20.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 264/123

Esittelijä:

Jonathan PEEL

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti lokakuussa 2015 julkaistuun Euroopan komission tiedonantoon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (1) ja katsoo, että se on EU:n kauppa- ja investointipolitiikan ajankohtainen ja tervetullut päivitys.

1.1.1

Tiedonanto on elinkeinoelämän kannalta myönteinen ja osoittaa lisäksi, että uusi kauppapolitiikasta vastaava komissaari on kuunnellut kansalaisyhteiskunnan ja muiden tahojen keskeisiä huolenaiheita parin levottoman vuoden jälkeen, jolloin kaupasta on tullut suurta julkisuutta saanut poliittinen kysymys ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Siinä esitetty kunnianhimoinen ohjelma on erityisen tärkeä maailmantalouden lisääntyvän epävarmuuden aikoina. Kauppa ja investoinnit ovat äärimmäisen tärkeitä EU:n taloudelliselle hyvinvoinnille maailman tärkeimpänä kaupantekoalueena, ja Tyynenmeren kumppanuussopimuksen allekirjoittaminen on ajankohtainen muistutus siitä, että sen on pysyttävä kilpailukykyisenä.

1.1.2

ETSK on huolestunut siitä, että voi osoittautua vaikeaksi täyttää monia odotuksia, mikä voi aikanaan tuoda mukanaan ongelmia ja pettymyksiä, kun EU:n kauppaneuvottelut päätyvät väistämättömään kompromissiin. Tiedonannon arviointiin vaikuttaa se, pystyykö komissio osoittamaan, etteivät kauppasopimukset johda ympäristön ja työelämän normien tai muiden normien heikkenemiseen. Niissä pitäisi pikemminkin pyrkiä tällaisten normien parantamiseen.

1.2

Komitea katsoo, että edellä mainitut päämäärät voidaan saavuttaa parhaiten niin, että kansalaisyhteiskunta osallistuu paljon aiempaa enemmän neuvotteluihin ja sopimusten täytäntöönpanoprosessiin. Kansalaisyhteiskunta odottaa, että avoimuus, vastuullisuus sekä arviointi ja analysointi ovat keskeisellä sijalla EU:n kauppapoliittisessa päätöksenteossa.

1.2.1

Institutionaalisen roolinsa ansiosta ETSK:lla on hyvät edellytykset auttaa tässä, koska sillä on paljon yhteyksiä sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Osana tällaista tehostettua vuoropuhelua on lisättävä myös työmarkkinaosapuolten suoraa kuulemista kaupan ja investointien mahdollisista vaikutuksista työllisyyteen.

1.3

Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on pyytänyt siltä lausuntoa tiedonannosta ja siihen, että komitean kasvanut rooli ja merkitys on tunnustettu kauppapolitiikan yhteydessä, vaikka onkin valitettavaa, että ETSK:n roolia ei mainita itse tiedonannossa.

1.4

Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että tiedonannossa korostetaan tarvetta tehostaa EU:n kauppa- ja investointipolitiikkaa, lisätä avoimuutta, edistää EU:n arvoja ja sovittaa toiminta yhteen EU:n muiden keskeisten politiikkojen kanssa. Ennen kaikkea tiedonannossa käsitellään laajalti kestävää kehitystä ja etenkin ihmis- ja sosiaalisia oikeuksia sekä ympäristökysymyksiä. COP21-kokouksen johdosta ilmaston lämpenemisen torjunta on nyt myös sisällytettävä keskeiseksi osaksi EU:n arvoja.

1.5

Myönteistä on myös sitoutuminen pienyritysten ongelmien käsittelemiseen, koska pienyritykset kohtaavat suuria esteitä uusille markkinoille pyrkiessään. EU:n ja Yhdysvaltojen välisen transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (TTIP) mallin mukaan pk-yrityksiä koskevia määräyksiä on luvattu sisällyttää kaikkiin neuvotteluihin. Samoin on tarkoitus seurata säännöllisesti pk-yritysten kohtaamia esteitä tietyillä markkinoilla. Tähän liittyy komitean lausunto aiheesta ”TTIP ja sen vaikutukset pk-yrityksiin” (2).

1.6

Komitea suhtautuu myönteisesti myös ehdotuksiin Maailman kauppajärjestön ja monenvälisen järjestelmän elvyttämiseksi etenkin Nairobissa pidetyn kymmenennen ministerikokouksen valossa. Tämä korostaa sekä WTO:n sääntelyroolia että tarvetta aiempaa kohdennetumpaan lähestymistapaan, joka on erityisen tärkeä kestävän kehityksen tavoitteiden ja COP21-kokouksessa asetettujen tavoitteiden sekä maailmanlaajuisten arvo- ja toimitusketjujen, verkkokaupan ja sähköisen kaupankäynnin kasvun valossa. Monenvälinen lähestymistapa on erittäin tärkeä, ja sitä on noudatettava esimerkiksi välttämällä luomasta yhteensopimattomia säännöksiä tai normeja. On myös kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että estetään monien keskeisten maiden ja etenkin Afrikan köyhien kehitysmaiden jääminen toimien ulkopuolelle.

1.7

Kauppaa ja investointeja on puolustettava nimenomaan EU:ssa etenkin TTIP-sopimuksesta käydyn keskustelun jälkeen. Komitea suhtautuu myönteisesti tiedonannossa esitettyyn lupaukseen, jonka mukaan yksikään EU:n kauppasopimus ei ”johda heikompaan kuluttajien, ympäristön tai sosiaaliseen ja työntekijöiden suojaan kuin Euroopan unionissa tällä hetkellä tarjottu suoja” (3). Kauppapolitiikan on oltava kestävän kehityksen politiikan mukaista pitkän aikavälin taloudellinen kestävyys huomioon ottaen.

1.7.1

Sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa on käytävä korkeatasoista tietoon perustuvaa keskustelua. On tärkeää, että kaikki asianomaiset osapuolet voivat saada äänensä kuuluviin.

1.7.2

Komitea suhtautuu erittäin myönteisesti aikomukseen lisätä kauppapolitiikan avoimuutta ja tehdä siitä suotuisampaa kuluttajille. Kuluttajien mielipiteet on otettava huomioon luottamuksen kasvattamiseksi ja jotta kaupasta tulisi kestävämpää ja vastuullisempaa. Komitea jakaa kuitenkin myös Euroopan kuluttajaliiton (BEUC) näkemyksen siitä, että edelleenkään ei ole olemassa mekanismeja, joilla vakiinnutettaisiin varovaisuusperiaatteen ja riskeihin perustuvan lähestymistavan soveltaminen kauppapolitiikassa. Tämän on puolestaan oltava olennainen osa ”innovointiperiaatetta” (4).

