Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52017AE3251

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarviointi” (COM(2017) 292 final)

OJ C 81, 2.3.2018, p. 117–123 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

2.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 81/117


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarviointi”

(COM(2017) 292 final)

(2018/C 081/16)

Esittelijä:

Daniel MAREELS

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 5.7.2017

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

 

 

Vastaava erityisjaosto

”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

5.10.2017

Hyväksyminen täysistunnossa

19.10.2017

Täysistunnon nro

529

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

136/0/3

Johdanto

Tämä lausunto on yksi neljästä, laajemman paketin muodostavasta ETSK:n lausunnosta, jotka käsittelevät Euroopan talouden tulevaisuutta (Talous- ja rahaliiton syventäminen, Euroalueen talouspolitiikka, Pääomamarkkinaunioni ja EU:n rahoituksen tulevaisuus)  (1) . Paketti asemoituu Euroopan komission äskettäin valkoisella kirjallaan Euroopan tulevaisuudesta käynnistämään prosessiin, ja siinä otetaan huomioon puheenjohtaja Junckerin puhe unionin tilasta vuonna 2017. Lausuntopaketti on linjassa ETSK:n Euroopan tulevaisuudesta antaman päätöslauselman  (2) ja komitean aiempien, talous- ja rahaliiton loppuunsaattamista käsittelevien lausuntojen  (3) kanssa. Niinpä siinä tähdennetään, että unionin hallinnointiin tarvitaan yhteinen tietoisuus päämäärästä, joka ulottuu paljon teknisiä toimintamalleja ja toimenpiteitä edemmäs: ennen kaikkea on kyse poliittisesta tahdosta ja yhteisestä näkemyksestä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK puoltaa määrätietoisesti pääomamarkkinaunionia ja suhtautuu kunnianhimoisesti sen toteuttamiseen. Unioni on näet kaiken kaikkiaan ratkaisevan tärkeä asia niin EU:n integraation syventämisen ja EU:n edistyksen kuin kunkin jäsenvaltion kannalta ja muuttuva kansainvälinen tilanne huomioon ottaen. Komiteasta on tärkeintä, että pääomamarkkinaunionista pyritään kaikin keinoin tekemään menestys. On tärkeää edistyä asiassa ripeästi ja tuloksekkaasti, jotta EU:n talous saa pikaisesti uusia impulsseja ja kehittyy yhä dynaamisemmaksi.

1.2

Komitea on jatkuvasti antanut talous- ja rahaliitolle täyden tukensa ja kehottanut painokkaasti sen jatkuvaan syventämiseen ja loppuunsaattamiseen. Komitea tekee niin tässäkin yhteydessä ja vetoaa mitä vakavimmin pääomamarkkinaunionin puolesta. Pääomamarkkinaunionin on yhdessä pankkiunionin kanssa määrä muodostaa rahoitusunioni, jonka on tarkoitus osaltaan varmistaa talous- ja rahaliiton toteutuminen ja olla yksi sen kulmakivistä. Ensimmäiset tulokset pääomamarkkinaunionin rakennustyössä on jo saavutettu, ja myös pankkiunionin rakentamisessa on edistytty kehittämällä sen ensimmäistä ja toista pilaria ja laatimalla ehdotuksia kolmannesta pilarista. Nyt on jatkettava työtä molemmilla lohkoilla ja päästävä mahdollisimman nopeasti aina lopullisiin tavoitteisiin asti.

1.3

Tämän lisäksi pääomamarkkinaunioni kykenee antamaan merkittävän panoksen talouden elpymisen ylläpitämiseen ja edistämään osaltaan kasvua, investointeja ja työpaikkojen luomista, mikä on sekä kaikkien jäsenvaltioiden että koko EU:n etu. Samanaikaisesti tapahtuvan suunnitelmallisen rahoituslähteiden laajentamisen ja monipuolistamisen odotetaan lisäävän integraatiota. Sen puolestaan on määrä edistää vakauden, turvallisuuden ja kestokyvyn tavoiteltua parantamista niin talous- kuin rahoitusjärjestelmän kohdalla. Hajanaisesti toimiminen ei enää tule kysymykseen, koska silloin meiltä jää moni tilaisuus käyttämättä.

1.4

Lisäksi kun otetaan huomioon, että kansainvälisesti ja maailmannäyttämöllä on menossa joukko voima- ja valtasuhteiden siirtymiä ja sitäkin lähempänä brexit, on EU:n nyt tähdellistä esiintyä päättäväisesti ja lujittaa asemiaan taloudellisesti. EU voi ottaa tässä mallia Yhdysvaltojen talouden kriisin jälkeen osoittamasta palautumiskyvystä ja dynamiikasta.

