PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

· Yleinen tausta

Euroopan unionin (EU) on toteutettava toimia, joilla varmistetaan selviäminen talous- ja rahoituskriisistä ja löydetään keino kestävään kasvuun.

Horisontti 2020[1] on Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma vuosina 2014–2020. Sen yhtenä tavoitteena on vahvistaa Euroopan teollisuutta toimilla, joilla tuetaan tutkimusta ja innovointia erilaisilla teollisuudenaloilla.

Horisontti 2020 ‑ohjelman erityistavoitteessa ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” pyritään erityisesti vahvistamaan teollisuuden kilpailukykyä avainteknologioiden, kuten tieto- ja viestintäteknologian alalla. Mikro- ja nanoelektroniikka sekä kehittyneet ja älykkäät sulautetut komponentit ja järjestelmät on määritetty painopistealoiksi Horisontti 2020 ‑ohjelman ”Tieto ja viestintäteknologia” ‑osiossa.

Jotta tutkimukselle ja innovoinnille annettavaa EU:n tukea voitaisiin mukauttaa niin, että se vastaa paremmin teollisuuteen liittyviä tavoitteita, ja jotta teollisuuteen voitaisiin houkutella suurempia sijoituksia, Horisontti 2020 ‑ohjelmalla säädetään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien perustamisesta avainaloilla, joilla tutkimus ja innovointi voisivat auttaa saavuttamaan Euroopan kilpailukykyyn liittyviä laajempia tavoitteita ja voisivat myös auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Tämä uusi ehdotus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudesta liittyy yhteisyritykseen elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla. ECSEL-yhteisyritys (Electronic Components and Systems for European Leadership, elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten) korvaa aiemman nanoelektroniikan alan ENIAC-yhteisyrityksen[2] ja sulautettujen järjestelmien alan ARTEMIS-yhteisyrityksen[3]. Kyseiset yhteisyritykset perustettiin seitsemännen puiteohjelman[4] nojalla. Yhteisyritystä ehdotetaan monivuotisen rahoituskehyksen[5], Horisontti 2020 ‑ohjelmaa koskevan komission ehdotuksen, komission tiedonannon ”Kumppanuus tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa”[6], Innovaatiounioni-lippulaivahankkeen[7], kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa koskevan komission tiedonannon ”Kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa koskeva eurooppalainen strategia – silta kasvun ja työllisyyden edistämiseen”[8] ja komission tiedonannon ”Eurooppalainen strategia mikro- ja nanoelektroniikan komponentteja ja järjestelmiä varten”[9] perusteella. Ehdotus on myös komission tiedonannon ”Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet Horisontti 2020 –puiteohjelmassa: tehokas keino innovointiin ja kasvuun Euroopassa”[10] mukainen.

· Elektronisten komponenttien ja järjestelmien alan yhteisyrityksen perustelut ja tavoitteet

Kyseessä on merkittävä teollisuudenala, jonka maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 1 000 miljardia euroa. Tämän lisäksi elektroniset komponentit ja sulautetut järjestelmät ovat useimmiten lähtökohtana tuottavuuden lisäämiselle koko taloudessa ja keskeisessä asemassa vastattaessa yhteiskunnallisiin haasteisiin. Vaikka elektronisten komponenttien ja järjestelmien ala on Euroopassa vahvasti läsnä tärkeillä alakohtaisilla markkinoilla (autonvalmistus, energia, maksujärjestelmät jne.), ala on kohdannut suuria haasteita, jotka vaikuttavat koko talouteen.

Tarkemmin sanottuna Eurooppa on kohdannut kaksi suurta haastetta elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla. Yhtenä haasteena on hallita arvoketjun keskeisiä tekijöitä (eli suunnittelua, valmistusta ja lopullisten tuotteiden integrointia), jotka ovat olennaisia elektroniikan Euroopassa luoman arvon sekä Euroopan useiden muiden teollisuudenalojen (autonvalmistus, energia, terveys, verkkoala jne.) kilpailukyvyn varmistamiseksi. Lisäksi on kurottava umpeen suuria kuiluja innovointiketjuissa, jotta huipputason tutkimus voidaan paremmin muuntaa kaupalliseksi menestykseksi.

Edellä mainittuihin haasteisiin vastatessaan Euroopan on myös selvittävä tiukasta maailmanlaajuisesta kilpailusta, teollisuuden heikkenevistä markkinaosuuksista, tutkimuksen ja innovoinnin korkeista kustannuksista ja teknologian nopeasta kehityksestä.

Tässä yhteydessä elektronisten komponenttien ja järjestelmien alan yhteisyrityksellä pyritään

· varmistamaan innovoinnin perustana olevien avainteknologioiden toimitusvarmuus talouden kaikilla keskeisillä aloilla ja varmistamaan, että Eurooppa voi hyödyntää kyseisiä teknologioita parhaimmalla mahdollisella tavalla yleisen talouskasvun edistämiseksi;

· tukemaan EU:n politiikkaa, ympäristöä ja teollisuuden kilpailukykyä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesti;

· poistamaan tehokkaan tutkimuksen ja innovoinnin esteitä kyseisellä alalla, suuret riskit, tutkimuksen ja kehittämisen korkeat kustannukset ja markkinahäiriöt mukaan luettuina. Yksityisten sijoitusten tehostamiseksi tarvitaan julkista tukea;

· yhdenmukaistamaan strategiat jäsenvaltioiden kanssa niin, että niillä houkutellaan yksityisiä sijoituksia ja edistetään vakaata julkisen talouden hoitoa, välttämällä toimien tarpeetonta päällekkäisyyttä ja hajanaisuutta sekä helpottamalla tutkimukseen ja innovointiin osallistuvien toimijoiden osallistumista;

· kannustamaan alaa laatimaan pitkän aikavälin strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman, keräämään tarvittavaa kriittistä massaa, edistämään yksityisiä sijoituksia, helpottamaan tietämyksen vaihtamista, vähentämään riskejä ja kustannuksia ja lyhentämään markkinoilletuontiaikaa.

Tämän uuden yhteisyrityksen erityistavoitteena on etenkin

· ylläpitää ja lisätä puolijohde- ja älykkäiden järjestelmien valmistuskapasiteettia Euroopassa, myös ylläpitää ja vahvistaa johtoasemaa valmistuslaitteiden ja materiaalien jalostuksen alalla;

· varmistaa johtoasema suunnittelun ja järjestelmätekniikan sekä sulautettujen teknologioiden alalla;

· tarjota kaikille sidosryhmille mahdollisuus käyttää huipputason infrastruktuuria elektronisten komponenttien sekä sulautettujen ja älykkäiden järjestelmien suunnittelussa ja valmistuksessa;

· edistää sellaisten toimintaympäristöjen kehittämistä, joilla osallistetaan innovatiivisia pk-yrityksiä, vahvistetaan nykyisiä osaamiskeskittymiä ja kannustetaan perustamaan uusia osaamiskeskittymiä lupaavilla uusilla aloilla.

