Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52016IR1726

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan terästeollisuuden kestävän työllisyyden ja kasvun turvaaminen”

OJ C 17, 18.1.2017, p. 13–19 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

18.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 17/13


Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan terästeollisuuden kestävän työllisyyden ja kasvun turvaaminen”

(2017/C 017/04)

Esittelijä:

Isolde RIES (DE, PES), Saarlandin maapäivien ensimmäinen varapuheenjohtaja

Viiteasiakirja:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Euroopan terästeollisuuden kestävän työllisyyden ja kasvun turvaaminen

COM(2016) 155 final

YLEISTÄ

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Terästeollisuuden merkitys ja perusedellytykset Euroopan unionissa

1.

painottaa, että EU:n terästeollisuudella on ollut ja on edelleen merkittävä rooli Euroopan integraatioprosessissa ja että se on yksi hyvinvoinnin, arvonmuodostuksen, investointien ja työllisyyden keskeisistä perustoista Euroopassa. Terästeollisuus on strateginen avainala EU:ssa, ja se työllistää 330 000 henkeä 500 tuotantolaitoksessa 23 jäsenvaltiossa. Vuonna 2014 ala tuotti noin 169 miljoonaa tonnia terästä, mikä on 10 prosenttia koko maailman tuotannosta, ja alan kokonaisliikevaihto oli 166 miljardia euroa, mikä vastaa 1,3:a prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.

2.

muistuttaa, että huolimatta tuotannon ja työpaikkojen vähenemisestä viime vuosikymmenten aikana terästeollisuus on edelleen keskeinen tekijä Euroopan uudelleenteollistamisessa. Komission 22. tammikuuta 2014 antamassa tiedonannossa ”Kohti Euroopan teollista renessanssia” esitetty tavoite nostaa teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä voidaan saavuttaa vain kilpailukykyisen terästeollisuuden avulla.

3.

kiinnittää huomiota terästeollisuuden tiiviisiin taloudellisiin riippuvuussuhteisiin alku- ja jatkojalostussektoreiden kanssa. Yhdessä tarviketoimittajien, kuten kaivos- ja energiateollisuus, kuljetuspalvelut ja palveluntarjoajat, sekä asiakkaiden, kuten metalliteollisuus, ajoneuvoteollisuus, koneenrakennus ja rakennusteollisuus, kanssa terästeollisuus muodostaa laajoja arvonmuodostusverkostoja ja klustereita.

4.

korostaa painokkaasti, että terästeollisuuden tuleva kehitys vaikuttaa suoraan ja epäsuorasti alueelliseen ja paikalliseen kehitykseen ja että kilpailukykyinen ja kestäväpohjainen terästeollisuus on taloudellisen elpymisen ja kasvun edellytys monilla Euroopan alueilla. Komitea huomauttaa, että terässektori on myös tärkeä välillisen työllisyyden lähde, koska sillä on merkittävä asema monilla muilla teollisuudenaloilla.

5.

kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan terästeollisuus on kiinteä osa kansainvälisiä raaka-aine-, hankinta- ja myyntimarkkinoita ja että se on näin ollen riippuvainen tasapuolisista kilpailuedellytyksistä.

6.

korostaa, että terästeollisuuden yritykset ovat energiaintensiivisiä ja että energiakustannukset ovat noin 40 prosenttia toimintakustannuksista. Ala on näin ollen ehdottoman riippuvainen edullisesta ja varmasta energiahuollosta.

7.

painottaa terästeollisuuden panosta energiakäänteen ja ilmastonsuojelun kehittämiseen. Innovatiiviset terästuotteet ovat välttämättömiä esimerkiksi tuulivoimaloiden, suurtehovoimaloiden ja sähköautojen rakentamisessa. Vaikka teräksentuotanto on merkittävä hiilidioksidin lähde, innovatiiviset terästuotteet säästävät kuusi kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin mitä niiden tuotanto aiheuttaa.