1.5

ETSK:sta on selviö, ettei pääomamarkkinaunioni ole mikään vapaaseen valintaan perustuva hanke joidenkin harvojen ja valittujen eduksi vaan että siitä on tehtävä totta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tämä on ehdoton vaatimus. Unionin ja jäsenvaltioiden tasolla on oltava poliittista tahtoa tehdä kaikki tähän vaadittava ja luoda kaikki asiaankuuluvat ja tarvittavat edellytykset. Tuloksena täytyy olla pääomamarkkinaunioni, joka ilmentää yhdentymistä koko unionissa mutta jossa samalla otetaan huomioon olemassa olevat tarpeet, puutteet ja pyrkimykset, joita esiintyy muun muassa tietyillä alueilla ja seuduilla. Tarvitaan välttämättä yhtenäistä ja johdonmukaista politiikkaa kaikilla aloilla, ja on kartettava toiminta-aloitteita, jotka eivät ole yhteensopivia ennalta asetettujen tavoitteiden kanssa.

1.6

ETSK:lle on äärimmäisen tärkeää, että pääomamarkkinaunionin onnistumisen mahdollisuudet maksimoidaan. Sen vuoksi komitea ehdottaakin painokkaasti, että kehitetään tarvittavat välineet, joilla pystytään havainnoimaan ja mittaamaan tosiasiallista työskentelyä pääomamarkkinaunionin toteuttamiseksi ja kaikissa jäsenvaltioissa saavutettua edistymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että komitea kannattaa vilpittömästi sellaisen järjestelmän käyttöönottoa, jolla arvioidaan säännöllisesti niin laadullisin kuin määrällisin menetelmin edistymistä pääomamarkkinaunionin toteuttamisessa jäsenvaltioissa ja jonka tuottamat tulokset julkaistaan. Havaittuihin puutteisiin tartuttaisiin soveltuvin menettelyin ja toimin.

1.7

Pääomamarkkinaunionin menestys riippuu viime kädessä paitsi siitä, missä määrin käytettäväksi annetut ainekset kyetään konkretisoimaan todellisuudeksi, myös siitä, tuleeko yhtenäismarkkinoista totista totta ja käyttävätkö kaikki sidosryhmät niitä tuloksekkaasti hyödykseen. Näitä sidosryhmiä ovat ennen kaikkea rahoituspalvelujen tarjoajat, yritykset, investoijat ja säästäjät. Komitea onkin hyvillään tarkasteltavana olevasta, ripeässä tahdissa laaditusta väliarvioinnista ja kehottaa tekemään säännöllisesti lisää vastaavan kaltaisia arviointeja. Myös edellä mainitut sidosryhmät on syytä kutsua osallistumaan niihin aktiivisesti ja tiiviisti.

1.8

Pääomamarkkinaunionin rakennustyön jatkoetapit edellyttävät valintojen tekemistä. Komitea katsoo, että on syytä suosia menettelyjä ja toimenpiteitä, joilla on mahdollisimman suuri lähentävä vaikutus ja jotka antavat jäsenvaltioille vähiten mahdollisuuksia mennä pidemmälle kuin on ehdottomasti välttämätöntä. Tällöin tulee myös muistaa REFIT-toimintamalli ja pyrkiä yksinkertaistamiseen, turhan hallinnollisen rasituksen välttämiseen ja kustannusten supistamiseen.

1.9

Komission asiakirjassa mainitaan 38 pääomamarkkinaunionin osasta, joita (vielä) odotetaan vuoteen 2019 mennessä. Vaikka lyhyessä ajassa vaadittavien toimenpiteiden suuri määrä saattaa herättää aprikoimaan noudatettavaa menettelytapaa, komiteasta on tärkeää, että pääomamarkkinaunionin perusta lasketaan mahdollisimman nopeasti, pysyvästi ja peruuttamattomasti.