· Aiemmat kokemukset lähtökohtana

Ehdotettu yhteisyritys perustuu aiempien, seitsemännen puiteohjelman yhteisyritysten (ENIAC ja ARTEMIS) saavutuksiin. Molemmissa yhteisyrityksissä tavoitteena oli luoda Euroopan laajuinen nanoelektroniikan ja sulautettujen järjestelmien alan tutkimus- ja kehitysohjelma, jolla teollisuutta, jäsenvaltioita ja Euroopan unionia myös kannustettiin yhdenmukaistamaan strategiansa ja lisäämään sijoituksia. Yhteisyritykset antoivat erinomaisen mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Euroopan laajuisesti, luoda kriittistä massaa ja edistää sijoituksia. Yhteisyritykset osoittivat, että niitä voidaan käyttää rehelliseen välitystoimintaan ja että niillä voidaan edistää kunnianhimoisia hankkeita, joilla lisätään yksityisen sektorin menestyjien osallistamista puitteissa, joissa kansalliset julkiset viranomaiset ja EU:n julkiset viranomaiset voivat tukea strategisesti erittäin tärkeitä aiheita. Tästä valmiudesta saatiin vakuuttavia todisteita, kun ENIAC-yhteisyritys onnistui käynnistämään erittäin nopeassa tahdissa kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa koskevat suositukset nanoelektroniikan alalla ja kun ARTEMIS-yhteisyritys käynnisti ensimmäistä kertaa laajamittaisia innovointiin liittyviä pilottihankkeita. Kaudella 2008–2012 noin 2 000 osallistujaa, joista yli 500 oli pk-yrityksiä, sijoittivat tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin yhteensä 2,8 miljardia euroa.

Yksityinen sektori, kansalliset viranomaiset ja EU:n viranomaiset osallistuvat näiden yhteisyritysten toimintaan. Tämän kolmikantaisuuteen perustuvan rakenteen yhtenä suurena haasteena oli saada menettelyt ja sisältö vastaamaan osallistuvien jäsenvaltioiden odotuksia ja menettelyjä.

ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyritysten ensimmäisessä ja toisessa väliarvioinnissa suositeltiin painokkaasti vastaavan aloitteen jatkamista Horisontti 2020 ‑ohjelman nojalla, koska mikään yksittäinen organisaatio tai jäsenvaltio ei missään nimessä voisi vastata kaikkiin alan haasteisiin. Siksi koordinoitu toimenpide EU:n tasolla katsotaan asianmukaisimmaksi etenemistavaksi.

Nykyisestä mallista saadut kokemukset osoittavat, että mallilla on voitu saavuttaa tavoitteet, vaikkakin varmuuden saamiseen ja käytännön toimintatapojen kehittämiseen tarvittava opetteluvaihe oli odotettua vaikeampi.

Edellä mainittujen saavutusten lisäksi on esitettävä muutamia huomautuksia nykyisestä rakenteesta:

· Erilaisia kansallisia menettelyjä (sopimusten tekemiseen ja maksuihin liittyviä) ei ole yhdenmukaistettu, mikä viivästyttää hankkeiden täytäntöönpanoa.

· Vaatimus siitä, että osallistujien on tehtävä kaksi avustussopimusta erilaisten sääntöjen (yhteisyrityksen ja jäsenvaltion sääntöjen) perusteella, aiheuttaa hallinnollista taakkaa.

· Erilaiset kansalliset säännöt vaikuttavat siihen, miten konsortioita perustetaan.

· EU:n ja jäsenvaltioiden maksusitoumusten varsin kiinteä sitominen toisiinsa (neuvoston asetuksella säädetty osuuksien suhde – jäsenvaltiot/EU 1,8) on vaikeuttanut talousarvion toteuttamista.

· Hajautettuja virastoja koskevat varainhoidon puiteasetuksen vaatimukset rasittavat huomattavasti yhteisyrityksen rajallisia resursseja.

Nämä vaikeudet eivät ole estäneet toimintaa, mutta niiden takia kaikkien osapuolten on täytynyt ponnistella jatkuvasti, jotta järjestelmä toimisi. Tulevan aloitteen suurena etuna on yksinkertaistettu toimintamalli Horisontti 2020 ‑ohjelman yleisen yksinkertaistamistavoitteen mukaisesti. Uutta yhteisyritystä koskeva ehdotus sisältää säännöksiä, joiden tavoitteena on tehdä toimista yksinkertaisia ja joustavia.

2.           ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN KUULEMISESTA JA VAIKUTUSTENARVIOINNEISTA SAADUT TULOKSET

· Kuulemisen tulokset

Sidosryhmät katsovat, että nykyiset kaksi tieto- ja viestinteknologian alan yhteisyritystä ovat erittäin tärkeitä. Julkinen kuuleminen osoitti, että yhteisyritykset auttoivat ratkaisemaan pahimpia pullonkauloja kullakin alalla ja auttoivat myös lisäämään Euroopan kilpailukykyä.

Nykyisten ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritysten toimintaan osallistuu teollisuuden sidosryhmiä (sekä suuryrityksiä että pk-yrityksiä) ja tutkimusyhteisöjä (tutkimukseen ja tietojen jakamiseen erikoistuneet organisaatiot) kaikkialta Euroopasta. Jäsenvaltiot osallistuvat suoraan hallintorakenteiden toimintaan ja rahoittavat toimia. Teolliset yhteisöt ja tutkimusyhteisöt ovat edustettuina teollisissa AENEAS- ja ARTEMIS-IA-järjestöissä.

Kuulemiset osoittavat, että kaikki toimijat ovat motivoituneita ja sitoutuneita yhteisiin teknologia-aloitteisiin. Alan mukaan yhteiset teknologia-aloitteet ovat auttaneet tuomaan yhteen tärkeitä sidosryhmiä ja helpottaneet yhteistyötä strategisten tutkimusohjelmien toteuttamisessa. Yhteisissä teknologia-aloitteissa kootaan yhteen yksityisiä resursseja ja jäsenvaltioilta ja Euroopan unionilta saatavaa julkista rahoitusta.

Kaikki sidosryhmät ovat vahvasti sitä mieltä, että uudella yhteisellä teknologia-aloitteella on oltava seuraavat kaksi päätavoitetta:

· saavutetaan kriittinen massa keräämällä yhteen julkisia ja yksityisiä resursseja ja

· annetaan julkista tukea laajamittaisille demonstrointi- ja pilottihankkeille.

Innovointiin liittyvää yhteistyötä koko arvoketjussa on tuettava kaikkialla EU:n alueella ja lähempänä markkinoita. Tämä koskee paitsi monimutkaisten elektronisten komponenttien ja järjestelmien suunnittelua, myös valmistusta ja teknologian kehittämistä.

Jäsenvaltiot pitävät tiukasti kiinni siitä, että julkisia varoja on käytettävä tehokkaasti jäsenvaltioiden kansallisten teollisuus- ja tutkimusyhteisöjen etujen mukaisesti. Kaikki osallistuvat jäsenvaltiot katsovat, että vahva elektronisten komponenttien ja järjestelmien alan teollisuus vaikuttaa merkittävästi jäsenvaltioiden omaan talouteen. Jäsenvaltiot ovat valmiita harkitsemaan osallistumista kolmikantamalliin, jos rahoituksen taso edellyttää resurssien yhdistämistä ja strategioiden suurempaa yhdenmukaistamista alueiden, jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla.

