota.

ESPD:n käyttöönoton odotettavissa olevat ja arvioidut hyödyt

Jäsenvaltioille tehdyssä kyselyssä pyrittiin keräämään tietoja ESPD:n vaikutuksista ensimmäisten käyttökuukausien jälkeen. ESPD on kuitenkin ollut useissa jäsenvaltioissa käytössä vasta vähän aikaa, minkä vuoksi on liian varhaista arvioida sen vaikutuksia. Tähän ryhmään kuuluvat Irlanti, Luxemburg, Malta, Ranska, Saksa, Slovenia ja Viro.

Vain kaksi jäsenvaltiota toimitti määrällisen arvion vaikutuksista yrityksiin: Tanskan mukaan hyötyjä syntyy vuosittain 12 miljoonan euron arvosta. Kroatia puolestaan ilmoitti tarjousten laatimiseen liittyvien kustannusten vähenevän 83 prosenttia näytön osalta. Missään jäsenvaltiossa ei vielä ole yritetty laskea ostajien pienemmästä hallinnollisesta rasitteesta koituvaa hyötyä.

Jäsenvaltioiden kanssa järjestetyissä työpajoissa kävi ilmi, että jäsenvaltioissa aletaan vähitellen nähdä mahdolliset hyödyt ja se, miten ne voivat parantaa kansallisia ratkaisujaan.

Suurin osa jäsenvaltioista toimitti kuitenkin laadullisen arvion ESPD:n vaikutuksista. Yhteenveto arvioista on alla olevassa taulukossa. Jäsenvaltioiden näkemykset vaihtelevat merkittävästi sen mukaan, missä vaiheessa ESPD:n täytäntöönpano niissä on. Kaiken kaikkiaan suurin osa jäsenvaltioista piti ESPD:n käytöstä saatuja kokemuksia myönteisinä: niiden mukaan hyödyt toteutuvat liitettäessä ESPD näyttöä koskeviin rekistereihin ja tietokantoihin. Toinen jäsenvaltioryhmä (muun muassa Espanja, Saksa ja Tanska) ilmoitti, että sekä yritykset että ostajat ovat voimakkaasti kritisoineet ESPD:tä. Joissa jäsenvaltioissa, esimerkiksi Irlannissa, täytäntöönpanon alkuvaihe on toistaiseksi ollut haastava, vaikka maassa myönnetäänkin, että sähköisen ratkaisun avulla voidaan yksinkertaistaa hankintamenettelyjä. Liitteessä olevassa taulukossa 3 luetellaan jäsenvaltioiden ilmoittamat hyödyt ja haitat, jotka liittyvät ESPD:n käyttöön. 

5Keskeisille sidosryhmille kohdistettu kyselytutkimus

Komissio toteutti keskeisille sidosryhmille kohdistetun kyselyn, joka koski ESPD:n käytännön toteutusta. Marraskuussa 2016 käynnistetty kysely jatkui 31. tammikuuta 2017 saakka. Kysely kohdistettiin kymmenelle eri alojen merkittävälle eurooppalaiselle järjestölle, jotka edustavat ostajia tai myyjiä ja julkisen hankintamenettelyn eri intressejä. Järjestöjä pyydettiin kysymään kansallisten jäsentensä näkemyksiä. Sidosryhmät, joita pyydettiin vastaamaan kyselyyn:

·Architects' Council of Europe (ACE) (Euroopan arkkitehtineuvosto)

·Business Europe

·Community of European Railways (CER) (Euroopan rautatieyhteisö)

·Council of European Municipalities and Regions (CEMR) (Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto)

·CPBs network

·European Association of Public eTendering Providers (EUPlat)

·Eurocities

·European Builders Confederation (EBC) (Euroopan rakennusyritysten yhteenliittymä)

·European Construction Industry Federation (FIEC) (Euroopan rakennusteollisuusliitto)

·European Association of Craft, Small and Medium-sized Enterprises (UEAPME) (Käsiteollisuuden ja pienten ja keskisuurten yritysten eurooppalainen liitto).

