EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52015XP1016(01)

COSACin LIII konferenssin päätelmät – Riika, 31. toukokuuta–2. kesäkuuta 2015

OJ C 342, 16.10.2015, p. 1–7 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

16.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 342/1


COSACin LIII KONFERENSSIN PÄÄTELMÄT

Riika, 31. toukokuuta–2. kesäkuuta 2015

(2015/C 342/01)

1.   EU:n energia- ja ilmastopolitiikka

1.1

COSAC tunnustaa, että EU:n energia-alaan liittyvien haasteiden, etenkin EU:n jäsenvaltioiden suuren tuontienergiariippuvuuden, luonne on erityinen, ja korostaa siksi, että riskien ja haasteiden käsittelemisessä tärkeitä ovat solidaarisuus, luottamus ja tehostettu koordinointi.

1.2

COSAC painottaa, että on keskeisen tärkeää optimoida energiavirtoja ja energian kulutusta ja että optimoinnin toteuttamisessa energiatehokkuus on avainasemassa. Energian kysynnän vähentäminen ja energiatehokkuuden pitäminen itsessään energialähteenä ovat keskeisiä EU:n energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiselle. Parempi energiatehokkuus auttaa lisäksi vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja saavuttamaan EU:n ilmastotavoitteet, joiden merkitystä ei voida tarpeeksi korostaa vuonna 2105 Pariisissa käytävien YK:n ilmastonmuutosneuvottelujen edellä.

1.3

COSAC korostaa ilmastotoimien merkitystä ja pitää myönteisenä komission tiedonannossa ”Pariisin pöytäkirja – suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen” ehdotettua kehystä avoimelle ja dynaamiselle maailmanlaajuiselle sopimukselle, joka sisältää tasapuolisia ja kunnianhimoisia velvoitteita kaikille osapuolille ja jossa otetaan huomioon muuttuva maailmanlaajuinen taloudellinen ja geopoliittinen tilanne. Tämä kehys annettiin käsiteltäväksi yhdessä energiaunionia koskevan kehyksen kanssa ja koskee koko talouden muuttamista hiilettömäksi. Tarvitaan lisätoimia talouden ja energian kulutuksen kasvun välisen yhteyden katkaisemiseksi, mukaan lukien sääntelyvälineiden käyttö unionin tasolla.

1.4

COSAC panee merkille tutkimuksen ja teknologisten innovaatioiden roolin Euroopan energia-alan ja koko talouden kilpailukyvyn parantamisessa. EU:n tulevan energiamaiseman keskeisinä osatekijöinä olisi lisäksi oltava uusia ratkaisuja, joiden avulla voidaan tehokkaammin käyttää uusiutuvia energialähteitä, ja älykkäitä teknologioita, joita sovelletaan tuotantoon ja tarjontaan sekä energian kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen. Olisi edistettävä ja tuettava hajautettua energiantuotantoa samalla kun säilytetään herkkä tasapaino kiinteiden ja markkinaperusteisten tukimekanismien välillä ja otetaan huomioon tiettyjen energiateknologioiden markkinaosuudet.

1.5

COSAC toteaa, että täysin yhdennetyt eurooppalaiset energiamarkkinat voidaan saavuttaa ainoastaan kehittämällä ennakoivasti ja yhtäaikaisesti energiainfrastruktuureja sekä panemalla täytäntöön ja soveltamalla EU:n energiaa koskevat säännökset. Joitakin jäsenvaltioita voidaan yhä pitää energiasaarekkeina, joihin on kiinnitettävä erityistä, mukaan lukien rahoitukseen liittyvää huomiota, jotta ne voidaan integroida EU:n energiamarkkinoihin. Siksi COSAC kehottaa komissiota toteuttamaan toimia, joilla helpotetaan tarvittavien yhteenliitäntöjen kehittämistä, ja kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita panemaan täytäntöön EU:n lainsäädännön, jolla on luotu kehys täysin ja tehokkaasti toimivien sähkön ja maakaasun sisämarkkinoiden käynnistämiselle. Mitä paremmin ja tehokkaammin yhä yhdennetymmät EU:n laajuiset energiamarkkinat toimivat sitä paremmat mahdollisuudet on suojella energian kuluttajia ja lievittää energiaköyhyyttä. COSAC toteaa, että on tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot tarkastelevat uudelleen ja monipuolistavat energiantoimituksiaan kolmansista maista.

