EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 15.7.2015

COM(2015) 337 final

2015/148(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SWD(2015) 135 final}
{SWD(2015) 136 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Jotta voidaan tehokkaasti torjua ilmastonmuutosta ja saavuttaa hiilestä irtautumista koskevat EU:n pitkän aikavälin tavoitteet, joiden mukaan päästöjä on vähennettävä ainakin 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, tarvitaan jatkuvaa edistymistä kohti vähäpäästöistä taloutta, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia kasvulle ja työllisyydelle. Tärkeä vaihe tähän tähtäävissä toimissa oli se, että Eurooppa-neuvosto sopi lokakuussa 2014 vuoteen 2030 ulottuvista ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista.

Näiden vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden täytäntöönpano on keskeinen osa luotaessa selviytymiskykyistä energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa. Tämä on yksi komission ensisijaisista tavoitteista tulevina vuosina. Samaan aikaan vuoteen 2030 ulottuvista politiikan puitteista tehdyn sopimuksen ja sen tämän ehdotuksen kautta tapahtuvan täytäntöönpanon kanssa EU on ottanut merkittävän askeleen kohti vahvaa kansainvälistä ilmastosopimusta, joka on tarkoitus hyväksyä Pariisissa joulukuussa 2015.

Keskeinen osa vuoteen 2030 ulottuvia politiikan puitteita on sitova tavoite siitä, että EU:n kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää vähennetään ainakin 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Jotta tämä voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti, EU:n päästökauppajärjestelmän kattamilla aloilla päästöjä on vähennettävä 43 prosentilla vuoteen 2005 verrattuna, kun taas EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla päästöjä on vähennettävä 30 prosentilla vuoteen 2005 verrattuna. Eurooppa-neuvosto on linjannut perusperiaatteet, joiden mukaan vähennykset on saavutettava EU:n päästökauppajärjestelmässä 1 . Tällä ehdotuksella luodaan tarvittavat oikeudelliset puitteet, joiden mukaan nämä Eurooppa-neuvoston asettamat periaatteet pannaan täytäntöön, ja siinä käsitellään kolmea keskeistä kysymystä:

1) Ehdotuksella muunnetaan vuoteen 2030 saavutettava tavoite kasvihuonekaasujen vähentämisestä 43 prosentilla katoksi, jota alennetaan 2,2 prosentilla vuosittain vuodesta 2021 alkaen, mikä tarkoittaa noin 556 miljoonan tonnin lisävähennystä hiilidioksidipäästöissä kaudella 2021–2030 verrattuna tämänhetkiseen vuosittaiseen 1,74 prosentin vähennykseen.

2) Ehdotus perustuu positiiviseen kokemukseen, joita on saatu vuodesta 2013 alkaen sovelletuista yhdenmukaisista säännöistä. Niiden perusteella kehitetään edelleen ennustettavissa olevia, vakaita ja oikeudenmukaisia sääntöjä päästöoikeuksien ilmaisjaosta teollisuudelle, jotta voidaan riittävällä tavalla käsitellä hiilivuodon mahdollisen riskin vähentämistä. Ehdotetuilla säännöillä pyritään turvaamaan EU:n energiavaltaisen teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky siirryttäessä vähitellen vähähiiliseen talouteen niin kauan, kuin muissa merkittävissä talouksissa ei ryhdytä vastaaviin toimiin, sekä ylläpitämään kannustimia vähähiiliseen teknologiaan tehtäville pitkäaikaisille investoinneille. Koska Eurooppa-neuvosto on päättänyt, että huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää ei tulisi vähentää, teollisuudelle ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrä on rajallinen, mikä edellyttää hyvin kohdennettuja sääntöjä. Tämä kohdentaminen saavutetaan pääasiassa kolmella tavalla: ilmaisjakoa mukautetaan tuotantotietoihin tiheämmin, ja näin varmistetaan se, että tukea annetaan kasvaville yrityksille ja aloille. Ilmaisjaon laskemiseen käytettävien vertailuarvojen päivittäminen vastaa teollisuuden alojen teknologisia valmiuksia ja edistymistä edellisen vuosikymmenen aikana. Maksutta jaettavia päästöoikeuksia eniten saavien alojen luettelossa asetetaan etusijalle ne alat, jotka ovat eniten alttiina mahdolliselle hiilivuodon riskille. Vaikka hiilivuotosäännöt koskevat pääasiassa suorien hiilikustannusten hyvittämistä, ehdotuksessa käsitellään myös välillisiä hiilikustannuksia.

Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset energiatuotannon rakenteet, päästökauppajärjestelmästä saatavat tulot olisi käytettävä hyvittämään välillisiä hiilikustannuksia siten, että noudatetaan valtiontukisääntöjä. Jäsenvaltioiden olisi osittain tarjottava hyvitystä tietyille laitoksille sellaisilla toimialoilla tai niiden osissa, joiden katsotaan olevan alttiina merkittävälle hiilivuodon riskille sen vuoksi, että kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät kustannukset on siirretty sähkön hintoihin, kun kyseinen tuki on tarpeen ja oikeasuhteista ja samalla säilytetään kannustin energian säästämiseksi ja siirtymiseksi "harmaasta" "vihreään" sähköön.

Pariisissa hyväksyttävässä pöytäkirjassa ja siihen liittyvissä osapuolikokouksen päätöksissä on määrättävä ilmastorahoituksen dynaamisesta mobilisoimisesta, teknologiansiirrosta ja valmiuksien kehittämisestä tukea mahdollisesti saavien osapuolten ja erityisesti niiden osapuolten osalta, joilla on vähiten valmiuksia. Julkisen sektorin ilmastorahoitus on jatkossakin tärkeässä asemassa varojen mobilisoimisessa vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten. Tämän vuoksi huutokauppatuloja olisi käytettävä myös ilmastorahoitustoimiin haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa. Tämä koskee myös sopeutumista ilmaston vaikutuksiin. Mobilisoitavan ilmastorahoituksen määrä riippuu myös ehdotettujen suunniteltujen kansallisten panosten (intended nationally determined contributions – INDC) tavoitetasosta ja laadusta, tämän jälkeisistä investointisuunnitelmista ja kansallisista sopeutumissuunnitteluprosesseista.

EU:n päästökauppajärjestelmästä saatavia tuloja voidaan myös käyttää taitojen kehittämiseen ja työvoiman uudelleenkohdentamiseen aloilla, joihin työpaikkojen siirtyminen on vaikuttanut, kun taloudessa pyritään vähähiilisyyteen. Tällöin toimitaan tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.

3) Ehdotuksessa esitetään useita rahoitusmekanismeja, joilla tuetaan sähköntuotantoalan ja teollisuuden taloudellisia toimijoita niiden kohdatessa innovointi- ja investointihaasteita siirryttäessä vähähiiliseen talouteen. Tarkemmin sanottuna ehdotuksella täydennetään olemassa olevaa tukea innovatiivisen teknologian demonstroinnille ja laajennetaan tätä läpimurtoinnovaatioihin teollisuudessa. Päästöoikeuksien ilmaisjakojärjestelmää jatketaan edelleen sähköntuotantoalan nykyaikaistamiseksi alhaisen tulotason jäsenvaltioissa, ja lisäksi perustetaan erillinen rahasto helpottamaan investointeja energiajärjestelmien nykyaikaistamiseen ja parantamaan energiatehokkuutta, jotta voidaan edistää päästöjen vähentämistä. Lisärahoitus perustuu aiempaan kokemukseen, jota on saatu komission ja Euroopan investointipankin yhteistyöstä EU:n päästökauppajärjestelmän puitteissa, ja tarvittaessa hyödynnetään Euroopan strategisten investointien rahaston ulottuvuuksia.

Ehdotuksella myös mukautetaan direktiiviä ja komissiolle aiemmin siirrettyjä valtuuksia, joita se käyttää valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn puitteissa, järjestelmään, joka perustuu Lissabonin sopimuksen mukaisesti hyväksyttyihin täytäntöönpanosäädöksiin ja delegoituihin säädöksiin 2 . Sääntelyn parantamista koskevan EU:n sitoumuksen valossa delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä ylläpidetään ainoastaan, jos ne ovat välttämättömiä EU:n päästökauppajärjestelmän tehokkaalle toiminnalle.

Ehdotuksessa ei käsitellä kysymyksiä, jotka koskevat EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamista ilmailualaan. Ilmailualaan liittyvien direktiivin soveltamisalaan tehtävien mukautusten olisi tultava voimaan sen jälkeen, kun Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön yleiskokouksessa vuonna 2016 on saatu aikaan kansainvälinen sopimus maailmanlaajuisesta markkinapohjaisesta toimenpiteestä, jonka täytäntöönpano alkaisi vuonna 2020.

Johdonmukaisuus suhteessa tällä politiikan alalla voimassa oleviin politiikkaa koskeviin säännöksiin

Mitä tulee yhdenmukaisuuteen muun politiikan kanssa ilmastopolitiikan alalla, tärkeimpiä politiikkoja ovat uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskeva politiikka. Molemmat politiikat tukevat täysin EU:n päästökauppajärjestelmän ympäristönsuojelullista tehokkuutta, ja synergiaa näiden politiikkojen ja EU:n päästökaupan välillä on vahvistettu hiljattain sovitun markkinavakausvarannon avulla. Kuten vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin liittyvässä vaikutusten arvioinnissa todettiin, päästöjen kokonaismäärän vähentäminen 40 prosentilla vuoteen 1990 mennessä edellyttää merkittäviä tuloksia uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskevista toimista.

Mitä tulee johdonmukaisuuteen kansainvälisen ilmastopolitiikan kanssa, on tärkeää todeta, että EU:n päästökauppajärjestelmässä on tehokkaasti asetettu hinta hiilidioksidille ja että järjestelmää käytetään mallina eri puolilla maailmaa toteutettaville päästökauppajärjestelmille, jotka hyötyvät EU:n kokemuksesta.

Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan

2.OIKEUSPERUSTA SEKÄ TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191–193 artikloilla vahvistetaan ja määritetään EU:n toimivalta ilmastonmuutoksen alalla. Tämän ehdotuksen oikeusperustana on SEUT-sopimuksen 192 artikla.

