EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 12.4.2017

COM(2017) 213 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Kuudes raportti edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia

I.JOHDANTO

Tämä on kuudes kuukausiraportti edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia. Tässä tilannekatsauksessa käsitellään kehitystä kahden pääpilarin alalla: terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden ja niiden tukimekanismien torjunta sekä puolustusvalmiuden ja selviytymiskyvyn parantaminen kyseisten uhkien varalta.

Tukholmasta tuli 7. huhtikuuta uusin terrori-iskujen kohde, kun hyökkääjä kaappasi kuorma-auton ja ajoi tahallaan vilkkaan kävelykadun poikki ja sisään tavarataloon surmaten neljä ihmistä ja aiheuttaen vammoja viidelletoista. Vajaat kolme viikkoa aiemmin, 22. maaliskuuta, tehtiin Lontoossa ja Ison-Britannian parlamentissa terrori-isku, jossa käytettiin ajoneuvoa ja veistä verenvuodatuksen aiheuttamiseen vilkkaasti liikennöidyssä ja symbolisesti merkittävässä paikassa. Nämä teknisesti kömpelöt iskut, jotka muistuttivat Nizzan ja Berliinin viimevuotisia iskuja, korostavat jälleen kerran sitä, miten suuri haaste tällaisten uhkien ehkäiseminen on jäsenvaltioiden viranomaisille ja miten tärkeää on käynnissä oleva, turvallisuusunioniin liittyvä työ pehmeiden kohteiden suojelemiseksi. 1  

Tässä raportissa esitetään päivitetty katsaus turvallisuusunionia koskevien keskeisten säädösten ja muiden toimien edistymiseen. Siinä käsitellään erityisesti vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, joka on yksi Euroopan turvallisuusagendassa 2 vuonna 2015 vahvistetuista painopisteistä. Osana EU:n uuteen, järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevaan vuosien 2018–2021 toimintapoliittiseen sykliin liittyvää työtä tässä raportissa esitetään komission näkemys EU:n tulevista painopisteistä vakavan rikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan alalla.

Järjestäytynyt rikollisuus on keskeinen terrorismin mahdollistava tekijä, sillä se auttaa terroristeja hankkimaan aseita ja rahoitusta. Toisaalta myös kyberrikollisuuden ja perinteisen rikollisuuden välinen ero on vähitellen katoamassa, sillä rikolliset hyödyntävät internetiä toimintansa laajentamiseen, uusien rikosvälineiden hankkimiseen ja rikollisten menetelmien kehittämiseen. Terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus ja kyberrikollisuus liittyvät siis toisiinsa, ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on turvallisuusunionissa keskeinen ala, jolla tarvitaan toimia EU:n tasolla.

II.    TURVALLISUUTEEN LIITTYVIEN ENSISIJAISTEN EHDOTUSTEN TOTEUTTAMINEN

1.    Lainsäädäntöaloitteet

Direktiivi (EU) 2017/541 terrorismin torjumisesta 3 julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 31. maaliskuuta. Siihen sisältyvät uudet säännöt auttavat ehkäisemään terrori-iskuja säätämällä rangaistaviksi esimerkiksi terrorismin rahoittamisen, terrorismiin liittyvän koulutuksen vastaanottamisen tai matkustamisen sekä tällaisen matkustamisen järjestämisen tai edistämisen. Lisäksi uudet säännöt vahvistavat terrorismin uhrien oikeuksia, ja niissä luetellaan palvelut, joiden avulla vastataan terrorismin uhrien erityistarpeisiin. Jäsenvaltioiden on saatettava uudet säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 8. syyskuuta 2018.

Euroopan parlamentti päätti täysistunnossaan 14. maaliskuuta 2017 hyväksyä ampuma-asedirektiivin tarkistuksen 4 . Ehdotuksella laajennetaan huomattavasti kiellettyjen aseiden (luokka A) luetteloa, jotta kaikkein vaarallisimmat aseet saadaan pois siviiliväestöltä. Lisäksi ehdotuksella sisällytetään direktiivin soveltamisalaan ääniaseet ja deaktivoidut aseet sekä parannetaan aseiden jäljitettävyyttä vahvistamalla merkintäsääntöjä ja tehostamalla jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa. Neuvoston odotetaan hyväksyvän ehdotus lopullisesti 25. huhtikuuta. Jäsenvaltioilla on 15 kuukautta aikaa saattaa uudet säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään ja 30 kuukautta aikaa ottaa käyttöön arkistointijärjestelmät aseiden jäljittämiseen ja tunnistamiseen tarvittavien tietojen rekisteröintiä varten.

Lainsäätäjien kanssa käynnistettiin 21. maaliskuuta 2017 kolmikantaneuvottelut komission 5. heinäkuuta 2016 esittämästä ehdotuksesta neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin tarkistamiseksi 5 . Ehdotuksen tarkoituksena on kattaa uusia terrorismin rahoituksen keinoja, kuten virtuaalivaluutat ja ennalta maksetut kortit, ja lisätä avoimuutta rahanpesun torjumiseksi. Komissio kehottaa lainsäätäjiä päättämään neuvottelut tästä tärkeästä ehdotuksesta mahdollisimman nopeasti, jotta terroristien käytettävissä olevia keinoja voidaan edelleen vähentää.

