Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52014AE6021

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tullialan riskienhallintaa koskevasta strategiasta ja toimintasuunnitelmasta: Riskien torjunta, toimitusketjun turvallisuuden vahvistaminen ja kaupan helpottaminen” (COM(2014) 527 final)

OJ C 251, 31.7.2015, p. 25–30 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

31.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/25


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tullialan riskienhallintaa koskevasta strategiasta ja toimintasuunnitelmasta: Riskien torjunta, toimitusketjun turvallisuuden vahvistaminen ja kaupan helpottaminen”

(COM(2014) 527 final)

(2015/C 251/05)

Esittelijä:

Bernardo HERNÁNDEZ BATALLER

Toinen esittelijä:

Jan SIMONS

Euroopan komissio päätti 1. lokakuuta 2014 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tullialan riskienhallintaa koskevasta strategiasta ja toimintasuunnitelmasta: Riskien torjunta, toimitusketjun turvallisuuden vahvistaminen ja kaupan helpottaminen”

COM(2014) 527 final.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 2. helmikuuta 2015.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 18.–19. helmikuuta 2015 pitämässään 505. täysistunnossa (helmikuun 18. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 141 ääntä puolesta ja 1 vastaan 4:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon tullialan riskienhallintaa koskevasta strategiasta ja toimintasuunnitelmasta. Strategian asianmukainen täytäntöönpano edellyttää tulliviranomaisilta keskinäisen yhteistyön lisäksi myös yhteistyötä valtion muiden viranomaisten (muun muassa terveys- ja kuluttajapalvelujen sekä oikeudellista yhteistyötä turvallisuuspalvelujen) kanssa.

ETSK pitää tärkeänä, että taataan Euroopan unionin tullilainsäädännön tehokas täytäntöönpano ja unionin oikeudessa säädettyjen yhteistyömekanismien moitteeton toiminta.

1.2

Tullin toteuttama yhdennetty riskienhallinta edellyttää myös muiden politiikkojen täytäntöönpanon yhdenmukaistamista ja yhteen sovittamista. Jäsenvaltioilla on näistä aiheista jo tärkeää virallista tietoa, jota niiden on tarpeen jakaa ja vaihtaa, etenkin vakavia vaaroja koskevien virallisten tietojen yhdenmukaisuuteen tukeutuen.

1.3

EU:n olisi omia säädöksiä hyväksyessään ja lainsäädäntöään täydentäessään käytettävä perustana riskienhallinnan sääntökokoelmaa ja Maailman tullijärjestön (WCO) muita säännöksiä, jotta sen tullisäännökset olisivat yhdenmukaisia useimpien asiaa koskevien nykyisten sääntöjen kanssa.

1.4

Toimintasuunnitelman tavoitteen 3 mukaisesti on määritettävä selvästi, kenen toimesta, milloin ja missä tarkastuksia suoritetaan. Tämä olisi johdonmukaista riskeistä ja niiden vakavuusasteesta laadittavan kartoituksen kanssa, jonka komissio toivottavasti hyväksyy täytäntöönpanotoimeksi. Komitea katsoo, että kyseinen toimi täytyy tärkeytensä vuoksi panna ensimmäisenä täytäntöön.

1.5

Koska on ensisijaista taata EU:n tullilainsäädännön yhdenmukainen soveltaminen, toimintasuunnitelman tavoite 5 on myös erittäin tärkeä, sillä koko strategiassa on kyse siitä, että edistetään lainsäädännön noudattamista ja riskien havaitsemista koskevaa kansallisten viranomaisten kaikentasoista yhteistyötä sekä kansallisten ja EU:n viranomaisten keskinäistä tiedonvaihtoa.

1.6

ETSK painottaa, että strategian laadinnassa on otettava huomioon jäsenvaltioiden tullikäytänteiden erilaiset erityispiirteet, kuten kulloistenkin kauppavirtojen suuruus, tavaravolyymit ja käytänteet, vaikka järjestelmien tuleekin olla yhteensopivia unionin lainsäädännön kanssa ja noudattaa sen periaatteita.

1.7

ETSK on samaa mieltä komission tiedonannon kanssa siitä, että komission ja jäsenvaltioiden yhteistyö on tärkeää, mutta haluaa korostaa myös muiden strategian täytäntöönpanossa osallisina olevien yhteiskunnan toimijoiden merkitystä ja mahdollista roolia.