1.10

Tässä yhteydessä ETSK tähdentää erityisesti, että pk-yritysten rahoittamiseen on kohdistettava kaikki tarpeellinen huomio. Pankkirahoitus on niille erittäin tärkeä asia. Alkuperäiseen toimintasuunnitelmaan sisältyneiden, pk-yritysten hyväksi jo toteutettujen toimenpiteiden (yksinkertaisia, läpinäkyviä ja standardoituja arvopaperistamisia koskeva asetus sekä esitedirektiivi) lisäksi on ryhdyttävä toteuttamaan kaikkia tarkasteltavana olevassa tiedonannossa mainittuja toimenpiteitä, joilla näiden yritysten olosuhteita kyetään entisestään parantamaan. Tämän lisäksi pk-yritysten hyväksi on syytä ryhtyä kehittämään ja vauhdittamaan vielä muita mahdollisuuksia, kuten vaihtoehtoista rahoitusta ja muiden toimintapolitiikan välineiden tunnetuksi tekemistä.

1.11

ETSK on lisäksi hyvillään siitä, että huomiota kohdistetaan enenevästi kestävyysajattelun mukaisen sijoittamisen vahvistamiseen ja että EU:n odotetaan ottavan johtavan roolin mainitulla alalla. Komitea kannattaa ajatusta, että kestävyysperiaatteet tulisi ottaa lukuun kohdakkoin tehtävissä rahoitusalan lainsäädännön oikeudellisissa uudelleentarkasteluissa (ensisijainen toimi nro 6).

1.12

Komitea on kaiken kaikkiaan hyvillään siitä, että keskeinen huomion kohde pääomamarkkinaunionin toteuttamistyössä on valvonta. EU:n tasolla tapahtuva valvonta on ratkaisevassa asemassa paitsi turvallisuutta ja vakautta ajatellen myös pyrittäessä integroimaan markkinat ja raivaamaan esteet, haittatekijät ja eriarvoisuudet pääomamarkkinaunionista.

2.   Taustaa

2.1

Aloittaessaan työnsä Jean-Claude Junckerin johtama komissio asetti kasvun, investoinnit ja työpaikat yhdeksi ehdottomista prioriteeteistaan. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi ryhdyttiin heti alusta pitäen laatimaan moniosaista ”Euroopan investointiohjelmaa”.

2.2

Ohjelmaan kuuluu muun muassa pyrkimys yhtenäisen pääomamarkkinaunionin toteuttamiseen. Työskentely sen hyväksi käynnistyi vuoden 2015 syyskuun lopussa komission julkaistessa pääomamarkkinaunionin luomista koskevan toimintasuunnitelmansa (4). Toimintasuunnitelmassa esitellään rakenneosat kaikki jäsenvaltiot kattavan, toimivan ja yhdentyneen pääomamarkkinaunionin perustamiseksi vuoteen 2019 mennessä.

2.3

Eurooppa-neuvosto korosti vajaa vuosi myöhemmin, että on tärkeää edistyä ”ripeästi ja määrätietoisesti” suunnitelman aikaansaamisessa, jotta voidaan ”varmistaa yrityksille helpompi rahoituksen saanti ja tukea investointeja reaalitalouteen edistämällä pääomamarkkinaunionin tavoitteita” (5). Vähän sen jälkeen komissio antoi tiedonannon, jossa niin ikään kehotettiin nopeuttamaan uudistuksia (6).

2.4

Tämän lisäksi on hiljattain ilmennyt joukko uusia haasteita finanssialan yhdentymiselle, kuten lähemmäksi käyvä suurimman finanssikeskuksen ero EU:sta (brexit).

2.5

Useasta eri syystä johtuen komissio on äskettäin (7) julkaissut tiedonannon pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarvioinnista (8). Väliarvioinnissa a) tehdään selkoa alkuperäisen toimintasuunnitelman toteuttamisen nykytilanteesta ja b) ilmoitetaan joukosta uusia lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat etenkin vielä toteuttamatta olevia toimenpiteitä, sekä c) ilmoitetaan eräistä uusista ensisijaisista toimista.

2.5.1

Tämän väliarvioinnin avulla pyritään erityisesti tarttumaan esiin nousseisiin monenlaisiin haasteisiin sekä ottamaan huomioon keväällä 2017 suoritetun julkisen kuulemismenettelyn tulokset.

2.5.2

Komissio on omalta osaltaan toteuttanut alkuperäiseen suunnitelmaan sisältyneistä toimenpiteistä (yhteensä 33) (9) enemmän kuin puolet (20) alkuperäisessä aikataulussa. Esitetyt ehdotukset koskevat muun muassa riskipääomamarkkinoiden kehitystä, yritysten julkisille pääomamarkkinoille pääsyn tekemistä yksinkertaisemmaksi ja halvemmaksi tarkistamalla esitesääntöjä, suotuisan verokohtelun poistamista vieraalta pääomalta omaan pääomaan nähden, turvallisten ja likvidien markkinoiden edistämistä arvopaperistamista ajatellen sekä uudelleenjärjestelymahdollisuuksien tarjoamista tai uuden mahdollisuuden tarjoamista rehellisille yrittäjille konkurssin jälkeen.

