EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013PC0501
Proposal for a COUNCIL REGULATION on the ECSEL Joint Undertaking
Ehdotus NEUVOSTON ASETUS ECSEL-yhteisyrityksestä
Ehdotus NEUVOSTON ASETUS ECSEL-yhteisyrityksestä
/* COM/2013/0501 final - 2013/0234 (NLE) */
Ehdotus NEUVOSTON ASETUS ECSEL-yhteisyrityksestä /* COM/2013/0501 final - 2013/0234 (NLE) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA ·
Yleinen tausta Euroopan unionin (EU) on toteutettava toimia,
joilla varmistetaan selviäminen talous- ja rahoituskriisistä ja löydetään keino
kestävään kasvuun. Horisontti 2020[1] on Euroopan unionin tutkimuksen
ja innovoinnin ohjelma vuosina 2014–2020. Sen yhtenä tavoitteena on
vahvistaa Euroopan teollisuutta toimilla, joilla tuetaan tutkimusta ja
innovointia erilaisilla teollisuudenaloilla. Horisontti 2020 ‑ohjelman
erityistavoitteessa ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa”
pyritään erityisesti vahvistamaan teollisuuden kilpailukykyä
avainteknologioiden, kuten tieto- ja viestintäteknologian alalla. Mikro- ja
nanoelektroniikka sekä kehittyneet ja älykkäät sulautetut komponentit ja
järjestelmät on määritetty painopistealoiksi Horisontti 2020 ‑ohjelman ”Tieto
ja viestintäteknologia” ‑osiossa. Jotta tutkimukselle ja innovoinnille
annettavaa EU:n tukea voitaisiin mukauttaa niin, että se vastaa paremmin
teollisuuteen liittyviä tavoitteita, ja jotta teollisuuteen voitaisiin
houkutella suurempia sijoituksia, Horisontti 2020 ‑ohjelmalla säädetään
julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien perustamisesta avainaloilla,
joilla tutkimus ja innovointi voisivat auttaa saavuttamaan Euroopan
kilpailukykyyn liittyviä laajempia tavoitteita ja voisivat myös auttaa
vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tämä uusi ehdotus julkisen ja yksityisen
sektorin kumppanuudesta liittyy yhteisyritykseen elektronisten komponenttien ja
järjestelmien alalla. ECSEL-yhteisyritys (Electronic Components and Systems for
European Leadership, elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan
johtoasemaa varten) korvaa aiemman nanoelektroniikan alan ENIAC-yhteisyrityksen[2] ja sulautettujen järjestelmien
alan ARTEMIS-yhteisyrityksen[3].
Kyseiset yhteisyritykset perustettiin seitsemännen puiteohjelman[4] nojalla. Yhteisyritystä
ehdotetaan monivuotisen rahoituskehyksen[5],
Horisontti 2020 ‑ohjelmaa koskevan komission ehdotuksen, komission
tiedonannon ”Kumppanuus tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa”[6], Innovaatiounioni-lippulaivahankkeen[7], kehitystä vauhdittavaa
keskeistä teknologiaa koskevan komission tiedonannon ”Kehitystä vauhdittavaa
keskeistä teknologiaa koskeva eurooppalainen strategia – silta kasvun ja
työllisyyden edistämiseen”[8]
ja komission tiedonannon ”Eurooppalainen strategia mikro- ja nanoelektroniikan
komponentteja ja järjestelmiä varten”[9]
perusteella. Ehdotus on myös komission tiedonannon ”Julkisen ja yksityisen
sektorin kumppanuudet Horisontti 2020 –puiteohjelmassa: tehokas keino
innovointiin ja kasvuun Euroopassa”[10]
mukainen. ·
Elektronisten komponenttien ja järjestelmien
alan yhteisyrityksen perustelut ja tavoitteet Kyseessä on merkittävä teollisuudenala, jonka
maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 1 000 miljardia euroa. Tämän
lisäksi elektroniset komponentit ja sulautetut järjestelmät ovat useimmiten
lähtökohtana tuottavuuden lisäämiselle koko taloudessa ja keskeisessä asemassa
vastattaessa yhteiskunnallisiin haasteisiin. Vaikka elektronisten komponenttien
ja järjestelmien ala on Euroopassa vahvasti läsnä tärkeillä alakohtaisilla
markkinoilla (autonvalmistus, energia, maksujärjestelmät jne.), ala on
kohdannut suuria haasteita, jotka vaikuttavat koko talouteen. Tarkemmin sanottuna Eurooppa on kohdannut
kaksi suurta haastetta elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla.
Yhtenä haasteena on hallita arvoketjun keskeisiä tekijöitä (eli suunnittelua,
valmistusta ja lopullisten tuotteiden integrointia), jotka ovat olennaisia
elektroniikan Euroopassa luoman arvon sekä Euroopan useiden muiden teollisuudenalojen
(autonvalmistus, energia, terveys, verkkoala jne.) kilpailukyvyn
varmistamiseksi. Lisäksi on kurottava umpeen suuria kuiluja
innovointiketjuissa, jotta huipputason tutkimus voidaan paremmin muuntaa
kaupalliseksi menestykseksi. Edellä mainittuihin haasteisiin vastatessaan
Euroopan on myös selvittävä tiukasta maailmanlaajuisesta kilpailusta,
teollisuuden heikkenevistä markkinaosuuksista, tutkimuksen ja innovoinnin
korkeista kustannuksista ja teknologian nopeasta kehityksestä. Tässä yhteydessä elektronisten komponenttien
ja järjestelmien alan yhteisyrityksellä pyritään ·
varmistamaan innovoinnin perustana olevien
avainteknologioiden toimitusvarmuus talouden kaikilla keskeisillä aloilla ja
varmistamaan, että Eurooppa voi hyödyntää kyseisiä teknologioita parhaimmalla
mahdollisella tavalla yleisen talouskasvun edistämiseksi; ·
tukemaan EU:n politiikkaa, ympäristöä ja
teollisuuden kilpailukykyä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan
Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesti; ·
poistamaan tehokkaan tutkimuksen ja innovoinnin
esteitä kyseisellä alalla, suuret riskit, tutkimuksen ja kehittämisen korkeat
kustannukset ja markkinahäiriöt mukaan luettuina. Yksityisten sijoitusten
tehostamiseksi tarvitaan julkista tukea; ·
yhdenmukaistamaan strategiat jäsenvaltioiden kanssa
niin, että niillä houkutellaan yksityisiä sijoituksia ja edistetään vakaata
julkisen talouden hoitoa, välttämällä toimien tarpeetonta päällekkäisyyttä ja
hajanaisuutta sekä helpottamalla tutkimukseen ja innovointiin osallistuvien
toimijoiden osallistumista; ·
kannustamaan alaa laatimaan pitkän aikavälin
strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman, keräämään tarvittavaa kriittistä
massaa, edistämään yksityisiä sijoituksia, helpottamaan tietämyksen
vaihtamista, vähentämään riskejä ja kustannuksia ja lyhentämään
markkinoilletuontiaikaa. Tämän uuden yhteisyrityksen erityistavoitteena
on etenkin ·
ylläpitää ja lisätä puolijohde- ja älykkäiden
järjestelmien valmistuskapasiteettia Euroopassa, myös ylläpitää ja vahvistaa
johtoasemaa valmistuslaitteiden ja materiaalien jalostuksen alalla; ·
varmistaa johtoasema suunnittelun ja
järjestelmätekniikan sekä sulautettujen teknologioiden alalla; ·
tarjota kaikille sidosryhmille mahdollisuus käyttää
huipputason infrastruktuuria elektronisten komponenttien sekä sulautettujen ja
älykkäiden järjestelmien suunnittelussa ja valmistuksessa; ·
edistää sellaisten toimintaympäristöjen
kehittämistä, joilla osallistetaan innovatiivisia pk-yrityksiä, vahvistetaan
nykyisiä osaamiskeskittymiä ja kannustetaan perustamaan uusia osaamiskeskittymiä
lupaavilla uusilla aloilla. ·
Aiemmat kokemukset lähtökohtana Ehdotettu yhteisyritys perustuu aiempien,
seitsemännen puiteohjelman yhteisyritysten (ENIAC ja ARTEMIS) saavutuksiin.
Molemmissa yhteisyrityksissä tavoitteena oli luoda Euroopan laajuinen nanoelektroniikan
ja sulautettujen järjestelmien alan tutkimus- ja kehitysohjelma, jolla
teollisuutta, jäsenvaltioita ja Euroopan unionia myös kannustettiin
yhdenmukaistamaan strategiansa ja lisäämään sijoituksia. Yhteisyritykset
antoivat erinomaisen mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Euroopan laajuisesti,
luoda kriittistä massaa ja edistää sijoituksia. Yhteisyritykset osoittivat,
että niitä voidaan käyttää rehelliseen välitystoimintaan ja että niillä voidaan
edistää kunnianhimoisia hankkeita, joilla lisätään yksityisen sektorin
menestyjien osallistamista puitteissa, joissa kansalliset julkiset viranomaiset
ja EU:n julkiset viranomaiset voivat tukea strategisesti erittäin tärkeitä
aiheita. Tästä valmiudesta saatiin vakuuttavia todisteita, kun ENIAC-yhteisyritys
onnistui käynnistämään erittäin nopeassa tahdissa kehitystä vauhdittavaa
keskeistä teknologiaa koskevat suositukset nanoelektroniikan alalla ja kun
ARTEMIS-yhteisyritys käynnisti ensimmäistä kertaa laajamittaisia innovointiin
liittyviä pilottihankkeita. Kaudella 2008–2012 noin
2 000 osallistujaa, joista yli 500 oli pk-yrityksiä, sijoittivat
tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin yhteensä 2,8 miljardia euroa. Yksityinen sektori, kansalliset viranomaiset
ja EU:n viranomaiset osallistuvat näiden yhteisyritysten toimintaan. Tämän
kolmikantaisuuteen perustuvan rakenteen yhtenä suurena haasteena oli saada
menettelyt ja sisältö vastaamaan osallistuvien jäsenvaltioiden odotuksia ja
menettelyjä. ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyritysten
ensimmäisessä ja toisessa väliarvioinnissa suositeltiin painokkaasti vastaavan
aloitteen jatkamista Horisontti 2020 ‑ohjelman nojalla, koska mikään
yksittäinen organisaatio tai jäsenvaltio ei missään nimessä voisi vastata
kaikkiin alan haasteisiin. Siksi koordinoitu toimenpide EU:n tasolla katsotaan
asianmukaisimmaksi etenemistavaksi. Nykyisestä mallista saadut kokemukset
osoittavat, että mallilla on voitu saavuttaa tavoitteet, vaikkakin varmuuden
saamiseen ja käytännön toimintatapojen kehittämiseen tarvittava opetteluvaihe
oli odotettua vaikeampi. Edellä mainittujen saavutusten lisäksi on
esitettävä muutamia huomautuksia nykyisestä rakenteesta: ·
Erilaisia kansallisia menettelyjä (sopimusten
tekemiseen ja maksuihin liittyviä) ei ole yhdenmukaistettu, mikä viivästyttää
hankkeiden täytäntöönpanoa. ·
Vaatimus siitä, että osallistujien on tehtävä kaksi
avustussopimusta erilaisten sääntöjen (yhteisyrityksen ja jäsenvaltion
sääntöjen) perusteella, aiheuttaa hallinnollista taakkaa. ·
Erilaiset kansalliset säännöt vaikuttavat siihen,
miten konsortioita perustetaan. ·
EU:n ja jäsenvaltioiden maksusitoumusten varsin
kiinteä sitominen toisiinsa (neuvoston asetuksella säädetty osuuksien suhde –
jäsenvaltiot/EU 1,8) on vaikeuttanut talousarvion toteuttamista. ·
Hajautettuja virastoja koskevat varainhoidon puiteasetuksen
vaatimukset rasittavat huomattavasti yhteisyrityksen rajallisia resursseja. Nämä vaikeudet eivät ole estäneet toimintaa,
mutta niiden takia kaikkien osapuolten on täytynyt ponnistella jatkuvasti,
jotta järjestelmä toimisi. Tulevan aloitteen suurena etuna on yksinkertaistettu
toimintamalli Horisontti 2020 ‑ohjelman yleisen
yksinkertaistamistavoitteen mukaisesti. Uutta yhteisyritystä koskeva ehdotus
sisältää säännöksiä, joiden tavoitteena on tehdä toimista yksinkertaisia ja
joustavia. 2. ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN KUULEMISESTA JA
VAIKUTUSTENARVIOINNEISTA SAADUT TULOKSET ·
Kuulemisen tulokset Sidosryhmät katsovat, että nykyiset kaksi
tieto- ja viestinteknologian alan yhteisyritystä ovat erittäin tärkeitä.
Julkinen kuuleminen osoitti, että yhteisyritykset auttoivat ratkaisemaan
pahimpia pullonkauloja kullakin alalla ja auttoivat myös lisäämään Euroopan
kilpailukykyä. Nykyisten ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritysten
toimintaan osallistuu teollisuuden sidosryhmiä (sekä suuryrityksiä että
pk-yrityksiä) ja tutkimusyhteisöjä (tutkimukseen ja tietojen jakamiseen
erikoistuneet organisaatiot) kaikkialta Euroopasta. Jäsenvaltiot osallistuvat
suoraan hallintorakenteiden toimintaan ja rahoittavat toimia. Teolliset
yhteisöt ja tutkimusyhteisöt ovat edustettuina teollisissa AENEAS- ja
ARTEMIS-IA-järjestöissä. Kuulemiset osoittavat, että kaikki toimijat
ovat motivoituneita ja sitoutuneita yhteisiin teknologia-aloitteisiin. Alan
mukaan yhteiset teknologia-aloitteet ovat auttaneet tuomaan yhteen tärkeitä
sidosryhmiä ja helpottaneet yhteistyötä strategisten tutkimusohjelmien
toteuttamisessa. Yhteisissä teknologia-aloitteissa kootaan yhteen yksityisiä
resursseja ja jäsenvaltioilta ja Euroopan unionilta saatavaa julkista
rahoitusta. Kaikki sidosryhmät ovat vahvasti sitä mieltä,
että uudella yhteisellä teknologia-aloitteella on oltava seuraavat kaksi
päätavoitetta: ·
saavutetaan kriittinen massa keräämällä yhteen
julkisia ja yksityisiä resursseja ja ·
annetaan julkista tukea laajamittaisille
demonstrointi- ja pilottihankkeille. Innovointiin liittyvää yhteistyötä koko
arvoketjussa on tuettava kaikkialla EU:n alueella ja lähempänä markkinoita.
Tämä koskee paitsi monimutkaisten elektronisten komponenttien ja järjestelmien
suunnittelua, myös valmistusta ja teknologian kehittämistä. Jäsenvaltiot pitävät tiukasti kiinni siitä,
että julkisia varoja on käytettävä tehokkaasti jäsenvaltioiden kansallisten
teollisuus- ja tutkimusyhteisöjen etujen mukaisesti. Kaikki osallistuvat
jäsenvaltiot katsovat, että vahva elektronisten komponenttien ja järjestelmien
alan teollisuus vaikuttaa merkittävästi jäsenvaltioiden omaan talouteen.
Jäsenvaltiot ovat valmiita harkitsemaan osallistumista kolmikantamalliin, jos
rahoituksen taso edellyttää resurssien yhdistämistä ja strategioiden suurempaa
yhdenmukaistamista alueiden, jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla. Jotkut jäsenvaltiot panevat merkille
osallistujien nyttemmin kohtaamat vaikeudet, jotka johtuvat etenkin
kansallisten tukikelpoisuusperusteiden soveltamisesta ja kansallisten sopimus-
ja rahoitusehtojen puutteellisesta yhdentämisestä ja yhdenmukaistamisesta.
Koska kansalliset sopimukset ovat erilaisia, myös osallistumisehdot ovat
erilaisia eikä toiminta ole aina tehokasta. Sidosryhmät raportoivat näistä
ongelmista esittäessään huomautuksiaan yhteistä teknologia-aloitetta koskevasta
kolmikantamallista. Pienten ja keskisuurten yritysten kannalta
osallistumisen vaivattomuus on ratkaisevan tärkeää. Pk-yritykset antavat vankan
tukensa nykyistä kohdennetummalle tuelle. Samaa mieltä ovat myös osallistuvat
jäsenvaltiot. Monet sidosryhmät korostavat vastaavasti myös
tarvetta jäsenvaltioiden monivuotisiin rahoitusnäkymiin yhteisyrityksen toimia
varten. Eri mielipiteet otettiin huomioon
suunniteltaessa elektronisten komponenttien ja järjestelmien alan uutta
yhteistä teknologia-aloitetta. Kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan antaneet
täyttä tukeaan yhteisyrityksen nykyiselle, yhden luukun järjestelmään
perustuvalle toimintatavalle. ·
Vaikutusten arviointi Ehdotetulle
asetukselle on tehty komission vaikutustenarviointi, joka on ehdotuksen
liitteenä. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ ·
Tiivistelmä ehdotetuista toimista Ehdotus koostuu neuvoston asetuksesta, jolla
perustetaan ECSEL-yhteisyritys ja säädetään sen tavoitteista, oikeudellisesta
asemasta, toimintasäännöistä ja yhtiöjärjestyksestä kaudella 2014–2024
(rahoitussuunnitelman osalta vuoteen 2020 asti). Nanoelektroniikka-alan
ENIAC-yhteisyritys perustettiin 20. joulukuuta 2007 annetulla
neuvoston asetuksella (EY) N:o 72/2008 ja sulautettujen tietotekniikkajärjestelmien
alan ARTEMIS-yhteisyritys puolestaan 20. joulukuuta 2007 annetulla
neuvoston asetuksella (EY) N:o 74/2008. Nämä kaksi asetusta kumotaan uuden
yhteisyrityksen tullessa voimaan. ·
Oikeusperusta Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artikla. Horisontti 2020 -puiteohjelman osallistumista
ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä sovelletaan. Tämän aloitteen
erityisten operatiivisten tarpeiden vuoksi mainituista säännöistä on kuitenkin
poikettava. Tätä erityispoikkeusta ei kuitenkaan sisällytetä ehdotukseen tässä
vaiheessa, jotta ei rajoitettaisi mainittujen sääntöjen hyväksymisen
asianmukaista oikeusperustaa ja menettelysääntöjä koskevia toimielinten välisiä
neuvotteluja, joita käydään edelleen lainsäädäntötyön yhteydessä, joka koskee komission
ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Horisontti 2020
-puiteohjelman osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä
(COM(2011) 0810 – 2011/0399 (COD). Erityispoikkeus lisätään ehdotukseen
myöhemmässä vaiheessa edellä mainittujen neuvottelujen tuloksesta riippuen. Valtiontukisääntöjen soveltaminen edellyttää
poikkeamista asetuksesta (EU) N:o … [Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan
osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt] siltä osin kuin siinä
säädetään yhdestä ainoasta rahoitusprosentista kullekin toimityypille.
Jäsenvaltioilta tulevan yhteisrahoituksen vuoksi yhteisyrityksen myöntämään
julkiseen tukeen sovelletaan valtiontukisääntöjä, joihin sisältyy erityisiä
sääntöjä tuki-intensiteeteistä riippuen osallistujien tyypistä ja toimien
tyypistä. ·
Toissijaisuusperiaate Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska
asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa
riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavista syistä: ·
Euroopan teollisuuden ja talouden kohtaamat suuret
haasteet vaativat huomattavia sijoituksia, jotka olisivat valtava rasite mille
tahansa yksittäiselle jäsenvaltiolle. Tämän takia yksittäiset jäsenvaltiot –
niiden talouden koosta riippumatta – epäröivät osallistumista tutkimus- ja
innovointitoimintaan tai viivyttävät sijoituksia, jotka ovat olennaisia
täydentävien yksityisten sijoitusten houkuttelemiseksi ja EU:n innovointi- ja
kilpailukyvyn kehittämiseksi. Kun voimavarat yhdistetään alueiden,
jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla, suuriin sijoituksiin voidaan reagoida
Euroopassa nopeasti – ja tarvittavia sijoituksia voidaan ennakoida – kuten
yhteisen ENIAC-teknologia-aloitteen vuoden 2012 ehdotuspyynnöt osoittivat.