1.8

Komitea katsoo, että komission on kuitenkin tehtävä enemmän. Sen on osoitettava, että se on vastuullinen kauppaa ja investointeja koskevissa neuvotteluissa ja että sen voidaan odottaa tuovan etua kaikille.

1.8.1

Komitea suhtautuu myönteisesti tiedonannossa esiintuotuun sitoumukseen noudattaa kaikissa neuvotteluissa samantasoista avoimuutta kuin TTIP-sopimuksesta neuvoteltaessa (tämä ei vielä koske Japania). Säännöllinen tiedottaminen kullakin neuvottelukierroksella on tärkeää kansalaisyhteiskunnalle. ETSK on pettynyt siihen, että sen institutionaalisesta roolista huolimatta sitä ei ole virallisesti otettu mukaan transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden neuvoa-antavaan ryhmään. Tämä seikka on korjattava tulevissa neuvotteluissa.

1.9

Komitea pitää myös erittäin valitettavana, että tiedonannossa ei viitata kansalaisyhteiskunnan seurantamekanismeihin, jotka kattavat olemassa olevien EU:n kauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevät luvut, eikä siihen, kuinka näitä voitaisiin kehittää ja vahvistaa. Komitea katsoo, että täytäntöönpanon valvontamekanismeja tulee soveltaa myös kauppaa ja kestävää kehitystä käsitteleviin lukuihin komission TTIP-ehdotuksesta alkaen.

1.9.1

Nämä mekanismit tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia ja voivat tuottaa konkreettisia tuloksia. Ne ovat tärkeä vuoropuhelu- ja yhteistyökanava kumppanimaiden kansalaisyhteiskunnan kanssa, mutta niihin ei viitata tiedonannossa. Komitea katsoo, että tämä on vastoin aikomusta sisällyttää kunnianhimoisia ja innovatiivisia kauppaa ja kestävää kehitystä käsitteleviä lukuja tuleviin sopimuksiin yhdessä varsinaisten määräysten kanssa.

1.9.2

Nyt on olemassa riittävää kokemusta siitä, mitä on otettava huomioon ja mitä on opittu, jotta voidaan antaa selkeitä, myönteisiä suosituksia tulevaisuutta varten. Tarvitaan tasapainoisia, jäsenneltyjä ja vahvistettuja kansallisia neuvoa-antavia ryhmiä. Myös valmiuksien kehittäminen ja edistäminen on tärkeää sekä kumppanimaiden että paikallistason kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta voidaan kannustaa yhä useampia organisaatioita osallistumaan.

1.9.3

Kansallisten neuvoa-antavien ryhmien yhteiset kokoukset on kirjattava sopimuksiin ja niitä on tuettava riittävällä rahoituksella ja laajentamalla niiden valtuuksia siten, että niihin kuuluisivat laajempiin kaupan ja kestävän kehityksen alan tavoitteisiin tähtäävät toimet.

1.10

Tiedonannossa on myös muita yllättäviä puutteita. Komission tiedonannossa ei asiakirjan luonteesta huolimatta kyetä luomaan riittävästi yhteyksiä muiden pääosastojen kanssa. Komitea ei ole vakuuttunut siitä, että komissio olisi onnistunut kehittämään kaikki pääosastot kattavan lähestymistavan keskeisiin kysymyksiin.

1.10.1

Komitea pitää valitettavana, että tiedonannossa ei noudateta täysin koordinoitua lähestymistapaa kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kaupalla ja investoinneilla on merkittävä rooli pyrittäessä toteuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita seuraavien 15 vuoden kuluessa, mutta tiedonanto sisältää vain kaksi viittausta näihin tavoitteisiin. Tässä on selvästi kyseessä menetetty mahdollisuus. Komitea kehottaa käymään kiireesti vuoropuhelua, jotta voidaan varmistaa kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kaupan ja investointien vaikutusten seurantaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa.

1.10.2

Tiedonannossa ei myöskään viitata lainkaan Cotonoun AKT–EU-kumppanuussopimuksen uudistamiseen vuoteen 2020 mennessä. EU:n on myös aktiivisesti tuettava kasvavia pyrkimyksiä Afrikan maiden keskinäisen kauppayhteistyön lisäämiseksi, koska se on tärkeää Afrikan kehitykselle. Noin 50 prosenttia Afrikan maista ei kuulu nykyisten talouskumppanuussopimusten piiriin, mutta asiakirjassa ei viitata mihinkään EU:n muuhun yleisafrikkalaiseen strategiaan tai AKT-toimintaan.

1.10.3

Lisäksi ETSK pahoittelee, että tiedonannossa ei käsitellä lainkaan muita kauppapolitiikan keskeisiä osa-alueita. Vaikka asiakirjassa viitataan useaan otteeseen energian ja raaka-aineiden merkitykseen, siinä ei käsitellä tarvetta varmistaa niiden tuonti asianomaisista maista, joiden kanssa vapaakauppasopimusta ei vielä ole suunnitteilla, tai vähentää energiariippuvuutta muilla tavoin.

1.11

Lopuksi komitea painottaa, että tiedonannossa kuvatun kunnianhimoisen kauppa- ja investointipolitiikan toteuttaminen ja sen onnistuminen edellyttää riittäviä resursseja. Tässä yhteydessä on otettava huomioon EU:n operaatioiden ja edustustojen rooli ulkomailla.

2.1

Kauppa ja investoinnit ovat EU:lle erittäin tärkeitä. Kuten tiedonannossa todetaan, EU:ssa yli 30 miljoonaa työpaikkaa eli yksi työpaikka seitsemästä on riippuvainen viennistä, kauppa on yksi harvoista välineistä, joilla voidaan vauhdittaa taloutta rasittamatta valtioiden talousarvioita, ja on odotettavissa, että viidentoista seuraavan vuoden aikana 90 prosenttia maailmanlaajuisesta talouskasvusta syntyy Euroopan ulkopuolella.