2.5.3

Toteuttaakseen loput ohjelmasta (10) komissio aikoo muun muassa antaa kolme säädösehdotusta, joita pidetään pääomamarkkinaunionin loppuunsaattamisen kulmakivinä. Kyseessä ovat varsinkin ehdotus yleiseurooppalaisesta yksilöllisestä eläketuotteesta (PEPP) (julkistettu 29. kesäkuuta 2017), ehdotus lainvalintasäännöksistä tapauksissa, joissa arvopaperikauppa tai vaateet aiheuttavat seurauksia kolmansille osapuolille (vuoden 2017 viimeinen neljännes) ja ehdotus EU-kehykseksi katettuja joukkolainoja varten (vuoden 2018 ensimmäinen neljännes).

2.5.4

Jotta erilaisiin haasteisiin pystytään vastaamaan, toteutetaan yhdeksän uutta ensisijaista toimea (11) pääomamarkkinaunionin vahvistamiseksi:

Lisätään Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) toimivaltuuksia yhdenmukaisen valvonnan tehokkuuden edistämiseksi kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella.

Saadaan aikaan oikeasuhteisempi sääntely-ympäristö pk-yritysten listautumiselle julkisille markkinoille.

Tarkastellaan uudelleen sijoituspalveluyritysten vakavaraisuuskohtelua.

Arvioidaan mahdollisuuksia EU:n laajuisen toimiluvan käyttämiseen FinTech-toimissa.

Ryhdytään toimenpiteisiin, joilla tuetaan järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoita, ja harkitaan mahdollisia lainsäädäntätoimia, joilla parannetaan etuoikeutettujen velkojien mahdollisuuksia saada takaisin yrityksille ja yrittäjille myönnettyjen vakuudellisten lainojen arvo.

Seurataan kestävää rahoitusta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän suositusten noudattamista.

Helpotetaan yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksien pitämistä kaupan ja valvontaa rajojen yli.

Tarjotaan ohjausta voimassa olevista EU:n säännöistä, jotka koskevat rajat ylittävien EU:ssa tehtyjen sijoitusten käsittelyä, sekä riittävät puitteet sijoitusriitojen ratkaisemiseksi sovintoteitse.

Ehdotetaan yleiskattavaa EU:n strategiaa, jotta pystytään harkitsemaan toimenpiteitä paikallisten ja alueellisten pääomamarkkinoiden kehittymisen tukemiseksi.

2.6

Tarkoituksena on edelleen antaa ratkaiseva ja pysyvä panos perustan luomiseksi vuoteen 2019 mennessä pääomamarkkinaunionin toteuttamista varten. Tämä on määrä ottaa huomioon komission vuoden 2018 työohjelmassa.

3.   Huomioita ja kommentteja

3.1

Komitea vahvistaa heti aluksi uudelleen (12) periaatteellisen tukensa pääomamarkkinaunionille ja aikaisemman, unionia puoltavan lausuntonsa. Unionin toteuttamista tarvitaan kipeästi EU:n rahoitusalan ja talouden integraation jatkoa silmällä pitäen. Nykyistä myönteistä kehitystä ei saa jättää hyödyntämättä varsinkaan nyt, kun menossa on voima- ja valta-asetelmien siirtymiä idän ja lännen välillä. EU:n täytyy esiintyä päättäväisesti.

3.2

Pääomamarkkinaunioni muodostaa olennaisen osan laajemmasta ohjelmasta, jonka on määrä edistää kasvua, investointeja ja työllisyyttä. Talouden pysyvän ja terveen virkistymisen tulee pysyä tärkeänä tavoitteena, johon pyritään herkeämättä. Tehtävänä on siis vakiinnuttaa talouden elpyminen sekä työllistää enemmän ihmisiä ja pitää heidät työllistettyinä.