Huhtikuun 7. päivänä tulivat voimaan Schengenin rajasäännöstön tarkistukset, jotka liittyvät ulkorajoilla myös unionin kansalaisille tehtäviin järjestelmällisiin tarkastuksiin ja joilla lujitetaan rajavalvontaa. 6 Tällä tärkeällä säädöksellä parannetaan turvallisuutta Schengen-alueella heikentämättä kuitenkaan liikenteen sujuvuutta. Jäsenvaltiot, joissa tarkastuksilla on suhteeton vaikutus liikenteen sujuvuuteen tietyillä maa- ja merirajoilla, voivat tietyin ehdoin päättää tehdä EU:n kansalaisille tietokantojen avulla kohdennettuja tarkastuksia kyseisillä rajoilla määräaikaisen poikkeusluvan perusteella. Edellytyksenä on, että ennalta laaditun riskinarvioinnin mukaan kohdennetuista tarkastuksista ei aiheudu turvallisuusriskiä. Riskinarviointien tuloksista on ilmoitettava eurooppalaiselle raja- ja merivartiostolle. Lainsäätäjien kanssa käynnistettiin 23. maaliskuuta kolmikantaneuvottelut rajaturvallisuutta koskevista komission ehdotuksista, joiden tarkoituksena on perustaa EU:n rajanylitystietojärjestelmä rajaturvallisuuden lisäämiseksi, laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi ja sisäisen turvallisuuden parantamiseksi rekisteröimällä kolmansien maiden kansalaisten liikkeet Schengenin alueen ulkorajojen yli. 7 Komissio kehottaa lainsäätäjiä käsittelemään ehdotukset ripeästi, jotta järjestelmän kehitystyö voidaan käynnistää tänä vuonna ja siten varmistaa, että järjestelmä on toiminnassa viimeistään vuoden 2020 alussa. Lainsäätäjien sisäiset tekniset neuvottelut EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmästä (ETIAS) 8 etenevät hyvin. Komissio tukee aktiivisesti lainsäätäjiä ja edistää aloitteen hyväksymistä. Rajanylitystietojärjestelmää ja ETIAS-järjestelmää koskevat ehdotukset ovat Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisessä julkilausumassa 9 vahvistettuja ensisijaisia säädösaloitteita. Toimielimet ovat sopineet asettavansa nämä ehdotukset lainsäädäntömenettelyssä etusijalle, jotta ne saataisiin hyväksyttyä mahdollisimman pian.

Mitä tulee hiljattain hyväksyttyjen säädösehdotusten täytäntöönpanoon, komissio jatkaa jäsenvaltioiden tukemista, jotta EU:n matkustajarekisteriä (PNR) koskeva direktiivi 10 saataisiin pantua ripeästi täytäntöön. Komissio järjesti 8. maaliskuuta neljännen kokouksen, jossa käsiteltiin matkustajatietodirektiivin täytäntöönpanoa. Kokouksessa selvisi, että useat jäsenvaltiot antavat tai muuttavat parhaillaan lainsäädäntöä valmistellakseen direktiivin hyväksymistä. Komissio seuraa ja tukee täytäntöönpanoa.

2.    Muiden kuin lainsäädäntötoimien täytäntöönpano

Tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän viimeinen kokous järjestetään 25. huhtikuuta. Työryhmän toiminnan päättämiseen liittyen nykyisiä järjestelmiä käsittelevä alaryhmä kokoontui maaliskuussa tarkastelemaan tullijärjestelmiä (lainvalvontatietojen käyttöä / niihin pääsyä) ja lainvalvontaviranomaisten pääsyä SIS-, VIS- ja Eurodac-järjestelmiin.

EU:sta lähti maaliskuussa komission johdolla Yhdysvaltoihin valtuuskunta, jossa olivat edustettuina muun muassa nykyinen ja tuleva neuvoston puheenjohtajavaltio, EU:n terrorismintorjunnan koordinaattori, Europolin internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevän yksikön (Internet Referral Unit) päällikkö sekä radikalisoitumisen torjuntaverkoston osaamiskeskuksen johtaja. Valtuuskunta tapasi merkittäviä sosiaalisen median yrityksiä ja internet-yrityksiä edistääkseen vapaaehtoista kumppanuutta EU:n kanssa ja varmistaakseen, että joulukuussa 2016 EU:n internet-foorumin puitteissa sovittuja aloitteita toteutetaan käytännössä. Joulukuussa 2015 perustettu EU:n internet-foorumi on olennainen osa toimia, joilla komissio pyrkii estämään terroristijärjestöjä hyödyntämästä internetiä yhä enenevässä määrin.

Matkan keskeinen saavutus oli internet-yritysten kehittämän yhteisen avainsanojen tietokannan prototyypin esittely. Yritykset voivat tietokannan avulla merkitä havaittua terroristista sisältöä, tunnistaa tällaista sisältöä, arvioida sitä omien toimintatapojensa mukaisesti ja poistaa sen nopeasti ja peruuttamattomasti. Yritykset keskittyvät parhaillaan testaukseen ja skaalattavuuden parantamiseen ja sellaisten uusien, erityisesti pienten yritysten löytämiseen, jotka voidaan kutsua mukaan yhteenliittymään, jotta tämän uuden välineen vaikutuksia ja käyttöalaa voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. EU:n valtuuskunta korosti myös sitä, että yritysten on tärkeä toimia ennalta ehkäisevästi hyödyntämällä haitallisen sisällön automaattista tunnistamista.

Osana pyrkimyksiä torjua verkon välityksellä tapahtuvaa radikalisoitumista komissio on päättänyt osoittaa 10 miljoonaa euroa lisärahoitusta verkossa toteutettaviin vastapropagandakampanjoihin. Rahoitus toteutetaan EU:n internet-foorumin puitteissa käynnistetyn, kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia parantavan ohjelman kautta. Ohjelma käynnistettiin 15. ja 16. maaliskuuta, ja siihen osallistuu 100 sidosryhmää.

Radikalisoitumisen torjunnan EU-verkosto ja sen osaamiskeskus tukevat asiantuntijatiedon ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa ennaltaehkäisyn ja radikalisoitumisen torjunnan alalla toimivien kenttätyöntekijöiden keskuudessa. Radikalisoitumisen torjuntaverkoston osaamiskeskus auttaa jäsenvaltioita muun muassa suunnittelemaan vankiloissa sovellettavia ehkäisystrategioita ja ohjelmia, joilla tuetaan radikalismista luopumista. Radikalisoitumisesta vuonna 2016 antamansa tiedonannon 11 mukaisesti komissio perusti vuoden 2017 alussa ennaltaehkäisyyn osallistuvien päätöksentekijöiden verkoston. Sen kaksi päätavoitetta ovat i) vahvistaa ja vakiinnuttaa asiantuntemuksen ja kokemusten vaihtoa radikalisoitumisen ehkäisemistä koskevista lähestymistavoista ja toimintapolitiikoista jäsenvaltioissa ja ii) ottaa jäsenvaltiot tiiviimmin mukaan radikalisoitumisen torjuntaverkoston toimintaan huolehtimalla verkoston havaintojen laajemmasta levittämisestä tietyssä jäsenvaltiossa, varmistamalla kansallisten, alueellisten ja paikallisten asiantuntijoiden mahdollisimman laaja osallistuminen torjuntaverkoston tapahtumiin sekä kartoittamalla tarve hyödyntää jäsenvaltioissa torjuntaverkoston järjestämää koulutusta ja työpajoja ja sen tarjoamaa neuvontaa. Ensimmäinen kokous järjestettiin 2. helmikuuta 2017. Tulevissa kokouksissa (joita järjestetään neljännesvuosittain) on tarkoitus keskittyä ensisijaisiin aihealueisiin, kuten ulkomailta palaaviin vierastaistelijoihin, radikalismista luopumiseen ja polarisaatioon.

