15.1.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 13/116

Esittelijä:

Bernardo HERNÁNDEZ BATALLER

1.1

Nykyisessä digitaalisessa yhteiskunnassa verkkoaktivismi on hyödyllinen väline kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi, sillä se edistää ja tukee aktiivista yhteiskunnallista toimintaa ja osallistumista uusien tekniikoiden avulla ja samalla osaltaan estää digitaalista syrjäytymistä ja kaventaa digitaalista kuilua. Käsitteellisesti verkkoaktivismi voidaan määritellä sellaiseksi aktivismin muodoksi, joka edistää muun muassa poliittisten, ympäristöön liittyvien, yhteiskunnallisten, kansalaisoikeuksiin liittyvien ja kulttuuristen päämäärien aktiivista ajamista ilman että tämä edellyttäisi ennakolta määriteltyjä ideologioita, hierarkioita tai ohjelmia ja jossa aktivismin kehittämiseksi hyödynnetään teknisiä välineitä, jotka edistävät viraalisesti levittämistä ja osallistumista. Tässä suhteessa se on erotettava aloitteista, jotka eivät ole demokratian ja yhteisvastuullisuuden periaatteiden ja arvojen mukaisia ja joiden pyrkimykset ovat ristiriidassa yleisen edun ja yhteisen hyvän kanssa.

1.2

Verkkoaktivismin kehittämiseksi sekä Euroopan komission että jäsenvaltioiden on sisällytettävä toimintaohjelmiinsa aloitteita ja toimenpiteitä sellaisten rakenteiden edistämiseksi, jotka mahdollistavat verkottuneen yhteiskunnan asianmukaisen laajentumisen, helpotettava vapaata ja yleistä pääsyä verkkoon, varmistettava avoimuus ja luottamuksellisuus sekä turvattava oikeudet yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan kiinnittäen erityistä huomiota kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin.

1.3

ETSK pitää välttämättömänä, että kansalaisille tehdään tunnetuksi älykkään ja turvallisen verkkoaktivismin edellyttämiä tietoja ja valmiuksia, ja kehottaa siksi EU:n toimielimiä edistämään tiedotus-, koulutus- ja valistustoimia sekä kiinnittämään erityistä huomiota hyvien käytänteiden levittämiseen ja verkkoaktivismin väärinkäytön poistamiseen. Tätä varten on asetettava käyttöön tarvittavat resurssit verkkoaktivismin harjoittamisen arvioimiseksi ja kehittämiseksi.

1.4

Institutionaalisen hallinnon osalta verkkoaktivismi edistää lisäksi useiden toimijoiden (hallitukset, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, yhteiskuntaelämän toimijat, kansalaiset, yritykset) välisen monensuuntaisen, sekä ennakoivan että reaktiivisen vuorovaikutuksen avulla yhteistä päätöksentekoa ja toimivallan jakamista.

1.5

Verkkoaktivismin tukeminen edellyttää näin ollen verkostorakennetta, joka käsittää sekä kansalaisten välisen horisontaalisen vuorovaikutuksen että hallinnon ja kansalaisten välisen vertikaalisen vuorovaikutuksen. Horisontaalinen vuorovaikutus mahdollistaa yhteisvastuullisuuden edistämisen internetissä aktiivisen ja sitoutuneen verkkovapaaehtoistyön sekä yhteistyötoimien ja -aloitteiden ja yhteistoiminnan avulla. Sähköinen hallinto edistää puolestaan ylhäältä alas suuntautuvaa vertikaalista vuorovaikutusta, mikä lisää avoimuutta ja helpottaa kansalaisten mahdollisuutta osallistua yhteiskunnallisiin asioihin ja niihin liittyvää viestintää. Alhaalta ylös suuntautuva vertikaalinen vuorovaikutus vahvistaa kansalaisten edustusta instituutioissa sähköisen demokratian avoimessa ympäristössä, mikä mahdollistaa tehokkaan osallistumisen muun muassa kansalaisten kuulemisen tai lainsäädäntöaloitteiden kautta.

1.6

ETSK katsoo lisäksi tarpeelliseksi kehittää ja soveltaa erityisiä arviointimenetelmiä ja indikaattoreita, joilla mitataan verkkoaktivismin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, sekä laatia tutkimuksia ja selvityksiä, jotta toiminnan johdonmukaisuutta kyetään lisäämään muun muassa tosiasiallista edustavuutta ja johtamista, jatkuvuutta, uusien rakenteiden ilmaantumista ja sosiaalisia malleja koskevien tekijöiden osalta.

