9.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/146

—

ottaa huomioon 27. lokakuuta 2010 annetun komission kertomuksen ”Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2010: Unionin kansalaisoikeuksien esteiden poistaminen” (COM(2010)0603),

—

ottaa huomioon 9. toukokuuta–27. syyskuuta 2012 järjestetyn EU:n kansalaisuutta koskeneen julkisen kuulemisen tulokset,

—

ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2010 – Unionin kansalaisoikeuksien esteiden poistaminen (1),

—

ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja komission 19. helmikuuta 2013 järjestämän yhteisen kuulemisen EU:n kansalaisuudesta ja 24. syyskuuta 2013 pidetyn kuulemisen kriisin vaikutuksista EU:n kansalaisiin sekä demokraattisen osallistumisen vahvistamisesta unionin hallinnossa,

—

ottaa huomioon 8. toukokuuta 2013 annetun komission kertomuksen ”Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2013 – EU:n kansalaiset: sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi” (COM(2013)0269),

—

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa vetoomusvaliokunnan käsittelemistä asioista,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 227 artiklaan kirjatun vetoomusoikeuden,

—

ottaa huomioon SEUT-sopimuksen toisen osan ”Syrjintäkielto ja unionin kansalaisuus” ja perusoikeuskirjan V osaston,

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 9, 10 ja 11 artiklan,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A7-0107/2014),

A.

ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksella vahvistettiin Euroopan unionin kansalaisuuden käsitettä ja siitä johtuvia oikeuksia;

B.

ottaa huomioon, että oikeus esittää vetoomuksia Euroopan parlamentille on yksi unionin kansalaisuuden pilareista, se toimii kansalaisten ja unionin toimielinten välisenä kohtaamispisteenä, jolla pyritään tuomaan unioni lähemmäs kansalaisia, ja tekee unionin perusajatuksen kansalaisille merkitykselliseksi ja uskottavaksi;

C.

ottaa huomioon, että unionin kansalaisuuteen liittyvät oikeudet sisältyvät perussopimuksiin ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaan;

D.

korostaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan yhteisesti sovittuja EU:n sääntöjä jokaisen EU:n kansalaisen oikeudesta vapaasti liikkua ja oleskella EU:n alueella, syrjimättömyydestä ja EU:n yhteisistä arvoista ja etenkin kunnioittamaan perusoikeuksia siten, että erityistä huomiota kiinnitetään vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksiin; toteaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös jäsenvaltion kansalaisuuteen ja siitä johtuviin vähemmistöjen oikeuksiin; katsoo, että jäsenvaltioita on estettävä loukkaamasta kansalaisuutta koskevia perusoikeuksia kaksinaismoraalin ja/tai syrjinnän ehkäisemiseksi; ottaa huomioon, että romanivähemmistöön kohdistuva syrjintä on edelleen yleistä, ja toteaa, että romanien osallisuuden edistämistä koskevien kansallisten strategioiden täytäntöönpanossa on edistytty vain vähän;

E.

toteaa, että henkilöiden vapaa liikkuvuus on EU:n kansalaisuuden kannalta keskeisessä asemassa ja sen avulla voidaan vähentää työpaikkojen ja osaamisen kohdanto-ongelmaa sisämarkkinoilla; ottaa huomioon, että helmikuussa 2013 toteutetun Flash Eurobarometer -tutkimuksen mukaan runsaat kaksi kolmasosaa vastaajista katsoi, että henkilöiden vapaa liikkuvuus EU:ssa hyödyttää yleisesti heidän oman maansa taloutta; katsoo, että Schengenin kriteereiden olisi oltava luonteeltaan teknisiä, eikä niillä pitäisi rajoittaa kansalaisten mahdollisuutta vapaaseen liikkumiseen;

F.

ottaa huomioon, että kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää esiintyy edelleen joissakin EU:n jäsenvaltioissa;

G.

ottaa huomioon, että jäsenvaltion kansalaisuuden saamista ja menettämistä on käsitelty vetoomuksissa erityisesti siitä näkökulmasta, miten se vaikuttaa EU:n kansalaisuuteen; korostaa, että monet vetoomuksen esittäjät, joista monet kuuluvat vähemmistöihin jäsenvaltioissa, ovat ilmaisseet toivovansa EU:hun nykyistä koordinoidumpaa kansalaisuuslainsäädäntöä;

