16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 451/104

Esittelijä:

Xavier Verboven

1.1

Tarkasteltuaan komission tiedonantoa ETSK katsoo tarpeelliseksi esittää huomioita komission asettamista poliittisista tavoitteista ja antaa joukon erityisiä suosituksia.

1.2

ETSK katsoo, että keskinäisen luottamuksen vahvistamista koskeva poliittinen tavoite on asianmukainen poliittinen painopiste, joka vastaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ”SEUT”) oikeusasioita koskevan osan määräyksiä. Komissio tarkastelee tiedonannossa aloitteita, joilla voitaisiin seuraavien viiden vuoden aikana vahvistaa tätä keskinäistä luottamusta, mutta tarkastelu jää epämääräiseksi ja pintapuoliseksi. Komitean mielestä yhteistyötä, jota on aiemmin tehty yhteistyösopimusten pohjalta, olisi yhä edistettävä kehittämällä uusia välineitä sopimusten jatkoksi.

1.3

Talouskasvun edistämistä koskevan poliittisen tavoitteen osalta ETSK toteaa, että alalla asetetut tavoitteet ovat ensisijaisen tärkeitä edellyttäen, että kasvu on kestävällä pohjalla. Talouskasvu ei kuitenkaan voi itsessään olla oikeusasioiden politiikan tavoite. SEUTin mukaan tällä alalla on ensisijaisesti varmistettava korkea turvallisuustaso ja oikeussuojan vaivaton saatavuus, ja nämä ovat päämääriä, jotka eivät voi olla riippuvaisia talouskasvusta. EU:n jäsenvaltioiden asianmukaisesti toimivat oikeusjärjestelmät voivat kuitenkin edistää kestävää talouskasvua unionissa erityisesti sitä kautta, että siviiliriidat voidaan käsitellä nopeammin ja tehokkaammin, oikeusvarmuus vahvistuu ja rikosoikeuden puolella voidaan puuttua tehokkaasti sellaisiin virallista taloutta vahingoittaviin ilmiöihin kuin rahanpesuun ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

1.4

Liikkuvuuden edistämistä koskevalla poliittisella tavoitteella pyritään tukemaan liikkuvuutta unionissa erityisesti varmistamalla, että kansalaiset voivat hyödyntää oikeuksiaan koko EU:n alueella. ETSK panee merkille, että tätä tavoitetta voidaan tarkastella suhteessa SEUTissa vahvistettuun oikeussuojan saatavuuden helpottamista koskevaan tavoitteeseen. On syytä korostaa, että SEUTin V osastossa määrätyn mukaisesti tavoitteeseen ei sisälly ainoastaan vapaus vaan yhtä lailla turvallisuus ja oikeus, mikä voi merkitä vapauden rajoittamista. Tavoitteena ei ole niinkään oltava liikkuvuuden edistäminen vaan tehokkaan oikeussuojan takaaminen kaikille kansalaisille, jotka käyttävät oikeuttaan liikkua vapaasti.

1.5

Lisäksi ETSK katsoo, että komissio jättää tiedonannossaan käsittelemättä useita kysymyksiä, joilla kuitenkin voitaisiin edistää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteutumista.

2.1.1

Komissio on käynnistänyt niin rikos- kuin siviilioikeudenkin alalla jo useita lainsäädäntöaloitteita, joihin sisältyvillä lukuisilla toimenpiteillä edistetään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteutumista.

2.1.2

Asiaa koskevia suuntaviivoja on määritelty useissa viisivuotissuunnitelmissa, kuten Tampereen, Haagin ja Tukholman ohjelmissa. Viimeisin näistä päättyy vuonna 2014. Komissio ottaa huomioon Tukholman ohjelman päättymisen sekä unionin oikeudellisen toimivallan laajentumisen Lissabonin sopimuksen myötä ja pyrkii tiedonannossaan asettamaan poliittisia painopisteitä, joiden avulla edistetään hyvin toimivan, luottamukseen, liikkuvuuteen ja kasvuun perustuvan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteutumista vuoteen 2020 mennessä.

