Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52016AE3623

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maarajoitusten ja muiden asiakkaan kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjumisesta sisämarkkinoilla ja asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta” (COM(2016) 289 final – 2016/0152 (COD))

OJ C 34, 2.2.2017, p. 93–99 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

2.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/93


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maarajoitusten ja muiden asiakkaan kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjumisesta sisämarkkinoilla ja asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta”

(COM(2016) 289 final – 2016/0152 (COD))

(2017/C 034/14)

Esittelijä:

Joost VAN IERSEL

Lausuntopyyntö

Euroopan parlamentti, 9.6.2016

Euroopan unionin neuvosto, 10.6.2016

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla

 

(COM(2016) 289 final – 2016/0152 (COD))

Vastaava erityisjaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

4.10.2016

Hyväksyminen täysistunnossa

19.10.2016

Täysistunnon numero

520

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

216/3/6

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen maarajoituksista annettavaksi asetukseksi, joka koskettaa sekä yrityksiä että kuluttajia. Se on digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian keskeinen osa. Kyse on kuitenkin vain pienestä askeleesta, ei käänteentekevästä aloitteesta. Yritykset ja asiakkaat – niin kuluttajat kuin toiset yritykset loppukäyttäjinä – törmäävät jatkossakin huomattaviin vaikeuksiin myynti- ja ostotapahtumissa sisämarkkinoilla.

1.2

ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja neuvostoa asettamaan kunnianhimoiset ja tarkasti määritellyt oikeudelliset säännökset, jotta digitaaliset sisämarkkinat saadaan luotua kuluttajien ja yritysten hyväksi. Tätä edellyttää myös joustavan eurooppalaisen talouden luominen muuhun maailmaan nähden. Tällaiset järjestelyt edistäisivät myös myönteistä kuvaa Euroopan unionista.

1.3

Nähtäväksi jää, tuoko asetus todella helpotusta kuluttajien turhautumiseen. Vaikka perinteinen verkon ulkopuolinen kauppa on tulevaisuudessakin tärkeää, rajatylittävää verkkokauppaa tällä hetkellä harjoittavien yritysten määrä on edelleen melko pieni, vaikka verkossa ostaminen ja myyminen, erityisesti valtioiden rajojen yli, tarjoaisi valtavan potentiaalin.

1.4

On kiireellisesti varmistettava yhtäläiset toimintaedellytykset verkon ulkopuoliselle ja verkossa tapahtuvalle kaupalle. EU:n tulisikin keskittyä paitsi perusteettomien maarajoitusten purkamiseen myös sellaisten esteiden poistamiseen, jotka edelleen hankaloittavat myyntiä sisämarkkinoilla valtioiden rajojen yli verkossa ja/tai verkon ulkopuolella.

1.5

Yritysten ja kuluttajien luottamusta tulisi parantaa antamalla samalla muita oikeudellisia säännöksiä. Tärkeimpiä ovat asetus pakettipalveluista (1) – jolla ratkaistaan kuljetusongelmia ja alennetaan kustannuksia sellaisen oikeudenmukaisen kilpailun keinoin, johon sisältyy myös sosiaalisia vaatimuksia ja joka noudattaa EU:n lainsäädäntöä kaikilta osin – sekä EU:n tekijänoikeussääntöjen tasapainoinen tarkistus.

1.6

ETSK vastustaa perusteettomia maarajoituksia mutta ymmärtää, että erityisesti pk-yrityksillä ja mikroyrityksillä voi olla monia perusteltuja syitä välttää rajatylittävää verkkokauppaa tai kieltäytyä siitä taikka mukauttaa hintoja ja/tai ehtoja markkinoiden välisten erojen vuoksi. Nämä liittyvät muun muassa erilaisiin oikeudellisiin toimintaympäristöihin, kansallisiin lisävaatimuksiin, ylimääräisiin kuljetuskustannuksiin, ennen sopimuksentekoa annettavia tietoja koskeviin kielivaatimuksiin ja back office -vaatimuksiin.