Parantaakseen valtioiden rajat ylittävää lainvalvontayhteistyötä komissio järjesti 27. maaliskuuta työpajan, jossa käsiteltiin rajatylittäviä välittömiä takaa-ajoja. Niissä on kyse siitä, että jäsenvaltion lainvalvontaviranomaiset ryhtyvät oman valtionsa alueella ajamaan (yleensä autolla) takaa epäiltyä, ja takaa-ajo jatkuu naapurijäsenvaltion alueelle. Ensimmäisessä työpajassa käytiin rakentavaa keskustelua välittömän takaa-ajon käytännön toteutuksesta ja keinoista helpottaa tätä arkaluonteista rajat ylittävän poliisiyhteistyön muotoa.

Ilmailun turvaamisen osalta on tapahtunut edistystä EU:hun kolmansista maista tuleviin lentoihin liittyvien uhkien ja haavoittuvuustekijöiden riskinarvioinnissa. Tammikuussa käynnistettiin toimet sellaisen riskimatriisin kehittämiseksi, jossa yhdistyvät uhka-arvio ja haavoittuvuuteen liittyvät yksityiskohtaiset tiedot. Näin voidaan priorisoida ja koordinoida ulkoisia valmiuksien kehittämistoimia haavoittuvissa kolmansissa maissa. EU:lla on käytössään vankka kehys ilmailun turvaamiseksi. Sen on kuitenkin nopeutettava edellä kuvattuja prosesseja mahdollisten turvallisuusriskien poistamiseksi. Yhdysvaltain ja Yhdistyneen kuningaskunnan hiljattain asettamat eräiden sähkölaitteiden kiellot korostavat jäsenvaltioiden tiiviin keskinäisen yhteistyön tarvetta. Samalla on kuitenkin kunnioitettava niiden oikeutta soveltaa turvallisuutta koskevia lisätoimenpiteitä kolmansista maista tuleviin lentoihin. Parantaakseen koordinaatiota komissio järjesti 31. maaliskuuta salaisen asiantuntijakokouksen jäsenvaltioiden, Australian, Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa.

III.    EU:N PAINOPISTEET VAKAVAN JA JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TORJUNNASSA – EU:N UUSI TOIMINTAPOLIITTINEN SYKLI

Järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin tarkoituksena on varmistaa tehokas yhteistyö jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten sekä EU:n toimielinten ja virastojen kesken. Tavoitteena on toteuttaa johdonmukaisia ja tehokkaita operatiivisia toimia, joilla torjutaan kaikkein kiireellisimpiä EU:hun kohdistuvia rikosuhkia. Tämä näyttöön perustuva prosessi käynnistyy sillä, että Europol esittelee vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion (SOCTA), jossa esitetään suurimpia EU:hun kohdistuvia rikosuhkia koskevia suosituksia. SOCTA-raportti muodostaa pohjan jäsenvaltioiden keskusteluille EU:n tasolla toteutettavista ensisijaisista toimista rikosuhkien torjumiseksi. Ensisijaiset toimet hyväksytään oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa, minkä jälkeen ne otetaan huomioon rajatylittävissä operatiivisissa toimissa jäsenvaltioiden tasolla ja erityisesti jäsenvaltioiden ja EU:n virastojen yhteisissä toimissa, joita Euroopan monialainen rikosuhkien torjuntafoorumi tukee. 12 Komissio on antanut ja antaa jatkossakin taloudellista tukea EU:n toimintapoliittisen syklin täytäntöönpanoon. Vuotta 2017 varten on osoitettu 4 miljoonaa euroa, kun vuosina 2015 ja 2016 rahoitus oli yhteensä 9 miljoonaa euroa.

Vuodet 2013–2017 kattavan EU:n toimintapoliittisen syklin toteutus on yleisesti ottaen onnistunut hyvin. Komission tilaaman riippumattoman arvion 13 mukaan toimintapoliittisen syklin tärkein tavoite – vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvän jäsenvaltioiden välisen yhteistyön parantaminen – on saavutettu. 14 EU:n toimintapoliittinen sykli on parantanut tiedonvaihtoa ja hyvien toimintatapojen jakamista ja saanut jäsenvaltiot käynnistämään useita yhteisiä tutkintatoimia ja operaatioita. Se on myös osaltaan parantanut suhteita ja lisännyt luottamusta, myös kolmansien maiden kanssa.

Uusi toimintapoliittinen sykli käynnistyi 9. maaliskuuta 2017, kun Europol esitteli EU:n vuoden 2017 uhkakuva-arvion 15 . Arviossa käsitellään mahdollisia vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä terrorismin välisiä yhteyksiä eli sitä, miten järjestäytynyt rikollisuus voi ruokkia terrorismia esimerkiksi ampuma-aseiden kaupan avulla sekä tuottamalla väärennettyjä asiakirjoja tai antamalla käyttöön huumausaineiden salakuljetuksesta saatuja tuottoja. Tämä näkemys tuotiin esille Euroopan turvallisuusagendassa 16 ja sen jälkeen komission tiedonannossa Euroopan turvallisuusagendan valjastaminen terrorismin torjuntaan ja toimivan ja todellisen turvallisuusunionin perustamisen valmisteluun 17 .

Vuoden 2017 uhkakuva-arviossa suositetaan keskittymään viiteen ensisijaiseen rikosuhkaan: 1) kyberrikollisuus, 2) huumausaineiden tuotanto, kauppa ja jakelu, 3) siirtolaisten salakuljetus, 4) järjestäytyneet murtovarkaudet ja muut varkaudet (järjestäytynyt omaisuusrikollisuus) ja 5) ihmiskauppa. Lisäksi suositetaan keskittymistä kolmeen monialaiseen kysymykseen, jotka mahdollistavat kaikenlaisen vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden tai tehostavat sitä: a) asiakirjarikokset, b) talousrikollisuus, mukaan lukien rahanpesu, ja c) laittomien tuotteiden ja palvelujen verkkokauppa.

