Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52016DC0615

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Parempi sääntely: paremmilla tuloksilla saadaan aikaan vahvempi unioni

COM/2016/0615 final

Bryssel 14.9.2016

COM(2016) 615 final

KOMISSION TIEDONANTO

Parempi sääntely: paremmilla tuloksilla saadaan aikaan vahvempi unioni


Johdanto

Sääntelyn parantamisella on merkitystä. Lainsäädäntö ei ole tavoite sinänsä vaan keino saavuttaa konkreettista hyötyä Euroopan kansalaisille ja vastata Euroopan yhteisiin haasteisiin. Oikein kohdennettu, näyttöön perustuva ja yksinkertaisella tavalla laadittu lainsäädäntö pannaan asianmukaisemmin täytäntöön ja se saavuttaa paremmin tavoitteensa kentällä, olivatpa tavoitteet sitten taloudellisia, yhteiskunnallisia tai ympäristöön liittyviä. Nykyaikaiset, oikeasuhteiset säännöt, jotka ovat tarkoituksenmukaisia, ovat välttämättömiä oikeusvaltion ja yhteisten arvojamme puolustamiseksi, mutta myös viranomaisten ja yritysten tehokkuuden kannalta.

Euroopan unionia on monesti kritisoitu – usein perustellusti – siitä, että se tuottaa liian paljon huonosti laadittuja säädöksiä ja puuttuu kansalaisten elämään ja yritysten toimintaan liiallisilla yksityiskohtaisilla säännöillä. Liikkeellä on runsaasti, joko oikeita tai vääriä, kertomuksia vääriin tietoihin perustuvista säädöksistä tai säännöistä, jotka näyttävät vaikuttavan mikrotasolla jokapäiväiseen taloudelliseen tai sosiaaliseen elämään. Samalla kansalaiset odottavat, että Euroopassa keskityttäisiin enemmän tarjoamaan tehokkaita ratkaisuja suuriin haasteisiin, joihin kuuluvat muun muassa työpaikat ja kasvu, investoinnit, turvallisuus, muuttovirrat ja digitaalinen vallankumous.

Toimikautensa alusta lähtien Junckerin komissio teki selväksi, että se tulisi tekemään eron menneeseen ja muuttamaan komission toimintatapoja ja politiikkoja asettamalla paremman sääntelyn periaatteet päätöksentekomenettelyiden keskiöön. Tavoitteena on varmistaa se, että komission politiikoilla tuotetaan parempia tuloksia kansalaisten, yritysten ja viranomaisten kannalta. Komissio sitoutui keskittymään laajasti isoihin kysymyksiin ja pienemmässä mittakaavassa pieniin kysymyksiin siten, että se toimii kansalaisia tosiasiallisesti koskettavissa asioissa ja siellä, missä EU:n toimet ovat kaikista välttämättömimpiä. Komissio haluaa varmistaa, että jäsenvaltiot ottavat vastuun silloin, kun kansalliset toimet ovat asianmukaisempia.

Komissio sitoutui toimimaan läheisessä yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston sekä jäsenvaltioiden kanssa toimintasuunnitelman laatimiseksi ja poliittisen priorisoinnin varmistamiseksi EU:n tasolla, jotta EU:n toimielimet voivat yhdessä tehdä unionista paremman ja enemmän tärkeisiin painopistealoihin keskittyvän. Keskittyminen toimenpiteisiin, jotka ovat todella tarpeen, ja jättämällä tekemättä asioita, joista on vain vähäistä hyötyä tai jotka voidaan hoitaa paremmin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla, jättää enemmän toimintavapautta ja tarkoittaa sitä, että toimielimet voivat yhdessä toteuttaa nopeammin toimia uusiin olosuhteisiin, kuten muuttoliikekriisiin, vastaamiseksi.

Komission toimikausi on kestänyt melkein kaksi vuotta, ja komissio etenee vakaasti kohti parempaa sääntelyä koskevien sitoumusten täyttämistä. Toimilla on alusta lähtien ollut kohdennetut poliittiset suuntaviivat 1 toimien ohjaamiseksi keskipitkällä aikavälillä seuraavien EU:n tärkeimpien haasteiden ratkaisemiseksi: työpaikat, kasvu ja investoinnit; muuttoliike; turvallisuus; digitaalipalvelut; energia; tai sisämarkkinoiden syventäminen. Kyseisiin strategioihin liittyvät konkreettiset toimet vahvistetaan vuosittain kohdennetuissa ja yksinkertaistetuissa työohjelmissa. Vuoden 2014 työohjelmaan sisältyi 100 aloitetta. Vuoden 2015 työohjelmassa oli 23 uutta ensisijaista aloitetta ja toimenpidepakettia. Myös vuonna 2016 niitä oli 23.