H.

ottaa huomioon, että useat vastaanotetut valitukset ovat koskeneet äänioikeuden käyttöä Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa sekä äänioikeuden pidättämistä kansallisissa vaaleissa ulkomailla vietetyn ajanjakson jälkeen;

I.

ottaa huomioon, että kansalaisten luottamus EU:hun on heikentynyt ja EU:n kansalaiset elävät vaikeita aikoja ankaran talouskriisin ja sosiaalisen kriisin vuoksi;

J.

ottaa huomioon, että vuoden 2014 vaalit ovat ensimmäiset Euroopan parlamentin vaalit sen toimivaltaa merkittävästi lisänneen Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen; korostaa, että Euroopan parlamentin vaalit antavat mahdollisuuden lujittaa kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään, luoda eurooppalainen julkinen alue ja vahvistaa kansalaisten ääntä ja roolia, ja toteaa, että nämä ovat demokratian vahvistamisen tärkeimpiä edellytyksiä jäsenvaltioissa ja EU:ssa; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin demokraattinen ja avoin toiminta kuuluu eurooppalaisten arvojen ja Euroopan yhdentymisen tärkeimpiin edistämiskeinoihin;

K.

ottaa huomioon, että perussopimustensa ja perusoikeuskirjansa kautta EU puolustaa oikeuksia ja demokraattisia arvoja, vapautta, yhteisvastuuta ja turvallisuutta sekä takaa EU:n kansalaisten entistä paremman suojelun;

L.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on kansalaisten suora edustaja unionin tasolla ja että kansalaisilla on demokraattinen oikeus asettua ehdolle ja äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa, vaikka he asuisivat muussa kuin omassa jäsenvaltiossaan; painottaa, että muussa kuin kotijäsenvaltiossaan asuvien EU:n kansalaisten oikeutta äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa ja paikallisvaaleissa ei ole helpotettu eikä edistetty riittävästi kaikissa jäsenvaltioissa;

M.

ottaa huomioon, että EU on suonut kansalaisille uuden oikeuden välittää toimintaehdotuksiaan EU:n toimielimille eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekemisen ja tukemisen muodossa, ja toteaa, että 1. huhtikuuta 2012 lähtien miljoonat EU:n kansalaiset ovat käyttäneet aloiteoikeuttaan;

1.

panee tyytyväisenä merkille komission katsauksen Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2013 (COM(2013)0269) ja toteaa, että siinä esitellään kaksitoista kuuteen osa-alueeseen kuuluvaa uutta toimenpidettä EU:n kansalaisten oikeuksien vahvistamiseksi;

2.

pitää myönteisenä, että komissio ja muut EU:n toimielimet ovat jo toteuttaneet suurimman osan 25 toimesta, jotka sisältyivät EU:n kansalaisuutta vuonna 2010 koskevaan komission katsaukseen;

3.

korostaa, että kansalaisten on voitava tehdä valistuneita päätöksiä perussopimusten mukaisten oikeuksiensa käytöstä ja että heille olisi siksi annettava kaikki tarpeellinen tieto, jossa huomiota ei kiinnitetä ainoastaan abstrakteihin oikeuksiin vaan myös jo saatavilla olevaan käytännön tietoon taloudellisista, sosiaalisista, hallinnollisista, oikeudellisista ja kulttuurisista asioista; kehottaa kansallisia sekä alue- ja paikallisviranomaisia edistämään EU:n kansalaisuuden parempaa tuntemusta ja selittämään, miten henkilöt voivat hyötyä siitä käytännössä;

4.

suhtautuu myönteisesti komission aloitteisiin, joilla pyritään lisäämään kansalaisten tietoa heidän oikeuksistaan Europe Direct- ja Your Europe -ohjelmien kautta, ja vaatii, että jäsenvaltiot tehostavat toimiaan SOLVIT-verkostoa koskevan tietämyksen levittämiseksi kansalaisten ja yritysten keskuuteen; ehdottaa siksi, että lisätietoa EU:n kansalaisuudesta annetaan Eurooppa-päivänä, jota vietetään 9. toukokuuta;