Komissio ja neuvoston puheenjohtajavaltio valmistelevat vuoden 2017 uhkakuva-arvion perusteella ehdotuksiaan EU:n uuden, vuosia 2018–2021 koskevan toimintapoliittisen syklin ensisijaisiksi rikollisuuden torjuntatoimiksi. Ehdotuksista on tarkoitus keskustella sisäisen turvallisuuden operatiivisen yhteistyön pysyvässä komiteassa, ja ne hyväksytään oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa kesäkuussa 2017.

Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevien EU:n tulevien prioriteettien määrittämiseksi komissio tukee Europolin mainitsemia viittä keskeistä rikosuhkaa (ks. kohdat 1–5 jäljempänä). Lisäksi komissio katsoo, että EU:n tasolla olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ja osoitettava enemmän resursseja seuraavien kolmen rikosuhkan torjumiseen: 6) ampuma-aseiden laiton kauppa, 7) arvonlisäpetokset ja 8) ympäristörikollisuus. Nämä kolme uhkaa olisi sisällytettävä myös EU:n uuden toimintapoliittisen syklin ensisijaisiin rikosuhkiin (ks. kohdat 6–8 jäljempänä).

Keskeinen EU:n vuoden 2017 uhkakuva-arviossa esiin tuotu seikka on rikollisten hyödyntämä uusi teknologia. Rikolliset käyttävät ja hyödyntävät teknologiaa yhä taidokkaammin ja tuloksellisemmin lähes kaikissa järjestäytyneen rikollisuuden muodoissa. Internetiä käytetään erittäin paljon kaikenlaisten laittomien tuotteiden ja palvelujen kaupassa. Sen vuoksi lainvalvontaviranomaisilla on oltava riittävät välineet torjua tällaista verkkorikollisuutta sekä järjestää koulutusta ja vaihtaa kokemuksia. Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto (CEPOL) on keskeisessä roolissa, sillä se tarjoaa asianmukaista koulutusta etulinjan lainvalvontaviranomaisille toimintapoliittisten tavoitteiden ja havaittujen uhkien mukaisesti.

Vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyy myös merkittävä ulkoinen ulottuvuus. EU:n vuoden 2017 uhkakuva-arviossa todetaan, että järjestäytyneeseen rikollisuuteen EU:ssa syyllistyvien joukossa on yli 180 eri kansallisuuden edustajia, jotka asuvat joko unionin alueella tai sen ulkopuolella. Rikoksista epäillyistä 40 prosenttia on muita kuin jäsenvaltioiden kansalaisia. Tärkeimmät järjestäytyneen rikollisuuden käyttämät salakuljetusreitit alkavat EU:n ulkopuolelta. Käynnissä on toimia, joilla pyritään torjumaan järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamia uhkia EU:n ulkopuolella. 18 Myös jatkossa on huolehdittava EU:n sisäisen turvallisuuden ja ulkoisten toimien välisistä yhteyksistä, kun pyritään puuttumaan vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamiin uhkiin muun muassa Europolin ja kolmansien maiden välisellä yhteistyöllä.

1.Kyberrikollisuus

Kyberhyökkäysten voimakkuus ja lukumäärä kasvavat jatkuvasti, ja ne ovat teknisesti yhä edistyneempiä. 19 Kyberhyökkäykset ovat luonteeltaan aina kansainvälisiä: niiden uhrit, tekijät ja todistusaineisto sijaitsevat usein eri maissa ja eri tuomiopiirien alueella. Jäsenvaltiot ovat olleet erittäin kiinnostuneita kyberrikollisuuden torjunnasta. Tästä ovat osoituksena lukuisat operatiiviset toimintasuunnitelmat 20 , joita on laadittu kyberhyökkäysten, internetissä tapahtuvan lasten kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön ja maksukorttipetosten aloilla. EU:n tasolla Europolin alainen Euroopan kyberrikostorjuntakeskus on edistänyt huomattavasti kyberrikollisuuden torjuntaa. 21 Eurojust tekee sen kanssa tiivistä yhteistyötä, sillä se on lähettänyt keskukseen asiantuntijan ja osallistuu sen johtoryhmään. Euroopan kyberrikostorjuntakeskus johtaa lisäksi verkkorikollisuutta torjuvan yhteisen toiminnan työryhmää , jonka tehtävänä on johtaa tiedusteluun perustuvia ja koordinoituja toimia suurimpien kyberrikollisuusuhkien torjumiseksi hyödyntämällä kumppanien toteuttamia valtioiden rajat ylittäviä tutkintatoimia ja operaatioita. 22  

Tavoitteena on myös löytää ratkaisuja, joilla voidaan poistaa esteet kyberrikollisuutta koskevalta rikostutkinnalta käynnistämällä todisteiden ja tietojen saatavuutta koskevia aloitteita. 23  Kyberrikollisuuden vastaisessa yhteistyössä on keskityttävä uhrien tunnistamiseen ja suojelemiseen noudattaen voimassa olevaa uhrien oikeuksia koskevaa EU:n lainsäädäntöä 24 ja parhaita toimintatapoja 25 . Yhteistyötä internetissä tapahtuvan lasten kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi on jatkettava ja tehostettava edelleen. 26 Maksukorttipetosten osalta on tarpeen laajentaa nykyistä lainvalvontayhteistyötä kattamaan useammantyyppiset rikolliset toimet, joiden kohteena ovat muut maksuvälineet kuin käteinen. Kuten toimintasuunnitelmassa terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamiseksi esitettiin, komissio aikoo päivittää vuonna 2001 tehtyä puitepäätöstä muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennysten torjunnasta 27 .

2.Huumausaineiden tuotanto, kauppa ja jakelu

Laittomien huumausaineiden markkinat ovat EU:n suurimmat rikollismarkkinat. EU:n vuoden 2017 uhkakuva-arvion mukaan yli kolmasosa EU:n alueella toimivista rikollisryhmistä osallistuu erilaisten huumausaineiden tuotantoon, kauppaan ja jakeluun. EU:n huumausaineiden vähittäismarkkinoiden arvoksi arvioidaan vähintään 24 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi huumausaineiden kauppa tukee epävirallista taloutta, johtaa väkivaltaan ja muuhun laittomaan toimintaan ja aiheuttaa suuria sosiaalisia ongelmia.