Jotkut jäsenvaltiot panevat merkille osallistujien nyttemmin kohtaamat vaikeudet, jotka johtuvat etenkin kansallisten tukikelpoisuusperusteiden soveltamisesta ja kansallisten sopimus- ja rahoitusehtojen puutteellisesta yhdentämisestä ja yhdenmukaistamisesta. Koska kansalliset sopimukset ovat erilaisia, myös osallistumisehdot ovat erilaisia eikä toiminta ole aina tehokasta. Sidosryhmät raportoivat näistä ongelmista esittäessään huomautuksiaan yhteistä teknologia-aloitetta koskevasta kolmikantamallista.

Pienten ja keskisuurten yritysten kannalta osallistumisen vaivattomuus on ratkaisevan tärkeää. Pk-yritykset antavat vankan tukensa nykyistä kohdennetummalle tuelle. Samaa mieltä ovat myös osallistuvat jäsenvaltiot.

Monet sidosryhmät korostavat vastaavasti myös tarvetta jäsenvaltioiden monivuotisiin rahoitusnäkymiin yhteisyrityksen toimia varten.

Eri mielipiteet otettiin huomioon suunniteltaessa elektronisten komponenttien ja järjestelmien alan uutta yhteistä teknologia-aloitetta. Kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan antaneet täyttä tukeaan yhteisyrityksen nykyiselle, yhden luukun järjestelmään perustuvalle toimintatavalle.

· Vaikutusten arviointi

Ehdotetulle asetukselle on tehty komission vaikutustenarviointi, joka on ehdotuksen liitteenä.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

· Tiivistelmä ehdotetuista toimista

Ehdotus koostuu neuvoston asetuksesta, jolla perustetaan ECSEL-yhteisyritys ja säädetään sen tavoitteista, oikeudellisesta asemasta, toimintasäännöistä ja yhtiöjärjestyksestä kaudella 2014–2024 (rahoitussuunnitelman osalta vuoteen 2020 asti). Nanoelektroniikka-alan ENIAC-yhteisyritys perustettiin 20. joulukuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 72/2008 ja sulautettujen tietotekniikkajärjestelmien alan ARTEMIS-yhteisyritys puolestaan 20. joulukuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 74/2008. Nämä kaksi asetusta kumotaan uuden yhteisyrityksen tullessa voimaan.

· Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artikla.

Horisontti 2020 -puiteohjelman osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä sovelletaan. Tämän aloitteen erityisten operatiivisten tarpeiden vuoksi mainituista säännöistä on kuitenkin poikettava. Tätä erityispoikkeusta ei kuitenkaan sisällytetä ehdotukseen tässä vaiheessa, jotta ei rajoitettaisi mainittujen sääntöjen hyväksymisen asianmukaista oikeusperustaa ja menettelysääntöjä koskevia toimielinten välisiä neuvotteluja, joita käydään edelleen lainsäädäntötyön yhteydessä, joka koskee komission ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Horisontti 2020 -puiteohjelman osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä (COM(2011) 0810 – 2011/0399 (COD). Erityispoikkeus lisätään ehdotukseen myöhemmässä vaiheessa edellä mainittujen neuvottelujen tuloksesta riippuen.

Valtiontukisääntöjen soveltaminen edellyttää poikkeamista asetuksesta (EU) N:o … [Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt] siltä osin kuin siinä säädetään yhdestä ainoasta rahoitusprosentista kullekin toimityypille. Jäsenvaltioilta tulevan yhteisrahoituksen vuoksi yhteisyrityksen myöntämään julkiseen tukeen sovelletaan valtiontukisääntöjä, joihin sisältyy erityisiä sääntöjä tuki-intensiteeteistä riippuen osallistujien tyypistä ja toimien tyypistä.

· Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavista syistä:

· Euroopan teollisuuden ja talouden kohtaamat suuret haasteet vaativat huomattavia sijoituksia, jotka olisivat valtava rasite mille tahansa yksittäiselle jäsenvaltiolle. Tämän takia yksittäiset jäsenvaltiot – niiden talouden koosta riippumatta – epäröivät osallistumista tutkimus- ja innovointitoimintaan tai viivyttävät sijoituksia, jotka ovat olennaisia täydentävien yksityisten sijoitusten houkuttelemiseksi ja EU:n innovointi- ja kilpailukyvyn kehittämiseksi. Kun voimavarat yhdistetään alueiden, jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla, suuriin sijoituksiin voidaan reagoida Euroopassa nopeasti – ja tarvittavia sijoituksia voidaan ennakoida – kuten yhteisen ENIAC-teknologia-aloitteen vuoden 2012 ehdotuspyynnöt osoittivat. Tuolloin pyynnöllä tuettiin tiettyjä pilottituotantolinjoja Euroopan teollisuudenalojen kannalta keskeisillä osa-alueilla.

· Euroopassa on korkealaatuista erikoisteknologiaa ja teollisuusklustereita mikro- ja nanoelektroniikan komponenttien ja älykkäiden ja sulautettujen järjestelmien alalla. Innovaatioita ja kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja kehitetään entistä useammin monialaisten tutkimus- ja innovointitoimien perusteella ja hyödyntäen liittoumia ja kumppanuuksia koko arvoketjussa puolijohteiden kehittämisestä sulautettuihin ohjelmistoihin ja verkotettuihin sovelluksiin asti. Jos EU:n tasolla ei käynnistetä uutta aloitetta, tutkimus- ja innovointiympäristön hajanaisuus lisääntyy Euroopassa entisestään. Ilman kohdennettua ja yhdenmukaista ohjelmaa Euroopan toimet elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla ovat vain joukko yksittäisiä ja jäsentämättömiä paikallisia ponnisteluja. Edistystä kahlitsevat t&k-tavoitteiden koordinoinnin puute, toiminnan päällekkäisyydet, tarpeeton byrokratia ja rajallisen tutkimusrahoituksen epäoptimaalinen käyttö. Tämän takia yksittäisten jäsenvaltioiden toimilla ei voida vastata elektronisten komponenttien ja järjestelmien alan kohtaamiin haasteisiin. Millään yksittäisellä kansallisella mekanismilla ei voida kerätä kaikkea sitä asiantuntemusta ja rahoitusta, jota tarvitaan vahvan aseman saamiseksi kyseisillä voimakkaasti kilpailluilla maailmanlaajuisilla markkinoilla.

EU:n tasolla toteutettava toimi helpottaa asetettujen tavoitteiden saavuttamista useista eri syistä. Eurooppalaisella julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella vahvistetaan rahoituksellisia ja teknisiä välineitä, jotka ovat tarpeen, jotta alan yhä nopeammin etenevässä kehityksessä voidaan pysyä mukana. Kumppanuuden avulla toimia voidaan kohdistaa EU:n, jäsenvaltioiden ja teollisuuden painopisteisiin. Kumppanuudessa yhdistyvät monikansallisten ja eurooppalaisten ohjelmien vahvuudet. Yksinkertaistetun toimintatavan ansiosta avustuksen saamiseen kuluvia aikoja voidaan lyhentää eikä osallistujille aiheudu ylimääräistä hallinnollista taakkaa.

Ehdotus on tämän vuoksi toissijaisuusperiaatteen mukainen.

· Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tämän asetuksen säännökset eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä: Ehdotettu yhteisyritys on ainoa yksinkertainen vaihtoehto, joka ratkaisee rajoitteet ja vastaa tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä vaatimuksia. Se tarjoaa rakenteen, jolla on jatkuvuutta ja oikeushenkilöllisyys ja joka muodostaa selkeät puitteet tutkimukseen ja kehittämiseen osallistuvien toimijoiden, kansallisten viranomaisten ja EU:n yhteistyölle ja osallistumiselle julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen. Kaikkien sidosryhmien osallistuminen on äärimmäisen tärkeää. Koska aloitteessa keskitytään taloudellisen kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeisiin teollisiin tavoitteisiin, teollisuutta tarvitaan mukaan ohjaamaan tutkimuspainotusten ja innovaatiopolitiikan laatimista. Jäsenvaltioita tarvitaan kokoamaan kansallista rahoitusta, joka muodostaa pääosan alan julkisista tutkimus- ja innovointimenoista. EU taas on keskeisessä asemassa yhdentymisprosessin vetäjänä, joka tasapainottaa osallistujien eriäviä etuja ja seuraa asianmukaisesti yhteisön varojen käyttöä.

Ehdotetulla toimella päästään EU:n tasolla riittävään integraatioon, mutta jätetään kuitenkin jäsenvaltioille joustovaraa osallistumisen suhteen. Ehdotuksessa jätetään mahdollisimman paljon päätösvaltaa yksittäisille jäsenvaltioille. Päätäntävalta kansallisen rahoituksen käytöstä pidetään kansallisella tasolla. Yhteisyrityksellä luodaan virtaviivainen rakenne päätöksentekoa ja rahoitus- ja hallinnollisia toimia varten. Se on erityisen kustannustehokas, koska sen hallinnollisten kustannusten odotetaan olevan noin kolme prosenttia EU:n kaikista sijoituksista tutkimus- ja innovointitoimiin, jotka yhteisyrityksen odotetaan käynnistävän.

· Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: Asetus

Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavasta syystä: Sellaisen yhteisyrityksen perustaminen, johon Euroopan unioni osallistuu, edellyttää neuvoston asetusta.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston talousarviostaan erityistavoitteeseen ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” antaman rahoituksen julkiseen talouteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin perusteella EU:n menot ovat enintään 1 215 255 000 euroa[11],[12] (EFTA mukaan luettuna) ECSEL-yhteisyrityksen koko toiminta-aikana (vuoteen 2024 asti). Nämä määrärahat on sidottava ennen 31. joulukuuta 2020, jolloin Horisontti 2020 ‑ohjelman talousarvion voimassaoloaika päättyy, ja maksettava 31. joulukuuta 2024 mennessä.

5.           LISÄTIEDOT

· Yksinkertaistaminen

Ehdotetun yksinkertaistetun toimintamallin tarkoituksena on ratkaista käytännön ongelmia, joita osallistujat ovat kohdanneet nykyisissä yhteisyrityksissä. Yhtenä esimerkkinä ovat erilaiset kansalliset säännöt ja käytännöt, joiden takia yksittäisiä osallistujia saatetaan kohdella hyvinkin eri tavalla. Ehdotuksen mukaan uusi yhteisyritys voi edustaa jäsenvaltioita avustussopimusten tekemisessä / maksujen suorittamisessa kansallisten hallintoviranomaisten sijaan, aivan kuten EU:n osuuden kohdalla. Tämän ansiosta yhteisyritys voi toimia yhden luukun järjestelmän mukaisesti ja varmistaa, että osallistujille myönnetään rahoitusta yhdenmukaisesti. Lisäksi ehdotetaan, että kaikille osallistujille osoitettaisiin yhtäläisesti julkisia varoja (EU:lta ja kansallisista lähteistä).

· Euroopan etu

Huipputason elektronisten komponenttien ja järjestelmien ala on Euroopan edun mukainen, koska sillä tuotetaan kehitystä vauhdittavaa elektroniikkateknologiaa, jolla edistetään innovointia talouden useilla erilaisilla toimialoilla autonvalmistuksesta ja ilmailusta energiaan, terveydenhuollon laitteisiin, kodinkoneisiin ja kaikenlaisiin teollisiin tuotantoprosesseihin. Tämän osalta ECSEL-yhteisyrityksen tavoitteet ja toimiala vastaavat täsmällisesti teknologiaan liittyviä ja taloudellisia tavoitteita sekä tavoitteita, jotka koskevat osallistujien avoimia ja oikeudenmukaisia valintaperusteita, alan osallistumista sijoituksiin ja työpaikkojen luomiseen sekä asianmukaisia hallinto- ja täytäntöönpanomenettelyjä. ECSEL-yhteisyrityksen toimille annettavalla julkisella tuella kohennetaan Euroopan unionin kansainvälistä asemaa tutkimuksen ja innovoinnin alalla. Toimet hyödyttävät Euroopan elektronisten komponenttien ja järjestelmien alan koko arvoketjua – paitsi monia pk-yrityksiä, aikaan saatujen kerrannaisvaikutusten ansiosta myös suurempia taloudellisia toimijoita. Komissio voi asianosaisen jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden ryhmän ilmoituksesta katsoa, että ECSEL-yhteisyrityksen aloitteet ovat Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita, jos kaikki olennaiset ehdot täyttyvät.

2013/0234 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

ECSEL-yhteisyrityksestä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 187 artiklan ja 188 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[13],

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[14],

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       Yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa toteutettavista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista säädettiin alun perin Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1982/2006/EY[15].

(2)       Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” 19 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2006/971/EY[16] säädettiin, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia on tuettava, mukaan luettuina julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet yhteisten ENIAC- ja ARTEMIS-teknologia-aloitteiden erikoisaloilla.

(3)       Eurooppa 2020 ‑strategiassa[17] korostetaan tarvetta luoda suotuisat olosuhteet tietämykseen ja innovointiin kohdistuville investoinneille, jotta unionissa saadaan aikaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat antaneet tukensa strategialle.

(4)       Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) … 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o …/2013[18] pyritään vahvistamaan tutkimukseen ja innovointiin kohdistuvia vaikutuksia yhdistämällä Horisontti 2020 -puiteohjelman ja yksityisen sektorin varat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin avainaloilla, joilla tutkimus ja innovointi voivat auttaa saavuttamaan unionin laajempia kilpailukykyyn liittyviä tavoitteita ja vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Päätöksen N:o 1982/2006/EY nojalla unioni voi osallistua kumppanuuksiin osoittamalla rahoitusta yhteisyrityksille, jotka perustetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan nojalla.

(5)       Horisontti 2020 ‑ohjelman (2014–2020) täytäntöönpanemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta […] 2013 annetun neuvoston päätöksen (EU) N:o […]/2013[19] mukaisesti päätöksen N:o 1982/2006/EY nojalla perustetuille yhteisyrityksille on annettava lisätukea päätöksessä (EU) N:o […]/2013 säädettyjen ehtojen mukaisesti. Teollisuuden johtoasema ‑painopisteessä keskitytään aihealueen ”Tieto- ja viestintäteknologia” seuraaviin kahteen erityiseen toimintalinjaan: ”Mikro- ja nanoelektroniikka” sekä ”Komponenttien ja järjestelmien uusi sukupolvi: kehittyneiden ja älykkäiden sulautettujen komponenttien ja järjestelmien tekninen suunnittelu”. Sulautetut tietotekniikkajärjestelmät (ARTEMIS) ja nanoelektroniikka (ENIAC) olisi yhdistettävä yhdeksi aloitteeksi.

