EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52017AE5489
Opinion of the European Economic and Social Committee on the Communication from the Commission to the European Parliament, the European Council, the Council and the European Central Bank — Further steps towards completing Europe’s economic and monetary union: a roadmap (COM(2017) 821 final) — Communication from the Commission to the European Parliament, the European Council, the Council and the European Central Bank — New budgetary instruments for a stable euro area within the Union framework (COM(2017) 822 final) — Communication from the Commission to the European Parliament, the European Council, the Council and the European Central Bank — a European Minister of Economy and Finance (COM(2017) 823 final) — Proposal for a Council directive laying down provisions for strengthening fiscal responsibility and the medium-term budgetary orientation in the Member States (COM(2017) 824 final — 2017/0335 (CNS)) — Proposal for a Council regulation on the establishment of the European Monetary Fund (COM(2017) 827 final — 2017/0333 (APP))
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille – Lisätoimet Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi: etenemissuunnitelma” (COM(2017) 821 final); ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille – Uudet talousarviovälineet unionin kehykseen vakaan euroalueen tueksi” (COM(2017) 822 final); ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille – Euroopan talous- ja finanssiministeri” (COM(2017) 823 final); ”Ehdotus neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden finanssipolitiikan vastuullisuutta ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin linjausta vahvistavista säännöksistä” (COM(2017) 824 final – 2017/0335 (CNS)); ja ”Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan valuuttarahaston perustamisesta” (COM(2017) 827 final – 2017/0333 (APP))
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille – Lisätoimet Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi: etenemissuunnitelma” (COM(2017) 821 final); ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille – Uudet talousarviovälineet unionin kehykseen vakaan euroalueen tueksi” (COM(2017) 822 final); ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille – Euroopan talous- ja finanssiministeri” (COM(2017) 823 final); ”Ehdotus neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden finanssipolitiikan vastuullisuutta ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin linjausta vahvistavista säännöksistä” (COM(2017) 824 final – 2017/0335 (CNS)); ja ”Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan valuuttarahaston perustamisesta” (COM(2017) 827 final – 2017/0333 (APP))
EESC 2017/05489
OJ C 262, 25.7.2018, p. 28–34
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
25.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 262/28 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta
”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille – Lisätoimet Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi: etenemissuunnitelma”
(COM(2017) 821 final)
”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille – Uudet talousarviovälineet unionin kehykseen vakaan euroalueen tueksi”
(COM(2017) 822 final)
”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille – Euroopan talous- ja finanssiministeri”
(COM(2017) 823 final)
”Ehdotus neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden finanssipolitiikan vastuullisuutta ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin linjausta vahvistavista säännöksistä”
