EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013PC0867
Proposal for a COUNCIL DECISION on the Accession of the European Union to the Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora (CITES)
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevaan yleissopimukseen (CITES)
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevaan yleissopimukseen (CITES)
/* COM/2013/0867 final - 2013/0418 (NLE) */
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevaan yleissopimukseen (CITES) /* COM/2013/0867 final - 2013/0418 (NLE) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston
uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus (CITES) tuli
voimaan vuonna 1975, ja sillä on nyt 178 osapuolta (joihin kuuluvat EU:n kaikki
jäsenvaltiot). Sen tavoitteena on varmistaa, että luonnonvaraisilla eläimillä
ja kasveilla käytävä kansainvälinen kauppa ei vaaranna niiden selviytymiskykyä.
Yleissopimus kattaa noin 35 000 lajia, jotka luetellaan kolmessa
liitteessä sen mukaan, minkä tasoista suojelua ne tarvitsevat. Kaikkien
yleissopimuksen kattamien lajien tuontiin, vientiin, jälleenvientiin, tuontiin
ja merestätuontiin on hankittava lupa lupamenettelyn kautta. Yleissopimuksen alkuperäisessä tekstissä
määrättiin, että CITES-yleissopimuksen osapuolia voivat olla ainoataan valtiot.
Gaboronessa, Botswanassa 30 päivänä huhtikuuta 1983 pidetyssä toisessa
osapuolten konferenssin ylimääräisessä kokouksessa CITES-osapuolet sopivat
yleissopimukseen tehtävästä muutoksesta. Sillä lisätään 21 artiklaan viisi
kappaletta (2–6 kappaleet) seuraavasti: 1.
Tämä yleissopimus on avoinna liittymistä
varten rajoittamattoman ajan. Liittymiskirjat talletetaan tallettajahallituksen
huostaan. 2.
Tämä yleissopimus on avoinna liittymistä
varten itsenäisistä valtioista koostuville alueellisille taloudellisen
yhdentymisen järjestöille, joilla on kansainvälisten sopimusten neuvottelua,
tekemistä ja täytäntöönpanoa koskevaa toimivaltaa asioissa, jotka jäsenvaltiot
ovat niille siirtäneet ja jotka kuuluvat tämän yleissopimuksen
soveltamisalaan. 3.
Mainitut alueelliset taloudelliset
yhdentymisjärjestöt ilmoittavat liittymiskirjoissaan yleissopimuksen
soveltamisalaan kuuluvia asioita koskevan toimivaltansa laajuuden. Järjestöjen
on myös ilmoitettava tallettajahallitukselle, jos niiden toimivallan laajuus muuttuu
merkittävällä tavalla. Tallettajahallitus toimittaa osapuolille alueellisten
taloudellisten yhdentymisjärjestöjen ilmoitukset niiden toimivallasta tämän
yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa ja sen muutoksista. 4.
Toimivaltaansa kuuluvissa asioissa kyseiset
alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt käyttävät niitä oikeuksia ja
täyttävät ne velvollisuudet, jotka tämän yleissopimuksen nojalla kuuluvat
niille jäsenvaltioille, jotka ovat yleissopimuksen sopimuspuolia. Tällaisissa
tapauksissa näiden järjestöjen jäsenvaltiot eivät saa erikseen käyttää näitä
oikeuksia. 5.
Alueelliset taloudellisen yhdentymisen
järjestöt käyttävät äänioikeuttaan toimivaltaansa kuuluvissa asioissa siten,
että niillä on yhtä monta ääntä kuin niillä on jäsenvaltioita, jotka ovat tämän
yleissopimuksen sopimuspuolia. Nämä järjestöt eivät voi käyttää äänioikeuttaan,
jos niiden jäsenvaltiot käyttävät omaansa, ja päinvastoin. 6.