Kuvio 1. Parempi säätely lukuina vuosina 2015–2016

Samaan aikaan komission asetus- ja direktiiviehdotukset, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, ovat vähentyneet 159:stä vuonna 2011 48:een vuonna 2015. Vuodesta 2000 parlamentin ja neuvoston tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksymien direktiivien ja asetusten määrä on vaihdellut vuosittain siten, että lainsäädäntötoimien suurin määrä (141) saavutettiin vuonna 2009. Vuonna 2015, joka oli Junckerin komission ensimmäinen vuosi, hyväksyttiin 56 säädöstä.

Kuvio 2. Lainsäädäntöehdotusten määrä vuosina 2011–2015

Komission tavoitteena on keskittyä välttämättömään ja kansalaisille tärkeään lainsäädäntöön, mutta myös torjua saamattomuutta. Ensisijaisiin asioihin keskittymiseksi lainsäätäjien käsittelystä on poistettu kahden viime vuoden aikana 90 ehdotusta, jotka olivat vanhentuneet tai jotka eivät edistyneet unionin lainsäädäntöprosessissa. Voimassa olevasta EU:n lainsäädännöstä poistettiin 32 vanhentunutta lakia, ja 103 alalla aloitettiin toimet sääntöjen yksinkertaistamiseksi.

Parempi sääntely edellyttää myös sääntelyä, jonka odotettavissa olevat vaikutukset ovat tiedossa ja jolla pystytään maksimoimaan myönteiset vaikutukset ja välttämään kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille aiheutuvia tarpeettomia taakkoja ja liiallista byrokratiaa. Näyttöön perustuva sääntely on siten osa komission sitoutumista parempaan sääntelyyn. Ennen kuin uutta lainsäädäntöä ehdotetaan, komissio arvioi perusteellisesti aiemmat kokemukset, tutkii mahdollisia vaikutuksia ja kuulee niistä eri tahoja sekä arvioi, olisiko unionin ryhdyttävä asiassa toimenpiteisiin vai olisiko se jätettävä jäsenvaltioiden huoleksi.

Parempi sääntely ei ole ainoastaan Euroopan komission vastuulla. Kyseessä on Euroopan parlamentin, neuvoston ja jäsenvaltioiden yhteinen hanke, ja niillä kaikilla on omat roolinsa ja velvollisuutensa. Parempaa sääntelyä tarvitaan myös muulloinkin kuin uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa ja laadittaessa. Parempi sääntely olisi otettava huomioon politiikkasyklin kaikissa vaiheissa, parlamentin ja neuvoston välisistä lainsäädäntöneuvotteluista siihen, kun jäsenvaltiot ja komissio panevat lait täytäntöön. Onnistumiseen tarvitaan keskittymistä olennaiseen, tehokkuutta, yksinkertaistamista, avoimuutta ja toimintaa oikealla tasolla.



Keskittyminen laajasti isoihin kysymyksiin

Viimeksi kuluneen vuoden aikana komissio on saavuttanut edistystä puheenjohtaja Junckerin kymmenen painopistealueen osalta. Komissio on keskittynyt merkittäviin aloitteisiin, joilla on suuri EU:n lisäarvo ja joista on saatu konkreettisia tuloksia kansalaisille ja yrityksille. Lisäksi komissio on reagoinut nopeasti uusiin haasteisiin, jotka vaativat nopeita mutta järkeviä toimia. Monissa tapauksissa komissio pystyi valmistelemaan ja tekemään aloitteita ennätysajassa ja tekemään näyttöön perustuvan analyysin niiden vaikutuksista suhteessa kuhunkin erityistilanteeseen. Paremman sääntelyn periaatteiden noudattaminen auttoi laatimaan ehdotuksia, jotka toimivat juuri siten kuin oli tarkoitus. Ne pystyttiin näin ollen hyväksymään ajoissa muissa toimielimissä esimerkiksi veronkierron torjuntaan tähtäävien toimenpiteiden osalta.

Esimerkkejä keskittymisestä laajasti isoihin kysymyksiin

Investointien tukeminen: Talouden elpymisen tukemiseksi ja kasvuun tähtäävien investointien lisäämiseksi
komissio ehdotti Euroopan investointiohjelmaa, joka hyväksyttiin vuonna 2015. Rahasto sai vuoden aikana liikkeelle 116 miljardin euron uudet investoinnit 26 jäsenvaltiossa. Sen avulla on tähän mennessä luotu yli 100 000 uutta työ
paikkaa. Lisäksi 192 rahoitussopimusta on solmittu, ja niiden ansiosta 200 000 pienyrityksen ja aloittelevan yrityksen rahoitusmahdollisuudet paranevat.