Huumausaineiden vastainen toiminta EU:ssa perustuu EU:n huumausainestrategiaan (2013–2020). Strategia kattaa sekä huumausaineiden tarjonnan että kysynnän vähentämisen. Komissio esitti 15. maaliskuuta luonnoksen EU:n huumeidenvastaiseksi toimintasuunnitelmaksi (2017–2020). Antaakseen EU:lle valmiudet toimia uusien psykoaktiivisten aineiden osalta nopeammin ja tehokkaammin neuvosto sopi joulukuussa 2016 yleisestä lähestymistavasta uuteen lainsäädäntöpakettiin, jolla on tarkoitus puuttua uusiin psykoaktiivisiin aineisiin ja saada haitalliset aineet EU:n valvontaan. 28 Lainsäätäjät käynnistivät keskustelut lainsäädäntöpaketista 1. maaliskuuta.

3.Siirtolaisten salakuljetus

Siirtolaisten salakuljetus EU:hun on nykyään järjestäytyneen rikollisuuden nopeimmin kasvavia osa-alueita. 29 Se paitsi ruokkii laitonta muuttoliikettä EU:hun (ja heikentää siten rajaturvallisuutta ja muuttoliikkeen hallintaa) myös muodostaa vakavan rikollisuuden muodon, joka yhä useammin altistaa siirtolaiset väkivallalle ja hyväksikäytölle ja vaarantaa heidän henkensä. Euroopan muuttoliikeagendassa 30 ja Siirtolaisten salakuljetuksen vastaisessa EU:n toimintasuunnitelmassa 31 määritettiin kaikkein tärkeimmiksi tavoitteiksi tehokkaampi ihmisten salakuljetuksen ehkäiseminen ja torjunta, mukaan lukien laittoman muuttoliikkeen vähentäminen ja ihmishenkien pelastaminen Välimerellä. Näihin haasteisiin vastaamiseksi tukea Europolille on lisätty muun muassa perustamalla erityinen ihmisten salakuljetusta tutkiva eurooppalainen keskus. Keskuksen ensimmäistä toimintavuotta koskevassa kertomuksessa todetaan, että keskus tarjoaa kattavaa tukea eurooppalaisille poliisi- ja rajavalvontaviranomaisille erittäin monimutkaisten rajatylittävien salakuljetuksen torjuntaoperaatioiden koordinoinnissa. 32 Eurojust on nimennyt oikeusalan yhteyshenkilöt Kreikassa ja Italiassa sijaitseviin järjestelykeskuksiin. Heidän tehtävänään on ohjata keskeisiä tietoja ja tapauksia Eurojustin kansallisille toimistoille EU-tason oikeudellisia jatkotoimia ja koordinaatiota varten. Siirtolaisten salakuljetus on huomattavaa myös keskisen Välimeren reitillä, kuten todetaan 25. tammikuuta 2017 annetussa yhteisessä tiedonannossa 33 .

4.Järjestäytynyt omaisuusrikollisuus

Järjestäytynyt omaisuusrikollisuus kattaa monenlaisia rikollisia toimia, joita erikoistuneet ja liikkuvat järjestäytyneet rikollisryhmät tekevät eri puolilla EU:ta. Siihen kuuluvat erityisesti järjestäytyneet murtovarkaudet ja muut varkaudet, ryöstöt ja ajoneuvorikollisuus. 34 Tätä rikollisuuden muotoa ei kuitenkaan tutkita tarpeeksi, koska yksittäiset rikokset luokitellaan usein pikkurikollisuudeksi. Lainvalvontaviranomaisia huolestuttaa varsinkin asuntomurtojen kasvu. Murtoja tekevät etupäässä Kaakkois- ja Itä-Euroopasta tulevat liikkuvat rikollisryhmät. Tämän erittäin liikkuvan rikollisuuden muodon torjumiseksi tarvitaan ennen kaikkea lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä EU:n sisällä, mutta myös yhteistyötä naapurialueiden kumppanimaiden kanssa. 35

5.Ihmiskauppa

Ihmiskauppa on ollut EU:n ensisijaiseksi määrittämä uhka yli kymmenen vuoden ajan. Se olisi säilytettävä myös seuraavassa toimintapoliittisessa syklissä. Ihmiskauppa on paitsi yksi vakavimmista järjestäytyneen rikollisuuden muodoista myös räikeä ihmisoikeusrikkomus. Samalla se on yksi tuottoisimmista rikollismarkkinoista. 36 Salakuljettajat ovat toiminnassaan erittäin riippuvaisia asiakirjapetoksista. 37  

EU on kehittänyt tehokkaan ja kattavan oikeudellisen ja toimintapoliittisen kehyksen puuttuakseen ihmiskauppaan. Se käsittää erityisesti direktiivin 2011/36/EU 38 ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta ja sen uhrien suojelemisesta sekä ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian vuosiksi 2012–2016 39 . Komissio tarkastelee parhaillaan, millaisia toimia tarvitaan vuoden 2016 jälkeistä toimintapoliittista kehystä varten. Tässä työssä se hyödyntää nykyistä kehystä ja arviota sen avulla aikaansaaduista tuloksista.

6.Ampuma-aseiden laiton kauppa

Eri maiden mustat pörssit ovat tärkein terroristien ja rikollisten käyttämien ampuma-aseiden hankintapaikka. Mustassa pörssissä myytävät aseet on saatu varastamalla tai siirtämällä ne tarkoituksenvastaisesti laillisista asekuljetuksista ja -varastoista. Laittomien ampuma-aseiden kauppaaminen pimeässä verkossa ja toimittaminen normaalien posti- ja pakettipalvelujen kautta on tällä hetkellä yleisin keino käydä laitonta ampuma-aseiden kauppaa EU:ssa. Pimeässä verkossa tapahtuvaa laittomien ampuma-aseiden kauppaa koskevien tutkimusten määrä on kasvussa (2 % vuonna 2014, noin 6,5 % vuonna 2015 ja 9 % vuonna 2016).