Kaikki viittaukset
"sopimuspuoleen" tämän yleissopimuksen 1 artiklan h kappaleen
tarkoituksessa, "valtioon"/"valtioihin" tai yleissopimuksen
"allekirjoittajavaltioon/allekirjoittajavaltioihin" katsotaan
sisältävän viittauksen kaikkiin alueellisiin taloudellisen yhdentymisen
järjestöihin, joilla on kansainvälisten sopimusten neuvottelua, tekemistä ja
täytäntöönpanoa koskevaa toimivaltaa asioissa, jotka kuuluvat tämän
yleissopimuksen soveltamisalaan. Tämä muutos (”Gaboronen muutos”) tuli voimaan
29. marraskuuta 2013 sen jälkeen, kun sen olivat ratifioineet kaksi
kolmannesta niistä 80:stä maasta, jotka olivat osapuolia muutoksen hyväksymisen
aikana. Tähän mennessä Euroopan unioni on ollut CITES-yleissopimuksessa
tarkkailijana, ja Gaboronen muutoksen voimaantulon jälkeen Euroopan unionista
voi tulla CITES-yleissopimuksen osapuoli. CITES-yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat
asiat liittyvät aloihin (kuten ympäristönsuojelu, kauppa, sisämarkkinat,
tulli), joihin sovelletaan unionin lainsäädäntöä. CITES-yleissopimuksen
määräyksiä on EU:n tasolla sovellettu yhdenmukaisella tavalla vuodesta 1984,
ja niitä säännellään tällä hetkellä neuvoston asetuksella (EY) N:o 338/97 ja
komission eri asetuksilla (komission asetus (EY) N:o 865/2006, komission
täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 792/2012 ja komission täytäntöönpanoasetus (EU)
N:o 578/2013). Euroopan unionin liittyminen
CITES-yleissopimukseen on looginen ja tarpeellinen askel sen varmistamiseksi,
että Euroopan unioni voi kaikin tavoin tavoitella ympäristöpolitiikkansa
mukaisia tavoitteita. Neuvoston päätöstä koskevan ehdotuksen
tarkoituksena on hyväksyä Euroopan unionin liittyminen CITES-yleissopimukseen
ja pyytää neuvoston puheenjohtajaa nimeämään henkilö, jolla on valtuudet
tallettaa Euroopan unionin puolesta yleissopimuksen 21 artiklan 1 kappaleessa
tarkoitetut liittymisasiakirjat sekä 21 artiklan 3 kappaleessa tarkoitettu
toimivaltaa koskeva ilmoitus. 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN
JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ei oleellinen. 3. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET CITES, kuten muutkin monenväliset
ympäristösopimukset, joita hallinnoi YK:n ympäristöohjelma (UNEP), rahoitetaan
kaikkien osapuolten vahvistetuilla maksuosuuksilla. Ne perustuvat
Yhdistyneiden Kansakuntien maksutaulukkoon, jonka yleiskokous vahvistaa joka
kolmas vuosi. On odotettavissa, että noudattaen muihin
maailmanlaajuisiin ympäristösopimuksiin liittyvää käytäntöä osapuolten
konferenssissa päätetään, että Euroopan unionin liityttyä
CITES-yleissopimukseen EU:n olisi maksettava vuosittain 2,5 prosenttia
CITES-rahaston kokonaismäärästä. Seuraava sopimuspuolten konferenssi on vasta
vuonna 2016, mutta EU:n odotetaan maksavan rahoitusosuutensa vuosina 2014 ja
2015 (noin 112 000 euroa, joka on 2,5 prosenttia CITES-rahaston
kokonaismäärästä). Tämä vastaa käytäntöä, jonka mukaan osapuolten on
maksettava osuutensa heti kun ne liittyvät yleissopimukseen. 2013/0418 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä
luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä
kauppaa koskevaan yleissopimukseen (CITES) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan ja 207 artiklan yhdessä
sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin puoltavan
lausunnon, sekä katsoo seuraavaa: (1) Luonnonvaraisen eläimistön ja
kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus
(CITES), jonka osapuolina on 178 maata, mukaan lukien kaikki jäsenvaltiot, on
merkittävä kansainvälinen väline, jolla pyritään suojelemaan uhanalaisia eläin-
ja kasvilajeja valvomalla niiden yksilöillä käytävää kansainvälistä kauppaa.