2.1.3

Tiedonannon tavoitteena on edistää lainsäädännön ja operatiivisen toiminnan eteenpäin viennin strategisia suuntaviivoja, jotka Eurooppa-neuvosto määrittelee SEUTin 68 artiklan mukaisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamiseksi. Lisäksi tiedonannolla pyritään vaikuttamaan Euroopan parlamentin strategisiin valintoihin asiassa (2).

2.2.1

Tulevat haasteet ja poliittiset tavoitteet

a)

Keskinäinen luottamus

Pyritään vahvistamaan kansalaisten, oikeusalan toimijoiden ja tuomiovallan käyttäjien luottamusta tuomioistuinten päätöksiin riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa ne on tehty.

b)

Liikkuvuus

On jatkettava niiden esteiden poistamista, joita Euroopan unionin kansalaiset edelleen kohtaavat käyttäessään oikeuttaan liikkua vapaasti.

c)

Talouskasvu

Oikeusasioiden politiikalla on jatkossakin tuettava talouskasvua muun muassa siten, että parannetaan sopimusten täytäntöönpanokelpoisuutta, kun on kyse valtiorajat ylittävistä kauppasuhteista, ja edistetään digitaalitaloutta.

2.2.2

Komission määrittelemät keinot edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat tähänastisten saavutusten lujittaminen, lainsäädännön kodifiointi ja oikeuskehyksen täydentäminen. Komissio toteaa, että nykyisten poliittisten välineiden täydentämisen tavoitteena on aina oltava keskinäisen luottamuksen lisääminen, talouskasvun edistäminen ja kansalaisten elämän helpottaminen.

3.1.1

EU:n toimivalta oikeusasioissa määritellään täsmällisesti SEUTin kolmannen osan V osastossa ”Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue”.

3.1.2

SEUTin 67 artiklassa määrätään, että unioni muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia sekä jäsenvaltioiden erilaisia oikeusjärjestelmiä ja -perinteitä.

3.1.3

Tässä yhteydessä EU:n toimielinten tehtävänä on (3)

3.1.4

Näiden tehtävien täyttämiseksi EU:lla on toimivaltaa oikeus-, poliisi-, turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa.

3.1.5

EU:n oikeudellinen toimivalta ulottuu sekä yksityis- että rikosoikeudellisiin asioihin.

3.1.6

Rikosasioiden osalta EU voi ensinnäkin hyväksyä toimenpiteitä ja määritellä rikosasioiden käsittelyä koskevia vähimmäisvaatimuksia, joilla edistetään tuomioiden vastavuoroista tunnustamista. Tässä yhteydessä voidaan esimerkiksi säätää vähimmäisvaatimuksista, jotka koskevat yksilön oikeuksia rikosasioiden käsittelyssä tai rikosten uhrien oikeuksia, tai hyväksyä toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään ja ratkaisemaan toimivaltaristiriitoja. Toiseksi EU voi rikosasioita koskevan toimivaltansa puitteissa vahvistaa vähimmäissääntöjä, jotka koskevat rikosten ja seuraamusten määrittelyä erityisen vakavissa rajat ylittävissä rikoksissa. Tällaisia rikollisuuden muotoja ovat esimerkiksi terrorismi, ihmiskauppa, seksuaalinen riisto, laiton huumausainekauppa, laiton asekauppa, rahanpesu, lahjonta, rahanväärennys, tietoverkkorikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus. Kolmanneksi EU voi toteuttaa toimenpiteitä, joilla edistetään rikollisuuden torjuntaa. Neljänneksi EU voi rikosasioiden alalla tukea ja tehostaa kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten toiminnan yhteensovittamista ja yhteistyötä. Viidenneksi EU:lla on toimivalta perustaa Euroopan syyttäjävirasto tehostaakseen EU:n taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten torjuntaa.

3.1.7

Yksityisoikeuden alalla EU:lla on toimivalta toteuttaa toimenpiteitä, joilla 1) tuetaan jäsenvaltioiden tuomioistuinten päätösten vastavuoroista tunnustamista ja täytäntöönpanoa, 2) helpotetaan tiedoksiantoa jäsenvaltiosta toiseen, 3) määritellään sääntöjä, jotka koskevat tuomioistuimen toimivaltaa ja sovellettavan lainsäädännön valintaa (kansainvälinen yksityisoikeus), 4) varmistetaan todisteiden vastaanottamista koskeva yhteistyö, 5) taataan tehokas oikeussuojan saatavuus, 6) poistetaan riita-asiain oikeudenkäyntien moitteetonta sujumista haittaavat esteet, 7) yhteensovitetaan lainvalintaan ja tuomioistuinten toimivallan määräytymiseen sovellettavat säännöt ja 8) kehitetään vaihtoehtoisia riitojenratkaisumenettelyjä.

