23.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 176/57

1.

on tyytyväinen Euroopan komission pyrkimyksiin syventää sisämarkkinoita kansainvälisen tieliikenteen alalla sosiaalisesti oikeudenmukaisin edellytyksin ja lähentäen työjärjestelyjä, sillä kyse on olennaisen tärkeästä tekijästä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta, mutta suhtautuu kansainvälisten kuljetuspalveluiden laaja-alaiseen sisällyttämiseen työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin soveltamisalaan varauksin.

2.

katsoo, että tieliikenne on EU:n talouden johtava voima ja sen tulee säilyä tiennäyttäjänä talouskasvun ja uusien työpaikkoja luomisessa, kunhan samalla huolehditaan tasapuolisista toimintaedellytyksistä ja edistetään kilpailukykyä ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

3.

toteaa, että tieliikenteen alalla on suuria jäsenvaltioiden välisiä eroja palkkauksessa ja sovellettavassa työlainsäädännössä yleensä. Monissa maissa on asetettu ylimääräisiä sääntelyrajoituksia. Erot työoloissa ja -ehdoissa saattavat vääristää kilpailua ja vaarantaa maatieliikenteen turvallisuuden. Ongelma on erityisen vakava rajatylittävillä alueilla, jos elintaso on hyvin erilainen rajan eri puolilla.

4.

korostaakin tarvetta taata kunnolliset työolot ja -ehdot sekä korkeatasoinen liikenneturvallisuus samalla kun huolehditaan maantieliikennealan kestäväpohjaisuudesta ja kilpailukyvystä sisämarkkinoilla. Samasta työstä samassa paikassa olisi maksettava sama palkka myös Euroopan kuljetusalalla unohtamatta syrjäisempien alueiden tarpeita.

5.

korostaa, että suurimmat liikenteeseen liittyvät ongelmat, joita pyritään ratkaisemaan ehdotetulla lainsäädännöllä, johtuvat etupäässä riittämättömästä sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta alueiden välillä. Yhteenkuuluvuuden parantaminen kaventaa huomattavia palkkaeroja ja tekee monista työ- ja kabotaasisäännöistä tarpeettomia ja vähentää näin sosiaalisen polkumyynnin riskiä ja kilpailun vääristymiä.

6.

panee merkille, että ehdotetuilla säännöksillä pyritään ennen kaikkea saattamaan tasapainoon eräiden maiden vaatimus olla muuttamatta liikennealaa koskevia menettelyjä ja päätöksiä sekä tarve syventää sisämarkkinoita yhdenmukaistamalla alan toimintakehystä, jossa taataan ainoastaan liikenneturvallisuus, kunnolliset työolot ja -ehdot ja kuljettajien ja kuljetettavien tavaroiden turvallisuus. Komitea vaatii tässä yhteydessä, että sosiaalinormeja noudatetaan tinkimättä, ja painottaa, että sosiaalista polkumyyntiä kuorma-autonkuljettajien kustannuksella ei voida hyväksyä.

7.

korostaa tässä yhteydessä, että kilpailukykyisellä ja sääntelystä vapaalla liikennealalla sääntöjen, tarkastusmenettelyjen ja seuraamusten tulee olla avoimesti tiedossa ja käyttäjille tulee tarjota parasta mahdollista palvelua. Tiedonvaihdon tulee olla pakollista, ja on asetettava velvollisuus käyttää uusinta teknologiaa eli esimerkiksi älykkäitä ajopiirtureita, joiden käyttöönotto on jälleen viivästynyt tuntuvasti.

8.

korostaa, että reuna-alueiden jäsenvaltioilla on suurempia vaikeuksia päästä EU:n sisämarkkinoiden ytimeen. Se saattaa edellyttää läpikulkua yhden tai jopa kahden EU:n ulkopuolisen maan kautta tarvittavine raja- ja tullitarkastuksineen. Tämä pidentää matka-aikaa ja kasvattaa siten kustannuksia. Myös Irlannille voi aiheutua tämänkaltaisia vaikeuksia, kun Yhdistynyt kuningaskunta jättää EU:n. Komissiota kehotetaan antamaan kiireellisesti aloite, joka sisältää erityistoimenpiteitä tähän ongelmaan puuttumiseksi.