(2) CITES-yleissopimukseen
tehdyllä Gaboronen muutoksella, joka hyväksyttiin osapuolten erityisessä
konferenssissa Gaboronessa Botswanassa vuonna 1983, muutettiin yleissopimuksen
21 artiklaa siten, että liittyminen yleissopimukseen, joka aiemmin oli
rajoitettu valtioihin, avattiin itsenäisistä valtioista koostuville
alueellisille taloudellisen yhdentymisen järjestöille, joilla on
kansainvälisten sopimusten neuvottelua, tekemistä ja täytäntöönpanoa koskevaa
toimivaltaa asioissa, jotka jäsenvaltiot ovat niille siirtäneet ja jotka
kuuluvat yleissopimuksen soveltamisalaan. CITES-yleissopimukseen tehty
Gaboronen muutos tuli voimaan 29 päivänä marraskuuta 2013. (3) CITES-yleissopimuksen soveltamisalaan
kuuluvat asiat liittyvät ympäristönsuojeluun ja kauppaan. Nämä ovat aloja,
joilla Euroopan unionilla on kansainvälisten sopimusten neuvottelua, tekemistä
ja täytäntöönpanoa koskevaa toimivaltaa. CITES-yleissopimuksen määräykset on
pantu täytäntöön yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa 1 päivästä tammikuuta
1984 alkaen. Niitä säännellään nyt neuvoston asetuksella (EY) N:o 338/97[1] ja komission
asetuksella (EY) N:o 865/2006[2].
(4) Euroopan unionin liittyminen
CITES-yleissopimukseen antaa unionille mahdollisuuden osallistua
täysimääräisesti yleissopimuksen toimintaan ja velvoittaa Euroopan unionin ja
sen jäsenvaltiot panemaan yleissopimuksen täytäntöön ja valvomaan sen
noudattamista. Se luo Euroopan unionille virallisia vastuita, joiden myötä Euroopan
unioni on vastuussa muille osapuolille siitä, miten se panee yleissopimuksen
täytäntöön. (5) Euroopan unionin olisi tämän
vuoksi liityttävä CITES-yleissopimukseen, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Hyväksytään Euroopan unionin puolesta unionin
liittyminen luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien
kansainvälistä kauppaa koskevaan yleissopimukseen. Yleissopimuksen teksti on liitetty tähän
päätökseen. 2 artikla Neuvoston puheenjohtaja nimeää henkilön, jolla
on valtuudet tallettaa Euroopan unionin puolesta yleissopimuksen 21 artiklan 1
kappaleessa tarkoitettu liittymiskirja osoitukseksi siitä, että Euroopan unioni
suostuu sitoutumaan yleissopimukseen. Nimetty henkilö tallettaa samanaikaisesti
tämän päätöksen liitteessä olevan ilmoituksen luonnonvaraisen eläimistön ja
kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevaan yleissopimuksen
21 artiklan 3 kappaleen mukaisesti. 3 artikla Tämä päätös tulee voimaan .[3] Tehty Brysselissä Neuvoston
puolesta Puheenjohtaja SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ
RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT
EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi 1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne 1.4. Tavoite (Tavoitteet) 1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto 1.7. Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt 2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien
ehkäisemiseksi 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN
ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen
otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto
arvioiduista vaikutuksista menoihin 3.2.2. Arvioidut
vaikutukset toimintamäärärahoihin 3.3.2. Arvioidut
vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.4. Yhteensopivuus
nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 3.2.5. Ulkopuolisten
tahojen rahoitusosuudet 3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN
LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT
EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi Neuvoston päätös Euroopan unionin liittymisestä luonnonvaraisen
eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevaan
yleissopimukseen (CITES) 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[4] 07
Ympäristö 1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne x Ehdotus/aloite liittyy uuteen
toimeen. ¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen,
joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen.[5] ¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan
toimen jatkamiseen. ¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on
suunnattu uudelleen. 1.4. Tavoite (Tavoitteet) 1.4.1. Komission monivuotinen
strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden)
saavuttamista ehdotus/aloite tukee Eurooppa 2020
– Älykäs, kestävä ja osallistava kasvu 1.4.2. Erityistavoite
(erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis-
ja budjetointijärjestelmässä Erityistavoite nro 2.1.