5.

kehottaa komissiota varmistamaan, että sen julkiset kuulemiset ovat saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä, sillä näin varmistetaan, ettei syrjintää tapahdu kielen perusteella; toteaa, että parlamentin ja erityisesti vetoomusvaliokunnan toiminta sosiaalisen median foorumeilla on erinomainen keino luoda vuorovaikutusta ja käydä vuoropuhelua kansalaisten kanssa;

6.

kehottaa jäsenvaltioita lisäämään EU-asioita koskevaa yhteiskunnallista opetusta koulujen opetussuunnitelmiin, mukauttamaan vastaavasti myös opettajakoulutusta ja huolehtimaan tältä osin tarvittavista tiedoista ja resursseista; korostaa, että koulutuksen saaminen on keskeisessä asemassa tulevien kansalaisten kasvatuksessa, koska se mahdollistaa vankan yleissivistyksen saamisen ja edistää yksilön toimintamahdollisuuksia, yhteisvastuuta ja keskinäistä ymmärtämystä sekä vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta; toteaa tässä yhteydessä, että koulutuksella on erittäin tärkeä merkitys, sillä sen avulla yksilöille annetaan välineet osallistua täysimääräisesti demokraattiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä kulttuurivaikuttamiseen, ja katsoo siksi, että koulutukseen myönnettyihin määrärahoihin ei pitäisi tehdä merkittäviä leikkauksia;

7.

katsoo, että on erityisen tärkeää edistää vapaaehtoistyöntekijöiden sitoutumisen tunnustamista ja tunnustaa myös mainitulla tavalla hankittu osaaminen ja asiantuntemus sekä poistaa vapaan liikkuvuuden esteet;

8.

painottaa, että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan avulla voidaan vahvistaa aktiivista unionin kansalaisuutta; katsoo sen vuoksi, että on erittäin tärkeää helpottaa edelleen järjestöjen kansainvälistä työtä vähentämällä byrokraattista taakkaa ja antamalla riittävästi rahoitusta; palauttaa mieliin kehotuksensa (2) yhdistysten eurooppalaisen peruskirjan laatimisesta, sillä siten voidaan edistää EU:n eri jäsenvaltioiden kansalaisten yhteisten hankkeiden toteuttamista kansainvälisen organisaation puitteissa; korostaa, että Euroopan kansalaiskeskustelua varten on laadittava jäsennelty kehys, jolla edistetään käytännön tasolla kansalaisten osallistumista;

9.

pitää valitettavina perussopimusten tiettyjä osia koskevia joidenkin jäsenvaltioiden poikkeuksia, jotka vaarantavat kansalaisten oikeudet ja luovat tosiasiallisia eroja kansalaisten oikeuksien välille, vaikka ne perussopimusten mukaisesti ovat yhtäläisiä;

10.

korostaa jäsenvaltioiden merkittävää asemaa EU:n lainsäädännön asianmukaisessa täytäntöönpanossa; katsoo, että edistymistä on vielä tapahduttava ja että EU:n toimielinten sekä paikallisviranomaisten ja kansallisten viranomaisten tiiviimpi yhteistyö on välttämätöntä; katsoo, että yhteistyön lisääminen olisi tehokas epävirallinen ongelmanratkaisukeino erityisesti hallinnollisten esteiden poistamisessa; pitää siksi myönteisenä komission aikomusta tukea vuodesta 2013 lähtien ”Kansalaisten Eurooppa” -ohjelmaan sisältyvällä ystävyyskaupunkiohjelmalla parhaiden käytäntöjen vaihtamista kuntien välillä sekä hankkeita, joilla pyritään lisäämään tietämystä kansalaisten oikeuksien asianmukaisesta käyttämisestä; katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisten käyttöön suunnitellulla EU:n kansalaisten oikeuksia koskevalla käytännön välineistöllä edistettäisiin moitteetonta täytäntöönpanoa;

11.

pitää valitettavana, että vanhempien ja lasten muutoksenhakukeinot asumus- ja avioerojen tapauksissa eivät ole yhtäläiset jokaisessa jäsenvaltiossa, minkä vuoksi sadat vanhemmat Euroopassa ovat ottaneet yhteyttä vetoomusvaliokuntaan ja kehottaneet valiokuntaa toimimaan aktiivisemmin mainitussa yhteydessä vetoomusvaliokunnan rajoitetusta toimivallasta huolimatta;