9.

on tyytyväinen pyrkimykseen asettaa selkeämmät säännöt kabotaasille ja työntekijöiden lähettämiselle tällä talouden alalla, jolla on keskeinen merkitys sujuvan liikkuvuuden toteuttamiseksi sisämarkkinoilla. Kabotaasi ja työntekijöiden lähettäminen liittyvät läheisesti toisiinsa, joten niihin liittyvistä säännöistä on keskusteltava ja säännöt on hyväksyttävä samassa yhteydessä.

10.

varoittaa epäreilusta kilpailusta EU:n ulkopuolisten liikenteenharjoittajien taholta ja kehottaa painokkaasti ottamaan käyttöön erityisen valvontakehyksen.

11.

vaatii systemaattisia ja automatisoituja tarkastuksia pakollisten älykkäiden digitaaliajopiirtureiden avulla, sillä ne ovat perusluonteinen ennakkoedellytys sisämarkkinoiden toimivuudelle. Ne olisi otettava käyttöön riippumatta siitä, edellyttävätkö ne muutoksia institutionaaliseen kehykseen.

12.

korostaa samaan aikaan tarvetta arvioida läpikotaisesti ehdotettujen sääntöjen vaikutuksia pk-yrityksiin EU:ssa ja odottaa, että säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset nousevat.

13.

suhtautuu myönteisesti direktiiviehdotukseen sisältyvään suurempaan joustoon kuljettajien lepoaikojen suhteen sekä lepo-olosuhteisiin tehtyihin parannuksiin.

14.

katsoo, että ehdotetut muutokset kuljettajien lepo-aikojen laskemisessa ja lepo-olosuhteissa voisivat parantaa kuljettajien työoloja ja -ehtoja ja sitä kautta yleistä liikenneturvallisuutta, jos ne pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja kuljettajien etu pidetään mielessä.

15.

on toisaalta huolissaan siitä, että jos työnantajat käyttävät ehdotettua joustoa painostuskeinona, se voi vaikuttaa haitallisesti liikenneturvallisuuteen ja kuljettajien työoloihin ja -ehtoihin.

16.

panee merkille myös väärinkäytöksen vaaran, sillä edelleen on mahdollista maksaa kuljettajalle palkkaa vain ajotunneista eikä lepoajoista. Komitea kehottaa maksamaan kuljettajien palkan työtuntien eli myös ajoneuvon ulkopuolella tehtyjen työtuntien perusteella.

17.

toteaa, että ajo- ja lepoaikoihin liittyville käsitteille tarvitaan selkeät määritelmät harmaiden alueiden hälventämiseksi. On esimerkiksi täsmennettävä, milloin tullitarkastuksen odotusaika alkaa.

18.

toteaa, että Euroopan moottoriteillä ei ole riittävästi turvallisia ajoneuvojen pysäköintipaikkoja ja kuljettajien lepoalueita ja että ehdotetun lainsäädännön täytäntöönpano ei ole mahdollista ennen tällaisten alueiden luomista. Tähän tarvitaan huomattavasti aikaa ja investointeja.

19.

pitää valitettavana, ettei ole tartuttu tilaisuuteen nopeuttaa älykkäiden ajopiirtureiden käyttöönottoa, ja varoittaa, että matkatietojen toimittaminen käsin kirjattuina pitkittää tilannetta, jossa kattavien tarkastusten tekeminen on mahdotonta, ja saattaa aiheuttaa liikenneruuhkia rajoille, jos tarkoitukseen soveltuvia pysäköintijärjestelyjä ei ole olemassa.

20.

kehottaa vauhdittamaan älykkäiden ajopiirturien käyttöönottoa kuljetusyrityksissä ja valvontaviranomaisten varustamista niiden etälukuun tarkoitetulla teknologialla.

21.

katsoo, että kolmen päivän aikaraja ennen lähettämisen alkamista mahdollistaa esteettömän kansainvälisen liikenteen. Samaan aikaan lähettämisen alkaminen välittömästi, kun on kyse kabotaasista, luo kehyksen, joka voi suojata epäreilun kilpailun lisääntymiseltä. Komitea muistuttaa, että laiton kabotaasi vääristää kilpailua ja luo epätasapainoa sellaisten jäsenvaltioiden ja alueiden välille, joiden palkkakustannukset ovat hyvin eritasoisia.