Maailmanlaajuiset ympäristöasiat Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä (toimintoperusteisen
budjetoinnin koodi: 0702) 1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset
ja vaikutukset Selvitys siitä, miten
ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän
tilanteeseen CITES-yleissopimuksen
jäsenyys antaisi Euroopan unionille vahvemmat institutionaaliset perusteet
osallistua CITES-hankkeisiin ja auttaa sopimuksen yksittäisiä osapuolia niiden
kehittäessä toimintavalmiuksiaan. Lisäksi yleissopimuksen osapuolena Euroopan
unioni osallistuisi sopimuksen juokseviin kuluihin maksamalla prosenttiosuuden
sopimuksen perusbudjettiin. Osapuolena Euroopan unioni voisi varmistaa
yhdenmukaisen EU:n kannan. Liittyminen mahdollistaisi sen, että komissio johtaa
neuvotteluja Euroopan unionin puolesta ja auttaa löytämään tasapainoisen
kompromissin 28 jäsenvaltion kannan välillä. 1.4.4. Tulos- ja
vaikutusindikaattorit Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen
toteuttamista seurataan EU:n
vaikutuksen taso päätöksissä, jotka tehdään monenvälisten ympäristösopimusten
ja -prosessien yhteydessä, osallistuminen säännöllisiin CITES-kokouksiin
(osapuolikonferenssi, pysyvä komitea, eläin- ja kasvikomiteat) sekä
CITES-päätösten täytäntöönpano EU:n lainsäädännössä 1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.5.1. Lyhyellä tai pitkällä
aikavälillä täytettävät vaatimukset Kun
neuvosto on hyväksynyt päätöksen, neuvoston puheenjohtajan valtuuttama henkilö
tallettaa liittymiskirjan CITES-yleissopimuksen tallettajana toimivan
hallituksen huostaan. 1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava
lisäarvo EU:n
liittyminen CITES-yleissopimukseen mahdollistaa sen, että EU parantaa asemaansa
monenkeskisessä ympäristösopimuksessa, jolla on suoraan merkitystä unionin
ympäristösäännöstöön. 1.5.3. Vastaavista toimista saadut
kokemukset EU:n
parempi asema kansainvälisissä sopimuksissa vahvistaa EU:n asemaa ja sen
vaikutusvaltaa kyseessä olevilla aloilla 1.5.4. Yhteensopivuus muiden
kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut CITES-määräykset
on jo pantu täytäntöön EU:n lainsäädännössä (katso neuvoston asetus (EY) N:o
338/97 ja niihin liittyvät komission täytäntöönpanoasetukset). EU:n liittyminen
CITES-yleissopimukseen vahvistaa synergiaa EU:n lainsäädännön kanssa. 1.6. Toiminnan ja sen
rahoitusvaikutusten kesto ¨Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. –
¨Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy
[PP/KK]VVVV. –
¨Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV. X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa
ei ole rajattu –
Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna
VVVV, –
minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa. 1.7. Hallinnointitapa
(Hallinnointitavat)[6] Vuoden 2013 talousarvio — ei sovelleta ¨ Suora keskitetty hallinnointi, josta vastaa komissio ¨välillinen keskitetty hallinnointi, jossa
täytäntöönpanotehtäviä on siirretty –
¨toimeenpanovirastoille –
¨yhteisöjen perustamille elimille[7]
–
¨kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun
tehtäviä hoitaville yhteisöille –
¨henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista
tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään
varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä ¨hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden
kanssa ¨hajautettu hallinnointi yhteistyössä
kolmansien maiden kanssa ¨hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten
järjestöjen kanssa (tarkennettava) – Jos käytetään useampaa kuin yhtä
hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava
lisätietoja. Vuoden 2014 talousarviosta lähtien x Suora hallinnointi, jonka komissio
toteuttaa käyttämällä –
x yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa
henkilöstöään –
¨toimeenpanovirastoja ¨Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden
kanssa ¨Välillinen hallinnointi, jossa
täytäntöönpanotehtäviä on siirretty –
¨kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille –
¨kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille
(tarkennettava) –
¨Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle –
¨varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille –
¨julkisoikeudellisille elimille; –
¨sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville
yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut –
¨sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille
on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden
täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut –
¨henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V
osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja
jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä. – Jos käytetään useampaa kuin yhtä
hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava
lisätietoja. 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja
raportointisäännöt Ilmoitetaan
sovellettavat aikavälit ja edellytykset Kansainvälisten
sopimusten talousarvioita valvovat niiden osapuolikonferenssit sen lisäksi,
että noudatetaan YK:n sääntöjä niiden hallinnoinnin osalta (UNEP on
CITES-rahaston edunvalvoja). 2.2. Hallinnointi- ja
valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit CITES-yleissopimuksen
talousarvio tarkastetaan säännöllisin väliajoin osana YK:n järjestelmää. 2.2.2. Tiedot käyttöön otetusta
sisäisen valvonnan järjestelmästä Ks.
kohta 2.2.1 edellä. 2.2.3. Arvio tarkastusten
kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta. Ei
sovelleta 2.3. Toimenpiteet petosten ja
sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi Ilmoitetaan käytössä
olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet Ks.
kohta 2.2.1 edellä. 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN
ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat
monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat · Talousarviossa jo olevat budjettikohdat Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja
budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Menojen tyyppi || Rahoitusosuudet Luku 07 02 Otsake "Ympäristöpolitiikka unionin ja kansainvälisellä tasolla" || JM/EI-JM ([8]) || EFTA-mailta[9] || ehdokasmailta[10] || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet 4 || 07 02 04 — Osallistuminen monenvälisiin ympäristösopimuksiin || JM || EI || EI || EI || EI · Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat – ei sovelleta Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja
budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Menojen tyyppi || Rahoitusosuudet Numero […][Otsake………………………………………...……….] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokasmailta || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet || […][XX.YY.YY.YY] || || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI 3.2. Arvioidut vaikutukset
menoihin [Tämän osan
täyttämisessä on käytettävä hallintomäärärahoja koskevaa laskentataulukkoa (tämän rahoitusselvityksen liitteessä oleva
toinen asiakirja), joka on asetettava saataville CISNETiin komission sisäistä
lausuntokierrosta varten.] 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista
vaikutuksista menoihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || 4 || Globaali Eurooppa Pääosasto: ENV || || || Vuosi N[11] || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ Toimintamäärärahat || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Määräämätön kesto 07 02 04 || Sitoumukset || 1. || 112 000 || 112 000 || 112 000 || 115 000 || 115 000 || 117 000 || 117 000 || 800 000 Maksut || 2. || 112 000 || 112 000 || 112 000 || 115 000 || 115 000 || 117 000 || 117 000 || 800 000 Budjettikohdan numero || Sitoumukset || 1 a || || || || || || || || Maksut || 2 a || || || || || || || || Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[12] – ei sovelleta || || || || || || || || Budjettikohdan numero || || 3. || || || || || || || || Määrärahat YHTEENSÄ PO ENV || Sitoumukset || =1+1a +3 || 112 000 || 112 000 || 112 000 || 115 000 || 115 000 || 117 000 || 117 000 || 800 000 Maksut || =2+2 a +3 +3 || 112 000 || 112 000 || 112 000 || 115 000 || 115 000 || 117 000 || 117 000 || 800 000 Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 4. || || || || || || || || Maksut || 5. || || || || || || || || Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || 6. || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 4 YHTEENSÄ || sitoumukset || =4+ 6 || 112 000 || 112 000 || 112 000 || 115 000 || 115 000 || 117 000 || 117 000 || 800 000 Maksut || =5+ 6 || 112 000 || 112 000 || 112 000 || 115 000 || 115 000 || 117 000 || 117 000 || 800 000 Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan
otsakkeeseen: Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || sitoumukset || 4. || || || || || || || || Maksut || 5. || || || || || || || || Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || 6. || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 1 – 4 YHTEENSÄ (viitemäärä) || sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || || || Maksut || =5+ 6 || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || 5 || ”Hallintomenot” – ei sovelleta milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ Pääosasto: ENV || Henkilöresurssit || || || || || || || || Muut hallintomenot || || || || || || || || <….> PO YHTEENSÄ || Määrärahat || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || || || || || || || || milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || Vuosi N[13] || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 1–5 YHTEENSÄ || sitoumukset || || || || || || || || Maksut || || || || || || || || 3.2.2. Arvioidut vaikutukset