8.

muistuttaa, että terästeollisuudella on strateginen merkitys rautatieinfrastruktuurien rakentamiselle Euroopan mantereen halki ja että lisäksi se antaa tärkeän panoksen paikallisten rautatieliikenneverkkojen luomiseen. Tällaiset verkot tarjoavat varteenotettavan vaihtoehdon tieliikenneruuhkien vähentämiseksi etenkin, kun otetaan huomioon elämän- ja ympäristönlaadun paraneminen suurkaupunkialueilla.

9.

korostaa, että Eurooppaan sijoittautuneiden terästuottajien on pyrittävä tuotannossaan mahdollisimman suureen kustannustehokkuuteen ja resurssitehokkuuteen sekä seurattava alan viimeisintä kehitystä jatkuvilla investoinneilla. Pitkän aikavälin kilpailukyky riippuu myös niiden kyvystä kehittää mullistavia tekniikoita esimerkiksi energiatehokkuuden kaltaisilla aloilla. Yhtä tärkeää on kuitenkin, että EU ja sen jäsenvaltiot ottavat päätöksissään aina huomioon vaikutukset teräsalan kansalliseen ja kansainväliseen kilpailukykyyn sekä pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset.

10.

toteaa, että terästeollisuuden on jatkuvuutensa varmistamiseksi edelleen osoitettava, että se on innovoinnin ja ympäristöystävällisyyden avulla valmis vastaamaan tuleviin haasteisiin. Muistettakoon tässä yhteydessä esimerkiksi aktiivinen panos ympäristön- ja ilmastonsuojeluun mutta myös teknisten normien johdonmukainen soveltaminen ympäristön- ja ilmastonsuojelun aloilla uudelleeninvestointien yhteydessä.

11.

korostaa Euroopan terästeollisuuden korkeita sosiaalinormeja ja sen ilmaston- ja ympäristönsuojelutoimia.

12.

toteaa, että teräksen kierrätys säästää raaka-aineita ja energiaa, alentaa kasvihuonekaasupäästöjä sekä vahvistaa kiertotaloutta. Erityisesti on korostettava, että raaka-aineena teräs on 100-prosenttisesti kierrätyskelpoinen materiaali. Teräksen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä olisi kehitettävä ajatellen kilpailukykyistä ja kestävää kiertotaloutta koskevaa tavoitetta sekä sitä, että EU:n romumetallin kauppatase olisi positiivinen. Lisäksi uusien teräslajien, ferroseosten ja valu- ja valmistustekniikoiden kehittäminen tarjoaa valtavasti markkinapotentiaalia.

13.

korostaa, että Euroopan terästeollisuus tuottaa ajanmukaisimpien teknologioiden ja korkeasti koulutettujen ammattilaisten avulla huipputuotteita teräksestä ja että tässä yhteydessä asiakkaiden tarpeiden mukaan suunnattu tutkimus ja tuotekehittely ovat avainasemassa. Innovatiivisten ja korkealaatuisten tuotteiden kehittämisellä varmistetaan osaltaan yritysten kilpailukyky ja parannetaan sitä.

14.

toteaa myös, että ajanmukainen terästuotanto on vahvasti riippuvainen sellaisen korkeasti koulutetun työvoiman jatkuvasta kehittämisestä, joka kykenee löytämään tulevaisuuteen suuntautuvia ratkaisuja. Komitea panee merkille, että uudessa osaamisohjelmassa korostetaan jatkuvaa investoimista ihmisiin, muun muassa uudelleenkoulutukseen ja osaamisen täydentämiseen liittyviä toimintatapoja. Se hyödyttää monia talouden aloja, terästeollisuus mukaan luettuna.

15.

tukee Euroopan terästeollisuuden pyrkimyksiä varmistaa kaikkien työntekijöiden yhtäläiset mahdollisuudet. Niinpä esimerkiksi naisten osuus teräsalalla on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana ja on nyt 6–25 prosenttia asemasta ja EU:n jäsenvaltiosta riippuen. Myös terästeollisuuden yritykset ovat kahden viime vuoden aikana käynnistäneet useita aloitteita eri jäsenvaltioissa, jotta teräsalalle saataisiin lisää naisia.

