Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52014XC0703(01)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta tilalämmittimien ja yhdistelmälämmittimien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta annetun komission asetuksen (EU) N:o 813/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä tilalämmittimien, yhdistelmälämmittimien, tilalämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen sekä yhdistelmälämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen energiamerkinnän osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 811/2013 täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto

OJ C 207, 3.7.2014, p. 2–21 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

3.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 207/2


Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta tilalämmittimien ja yhdistelmälämmittimien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta annetun komission asetuksen (EU) N:o 813/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä tilalämmittimien, yhdistelmälämmittimien, tilalämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen sekä yhdistelmälämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen energiamerkinnän osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 811/2013 täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto

(2014/C 207/02)

1.   Väliaikaisesti sovellettavien mittaus- ja laskentamenetelmien (1) nimet ja viitetiedot asetuksen (EU) N:o 813/2013 ja erityisesti sen liitteiden III ja IV sekä asetuksen (EU) N:o 811/2013 ja erityisesti sen liitteiden VII ja VIII täytäntöönpanoa varten.

2.   Kursivoidut parametrit määritellään asetuksessa (EU) N:o 813/2013 ja asetuksessa (EU) N:o 811/2013.

3.   Viitetiedot

Parametri

Organisaatio

Viite/nimi

Huomautukset

Kaasumaista polttoainetta käyttävät kattilatilalämmittimet ja kattilayhdistelmälämmittimet

η, P, laitetyypit, Pstby , Pign

CEN

EN 15502-1:2012 Kaasulämmitteiset lämmityskattilat. Osa 1: Yleiset vaatimukset ja testaus

EN 15502-1:2012 korvaa standardit EN 297, EN 483, EN 677, EN 656, EN 13836 ja EN 15420.

Hyötylämpöteho nimellislämpöteholla P4 ja hyötysuhde nimellislämpöteholla η4 lämpötilassa 80/60 °C

CEN

§ 3.1.6 Nimellisteho (määritelmä, symboli Pn);

§ 3.1.5.7 Hyötysuhde (määritelmä, symboli ηu);

§ 9.2.2 (testi)

Kaikki hyötysuhdearvot ilmoitetaan ylemmän lämpöarvon perusteella.

Laitetyypit, määritelmät

CEN

§ 3.1.10. Kattilatyypit ja määritelmät ”yhdistelmäkattila”, ”matalalämpökattila” ja ”kondenssikattila”;

§ 8.15. Kondensaatin muodostuminen (vaatimukset ja testi)

 

Hyötylämpöteho 30 %:ssa nimellislämpötehosta P1 ja hyötysuhde 30 %:ssa nimellislämpötehosta η1 osapolttoaineteholla ja matalilla lämpötila-asetuksilla

CEN

§ 3.1.5.7. Hyötysuhde (määritelmä, symboli ηu);

§ 9.3.2. Hyötysuhde osakuormalla, testit

1)

Testit tehdään 30 %:ssa nimellisestä polttoainetehosta, ei pienimmällä jatkuvalla polttoaineteholla.

2)

Testien paluulämpötilat ovat 30 °C (kondenssikattila), 37 °C (matalalämpökattila) tai 50 °C (vakiokattila).

Standardin prEN 15502-1:2013 mukaan

η4 on hyötysuhde nimellisellä polttoaineteholla tai vaihtuvatehoisilla kattiloilla suurimman ja pienimmän hyötypolttoainetehon aritmeettisella keskiarvolla;

η1 on hyötysuhde 30 %:ssa nimellisestä polttoainetehosta tai vaihtuvatehoisilla kattiloilla 30 %:ssa suurimman ja pienimmän hyötypolttoainetehon aritmeettisesta keskiarvosta.

Valmiustilan lämpöhäviö Pstby

CEN

§ 9.3.2.3.1.3 Valmiustilan häviöt (testi)

 

Sytytyspolttimen tehonkulutus Pign

CEN

§ 9.3.2 Taulukot 6 ja 7: Q3 = jatkuvatoiminen sytytyspoltin

Koskee sytytyspolttimia, jotka toimivat pääpolttimen ollessa pois päältä -tilassa.

Typen oksidien päästöt NOx

CEN

EN 15502-1:2012

§ 8.13. NOX (luokittelu, testi- ja laskentamenetelmät)

NOX-päästöt ilmoitetaan ylemmän lämpöarvon perusteella.

Nestemäistä polttoainetta käyttävät kattilatilalämmittimet ja kattilayhdistelmälämmittimet

Yleiset testiolosuhteet

 

EN 304:1992; A1:1998; A2:2003; Lämmityskattilat. Testausohje sumutusöljypolttimella varustettuja lämmityskattiloita varten;

Jakso 5 (Testit)

 

Valmiustilan lämpöhäviö Pstby

CEN

EN 304 kuten edellä;

§ 5.7 Valmiustilan häviön määrittäminen

Pstby = q × (P4/η4), ”q” on määritelty EN 304:ssa.

EN 304:ssa kuvattu testi tehdään arvolla Δ30K.

Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus aktiivitilassa ηson , testitulokset hyötyteholle P

CEN

Kondenssikattiloilla:

EN 15034:2006. Lämmityskattilat. Polttoöljykäyttöiset kondenssikattilat; § 5.6 Hyötysuhde.

EN 15034:2006 koskee öljykäyttöisiä kondenssikattiloita.

 

 

Vakio- ja matalalämpökattiloilla:

EN 304:1992; A1:1998; A2:2003; Lämmityskattilat. Testausohje sumutusöljypolttimella varustettuja lämmityskattiloita varten;

Jakso 5 (Testit)

Lämmityskattiloihin, joiden polttimot on varustettu palamisilmapuhaltimella, sovelletaan standardien EN 303-1, EN 303-2 ja EN 303-4 vastaavia osia. Injektiopolttimiin, jotka eivät ole puhallinavusteisia, sovelletaan standardia EN 1:1998.

Parametrien η1 ja η4 testiolosuhteet (teho- ja lämpötila-asetukset) ovat samat kuin edellä kuvatuilla kaasulämmitteisillä kattiloilla.