1.7

ETSK korostaa, että perustellut maarajoitukset, jotka johtuvat huomattavista elinkeinopoliittisista eroista jäsenvaltioiden välillä sekä erilaisista oikeudellisista järjestelmistä, hidastavat Euroopan laajuisten pk-yritysten ja toimintaansa laajentavien yritysten spontaania kehitystä. Toisaalta erot myös heikentävät avoimuutta ja ennustettavuutta, joita tarvitaan kipeästi digitaalisella aikakaudella investointien lisäämiseksi ja markkinoiden rauhoittamiseksi.

1.8

Ehdotetussa asetuksessa ei perustellusti velvoiteta elinkeinonharjoittajia toimittamaan tavaroita asiakkaan maahan tai suorittamaan palveluja asiakkaan maassa, jos elinkeinonharjoittaja ei (vielä) toimita tavaroita tai harjoita toimintaa kyseisessä maassa.

1.9

Kaikilla sisämarkkinoiden asiakkailla on perustellusti oltava oikeus hyötyä kaikista tarjouksista ja ostaa tavara tai palvelu, jos asiakas järjestää tavaran noutamisen tai saa palvelun maassa, jossa elinkeinonharjoittaja jo harjoittaa toimintaansa. On kohtuullista, että elinkeinonharjoittaja voi tällöin soveltaa kotimaansa sääntöjä.

1.10

Lisäksi ETSK on tyytyväinen elinkeinonharjoittajille asetettuihin tietovaatimuksiin, joiden tarkoituksena on parantaa avoimuutta ja tiedon välittämistä asiakkaille vuonna 2011 annetun kuluttajan oikeuksia koskevan direktiivin mukaisesti. EU:n tiedotussivusto voisi olla avuksi tässä. Vuonna 2011 annettu kuluttajan oikeuksia koskeva direktiivi velvoittaa yritykset noudattamaan avoimuutta hintojen suhteen. ETSK kannustaa yrityksiä menemään vähimmäisvaatimuksia pidemmälle kuluttajien luottamuksen voittamiseksi.

1.11

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission äskettäin julkaisemiin verkkokauppaa koskevan kyselyn alustaviin tuloksiin (2), jotka muun muassa osoittavat, että verkkokauppa on tärkeä hintojen avoimuutta ja hintakilpailua edistävä tekijä. Perusteettomat maarajoitukset haittaavat tätä luonnollista kehitystä.

1.12

Useat kohdat kaipaavat kuitenkin täsmennystä. Niitä ovat seuraavat:

1.12.1

Sovellettavan lainsäädännön määrittämistä koskevaa ilmaisua – 1 artiklan 5 kohdan mukaan elinkeinonharjoittaja voi ”myydä” asuin- tai sijoittautumismaansa sääntöjen mukaisesti – on täsmennettävä kiireellisesti.

1.12.2

Asetus ei kata erikseen myynnin jälkeisiä palveluja (vaatimustenvastaisuus, palautusten kustannukset, hyvitysvaihtoehdot jne.), joten niitä säännellään vuoden 2011 direktiivillä kuluttajan oikeuksista. Maarajoituksia koskevaan asetukseen olisi lisättävä viittaus sovellettavaan EU:n lainsäädäntöön. Tätä on pohdittava tarkemmin.

1.12.3

Muutamissa tärkeissä säännöksissä, kuten rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevassa 7 artiklassa ja kuluttajille annettavaa apua käsittelevässä 8 artiklassa annetaan vastuu asetuksen täytäntöönpanon valvonnasta jäsenvaltioille. On varmistettava, että mahdollisesti toisistaan poikkeavat tulkinnat eivät aiheuta enempää hajanaisuutta ja heikennä siten asetuksen vaikutusta. ETSK on tyytyväinen komission halukkuuteen ottaa käyttöön EU:n laajuinen asiakasvalitusmalli (3).