Toissijaisuusperiaate (muun kuin yksinomaisen toimivallan osalta)

EU:n päästökauppajärjestelmää koskeva direktiivi on voimassa oleva EU:n väline, jonka voimassaolo jatkuu vuoden 2020 jälkeen. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kyseistä säädöstä muuttavan ehdotuksen tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan komission tekemällä ehdotuksella EU:n tasolla.

Ilmastonmuutos on valtioiden rajat ylittävä ongelma, joten ilmastotoimia on koordinoitava EU:n tasolla sekä mahdollisuuksien mukaan maailmanlaajuisesti. EU:n tason toimilla saadaan tehokkaimmin aikaan hiilimarkkinoiden uudistus vuoden 2020 jälkeen ja annetaan teollisuudelle kannustimia investoida vähähiiliseen teknologiaan samalla kuin säilytetään niiden kansainvälinen kilpailukyky ja EU:n sisämarkkinat.

Tämän direktiivin tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden yksipuolisin toimin, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla

Suhteellisuusperiaate

Kuten vaikutustenarvioinnista käy ilmi, ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska se ei ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on panna täytäntöön vuoteen 2030 ulottuva tavoite EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä kustannustehokkaalla tavalla ja varmistaa samalla sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta.

   Sääntelytavan valinta

Tämän ehdotuksen tavoitteet saavutetaan parhaiten direktiivillä. Se on paras säädös muutosten tekemiseksi voimassa olevaan EU:n päästökauppadirektiiviin (direktiivi 2003/87/EY).

Direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot saavuttamaan asetetut tavoitteet ja ottamaan toimenpiteet osaksi kansallisia aineellisen oikeuden ja prosessioikeuden järjestelmiään. Direktiivi tarjoaa jäsenvaltioille enemmän valinnanvapautta EU:n toimenpiteen toteuttamisessa kuin asetus, koska jäsenvaltiot voivat itse valita direktiivin sisältämien toimenpiteiden toteuttamiseen parhaiten soveltuvat välineet. Jäsenvaltiot voivat näin varmistaa, että muutetut säännöt ovat yhdenmukaisia niiden EU:n päästökauppajärjestelmän täytäntöönpanemiseksi soveltamien aineellisen oikeuden ja prosessioikeuden alaan kuuluvien säännösten kanssa, erityisesti niiden, joilla säännellään laitosten lupia sekä täytäntöönpanotoimia ja seuramuksia.

Direktiivin valinta asianmukaiseksi välineeksi noudattaa myös periaatetta, jonka mukaan tavoitteet olisi saavutettava mahdollisimman vähäisillä toimenpiteillä.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMÄKUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/kuntotarkastukset

Alustavat tulokset tutkimuksesta, jossa arvioitiin voimassa olevaa päästökauppadirektiiviä ja sen merkityksellisyyttä, tuloksellisuutta, tehokkuutta, EU:n tason lisäarvoa ja johdonmukaisuutta muiden unionin politiikkojen kanssa, osoittavat, että yleisesti ottaen EU:n päästökauppajärjestelmä politiikan välineenä, jossa yhdistetään ympäristöalan sääntely ja markkinaväline, toimii käytännössä, ja sillä saavutetaan sille asetetut tavoitteet. Järjestelmä on erittäin tärkeä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiselle, koska sen avulla voidaan vähentää päästöjä kustannustehokkaasti. Päästöt ovat järjestelmään kuuluvilla aloilla vähentyneet tasaisesti, ja vaikka kaikkia vähennyksiä ei voida katsoa EU:n päästökauppajärjestelmän ansioksi, on näyttöä siitä, että järjestelmän avulla voidaan tehokkaasti vähentää päästöjä.

Päästökauppajärjestelmä edesauttaa hiilidioksidikustannusten sisällyttämistä hintoihin. Sillä on merkitystä, kun tehdään investointipäätöksiä. Vaikka hiilen hinnat ovat tällä hetkellä alhaalla, hiilidioksidikustannukset sisällytetään usein energiakustannusten kokonaismäärään. Pienistä parannuksista kasvihuonekaasutehokkuuteen on tullut yleistä, mutta suuret investoinnit kasvihuonekaasutehokkuuteen ovat edelleen poikkeuksellisia.

Lisäksi EU:n päästökauppajärjestelmästä saadaan selkeää EU:n lisäarvoa. Mikäli jäsenvaltioiden tasolla olisi erilaisia järjestelmiä tai muutoin harjoitettaisiin erilaista ilmastopolitiikkaa, tuloksena olisi säänneltyjen yksiköiden kannalta hajanainen ja kallis tilanne sekä erilaiset tavoitetasot ja hiilen hinnat EU:ssa, mistä aiheutuisi hallinnollista hankaluutta. EU:n päästökauppajärjestelmässä, jossa on EU:n laajuinen hiilen hinta ja yhdenmukaistettu infrastruktuuri, voidaan hyödyntää EU:n toimien tarjoamaa synergiaa.

Vuoteen 2030 ulottuvan päästövähennystavoitteen täytäntöönpano ja sellaisen päästökaton asettaminen, jonka tuloksena päästöjä voidaan vähentää 43 prosenttia vuoteen 2005 mennessä, edellyttää muutoksia olemassa oleviin puitteisiin. Muutokset koskevat pääasiassa vuosittaista lineaarista vähennyskerrointa, jolla alennetaan EU:n päästökauppajärjestelmän päästökattoa vuodesta 2021 alkaen, ilmaisjakoa ja hiilivuotoa, huutokaupattavien päästöoikeuksien osuutta sekä hiilidioksidin vähentämisen rahoitusjärjestelmiä.

Sidosryhmien kuuleminen

Tämän ehdotuksen laatimisen eri vaiheissa oli mukana jäsenvaltioita, teollisuuden edustajia, kansalaisjärjestöjä, tutkimuslaitoksia ja akateemisia laitoksia, ammattijärjestöjä ja kansalaisia. Vuoteen 2030 ulottuviin puitteisiin liittyvän julkisen kuulemisen täydentämiseksi suoritettiin laaja sidosryhmien kuuleminen erilaisista vuoden 2020 jälkeisiin hiilivuotosäännöksiin liittyvistä teknisistä kysymyksistä sekä innovoinnin tukeen liittyvistä näkökohdista. Komissio sai tärkeää tietoa myös kirjallisesta kuulemisesta, jossa voitiin esittää kommentteja toukokuusta heinäkuuhun 2014 3 , sekä kolmesta sidosryhmien kokouksesta, jotka pidettiin kesä-, heinä- ja syyskuussa 2014 4 ja joissa keskityttiin hiilivuotoon. Kuulemisen tulokset ovat yleisesti saatavilla seuraavalla verkkosivustolla:

http://ec.europa.eu/clima/policies/ets/cap/leakage/documentation_en.htm  

Tätä seurasi verkkokuuleminen, jossa voitiin esittää kommentteja joulukuusta 2014 maaliskuuhun 2015 ja jossa keskityttiin pääasiassa muihin EU:n päästökaupan näkohtiin, kuten ilmaisjaon jatkamiseen sähköntuotantoalalla, NER300-ohjelmasta saatuihin kokemuksiin, joita voidaan soveltaa tulevaan innovointirahastoon ja sen laajentamiseen teollisuuden innovointihankkeisiin, nykyaikaistamisrahaston hallintorahastoon, kokemukseen, jota on saatu vähäisten päästöjen aiheuttajien vapaaehtoisesta jättämisestä päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle vaiheessa 3, unionin rekisteriin liittyviin maksuihin sekä EU:n päästökauppajärjestelmän yleiseen arviointiin. Komissio sai yli 500 kannanottoa eri sidosryhmiltä. Tämän toisen kuulemisen tulokset esitetään tähän ehdotukseen liittyvän vaikutusten arvioinnin 5 osassa 1.3.2 ja liitteessä 3, ja ne on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon tässä ehdotuksessa.

Yleisesti julkisessa kuulemisessa osoitettiin laajaa tukea EU:n päästökauppajärjestelmälle politiikan välineenä.

Ilmaisjaon ja hiilivuodon riskin käsittelyn osalta useat teollisuuden sidosryhmät pitävät parempana rajoitettuja muutoksia tämänhetkiseen järjestelmään, kun taas jotkut muut sidosryhmät, kuten jäsenvaltiot ja kansalaisyhteiskunta uskovat, että tarvitaan tarkempaa kohdistamista tai laajempaa yhdenmukaistamista. Nämä kommentit on otettu huomioon, ja ehdotuksella tehdään rajallisia muutoksia voimassa oleviin sääntöihin sekä kohdennetaan tarkemmin lähestymistapaa ilmaisjakoon. Lisäksi päivitetään vertailuarvoja, jotka perustuvat ajan myötä saavutettuun teknologiseen edistymiseen, samalla kun varmistetaan teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn riittävä suoja. Samaan aikaan ehdotus mahdollistaa ilmaisjaon paremman yhdenmukaistamisen nykyisten tuotantotasojen kanssa siten, että yksittäisten osuuksien määrät lasketaan tiheämmin.

Innovointirahaston osalta energia-alan ja teollisuuden sidosryhmät pitävät yleensä tervetulleena jatkuvaa tukea vähähiilisille innovaatioille sekä soveltamisalan laajentamista teollisuuteen, kuten ehdotuksessa esitetään. Näkemykset erosivat siinä, miten riskin jakamista koskevaa lähestymistapaa voitaisiin räätälöidä teollisuuteen tai hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, jotta parannetaan tehokkuutta verrattuna tämänhetkiseen NER 300 -järjestelmään. Ehdotuksessa käsitellään näitä kysymyksiä sallimalla tuki hankkeen elinkaaren aikaisemmassa vaiheessa sekä suuremman tuen määrä.

Lisäksi jossakin määrin esiintyi eroja nykyaikaistamisrahaston osalta asianmukaista hallintorahastoa koskevissa näkemyksissä. Jotkin sidosryhmät tukevat sitä, että edunsaajajäsenvaltioille annetaan keskeinen rooli rahaston hallinnossa, kun taas toiset kannattavat vahvemman roolin antamista kaikille jäsenvaltioille, komissiolle ja Euroopan investointipankille. Ehdotuksessa on löydetty kohtuullinen tasapaino sen välillä, että on tarpeen varmistaa hankkeiden tehokas rahoittaminen edunsaajajäsenvaltioissa ja toisaalta varmistaa se, että kaikkien jäsenvaltioiden edut ja Euroopan investointipankin asiantuntemus yhdistetään energiajärjestelmien nykyaikaistamiseksi.