1.8

Vaikka tiedonannossa asiaan viitataankin, sitä suoranaisesti käsittelemättä, komitea kehottaa lisäämään kentällä toteutettavien pilottihankkeiden näkyvyyttä. Se tukisi asianomaisten toimijoiden roolia ja lisäisi siten yksityisiä investointeja, mikä edistäisi tiedonannossa esitettyä strategiaa antamalla sysäyksen innovoinnille.

2.   Johdanto

2.1

Riskienhallinta kuuluu nykyaikaisten tullivalvontamenetelmien perusperiaatteisiin. Tullihallinnot ottavat käyttöön analyysi- ja tarkastusmekanismeja, joiden avulla on tarkoitus varmistaa valvontamenettelyjen tehokkuus koko tullialueella. Menettelyjä on tarpeen mukaan tarkistettava ja mukautettava jatkuvasti, jotta voidaan vastata uusiin vaatimuksiin.

2.2

Riskienhallinnan pohjalta tullihallinnot pyrkivät järkevään ja oikeudenmukaiseen tasapainoon yhtäältä petostentorjunnan ja toisaalta sen välillä, että haitataan mahdollisimman vähän tavaroiden ja ihmisten laillista liikkumista ja pidetään kustannukset mahdollisimman alhaisina.

2.3

Koska toisinaan on teknisesti mahdotonta valvoa huomattavaa osaa tavarasta, SAFE-ohjelmassa luodaan perusta niin sanottujen ”valtuutettujen taloudellisten toimijoiden” (AEO) järjestelmälle, jossa yritykset voidaan etukäteistarkastusten perusteella luokitella tulliasioissa luotettaviksi kumppaneiksi. Tätä varten viranomaisten on oltava perinpohjaisesti selvillä toimijan liiketoiminnasta, saatava selkeä kuva sen liiketoimintaprosesseista ja liiketoimintaympäristöstä sekä päästävä aina halutessaan tutustumaan sen kirjanpitoaineistoon. EU säätää asetuksen (EY) N:o 648/2005 (1) 5 a artiklassa ”valtuutetun taloudellisen toimijan” asemasta ja sen myöntämistä. Talouden toimijoiden keskuudessa ollaan sitä mieltä, että kyseinen ehto on tarpeen täyttää, jotta asianmukainen toimiminen markkinoilla on mahdollista.

2.4

Euroopan unionissa ”tulliliitto” käsitetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) tuontiin ja vientiin liittyvien toimien ja oikeuksien tapaan unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvaksi alaksi. Tämä politiikka katsotaan primaarioikeudessa ylikansalliseksi oikeudeksi, josta säädetään tavaroiden vapaata liikkuvuutta käsittelevässä osastossa sopimuksen 28–37 artiklassa. Mutta nykyisin tulleilla on myös yhä enemmän muita tehtäviä. Pilareita on kolme: verotus, turvallisuus ja muiden kuin tullisääntöjen valvonta. Näin ollen osasta niitä säädetään esimerkiksi SEUTin 87 artiklassa, joka koskee poliisiyhteistyötä, joka ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan.

2.5

Komission tammikuussa 2013 antamassa tiedonannossa (2) esitellään yhdennettyyn riskienhallintaan sovellettavaa yhteistä lähestymistapaa, jonka avulla tulliliiton alueelle saapumis- ja sieltä poistumispaikoissa voidaan saavuttaa seuraavat tavoitteet:

henkilöstön ja taloudellisten resurssien parempi kohdentaminen todellisten tarpeiden mukaan

unionin tullilainsäädännön kattava ja yhdenmukainen soveltaminen

integroitu yhteistyö viranomaisten, toimijoiden ja liikenteenharjoittajien välillä ja

menettelyjen sujuvoittaminen sekä toimien nopeuttaminen ja niistä aiheutuvien kustannusten pienentäminen.

2.6

ETSK antoi tästä vuonna 2013 julkaistusta tiedonannosta myönteisen lausunnon (3) ja piti perustavan tärkeänä tullialan riskienhallintaan ja toimitusketjun turvallisuuteen liittyvää yhteistä lähestymistapaa, jonka avulla voidaan varmistaa, että kaikki asianomaiset viranomaiset soveltavat EU:n lainsäädäntöä yhdenmukaisesti ja syrjimättömästi koko tulliliiton alueella.