2.1

Uusien teknologioiden vaikutukset nyky-yhteiskunnassa tulevat ilmi digitaaliseksi ekosysteemiksi kutsutussa virtuaalitilassa, jossa kehittyy uudenlaisia elämäntapoja, jotka yleensä korvaavat perinteiset ilmaisu- ja vuorovaikutustavat yhteisössä.

2.2

Tässä teknologisessa vallankumouksessa on taloudellisten, kulttuuristen ja innovointiin liittyvien näkökohtien ohella otettava erityisesti huomioon haasteet ja mahdollisuudet tiedotuksen, viestinnän ja osallistumisen alalla uudenlaisessa hallinnollisessa toimintaympäristössä, jossa verkossa esiintyvä yhteisvastuu voi tuoda mukanaan tulevaisuudessa huomattavia muutoksia yhteiskunnan rakenteisiin ja organisoitumisen muotoihin.

2.3

Sähköiset sosiaaliset verkostot ja internet – edellyttäen, että ne ovat osallistavia – ovat vaikutuksensa ansiosta avanneet uusia näkymiä, kun ajatellaan roolia, joka kansalaisilla voi olla yhteiskunnan rakentamisessa, voimaannuttamalla kansalaisia ja antamalla heille mahdollisuuden osallistua oman yhteisen tulevaisuutensa suunnitteluun.

2.4

Tämä kollektiivinen suuntaus korostuu ajan myötä maailmanlaajuisella tasolla, mikä osaltaan vahvistaa jo käynnistettyjä aloitteita ja lujittaa entisestään verkostoitumis- ja vuorovaikutusvalmiuksia sekä vaikuttaa hyvin nopeasti ja laaja-alaisesti toimiin yhä hajautetumman päätöksenteon ja vallankäytön alalla. Kehitetyt toimet synnyttävät näin uusia toimia positiivisen vahvistamisen prosessissa, joka johtaa eskaloitumiseen.

2.5

Onkin tärkeää, ettei digitaalisia kansalaisliikkeitä pidetä pelkkänä internetin käyttäjien ryhmittymänä, jota tavanomaisesti kutsuttaisiin ”väkijoukoksi”, vaan ryhmänä, joka verkon yhteyksien eksponentiaalisen lisääntymisen johdosta toimii älykkäästi ja tehokkaasti (smart mob). Tämän yhteysverkoston avulla ihmiset voivat olla keskenään yhteydessä saadakseen tietoja ja ollakseen vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, mikä mahdollistaa näin sellaisen aidon yhteiskunnallisen koordinoinnin syntymisen, joka johtaa tietoiseen, osallistavaan ja vastuulliseen yhteiskuntaan.

2.6

Edellä kuvaillussa skenaariossa arvokkain lisäarvo on näin ollen niiden kansalaisten aktiivinen osallistuminen, jotka eivät halua luopua itsemääräämisoikeudestaan heitä itseään koskevissa asioissa ja jotka ovat paitsi valmistautuneita tämän vastuun ottamiseen myös tuovat sen esille, kuten tiedot (Tascón, M., Quintana, Y., Ciberactivismo: Las nuevas revoluciones de las multitudes conectadas, La Catarata, 2012) päivittäisestä aktiivisuudesta verkossa osoittavat: 1,6 miljoonaa blogikäyntiä ja 140 miljoonaa tviittiä.

2.7

Sama voidaan todeta tarkasteltaessa verkkoaktivismiin liittyvää aineistoa, joiden sivustoista voidaan erityisesti mainita julkisuusvaikutukseltaan merkittävät ja laaja-alaisesti tunnetuiksi tehdyt yhteiskunnalliset tapahtumat ja liikkeet, kuten Occupy Wall Street, Gezi-puisto, arabikevät tai espanjalainen 15-M-liike, sekä kansalaisyhteiskunnan tunnustettujen organisaatioiden edistämät kampanjat, joilla osallistutaan hyväntekeväisyystoimintaan ja yhteisvastuullisiin tarkoitusperiin ja kerätään varoja joukkorahoitusmekanismien avulla tai jotka yksinkertaisesti liittyvät avointa rahoitusta saaviin foorumeihin.