(COM(2017) 824 final – 2017/0335 (CNS))
ja ”Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan valuuttarahaston perustamisesta”
(COM(2017) 827 final – 2017/0333 (APP))
(2018/C 262/05)
Esittelijä: |
Mihai IVAŞCU |
Toinen esittelijä: |
Stefano PALMIERI |
Lausuntopyyntö |
Euroopan komissio: 12.2.2018 ja 28.2.2018 |
Oikeusperusta |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla |
|
|
Vastaava erityisjaosto |
”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” |
Hyväksyminen erityisjaostossa |
26.3.2018 |
Hyväksyminen täysistunnossa |
19.4.2018 |
Täysistunnon nro |
534 |
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä) |
152/3/2 |
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
ETSK arvostaa ehdotettua etenemissuunnitelmaa Euroopan talous- ja rahaliiton loppuunsaattamiseksi, mutta komitea ei voi tukea sitä täysin ja varauksetta, koska monia komitean edellisessä lausunnossa korostamia sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia kysymyksiä ei ole otettu huomioon tässä yhteydessä. Talous- ja rahaliiton loppuunsaattaminen edellyttää ennen kaikkea voimakasta poliittista sitoutumista, tehokasta hallintoa ja saatavilla olevien varojen parempaa käyttöä, jotta jäsenvaltiot kykenisivät sekä vähentämään riskejä että jakamaan niitä keskenään. Näistä syistä ETSK korostaa, että vastuullisuuden ja solidaarisuuden periaatteiden tulisi liittyä tiiviisti yhteen EU:n tasolla. |
1.2 |
ETSK on erittäin pettynyt siihen, että molemmat EU:n toimielinkentän neuvoa-antavat komiteat – ETSK ja AK – on jätetty pois tiedonannosta ja että Euroopan parlamentin rooli on siinä varsin rajallinen. Tiedonannossa ei myöskään mainita työmarkkinaosapuolten tai järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen vahvistamista eurooppalaisen ohjausjakson arvioinnissa. |
1.3 |
ETSK on useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota strategisen tulevaisuudenvision puuttumiseen sekä kyvyttömyyteen vastata talous- ja finanssikriisiin asianmukaisesti. Talous- ja rahaliittoa koskevaa pakettia olisi arvioitava ja se olisi pantava täytäntöön ottaen huomioon, että unionin kansalaiset tarvitsevat enemmän ja parempaa Eurooppaa. |
1.4 |
ETSK:n kannattamaa sosiaalista unionia ei mainita talous- ja rahaliiton muodostavien unionien luettelossa, eikä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin sisällyttämisestä siihen anneta sitoumuksia. |
1.5 |
ETSK joutuu jälleen kerran varoittamaan, että Euroopan vauraus on sitä suuremmassa vaarassa, mitä pidempään nykyinen säästöpolitiikka jatkuu ilman tehokasta investointisuunnitelmaa. |
1.6 |
Englantilaisen sananlaskun mukaan on tärkeää ”korjata katto auringon paistaessa”, ja se on tehtävä nopeasti. Sen jälkeen on arvioitava, miksi katto oli rikkoutunut ja kuka siitä on vastuussa. ETSK korostaa tarvetta kehittää uusia rahoitusvälineitä kriisien ehkäisemiseen ja suhdanteita vahvistavien toimenpiteiden torjumiseen. |
1.7 |
Pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin toteuttamisen olisi oltava edelleen ensisijaisia tavoitteita. Nykyinen ehdotus ei sisällä lainkaan viittausta eurooppalaiseen talletussuojajärjestelmään, vaikka ETSK on antanut aiheesta jo lausuntonsa (1). Lisäksi on puututtava ripeästi ja tehokkaasti järjestämättömien lainojen ongelmaan. |
1.8 Euroopan valuuttarahasto
1.8.1 |
Euroopan uuden valuuttarahaston ehdotettu tehtävä yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelynä on erittäin tärkeä, ja komitea tukee sitä täysin. ETSK korostaa kuitenkin, että on varmistettava, että tämä toimenpide ei luo eräänlaista ”kultaista turvaverkkoa”, joka kannustaisi pankkeja ottamaan tarpeettomia ja vaarallisia riskejä. |