12.

toivoo, että vuoden 2014 alussa käyttöön otettu uusi vetoomusverkkoportaali tekee vetoomusmenettelystä houkuttelevan, avoimen ja käyttäjäystävällisen välineen myös vammaisille henkilöille; kehottaa komissiota ja muita toimielimiä ilmoittamaan vetoomusmenettelystä asianmukaisesti verkkosivuillaan;

13.

panee tyytyväisenä merkille, että marraskuuhun 2013 mennessä kolme hyvin erilaista eurooppalaista kansalaisaloitetta oli saavuttanut vaaditun osallistujamäärän; pitää myönteisenä suunnitelmaa riittävästi tuenilmaisuja saaneita eurooppalaisia kansalaisaloitteita koskevien kuulemisten järjestämisestä ennen Euroopan parlamentin vaaleja; kehottaa jäsenvaltioita edistämään eurooppalaisten kansalaisaloitteiden toteuttamista ja tukemista ja panemaan osallistavalla tavalla täytäntöön eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan asetuksen (EU) N:o 211/2011 siten, että jäsenvaltiot varmistavat olevansa valmiita hyväksymään sekä ulkomailla asuvien kansalaistensa että omalla alueellaan asuvien muiden jäsenvaltioiden kansalaisten allekirjoitukset;

14.

kehottaa kaikkia jäsenvaltioita, jotka eivät ole toistaiseksi nimittäneet kansallista oikeusasiamiestä, eli tällä hetkellä Italiaa ja Saksaa täyttämään kaikkien EU:n kansalaisten odotukset ja nimittämään oikeusasiamiehen;

15.

kehottaa komissiota valvomaan säännöllisesti tapaa, jolla EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantuloa ja maassa oleskelua koskevat hallinnolliset muodollisuudet jäsenvaltioissa hoidetaan; kehottaa komissiota varmistamaan aktiivisesti, että jäsenvaltioiden täytäntöönpanemat menettelyt ovat kaikilta osin perussopimuksissa tunnustettujen arvojen ja ihmisoikeusperiaatteiden mukaisia; korostaa, että työvoiman liikkuvuus on yksi sisämarkkinoiden peruspilareista; korostaa EU:n siirtolaistyövoiman hyvin myönteistä vaikutusta jäsenvaltioiden kansantalouksille; kehottaa tässä yhteydessä komissiota seuraamaan tilannetta tiiviisti ja ryhtymään asianmukaisiin toimiin kyseistä perusvapautta kansallisella tasolla mahdollisesti rajoittavien esteiden, kuten liiallisen byrokratian, poistamiseksi;

16.

toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä on katsottu (3), että jäsenvaltioiden kansalaisuuden saamiseen ja menettämiseen liittyvät ehdot kuuluvat yksinomaan kunkin jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön soveltamisalaan; vaatii kuitenkin aikaisempaa tiiviimpää koordinointia ja järjestelmällisempää kansalaisuuslainsäädäntöä koskevien hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken, jotta voidaan varmistaa kansalaisten perusoikeudet ja erityisesti kansalaisten oikeusvarmuus; kehottaa laatimaan jäsenvaltion kansalaisuuden ja EU:n kansalaisuuden keskinäistä suhdetta selventävät kattavat yhteiset suuntaviivat;

17.

kehottaa jäsenvaltioita, jotka pidättävät äänioikeuden omilta kansalaisiltaan, jos nämä päättävät oleskella toisessa jäsenvaltiossa pidemmän aikaa, lopettamaan tämän käytännön ja muuttamaan lainsäädäntöään siten, että se mahdollistaa täydet kansalaisoikeudet koko prosessin ajan; suosittaa, että jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet auttaakseen ja tukeakseen tehokkaalla tavalla kansalaisia, jotka haluavat äänestää tai asettua ehdolle toisissa valtioissa; korostaa, että EU:n kansalaisilla on oltava oikeus äänestää alkuperämaansa kansallisissa parlamenttivaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa he asuvat;

18.