Kaavio 6 – Vastaukset sidosryhmille osoitettuun kyselyyn järjestöittäin

Kyselyyn osallistui 48 sidosryhmää 16 jäsenvaltiosta. Edellä olevassa kaaviossa esitetään saadut vastaukset järjestöittäin/ryhmittäin. Vain puolet vastaajista ilmoitti käyttävänsä ESPD:tä. Suosituin käyttömuoto on paperiversio, ja seuraavaksi suosituin on eESPD. Useat sekä ostajia että myyjiä edustavat sidosryhmät ilmaisivat olevansa jossain määrin huolissaan ESPD:n käytöstä ja mainitsivat etenkin, että lomake on monimutkainen. Tämä kokemus voi kuitenkin johtua paperiversion käytöstä tai joissakin tapauksissa järjestelmän ymmärtämisestä väärin.

Osa sidosryhmistä ilmoitti, etteivät kaikkien hankintamenettelyjen ostajat pidä ESPD:n käyttöä pakollisena tai että käytössä on muunlaisia omia ilmoituksia. Useat sidosryhmät olivat huolissaan lomakkeen sanamuodoista tai siitä, että ESPD on täytettävä alihankkijoiden osalta. Moni kuitenkin piti eESPD:tä hyvänä palveluna. ESPD:tä pidettiin hyödyllisenä välineenä pk-yrityksille, sillä sen ansiosta oma lausunto on vakiomuotoinen. Kaiken kaikkiaan sidosryhmien näkemykset vaihtelivat sen mukaan, oliko oma lausunto jo käytössä kyseisessä jäsenvaltiossa ja miten monimutkainen se oli.

6Päätelmät ja seuraavat vaiheet

Kuten jäsenvaltioille ja sidosryhmille tehdyistä kyselyistä käy ilmi, ESPD:n täytäntöönpano on vasta alussa, koska direktiivien saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on myöhästynyt ja koska niiden täytäntöönpano vie aikaa. Siksi suurimmassa osassa jäsenvaltioita käytetään yleisesti vain ESPD:n paperilomaketta ja komission eESPD-palvelua. Vain harvoissa jäsenvaltioissa on jo kehitetty kansallinen ESPD-ratkaisu, mutta monet jäsenvaltiot aikovat kehittää sellaisen keskipitkällä aikavälillä. Jäsenvaltioissa ei siis vielä täysin hyödynnetä ESPD:n koko potentiaalia 13 . Toistaiseksi ei myöskään ole saatavilla riittävästi käytännön kokemusta, jotta voitaisiin arvioida ESPD:n tarkistamisen tarvetta. Tässä yhteydessä on huomattava, että vain kolme jäsenvaltiota on ehdottanut muutoksia ESPD:hen ja/tai eESPD:hen.

Perusteellisempi ESPD:n arvio on määrä tehdä vuonna 2019. Samalla arvioidaan direktiivien taloudellisia vaikutuksia sisämarkkinoihin ja rajatylittäviin hankintoihin 14 . Tällainen arviointi perustuu muutaman vuoden käytännön kokemukseen ja antaa kattavamman kuvan tilanteesta.

Komissio jatkaa ESPD:n täytäntöönpanon edistämistä jäsenvaltioissa ja tukee etenkin ESPD:n liittämistä kansallisiin sähköisiin hankintajärjestelmiin sekä todistuksia ja näyttöä koskeviin rekistereihin ja tietokantoihin. Tällä edistetään yhden kerran periaatteen toteutumista jäsenvaltioissa.

Palvelun väliaikaisen luonteen vuoksi komissio ei enää 18. huhtikuuta 2019 jälkeen kehitä eESPD:tä, vaan se on tarkoitus lakkauttaa.

ESPD:n (ja e-Certis-palvelun 15 ) kehitystyössä on myös otettava huomioon jäsenvaltioiden sellaisten rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmien kehittyminen (esim. kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmä [BRIS], maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmä tai eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä [ECRIS]), jotka sisältävät hankintamenettelyjen kannalta merkityksellisiä asiakirjoja ja todistuksia.

ESPD otettiin huomioon myös hankintamenettelyn vakiolomakkeita parannettaessa. Tämän julkisen kuulemisen 16 tulokset otetaan huomioon mahdollisessa ESPD:n arvioinnissa vuonna 2019.