Pakolaiskriisiin vastaaminen: Komissio on nopeasti esittänyt toimenpiteitä muuttoliikekriisin välittömien ja pitkän aikavälin haasteiden ratkaisemiseksi. Toimia on toteutettu laittoman muuttovirran hallitsemiseksi, ihmishenkien pelastamiseksi merellä, solidaarisuuden varmistamiseksi etulinjan jäsenvaltioiden kanssa ehdottamalla turvapaikanhakijoiden siirtämistä ja uudelleensijoittamista ja ulkorajojen valvonnan ja palautuksien vahvistamista. Viime vuonna jäsenvaltiot hyväksyivät komission ehdotuksen, jonka mukaan Italiasta ja Kreikasta siirretään 160 000 kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä muihin jäsenvaltioihin ja EU:n ulkopuolelta sijoitetaan uudelleen 22 000 asuinsijoiltaan siirtymään joutunutta henkilöä. Tähän mennessä yli 13 000 henkilöä on siirretty tai uudelleensijoitettu. Viime vuonna EU:n talousarviosta osoitettiin vuosiksi 2015 ja 2016 ennennäkemättömän suuri yli 10 miljardin euron määrä pakolaiskriisin ratkaisemiseen ja niiden maiden auttamiseen, joihin kriisi vaikuttaa eniten 2 .

Rajojen vahvistaminen: Lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyivät komission joulukuussa 2015 esittämän ehdotuksen Euroopan raja- ja rannikkovartiostoa koskevaksi asetukseksi ennätysajassa tämän vuoden heinäkuussa. Ehdotuksella puututaan muuttoliikekriisin aikana havaittuihin puutteisiin ottamalla käyttöön jäsenvaltioiden rajavalvontajärjestelmien ennakoiva haavoittuvuusarviointi, unionin toimien käynnistämistä koskeva systemaattinen lähestymistapa ja kansallisista asiantuntijoista ja laitteistoista koostuvat pysyvät poolit. 3  

Innovaatioiden edistäminen digitaalisten sisämarkkinoiden avulla: Komissio ehdotti, että poistetaan tärkeimmät sopimusoikeuteen liittyvät esteet, jotka estävät digitaalisen sisällön tarjontaa ja verkossa tai etämyyntinä tapahtuvaa tavaroiden myyntiä 4 . Vaikutustenarvioinnit osoittivat, että digitaalisen sisällön tuotteita koskevat yhdenmukaistetut säännöt vähentävät kauppiaille aiheutuvia kustannuksia ja kannustavat heitä laajentamaan toimintaansa rajojen yli. Ainakin 122 000 yrityksen odotetaan aloittavan verkkomyynnin muihin EU-maihin ja asiakkaita odotetaan saatavan 8–13 miljoonaa lisää.

Energiaunionin kehittäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta: Helmikuussa 2016 komissio esitti uusia energiaturvallisuustoimenpiteitä, joilla parannetaan energiaverkkojen yhteenliittämistä Euroopassa ja minimoidaan tarjonnan keskeytymisen riskejä. Jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu auttaa suojelemaan kotitalouksia ja turvaamaan keskeiset palvelut yhteiskunnassa kriisiaikoina. Komissio ohjasi Pariisin ilmastosopimukseen johtanutta työtä, ja se aikoo toteuttaa jatkotoimia täyttääkseen Euroopan unionin sitoumukset jäsenvaltioiden vuotuisten kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä vuosina 2021–2030 5 . Tähän kuuluu EU:n päästökauppajärjestelmän muutokset kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisten investointien edistämiseksi. Perusteellisen vaikutustenarvioinnin avulla laadittiin ehdotus, joka oli oikeasuhteinen ja joka takasi jäsenvaltioiden oikeudenmukaisen vastuunjaon, tuotannonalan kansainvälisen kilpailukyvyn sekä enemmän ja parempia investointeja vähähiiliseen teknologiaan.

Veronkierron ja verojen välttelyn torjunta: Marraskuussa 2014 tapahtuneiden tietovuotojen mukaan veropäätösten väärinkäyttöä on ilmennyt joissain tapauksissa. Komissio määritteli nopeasti laaja-alaisen toimintaohjelman, jonka tarkoituksena on saada aikaan oikeudenmukaisempi, yksinkertaisempi ja tehokkaampi yhtiöverotus EU:ssa. Komission ehdotus jäsenvaltioiden veropäätöksiä koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta esitettiin tammikuussa 2015 ja hyväksyttiin vuoden loppuun mennessä. Ehdotukset monikansallisten yritysten verotukseen liittyviä tietoja koskevasta raportoinnista ja kyseisten tietojen vaihtamisesta jäsenvaltioiden välillä sekä ehdotus verojen kiertämisen estämistä koskevaksi direktiiviksi esitettiin tammikuussa 2016, ja ne hyväksyttiin maaliskuussa 2016 ja kesäkuussa 2016.