Typen oksidien päästöt NOx

CEN

EN 267:2009+A1:2011

Nestemäisiä polttoaineita käyttävät automaattiset palamisilmapuhaltimella varustetut polttimot;

§ 4.8.5. NOX- ja CO-päästöjen raja-arvot;

§ 5. Testaus. LIITE B. Päästöjen mittaukset ja korjaukset.

NOX-päästöt ilmoitetaan ylemmän lämpöarvon perusteella.

Sovelletaan polttoaineen viitetyppipitoisuutta 140 mg/kg. Jos mitataan jokin muu typpipitoisuus, ainoastaan lämmityspetrolia lukuun ottamatta, sovelletaan seuraavaa korjausyhtälöä:

Formula

NOX(EN 267) on NOX-arvo korjattuna viiteolosuhteisiin, kun polttoöljyn typpipitoisuudeksi on valittu 140 mg/kg;

NOXref on B.2 kohdan mukaisesti mitattu NOX-arvo;

Nmeas on polttoöljyn typpipitoisuus (mg/kg);

Nref = 140 mg/kg.

Standardin vaatimusten noudattamisen todentamisessa käytetään arvoa NOX(EN 267).

Sähkökattilatilalämmittimet ja sähkökattilayhdistelmälämmittimet

Sähkökattilatilalämmittimien ja sähkökattilayhdistelmälämmittimien tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus ηs

Euroopan komissio

Tämän tiedonannon 4 kohta

Lisätekijöitä kattilatilalämmittimien, kattilayhdistelmälämmittimien ja yhteistuotantotilalämmittimien tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen liittyviä mittauksia ja laskelmia varten.

Yhteistuotantotilalämmittimet

Yhteistuotantotilalämmittimen hyötylämpöteho nimellislämpöteholla lisälämmitin kytkettynä pois päältä PCHP100+Sup0 . Yhteistuotantotilalämmittimen hyötylämpöteho nimellislämpöteholla lisälämmitin kytkettynä päälle PCHP100+Sup100 .

Yhteistuotantotilalämmittimen hyötysuhde nimellislämpöteholla lisälämmitin kytkettynä pois päältä ηCHP100+Sup0 . Yhteistuotantotilalämmittimen hyötysuhde nimellislämpöteholla lisälämmitin kytkettynä päälle ηCHP100+Sup100 .

Yhteistuotantotilalämmittimen sähköhyötysuhde nimellislämpöteholla lisälämmitin kytkettynä pois päältä ηel,CHP100+Sup0 . Yhteistuotantotilalämmittimen sähköhyötysuhde nimellislämpöteholla lisälämmitin kytkettynä päälle ηel,CHP100+Sup100 .

CEN

FprEN 50465:2013

Kaasulaitteet. Yhdistetyt lämmön- ja sähköntuotantolaitteet, joiden nimellinen polttoaineteho on enintään 70 kW

Lämpötehot:

6.3 Polttoaineteho ja lämpö- ja sähköteho; 7.3.1 ja 7.6.1;

Hyötysuhteet:

7.6.1 Hyötysuhde (Hi) ja 7.6.2.1 Hyötysuhde – Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus – muuntaminen ylempään lämpöarvoon perustuvaksi hyötysuhteeksi

PCHP100+Sup0 vastaa arvoa

QCHP_100+Sup_0 × ηth,CHP_100+Sup_0

standardissa FprEN 50465:2013

PCHP100+Sup100 vastaa arvoa

QCHP_100+Sup_100 × ηth,CHP_100+Sup_100

standardissa FprEN 50465:2013

ηCHP100+Sup0 vastaa arvoa ηHs,th CHP_100+Sup_0

standardissa FprEN 50465:2013

ηCHP100+Sup100 vastaa arvoa ηHs,th,CHP_100+Sup_100

standardissa FprEN 50465:2013

ηel,CHP100+Sup0 vastaa arvoa ηHs,el,CHP_100+Sup_0

standardissa FprEN 50465:2013

ηel,CHP100+Sup100 vastaa arvoa ηHs,el,CHP_100+Sup_100

standardissa FprEN 50465:2013

FprEN 50465 on viiteasiakirja ainoastaan laskettaessa arvoja PCHP100+Sup0 , PCHP100+Sup100 , ηCHP100+Sup0 , ηCHP100+Sup100 , ηel,CHP100+Sup0 ja ηel,CHP100+Sup100 .

Yhteistuotantotilalämmittimien arvojen ηs ja ηson käytetään tässä tiedonannossa kuvattua menetelmää.

Pstby , Pign

CEN

FprEN 50465:2013

Kaasulaitteet. Yhdistetyt lämmön- ja sähköntuotantolaitteet, joiden nimellinen polttoaineteho on enintään 70 kW

 

Valmiustilan lämpöhäviö Pstby

CEN

§ 7.6.4 Valmiustilan häviöt Pstby

 

Sytytyspolttimen tehonkulutus Pign

CEN

§ 7.6.5 Jatkuvatoimisen sytytyspolttimen polttoaineteho Qpilot

Pign vastaa arvoa Qpilot standardissa FprEN 50465:2013.

Typen oksidien päästöt NOX

CEN

FprEN 50465:2013

§ 7.8.2 NOX (Muut epäpuhtaudet)

NOX-päästöarvot mitataan milligrammoina polttoainepanoksen kilowattituntia kohti ja ilmaistaan ylempänä lämpöarvona. Testin aikana tuotettua sähköenergiaa ei oteta huomioon NOX-päästöjen laskennassa.

Kattilatilalämmittimet, kattilayhdistelmälämmittimet ja yhteistuotantotilalämmittimet

Lisäsähkönkulutus täydellä kuormalla elmax, osakuormalla elmin ja valmiustilassa PSB

CEN

EN 15456:2008: Lämmityskattilat. Lämmöntuottolaitteiden sähkönkulutus

EN 15502:2012 kaasulämmitteisille kattiloille

FprEN 50465:2013

Yhteistuotantotilalämmittimille

§ 7.6.3 Energiaan liittyvien tuotteiden lisäsähkönkulutus

Mittaus ilman kiertovesipumppua.

elmax vastaa arvoa Pelmax standardissa FprEN 50465:2013

elmin vastaa arvoa Pelmin standardissa FprEN 50465:2013

Arvoja elmax, elmin ja PSB määritettäessä otetaan huomioon päälämmönkehittimen lisäsähkönkulutus.