Mitä tulee vapaaehtoiseen ilmaisjakoon sähköntuotantoalalla, markkinoiden osallistujat yleensä tukevat yhdenmukaistettuja ja yksinkertaistettuja sääntöjä sekä yhdenmukaistettuja raportointiohjeita järjestelmän läpinäkyvyyden parantamiseksi. Ehdotuksessa on otettu huomioon tarve suurempaan avoimuuteen ja selvempiin sääntöihin erityisesti mahdollistamalla se, että komissio voi julkaista tiedot jäsenvaltioista saaduista investoinneista.

•Asiantuntijatiedon käyttö

Ulkopuolisen asiantuntemuksen osalta komission perustana on yhä suurempi määrä vertaisarvioitua empiiristä tutkimusta EU:n päästökauppajärjestelmästä. Sen lisäksi komissio hankki asiantuntemusta päästökauppajärjestelmää koskevasta tutkimuksesta, joka tilattiin vuonna 2014 ja jonka suoritti ICF Internationalin johtama yhteenliittymä 6 . Lisäksi vuonna 2014 tilattiin tutkimus 7 , jossa arvioidaan sitä, että kustannukset siirretään teollisuuden toimialoilta niiden toimintaketjun loppupään asiakkaille, ja määritetään tekijät, jotka vaikuttavat valmiuteen siirtää kustannuksia ja määrittää se määrällisesti suurten energiaintensiivisten teollisuuden toimialojen osalta. Lisäksi tilattiin toinen tutkimus 8 , jossa arvioidaan yhdenmukaistettuihin vertailulukuihin perustuvasta jakoprosessista saatua kokemusta ja arvioidaan erityisesti sitä, onko vertailulukujen avulla saavutettu tarkoitetut tavoitteet. Vuonna 2013 tilattiin tutkimus 9 , jossa arvioidaan näytöt hiilivuodosta ajalla 2005–2012 kymmenen suuren energiaintensiivisen teollisuuden toimialan osalta. Näiden tutkimusten tuloksia käsitellään ehdotukseen liittyvässä vaikutusten arvioinnissa.

Vaikutusten arviointiin liittyvässä analyysissä käytettiin myös jäsenvaltioista saatuja todennettuja tietoja, joilla määritettiin ilmaisjako vaiheessa 3.

•Vaikutusten arviointi

Ehdotettuun direktiiviin liittyy vaikutusten arviointi, joka perustuu laajalti vuoteen 2030 ulottuvia puitteita koskevan kattavan vaikutusten arvioinnin 10 tuloksiin ja jossa keskitytään tiettyihin päästökauppaa koskeviin menetelmällisiin ulottuvuuksiin, joita ei ole vielä arvioitu.

Vaikutusten arvioinnin yhteenveto, tiivistelmä ja vaikutustenarviointilautakunnan myönteinen lausunto asetetaan julkisesti saataville. Vaikutusten arviointi tehtiin useista kysymyksistä, joista Eurooppa-neuvosto antoi strategista ohjausta vuoteen 2030 ulottuvia puitteita koskevissa päätelmissään. Siinä käsiteltiin mahdollista hiilivuodon riskiä, innovointirahaston ja nykyaikaistamisrahaston perustamista, vapaaehtoista ilmaisjakoa sähköntuotantoalan nykyaikaistamiseksi alemman tulotason jäsenvaltioissa sekä kaikkia näkökohtia, jotka perustuvat vuodesta 2013 saaduille kokemuksille, kuten päästöoikeuksien voimassaolo, mikä varmistaa vakaan ja turvallisen rekisterin sekä vähäisten päästöjen aiheuttajien vapaaehtoisesta päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle jättämisen jatkamisen.

Mahdollisen hiilivuodon riskin käsittelemiseksi tarkasteltiin monia erilaisia vaihtoehtoja, jotka liittyvät vertailuarvojen päivittämiseen, tuotannon tason mukauttamiseen, toimialojen luokitteluun hiilivuotoryhmiin ja välillisten kustannusten hyvittämiseen. Innovointirahaston osalta vaihtoehdoissa keskityttiin siihen, miten hankkeet tarkastetaan ja valitaan, sekä siihen, millaista rahoitustukea tarjotaan. Nykyaikaistamisrahaston osalta tarkasteltiin sen hallintoa. Mitä tulee vapaaehtoiseen ilmaisjakoon sähköntuotantoalalle, laaditaan vaihtoehtoja sitä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja parannetaan avoimuutta nykykäytäntöön verrattuna.

•Sääntelyn tila ja yksinkertaistaminen

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

EU:n päästökauppajärjestelmästä saadaan merkittäviä varoja jäsenvaltioiden talousarvioon. Ehdotuksella on vaikutusta kansallisiin talousarvioihin ja hallintoihin pääasiassa tämän yhteyden vuoksi. Unionin rekisterin turvallinen toiminta rahoitetaan unionin talousarviosta. EU:n talousarvioon kohdistuu pieni ja rajallinen vaikutus, jonka nykyinen monivuotinen rahoituskehys (2014-2020) kuitenkin kokonaan kattaa.

5.MUUT ASIAT

Täytäntöönpanosuunnitelmat sekä seuranta-, arviointi- ja raportointijärjestelyt

Selittävät asiakirjat

Yksityiskohtainen selvitys ehdotuksen säännöksistä

Tällä ehdotuksella muutetaan pääasiassa EU:n päästökauppadirektiivin seuraavia osia:

Lineaarinen vähennyskerroin (9 artikla)

Lineaarinen vähennyskerroin muutetaan 2,2 prosenttiin vuodesta 2021 alkaen. Siten varmistetaan, että päästöoikeuksien kokonaismäärä ("katto") pienenee vuosittain nopeutuvaa vauhtia, ja tuloksena on päästöjen kokonaismäärän vähentyminen 43 prosentilla vuoteen 2030 mennessä EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvilla aloilla.

Päästöoikeuksien huutokauppa (10 artikla)

Eurooppa-neuvosto totesi lokakuussa 2014, että huutokaupattavien päästöoikeuksien määrän ei tulisi pienentyä, ja ehdotuksessa esitetään kyseinen osuus prosentteina ottaen huomioon eri tekijät, jotka määrittävät tämän osuuden vuosina 2013–2020. Huutokaupattavat päästöoikeudet jaetaan siten, että 10 prosenttia jäsenvaltioissa huutokaupattavista päästöoikeuksista jaetaan jatkossakin tietyille alhaisen tulotason jäsenvaltioille solidaarisuus-, kasvu- ja yhteenliitäntänäkökohtien vuoksi, ja loput päästöoikeuksista jaetaan kaikkien jäsenvaltioiden kesken.

Maksutta tapahtuvaa jakoa ja hiilivuotoa koskevat säännökset (10 a ja 10 b artikla)

Ehdotuksessa esitetään, että vertailuluvut, joiden mukaisesti maksuttomat päästöoikeudet jaetaan teollisuudelle, päivitetään siten, että ne vastaavat ajan myötä asianmukaisilla toimialoilla saavutettua teknologista edistymistä. Tätä varten sovelletaan vakionopeutta siten, että on mahdollista soveltaa muutettua määrää tapauksessa, jossa teknologisen edistymisen todellisen nopeuden todetaan poikkeavan merkittävästi tästä vakionopeudesta.

Toimialat, joiden katsotaan olevan alttiina hiilivuodon riskille, saavat jatkossakin enemmän päästöoikeuksia kuin ne, joilla on suurempi mahdollisuus siirtää kustannukset tuotteiden hintoihin. Tarkistetut menetelmät niiden toimialojen ja toimialojen osien tunnistamiseksi, joilla vallitsee aito hiilivuoden riski, perustuvat kahteen yhdistettyyn perusteeseen: päästöintensiteetti ja kaupan merkittävyys.

Lisäksi ilmaisjako linjataan paremmin toimialojen todellisten tuotantotasojen kanssa. Tätä varten ilmaisjakoa päivitetään säännöllisesti samalla kun säilytetään kannustimet innovointiin ja pidetään jäsenvaltioiden, toiminnanharjoittajien ja komission hallinnollinen rasite kohtuullisena.

Uusille osallistujille jaettavat ja merkittäviin tuotannon lisäyksiin liittyvät päästöoikeudet saadaan tätä varten luodusta varannosta. Tämä uusien osallistujien varanto luodaan 250 miljoonalla markkinavakausvarannosta jakamatta jääneillä päästöoikeudella ja sitä täydennetään päästöoikeuksilla, jotka jäävät käyttämättä laitosten sulkemisen tai tuotannossa tapahtuvien merkittävien muutosten vuoksi vuodesta 2021 alkaen. Päästöoikeudet, joita ei jaeta ilmaiseksi teollisuuden osuudesta vuoteen 2020 saakka ja joita ei sijoiteta markkinavakausvarantoon, lisätään myös uusien osallistujien varantoon.

Välilliset hiilikustannukset (10 a artiklan 6 kohta)

Sellaisten välillisten hiilikustannusten osalta, jotka johtuvat siitä, että hiileen liittyvät kustannukset siirtyvät sähkön hintoihin, ehdotuksessa esitetään, että jäsenvaltioiden olisi kompensoitava näitä kustannuksia valtiontukisääntöjen mukaisesti ja että tähän olisi käytettävä huutokaupasta saatavia tuloja

Laitokset, joilla on vähän päästöjä (vähäisten päästöjen aiheuttajat) (27 artikla ja 11 artiklan 1 kohta)

Koska vähäisten päästöjen aiheuttajista aiheutuu EU:n päästökauppajärjestelmässä suhteellisesti enemmän hallinnollisia kustannuksia, on asianmukaista, että jatketaan mahdollisuutta jättää kyseiset laitokset järjestelmän ulkopuolelle. Ehdotuksessa esitetään sen vuoksi, että tällä hetkellä järjestelmän ulkopuolella olevat laitokset voidaan edelleen jättää järjestelmän ulkopuolelle, mikäli ne antavat vastaavan panoksen päästövähennyksiin. Jäsenvaltiot voivat myös jättää muita laitoksia järjestelmän ulkopuolelle vuodesta 2021 alkaen.