Tuolloin pyynnöllä tuettiin tiettyjä pilottituotantolinjoja Euroopan
teollisuudenalojen kannalta keskeisillä osa-alueilla. ·
Euroopassa on korkealaatuista erikoisteknologiaa ja
teollisuusklustereita mikro- ja nanoelektroniikan komponenttien ja älykkäiden
ja sulautettujen järjestelmien alalla. Innovaatioita ja kilpailukykyisiä
tuotteita ja palveluja kehitetään entistä useammin monialaisten tutkimus- ja
innovointitoimien perusteella ja hyödyntäen liittoumia ja kumppanuuksia koko
arvoketjussa puolijohteiden kehittämisestä sulautettuihin ohjelmistoihin ja
verkotettuihin sovelluksiin asti. Jos EU:n tasolla ei käynnistetä uutta
aloitetta, tutkimus- ja innovointiympäristön hajanaisuus lisääntyy Euroopassa
entisestään. Ilman kohdennettua ja yhdenmukaista ohjelmaa Euroopan toimet elektronisten
komponenttien ja järjestelmien alalla ovat vain joukko yksittäisiä ja
jäsentämättömiä paikallisia ponnisteluja. Edistystä kahlitsevat
t&k-tavoitteiden koordinoinnin puute, toiminnan päällekkäisyydet, tarpeeton
byrokratia ja rajallisen tutkimusrahoituksen epäoptimaalinen käyttö. Tämän
takia yksittäisten jäsenvaltioiden toimilla ei voida vastata elektronisten
komponenttien ja järjestelmien alan kohtaamiin haasteisiin. Millään
yksittäisellä kansallisella mekanismilla ei voida kerätä kaikkea sitä asiantuntemusta
ja rahoitusta, jota tarvitaan vahvan aseman saamiseksi kyseisillä voimakkaasti
kilpailluilla maailmanlaajuisilla markkinoilla. EU:n tasolla toteutettava toimi helpottaa
asetettujen tavoitteiden saavuttamista useista eri syistä. Eurooppalaisella
julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella vahvistetaan rahoituksellisia ja
teknisiä välineitä, jotka ovat tarpeen, jotta alan yhä nopeammin etenevässä
kehityksessä voidaan pysyä mukana. Kumppanuuden avulla toimia voidaan kohdistaa
EU:n, jäsenvaltioiden ja teollisuuden painopisteisiin. Kumppanuudessa
yhdistyvät monikansallisten ja eurooppalaisten ohjelmien vahvuudet.
Yksinkertaistetun toimintatavan ansiosta avustuksen saamiseen kuluvia aikoja
voidaan lyhentää eikä osallistujille aiheudu ylimääräistä hallinnollista
taakkaa. Ehdotus on tämän vuoksi
toissijaisuusperiaatteen mukainen. ·
Suhteellisuusperiaate Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tämän
asetuksen säännökset eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden
saavuttamiseksi. Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen
seuraavista syistä: Ehdotettu yhteisyritys on ainoa yksinkertainen vaihtoehto,
joka ratkaisee rajoitteet ja vastaa tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä
vaatimuksia. Se tarjoaa rakenteen, jolla on jatkuvuutta ja oikeushenkilöllisyys
ja joka muodostaa selkeät puitteet tutkimukseen ja kehittämiseen osallistuvien
toimijoiden, kansallisten viranomaisten ja EU:n yhteistyölle ja
osallistumiselle julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen. Kaikkien
sidosryhmien osallistuminen on äärimmäisen tärkeää. Koska aloitteessa
keskitytään taloudellisen kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeisiin teollisiin
tavoitteisiin, teollisuutta tarvitaan mukaan ohjaamaan tutkimuspainotusten ja
innovaatiopolitiikan laatimista. Jäsenvaltioita tarvitaan kokoamaan kansallista
rahoitusta, joka muodostaa pääosan alan julkisista tutkimus- ja
innovointimenoista. EU taas on keskeisessä asemassa yhdentymisprosessin
vetäjänä, joka tasapainottaa osallistujien eriäviä etuja ja seuraa
asianmukaisesti yhteisön varojen käyttöä. Ehdotetulla toimella päästään EU:n tasolla
riittävään integraatioon, mutta jätetään kuitenkin jäsenvaltioille joustovaraa
osallistumisen suhteen. Ehdotuksessa jätetään mahdollisimman paljon
päätösvaltaa yksittäisille jäsenvaltioille. Päätäntävalta kansallisen
rahoituksen käytöstä pidetään kansallisella tasolla. Yhteisyrityksellä luodaan
virtaviivainen rakenne päätöksentekoa ja rahoitus- ja hallinnollisia toimia
varten. Se on erityisen kustannustehokas, koska sen hallinnollisten
kustannusten odotetaan olevan noin kolme prosenttia EU:n kaikista sijoituksista
tutkimus- ja innovointitoimiin, jotka yhteisyrityksen odotetaan käynnistävän. ·
Sääntelytavan valinta Ehdotettu sääntelytapa: Asetus Muut sääntelytavat eivät soveltuisi
seuraavasta syystä: Sellaisen yhteisyrityksen perustaminen, johon Euroopan
unioni osallistuu, edellyttää neuvoston asetusta. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian
pääosaston talousarviostaan erityistavoitteeseen ”Johtoasema mahdollistavissa
ja teollisuusteknologioissa” antaman rahoituksen julkiseen talouteen
kohdistuvien vaikutusten arvioinnin perusteella EU:n menot ovat enintään
1 215 255 000 euroa[11],[12] (EFTA mukaan luettuna)
ECSEL-yhteisyrityksen koko toiminta-aikana (vuoteen 2024 asti). Nämä
määrärahat on sidottava ennen 31. joulukuuta 2020, jolloin
Horisontti 2020 ‑ohjelman talousarvion voimassaoloaika päättyy, ja
maksettava 31. joulukuuta 2024 mennessä. 5. LISÄTIEDOT ·
Yksinkertaistaminen Ehdotetun yksinkertaistetun toimintamallin
tarkoituksena on ratkaista käytännön ongelmia, joita osallistujat ovat
kohdanneet nykyisissä yhteisyrityksissä. Yhtenä esimerkkinä ovat erilaiset
kansalliset säännöt ja käytännöt, joiden takia yksittäisiä osallistujia
saatetaan kohdella hyvinkin eri tavalla. Ehdotuksen mukaan uusi yhteisyritys
voi edustaa jäsenvaltioita avustussopimusten tekemisessä / maksujen
suorittamisessa kansallisten hallintoviranomaisten sijaan, aivan kuten EU:n
osuuden kohdalla. Tämän ansiosta yhteisyritys voi toimia yhden luukun
järjestelmän mukaisesti ja varmistaa, että osallistujille myönnetään rahoitusta
yhdenmukaisesti. Lisäksi ehdotetaan, että kaikille osallistujille
osoitettaisiin yhtäläisesti julkisia varoja (EU:lta ja kansallisista
lähteistä). ·
Euroopan etu Huipputason elektronisten komponenttien ja järjestelmien
ala on Euroopan edun mukainen, koska sillä tuotetaan kehitystä vauhdittavaa
elektroniikkateknologiaa, jolla edistetään innovointia talouden useilla
erilaisilla toimialoilla autonvalmistuksesta ja ilmailusta energiaan,
terveydenhuollon laitteisiin, kodinkoneisiin ja kaikenlaisiin teollisiin
tuotantoprosesseihin. Tämän osalta ECSEL-yhteisyrityksen tavoitteet ja toimiala
vastaavat täsmällisesti teknologiaan liittyviä ja taloudellisia tavoitteita
sekä tavoitteita, jotka koskevat osallistujien avoimia ja oikeudenmukaisia
valintaperusteita, alan osallistumista sijoituksiin ja työpaikkojen luomiseen
sekä asianmukaisia hallinto- ja täytäntöönpanomenettelyjä.
ECSEL-yhteisyrityksen toimille annettavalla julkisella tuella kohennetaan
Euroopan unionin kansainvälistä asemaa tutkimuksen ja innovoinnin alalla.
Toimet hyödyttävät Euroopan elektronisten komponenttien ja järjestelmien alan
koko arvoketjua – paitsi monia pk-yrityksiä, aikaan saatujen
kerrannaisvaikutusten ansiosta myös suurempia taloudellisia toimijoita.
Komissio voi asianosaisen jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden ryhmän ilmoituksesta
katsoa, että ECSEL-yhteisyrityksen aloitteet ovat Euroopan yhteistä etua
koskevia tärkeitä hankkeita, jos kaikki olennaiset ehdot täyttyvät. 2013/0234 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS ECSEL-yhteisyrityksestä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 187 artiklan ja 188 artiklan
ensimmäisen kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[13], ottaa huomioon Euroopan talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon[14], sekä katsoo seuraavaa: (1) Yhteisten
teknologia-aloitteiden muodossa toteutettavista julkisen ja yksityisen sektorin
kumppanuuksista säädettiin alun perin Euroopan yhteisön seitsemännestä
tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta
(2007–2013) 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä Euroopan parlamentin
ja neuvoston päätöksellä N:o 1982/2006/EY[15]. (2) Euroopan yhteisön
seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin
puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta
erityisohjelmasta ”Yhteistyö” 19 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä
neuvoston päätöksellä 2006/971/EY[16]
säädettiin, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia on tuettava,
mukaan luettuina julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet yhteisten ENIAC-
ja ARTEMIS-teknologia-aloitteiden erikoisaloilla. (3) Eurooppa 2020 ‑strategiassa[17] korostetaan tarvetta luoda
suotuisat olosuhteet tietämykseen ja innovointiin kohdistuville
investoinneille, jotta unionissa saadaan aikaan älykästä, kestävää ja
osallistavaa kasvua. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat antaneet
tukensa strategialle. (4) Tutkimuksen ja innovoinnin
puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) … 2013 annetulla Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o …/2013[18] pyritään vahvistamaan
tutkimukseen ja innovointiin kohdistuvia vaikutuksia yhdistämällä
Horisontti 2020 -puiteohjelman ja yksityisen sektorin varat julkisen ja
yksityisen sektorin kumppanuuksiin avainaloilla, joilla tutkimus ja innovointi
voivat auttaa saavuttamaan unionin laajempia kilpailukykyyn liittyviä
tavoitteita ja vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Päätöksen
N:o 1982/2006/EY nojalla unioni voi osallistua kumppanuuksiin osoittamalla
rahoitusta yhteisyrityksille, jotka perustetaan Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen 187 artiklan nojalla. (5) Horisontti 2020 ‑ohjelman
(2014–2020) täytäntöönpanemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta
[…] 2013 annetun neuvoston päätöksen (EU) N:o […]/2013[19] mukaisesti päätöksen
N:o 1982/2006/EY nojalla perustetuille yhteisyrityksille on annettava
lisätukea päätöksessä (EU) N:o […]/2013 säädettyjen ehtojen mukaisesti.
Teollisuuden johtoasema ‑painopisteessä keskitytään aihealueen ”Tieto- ja
viestintäteknologia” seuraaviin kahteen erityiseen toimintalinjaan: ”Mikro- ja
nanoelektroniikka” sekä ”Komponenttien ja järjestelmien uusi sukupolvi:
kehittyneiden ja älykkäiden sulautettujen komponenttien ja järjestelmien
tekninen suunnittelu”. Sulautetut tietotekniikkajärjestelmät (ARTEMIS) ja
nanoelektroniikka (ENIAC) olisi yhdistettävä yhdeksi aloitteeksi. (6) Komission tiedonannossa
”Kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa koskeva eurooppalainen strategia
– silta kasvun ja työllisyyden edistämiseen”[20]
kehitystä vauhdittava keskeinen teknologia, mikro- ja nanoelektroniikka mukaan
luettuina, määritetään korvaamattoman tärkeäksi innovaatioiden lähteeksi.
Perustietämyksen kerryttämisen ja sitä seuraavan kaupallisten tuotteiden ja
palvelujen kehittämisen välillä on nykyisin suuri kuilu. Tähän on puututtava
muun muassa keskittämällä ponnisteluja pilottituotantolinjoihin ja innovoinnin
pilottihankkeisiin, myös laajamittaisiin, jotta teknologia ja tuotteet voidaan
validoida teollisissa olosuhteissa ja jotta saadaan aikaan enemmän
integraatiota ja vuorovaikutusta erilaisten kehitystä vauhdittavien keskeisten
teknologioiden välillä. (7) Komission tiedonannon
”Eurooppalainen strategia mikro- ja nanoelektroniikan komponentteja ja
järjestelmiä varten”[21]
mukaan mikro- ja nanoelektroniikan komponentit ja järjestelmät ovat innovoinnin
ja kilpailukyvyn perustana talouden kaikilla suurimmilla aloilla. Ala on
erittäin tärkeä ja eri sidosryhmien kohtaamat haasteet unionissa niin suuria,
että tarvitaan kiireellisiä toimia, jotta Euroopan innovaatio- ja arvoketjuihin
ei jäisi heikkoja lenkkejä. Siksi ehdotetaan, että unionin tasolle
perustettaisiin mekanismi, jolla yhdistetään ja keskitetään tukea, jota
jäsenvaltiot, unioni ja yksityinen sektori antavat elektronisiin
komponentteihin ja järjestelmiin liittyvään tutkimukseen ja innovointiin. (8) Jotta Eurooppa voisi
uudelleen lunastaa johtoasemansa nanoelektroniikan ekosysteemissä, teollisuuden
ja tutkimuksen sidosryhmät ovat ehdottaneet strategista tutkimus- ja
innovointiohjelmaa, jonka sijoitukset ovat yhteensä 100 miljardia euroa
vuoteen 2020 mennessä ja jonka tavoitteena on lisätä Euroopan
nanoelektroniikkaan perustuvia tuloja yli 200 miljardilla eurolla vuodessa
ja luoda Eurooppaan 250 000 uutta suoraa ja välillistä työpaikkaa. (9) Käsite ’elektroniset
komponentit ja järjestelmät’ kattaa mikro- ja nanoelektroniikan sekä
sulautettujen/kyberfyysisten ja älykkäiden integroitujen järjestelmien ja sovellusten
alat. (10) ENIAC-yhteisyritys, joka
perustettiin 20 päivänä joulukuuta 2007 annetulla neuvoston
asetuksella (EY) N:o 72/2008[22],
toteutti onnistuneesti tutkimusohjelman, jolla vahvistettiin asianmukaisia
nanoelektroniikan osa-alueita edistämällä sijoituksia ensisijaisiin kohteisiin
ja osallistamalla koko ekosysteemi mukaan toimintaan. Euroopan kilpailukyky
lisääntyikin kyseisillä osa-alueilla. (11) ARTEMIS-yhteisyritys, joka
perustettiin ARTEMIS-yhteisyrityksen perustamisesta sulautettujen tietotekniikkajärjestelmiä
koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi 20 päivänä
joulukuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 74/2008[23], on onnistuneesti osoittanut
strategisen asemansa, jossa yhdistyvät ylhäältä alas suuntautuva ohjeistus ja
alhaalta ylöspäin määritettävät tarkasteltavaksi otettavat tekniset kysymykset.
Tämä houkuttelee hankkeita, joiden tuotokset hyödyttävät alaa suoraan. (12) ENIAC- ja
ARTEMIS-yhteisyritysten väliarvioinnit ovat osoittaneet, että ne ovat
hyödyllisiä ja mukautettuja välineitä resurssien yhdistämiseen ja että niillä
on merkittävä vaikutus omilla aloillaan. Tämän takia ENIAC- ja
ARTEMIS-yhteisyritysten kattamia tutkimusalueita olisi tuettava edelleen, jotta
Euroopan elektroniikan komponenttien ja järjestelmien alan kilpailukykyä
voidaan lisätä entisestään ja ponnisteluja voidaan keskittää joukkoon
strategisia toimia, joista aloitteisiin osallistuvat yksityiset ja julkiset
sidosryhmät ovat yhdessä sopineet. (13) Nanoelektroniikan ja
sulautettujen tietotekniikkajärjestelmien tutkimusohjelmille edelleen
annettavan tuen olisi perustuttava ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritysten toimista
saatuihin kokemuksiin, myös niiden väliarviointien tuloksiin, sidosryhmien
suosituksiin ja tarpeeseen tehostaa koordinointia ja lisätä resurssien
yhteisvaikutusta. (14) Eurooppalaisten ARTEMIS-,
ENIAC- ja EPoSS-teknologiayhteisöjen (älykkäiden järjestelmien hyödyntämistä
koskeva eurooppalainen teknologiayhteisö) sidosryhmät tekevät entistä enemmän
yhteistyötä niiden vuonna 2012 julkaiseman, tieto- ja viestintäteknologian
komponenttien ja järjestelmien alaa koskevan korkean tason strategisen
tutkimus- ja innovointiohjelman mukaisesti. Jotta tästä yhteistyöstä syntyvää
yhteisvaikutusta voitaisiin käyttää ja kehittää entisestään, olisi perustettava
yksittäinen yhteisyritys, jäljempänä ’ECSEL-yhteisyritys’, joka kattaa
elektroniset komponentit ja järjestelmät, myös ENIAC- ja
ARTEMIS-yhteisyrityksen aiemmat toimet, ja jonka rakenne ja säännöt vastaavat
paremmin tavoitteita niin, että toimintaa voidaan tehostaa ja yksinkertaistaa.
Tätä varten ECSEL-yhteisyrityksen olisi annettava varainhoitoa koskevat
säännöt, jotka vastaavat sen tarpeita, unionin yleiseen talousarvioon
sovellettavista varainhoitosäännöistä 25 päivänä lokakuuta 2012
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom)
N:o 966/2012[24]
209 artiklan mukaisesti. (15) Teollisuuden sidosryhmien
esittämän korkean tason strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman
täytäntöönpano riippuu useista tuen lähteistä: kansallisista, alueellisista ja
hallitusten välisistä ohjelmista, unionin puiteohjelmasta ja julkisen ja
yksityisen sektorin kumppanuuden muodossa toteutettavasta yhteisestä
teknologia-aloitteesta. (16) Elektronisia komponentteja ja
järjestelmiä koskevalla julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella olisi
yhdistettävä rahoitukselliset ja tekniset välineet, jotka ovat tarpeen, jotta
alan yhä nopeammin edistyvässä kehitystahdissa voidaan pysyä mukana. Tämän
takia unioni, jäsenvaltiot ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelman assosioituneet
maat, jäljempänä ’assosioituneet maat’, olisi valittava ECSEL-yhteisyrityksen
osakkaiksi vapaaehtoisuuteen perustuen. Yksityisiksi osakkaiksi olisi valittava
organisaatioita, jotka edustavat niihin kuuluvia yrityksiä ja muita
organisaatioita, jotka toimivat Euroopassa aktiivisesti elektronisten
komponenttien ja järjestelmien alalla. ECSEL-yhteisyrityksen olisi oltava avoin
uusille osakkaille. (17) ECSEL-yhteisyrityksen olisi
käsiteltävä selvästi määritettyjä aihealueita, joiden avulla eurooppalaisessa
teollisuudessa voitaisiin yleisesti suunnitella, valmistaa ja käyttää
innovatiivisinta teknologiaa elektronisten komponenttien ja järjestelmien
alalla. Euroopan tasolla annettava jäsennelty ja koordinoitu rahoitustuki on
tarpeen, jotta tutkimusryhmät ja eurooppalaiset teollisuudenalat voivat
säilyttää johtoasemansa vahvasti kilpailluissa kansainvälisissä puitteissa ja
jotta voidaan varmistaa teknologian alan johtoaseman nopea ja laaja
hyödyntäminen koko Euroopan teollisuudessa, minkä oheisvaikutukset hyödyttävät
myös yhteiskuntaa, ja jakaa riskejä ja yhdistää voimavaroja mukauttamalla
strategioita ja kohdentamalla sijoituksia Euroopan yhteisen edun mukaisesti.