3.1

Verkkoaktivismin käsitteen määritelmästä olevien eri ehdotusten pohjalta on mahdollista laatia seuraavanlainen likimääräinen ja yhteenvedonomainen määritelmä: kyse on strategiasta tai toiminnasta, jolla pyritään vaikuttamaan yhteisiin asioihin sähköisten välineiden avulla ja käyttämällä uutta teknologiaa viestintäkanavana sekä tietojen välittämiseen kansalaisten osallistumisen puitteissa.

3.2

Verkkoaktivismin harjoittamisessa alustana käytetään kaikenlaisia sosiaalisessa mediassa ja sosiaalisissa verkostoissa käytettäviä tieto- ja viestintätekniikoita, jotka mahdollistavat nopean ja tehokkaan sähköisen viestinnän kansalaisten välillä, kun kyse on yhteisestä pyrkimyksestä vastata aktiivisesti tarpeisiin, ongelmiin tai kysymyksiin, joilla on mielenkiintoa ideologisista syistä tai etiikkaan ja yhteisvastuuseen perustuvien arvojen takia.

3.3

Internetin tavanomainen ja tuhoa aiheuttamaton käyttö pyrittäessä tiettyyn päämäärään tai tavoitteeseen poikkeaa selvästi muunlaisesta toiminnasta (Denning, 2001), kuten hakkeroinnista tai sähköisestä kansalaistottelemattomuudesta, paitsi keinoiltaan myös tavoitteiltaan, kun ne ovat luonteeltaan rikollisia. Digitaalisen aktivismin tai oikeaa termiä käyttääksemme verkkoaktivismin tapauksessa toimet tulee suunnata yleiseen yhteiseen hyvään tai erityisesti selviytymiskykyyn ja pyrkimyksiin voittaa vaikeudet tai epäsuotuisat olosuhteet, joita tietyt väestöryhmät saattavat kohdata toistuvasti tai satunnaisesti.

3.4

Verkkoaktivismin tavanomaisimpia toimia ovat tiedon etsiminen verkkosivuilta, tietoa ja aineistoa tarjoavien sivustojen luominen internetiin, sähköisten julkaisujen koostaminen, virtuaaliyhteisöjen perustaminen, kirjeiden laajamittainen lähettäminen sähköpostin avulla, keskustelutilojen ja -foorumien luominen verkkoon, toimien suunnitteleminen ja koordinoiminen sekä niihin kutsuminen, strategisten ja yhteistyöpohjaisten liittoumien perustaminen, järjestötoiminnan edistäminen ja ehdotukset jo laadittujen yhteisöllisten aloitteiden tukemiseksi aktiivisesti tai passiivisesti.

3.5

Verkkoaktivismiin voitaisiin lisäksi lukea internetin (tai web squared -toimenpiteiden) välityksellä tehtävät maailmanlaajuiset poliittiset vetoomukset, jotka ovat kollektiivisia toimia, joihin alueella (globaalilla tai paikallisella tasolla) hajallaan olevat yksilöt liittyvät viestimällä keskenään mobiililaitteiden avulla ja kokoontumalla tiettyyn fyysiseen paikkaan.

3.6

Internet- eli verkkoaktivismi on näin ollen erittäin tehokas ja voimakas väline, joka mahdollistaa samalla tietojen ja tietämyksen välittämisen merkittävistä ongelmista, joista kansalaiset eivät ehkä ole perillä ja joihin he eivät näin ollen kykene vastaamaan asianmukaisesti yhteiskunnallisen aktiivisuuden muodossa. Sen vaikuttavuus riippuu kuitenkin vielä sen legitimoimisesta vaihtoehdoksi tavanomaisille kanaville, joita käytetään vaatimusten esittämiseksi.

4.1

Euroopan unionissa verkkoaktivismia koskevassa lähestymistavassa otetaan yhtäältä huomioon politiikat, joilla edistetään digitaalista yhteiskuntaa, ja toisaalta yhteiskuntapolitiikat ja toimenpiteet osallistumisen edistämiseksi, minkä lisäksi painotetaan hyvän hallintotavan periaatteiden soveltamista julkishallinnossa.

4.2

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklan mukaan jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta sekä velvollisuuden kunnioittaa tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta.

4.3

Lisäksi kokoontumis- ja yhdistymisvapautta koskevassa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12 artiklassa määrätään, että jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja yhdistymisvapauteen kaikilla tasoilla erityisesti poliittisessa, ammattiyhdistys- ja yhteiskunnallisessa toiminnassa.