3.3

Sen lisäksi pääomamarkkinaunionin on määrä mahdollistaa laajamittainen pääoman mobilisoiminen Euroopassa ja sen kanavoiminen kaikkien yritysten saataville sekä pitkäkestoisiin infrastruktuurihankkeisiin ja kestävyysperiaatteiden mukaisiin hankkeisiin nykyistä yhtenäisemmissä puitteissa. Tavoitellussa rahoituslähteiden laajentamisessa ja monipuolistamisessa voi niin pankki- kuin markkinarahoituksella olla keskeinen rooli, ja sen tarkoituksena on tehdä taloudesta dynaamisempi ja tehokkaampi. Amerikkalainen malli, joka on kriisin jälkeisissä oloissa osoittautunut palautumiskykyisemmäksi, voi tältä osin olla innoittajana, samoin kuin muut uudenlaiset ilmiöt, joissa esimerkiksi muilla kuin pankkitaustaisilla luotottajilla on tärkeä rooli.

3.4

Samalla pitää pyrkiä taloudelliseen ja sosiaaliseen lähentymiseen ja näin EU:n rahoitusalan ja talouden vakauden lisäämiseen. On suosittava laatuhakuista toimintamallia. Sille on tunnusomaista terve ja pysyvä kasvu sekä vauraus. Myös yritysten, sijoittajien ja säästäjien tulee saada hyötyä pääomamarkkinaunionista, mutta ei kuitenkaan siten, että nämä joutuvat kantamaan liian suuren riskin.

3.5

Pääomamarkkinaunioni on aivan ratkaisevassa asemassa myös talous- ja rahaliiton syventämis- ja toteuttamistyön jatkoa ajatellen, ja sen loppuunsaattaminen on välttämätöntä (13). Komitea vahvistaa asiassa perinteisesti edustamansa kannan. (14) Pääomamarkkinaunionin on yhdessä täysipainoisen pankkiunionin kanssa määrä johtaa aitoon rahoitusunioniin, joka on yksi talous- ja rahaliiton neljästä kulmakivestä (15)  (16)., Näillä lohkoilla on jo saavutettu useita edistysaskeleita, ja työtä on nyt jatkettava hellittämättä.

3.6

Pääomamarkkinaunioni on sitä paitsi kaikkien jäsenvaltioiden etu. Kuten äskettäin on todettu, pääomamarkkinaunionin tärkeänä lisäetuna on erityisesti sen panos jäsenvaltioita lähentävän kasvun hyväksi, kun EU:n laajuinen säästöjen kierrättäminen ja kohdentaminen kehittyy sujuvammaksi. Vähemmän vahvojen talouksien odotetaan näillä keinoin kykenevän kuromaan nopeammin kiinni etumatkaa, joka tuloksekkaammilla talouksilla on niihin (17). Lisäksi on todettu, että tästä näkökulmasta brexit tekee itse asiassa tärkeämmäksi, että pääomamarkkinaunioni toteutetaan toden teolla ja että eurooppalaiseen kasvuun kyetään hyödyntämään yhdennetyn rahoitusjärjestelmän tarjoamia palveluita (18).

3.7

Komitean mielestä on lukuisia syitä, joiden vuoksi nopea edistyminen on mitä toivottavinta. Komitea yhtyy Eurooppa-neuvoston vuoden 2016 kesäkuussa antamaan julistukseen (19) ja muihin samansisältöisiin julistuksiin (20).

3.8

Tarkasteltavana oleva nopea (21) väliarviointi mahdollistaa tositilanteen seuraamisen lähietäisyydeltä ja oikea-aikaisen toiminnan. Komitea on hyvillään siitä, että väliarviointi mahdollistaa painokkaamman ja tarkemman vastauksen erilaisiin nykyisiin ja tulossa oleviin haasteisiin, joita politiikan ja talouden jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa ilmenee. On myös toivottavaa, että tämän kaltaisia väliarviointeja tehdään tulevaisuudessa säännöllisesti. Komiteasta on aiheellista, että erilaiset sidosryhmät osallistetaan niihin aktiivisesti ja tiiviisti. Tämä on sitäkin tärkeämpää, koska pääomamarkkinaunionin menestys riippuu viime kädessä siitä, missä määrin käytettäväksi annetut ainekset kyetään konkretisoimaan ”aidoksi” todellisuudeksi, sekä siitä, tuleeko yhtenäismarkkinoista eittämättä totta ja käyttävätkö mahdollisimman monet rahoituspalvelujen tarjoajat, yritykset, investoijat ja säästäjät niitä tuloksekkaasti.

3.9

Pääomamarkkinaunionin toteuttamisessa on syytä suosia toimenpiteitä, joilla on mahdollisimman suuri lähentävä vaikutus (22) ja jotka jättävät jäsenvaltioille vähiten mahdollisuuksia mennä pidemmälle kuin on ehdottoman välttämätöntä. On pyrittävä välttämään eroavuuksien syntymistä, kun EU:n lainsäädäntöä siirretään osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja kun sitä sovelletaan käytännön tapauksiin. Tämän lisäksi pitää tukeutua mahdollisimman paljon REFIT-toimintaperiaatteisiin.