1.13

Asetuksen 11 artiklassa vahvistetaan päivämäärä 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamiselle: 1. heinäkuuta 2018. Päivämäärän tulisi jäädä avoimeksi. Se tulisi määrittää vasta myöhemmin lainsäädäntäprosessin keston perusteella.

1.14

ETSK kannattaa komission ehdotusta yhtenäisestä valituslomakkeesta.

2.   Johdanto

2.1

Yritysten digitalisoituminen ja digitaaliset markkinat yleistyvät nopeasti kaikkialla maailmassa. Koska näiden dynaamisten prosessien seuraukset ovat valtaisat, komissio on perustellusti nimennyt digitaaliset sisämarkkinat yhdeksi prioriteeteistaan.

2.2

Myös ETSK osallistuu merkittävällä panoksella digitaalista murrosta koskeviin keskusteluihin. ETSK on jo kommentoinut useissa lausunnoissaan digitalisointiin liittyviä yleisiä ja horisontaalisia näkökohtia sekä komission esittämiä yksityiskohtaisia ehdotuksia (4).

2.3

ETSK:n mielestä digitaalinen vallankumous edellyttää vankkoja vaatimuksia, joiden avulla voidaan edistää sisämarkkinoita tällä uudella aikakaudella. Vaatimukset on määriteltävä tarkoituksenmukaisessa – uudessa ja/tai tarkistetussa – lainsäädäntökehyksessä, jossa turvataan kansalaisten ja kuluttajien oikeudet. Lisäksi yrityksiä tulisi kannustaa harjoittamaan rajatylittävää toimintaa hyödyntämällä digitaalisia välineitä ja innovatiivisia ratkaisuja.

2.4

Kutakin digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan pakettiin sisältyvää 16:ta lainsäädännöllistä ja muuta ehdotusta tulee tarkastella huolellisesti tästä lähtökohdasta, ja sama pätee myös maarajoituksia koskevaan ehdotukseen.

2.5

Nykyisten käytäntöjen arviointi osoittaa, että rajatylittävälle verkkokaupalle on edelleen monia esteitä. Rajallinen markkinoiden kehittyminen rajojen yli ei aina johdu epäoikeudenmukaisesta markkinasegmentoinnista vaan elinkeinonharjoittajien epävarmuudesta kuluttajien suhtautumisen ja jäljellä olevien hallinnollisten esteiden suhteen sekä sääntely-ympäristön eroista ja kielimuureista. Samankaltaiset epävarmuustekijät nakertavat myös kuluttajien luottamusta.

2.6

Myös tiedonpuute johtaa osaltaan siihen, että verkkokauppa (ostaminen ja myyminen) yleistyy nopeasti kansallisella tasolla mutta on edelleen alikehittynyttä rajatylittävästi.

2.7

Rajatylittävässä kaupassa on huomattavia eroja myös riippuen alasta, suurista ja pienistä yrityksistä ja toimijatyypeistä (jälleenmyyjät, välittäjät) ja verkkosivustoista, ja kansainvälisen verkkokaupan määrä vaihtelee suuresti myös jäsenvaltioittain.

2.8

Tilanne on monimutkainen. Jotta voitaisiin edistää tarvittavien yhdenmukaisten toimintaedellytysten ja avointen ratkaisujen luomista yrityksille ja kuluttajille, digitaalisia sisämarkkinoita koskeva lainsäädäntöpaketti olisi otettava käyttöön johdonmukaisesti ja varmistaen samalla, että asiaan liittyvät säädökset muun muassa arvonlisäverosta, pakettipalvelusta, jätteiden käsittelystä ja kuluttajansuojasta ovat sen kanssa kaikilta osin yhteensopivia.

2.9

Taloudelliset ja teknologiset kehityskulut ovat yhdensuuntaisia. Maailmassa, jossa verkkokauppa joka tapauksessa lisääntyy, on siksi pystyttävä mahdollisimman nopeasti luomaan Euroopan laajuiset yhdenvertaiset toimintaedellytykset sekä kansalaisille että yrityksille tavoitteen mukaisesti.