3.2.1.1

Komissio asettaa oikeusasioiden politiikan tavoitteeksi lisätä toimivaltaisten viranomaisten luottamusta eri jäsenvaltioissa tehtyihin tuomioistuinpäätöksiin. Tätä on syytä kannattaa, vaikka kyse on pikemminkin keinosta oikeudellisen yhteistyön edistämiseksi kuin varsinaisesta tavoitteesta.

3.2.1.2

SEUTissa määrätään, että EU:n politiikalla on edistettävä rikos- ja yksityisoikeuden alalla sellaista oikeudellista yhteistyötä, joka perustuu tuomioistuinten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta eri tuomioistuinten tekemiin päätöksiin (4).

3.2.1.3

Komissio tarkastelee tiedonannossa aloitteita, joilla voitaisiin seuraavien viiden vuoden aikana vahvistaa tätä keskinäistä luottamusta, mutta tarkastelu jää epämääräiseksi ja pintapuoliseksi. Komitean mielestä yhteistyötä, jota on aiemmin tehty yhteistyösopimusten pohjalta, voidaan edistää ja tukea edelleen muun muassa kehittämällä uusia oikeusalan välineitä sopimusten jatkoksi.

3.2.2.1

On sinänsä huomionarvoista, että komissio asettaa oikeusasioiden politiikan tavoitteeksi talouskasvun edistämisen. SEUTissa annetaan EU:lle oikeudellinen toimivalta varmistaa korkea turvallisuustaso rikosasioissa ja helpottaa oikeussuojan saatavuutta yksityisoikeudellisissa asioissa. Nämä ovat päämääriä, jotka eivät voi olla riippuvaisia muista tavoitteista, kuten talouskasvusta.

3.2.2.2

Viime vuosina etenkin finanssikriisin ja valtionvelkakriisin johdosta ja Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti EU:n oikeusasioiden politiikasta on niin ikään tullut väline, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä, kasvua ja rakenneuudistuksia. Komitea korostaa, että talouskasvu ei kuitenkaan voi itsessään olla oikeusasioiden politiikan tavoite. On vältettävä, että EU:n tulevassa oikeusasioiden politiikassa ei kaikissa tilanteissa aseteta etusijalle aloitteita, joilla pyritään pelkästään edistämään kaupankäyntiä tai jotka ovat ymmärrettävissä ainoastaan tämän tavoitteen valossa. Tällöin vaarana on, ettei (enää) oteta huomioon muita tekijöitä, jotka liittyvät yhtä lailla tai jopa enemmän vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteutumiseen, kuten perusoikeuksien suojelu.

3.2.2.3

Talouskasvua koskevat tavoitteet ovat ensisijaisen tärkeitä edellyttäen, että kasvu on kestävällä pohjalla. Talouskasvu ei kuitenkaan itsessään voi olla oikeusasioiden politiikan tavoite. SEUTin mukaan tällä alalla on ensisijaisesti varmistettava korkea turvallisuustaso ja oikeussuojan vaivaton saatavuus, ja nämä ovat päämääriä, jotka eivät voi olla riippuvaisia talouskasvusta. EU:n jäsenvaltioiden asianmukaisesti toimivat oikeusjärjestelmät voivat kuitenkin edistää kestävää talouskasvua unionissa erityisesti sitä kautta, että siviiliriidat voidaan käsitellä nopeammin ja tehokkaammin, oikeusvarmuus vahvistuu ja rikosoikeuden puolella voidaan puuttua tehokkaasti sellaisiin virallista taloutta vahingoittaviin ilmiöihin kuin rahanpesuun ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

3.2.3.1

Komissio asettaa oikeusasioiden politiikan tavoitteeksi myös liikkuvuuden edistämisen Euroopan unionissa, ja tarkoituksena on huolehtia erityisesti siitä, että EU:n kansalaiset voivat hyödyntää oikeuksiaan kaikkialla unionissa. Tätä tavoitetta voidaan tarkastella suhteessa SEUTissa vahvistettuun tavoitteeseen, jonka mukaan EU:n on helpotettava oikeussuojan saatavuutta.