1.8.2 |
On erittäin tärkeää, että Euroopan valuuttarahastolla on aktiivisempi rooli EU:ssa, kuten kansainvälisellä valuuttarahastolla on kansainvälisesti. Sen on tuettava talouskehitystä ja edistettävä kykyä sietää häiriöitä eikä vain estettävä pankkikriisejä. |
1.9 Sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta (vakaussopimus)
1.9.1 |
Vakaussopimus olisi sisällytettävä EU:n lainsäädäntöön samalla kun Euroopan vakausmekanismi muutetaan Euroopan valuuttarahastoksi, ilman että jäsenvaltioille tarjotaan mahdollisuuksia poimia parhaat päältä. |
1.9.2 |
Vaikka ETSK panee merkille vakaus- ja kasvusopimukselle annetun joustavan tulkinnan, komitea katsoo, että se ei riitä, ja suosittaa, että EU:n tasolla aloitetaan keskustelu lisäarvoa tuottavien strategisten julkisten investointien jättämisestä vakaus- ja kasvusopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tätä ei tulisi pitää kustannuksena vaan pikemminkin tulevien tulojen lähteenä, jolla mahdollistetaan joustava suhdannevaihtelu ja varmistetaan laadukkaiden työpaikkojen luominen ja eriarvoisuuden vähentäminen, aiemmissa ETSK:n lausunnoissa (2) annettujen kehotusten ja YK:n asettamien kestävän kehityksen tavoitteiden (3) mukaisesti. |
1.9.3 |
Julkiset investoinnit – sosiaaliset investoinnit mukaan lukien – vahvistaisivat kysyntää lyhyellä aikavälillä ja laajentaisivat kasvupotentiaalia pitkällä aikavälillä, mikä helpottaisi osaltaan julkisen velan kestävyyden ongelman hoitamista. |
1.10 Uudet talousarviovälineet
1.10.1 |
ETSK tukee täysin ehdotusta erityisen lähentymisvälineen käyttöön ottamisesta jäsenvaltioille, jotka ovat liittymässä euroalueeseen. Tämä edellyttää kohdennettua teknistä tukea, jotta voidaan saavuttaa todellista lähentymistä. |
1.10.2 |
Makrotalouden vakauttamistehtävä on erityisen tärkeä EU-maiden talouksien nykyisten eroavuuksien vähentämiseksi, koska jäsenvaltioiden liikkumavara on yhä kapeampi talous- ja rahaliiton asettamien rajoitusten vuoksi. |
1.11 Talous- ja finanssiministeri
1.11.1 |
ETSK kannattaa talous- ja rahaliiton talous- ja finanssiministerin tehtävän luomista ensimmäisenä askeleena nykyisellään hajanaisten politiikkojen johdonmukaistamiseksi. Ministerin olisi edustettava euroaluetta kansainvälisissä elimissä, hallinnoitava ehdotettua euroalueen omaa talousarviota täysin avoimesti sekä määriteltävä euroalueelle haluttu asianmukainen finanssipolitiikan kokonaisviritys sekä keinot sen saavuttamiseen. |
1.11.2 |
Komission ehdotuksessa vaarana on kuitenkin toimeenpanovallan liiallinen keskittäminen yhdelle henkilölle. ETSK kehottaakin pohtimaan ehdotetun ministerin demokraattista vastuuvelvollisuutta edelleen ja vahvistamaan sitä entisestään. |
2. Johdanto ja yleiset huomiot
2.1 |
Vuosia kestäneen kriisinhallinnan aikana sovellettiin hallitustenvälistä menetelmää, jotta voitettaisiin epätäydellisen talous- ja rahaliiton institutionaaliset puutteet, minkä jälkeen ETSK pitää uudistettua, yhteisömenetelmään perustuvaa lähestymistapaa tervetulleena. Se on ainoa keino varmistaa EU-tason päätöksentekoprosessin demokraattinen legitimiteetti ja syventää EU:n yhdentymiskehitystä. Näissä puitteissa talous- ja rahaliiton loppuunsaattaminen edellyttää voimakasta poliittista sitoutumista, tehokasta hallintoa ja saatavilla olevien varojen parempaa käyttöä. |
2.2 |