3.   Laaja soveltamisala

3.1

Näinä mutkistavien kehityskulkujen aikoina elinkeinoalat – niin valmistusteollisuudessa kuin palvelualallakin – muuttuvat koko ajan, uudet jakamistalouden liiketoimintamallit yleistyvät ja kaupankäyntitavat muuttuvat sen mukaisesti. Sosiaalinen media ja palvelut vaikuttavat suuresti uusien kaupankäynnin ja tavaroiden ostamisen mallien kehitykseen. Niillä on valtavat vaikutukset sekä yrityksiin että kuluttajiin. EU:n tulisi saattaa olemassa oleva ja uusi lainsäädäntö uusien markkinarealiteettien kanssa yhteensopivaksi välttäen turhaa raskautta, jottei uusien liiketoimintamallien ja innovatiivisten lähestymistapojen kehitys vaarannu.

3.2

Maarajoitukset ovat ristiriidassa sisämarkkinoiden perusperiaatteen kanssa. Vaikka erilaisille hinnoille tai ehdoille on usein perusteltuja syitä, jotka johtuvat esimerkiksi jäljellä olevista markkinoiden hajanaisuuksista tai kansallisten markkinoiden eroista, yritykset ja kuluttajat hyötyvät avoimista ja kilpailuun perustuvista markkinoista, joilla valikoima on runsasta, laatu parempaa ja hinnat kohtuullisia.

3.3

Yrityksiltä asiakkaille (B2C) – kuluttajille ja yrityksille loppukäyttäjinä – suuntautuvan verkkokaupan merkitys on nähtävä laajemmassa yhteydessä. Yritysten on nyt enemmän kuin koskaan innovoitava ja tehostettava toimintaansa kohtuullisin hinnoin. Uudet läpimurrot rikkovat rajoja ja tekevät yrityksistä vahvempia ja sopeutumiskykyisempiä. Muun muassa tästä syystä ETSK kannattaa täysin tavoitetta kitkeä asiakkaan kansallisuuteen ja/tai asuinpaikkaan perustuvat syrjinnän muodot.

3.4

Kansainvälistymispäätös kuitenkin on ja sen tulee jatkossakin olla kunkin yrityksen omassa harkinnassa. Käytäntö on osoittanut, että (suuri) enemmistö yrityksistä valitsee kotimaahan rajoittuvan lähestymistavan.

3.5

Yhdysvaltoihin verrattuna Eurooppa laahaa edelleen jäljessä. Kiinan ja Intian digitaalialat ovat pääsemässä vahvaan asemaan. Maailman 20 johtavasta internetyrityksestä yksikään ei ole eurooppalainen. Kansainvälisten tutkimusten mukaan Eurooppa on johtava aloittelevien yritysten alue. Euroopan markkinoiden hajanaisuus haittaa kuitenkin Euroopan laajuisten aloittelevien yritysten ja toimintaansa laajentavien yritysten spontaania kehitystä. Markkinoiden segmentaatio on usein este markkinoiden kehittymiselle.

3.6

Komissio on oikeassa erottaessaan toisistaan perustellut ja perusteettomat maarajoitukset. Perustellut maarajoitukset B2C-kaupassa ovat pääasiassa seurausta EU:n markkinoiden hajanaisuudesta ja tilanteista, joissa avoimuudessa on puutteita.

3.7

Maarajoitusten kitkemisen paljonpuhuva sivuvaikutus on se, että sisämarkkinoilta paljastuu selkeästi (uusia) puutteita. On olennaisen tärkeää analysoida huolellisesti tapauksittain, onko perusteita rajoittaa tietyn palvelun saantia tai soveltaa erilaista hintaa ja/tai ehtoja kansallisuuden tai asuinpaikan perusteella.