2.2

”Kaikkien kauppa” on EU:n kauppapolitiikan ajankohtainen tarkistus, joka julkaistaan nykyisen komission toimittua tehtävässään vuoden ajan. Se on lajissaan kolmas tiedonanto. Ensimmäinen oli ”Globaali Eurooppa” (5), joka julkaistiin vuonna 2006, kun WTO:n Dohan kehitysohjelmasta käydyt neuvottelut olivat käytännössä juuttuneet paikalleen.

2.2.1

Tiedonannossa korostetaan, että EU:n kauppa- ja investointipolitiikkaa on tehostettava ja sen avoimuutta on lisättävä. Samalla on edistettävä EU:n arvoja ja sovitettava toiminta yhteen EU:n muiden keskeisten politiikkojen kanssa. Tiedonannossa luvataan kiinnittää aiempaa enemmän huomiota pk-yrityksiin, jotka kohtaavat suuria haasteita pyrkiessään uusille markkinoille.

2.2.2

Tiedonannossa korostetaan myös tarvetta saattaa nykyiset neuvottelut päätökseen. Tämä koskee etenkin TTIP-neuvotteluita sekä Japanin ja Kiinan (6) (investoinnit) kanssa käytäviä neuvotteluita – viimeksi mainitut liittyvät erityisesti Kiinan uuteen silkkitiepolitiikkaan (One Belt, One Road). Samalla tuodaan esiin myös EU:n ja Kanadan laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen ratifiointi.

2.2.3

Kauppasuhteisiin koko Aasian kanssa aiotaan kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Samalla korostetaan alueiden välisiä vapaakauppasopimuksia ASEAN-maiden kanssa sekä investointisopimuksia Hongkongin ja Taiwanin kanssa ja kehotetaan käynnistämään uudelleen neuvottelut Intian kanssa. Vapaakauppasopimuksia on suunnitteilla myös Australian ja Uuden-Seelannin kanssa, ja Meksikon ja Chilen kanssa tehtyjen sopimusten tarkistaminen on vahvistettu.

2.3

Tiedonannossa määritellään, missä määrin maailmanlaajuisen kaupan ja investointien merkittävä ja jatkuva kasvu viime vuosikymmeninä on lisännyt yleistä hyvinvointia ja työllisyyttä EU:ssa ja sen ulkopuolella.

2.3.1

Siinä todetaan myös, että kauppaan ”voi kuitenkin liittyä tilapäisiä negatiivisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat joihinkin alueisiin ja työntekijöihin, jos uusi kilpailu osoittautuu liian intensiiviseksi joillekin yrityksille”, ja korostetaan, että ”tämänkaltainen muutos ei kuitenkaan ole pieni sellaisten ihmisten kannalta, joihin se vaikuttaa suoraan”. Tässä yhteydessä Euroopan globalisaatiorahasto on tärkeä. Se auttoi yli 27 600 työntekijää vuosina 2013–2014 (7). Kaupan edut eivät koskaan jakaudu tasaisesti, ja vaikka kokonaissaldo on positiivinen, negatiivisia vaikutuksia voi ilmetä alakohtaisesti, maantieteellisin perustein ja/tai yksittäistapauksissa.

2.3.2

Tiedonannossa todetaan myös, että nykyään työpaikoista vientiin liittyy kaksi kolmannesta enemmän kuin 15 vuotta sitten, ja nämä työpaikat ”vaativat korkeaa ammattitaitoa ja niistä maksetaan keskimääräistä suurempaa palkkaa” (8). Lisäksi ”yli 600 000 pk-yritystä, jotka työllistävät yli 6 miljoonaa henkeä, vie tavaroita suoraan EU:n ulkopuolelle, ja niiden osuus EU:n viennistä on yksi kolmasosa” (9), ja ”paljon useammat vievät palveluita” tai toimivat suurempien yritysten tavarantoimittajina.

2.3.3

Vuodesta 2000 lähtien eurooppalaisten tavaroiden vienti on lähes kolminkertaistunut ja kasvanut noin 1 500 miljardia eurolla. EU on säilyttänyt osuutensa maailman tavaraviennistä (15 prosenttia). Samaan aikaan Kiina on noussut ja sekä Yhdysvaltojen että Japanin maailmanlaajuinen osuus on vastaavasti pienentynyt. Tiedonannossa tuodaan esiin myös EU:n ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimuksen merkittävä myönteinen vaikutus ja kauppavajeen muuttuminen ylijäämäksi.

2.3.4

Tiedonannossa korostetaan tuonnin ja viennin kasvavaa keskinäistä riippuvuutta. Energia ja raaka-aineet ovat edelleen olennaisen tärkeitä, mutta kuten tiedonannossa todetaan, ”sama koskee osia, komponentteja ja tuotantohyödykkeitä, kuten koneita [– –]. Tuonnin osuus EU:n viennistä on kasvanut yli puolella vuodesta 1995 lähtien” (10).

3.1

Komission tiedonannossa korostetaan perustellusti tarvetta säilyttää EU:n keskeiset periaatteet ja hyödyntää kauppasopimuksia välineinä, joilla edistetään kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien, reilun ja eettisen kaupan sekä korruption torjunnan kaltaisia arvoja kaikkialla maailmassa.

3.1.1

Tiedonanto on julkaistu aikana, jolloin kaupassa on tapahtumassa suuria muutoksia. Kahdella äskettäin laaditulla tärkeällä kansainvälisellä sopimuksella on syvällisiä vaikutuksia maailmankaupan menettelytapoihin. Ensin YK hyväksyi syyskuussa 2015 kestävän kehityksen tavoitteet osana vuoteen 2030 ulottuvaa kestävän kehityksen ohjelmaa. Komission tiedonannossa niihin on kuitenkin vain kaksi viittausta.

3.1.2

Sen jälkeen joulukuussa 2015 Pariisissa järjestetyssä ilmastonmuutosta koskevassa YK:n puitesopimuksen osapuolten konferenssissa (COP21) päädyttiin myönteiseen tulokseen.

3.2

Kaupalla ja investoinneilla on tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä, kohdentamisessa ja toteuttamisessa etenkin, koska YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD) on arvioinut, että tavoitteiden toteuttaminen edellyttää 2 500 miljardin Yhdysvaltojen dollarin vuosittaista lisärahoitusta pääosin yksityiseltä sektorilta.