1.6

COSAC kehottaa EU:ta osallistumaan vahvemmin viime aikoina löydettyjen omien energiavarojen kehittämisen tukemiseen, sillä niiden avulla voidaan tarjota energiaa koko EU:lle.

1.7

COSAC toteaa, että jäsenvaltioiden olisi voitava itse päättää energiayhdistelmästään, jotta voidaan varmistaa sähkön jatkuvat toimitukset kohtuulliseen hintaan ja helpottaa EU:n hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

1.8

COSAC pitää tässä yhteydessä ilahduttavana aloitetta perustaa Euroopan energiaunioni, jonka strategisena tavoitteena on lisätä energiavarmuutta, kestävyyttä ja kilpailukykyä. COSAC kehottaa tukemaan päättäväisesti energiaunionin 15 toimenpidettä, jotka mainitaan komission tiedonannossa joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskevasta puitestrategiasta (1), jonka tukena on energiaunionin etenemissuunnitelma.

1.9

COSAC katsoo tässä yhteydessä, että Euroopan energiaunionin mallina olisi oltava hiili- ja teräsyhteisön onnistunut malli erityisesti institutionaalisesta näkökulmasta.

2.   EU-asioiden parlamentaarinen valvonta

2.1

COSAC toistaa uskovansa, että kansallisten parlamenttien osallistuminen unionin päätöksentekoprosessiin vahvistaa EU:n yleistä demokraattista legitimiteettiä, ja pitää myönteisenä jatkuvaa keskustelua parlamenttien nykyisestä ja tulevasta roolista ja parlamentaarisen valvonnan laajuudesta EU-asioissa.

2.2

COSAC korostaa, että yleisesti kansalliset parlamentit haluavat vahvemman roolin EU:ssa käyttämällä täysimääräisesti ja tehokkaasti olemassa olevia mekanismeja, joita ovat esimerkiksi niiden omien hallitusten yleinen valvonta, toissijaisuuden noudattamisen valvonta, osallistuminen poliittiseen vuoropuheluun ja parlamenttien välinen yhteistyö.

2.3

COSAC pitää myönteisenä 20.–21. huhtikuuta 2015 Roomassa pidetyn EU:n parlamenttien puhemieskonferenssin päätelmää, jossa ilmaistaan puhemiesten kiinnostus EU:n toimielimien ja kansallisten parlamenttien roolista käytävään keskusteluun, jota käydään COSACissa, mukaan lukien keskustelut poliittisen vuoropuhelun välineiden vahvistamisesta. COSAC panee merkille, että päätelmien mukaan keskustelu näistä asioista otetaan uudelleen esiin vuoden 2016 puhemieskonferenssissa, jossa otetaan huomioon myös COSACissa käytyjen keskustelujen tulokset.

2.4

COSAC panee lisäksi merkille, että 22. puolivuotiskertomuksessa todettiin, että suurin osa vastanneista parlamenteista suhtautuisi myönteisesti siihen, että luodaan uusia välineitä, joiden avulla parlamentit voivat osallistua ja toimia yhteistyössä ilman muodollisia muutoksia perussopimukseen. COSAC panee tässä yhteydessä merkille, että parlamentit tukevat laajasti sellaisia aloitteita kuin ”vihreän kortin” käyttöönotto, jota kutsutaan myös vahvistetuksi poliittiseksi vuoropuheluksi. Lisäksi COSAC panee merkille meneillään olevan keskustelun, jonka pitäisi johtaa komission vuotuisen työohjelman keskittyneempään ja vahvempaan parlamentaariseen valvontaan.