16.

panee merkille, että terästeollisuus on EU:ssa työterveyden ja -turvallisuuden osalta eturintamassa ja että se noudattaa maailmanlaajuisesti korkeimpia työhygienianormeja. EU:n tasolla keskustellaan parhaillaan yksityiskohtaisesti hyviksi osoittautuneiden käytänteiden vaihdosta työterveyden ja -turvallisuuden alalla. Lisäksi teräsalalla käydään EU:ssa tiivistä työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua EU:n tasolla.

17.

painottaa, että digitaaliset taidot ja teknologiat on otettava entistä vahvemmin huomioon perus- ja ammattikoulutuksessa ja erityisesti oppisopimuskoulutuksessa. Komitea korostaa, että tuotantoprosessien digitalisointi edellyttää työntekijöiltä entistä parempaa osaamista tehtävien monimutkaistumisen vuoksi (1).

18.

korostaa, että tuotantoprosessien digitalisointi edellyttää työntekijöiden tehtävien monimutkaistumisen vuoksi myös entistä parempaa abstraktista ajattelua ja kykyä ongelmanratkaisuun. Lisäksi työntekijöiden on organisoitava itse työnsä, ja heillä on oltava erinomaiset kyvyt monialaiseen ja itseohjautuvaan toimintaan sekä viestintään.

19.

muistuttaa, että maailmanlaajuinen ylikapasiteetti, matalan hintatason vaiheet, korkeat energiahinnat, energialähteille asetetut verot ja maksut sekä EU:n päästökaupan tuleva uudistus mutta myös EU:n ulkopuolisten teräksentuottajien soveltamat kilpailua vääristävät polkumyyntikäytänteet aiheuttavat Euroopalle teräksen tuotantopaikkana valtavia paineita. Euroopan teräsalalla raakateräksen tuotanto ja maailmanmarkkinaosuudet ovat vähenemässä, mikä johtaa mukauttamisprosesseihin niin yrityksissä kuin työntekijäpuolella.

20.

panee huolestuneena merkille paikallis- ja alueyhteisöihin kohdistuvat tuhoisat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, joita rauta- ja teräsalan tuotantopaikkojen sulkemisista tai tuotannon vähentämisistä aiheutuu, sekä toimenpiteet, joita tarvitaan kyseisten yhteisöjen elpymisen ja kasvun tukemiseksi.

21.

toteaa, että eurooppalainen strategia terästeollisuuden tulevaisuutta varten on järkevä ja tarkoituksenmukainen. Tässä yhteydessä on tärkeää, että paikallis- ja alueviranomaiset otetaan mukaan äänestyksiin ja päätöksentekoon ja että kulloisetkin paikalliset olosuhteet ja yritysten erikoisalat otetaan huomioon.

22.

kannattaa terästeollisuuden kilpailukykyyn ja kilpailukykyisiin perusedellytyksiin pohjautuvaa EU:n teollisuuspolitiikkaa, jonka avulla voidaan turvata nykyiset terästehtaat ja työpaikat ja kehittää niitä tulevaisuudessa.

23.

katsoo samoin kuin komissio energia-alan etenemissuunnitelmassa 2050, että energia-alan hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja uusiutuvien energialähteiden runsaaseen käyttöön perustuva skenaario voivat olla pitkällä aikavälillä edullisempi vaihtoehto kuin nykyisten menettelytapojen jatkaminen ja että ajan myötä ydinvoiman ja fossiilisista polttoaineista tuotettavan energian hinnat nousevat oletettavasti edelleen, kun taas uusiutuvien energialähteiden hinnat voivat laskea. Komitea panee samassa yhteydessä merkille jäsenvaltioiden pyrkimykset hyvittää kohtuuttomia taloudellisia kustannuksia, joita kansainvälisessä kilpailutilanteessa toimivalle terästeollisuudella aiheutuu uusiutuvien energioiden kehittämisen myötä. AK kehottaa EU:ta kuitenkin varmistamaan, että kansalliset hyvitysmekanismit eivät johda varsinkaan tukien osalta kilpailuvääristymiin EU:n sisämarkkinoilla.