3.2.1

Nairobissa äskettäin järjestetyn WTO:n kymmenennen ministerikokouksen julkilausumassa todettiin, että kansainvälinen kauppa voi edistää kestävää, vakaata ja tasapainoista kasvua (11). Samalla annettiin selkeä viesti siitä, että WTO:lla on tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja että niiden saavuttaminen olisi paljon vaikeampaa ilman tehokasta monenvälistä kauppajärjestelmää.

3.2.2

Kaupan ja investointien vaikutus ilmastonmuutoksen lieventämiseen on myös merkittävä. Jää nähtäväksi, millaiset vaikutukset Pariisin sopimuksella on kauppaan. Edistyminen neuvotteluissa ympäristöhyödykkeitä koskevasta useammankeskisestä sopimuksesta antaa jo odottaa merkittävää askelta ilmastonmuutoksen integroimisessa monenväliseen kauppapolitiikkaan, mutta tarvitaan edelleen lisää monenvälisiä toimia, jotta voidaan edistää kauppa- ja ympäristöpolitiikan johdonmukaisuutta ja keskinäistä tukea.

3.3

Toinen merkittävä muutos, joka vaikuttaa kansainväliseen kauppaan ja investointeihin, on ollut globaalien arvo- ja toimitusketjujen merkittävä laajeneminen sekä verkkokaupan ja sähköisen kaupankäynnin räjähdysmäinen kasvu.

3.3.1

Suuri osuus kaupasta koskee nykyään välituotteita ja palveluita sekä lopullisen tuotteen komponentteja. Tällainen sirpaleinen tuotantoprosessi voi olla jakautunut moniin maihin ja se voi muuttua, mutta myös kehitysmaat pyrkivät erikoistumaan globaalin arvoketjun erityisaloille. Globaalit toimitusketjut kattavat hankintaan liittyvät osat globaaleissa arvoketjuissa, mutta ne eivät kata suunnittelua, lopputuotantoa tai tavaran tai palvelun jakelua.

3.3.2

Tiedonannossa (kohta 2.1.1) käsitellään perustellusti ja perusteellisesti palveluja ja niiden räjähdysmäistä kasvua keskeisenä osana kauppaa. Perinteisen palvelukaupan lisäksi komission on kuitenkin seurattava tiiviisti kasvun kehittymistä ja tapoja, joilla se vaikuttaa kansainväliseen kauppaan.

3.3.3

Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että tiedonannossa korostetaan tarvetta puuttua kauppapolitiikassa laajalti erilaisiin kysymyksiin (12), jos EU haluaa varmistaa paikkansa globaaleissa arvoketjuissa. Tähän sisältyy palvelukaupan ja sähköisen kaupankäynnin edistäminen samoin kuin kuluttajien ja heidän henkilötietojensa suojelu.

3.3.4

Näin ollen komitea suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen kehittää edelleen toimintalinjojaan globaalien toimitusketjujen vastuullisen hallinnan varmistamiseksi. Se on ”keskeisen tärkeää, jotta kauppapolitiikasta saadaan eurooppalaisten arvojen mukaista” (13). Komitea panee tyytyväisenä merkille komission jo saavuttaman edistyksen erityisesti Myanmarin kanssa laaditun, työntekijöiden oikeuksia koskevan aloitteen osalta. Toimitusketjujen seurannan on oltava keskeinen osa tiedonannon tavoitteiden toteuttamista.

3.3.5

Näinä aikoina on tärkeää ymmärtää paremmin, miten globaalit toimitusketjut toimivat ja etenkin millainen vaikutus niillä on EU:n ulkopuolisten maiden talouteen ja työmarkkinoihin, jotta voidaan edistää kestävää kehitystä, osallistavaa kasvua, ihmisoikeuksia ja ennen kaikkea ihmisarvoisia työpaikkoja. Tässä yhteydessä komitea haluaa kiinnittää huomiota äskettäin antamaansa tiedonantoon aiheesta ”Yritysten sosiaalinen ja yhteiskunnallinen vastuu” (14). Komitea on myös valmistelemassa erillistä lausuntoa aiheesta ”Ihmisarvoinen työ globaaleissa toimitusketjuissa” ennen kesäkuussa 2016 järjestettävää kansainvälistä työkonferenssia tukeakseen vastuullista yritystoimintaa, joka on yksi puheenjohtajavaltio Alankomaiden painopisteistä.

3.4

Monenvälinen lähestymistapa kauppaan on kuitenkin edelleen äärimmäisen tärkeä. Se on maailmankaupan keskeinen tekijä ja kuten tiedonannossa todetaan, sen on ”pysyttävä EU:n kauppapolitiikan kulmakivenä” (15). WTO:n lähtökohdat poikkeavat kuitenkin merkittävästi kestävän kehityksen tavoitteista ja COP21-kokouksen tavoitteista. Sekä kestävän kehityksen tavoitteet että COP21-kokouksen tavoitteet ovat selkeitä, mutta vain WTO:lla on selkeä mekanismi. Kuten sekä Balilla että Nairobissa saavutetut rajalliset sopimukset osoittavat, WTO:n yhteiset tavoitteet on vaikea saavuttaa.

3.4.1

Komitea tukee edelleen voimakkaasti monenvälisyyttä, etenkin kestävän kehityksen tavoitteiden ja COP21-kokouksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä globaalien arvo- ja toimitusketjujen, verkkokaupan ja sähköisen kaupankäynnin kasvun vuoksi.

3.5

Komission tiedonannossa korostetaan (16) perustellusti WTO:n keskeistä roolia maailmankaupan sääntöjen kehittämisessä ja noudattamisen valvonnassa, ja todetaan sen säännöstön olevan ”maailmankaupan järjestyksen perusta” (17). WTO varmistaa maailmanlaajuisen yhteensopivuuden ja myös riitojenratkaisumekanisminsa ansiosta se on laajalti arvostettu ja siihen turvaudutaan yhä useammin (18). On olemassa todellinen vaara, että ”mega-alueellisissa” ja muissa tärkeissä kahdenvälisissä vapaakauppasopimuksissa asetetaan mahdollisesti päällekkäisiä ja jopa ristiriitaisia sääntöjä, mikä pikemminkin monimutkaistaisi kuin selkeyttäisi maailmankaupan sääntöjä. Komitea panee huolestuneena merkille esimerkiksi sen, että EU:n äskettäin Vietnamin kanssa laadittuun sopimukseen sisältyvät alkuperäsäännöt voivat olla ristiriidassa sen kanssa, mitä Vietnam on hyväksynyt osana Tyynenmeren kumppanuussopimusta.