2.5

COSAC kehottaa komissiota tämän aiemmin ilmoittaman kansallisten parlamenttien kanssa luotavaa uutta kumppanuutta koskevan sitoumuksen hengessä tukemaan parlamenttien halukkuutta toimia ennakoivammassa roolissa ja osallistua sekä nykyisiin että uusiin yhteistyön muotoihin noudattaen täysimääräisesti olemassa olevien EU-sopimusten sovellettavia määräyksiä, erityisesti Lissabonin sopimukseen liitettyä pöytäkirjaa N:o 2, ja nykyistä toimielinten välistä tasapainoa. COSAC pitää tässä yhteydessä myönteisenä uuden komission aloitetta komission jäsenten kansallisten parlamenttien kanssa tekemän yhteistyön koordinoinnista ja vahvistamisesta sekä komission jäsenten yksittäisiä lupauksia tavata kansallisia parlamentteja tiheämmin, jotta voidaan keskustella lainsäädäntöesityksistä ja/tai komission muista aloitteista sekä osallistua aktiivisesti kansallisille parlamenteille nykyistä aikaisemmassa vaiheessa annettavien vastausten laatimiseen.

2.6

COSAC panee merkille epävirallisessa työryhmässä 13. toukokuuta Varsovassa käydyn keskustelun sekä tämän keltaisen kortin menettelyn parantamista käsitelleen työryhmän raportin esittämisen. COSAC odottaa voivansa tutkia tarkemmin tapoja, joilla kansalliset parlamentit voivat käyttää paremmin niiden käytettävissä olevia mekanismeja, ottaen huomioon tässä työryhmässä keskustellut ehdotukset.

Toissijaisuuden noudattamisen tarkastuksista

2.7

COSAC pitäisi tervetulleena kansallisten parlamenttien välistä parempaa yhteistyötä ja koordinointia toissijaisuuden noudattamisen tarkastuksissa. Jotta tarkastuksia voitaisiin tehdä tehokkaammin ja vaikuttavammin, COSAC keskusteli mahdollisuudesta laatia ohjeet toissijaisuuden noudattamista koskevan arvioinnin tekemiselle ja perusteltua lausuntoa koskevalle menettelylle. Enemmistö niistä parlamenteista, joiden näkemykset on esitetty 23. puolivuotisraportissa, on ilmaissut tukevansa vapaaehtoisen, ei-velvoittavan parhaiden käytäntöjen ja ohjeiden antamista toissijaisuuden noudattamista koskeville tarkastuksille. Ne on määrä laatia COSACissa. COSAC kehottaa parlamentteja toimimaan tiiviissä yhteistyössä tällaisten epävirallisten ohjeiden laatimiseksi.

2.8

COSAC korostaa kuitenkin, että parlamenteilla on selkeä preferenssi olla standardoimatta muotoa, jolla perustellut lausunnot ja poliittisen vuoropuhelun panokset laaditaan ja esitetään komissiolle, ja painottaa, että tällaiset muotoseikat olisi jätettävä kyseisten parlamenttien hoidettaviksi niiden vakiintuneiden sisäisten menettelytapojen mukaisesti.

Vihreästä kortista (vahvistettu poliittinen vuoropuhelu)

2.9

COSAC katsoo, että nykyisten parlamentaarisen valvonnan ja osallistumisen muotojen lisäksi vihreä kortti antaisi halukkaille kansallisille parlamenteille hyvän mahdollisuuden toimia ennakoivassa roolissa EU:n ohjelmien laatimisessa ja parantaa siten EU:n toimintaa.

