13.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 463/14

—

EES-tietojen säilytysajaksi suunnitellaan viittä vuotta. Euroopan tietosuojavaltuutettu toteaa, että tarve säilyttää sallitun oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden tietoja viiden vuoden ajan olisi osoitettava nykyistä paremmin ja että kaikkien rajanylitystietojärjestelmään tallennettujen henkilötietojen säilyttäminen viiden vuoden ajan vaikuttaa suhteettomalta.

—

Viisumivelvollisten matkustajien kasvokuva tallennetaan, vaikka näiden kasvokuva on jo tallennettu viisumitietojärjestelmään.

—

Lainvalvontaviranomaisten tarvetta päästä tutustumaan EES-tietoihin ei ole riittävän vakuuttavin todistein osoitettu.

—

Rekisteröidylle on asetettu ennakkoehto antaa sormenjäljet, ennen kuin hän voi käyttää oikeuttaan saada tietää, mitä henkilötietoja hänestä on tallennettu, ja korjata ja/tai poistaa tietoja. Tästä voi muodostua merkittävä este rekisteröidyn oikeuksien käytölle.

1.

Komissio ilmoitti vuonna 2008 ensimmäisen kerran aikomuksestaan perustaa eurooppalainen rajanylitystietojärjestelmä, jonka avulla voidaan valvoa kolmansien maiden kansalaisten saapumisia Euroopan unionin alueelle ja lähtöjä unionista (1). Euroopan tietosuojavaltuutettu esitti tuolloin ajatuksesta alustavat huomautuksensa (2) ja toi sitten tiettyjä erityisongelmia esiin heinäkuussa 2011 antamassaan lausunnossa (3). Komissio esitti näkemyksiään edelleen lokakuussa 2011 antamassaan tiedonannossa ”Älykkäät rajat – vaihtoehdot ja jatkotoimet” (4), josta tietosuojatyöryhmä esitti huomautuksensa (5). Myös Euroopan tietosuojavaltuutettu otti niihin kantaa eri sidosryhmien kanssa järjestämissään pyöreän pöydän neuvotteluissa (6).

2.

Komissio antoi helmikuussa 2013 ensimmäisen älykkäät rajat -paketin osana kolme ehdotusta: ehdotus rajanylitystietojärjestelmästä (7) (jäljempänä ’vuoden 2013 EES-ehdotus’), ehdotus rekisteröityjä matkustajia koskevan ohjelman luomisesta (8) (jäljempänä ’vuoden 2013 RTP-ehdotus’) ja ehdotus Schengenin rajasäännöstön muuttamisesta (9), jotta nämä muutokset voitaisiin asianmukaisesti lisätä rajasäännöstöön. Paketti sai välittömästi kritiikkiä kummaltakin lainsäätäjältä teknisiin, operatiivisiin ja kustannusnäkökohtiin liittyvien epäilysten takia. Myös tietosuojaa pidettiin ongelmallisena. Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi samana vuonna näitä kolmea ehdotusta koskevat ensimmäiset suosituksensa lausunnon (10) muodossa. Lisäksi tietosuojatyöryhmä antoi lausunnon (11), jonka laatimiseen Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistui ja jossa epäiltiin rajanylitystietojärjestelmän tarpeellisuutta sinänsä.

3.

Komissio vastasi esitettyihin epäilyksiin vuoden 2014 alussa ilmoittamalla käynnistävänsä kaksivaiheisen selvityksen, jonka avulla valittu konsepti pyrittäisiin osoittamaan oikeaksi. Ensimmäiseksi tehtiin tekninen tutkimus (12) ja kustannusselvitys (13). Niiden avulla saatiin selville, mitkä vaihtoehdot ja ratkaisut soveltuvat parhaiten älykkäiden rajojen täytäntöönpanoon. Toiseksi valittuja eri vaihtoehtoja testattiin vuonna 2015 pilottihankkeessa eu-LISAn johdolla (vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto) (14). Komissio käynnisti heinäkuussa 2015 pilottihankkeen rinnalla kolme kuukautta kestäneen julkisen kuulemisen (15) kerätäkseen näkemyksiä ja lausuntoja kansalaisilta ja organisaatioilta. Myös Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistui kuulemiseen (16).

4.

Komissio julkisti toisen älykkäitä rajoja koskevan paketin (17)6. huhtikuuta 2016. Tällä kertaa ehdotetaan vain yhtä järjestelmää eli rajanylitystietojärjestelmää (jäljempänä ’EES’). Komissio oli päättänyt tarkistaa vuoden 2013 EES-ehdotusta ja vuoden 2013 ehdotusta Schengenin rajasäännöstön muuttamisesta mutta vetää takaisin vuoden 2013 RTP-ehdotuksen. Nykyinen älykkäät rajat -paketti muodostuu seuraavista osista:

5.

Lisäksi ehdotuksiin on liitetty yksityiskohtainen vaikutustenarviointi (22).

6.