Äänitehotaso LWA

CEN

Äänitehotaso sisällä mitattuna:

EN 15036-1: Lämmityskattilat. Lämmönkehittimien ilmassa kantautuvia melupäästöjä koskevat testausohjeet. Osa 1: Lämmönkehittimien ilmassa kantautuvat melupäästöt

Akustiikan osalta EN 15036-1:ssä viitataan standardiin ISO 3743-1 Akustiikka. Melulähteiden äänitehotasojen määrittäminen. Tekninen menetelmä pienille siirrettäville melulähteille kaiuntakentässä. Osa 1: Vertailumenetelmä kovaseinäisessä mittaushuoneessa, sekä muihin sallittuihin menetelmiin, joista kullakin on omat tarkkuutensa.

Kattilatilalämmittimien, kattilayhdistelmälämmittimien ja yhteistuotantotilalämmittimien tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus ηs

Euroopan komissio

Tämän tiedonannon 4 kohta.

Lisätekijöitä kattilatilalämmittimien, kattilayhdistelmälämmittimien ja yhteistuotantotilalämmittimien tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen liittyviä mittauksia ja laskelmia varten.

Lämpöpumpputilalämmittimet ja lämpöpumppuyhdistelmälämmittimet

Testimenetelmät, sähkökäyttöiset höyry-puristuslämpöpumput

CEN

EN 14825:2013

Sisätilojen lämmitykseen ja jäähdytykseen tarkoitetut, sähkökäyttöisellä kompressorilla toimivat huoneilmastointilaitteet, nestejäähdyttimet ja lämpöpumput. Testaus ja luokitus osakuormaolosuhteissa ja kausittaisen suorituskyvyn laskenta

Jakso 8: Testimenetelmät kapasiteettien ja EERbin(Tj)- ja COPbin(Tj)-arvojen testaamiseksi aktiivitilassa osakuormaolosuhteissa

Jakso 9: Testimenetelmät sähkönkulutukselle termostaatti pois päältä-, valmius- ja kampikammion lämmitys -tilassa

 

Testimenetelmät, nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttävät moottorikäyttöiset höyry-puristuslämpöpumput

CEN

EN 14825:2013

Sisätilojen lämmitykseen ja jäähdytykseen tarkoitetut, sähkökäyttöisellä kompressorilla toimivat huoneilmastointilaitteet, nestejäähdyttimet ja lämpöpumput. Testaus ja luokitus osakuormaolosuhteissa ja kausittaisen suorituskyvyn laskenta

Jakso 8: Testimenetelmät kapasiteettien ja EERbin(Tj)- ja COPbin(Tj)-arvojen testaamiseksi aktiivitilassa osakuormaolosuhteissa

Jakso 9: Testimenetelmät sähkönkulutukselle termostaatti pois päältä-, valmius- ja kampikammion lämmitys ‐tilassa

Kunnes uusi eurooppalainen standardi julkaistaan. Työasiakirjaa laaditaan CEN/TC299 WG3 -asiantuntijaryhmässä.

Testimenetelmät, nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttävät sorptiolämpöpumput

CEN

prEN 12309-4:2013

Lämmitykseen ja/tai jäähdytykseen käytettävät kaasukäyttöiset sorptiolaitteet, joiden polttoaineteho on enintään 70 kW. Testimenetelmät

 

Sähkökäyttöiset tai nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttävät moottorikäyttöiset höyry-puristuslämpöpumput

Ilma-vesi-, suolavesi-vesi- ja vesi-vesi-laitteiden testiolosuhteet keskilämpötilan sovelluksille keskimääräisissä, kylmissä ja lämpimissä ilmasto-olosuhteissa lämmityskauden lämpökertoimen SCOP laskemiseksi sähkökäyttöisille lämpöpumpuille ja lämmityskauden primäärienergiakertoimen SPER laskemiseksi nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttäville moottorikäyttöisille lämpöpumpuille

CEN

EN 14825:2013

Luku 5.4.4, taulukot 18,19 ja 20 (ilma-vesi)

Luku 5.5.4, taulukot 30,31 ja 32 (suolavesi-vesi, vesi-vesi)

Palstalla ”muuttuva ulostulo” ilmoitettuja ulostulolämpötiloja sovelletaan lämpöpumppuihin, jotka säätävät ulostuloveden (virtauksen) lämpötilaa lämmöntarpeen mukaan. Lämpöpumpuilla, jotka eivät säädä ulostuloveden (virtauksen) lämpötilaa lämmöntarpeen mukaan, vaan joiden ulostulolämpötila on kiinteä, ulostulolämpötilan on asetettava palstan ”vakioulostulo” mukaisesti.

Standardia EN 14825:2013 sovelletaan nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttäviin moottorikäyttöisiin lämpöpumppuihin uuden eurooppalaisen standardin julkaisemiseen saakka.

Keskilämpötila vastaa standardin EN 14825:2013 korkeaa lämpötilaa.

Testit tehdään standardin EN 14825:2013 jakson 8 mukaisesti:

Kiinteän kapasiteetin laitteilla testejä sovelletaan standardin EN 14825:2013 luvun 8.4 mukaisesti. Testin aikaiset ulostulolämpötilat ovat joko ne, joilla saavutetaan standardin EN 14825:2013 mukaisia ilmoituspisteitä vastaavat keskimääräiset ulostulolämpötilat, TAI nämä tiedot on johdetaan lineaarisella interpolaatiolla / ekstarpolaatiolla standardin EN 14511-2:2013 testauspisteistä, täydennettynä tarvittaessa muilla ulostulolämpötiloilla tehdyillä testeillä.

Muuttuvan kapasiteetin laitteilla sovelletaan standardin EN 14825:2013 lukua 8.5.2. Testiolosuhteet ovat joko samat kuin mainitussa standardissa määritellyissä ilmoituspisteissä TAI testit voidaan suorittaa muissa ulostulolämpötiloissa ja osakuormaolosuhteissa ja tulokset voidaan interpoloida / ekstrapoloida lineaarisesti standardin EN 14825:2013 mukaisia ilmoituspisteitä koskevien tietojen määrittämiseksi.