2.10

COSAC painottaa, että vihreä kortti tehostaisi nykyistä poliittista vuoropuhelua ja entisestään kannustaisi varhaisesta osallistumisesta kiinnostuneita kansallisia parlamentteja tekemään rakentavia, ei-sitovia ehdotuksia toimintalinjoja tai lainsäädäntöä koskevista aloitteista komissiolle ilman, että heikennetään komission perussopimusten mukaista oikeutta tehdä lainsäädäntöaloitteita tai sen toimivaltaa käsitellä perusteltuja lausuntoja, kuten Lissabonin sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 2 määrätään. Ottaen huomioon vastanneiden parlamenttien suuren enemmistön ilmaiseman tuen vihreän kortin käyttöönottamiselle 23. puolivuotisraportin mukaisesti COSAC kehottaa puheenjohtajavaltiota Luxemburgia jatkamaan työtä, jossa määritellään vihreän kortin soveltamisala ja menettelyjä koskevat puitteet varmistaen samalla, että se on perustamissopimuksen voimassa olevien määräysten mukainen ja sopii yhteen toimielinten välisen vallanjaon kanssa.

2.11

COSAC panee merkille, että eräät kansalliset parlamentit eivät voisi käyttää vihreää korttia, johtuen niille sisäisesti perustuslaissa asetetuista rajoituksista EU-asioissa tai jostain muusta syystä.

2.12

COSAC arvostaa suuresti komission rakentavaa sitoutumista poliittiseen vuoropuheluun kansallisten parlamenttien kanssa ja toivoo, että tässä hengessä komissio tukee vihreää korttia poliittisen vuoropuhelun uutena vahvistettuna muotona.

COSACin työryhmän perustaminen Luxemburgin puheenjohtajakautena

2.13

COSAC kehottaa puheenjohtajavaltiota Luxemburgia perustamaan työryhmän, joka käsittelee poliittisen vuoropuhelun tehostamista ottamalla käyttöön vihreän kortin sekä perusteltuja lausuntoja koskevan menettelyn parantamista (keltainen kortti).

Komission ohjelmasuunnittelusta

2.14

COSAC panee merkille meneillään olevan keskustelun, joka koskee tehostettua yhteistyötä ja näkemysten vaihtoa parlamenttien ja niiden EU:n toimielinten välillä, jotka ovat mukana komission vuosittaisen tai monivuotisen työn suunnittelussa sekä äskettäiset useat kokoukset, joita tällaisen yhteistyön alan ja käytännön näkökohtien määrittelemisestä kiinnostuneet parlamentit ovat järjestäneet.

Yhteistyöstä Euroopan parlamentin kanssa

2.15

COSAC pitää myönteisenä uutta yhteistyöajatusta, jonka Euroopan parlamentti on esittänyt ja joka antaa kiinnostuneille parlamenteille mahdollisuuden esittää kantansa ja jakaa taustatietoja unionin sellaisen lainsäädännön täytäntöönpanosta, jota komissio aikoo muuttaa. COSAC panee merkille, että parlamentit ovat ilmaisseet laajasti halunsa vaihtaa parhaita käytäntöjä ja jakaa ideoita parlamentaarisesta valvonnasta, joka koskee unionin lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, sen täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa korostaen samalla eräiden kansallisten parlamenttien kantaa, jonka mukaan tällainen valvonta kuuluu toimeenpanijan ja/tai komission toimivaltaan.

2.16

COSAC odottaa kiinnostuneena valittuja lainsäädäntökysymyksiä koskevan kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin välisen poliittisen vuoropuhelun lujittamista muun muassa tehostamalla Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien esittelijöiden välistä yhteistyötä.

3.   EU:n kauppapolitiikka ja parlamenttien rooli

EU:n kauppapolitiikan tulevaisuudesta

3.1

COSAC painottaa, että vapaakauppa ja tavaroiden sekä ajatusten vaihto ovat historiallisesti myötävaikuttaneet jännitteiden vähentämiseen, luottamuksen rakentamiseen sekä rauhan ja vaurauden luomiseen; siksi COSAC odottaa, että EU:n ja sen strategisten kumppanien välillä meneillään olevissa ja tulevissa kauppaneuvotteluissa hyödynnetään tätä pitkään jatkunutta perinnettä.