Innovointituki (10 a artiklan 8 kohta)

Nykyistä EU-tason tukea innovoinnille täydennetään osoittamalla 400 miljoonaa päästöoikeutta näihin tarkoituksiin. Tähän määrään lisätään 50 miljoonaa päästöoikeutta niistä päästöoikeuksista, jotka jäävät käyttämättä vuosina 2013–2020 ja jotka muutoin sijoitettaisiin markkinavakausvarantoon vuonna 2020. Vaikka tällainen innovointituki rajoittuu tällä hetkellä hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin sekä uusiutuvia energialähteitä koskeviin hankkeisiin, ehdotuksella laajennetaan teollisuudelle annettavaa tukea tavoitteena edistää kannustimia vähähiiliseen innovointiin.

Sähköntuotantojärjestelmien nykyaikaistaminen alemman tulotason jäsenvaltioissa (10 c ja 10 d artikla)

Jotta voidaan tukea sähköntuotantojärjestelmien nykyaikaistamista alemman tulotason jäsenvaltioissa ja hyödyntää täysin sähköntuotantoalan mahdollisuuksia vähentää päästöjä kustannustehokkaasti, ehdotuksessa esitetään kahta toimenpidettä: jatketaan päästöjen jakamista maksutta sähköntuotantoalalle ja perustetaan nykyaikaistamisrahasto.

Kuten sidosryhmät ovat usein tuoneet esiin, merkittävä ongelma arvioitaessa siirtymävaiheen ilmaisjakoa sähköntuotantoalalla tietyissä jäsenvaltioissa on avoimuuden puute, joka liittyy sovellettaviin sääntöihin sekä sijoitusten toteutumiseen. Ehdotuksella parannetaan avoimuutta vaatimalla, että jäsenvaltiot valitsevat sijoitukset, joiden rahallinen arvo ylittää tietyn kynnyksen, tarjouskilpailumenettelyssä. Siinä myös asetetaan selkeät julkaisuvaatimukset jäsenvaltioille ja annetaan komissiolle mahdollisuus julkistaa merkittäviä investointeja koskevia tietoja.

Nykyaikaistamisrahasto on luotu 2 prosentilla päästöoikeuksien kokonaismäärästä. Päästöoikeudet huutokaupataan noudattaen huutokauppa-asetuksessa esitettyjen sääntöjen mukaisesti, jotta saadaan aikaan tarvittava rahoitus toteutettaville hankkeille. Rahoitus jaetaan jäsenvaltiolle ehdotuksen liitteessä esitettyjen, ennakolta päätettyjen kriteerien mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään pienimuotoisten hankkeiden rahoitukseen.

Päästöoikeuksien voimassaolo (13 artikla)

Hallinnollisten kustannusten helpottamiseksi ehdotuksessa esitetään, että yhtä päästökauppakautta varten myönnetyt päästöoikeudet pysyvät voimassa myös myöhempinä kausina.

Siirtyminen täytäntöönpanosäädöksiin ja delegoituihin säädöksiin ("lissabonisaatio").

Tähän liittyen on annettu merkittävää täytäntöönpanolainsäädäntöä, mukaan lukien huutokauppa-asetus, unionin rekisteriä koskeva asetus sekä päätökset ilmaisjakoa koskevista säännöistä sekä hiilivuodosta. Direktiivin yhdenmukaistamiseksi Lissabonin sopimuksen määräysten kanssa ehdotuksessa siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä noudattaen tätä koskevaa menettelyä tapauksissa, joissa kyseiset valtuudet oli aiemmin annettu komissiolle.

2015/148 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen 12 ,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 13 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 14 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY 15 perustettiin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä unionissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti ja taloudellisesti.

(2)Lokakuussa 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto teki sitoumuksen vähentää kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää unionissa vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien talouden alojen olisi osallistuttava näiden päästövähennysten saavuttamiseen, ja tavoite saavutetaan kustannustehokkaimmin unionin päästökauppajärjestelmällä siten, että päästöjä vähennetään 43 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä vahvistettiin unionin ja jäsenvaltioiden suunnitellussa kansallisesti päätettävässä panoksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 2015 16 .

(3)Eurooppa-neuvosto vahvisti, että EU:n tärkein väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi on toimiva ja uudistettu päästökauppajärjestelmä, johon kuuluu markkinoita vakauttava väline. Järjestelmässä sovelletaan vuosittaista vähennyskerrointa, joka on 2,2 prosenttia vuodesta 2021 alkaen, ilmaisjakoa jatketaan ja nykyisiä toimenpiteitä toteutetaan vuoden 2020 jälkeenkin ilmastopolitiikasta johtuvan hiilivuodon estämiseksi niin kauan kuin muissa merkittävissä talouksissa ei ryhdytä vastaaviin toimiin ja huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää ei vähennetä. Huutokaupattava osuus olisi ilmaistava prosenttiosuutena lainsäädännössä, jotta parannetaan investointipäätösten suunnittelun varmuutta, lisätään avoimuutta ja tehdään järjestelmästä yleisesti yksinkertaisempi ja helpompi ymmärtää.

(4)Yksi unionin tärkeimmistä tavoitteista on luoda selviytymiskykyinen energiaunioni, jossa turvataan varma, kestävä, kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen energiansaanti kaikille eurooppalaisille.  Tämän saavuttaminen edellyttää unionin kunnianhimoisten ilmastotoimien jatkamista siten, että päästökauppajärjestelmä pysyy EU:n ilmastopolitiikan kulmakivenä, sekä edistymistä muissa energiaunionin osatekijöissä. 17 Vuoteen 2030 ulottuvissa puitteissa päätetyn tavoitetason täytäntöönpano vaikuttaa siihen, että hiilipäästöille asetetaan merkityksellinen hinta ja edistetään edelleen kustannustehokkaita kasvihuonekaasujen vähennyksiä.

(5)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaan unionin ympäristöpolitiikka perustuu periaatteeseen, jonka mukaan saastuttajan olisi maksettava, ja tällä perusteella direktiivissä 2003/87/EY säädetään siirtymisestä täysimääräiseen huutokauppaan ajan myötä. Hiilivuodon välttäminen antaa oikeutuksen täysimääräisen siirtymisen lykkäämiselle, ja kohdennettujen maksutta jaettavien päästöoikeuksien jakaminen on perusteltua, jotta voidaan ottaa huomioon todelliset riskit kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä kolmansissa maissa, joissa teollisuuteen ei kohdistu samanlaisia hiilirajoituksia, niin kauan kuin muissa merkittävissä talouksissa ei ryhdytä vastaaviin toimiin.

(6)Päästöoikeuksien huutokauppaaminen säilyy yleisenä sääntönä, josta ilmaisjako on poikkeus. Tämän vuoksi ja kuten Eurooppa-neuvosto on vahvistanut, päästöoikeuksien huutokaupattavaa osuutta, joka oli 57 prosenttia vuosina 2013-2020, ei tulisi vähentää. Komission vaikutusten arviointi 18 sisältää yksityiskohtaista tietoa huutokaupattavien päästöoikeuksien osuudesta ja siinä todetaan, että tämä 57 prosentin osuus koostuu jäsenvaltioiden puolesta huutokaupattavista päästöoikeuksista, mukaan lukien päästöoikeudet, jotka asetetaan syrjään uusille osallistujille mutta joita ei jaeta, päästöoikeudet, joilla nykyaikaistetaan sähköntuotantoa joissakin jäsenvaltioissa, ja päästöoikeudet, jotka on huutokaupattava myöhemmin, koska ne siirretään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2015/… perustettuun markkinavakausvarantoon 19 .

(7)Jotta voidaan säilyttää päästöoikeuksista saatava hyöty ympäristön kannalta unionissa tilanteessa, jossa muiden maiden toimilla ei anneta samanlaisia kannustimia teollisuudelle vähentää päästöjä, olisi jatkettava päästöoikeuksien ilmaisjakoa laitoksille toimialoilla ja toimialojen osissa, joilla vallitsee todellinen hiilivuodon riski. EU:n päästökauppajärjestelmän toiminnan aikana saatu kokemus on osoittanut, että toimialat ja toimialan osat ovat alttiina hiilivuodon riskille eri määrissä ja että ilmaisjako on estänyt hiilivuotoa. Kun joidenkin toimialojen ja toimialojen osien voidaan katsoa olevan suuremmassa määrin alttiina hiilivuodon riskille, muut pystyvät siirtämään merkittävän osan niiden päästöt kattavien päästöoikeuksien kustannuksista tuotteiden hintoihin menettämättä markkinaosuuttaan, jolloin niille koituu vain osa kustannuksista ja hiilivuodon riski on alhaisempi. Komission olisi määritettävä ja eroteltava toimialat niiden kaupan ja päästöjen intensiteetin perusteella, jotta voidaan paremmin yksilöidä toimialat, joilla vallitsee todellinen hiilivuodon riski. Kun näiden perusteiden mukaisesti ylitetään raja-arvo, joka määritetään ottamalla huomioon toimialojen ja toimialojen osien mahdollisuudet siirtää kustannukset tuotteiden hintoihin, toimialan tai toimialan osan olisi katsottava olevan alttiina hiilivuodon riskille. Muiden toimialojen osalta olisi katsottava, että ne eivät ole alttiina hiilivuodon riskille tai riski on vähäinen. Ottamalla huomioon muiden kuin sähköntuotantoon kuuluvien toimialojen tai toimialojen osien mahdollisuudet siirtää kustannukset tuotteiden hintoihin olisi myös oltava mahdollista vähentää satunnaisia voittoja.

(8)Jotta voidaan ottaa huomioon teknologinen edistyminen kyseisillä aloilla ja mukauttaa tilanne kyseessä olevaan päästöoikeuksien jaon kauteen, olisi säädettävä laitoksille maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskevista vertailuarvoista käyttäen perusteena vuosia 2007–2008 koskevia tietoja, jotka päivitetään havaittujen keskimääräisten parannusten mukaisesti. Ennustettavuuden vuoksi tämä olisi tehtävä soveltamalla kerrointa, joka vastaa parasta arviointia edistymisestä eri toimialoilla ja jossa olisi tämän jälkeen otettava huomioon vakaat, objektiiviset ja todennetut tiedot laitoksista, jotta toimialoilla, joilla parannusten määrä eroaa huomattavasti tästä kertoimesta, olisi vertailuarvo, joka on lähempänä niiden tosiasiallista parannusten määrää. Jos tiedot osoittavat, että kerroin on vuosien 2007–2008 arvoon nähden yli 0,5 prosenttia korkeampi tai alhaisempi vuotta kohti kyseisenä kautena, tähän liittyvää vertailuarvoa mukautetaan kyseisellä prosenttiosuudella. Jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset aromaattisten aineiden, vedyn ja synteesikaasujen tuotannolle jalostamoissa ja kemiallisissa laitoksissa, aromaattisia aineita, vetyä ja synteesikaasuja koskevia vertailuarvoja olisi yhdenmukaistettava jalostamoiden vertailuarvojen kanssa.