Älykkäät rajat -paketti on saanut uutta vauhtia nykyisestä maahanmuuttokriisistä ja äskettäisistä terroristihyökkäyksistä Euroopassa. Puheenjohtajavaltiot Alankomaat ja Slovakia ovat ilmoittaneet aikovansa käsitellä pakettia intensiivisesti, jotta siitä päästäisiin poliittiseen sopimukseen vuoden 2016 loppuun mennessä (23).

7.

Euroopan tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on kuullut tietosuojavaltuutettua epävirallisesti ennen uusien ehdotusten antamista. Tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen myös siihen, että muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston ja Euroopan tietosuojavaltuutetun välillä on tehty hyvää yhteistyötä (24) koko ensimmäisen älykkäät rajat -paketin uudistustyön ajan.

90.

Euroopan tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti komission työhön vuoden 2016 EES-ehdotuksessa vuoden 2013 älykkäitä rajoja koskevan paketin tietosuojaongelmien korjaamiseksi. Osa Euroopan tietosuojavaltuutetun pakettia koskevassa edellisessä lausunnossa esittämistä suosituksista ja huomautuksista on otettu asianmukaisesti huomioon, kuten varmistusmenettelyjen käyttöönotto järjestelmän teknisen käyttöhäiriön tai vian varalta.

91.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siitä, että komissio on pyrkinyt perustelemaan EES-järjestelmän perustamisen tarpeellisuutta. Tietosuovaltuutettu antaa kuitenkin tärkeitä suosituksia, jotka liittyvät suoraan järjestelmän suhteellisuuteen. Tavoitteena on varmistaa, että EES-järjestelmä vastaa täysin perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdassa annettua ennakkoehtoa, jonka mukaisesti sen oltava sekä välttämätön että suhteellinen. Tietosuojavaltuutettu huomauttaa, että henkilötietojen käsittelyn tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta rajanylitystietojärjestelmässä on arvioitava sekä ottamalla kokonaisvaltaisesti huomioon EU:ssa jo käytössä olevat laaja-alaiset tietojärjestelmät että ottamalla erikseen huomioon erityistilanne, joka koskee EU:ssa laillisesti käyviä kolmansien maiden kansalaisia. Hän katsoo, että kaikkien EES-järjestelmään tallennettavien tietojen viiden vuoden säilytysaika on perusteltava täydellisesti. Hän korostaa lisäksi, että seuraavia vuoden 2016 EES-ehdotuksen näkökohtia olisi perusteltava paremmin ja tuettava vakuuttavan näytön avulla: viisumivelvollisten matkustajien kasvokuvien kerääminen, sallitun oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden tietojen säilyttäminen viiden vuoden ajan ja lainvalvontaviranomaisten tarve saada EES-tietoja käyttöönsä. Ellei näin tehdä, EU:n lainsäätäjän olisi harkittava mainittuja näkökohtia uudelleen.

92.

Kun lisäksi otetaan huomioon laajamittainen puuttuminen kolmansien maiden kansalaisten yksityisyyden ja tietosuojan perusoikeuksiin, Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo, että EES olisi säilytettävä puhtaana rajaturvallisuusvälineenä, joka suunnitellaan yksinomaan tähän tarkoitukseen. EES:lle on ilmoitettu kaksi tavoitetta: ensisijainen tavoite ylläpitää rajaturvallisuutta ja helpottaa rajanylityksiä ja toissijainen lainvalvonnan tavoite. Näiden kahden tavoitteen välille olisi siis tehtävä selvä ero, ja eron olisi käytävä ilmi koko vuoden 2016 EES-ehdotuksessa, erityisesti sen 1 ja 5 artiklassa.

93.

Lisäksi Euroopan tietosuojavaltuutettu on huolissaan kaikille rekisteröidyille asetetusta vaatimuksesta antaa joka tapauksessa sormenjäljet, ennen kuin he voivat pyytää tietoja omista henkilötiedoistaan tai pyytää korjaamaan tai poistamaan niitä. Vaatimus voi merkittävällä tavalla haitata tiedonsaantioikeuden tehokasta käyttöä. Oikeus on rekisteröidyn kannalta tärkeä EU:n perusoikeuskirjan 8 artiklan 2 kohdan mukainen tae.

94.

Euroopan tietosuojavaltuutetun muut tähän lausuntoon sisältyvät suositukset koskevat seuraavia näkökohtia ja artikloja:

95.

Euroopan tietosuojavaltuutettu korostaa tarvetta käsitellä näitä kysymyksiä kokonaisvaltaisesti. Tietosuojavaltuutettu kannustaa lainsäätäjää jatkamaan rajaturvallisuus- ja maahanmuuttoasioihin liittyvien eri tietokantojen kartoittamista, koordinoinnin parantamista ja eri järjestelmien päällekkäisyyksien välttämistä siten, että tietosuojanormeja noudatetaan täysimääräisesti, myös suhteessa kolmansiin maihin.