Parempaa sääntelyä parempien tulosten aikaansaamiseksi

Parempi sääntely johtaa yksinkertaisempiin sääntöihin, joiden avulla voidaan saada aikaan tehokkaampia tuloksia. Komissio on jatkanut toimiaan voimassa olevan lainsäädännön yksinkertaistamiseksi. Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) 6 käynnistämisestä lähtien on tehty melkein 200 taakan vähentämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista koskevaa aloitetta.

Esimerkkejä: 5 miljoonan mikroyrityksen tilinpäätösraportoinnin vähentyminen (arvioitu vuotuinen säästö noin 6,3 miljardia euroa); kemikaalilainsäädännön (REACH) edellyttämien pk-yritysten rekisteröintimaksujen pienentyminen jopa 95 prosentilla; ja uusia sähköisiä hankintoja koskevat säännöt, joiden odotetaan pienentävän hankintakustannuksia jopa 20 prosenttia.

Esimerkkejä komission ehdotuksista sääntelytaakan ja liiallisen byrokratian vähentämiseksi

Komissio hyväksyi 6. huhtikuuta 2016 älykkäitä rajoja koskevan tarkistetun lainsäädäntöehdotuksen, joka sisältää Schengenin rajasäännöstöön tehtävän muutoksen uudessa sähköisessä rajanylitystietojärjestelmässä tarvittavien teknisten muutosten käyttöön ottamiseksi. Tarkistetussa ehdotuksessa arvioidut kustannukset vähenevät 1,1 miljardista eurosta 480 miljoonaan euroon. 7

Komissio esitti 7. huhtikuuta 2016 arvonlisäveroa koskevan toimintasuunnitelman 8 , johon sisältyi tärkeitä yksinkertaistamisaloitteita, kuten ehdotus rajat ylittävän verkkokaupan alv-järjestelmän modernisoimisesta. Tämä voisi johtaa 7 miljardin euron vuotuiseen alv-tulojen kasvuun ja yrityksille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten pienenemiseen vähintään 55 prosentilla.

Sitoutumista jäsenvaltioiden vuotuisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen vuosina 2021–2030 koskevalla taakanjakopäätösehdotuksella vähennetään sitoumusten noudattamisen valvontaan ja siitä raportoimiseen liittyviä hallinnollisia kustannuksia noin 345 000–460 000 eurolla vuodessa. Tätä täydennetään myöhemmin tänä vuonna yksinkertaistamalla valvontaa ja raportointia energiaan ja ilmastoon liittyvän lainsäädännön alalla.

Komissio on ehdottanut esitteitä koskevien sääntöjen uudistamista yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi ja sijoittajille tarkoitettujen tietojen yksinkertaistamiseksi. Erityisesti pk-yrityksillä tulee olemaan helpompaa saada rahoitusta laskiessaan liikkeeseen osakkeita tai velkakirjoja. Paremmin suhteutetut julkistamissäännöt voisivat tuottaa noin 130 miljoonan euron säästöt vuodessa (julkisen kuulemisen tulosten perusteella) 9 . EU-esite vaaditaan ainoastaan, kun kyseessä ovat 500 000 euroa (ennen 100 000 euroa) ylittävät pääomanhankinnat. Esitevaatimuksia yksinkertaistetaan myös sellaisten pienempien liikkeeseenlaskijoiden osalta, jotka haluavat päästä Euroopan markkinoille.

Ehdotuksessa EU:n rahoitussääntöjen yksinkertaistamisesta (varainhoitoasetuksen uudelleen laatiminen ja alakohtaisista varainhoitosäännöistä annettujen 15 säädöksen muuttaminen), joka hyväksyttiin osana monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia, ehdotetaan EU:n yhteistä sääntökirjaa, jolla vähennettäisiin nykyisin sovellettavia sääntöjä 25 prosentilla yhdistämällä EU:n eri rahoitusvälineitä koskevat säännöt aina kun se on mahdollista.

Parhaillaan toteutetaan kunnianhimoista yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamissuunnitelmaa, jossa yli 20 yksinkertaistamistointa on jo saatettu päätökseen suoraan viljelijöiden ja myös kansallisten hallintojen hyödyksi. Tekeillä on uusia ehdotuksia viherryttämisestä REFIT-ohjelman yhteydessä. Lisäksi maatalousmarkkinoita koskevien sääntöjen osalta laaditaan toimintasuunnitelmaa, jonka tavoitteena on vähentää merkittävästi 250 alkuperäistä komission asetusta noin 20:een delegoituun ja 20:een täytäntöönpanosäädökseen.

Uudesta tietosuoja-asetuksesta tuli koko EU:n kattava laki, joka korvaa jäsenvaltioiden 28 eri lakia. Tämä vähentää hallinnollista taakkaa ja helpottaa monien yritysten pääsyä uusille markkinoille. Uusista säännöistä saatavat hyödyt ovat arviolta noin 2,3 miljardia euroa vuodessa 10 .