3.6

Moniin WTO:n Dohan kehitysohjelmassa käsitellyistä kysymyksistä voidaan puuttua vain monenvälisellä tasolla, kuten jo Uruguayn kierroksesta lähtien on tunnustettu. Tämä tarkoittaisi mitä tahansa maailmanlaajuista sopimusta maataloustukien yleisestä tasosta, joka on Dohan kierroksen keskeinen tavoite. On edelleen pyrittävä monenvälisiin ratkaisuihin.

3.6.1

Vapaakauppasopimusten on tarjottava todellista lisäarvoa. Ne antavat paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon alueelliset ja maakohtaiset erot samoin kuin kulttuurisidonnaiset seikat. Vapaakauppasopimusten on viime kädessä vahvistettava monenvälisyyttä.

3.7

Komission tiedonannossa tarkastellaan tapoja, joilla WTO:ta ja monenvälistä järjestelmää voidaan elvyttää. Sääntelynäkökulman lisäksi on asianmukaista korostaa tarvetta aiempaa kohdennetumpaan lähestymistapaan. On myös syytä kiinnittää huomiota useiden nopeasti kasvavien talouksien vuoksi lisääntyvään epätasapainoon ja siihen, että tällaisien maiden olisi annettava suurempi panos auttaakseen muita maita, jotka ovat jääneet jälkeen kehityksessä.

3.8

Komitea on kuitenkin huolissaan siitä, että tiedonanto sisältää kaksi ehdotusta, jotka vaikuttavat menevän eri suuntaan kuin siinä ilmoitetut tavoitteet. Ensinnäkin tiedonantoon sisältyy ehdotus, jonka mukaan ”ryhmä WTO:n jäseniä voi edetä tietyssä asiassa” (useammankeskinen lähestymistapa), kuten jo tehdään ympäristöhyödykkeitä koskevasta sopimuksesta (EGA) ja ehdotetusta palvelukauppasopimuksesta (TiSA) parhaillaan käytävien neuvottelujen yhteydessä. Jos tästä lähestymistavasta tulee säännönmukainen käytäntö, monet tärkeät maat ja etenkin Afrikan köyhät kehitysmaat voivat kuitenkin jäädä neuvottelujen ulkopuolelle. On pyrittävä varmistamaan tarkkaan, että useammankeskiset sopimukset ovat yhteensopivia täysimääräisen monenvälisyyden kanssa.

3.8.1

Toiseksi, mikäli tiedonantoon sisältyvä ehdotus, jonka mukaan myös muiden maiden pitäisi voida liittyä TTIP:n kaltaiseen sopimukseen (vaikka se on esitetty Turkkia, Norjaa ja muita ETA-maita ajatellen), yhdistettäisiin muihin tärkeisiin sopimuksiin (kuten EU:n ja Japanin sopimus tai EU:n ja Kanadan laaja-alainen talous- ja kauppasopimus), se asettaisi kyseenalaiseksi koko WTO:n merkityksen, sillä se voisi johtaa takaisin aikoihin, jolloin ”Quad” tai G4 olivat keskeisellä sijalla.

4.1

Vaikka komission tiedonannossa käsitellään monia keskeisiä kauppaan liittyviä strategisia kysymyksiä ja tärkeitä aiheita, siinä on myös lukuisia puutteita.

4.2

Ensinnäkin asiakirjassa on vain kaksi viittausta kestävän kehityksen tavoitteisiin, joiden toteuttamisessa kaupalla ja investoinneilla on suuri merkitys. Ne menevät paljon pidemmälle kuin vuosituhannen kehitystavoitteet ja vaikuttavat käytännössä kaikkiin valtioihin etenkin siksi, että niihin sisältyy energiaa ja ilmastonmuutosta koskevia tavoitteita.

4.2.1

Tiedonannon kohdassa 4.2 viitataan kuitenkin moniin oleellisiin seikkoihin ja sitoumuksiin ja käsitellään useita tärkeitä kysymyksiä, kuten kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointeja ja uusien vapaakauppasopimusten vaikutuksia vähiten kehittyneisiin maihin, mutta EU:n yleisen lähestymistavan olennainen yhteys kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen puuttuu. Komitea pitää valitettavana, ettei tässä yhteydessä noudateta täysin koordinoitua lähestymistapaa.

4.3

Asiakirjassa ei myöskään viitata Cotonoun AKT–EU-kumppanuussopimuksen uudistamiseen tai niihin etenkin Afrikan alueisiin, joiden kanssa talouskumppanuussopimuksia ei ole vielä solmittu. Keskeisenä viestinä Nairobin kokouksesta oli yleinen toivomus paitsi kehittää Afrikan unionia, myös edistää yli 50 maata kattavan, maanosan laajuisen vapaakauppa-alueen luomista Afrikkaan. EU on ainutlaatuisessa asemassa pystyäkseen edistämään tätä pyrkimystä, ja sen olisikin asetettava se etusijalle.

4.3.1

EU:n oikeutetusti AKT-maille osoittama huomio on yhä tärkeämpää, kun uusia kestävän kehityksen tavoitteita aletaan panna täytäntöön. Komitea suhtautuu myönteisesti aikomukseen tarkistaa EU:n kauppaa tukevan avun yhteistä strategiaa, jotta ”vahvistettaisiin kehittyvien maiden kykyä hyödyntää kauppasopimusten tarjoamia mahdollisuuksia” kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja jotta kauppaa käytettäisiin myös tukemaan alueellista yhdentymistä.

4.3.2

EU:n huomiota kiinnitetään Yaoundessa heinäkuussa 2015 järjestetyn AKT-maiden ja EU:n taloudellisten ja yhteiskunnallisten eturyhmien kokouksen loppujulistukseen (19), jossa todetaan, että kaikki mahdolliset rahoitusvarat on hyödynnettävä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi vakaan ja avoimen talouden ohjauksen puitteissa yksityinen sektori mukaan lukien.