22.

toteaa, että uudet kabotaasisäännöt vahvistavat sisämarkkinoita ja johtavat myös lainrikkomusten vähentymiseen. Lisäksi ne helpottavat tarkastuksia ja vaikuttavat myönteisesti tieliikenteen yleiseen ympäristöjalanjälkeen, sillä tyhjänäajojen määrä vähenee tuntuvasti.

23.

epäilee kuitenkin, että ehdotetut lähettämissäännöt kasvattavat hallinnollisia kustannuksia sekä yrityksissä että jäsenvaltioiden hallinnossa: koska on täysin mahdollista, että kuljettajat ylittävät sallitun rajan, byrokraattisia menettelyjä tarvitaan varsin usein vastaanottavan maan työlainsäädännön täytäntöönpanoa ja seurantaa varten.

24.

odottaa, että vaikutus kohdistuu kuljetettavien tavaroiden hintoihin, sillä vaikka tyhjänäajojen väheneminen alentaa kustannuksia, sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien hallinnollisten kustannusten kasvulla on päinvastainen vaikutus ja osa lopullisista kustannuksista saatetaan sälyttää kuluttajien kannettavaksi.

25.

toteaa, että raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen liikenteeseen sovelletaan hyvin monenlaisia sääntöjä eri jäsenvaltioissa: näitä ovat muun muassa lait moottoriteiden käytöstä viikonloppuisin. Komitea kehottaa antamaan yhteiset suuntaviivat aiheesta läheisessä yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa.

26.

toteaa, että ehdotetut säännöt vaikeuttavat suuresti työvoimakustannusten arvioimista etukäteen, ja tämä vaikuttaa kuljetuksen luonteeseen esimerkiksi aikataulutuskriteerien kautta.

27.

pitää todennäköisenä, että työvoimalainsäädännön noudattamisen tarkistaminen käytännössä tien päällä on erityisen ongelmallista. Kuljettajia uhkaa puolestaan riski tehdä virheitä ja saada seuraamuksia. Komitea pitääkin tärkeänä, että annetaan varoituksia ennen varsinaisten seuraamusten määräämistä.

28.

ehdottaa menettelyn yksinkertaistamiseksi, että harkitaan yhtenä mahdollisena ratkaisuna kuljettajalle maksettavaa painotettua päivärahaa, joka perustuu kuljetustehtävän tarjoajavaltioon yhdistettynä valtioon, jossa kuljetusyrityksen päätoimipaikka sijaitsee. Päivärahan laskemiseen voitaisiin käyttää toimivaksi osoittautunutta asukaskohtaiseen BKT:hen perustuvaa jäsenvaltioluokittelua samalla tavalla kuin koheesiopolitiikan täytäntöönpanossa.

29.

on tyytyväinen siihen, että komissio tukee sähköisiä kirjaamis- ja sääntöjen noudattamistoimenpiteitä koko kuljetusketjussa (esim. älykkäät ajopiirturit ja sähköiset rahtikirjat (e-CMR)) sekä asiakirjojen ja menettelyjen standardointia, jotta voidaan parantaa lainsäädännön soveltamisen seurantaa ja samalla jossain määrin hillitä hallinnollisia kustannuksia.

30.

suhtautuu myönteisesti kuljetusalalle pääsyn edellytyksien selventämiseen ja toimenpiteisiin, joilla torjutaan postilaatikkoyhtiöiden perustamista. Olisi harkittava toimenpiteitä, joilla todistetaan yrityksen varsinaisen taloudellisen toiminnan harjoittamispaikka.

31.

toteaa, että ehdotuksen mukainen uudistettu kevyisiin hyötyajoneuvoihin (alle 3,5 tonnia) sovellettava lainsäädäntö on askel oikeaan suuntaan, sillä se estää kiertämästä sosiaalisia oikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia käytettäessä kyseisiä ajoneuvoja.

32.

ehdottaa, että otetaan käyttöön mahdollisimman yhtenevät säännöt tälle ajoneuvoluokalle, jolloin kavennetaan jäsenvaltioiden joustonvaraa mutta myönnetään myös, että kevyisiin hyötyajoneuvoihin olisi sovellettava yksinkertaisempaa kehystä.

33.

katsoo, että komission pyrkimys määrittää rikkomustyyppejä ja niiden vakavuusluokkia on oikeansuuntainen, sillä se tarjoaa vertailukohdan kansallisille viranomaisille ja alan toimijoille ja auttaa lähentämään tapoja puuttua rikkomuksiin.