Parempaa sääntelyä edistetään merkittävästi niiden henkilöiden kuulemisella, joiden on sovellettava ja käytettävä uusia sääntöjä. Sen vuoksi toukokuusta 2015 lähtien komissio on muuttanut tapaa, jolla se on yhteydessä kaikkiin sidosryhmiin uusia aloitteita valmistellessaan ja voimassa olevia toimintalinjoja arvioidessaan. Uusia, aktiivisempia ja avoimempia tapoja otettiin käyttöön kaikkien asianomaisten osapuolten kuulemiseksi alkuvaiheessa. Sidosryhmät ja kansalaiset voivat nyt antaa sähköistä palautetta komission toimintaideoista, 11 osallistua verkossa järjestettäviin julkisiin kuulemisiin tai kommentoida komission ehdotuksia 12 sekä täytäntöönpanolainsäädäntöä ennen kuin komissio hyväksyy lait lainsäätäjän valvonnan alaisuudessa.12


Samaan aikaan komissio vahvisti avoimuusportaaliaan ja avoimuusrekisteriään, jotta osallistuminen EU:n päätöksentekoon olisi avoimempaa ja helpompaa. 13 Se myös julkaisee kansainvälisiin kauppaneuvotteluihin liittyvät neuvottelutekstit ja muut asiakirjat. 

Komissio perusti myös REFIT-foorumin liittääkseen sidosryhmät ja jäsenvaltiot komission REFIT-ohjelmaan. Foorumi tuo yhteen korkean tason asiantuntijoita 28 jäsenvaltiosta, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteasta ja alueiden komiteasta sekä yrityksistä, työmarkkinaosapuolista ja kansalaisyhteiskunnasta. Asiantuntijat on nimitetty avoimella menettelyllä. Sidosryhmät voivat asiaa koskevan verkkosivuston 14 kautta esittää foorumille näkemyksensä EU:n lainsäädännön vaikutuksista ja ehdottaa keinoja lainsäädännön parantamiseksi.
Foorumi on tarkastellut esitetyistä näkemyksistä jo yli 100, ja niistä on tehty 17 lausuntoa, joissa on konkreettisia ehdotuksia monista erilaisista kysymyk
sistä 15 .
Komissio raportoi aikomistaan jatkotoimista komission vuoden 2017 työohjelman yhteydessä.

Tehostaakseen paremman sääntelyn välineistöään komissio on jatkanut olemassa olevien välineiden ja käytäntöjen parantamista ja ottanut käyttöön uusia. Vuodesta 2003 16  
komissio on valmistellut 975
vaikutustenarviointia ehdotustensa tueksi. Komissio on saattanut päätökseen 688 arviointia ja 704 avointa julkista kuulemista vuoden 2010 jälkeen. Komission vaikutustenarviointien riippumaton laadunvalvonta on elintärkeää, ja se on ollut käytössä komissiossa vuoden 2007 lopusta lähtien. Laadunvalvonnan vahvistamiseksi aiempi vaikutustenarviointilautakunta korvattiin 1. heinäkuuta 2015 uudella sääntelyntarkastelulautakunnalla, johon kuuluu kolme ulkoista jäsentä. 17 Sillä on laajempi ja vahvistetumpi toimeksianto, joka sisältää voimassa olevan lainsäädännön arvioinnin. Komission vaikutustenarviointijärjestelmä on arvioitu ulkoisesti, ja OECD:n arvioissa 18 sen laatu on tunnustettu ja se on sijoittautunut korkealle.

Kuvio 3. Katsaus parempaa sääntelyä koskeviin toimiin niiden käynnistyttyä komissiossa

Tähänastiset tulokset osoittavat, että parempaa sääntelyä koskevassa komission sitoumuksessa ei ole kyse vain tyhjästä puheesta. Sitoumus on tosiasia. Asetuksen valmistelun muuttaminen, avoimempi yhteys sidosryhmien kanssa ja niiden järjestelmällinen kuuleminen vauhdittivat tehokkaasti muutoksia komission ehdotusten laadussa ja niiden kohdentamisessa. Monissa tapauksissa paremman sääntelyn välineiden avulla vältettiin tarpeettomia kustannuksia, puututtiin sidosryhmien yksilöimiin ongelmiin 19 ja tarjottiin oikeasuhteisempia lähestymistapoja, joissa on vähemmän kollektiivisia rasitteita.

Esimerkkejä siitä, miten parempaan sääntelyyn liittyvät näkökohdat johtivat oikeasuhteisempiin menetelmiin

Valtiontuen käsittelyä hajautettiin enemmän: lähes 90:ää prosenttia valtiontukiasioista hallinnoidaan nykyään jäsenvaltioissa ilman komission etukäteen antamaa hyväksyntää.