(9)Jäsenvaltioiden olisi valtiontukisääntöjä noudattaen tarjottava osittaista hyvitystä tietyille laitoksille sellaisilla toimialoilla tai sellaisissa toimialojen osissa, joiden on todettu olevan alttiina merkittävälle hiilivuodon riskille johtuen kustannuksista, jotka johtuvat kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien kustannusten siirtämisestä sähkön hintoihin. Pariisissa hyväksyttävässä pöytäkirjassa ja siihen liittyvissä osapuolikokouksen päätöksissä on määrättävä ilmastorahoituksen dynaamisesta mobilisoimisesta, teknologiansiirrosta ja valmiuksien kehittämisestä tukea mahdollisesti saavien osapuolten ja erityisesti niiden osapuolten osalta, joilla on vähiten valmiuksia. Julkisen sektorin ilmastorahoitus on jatkossakin tärkeässä asemassa varojen mobilisoimiseksi vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten. Tämän vuoksi huutokauppatuloja olisi käytettävä myös ilmastorahoitustoimiin haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa. Tämä koskee myös sopeutumista ilmaston vaikutuksiin. Mobilisoitavan ilmastorahoituksen määrä riippuu myös ehdotettujen suunniteltujen kansallisten panosten (intended nationally determined contributions – INDC) tavoitetasosta ja laadusta, tämän jälkeisistä investointisuunnitelmista ja kansallisista sopeutumissuunnitteluprosesseista. Jäsenvaltioiden olisi myös käytettävä huutokauppatuloja edistämään taitojen kehittämistä ja ja työvoiman uudelleenkohdentamisesta aloilla, joihin työpaikkojen siirtyminen on vaikuttanut siirryttäessä vähähiiliseen talouteen.

(10)Merkittävin tästä direktiivistä saatava pitkän aikavälin kannustin hiilidioksidin talteenotolle ja varastoinnille, uusille uusiutuviin energialähteisiin liittyville teknologioille sekä läpimurtoinnovaatioihin vähähiiliseen teknologiaan ja prosesseihin on sen luoma hiilen hintasignaali ja se, ettei pysyvästi varastoituja tai vältettyjä hiilidioksidipäästöjä koskevia oikeuksia tarvitse palauttaa. Lisäksi jotta voidaan täydentää resursseja, joita jo käytetään nopeuttamaan hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin käytettävien kaupallisten laitosten demonstrointia ja innovatiivisia uusia uusiutuviin energialähteisiin liittyviä teknologioita, EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia olisi käytettävä takaamaan palkitseminen hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitosten käyttöönotosta, uusiutuviin energialähteisiin liittyvistä uusista teknologioista ja teollisesta innovoinnista vähähiilisiin teknologioihin ja prosesseihin unionissa varastoituja tai vältettyjä hiilidioksidipäästöjä varten riittävässä mittakaavassa, sillä edellytyksellä, että saadaan aikaan tietämyksen jakamista koskeva sopimus. Suuren osan tästä tuesta olisi oltava suhteessa kasvihuonekaasupäästöjen todennettuun välttämiseen, kun taas jotakin tukea voidaan antaa, kun ennakolta määritetyt välitavoitteet saavutetaan ottaen huomioon käytetty teknologia. Tuettujen hankekustannusten enimmäisprosenttimäärä voi vaihdella hankkeen luokan mukaan.

(11)Olisi perustettava nykyaikaistamisrahasto, johon sijoitetaan 2 prosenttia EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksista, ja nämä päästöoikeudet olisi huutokaupattava noudattaen asetuksessa (EU) N:o 1031/2010 esitettyjä sääntöjä, jotka koskevat yhteisessä huutokauppapaikassa järjestettäviä huutokauppoja. Jäsenvaltioiden, joiden BKT asukasta kohti euroina markkinahintoina vuonna 2013 oli alle 60 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi voitava saada rahoitusta nykyaikaistamisrahastosta ja poiketa vuoteen 2030 saakka täysimääräisen huutokaupan periaatteesta sähköntuotantoa varten käyttämällä ilmaisjaon vaihtoehtoa, jotta voidaan avoimesti edistää todellisia investointeja energia-alan nykyaikaistamiseen samalla kun vältetään energian sisämarkkinoiden vääristymät. Nykyaikaistamisrahastoa koskevilla säännöillä olisi luotava johdonmukaiset, kattavat ja avoimet puitteet, joilla varmistetaan mahdollisimman tehokas täytäntöönpano varmistaen kaikkien osallistujien helppo mahdollisuus osallistua. Hallintorakenteen olisi oltava sellainen, että varmistetaan varojen asianmukainen käyttö. Hallintorakenteen olisi koostuttava investointilautakunnasta ja hallintokomiteasta, ja päätöksentekoprosessissa olisi asianmukaisesti käytettävä Euroopan investointipankin asiantuntemusta paitsi kun tukea tarjotaan pienille hankkeille kansallisten kehityspankkien tarjoamilla lainoilla tai avustuksilla kansallisista ohjelmista, joilla on samat tavoitteet kuin nykyaikaistamisrahastolla. Jäsenvaltioiden olisi ehdotettava rahastosta rahoitettavia investointeja. Sen varmistamiseksi, että investointitarpeet alemman tulotason jäsenvaltioissa otetaan riittävästi huomioon, varojen jaossa otetaan huomion tasaisina osuuksina todennetut päästöt ja BKT:hen liittyvät perusteet. Nykyaikaistamisrahastosta olisi voitava antaa rahoitustukea erilaisissa muodoissa.

(12)Eurooppa-neuvosto vahvisti, että olisi parannettava sääntöjä, mukaan lukien avoimuutta koskevat säännöt, jotka koskevat vapaaehtoista ilmaisjakoa energiantuotantoalan nykyaikaistamiseksi tietyissä jäsenvaltioissa. Kyseessä olevan jäsenvaltion olisi valittava investoinnit, joiden arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa, tarjouskilpailumenettelyssä selkeiden ja avointen sääntöjen perusteella, jotta varmistetaan, että ilmaisjakoa käytetään edistämään todellisia investointeja, joilla nykyaikaistetaan energiantuotantoalaa energiaunionin tavoitteiden mukaisesti. Investointeihin, joiden arvo on alle 10 miljoonaa, olisi myös voitava saada rahoitusta ilmaisjaosta. Kyseessä olevan jäsenvaltion olisi valittava kyseiset investoinnit selkeiden ja avoimien perusteiden mukaisesti. Tämän valintaprosessin tuloksista olisi järjestettävä julkinen kuuleminen. Yleisön olisi saatava tietoa asianmukaisesti sekä investointihankkeiden valinta- että täytäntöönpanovaiheessa.

(13)EU:n päästökaupasta saatavan rahoituksen olisi oltava johdonmukaista unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa, mukaan lukien Euroopan rakenne- ja investointirahastot, jotta varmistetaan julkisten menojen tehokkuus.

(14)Nykyiset säännökset, jotka koskevat pienten laitosten jättämistä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle, mahdollistavat sen, että ulkopuolelle jätetyt laitokset voivat jäädä edelleen järjestelmän ulkopuolelle. Jäsenvaltioiden olisi voitava päivittää ulkopuolelle jätettyjen laitosten luetteloa ja niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät tällä hetkellä käytä tätä vaihtoehtoa, olisi voitava tehdä niin kunkin päästökauppakauden alussa.

(15)Lokakuussa 2014 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa sovittiin, että 10 prosenttia EU:n päästökaupan päästöoikeuksista jaetaan tiettyjen jäsenvaltioiden välillä solidaarisuus-, kasvu- ja yhteenliitäntänäkökohtien ottamiseksi huomioon, ja loput päästöoikeuksista jaetaan kaikkien jäsenvaltioiden välillä osuuksina, jotka ovat samat kuin osuudet vuosina 2013–2020, mukaan lukien jäsenvaltiot, jotka liittyivät unioniin tänä aikana. Jäsenvaltioiden, joiden BKT asukasta kohti oli alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta vuonna 2013, olisi hyödyttävä tästä solidaarisuudesta, ja tämän direktiivin vastaavaa liite olisi saatettava ajan tasalle vastaavasti.
Tähän liittyviä osuuksia koskevan vuosiksi 2013–2020 myönnetyn poikkeuksen olisi päätyttävä tiettyjen jäsenvaltioiden osalta, joiden keskimääräiset tulot henkeä kohti ovat 20 prosenttia korkeammat kuin unionin keskiarvo.

(16)Päätöksellä (EU) 2015/… perustetaan markkinavakausvaranto EU:n päästökauppajärjestelmää varten, jotta saadaan joustavuutta huutokaupattavien päästöoikeuksien tarjontaan ja parannetaan järjestelmän häiriönsietokykyä. Tässä päätöksessä säädetään myös, että päästöoikeudet, joita ei ole jaettu uusille osallistujille vuoteen 2020 mennessä tai joita ei ole jaettu toiminnan lopettamisen tai osittaisen lopettamisen vuoksi, sijoitetaan markkinavakausvarantoon.

(17)Jotta voidaan antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta hyväksyä säädöksiä, jotka koskevat direktiivin 2003/87/EY 3d artiklan 3 kohtaa, 10 artiklan 4 kohtaa, 10a artiklan 1 ja 8 kohtaa, 10 b artiklaa, 10 d artiklaa, 14 artiklan 1 kohtaa, 15 artiklaa, 19 artiklan 3 kohtaa, 22 artiklaa, 24 artiklaa, 24 a artiklaa ja 25 a artiklaa. Jotta säädösvallan siirto voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä, poistetaan nykyiset valtuudet, jotka koskevat erityisvarannon toimintaa (3 f artiklan 9 kohta), vaihdettavissa olevien kansainvälisten hyvitysten määrittämistä ja lisänormien antamista siitä, mitä voidaan vaihtaa (11 a artiklan 9 kohta), ja kaksinkertaisen laskennan välttämisestä (11 b artiklan 7 kohta). Kyseisten säännösten mukaan hyväksyttyjä säädöksiä sovelletaan edelleen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Mitä tulee direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 4 kohdan mukaiseen säädösvallan siirtämiseen, jäsenvaltiot, jotka eivät käytä huutokauppoja varten yhteistä huutokauppapaikkaa, voivat jatkossakin toimia niin.