Komissio voi asianosaisen jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden ryhmän ilmoituksesta
katsoa, että ECSEL-yhteisyrityksen aloitteet ovat Euroopan yhteistä etua
koskevia tärkeitä hankkeita, jos kaikki olennaiset ehdot täyttyvät. (18) Yksityiset organisaatiot
AENEAS, ARTEMISIA ja EPoSS ovat kirjallisesti ilmoittaneet hyväksyvänsä sen,
että ECSEL-yhteisyrityksen toimialaan kuuluvia tutkimus- ja innovointitoimia
toteutetaan rakenteessa, jota on mukautettu niin, että se vastaa julkisen ja
yksityisen sektorin kumppanuutta. Yksityisten organisaatioiden olisi
hyväksyttävä tämän asetuksen liitteessä oleva yhtiöjärjestys kirjallisella
vahvistuksella. (19) ECSEL-yhteisyrityksen
tavoitteiden saavuttamiseksi yhteisyrityksen olisi pääasiassa annettava
rahoitustukea avustuksina, joita myönnetään osallistujille avointen ja
kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella. Tällainen rahoitustuki on
kohdennettava todistettuihin markkinahäiriöihin, jotka estävät kyseisen
ohjelman kehittämisen, ja sillä on kannustettava tuen saajaa muuttamaan
käytöstään. (20) Jotta voidaan säilyttää
tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille sisämarkkinoilla toimiville
yrityksille, unionin puiteohjelmasta myönnettävän rahoituksen olisi oltava
sopusoinnussa valtiontukisääntöjen kanssa julkisten menojen tehokkuuden
varmistamiseksi ja sellaisten markkinavääristymien kuten yksityisten varojen
syrjäyttämisen, tehottomien markkinarakenteiden syntymisen ja tehottomien
yritysten toiminnassa pysymisen estämiseksi. (21) ECSEL-yhteisyrityksestä
rahoitettaviin epäsuoriin toimiin olisi osallistuttava tutkimuksen ja
innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) osallistumista ja
tulosten levittämistä koskevista säännöistä … 2013 annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o …/2013[25] mukaisesti. (22) Unionin rahoitusosuutta olisi
hallinnoitava moitteettoman varainhoidon periaatteen ja asiaan sovellettavien,
asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja asetuksen (EU, Euratom)
N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29 päivänä lokakuuta 2012
annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012[26] annettujen välillistä
hallinnointia koskevien sääntöjen mukaisesti. (23) Tämän asetuksen nojalla
unionin rahoitusta saavat tahot olisi tarkastettava tavalla, josta aiheutuu
mahdollisimman vähän hallinnollista taakkaa, asetuksen (EU) N:o […]/2013
[Horisontti 2020 ‑puiteohjelma] mukaisesti. (24) Unionin ja
ECSEL-yhteisyrityksen muiden osakkaiden taloudellisia etuja olisi menojen
hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita
ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä
hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen
takaisinperintä ja tarpeen mukaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012
mukaiset hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset. (25) Komission sisäisellä
tarkastajalla olisi oltava ECSEL-yhteisyrityksen suhteen samat valtuudet kuin
komission suhteen. (26) Perussopimuksen
287 artiklan 1 kohdan mukaan unionin perustamien elinten tai
laitosten perustamisasiakirja saattaa estää tilintarkastustuomioistuinta
tarkastamasta kyseisten elinten tai laitosten kaikkia tuloja ja menoja koskevia
tilejä. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan
5 kohdan nojalla riippumaton tarkastuselin tarkastaa kyseisen asetuksen
209 artiklassa tarkoitettujen elinten tilit ja antaa lausunnon muun muassa
tilitietojen luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien
laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilien tarkastamisen päällekkäisyyksien
välttämiseksi on perusteltua, että tilintarkastustuomioistuin ei tarkasta
ECSEL-yhteisyrityksen tilejä. (27) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä
tavalla toteuttaa ECSEL-yhteisyrityksen tavoitteita, jotka koskevat teollisen
tutkimuksen ja innovoinnin vahvistamista kaikkialla unionissa, vaan ne voidaan
toteuttaa paremmin unionin tasolla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen
5 artiklassa vahvistettujen toissijaisuusperiaatteen ja
suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, jolloin voidaan välttää päällekkäisyyksiä,
saavuttaa kriittinen massa sekä varmistaa julkisen rahoituksen optimaalinen
käyttö. Tässä asetuksessa säädetään vain näiden tavoitteiden saavuttamista
koskevista vähimmäisvaatimuksista eikä ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseistä
tarkoitusta varten. (28) ENIAC- ja
ARTEMIS-yhteisyritykset perustettiin jatkumaan 31. joulukuuta 2017 asti.
Tutkimukseen käytettävissä olevan rahoituksen optimaalisen käytön
varmistamiseksi siirtyminen ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyrityksistä
ECSEL-yhteisyritykseen olisi toteutettava samaan aikaan kuin siirtyminen
seitsemännestä puiteohjelmasta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan.
Oikeusvarmuuden ja selkeyden vuoksi neuvoston asetukset (EY) N:o 72/2008
ja N:o 74/2008 olisi kumottava ja olisi annettava siirtymäsäännöksiä. ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla
Perustaminen 1. Perustetaan elektronisia
komponentteja ja järjestelmiä Euroopan johtoasemaa varten (Electronic Components
and Systems for European Leadership) koskevan yhteisen teknologia-aloitteen
toteuttamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen
187 artiklassa tarkoitettu yhteisyritys, jäljempänä ’ECSEL-yhteisyritys’,
31 päivään joulukuuta 2024 asti. 2. ECSEL-yhteisyritys seuraa
ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyrityksiä, jotka perustettiin asetuksilla (EY)
N:o 72/2008 ja N:o 74/2008, ja korvaa ne. 3. ECSEL-yhteisyritys on
asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklan mukainen elin,
jolle on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden
täytäntöönpano. 4. ECSEL-yhteisyritys on
oikeushenkilö. Sillä on kussakin jäsenvaltiossa
laajin kyseisen valtion kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva
oikeuskelpoisuus. Se voi muun muassa hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää
omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä. 5. ECSEL-yhteisyrityksen
kotipaikka on Brysselissä, Belgiassa. 6. ECSEL-yhteisyrityksen
yhtiöjärjestys on tämän asetuksen liitteenä. 2 artikla
Tavoitteet 1. ECSEL-yhteisyrityksellä on
seuraavat tavoitteet: a) edistää tutkimuksen ja innovoinnin
puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) … 2013 annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o … ja erityisesti
Horisontti 2020 ‑ohjelman
(2014–2020) täytäntöönpanemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta … 2013
annetun neuvoston päätöksen N:o …/2013/EU ... kohdan täytäntöönpanoa; b) edistää vahvan ja maailmanlaajuisesti
kilpailukykyisen elektronisten komponenttien ja järjestelmien alan kehitystä unionissa; c) varmistaa keskeisillä markkinoilla ja
yhteiskunnallisten haasteiden käsittelyssä tarvittavien elektronisten
komponenttien ja järjestelmien saatavuus ja pyrkiä näin pitämään Eurooppa
teknologian kehityksen eturintamassa, kuromaan umpeen tutkimuksen ja käytön
välistä kuilua, vahvistamaan innovointikykyä sekä luomaan talouskasvua ja
lisäämään työllisyyttä unionissa; d) yhdenmukaistaa strategiat jäsenvaltioiden kanssa yksityisten investointien
houkuttelemiseksi ja julkisen tuen vaikuttavuuden lisäämiseksi välttämällä
toimien turhaa päällekkäisyyttä ja hajautumista sekä helpottamalla tutkimukseen
ja innovointiin liittyvien toimijoiden osallistumista; e) ylläpitää ja lisätä puolijohteiden ja
älykkäiden järjestelmien valmistuskapasiteettia Euroopassa, myös johtoasemaa
valmistuslaitteiden ja materiaalien jalostuksen alalla; f) varmistaa johtoasema suunnittelun ja
järjestelmätekniikan sekä sulautettujen teknologioiden alalla; g) tarjota kaikille sidosryhmille
mahdollisuus käyttää huipputason infrastruktuuria elektronisten komponenttien
sekä sulautettujen/kyberfyysisten ja älykkäiden järjestelmien suunnittelussa ja
valmistuksessa; h) luoda dynaaminen toimintaympäristö, jolla
osallistetaan innovatiivisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä),
vahvistetaan olemassa olevia klustereita ja edistetään uusien klusterien
perustamista lupaaville uusille aloille. 2. ECSEL-yhteisyrityksen
toiminta perustuu ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritysten ja eurooppalaisen
EPoSS-teknologiayhteisön tuloksiin. Sillä edistetään uutta kehitystä ja
synergiaa seuraavilla tärkeimmillä aloilla ja niiden välillä: a) suunnittelutekniikat, prosessit ja
integrointi sekä mikro- ja nanoelektroniikan laitteet, materiaalit ja
valmistus, joissa tavoitteena on koon pienentäminen, monipuolistaminen ja
erilaistaminen sekä heterogeeninen integrointi; b) prosessit, menetelmät, välineet ja
alustat, ohjelmistojen ja/tai sulautettujen/kyberfyysisten järjestelmien
referenssimallit ja ‑arkkitehtuurit, jotka mahdollistavat ammattilais- ja
kuluttajasovellusten sekä niiden liittyvien palvelujen saumattoman
liitettävyyden ja yhteentoimivuuden, toiminnallisen turvallisuuden, hyvän
saatavuuden ja toimintavarmuuden; c) älykkäisiin järjestelmiin liittyvät
monitieteelliset lähestymistavat, joita tuetaan kokonaisvaltaisen suunnittelun
ja kehittyneen valmistuksen kehittämisellä sellaisten itsenäisten ja
mukautuvien älykkäiden järjestelmien toteuttamiseksi, joissa on kehittyneet
rajapinnat ja monimutkaisia toimintoja, jotka perustuvat muun muassa anturi- ja
toimilaiteominaisuuksien, prosessoinnin, energiansaannin ja verkottamisen
saumattomaan integrointiin. 3 artikla
Unionin rahoitusosuus 1. Unioni osallistuu
ECSEL-yhteisyrityksen hallintomenoihin ja toimintamenoihin enintään
1 215 255 000 eurolla, EFTA:n määrärahat mukaan luettuina.
Rahoitusosuus suoritetaan unionin yleisen talousarvion määrärahoista, jotka
osoitetaan Horisontti 2020 ‑ohjelman (2014–2020) täytäntöönpanoa
koskevalle erityisohjelmalle. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012
209 artiklassa tarkoitettuna elimenä toimiva ECSEL-yhteisyritys vastaa
talousarvion toteuttamisesta unionin rahoitusosuuden osalta kyseisen asetuksen
58 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdan ja 60 ja
61 artiklan mukaisesti. 2. Unionin rahoitusosuuteen
liittyvistä järjestelyistä tehdään valtuutussopimus ja vuotuiset varojen
siirtämistä koskevat sopimukset unionin puolesta toimivan komission ja
ECSEL-yhteisyrityksen välillä. 3. Edellä 2 kohdassa
tarkoitetulla valtuutussopimuksella säännellään asetuksen (EU, Euratom)
N:o 966/2012 58 artiklan 3 kohdassa ja 60 ja
61 artiklassa sekä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012
40 artiklassa säädettyjä näkökohtia ja muun muassa seuraavia näkökohtia: a) vaatimukset, jotka koskevat
ECSEL-yhteisyrityksen osuutta päätöksen
N:o …/EU [Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa koskeva
erityisohjelma] liitteessä II tarkoitettujen asianmukaisten
tulosindikaattoreiden osalta; b) vaatimukset, jotka koskevat
ECSEL-yhteisyrityksen osuutta päätöksen
N:o …/EU [Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa koskeva
erityisohjelma] liitteessä III tarkoitetun seurannan osalta; c) ECSEL-yhteisyrityksen toimintaan
liittyvät erityiset tulosindikaattorit; d) tietojen toimittamiseen liittyvät
järjestelyt sen varmistamiseksi, että komissio voi täyttää asetuksen (EU)
N:o …/2013 [Horisontti 2020 ‑puiteohjelma] 22 artiklan mukaiset
tulosten levittämistä ja raportointia koskevat velvoitteensa; e) henkilöresurssien käyttö ja muutokset,
etenkin työhönotto kullakin ura-alueella ja kussakin palkkaluokassa ja ryhmässä,
sekä henkilöstöluokkien tarkistaminen ja kaikki muutokset henkilöstön määrään. 4 artikla
Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet 1. ECSEL-osakasvaltiot
osallistuvat ECSEL-yhteisyrityksen toimintamenoihin vähintään
1 200 000 000 euron rahoitusosuudella 1 artiklassa
määritettynä aikana. 2. Yksityiset osakkaat
suorittavat – tai huolehtivat, että niihin kuuluvat oikeussubjektit suorittavat
– ECSEL-yhteisyritykselle yhteensä vähintään 1700 000 000 euron
rahoitusosuudet 1 artiklassa määritettynä aikana. 3. Edellä 1 ja 2 kohdassa
tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat ECSEL-yhteisyritykselle myönnettävistä
osuuksista, joista säädetään yhtiöjärjestyksen 16 lausekkeen 2 kohdassa
sekä 3 kohdan b ja c alakohdassa. 4. Toisen ECSEL-yhteisyrityksen
muut osakkaat kuin unioni raportoivat vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä
hallintoneuvostolle kunkin edeltävän varainhoitovuoden aikana suoritettujen 1
ja 2 kohdassa tarkoitettujen osuuksien arvosta. 5. Yhtiöjärjestyksen 16
lausekkeen 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen osuuksien arvon
määrittämiseksi menot on määritettävä kyseisten oikeussubjektien tavanomaisten
kustannuslaskentakäytäntöjen, asiaan sovellettavien, kunkin oikeussubjektin
sijoittautumispaikkana olevan valtion tilinpäätösstandardien sekä asiaan sovellettavien
kansainvälisten tilinpäätösstandardien / IFRS-standardien mukaisesti.
Oikeussubjektin nimittämä riippumaton ulkoinen tilintarkastaja varmentaa menot.