2.7

Neuvosto antoi 18. kesäkuuta 2013 päätelmät toimitusketjun turvallisuuden ja tullialan riskienhallinnan vahvistamisesta ja kehotti komissiota esittelemään johdonmukaisen strategian. EU:n yhteisinä strategisina tavoitteina ovat toimitusketjun varmuuden ja eheyden, kansalaisten turvallisuuden sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojaaminen sekä laillisen kaupan helpottaminen ja nopeuttaminen kilpailukyvyn edistämiseksi.

2.8

Nykyiseen uudelleenlaadittuun tullikoodeksiin, josta on säädetty asetuksella N:o 952/2013 (4), sisältyy riskienhallinta tullien erityistoimintona, mutta yhteisen tullitariffisääntelyjärjestelmän perusteella siihen sisältyy myös valvontatoiminta. Riskienhallinnan sisällyttäminen tullikoodeksiin lujittaa yhteistyötä ja tietojenvaihtoa kansallisten tulli- ja muiden viranomaisten sekä komission välillä, ja tietyissä tapauksissa komissiolle myös osoitetaan täytäntöönpanovaltuuksia kyseistä tarkoitusta varten.

3.   Komission tiedonanto

3.1

Komissio esittää uuden strategian tullialan riskienhallinnan parantamiseksi Euroopan unionissa. Siihen sisältyy yksityiskohtainen toimintasuunnitelma, jonka avulla voidaan hallinnoida tehokkaammin kaupan alati kasvavaa volyymia yhä monimutkaisempine kansainvälisine toimitusketjuineen.

3.1.1

Toimintasuunnitelmassa esitetään kunkin tavoitteen osalta joukko toimenpiteitä. Toiminnan tarkoituksena on korjata havaitut puutteet, jotta voidaan vähitellen lujittaa Euroopan unionin tulliviranomaisten kapasiteettia sekä vakiinnuttaa järjestelmällisempää yhteistyötä muiden virastojen, talouden toimijoiden ja kansainvälisten kauppakumppaneitten kanssa. Toimintasuunnitelmaan sisältyy tietyissä tapauksissa kansainvälisten normien ja standardien tuki- tai kehittämistoimia.

3.1.2

Niin tullialalla kuin muillakin politiikan aloilla komissio pyrkii täydentävyyteen ja johdonmukaisuuteen unionin muihin aloitteisiin nähden. Kyseeseen tulevat esimerkiksi turvallisuutta, liikennealaa tai tekijänoikeussuojaa koskevat aloitteet.

3.2

Tulli käyttää riskienhallintaa, jotta valvonta olisi tehokasta ja jotta voitaisiin välttää laillisen liiketoiminnan tarpeeton häiriintyminen ja käyttää resursseja tehokkaasti. Valvonnan resurssit kohdistetaan ensisijaisesti aloille, joilla riskit ovat suurimpia ja vakavimpia.

3.3

Strategia liittyy unioniin tuotavien, unionista vietävien tai unionin kautta kuljetettavien tavaroiden riskienhallintaan ja tarkastuksiin, joissa otetaan huomioon tavaroiden erityiset ominaisuudet, riskin mittavuus ja kustannukset. Tämä edellyttää, että kaikenlaiset tavaroihin ja niiden liikkumiseen liittyvät uhat ja riskit voidaan tunnistaa, arvioida ja analysoida.

3.3.1

Tiedonannon mukaan EU:n tullialan toimitusketjun riskienhallinnan perusperiaatteet ovat seuraavat:

arviointi etukäteen, tarkastukset tarvittaessa

virastojen yhteistyö

monitasoinen ja koordinoitu toimintamalli

resurssien tehokas hyväksikäyttö.

3.3.2

Komission ja jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä EU:n laajuisen riskienhallintajärjestelmän tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi ja tullialan monitasoisen riskienhallinnan parantamiseksi EU:ssa, jotta voidaan toteuttaa seuraavat tarpeelliset toimenpiteet:

tiedon laadun ja ilmoitusjärjestelyjen parantaminen

toimitusketjua koskevien tietojen saatavuuden sekä asiaankuuluvien riskitietojen jakamisen varmistaminen tulliviranomaisten välillä

riskien tarkastus- ja vähentämistoimenpiteiden toteuttaminen tarvittaessa

valmiuksien tehostaminen

virastojen välisen yhteistyön sekä tiedonjaon edistäminen tullien ja muiden viranomaisten välillä jäsenvaltioissa ja EU:ssa

yhteistyön parantaminen kaupan alan kanssa

tullialan kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen.