(18)Jotta voidaan varmistaa direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 2 kohdan ja 16 artiklan 12 kohdan yhdenmukainen täytäntöönpano, olisi siirrettävä komissiolle täytäntöönpanovaltaa. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 20 mukaisesti. Jotta täytäntöönpanosäädökset voidaan pitää mahdollisimman vähäisinä, olisi poistettava direktiivin 2003/87/EY 11 a artiklan 8 kohdalla siirretyt valtuudet, jotka koskevat vaihdettavien kansainvälisten hyvitysten määrän määrittämistä jatkossa. Kyseisen säännöksen mukaan hyväksyttyjä säädöksiä sovelletaan edelleen.

(19)Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman 21 mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista tarvittaessa perusteltuna.

(20)Tällä direktiivillä pyritään edistämään ympäristönsuojelun korkeaa tasoa koskevaa tavoitetta kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti taloudellisesti mahdollisimman tehokkaalla tavalla samalla kun annetaan laitoksille riittävästi aikaa mukautua ja mahdollistetaan suotuisampi kohtelu niille, johon asia erityisesti vaikuttaa, oikeasuhteisella tavalla, joka mahdollisimman hyvin sopii yhteen tämän direktiivin muiden tavoitteiden kanssa.

(21)Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

(22)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, vaan ne voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla
Direktiivin 2003/87/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2003/87/EY seuraavasti:

(1)Korvataan 3 d artiklan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

"Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös."

(2)Poistetaan 3 f artiklan 9 kohta.

(3)Korvataan 9 artiklan toinen ja kolmas kohta seuraavasti:

"Vuodesta 2021 alkaen lineaarinen vähennyskerroin on 2,2 prosenttia."

(4)Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

a) Lisätään 1 kohtaan kolme uutta alakohtaa:

"Vuodesta 2021 alkaen jäsenvaltioiden huutokauppaamien päästöoikeuksien osuus on 57 prosenttia.

Vuosina 2021–2030 kaksi prosenttia päästöoikeuksien kokonaismäärästä huutokaupataan sellaisen rahaston perustamiseksi, jolla parannetaan energiatehokkuutta ja nykyaikaistetaan tiettyjen jäsenvaltioiden energiajärjestelmiä, kuten tämän direktiivin 10 d artiklassa säädetään ("nykyaikaistamisrahasto").

Jäljelle jäävä jäsenvaltioiden huutokauppaamien päästöoikeuksien kokonaismäärä jaetaan 2 kohdan mukaisesti.";

b) Muutetaan 2 kohta seuraavasti:

   i) korvataan a kohdassa ilmaisu "88 prosenttia" ilmaisulla "90 prosenttia".

ii) korvataan b alakohta seuraavasti:

" b) 10 prosenttia huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä jaetaan tiettyjen jäsenvaltioiden kesken yhteisvastuullisuuden ja kasvun edistämiseksi yhteisössä, jolloin näiden jäsenvaltioiden a alakohdan mukaisesti huutokauppaamien päästöoikeuksien määrää lisätään liitteessä II a määritellyillä prosenttiosuuksilla."; sekä

iii) poistetaan c alakohta;

iv) korvataan kolmas alakohta seuraavasti:

"Edellä olevassa b alakohdassa tarkoitettua prosenttiosuutta mukautetaan tarvittaessa suhteellisesti sen varmistamiseksi, että näin jaettavan osuuden prosenttimäärä on 10.".

c) Lisätään 3 kohtaan j, k ja l kohta seuraavasti:

"j)varojen käyttäminen rahoitustoimenpiteisiin sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiina todelliselle hiilivuotoriskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia, sillä edellytyksellä, että nämä toimenpiteet täyttävät 10 a artiklan 6 kohdassa esitetyt edellytykset;

k)ilmastorahoitustoimet haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa, mukaan lukien sopeutuminen ilmaston vaikutuksiin;

l)taitojen kehittäminen ja työvoiman uudelleenkohdentaminen aloilla, joihin työpaikkojen siirtyminen on vaikuttanut siirryttäessä vähähiiliseen talouteen, tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa."

d) Korvataan 4 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

"Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös."

(5)Muutetaan 10 a artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

"Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös. Kyseisen säädöksen perusteella jaetaan lisää päästöoikeuksia uudesta uusien osallistujien varannosta merkittäviin tuotannon lisäyksiin soveltamalla samoja raja-arvoja ja jaettavien päästöoikeuksien mukautuksia kuin toiminnan osittaiseen lopettamiseen."

b) Lisätään 2 kohtaan kolmas alakohta seuraavasti:

"Maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskevia vertailuarvoja mukautetaan satunnaisvoittojen välttämiseksi ja teknologisen edistymisen huomioon ottamiseksi vuosina 2007–2008 ja kunakin myöhempänä kautena, jota varten maksutta jaettavat päästöoikeudet määritetään 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tällä mukautuksella alennetaan 10 a artiklan mukaisesti hyväksytyssä säädöksessä asetettuja vertailuarvoja yhdellä prosentilla arvosta, joka asetettiin vuosia 2007–2008 koskevien tietojen perusteella kunkin vuoden osalta vuoden 2008 ja kyseessä olevan ilmaisjakokauden puolivälin välillä, paitsi jos:

i) komissio määrittää 11 artiklan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella, poikkeavatko 10 a artiklan periaatteiden mukaisesti lasketut vertailuarvot yli 0,5 prosentilla joko ylös- tai alaspäin edellä mainitusta vuosien 2007–2008 perusteella lasketusta vuosittaisesta vähennyksestä. Mikäli näin on, vertailuarvoa mukautetaan joko 0,5 prosenttia tai 1,5 prosenttia kunkin vuoden osalta vuoden 2008 ja sen kauden keskivälin välillä, jona ilmaisjako suoritetaan;

ii) Poiketen tästä aromaattisia aineita, vetyä ja synteesikaasuja koskevia vertailuarvoja mukautetaan samalla prosenttiosuudella kuin jalostamojen vertailuarvoja, jotta säilytetään näiden tuotteiden tuottajille tasapuoliset toimintaedellytykset.

Komissio hyväksyy tätä koskevan täytäntöönpanosäädöksen 22 a artiklan mukaisesti."

c) Korvataan 5 kohta seuraavasti:

"Jotta noudatetaan 10 artiklassa määritettyä huutokaupattavien päästöoikeuksien osuutta, kunakin vuonna, jona maksuttomien päästöoikeuksien yhteenlaskettu määrä ei saavuta jäsenvaltion huutokaupattavaa osuutta noudattavaa enimmäismäärää, jäljellä olevat päästöoikeudet kyseiseen tasoon saakka on käytettävä estämään tai rajoittamaan maksuttomien päästöoikeuksien vähennystä, jotta noudatetaan jäsenvaltion huutokaupattavaa osuutta myöhempinä vuosina. Jos kuitenkin saavutetaan enimmäismäärä, maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää on mukautettava vastaavasti. Kaikki tällaiset mukautukset on tehtävä yhdenmukaisella tavalla.";

d) Korvataan 6 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

"Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä rahoitustoimenpiteitä sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiina todelliselle hiilivuotoriskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia, ottaen huomioon mahdolliset vaikutukset sisämarkkinoihin. Kyseisten rahoitustoimenpiteiden, joilla hyvitetään osa näistä kustannuksista, on oltava valtiontukisääntöjen mukaisia. "

e) Muutetaan 7 kohta seuraavasti:

korvataan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen ja toinen virke seuraavasti:

"Tämän direktiivin 10 a artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta enimmäismäärästä saadut päästöoikeudet, joita ei ole jaettu maksutta vuoteen 2020 mennessä, varataan uusille osallistujille ja merkittäville tuotannon lisäyksille samoin kuin 250 miljoonaa päästöoikeutta, jotka on siirretty markkinavakausvarantoon Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2015/...(*) 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Vuodesta 2021 alkaen päästöoikeudet, joita ei ole jaettu laitoksille 19 ja 20 kohdan soveltamisen vuoksi, lisätään varantoon."

_____

(*) [insert the full title of the Decision and the OJ reference]."

ii) Poistetaan viides alakohta.

f) Korvataan 8 kohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:

"Käytettävissä on 400 miljoonaa päästöoikeutta, joilla tuetaan innovointia vähähiilisiin teknologioihin ja prosesseihin liitteessä I luetelluilla toimialoilla ja helpotetaan sellaisten kaupallisten demonstrointihankkeiden perustamista ja toimintaa, joiden tavoitteena on ympäristön kannalta turvallinen hiilidioksidin talteenottoon ja varastointi, sekä uusiutuviin energialähteisiin liittyviä innovatiivisia teknologioita käsitteleviä demonstrointihankkeita unionin alueella.

Päästöoikeudet ovat käytettävissä innovaatioiden tukemiseen vähähiilisten teollisuusteknologioiden ja -prosessien alalla sekä sellaisten demonstrointihankkeiden tukemiseen, jotka liittyvät useisiin erilaisiin hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskeviin sekä innovatiivisiin uusiutuviin energialähteisiin liittyviin teknologioihin, jotka eivät ole vielä kaupallisesti kannattavia. Jotta voidaan edistää innovatiivisia hankkeita, tuella voidaan kattaa enintään 60 prosenttia hankkeen kustannuksista, ja näistä 40 prosenttia ei saa sitoa kasvihuonekaasujen todennettuun välttämiseen, sillä edellytyksellä, että ennalta määritetyt välitavoitteet saavutetaan käytetyllä teknologialla.

Lisäksi päätöksellä (EU) 2015/… perustetusta markkinavakausvarannosta peräisin olevalla 50 miljoonalla jakamattomalla päästöoikeudella täydennetään tämän kohdan nojalla jäljellä olevia nykyisiä resursseja ennen vuotta 2021, ja niitä käytetään hankkeisiin kaikissa jäsenvaltioissa, mukaan lukien pienimuotoiset hankkeet. Hankkeet valitaan objektiivisten ja avoimien perusteiden mukaisesti.

Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös."

g) Poistetaan 9 ja 10 kohta.

h) Poistetaan 11 kohdassa ilmaisu ", jotta maksutta jakaminen pystytään lopettamaan kokonaan vuoteen 2027 mennessä".

i) Poistetaan 12–18 kohta.

(6)Korvataan 10 b ja 10 c artikla seuraavasti:

"10 b artikla

Toimenpiteet, joilla tuetaan tiettyjä energiavaltaisia teollisuudenaloja, kun on kyse hiilivuodosta

1.Toimialojen ja toimialojen osien katsotaan olevan alttiina hiilivuodon riskille, jos tulos siitä, että kerrotaan kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan intensiteetti (eli suhde toisaalta kolmansiin maihin kohdistuvan viennin kokonaisarvon ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin sekä toisaalta Euroopan talousalueella olevien markkinoiden kokonaiskoon (vuosittainen liikevaihto sekä kokonaistuonti kolmansista maista) välillä) päästöintensiteetillä, mitattuna kgCO2:na, jaettuna niiden bruttoarvonlisäyksellä (euroina), on yli 0,2. Tällaisille toimialoille ja toimialojen osille myönnetään päästöoikeuksia maksutta vuoteen 2030 saakka 100 prosenttia määrästä, joka määritetään 10 a artiklan mukaan hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti.

2.Toimialat ja toimialojen osat, joilla tulos siitä, että kerrotaan niiden kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan intensiteetti niiden päästöintensiteetillä, on yli 0,18, voidaan sisällyttää 1 kohdassa tarkoitettuun ryhmään laadullisen arvioinnin perusteella käyttäen seuraavia perusteita:

a)    kyseisten toimialojen tai toimialojen osien yksittäisten laitosten mahdollisuudet vähentää päästöjen tasoja tai sähkön kulutusta;

(b)    tämänhetkiset ja ennustetut markkinaominaisuudet;

(c)    voittomarginaalit mahdollisena indikaattorina pitkän aikavälin investoinneille tai tuotannon siirtämispäätöksille.

3.Muiden toimialojen ja toimialojen osien osalta katsotaan, että ne voivat siirtää suuremman osan päästöoikeuksien kustannuksista tuotteen hintoihin, ja niille myönnetään päästöoikeuksia maksutta vuoteen 2030 saakka 30 prosenttia määrästä, joka määritetään 10 a artiklan mukaan hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti.

4.Komissio hyväksyy 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä edellä olevia kohtia koskevan delegoidun säädöksen toiminnoille 4-numerotasolla (NACE 4 -koodi) 1 kohdan osalta 23 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien kolmea edeltävää kalenterivuotta koskevien tietojen perusteella.

10 c artikla

Mahdollisuus saada siirtymäajan maksutta jaettavia oikeuksia sähköntuotannon uudistamiseksi

1.Poiketen siitä, mitä 10 a artiklan 1–5 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot, joiden BKT asukasta kohti euroina markkinahintoina vuonna 2013 oli alle 60 prosenttia unionin keskimäärästä, voivat antaa laitoksille siirtymäajan maksutta jaettavia oikeuksia sähköntuotantoa varten sähköntuotantojärjestelmien nykyaikaistamiseksi.

2.Kyseessä olevan jäsenvaltion on järjestettävä hankkeille tarjouskilpailumenettely, joka koskee yli 10 miljoonan euron investointeja, jotta voidaan valita maksutta jaettavilla päästöoikeuksilla rahoitettavat investoinnit. Tarjouskilpailumenettelyssä on:

a)    noudatettava avoimuuden, syrjimättömyyden, yhdenvertaisen kohtelun ja moitteettoman varainhoidon periaatteita;

(b)    varmistettava, että ainoastaan hankkeet, jotka edistävät energiatuotannon rakenteen ja toimituslähteiden monipuolistamista, tarvittavaa rakenneuudistusta, ympäristönsuojelun parantamista ja infrastuktuurin jälkiasentamista, puhdasta teknologiaa ja energian tuotanto-, siirto- ja jakelualojen nykyaikaistamista, voivat tehdä tarjouksen;

(c)    määritettävä selkeät, objektiiviset, avoimet ja syrjimättömät valintaperusteet hankkeiden asettamiselle paremmuusjärjestykseen, sen varmistamiseksi, että valitaan hankkeet:

i) joissa kustannus-hyötyanalyysin perusteella varmistetaan positiivinen nettotulos päästöjen vähentämisessä ja saavutetaan edeltä määritetty merkittävä CO2-vähennysten taso;

ii) jotka ovat lisähankkeita ja selkeästi vastaavat korvaus- ja nykyaikaistamistarpeisiin eivätkä aiheuta markkinavetoista energiankysynnän lisäystä;

iii) joista saadaan paras vastine rahalle;

Jäsenvaltioiden, jotka aikovat hyödyntää vapaaehtoista ilmaisjakoa, on julkaistava julkista kuulemista varten 30 päivään kesäkuuta 2019 mennessä yksityiskohtaiset kansalliset kehykset, joissa esitetään tarjouskilpailumenettely ja valintaperusteet.

Jos maksutta jaettavilla päästöoikeuksilla tuetaan alle 10 miljoonan euron investointeja, jäsenvaltioiden on valittava hankkeet objektiivisten ja avoimien perusteiden mukaisesti. Tämän valintaprosessin tulokset julkaistaan julkisesti kommentoitaviksi. Tällä perusteella kyseessä olevan jäsenvaltion on laadittava ja toimitettava luettelo investoinneista komissiolle 30 päivään kesäkuuta 2019 mennessä.

3.Aiottujen investointien arvon on oltava vähintään maksutta jaettavien päästöoikeuksien markkina-arvo ottaen huomioon tarve rajoittaa tähän suoraan liittyvää hintojen nousua. Markkinahinta on päästöoikeuksien hinnan keskiarvo huutokauppapaikassa edeltävänä kalenterivuonna.

4.Siirtymäajan maksutta jaettavat päästöoikeudet vähennetään niiden päästöoikeuksien määrästä, jotka jäsenvaltiot muutoin huutokauppaisivat. Maksutta jaettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä ei saa ylittää 40 prosenttia päästöoikeuksista, jotka kyseessä oleva jäsenvaltio saa kaudella 2021–2030 10 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti jaettuna tasaisiin vuosittaisiin määriin kaudella 2021-2030.

5.Toiminnanharjoittajille jaetaan päästöoikeudet, kun osoitetaan, että tarjouskilpailumenettelyn sääntöjen mukaan valittu investointi on toteutettu.

6.Jäsenvaltioiden on vaadittava edun saavia sähköntuottajia ja verkonhaltijoita raportoimaan kunkin vuoden 28 päivään helmikuuta mennessä valittujen investointien täytäntöönpanosta. Jäsenvaltioiden on raportoitava tästä komissiolle ja komission on julkistettava nämä raportit."

(7)Lisätään 10 d artikla seuraavasti:

"10 d artikla

Nykyaikaistamisrahasto

1.Perustetaan kaudeksi 2021–2030 10 artiklan mukaisesti rahoitettava rahasto, jotta voidaan tukea investointeja energiajärjestelmien nykyaikaistamiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi jäsenvaltioissa, joiden henkeä kohti laskettu BKT vuonna 2013 oli alle 60 prosenttia unionin keskiarvosta.

Tuettujen investointien on oltava tämän direktiivin ja Euroopan strategisten investointien rahaston tavoitteiden mukaisia.

2.Rahastosta rahoitetaan myös pienimuotoisia investointihankkeita energiajärjestelmien nykyaikaistamiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Investointilautakunnan on laadittava ohjeet ja investointien valintaperusteet erityisesti näitä hankkeita varten.

3.Varojen jako perustuu yhdistelmään, jossa todennettujen päästöjen osuus on 50 prosenttia ja BKT-perusteen osuus 50 prosenttia, minkä tuloksena on liitteessä II b esitetty jako.

4.Varoja hallinnoi investointilautakunta ja hallintokomitea, joka koostuu edunsaajajäsenvaltioiden, komission ja Euroopan investointipankin edustajista sekä kolmesta edustajasta, jotka muut jäsenvaltiot valitsevat viiden vuoden ajaksi. Investointilautakunnan tehtävänä on määrittää unionin tason investointipolitiikka, asianmukaiset rahoitusvälineet ja investointien valintaperusteet. Hallintokomitean tehtävänä on rahaston päivittäinen hallinta.

Investointilautakunta valitsee puheenjohtajaksi komission edustajan. Investointilautakunta pyrkii tekemään päätökset yksimielisesti. Jos investointilautakunta ei pysty tekemään päätöstä yksimielisesti puheenjohtajan asettamaan määräaikaan mennessä, se tekee päätöksen yksinkertaisella enemmistöllä.

Hallintokomitea koostuu investointilautakunnan nimeämistä edustajista. Hallintokomitean päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä.

Jos Euroopan investointipankki suosittelee, että tiettyä investointia ei rahoiteta, ja esittää syyt tälle suositukselle, päätös hyväksytään ainoastaan, jos kaikkien jäsenten kahden kolmasosan enemmistö puoltaa sitä. Jäsenvaltiolla, jossa investointi tehdään, ja Euroopan investointipankilla ei ole oikeutta käyttää ääniään tässä tapauksessa. Kahta edellistä virkettä ei sovelleta, kun kyseessä ovat pienet hankkeet, joita rahoitetaan kansallisen kehityspankin lainoilla tai avustuksilla, joilla edistetään erityisiä tavoitteita palvelevan kansallisen ohjelman täytäntöönpanoa nykyaikaistamisrahaston tavoitteiden mukaisesti, edellyttäen, että ohjelmassa käytetään enintään 10 prosenttia liitteessä II b esitetystä jäsenvaltioiden osuudesta.

5.Edunsaajajäsenvaltioiden on raportoitava vuosittain hallintokomitealle rahastosta rahoitetuista investoinneista. Kertomus on julkistettava, ja se sisältää muun muassa seuraavaa:

(a)tiedot rahoitetuista investoinneista kutakin edunsaajajäsenvaltiota kohti;

(b)arviointi lisäarvosta investoinnilla saavutetun energiatehokkuuden ja sähköntuotantojärjestelmien nykyaikaistamisen kannalta.