4.4

On myös otettava huomioon perusoikeuskirjan 8 artikla, jossa todetaan, että jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan ja että tällaisten tietojen käsittelyn on oltava asianmukaista ja sen on tapahduttava tiettyä tarkoitusta varten ja asianomaisen henkilön suostumuksella tai muun laissa säädetyn oikeuttavan perusteen nojalla. Niin ikään jokaisella on oikeus tutustua niihin tietoihin, joita hänestä on kerätty, ja saada ne oikaistuksi. Yhtä lailla tärkeää on ottaa yhtäläisten mahdollisuuksien periaate huomioon perusoikeutena digitaalisen syrjäytymisen torjumiseksi erityisesti heikossa asemassa olevien ryhmien osalta.

4.5

Euroopan digitaalistrategiassa käsitellään lisäksi muun muassa seuraavia näkökohtia, jotka jäsenvaltioiden on varmistettava:

4.6

Aktiiviseen kansalaisuuteen kuuluvat kansalaisten, kansalaisryhmien ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, kuten työmarkkinaosapuolten, osallistuminen politiikan muotoiluun (kansalaisyhteiskunnan ja julkishallinnon välinen vertikaalinen vuoropuhelu) sekä näiden keskinäinen verkottuminen ja yhteistyö (horisontaalinen vuoropuhelu).

5.1

On ilmeistä, että nykyisen kaltaisessa digitaalisessa yhteiskunnassa internetin ja sosiaalisten verkostojen tarjoamat mahdollisuudet yhteiskunnalliseen muutokseen ovat valtavat. Ilman paikkaan ja aikaan liittyviä rajoituksia kansalaiset voivat yksinkertaisella ja helppokäyttöisellä tavalla osaltaan vaikuttaa merkittävien muutosten aikaansaamiseen omassa ympäristössään ja myös päivittäisen ympäristönsä ulkopuolella auttamalla tuhansia ihmisiä pyyteettömästi.

5.2

Tieto- ja viestintätekniikoiden avulla on mahdollista – ponnettomaan aktivismiin (slacktivism) millään tavoin lankeamatta – puuttua kansalaisia huolestuttaviin seikkoihin, osallistua heidän asioidensa hoitamiseen ja heidän oikeuksiensa ja etujensa puolustamiseen sekä myötävaikuttaa aktiivisesti ja sitoutuneesti aloitteisiin, jotka auttavat heidän näkemystensä, periaatteidensa ja arvojensa esille tuomisessa. Kaikki tämä edistää henkilökohtaista kehitystä ja estää sosiaalisen vieraantumisen sen lisäksi, että siitä tulee yhteisöllisen yhteenkuuluvuuden ja yhdentymisen väline.

5.3

Virtuaalisessa vapaaehtoistyössä tai verkkovapaaehtoistyössä vapaaehtoistyötä tehdään uusien tekniikoiden avulla sellaisia toimia toteuttaen, jotka eivät edellytä fyysistä läsnäoloa ja joita ovat esimerkiksi kampanjoita tukevien toimien toteuttaminen, tietojen levittäminen ja tuottaminen sekä valistustyön ja sellaisten muiden tehtävien tekeminen, joita voidaan toteuttaa verkossa pyyteettömästi ja sitoutuneesti tiettyyn tavoitteeseen tai päämäärään pyrkien.

5.4

Rajoittuessaan kampanjoiden tukemiseen ja tunnetuksi tekemiseen sekä kampanjoita koskevaan viestintään virtuaalinen vapaaehtoistyö kuuluu verkkoaktivismin piiriin ja ilmenee tässä tapauksessa sähköisesti tapahtuvana osallistumisena protesti- ja ilmiantotoimiin (allekirjoitusten kerääminen, henkilökohtaiset kommentit, tietojen eksponentiaaliseen levittämiseen tähtäävät toimet jne.).

5.5

Pyrittäessä edistämään ja laajentamaan kehitettäviä toimia erilaiset foorumit ja verkkosivustot lisäävät miljoonien ihmisten vaikutusmahdollisuuksia jakamalla heille tietoa ja motivoimalla heitä reagoimaan kiireellisiin ja merkittäviin kysymyksiin riippumatta siitä, mitä alueellista tasoa ne koskevat ja mikä on niiden luonne (taloudellinen, yhteiskunnallinen, ympäristöä koskeva, poliittinen jne.).