kehottaa jäsenvaltioita suojelemaan unionin kansalaisuutta ja korostamaan sen merkitystä ehkäisemällä kaikkinaista kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää; pitää valitettavana populistista retoriikkaa, jonka tarkoituksena on luoda yksinomaan kansalaisuuteen perustuvia syrjiviä käytänteitä;

19.

kehottaa Euroopan tason poliittisia puolueita ja niitä vastaavia kansallisia puolueita järjestämään avoimet vaalikampanjat vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä ja puuttumaan tehokkaasti laskevaan äänestysosallistumiseen sekä kansalaisten ja EU:n toimielinten välisen kuilun kasvamiseen liittyviin ongelmiin; pitää eurooppalaisen julkisen tilan kehittämisen kannalta merkittävänä edistyksenä sitä, että Euroopan tason poliittiset puolueet ovat asettaneet Euroopan laajuisia komission puheenjohtajaehdokkaita, ja on vakuuttunut siitä, että vaalikampanjan eurooppalaistaminen voidaan saavuttaa paremmin paikallisten ja kansallisten tiedotusvälineiden verkostojen ja niiden yleiseurooppalaisen toiminnan välityksellä sekä erityisesti julkisten tiedotusvälineiden, kuten radion, television ja internetin, välityksellä;

20.

painottaa, että on tärkeää tiedottaa kansalaisille heidän oikeudestaan äänestää kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa, jos he asuvat muussa kuin kotijäsenvaltiossaan, ja edistää tätä oikeutta eri tavoin; pyytää, ettei komissio odottaisi toukokuuhun 2014 ennen kuin se julkaisee käsikirjan kyseisistä oikeuksista EU:ssa selkeällä ja yksinkertaisella kielellä;

21.

kehottaa kaikkia unionin toimielimiä, elimiä, laitoksia ja virastoja lisäämään edelleen avoimuutta ja tekemään asiakirjoihin tutustumisesta helppoa ja käyttäjäystävällistä, sillä tällä tavalla kansalaiset voivat osallistua nykyistä aktiivisemmin päätöksentekoprosessiin; kehottaa EU:n toimielimiä ja erityisesti komissiota parantamaan menettelyjensä tehokkuutta, jotta EU:n kansalaisten oikeutettuihin pyyntöihin vastattaisiin mahdollisimman nopeasti; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ja erityisesti parlamenttia varmistamaan tasapuolisesti avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden;

22.

pitää myönteisenä, että äskettäin on hyväksytty kaksi tärkeää EU:n ohjelmaa, joista rahoitetaan EU:n kansalaisuuden alalla toteutettavia toimia vuosina 2014–2020 ja jotka ovat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma sekä ”Kansalaisten Eurooppa” -ohjelma; pitää erityisen valitettavana sitä, että jäsenvaltiot ovat leikanneet tuntuvasti erityisesti viimeksi mainitun EU:n kansalaisuutta aktiivisesti tukevan ohjelman rahoituskehystä kauteen 2007–2013 verrattuna;

23.

ottaa huomioon, että tietyt unionin asukkaat ovat oikeudellisen asemansa vuoksi hankalassa tilanteessa, jossa he eivät voi hyödyntää täysimääräisesti vapaata liikkumisoikeuttaan tai täyttä äänestysoikeuttaan paikallisvaaleissa, ja on erittäin huolissaan vetoomuksista, joissa tämä ongelma on tuotu ilmi; kehottaa komissiota ja asianomaisia jäsenvaltioita helpottamaan tällaisissa tapauksissa henkilöiden aseman laillistamista;

24.

on erittäin huolissaan esteistä, joita kansalaiset edelleen kohtaavat käyttäessään oikeuksiaan sisämarkkinoilla, ja katsoo, että myös nykyiseen taloudelliseen epävarmuuteen EU:ssa on puututtava siten, että nämä esteet poistetaan; pitää näin ollen myönteisinä komission esittämiä uusia aloitteita, joilla pyritään kansalaisten kuluttaja- ja työntekijäroolin vahvistamiseen kaikkialla EU:ssa;

25.