Laittomien ampuma-aseiden kaupan ottaminen yhdeksi ensisijaiseksi kohdealueeksi EU:n nykyisessä toimintapoliittisessa syklissä on tuottanut tuloksia, sillä jäsenvaltiot ovat sitoutuneet paremmin toimintaan (osallistuvien maiden määrä on kasvanut 12:sta 22:een) ja tulliviranomaiset ovat tiiviimmin mukana torjuntatoimissa. 40 Myös yhteistyö kansainvälisten kumppaneiden (Interpol, UNODC) kanssa sekä alueellinen yhteistyö (erityisesti Länsi-Balkanilla) ovat lisääntyneet, ja kolmen viime vuoden aikana on toteutettu vuosittain keskimäärin 17 yhteistä toimea. 41  

Komissio katsoo, että myös nykyisessä syklissä 42 olisi pidettävä etusijalla toimet, joilla ehkäistään aseiden päätyminen rikollisille ja terroristeille. Näin voidaan täydentää maaliskuussa tehtyä sopimusta, jolla pyritään kiristämään laillisten ampuma-aseiden valvontaa muun muassa laajentamalla kaikkein vaarallisimpien aseiden kiellon soveltamisalaa. 43  

7.Rajatylittävät arvonlisäpetokset

Järjestäytyneet rikollisryhmät aiheuttavat vuosittain 40–60 miljardin euron tulonmenetykset valtioiden rajat ylittävillä arvonlisäpetoksilla. Rikollisryhmistä 2 prosenttia on vastuussa 80 prosentista kaikista missing trader -petoksista. 44 Petosjärjestelyt ovat erittäin monimutkaisia, ja niitä on vaikea paljastaa. Sen vuoksi tarvitaan vero- ja lainvalvontaviranomaisten koordinoituja toimia. EU:n tasolla veroviranomaisten verkosto Eurofisc tarjoaa nopean ja monenvälisen keinon vaihtaa kohdennettuja tietoja ja siten puuttua vakaviin rajatylittäviin arvonlisäveropetoksiin. Verkosto käsittelee keskeisen tärkeitä tiedustelutietoja, jotka koskevat petoksentekijöitä ja uusia petostapoja. Koska rikollisryhmien tekemistä rajatylittävistä arvonlisäpetoksista aiheutuu merkittäviä taloudellisia tappioita, komissio katsoo, että asia olisi sisällytettävä EU:n uuteen toimintapoliittiseen sykliin. 45  

Komissio aikoo ilmoituksensa mukaisesti esittää syyskuussa 2017 ehdotuksen, joka koskee siirtymistä kohti EU:n yhtenäistä arvonlisäveroaluetta ja jolla poistetaan järjestelmän suurimmat heikkoudet ja voidaan siten merkittävästi vähentää valtioiden rajat ylittäviä petoksia. 46

Sen jälkeen kun Euroopan syyttäjänvirasto 47 on perustettu, sillä on keskeinen rooli unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavien rikosten torjunnassa. Syyttäjänvirastolla on valtuudet tutkia tällaisia rikoksia kaikkialla EU:ssa ja nostaa niistä syytteitä. Valtuudet kattavat myös vakavat rajatylittävät arvonlisäveropetokset, joista aiheutuvan vahingon määrä on vähintään 10 miljoonaa euroa. Tämä koskee erityisesti karusellipetoksia ja missing trader -petoksia, jotka ovat usein osa järjestäytynyttä rikollisuutta. 48  

8.Ympäristörikollisuus

Ympäristörikollisuus tuottaa vuosittain 91–258 miljardia Yhdysvaltain dollaria 49 , ja se kasvaa 2–3 kertaa nopeammin kuin maailmantalous. Kyseessä on neljänneksi tuottavin rikollisuuden muoto koko maailmassa huumausainekaupan, väärennösten ja ihmiskaupan jälkeen. 50 EU on ympäristörikollisuuden osalta joko lähtöalue (esim. laittomien jätteiden kuljetus) tai kohdemarkkina (esim. suojellut lajit, laittomasti korjattu puutavara) ja/tai muille alueille suuntautuvan kaupan läpikulkukeskus (esim. villieläimistä peräisin olevat tuotteet, kuten norsuluu). 51   52

Ympäristörikollisuuden merkitys on tunnustettu EU:n tasolla, ja sitä varten on hyväksytty ympäristörikosdirektiivi 53 . Jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntöjä on yhdenmukaistettu vastaamaan direktiivin vaatimuksia, joiden mukaan ympäristörikollisuuden eri muodoista, kuten jäterikollisuudesta ja luonnonvaraisiin kasveihin ja eläimiin kohdistuvista rikoksista, määrätään erilaiset seuraamukset. EU hyväksyi helmikuussa 2016 luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman 54 , jonka täytäntöönpano on parhaillaan käynnissä. Komissio tukee ympäristörikollisuuden torjuntaan erikoistuneiden poliisien, syyttäjien, tarkastajien ja tuomareiden muodostamia EU:n verkostoja ja tekee niiden kanssa yhteistyötä. 55 Ympäristörikollisuudella on suuri taloudellinen vaikutus, se on vakava uhka turvallisuudelle, ja sillä on haitallinen vaikutus luonnonympäristöön. Sen vuoksi komissio katsoo, että ympäristörikollisuus olisi sisällytettävä EU:n uuteen toimintapoliittiseen sykliin.

IV.    PÄÄTELMÄT

Komissio katsoo, että vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva vuoden 2017 uhkakuva-arvio on hyvä lähtökohta, jonka pohjalta voidaan määrittää neljän seuraavien vuoden aikana sovellettavat EU:n ensisijaiset rikoksentorjunnan painopisteet. Sen pohjalta komissio kehottaa neuvostoa antamaan tukensa seuraaville kahdeksalle rikosuhkalle, joiden torjunta on asetettava etusijalle järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevassa EU:n toimintapoliittisessa syklissä vuosiksi 2018–2021: kyberrikollisuus, huumeisiin liittyvä rikollisuus, siirtolaisten salakuljetus, järjestäytynyt omaisuusrikollisuus, ihmiskauppa, laittomien ampuma-aseiden kauppa, arvonlisäpetokset ja ympäristörikollisuus.