3.8

Potentiaalisten maarajoitusten ja markkinoiden kehittymisen kartoittaminen suurilla sisämarkkinoilla kuten Yhdysvalloissa olisi ollut erittäin hyödyllistä, vaikka tällaisen analyysin tekeminen onkin vaikeaa ja kallista. Analyysi olisi saattanut tarjota mallin Euroopalle. Kuten Euroopassa, yksittäisillä Yhdysvaltain osavaltioilla saattaa olla tiettyjä lainsäädäntövaltuuksia, jotka haittaavat liittovaltion laajuista toimintaa, mutta ne ovat totta kai suppeampia kuin Euroopassa. Vapaa yrittäjyys ja kuluttajien kysyntä suosivat todennäköisesti ylivoimaisesti B2C-verkkokauppaa. Näin syntyy hedelmällinen ympäristö kilpailulle ja myös nopeasti kasvaville startup-yrityksille ja toimintaa laajentaville yrityksille Yhdysvaltain sisämarkkinoilla.

3.9

Tällainen kartoitus voisi auttaa arvioimaan Euroopan tulevaa kehitystä. Komission analyyseissa, jotka perustuvat yrityskyselyihin, kuvataan nykyisiä markkinakäytänteitä, jotka ovat valtaosin luonteeltaan kansallisia. Yhdysvaltain esimerkki voisi osoittaa, mikä on B2C-verkkokaupasta seuraavan taloudellisen toiminnan todellinen potentiaali, kun kaikki suurimmat esteet on poistettu.

3.10

Rajatylittävän myynnin edistäminen on ollut EU:n asialistalla jo jonkin aikaa. Asiasta on annettu useita direktiivejä, kuten vuoden 2006 palveludirektiivi ja vuoden 2011 direktiivi kuluttajan oikeuksista. Niissä korostetaan kuluttajansuojaa ja pyritään velvoittamaan yritykset noudattamaan riittävää avoimuutta kuluttajiin nähden ja lopettamaan perusteettoman rajatylittävän syrjinnän.

3.11

ETSK on pettynyt siihen, että voimassa olevan EU:n lainsäädännön epäasianmukainen täytäntöönpano, virheellinen soveltaminen ja puutteellinen noudattamisen valvonta aiheuttavat usein edelleen esteitä.

3.12

Oikeudellisten säännösten vaikutus rajatylittävän verkkokaupan lisäämiseen on kuitenkin ollut tähän mennessä vähäinen. Komissio toteaa laajojen markkinatutkimusten ja yritys- ja kuluttajakyselyjen perusteella, että kuluttajat ovat tottuneet tekemään ostoksia verkossa, mutta tavaroiden ostaminen verkossa toisesta maasta on edelleen poikkeuksellista ja että vain puolet verkkokauppaa harjoittavista yrityksistä myy tuotteitaan muihin maihin (5).

3.13

ETSK on samaa mieltä siitä, että kansallisuuteen tai asuinpaikkaan liittyvät rajatylittävät rajoitukset heikentävät luottamusta sisämarkkinoihin ja niitä tulisi torjua. Laajojen kyselytutkimusten perusteella olisi perusteltua todeta, että kuluttajat ja yritykset tukevat voimakkaasti Euroopan markkinoiden avaamista B2C-verkkokaupalle. Myös Euroopan parlamentti on samaa mieltä (6).

4.   Nykyinen tilanne

4.1

Jotta ostaminen ja myyminen valtioiden rajojen yli olisi helpompaa, komissio on laatinut eri alojen toimenpiteistä koostuvan paketin, joka koskee muun muassa alv-rekisteröintiä ja verkkokaupan alv-sääntöjä, pakettipalveluja, tekijänoikeussääntöjen uudistamista ja kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen tarkistamista. On myös tärkeää, että vertikaaliset sopimukset toimittajien ja jakelijoiden välillä ja yksittäisten yritysten yksipuoliset toimenpiteet ovat kaikilta osin EU:n kilpailupolitiikan mukaisia.

4.2

Ehdotus maarajoituksia koskevaksi asetukseksi kuuluu tähän kokonaispakettiin. On syytä huomata, että monet tärkeät alat on jätetty asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle: näitä ovat esimerkiksi potilaat/terveysala, rautateiden matkustajaliikenne, (vähittäis)rahoituspalvelut, sähköiset musiikki- ja audiovisuaalipalvelut sekä eräät rahapelimuodot. Syy tähän on se, että näillä aloilla tarvitaan erityisiä alakohtaisia säännöksiä, jotka olisi ETSK:n mielestä asetettava nopeasti digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa lainsäädännössä olevien aukkojen paikkaamiseksi.