24.

toteaa, että terästeollisuudesta voimakkaasti riippuvaisia yhteisöjä on autettava taloutensa monipuolistamisessa ennen rakenneuudistustoimien toteuttamista. Paikallistalouden monipuolistamisella olisi pyrittävä erityisesti luomaan synergiaa kestäväpohjaisten teollisuudenalojen ja palvelujen välille, ja sitä voitaisiin edistää myös verokannustimin.

EU:n päästökaupan uudistus

25.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Eurooppa-neuvosto on 23.–24. lokakuuta 2014 antamissaan päätelmissä pyrkinyt saavuttamaan tasapainon yhtäältä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden ja toisaalta Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn turvaamisen välillä.

26.

muistuttaa kuitenkin, että Eurooppa-neuvoston päätös korottaa kolmannella kauppakaudella 2013–2020 sallittujen teollisuuden enimmäispäästöjen vuosittaista 1,74 prosentin vähennyskerrointa 2,20 prosenttiin neljännellä kauppakaudella 2021–2030 ja jatkaa ilmaisten päästöoikeuksien jakamista vertailuarvopohjalta saattaa johtaa päästöoikeuksien huomattaviin alijäämiin ja näin ollen teräsalan lisärasitteisiin, joita kilpailijoilla ei ole valtioissa, missä ei käydä päästöoikeuskauppaa.

27.

katsoo, että on olennaisen tärkeää luoda maailmanlaajuinen päästökauppajärjestelmä, jotta voidaan varmistaa eurooppalaisten yritysten kilpailukyky ja välttää hiilivuoto estämällä huutokaupattavien päästöoikeuksien lisääminen jatkossa. Muina takeina voitaisiin käyttää välillisten kustannusten (esim. sähköstä aiheutuvien kustannusten) yhdenmukaisia kompensointimekanismeja tai täsmälliseen ja ajantasaiseen tietoon perustuvia vertailuarvoja.

28.

panee tässä yhteydessä edelleen merkille, että raakaraudan vertailuarvo terästeollisuuden päästöoikeuksien jakamista varten on jo kolmannella kauppakaudella 2013–2020 noin 10 prosenttia fysikaalisesti ja teknisesti toteutuskelpoisen tason alapuolella. Myöskään sintterin vertailuarvoa ei ole ilmoitettu asianmukaisesti, sillä pellettilaitokset kuuluvat sen piiriin. Jaon tulee perustua tosiasiallisiin olosuhteisiin – terästeollisuuden masuunikaasuun perustuva sähköntuotanto täysimääräisesti huomioon ottaen – ja sitä on muutettava teknisen kehityksen mukana. Samalla päästöoikeudet on jaettava dynaamisesti kautta koko tuotantoketjun.

29.

on tyytyväinen siihen, että komissio on hyvissä ajoin ennen Euroopan neljännen päästökauppakauden alkua esittänyt ehdotuksensa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi.

30.

toivoo näin ollen, että EU:n päästökaupan tulevat perusedellytykset ovat hyvissä ajoissa selvillä kaikille asianosaisille.

31.

katsoo samalla, että EU:n päästökauppajärjestelmän uudistuksen yhteydessä tarvitaan tiivistä yhteensovittamista ja keskustelua kaikkien asianosaisten kanssa.

32.

toteaa kuitenkin huolestuneena, ettei komission ehdottamassa direktiivissä oteta riittävästi huomioon Eurooppa-neuvoston toivomusta varmistaa teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky, sillä juuri Euroopan terästeollisuudelle koituu huomattavia ja olemassaoloa uhkaavia kustannuksia.