Komissio antaa seuraavan raportin 16. toukokuuta. Raportissa esitetään komission havainnot, jotka perustuvat tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän loppukertomukseen. Lisäksi siinä esitetään käytännön ideoita Euroopan parlamentille ja neuvostolle tulevia toimia koskevan yhteisen keskustelun pohjaksi.

(1)  COM(2017) 41 final.

(2)  COM(2015) 185 final.

(3)  EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6.

(4)  COM(2015) 750 final.

(5)  COM(2016) 450 final, 5.7.2016.

(6)  COM(2015) 670 final, 5.12.2015.

(7)  COM(2016) 194 final, 6.4.2016, ja COM(2016) 196 final, 6.4.2016.

(8)  COM(2016) 731 final, 16.11.2016.

(9)  https://ec.europa.eu/commission/publications/joint-declaration-eus-legislative-priorities-2017_en

(10)  EUVL L 119, 4.5.2016, s. 132.

(11) COM(2016) 379 final, 4.6.2016.

(12)  https://www.europol.europa.eu/crime-areas-and-trends/eu-policy-cycle-empact

(13)  ”Evaluation Study on the EU Policy Cycle for serious international and organised crime 2013-2017, Final report”, 30.1.2017.

(14)  EU:n tämänhetkisen toimintapoliittisen syklin ensisijaiset tavoitteet koskevat seuraavia rikollisuuden muotoja: laittomassa maahantulossa avustaminen, ihmiskauppa, tuoteväärennökset, valmistevero- ja arvonlisäveropetokset, kokaiini ja heroiini, synteettiset huumausaineet, ampuma-aseiden laiton kauppa, järjestäytynyt omaisuusrikollisuus ja kyberrikollisuus.

(15)   https://www.europol.europa.eu/activities-services/main-reports/european-union-serious-and-organised-crime-threat-assessment-2017  

(16)  COM(2015) 185 final, 28.4.2015.

(17)  COM(2016) 230 final, 20.4.2016.

(18)  Tähän kuuluu muun muassa EU:n rahoittamia hankkeita (esim. Länsi-Balkanilla ja Sahelin alueella), yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioita (esim. keskisen Välimeren eteläosassa toteutettava EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio, jonka tarkoituksena on nimenomaan hajottaa salakuljettajien toimintamalli) sekä rajavalvontaoperaatioita kolmansissa maissa.

(19)  Ks. internetiä hyödyntävää järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva uhkakuva-arvio (Internet Organised Crime Threat Assessment, IOCTA), 2016: https://www.europol.europa.eu/activities-services/main-reports/internet-organised-crime-threat-assessment-iocta-2016

(20)  Operatiiviset toimintasuunnitelmat suunnitellaan erikseen kutakin Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin painopistettä varten, ja niiden avulla koordinoidaan jäsenvaltioiden ja EU:n organisaatioiden toimia havaittujen uhkien torjumiseksi. Vuosina 2015 ja 2016 käynnistettiin 114 operatiivista toimintasuunnitelmaa, jotka koskivat kyberrikollisuutta.

(21)  Euroopan kyberrikostorjuntakeskus on perustamisestaan lähtien ollut mukana kymmenissä korkean tason operaatioissa ja yli 200:ssa paikalla toteutetussa operatiivisen tuen toimessa, joiden pohjalta on pidätetty satoja ihmisiä. Lisäksi se on analysoinut yli 800 000 tiedostoa , joista suurin osa on osoittautunut haitallisiksi.

(22)  https://www.europol.europa.eu/activities-services/services-support/joint-cybercrime-action-taskforce

(23)  Neuvoston päätelmät 9. kesäkuuta 2016 rikosoikeudellisten toimien tehostamisesta kybertoimintaympäristössä.

(24)  Erityisesti direktiivi 2012/29/EU rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57–73) ja direktiivi 2011/92/EU lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta (EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1–14).

(25)  Esimerkiksi Europolin johdolla toteutettavaan NoMoreRansom-hankkeeseen ( https://www.nomoreransom.org/ ) osallistuu lainvalvontaviranomaisia ja yksityisiä organisaatioita, jotka auttavat kiristysohjelmien (haittaohjelmat, jotka salaavat tiedot) uhreja. Hanke tarjoaa uhreille tarvittavat välineet ohjelmistojen avaamiseksi ja tietojen saamiseksi takaisin.

(26)  Ks. Komission kertomus lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun direktiivin 2011/93/EU täytäntöönpanosta (COM(2016) 872 final, 16.12.2016).

(27)  EYVL L 149, 2.6.2001, s. 1–4.

(28)  COM(2016) 547 final, 29.8.2016.

(29)  Europol arvioi, että ainakin 90 prosenttia kaikista EU:hun sääntöjenvastaisesti saapuvista siirtolaisista ja turvapaikanhakijoista on turvautunut salakuljettajien palveluihin. Siirtolaisten salakuljetusverkostot, jotka auttavat siirtolaisia pääsemään EU:hun tai liikkumaan jäsenvaltiosta toiseen, tekivät vuonna 2015 arviolta 4,7–5,7 miljardia euroa voittoa.

(30)  COM(2015) 240 final, 13.5.2015.

(31)  COM(2015) 285 final, 27.5.2015.

(32)  https://www.europol.europa.eu/newsroom/news/europol%E2%80%99s-european-migrant-smuggling-centre-one-year

(33)  JOIN(2017) 4 final, 25.1.2017.

(34)  EU:n vuoden 2017 rikosuhka-arvion mukaan ilmoitettujen asuntomurtojen määrä on viime vuosina kasvanut tasaisesti. EU:ssa tehdään arviolta yksi asuntomurto 1,5 minuutin välein. Joissakin jäsenvaltioissa tehdään päivittäin peräti 1 000 asuntomurtoa.

(35)  Lainvalvontaviranomaisten yhteistyöstä on esimerkkinä toukokuussa 2015 toteutettu Turnstone-operaatio, joka koski vakavaa rajatylittävää järjestäytynyttä omaisuusrikollisuutta Itämeren alueella. Itämerellä liikennöivien autolauttojen matkustaja- ja ajoneuvoluetteloista tarkistettiin lähes 80 000 henkilöä ja ajoneuvoa kansallisten ja Europolin tietokantojen pohjalta. Tarkastusten pohjalta saatiin 325 osumaa, jotka koskivat erittäin merkittäviä kohteita. Rikoksentekijät pidätettiin sen jälkeen, kun heitä oli seurattu Tallinnasta Tukholmaan saapuneelta autolautalta lähtien tiiviisti yli 1 000 kilometrin matkan läpi Ruotsin norjalaiseen Bodøn kaupunkiin. Ks. Europol review, 2015.