ETSK arvostaa sitä, että ehdotettu etenemissuunnitelma on laajuudeltaan ja aikataulultaan kunnianhimoinen ja oikeansuuntainen, kuten komitea toteaa aiemmissa lausunnoissaan (4). Komitea ei voi kuitenkaan tukea sitä täysin ja varauksetta, koska monia komitean aiemmissa lausunnoissa korostettuja sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia kysymyksiä ei ole otettu huomioon tässä paketissa. |
2.3 |
Ensinnäkin Euroopan parlamentin rooli on liian rajoitettu ja EU:n toimielinkentän molemmat neuvoa-antavat komiteat – ETSK ja AK – puuttuvat suunnitelmasta. Siinä ei myöskään mainita eurooppalaista ohjausjaksoa koskevan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja kansalaisvuoropuhelun vahvistamista lisäämällä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista. ETSK on ehdottanut aiemmin antamassaan lausunnossa, että ”demokraattisen vastuuvelvollisuuden ja omavastuullisuuden vuoksi Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan olisi osallistuttava talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Sosiaalinen ulottuvuus on sisällytettävä ohjausjaksoon samalla tavoin kuin taloudellinen ulottuvuus” (5). |
2.4 |
Pankkiunionin ripeä ja tehokas loppuunsaattaminen on erittäin tärkeää, jotta voidaan varmistaa kilpailukykyinen eurooppalainen liiketoimintaympäristö ja luoda todellinen Euroopan yhteisvaluutta. |
2.5 |
Lisäksi ETSK kannattama sosiaalinen unioni puuttuu talous- ja rahaliiton muodostavien unionien luettelosta. Marraskuussa 2017 Göteborgissa virallistetun Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin (6) sisällyttämisestä euroalueen hallintaan ei anneta sitoumuksia. Sosiaalisten oikeuksien tulisi olla yhtä tärkeitä kuin taloudellisten vapauksien, jotta voitaisiin vahvistaa perussopimukseen sisältyvää ”sosiaalisen markkinatalouden” käsitettä. |
2.6 |
Lisäksi komissio näyttää olevan haluton käyttämään termiä ”poliittinen unioni” ja korvaa sen heikommilla ja vähemmän täsmällisillä termeillä, kuten ”demokraattinen vastuuvelvollisuus” ja ”vahvistettu ohjausjärjestelmä”. Tämä ei ole perusteltua, jos tuodaan selkeästi esiin, että ”poliittinen unioni” ei välttämättä tarkoita yhtenäistä poliittista kokonaisuutta, vaan pikemminkin useiden pienten vaiheiden sarjaa, jossa tunnustetaan unionin yhteisen poliittisen ohjausjärjestelmän tarve tietyillä aloilla. ETSK on selostanut tämän käsitteen hyvin selkeästi lausunnoissaan (7). |
2.7 |
Talous- ja rahaliittoa koskevaa pakettia olisi arvioitava ja se olisi pantava täytäntöön ottaen huomioon, että unionin kansalaiset tarvitsevat enemmän ja parempaa Eurooppaa. ETSK on useaan otteeseen todennut, että ongelmana on strategisen tulevaisuudenvision puuttuminen sekä kyvyttömyys vastata asianmukaisesti talous- ja finanssikriisiin. EU:n talouden ohjausjärjestelmän perusperiaatteena tulisi olla se, että EU:n tasolla luodaan enemmän lisäarvoa kuin jäsenvaltioiden yksittäisillä toimilla (8). |
2.8 |
Meneillään olevasta elpymisestä huolimatta talouskriisin vaikutukset ovat yhä näkyvissä kansalaisten päivittäisessä elämässä ja jäsenvaltioiden nykyisissä politiikoissa. ETSK on varoittanut, että mitä pidempään nykyinen, lähinnä menoleikkauksiin tähtäävä säästöpolitiikka jatkuu ilman tehokasta investointisuunnitelmaa tulojen tuottamiseksi kasvun, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja yhteisvastuun avulla, sitä selvemmäksi käy, että kasvavat sosiaaliset erot vaarantavat Euroopan taloudellisen yhdentymisen ja vaurauden (9). |
2.9 |
Lisäksi pääomamarkkinat eivät ole juurikaan yhdentyneet eivätkä kykene vielä vaimentamaan symmetrisiä ja epäsymmetrisiä häiriöitä, kuten Yhdysvaltojen tapauksessa. Kun otetaan huomioon brexit-neuvottelut ja se, että yksi maailman suurimmista pääomamarkkinoista eroaa EU:n sisämarkkinoilta, pilkkoutumisen jatkuminen on odotettavissa. On ryhdyttävä toimiin sen torjumiseksi. |