4.3.3

Tämä lähestymistapa heijastaa kahta muuta komitean äskettäin antamaa lausuntoa. Ensimmäisessä (20) korostetaan, että tehokas tuki kaupalle edellyttää myös taloudellisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden aktiivista osallistumista ohjelmien suunnitteluun, niiden toteutuksen seurantaan sekä tulosten ja vaikutusten arviointiin. Pyrittäessä varmistamaan, että suhteissa AKT-maihin otetaan huomioon niiden monimuotoisuus, komission olisi pyrittävä talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden aktiiviseen osallistumiseen työmarkkinaosapuolet ja laajempi kansalaisyhteiskunta mukaan lukien. Onkin valitettavaa, ettei eteläisen Afrikan kehitysyhteisön kanssa äskettäin tehdyssä talouskumppanuussopimuksessa ole tämänsuuntaisia määräyksiä.

4.3.3.1

Toisessa lausunnossaan (21) ETSK korosti, että kehitysmaiden yritykset ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tarvitsevat tukea voidakseen parantaa valmiuksiaan luoda myönteisiä vaikutuksia työympäristöön – tähän sisältyy esimerkiksi tunnustettujen demokraattisten periaatteiden noudattaminen, yritysten perustamisen ja kasvun helpottaminen, avoimuuden lisääminen sekä liiallisen byrokratian ja laajalle levinneen korruption vähentäminen muun muassa ulkomaisten ja paikallisten investoijien kannustamiseksi.

4.4

Kolmanneksi tiedonannossa ei viitata lainkaan tarpeeseen turvata elintärkeä tuontitoiminta asiaankuuluvista maista, joiden kanssa vapaakauppasopimusta ei vielä ole suunnitteilla, tai muutoin vähentää EU:n energiariippuvuutta. Myös huomattava määrä työpaikkoja riippuu turvallisista ja säännöllisistä energian ja keskeisten raaka-aineiden toimituksista. Komitean aiemmin antamassa lausunnossa käsiteltiin näitä kysymyksiä sekä kehotettiin luomaan tehokas yleinen strategia ja selkeä EU:n oma hätätilan- tai kriisinhallintamenettely sellaisen tilanteen varalta, että jonkin tärkeän tuontiartikkelin saatavuus äkisti tyrehtyy syystä tai toisesta (22).

4.4.1

Komitea oli pettynyt todetessaan, että äskettäin julkaistun energiaunionipakettia käsittelevän tiedonannon (23) luku, joka koskee Euroopan aseman vahvistamista maailmanlaajuisilla energiamarkkinoilla, on yllättävän heikko. Siinä käsitellään Algeriaa ja Turkkia samassa yhteydessä, mitä komitea ei pidä asianmukaisena. Asiakirjassa ei kuitenkaan viitata keskeisiin energiakäytäviin eikä EU:n strategiseen kumppanuuteen Kiinan kanssa (erityisesti energia- ja kuljetusalan yhteistyö).

4.4.2

COP21-sopimukseen päästiin sen jälkeen, kun Kaikkien kauppa -tiedonanto julkaistiin. Sopimuksen tavoitteiden samoin kuin kestävän kehityksen tavoitteiden tulee näkyä kansainvälisessä kauppajärjestelmässä. Myös hiilijalanjälki ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät kannustimet on otettava huomioon ilmastonmuutoksen torjunnassa.

4.5

Investoinnit ovat kuuluneet EU:n toimivaltaan vasta Lissabonin sopimuksen myötä. Niiden osalta komission tiedonannossa ehdotetaan olemassa olevien EU:n vapaakauppasopimusten ajantasaistamista siten, että niihin lisättäisiin erityinen investointeja koskeva luku, sekä erillisiä neuvotteluja Hongkongin ja Taiwanin kanssa.

4.5.1

Lisäksi komissio pyrkii vakiinnuttamaan investointisuojan ja sovittelumenettelyn sijoittajan ja valtion väliseen riitojenratkaisuun (ISDS) liittyvän näkemyseron ja sitä TTIP-neuvotteluissa seuranneiden ehdotusten perusteella. Tiedonannossa ehdotetaan voimakkaampaa painotusta, jotta vapaakauppasopimuksissa vahvistettaisiin valtion oikeus sääntelyyn ja siirtyminen vanhasta järjestelmästä ”julkiseen investointituomioistuinjärjestelmään, jossa on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ja muutoksenhakutuomioistuin, jotka toimivat perinteisten tuomioistuinten tavoin” (24). Järjestelmässä on oltava selvät käytännesäännöt sekä riippumattomat tuomarit, joilla on korkea tekninen ja oikeudellinen pätevyys.

4.5.2

Komitea kannattaa avointa keskustelua. Onkin valitettavaa, että edellä mainitut ehdotukset, joita laaja joukko kansalaisyhteiskunnan organisaatioita on yleisesti vastustanut, koska ne eivät eroa oleellisesti ETSK:n kritisoimasta sijoittajan ja valtion välisestä riitojenratkaisumekanismista (25), on nyt sisällytetty EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimusta ja uudistettua EU:n ja Kanadan laaja-alaista talous- ja kauppasopimusta koskeviin teksteihin ilman kattavaa ja asianmukaista kuulemisprosessia.

4.6

Lisäksi kunnianhimoinen EU:n kauppa- ja investointipolitiikka edellyttää asianmukaisia, tarkoitukseen osoitettuja ja riittäviä varoja, oli sitten kyseessä useiden neuvottelujen jatkaminen samaan aikaan, kauppasopimusten valvonta ja toteuttaminen (tähän sisältyy kansalaisyhteiskunnan seurantaelimien riittävä rahoittaminen) tai kaupan edistäminen suuren yleisön parissa. Kauppapolitiikkaa toteutettaessa on tärkeää osoittaa riittävästi varoja sinne, missä niitä eniten tarvitaan, ja tähän liittyy myös EU:n operaatioiden ja edustustojen rooli EU:n ulkopuolisissa maissa.

5.1

On tärkeää saada eurooppalaiset vakuutettua kaupan hyödyistä, jos halutaan uudistetun kauppapolitiikan onnistuvan. Kauppa ja investoinnit ovat nykyään kansalaisia yleisesti koskevia asioita, ja monet kansalaisyhteiskunnan toimijat pitävät niitä tärkeinä, mutta monet myös kyseenalaistavat niiden perusperiaatteita. EU:ssa aiemmin esitettyä oletusta siitä, että vapaa kauppa on automaattisesti hyödyllistä, ei enää hyväksytä.