Testiolosuhteiden A–F lisäksi, ”jos TOL on alle -20 °C, on otettava ylimääräinen laskentapiste olosuhteita -15 °C vastaavalla kapasiteetilla ja COP-arvolla” (EN 14825:2013, § 7.4). Tämän tiedonannon soveltamiseksi tätä pistettä kutsutaan nimellä ”G”.

Nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttävät sorptiolämpöpumput

Ilma-vesi-, suolavesi-vesi- ja vesi-vesi-laitteiden testiolosuhteet keskilämpötilan sovelluksille keskimääräisissä, kylmissä ja lämpimissä ilmasto-olosuhteissa lämmityskauden primäärienergiakertoimen SPER laskemiseksi

CEN

prEN 12309-3:2012

Lämmitykseen ja/tai jäähdytykseen käytettävät kaasukäyttöiset sorptiolaitteet, joiden polttoaineteho on enintään 70 kW. Osa 3: Testiolosuhteet

Luku 4.2, taulukot 5 ja 6

Keskilämpötila vastaa standardin prEN 12309-3:2012 korkeaa lämpötilaa.

Sähkökäyttöiset tai nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttävät moottorikäyttöiset höyry-puristuslämpöpumput

Ilma-vesi-, suolavesi-vesi- ja vesi-vesi-laitteiden testiolosuhteet matalan lämpötilan sovelluksille keskimääräisissä, kylmissä ja lämpimissä ilmasto-olosuhteissa lämmityskauden lämpökertoimen SCOP laskemiseksi sähkökäyttöisille lämpöpumpuille ja lämmityskauden primäärienergiakertoimen SPER laskemiseksi nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttäville moottorikäyttöisille lämpöpumpuille

CEN

EN 14825:2013

Luku 5.4.2, taulukot 11,12 ja 13 (ilma-vesi)

Luku 5.5.2, taulukot 24,25 ja 26 (suolavesi-vesi, vesi-vesi)

Palstalla ”muuttuva ulostulo” ilmoitettuja ulostulolämpötiloja sovelletaan lämpöpumppuihin, jotka säätävät ulostuloveden (virtauksen) lämpötilaa lämmöntarpeen mukaan. Lämpöpumpuilla, jotka eivät säädä ulostuloveden (virtauksen) lämpötilaa lämmöntarpeen mukaan, vaan joiden ulostulolämpötila on kiinteä, ulostulolämpötilan on asetettava palstan ”vakioulostulo” mukaisesti.

Samat huomautukset kuin keskimääräisillä ilmasto-olosuhteilla ja keskilämpötilan sovelluksilla, lukuun ottamatta huomautusta ”Keskilämpötila vastaa standardin EN 14825:2012 korkeaa lämpötilaa”.

Nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttävät sorptiolämpöpumput

Ilma-vesi-, suolavesi-vesi- ja vesi-vesi-laitteiden testiolosuhteet matalan lämpötilan sovelluksille keskimääräisissä, kylmissä ja lämpimissä ilmasto-olosuhteissa lämmityskauden primäärienergiakertoimen SPER laskemiseksi

CEN

prEN 12309-3:2012

Lämmitykseen ja/tai jäähdytykseen käytettävät kaasukäyttöiset sorptiolaitteet, joiden polttoaineteho on enintään 70 kW. Osa 3: Testiolosuhteet

Luku 4.2, taulukot 5 ja 6

 

Sähkökäyttöiset höyry-puristuslämpöpumput

Lämmityskauden lämpökertoimen SCOP laskeminen

CEN

EN 14825:2013

Sisätilojen lämmitykseen ja jäähdytykseen tarkoitetut, sähkökäyttöisellä kompressorilla toimivat huoneilmastointilaitteet, nestejäähdyttimet ja lämpöpumput. Testaus ja luokitus osakuormaolosuhteissa ja kausittaisen suorituskyvyn laskenta

Jakso 7: Viitearvojen SCOP, SCOPon ja SCOPnet laskentamenetelmä

 

Nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttävät moottorikäyttöiset höyry-puristuslämpöpumput

Lämmityskauden primäärienergiakertoimen SPER laskeminen

CEN

Uusia eurooppalaisia standardeja laaditaan.

SPER-kaavat määritellään analogisesti sähkökäyttöisten höyry-puristuslämpöpumppujen SCOP-kaavojen kanssa: arvot COP, SCOPnet , SCOPon ja SCOP korvataan arvoilla GUEGCV , PER, SPERnet , SPERon ja SPER.

Nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttävät sorptiolämpöpumput

Lämmityskauden primäärienergiakertoimen SPER laskeminen

CEN

prEN12309-6:2012

Lämmitykseen ja/tai jäähdytykseen käytettävät kaasukäyttöiset sorptiolaitteet, joiden polttoaineteho on enintään 70 kW. Osa 6: Kausittaisten kertoimien laskeminen

Arvo SPER vastaa arvoa SPERh standardissa prEN12309-6:2012.

Lämpöpumpputilalämmittimien ja lämpöpumppuyhdistelmälämmittimien tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus ηs

Euroopan komissio

Tämän tiedonannon 5 kohta.

Lisätekijöitä lämpöpumpputilalämmittimien ja lämpöpumppuyhdistelmälämmittimien tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen liittyviä laskelmia varten

Nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttävät moottorikäyttöiset höyry-puristuslämpöpumput

Typen oksidien päästöt NOx

CEN

Uutta eurooppalaista standardia laaditaan CEN/TC299 WG3 -asiantuntijaryhmässä.

Ainoastaan muuttuvan kapasiteetin laitteilla NOX-päästöt mitataan komission asetuksen 813/2013 liitteessä III olevassa taulukossa 3 määritellyissä nimellisolosuhteissa käyttäen ”moottorin ekvivalenttia kierroslukua (Erpmequivalent)”.

Erpmequivalen lasketaan seuraavasti:

Erpmequivalent = X1 × Fp1 + X2 × Fp2 + X3 × Fp3 + X4 × Fp4

Xi= moottorin kierrosluku 70 %:ssa, 60 %:ssa, 40 %:ssa, 20 %:ssa nimellisestä polttoainetehosta

X1, X2, X3, X4 = moottorin kierrosluku 70 %:ssa, 60 %:ssa, 40 %:ssa, 20 %:ssa nimellisestä polttoainetehosta

Fpi = standardin EN15502-1:2012 kohdassa 8.13.2.2 määritellyt painotuskertoimet

Jos Xi on pienempi kuin laitteen moottorin vähimmäiskierrosluku (Emin), Xi = Xmin.

Nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttävät sorptiolämpöpumput

Typen oksidien päästöt NOx

CEN

Uutta eurooppalaista standardia laaditaan CEN/TC299 WG2 -asiantuntijaryhmässä.

prEN 12309-2:2013

Kohta 7.3.13 ”NOX-mittaukset”

NOX-päästöarvot mitataan milligrammoina polttoainepanoksen kilowattituntia kohti ja ilmaistaan ylempänä lämpöarvona.

Mitään vaihtoehtoista menetelmää NOX-päästöjen ilmaisemiseksi milligrammoina tehon kilowattituntia kohti ei saa käyttää.

Lämpöpumpputilalämmittimien ja lämpöpumppuyhdistelmälämmittimien äänitehotaso (LWA )

CEN

Äänitehotaso sisällä ja ulkona mitattuna:

EN 12102:2013 Sisätilojen lämmitykseen ja jäähdytykseen tarkoitetut, sähkökäyttöisellä kompressorilla toimivat huoneilmastointilaitteet, nestejäähdyttimet, lämpöpumput ja kuivaimet. Ilmassa kantautuvan melun mittaaminen. Äänitehon määrittäminen

Käytetään myös nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttävillä sorptiolämpöpumpuilla.

Lämmönsäätölaitteet

Lämmönsäätölaitteiden luokkien määrittely, lämmönsäätölaitteiden vaikutus tilalämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen ja yhdistelmälämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen ηs

Euroopan komissio

Tämän tiedonannon 6 kohta.

Lisätekijöitä laskelmiin, jotka liittyvät lämmönsäätölaitteiden vaikutukseen tilalämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen ja yhdistelmälämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen

Yhdistelmälämmittimet

Yhdistelmälämmittimien vedenlämmityksen energiatehokkuus ηwh , Qelec ja Qfuel

Euroopan komissio

Komission asetus 814/2013, liitteessä IV olevan 3 kohdan a alakohta

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta vedenlämmittimien ja kuumavesisäiliöiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta annetun komission asetuksen (EU) N:o 814/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EY täydentämisestä vedenlämmittimien, kuumavesisäiliöiden ja vedenlämmittimestä ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen energiamerkinnän osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 812/2013 täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto 2014/C 207/03.

Arvojen Qfuel ja Qelec mittaaminen ja laskeminen: ks. tiedonanto 2014/C 207/03 saman vedenlämmitintyypin ja energialähteen(-lähteiden) osalta.

4.   Lisätekijöitä kattilatilalämmittimien, kattilayhdistelmälämmittimien ja yhteistuotantotilalämmittimien tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen liittyviä mittauksia ja laskelmia varten

4.1   Testauspisteet

kattilatilalämmittimet ja kattilayhdistelmälämmittimet: hyötysuhteen arvot η4 , η1 ja hyötylämpötehon arvot P4 , P1 mitataan;

yhteistuotantotilalämmittimet:

yhteistuotantotilalämmittimet, joita ei ole varustettu lisälämmittimillä: hyötysuhteen arvo ηCHP100+Sup0 , hyötylämpötehon arvo PCHP100+Sup0 ja sähköhyötysuhteen arvo ηel,CHP100+Sup0 mitataan;

yhteistuotantotilalämmittimet, jotka on varustettu lisälämmittimillä: hyötysuhteen arvot ηCHP100+Sup0 , ηCHP100+Sup100 , hyötylämpötehon arvot PCHP100+Sup0 , PCHP100+Sup100 ja sähköhyötysuhteen arvot ηel,CHP100+Sup0 , ηel,CHP100+Sup100 mitataan.

4.2   Tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden laskeminen

Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus ηs määritellään seuraavasti:

Formula

jossa:

ηson on 4.3 kohdan mukaisesti laskettu tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus aktiivitilassa prosentteina ilmaistuna;

F(i) on 4.4 kohdan mukaisesti laskettu korjaustekijä prosentteina ilmaistuna.

4.3   Tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden aktiivitilassa laskeminen

Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus aktiivitilassa ηson lasketaan seuraavasti:

a)

polttoainekäyttöiset kattilatilalämmittimet ja polttoainekäyttöiset kattilayhdistelmälämmittimet:

ηson = 0,85 × η1 + 0,15 × η4

b)

sähkökattilatilalämmittimet ja sähkökattilayhdistelmälämmittimet:

ηson = η4

jossa:

η4 = P4 / (EC × CC), ja jossa

EC = hyötylämpötehon P4 tuottamisesta aiheutuva sähkönkulutus

c)

yhteistuotantotilalämmittimet, joita ei ole varustettu lisälämmittimillä:

ηson = ηCHP100+Sup0

d)

yhteistuotantotilalämmittimet, jotka on varustettu lisälämmittimillä:

ηson = 0,85 × ηCHP100+Sup0 + 0,15 × ηCHP100+Sup100

4.4   Korjaustekijän F(i) laskeminen

a)

Korjaustekijä F(1) vastaa sitä negatiivista vaikutusta lämmittimien tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen, joka johtuu 6.2 kohdassa esitetystä lämmönsäätölaitteiden mukautetusta vaikutuksesta tilalämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen ja yhdistelmälämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen. Kattilatilalämmittimillä, kattilayhdistelmälämmittimillä ja yhteistuotantotilalämmittimillä korjaustekijä F(1) = 3 %.

b)

Korjaustekijä F(2) vastaa lisäsähkönkulutuksen negatiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen. Se ilmaistaan prosentteina ja määritetään seuraavasti:

polttoainekäyttöiset kattilatilalämmittimet ja polttoainekäyttöiset kattilayhdistelmälämmittimet:

F(2) = 2,5 × (0,15 × elmax + 0,85 × elmin + 1,3 × PSB ) / (0,15 × P4 + 0,85 × P1 )

sähkökattilatilalämmittimet ja sähkökattilayhdistelmälämmittimet:

F(2) = 1,3 × PSB / (P4 × CC)

yhteistuotantotilalämmittimet, joita ei ole varustettu lisälämmittimillä:

F(2) = 2,5 × (elmax + 1,3 × PSB ) / PCHP100+Sup0

yhteistuotantotilalämmittimet, jotka on varustettu lisälämmittimillä:

F(2) = 2,5 × (0,15 × elmax + 0,85 × elmin + 1,3 × PSB ) / (0,15 × PCHP100+Sup100 + 0,85 × PCHP100+Sup0 )

TAI voidaan soveltaa standardissa EN 15316-4-1 annettua oletusarvoa.

c)

Korjaustekijä F(3) vastaa valmiustilan lämpöhäviön negatiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen. Se määritetään seuraavasti:

polttoainekäyttöiset kattilatilalämmittimet ja polttoainekäyttöiset kattilayhdistelmälämmittimet:

F(3) = 0,5 × Pstby / P4

sähkökattilatilalämmittimet ja sähkökattilayhdistelmälämmittimet:

F(3) = 0,5 × Pstby / (P4 × CC)

yhteistuotantotilalämmittimet, joita ei ole varustettu lisälämmittimillä:

F(3) = 0,5 × Pstby / PCHP100+Sup0

yhteistuotantotilalämmittimet, jotka on varustettu lisälämmittimillä:

F(3) = 0,5 × Pstby / PCHP100+Sup100

TAI voidaan soveltaa standardissa EN 15316-4-1 annettua oletusarvoa.

d)

Korjaustekijä F(4) vastaa sytytyspolttimen tehonkulutuksen negatiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen. Se määritetään seuraavasti:

polttoainekäyttöiset kattilatilalämmittimet ja polttoainekäyttöiset kattilayhdistelmälämmittimet:

F(4) = 1,3 × Pign / P4

yhteistuotantotilalämmittimet, joita ei ole varustettu lisälämmittimillä:

F(4) = 1,3 × Pign / PCHP100+Sup0

yhteistuotantotilalämmittimet, jotka on varustettu lisälämmittimillä:

F(4) = 1,3 × Pign / PCHP100+Sup100

e)

Korjaustekijä F(5) vastaa yhteistuotantotilalämmittimillä sähköhyötysuhteen positiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen. Se määritetään seuraavasti:

yhteistuotantotilalämmittimet, joita ei ole varustettu lisälämmittimillä:

F(5) = - 2,5 × ηel,CHP100+Sup0

yhteistuotantotilalämmittimet, jotka on varustettu lisälämmittimillä:

F(5) = - 2,5 × (0,85 × ηel,CHP100+Sup0 + 0,15 × ηel,CHP100+Sup100 )

5.   Lisätekijöitä lämpöpumpputilalämmittimien ja lämpöpumppuyhdistelmälämmittimien tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen liittyviä laskelmia varten

5.1   Tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden laskeminen

Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus ηs määritellään seuraavasti:

a)

sähkökäyttöiset lämpöpumpputilalämmittimet ja lämpöpumppuyhdistelmälämmittimet:

ηs = (100/CC) × SCOP - ΣF(i)

b)

polttoainekäyttöiset lämpöpumpputilalämmittimet ja lämpöpumppuyhdistelmälämmittimet:

ηs = SPER - ΣF(i)

F(i) on 5.2 kohdan mukaisesti laskettu korjaustekijä prosentteina ilmaistuna. SCOP ja SPER lasketaan 5.3 kohdassa olevien taulukoiden mukaisesti ja ilmaistaan prosentteina.

5.2   Korjaustekijän F(i) laskeminen

a)

Korjaustekijä F(1) vastaa sitä negatiivista vaikutusta lämmittimien tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen, joka johtuu 6.2 kohdassa esitetystä lämmönsäätölaitteiden mukautetusta vaikutuksesta tilalämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen ja yhdistelmälämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen. Lämpöpumpputilalämmittimillä ja lämpöpumppuyhdistelmälämmittimillä korjaustekijä F(1) = 3 %.

b)

Korjaustekijä F(2) vastaa lämmönkeruupiirin vesipumpun(-pumppujen) sähkönkulutuksen negatiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen prosentteina ilmaistuna. Vesi-/suolavesi-vesi-lämpöpumpputilalämmittimillä ja -lämpöpumppuyhdistelmälämmittimillä korjaustekijä F(2) = 5 %.

5.3   SCOP- ja SPER-arvojen laskennassa käytettävät tuntimäärät

SCOP- ja SPER-arvojen laskemiseksi käytetään seuraavia viitetuntimääriä, joiden ajan laite on aktiivi-, termostaatti pois päältä-, valmius-, pois päältä - ja kampikammion lämmitys -tilassa.

Taulukko 1

Pelkän lämmityksen osalta käytettävä tuntimäärä

 

aktiivinen toimintatila

termostaatti pois päältä -tila

valmiustila

pois päältä -tila

kampikammion lämmitys -tila

 

HHE

HTO

HSB

HOFF

HCK

Keskimääräiset ilmasto-olosuhteet (h/v)

2 066

178

0

3 672

3 850

Lämpimät ilmasto-olosuhteet (h/v)

1 336

754

0

4 416

5 170

Kylmät ilmasto-olosuhteet (h/v)

2 465

106

0

2 208

2 314


Taulukko 2

Kaksitoimisilla lämpöpumpuilla käytettävä tuntimäärä

 

aktiivinen toimintatila

termostaatti pois päältä -tila

valmiustila

pois päältä -tila

kampikammion lämmitys -tila

 

HHE

HTO

HSB

HOFF

HCK

Keskimääräiset ilmasto-olosuhteet (h/v)

2 066

178

0

0

178

Lämpimät ilmasto-olosuhteet (h/v)

1 336

754

0

0

754

Kylmät ilmasto-olosuhteet (h/v)

2 465

106

0

0

106

HHE , HTO, HSB, HCK, HOFF = Tuntimäärä, jonka laitteen katsotaan olevan aktiivi-, termostaatti pois päältä-, valmius-, kampikammion lämmitys - ja pois päältä -tilassa.

6.   Lisätekijöitä laskelmiin, jotka liittyvät lämmönsäätölaitteiden vaikutukseen tilalämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen ja yhdistelmälämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen

6.1   Määritelmät

Komission asetuksessa (EU) N:o 813/2013 ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 811/2013 annettujen määritelmien lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

’Moduloivalla lämmittimellä’ tarkoitetaan lämmitintä, joka pystyy muuttamaan lämpötehoaan jatkuvassa toiminnassa.