(6)       Komission tiedonannossa ”Kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa koskeva eurooppalainen strategia – silta kasvun ja työllisyyden edistämiseen”[20] kehitystä vauhdittava keskeinen teknologia, mikro- ja nanoelektroniikka mukaan luettuina, määritetään korvaamattoman tärkeäksi innovaatioiden lähteeksi. Perustietämyksen kerryttämisen ja sitä seuraavan kaupallisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisen välillä on nykyisin suuri kuilu. Tähän on puututtava muun muassa keskittämällä ponnisteluja pilottituotantolinjoihin ja innovoinnin pilottihankkeisiin, myös laajamittaisiin, jotta teknologia ja tuotteet voidaan validoida teollisissa olosuhteissa ja jotta saadaan aikaan enemmän integraatiota ja vuorovaikutusta erilaisten kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden välillä.

(7)       Komission tiedonannon ”Eurooppalainen strategia mikro- ja nanoelektroniikan komponentteja ja järjestelmiä varten”[21] mukaan mikro- ja nanoelektroniikan komponentit ja järjestelmät ovat innovoinnin ja kilpailukyvyn perustana talouden kaikilla suurimmilla aloilla. Ala on erittäin tärkeä ja eri sidosryhmien kohtaamat haasteet unionissa niin suuria, että tarvitaan kiireellisiä toimia, jotta Euroopan innovaatio- ja arvoketjuihin ei jäisi heikkoja lenkkejä. Siksi ehdotetaan, että unionin tasolle perustettaisiin mekanismi, jolla yhdistetään ja keskitetään tukea, jota jäsenvaltiot, unioni ja yksityinen sektori antavat elektronisiin komponentteihin ja järjestelmiin liittyvään tutkimukseen ja innovointiin.

(8)       Jotta Eurooppa voisi uudelleen lunastaa johtoasemansa nanoelektroniikan ekosysteemissä, teollisuuden ja tutkimuksen sidosryhmät ovat ehdottaneet strategista tutkimus- ja innovointiohjelmaa, jonka sijoitukset ovat yhteensä 100 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä ja jonka tavoitteena on lisätä Euroopan nanoelektroniikkaan perustuvia tuloja yli 200 miljardilla eurolla vuodessa ja luoda Eurooppaan 250 000 uutta suoraa ja välillistä työpaikkaa.

(9)       Käsite ’elektroniset komponentit ja järjestelmät’ kattaa mikro- ja nanoelektroniikan sekä sulautettujen/kyberfyysisten ja älykkäiden integroitujen järjestelmien ja sovellusten alat.

(10)     ENIAC-yhteisyritys, joka perustettiin 20 päivänä joulukuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 72/2008[22], toteutti onnistuneesti tutkimusohjelman, jolla vahvistettiin asianmukaisia nanoelektroniikan osa-alueita edistämällä sijoituksia ensisijaisiin kohteisiin ja osallistamalla koko ekosysteemi mukaan toimintaan. Euroopan kilpailukyky lisääntyikin kyseisillä osa-alueilla.

(11)     ARTEMIS-yhteisyritys, joka perustettiin ARTEMIS-yhteisyrityksen perustamisesta sulautettujen tietotekniikkajärjestelmiä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi 20 päivänä joulukuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 74/2008[23], on onnistuneesti osoittanut strategisen asemansa, jossa yhdistyvät ylhäältä alas suuntautuva ohjeistus ja alhaalta ylöspäin määritettävät tarkasteltavaksi otettavat tekniset kysymykset. Tämä houkuttelee hankkeita, joiden tuotokset hyödyttävät alaa suoraan.

(12)     ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritysten väliarvioinnit ovat osoittaneet, että ne ovat hyödyllisiä ja mukautettuja välineitä resurssien yhdistämiseen ja että niillä on merkittävä vaikutus omilla aloillaan. Tämän takia ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritysten kattamia tutkimusalueita olisi tuettava edelleen, jotta Euroopan elektroniikan komponenttien ja järjestelmien alan kilpailukykyä voidaan lisätä entisestään ja ponnisteluja voidaan keskittää joukkoon strategisia toimia, joista aloitteisiin osallistuvat yksityiset ja julkiset sidosryhmät ovat yhdessä sopineet.

(13)     Nanoelektroniikan ja sulautettujen tietotekniikkajärjestelmien tutkimusohjelmille edelleen annettavan tuen olisi perustuttava ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritysten toimista saatuihin kokemuksiin, myös niiden väliarviointien tuloksiin, sidosryhmien suosituksiin ja tarpeeseen tehostaa koordinointia ja lisätä resurssien yhteisvaikutusta.

(14)     Eurooppalaisten ARTEMIS-, ENIAC- ja EPoSS-teknologiayhteisöjen (älykkäiden järjestelmien hyödyntämistä koskeva eurooppalainen teknologiayhteisö) sidosryhmät tekevät entistä enemmän yhteistyötä niiden vuonna 2012 julkaiseman, tieto- ja viestintäteknologian komponenttien ja järjestelmien alaa koskevan korkean tason strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman mukaisesti. Jotta tästä yhteistyöstä syntyvää yhteisvaikutusta voitaisiin käyttää ja kehittää entisestään, olisi perustettava yksittäinen yhteisyritys, jäljempänä ’ECSEL-yhteisyritys’, joka kattaa elektroniset komponentit ja järjestelmät, myös ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyrityksen aiemmat toimet, ja jonka rakenne ja säännöt vastaavat paremmin tavoitteita niin, että toimintaa voidaan tehostaa ja yksinkertaistaa. Tätä varten ECSEL-yhteisyrityksen olisi annettava varainhoitoa koskevat säännöt, jotka vastaavat sen tarpeita, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012[24] 209 artiklan mukaisesti.

(15)     Teollisuuden sidosryhmien esittämän korkean tason strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman täytäntöönpano riippuu useista tuen lähteistä: kansallisista, alueellisista ja hallitusten välisistä ohjelmista, unionin puiteohjelmasta ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden muodossa toteutettavasta yhteisestä teknologia-aloitteesta.

(16)     Elektronisia komponentteja ja järjestelmiä koskevalla julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella olisi yhdistettävä rahoitukselliset ja tekniset välineet, jotka ovat tarpeen, jotta alan yhä nopeammin edistyvässä kehitystahdissa voidaan pysyä mukana. Tämän takia unioni, jäsenvaltiot ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelman assosioituneet maat, jäljempänä ’assosioituneet maat’, olisi valittava ECSEL-yhteisyrityksen osakkaiksi vapaaehtoisuuteen perustuen. Yksityisiksi osakkaiksi olisi valittava organisaatioita, jotka edustavat niihin kuuluvia yrityksiä ja muita organisaatioita, jotka toimivat Euroopassa aktiivisesti elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla. ECSEL-yhteisyrityksen olisi oltava avoin uusille osakkaille.