3.2

COSAC kehottaa komissiota esittämään kunnianhimoisen tulevaisuuden kauppastrategian, jolla pyritään luomaan taloudellisia mahdollisuuksia EU:n kansalaisille, synnyttämään kestävää vaurautta EU:hun ja kaikkialle maailmaan sekä asettamaan EU:n perussopimuksissa määriteltyihin arvoihin perustuvat korkeat kansainväliset ja maailmanlaajuiset normit.

Parlamenttien roolista EU:n kauppapolitiikassa

3.3

COSAC panee merkille, että EU:n neuvottelut vapaakauppasopimuksista kolmansien maiden kanssa ovat viime aikoina herättäneet runsaasti kiinnostusta EU:n jäsenvaltioissa, ja pitää myönteisenä keskustelua parlamenttien roolista tässä prosessissa; kehottaa kuitenkin kansallisia parlamentteja tiiviimpään osallistumiseen jo alkuvaiheessa. COSAC panee tässä yhteydessä merkille Roomassa 20.–21. huhtikuuta 2015 pidetyn EU:n parlamenttien puhemieskonferenssin puheenjohtajiston päätelmät tästä asiasta.

3.4

COSAC kehottaa komissiota ryhtymään aktiiviseen vuoropuheluun kansallisten parlamenttien kanssa ja ottamaan siinä huomioon, että parlamentit käyttävät erilaisia järjestelmiä kolmansien maiden kanssa tehtyjen EU:n yksittäisten kauppa- ja investointisopimusten valvontaan;

3.5

COSAC toteaa, että Euroopan parlamentin rooli EU:n kauppapolitiikassa on kasvanut Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen, ja odottaa täysimääräistä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin välillä kauppakysymyksistä, jotka hyödyttävät EU:n kansalaisia.

TTIP-neuvotteluista

3.6

COSAC pitää myönteisinä meneillään olevia vapaakauppaneuvotteluja EU:n ja Yhdysvaltojen välillä kattavan ja kunnianhimoisen TTIP-sopimuksen saavuttamiseksi sekä sopimuksen potentiaalisia myönteisiä vaikutuksia EU:n ja Yhdysvaltojen talouksiin lisääntyneinä kasvun ja työllistämisen mahdollisuuksina.

3.7

COSAC korostaa, että EU on asettanut elintarvikkeiden turvallisuutta, terveyttä, eläinten hyvinvointia, ympäristöä, työelämää, kuluttajan- ja tietosuojaa koskevia korkeita normeja, ja valvoo niiden noudattamista; siksi COSAC kehottaa komissiota turvaamaan nämä normit ja vahvistamaan ne maailmanlaajuisesti samalla kun varmistetaan tosiasiallinen vapaakauppa poistamalla tarpeettomat sääntelyesteet ja lisäämällä sääntely-yhteistyötä.

3.8

COSAC kehottaa komissiota jatkamaan EU:n työntekijöiden avustamista Euroopan globalisaatiorahaston avulla tilanteissa, joissa työpaikan menetys tapahtuu lyhyellä aikavälillä.

3.9

COSAC panee merkille, että parlamenttien enemmistö on käynyt keskusteluja TTIP:stä monilla eri foorumeilla ja monet aikovat jatkaa keskusteluja; COSAC korostaa tässä yhteydessä parlamenttien tärkeää roolia TTIP-neuvottelujen demokraattisen legitimiteetin ja suuremman avoimuuden varmistamisessa sekä tietoisuuden lisäämisessä kansalaisten keskuudessa.

3.10

Lisäksi COSAC kehottaa EU:n jäsenvaltioiden hallituksia tehostamaan tiedottamista TTIP:n ja muiden parhaillaan neuvoteltavina olevien vapaakauppasopimusten mahdollisuuksista ja haasteista ja antamaan siten tietoja kansalaisille TTIP:n potentiaalisista vaikutuksista kunkin jäsenvaltioiden talouteen.