toimintamäärärahoihin –
¨Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja. –
X Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti: Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ TUOTOKSET Tyyppi[14] || Keskimäär. kustannukset || EI || Kustannus || EI || Kustannus || EI || Kustannus || EI || Kustannus || EI || Kustannus || EI || Kustannus || EI || Kustannus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä Erityistavoite nro 1... Maailmanlaajuiset ympäristöasiat[15] || || || || || || || || || || || || || || || || Tuotos || Kon-ferens-si-raportti || 112 000 || 1 || 112 000 || 1 || 112000 || 1 || 112 000 || 1 || 115 000 || 1 || 115 000 || 1 || 117 000 || 1 || 117 000 || || 800 000 Tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || || Tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || || Välisumma erityistavoite 1 || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || 112 000 || || 112 000 || || 112 000 || || 115 000 || || 115 000 || || 117 000 || || 117 000 || || 800 000 3.2.3. Arvioidut vaikutukset
hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto –
x Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
–
¨Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti: milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) || Vuosi N[16] || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEEN-SÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || || Henkilöresurssit || || || || || || || || Muut hallintomenot || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 Välisumma || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5[17] sisältymättömät || || || || || || || || Henkilöresurssit || || || || || || || || Muut hallintomenot || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 Välisumma || || || || || || || || YHTEENSÄ || || || || || || || || Henkilöresursseja
koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla
pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen
tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla
lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä
vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. 3.2.3.2. Henkilöresurssien
arvioitu tarve –
X Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja. –
¨Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti: Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna || || Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N + 2 || Vuosi N +3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) || || || XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || || || || || || || || XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || || || XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || || || 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || || Ulkopuolinen henkilöstö (Kokoaikaiseksi muutettuna)[18] || || XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || || || XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || || || XX 01 04 yy[19] || – päätoimipaikassa || || || || || || || || — EU:n ulkopuoliset edustustot || || || || || || || || XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || || || 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || || || Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || || YHTEENSÄ || || || || || || || XX viittaa kyseessä
olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon. Henkilöresurssien tarve
katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai
pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena
saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka
toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen
jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Kuvaus henkilöstön
tehtävistä: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Ulkopuolinen henkilöstö || 3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen
monivuotisen rahoituskehyksen kanssa –
x Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen
rahoituskehyksen mukainen. –
Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen
rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista. Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista
muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät […] –
¨Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai
monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[20] Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös
kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät […] 3.2.5. Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
–
Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu
ulkopuolisia tahoja. määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin
tarkkuudella) || Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä Rahoitukseen osallistuva taho || Ei sovelleta || || || || || || || Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || || 3.3. Arvioidut vaikutukset