(17)     ECSEL-yhteisyrityksen olisi käsiteltävä selvästi määritettyjä aihealueita, joiden avulla eurooppalaisessa teollisuudessa voitaisiin yleisesti suunnitella, valmistaa ja käyttää innovatiivisinta teknologiaa elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla. Euroopan tasolla annettava jäsennelty ja koordinoitu rahoitustuki on tarpeen, jotta tutkimusryhmät ja eurooppalaiset teollisuudenalat voivat säilyttää johtoasemansa vahvasti kilpailluissa kansainvälisissä puitteissa ja jotta voidaan varmistaa teknologian alan johtoaseman nopea ja laaja hyödyntäminen koko Euroopan teollisuudessa, minkä oheisvaikutukset hyödyttävät myös yhteiskuntaa, ja jakaa riskejä ja yhdistää voimavaroja mukauttamalla strategioita ja kohdentamalla sijoituksia Euroopan yhteisen edun mukaisesti. Komissio voi asianosaisen jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden ryhmän ilmoituksesta katsoa, että ECSEL-yhteisyrityksen aloitteet ovat Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita, jos kaikki olennaiset ehdot täyttyvät.

(18)     Yksityiset organisaatiot AENEAS, ARTEMISIA ja EPoSS ovat kirjallisesti ilmoittaneet hyväksyvänsä sen, että ECSEL-yhteisyrityksen toimialaan kuuluvia tutkimus- ja innovointitoimia toteutetaan rakenteessa, jota on mukautettu niin, että se vastaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta. Yksityisten organisaatioiden olisi hyväksyttävä tämän asetuksen liitteessä oleva yhtiöjärjestys kirjallisella vahvistuksella.

(19)     ECSEL-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi yhteisyrityksen olisi pääasiassa annettava rahoitustukea avustuksina, joita myönnetään osallistujille avointen ja kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella. Tällainen rahoitustuki on kohdennettava todistettuihin markkinahäiriöihin, jotka estävät kyseisen ohjelman kehittämisen, ja sillä on kannustettava tuen saajaa muuttamaan käytöstään.

(20)     Jotta voidaan säilyttää tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, unionin puiteohjelmasta myönnettävän rahoituksen olisi oltava sopusoinnussa valtiontukisääntöjen kanssa julkisten menojen tehokkuuden varmistamiseksi ja sellaisten markkinavääristymien kuten yksityisten varojen syrjäyttämisen, tehottomien markkinarakenteiden syntymisen ja tehottomien yritysten toiminnassa pysymisen estämiseksi.

(21)     ECSEL-yhteisyrityksestä rahoitettaviin epäsuoriin toimiin olisi osallistuttava tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä … 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o …/2013[25] mukaisesti.

(22)     Unionin rahoitusosuutta olisi hallinnoitava moitteettoman varainhoidon periaatteen ja asiaan sovellettavien, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29 päivänä lokakuuta 2012 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012[26] annettujen välillistä hallinnointia koskevien sääntöjen mukaisesti.

(23)     Tämän asetuksen nojalla unionin rahoitusta saavat tahot olisi tarkastettava tavalla, josta aiheutuu mahdollisimman vähän hallinnollista taakkaa, asetuksen (EU) N:o […]/2013 [Horisontti 2020 ‑puiteohjelma] mukaisesti.

(24)     Unionin ja ECSEL-yhteisyrityksen muiden osakkaiden taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarpeen mukaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaiset hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset.

(25)     Komission sisäisellä tarkastajalla olisi oltava ECSEL-yhteisyrityksen suhteen samat valtuudet kuin komission suhteen.

(26)     Perussopimuksen 287 artiklan 1 kohdan mukaan unionin perustamien elinten tai laitosten perustamisasiakirja saattaa estää tilintarkastustuomioistuinta tarkastamasta kyseisten elinten tai laitosten kaikkia tuloja ja menoja koskevia tilejä. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdan nojalla riippumaton tarkastuselin tarkastaa kyseisen asetuksen 209 artiklassa tarkoitettujen elinten tilit ja antaa lausunnon muun muassa tilitietojen luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilien tarkastamisen päällekkäisyyksien välttämiseksi on perusteltua, että tilintarkastustuomioistuin ei tarkasta ECSEL-yhteisyrityksen tilejä.

(27)     Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa ECSEL-yhteisyrityksen tavoitteita, jotka koskevat teollisen tutkimuksen ja innovoinnin vahvistamista kaikkialla unionissa, vaan ne voidaan toteuttaa paremmin unionin tasolla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistettujen toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, jolloin voidaan välttää päällekkäisyyksiä, saavuttaa kriittinen massa sekä varmistaa julkisen rahoituksen optimaalinen käyttö. Tässä asetuksessa säädetään vain näiden tavoitteiden saavuttamista koskevista vähimmäisvaatimuksista eikä ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseistä tarkoitusta varten.

(28)     ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritykset perustettiin jatkumaan 31. joulukuuta 2017 asti. Tutkimukseen käytettävissä olevan rahoituksen optimaalisen käytön varmistamiseksi siirtyminen ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyrityksistä ECSEL-yhteisyritykseen olisi toteutettava samaan aikaan kuin siirtyminen seitsemännestä puiteohjelmasta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan. Oikeusvarmuuden ja selkeyden vuoksi neuvoston asetukset (EY) N:o 72/2008 ja N:o 74/2008 olisi kumottava ja olisi annettava siirtymäsäännöksiä.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla Perustaminen

1.           Perustetaan elektronisia komponentteja ja järjestelmiä Euroopan johtoasemaa varten (Electronic Components and Systems for European Leadership) koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklassa tarkoitettu yhteisyritys, jäljempänä ’ECSEL-yhteisyritys’, 31 päivään joulukuuta 2024 asti.

2.           ECSEL-yhteisyritys seuraa ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyrityksiä, jotka perustettiin asetuksilla (EY) N:o 72/2008 ja N:o 74/2008, ja korvaa ne.

3.           ECSEL-yhteisyritys on asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklan mukainen elin, jolle on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano.

4.           ECSEL-yhteisyritys on oikeushenkilö. Sillä on kussakin jäsenvaltiossa laajin kyseisen valtion kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi muun muassa hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