34.

toteaa, että ehdotettu tarkastusten kohdentaminen enemmän rikkomuksia tekeviin yrityksiin auttaa vähentämään hallinnollista rasitetta ja puuttumaan rikkomuksiin tehokkaasti. Komitea vaatii ottamaan käyttöön yhteiset valvontamenettelyt EU:n tasolla. Lisäksi komitea suhtautuu myönteisesti ehdotukseen, jonka mukaan työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin rikkomukset otetaan huomioon arvioitaessa liikenteestä vastaavan henkilön tai kuljetusyrityksen hyvää mainetta. Maantieliikenteen harjoittajien hyvän maineen menettämiseen johtavien rikkomusten luettelossa (asetus 1071/2009) olisi mainittava myös laiton kabotaasi.

35.

varoittaa kabotaasiriskin toistumisesta sellaisten maiden rajoilla, joiden palkkakustannukset ovat erilaiset.

36.

pitää valitettavana uutta viivästystä maantiekuljetusyritysten eurooppalaisen rekisterin (ERRU) täysimittaisessa käyttöönotossa ja kehottaa jäsenvaltioita hoitamaan täyttämättä olevat velvoitteensa mahdollisimman pian. Samalla komitea kehottaa komissiota tutkimaan käytössä olevien tietokantojen kuten TACHOnetin, ERRUn ja ajoneuvojen katsastustietokantojen yhdistämisen toteutettavuutta.

37.

suhtautuu myönteisesti ehdotukseen vapauttaa kokonaan ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttö tavaroiden kuljettamiseen omaan lukuun kaikkialla EU:ssa riippumatta vuokrauspaikasta, sillä se olisi huomattava markkinavapautus ja toimenpide, jonka komitea uskoo johtavan uusien työpaikkojen luomiseen ja auttavan parantamaan ympäristön tilaa.

38.

suhtautuu myönteisesti myös toisesta jäsenvaltiosta kaupalliseen tarkoitukseen ilman kuljettajaa vuokrattavan ajoneuvon vuokraustoiminnan osittaiseen vapauttamiseen, sillä tämä tarjoaa mahdollisen ratkaisun nykytilanteeseen, jossa liikenteenharjoittamiseen sovellettavat edellytykset vaihtelevat eri EU-maissa.

39.

katsoo, että kansainvälisen tieliikenteen sisämarkkinoiden toteuttaminen edellyttää samanaikaisesti muun muassa ympäristövaatimusten noudattamista, taloudellista lähentymistä, yksittäisten jäsenvaltioiden lainsäädännön huomioon ottamista ja terveen kilpailun luomista.

40.

kehottaa liikennealan tulevat digitaalisen ja teknologisen kehityksen näkymät huomioon ottaen tukemaan aktiivisesti työvoiman täydennyskoulutusta esimerkiksi hyväksymällä se koheesiopoliittisen rahoituksen kohteeksi.

41.

suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin asettaa yhdenmukaiset säännöt jäsenvaltioiden toteuttaman tarkastus- ja valvontatoiminnan säännölliselle raportoinnille ja kehottaa komissiota tehostamaan tarkastuksiaan ja erityisesti niitä, jotka liittyvät monikansalliseen hallinnolliseen yhteistyöhön ja voimassa olevan lainsäädännön tulkintaan ja asianmukaiseen ja syrjimättömään täytäntöönpanoon.

42.

kehottaa jäsenvaltioita panemaan ehdotettu lainsäädäntö täytäntöön systemaattisesti ja poikkeuksetta, tehostamaan tarkastuksia ja myös EU:n ulkopuolisten maiden ajoneuvoihin kohdistuvia tarkastuksia ja määräämään tarkoituksenmukaisia seuraamuksia sääntöjen tosiasiallisen yhdenmukaisuuden edistämiseksi. Tämä syventäisi sisämarkkinoita ja edistäisi työllisyyttä, kasvua, kehitystä ja investointeja ja sitä kautta parantaisi EU:n ja sen alueiden kilpailukykyä.

43.

odottaa liikennepalvelujen tason paranemista yleisesti, sillä se edistäisi alueellista yhteenkuuluvuutta ja parantaisi kansalaisten elämänlaatua.