3.10

ETSK:n mielestä pääomamarkkinaunioni ei saa olla mikään vapaaseen valintaan perustuva hanke joidenkin harvojen ja valittujen eduksi vaan että siitä on päinvastoin tehtävä totta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tämä on ehdoton vaatimus. Sen vuoksi on mitä tärkeintä, että EU:n tasolla ja jokaisessa jäsenvaltiossa löytyy poliittinen tahto luoda asiaankuuluvat edellytykset ja tarjota riittävät kannustimet todellisen menestyksen saavuttamiseksi.

3.11

On aivan välttämätöntä, että pääomamarkkinaunionista tehdään totta kaikissa jäsenvaltioissa, eikä tästä vaatimuksesta voida tinkiä (vrt. kohta 3.10 edellä). Sen vuoksi onkin kehitettävä tarvittavat välineet, joilla pystytään havainnoimaan ja mittaamaan tosiasiallista työskentelyä pääomamarkkinaunionin toteuttamiseksi ja kaikissa jäsenvaltioissa saavutettua reaalista edistymistä. Näin ollen komitea kannattaa vilpittömästi sellaisen järjestelmän käyttöönottoa, jolla arvioidaan säännöllisesti niin laadullisin kuin määrällisin kriteerein edistymistä pääomamarkkinaunionin toteuttamisessa jäsenvaltioissa. Arvioinnin tulokset on julkaistava. Havaittuihin puutteisiin tarttumista varten on varattava soveltuvat menettelyt ja toimenpiteet.

3.12

Tuloksena täytyy olla pääomamarkkinaunioni, joka ilmentää yhdentymistä koko unionissa mutta jossa samalla otetaan huomioon olemassa olevat tarpeet, puutteet ja pyrkimykset, joita esiintyy kussakin jäsenvaltiossa, antamatta tämän kuitenkaan johtaa enempään pilkkoutumiseen ja hajanaisuuteen. Niinpä on selvää, että on erittäin tärkeää kehittää alueellisia pääomamarkkinoita tiettyjen seutujen ja siellä vaikuttavien yrittäjien tarpeisiin (ensisijainen toimi nro 9). Siten pystytään osaltaan edistämään rajatylittävää kauppaa ja palveluntarjontaa, joka nykyisellään on monesti kalliimpaa ja mutkikkaampaa kuin kaupankäynti paikallistahojen kanssa.

3.13

Jatkuvaan menestymiseen pääomamarkkinoiden toteuttamisessa tarvitaan lisäksi yhtenäistä ja johdonmukaista politiikkaa kaikilla aloilla. On myös kartettava toiminta-aloitteita, jotka eivät ole yhteensopivia pääomamarkkinoiden kanssa ja/tai jotka ovat omiaan aiheuttamaan pilkkoutumista, esteitä tai muita haittatekijöitä.

3.14

Komission asiakirjaan (23) sisältyvässä yleiskatsauksessa mainitaan kokonaista 38 pääomamarkkinaunionin osasta – toimenpidettä ja toimintoa –, joita (vielä) odotetaan vuoteen 2019 mennessä. Kun ajatellaan mainittujen onnistumismahdollisuuksien säilyttämistä maksimaalisina, voidaan kysyä, eikö nyt vaadita liikoja todella lyhyessä ajassa ja eikö olisi parempi keskittyä suppeaan joukkoon ensisijaisia toimia (24). Olipa vastaus mikä hyvänsä, on annetun aikataulun puitteissa joka tapauksessa työskenneltävä mahdollisimman määrätietoisesti ja laskettava pääomamarkkinaunionin perusta pysyvästi.

3.15

Kuten komitea toteaa toimintasuunnitelmasta antamassaan alkuperäisessä lausunnossa, työllisyyden kannalta erittäin tärkeiden pk-yritysten – Euroopan talouden liikkeellepanevan voiman – rahoitus on komitealle sydämen asia. Tämän väliarvioinnin jälkeenkin komitealla on yhä epäilyksensä (25) pääomamarkkinaunionin tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta pk-yritysten kannalta.