3.11

COSAC pitää myönteisenä TTIP-neuvotteluja koskevaa avoimuusaloitetta, jonka komissio käynnisti marraskuussa 2014 ja jolla pidetään yllä ja edistetään avoimuutta ja tietojen jakamista kaikkien sidosryhmien kanssa; COSAC katsoo, että tietoa neuvottelujen etenemisestä on annettava yksityiskohtaisemmin ja avoimemmin kuin tähän asti, samalla kun luodaan asianmukainen tasapaino parlamenteille tiedottamisen, parlamenttien neuvotteluprosessiin osallistumisen ja neuvotteluissa tarvittavan luottamuksellisuuden varmistamisen välille.

4.   Terrorismin torjunta ja EU:n laajuinen matkustajarekisterijärjestelmä

4.1.

COSAC suhtautuu myönteisesti Brysselissä 12. helmikuuta 2015 pidetyssä Eurooppa-neuvoston epävirallisessa kokouksessa hyväksyttyyn julkilausumaan, jossa sitoudutaan tehostamaan toimia terroriuhkaa vastaan ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatetta täysimääräisesti kunnioittaen.

4.2

COSAC panee merkille, että olemassa olevat säädökset olisi pantava paremmin täytäntöön ja niitä olisi kehitettävä; COSAC kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään kattavan arvioinnin EU:n terrorismin vastaisista ja siihen liittyvistä toimista, erityisesti näiden toimien täytäntöönpanosta jäsenvaltioiden lainsäädännössä ja käytännössä, ja siitä, missä määrin jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä EU:n alan virastojen, erityisesti Europolin ja Eurojustin, kanssa ja ottamaan tämän arviointiprosessin osaksi Euroopan turvallisuusagendaa; COSAC painottaa, että on tärkeää sopia matkustajarekisteritietoja koskevasta yhteisestä EU:n kattavasta kehyksestä, joka on yksi kaikkein kiireellisimmistä terrorismin vastaisista toimista.

4.3

COSAC kehottaa kaikkia asianomaisia EU:n toimielimiä sopimaan matkustajarekisteritietojen käyttöä koskevasta direktiivistä terrorismirikosten ja vakavien rikosten ehkäisemiseksi, paljastamiseksi, tutkimiseksi sekä niistä syytteeseen panemiseksi ja siten varmistamaan parempi turvallisuus kaikille EU:n kansalaisille samalla, kun otetaan huomioon EU:n perusoikeuskirjassa vahvistetut normit; COSAC muistuttaa, että kaikessa tietojen keräämisessä ja jakamisessa, Europolin kaltaisten EU:n virastojen suorittama tietojen kerääminen ja jakaminen mukaan luettuna, on noudatettava EU:n oikeutta sekä kansallista lainsäädäntöä ja että toimien on perustuttava johdonmukaiseen tietosuojakehykseen, joka takaa oikeudellisesti sitovat henkilötietojen suojaa koskevat normit EU:n tasolla.

4.4

COSAC kehottaa komission varapuheenjohtajaa/unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa painottamaan ja priorisoimaan terrorismin vastaisia toimia niiden edustaman vaaran mukaisesti.

5.   Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen turvallisuuskysymykset

5.1

COSAC kiinnittää huomiota valtaviin haasteisiin, joita Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan (MENA) alueen tilanne asettaa EU:lle Näitä ovat erityisesti sotilaalliset ja muut interventiot, sisällissodat tai muut konfliktit, terroristijärjestöjen laajentuminen ja katastrofaaliset inhimilliset tragediat, joita laajamittainen pakolaisten salakuljettamineen Välimerellä aiheuttavat. Kauhistuneena äskettäin Välimerellä tapahtuneiden onnettomuuksien laajuudesta COSAC esittää mitä syvimmät surunvalittelut uhrien perheille.