korostaa, että on tärkeää parantaa EURES-verkoston avulla tietojen vaihtoa koulutus- ja oppisopimusmahdollisuuksista muissa EU:n jäsenvaltioissa; on huolissaan erityisesti nuorten korkeasta työttömyydestä; pitää myönteisenä komission ehdotusta neuvoston suositukseksi harjoittelun laatupuitteista (4) ja kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan suuntaviivoissa vahvistettuja periaatteita;

26.

kehottaa jäsenvaltioita lisäämään EU:n kansalaisten tietoa heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä edistämään sitä, että näitä oikeuksia kunnioitetaan yhtäläisesti sekä alkuperämaassa että jokaisessa muussa jäsenvaltiossa;

27.

kiinnittää huomiota joidenkin vetoomuksen esittäjien, pääasiassa ulkomailla asuvien EU:n kansalaisten esittämiin vetoomuksiin, joiden mukaan useissa maissa kiinteän omaisuuden hankintaan, luovutukseen ja omistamiseen liittyy ongelmia;

28.

panee merkille ongelmat, jotka koskevat vammaisten henkilöiden oikeutta käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, ja vaatii, että otetaan käyttöön koko Euroopassa voimassa oleva EU:n vammaisten henkilöiden henkilötodistus;

29.

kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään yhteistyö- ja koordinointitoimenpiteisiin, jotta voidaan tehokkaasti poistaa autojen kaksinkertaisten rekisteröintiverojen, verosyrjinnän ja kaksinkertaisen verotuksen ongelmat rajat ylittävissä tapauksissa ja ottaa paremmin huomioon työntekijöiden rajat ylittävän liikkuvuuden todellinen tilanne; katsoo, että kaksinkertaisen verotuksen ongelmia on käsitelty riittämättömästi nykyisissä kahdenvälisissä verosopimuksissa tai minkään jäsenvaltion yksipuolisin toimin ja siksi asiassa tarvittaisiin EU:n tason yhteistä ja oikea-aikaista toimintaa;

30.

pitää valitettavina yksityisoikeudellisiin tai sosiaalisiin seikkoihin, kuten perheoikeuteen ja eläkkeisiin, liittyviä rajat ylittäviä esteitä, joiden vuoksi monet kansalaiset eivät voi nauttia kaikilta osin EU:n kansalaisuuteen liittyvistä eduista;

31.

muistuttaa, että EU:n kansalaisilla on ollessaan sellaisen kolmannen maan alueella, jossa heidän omalla jäsenvaltiollaan ei ole edustusta, oikeus saada minkä tahansa jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliviranomaisilta suojelua samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaisilla, ja korostaa tällaisen järjestelyn tärkeyttä periaatteellisena seikkana;

32.

kehottaa jäsenvaltioita perustamaan mahdollisimman nopeasti jokaiseen jäsenvaltioon keskitetyn asiointipisteen, jonka avulla koordinoidaan hankkeita, joilla on esimerkiksi sosiaalisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi pelastuspalveluihin liittyviä hankkeita, ja erityisesti tuulimyllypuistojen kaltaisia hankkeita, joilla on ympäristövaikutuksia ja joiden yhteydessä ei kaikissa tapauksissa järjestetä rajan kummallakin puolella asuvien henkilöiden kuulemista eikä laadita vaikutustenarviointia;

33.

kehottaa komissiota tekemään perusteellisen arvioinnin Euroopan kansalaisten teemavuoden 2013 hyödyistä ja haasteista; pitää valitettavana, että liian vähäisen rahoituksen ja poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi Euroopan kansalaisten teemavuosi sai vähäistä näkyvyyttä eikä sen aikana kyetty herättämään sellaista laajaa julkista keskustelua EU:n kansalaisuudesta, jonka avulla olisi voitu myötävaikuttaa välineiden parantamiseen tai uudelleen määrittelyyn;

34.

kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia, jotka koskevat sen tunnustamista, missä määrin vapaaehtoistyö vaikuttaa kansalaisuuteen;

35.

kehottaa komissiota julkaisemaan selvityksen, joka koskee kansalaisten oikeuksia ennen Lissabonin sopimusta ja sen voimaantulon jälkeen, ja levittämään sitä, jotta kansalaisten luottamus voidaan palauttaa;

36.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan oikeusasiamiehelle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.