5.           ECSEL-yhteisyrityksen kotipaikka on Brysselissä, Belgiassa.

6.           ECSEL-yhteisyrityksen yhtiöjärjestys on tämän asetuksen liitteenä.

2 artikla Tavoitteet

1.           ECSEL-yhteisyrityksellä on seuraavat tavoitteet:

a)      edistää tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) … 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o … ja erityisesti Horisontti 2020 ‑ohjelman (2014–2020) täytäntöönpanemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta … 2013 annetun neuvoston päätöksen N:o …/2013/EU ... kohdan täytäntöönpanoa;

b)      edistää vahvan ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen elektronisten komponenttien ja järjestelmien alan kehitystä unionissa;

c)      varmistaa keskeisillä markkinoilla ja yhteiskunnallisten haasteiden käsittelyssä tarvittavien elektronisten komponenttien ja järjestelmien saatavuus ja pyrkiä näin pitämään Eurooppa teknologian kehityksen eturintamassa, kuromaan umpeen tutkimuksen ja käytön välistä kuilua, vahvistamaan innovointikykyä sekä luomaan talouskasvua ja lisäämään työllisyyttä unionissa;

d)      yhdenmukaistaa strategiat jäsenvaltioiden kanssa yksityisten investointien houkuttelemiseksi ja julkisen tuen vaikuttavuuden lisäämiseksi välttämällä toimien turhaa päällekkäisyyttä ja hajautumista sekä helpottamalla tutkimukseen ja innovointiin liittyvien toimijoiden osallistumista;

e)      ylläpitää ja lisätä puolijohteiden ja älykkäiden järjestelmien valmistuskapasiteettia Euroopassa, myös johtoasemaa valmistuslaitteiden ja materiaalien jalostuksen alalla;

f)       varmistaa johtoasema suunnittelun ja järjestelmätekniikan sekä sulautettujen teknologioiden alalla;

g)      tarjota kaikille sidosryhmille mahdollisuus käyttää huipputason infrastruktuuria elektronisten komponenttien sekä sulautettujen/kyberfyysisten ja älykkäiden järjestelmien suunnittelussa ja valmistuksessa;

h)      luoda dynaaminen toimintaympäristö, jolla osallistetaan innovatiivisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), vahvistetaan olemassa olevia klustereita ja edistetään uusien klusterien perustamista lupaaville uusille aloille.

2.           ECSEL-yhteisyrityksen toiminta perustuu ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritysten ja eurooppalaisen EPoSS-teknologiayhteisön tuloksiin. Sillä edistetään uutta kehitystä ja synergiaa seuraavilla tärkeimmillä aloilla ja niiden välillä:

a)      suunnittelutekniikat, prosessit ja integrointi sekä mikro- ja nanoelektroniikan laitteet, materiaalit ja valmistus, joissa tavoitteena on koon pienentäminen, monipuolistaminen ja erilaistaminen sekä heterogeeninen integrointi;

b)      prosessit, menetelmät, välineet ja alustat, ohjelmistojen ja/tai sulautettujen/kyberfyysisten järjestelmien referenssimallit ja ‑arkkitehtuurit, jotka mahdollistavat ammattilais- ja kuluttajasovellusten sekä niiden liittyvien palvelujen saumattoman liitettävyyden ja yhteentoimivuuden, toiminnallisen turvallisuuden, hyvän saatavuuden ja toimintavarmuuden;

c)      älykkäisiin järjestelmiin liittyvät monitieteelliset lähestymistavat, joita tuetaan kokonaisvaltaisen suunnittelun ja kehittyneen valmistuksen kehittämisellä sellaisten itsenäisten ja mukautuvien älykkäiden järjestelmien toteuttamiseksi, joissa on kehittyneet rajapinnat ja monimutkaisia toimintoja, jotka perustuvat muun muassa anturi- ja toimilaiteominaisuuksien, prosessoinnin, energiansaannin ja verkottamisen saumattomaan integrointiin.

3 artikla Unionin rahoitusosuus

1.           Unioni osallistuu ECSEL-yhteisyrityksen hallintomenoihin ja toimintamenoihin enintään 1 215 255 000 eurolla, EFTA:n määrärahat mukaan luettuina. Rahoitusosuus suoritetaan unionin yleisen talousarvion määrärahoista, jotka osoitetaan Horisontti 2020 ‑ohjelman (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevalle erityisohjelmalle. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettuna elimenä toimiva ECSEL-yhteisyritys vastaa talousarvion toteuttamisesta unionin rahoitusosuuden osalta kyseisen asetuksen 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdan ja 60 ja 61 artiklan mukaisesti.

2.           Unionin rahoitusosuuteen liittyvistä järjestelyistä tehdään valtuutussopimus ja vuotuiset varojen siirtämistä koskevat sopimukset unionin puolesta toimivan komission ja ECSEL-yhteisyrityksen välillä.

3.           Edellä 2 kohdassa tarkoitetulla valtuutussopimuksella säännellään asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 3 kohdassa ja 60 ja 61 artiklassa sekä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 40 artiklassa säädettyjä näkökohtia ja muun muassa seuraavia näkökohtia:

a)      vaatimukset, jotka koskevat ECSEL-yhteisyrityksen osuutta päätöksen N:o …/EU [Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa koskeva erityisohjelma] liitteessä II tarkoitettujen asianmukaisten tulosindikaattoreiden osalta;

b)      vaatimukset, jotka koskevat ECSEL-yhteisyrityksen osuutta päätöksen N:o …/EU [Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa koskeva erityisohjelma] liitteessä III tarkoitetun seurannan osalta;

c)      ECSEL-yhteisyrityksen toimintaan liittyvät erityiset tulosindikaattorit;

d)      tietojen toimittamiseen liittyvät järjestelyt sen varmistamiseksi, että komissio voi täyttää asetuksen (EU) N:o …/2013 [Horisontti 2020 ‑puiteohjelma] 22 artiklan mukaiset tulosten levittämistä ja raportointia koskevat velvoitteensa;

e)      henkilöresurssien käyttö ja muutokset, etenkin työhönotto kullakin ura-alueella ja kussakin palkkaluokassa ja ryhmässä, sekä henkilöstöluokkien tarkistaminen ja kaikki muutokset henkilöstön määrään.

4 artikla Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

1.           ECSEL-osakasvaltiot osallistuvat ECSEL-yhteisyrityksen toimintamenoihin vähintään 1 200 000 000 euron rahoitusosuudella 1 artiklassa määritettynä aikana.

2.           Yksityiset osakkaat suorittavat – tai huolehtivat, että niihin kuuluvat oikeussubjektit suorittavat – ECSEL-yhteisyritykselle yhteensä vähintään 1700 000 000 euron rahoitusosuudet 1 artiklassa määritettynä aikana.

3.           Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat ECSEL-yhteisyritykselle myönnettävistä osuuksista, joista säädetään yhtiöjärjestyksen 16 lausekkeen 2 kohdassa sekä 3 kohdan b ja c alakohdassa.

4.           Toisen ECSEL-yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni raportoivat vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä hallintoneuvostolle kunkin edeltävän varainhoitovuoden aikana suoritettujen 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen osuuksien arvosta.

5.           Yhtiöjärjestyksen 16 lausekkeen 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen osuuksien arvon määrittämiseksi menot on määritettävä kyseisten oikeussubjektien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen, asiaan sovellettavien, kunkin oikeussubjektin sijoittautumispaikkana olevan valtion tilinpäätösstandardien sekä asiaan sovellettavien kansainvälisten tilinpäätösstandardien / IFRS-standardien mukaisesti. Oikeussubjektin nimittämä riippumaton ulkoinen tilintarkastaja varmentaa menot. ECSEL-yhteisyritys tarkistaa rahoitusosuuksien arvon määrityksen. Jos asiasta on edelleen epävarmuutta, ECSEL-yhteisyritys voi suorittaa oman tilintarkastuksen.

6.           Komissio voi toteuttaa korjaavia toimenpiteitä ja lopettaa tai keskeyttää unionin rahoituksen ECSEL-yhteisyritykselle, vähentää rahoitusta suhteellisesti tai käynnistää yhtiöjärjestyksen 26 lausekkeen 2 kohdassa tarkoitetun purkamismenettelyn, jos nämä osakkaat tai niihin kuuluvat oikeussubjektit eivät suorita 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja osuuksiaan tai suorittavat ne osittain tai myöhässä.