5.2

COSAC panee merkille, että EU on kehittämässä kattavaa lähestymistapaa Välimeren alueella oleviin haasteisiin ja erityisesti Välimeren yli tapahtuvaan muuttoliikenteeseen, ja korostaa, että EU:n vastuulla on toteuttaa kaikki tarvittavat toimet viime aikoina Välimerellä tapahtuneiden onnettomuuksien toistumisen ehkäisemiseksi; COSAC kehottaa käynnistämään vahvan ja pysyvän eurooppalaisen humanitaarisen pelastusoperaation, joka Mare Nostrumin tapaan toimisi avomerellä ja johon kaikki jäsenvaltiot osallistuisivat; COSAC kehottaa EU:ta osallistumaan tällaisen operaation rahoitukseen.

5.3

COSAC pitää tässä yhteydessä ilahduttavina Eurooppa-neuvoston 23. huhtikuuta 2015 pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmiä ja kehottaa Eurooppa-neuvostoa täyttämään sitoumuksensa toteuttaa lukuisia erityistoimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan EU:n läsnäoloa merellä, torjumaan salakuljetusta kansainvälisen oikeuden mukaisesti, estämään laitonta maahanmuuttoa ja vahvistamaan kansainvälistä solidaarisuutta ja vastuuta. COSAC panee merkille Eurooppa-neuvoston julkilausuman, jonka mukaan EU:n välittömänä painopisteenä on estää ihmisten kuoleminen merellä, ja korostaa EU:n velvollisuutta suojella ja pelastaa ihmishenkiä. COSAC korostaa tässä yhteydessä laillisten reittien merkitystä turvapaikan hakemisessa EU:sta. COSAC panee merkille yhteisen vastuun hädässä olevien ihmisten vastaanottamisesta ja hyväksymisestä. COSAC toteaa, että eräät jäsenvaltiot hyväksyvät enemmän pakolaisia ja maahanmuuttajia kuin toiset, ja että tämä aiheuttaa huomattavaa taakkaa kyseisten jäsenvaltioiden resursseille ja budjeteille.

5.4

COSAC korostaa, että tiiviissä yhteistyössä asianomaisten EU:n virastojen kanssa olisi suunniteltava yhteisiä toimia maahanmuuttajia salakuljettavia rikollisverkostoja vastaan, jotta voidaan estää niitä hyötymästä taloudellisesti ihmisten elämän asettamisesta vaaraan, ja katsoo, että tällaisia toimia olisivat muun muassa kyseisten järjestöjen varojen jäädyttäminen ja takavarikointi; COSAC kehottaa varapuheenjohtajaa/korkeaa edustajaa ja koko komissiota yhdessä EU:n ja YK:n virastojen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa lisäämään yhteistyötä alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa.

5.5

COSAC suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon Euroopan muuttoliikeagendasta ja korostaa, että sen avulla olisi voitava kehittää järjestelmällisempi ja maantieteellisesti kattavampi lähestymistapa muuttoliikkeeseen. Välimerellä viimeksi sattuneiden humanitaaristen onnettomuuksien takia COSAC pitää tervetulleina komission pyrkimyksiä osoittaa mahdollisimman suurta tavoitteellisuutta ja ehdottaa yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja noudattaen yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta, kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklassa todetaan, ja pyrkiä siten pelastamaan ihmishenkiä ja hajottamaan rikolliset salakuljetusverkostot. COSAC kehottaa kaikkia osallistuvia jäsenvaltioita saattamaan Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän nopeasti ja kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panemaan sen tehokkaasti täytäntöön ja näin varmistamaan yhteiset eurooppalaiset normit muun muassa turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteille ja perusoikeuksien kunnioittamiselle olemassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