3.16

Kun ajatellaan varsinkin pk-yrityksiä – eritoten pienimpiä niistä –, on tehtävä kaikki voitava niin paikallisen kuin rajatylittävänkin pankkirahoituksen tekemiseksi niille helposti käytettäväksi ja houkuttelevaksi ja/tai sen pitämiseksi sellaisena (26). Myös pk-yrityksille tarkoitettuja vaihtoehtoisia rahoitusmahdollisuuksia täytyy edistää ja parantaa. Arvopaperistamista koskevat ehdotukset (yksinkertaisia, läpinäkyviä ja standardoituja arvopaperistamisia koskevat), joihin ETSK on aikaisemmin ottanut myönteisen kannan (27), ovat eittämättä askel oikeaan suuntaan, mutta asia ei saa jäädä siihen. Myös kehitys järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoiden alalla (ensisijainen toimi nro 4) ja järjestelmä katettuja joukkolainoja varten voivat olla tärkeitä tekijöitä tässä suhteessa, samoin kuin pk-yrityksiä varten tarkoitettujen nykyisten toimintapoliittisten välineiden edistäminen.

4.   Erityisiä huomioita ja kommentteja

4.1

Pyrkimättä tyhjentävään esitykseen tuodaan seuraavassa julki muutamia huomioita ja kommentteja tietyistä komission asiakirjassa ilmoitetuista ensisijaisista toimista (28), joihin komitean huomio on kiinnittynyt.

4.2

Komitea on erityisen hyvillään siitä, että pääomamarkkinaunionia rakennettaessa tullaan panemaan erityistä painoa valvontaan (ensisijainen toimi nro 1), ja se toivoo, että huomio kohdennetaan jatkossakin ensisijaisesti tähän seikkaan. EU:n tasolla tapahtuva valvonta on ratkaisevassa asemassa paitsi rahoitus- ja talousjärjestelmän turvallisuutta ja vakautta ajatellen myös pyrittäessä integroimaan markkinat ja raivaamaan yhtenäismarkkinoilta eriarvoisuudet ja kaikenlaiset muut esteet.

4.3

Pyrkimys parantaa listautumisanteja koskevien sääntöjen oikeasuhteisuutta ja tukea sijoituspalveluyrityksiä (ensisijainen toimi nro 2) on mitä tervetullein ja ansaitsee ilman muuta huomiota, mutta samanaikaisesti pitää jatkuvasti huolehtia piensäästäjien ja -sijoittajien ja heidän etujensa suojelemisesta.

4.4

On täysin perusteltua korostaa EU:n johtavan roolin vahvistamista kestävyysperiaatteiden mukaisen sijoittamisen alalla (ensisijainen toimi nro 6). On ilman muuta tärkeää, että EU on edelläkävijänä ”hyvän” ja kestävän kasvun alalla. Laadullisen toimintaperiaatteen tulee olla tässä ensisijainen. Lisäksi on tärkeää, että säästäjät ja sijoittajat saavat käyttöönsä asiaankuuluvaa, esimerkiksi riittävän pitkän ajanjakson kattavaa tietoa. Huomattakoon esimerkiksi sijoitusten vaikutuksia ajatellen, että tietoja ylläpidetään ainoastaan kolmen vuoden ajan. Olisi harkittava tuon aikajakson mahdollista pidentämistä.

4.5

Lisäksi ETSK asettuu Euroopan komission kannalle (29) siinä, että yksityistä pääomaa, ESIR-rahastosta peräisin olevaa rahoitusta ja muita EU:n määrärahoja tulisi yhdistää tehokkaalla tavalla sijoitusten ohjaamiseksi enenevästi sellaisiin pk-yrityksiin, jotka tuottavat myönteisiä sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia ulkoisvaikutuksia ja edistävät näin osaltaan myös Yhdistyneiden kansakuntien määrittämien kestävän kehityksen tavoitteiden täyttymistä ja erityisesti äskettäin esitetyn Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin päämäärien saavuttamista.

Bryssel 19. lokakuuta 2017.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Georges DASSIS


(1)  Paketti käsittää seuraavat ETSK:n lausunnot: Euroalueen talouspolitiikka (2017) (lisälausunto) (ks. tämän virallisen lehden s. 216), Pääomamarkkinaunioni: väliarviointi, Talous- ja rahaliiton syventäminen vuoteen 2025 mennessä (ks. tämän virallisen lehden s. 124) ja EU:n rahoitus vuoteen 2025 mennessä (ks. tämän virallisen lehden s. 131).

(2)  ETSK:n päätöslauselma aiheesta ”Euroopan komission valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta ja muu kehitys”, 6. heinäkuuta 2017, EUVL C 345, 13.10.2017, s. 11.