5.6

Tämä malli, jossa aktivoiminen tapahtuu internetin kautta, mahdollistaa tuhansien sellaisten yksittäisten tahdonilmaisujen ja toimien yhdistämisen, joista nimettömyydestään tai vähäisestä painoarvostaan huolimatta tulee merkityksellisiä, kun ne voidaan muuntaa nopeasti tehokkaaksi kollektiiviseksi voimaksi, joka kykenee vaikuttamaan asianomaisiin vallankäytön ja päätöksenteon tasoihin.

6.1

Vaikka verkkoaktivismin mahdollisuudet ja hyödyt on todennetusti osoitettu, toisinaan sosiaalisessa mediassa käytetyt strategiat keräävät yhteen ihmisiä mutta eivät luo vakaita virtuaaliyhteisöjä, mikä heikentää joltain osin tavoitteena olevien yhteiskunnallisten muutosten pysyvyyttä. Toteuttamalla objektiivinen arviointi laadullisten kriteerien ja periaatteiden pohjalta ja tarkastelemalla aloitteen yhteiskunnallisia hyötyjä voitaisiin auttaa osaltaan asiaan liittyvän menetelmän laatimisessa.

6.2

Komitea pitää aiheellisena tukea verkkoaktivismin proaktiivista kehittämistä ja virtuaalista vapaaehtoistyötä, sillä sosiaalisten verkostojen ympäristö ja internetportaalit tarjoavat paremman saavutettavuuden, välittömyyden ja kriittisen massan yhteiskunnallista osallistumista ja kansalaisten yhteisvastuuta silmällä pitäen ja mahdollistavat huomattavat kustannussäästöt toimien hallinnoinnissa, koordinoinnissa ja toteuttamisessa. Lisäksi ne parantavat edellytyksiä edistää osallisuutta: saavutettavuus, vastuullisuus ja kohtuuhintaisuus.

6.3

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottaakin Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään toimivaltansa puitteissa tarvittaviin toimenpiteisiin edistääkseen tehokkaasti verkkoaktivismia ja -osallistumista tukevien mekanismien käyttöönottamista ja kehittämistä, jotta edistetään ja vahvistetaan yhteiskunnallista osallistumista ja lisätään vapaaehtoistoimintaa.

6.4

On myös tuettava sellaisten asianmukaisten normien ja arviointikriteerien käyttöönottamista, joiden avulla varmistetaan näiden toimien uskottavuus ja legitiimiys, mahdollistetaan valveuttamis- ja aktivointiprosessien avoimuus ja lisäarvo ja lisäksi kyetään määrittämään aikaansaatu yhteiskunnallinen hyöty.

6.5

Niin ikään on varmistettava tällä alalla EU:n kansalaisille tunnustettujen oikeuksien tehokas suojelu ja toteutuminen, kuten edellä todetaan, erityisesti, kun on kyse tietojen saatavuuden ja tiedonvälityksen vapauden edistämisestä sekä verkkojen kautta tapahtuvan tietojenvaihdon ja sen eheyden, luottamuksellisuuden ja jatkuvuuden varmistamisesta hidastamatta millään tavoin kansalaisten viestien siirtonopeutta. Nämä takeet tulee turvata heikossa asemassa oleville ryhmille suhteellisesti ja tarpeen mukaan.

6.6

On myös aiheellista mainita aktiivinen sähköinen oikeudenkäyttö sekä luottamusta ja mainetta koskevat arvot, kun otetaan huomioon merkitys, joka niillä on verkkoaktivismin yhteydessä, ja suunnata niitä koskevaa analyysia verkkoympäristön turvallisuustakeiden parantamiseen.

6.7

Asianomaisten elinten on huolehdittava siitä, että ne asettavat kansalaisten käyttöön infrastruktuuria ja teknisiä välineitä, joiden avulla kansalaiset voivat kehittää jatkuvasti ja tavanomaiseen tapaan digitaalista toimintaansa. Niiden tulee myös mukauttaa sosiaalisia rakenteita uusiin tekniikoihin, edistää tarvittavia koulutus- ja valistustoimia valmiuksien lisäämiseksi kyseisten välineiden käytössä ja kaventaa nykyistä digitaalista kuilua alueellisen, sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi.

6.8

On myös laadittava ja hyväksyttävä valistusohjelmia, joilla pyritään lisäämään kansalaisten tietoisuutta uusien tekniikoiden avulla tapahtuvasta yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vapaaehtoistoiminnasta, sekä tuettava näillä aloilla toimivia elimiä ja aloihin liittyviä aloitteita tekemällä yhteistyötä asianmukaisen institutionaalisen hallinnon puitteissa.