On myös erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot panevat direktiivin 2014/24/EU säännökset asianmukaisesti täytäntöön. Se edellyttää sitä, että jäsenvaltiot pitävät e-Certis-järjestelmän ajantasaisena. Kyselyssä jäsenvaltiot nimesivät tämän tavoitteekseen. Koska e-Certis-todistushakemisto on tärkeä sisämarkkinoiden työväline, komissio seuraa tiiviisti sen käyttöönottoa varmistaakseen sen asianmukaisen toiminnan.

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65). Direktiivin keskeisin säännös on 59 artiklassa, kun taas muut direktiivin säännökset koskevat yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan käyttöä eri yhteyksissä.

(2)

Katso komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/7, annettu 5 päivänä tammikuuta 2016, yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan vakiolomakkeen vahvistamisesta, EUVL L 3, 6.1.2016, s. 16.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

(4)

59 artiklan 3 kohta. Tämä on kaksi täyttä vuotta ennen ”alkuperäistä” määräaikaa: direktiivin 92 artiklassa säädetään yleisen uudelleentarkastelun määräajaksi 18. huhtikuuta 2019.

(5)

Katso kertomuksen liitteessä oleva taulukko 1, jossa esitetään niiden kansallisten säädösten voimaantulopäivät, joilla direktiivit 2014/24/EU ja 2014/25/EU saatetaan osaksi kunkin jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä.

(6)

http://ec.europa.eu/growth/tools-databases/newsroom/cf/itemdetail.cfm?item_id=9057

(7)

  https://ec.europa.eu/tools/espd

(8)

Näitä toimia on rahoitettu sähköisten palvelujen yhteentoimivuusohjelma ISA²:sta (Interoperability Solutions for Public Administrations, Businesses and citizens).

(9)

e-Certis on komission kehittämä sähköinen järjestelmä, josta saa tietoa jäsenvaltioiden hankintamenettelyissä vaadituista sertifikaateista/todistuksista. https://ec.europa.eu/growth/tools-databases/ecertis//web/

(10)

Julkisia hankintoja koskevien direktiivien mukaan jäsenvaltiot voivat harkintansa mukaan käyttää ESPD:tä myös EU-kynnysarvon alittavissa hankintamenettelyissä tai käyttöoikeuksiin liittyvissä menettelyissä.

(11)

Kysely toteutettiin komission kehittämällä EU Survey -verkkosovelluksella. Kysely on saatavilla (englanninkielisenä) osoitteessa https://ec.europa.eu/eusurvey/runner/ESPD_survey.

(12)

 Tästä säädetään direktiivin 2014/24/EU 59 artiklan 3 kohdassa.

(13)

Tässä yhteydessä on huomattava, että vain kolme jäsenvaltiota on ehdottanut muutoksia ESPD:hen tai eESPD:hen. Ehdotukset voidaan ottaa tarvittaessa huomioon eESPD-palveluun parhaillaan tehtävissä mukautuksissa.

(14)

Direktiivin 2014/24/EU 92 artikla, EUVL L 94, 28.3.2014.

(15)

Katso e-Certis-palvelua koskeva alaviite 9.

(16)

  http://ec.europa.eu/growth/tools-databases/newsroom/cf/itemdetail.cfm?item_id=8997

Top

Bryssel 17.5.2017

COM(2017) 242 final

LIITE

asiakirjaan

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan (ESPD) käytännön soveltamista koskevasta tarkastelusta


Taulukko 1 Voimaantulopäivä kansallisille säädöksille, joilla direktiivit 2014/24/EU ja 2014/25/EU saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä – tilanne 5.4.2017.