33.

kehottaa siksi tarkistamaan ehdotettua direktiiviä perusteellisesti lainsäädäntämenettelyn seuraavissa vaiheissa – turvaten EU:n päästökaupan tehokkuuden ja jakaen kustannukset asianmukaisesti kaikkien talouden alojen kesken – ja sisällyttämään siihen etenkin seuraavat toimet:

Luovutaan lähtökohtaisesti tehokkaimmille laitoksille asetettavista maksuista.

Kannustetaan edelleen kehittämään teknologiaa ja vähentämään ympäristövaikutuksia asettamalla realistiset sekä teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa olevat vertailuarvot, jotka perustuvat 10 prosenttiin tehokkaimmista laitoksista.

Otetaan vertailuarvoja määritettäessä täysimääräisesti huomioon päästöt, jotka aiheutuvat masuunikaasuun perustuvasta sähköntuotannosta.

Luovutaan vertailuarvojen kiinteämääräisestä alentamisesta ja korjauskertoimesta.

Ei heikennetä sähkön hintahyvitystä energiaintensiivisillä aloilla ja mahdollistetaan kaikkien epäsuorien kustannusten kompensointi. Tässä yhteydessä on EU:n tasolla suunniteltava vähintään viitearvojen määrittelyä, jotta voidaan välttää kilpailun vääristyminen Euroopan sisämarkkinoilla.

Sisällytetään energiaintensiivisen teollisuuden lähtöaineet sääntöihin, jotta vältetään tuotannon siirtäminen ulkomaille.

Mukautetaan päästöoikeuksien määrä muuttuviin tuotantotasoihin.

34.

katsoo, että sähkön hintaan siirrettyjen kasvihuonekaasupäästöjen kustannusten täysimääräinen korvaaminen on välttämätöntä, jotta voidaan torjua mahdollinen hiilivuoto. Koska tällainen korvaus on tähän mennessä voitu suorittaa eri tavoin yksittäisissä jäsenvaltioissa, kilpailuvääristymät eivät ole poissuljettuja. Euroopan komission olisikin tutkittava, olisiko korvaus yhdenmukaistettava tulevaisuudessa vai olisiko se myönnettävä EU:n tasolla.

35.

on erittäin tyytyväinen siihen, että kansainvälinen yhteisö hyväksyi Pariisin ilmastokokouksessa ensimmäistä kertaa kansainvälisen oikeuden mukaisesti sitovan tavoitteen rajoittaa maapallon lämpeneminen alle kahteen celsiusasteeseen ja että se aikoo ryhtyä vakaviin toimiin maapallon lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen. Perusperiaatetta, jonka mukaan maailmanlaajuinen kasvihuonekaasuneutraalius saavutetaan kuluvan vuosisadan toisella puoliskolla, on vielä konkretisoitava ottaen huomioon sen vaikutukset valmistusteollisuuden kehitykseen. Avoinna oleva vaihtoehto, jonka mukaan kehitetään markkinamekanismeja ja sovitaan niistä maailmanlaajuista ja kustannustehokasta päästökauppaa varten, tarjoaisi mahdollisuuden vähentää tai välttää ilmastonsuojelutoimista johtuvia kilpailuvääristymiä tulevaisuudessa.

EU:n ulkomaankauppa

36.

toteaa, että tasapuolisten toimintaedellytysten puuttuminen, yritysten epärehdit ulkomaankaupan käytänteet sekä EU:n ulkopuolisten valtioiden epätasa-arvoinen ulkomaankauppapolitiikka ovat vakavasti otettavia uhkia Euroopan terästeollisuudelle.

37.

katsoo tämän vuoksi, että EU:n ulkomaankauppapolitiikka ja kaupan suojatoimet ovat välttämättömiä varmistettaessa Euroopan terästeollisuuden kansainvälinen kilpailukyky. Lisäksi komitea tukee Euroopan parlamentin kehotusta EU:n kaupan suojatoimien yleisestä uudistamisesta, jotta voidaan poistaa ns. WTO+-tekijät EU:n järjestelmästä ja varmistaa EU:n teollisuudelle tasapuoliset toimintaedellytykset Kiinaan nähden (2).