3. Euroopan valuuttarahaston perustaminen
3.1 |
ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan vakausmekanismin muuttamiseen Euroopan valuuttarahastoksi ja katsoo, että ehdotettu institutionaalinen perusta lisää edelleen luottamusta EU:n kykyyn vastata tuleviin rahoitus- ja talouskriiseihin. |
3.2 |
ETSK korostaa tarvetta kehittää uusia rahoitusvälineitä kriisien ehkäisemiseen ja suhdanteita tasaavien toimien edistämiseen. Vertaus ”katon korjaamisesta auringon paistaessa” soveltuu tähän yhteyteen samoin kuin koko pakettiin. Euroopan valuuttarahaston tullessa Euroopan vakausmekanismin ja sen taloudellisten ja institutionaalisten rakenteiden tilalle on hyvin tärkeää kehittää sen kykyjä ja valmiuksia komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin suorassa valvonnassa ja tiiviissä yhteistyössä Euroopan keskuspankin kanssa. |
3.3 |
Hyvin tärkeä uusi osa komission ehdotusta on Euroopan valuuttarahaston valmius tarjota yhteistä kriisinratkaisurahastoa tukeva yhteinen varautumisjärjestely, kuten jäsenvaltiot sopivat vuonna 2013. Vaikka ETSK tunnustaa, että varautumisjärjestelmä lisää pankkialan uskottavuutta, komitea korostaa tarvetta varmistaa, että ehdotettu toimenpide ei luo eräänlaista ”kultaista turvaverkkoa”, joka kannustaisi pankkeja ottamaan tarpeettomia ja vaarallisia riskejä. |
3.4 |
EU:n ei tarvitse vahvistaa jäsenvaltioiden varainhoidon valvontaa, vaan pikemminkin tehdä nykyisistä rahoitusvälineistä tehokkaampia ja kestävämpiä. Uudella valuuttarahastolla pitäisi olla aktiivisempi rooli EU:ssa, kuten kansainvälisellä valuuttarahastolla on kansainvälisellä tasolla. Sen on tuettava talouskehitystä kaikkialla EU:ssa ja edistettävä symmetristen ja epäsymmetristen häiriöiden sietokykyä eikä vain estettävä pankkikriisejä. |
3.5 |
Euroopan valuuttarahaston olisi kyettävä puuttumaan nopeasti epäsymmetrisiin häiriöihin, joita ei voida käsitellä jäsenvaltiotasolla ja jotka voivat levitä muihin EU-maihin sekä vaarantaa euroalueen ja sisämarkkinoiden eheyden, ja torjumaan niitä. Myös sellaisten jäsenvaltioiden, jotka eivät kuulu euroalueeseen mutta jotka ovat osa pankkiunionia, olisi voitava hyötyä Euroopan valuuttarahastosta riippuen niiden osakkuudesta ja osuudesta peruspääomaan. |
3.6 |
Järjestämättömien lainojen määrän kasvu näkyy edelleen pankkien taseissa ja aiheuttaa valtavan rasitteen EU:n talouden tulevalle rahoitukselle. Ne rajoittavat luottojen tarjontaa, vääristävät luotonsaantia, heikentävät markkinoiden luottamusta ja hidastavat talouskasvua. Toimenpiteitä järjestämättömien lainojen vähentämiseksi tarvitaan välittömästi, ja niiden olisi kuuluttava ensisijaisiin painopisteisiin EU:n toimielinten ohjelmassa. |
3.7 |
Sen lisäksi, että edistetään uuden valuuttarahaston uskottavuutta, on käynnistettävä toimia kriisien ehkäisemiseksi ja veronmaksajien suojelemiseksi maksukyvyttömien pankkien lainoihin liittyvältä vastuulta. |
3.8 |
Euroopan valuuttarahaston olisi toimittava yhteistyössä Euroopan keskuspankin kanssa, koska valuuttarahasto voi auttaa torjumaan jäsenvaltioihin kohdistuvia spekulatiivisia hyökkäyksiä, kun taas keskuspankki voi vain aktivoida varoja torjuakseen suuriin talousjärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä. Tässä yhteydessä ETSK pitää valitettavana sitä, että komissio ei ehdota paketissaan Euroopan keskuspankin perussäännön parantamista koskevan keskustelun avaamista, jotta kasvu ja täystyöllisyys voitaisiin asettaa rahapolitiikan toiseksi tavoitteeksi hintojen vakauden lisäksi. |