Uudet ja yksinkertaisemmat meriturvallisuutta koskevat säännöt laadittiin REFIT-ohjelmaan liittyvän toimivuustarkastuksen suositusten pohjalta. Tämän seurauksena EU:n vesillä vuosittain matkustavien noin 400 miljoonan matkustajan turvallisuus voidaan varmistaa entistä tehokkaammalla ja vaikuttavammalla tavalla. 20

Laadittiin komission ohjeet, joiden tarkoituksena on tukea kuluttajia, yrityksiä ja viranomaisia osallistumaan luottavaisesti nopeakiertoiseen yhteistyötalouteen. Tarkoitus on kannustaa sääntely-ympäristöön, jossa uusia liiketoimintamalleja on mahdollista kehittää siten, että samalla varmistetaan kuluttajansuoja, oikeudenmukainen verotus sekä työehdot ja -olot 21 .

Uudet, entistä tiukemmat ja avoimemmat moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevat vaatimukset, mukaan lukien tehostetut seuranta- ja valvontasäännökset, esitettiin sen jälkeen, kun paljastui ”estolaitteiden” käyttöä, jolla estettiin henkilöautojen haitallisten päästöjen riittävä valvonta 22 .

Jatkotoimet

Paremman sääntelyn tarkoituksena on parantaa Euroopan unionin toimintaa ja tehdä siitä avointa erityisesti keskittymällä toimimaan yksinkertaisemmalla tavalla ja ainoastaan, jos sillä on merkitystä kansalaisten kannalta. Tämä on kaikkien toimielinten ja jäsenvaltioiden tehtävä. Se on jokaisen intresseissä. Vuonna 2016 voimaan tullut Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission tekemä toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä merkitsee huomattavaa askelta eteenpäin paremman sääntelyn osalta. Mutta parempi sääntely muodostaa itsessään dynaamisen toimintaohjelman. Lisätoimia tarvitaan vielä.

Komissio

Vakaasti samaan suuntaan: Junckerin komission kymmenen painopistealuetta muodostavat edelleen komission vuoden 2017 työohjelman perustan, ja etusijalla ovat ehdotukset, joilla on ratkaiseva merkitys vastattaessa EU:n tällä hetkellä kohtaamiin haasteisiin. Samoin kuin kahden viime vuoden aikana vain hyvin perustellut ehdotukset otetaan mukaan työohjelmaan, ja ne valmistellaan ennakkoon tehtävän vaikutusten arvioinnin pohjalta julkisten kuulemisten kautta annettujen sidosryhmien palautteen perusteella.

REFIT-foorumi on alkanut tuottaa ehdotuksia ja suosituksia, ja sen työ tuo lisäarvoa tähän prosessiin. Aloihin, joilla voitaisiin tehdä parannuksia ja yksinkertaistaa lainsäädäntöä, kuuluvat kemiakaalilainsäädäntö, työterveys ja -turvallisuus, rahoituspalvelut, alv ja yhteinen maatalouspolitiikka.

Yhteistyö: Sen varmistaminen, että EU:n kansalaiset voivat hyötyä entistä yksinkertaisemmasta, selkeämmästä ja paremmin kohdennetusta sääntelystä, ei ole yksinomaan komission tehtävä. Lainsäädäntökulttuurin muuttaminen EU:n tasolla voidaan toteuttaa vain, jos kaikki toimijat tukevat tätä ohjelmaa ja hoitavat tehtävänsä. Komissio pyrkii panemaan täytäntöön paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaiset sitoumuksensa ja odottaa yhteistyötä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa.

Lainvalvonnan tehostaminen: Usein ongelmana ei ole EU:n lainsäädännön puuttuminen. Pikemminkin on niin, että sen tosiasiallisessa soveltamisessa ja kansalaisten muutoksenhakumenettelyissä on puutteita. Edelleen on olemassa huomattava ero sen välillä, mitä EU:n säännöissä sanotaan ja miten niitä sovelletaan käytännössä. Komissio tehostaa EU:n lainsäädännön soveltamista, täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa koskevia toimiaan. Kumppanuus jäsenvaltioiden kanssa on olennaisen tärkeää, ja sitä on korostettava ja vahvistettava koko poliittisen syklin ajan. Komissio aikoo myös yhdessä jäsenvaltioiden kanssa varmistaa, että kansalaiset voivat helposti saada tietoa siitä, miten EU:n säännöt pannaan täytäntöön kansallisella tasolla ja mitkä ovat heidän oikeutensa muutoksenhakuun. Komissio painottaa erityisesti niitä rikkomisia, joilla on merkittävä vaikutus EU:n tärkeiden poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Samaan aikaan komissio seuraa järjestelmällisesti sitä, onko kansallinen lainsäädäntö EU:n lainsäädännön mukaista, ja hyödyntää entistä enemmän mahdollisuutta ehdottaa unionin tuomioistuimelle rahallisten seuraamusten langettamista, jos jäsenvaltiot eivät onnistu ajoissa saattamaan EU:n lainsäädäntöä osaksi kansallista oikeusjärjestystään.