Lämmönsäätölaitteiden luokkien määritelmät

—   Luokka I – Kaksiasentoinen huonetermostaatti: Huonetermostaatti, joka ohjaa sitä, onko lämmitin päällä vai pois päältä. Suorituskykyparametrit, kuten kytkentäero ja huonelämpötilan säädön tarkkuus, riippuvat termostaatin mekaanisesta rakenteesta.

—   Luokka II – Sääolosuhteita kompensoiva säätölaite, joka on tarkoitettu käytettäväksi moduloivien lämmittimien kanssa: Lämmittimen virtauslämpötilan säätölaite, joka muuttaa lämmittimestä lähtevän veden virtauslämpötilan asetusarvoa siten, että lämmittimen toiminta riippuu vallitsevasta ulkolämpötilasta ja valitusta säätilan kompensointikäyrästä. Säätö toteutetaan muuttamalla lämmittimen antotehoa.

—   Luokka III – Sääolosuhteita kompensoiva säätölaite, joka on tarkoitettu käytettäväksi kaksiasentoisten lämmittimien kanssa: Lämmittimen virtauslämpötilan säätölaite, joka muuttaa lämmittimestä lähtevän veden virtauslämpötilan asetusarvoa siten, että lämmittimen toiminta riippuu vallitsevasta ulkolämpötilasta ja valitusta säätilan kompensointikäyrästä. Lämmittimen virtauslämpötilaa säädetään ohjaamalla sitä, onko lämmitin päällä vai pois päältä.

—   Luokka IV – TPI-huonetermostaatti, joka on tarkoitettu käytettäväksi kaksiasentoisten lämmittimien kanssa: Elektroninen huonetermostaatti, joka ohjaa sekä termostaatin syklien taajuutta että lämmittimen syklin aikaista auki-/kiinni-suhdetta suhteessa huonelämpötilaan. TPI-säätöstrategia alentaa keskimääräistä veden lämpötilaa ja parantaa huonelämpötilan säädön tarkkuutta ja järjestelmän tehokkuutta.

—   Luokka V – Moduloiva huonetermostaatti, joka on tarkoitettu käytettäväksi moduloivien lämmittimien kanssa: Elektroninen huonetermostaatti, joka muuttaa lämmittimestä lähtevän veden virtauslämpötilaa sen mukaan, kuinka paljon mitattu huonelämpötila poikkeaa huonetermostaatin asetusarvosta. Säätö toteutetaan muuttamalla lämmittimen antotehoa.

—   Luokka VI – Sääolosuhteita kompensoiva säätölaite ja huoneanturi, joka on tarkoitettu käytettäväksi moduloivien lämmittimien kanssa: Lämmittimen virtauslämpötilan säätölaite, joka muuttaa veden virtauslämpötilaa siten, että lämmittimen toiminta riippuu vallitsevasta ulkolämpötilasta ja valitusta säätilan kompensointikäyrästä. Huonelämpötilasensori seuraa huonelämpötilaa ja säätää kompensaatiokäyrän yhdensuuntaissiirtymää huoneen lämpömukavuuden parantamiseksi. Säätö toteutetaan muuttamalla lämmittimen antotehoa.

—   Luokka VII – Sääolosuhteita kompensoiva säätölaite ja huoneanturi, joka on tarkoitettu käytettäväksi kaksiasentoisten lämmittimien kanssa: Lämmittimen virtauslämpötilan säätölaite, joka muuttaa veden virtauslämpötilaa siten, että lämmittimen toiminta riippuu vallitsevasta ulkolämpötilasta ja valitusta säätilan kompensointikäyrästä. Huonelämpötilasensori seuraa huonelämpötilaa ja säätää kompensaatiokäyrän yhdensuuntaissiirtymää huoneen lämpömukavuuden parantamiseksi. Lämmittimen virtauslämpötilaa säädetään ohjaamalla sitä, onko lämmitin päällä vai pois päältä.

—   Luokka VIII – Monianturinen huonelämpötilan säätölaite, joka on tarkoitettu käytettäväksi moduloivien lämmittimien kanssa: Elektroninen säätölaite, joka on varustettu kolmella tai useammalla anturilla ja joka muuttaa lämmittimestä lähtevän veden virtauslämpötilaa sen mukaan, kuinka paljon mitattu yhdistetty huonelämpötila poikkeaa huoneantureiden asetusarvoista. Säätö toteutetaan muuttamalla lämmittimen antotehoa.

6.2   Lämmönsäätölaitteiden vaikutus tilalämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen ja yhdistelmälämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen

Luokka

I

II

III

IV

V

VI

VII

VIII

Arvo prosentteina

1

2

1,5

2

3

4

3,5

5

7.   Energiapanokset

Määritelmät

’Mittauksen tarkkuudella’ tarkoitetaan tarkkuutta, jolla laite tai laiteketju pystyy edustamaan tarkasti kalibroidulla mittausreferenssillä määriteltyä todellista arvoa.

’Sallitulla poikkeamalla (testausjakson keskiarvona)’ tarkoitetaan suurinta joko negatiivista tai positiivista eroa, joka sallitaan testausjakson keskiarvona määritetyn mitatun parametrin ja asetusarvon välillä.

’Yksittäisten mitattujen arvojen sallituilla poikkeamilla keskiarvoista’ tarkoitetaan suurinta joko negatiivista tai positiivista eroa, joka sallitaan mitatun parametrin ja kyseisen parametrin testausjakson ajalta määritetyn keskiarvon välillä.

a)   Sähkö ja fossiiliset polttoaineet

Mitattava parametri

Yksikkö

Arvo

Sallittu poikkeama (testausjakson keskiarvo)

Mittauksen tarkkuus

Sähkö

Teho

W

 

 

± 2 %

Energia

kWh

 

 

± 2 %

Jännite, testausjakso > 48 h

V

230/400

± 4 %

± 0,5 %

Jännite, testausjakso < 48h

V

230/400

± 4 %

± 0,5 %

Jännite, testausjakso > 1 h

V

230/400

± 4 %

± 0,5 %

Sähkövirta

A

 

 

± 0,5 %

Taajuus

Hz

50

± 1 %

 

Kaasu

Tyypit

Testikaasut EN 437

 

 