4.3

Sama koskee myös erittäin tärkeää tekijänoikeuskysymystä. Tekijänoikeusasiat on perustellusti jätetty käsiteltävänä olevan ehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle, vaikka ne ehdottomasti liittyvät asiaan, mutta ETSK kehottaa komissiota ryhtymään kiireellisesti tarvittaviin toimenpiteisiin hajanaisuuden torjumiseksi tällä alalla, kuluttajien turhautuneisuuteen vastaamiseksi ja todellisten digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseksi.

4.4

Vuonna 2015 järjestetystä maarajoituksia käsitelleestä julkisesta kuulemisesta laaditussa yhteenvedossa todetaan, että sekä kuluttajat että yritykset ovat yleisesti tyytymättömiä sisämarkkinoiden nykyiseen hajanaisuuteen. Vaikuttaa siltä, että yritykset ja yritysjärjestöt kuitenkin hyväksyvät asiaintilan ja katsovat sen johtuvan jäsenvaltioiden erilaisista oikeusjärjestelmistä (7).

4.5

ETSK pitää pk-yritysten kannalta tärkeänä, ettei ehdotus luo velvoitetta toimittaa tuotteita kaikkialle Eurooppaan. Pk-yritykset – erityisesti raja-alueiden yritykset – kuitenkin varmasti hyötyvät tilaisuuksista (8) myydä tuotteita ja palveluja kaikkialle Eurooppaan, ja niillä on loppukäyttäjinä samat oikeudet kuin kuluttajilla, mikä on hyödyllistä ostettaessa tuotteita ja palveluja muista jäsenvaltioista. Lisäksi ETSK korostaa, että pakettipalveluja koskevan asetuksen täytäntöönpanon onnistuminen on välttämätöntä rajatylittävän kaupan tukemiseksi ja lisäämiseksi.

4.6

Oikeusjärjestelmien väliset eroavuudet ovat yksi selitys perusteltujen ja perusteettomien maarajoitusten erolle. Jos ei oteta lukuun niitä yrityksiä, jotka yksinkertaisesti päättävät olla kansainvälistymättä, yritysten varautuneisuus maarajoitusten poistamista kohtaan johtuu pääasiassa niiden epävarmuudesta sen suhteen, mitkä ovat käytännöt eri puolilla Eurooppaa, ja tämä haittaa kansainvälistä kauppaa.

4.7

Kuluttajat tekevät paljon valituksia rajatylittävästä kaupasta, vaikkakin saatavilla olevat otokset ovat melko pieniä ja lisäarviointi toivottavaa. Valitukset koskevat monenlaisia aiheita, kuten tiedonpuutetta, toimitusrajoituksia tai kieltäytymistä toimittamasta, tositteiden tai selitysten antamatta jättämistä, kun palvelu tai tavara evätään, uudelleenreititystä, hintaeroja, tiettyjen luottokorttien kelpaamattomuutta ja laskutus- ja toimitusosoitteisiin ja kieliin perustuvia eroja. Osa näistä johtuu oikeusjärjestelmien välisistä eroista. Osa sen sijaan tulisi kieltää: ne johtuvat sopimussäännöistä tai sovituista käytänteistä, jotka johtavat melko laaja-alaiseen vertikaaliseen markkinasegmentointiin esim. henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella (9). Kuluttajien ja yritysten luottamuksen lisääminen verkkomarkkinoihin on olennaisen tärkeää rajatylittävän verkkokaupan vahvistamiseksi kuluttajia, yrityksiä ja kansalaisia hyödyttävällä tavalla.