Euroopan parlamentti/neuvosto:

EU:n kolmen tärkeimmän toimielimen yhteisenä poliittisena tahtona on parantaa lainsäädännön laatua ja avoimuutta, antaa säädöksiä vain silloin, kun niistä on selkeitä hyötyjä kansalaisille, ja poistaa vanhentuneet tai suuria kustannuksia aiheuttavat lait. Parlamentti ja neuvosto ovat yhdessä komission kanssa sitoutuneet parantamaan prosessejaan paremman sääntelyn periaatteen mukaisesti. Edistystä voidaan saavuttaa useiden seikkojen osalta:

Uudelleenlaadinnan eli alkuperäisen säädöksen ja kaikkien siihen tehtyjen lukuisten muutosten yhdistäminen yhdeksi uudeksi säädökseksi olisi oltava pääasiallisin lainsäädäntömenettely yhden yhteisen, selkeän ja helposti ymmärrettävän säädöstekstin laatimiseksi. Jos uudelleenlaadinta ei ole mahdollista, olisi laadittava kodifiointi. Komissio laatii ohjelman niistä asetuksista, joihin sovelletaan uudelleenlaadintaa ja joiden osalta noudatetaan odotettua aikataulua. Kaikkien kolmen toimielimen tiivis yhteistyö on avainasemassa tehokkaan seurannan varmistamiseksi.

Komission ehdotuksiin sisältyvää yksinkertaistamista ja hallinnollisen taakan keventämistä koskevaa potentiaalia olisi pidettävä yllä ja parannettava lainsäädäntöprosessissa. Ehdotukset, joiden tarkoituksena on tuoda välitöntä hyötyä kansalaisille ja yrityksille, olisi asetettava etusijalle.

Toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi lisättävä omia sisäisiä vaikutustenarviointitoimiaan niiden tekemien huomattavien lainsäädännöllisten muutosten tukemiseksi. Euroopan parlamentti on tähän mennessä arvioinut noin 30:n tekemänsä muutoksen vaikutukset, mutta neuvosto ei ole arvioinut yhtäkään ja se tarkastelee parhaillaan, milloin ja miten sen olisi tehtävä tällaiset arvioinnit. Komissio on laatinut vuodesta 2003 alkaen lähes tuhat vaikutustenarviointia hyväksymiensä ehdotusten tueksi.

EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä tiiviimpää yhteistyötä, jotta voidaan paremmin seurata, mitata ja arvioida, mikä vaikutus EU:n sääntelyllä todella on jäsenvaltion talouteen, sosiaalisiin rakenteisiin ja ympäristöön.

Euroopan parlamenttia ja neuvostoa kehotetaan tekemään yhteistyötä ja toimimaan yhdessä komission kanssa paremman sääntelyn soveltamiseksi tarvittavien menetelmien ja välineiden kehittämiseksi ja paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisten sitoumusten täytäntöön panemiseksi.

Lisäksi tänä vuonna kolme toimielintä määrittävät yhdessä ensimmäistä kertaa komission työohjelman pohjalta joukon ehdotuksia, jotka on määrä asettaa etusijalle lainsäädäntömenettelyssä. Näin varmistetaan voimakkaampi sitoutuminen ehdotuksiin ja tärkeimpien ehdotusten nopea käsittely.

Jäsenvaltiot:

EU:ta syytetään usein liiallisesta byrokratiasta ja hallinnollisesta taakasta. Mutta joskus kansalaiset ja yritykset ovat todenneet, että jäsenvaltioiden hallitukset ovat ottaneet käyttöön ylimääräisiä sääntöjä saattaessaan EU:n lainsäädäntöä osaksi kansallista oikeusjärjestelmäänsä eli harjoittaneet ylisääntelyä. Uudessa toimielinten välisessä sopimuksessa pyritään tuomaan selkeyttä ja vastuuvelvollisuutta jäsenvaltioiden tapaan panna täytäntöön EU:n sääntöjä. Jos jäsenvaltiot lisäävät uusia vaatimuksia unionin lainsäädäntöön kansallisessa lainsäädännössään, niiden on tästä lähtien ilmoitettava asiasta komissiolle ja annettava selvitys kansalaisille.

Jäsenvaltioita kehotetaan myös tekemään tiivistä yhteistyötä komission kanssa, jotta unionin lainsäädännön oikea-aikainen ja asianmukainen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja lainsäädännön soveltaminen voidaan varmistaa.

Ensisijaiset toimet

Vakaasti samaan suuntaan: Komission vuoden 2017 työohjelma keskittyy edelleen muutamiin, hyvin valittuihin aloitteisiin, joissa esitetään kymmenen painopistealueen puitteissa toimia EU:n tärkeimpiin haasteisiin vastaamiseksi. Työohjelmaan sisältyy vanhentuneiden ehdotusten poistaminen ja REFIT-foorumin ensimmäisten tulosten perusteella laaditut yksinkertaistamisehdotukset.