3.9 |
ETSK kannattaa Euroopan parlamentin neuvoa-antavaa roolia Euroopan valuuttarahaston toimitusjohtajan nimitysprosessissa sekä velvollisuutta raportoida vuosittain parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. |
3.10 |
Nykyisessä ehdotuksessa ei mainita eurooppalaista talletussuojajärjestelmää lainkaan. Komissio teki aiheesta ehdotuksen marraskuussa 2015, mutta lainsäätäjät eivät ole päässeet siitä yhteisymmärrykseen, vaikka ETSK on jo antanut aiheesta lausuntonsa (10). |
4. Talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen liittäminen osaksi unionin lainsäädäntökehystä
4.1 |
ETSK uskoo vakaasti, että talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehty sopimus samoin kuin Euroopan vakausmekanismi perustettiin kriisin ollessa pahimmillaan hallitustenvälisiksi ratkaisuiksi, jotka edustavat laajalti EU-tason vastuun ja solidaarisuuden periaatteita. Komitean näkemyksen mukaan nämä periaatteet liittyvät erottamattomasti toisiinsa eikä yhdessä niistä voida edistyä ilman toista. Näin ollen ne on liitettävä yhteen ja niiden on oltava yhdenvertaisia EU:n lainsäädännössä, ilman että jäsenvaltiot voivat poimia rusinoita pullasta. Vastuun ja solidaarisuuden olisi kuuluttava yhteen. |
4.2 |
Vaikka ehdotetussa direktiivissä talous- ja rahaliiton vakautta, yhteensovittamista sekä ohjausta ja hallintaa koskevan sopimuksen sisällyttämisestä EU:n lainsäädäntöön otetaan huomioon komission joustava tulkinta vakaus- ja kasvusopimuksen säännöistä, ETSK on jo todennut, että tämä ei riitä, ja suosittaa, että EU:n tasolla aloitettaisiin keskustelu täysimittaisesta säännöksestä, jolla lisäarvoa tuottavat julkiset investoinnit jätetään vakaus- ja kasvusopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle ja johon viitataan yleisesti ”kultaisena sääntönä”. |
4.3 |
Näin ollen ETSK katsoo, että ehdotus talous- ja rahaliiton vakautta, yhteensovittamista sekä ohjausta ja hallintaa koskevan sopimuksen ja erityisesti finanssipoliittisen sopimuksen sisällyttämisestä EU:n lainsäädäntöön ilman lisäjoustoa on ongelmallinen etenkin julkisten investointien ja sosiaalisten näkökohtien osalta. Tarvittaessa tällaiset investoinnit olisi kohdennettava tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen, johon pyritään tutkimukseen ja kehitykseen, fyysiseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin, talouden digitalisaatioon ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen liittyvien rahoitushankkeiden avulla, jotta voidaan mukautua teknologian muutoksiin ja globaaliin avoimuuteen. |
4.4 |
Tasapainoiset talousarviot, joissa ei sallita velkarahoitteisia julkisia investointeja, vaikuttavat kielteisesti talouskehitykseen (verojen korotusten ja julkisten menojen leikkausten muodossa). Julkisia investointeja – jotka ovat EU:ssa alimmalla tasolla 20 vuoteen – ei pitäisi nähdä kustannuksena ja sen myötä osana julkista velkaa, vaan pikemminkin tulevien tulojen lähteenä, jotta voitaisiin mahdollistaa joustava suhdannevaihtelu ja varmistaa kasvu ja uusien työpaikkojen syntyminen. |
4.5 |
ETSK kannattaa Romano Prodin ja Christian Sautterin johtaman korkean tason työryhmän raporttia sosiaaliseen infrastruktuuriin tehtävien investointien vauhdittamisesta Euroopassa, jotta parannettaisiin työllisyyttä sekä kohennettaisiin ihmisten hyvinvointia, terveyttä, asumista ja taitoja (11). |
4.6 |