38.

panee huolestuneena merkille, että tällä hetkellä maailman terästeollisuuden ylikapasiteetti on toimialan oman ilmoituksen mukaan 452 miljoonaa tonnia ja että juuri Kiinan terästeollisuuden ylikapasiteetti johtaa siihen, että myös kolmansien maiden kautta harjoitettava EU:hun tuonti tapahtuu toistuvasti polkumyyntihinnoin, jotka ilman EU:n tehokkaita kauppapoliittisia vastatoimia uhkaavat suoraan ja epäsuorasti koko Euroopan terästeollisuuden olemassaoloa ja lukuisia työpaikkoja.

39.

kehottaa luomaan kolmansissa maissa sovellettavissa olevan mekanismin, jonka tavoitteena on valvoa tapaa, jolla uusioraaka-ainetta (romumetalli) käsitellään määrämaassa, jotta voidaan välttää sen vienti niihin kolmansiin maihin, jotka eivät käsittele jätteitä ympäristöystävällisellä tavalla.

40.

kehottaa EU:n toimielimiä antamaan komissiolle luvan soveltaa tavanomaisesta poikkeavia menettelyjä polkumyynnin ja tukien torjuntaan liittyvissä Kiinan-tuontia koskevissa tutkimuksissa Kiinan WTO:hon liittymistä koskevan pöytäkirjan 15 artiklan mukaisesti, kunnes maa täyttää EU:n kaikki viisi kriteeriä tullakseen luokitelluksi markkinataloudeksi. Komitea toteaa lisäksi erittäin huolestuneena, että jos Kiinalle myönnetään markkinatalousasema joulukuussa 2016, tehokkaat polkumyynnin vastaiset toimet olisivat lähes mahdottomia, koska tässä tapauksessa polkumyyntimarginaalien laskentamenetelmä muuttuisi. Samalla komitea korostaa, että WTO:n jäseniä ei vaadita myöntämään Kiinalle markkinatalousasemaa automaattisesti vuonna 2016.

41.

muistuttaa tässä yhteydessä siitä, että Kiina täyttää nykyisin vain yhden EU:n viidestä markkinatalouden tunnustamisen edellyttämästä kriteeristä. Teknisiä kriteereitä ovat yritystoimintaa koskevat päätökset markkinasignaalien perusteella, yritysten kirjanpito kansainvälisten kirjanpitostandardien mukaisesti, ei havaittavaa kilpailun vääristymistä yritysten tuotantokustannuksissa ja taloudellisessa tilanteessa aiemman keskusjohtoisen talousjärjestelmän vuoksi, yritysten toiminnan vakauden ja oikeusvarmuuden takaava konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö sekä valuuttakurssien soveltaminen markkinahintaisina.

42.

kehottaakin komissiota odottamaan Kiinan markkinatalousaseman tunnustamisesta aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia käsittelevää tutkimustaan varten asianomaisten taloudellisten toimijoiden lausuntoja ja pyrkimään tiiviiseen koordinointiin muiden tärkeiden WTO:n jäsenvaltioiden, kuten Yhdysvaltojen, kanssa, ennen kuin se tekee päätöksensä markkinatalousasemasta.

43.

kehottaa siinä tapauksessa, että Kiinalle myönnetään markkinatalousasema, laatimaan vastaavia tehokkaita välineitä rehdin kaupan suojelemiseksi. Tässä yhteydessä olisi harkittava myös sitä ratkaisua, että markkinatalousmaihin kuulumattomia maita ei tulevaisuudessa enää lueteltaisi erikseen polkumyyntiä koskevassa EU:n perusasetuksessa vaan siinä säädettäisiin yleisistä muihin kuin markkinatalouksiin sovellettavista säännöistä. Vertailumaamenetelmä voitaisiin tässä yhteydessä korvata jollakin muulla menetelmällä, mutta todistustaakka markkinatalouden olemassaolosta olisi edelleen markkinatalousmaiksi luokittelemattomilla mailla, kuten tähänkin asti.