5.2

Komission tiedonannossa käsitellään perusteellisesti huolenaiheita, jotka ovat nousseet esiin TTIP:stä käydyn keskustelun kuluessa. Siinä todetaan painokkaasti, että ”komission on harjoitettava politiikkaa, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa, edistää eurooppalaisia ja universaaleja standardeja ja arvoja puhtaasti taloudellisten etujen ohella ja painottaa enemmän kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia, kuluttajansuojaa, veronkierron torjumista ja vastuullista ja reilua kauppaa” (26). Veropetosten ja veronkierron torjuntaa koskevat määräykset ovat myös tärkeitä. Siinä myös luvataan, ”ettei yksikään EU:n kauppasopimus johda heikompaan kuluttajien, ympäristön tai sosiaaliseen ja työntekijöiden suojaan kuin Euroopan unionissa tällä hetkellä tarjottu suoja” (27). COP21-kokouksen johdosta myös ilmaston lämpeneminen on nyt otettava huomioon.

5.3

Komitea suhtautuu myönteisesti näihin sitoumuksiin, jotka perustuvat Globaali Eurooppa -tiedonannossa määriteltyihin periaatteisiin. Siinä todetaan, että ”samalla kun EU edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja yhteenkuuluvuutta omalla alueellaan, eurooppalaisia arvoja – sosiaalisia ja ympäristönormeja ja kulttuurista monimuotoisuutta myöten – olisi pyrittävä edistämään koko maailmassa” (28).

5.3.1

EU korostaa kestävää kehitystä osittain siksi, että se haluaa yleisesti edistää ja vahvistaa oikeina pitämiään asioita eli demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia, avoimuutta ja ennustettavuutta. Pohjimmiltaan kyse on ympäristönsuojelusta, ilmastonmuutoksen torjumisesta, ihmisarvoisen työn, työterveyden ja -turvallisuuden edistämisestä sekä monista muista kysymyksistä, joita käsitellään sekä tärkeimmissä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksissa että keskeisissä ympäristöalan monenvälisissä sopimuksissa. Tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää, että kestävän kehityksen tavoitteet saavat keskeisen roolin.

5.3.2

Monilla aloilla – lukuun ottamatta tekstiili- ja keramiikka-aloja – tariffeilla on nykyään toissijainen rooli kauppaneuvotteluissa tullien ulkopuolisiin kaupan esteisiin ja sääntöihin verrattuna, sääntely-yhteistyö mukaan lukien. Jälkimmäisen vaikutus herättää huolta siitä, ketkä ovat todellisia voittajia. Kuten tiedonannossa korostetaan, sääntely-yhteistyötä on voitava tehdä heikentämättä olemassa olevaa sääntelyyn perustuvaa suojaa terveyden, turvallisuuden, ympäristön, työolojen ja kuluttajansuojan kaltaisilla keskeisillä aloilla. Esimerkkinä tästä on EU:n ja Kanadan välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen luku, jossa käsitellään terveys- ja kasvinsuojeluun liittyviä toimia. On varmistettava oikeus sääntelyyn. Päällekkäisiä standardeja on vältettävä.

5.4

Komitea on tyytyväinen siihen, että komissio ilmoittaa pyrkivänsä ETSK:n, Euroopan parlamentin ja laajemman kansalaisyhteiskunnan esittämien kannanottojen mukaisesti suojelemaan julkisia palveluja vapaakauppasopimuksissa, ja katsoo, että tämä voidaan tehdä parhaiten käyttämällä positiivista luetteloa sekä markkinoille pääsyä että kansallista kohtelua koskien.

5.5

Koska kaupasta keskustellaan yhä laajemmin, ei ole enää itsestään selvää, että Euroopan parlamentti ratifioi kauppasopimukset, koska sen toimivaltuudet ovat kasvaneet ja sen edustama näkemysten kirjo on paljon laajempi kuin aiemmin. Näin ollen komitea odottaa komission ottavan kauppaneuvotteluissa huomioon parlamentin – viimeksi TTIP:stä ja TiSA:sta – antamissaan päätöslauselmissa esittämät huolet. Koska on todennäköistä, että jotkut vapaakauppasopimukset koskevat sekamuotoisia toimivaltuuksia, ratifiointi tarvitaan kansallisilta parlamenteilta. Tällaisissa tapauksissa ratifiointi edellyttää kansallisten perustuslakisäännösten mukaista, täysin vastuullista menettelyä. Komission jatkotoimet hyväksynnän saamiseksi tällaisille sopimuksille ovat tärkeitä sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla.

5.6

Kauppaan liittyvät EU:n vahvuudet ovat yksi sen valttikorteista, mutta kauppaa ja etenkin investointeja puoltavia näkemyksiä on silti edelleen tuotava esiin. Sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa – kansalaisyhteiskunta mukaan lukien – on käytävä korkeatasoista tietoon perustuvaa keskustelua ja varmistettava, että kaikilla asiasta kiinnostuneilla osapuolilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.

5.6.1

Tähän mennessä laajan ja houkuttelevan tuontituotteiden valikoiman sekä kustannusten alenemisen tullitariffien alentamisen tai poistamisen myötä on katsottu tuottavan helposti yksilöitäviä kuluttajaetuja ja tarjonneen runsaasti vaihtoehtoja ja monipuolisuutta. Tässä yhteydessä keskeisenä kysymyksenä on edelleen esimerkiksi kauppakumppanien välisen televiestinnän verkkovierailumaksujen alentaminen. On tärkeää kannustaa lisäämään kulutusta kotialueella, jotta kaupan vapauttamisesta saadaan EU:ssa laajaa hyötyä talouskasvun ja työllisyyden paranemisen myötä.

5.7

Vaikka tiedonannossa korostetaan kaupan merkitystä EU:lle kasvun ja työpaikkojen kannalta, on yhtä tärkeää kuulla kuluttajia, jotka ovat huolissaan normien mahdollisesta heikkenemisestä ja mahdollisesta ympäristöjalanjäljestä.

5.7.1

Komission tiedonannon mukaan kuluttajat ovat hyötyneet kaupan esteiden poistamisesta, ja heillä on oltava luottamusta maailmanmarkkinoihin (29). Sen vuoksi kauppapolitiikan on oltava kestävän kehityksen politiikan mukaista pitkän aikavälin taloudellinen kestävyys huomioon ottaen. Tätä on arvioitava kattavasti vaikutustenarvioinneissa, ja niillä on nähtävä olevan vaikutusta.