Jos päästään sopimukseen siitä, että tulevaisuuteen suuntautuvia, tuottavia julkisia investointeja kohdellaan jatkossa suopeammin, talous- ja rahaliiton vakautta, yhteensovittamista sekä ohjausta ja hallintaa koskevan sopimuksen sekä Euroopan valuuttarahaston sisällyttäminen EU:n oikeudelliseen kehykseen voi vahvistaa unionin finanssipoliittista välineistöä ja edistää talous- ja rahaliiton tehokkaampaa, legitiimimpää ja demokraattisempaa hallintoa. |
5. Uudet talousarviovälineet vakaan euroalueen tueksi
5.1 |
Makrotalouden vakauttamistehtävä on erityisen tärkeä, koska sen puuttuminen oli yksi EU:n strategisen kriisin syistä. Vaikka jäsenvaltioiden itsenäinen liikkumavara ja mahdollisuus vaikuttaa työmarkkinoihin ja hyvinvointijärjestelmään ovat kaventuneet, toistaiseksi ei ole kuitenkaan luotu Euroopan laajuisia sosiaalisia turvaverkkoja, joiden ansiosta kaikilla kansalaisilla olisi mahdollisuus hyötyä globaalista kasvusta ja kilpailukyvystä (12). |
5.2 |
ETSK tukee täysin ehdotusta erityisen lähentymisvälineen käyttöönottamisesta jäsenvaltioille, jotka ovat liittymässä euroalueeseen. Tämä vahvistaisi euroalueen roolia kansainvälisesti ja lisäisi euron käyttöä valuuttana. Tekninen tuki on kohdennettava todellisen lähentymisen tukemiseen, jotta voidaan vastata kansalaisten yleistä hyvinvointia ja euroalueen ehdokasmaiden taloutta uhkaaviin riskeihin ja lieventää niitä. |
5.3 |
On noudatettava vakaata finanssipolitiikkaa ja suunnattava julkisia menoja investointeihin ottaen huomioon, että julkisen velan ja bkt:n välinen korkea suhdeluku on usein talouskriisin ja laman tulosta. Sen vuoksi ETSK kehottaa luomaan joustavan mekanismin, joka voidaan ottaa nopeasti käyttöön taantumavaiheessa, ja katsoo, että ehdotettu 1 prosentin osuus bkt:stä on riittävä. |
5.4 |
ETSK kannattaa euroalueen oman talousarvion luomista osana EU:n budjettia. Näin vältettäisiin uusien instituutioiden luominen, joka voisi aiheuttaa poliittisia jännitteitä euroalueen ja sen ulkopuolisten maiden välille. EU:n talousarvion perusteellinen uudistaminen on joka tapauksessa tarpeen. |
5.5 |
Itsenäinen ja huomattava euroalueen talousarvio, johon on omat verotulonsa, mahdollistaisi tilapäiset mutta merkittävät varainsiirrot alueellisten häiriöiden tapauksessa, auttaisi torjumaan vakavia taantumia koko alueella ja takaamaan tarvittavan finanssipoliittisen vakauden, ja sillä olisi makrotaloudellinen vakauttamistehtävä investointien suojelemiseksi sekä työttömyyden ja epävarmuuden torjumiseksi, kuten ETSK on jo todennut (13). |
6. Euroopan talous- ja finanssiministeri
6.1 |
ETSK on useaan kertaan esittänyt (14), että talous- ja rahaliitolla tulisi olla talous- ja finanssiministeri, mikä olisi ensimmäinen askel pyrittäessä vahvistamaan erilaisten instituutioiden suuren määrän vuoksi nykyisellään hajanaisten politiikkojen johdonmukaisuutta. Ministerin olisi edustettava talous- ja rahaliittoa kansainvälisissä elimissä. Hänen tulisi hallinnoida omaa talousarviotaan ohjenuoranaan yksinkertaisuus, avoimuus, oikeudenmukaisuus ja demokraattinen vastuuvelvollisuus. Ministerin olisi vastattava myös euroalueelle halutun asianmukaisen finanssipolitiikan kokonaisvirityksen määrittelemisestä sekä keinoista sen saavuttamiseen. |
6.2 |
Komission tiedonannossa kuvatut tehtävät ja ominaisuudet kuuluvat pikemminkin euroalueen kuin koko EU:n finanssiministerille. Komission ehdotuksessa tehtävä ei kuitenkaan ole todellinen finanssiministerin tehtävä, ja harhaanjohtava nimitys voi luoda erheellisiä odotuksia ja hämmennystä. |
6.3 |