44.

kehottaa siinä tapauksessa, että Kiinalle myönnetään markkinatalousasema, laatimaan vastaavia tehokkaita välineitä rehdin kaupan suojelemiseksi.

45.

on tyytyväinen siihen, että komissio otti helmikuussa 2016 väliaikaisesti käyttöön polkumyyntitullit Venäjältä ja Kiinasta tuotavia kylmävalssattuja teräslevytuotteita varten.

46.

pahoittelee kuitenkin, että komissio soveltaa tässä yhteydessä kiinalaisiin terästuotteisiin ”alhaisemman tullin sääntöä” ja on näin ollen ottanut käyttöön väliaikaiset polkumyyntitullit, jotka ovat alhaisemmat kuin vahvistetut polkumyyntimarginaalit.

47.

katsoo, että tätä sääntöä soveltamalla ei suojella riittävästi Euroopan terästeollisuuden kilpailukykyä.

48.

muistuttaa, ettei WTO:n määräyksissä edellytetä tällaista sääntöä ja ettei sitä myöskään käytetä muilla alueilla, esimerkiksi Yhdysvalloissa.

49.

pitää näin ollen tärkeänä, että ”alhaisemman tullin sääntö” poistetaan kaupan suojatoimien uudistuksen myötä etenkin siinä tapauksessa, että kapasiteettia on liikaa.

50.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio päätti toimintasuunnitelman mukaisesti 28. huhtikuuta 2016 ottaa (uudelleen) käyttöön ennakkovalvontajärjestelmän terästuotteiden tuontia varten. Järjestelmässä edellytetään tuontilisenssiä terästuotteiden tuonnille EU:hun, sen avulla voidaan ennakoida lyhyen aikavälin markkinakehitystä, ja se auttaa komissiota puuttumaan asianmukaisesti epäreiluun tuontiin ja antaa sille mahdollisuuden ryhtyä tarvittaessa toimiin, mikäli tuontisuuntaukset uhkaavat aiheuttaa vahinkoa EU:n tuottajille.

51.

suhtautuu myönteisesti nykyisten terästuotteita koskevien EU:n kaupan suojatoimien myötä ilmenevään komission pyrkimykseen edistää rehdin kansainvälisen kaupan sääntöjen toteuttamista ja antaa näin panoksensa Euroopan terästeollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseen.

52.

on kuitenkin samalla sitä mieltä, että polkumyynnin vastaiset EU:n toimet vievät liikaa aikaa myös WTO:n muiden jäsenvaltioiden menettelyihin verrattuna ja että tämä heikentää Euroopan terästeollisuuden kilpailukyvyn suojelua.

53.

kehottaa tämän vuoksi pohtimaan EU:n kaupan suojatoimien uudistuksen yhteydessä myös polkumyynnin vastaisten EU:n toimien nopeuttamista.

54.

kannustaa komissiota sen pyrkimyksissä edistää kansainvälisellä tasolla vuoropuhelun ja neuvottelun keinoin maailmanlaajuisesti tasapuolisia kilpailuedellytyksiä.

55.

odottaa, että neuvosto sisällyttää energiaa ja raaka-aineita käsittelevät luvut jokaiseen vapaakauppasopimuksia koskevaan valtuutukseen.

56.

kehottaa komissiota ottamaan AK:n Euroopan paikallis- ja aluehallinnon edustajaksi toukokuusta 2015 lähtien toimineeseen energiaintensiivisen teollisuuden korkean tason ryhmään sen varmistamiseksi, että jo edustetut sidosryhmät ottavat alue- ja paikallistason edut ja mahdollisuudet huomioon.

Tukitoimet EU:n teräsalan kilpailukyvyn varmistamiseksi

57.

toteaa, että EU:n asianomaiset tukiohjelmat uusiin laitteisiin, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä pätevöitymiseen ja täydennyskoulutukseen tehtäviä investointeja varten voivat edistää merkittävästi kilpailukyvyn, ympäristön- ja ilmastonsuojelunormien sekä työntekijöiden oikeuksien turvaamista teräsalalla.