Avoimuus: Komissio on sitoutunut lisäämään avoimuutta suhteissaan sidosryhmiin ja lobbaajiin. Komissio ehdottaa lähiaikoina uutta avoimuusrekisteriä, joka kattaa neuvoston sekä Euroopan parlamentin.

Vastuun ottaminen: Komissio aikoo harkita muutoksia sääntöihin, jotka koskevat EU:n laajuisia lupamenettelyjä tietyillä herkillä aloilla, jotta voidaan varmistaa, että komissio ei yksinään saa toimintavastuuta, kun jäsenvaltiot eivät voi esittää kantaansa.

Taakkaa koskeva raportointi: Komissio esittää ”vuotuisen taakkaselvityksen” Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja myös arvioinnin taakan vähentämistavoitteiden toteutettavuudesta keskeisillä aloilla.

Lainvalvonnan tehostaminen: Komissio antaa tiedonannon Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta sen tehokkaamman soveltamisen, täytäntöönpanon ja täytäntöönpanon valvonnan edistämiseksi komission poliittisten painopisteiden mukaisesti.

(1)  Ks. https://ec.europa.eu/priorities/index_fi  
(2)  http://ec.europa.eu/echo/files/EU_Emergency_Support/Graphic_Provision_en.pdf 
(3)  COM(2015) 671
(4)  COM(2015) 634, COM(2015) 635: http://ec.europa.eu/justice/contract/digital-contract-rules/index_en.htm 
(5)  COM(2016) 482
(6)  http://ec.europa.eu/info/law-making-process/evaluating-and-improving-existing-laws/refit-making-eu-law-simpler-and-less_fi 
(7)  COM(2016) 196
(8)  COM(2016) 148: https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/docs/body/com_2016_148_en.pdf 
(9)  COM(2015) 583: http://ec.europa.eu/finance/securities/prospectus/index_en.htm 
(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus); http://ec.europa.eu/justice/data-protection/document/factsheets_2016/data-protection-factsheet_01a_en.pdf  
(11)   http://ec.europa.eu/info/law/contribute-law-making_fi  
(12)  Komissio pyytää palautetta sidosryhmiltä kahdeksan viikon kuluessa sen ehdotusten hyväksymisestä ja antaa palautteen Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston käyttöön lainsäädäntömenettelyn aikana. Palautetta tuli erityisen paljon aseita koskevaan komission ehdotukseen, johon annettiin 27 680 palautetta, suurin osa yksittäisiltä kansalaisilta. Palaute auttoi lainsäätäjää poliittisen kantansa laatimisessa.
(13) http://ec.europa.eu/transparency/index_fi.htm Ks.
(14)  ”Kevennä sääntelytaakkaa – ota kantaa”: http://ec.europa.eu/smart-regulation/refit/simplification/consultation/consultation_fi.htm#up  
(15)  Foorumin toiminta ja sen suositukset ovat nähtävillä osoitteessa http://ec.europa.eu/smart-regulation/refit/refit-platform/index_fi.htm#members . Kesäkuun 28. päivänä 2016 foorumi hyväksyi 17 lausuntoa seuraavilla aloilla: kemikaalit, viestintä, verkostot, kilpailu, ympäristö, rahoituspalvelut, terveys ja elintarviketurvallisuus, sisämarkkinat, verotus ja tilastot.
(16)  Vuonna 2003 Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio allekirjoittivat toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä. Siinä kyseiset kolme toimielintä sitoutuivat tekemään vaikutustenarviointeja lainsäädäntöehdotusten ja sisällöllisten muutosten tueksi. Tämä sopimus korvattiin huhtikuussa 2016 uudella sopimuksella, EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=OJ:L:2016:123:TOC
(17)  Sääntelyntarkastelulautakunta käsittää seitsemän kokoaikaista jäsentä, joista 3 on otettu palvelukseen komission ulkopuolelta (tällä hetkellä yksi virka on vapaana, vaikka se olisi täytettävä syksyllä 2016). http://ec.europa.eu/smart-regulation/impact/iab/members_en.htm
(18)   http://www.oecd.org/regreform/oecd-regulatory-policy-outlook-2015-9789264238770-en.htm
(19)  Ks. kannanottopyyntö rahoituspalveluja koskevasta EU:n sääntelyjärjestelmästä: http://ec.europa.eu/finance/consultations/2015/financial-regulatory-framework-review/index_en.htm  
(20)  COM(2016) 369, COM(2016) 370, COM (2016) 371: http://ec.europa.eu/transport/modes/maritime/news/2016-06-06-passenger_ship_safety_rules_en.htm 
(21)  COM(2016) 356
(22)  SWD(2016) 9, osa 2
Top