ETSK katsoo, että euroalueen EU-tason edustuksen yhdistäminen euroryhmän puheenjohtajuuteen, uuden valuuttarahaston hallintoneuvoston puheenjohtajuuteen ja Euroopan komission varapuheenjohtajan tehtävään merkitsisi toimeenpanovallan liiallista keskittämistä yhdelle henkilölle. Lisäksi ETSK katsoo, että on epädemokraattista ehdottaa, että euroryhmän puheenjohtaja saisi automaattisesti kaksi peräkkäistä toimikautta sen vuoksi, että euroryhmän toimikausi koordinoitaisiin Euroopan komission toimikauden kanssa. |
6.4 |
ETSK pelkää, että ehdotettu rakenne voi nykyisessä muodossaan aiheuttaa sekaannusta komission ja neuvoston rooleista ja vaarantaa yhteisön etujen ja kansallisten etujen välisen herkän tasapainon, jolle EU rakentuu. ETSK kehottaakin pohtimaan ehdotetun ministerin demokraattista vastuuvelvollisuutta edelleen ja vahvistamaan sitä entisestään. |
6.5 |
Tiedonannosta ei myöskään käy ilmi, luodaanko tulevaisuudessa muitakin ministerin tehtäviä vai olisiko tässä kyseessä yksittäinen tapaus. Tehtävä olisi perusteltu ainoastaan silloin, kun EU:lla on oma talousarvionsa ja verotulonsa sekä välineet ja toimintapolitiikat budjetin hallinnoimiseen, jotta se pystyy edistämään talouskasvua ja sosiaalista tasa-arvoa. |
Bryssel 19. huhtikuuta 2018.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Luca JAHIER
(1) Eurooppalainen talletussuojajärjestelmä (EUVL C 177, 18.5.2016, s. 21).
(2) Euroalueen talouspolitiikka (2016) (EUVL C 177, 18.5.2016, s. 41), Euroalueen talouspolitiikka (2017) (EUVL C 173, 31.5.2017, s. 33) ja Euroalueen talouspolitiikka 2017 (lisälausunto) (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 216).
(3) Kestävän kehityksen tavoitteet.
(4) Lähentymis- ja kilpailukykyväline – Merkittävät talouspolitiikan uudistussuunnitelmat (EUVL C 271, 19.9.2013, s. 45), Talous- ja rahaliiton toteuttaminen – unionin uusi lainsäädäntökausi (EUVL C 451, 16.12.2014, s. 10), ja Talous- ja rahaliiton toteuttaminen: poliittinen pilari (EUVL C 332, 8.10.2015, s. 8).
(5) Talous- ja rahaliiton syventäminen vuoteen 2025 mennessä, kohta 1.5 (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 124).
(6) Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari.
(7) Talous- ja rahaliiton toteuttaminen: poliittinen pilari (EUVL C 332, 8.10.2015, s. 8), ja Talous- ja rahaliiton syventäminen vuoteen 2025 mennessä (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 124).
(8) EU:n rahoitus vuoteen 2025 mennessä, kohdat 1.2 ja 1.3 (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 131).
(9) Yhteisömenetelmän käytön parantaminen demokraattisen ja sosiaalisen ulottuvuuden tuomiseksi talous- ja rahaliittoon, kohta 1.2 (EUVL C 13, 15.1.2016, s. 33).
(10) Eurooppalainen talletussuojajärjestelmä (EUVL C 177, 18.5.2016, s. 21).
(11) L. Fransen, G. del Bufalo & E. Reviglio, Boosting Investment in Social Infrastructure in Europe. Report of the High-Level Task Force on Investing in Social Infrastructure in Europe, European Economy Discussion Paper, nro 74, tammikuu 2018.
(12) EU:n rahoitus vuoteen 2025 mennessä, kohta 3.3.1 (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 131).
(13) EU:n rahoitus vuoteen 2025 mennessä, kohta 3.3 (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 131).
(14) Talouskasvun elvyttäminen, kohta 3.2 (EUVL C 143, 22.5.2012, s. 10), Talous- ja rahaliiton toteuttaminen: poliittinen pilari, kohdat 4.3.1 ja 4.3.4 (EUVL C 332, 8.10.2015, s. 8), Euroalueen talouspolitiikka (2016), kohta 3.5 (EUVL C 177, 18.5.2016, s. 41), Euroalueen talouspolitiikka (2017), kohta 1.13 (EUVL C 173, 31.5.2017, s. 33), ja Talous- ja rahaliiton syventäminen vuoteen 2025 mennessä, kohta 1.11 (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 124).