Alempi lämpöarvo (NCV) ja

Ylempi lämpöarvo (GCV)

MJ/m3

Testikaasut EN 437

 

± 1 %

Lämpötila

K

288,15

 

± 0,5

Paine

mbar

1 013,25

 

± 1 %

Tiheys

dm3/kg

 

 

± 0,5 %

Virtausnopeus

m3/s tai l/min

 

 

± 1 %

Öljy

Kevyt polttoöljy

Koostumus, hiili/vety/rikki

kg/kg

86/13,6/0,2 %

 

 

Typpifraktio

mg/kg

140

± 70

 

Alempi lämpöarvo (NCV, Hi)

MJ/kg

42,689 (2)

 

 

Ylempi lämpöarvo (GCV, Hs)

MJ/kg

45,55

 

 

Tiheys ρ15 lämpötilassa 15 °C

kg/dm3

0,85

 

 

Petroli

Koostumus, hiili/vety/rikki

kg/kg

85/14,1/0,4 %

 

 

Alempi lämpöarvo (NCV, Hi)

MJ/kg

43,3 (2)

 

 

Ylempi lämpöarvo (GCV, Hs)

MJ/kg

46,2

 

 

Tiheys ρ15 lämpötilassa 15 °C

kg/dm3

0,79

 

 

b)   Aurinkoenergia aurinkokeräintesteissä

Mitattava parametri

Yksikkö

Arvo

Sallittu poikkeama (testausjakson keskiarvo)

Mittauksen tarkkuus

Testisäteilyvoimakkuus (kokonais-G, lyhytaalto)

W/m2

> 700 W/m2

± 50 W/m2 (testi)

± 10 W/m2 (sisällä)

Hajasäteily (osa kokonais-G:stä)

%

< 30 %

 

 

Lämpösäteilyn vaihtelu (sisällä)

W/m2

 

 

± 10 W/m2

Fluidin lämpötila keräimen sisääntulossa/ulostulossa

°C/ K

välillä 0–99 °C

± 0,1 K

± 0,1 K

Fluidin lämpötilaero sisääntulo/ulostulo

 

 

 

± 0,05 K

Kohtauskulma (pystytasoon nähden)

°

< 20°

± 2 % (< 20°)

 

Keräimen kanssa yhdensuuntainen ilmannopeus

m/s

3 ± 1 m/s

 

0,5 m/s

Fluidin virtausnopeus (myös simulaattorilla)

kg/s

0,02 kg/s keräimen valoaukon pinta-alan neliömetriä kohtia

± 10 % testien välillä

 

Keräinpiirin putkiston lämpöhäviö testissä

W/K

< 0,2 W/K

 

 

c)   Ilman lämpöenergia

Mitattava parametri

Yksikkö

Sallittu poikkeama (testausjakson keskiarvo)

Sallitut poikkeamat (yksittäiset testit)

Mittauksen tarkkuus

Suolavesi- tai vesilämmönlähde

Veden/suolaveden sisääntulolämpötila

°C

± 0,2

± 0,5

± 0,1

Tilavuusvirta

m3/s tai l/min

± 2 %

± 5 %

± 2 %

Staattinen paine-ero

Pa

± 10 %

± 5 Pa/ 5 %

Ilmalämmönlähde

Ulkoilman kuivalämpötila Tj

°C

± 0,3

± 1

± 0,2

Poistoilman lämpötila

°C

± 0,3

± 1

± 0,2

Sisälämpötila

°C

± 0,3

± 1

± 0,2

Tilavuusvirta

dm3/s

± 5 %

± 10 %

± 5 %

Staattinen paine-ero

Pa

± 10 %

± 5 Pa/ 5 %

d)   Testiolosuhteet ja tuotosten toleranssit

Mitattava parametri

Yksikkö

Arvo

Sallittu poikkeama (testausjakson keskiarvo)

Sallitut poikkeamat (yksittäiset testit)

Mittauksen tarkkuus

Ilma

Sisälämpötila

°C tai K

20 °C

± 1 K

± 2 K

± 1 K

Puhallusnopeus, lämpöpumppu (vedenlämmitys pois päältä)

m/s

< 1,5 m/s

 

 

 

Puhallusnopeus, muu

m/s

< 0,5 m/s

 

 

 

Talousvesi

Kylmän veden lämpötila, aurinkolämpö

°C tai K

10 °C

± 1 K

± 2 K

± 0,2 K

Kylmän veden lämpötila, muu

°C tai K

10 °C

± 1 K

± 2 K

± 0,2 K

Kylmän veden paine, kaasulämmitteiset vedenlämmittimet

bar

2 bar

 

± 0,1 bar

 

Kylmän veden paine, muu (paitsi sähkökäyttöiset läpivirtauslämmittimet)

bar

3 bar

 

 

± 5 %

Kuuman veden lämpötila, kaasulämmitteiset vedenlämmittimet

°C tai K

 

 

 

± 0,5 K

Kuuman veden lämpötila, sähkökäyttöiset läpivirtauslämmittimet

°C tai K

 

 

 

± 1 K

Veden lämpötila (sisään-/ulostulo), muu

°C tai K

 

 

 

± 0,5 K

Tilavuusvirta, lämpöpumppuvedenlämmittimet

dm3/s

 

± 5 %

± 10 %

± 2 %

Tilavuusvirta, sähkökäyttöiset läpivirtauslämmittimet

dm3/s

 

 

 

≥10 l/min: ± 1 %

< 10 l/min: ± 0,1 l/min

Tilavuusvirta, muut vedenlämmittimet

dm3/s

 

 

 

± 1 %


(1)  Nämä väliaikaiset menetelmät on tarkoitus myöhemmin korvata yhdenmukaistetu(i)lla standard(e)illa. Hyväksytyn standardin tai standardien viitetiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä direktiivin 2009/125/EY 9 ja 10 artiklan mukaisesti.

(2)  Oletusarvo, jos arvoa ei ole määritelty kalorimetrisesti. Vaihtoehtoisesti, jos tilavuuspaino ja rikkipitoisuus tunnetaan (esim. perusanalyysin tuloksena), alempi lämpöarvo (Hi) voidaan määrittää seuraavasti:

Hi = 52,92 - (11,93 × ρ15) - (0,3 - S); MJ/kg


Top