ECSEL-yhteisyritys tarkistaa rahoitusosuuksien arvon määrityksen. Jos asiasta
on edelleen epävarmuutta, ECSEL-yhteisyritys voi suorittaa oman
tilintarkastuksen. 6. Komissio voi toteuttaa
korjaavia toimenpiteitä ja lopettaa tai keskeyttää unionin rahoituksen
ECSEL-yhteisyritykselle, vähentää rahoitusta suhteellisesti tai käynnistää
yhtiöjärjestyksen 26 lausekkeen 2 kohdassa tarkoitetun
purkamismenettelyn, jos nämä osakkaat tai niihin kuuluvat oikeussubjektit eivät suorita 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja
osuuksiaan tai suorittavat ne osittain tai myöhässä. 5 artikla
Varainhoitoa koskevat säännökset ECSEL-yhteisyrityksen on annettava erityiset
varainhoitoa koskevat säännöt asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012
209 artiklan ja asetuksen (EU) N:o … [delegoitu asetus julkisen ja
yksityisen sektorin kumppanuuksien varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta]
mukaisesti. 6 artikla
Henkilöstö 1. ECSEL-yhteisyrityksen
henkilöstöön sovelletaan neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY)
N:o 259/68[27]
mukaisia Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja
muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä nämä säännökset voimaan
saattavalla unionin toimielinten välisellä sopimuksella vahvistettuja sääntöjä. 2. Hallintoneuvosto käyttää
ECSEL-yhteisyrityksen henkilöstön suhteen sitä toimivaltaa, jotka on siirretty
nimittävälle viranomaiselle Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavissa
henkilöstösäännöissä ja työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle
Euroopan unionin muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa,
jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’. Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen
110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan
ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan
perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta
pääjohtajalle ja määritetään olosuhteet, joissa toimivallan siirto voidaan
keskeyttää. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen. Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät,
hallintoneuvosto voi päättää tilapäisesti keskeyttää pääjohtajalle siirretyn
nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän
viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen
jollekin jäsenistään tai jollekulle ECSEL-yhteisyrityksen henkilöstöön
kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja. 3. Hallintoneuvosto vahvistaa
tarvittavat henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen
ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen
110 artiklan mukaisesti. 4. Henkilöresurssit vahvistetaan
vuotuisen talousarvion mukaisessa ECSEL-yhteisyrityksen henkilöstötaulukossa,
jossa ilmoitetaan väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja
palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen henkilöstön määrä kokoaikaiseksi
muutettuna. 5. ECSEL-yhteisyrityksen
henkilöstön jäsenet ovat väliaikaisia toimihenkilöitä ja sopimussuhteisia
toimihenkilöitä. 6. ECSEL-yhteisyritys vastaa
kaikista henkilöstöön liittyvistä kuluista. 7 artikla
Kansalliset asiantuntijat ja harjoittelijat 1. ECSEL-yhteisyritys voi
hyödyntää kansallisia asiantuntijoita ja harjoittelijoita, jotka eivät ole
ECSEL-yhteisyrityksen työntekijöitä. Kansallisten asiantuntijoiden määrä
kokoaikaisiksi muutettuna lisätään 6 artiklan 4 kohdassa
tarkoitettuihin vuotuisen talousarvion mukaisiin henkilöresursseihin. 2. Hallintoneuvosto antaa
päätöksen, jolla vahvistetaan säännöt kansallisten asiantuntijoiden
lähettämisestä ECSEL-yhteisyritykseen ja harjoittelijoiden käyttämisestä. 8 artikla
Erioikeudet ja vapaudet ECSEL-yhteisyritykseen ja sen henkilöstöön
sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa. 9 artikla
ECSEL-yhteisyrityksen korvausvastuu 1. ECSEL-yhteisyrityksen
sopimusperusteinen korvausvastuu määritetään asiaa koskevissa
sopimusmääräyksissä ja kulloiseenkin sopimukseen tai päätökseen sovellettavassa
lainsäädännössä. 2. Muuta kuin sopimukseen
perustuvaa vastuuta koskevissa asioissa ECSEL-yhteisyrityksen on korvattava
henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot jäsenvaltioiden
lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti. 3. Kaikkien 1 ja
2 kohdassa tarkoitettuun vastuuseen liittyvien ECSEL-yhteisyrityksen
maksujen ja niihin liittyvien kulujen ja kustannusten katsotaan olevan
ECSEL-yhteisyrityksen menoja, jotka katetaan ECSEL-yhteisyrityksen varoista. 4. ECSEL-yhteisyritys vastaa
yksin velvoitteistaan. 10 artikla
Unionin tuomioistuimen toimivalta ja sovellettava lainsäädäntö 1. Unionin tuomioistuimella on
toimivalta ratkaista asia perussopimuksessa määritettyjen ehtojen mukaisesti ja
seuraavissa tapauksissa: a) kaikissa ECSEL-yhteisyrityksen osakkaiden
välisissä riidoissa, jotka koskevat tämän asetuksen sisältöä; b) ECSEL-yhteisyrityksen tekemissä
sopimuksissa tai päätöksissä olevan välityslausekkeen nojalla; c) riidoissa, jotka koskevat
ECSEL-yhteisyrityksen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamien
vahinkojen korvaamista; d) kaikissa
ECSEL-yhteisyrityksen ja sen henkilöstön välisissä riidoissa Euroopan
unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan unionin
muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen rajoissa
ja niissä säädetyin ehdoin. 2. Kaikkiin assosioituneita
maita koskeviin asioihin sovelletaan asianmukaisten sopimusten
erityissäännöksiä. 3. Niiden kysymysten osalta,
joista ei säädetä tässä asetuksessa tai unionin lainsäädännössä, sovelletaan
sen valtion lainsäädäntöä, jossa ECSEL-yhteisyrityksen kotipaikka sijaitsee. 11 artikla
Arviointi 1. Komissio laatii
31 päivään joulukuuta 2017 mennessä ECSEL-yhteisyrityksen
väliarvioinnin, jossa arvioidaan erityisesti yksityisten osakkaiden ja niihin
kuuluvien oikeussubjektien sekä muiden oikeussubjektien osallistumisen ja
osuuksien laajuus epäsuorissa toimissa. Komissio toimittaa väliarvioinnin
päätelmät ja omat havaintonsa Euroopan parlamentille ja neuvostolle
30 päivään kesäkuuta 2018 mennessä. 2. Komissio voi 1 kohdassa
tarkoitetun väliarvioinnin päätelmien perusteella toimia 4 artiklan
6 kohdan mukaisesti tai toteuttaa muita asianmukaisia toimia. 3. Komissio laatii
loppuarvioinnin ECSEL-yhteisyrityksestä kuuden kuukauden kuluessa ECSEL-yhteisyrityksen
purkamisesta ja viimeistään kahden vuoden kuluttua yhtiöjärjestyksen
26 lausekkeen mukaisen purkamismenettelyn käynnistämisestä. Kyseisen
loppuarvioinnin tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 12 artikla
Vastuuvapaus 1. Unionin
ECSEL-yhteisyritykselle suorittaman rahoitusosuuden osalta vastuuvapaus
talousarvion toteuttamisesta myönnetään osana vastuuvapautta, jonka Euroopan
parlamentti myöntää neuvoston suosituksesta komissiolle perussopimuksen
319 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. 2. ECSEL-yhteisyrityksen on
tehtävä täyttä yhteistyötä vastuuvapausmenettelyyn osallistuvien toimielinten
kanssa ja toimitettava kaikki tarpeelliset lisätiedot. Tässä yhteydessä sitä
voidaan pyytää lähettämään edustaja asiaankuuluvien toimielimien tai elimien
kokouksiin sekä avustamaan komission valtuutettua tulojen ja menojen
hyväksyjää. 13 artikla
Jälkitarkastukset 1. ECSEL-yhteisyrityksen on
suoritettava epäsuorien toimien menojen jälkitarkastukset asetuksen (EU)
N:o … [Horisontti 2020 ‑puiteohjelma] 23 artiklan mukaisesti
osana Horisontti 2020 ‑puiteohjelman epäsuoria toimia. 2. Yhdenmukaisuuden takaamiseksi
komissio voi päättää suorittaa 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset itse. 14 artikla
Unionin taloudellisten etujen suojaaminen 1. ECSEL-yhteisyritys sallii
komission henkilökunnan ja muiden komission
valtuuttamien henkilöiden sekä tilintarkastustuomioistuimen pääsyn
toimipaikkoihinsa ja tiloihinsa ja luovuttaa näiden käyttöön kaikki
tarkastusten toteuttamiseen tarvittavat tiedot, sähköisessä muodossa olevat
tiedot mukaan luettuina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhtiöjärjestyksen 22 lausekkeen 4 kohdan
soveltamista. 2. Euroopan
petostentorjuntavirasto (OLAF) voi suorittaa tutkimuksia, myös paikan päällä
tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF)
tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetussa Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1073/1999[28] ja komission paikan päällä
suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen
taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten
estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston
asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[29]
vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti sen selvittämiseksi, onko
johonkin tämän asetuksen nojalla rahoitettuun sopimukseen tai päätökseen
liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai
muuta laitonta toimintaa. 3. Tämän asetuksen
täytäntöönpanon perusteella tehtäviin sopimuksiin ja päätöksiin on
sisällytettävä säännöksiä, joilla komissiolle, ECSEL-yhteisyritykselle,
tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille annetaan nimenomaiset valtuudet
tehdä kyseisiä tarkastuksia ja tutkimuksia oman toimivaltansa mukaisesti,
sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista. 4. ECSEL-yhteisyrityksen on
varmistettava, että sen osakkaiden taloudelliset edut suojataan asianmukaisesti
suorittamalla tai teettämällä tarvittavat sisäiset ja ulkopuoliset
tarkastukset. 5. ECSEL-yhteisyritys liittyy
Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 25 päivänä
toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan
petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista[30]. ECSEL-yhteisyritys toteuttaa
tarvittavat toimenpiteet petostentorjuntaviraston suorittamien sisäisten
tutkimusten helpottamiseksi. 15 artikla
Luottamuksellisuus ECSEL-yhteisyrityksen on suojattava sellaiset
arkaluonteiset tiedot, joiden paljastaminen voisi haitata sen osakkaiden tai
ECSEL-yhteisyrityksen toimintaan osallistuvien etuja, sanotun kuitenkaan
rajoittamatta 16 artiklan soveltamista. 16 artikla
Avoimuus 1. ECSEL-yhteisyrityksen
hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja
komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001
annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001[31]. 2. ECSEL-yhteisyrityksen
hallintoneuvosto voi hyväksyä asetuksen (EY) N:o 1049/2001
täytäntöönpanoa koskevia käytännön järjestelyjä. 3. ECSEL-yhteisyrityksen
asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan mukaisesti tekemistä
päätöksistä voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perussopimuksen
228 artiklassa määrätyin edellytyksin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta
10 artiklan soveltamista. 17 artikla
Osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt ECSEL-yhteisyrityksen rahoittamiin toimiin
sovelletaan asetusta (EU) N:o … [Horisontti 2020 -ohjelman osallistumista
ja tulosten levittämistä koskevat säännöt]. ECSEL-yhteisyritys katsotaan edellä
mainitun asetuksen mukaisesti rahoituselimeksi, ja se antaa rahoitustukea
epäsuorille toimille yhtiöjärjestyksen 1 lausekkeen a kohdan
mukaisesti. 18 artikla
Isäntävaltion tarjoama tuki ECSEL-yhteisyritys ja sen kotipaikkana oleva
valtio voivat tehdä hallinnollisen sopimuksen erioikeuksista ja vapauksista
sekä muusta tuesta, jota kyseinen valtio antaa ECSEL-yhteisyritykselle. 19 artikla
Kumoaminen ja siirtymäsäännökset 1. Kumotaan asetus (EY)
N:o 72/2008 ja asetus (EY) N:o 74/2008 tämän asetuksen
voimaantulopäivästä alkaen. 2. Asetusta (EY)
N:o 72/2008 ja (EY) N:o 74/2008 sovelletaan edelleen kyseisten
asetusten nojalla käynnistettyihin toimiin, myös asetusten nojalla
hyväksyttyihin vuotuisiin toteutussuunnitelmiin, kunnes toimet saadaan
päätökseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. 3. Edellä 3 artiklan
1 kohdassa ja 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen
rahoitusosuuksien lisäksi ECSEL-yhteisyrityksen hallintomenoihin suoritetaan
vuosina 2014–2017 seuraavat rahoitusosuudet asetuksen (EY)
N:o 72/2008 ja (EY) N:o 74/2008 nojalla käynnistettyjen toimien
saattamiseksi päätökseen: 2 050 000 euroa unionilta,
1 430 000 euroa AENEAS-järjestöltä ja 975 000 euroa
ARTEMISIA-järjestöltä. Edellä 11 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettuun väliarviointiin sisältyy ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritysten
loppuarviointi asetuksen (EY) N:o 72/2008 ja (EY) N:o 74/2008 mukaisesti. 4. Asetuksen (EY)
N:o 72/2008 nojalla nimitetty pääjohtaja osoitetaan toimikautensa jäljellä
olevaksi ajaksi hoitamaan tämän asetuksen mukaisia ECSEL-yhteisyrityksen pääjohtajan
tehtäviä tämän asetuksen voimaantulopäivästä lähtien. Muut pääjohtajaa koskevat
sopimusehdot pysyvät muuttumattomina. 5. Jos 4 kohdan mukaisesti
nimitetty pääjohtaja on ensimmäisellä toimikaudellaan, hänet nimitetään
pääjohtajaksi toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi ja hänen toimikauttaan
voidaan jatkaa enintään neljällä vuodella yhtiöjärjestyksen 8 lausekkeen
4 kohdan mukaisesti. Jos 4 kohdan mukaisesti nimitetty pääjohtaja on
toisella toimikaudellaan, hänen toimikauttaan ei voida jatkaa. Pääjohtaja,
jonka toimikautta on jatkettu, ei voi osallistua jatketun toimikautensa lopussa
toiseen kertaan saman toimen valintamenettelyyn. 6. Asetuksen (EY)
N:o 74/2008 nojalla nimitetyn pääjohtajan työsopimus päättyy ennen tämän
asetuksen voimaantulopäivää. 7. Tämä asetus ei vaikuta
asetuksen (EY) N:o 72/2008 ja (EY) N:o 74/2008 nojalla palvelukseen
otetun henkilöstön oikeuksiin ja velvoitteisiin, sanotun kuitenkaan
rajoittamatta 4 ja 5 kohdan soveltamista. Kyseisen henkilöstön työsopimukset
voidaan tämän asetuksen nojalla uusia henkilöstösääntöjen ja unionin muuta
henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti ja
ECSEL-yhteisyrityksen talousarvion puitteissa. 8. ECSEL-yhteisyrityksen
pääjohtaja kutsuu koolle hallintoneuvoston ja julkisten tahojen neuvoston
ensimmäisen kokouksen. 9. Elleivät
ENIAC-yhteisyrityksen ja ARTEMIS-yhteisyrityksen osakkaat asetuksen (EY)
N:o 72/2008 ja (EY) N:o 74/2008 nojalla keskenään muuta sovi, kaikki
kyseisten asetusten mukaiset yhteisyritysten osakkaiden oikeudet ja velvoitteet,
myös omaisuuserät, velat tai vastuut, siirretään ECSEL-yhteisyrityksen
osakkaille tämän asetuksen mukaisesti. 10. Kaikki asetuksen (EY)
N:o 72/2008 ja (EY) N:o 74/2008 mukaiset käyttämättömät määrärahat
siirretään ECSEL-yhteisyritykselle. Maksamatta olevat AENEAS-järjestön ja
ARTEMISIA-järjestön osuudet ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritysten
hallintomäärärahoihin vuosina 2008–2013 siirretään ECSEL-yhteisyritykselle
komission kanssa sovittavien järjestelyjen mukaisesti. 20 artikla
Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan
kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan
unionin virallisessa lehdessä. Tämä
asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan
kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Neuvoston
puolesta Puheenjohtaja LIITE
ECSEL-YHTEISYRITYKSEN
YHTIÖJÄRJESTYS 1 – Tehtävät ECSEL-yhteisyrityksen tehtävät ovat seuraavat: (a)
tukea taloudellisesti epäsuoria tutkimus- ja
innovointitoimia pääasiassa avustusten muodossa; (b)
varmistaa ECSEL-yhteisyrityksen kestävä
hallinnointi; (c)
kehittää tiivistä yhteistyötä ja varmistaa
koordinointi eurooppalaisten, kansallisten ja monikansallisten toimien, elinten
ja sidosryhmien ja erityisesti Horisontti 2020 ‑puiteohjelman kanssa ja sitä
kautta edistää hedelmällistä innovaatioympäristöä Euroopassa ja parantaa
tutkimus- ja kehitystyön tulosten synergioita ja hyödyntämistä elektronisten
komponenttien ja järjestelmien alalla; (d)
laatia ja tarpeen mukaan päivittää monivuotinen
strateginen suunnitelma; (e)
laatia ja panna täytäntöön toimintasuunnitelmat
monivuotisen strategisen suunnitelman toteuttamiseksi; (f)
käynnistää ehdotuspyyntöjä, arvioida ehdotuksia ja
myöntää rahoitusta epäsuoriin toimiin käytettävissä olevien varojen puitteissa; (g)
julkaista tietoja epäsuorista toimista; (h)
valvoa epäsuorien toimien toteuttamista ja
hallinnoida avustussopimuksia tai ‑päätöksiä; (i)
valvoa ECSEL-yhteisyrityksen tavoitteiden yleistä
saavuttamista; (j)
toteuttaa tiedotus-, viestintä-, hyödyntämis- ja
levittämistoimia soveltamalla asetuksen (EU) N:o …/2013 [Horisontti 2020
-puiteohjelma] 22 artiklan säännöksiä soveltuvin osin; (k)
vastata muista tehtävistä, jotka ovat tarpeen
2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 2 – Osakkaat 1. ECSEL-yhteisyrityksen
osakkaat ovat seuraavat: (a)
unioni, jota edustaa komissio, (b)
[Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia,
Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska,
Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro
ja Yhdistynyt kuningaskunta] ja (c)
kun tämä yhtiöjärjestys on hyväksytty kirjallisella
vahvistuksella, [AENEAS-järjestö, joka on Ranskan lainsäädännön mukaisesti
rekisteröity järjestö (rekisteröintinumero 20070039), jonka rekisteröity
toimipaikka on Pariisissa (Ranskassa); ARTEMISIA-järjestö, joka on Alankomaiden
lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö (rekisteröintinumero 17201341),
jonka rekisteröity toimipaikka on Eindhovenissa (Alankomaissa); ja
EPoSS-järjestö, joka on … lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö
(rekisteröintinumero …), jonka rekisteröity toimipaikka on ... (…)]. 2. ECSEL-yhteisyrityksen
osakkaina olevia maita kutsutaan jäljempänä ECSEL-osakasvaltioiksi. Kukin
ECSEL-osakasvaltio nimittää edustajansa ECSEL-yhteisyrityksen toimielimiin ja
osoittaa kansallisen yksikön tai kansalliset yksiköt, jo(t)ka vastaa(vat) sen
velvoitteiden täyttämisestä ECSEL-yhteisyrityksen toimien suhteen. 3. ECSEL-osakasvaltioita ja
komissiota kutsutaan jäljempänä ECSEL-yhteisyrityksen julkisiksi tahoiksi. 4. Yksityisiä järjestöjä
kutsutaan jäljempänä ECSEL-yhteisyrityksen yksityisiksi osakkaiksi. 3 – Osakkuuden muutokset 1. Unionin jäsenvaltioista tai
assosioituneista maista, joita ei ole mainittu 2 lausekkeen 1 kohdan
b alakohdassa, tulee ECSEL-yhteisyrityksen osakkaita niiden ilmoitettua
hallintoneuvostolle kirjallisesti tämän yhtiöjärjestyksen ja kaikkien muiden
ECSEL-yhteisyrityksen toimintaa ohjaavien säännösten hyväksymisestä. 2. Seuraavat voivat hakea
ECSEL-yhteisyrityksen osakkaiksi, mikäli ne osallistuvat 16 lausekkeen
4 kohdassa tarkoitettuun ECSEL-yhteisyrityksen rahoitukseen
2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja hyväksyvät tämän
yhtiöjärjestyksen: (d)
kaikki muut maat kuin 1 kohdassa mainitut,
jotka harjoittavat tutkimus- ja innovointipolitiikkaa tai -ohjelmia
elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla; (e)
kaikki muut oikeussubjektit, jotka suoraan tai
välillisesti tukevat tutkimusta ja innovointia osakasvaltiossa tai
assosioituneessa maassa. 3. Edellä olevan 2 kohdan
mukaiset ECSEL-yhteisyrityksen osakkuushakemukset on osoitettava
hallintoneuvostolle. Hallintoneuvoston on arvioitava hakemus ottaen huomioon
hakijan merkityksellisyys ja mahdollinen lisäarvo ECSEL-yhteisyrityksen
tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sen jälkeen hallintoneuvosto tekee
hakemusta koskevan päätöksen. 4. Osakas voi luopua
osakkuudestaan ECSEL-yhteisyrityksessä. Luopuminen tulee voimaan
peruuttamattomasti kuuden kuukauden kuluttua luopumisilmoituksen antamisesta
muille osakkaille. Luopumisen voimaantulosta lähtien entinen osakas vapautetaan
kaikista muista velvoitteista kuin niistä, jotka ECSEL-yhteisyritys on
hyväksynyt tai joihin se on sitoutunut ennen osakkuutta koskevan
luopumisilmoituksen antamista. 5. ECSEL-yhteisyrityksen
osakkuutta ei voi luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman hallintoneuvoston
etukäteissuostumusta. 6. ECSEL-yhteisyrityksen on
välittömästi tämän lausekkeen mukaisten osakkuuden muutosten jälkeen
julkaistava verkkosivustollaan päivitetty luettelo ECSEL-yhteisyrityksen
osakkaista sekä päivämäärä, jolloin kyseinen muutos tulee voimaan. 4 – ECSEL-yhteisyrityksen organisaatio ECSEL-yhteisyrityksen toimielimiä ovat (l)
hallintoneuvosto (m)
pääjohtaja (n)
julkisten tahojen neuvosto; (o)
yksityisten osakkaiden neuvosto. 5 – Hallintoneuvoston kokoonpano Hallintoneuvosto koostuu ECSEL-yhteisyrityksen
osakkaiden edustajista. Kukin ECSEL-yhteisyrityksen osakas nimittää
omat edustajansa ja päävaltuutetun, joka käyttää osakkaan äänioikeutta
hallintoneuvostossa. 6 – Hallintoneuvoston toiminta 1. Äänioikeudet on jaettu
seuraavasti: 1/3 yksityisille osakkaille yhteensä, 1/3 komissiolle ja 1/3
ECSEL-osakasvaltioille yhteensä. Osakkaiden on tehtävä kaikkensa
yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta,
hallintoneuvosto tekee päätökset vähintään 75 prosentin äänienemmistöllä,
mukaan luettuina poissa olevien osakkaiden äänet. Kahden ensimmäisen varainhoitovuoden aikana
ECSEL-osakasvaltioiden äänioikeudet jaetaan seuraavasti: kullekin
ECSEL-osakasvaltiolle annetaan yksi prosentti äänioikeuksista ja jäljelle jäävä
prosenttiosuus jaetaan vuosittain ECSEL-osakasvaltioiden kesken suhteessa
niiden kahden edeltävän vuoden aikana antaman rahoituksen tosiasialliseen