3.3.3

Tiedonannossa eritellään yksitellen keinot strategian tavoitteiden saavuttamiseksi, jotta komission ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö voi johtaa tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

4.   Yleistä

4.1

ETSK kannattaa ja tukee komission tiedonantoa ja pitää perustavan tärkeänä yhtenäisempää lähestymistapaa tullialan riskienhallintaan ja toimitusketjun turvallisuuteen. Oikeusvarmuuden lisäksi sen avulla voidaan varmistaa, että kaikki asianomaiset viranomaiset soveltavat EU:n lainsäädäntöä yhdenmukaisesti, mikä helpottaa tavaroiden vapaata liikkuvuutta.

4.1.1

Tarkoituksena on tehostaa ja panna kansallisten viranomaisten ja komission sekä talouden toimijoiden kesken täytäntöön täysin vakiintuneita tullivälineitä ja sisällyttää niihin riskienhallintatoiminto, jolla täydennetään nykyisin sovellettavia tariffeihin sekä kaupallisiin ja tilastollisiin tarkoituksiin liittyviä toimia.

4.2

Komission toimintasuunnitelmassa käsitellään tavoitteita ja niiden saavuttamiseksi tarvittavia keinoja, joilla parannetaan tullien valmiuksia unionissa ja jotka auttavat tulleja tekemään järjestelmällisempää yhteistyötä muiden elinten kanssa, olivatpa ne sitten talouden toimijoita tai kansainvälisiä kauppakumppaneita.

4.2.1

Strategia täydentävyydestä toimitusketjun toimintaan vaikuttaviin muihin toimivaltaisiin viranomaisiin nähden olisi nimenomaisesti mainittava. Strategian asianmukainen kehittäminen edellyttää tulliviranomaisten tiiviimpää ja tehokkaampaa yhteistyötä niin kansainvälisellä tasolla kuin tullihallintojen ja muiden julkisten viranomaisten, kuten terveys- ja kuluttajaviranomaisten, välillä.

4.2.2

”Virallista tietoa”, jota kansallisella tasolla jo saadaan eri rajatarkastusten yhteydessä (ihmisten, eläinten ja kasvien ulkoiset terveystarkastukset, farmaseuttisten ja kosmeettisten valmisteiden tarkastukset jne.), hallinnoidaan tietoteknisin järjestelmin. Tiedot eivät kuitenkaan ole keskitettyjä saati jaettuja, joten järjestelmän toiminta tehostuu ja tullin työ helpottuu, sillä kyseistä välinettä voidaan käyttää välittämään riskitietoja, joiden avulla tavara identifioidaan koko toimitusketjussa.

4.2.3

Uhkien ja niiden vaatimien ratkaisujen kansainvälinen ulottuvuus huomioon ottaen on erityisen tärkeää, että kansallisella tasolla jo tuotetut ”viralliset tiedot” on jaettava. Siksi ehdotetaan, että unionin tasolla vahvistettavat kriteerit perustuvat yhteisiin kansainvälisiin standardeihin ja täydentävät niitä EU:n tarkoitusperin. Tästä syystä ETSK korostaa, että tarvitaan yhteentoimivia tietoja, jotta voidaan taata strategiassa mainittujen toimenpiteiden tehokas täytäntöönpano ja noudattaminen. Kansainvälinen ulottuvuus vahvistaa sen tarpeen, että kansallisella tasolla jo tuotetut ”viralliset tiedot” on jaettava.

4.2.4

Jotta voitaisiin vahvistaa hallinnollista yhteistyötä riskien tunnistamisjärjestelmän käytössä, ETSK kannattaa periaatteessa sitä, että hyödynnettävän järjestelmän perustana ovat muun muassa seuraavat periaatteet:

Riskejä koskevien toimenpiteiden, arviointiperusteiden ja -mallien – niihin tehtävät muutokset mukaan luettuina –, joiden avulla on määrä tunnistaa tarkasti tuotteet, joihin liittyy riskejä, tulisi kuulua asetuksella (EU) N:o 952/2013 perustetun tullialan riskinhallintajärjestelmän (CRMS) piiriin; tällöin on otettava huomioon varhaisvaroitusjärjestelmät ja tietosuojasäännökset.