4.8

Perusteettomat maarajoitukset olisi kiellettävä samoin kuin eri hinnan, ehtojen tai muiden tekijöiden soveltaminen samaan aikaan ja samassa paikassa tarjottuihin palveluihin (esimerkiksi IP-osoitteen jäljittämisen tai profiilin perusteella). Järjestelmällisesti eriävä kohtelu ei ole perusteltua esimerkiksi autonvuokraus-, huvipuisto- tai hotellipalveluissa. Tilapäiset tarjoukset tai hintaerot esimerkiksi koulujen loma-aikaan – siis väliaikaisesti ja horisontaalisesti – tulisi kuitenkin sallia.

4.9

Sopimukseen perustuvia rajatylittävän myynnin rajoituksia on monenlaisia, ja alueellisia sopimusrajoituksia esiintyy kaikissa tuoteluokissa (10). Osa perusteettomilta vaikuttavista rajoituksista on kuitenkin tosiasiassa perusteltuja, kuten yleisesti esimerkkinä käytetty erilainen hinnoittelu. Komissio on oikeassa puhuessaan harmaasta alueesta (11) tässä yhteydessä. Hintaerot voivat johtua (ainakin osittain) esimerkiksi erilaisista markkinoista, erilaisista kuluttajakohderyhmistä, erilaisista tai ylimääräisistä kansallisista säännöksistä ja oikeudellisesta neuvonnasta aiheutuvista korkeammista kustannuksista, maksupalveluista, toimituksesta ja palautusten käsittelystä (12).

4.10

Kielteiset käsitykset ja niistä johtuvat valitukset sisämarkkinoiden täyttymättömistä lupauksista ovat yleisiä kuluttajien ja myös yritysten keskuudessa. Valitukset saavat yleensä alkunsa kahdesta päällekkäisestä ilmiöstä: kansallisesta elinkeinopolitiikasta ja erilaisesta lainsäädännöstä.

4.11

ETSK on usein kritisoinut sitä, että EU:ssa harjoitetaan 28:aa erilaista elinkeinopolitiikkaa, sillä keskittyminen kansalliseen tasoon elinkeinopolitiikassa haittaa EU:n laajuista yritystoimintaa ja heikentää erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksia harjoittaa rajatylittävää toimintaa. Koordinoimattomat kansalliset linjaukset ja niistä aiheutuva selkeä yhdenmukaisuuden puute haittaavat mahdollisesti tarvittavaa rajatylittävää suunnittelua. Ennakoimattomat tai mielivaltaiset valtiotason toimet lisäävät vielä epävarmuutta.

4.12

Nykyinen toimintakenttä on varsin kirjava: on olemassa erilaisia kansallisia vaatimuksia ja sertifiointiohjelmia, osa verkkosivustoista on blokattu, jotta niiltä ei voida myydä muihin maihin, maksujärjestelmät ovat yleensä erilaisia, kielivaatimukset voivat olla esteenä, markkinavalvontaviranomaiset asettavat joskus lisävaatimuksia (13) ja voimassa olevia EU:n direktiivejä sovelletaan väärin tai ei sovelleta ollenkaan. Hyvin tunnettu esimerkki on palveludirektiivin 20 artikla, jonka jäsenvaltiot jättävät systemaattisesti huomiotta, vaikkakin tässä tapauksessa on epäselvää, miten artiklan noudattamista tulisi valvoa asianmukaisesti. Kaikki nämä tekijät vaarantavat sekä markkinoiden avoimuuden että tavoitteena olevat tasapuoliset toimintaedellytykset.

4.13

Sisämarkkinat ovat keskeinen kysymys. Verkkoyhteiskunta nostaa sisämarkkinat ensisijaiseksi kohteeksi. Yritykset ja kuluttajat kaikkialta Euroopasta lähentyvät toisiaan. Yksi hiirenklikkaus avaa hetkessä valtavan määrän vaihtoehtoja ja valintoja. Erikoistuotteiden ja hienosäätöratkaisujen mahdollisuudet voivat moninkertaistua. On kuitenkin muistettava, että vaikka sisämarkkinat toimisivat täydellisesti, alueiden välillä olisi eroja.