(3)  EUVL C 451, 16.12.2014, s.10, ja EUVL C 332, 8.10.2015 s. 8.

(4)  COM(2015) 468 final.

(5)  http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/06/28-euco-conclusions/

(6)  COM(2016) 601 final.

(7)  8. kesäkuuta 2017.

(8)  COM(2017) 292 final.

(9)  COM(2017) 292 final, kohta 2.

(10)  Ks. alaviite 9.

(11)  COM(2017) 292 final, kohta 4.

(12)  EUVL C 133, 14.4.2016, s. 17.

(13)  EUVL C 451, 16.12.2014, s. 10, kohta I.

(14)  Ks. myös ETSK:n lausunto aiheesta ”Talous- ja rahaliiton syventäminen vuoteen 2025 mennessä” (ks. tämän virallisen lehden s. 124).

(15)  Rahaliiton lisäksi täytyy toteuttaa aito talousliitto sekä perustaa fiskaaliunioni ja poliittinen unioni. Viiden puheenjohtajan kertomus ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely”, kesäkuu 2015.

(16)  Ks. myös ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely”, viiden puheenjohtajan kertomus, kesäkuu 2015.

(17)  Tämän ansiosta pystytään paremmin selviytymään taloussokkien epäsymmetrisistä vaikutuksista.

(18)  Ks. muun muassa Euroopan keskuspankin varapääjohtajan Vítor Constâncion alustus Effectiveness of Monetary Union and the Capital Markets Union, Malta 6. huhtikuuta 2017. http://malta2017.eurofi.net/highlights-eurofi-high-level-seminar-2017/vitor-constancio-vice-president-european-central-bank/

(19)  Ks. tämän lausunnon kohta 2.3.

(20)  Ks. alaviite 13.

(21)  Toimintasuunnitelman julkaisemisesta ei ole vielä kulunut kahtakaan vuotta.

(22)  Näin ollen voitaisiin esimerkiksi turvautua pikemmin asetuksiin kuin direktiiveihin.

(23)  Ks. liite komission asiakirjassa COM(2017) 292 final.

(24)  Eurofi High Level Seminar 2017 -tapahtumassa Maltassa (5.–7. huhtikuuta 2017) järjestettiin osallistujien keskuudessa erilaisia kyselyjä. Yksi kysymyksistä kuului: ”Miten pääomamarkkinaunionia pystytään merkittävästi vauhdittamaan?” 37 % vastaajista valitsi vaihtoehdon ”keskittymällä joukkoon keskeisiä ensisijaiskysymyksiä”, kun taas 29 % piti parhaana ”poliittisen liikevoiman kasvattamista maakohtaisten esteiden poistamiseksi”. 12 % vastaajista valitsi vaihtoehdon ”yhden ainoan finanssikeskuksen muodostaminen 27 jäsenvaltion EU:hun”, ja samansuuruinen joukko päätyi vaihtoehtoon, jonka mukaan ”pääomamarkkinaunionia ei ole mahdollista merkittävästi vauhdittaa”. Neljännelle ja viidennelle sijalle tulivat vaihtoehdot ”lisäämällä lähentymistä valvonnan alalla” (8 %) ja ”sopeuttamalla pankkialan sääntelyä entisestään EU:n rahoitusmarkkinoiden ominaispiirteisiin” (3 %).

Lisäksi esitettiin kysymys ”Mitkä ovat EU27:n keskeiset prioriteetit pääomamarkkinaunioniin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi?” Kolme merkittävintä vastausvalintaa olivat ”konkurssi- ja arvopaperilainsäädännön johdonmukaisuuden parantaminen” (21 %), ”oman pääoman ehtoisen rahoituksen kehittäminen” (16 %) ja ”menestyminen lyhyen tähtäimen ensisijaistoimissa (arvopaperistaminen, esitekysymykset, …)” (15 %).

Lisää tästä Eurofi High Level Seminar -tapahtumasta (muun muassa kyselyjen tulokset) voi lukea osoitteessa https://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2017/html/sp170406_2.en.html

(25)  EUVL C 133, 14.4.2016, s. 17, kohta 1.6.

(26)  Tilanne vaihtelee jäsenvaltioittain.

(27)  EUVL C 82, 3.3.2016, s. 1.

(28)  Ja sikäli kuin niitä ei käsitellä muualla tässä lausunnossa.

(29)  COM(2017) 292 final, kohta 4.5.


Top