(36)  Europolin vuotta 2015 koskevassa ihmiskauppakertomuksessa esitetyn liiketoimintamallin mukaan ihmiskauppa tuottaa maailmanlaajuisesti arviolta 29,4 miljardia euroa vuosittain. Salakuljettajien vuositulot ovat keskimäärin noin 70 000 euroa. Ihmiskauppaan liittyvä seksuaalinen hyväksikäyttö tuottaa vuosittain arviolta 25,8 miljardia euroa ja ihmiskauppaan liittyvä työvoiman hyväksikäyttö 3,5 miljardia euroa.

(37)  Komissio hyväksyi joulukuussa 2016 Toimintasuunnitelman matkustusasiakirjoihin liittyvien petosten torjunnan lujittamiseksi EU:ssa (COM(2016) 790 final, 8.12.2016). Neuvosto antoi 27. maaliskuuta päätelmät, joissa se tuki komission toimintasuunnitelmaa ja kehotti panemaan sen pikaisesti täytäntöön.

(38)  EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1.

(39)  COM(2012) 286 final, 19.6.2012.

(40)  Mukana on 22 jäsenvaltiota (BE, BG, DK, EL ES, FI, FR, MT, NL, PT, RO, SI, SE, UK, LU, PL, HU, SK, AT, HR, DE ja CY). Lisäksi mukana on yhdeksän toimielintä, virastoa ja verkostoa eli komissio, Europol, Euroopan poliisiakatemia, Eurojust, Euroopan ulkosuhdehallinto, Euroopan ampuma-aseiden asiantuntijatyöryhmä, Interpol, Frontex ja eu-LISA sekä kolmansia osapuolia eli Sveitsi ja Yhdysvaltojen alkoholi-, tupakka-, ampuma-ase- ja räjähdeasioita hoitava viranomainen.

(41)  Muun muassa kansallisten säännösten lähentäminen, keskitettyjen koordinointielinten perustaminen (kansalliset yhteyspisteet) tiedustelu- ja muiden tietojen tehokkaampaa vaihtamista varten, koulutustoimet ja yhteiset kansainväliset tutkinta- ja lainvalvontaoperaatiot (Länsi-Balkanilla; operaatioissa keskitytään kaasu-/hälytysaseisiin, muunnettuihin ampuma-aseisiin, aseiden verkkokauppaan ja asetoimituksiin).

(42)  Suurin osa jäsenvaltioista on ilmoittanut uuden syklin valmistelua koskevissa keskusteluissa tukevansa tätä ensisijaista tavoitetta.

(43)  COM(2015) 750 final, 18.11.2015.

(44)  Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 24/2015 EU:n sisäisten arvonlisäveropetosten torjuminen.

(45)  Myös huomattavan moni jäsenvaltio kannatti uuden syklin valmistelua koskevissa keskusteluissa arvonlisäveropetosten asettamista etusijalle.

(46)  Komission tiedonanto arvonlisäveroa koskevasta toimintasuunnitelmasta – Kohti EU:n yhtenäistä arvonlisäveroaluetta – aika tehdä päätöksiä (COM(2016) 148 final, 7.4.2016).

(47)  Huhtikuun 3. päivänä 16 jäsenvaltiota ilmoitti kolmelle EU:n toimielimelle aikovansa käynnistää tiiviimmän yhteistyön Euroopan syyttäjänviraston perustamiseksi.

(48)  Syytäjänviraston avulla saadaan kasvatettua syytteiden ja tuomioiden määrää ja perittyä takaisin petoksen takia menetettyjä unionin varoja aiempaa enemmän. Sen toimivalta perustuu ehdotukseen direktiiviksi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin. Ehdotuksessa vahvistetaan EU:n talousarvioon kohdistuvien rikosten ja niistä määrättävien seuraamusten määritelmiä koskevat vähimmäissäännöt (COM(2012) 363 final, 11.7.2012). Direktiivi hyväksyttäneen kesäkuussa 2017.

(49)   http://www.unep.org/Documents.Multilingual/Default.asp?DocumentID=27076&ArticleID=36202&l=en  

(50)   http://unep.org/documents/itw/environmental_crimes.pdf

(51)   https://www.unodc.org/documents/data-and-analysis/wildlife/World_Wildlife_Crime_Report_2016_final.pdf ; http://unep.org/documents/itw/environmental_crimes.pdf

(52)  Europol koordinoi vuonna 2015 villieläimiä koskevaa maailmanlaajuista COBRA III -operaatiota, johon osallistui 25 jäsenvaltiota, Interpol ja Eurojust ja jonka suojelijana toimi luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjuntaan keskittyvä EU-ryhmä. Operaatio kohdistettiin pääasiassa norsunluun ja sarvikuonojen sarvien salakuljettajiin, jotka toimivat Afrikasta Euroopan kautta Aasian (lähinnä Kiinan ja Vietnamin) markkinoille suuntautuvalla reitillä. Operaatioon sisältyi 70 monimutkaista tutkimusta 25 osallistuvassa maassa, ja sen yhteydessä tehtiin 600 takavarikkoa, joissa otettiin haltuun muun muassa suuria määriä uskomuslääkkeitä, jotka sisältävät suojelluista kasveista saatuja ainesosia, sekä useita tuhansia kiloja laittomasti korjattua puutavaraa. Ks. Europol review, 2015.

(53)  Direktiivi 2008/99/EY ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 328, 6.12.2008, s. 28).

(54)  COM(2016) 87 final, 26.2.2016.

(55)  Ympäristörikollisuutta käsittelevä eurooppalainen verkosto (EnviCrimeNet), ympäristöoikeuteen erikoistuneiden syyttäjien eurooppalainen verkosto (ENPE), EU:n verkko ympäristölainsäädännön voimaansaattamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi (IMPEL) ja EU:n ympäristötuomareiden foorumi (EUFJE).