määrään, ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyrityksille annetut rahoitusosuudet mukaan
luettuina. Seuraavina vuosina äänioikeuksien jakautuminen ECSEL-osakasvaltioiden
kesken määritetään vuosittain suhteessa siihen rahoituksen määrään, jonka ne
ovat tosiasiassa osoittaneet epäsuorille toimille kahden viimeksi kuluneen
varainhoitovuoden aikana. Yksityisten osakkaiden äänioikeudet jaetaan tasan
yksityisten järjestöjen kesken, ellei yksityisten osakkaiden neuvosto muuta
päätä. Sellaisten ECSEL-yhteisyrityksen uusien osakkaiden
äänioikeuksista, jotka eivät ole Euroopan unionin jäsenvaltioita tai
assosioituneita maita, päättää hallintoneuvosto ennen kyseisen osakkaan
liittymistä ECSEL-yhteisyritykseen. 2. Hallintoneuvosto valitsee
puheenjohtajan vähintään yhdeksi vuodeksi. 3. Hallintoneuvosto kokoontuu
sääntömääräisiin kokouksiin vähintään kahdesti vuodessa. Se voi komission,
ECSEL-osakasvaltioiden tai yksityisten osakkaiden edustajien enemmistön,
puheenjohtajan tai pääjohtajan pyynnöstä 16 lausekkeen 6 kohdan
mukaisesti kutsua kokoon ylimääräisiä kokouksia. Hallintoneuvosto kokoontuu
puheenjohtajan kutsusta, ja kokoukset pidetään tavallisesti ECSEL-yhteisyrityksen
kotipaikassa. Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun
edustettuina ovat komissio, yksityiset osakkaat ja vähintään kolme
ECSEL-osakasvaltioiden päävaltuutettua. Pääjohtajalla on oikeus osallistua asioiden
käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta. Hallintoneuvosto voi tapauskohtaisesti kutsua
muita henkilöitä, erityisesti EU:n alueellisten viranomaisten edustajia,
osallistumaan kokouksiinsa tarkkailijoina. ECSEL-yhteisyrityksen osakkaiden edustajat eivät
ole henkilökohtaisesti korvausvastuussa toimista, joita he tekevät edustajan
ominaisuudessa hallintoneuvostossa. Hallintoneuvosto vahvistaa oman työjärjestyksensä. 7 – Hallintoneuvoston tehtävät 1. Hallintoneuvostolla on
yleinen vastuu ECSEL-yhteisyrityksen strategisesta suuntauksesta ja toiminnasta,
ja se valvoo sen toimien toteuttamista. 2. Hallintoneuvoston tehtävänä
on erityisesti (a)
arvioida, hyväksyä tai hylätä osakkuushakemukset
3 lausekkeen 3 kohdan mukaisesti; (b)
päättää ECSEL-yhteisyrityksen osakkuuden
irtisanomisesta, jos osakas ei täytä velvoitteitaan; (c)
hyväksyä ECSEL-yhteisyrityksen varainhoitoa
koskevat säännöt 5 artiklan mukaisesti; (d)
hyväksyä ECSEL-yhteisyrityksen vuotuinen
talousarvio, myös henkilöstötaulukko, jossa ilmoitetaan väliaikaisten toimien
lukumäärä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen
henkilöstön ja kansallisten asiantuntijoiden lukumäärä kokoaikaiseksi
muutettuna; (e)
käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa
henkilöstön osalta 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti; (f)
nimittää tai erottaa pääjohtaja, jatkaa hänen toimikauttaan,
neuvoa häntä ja valvoa hänen suoriutumistaan tehtävistään; (g)
hyväksyä 9 lausekkeen 5 kohdassa
tarkoitetun ohjelmatoimiston organisaatiorakenne pääjohtajan suosituksen
perusteella; (h)
hyväksyä 21 lausekkeen 1 kohdassa
tarkoitettu monivuotinen strateginen suunnitelma; (i)
hyväksyä 21 lausekkeen 2 kohdassa
tarkoitettu toimintasuunnitelma ja vastaavat menoarviot; (j)
hyväksyä tilinpäätös; (k)
hyväksyä 22 lausekkeen 1 kohdassa
tarkoitettu vuotuinen toimintakertomus ja vastaavat menot; (l)
järjestää tarpeen mukaan ECSEL-yhteisyrityksen
sisäisen tarkastustoiminnon toteutus; (m)
kehittää ECSEL-yhteisyrityksen viestintäpolitiikkaa
pääjohtajan suosituksen perusteella; (n)
vahvistaa tarvittaessa 6 artiklan
3 kohdan mukaisia täytäntöönpanosäännöksiä; (o)
vahvistaa tarvittaessa sääntöjä, jotka koskevat
kansallisten asiantuntijoiden lähettämistä ECSEL-yhteisyritykseen ja
harjoittelijoiden käyttöä, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti; (p)
perustaa tarvittaessa neuvoa-antavia ryhmiä
ECSEL-yhteisyrityksen toimielinten lisäksi; (q)
toimittaa tarvittaessa komissiolle kaikki tämän
asetuksen tarkistamista koskevat, ECSEL-yhteisyrityksen osakkaiden esittämät
pyynnöt; (r)
vastata tehtävistä, joita ei ole nimenomaisesti
annettu ECSEL-yhteisyrityksen minkään toimielimen suoritettavaksi;
hallintoneuvosto voi jakaa kyseiset tehtävät jollekin toimielimistä. 8 – Pääjohtajan nimittäminen, erottaminen
ja toimikauden jatkaminen 1. Hallintoneuvosto nimittää
pääjohtajan komission avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen laatiman
ehdokasluettelon perusteella. Komissio ottaa tarvittaessa valintamenettelyssä
asianmukaisesti huomioon ECSEL-yhteisyrityksen muiden osakkaiden edustuksen. Erityisesti ECSEL-yhteisyrityksen muiden
osakkaiden asianmukainen edustus on taattava valintamenettelyn
esivalintavaiheessa. Tätä varten ECSEL-osakasvaltiot ja yksityiset osakkaat
nimittävät yhteisymmärryksessä yhden edustajan ja yhden tarkkailijan
hallintoneuvoston puolesta. 2. Pääjohtaja on henkilöstön
jäsen, ja hänet otetaan palvelukseen ECSEL-yhteisyrityksen väliaikaisena
toimihenkilönä unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen
2 artiklan a kohdan nojalla. Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä
ECSEL-yhteisyritystä edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja. 3. Pääjohtajan toimikausi on
kolme vuotta. Toimikauden päätyttyä komissio laatii arvion tavasta, jolla
pääjohtaja on hoitanut tehtäviään, sekä ECSEL-yhteisyrityksen tulevista
tehtävistä ja haasteista. Komissio ottaa ECSEL-osakasvaltiot ja yksityiset
osakkaat asianmukaisella tavalla mukaan arvion laadintaan. 4. Hallintoneuvosto voi komission
ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arvio, jatkaa
pääjohtajan toimikautta yhden kerran enintään neljällä vuodella. 5. Pääjohtaja, jonka toimikautta
on jatkettu, ei voi osallistua jatketun toimikautensa lopussa toiseen kertaan
saman toimen valintamenettelyyn. 6. Pääjohtaja voidaan erottaa
toimestaan ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission
ehdotuksesta. Komissio ottaa ECSEL-osakasvaltiot ja yksityiset osakkaat
asianmukaisella tavalla mukaan ehdotuksen tekemiseen. 9 – Pääjohtajan tehtävät 1. Pääjohtaja vastaa
ECSEL-yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta hallintoneuvoston päätösten
mukaisesti. 2. Pääjohtaja on
ECSEL-yhteisyrityksen laillinen edustaja. Hän vastaa toimistaan
hallintoneuvostolle. 3. Pääjohtaja toteuttaa
ECSEL-yhteisyrityksen talousarvion. 4. Pääjohtajan tehtävinä on
erityisesti riippumattomalla tavalla (s)
vahvistaa ja toimittaa hallintoneuvoston
hyväksyttäväksi luonnos monivuotiseksi strategiseksi suunnitelmaksi, joka
koostuu yksityisten osakkaiden neuvoston ehdottamasta monivuotisesta
strategisesta tutkimus- ja innovointiohjelmasta ja julkisilta tahoilta
saaduista monivuotisista rahoitusnäkymistä; (t)
laatia ja toimittaa hallintoneuvoston
hyväksyttäväksi vuotuinen talousarvioesitys, myös vastaava henkilöstötaulukko,
jossa ilmoitetaan väliaikaisten toimien määrä kussakin tehtäväryhmässä ja
palkkaluokassa sekä sopimussuhteisen henkilöstön ja kansallisten
asiantuntijoiden määrä kokoaikaiseksi muutettuna; (u)
laatia ja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi
ehdotus vuotuiseksi toimintasuunnitelmaksi, jossa kuvaillaan yksityisten
osakkaiden neuvoston ehdottaman tutkimus- ja innovointitoimien suunnitelman
toteuttamiseksi tarvittavien ehdotuspyyntöjen laajuus sekä vastaavat julkisten
tahojen ehdottamat menoarviot; (v)
toimittaa tilinpäätös hallintoneuvoston
hyväksyttäväksi; (w)
laatia ja toimittaa hallintoneuvoston
hyväksyttäväksi vuotuinen toimintakertomus ja vastaava menoselvitys; (x)
tehdä yksittäisiä avustussopimuksia tai -päätöksiä; (y)
tehdä hankintasopimuksia; (z)
panna täytäntöön ECSEL-yhteisyrityksen
viestintäpolitiikkaa; (å)
organisoida, ohjata ja valvoa ECSEL-yhteisyrityksen
toimintaa ja henkilöstöä hallintoneuvoston 6 artiklan 2 kohdan
mukaisesti siirtämien valtuuksien puitteissa; (ä)
ottaa käyttöön vaikuttava ja tehokas sisäinen
valvontajärjestelmä ja varmistaa sen toiminta sekä raportoida
hallintoneuvostolle kaikista siihen tehtävistä merkittävistä muutoksista; (ö)
varmistaa riskien arviointi ja riskien hallinta; (aa)
toteuttaa muita toimia, jotka ovat tarpeen sen
arvioimiseksi, miten ECSEL-yhteisyritys on edistynyt 2 artiklassa
asetettujen tavoitteidensa saavuttamisessa; (bb)
suorittaa muut hallintoneuvoston pääjohtajalle
antamat tai siirtämät tehtävät. 5. Pääjohtaja perustaa
ohjelmayksikön, joka vastaa pääjohtajan alaisuudessa kaikista tämän asetuksen
nojalla suoritettavista tukitehtävistä. Ohjelmatoimisto koostuu
ECSEL-yhteisyrityksen henkilöstöstä, ja sen tehtävänä on erityisesti (cc)
tukea asianmukaisen kirjanpitojärjestelmän
käyttöönottoa ja hallinnointia ECSEL-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien
sääntöjen mukaisesti; (dd)
hallinnoida ehdotuspyyntöjä toimintasuunnitelman
mukaisesti ja vastata avustussopimusten tai ‑päätösten hallinnoinnista; (ee)
antaa ECSEL-yhteisyrityksen osakkaille ja muille
toimielimille kaikki olennaiset tiedot ja tuki, jota ne tarvitsevat voidakseen
huolehtia velvollisuuksistaan, sekä vastata niiden erityisiin pyyntöihin; (ff)
toimia ECSEL-yhteisyrityksen toimielinten
sihteeristönä ja tarjota tukea mahdollisille hallintoneuvoston perustamille
neuvoa-antaville ryhmille. 10 – Julkisten tahojen neuvoston kokoonpano Julkisten tahojen neuvosto koostuu
ECSEL-yhteisyrityksen julkisten tahojen edustajista. Jokainen julkinen taho nimittää omat
edustajansa ja päävaltuutetun, joka käyttää äänioikeutta julkisten tahojen
neuvostossa. 11 – Julkisten tahojen neuvoston toiminta 1. Julkisten tahojen neuvoston
äänioikeudet jaetaan julkisille tahoille vuosittain samassa suhteessa kuin ne
ovat osallistuneet ECSEL-yhteisyrityksen toiminnan rahoitukseen kyseisenä
vuonna 18 lausekkeen 4 kohdan mukaisesti sillä rajoituksella, että
jäsen ei voi saada yli 50:tä prosenttia kokonaisäänioikeuksista julkisten
tahojen neuvostossa. Mikäli enintään kaksi ECSEL-osakasvaltiota on
ilmoittanut pääjohtajalle rahoitusosuutensa 18 lausekkeen 4 kohdan
mukaisesti, komissio saa 50 prosenttia äänioikeuksista, ja loput
50 prosenttia jaetaan tasan ECSEL-osakasvaltioiden kesken. Julkisten tahojen on tehtävä kaikkensa
yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, julkisten
tahojen neuvosto tekee päätöksensä vähintään 75 prosentin
äänienemmistöllä, mukaan luettuina poissa olevien ECSEL-osakasvaltioiden äänet. Jokaisella julkisella taholla on veto-oikeus
kaikissa asioissa, jotka koskevat sen rahoitusosuuden käyttöä
ECSEL-yhteisyrityksessä. 2. Julkisten tahojen neuvosto
valitsee puheenjohtajansa vähintään yhdeksi vuodeksi. 3. Julkisten tahojen neuvosto
kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin vähintään kahdesti vuodessa. Se voi
komission, ECSEL-osakasvaltioiden edustajien enemmistön tai puheenjohtajan
pyynnöstä kutsua kokoon ylimääräisiä kokouksia. Julkisten tahojen neuvosto
kokoontuu puheenjohtajan kutsusta, ja kokoukset pidetään yleensä
ECSEL-yhteisyrityksen kotipaikassa. Julkisten tahojen neuvosto on päätösvaltainen, kun
edustettuina ovat komissio ja vähintään kolme ECSEL-osakasvaltion
päävaltuutettua. Pääjohtajalla on oikeus osallistua asioiden
käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta. Kaikilla jäsenvaltioilla tai assosioituneilla
mailla, jotka eivät ole ECSEL-yhteisyrityksen osakkaita, on mahdollisuus osallistua
julkisten tahojen neuvostoon tarkkailijoina. Tarkkailijat saavat käyttöönsä
kaikki merkitykselliset asiakirjat, ja ne voivat antaa neuvoja mistä tahansa
julkisten tahojen neuvoston tekemästä päätöksestä. Julkisten tahojen neuvosto voi tarvittaessa nimittää
työryhmiä yhden tai useamman julkisen tahon yleisen koordinoinnin alaisuudessa. Julkisten tahojen neuvosto vahvistaa oman
työjärjestyksensä. 12 – Julkisten tahojen neuvoston tehtävät Julkisten tahojen neuvosto (p)
varmistaa, että tasapuolisuuden ja avoimuuden
periaatteita sovelletaan asianmukaisesti julkisten varojen osoittamisessa
epäsuorien toimien osallistujille; (q)
hyväksyy ehdotuspyyntöjen sekä epäsuorien toimien
arvioinnin, valinnan ja valvonnan menettelysäännöt; (r)
hyväksyy ehdotuspyyntöjen käynnistämisen
toimintasuunnitelman mukaisesti; (s)
järjestää ehdotukset paremmuusjärjestykseen
valinta- ja sopimuksentekoperusteiden perusteella ottaen myös huomioon niiden
vaikutuksen ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseen ja synergian kansallisten
painopisteiden suhteen; (t)
päättää käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa
julkisen rahoituksen myöntämisestä valituille ehdotuksille ottaen myös huomioon
18 lausekkeen 5 kohdan mukaisesti suoritetut tarkistukset. Tämä
päätös sitoo ECSEL-osakasvaltioita ilman muita arviointi- tai
valintamenettelyjä. 13
– Yksityisten osakkaiden neuvoston kokoonpano Yksityisten osakkaiden neuvosto koostuu
ECSEL-yhteisyrityksen yksityisten osakkaiden edustajista. Jokainen yksityinen osakas nimittää omat
edustajansa ja päävaltuutetun, joka käyttää äänioikeutta yksityisten osakkaiden
neuvostossa. 14 – Yksityisten osakkaiden neuvoston
toiminta 1. Yksityisten osakkaiden
neuvosto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. 2. Yksityisten osakkaiden
neuvosto voi tarvittaessa nimittää työryhmiä yhden tai useamman osakkaan
yleisen koordinoinnin alaisuudessa. 3. Yksityisten osakkaiden
neuvosto valitsee puheenjohtajansa. 4. Yksityisten osakkaiden
neuvosto vahvistaa työjärjestyksensä. 15 – Yksityisten osakkaiden neuvoston
tehtävät Yksityisten osakkaiden neuvosto (u)
laatii 21 lausekkeen 1 kohdassa
tarkoitetun luonnoksen monivuotiseksi strategiseksi tutkimus- ja
innovointiohjelmaksi, jonka avulla voidaan saavuttaa 2 artiklassa asetetut
ECSEL-yhteisyrityksen tavoitteet, ja saattaa sen säännöllisesti ajan tasalle; (v)
laatii joka vuosi luonnoksen seuraavan vuoden
tutkimus- ja innovointitoimia koskevaksi suunnitelmaksi, jota käytetään
21 lausekkeen 2 kohdassa tarkoitettujen ehdotuspyyntöjen perustana; (w)
toimittaa pääjohtajalle luonnoksen monivuotiseksi
strategiseksi tutkimus- ja innovointiohjelmaksi sekä luonnoksen vuotuiseksi
tutkimus- ja innovointitoimia koskevaksi suunnitelmaksi hallintoneuvoston
asettamien määräaikojen puitteissa; (x)
järjestää neuvoa-antavan sidosryhmien foorumin,
joka on avoin kaikille julkisille ja yksityisille sidosryhmille, joilla on
intressejä elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla, tiedottaakseen
niille luonnoksesta monivuotiseksi strategiseksi tutkimus- ja
innovointiohjelmaksi ja luonnoksesta tietyn vuoden tutkimus- ja
innovointitoimia koskevaksi suunnitelmaksi ja kerätäkseen niistä palautetta. 16 – Rahoituslähteet 1. ECSEL-yhteisyrityksen
osakkaat rahoittavat yhteisyrityksen toimintaa yhdessä rahoitusosuuksilla,
jotka maksetaan erinä, ja luontoissuorituksilla, joilla katetaan muut kuin
ECSEL-yhteisyrityksestä korvattavat epäsuorien toimien toteuttamisesta
yksityisille osakkaille tai niihin kuuluville oikeussubjekteille aiheutuneet
kustannukset. 2. ECSEL-yhteisyrityksen
hallintomenot saavat olla enintään 39 420 000 euroa. Ne katetaan
rahoitusosuuksilla niin, että 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu
unionin rahoitusosuus on enintään 15 255 000 euroa ja
4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yksityisten osakkaiden
rahoitusosuus on enintään 19 710 000 euroa. Asetuksen (EY)
N:o 72/2008 ja (EY) N:o 74/2008 nojalla käynnistettyjen toimien
saattamisesta päätökseen säädetään 19 artiklan 2 kohdassa. Jos
hallintomenoihin varattuja määrärahoja ei käytetä kokonaisuudessaan, jäljelle
jäävällä osuudella voidaan kattaa ECSEL-yhteisyrityksen toimintamenoja. 3. ECSEL-yhteisyrityksen
toimintamenot katetaan seuraavista lähteistä: (a)
unionin rahoitusosuus; (b)
ECSEL-osakasvaltioiden rahoitusosuudet: (c)
yksityisten osakkaiden tai niihin kuuluvien
oikeussubjektien luontoissuoritukset, jotka vastaavat niille epäsuorien toimien
toteuttamisesta aiheutuneita kustannuksia, joista on vähennetty
ECSEL-yhteisyrityksen osuus, ECSEL-osakasvaltioiden osuus ja muut unionin
osuudet kyseistä kustannuksista. 4. ECSEL-yhteisyrityksen
talousarvioon kirjattavia varoja ovat seuraavat rahoitusosuudet: (d)
hallintomenoihin osoitettavat osakkaiden
rahoitusosuudet; (e)
toimintamenoihin osoitettavat osakkaiden
rahoitusosuudet, myös niiltä ECSEL-osakasvaltioita saadut rahoitusosuudet,
jotka ovat valtuuttaneet ECSEL-yhteisyrityksen 17 lausekkeen 1 kohdan
mukaisesti; (f)
ECSEL-yhteisyrityksen tuottamat tulot; (g)
kaikki muut rahoitusosuudet, varat ja tulot. ECSEL-yhteisyritykselle annetun rahoituksen
mahdollisesti tuottamia korkoja pidetään yhteisyrityksen tuloina. 5. Jos jokin
ECSEL-yhteisyrityksen osakas ei suoriudu velvoitteistaan, jotka koskevat sen
sovittua rahoitusosuutta ECSEL-yhteisyrityksessä, pääjohtaja esittää asian
kirjallisesti ja asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa velvoite on
hoidettava. Jos tilannetta ei korjata määräajan kuluessa, pääjohtaja kutsuu hallintoneuvoston
kokouksen koolle päättämään, onko velvoitteensa laiminlyövä osakas
irtisanottava vai toteutetaanko muita toimia, kunnes sen velvoitteet on
hoidettu. 6. ECSEL-yhteisyrityksen
kaikkien varojen ja toimien tarkoituksena on saavuttaa 2 artiklassa asetetut
tavoitteet. 7. ECSEL-yhteisyritys omistaa
kaiken omaisuuden, joka syntyy 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden
saavuttamisen kautta tai joka siirretään sille 2 artiklassa asetettujen
tavoitteiden saavuttamiseksi. 8. Kulujen kattamisen jälkeen
jäänyttä ylijäämää ei makseta ECSEL-yhteisyrityksen osakkaille, paitsi silloin,
kun ECSEL-yhteisyritys puretaan 26 lausekkeen nojalla. 17 – ECSEL-osakasvaltioiden rahoitusosuudet 1. ECSEL-osakasvaltiot voivat
valtuuttaa ECSEL-yhteisyrityksen osoittamaan niiden varoja epäsuorien toimien
osallistujille ECSEL-yhteisyrityksen ja osallistujien välillä tehtävien
avustussopimusten avulla. Osakasvaltiot voivat myös valtuuttaa
ECSEL-yhteisyrityksen antamaan osakasvaltioiden rahoitusta osallistujille tai
antaa rahoitusta itse ECSEL-yhteisyrityksen tekemien tarkastusten perusteella. 2. Jos ECSEL-osakasvaltio ei
anna ECSEL-yhteisyritykselle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua
valtuutusta, sen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet omien
avustussopimustensa tekemiseksi samoihin määräaikoihin mennessä kuin
ECSEL-yhteisyrityksen avustussopimukset niin, että sopimuksissa noudatetaan
täysin kustannusten tukikelpoisuutta koskevia ehtoja, jotka määritetään
asetuksessa (EU) N:o … [Horisontti 2020 ‑puiteohjelman osallistumista ja
tulosten levittämistä koskevat säännöt]. ECSEL-osakasvaltio voi pyytää
ECSEL-yhteisyritystä tarkastamaan kustannusten tukikelpoisuuden
18 lausekkeen 7 kohdan mukaisesti osana osakasvaltion omaa
maksumenettelyä. 3. ECSEL-osakasvaltioiden ja
ECSEL-yhteisyrityksen välisen yhteistyön järjestelyistä sovitaan
hallinnollisella järjestelyllä ECSEL-osakasvaltioiden tätä tarkoitusta varten
nimittämien elinten ja ECSEL-yhteisyrityksen välillä. 4. Jos ECSEL-osakasvaltiot
valtuuttavat ECSEL-yhteisyrityksen 1 kohdan mukaisesti, 3 kohdassa
tarkoitettua hallinnollista järjestelyä täydennetään ECSEL-osakasvaltioiden
tätä tarkoitusta varten nimittämien elinten ja ECSEL-yhteisyrityksen välillä
vuosittain sovittavilla järjestelyillä, joilla määritetään ECSEL-osakasvaltioiden
ECSEL-yhteisyritykselle antaman rahoitusosuuden ehdot. 5. Jäsenvaltiot, assosioituneet
maat ja kolmannet maat, jotka eivät ole ECSEL-yhteisyrityksen osakkaita, voivat
toteuttaa samanlaisia järjestelyjä ECSEL-yhteisyrityksen kanssa. 18 – Epäsuorien toimien rahoitus 1. ECSEL-yhteisyritys tukee
epäsuoria toimia järjestämällä avoimia ja kilpailuun perustuvia ehdotuspyyntöjä
ja suuntaamalla julkista rahoitusta käytettävissä olevien määrärahojen
rajoissa. Tähän aloitteeseen perustuva julkinen tuki ei rajoita
prosessuaalisten ja aineellisten valtiontukisääntöjen noudattamista. 2. Julkiset tahot vastaavat
16 lausekkeen 3 kohdan a ja b alakohdan mukaisesta
rahoitusosuudesta, joka suoritetaan epäsuorien toimien osallistujille
tukikelpoisten kustannusten takaisinmaksuna. Tietyn toimen julkinen rahoitus ei
yhteensä saa ylittää määriä, joista säädetään asetuksessa (EU) N:o …
[Horisontti 2020 ‑ohjelman osallistumista ja tulosten levittämistä
koskevat säännöt]. 3. Unionin antaman rahoituksen
tukikelpoisuuskriteereistä säädetään asetuksessa (EU) N:o ... [Horisontti
2020 -ohjelman osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt]. Asianomaiset kansalliset rahoitusviranomaiset
voivat määrittää ECSEL-osakasvaltioiden rahoitukselle erityiset
tukikelpoisuuskriteerit, jotka sisällytetään toimintasuunnitelmaan. 4. Julkiset tahot ilmoittavat
pääjohtajalle rahoitussitoumuksistaan, joita ne ovat voineet 17 lausekkeen
1 kohdan mukaisesti varata kutakin toimintasuunnitelmaan sisällytettävää
ehdotuspyyntöä varten, riittävän ajoissa ennen ECSEL-yhteisyrityksen
talousarvioesityksen laatimista ottaen huomioon toimintasuunnitelmassa
tarkasteltujen tutkimus- ja innovointitoimien laajuuden. 5. Pääjohtaja tarkastaa,
täyttävätkö unionin rahoitusta hakevat tahot rahoitusta koskevat kelpoisuuskriteerit.