5.6

COSAC tuomitsee jyrkästi viattomien siviilien raakalaismaisen murhaamisen Libyassa, Tunisiassa, Syyriassa, Irakissa ja muualla MENA-alueella. COSAC kehottaa vahvistamaan toimia, joilla luodaan tiiviimpi yhteistyö alueen muslimimaiden kanssa itsenäiseksi julistautuneen Irakin ja Levantin islamilaisen valtion (Da'esh) ja useiden Al-Qaidaan kuuluvien terroristijärjestöjen nujertamiseksi. COSAC painottaa, että Da'eshin laajentuminen Euroopan rajojen läheisyyteen on merkittävä yleiseurooppalainen haaste, joka edellyttää koko Euroopan unionin välittömiä toimia.

5.7

COSAC pitää myönteisinä varapuheenjohtajan/korkean edustajan pyrkimyksiä tukea YK:n johtamia neuvotteluja, joiden tavoitteena on luoda hallintovalta Libyaan ja pysyvä rauha alueelle.

5.8

Korostaen MENA-alueen merkitystä ja ottaen huomioon, että siirtolaisuus on maailmanlaajuinen ja monitahoinen ilmiö, COSAC kehottaa luomaan EU:n kokonaisvaltaisen lähestymistavan turvallisuusongelmien syiden, kuten köyhyyden, eriarvoisuuden, etnisten ja muiden konfliktien, maahanhyökkäysten ja ulkovaltojen sekaantumisen sisäisiin asioihin, terrorismin, sorron, lukutaidottomuuden, nuorisotyöttömyyden ja radikalisoitumisen käsittelemiseksi alueella siten, että vahvistetaan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kehityspolitiikan ja siirtolaispolitiikan johdonmukaisuutta. COSAC kehottaa EU:ta, sen jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä edistämään rauhaa sekä taloudellista, sosiaalista ja demokraattista kehitystä alkuperämaissa ja tarjoamaan välitöntä humanitaarista tukea, apua ja suojelua näiden maiden ihmisille ja pitkällä aikavälillä auttamaan investoinneissa ja rakenteellisissa uudistuksissa kyseisissä maissa.

6.   Itäistä kumppanuutta käsitelleen huippukokouksen tulokset

6.1

COSAC pitää myönteisinä Riian huippukokouksen tuloksia ja korostaa itäisen kumppanuuden keskeistä roolia Euroopan naapuruuspolitiikan tärkeänä ulottuvuutena. COSAC korostaa itäisen kumppanuuden merkitystä yhteisenä poliittisena foorumina, joka merkittävällä tavalla edistää uudistus- ja demokratisointiprosesseja Itä-Euroopan kumppanimaissa, samalla kun täysimääräisesti kunnioitetaan sitä, missä määrin kukin kumppanimaa haluaa kehittää ja syventää suhteitaan Euroopan unioniin, ja vastataan niiden pyrkimyksiin tämän mukaisesti.

6.2

COSAC yhtyy Riian julkilausumassa esitettyyn positiiviseen arvioon assosiaatiosopimusten täytäntöönpanosta, erityisesti positiivisiin näkökohtiin, joita pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen (DCFTA) soveltamisella on ollut kaupan lisääntymiseen EU:n sekä Georgian ja Moldovan välillä, ja näin ollen odottaa DCFTA:n onnistunutta täytäntöönpanoa Ukrainan kanssa alkaen 1. tammikuuta 2016.

6.3

COSAC tukee myös Riian julkilausumaa kansalaisten liikkuvuuden parantamisesta itäisen kumppanuuden ydintavoitteena. COSAC pitää ilahduttavana ihmisten välisten kontaktien positiivista vaikutusta, jonka viisumivapaus on jo synnyttänyt Moldovassa, ja toivoo, että sitten kun kaikki vaaditut uudistukset on toteutettu Georgiassa ja Ukrainassa, komissio antaa myönteisen arvion niiden viisumivapautta koskevien toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon edistymisestä vuoden 2015 loppuun mennessä.


(1)  COM(2015) 80 lopullinen.


Top