Kannustetaan hyödyntämään yhteyksiä kaikkiin muihin asian kannalta merkityksellisiin järjestelmiin, joista säädetään esimerkiksi neuvoston asetuksessa N:o 515/97 (5).

Käytetään sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) perusperiaatteita, sillä järjestelmä sisältää jo arvioituja välineitä, ja sopeutetaan ne tulleihin.

Sovelletaan tuotteisiin, materiaaleihin, kuljetusreitteihin, alkuperään tai muihin riskiä ilmentäviin tekijöihin liittyvissä toimenpiteissä, arviointiperusteissa ja -malleissa, joiden avulla riskitaso määritetään, Euroopan unionin yhtenäistariffia (Taric), jotta varmistetaan vakavien riskisen mahdollisimman laaja näkyvyys.

Lisäksi ETSK muistuttaa, että viranomaisten on tarpeen vaihtaa tietoja.

4.2.5

Strategiassa kaavaillun yhteistyön täydentävyyden suhteen on myös otettava huomioon asiaan liittyvät poliittiset toimet, jotka koskevat tuotteiden, eläinten, elintarvikkeiden ja rehun turvallisuutta, ympäristönsuojelua sekä teollis- ja tekijänoikeuksien alaan liittyviä aloitteita. ETSK pitää erityisen tärkeänä vakavia kansanterveys- ja ympäristöongelmia sekä kansalaisten turvallisuutta ja suojelua koskevien tietojen vaihtoa.

4.3

Asianmukaista on, että EU:n tasolla määritettävät kriteerit perustuvat tullialan riskienhallinnan sääntökokoelman ja Maailman tullijärjestön (WCO) muiden säännösten yhteisiin standardeihin ja täydentävät niitä EU:n tasolla.

4.4

On myönteistä, että valtuutetun talouden toimijan (AEO) ohjelmissa tämä ajatus yhdistetään riskienhallintaan ottaen huomioon perusteellinen arviointiprosessi, joka toimijaan ja sen liiketoimintaympäristöön kohdistetaan todistuksen myöntämismenettelyssä. Tämä on johdonmukaista tullimenettelyjen yksinkertaistamisen kanssa, joka tällaisesta todistuksesta seuraa.

4.5

Valvontatoimia sovellettaessa ja riskejä vähennettäessä olisi tarvittaessa otettava huomioon Maailman tullijärjestön laatimassa sääntökokoelmassa ehdotetut menetelmät.

4.6

Mitä tulee riskien ja niiden vakavuusasteen kartoittamiseen, joka komission on toteutettava, olisi sen jälkeen, kun jäsenvaltioiden asiantuntijoita on asianmukaisesti ja avoimesti konsultoitu ja talouden toimijoita kuultu tullikoodeksin 50 artiklan 1 kohdan ja 284 artiklan nojalla, määritettävä toimintasuunnitelman kolmas tavoite tarkemmin, jotta voidaan selventää tarkkaan, kuka toimii, milloin ja millä hetkellä, ja mikä on tarpeen mukaan toteutettavan etukäteisarvioinnin tavoite. Käytännössä tämän olisi oltava ensimmäisenä toteutettava toimenpide, koska siten muiden toimintasuunnitelmien toimeenpano ja riskien arviointi olisi selvempää ja oikeusvarmuus olisi parempi.

4.7

Myös toimintaohjelman viides tavoite on erittäin tärkeä, sillä strategian olennaisena akselina on yhteistyön edistäminen ja kansallisten viranomaisten ja unionin välinen tietojenvaihto, joita ETSK on aina pitänyt hyvin tärkeänä. ETSK viittaa yksinkertaisuuden vuoksi tätä asiaa koskeviin suosituksiinsa, jotka se esittää vuonna 2013 antamansa lausunnon kohdissa 1.9 ja 1.10 sekä kohdassa 4 (”Toimitusketjun riskienhallinta”) ja joissa viitataan tullien ja muiden sisämarkkinoilla toimivien viranomaisten jäsennellympään ja järjestelmällisempään yhteistyöhön sekä toimintasuunnitelmaan sisältyvän toimenpidepaketin johdonmukaiseen ja koordinoituun soveltamiseen.