58.

kiinnittää huomiota hiili- ja terästutkimusrahaston, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) sekä Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tavoitteisiin, joiden avulla voidaan tukea teräsalan tutkimus- ja innovointihankkeita, muun muassa niiden mahdollisten yhteisvaikutusten ja toiminnan koordinoinnin kautta. Komitea toteaa kuitenkin, että strategisten investointien rahaston mahdollisuudet ovat verrattain rajalliset terästeollisuuden osalta, koska markkinaolosuhteiden ja teräksen nykyisin alhaisten hintojen vuoksi investoinneille ei voida taata kohtuullista tuottoa. Kun otetaan huomioon EU:n tiukka terästeollisuuden tukijärjestelmä, arvokkaita panoksia voidaan tässä yhteydessä saada myös niiden alue- ja paikallisviranomaisten yhteistyöstä, joilla on teräkseen liittyviä painopisteitä.

59.

muistuttaa, että julkiset investoinnit ja EU:n tasolla Horisontti 2020 -puiteohjelman varat ovat erittäin tärkeitä terästeollisuuden tulevien investointien edistämisessä ja alan ympäristö- ja energiatehokkuuden parantamisessa.

60.

pitää toivottavana, että kun otetaan huomioon sekä tutkimus- että rakenteellisia toimia edellyttävän terästeollisuusalan erityispiirteet, Horisontti 2020 -puiteohjelman tutkimushankkeita arvioitaessa annettaisiin enemmän pisteitä hankkeille, joiden tavoitteena on luoda eurooppalainen kumppanuus hyödyntämällä myös rakennerahastojen varoja, jotta voidaan varmistaa EU:n eri ohjelmien nykyistä tehokkaampi yhteennivominen.

61.

painottaa koulutustavoitetta ja työllisyysasteen säilyttämistavoitetta EU:n yhä kilpailukykyisemmän terästeollisuuden näkökulmasta ja korostaa teollisuuden rakenneuudistusten tapauksessa Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) merkitystä tarjottaessa sosiaalista tukea mahdollisten henkilöstövähennysten yhteydessä. Tilanteissa, joissa yksi yritys (tavarantoimittajat ja toimitusketjun loppupään yritykset mukaan luettuina) irtisanoo yli 500 työntekijää tai joissa yhdeltä teollisuudenalalta häviää yhdellä tai usealla naapurialueella monia työpaikkoja, kyseisestä rahastosta voidaan nimittäin maksaa jopa 60 prosenttia niiden hankkeiden kustannuksista, joissa irtisanottuja työntekijöitä autetaan löytämään uusi työpaikka tai perustamaan oma yritys. Komitea epäilee kuitenkin, riittääkö kaudeksi 2014–2020 asetettu 150 miljoonan euron vuotuinen enimmäisbudjetti vastaamaan haasteisiin.

62.

korostaa, että kokemuksen ja tiedon välittämisellä uudelle työntekijäsukupolvelle EU:n terästeollisuudessa on jo merkittävä rooli ja että työntekijöiden osaamista ja teollista taitotietoa olisi vahvistettava kohdennetulla perus- ja täydennyskoulutuksella.

63.

toteaa, että kaikilla terästeollisuuden tuotantopaikoilla on kehitettävä ja edistettävä resurssitehokkaita kiertotalousjärjestelmiä, jotta voidaan parantaa laitosten kilpailukykyä hyödyntämällä entistä enemmän sivutuotteita ja kierrätettyä terästä sekä lisätä teräksen työstämisestä saadun kuonan käyttömenetelmiä ottamalla huomioon komission esittämän kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman sisältämä teollista symbioosia käsittelevä osio.

Bryssel 15. kesäkuuta 2016.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Markku MARKKULA


(1)  Komitean lausunto komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys”, CDR 1319/2014.

(2)  Ks. Euroopan parlamentin 12. toukokuuta 2016 antama päätöslauselma Kiinan markkinatalousasemasta (2016/2667(RSP)).


Top