tuloihin –
x Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia
tuloihin. –
¨Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti: –
¨vaikutukset omiin varoihin –
¨vaikutukset sekalaisiin tuloihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[21] Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) Momentti …. || || || || || || || || Vastaava(t) menopuolen
budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten
tulojen tapauksessa: […] Selvitys tuloihin
kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä […] [1] Neuvoston
asetus (EY) N:o 338/97, annettu 9 päivänä joulukuuta 1996, luonnonvaraisten
eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä,
EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1. [2] Komission
asetus (EY) N:o 865/2006, annettu 4 päivänä toukokuuta 2006 , luonnonvaraisten
eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston
asetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista
säännöistä, EUVL L 166, 19.6.2006, s. 1). [3] Neuvoston
pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin
virallisessa lehdessä. [4] ABM:
toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi. [5] Sellaisina
kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a
ja b alakohdassa. [6] Kuvaukset
eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla
budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html [7] Sellaisina
kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa. [8] JM
= jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat. [9] EFTA:
Euroopan vapaakauppaliitto. [10] Ehdokasmaat
ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat. [11] Vuosi
n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. [12] Tekninen
ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen
liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora
tutkimustoiminta. [13] Vuosi
n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. [14] Tuotokset
ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen
määrä tai rakennetut tiekilometrit). [15] Kuten
kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet”. [16] Vuosi
n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. [17] Tekninen
ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen
liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora
tutkimustoiminta. [18] Sopimussuhteiset
toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat,
vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa. [19] Toimintamäärärahoista
katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat). [20] Katso
(vuodet 2007–2013 kattavan) toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta. [21] Perinteiset
omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli
bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus. LIITE ehdotukseen Neuvoston päätös Euroopan unionin liittymisestä
luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä
kauppaa koskevaan yleissopimukseen (CITES) LUONNONVARAISEN
ELÄIMISTÖN JA KASVISTON UHANALAISTEN LAJIEN KANSAINVÄLISTÄ KAUPPAA KOSKEVAN
YLEISSOPIMUKSEN 21 ARTIKLAN 3 KAPPALEEN MUKAINEN EUROOPAN UNIONIN ILMOITUS "Euroopan
unioni ilmoittaa, että sillä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen
ja erityisesti sen 191 artiklan mukaan toimivalta tehdä kansainvälisiä
sopimuksia ja täyttää niistä aiheutuvat velvoitteet, jotka myötävaikuttavat
seuraavien tavoitteiden saavuttamiseen: –
ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja
parantaminen; –
ihmisten terveyden suojelu; –
luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö; –
sellaisten toimenpiteiden edistäminen
kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin
ympäristöongelmiin, mukaan lukien ilmastonmuutos. Euroopan unioni
hyväksyy lisäksi toimenpiteitä Euroopan unionin tasolla sisämarkkinoidensa asianmukaisen
toiminnan varmistamiseksi. Euroopan
unionilla on yksinomainen toimivalta sen jäsenvaltioiden väliseen tulliliittoon
liittyvien toimenpiteiden sekä yhteisen kauppapolitiikan osalta.
Lisäksi
Euroopan yhteisö ilmoittaa, että se on jo antanut jäsenvaltioitansa sitovat
säädökset tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa,
erityisesti, muttei yksinomaan, luonnonvaraisten eläinten ja
kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996
annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 sekä 4 päivänä toukokuuta 2006
annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EY) N:o 865/2006.[1] Euroopan unioni ilmoittaa lisäksi, että se
vastaa niiden luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien
kansainvälistä kauppaa koskevasta yleissopimuksesta johtuvien velvoitteiden
täyttämisestä, jotka kuuluvat unionin voimassa olevan lainsäädännön
soveltamisalaan. Yhteisön toimivallan harjoittaminen on
luonteeltaan jatkuvasti kehittyvää."
[1] EYVL L 61,
3.3.1997, s. 1, ja EUVL L 166, 19.6.2006, s. 1.