4.8

ETSK toistaa, että tämä riskienhallintastrategia ei saa estää jäsenvaltioita soveltamasta tullilainsäädäntöä, vaan niiden täytyy voida jatkossakin ottaa huomioon kulloisetkin kauppavirrat unionin oikeuden johdonmukaisuutta unohtamatta.

4.9

ETSK katsoo, että on mahdollista säilyttää suojelun korkea taso ja samalla tehostaa kaupan helpottamiseen tähtääviä jäsenvaltioiden toimia, kun hallinnollista taakkaa kevennetään paperitonta käsittelyä edistämällä, menettelyjä yksinkertaistamalla sekä turvautumalla valtuutetun toimijan statukseen.

4.10

On syytä edistää tiivistä yhteistyötä muiden ministeriöiden ja tällä alalla toimivaltaisten kansallisten täytäntöönpanoelinten kanssa muun muassa talouden toimijoihin kohdistuvan – hallinnollisenkin – taakan minimoimiseksi. Tässä yhteydessä komitea suosittaa, että otetaan huomioon sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän IMI:n perusperiaatteet. Jos lopulta päädytään yhdenmukaistamiseen, tulliyhteistyöhön tai molempien lähestymistapojen yhdistelmään, ehdotusten olisi aina perustuttava ”parhaisiin käytänteisiin” eikä EU:n keskitasoon.

4.11

Komitea vaatii, että strategian muotoilemisessa ja kehittämisessä otetaan huomioon keskinäisestä avunannosta tulliasioissa annetun asetuksen (EY) N:o 515/97 tulevat muutokset (ehdotus COM(2013) 796), sillä niissä käsitellyt asiat liittyvät läheisesti toisiinsa.

4.12

ETSK korostaa, että on tarpeen osoittaa pilottihankkeille enemmän näkyvyyttä ja edistää niiden toteuttamista, jotta sidosryhmät motivoituvat asettumaan entistä merkittävämpään rooliin. Tämä voisi helpottaa yksityisiä investointeja, jotka siten edistäisivät tiedonannossa kaavailtua strategiaa sekä innovointia.

5.   Erityistä

5.1

Osana komission mainitsemia toimia kansainvälisten normien ja standardien tukemiseksi ja kehittämiseksi, joihin viitataan kohdassa 3.1.1, olisi voitava kehittää sääntö tullisinetistä, joka mahdollistaisi automaattijärjestelmin toteutettavat tarkastukset. Se sisällytettäisiin maailmanlaajuisen kaupan turvaamista ja helpottamista koskevaan Maailman tullijärjestön sääntelykehykseen (SAFE-kehys).

5.2

Strategiassa ei mainita tietoon sisältyvää petosriskiä eikä mahdollisuutta ”hyödyntää” hyvää mainetta (niin sanottu identity tag). Riskienhallinnan avulla tulliviranomaisten tulee voida paljastaa tietoihin sisältyviä petoksia ja hyvän maineen väärinkäytöksiä, jotta voidaan estää väärennettyjen ja vaarallisten tuotteiden tuonti.

5.2.1

Vaikka komissio asian jo mainitsee tavoitteessa 6, komitea kehottaa sallimaan entistä selkeämmin pilottihankkeita, joiden tarkoituksena on esitellä valvontajärjestelmiä koskevia innovaatioita – luonnollisesti tietyin ehdoin –, ja että tuonnempana sallitaan myös innovaatioiden täytäntöönpano, mikäli tulokset ovat positiivisia.

5.3

Euroopan komission mukaan uusi strategia auttaa hallitsemaan tehokkaammin yhä monimutkaisempia kansainvälisiä toimitusketjuja hyödyntävän kaupan volyymin kasvua (kohta 3.1). Se merkinnee entistä tehokkaampaa hallintoa, mikä puolestaan näkyy toimitusketjun kohentumisena.

5.4

ETSK pahoittelee, että komissio käsittelee esitellyssä strategiassa vain jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä ja sivuuttaa siten aiemmissa lausunnoissa esitetyt suositukset, jotka koskevat tarvetta harkita yhteistyötä talouden toimijoiden kanssa.

Bryssel 18. helmikuuta 2015.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Henri MALOSSE


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 648/2005, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2005 (EUVL L 117, 4.5.2005, s. 13), ja myös muita säädöksiä, kuten asetus (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1).

(2)  COM(2012) 793 final.

(3)  EYVL C 327, 12.11.2013, s. 15.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(5)  EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1.


Top