3.2.3.2

On syytä korostaa, että SEUTin V osastossa määrätyn mukaisesti tavoitteeseen ei sisälly ainoastaan vapaus vaan yhtä lailla turvallisuus ja oikeus, mikä voi merkitä vapauden rajoittamista. Tavoitteena ei ole niinkään liikkuvuuden edistäminen vaan tehokkaan oikeussuojan takaaminen kaikille kansalaisille, jotka käyttävät oikeuttaan liikkua vapaasti. Muutoin tarkastelu vie pitkälle oikeusasioiden ulkopuolelle, jolloin esiin voitaisiin nostaa moninaisia muitakin aiheita, kuten vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttöön liittyvän byrokratian vähentäminen, avioeroa ja perintöä sekä eläkevarojen siirtoa koskevat säännöt, joita sovelletaan vapaata liikkuvuutta hyödyntäviin kansalaisiin, ja ajoneuvojen katsastusta koskevat EU:n säännöt jne.

3.3.1

Komission toimintasuunnitelmassa jätetään käsittelemättä useita sellaisiakin asioita, jotka vaikuttavat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteutumiseen.

3.3.2

Ensinnäkin jäsenvaltioissa voitaisiin nimittää EU:n lainsäädäntöön erikoistuneita tuomareita, jotta kansalaisille voitaisiin tarjota parempaa oikeusvarmuutta EU:n lainsäädäntöön liittyvissä riita-asioissa.

3.3.3

Komissio painottaa oikeutetusti sitä, että kaikille EU-maiden tuomareille ja syytäjille on annettava koulutusta EU:n lainsäädännöstä. Komissio toteaa lisäksi, että nyt ”on aika nostaa koulutus seuraavalle tasolle” ja kehottaa kaikkia oikeusalan toimijoita osallistumaan eurooppalaisiin koulutusohjelmiin oikeusalan ohjelman 2014–2020 puitteissa. ETSK pitää tätä tärkeänä. Ottaen huomioon, että Tukholman ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi vahvistaa oikeutta puolustukseen, komitea pitää erityisen tärkeänä, että lakimiehet, jotka ovat myös ensimmäinen kontakti oikeutta haettaessa, voivat osallistua näihin ohjelmiin.

3.3.4

Toiseksi voitaisiin harkita EU:n operatiivisten poliisivoimien ja tutkintapalvelujen perustamista, jotta voitaisiin puuttua rajat ylittäviin rikoksiin ja petoksiin tehokkaasti.

3.3.5

Kolmanneksi olisi pohdittava, missä määrin on syytä asettaa rikosoikeudellisia vähimmäisvaatimuksia, jotka koskevat rikosten ja seuraamusten määrittelyä erityisen vakavissa rajat ylittävissä rikoksissa. Tällaisia rikollisuuden muotoja ovat esimerkiksi terrorismi, ihmiskauppa, seksuaalinen riisto, laiton huumausainekauppa, laiton asekauppa, rahanpesu, lahjonta, rahanväärennys, tietoverkkorikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus. Sellaisten toimintamuotojen osalta, joita koskeva rikoslainsäädäntö vaihtelee jäsenvaltioittain niin paljon, että erot heikentävät ihmisoikeuksia ja oikeusvarmuutta, olisi selvitettävä, missä määrin rikoslainsäädäntöä on tarpeen yhtenäistää (5).

3.3.6

Neljänneksi voitaisiin harkita kollektiivisten oikeussuojakeinojen (class action) pakollista käyttöönottoa. Sen pitäisi parantaa EU:n kansalaisten oikeussuojan saatavuutta.

3.3.7

Viidenneksi olisi hyvä pitää tulostaulua oikeusasioita koskevista saavutuksista ja erityisesti toimintapoliittisten suunnitelmien täytäntöönpanosta.

3.3.8

Kuudenneksi, tulevassa komissiossa on syytä olla ihmisoikeusasioista vastaavan komission jäsenen toimi.