5.7.2

On tärkeää asettaa kuluttajat ja laajempi kansalaisyhteiskunta keskeiseen asemaan politiikan muotoilussa. Komitea suhtautuu erittäin myönteisesti tiedonannossa esitettyyn tavoitteeseen, jonka mukaan kauppapolitiikan olisi hyödytettävä kuluttajia aiempaa enemmän ja siitä pitäisi tehdä nykyistä avoimempaa. Komitea jakaa kuitenkin huolen siitä, että edelleenkään ei ole olemassa mekanismeja, joilla vakiinnutettaisiin ennalta varautumisen periaatteen ja riskeihin perustuvan lähestymistavan soveltaminen kauppapolitiikassa. Tämän on puolestaan oltava olennainen osa ”innovointiperiaatetta” (30).

6.1

Tiedonannon arviointiin vaikuttaa se, pystyykö komissio osoittamaan, etteivät kauppasopimukset itse asiassa johda ympäristö- ja työelämän normien eivätkä muiden normien heikkenemiseen. Sen on myös osoitettava, että se itse on vastuullinen kauppaa ja investointeja koskevissa neuvotteluissa ja että sen voidaan odottaa tuovan etua kaikille.

6.1.1

Tämä tavoite voidaan saavuttaa ainoastaan lisäämällä kansalaisyhteiskunnan osallistumista merkittävästi alkuvaiheesta lähtien.

6.1.2

Komission tiedonannossa käsitellään tarvetta toimia aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan kanssa, mutta sitä ei käsitellä niin laajasti kuin voisi odottaa. Osana ETSK:n institutionaalista roolia komitealla on hyvät edellytykset auttaa kehittämään tätä, koska sillä on säännölliset yhteydet kansalaisyhteiskuntaan sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Tähän tulee sisältyä myös työmarkkinaosapuolten suora kuuleminen kaupan ja investointien mahdollisista vaikutuksista työllisyyteen.

6.2

TTIP-neuvotteluihin liittyvien kiistojen johdosta tiedonannossa annetaan paljon painoa avoimuudelle. Sitoumus noudattaa kaikissa neuvotteluissa samantasoista avoimuutta kuin TTIP-neuvotteluissa on tervetullut. Komitea kehottaakin neuvostoa julkaisemaan viipymättä EU:n ja Japanin vapaakauppasopimukseen liittyvän neuvotteluvaltuutuksen ja -asiakirjat.

6.2.1

Komitea katsoo, että on erityisen tärkeää järjestää tiedotustilaisuuksia kansalaisyhteiskunnalle kullakin neuvottelukierroksella. Erityinen neuvoa-antava ryhmä, joka perustettiin tukemaan TTIP-neuvottelujen edistymistä, on myös ollut hyödyllinen. Komitea oli pettynyt, että se ei ollut virallisesti prosessiin osallistuvien instituutioiden joukossa. Tämä seikka on korjattava tulevaisuudessa.

6.3

Tiedonannossa ei viitata lainkaan kansalaisyhteiskunnan seurantamekanismeihin, jotka kattavat olemassa olevien EU:n kauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevät luvut, eikä siihen, kuinka näitä voitaisiin kehittää ja vahvistaa. Komitea katsoo, että täytäntöönpanon valvontamekanismeja tulee soveltaa myös kauppaa ja kestävää kehitystä käsitteleviin lukuihin komission TTIP-ehdotuksesta alkaen.

6.3.1

Tämä on valitettavaa. ”Globaali Eurooppa” -tiedonantoa käsittelevässä lausunnossaan komitea kehotti sisällyttämään jokaiseen vastedes solmittavaan vapaakauppasopimukseen kestävää kehitystä koskevan luvun ja uskomaan kansalaisyhteiskunnalle aktiivisen seurantatehtävän (31).

6.3.2

Vuonna 2010 solmitusta EU:n ja Korean sopimuksesta lähtien on laadittu seitsemän EU:n kauppasopimusta, joissa kestävää kehitystä koskevalla luvulla on ollut näkyvä sija. Sen jälkeen komitea on kehottanut, että kestävää kehitystä koskevat luvut on sisällytettävä myös itsenäisiin investointisopimuksiin (32).

6.3.3

Komitea katsoo, että näiden lukujen yksityiskohtaisen arvioinnin, seurannan ja kehittämisen puuttuminen on vastoin komission muutoin tervetullutta aikomusta pyrkiä jatkossakin sisällyttämään kunnianhimoisia ja innovatiivisia kauppaa ja kestävää kehitystä käsitteleviä lukuja EU:n kauppa- ja investointisopimuksiin yhdessä varsinaisten määräysten kanssa.

6.3.4

Tällaisiin sopimuksiin on sisältynyt erilaisia kansalaisyhteiskunnan kattavasti osallistavia, kestävää kehitystä käsittelevien lukujen täytäntöönpanon seurantaan tarkoitettuja mekanismeja. Nyt on olemassa riittävää kokemusta siitä, mitä on otettava huomioon ja mitä on opittu, jotta voidaan antaa selkeitä, myönteisiä suosituksia tulevaisuutta varten.

6.3.5

Näillä mekanismeilla on merkittävä potentiaali, ja ne voivat tuottaa konkreettisia tuloksia kaupan ja investointien myönteisten vaikutusten muodossa. Ne ovat tärkeä kanava vuoropuhelulle ja yhteistyölle kumppanimaiden kansalaisyhteiskunnan kanssa. Ne edellyttävät myös aikaa, työtä ja valmiuksien kehittämistä, jotta niistä voi tulla täysin toimintakelpoisia ja tehokkaita etenkin maissa, joissa kansalaiskeskustelun ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun malli on erilainen kuin EU:ssa. ETSK:n olemassa olevat yhteydet helpottivat kansallisten neuvoa-antavien ryhmien perustamista.

6.4

Edellä mainittujen elinten määrän kasvaessa on todellinen haaste saavuttaa kunkin ryhmän tasapuolinen edustus neuvoa-antavissa ryhmissä, ja tämä voi johtaa huomattaviin viivästymisiin.

6.4.1

Muita toistuvia ongelmia ovat seuraavat:

6.4.2

Komitea suosittaa, että kansallisten neuvoa-antavien ryhmien tehtäviä laajennetaan kattamaan kaikki kansalaisyhteiskuntaa kiinnostavat kysymykset, joihin kuuluvat esimerkiksi sääntely-yhteistyö, pk-yrityksiä koskevat luvut ja ihmisoikeuksiin liittyvät määräykset.