6.Hallintokomitean on raportoitava komissiolle vuosittain investointien arvioinnista ja valinnasta saadusta kokemuksesta. Komissio tarkistaa perusteet, joiden mukaan hankkeet valitaan, 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä, ja tekee tarvittaessa ehdotuksia hallintokomitealle.

7.Siirretään komissiolle valta antaa delegoitu säädös 23 artiklan mukaisesti tämän artiklan panemiseksi täytäntöön."

(8)Lisätään 11 artiklan 1 kohtaan toinen alakohta seuraavasti:

"Luettelo laitoksista, jotka kuuluvat tämän direktiivin soveltamisalaan viiden vuoden ajan 1 päivästä tammikuuta 2021, on toimitettava 30 päivään syyskuuta 2018 mennessä, ja tämän jälkeen on toimitettava joka viides vuosi luettelot kustakin seuraavasta viidestä vuodesta. Kussakin luettelossa on oltava tiedot tuotantotoiminnasta, lämmön ja kaasujen siirroista, sähköntuotannosta ja päästöistä tuotantolaitoksen osan tasolla sen toimittamista edeltäviltä viideltä kalenterivuodelta. Maksutta jaettavia päästöoikeuksia annetaan ainoastaan laitoksille, joista toimitetaan kyseiset tiedot."

(9)Poistetaan 11 a artiklan 8 ja 9 kohta.

(10)Poistetaan 11 b artiklan 7 kohta.

(11)Korvataan 13 artikla seuraavasti:

"13 artikla

Päästöoikeuksien voimassaolo

Päästöoikeudet, jotka myönnetään 1 päivän tammikuuta 2013 jälkeen, ovat voimassa rajoittamattoman ajan. Päästöoikeuksissa, jotka myönnetään 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen, on oltava maininta siitä, minä kymmenvuotiskautena 1 päivästä tammikuuta 2021 ne myönnettiin, ja niiden on oltava voimassa kyseisen kauden ensimmäisestä vuodesta alkaen syntyneiden päästöjen osalta."

(12)Korvataan 14 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

"Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös."

(13)Korvataan 15 artiklan viides kohta seuraavasti:

"Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös."

(14)Korvataan 16 artiklan 12 kohta seuraavasti:

"12.Tarvittaessa vahvistetaan tässä artiklassa tarkoitettuja menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 22 a artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

(15)Korvataan 19 artiklan 3 kohdan kolmas virke seuraavasti:

"Asetuksessa on annettava myös säännöksiä, joilla pannaan täytäntöön päästöoikeuksien keskinäinen tunnustaminen päästökauppajärjestelmiä yhdistävissä sopimuksissa. Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä.".

(16)Korvataan 22 artiklan toinen kohta seuraavasti:

"Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös."

(17)Lisätään 22 a artikla seuraavasti:

”22 a artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa päätöksen 93/389/EY 8 artiklalla perustettu komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa."

(18)Korvataan 23 artikla seuraavasti:

"23 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle (*) alkaen määräämättömäksi ajaksi 3 d artiklan 3 kohdassa, 10 artiklan 4 kohdassa, 10 a artiklan 1 ja 8 kohdassa, 10 b artiklassa, 10 d artiklassa, 14 artiklan 1 kohdassa, 15 artiklassa, 19 artiklan 3 kohdassa, 22 artiklassa, 24 artiklassa, 24 a artiklassa ja 25 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

(*) Perussäädöksen voimaantulopäivä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevien kohtien nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.".

(19)Muutetaan 24 artikla seuraavasti:

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

"Vuodesta 2008 alkaen jäsenvaltiot voivat soveltaa päästöoikeuksien kauppaa tämän direktiivin mukaisesti toimintoihin ja kasvihuonekaasuihin, joita ei ole lueteltu liitteessä I, ottaen huomioon kaikki asiaankuuluvat perusteet, erityisesti vaikutukset sisämarkkinoihin, mahdollisen kilpailun vääristymisen, yhteisön järjestelmän tinkimättömyyden ympäristön kannalta sekä suunnitellun tarkkailu- ja raportointijärjestelmän luotettavuus, mikäli komissio hyväksyy tällaisten toimintojen ja kasvihuonekaasujen sisällyttämisen.

Niiden delegoitujen säädösten mukaisesti, jotka komissiolla on valta antaa 23 artiklan mukaisesti, jos sisällyttäminen koskee toimialoja ja kasvihuonekaasuja, joita ei luetella liitteessä I.";

b) korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

"Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä asetuksesta, joka koskee päästöjen tarkkailua ja raportointia ja toimintatietoja".

(20)Muutetaan 24 a artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

"Tällaisten toimenpiteiden on oltava johdonmukaisia 11 b artiklan 7 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen säädösten kanssa. Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös.".

b) kumotaan 2 kohta.

(21)Poistetaan 25 artiklan 2 kohta.

(22)Korvataan 25 a artiklan 1 kohta seuraavasti:

Jos kolmas maa hyväksyy toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää kyseisestä maasta lähtevien ja yhteisöön saapuvien lentojen ilmastovaikutuksia, komissio tarkastelee kyseistä kolmatta maata ja 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa komiteassa olevia jäsenvaltioita kuultuaan käytettävissä olevia vaihtoehtoja, jotta mahdollistettaisiin yhteisön järjestelmän ja kyseisen maan toimenpiteiden optimaalinen vuorovaikutus.

Komissio voi tarvittaessa hyväksyä muutoksia, joiden seurauksena kyseisestä maasta saapuvat lennot eivät kuulu liitteessä I tarkoitettuun ilmailutoimintaan, tai säätää liitteessä I tarkoitettuun ilmailutoimintaan tehtävistä muista muutoksista, joita edellytetään neljännessä alakohdassa tarkoitetussa sopimuksessa. Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti kyseisiä muutoksia."

(23)Muutetaan liite II a tämän direktiivin liitteen I mukaisesti.

(24)Muutetaan liite II b tämän direktiivin liitteen II mukaisesti.

(25)Muutetaan liite IV tämän direktiivin liitteen III mukaisesti.

2 artikla
Täytäntöönpano

1.Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla
Siirtymäsäännökset:

Noudattaessaan tämän direktiivin velvoitteita sellaisina kuin ne on esitetty tämän direktiivin 2 artiklan ensimmäisessä kohdassa, jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansallista lainsäädäntöä, jolla pannaan täytäntöön direktiivin 2003/87/EY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä (EU) 2015/…, 10 artikla, 10 a artiklan 5–7 kohta, 10 a artiklan 8 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta, 10 a artiklan 12–18 kohta, 10 c artikla ja 11 a artiklan 8–9 kohta sekä liite II a ja II b, sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2020.

4 artikla
Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5 artikla
Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 22  

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

◻Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. 

◻Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen. 23  

◻Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. 

✓Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. 

–◻Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

✓Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 24  

◻Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–✓yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻toimeenpanovirastoja

◻Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

✓Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty:

–◻kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–✓Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat: [Ei sovelleta]

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

–◻Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–✓Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti: 31

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

–◻Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–✓Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseihin ja muihin hallintomenoihin käytettävien määrärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutetulla määrärahojen uudelleenjärjestelyillä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–✓Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–✓Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–◻Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–✓Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻vaikutukset omiin varoihin

–◻vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

(1) http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ec/145397.pdf

(2) Asetus (EU) N:o 182/2011, 16.2.2011

(3) Tiivistelmä tuloksista ja yksittäiset kommentit ovat nähtävissä ilmastotoimien pääosaston verkkosivustolla http://ec.europa.eu/clima/consultations/articles/0023_en.htm

(4) Kokouksen pöytäkirjat ja esitykset ovat nähtävissä ilmastotoimien pääosaston verkkosivustolla http://ec.europa.eu/clima/policies/ets/cap/leakage/documentation_en.htm

(5) SEC(2015)XXX

(6) ICF International, Umweltbundesamt, SQ Consult, Ecologic Institut, Vivid Economics and ZEW – (kesken)

(7) 'Study on different pass-through factors to assess the impact of the EU ETS carbon cost' – (kesken)

(8) 'Assessment of the first years of the functioning of the new allocation system based on benchmarks' – (kesken)

(9) Carbon Leakage and Competitiveness Assessment, Ecorys, 2014 ( http://ec.europa.eu/clima/policies/ets/cap/leakage/docs/cl_evidence_factsheets_en.pdf )

(10) SWD(2014) 15 final.

(11) EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391.

(12) EUVL C […], […], s. […].

(13) EUVL C […], […], s. […].

(14) EUVL C […], […], s. […].

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(16) http://www4.unfccc.int/submissions/indc/Submission%20Pages/submissions.aspx

(17) Komission tiedonanto "Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia", COM/2015/080 final.

(18) SEC(2015)XX

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/… markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta (EUVL L […], […], s. […]).

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(21) EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.

(22) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(23) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(24) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

(25) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(26) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(27) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(28) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(29) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(30) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(31) LIFE-ohjelmasta (2014-2020) annetun asetuksen (EU) N:o 1293/2013 22 artikla, julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 347/185, 20.12.2013.

(32) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(33) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet”.

(34) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(35) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(36) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(37) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(38) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 15.7.2015

COM(2015) 337 final

LIITTEET

asiakirjaan

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi

{SWD(2015) 135 final}
{SWD(2015) 136 final}

LIITTEET

asiakirjaan

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi

Liite I

Korvataan direktiivin 2003/87/EY liite II a seuraavasti:

 ”LIITE II a

Jäsenvaltioiden 10 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti huutokauppaamien päästöoikeuksien prosenttiosuuksien korotukset, joiden tarkoituksena on yhteisvastuullisuuden ja kasvun edistäminen yhteisössä päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi

Liite II

Korvataan direktiivin 2003/87/EY liite II b seuraavasti:

”LIITE II b

Varojen jakaminen nykyaikaistamisrahastosta 31 päivään joulukuuta 2030

LIITE III

Direktiivin 2003/87/EY liitteessä IV olevassa A osassa korvataan neljännen otsikon "Muiden kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailu" alla oleva kohta seuraavasti:

"Käytetään standardoituja tai hyväksyttyjä menetelmiä, jotka komissio kehittää yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa ja jotka vahvistetaan 14 artiklan 1 kohdanmukaisesti."