4.14

Keinotekoiset esteet haittaavat yritysten ja erityisesti pk-yritysten spontaania kehitystä. Yritykset etsivät sopimusratkaisuja ongelmien ohittamiseksi tai esteiden ylittämiseksi ja sitä kautta markkina-aseman turvaamiseksi. Elinkeinonharjoittajien ja jakelijoiden väliset vertikaaliset ja horisontaaliset sopimukset sekä erilaiset markkinasegmentoinnit, joita yleensä pidetään yhtenä perusteettomien maarajoitusten muotona, on usein nähtävä puolustautumisena yritysten näkökulmasta mielivaltaisia kansallisia esteitä vastaan. Esimerkiksi kuljetuskustannukset ja myynnin jälkeisen palvelun kustannukset saattavat kansallisten linjausten vuoksi nousta odottamattoman korkeiksi. Yritys, joka on velvollinen toimittamaan tavaran kaikissa olosuhteissa, saattaa törmätä vaikeuksiin velvoitteensa noudattamisessa, koska edellytyksiä ei tunneta.

4.15

Tietyissä tapauksissa käytetään rajatylittäviä välikäsiä kansallisten hankaluuksien ratkaisemiseksi tietyn maan yrityksen ja toisessa maassa olevien asiakkaiden välillä. Tämä saattaa olla hyödyllistä, mutta se ei yleensä helpota suoraa yhteydenpitoa toimittajayrityksen ja asiakkaan välillä.

4.16

Perusteettomat maarajoitukset on ehdottomasti kartoitettava ja niitä on torjuttava, mutta ETSK korostaa, että asianmukaisia vaatimuksia asetettaessa on myös tehtävä oikeat johtopäätökset sisämarkkinoilla edelleen jatkuvasta hajanaisuudesta, joka johtuu erilaisista kansallisista lähestymistavoista.

Bryssel 19. lokakuuta 2016.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Georges DASSIS


(1)  ETSK:n lausunto rajatylittävistä pakettipalveluista annetusta asetusehdotuksesta, joka täydentää tässä lausunnossa esitettäviä ehdotuksia. Ks. EUVL s. 106.

(2)  Tutkimus julkaistiin toukokuussa 2015, ja alustavat tulokset esitettiin 15. syyskuuta 2016.

(3)  Se ei ole helppoa maiden välisten erojen vuoksi. Asiasta keskustellaan parhaillaan komission ja neuvoston välillä.

(4)  EUVL C 264, 21.1.2011, s. 86,

EUVL C 264, 15.1.2015, s. 57,

EUVL C 264, 23.7.2015, s. 51,

EUVL C 71, 24.2.2016, s. 65.

(5)  Ks. maarajoituksia ja muita asiakkaan kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvia syrjinnän muotoja käsittelevä vaikutustenarviointi (COM(2016) 289 final, s. 2). Komissio toteaa kuitenkin perustellusti vuonna 2012 antamassaan palveluja käsittelevässä tiedonannossa, että yritykset saavat vapaasti päättää maantieteellisestä alueesta, johon suuntaavat toimintansa EU:ssa, myös kun ne myyvät tuotteitaan verkossa.

(6)  Ks. Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. tammikuuta 2016 digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista (2015/2147(INI)), luku 2.

(7)  Yhteenveto vastauksista komission vuonna 2015 järjestämään maarajoituksia käsitelleeseen julkiseen kuulemismenettelyyn, s. 15.

(8)  Ks. European Small Business Alliance (ESBA).

(9)  Ks. myös keskusteluasiakirja, jossa esitellään kilpailun pääosaston toteuttaman verkkokauppasektorin kyselyn alustavat tulokset, SWD(2016) 70 final, kohta 7.

(10)  Sama, kohdat 98 ja 99.

(11)  Sama, kohta 102. Tämä ”harmaa alue” olisi määriteltävä tarkemmin.

(12)  Sama, kohta 114.

(13)  Ks. esimerkiksi Saksa.


Top