Jäsenvaltiot

Yleinen hankintadirektiivi 2014/24/EU

Erityisalojen hankintadirektiivi
2014/25/EU

Belgia

Bulgaria

15.4.2016

15.4.2016

Tšekki

1.10.2016

1.10.2016

Tanska

1.1.2016

1.1.2016

Saksa

18.4.2016

18.4.2016

Viro

Irlanti

5.5.2016

5.5.2016

Kreikka

8.8.2016

8.8.2016

Espanja

Ranska

1.4.2016

1.4.2016

Kroatia

1.1.2017

1.1.2017

Italia

19.4.2016

19.4.2016

Kypros

28.4.2016

23.12.2016

Latvia

1.3.2017

1.4.2017

Liettua

Luxemburg

Unkari

1.11.2015

1.11.2015

Malta

28.10.2016

28.10.2016

Alankomaat

1.7.2016

1.7.2016

Itävalta

Puola

28.7.2016

28.7.2016

Portugali

Romania

26.5.2016

26.5.2016

Slovenia

1.4.2016

1.4.2016

Slovakia

18.4.2016

18.4.2016

Suomi

Ruotsi

Yhdistynyt kuningaskunta

18.4.2016

18.4.2016



Taulukko 2 Kävijöiden määrä eESPD-palvelussa tammikuussa 2017 jäsenvaltioittain

Jäsenvaltiot

Kävijöiden määrä

Romania

31 561

Tanska

11 217

Puola

9 049

Espanja

9 444

Italia

6 425

Kreikka

3 858

Norja

4 147

Saksa

3 427

Ranska

3 107

Suomi

2 959

Ruotsi

2 327

Yhdistynyt kuningaskunta

1 945

Portugali

1 221

Alankomaat

1 231

Bulgaria

781

Kroatia

724

Slovakia

633

Unkari

617

Belgia

596

Tšekki

543

Slovenia

443

Itävalta

401

Sveitsi

286

Latvia

194

Irlanti

177

Viro

91

Liettua

61

Kypros

34

Luxemburg

29

Malta

26



Taulukko 3 Jäsenvaltioiden ilmoittamat hyödyt ja haitat, jotka liittyvät ESPD:n käyttöön

Hyödyt

Jäsenvaltiot

Toimittajille odotettavissa oleva hallinnollisen taakan keventyminen (pk-yritykset mukaan luettuna)

Irlanti, Italia, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Tšekki

Ostajille odotettavissa oleva hallinnollisen taakan keventyminen

Irlanti, Italia, Kreikka, Liettua

Rahalle enemmän vastinetta markkinoiden avoimuuden ja kilpailun lisääntymisen myötä

Italia

Lisää läpinäkyvyyttä toimittajien poissulkemis- ja valintaperusteiden osalta

Belgia

Ensimmäinen askel kohti koko EU:n sähköisten hankintojen yhteentoimivuutta

Portugali

Helpottaa rajatylittävää osallistumista julkisiin hankintamenettelyihin

Belgia, Suomi

Vakiomuotoiset poissulkemis- ja valintaperusteet tyhjentävänä luettelona

Kypros, Portugali, Suomi

Vakiomuotoiset omat lausunnot, kansallisella ja EU:n tasolla

Ruotsi

Nopeampi arviointiprosessi, lyhyempi menettely

Belgia, Liettua, Romania, Suomi

Vähäinen lisävähennys verrattuna nykyiseen järjestelmään

Alankomaat, Espanja

Hyötyä, kun sähköinen versio on saatavilla

Bulgaria, Irlanti, Suomi, Unkari

Hyötyä, kun automaattinen yhteys sähköisen hankintamenettelyn alustoihin tai rekistereihin on saatavilla

Slovakia, Suomi

Haitat

Jäsenvaltiot

Lomake on liian vaikeaselkoinen

Espanja, Itävalta, Puola, Saksa, Suomi

Lomake on liian pitkä

Espanja, Itävalta, Saksa

Talouden toimijoiden hallinnollinen taakka kasvaa

Espanja, Itävalta, Puola, Tanska

Hankintaviranomaisten hallinnollinen taakka kasvaa

Espanja, Itävalta, Suomi, Tanska

Paperiversio on ongelmallinen, mutta tilanne voi parantua sähköisen version myötä

Unkari

ESPD on askel taaksepäin verrattuna aiemmin käytössä olleisiin omiin ilmoituksiin

Espanja, Itävalta, Saksa, Suomi

Talouden toimijoille helpompaa toimittaa kaikki asiakirjatodisteet alusta lähtien

Espanja, Puola

Lomake on liian jäykkä

Tanska

Ostajilla ja toimittajilla vaikeuksia alkuvaiheessa

Kreikka

Suurin osa toimijoista ei käytä, harva toimittaja hyväksyy

Espanja, Saksa

Jos eurooppalaista hankinta-asiakirjaa ei voida hyödyntää uudelleen eri menettelyissä, on vaikeaa saada sidosryhmät käyttämään sitä

Malta

Top