ECSEL-osakasvaltiot puolestaan tarkastavat, täyttävätkö niiden hakijat
mahdolliset ennalta määritetyt rahoitusta koskevat kansalliset kriteerit, ja
ilmoittavat tuloksista pääjohtajalle. 6. Pääjohtaja laatii
5 kohdassa säädettyjen tarkastusten perusteella ehdotuksen luetteloksi
rahoitustukea saavista epäsuorista toimista hakijoiden mukaan eriteltyinä ja
toimittaa sen julkisten tahojen neuvostolle, joka päättää julkisen rahoituksen
enimmäismäärästä 12 lausekkeen e kohdan mukaisesti ja valtuuttaa
pääjohtajan tekemään sopimukset vastaavien osallistujien kanssa. 7. ECSEL-yhteisyritys ryhtyy
kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, mukaan lukien kustannusten
tukikelpoisuuden tarkastaminen, julkisen rahoitusosuuden maksamiseksi
osallistujille 17 lausekkeen 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen
järjestelyjen mukaisesti. 8. ECSEL-osakasvaltiot eivät saa
vaatia muuta teknistä valvontaa tai raportointia kuin niitä, joita
ECSEL-yhteisyritys vaatii. 19 – Rahoitussitoumukset ECSEL-yhteisyrityksen rahoitussitoumukset
eivät saa ylittää käytettävissä olevia tai osakkaiden budjettisitoumusten
mukaisia taloudellisia resursseja. 20 – Tilivuosi Tilivuosi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja
päättyy 31 päivänä joulukuuta. 21 – Toiminnan ja rahoituksen suunnittelu 1. Monivuotisessa strategisessa
suunnitelmassa määritetään strategia ja suunnitelmat 2 artiklassa
asetettujen ECSEL-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi yksityisten
osakkaiden neuvoston laatiman monivuotisen strategisen tutkimus- ja
innovointiohjelman sekä julkisten tahojen laatimien monivuotisten
rahoitusnäkymien muodossa. Strategiassa on yksilöitävä tutkimuksen ja
innovoinnin painopistealueet elektronisia komponentteja ja järjestelmiä
koskevan keskeisen osaamisen kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi eri sovellusaloilla
Euroopan kilpailukyvyn lujittamiseksi sekä uusien markkinoiden ja
yhteiskunnallisten sovellusten luomisen edistämiseksi. Suunnitelmaa on
tarkistettava säännöllisesti Euroopan teollisuuden tarpeiden kehityksen
mukaisesti. 2. Pääjohtaja toimittaa hallintoneuvoston
hyväksyttäväksi luonnoksen vuotuiseksi tai monivuotiseksi
toimintasuunnitelmaksi, joka sisältää tutkimus- ja innovointitoimia koskevan
suunnitelman, hallintotoimet ja vastaavat menoarviot. 3. Toimintasuunnitelma
hyväksytään sen täytäntöönpanoa edeltävän vuoden loppuun mennessä.
Toimintasuunnitelma julkaistaan. 4. Pääjohtaja valmistelee
seuraavan vuoden talousarvioesityksen ja toimittaa sen hallintoneuvoston
hyväksyttäväksi. 5. Hallintoneuvosto hyväksyy
kunkin vuoden vuotuisen talousarvion edeltävän vuoden loppuun mennessä. 6. Vuotuista talousarviota
tarkistetaan unionin talousarviossa vahvistetun unionin rahoituksen määrän
huomioon ottamiseksi. 22 – Toimintaa ja rahoitusta koskeva
raportointi 1. Pääjohtaja raportoi
vuosittain hallintoneuvostolle tehtäviensä suorittamisesta
ECSEL-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten mukaisesti. Pääjohtaja esittää vuosittain 15 päivään
helmikuuta mennessä hallintoneuvoston hyväksyttäväksi vuotuisen
toimintakertomuksen, jossa tarkastellaan ECSEL-yhteisyrityksen edistymistä
edellisen kalenterivuoden aikana, erityisesti suhteessa kyseisen vuoden
toimintasuunnitelmaan. Kertomuksessa annetaan tietoa muun muassa seuraavista
asioista: (h)
tutkimus, innovointi ja muut toteutetut toimet sekä
vastaavat menot; (i)
toimitetut ehdotukset osallistujatyypin –
pk-yritykset mukaan luettuna – ja maan mukaan eriteltyinä; (j)
rahoitettaviksi valitut ehdotukset
osallistujatyypin – pk-yritykset mukaan luettuna – ja maan mukaan eriteltyinä,
mukaan lukien ECSEL-yhteisyrityksen ja ECSEL-osakasvaltioiden rahoitusosuudet
yksittäisille osallistujille ja epäsuorille toimille. 2. Kun hallintoneuvosto on
hyväksynyt vuotuisen toimintakertomuksen, se julkaistaan. 3. ECSEL-yhteisyritys raportoi
vuosittain komissiolle asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012
60 artiklan 5 kohdan mukaisesti. 4. Riippumaton tarkastuselin
tarkastaa ECSEL-yhteisyrityksen tilit asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012
60 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin ei tarkasta
ECSEL-yhteisyrityksen tilejä. 23 – Sisäinen tarkastus Komission sisäisellä tarkastajalla on
ECSEL-yhteisyrityksen suhteen samat valtuudet kuin komission suhteen. 24 – Osakkaiden korvausvastuu ja
vakuutussuoja 1. ECSEL-yhteisyrityksen
osakkaiden taloudellinen korvausvastuu ECSEL-yhteisyrityksen veloista rajoittuu
niiden jo suorittamiin rahoitusosuuksiin. 2. ECSEL-yhteisyritys hankkii
tarvittavan vakuutussuojan ja ylläpitää sitä. 25 – Eturistiriidat 1. ECSEL-yhteisyrityksen, sen
toimielinten ja henkilöstön on toiminnassaan vältettävä kaikkia eturistiriitoja. 2. ECSEL-yhteisyrityksen
hallintoneuvosto voi vahvistaa sääntöjä osakkaisiinsa, toimielimiinsä ja
henkilöstöönsä liittyvien eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi.
Säännöissä on määrättävä siitä, miten vältetään eturistiriita ECSEL-yhteisyrityksen
osakkaiden niiden edustajien osalta, jotka toimivat hallintoneuvostossa tai
julkisten tahojen neuvostossa. 26 – Yhteisyrityksen purkaminen 1. ECSEL-yhteisyritys puretaan
1 artiklassa säädetyn ajan päättyessä. 2. Purkamismenettely käynnistyy automaattisesti,
jos komissio eroaa tai kaikki yksityiset osakkaat eroavat
ECSEL-yhteisyrityksestä. 3. ECSEL-yhteisyrityksen
purkamiseen liittyviä menettelyjä varten hallintoneuvosto nimittää yhden tai
useamman selvittäjän, jotka toimivat hallintoneuvoston tekemien päätösten
mukaisesti. 4. ECSEL-yhteisyrityksen
purkamisen yhteydessä sen omaisuus käytetään sen korvausvastuiden ja
purkamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Mahdollinen ylijäämä jaetaan
purkamisajankohtana yhteisyrityksen osakkaina olevien kesken sen mukaan, mikä
on kunkin osakkaan rahoitusosuus ECSEL-yhteisyrityksessä. Mahdollinen unionille
jaettu ylijäämä palautetaan unionin talousarvioon. 5. Jos jokin
ECSEL-yhteisyrityksen tekemä sopimus tai päätös tai hankintasopimus on voimassa
pidempään kuin ECSEL-yhteisyrityksen toimikausi, sen asianmukaiseksi
hoitamiseksi laaditaan erillinen menettely. SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 1.3. Ehdotuksen/aloitteen
luonne 1.4. Tavoitteet 1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.6. Toiminnan
ja sen rahoitusvaikutusten kesto 1.7. Hallinnointitapa
(hallinnointitavat) 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta-
ja raportointisäännöt 2.2. Hallinnointi-
ja valvontajärjestelmä 2.3. Toimenpiteet
petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT
RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen
tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 3.2. Arvioidut
vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto
arvioiduista vaikutuksista menoihin 3.2.2. Arvioidut
vaikutukset toimintamäärärahoihin 3.2.3. Arvioidut
vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.4. Yhteensopivuus
monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 3.2.5. Ulkopuolisten
tahojen osallistuminen rahoitukseen 3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin SÄÄDÖKSEEN
LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi Neuvoston
asetus ECSEL-yhteisyrityksestä 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[32] Toimintalohko:
Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Horisontti 2020” (2014–2020) Toiminto:
Horisontti 2020: viestintäverkkoihin, sisältöihin ja teknologiaan liittyvä
tutkimus ja innovointi 1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne ¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. ¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu
pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[33]. ¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. þ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen. 1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen
strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden)
saavuttamista ehdotus/aloite tukee Eurooppa 2020
‑kasvustrategia – autetaan saavuttamaan tavoite, jonka mukaan kolme prosenttia
EU:n BKT:sta sijoitetaan tutkimukseen ja innovointiin Innovaatiounioni
– kohdennetaan EU:n rahoitusvälineet Innovaatiounioni-aloitteen painopisteisiin Euroopan
digitaalistrategia – edistetään tieto- ja viestintäteknologian tutkimusta ja
innovointia koskevan V pilarin toimintoa 50 (vauhditetaan yksityisiä
investointeja tieto- ja viestintäteknologian tutkimukseen ja innovointiin) ja
toimintoa 51 (lisätään voimavarojen koordinointia ja yhdistämistä) 1.4.2. Erityistavoite
(erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis-
ja budjetointijärjestelmässä Erityistavoite nro 1.
Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä Johtoasema
tieto- ja viestintäteknologiassa 1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset
ja vaikutukset Taloudelliset
vaikutukset: • Kilpailukyky
– investointien laajuuden kasvattaminen ja kohdentaminen kokoamalla varoja
yksityisistä ja julkisista lähteistä, tekemällä yhteistyötä innovaatio- ja
arvoketjun varrella ja edistämällä sillanrakennusta teknologiasta innovointiin • Tutkimus
ja innovointi – synergiat teollisuuden ja kansallisten painotusten välillä,
huippuosaaminen, toiminnan päällekkäisyyksien ja hajanaisuuden vähentäminen • Sidosryhmät
– yhdistetään laaja joukko arvoketjuja: teollisuus – teknologian tarjoajat ja
käyttäjät, myös pk-yritykset, tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiot, EU,
jäsenvaltiot ja alueet Yhteiskunnalliset
vaikutukset: • Työllisyys
– erityisosaamista vaativien ja teknisten työpaikkojen luominen, kasvun
mahdollistaminen monilla talouden aloilla, mikä lisää niiden innovointia ja
tuottavuutta • Yhteiskunnallisiin
haasteisiin vastaaminen aloilla, jotka ovat olennaisia Euroopan kansalaisille
(esimerkiksi liikenne, terveys, energia) ja välttämättömiä näille
yhteiskunnallisille tekijöille Ympäristövaikutukset: • Energiankulutuksen
vähentäminen • Materiaalien
käytön hallinta 1.4.4. Tulos- ja
vaikutusindikaattorit Tutkimuksen
ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” erityistavoitteessa
”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” vahvistettuja tulos-
ja vaikutusindikaattoreita seurataan ja niistä raportoidaan vuosittain
komissiolle. Lisäksi
edistymistä ECSEL-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan
seuraavien erityisten indikaattoreiden avulla: Tavoitteet || Keskeiset tulosindikaattorit || Suoritusarvot (mitattuina vuosina 2014–2024) Jäsennetään ja toteutetaan monialaista huippututkimusta || Innovatiiviset ja uusinta tekniikkaa hyödyntävät hankkeet || Ø Tulosten laatu mitattuna esimerkiksi vertaisarvioitujen julkaisujen lukumäärällä Ø Innovatiivinen tutkimus ja innovointi, vähintään kaksi patenttia annetun rahoituksen 10:tä miljoonaa euroa kohti Ø Läpimurtotekniikoiden lukumäärä ja vaikutukset Yhdenmukaistetaan strategioita || Strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma (SRIA) ja painotukset || Ø Kaikkien yhteisyrityksen osakkaiden sitoutuminen Ø SRIA:n painopiste oikeassa suhteessa käytettävissä oleviin määrärahoihin Kootaan ja yhdistetään voimavaroja || Talousarvion toteutuminen || Ø Yhteisyrityksen kaikkien osakkaiden rahoitussitoumukset Ø Rahoitusosuus, joka lähestyy tutkimuksen ja innovoinnin kolmen prosentin tavoitetta Säilytetään tuotanto EU:ssa ja kasvatetaan sitä || Luodaan työpaikkoja elektroniikkateollisuudessa Lisätään tuotantolaitoksia Euroopassa || Ø Suorien ja välillisten työpaikkojen lukumäärä Euroopassa – edistyminen 250 000 välillisen työpaikan luomisessa Ø Uusinta tekniikkaa hyödyntävien tuotantojen lukumäärä Euroopassa mitattuna uudelle kehitystasolle vievällä tekniikalla ja piikiekkojen koolla Johtoasema laitteiden ja materiaalien (E&M) alalla || Strateginen yhteistyö E&M-kysymyksissä || Ø Eurooppalaisten E&M-toimittajien sijoittuminen sekä markkinaosuus/‑volyymi Tuetaan korkeita teknologisen valmiuden tasoja (TRL) || Hankkeiden laajuus ja vaikutukset || Ø Uusien/parannettujen pilottituotantolinjojen lukumäärä Euroopassa – vähintään 3/vuosi Ø Integroitujen ratkaisujen demonstrointihankkeiden lukumäärä – vähintään 3/vuosi Ø Tutustumisen ja käytön mahdollistaminen toimijoille, jotka eivät suoraan pane täytäntöön pilottituotantolinjoja/ demonstrointihankkeita Elektronisten komponenttien saatavuus || Eurooppalaiset tekniikkaa soveltavat sektorit ottavat käyttöön uusia tekniikoita || Ø Eurooppalainen markkinaosuus/ ‑volyymi uusien ratkaisujen kohdalla Johtoasema järjestelmäsuunnittelussa || Strateginen yhteistyö sulautettuja ja älykkäitä järjestelmiä koskevissa kysymyksissä || Ø Eurooppalaisten elektronisten järjestelmien toimittajien sijoittuminen sekä markkinaosuus ja -volyymi ECSEL-yhteisyrityksen
suoriutumista arvioidaan seuraavien erityisten indikaattoreiden avulla: Tavoitteet || Keskeiset tulosindikaattorit || Suoritusarvot (mitattuina vuosina 2014–2024) Vahvistetaan strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma || Strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma (SRIA) || Ø Kaikki keskeiset toimijat hyväksyvät SRIA:n Ø Selkeys ja painopiste sidosryhmien kokemana Ohjelman tehokas täytäntöönpano || Yhteisyrityksen operaatiot || Ø Avustuksen saamiseen kuluva aika (pyynnön päättymisestä avustussopimuksen tekemiseen) < 270 päivää Ø Maksamiseen kuluva aika < 90 päivää Ø Levittämistoimet Ø Hankkeiden tulokset Synergiat tulosten hyödyntämiseksi ja pk-yritysten kasvun edistämiseksi || Teollisuus hyödyntää hankkeiden tuloksia || Ø Sivutuotteiden lukumäärä Ø Pk-yritysten kasvu liikevaihdon ja työllisyyden kannalta Helpotetaan osallistumista hankkeisiin, joissa on vahva eurooppalainen ulottuvuus || Yksinkertaistetut osallistumissäännöt || Ø Teollisuuden ja pk-yritysten osallistumisaste – viimeksi mainittu ≥ 30 prosenttia Ø Hallinnollisten yleiskulujen keventäminen Suunnittelu- ja tuotantoinfrastruktuurin saatavuus || Uusinta tekniikkaa hyödyntävien infrastruktuurien saatavuus ja rajoittamattomat käyttöoikeudet || Ø Pk-yritykset, myös järjestelmäintegraattorit, saavat käyttöönsä ja käyttävät infrastruktuuria Sidosryhmien yhteistyö ja koordinointi || Kumppanuudet || Ø Konsortioiden kokoonpano – strategisten yhteenliittymien syntyminen Ylläpidetään osaamista || Euroopassa käytettävissä oleva asiantuntemus || Ø Opetussuunnitelmien/kurssien saatavuus ja ammatillisen koulutuksen tehokas hyödyntäminen teollisuuden tarpeiden mukaisesti 1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin
ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Euroopalla
on elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla edessään kaksi
pääasiallista haastetta: • Ensimmäinen
on tarve hallita arvoketjun keskeisiä osia, jotka ovat ”komponenttien ja
järjestelmien suunnittelu”, ”komponenttien valmistus” ja ”elektronisten
komponenttien integroiminen valmiisiin tuotteisiin”. Elektroniikan arvoketju ei
lopu elektroniikan tuotantotasolle vaan ulottuu kaikille tuotteita käyttäville
aloille autoteollisuudesta ilmailuun ja verkkopohjaisiin palveluihin. Jokainen
ketjun osa on merkityksellinen elektroniikka-alan arvonmuodostuksen kestävyyden
varmistamiseksi Euroopassa. Jos Eurooppa menettää valmiutensa valmistaa
elektroniikkaa, siihen liittyvä toimitusketju ja suunnittelutoiminta saattavat
siirtyä Euroopan ulkopuolelle, ja lisäksi koko elektroniikasta riippuvaisen
taloudellisen verkoston kilpailukyky heikkenee huomattavasti. • Toinen
haaste liittyy Euroopan innovointiketjun tehokkuuden parantamiseen, mitä
korostettiin keskeisiä mahdollistavia tekniikoita (key enabling technologies,
KET) koskevassa raportissa. Raportissa puhuttiin ”kuolemanlaaksosta”
perustiedon tuottamisen ja tämän tiedon myöhemmän markkinoitaviksi tuotteiksi
kaupallistamisen välillä. Innovaatioihin ja teolliseen tuotantoon johtavia
vaiheita on siis vahvistettava, jotta yritykset ja kansalaiset voivat hyötyä
huipputason tekniikoista. Taatakseen
arvoketjun hallinnan ja parantaakseen innovointijärjestelmäänsä Euroopan on
selvittävä seuraavista ongelmista: • tiukka
maailmanlaajuinen kilpailu ja muuttuvat liiketoimintamallit; • kutistuvat
markkinaosuudet; • tutkimuksen
ja innovoinnin suuret kustannukset ja hajanainen eurooppalainen
toimintaympäristö; • nopeatempoinen
innovointi. 1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava
lisäarvo Yhteistyönä
toteutettava tutkimus ja innovointi, johon osallistuvat teollisuus ja
tiedeyhteisö kaikkialta Euroopasta, tarvitsee taloudellista tukea, jotta
voidaan • pitää
eurooppalaiset julkiset tutkimusryhmät elektroniikka-alan etulinjassa ja taata
teknologisen johtoaseman nopea ja laaja teollinen hyödyntäminen kaikkialla
Euroopassa; • jakaa
riskinoton kustannukset elektronisia komponentteja ja järjestelmiä valmistavan
teollisuuden kanssa edistettäessä teknologiaa ja sen laajaa käyttöä, sillä
heijastusvaikutus kasvuun ja työpaikkoihin kaikilla taloudenaloilla on valtava.
Samalla vaikutetaan edessä olevien yhteiskunnallisten haasteiden
ratkaisemiseen; • yhdistää
voimia. Jäsenvaltioilla on omat painotuksensa teollisuutensa tukemisessa, mutta
tämän teollisuudenalan tarvitseman tuen taso on niiden yksittäisiä voimavaroja
suurempi. Hajanaisuus johtaa usein tutkimus- ja innovointitoimien
päällekkäisyyteen. Lisäksi Euroopassa on vain muutamia maailmanlaajuisesti
johtoasemassa olevia klustereita, jotka harjoittavat merkittävää teollista toimintaa
elektronisten komponenttien ja sulautettujen järjestelmien alalla. Näin ollen
EU:n toimijoiden on yhdistettävä voimansa. Parempi yhteistyö, joka perustuu
yhteistyöhaluisiin tuotteita käyttäviin yrityksiin ja teknologian tarjoajiin,
nopeuttaa tuoteinnovointia molemmilla puolilla liiketoiminnan painotusten
koordinoinnin ansiosta. Samalla tutkimushankeklusterit tarjoavat pk-yrityksille
alueellisen tukiverkon tiedeyhteisön ja suuren alkuperäisiä laitteita (OEM)
valmistavan teollisuuden yhteistyön kautta; • vahvistaa
nykyisiä elektronisia komponentteja tuottavia eurooppalaisia klustereita ja
tukea aktiivisesti uusien klustereiden luomista, jotta saadaan Eurooppa
lähtökohdiltaan vastaavaan asemaan kuin muut maailmanlaajuiset toimijat.
Euroopan tasolla tarvitaan toimia voimavarojen yhdistämiseksi ja toimijoiden
tuomiseksi yhteen, jotta voidaan saada aikaan mittakaavan ja keinojen oikea
taso teollisuuden vahvistamiseksi. Tuen on tarjottava Euroopalle kestävä ja
asianmukainen ratkaisu kansainväliseen kilpailuun vastaamiseksi. Tämä toiminta
auttaa jakamaan nykyisiä ja tulevia foorumeita, joilla pyritään parantamaan
teollisuuden toimijoiden – myös pk-yritysten ja loppukäyttäjien –
toimintaympäristöä niiden kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi; • jäsentää
ja koordinoida tutkimusta ja innovointia Euroopassa sen varmistamiseksi, että
Euroopassa on tulevaisuudessa alan tuotantoa ja että viimeisimmät teknisen
kehittämisen tulokset ja tekniset infrastruktuurit ovat eurooppalaisten
toimijoiden, myös käyttäjien, saatavilla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on
olennaista koota tehokkaasti yhteen julkista rahoitusta kansallisella ja
unionin tasolla. 1.5.3. Vastaavista toimista saadut
kokemukset Toiminnassa
olevat ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritykset antoivat erinomaisen mahdollisuuden
tehdä yhteistyötä Euroopan laajuisesti, luoda kriittistä massaa ja edistää
sijoituksia. Yhteisyritysten ensimmäisessä väliarvioinnissa suositeltiin
painokkaasti vastaavan aloitteen jatkamista Horisontti 2020 ‑ohjelman
nojalla, koska mikään yksittäinen järjestö tai jäsenvaltio ei missään nimessä
voisi vastata kaikkiin alan haasteisiin. Näin ollen koordinoitu toiminta
unionin tasolla katsotaan asianmukaisimmaksi lähestymistavaksi. Yhteisyritykset
ovat osoittaneet, että niitä voidaan käyttää rehelliseen välitystoimintaan,
kunnianhimoisten hankkeiden edistämiseen ja yksityisen sektorin menestyjien
osallistamiseen. Samalla ne voivat tarjota puitteet, joissa kansalliset ja EU:n
viranomaiset voivat tukea strategisesti merkityksellisiä aiheita. Tästä valmiudesta
saatiin vakuuttavia todisteita, kun ENIAC-yhteisyritys onnistui käynnistämään
erittäin nopeassa tahdissa kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa
koskevat suositukset nanoelektroniikan alalla ja kun ARTEMIS-yhteisyritys
käynnisti ensimmäistä kertaa laajoja innovointiin liittyviä pilottihankkeita
yhteisyritysten vuoden 2012 ehdotuspyyntöjen puitteissa. Molempien
yhteisyritysten kolmikantaisuuteen perustuvan rakenteen yhtenä suurena
haasteena on saada sisältö ja menettelyt vastaamaan osallistuvien
jäsenvaltioiden odotuksia ja prosesseja. Jäsenvaltiot mahdollistavat
ehdotuspyynnöt sitomalla ennakkoon rahoitusosuutensa ja määrittämällä
kansalliset tukikelpoisuuden edellytykset ja rahoitusmäärät. Nykyisestä
mallista saadut kokemukset osoittavat, että mallilla on voitu saavuttaa
tavoitteet, vaikkakin opetteluvaihe oli odotettua vaikeampi varmuuden saamiseen
ja käytännön toimintatapojen kehittämiseen tarvitun pitkän ajan takia. Edellä
mainittujen saavutusten lisäksi on esitettävä muutamia huomautuksia nykyisestä
rakenteesta: • Erilaisia
kansallisia menettelyjä (sopimusten tekemiseen ja maksuihin liittyviä) ei ole
yhdenmukaistettu, mikä viivästyttää hankkeiden täytäntöönpanoa. • Osallistujien
velvoite tehdä kaksi avustussopimusta (yhteisyrityksen ja kansallisen tahon
kanssa) muodostaa hallinnollisen rasitteen. • Erilaiset
kansalliset säännöt vaikuttavat tapaan, jolla konsortioita muodostetaan. • Kansallisia
sitoumuksia tarkistetaan usein, kun ehdotuspyyntöjen tulokset ovat tiedossa,
sekä ylös- että alaspäin. • EU:n
ja jäsenvaltioiden maksusitoumusten varsin kiinteä sitominen toisiinsa
(osuuksien suhde jäsenvaltiot/EU 1,8) vaikeutti talousarvion toteuttamista
silloin, kun kansallinen panos oli vähäinen tai kun kansalliset rahoitusosuudet
poikkesivat odotetusta asetelmasta 1/3 (yhteisyritys) – 2/3 (kansallinen
osuus), mikä tapahtui pilottituotantolinjojen kohdalla. • Varainhoidon
puiteasetuksen hajautettuihin virastoihin sovellettavat vaatimukset rasittavat
huomattavasti yhteisyrityksen rajattuja resursseja. Nämä
vaikeudet eivät ole estäneet toimintaa, mutta niiden takia kaikkien osapuolten
on täytynyt ponnistella jatkuvasti, jotta järjestelmä toimisi. Minkä tahansa
tulevan aloitteen suurena etuna olisi yksinkertaistettu toimintamalli, joka
olisi myös Horisontti 2020 ‑ohjelman yleisen tavoitteen mukainen. 1.5.4. Yhteensopivuus muiden
kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut Aloitteella
on tarkoitus on kehittää synergioita toisiaan täydentävien rahoitusmekanismien
avulla. Näihin kuuluu Euroopan komission älykkään erikoistumisen politiikka,
jonka tarkoituksena on edistää ja tukea nykyisiä ja uusia tiede- ja
teknologiaklustereita Euroopan unionin alueilla. Aloitteen
soveltamisalaan kuuluu myös Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueeseen
”Teollisuuden johtoasema” kuuluvien toimien täydentäminen; kyseisellä
painopistealueella tuetaan edistyneempää pitkän aikavälin tutkimusta. 1.6. Toiminnan ja sen
rahoitusvaikutusten kesto þ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto
on rajattu. –
þ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [1.1.]2014 ja päättyy
31.12.2024. –
þ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät
vuonna 2020 maksusitoumusmäärärahojen osalta ja alkavat vuonna 2014
ja päättyvät vuonna 2024 maksumäärärahojen osalta. ¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa
ei ole rajattu. –
Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna
VVVV, –
minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa. 1.7. Hallinnointitapa
(hallinnointitavat) Vuoden 2014 budjetista ¨ Komissio hallinnoi suoraan –
¨ toimeenpanovirastojen avulla –
¨ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa: –
þ Välillinen hallinnointi siirtämällä talousarvion toteuttamistehtäviä –
¨ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille
(tarkennettava); –
¨ Euroopan investointipankille; –
þ varainhoitoasetuksen 209 artiklassa tarkoitetuille elimille; –
¨ julkisoikeudellisille elimille; –
¨ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville
yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut; –
¨ jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu
tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka
antavat riittävät rahoitustakuut; –
¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen
V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia
ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä. Huomautukset: Jäsenvaltiot
yhteisrahoittavat epäsuoria toimia. 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja
raportointisäännöt Komissio
tekee väliarvion yhteisyrityksestä 31 päivään joulukuuta 2017
mennessä ja toimittaa sen päätelmät ja huomautuksensa Euroopan parlamentille ja
neuvostolle 30 päivään kesäkuuta 2018 mennessä. Komissio
laatii loppuarvioinnin yhteisyrityksestä kuuden kuukauden kuluessa
yhteisyrityksen purkamisesta ja viimeistään kahden vuoden kuluttua purkamista
koskevan päätöksen tekemisestä. Loppuarvioinnin tulokset esitetään Euroopan
parlamentille ja neuvostolle. Pääjohtaja
esittää joka vuosi 15 päivään helmikuuta mennessä hallintoneuvoston
hyväksyttäväksi luonnoksen vuotuisesta toimintakertomuksesta, jossa
tarkastellaan yhteisyrityksen edistymistä edellisenä kalenterivuonna,
erityisesti suhteessa kyseisen vuoden toimintasuunnitelmaan. Kertomus sisältää
tietoa tehdystä tutkimuksesta, innovoinnista ja muista toimista ja vastaavista
menoista; toimitetuista ehdotuksista osallistujatyypin – pk-yritykset mukaan
luettuina – ja maan mukaan eriteltyinä; rahoitettavaksi valituista epäsuorista
toimista osallistujatyypin – pk-yritykset mukaan luettuina – ja maan mukaan
eriteltyinä sekä tiedot yhteisyrityksen rahoitusosuuksista yksittäisille
osallistujille ja toimille. 2.2. Hallinnointi- ja
valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit Pääasiallinen
todettu riski on kustannusten virheellinen maksaminen osallistujille. Kun otetaan
huomioon yhteisyrityksen koko, yhden prosentin virhetaso on realistinen
tavoite. Julkisen
ja yksityisen sektorin kumppanuuteen liittyvää erityistä eturistiriitojen
riskiä pienennetään siten, että hallintoneuvostolle annettava päätäntävalta –
strategian ja toimintasuunnitelmien määrittäminen (johon teollisuus osallistuu)
– ja julkisten tahojen neuvostolle annettava päätäntävalta – ehdotuspyyntöjen
ehtojen määrittäminen ja päätökset julkisten varojen osoittamisesta (joihin
teollisuus ei osallistu) – poikkeavat selvästi toisistaan. 2.2.2. Valvontamenetelmä(t) Komission
sisäisellä tarkastajalla on yhteisyrityksen suhteen samat valtuudet kuin
komission suhteen. Lisäksi hallintoneuvosto voi tarpeen mukaan järjestää
yhteisyrityksen sisäisen tarkastustoiminnon toteutuksen. Sisäisen
tarkastustoiminnon menot (joiden odotetaan olevan yhteistyrityksen
voimassaoloaikana alle puoli miljoonaa euroa) ovat kuitenkin hyödyllisiä
suhteessa yhteisyrityksen käsittelemien maksujen kokonaismäärään (yhden
prosentin virhetaso 1,2 miljardista eurosta vastaa 12 miljoonaa
euroa). Asetuksen
(EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan mukaisesti yhteisyritys
noudattaa moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden
periaatteita sekä huolehtii siitä, että sen osakkaiden taloudellisia etuja
suojataan kyseisessä asetuksessa edellytettyä vastaavalla tavalla. Epäsuorien
toimien menojen jälkitarkastukset tehdään Horisontti 2020 ‑puiteohjelman
mukaisesti osana Horisontti 2020 ‑puiteohjelman epäsuoria toimia. Unionin
taloudellisten etujen suojaamiseksi komissio valvoo yhteisyrityksen toimintaa
varainhoitoasetuksen mukaisesti, etenkin tekemällä ohjelmien täytäntöönpanoa
koskevia tarkastuksia ja arviointeja, ja soveltaa tarkastus- ja
hyväksyntämenettelyjä tileihin ja sulkee unionin rahoitusmenojen ulkopuolelle
maksut, jotka on suoritettu sovellettavien sääntöjen vastaisesti. Se voi myös
lykätä ja keskeyttää maksuja. 2.3. Toimenpiteet petosten ja
sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi Komissiolla
ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä
kaikille EU:lta rahoitusta saaville avustuksensaajille, toimeksisaajille ja
alihankkijoille asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia
tarkastuksia. Euroopan
petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96
säädettyjen menettelyjen mukaisesti tehdä niihin talouden toimijoihin
kohdistuvia paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille on
suoraan tai välillisesti myönnetty asianomaista rahoitusta, selvittääkseen,
onko avustussopimukseen tai -päätökseen taikka EU:n rahoitusta koskevaan
sopimukseen liittynyt Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavia
petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa. Tämän
asetuksen täytäntöönpanon perusteella tehtävissä avustussopimuksissa ja ‑päätöksissä
ja muissa sopimuksissa on nimenomaisesti valtuutettava komissio,
tilintarkastustuomioistuin ja OLAF tekemään tällaisia tilintarkastuksia, paikan
päällä tehtäviä tarkastuksia ja tutkimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta
edellä sanotun soveltamista. 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT
RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat
monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat · Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat Monivuotisen
rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä. Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määrärahalaji || Rahoitusosuus Numero 09 04 02 01 – pääkohta || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokasmailta || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet 1a Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky || 09 04 07 21 Teollisuuden johtoasema – yhteinen teknologia-aloite (JTI) ECSEL || JM || KYLLÄ || KYLLÄ || EI || KYLLÄ 3.2. Arvioidut vaikutukset
menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista
vaikutuksista menoihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 1a || Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky ECSEL-yhteisyritys[34][35] || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020[36] || Vuosi 2021 || Vuosi 2022 || Vuosi 2023 || Vuosi 2024 || YHTEENSÄ 1 osasto || Sitoumukset || (1) || 0,310 || 0,310 || 0,550 || 0,715 || 1,210 || 1,210 || 4,350 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 8,655 Maksut || (2) || 0,310 || 0,310 || 0,550 || 0,715 || 1,210 || 1,210 || 1,170 || 1,170 || 0,970 || 0,670 || 0,370 || 8,655 2 osasto || Sitoumukset || (1a) || 0,500 || 0,500 || 0,500 || 0,700 || 0,800 || 0,800 || 2,800 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 6,600 Maksut || (2a) || 0,500 || 0,500 || 0,500 || 0,700 || 0,800 || 0,800 || 0,800 || 0,600 || 0,600 || 0,500 || 0,300 || 6,600 3 osasto || Sitoumukset || (3a) || 135,000 || 145,000 || 160,000 || 175,000 || 185,000 || 195,000 || 205,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 1 200,000 || Maksut || (3b) || 33,750 || 70,000 || 116,750 || 140,750 || 166,000 || 178,000 || 189,000 || 145,750 || 99,500 || 40,000 || 20,500 || 1 200,000 Määrärahat ECSEL-yhteisyritykselle YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3a || 135,810 || 145,810 || 161,050 || 176,415 || 187,010 || 197,010 || 212,150 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 1 215,255 Maksut || =2+2a +3b || 34,560 || 70,810 || 117,800 || 142,165 || 168,010 || 180,010 || 190,970 || 147,520 || 101,070 || 41,170 || 21,170 || 1 215,255 milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) VIESTINTÄVERKKOJEN, SISÄLTÖJEN JA TEKNOLOGIAN PÄÄOSASTO || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021 || Vuosi 2022 || Vuosi 2023 || Vuosi 2024 || YHTEENSÄ Henkilöresurssit (2 kokoaikaista virkamiestä, 1 kokoaikainen sopimussuhteinen toimihenkilö) [37] || 0,332 || 0,332 || 0,332 || 0,332 || 0,332 || 0,332 || 0,332 || || || || || 2,324 Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || || || || || 0 VIESTINTÄVERKKOJEN, SISÄLTÖJEN JA TEKNOLOGIAN PÄÄOSASTO YHTEENSÄ || Määrärahat || 0,332 || 0,332 || 0,332 || 0,332 || 0,332 || 0,332 || 0,332 || || || || || 2,324 Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot” milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) VIESTINTÄVERKKOJEN, SISÄLTÖJEN JA TEKNOLOGIAN PÄÄOSASTO || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021 || Vuosi 2022 || Vuosi 2023 || Vuosi 2024 || YHTEENSÄ Henkilöresurssit (2 kokoaikaista virkamiestä, 1 kokoaikainen sopimussuhteinen toimihenkilö) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 VIESTINTÄVERKKOJEN, SISÄLTÖJEN JA TEKNOLOGIAN PÄÄOSASTO YHTEENSÄ || Määrärahat || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEEN 5 määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021 || Vuosi 2022 || Vuosi 2023 || Vuosi 2024 || YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEIDEN 1–5 määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 136,142 || 146,142 || 161,382 || 176,747 || 187,342 || 197,342 || 212,482 || || || || || 1 217,579 Maksut || 34,892 || 71,142 || 118,132 || 142,497 || 168,342 || 180,342 || 191,302 || 147,520 || 101,070 || 41,170 || 21,170 || 1 217,579 3.2.2. Arvioidut vaikutukset
ECSEL-yhteisyrityksen määrärahoihin –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja. –
þ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti: Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuodet 2021–2024 || YHTEENSÄ || OUTPUT Tyyppi || Keskim. kustannukset[38] || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yht. ERITYISTAVOITE 1 Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa || || || || || || || || || || || || || || || || || - Tuotos[39] || ECSEL-yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimet || 15 || 9 || 135 || 10 || 145 || 11 || 160 || 11 || 175 || 12 || 185 || 13 || 195 || 14 || 205 || 0 || 0 || 80 || 1 200 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 9 || 135 || 10 || 145 || 11 || 160 || 11 || 175 || 12 || 185 || 13 || 195 || 14 || 205 || 0 || 0 || 80 || 1 200 3.2.3. Arvioidut vaikutukset
ECSEL-yhteisyrityksen henkilöresursseihin 3.2.3.1. Yhteenveto –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja. –
þ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti: Henkilöstömäärä
(henkilöstömäärä / kokoaikaiseksi muutettu henkilöstö)[40] || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021 || Vuosi 2022 || Vuosi 2023 || Vuosi 2024 || YHTEENSÄ Virkamiehet (AD-ura-alue) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Virkamiehet (AST-ura-alue) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 13 || 13 || 12 || 11 || 11 || 11 || 11 || 11 || 9 || 6 || 3 || 111 Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-ura-alue) || 14 || 14 || 13 || 12 || 12 || 12 || 12 || 12 || 10 || 7 || 4 || 122 Kansalliset asiantuntijat || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 6 YHTEENSÄ || 28 || 28 || 26 || 24 || 24 || 24 || 23 || 23 || 19 || 13 || 7 || 239 milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) Virkamiehet (AD-ura-alue) || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 Virkamiehet (AST-ura-alue) || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 0,910 || 0,910 || 0,840 || 0,770 || 0,770 || 0,770 || 0,770 || 0,770 || 0,630 || 0,420 || 0,210 || 7,770 Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-ura-alue) || 1,834 || 1,834 || 1,703 || 1,572 || 1,572 || 1,572 || 1,572 || 1,572 || 1,310 || 0,917 || 0,524 || 15,982 Kansalliset asiantuntijat || 0,078 || 0,078 || 0,078 || 0,078 || 0,078 || 0,078 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,468 YHTEENSÄ || 2,822 || 2,822 || 2,621 || 2,420 || 2,420 || 2,420 || 2,342 || 2,342 || 1,940 || 1,337 || 0,734 || 24,220 Henkilöstön sopimukset otetaan sellaisinaan
nykyisistä ARTEMIS- ja ENIAC ‑yhteisyrityksistä. Henkilöstön sopimukset ovat
voimassa uuden yhteisyrityksen ensimmäisestä päivästä alkaen. 3.2.3.2. Henkilöresurssien arvioitu
tarve vastuullisessa pääosastossa –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja. –
þ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti: || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuodet 2021–2024* || Yht. || Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) || XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 09 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || p.m. || 14 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || || || || || || || || || || Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[41] || XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 XX 01 04 yy[42] || - päätoimipaikassa[43] || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 - edustustoissa || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 09 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || p.m. || 7 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Muu budjettikohta (tarkennettava) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 YHTEENSÄ || 3 || 3 || 3 || 3 || 3 || 3 || 3 || p.m. || 21 * Henkilöstön määrää
vuoden 2020 jälkeen koskevat päätökset tehdään myöhemmin. arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden
desimaalin tarkkuudella) XX viittaa
kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon. Henkilöresurssien tarve
katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai
pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena
saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka
toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen
jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Kuvaus henkilöstön
tehtävistä: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Jäsenyys hallintoelimissä ja toiminnan seuranta / toiminnasta raportoiminen Ulkopuolinen henkilöstö || Tuki virkamiehille 3.2.3.3. Henkilöresurssien arvioitu
tarve ECSEL-yhteisyrityksessä[44] –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja. –
þ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti: –
a. Vuosien 2014–2020 monivuotiseen
rahoituskehykseen kuuluvista määrärahoista rahoitettavien henkilöresurssien
arvioitu tarve || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021 || Vuosi 2022 || Vuosi 2023 || Vuosi 2024 || Yht. || Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) || 09 04 07 21 (julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin) || || || || || || || || || || || || Virkamiehet (AD-ura-alue) || 6 || 6 || 7 || 9 || 12 || 12 || 12 || 12 || 10 || 7 || 4 || 97 Virkamiehet (AST-ura-alue) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[45] || 09 04 07 21 (julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin) || || || || || || || || || || || || Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 8 || 8 || 8 || 8 || 11 || 11 || 11 || 11 || 9 || 6 || 3 || 94 Kansalliset asiantuntijat || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 6 Vuokrahenkilöstö || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 YHTEENSÄ || 15 || 15 || 16 || 18 || 24 || 24 || 23 || 23 || 19 || 13 || 7 || 197 || || || || || || || || || || || || arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin
tarkkuudella) Kuvaus henkilöstön
tehtävistä: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Ohjelma- ja muu hallinto Ulkopuolinen henkilöstö || Tuki väliaikaisille toimihenkilöille –
b. p.m. – Vuosien 2007–2013 monivuotiseen
rahoituskehykseen kuuluvista määrärahoista rahoitetut henkilöresurssit (tiedoksi)
|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Yht. Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) || 09 04 01 03 (ARTEMIS-yhteisyritys)[46] || || || || || Virkamiehet (AD-ura-alue) || 8 || 8 || 6 || 3 || 25 Virkamiehet (AST-ura-alue) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) || 09 04 01 03 (ARTEMIS-yhteisyritys)8 || || || || || Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 5 || 5 || 4 || 3 || 17 Kansalliset asiantuntijat || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Vuokrahenkilöstö || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 YHTEENSÄ || 13 || 13 || 10 || 6 || 42 arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden
desimaalin tarkkuudella) c. Yhteenveto henkilöresursseista kohdissa a
ja b || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021 || Vuosi 2022 || Vuosi 2023 || Vuosi 2024 || Yht. || Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) || 09 04 07 21 (julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin) || 14 || 14 || 13 || 12 || 12 || 12 || 12 || 12 || 10 || 7 || 4 || 122 Virkamiehet (AD-ura-alue) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Virkamiehet (AST-ura-alue) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[47] || 09 04 07 21 (julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin) || 13 || 13 || 12 || 11 || 11 || 11 || 11 || 11 || 9 || 6 || 3 || 111 Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Kansalliset asiantuntijat || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 6 Vuokrahenkilöstö || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 YHTEENSÄ || 28 || 28 || 26 || 24 || 24 || 24 || 23 || 23 || 19 || 13 || 7 || 239 || || || || || || || || || || || || d. Vuosien 2007–2013 monivuotisen
rahoituskehyksen rahoitusosuus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen
perustuvan elimen asteittaisen lakkauttamisen juokseviin kustannuksiin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Yht.[48] EU:n käteisrahoitusosuus[49] || 0,600 || 0,600 || 0,550 || 0,300 || 2,050 Ulkopuolisten tahojen käteisrahoitusosuus – AENEAS-järjestö || 0,500 || 0,500 || 0,300 || 0,130 || 1,430 Ulkopuolisten tahojen käteisrahoitusosuus – ARTEMISIA-järjestö || 0,300 || 0,300 || 0,210 || 0,165 || 0,975 YHTEENSÄ || 1,400 || 1,400 || 1,060 || 0,595 || 4,455 AENEAS- ja ARTEMISIA-järjestöjen
rahoitusosuudet koostuvat määristä, jotka niiden pitäisi maksaa ENIAC- ja
ARTEMIS-yhteisyrityksille komission kanssa tehtyjen sopimusten noudattamiseksi
seuraavan, juoksevien kustannusten jakamista koskevan järjestelyn mukaisesti: milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) 2008–2013 || ARTEMIS-yhteisyritys || ENIAC-yhteisyritys Juoksevat kustannukset yhteensä || komissio || ARTEMISIA || Juoksevat kustannukset yhteensä || komissio || AENEAS Tosiasialliset osuudet vuoden 2013 loppuun mennessä || 8,664 || 3,864 || 4,800 || 9,255 || 4,514 || 4,741 Tarkistetut osuudet jakoperusteen mukaisesti (2/3 teollisuudelta – 1/3 komissiolta) || 2,889 || 5,775 || 3,084 || 6,171 Erotus (mukautettu – tosiasiallinen) || || -0,975 || 0,975 || || -1,430 || 1,430 Komissiolle maksamatta olevat määrät
kompensoidaan vuosina 2014–2017 vähentämällä komission osuuksia
3.2.1 kohdan mukaisesti. 3.2.4. Yhteensopivuus monivuotisen
rahoituskehyksen kanssa –
þ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen. –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen
rahoitussuunnitelman muuttamista. - –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista
tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista. - 3.2.5. Ulkopuolisten tahojen
osallistuminen rahoitukseen –
Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu
ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio): Määrärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin
tarkkuudella) || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021 || Vuosi 2022 || Vuosi 2023 || Vuosi 2024 || Yht. Yksityiset osakkaat – käteisrahoitus hallintomenoihin[50] || 2,210 || 2,210 || 2,110 || 2,010 || 2,010 || 2,010 || 1,970 || 1,770 || 1,570 || 1,170 || 0,670 || 19,710 ECSEL-osakasvaltiot – käteisrahoitus toimintamenoihin[51] || 135,000 || 145,000 || 160,000 || 175,000 || 185,000 || 195,000 || 205,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 1 200,000 Yhteisrahoitetut määrärahat YHTEENSÄ || 137,210 || 147,210 || 162,110 || 177,010 || 187,010 || 197,010 || 206,970 || 1,770 || 1,570 || 1,170 || 0,670 || 1 219,710
Yksityisiltä osakkailta tulevien rahoitusosuuksien kokonaismäärä vahvistetaan
ECSEL-yhteisyritystä koskevan neuvoston asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa. 3.3. Arvioidut vaikutukset
tuloihin –
þ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin. –
¨ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti: –
¨ vaikutukset omiin varoihin –
¨ vaikutukset sekalaisiin tuloihin [1] KOM(2011) 809 lopullinen, 30.11.2011. [2] Asetus (EY) N:o 72/2008, EUVL L 30, 4.2.2008,
s. 21. [3] Asetus (EY) N:o 74/2008, EUVL L 30, 4.2.2008,
s. 52. [4] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o
1982/2006/EY, 18.12.2006. [5] [Viittaus monivuotiseen rahoituskehykseen]. [6] KOM(2011) 572 lopullinen, 21.9.2011. [7] KOM(2010) 546 lopullinen, 6.10.2010. [8] COM(2012) 341 final, 26.6.2012. [9] COM(2013) 298 final, 23.5.2013. [10] COM(2013) … [Tiedonanto julkisen ja yksityisen sektorin
kumppanuuksista Horisontti 2020 ‑ohjelmassa]. [11] Nykyisinä hintoina. [12] Määrä on ohjeellinen ja riippuu viestintäverkkojen,
sisältöjen ja teknologian pääosastolle edellä mainituista haasteista osoitettavasta
lopullisesta määrästä. [13] EUVL C [Euroopan parlamentin lausunto], , s. . [14] EUVL C [Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto],
, s. . [15] EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1. [16] EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86. [17] KOM(2010) 2020 lopullinen. [18] EUVL [Horisontti 2020 -puiteohjelma]. [19] EUVL [Horisontti 2020 ‑ohjelman erityisohjelma]. [20] COM(2012) 341 final, 26.6.2012. [21] COM(2013) 298 final, 23.5.2013. [22] EUVL L 30, 4.2.2008, s. 21. [23] EUVL L 30, 4.2.2008, s. 52. [24] EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1. [25] EUVL [Horisontti 2020 ‑ohjelman osallistumista ja
tulosten levittämistä koskevat säännöt]. [26] EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1. [27] EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1. [28] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1. [29] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2–5. [30] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15. [31] EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43. [32] ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB:
toimintoperusteinen budjetointi. [33] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen
54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa. [34] Määrät 1 ja 2 osastoissa ovat EU:n rahoitusosuus
(50 prosenttia) ECSEL-yhteisyrityksen hallintomenoista. Toiset
50 prosenttia saadaan yksityisiltä osakkailta, kuten 3.2.5 kohdassa
esitetään. Kaudella 2014–2017 kauden määriin lisätään taulukon
1 osastossa rahoitusosuudet, jotka osoitetaan julkisen ja yksityisen
sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen asteittaiseen lakkauttamiseen
vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen nojalla, kuten
3.2.3.3 kohdan d alakohdassa esitetään. Hallintomenot määritetään
ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyrityksistä saatujen kokemusten perusteella, ja niiden
kohdalla otetaan huomioon tarpeettomiksi tulleista toiminnoista johtuvat
säästöt. Kausi 2021–2024 on alasajovaihe, jossa ei käynnistetä uusia
toimia. [35] Maksumäärärahat 1 ja 2 osastossa perustuvat
kaikkien vastaavien maksusitoumusmäärärahojen vuotuiseen käyttöön;
3 osaston osalta ne on puolestaan määritetty maksujen tyypillisen
kolmivuotisen suorittamisaikataulun mukaisesti niin, että 50 prosenttia
käytetään ennakkorahoitukseen (josta puolet käytetään pyynnön julkaisuvuonna ja
puolet pyynnön julkaisemista seuraavana vuonna), 30 prosenttia käytetään
välimaksuihin toisena vuonna pyynnön julkaisemisen jälkeen, 10 prosenttia
välimaksuihin kolmantena vuonna pyynnön julkaisemisen jälkeen ja
10 prosenttia loppumaksuihin neljäntenä vuonna pyynnön julkaisemisen
jälkeen. [36] Vuodelle 2020 esitetyt 1 ja 2 osastot
sisältävät kyseisen vuoden maksusitoumusmäärärahat (1,170 + 0,800) ja
yhteisyrityksen jäljellä olevien vuosien (2021–2024) etupainotteiset
maksusitoumusmäärärahat, jotka ovat 1,170 + 0,600 vuoden 2021 osalta;
0,970 + 0,600 vuoden 2022 osalta; 0,670 + 0,500 vuoden 2023 osalta ja
0,370 + 0,300 vuoden 2024 osalta. [37] Henkilöstön määrää vuoden 2020 jälkeen koskevat
päätökset tehdään myöhemmin. Kokoaikaiseksi muutetun henkilöstön menot
määritetään AD-ura-alueen henkilöstön (131 000 euroa) ja
AST-ura-alueen henkilöstön (70 000 euroa) keskimääräisten vuotuisten
menojen perusteella. [38] Keskimääräiset kustannukset vastaavat EU:n osuutta
tuotosten rahoitukseen. [39] ECSEL-yhteisyrityksen tuotoksia ovat tutkimus- ja innovointihankkeet,
joita EU ja osallistuvat jäsenvaltiot rahoittavat yhdessä. Tuotosten määrä
vuotta kohti esitetään pyöristettynä. Määrä on arvio hankkeista, joita
voitaisiin tukea ilmoitetuin kustannuksin. [40] Varainhoitoasetuksen 209 artiklassa tarkoitettujen
julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elimien tapauksessa
taulukko sisällytetään tiedottamistarkoituksia varten. [41] Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset
toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö. [42] Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen
henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat). [43] Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen
maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto. [44] Varainhoitoasetuksen 209 artiklassa tarkoitettujen
julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elimien tapauksessa
kohta sisällytetään tiedottamistarkoituksia varten. [45] Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset
toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö. [46] Näitä henkilöresursseja yhteisrahoitetaan ARTEMISIA- ja
AENEAS-järjestöjen rahoitusosuuksilla (katso d kohta jäljempänä). [47] Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset
toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö. [48] EU:n käteisrahoitus vastaa kokonaisuudessaan määrää,
joka on sisällytetty etupainotteisesti vuoden 2013 talousarvioon, jotta
elimen toiminta kaudella 2007–2013 olisi mahdollista saattaa päätökseen. [49] Vastaava budjettikohta on 09 04 01 03. [50] AENEAS- ja ARTEMISIA-järjestön 3.2.3.3 kohdan
d alakohdassa määritettyjä osuuksia vuosina 2014–2017 ei ole
sisällytetty nykyisiin määriin. [51] Kansallisten rahoitusosuuksien arvioidaan
kokonaisuudessaan vastaavan EU:n yhteenlaskettua osuutta.