5 artikla Varainhoitoa koskevat säännökset

ECSEL-yhteisyrityksen on annettava erityiset varainhoitoa koskevat säännöt asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklan ja asetuksen (EU) N:o … [delegoitu asetus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta] mukaisesti.

6 artikla Henkilöstö

1.           ECSEL-yhteisyrityksen henkilöstöön sovelletaan neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68[27] mukaisia Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä nämä säännökset voimaan saattavalla unionin toimielinten välisellä sopimuksella vahvistettuja sääntöjä.

2.           Hallintoneuvosto käyttää ECSEL-yhteisyrityksen henkilöstön suhteen sitä toimivaltaa, jotka on siirretty nimittävälle viranomaiselle Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle Euroopan unionin muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’.

Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta pääjohtajalle ja määritetään olosuhteet, joissa toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi päättää tilapäisesti keskeyttää pääjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle ECSEL-yhteisyrityksen henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja.

3.           Hallintoneuvosto vahvistaa tarvittavat henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

4.           Henkilöresurssit vahvistetaan vuotuisen talousarvion mukaisessa ECSEL-yhteisyrityksen henkilöstötaulukossa, jossa ilmoitetaan väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen henkilöstön määrä kokoaikaiseksi muutettuna.

5.           ECSEL-yhteisyrityksen henkilöstön jäsenet ovat väliaikaisia toimihenkilöitä ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä.

6.           ECSEL-yhteisyritys vastaa kaikista henkilöstöön liittyvistä kuluista.

7 artikla Kansalliset asiantuntijat ja harjoittelijat

1.           ECSEL-yhteisyritys voi hyödyntää kansallisia asiantuntijoita ja harjoittelijoita, jotka eivät ole ECSEL-yhteisyrityksen työntekijöitä. Kansallisten asiantuntijoiden määrä kokoaikaisiksi muutettuna lisätään 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin vuotuisen talousarvion mukaisiin henkilöresursseihin.

2.           Hallintoneuvosto antaa päätöksen, jolla vahvistetaan säännöt kansallisten asiantuntijoiden lähettämisestä ECSEL-yhteisyritykseen ja harjoittelijoiden käyttämisestä.

8 artikla Erioikeudet ja vapaudet

ECSEL-yhteisyritykseen ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

9 artikla ECSEL-yhteisyrityksen korvausvastuu

1.           ECSEL-yhteisyrityksen sopimusperusteinen korvausvastuu määritetään asiaa koskevissa sopimusmääräyksissä ja kulloiseenkin sopimukseen tai päätökseen sovellettavassa lainsäädännössä.

2.           Muuta kuin sopimukseen perustuvaa vastuuta koskevissa asioissa ECSEL-yhteisyrityksen on korvattava henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

3.           Kaikkien 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun vastuuseen liittyvien ECSEL-yhteisyrityksen maksujen ja niihin liittyvien kulujen ja kustannusten katsotaan olevan ECSEL-yhteisyrityksen menoja, jotka katetaan ECSEL-yhteisyrityksen varoista.

4.           ECSEL-yhteisyritys vastaa yksin velvoitteistaan.

10 artikla Unionin tuomioistuimen toimivalta ja sovellettava lainsäädäntö

1.           Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia perussopimuksessa määritettyjen ehtojen mukaisesti ja seuraavissa tapauksissa:

a)      kaikissa ECSEL-yhteisyrityksen osakkaiden välisissä riidoissa, jotka koskevat tämän asetuksen sisältöä;

b)      ECSEL-yhteisyrityksen tekemissä sopimuksissa tai päätöksissä olevan välityslausekkeen nojalla;

c)      riidoissa, jotka koskevat ECSEL-yhteisyrityksen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamien vahinkojen korvaamista;

d)      kaikissa ECSEL-yhteisyrityksen ja sen henkilöstön välisissä riidoissa Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen rajoissa ja niissä säädetyin ehdoin.

2.           Kaikkiin assosioituneita maita koskeviin asioihin sovelletaan asianmukaisten sopimusten erityissäännöksiä.

3.           Niiden kysymysten osalta, joista ei säädetä tässä asetuksessa tai unionin lainsäädännössä, sovelletaan sen valtion lainsäädäntöä, jossa ECSEL-yhteisyrityksen kotipaikka sijaitsee.

11 artikla Arviointi

1.           Komissio laatii 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä ECSEL-yhteisyrityksen väliarvioinnin, jossa arvioidaan erityisesti yksityisten osakkaiden ja niihin kuuluvien oikeussubjektien sekä muiden oikeussubjektien osallistumisen ja osuuksien laajuus epäsuorissa toimissa. Komissio toimittaa väliarvioinnin päätelmät ja omat havaintonsa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 30 päivään kesäkuuta 2018 mennessä.

2.           Komissio voi 1 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnin päätelmien perusteella toimia 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti tai toteuttaa muita asianmukaisia toimia.

3.           Komissio laatii loppuarvioinnin ECSEL-yhteisyrityksestä kuuden kuukauden kuluessa ECSEL-yhteisyrityksen purkamisesta ja viimeistään kahden vuoden kuluttua yhtiöjärjestyksen 26 lausekkeen mukaisen purkamismenettelyn käynnistämisestä. Kyseisen loppuarvioinnin tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

12 artikla Vastuuvapaus

1.           Unionin ECSEL-yhteisyritykselle suorittaman rahoitusosuuden osalta vastuuvapaus talousarvion toteuttamisesta myönnetään osana vastuuvapautta, jonka Euroopan parlamentti myöntää neuvoston suosituksesta komissiolle perussopimuksen 319 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

2.           ECSEL-yhteisyrityksen on tehtävä täyttä yhteistyötä vastuuvapausmenettelyyn osallistuvien toimielinten kanssa ja toimitettava kaikki tarpeelliset lisätiedot. Tässä yhteydessä sitä voidaan pyytää lähettämään edustaja asiaankuuluvien toimielimien tai elimien kokouksiin sekä avustamaan komission valtuutettua tulojen ja menojen hyväksyjää.

13 artikla Jälkitarkastukset

1.           ECSEL-yhteisyrityksen on suoritettava epäsuorien toimien menojen jälkitarkastukset asetuksen (EU) N:o … [Horisontti 2020 ‑puiteohjelma] 23 artiklan mukaisesti osana Horisontti 2020 ‑puiteohjelman epäsuoria toimia.

2.           Yhdenmukaisuuden takaamiseksi komissio voi päättää suorittaa 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset itse.

14 artikla Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.           ECSEL-yhteisyritys sallii komission henkilökunnan ja muiden komission valtuuttamien henkilöiden sekä tilintarkastustuomioistuimen pääsyn toimipaikkoihinsa ja tiloihinsa ja luovuttaa näiden käyttöön kaikki tarkastusten toteuttamiseen tarvittavat tiedot, sähköisessä muodossa olevat tiedot mukaan luettuina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhtiöjärjestyksen 22 lausekkeen 4 kohdan soveltamista.

2.           Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi suorittaa tutkimuksia, myös paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1073/1999[28] ja komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[29] vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti sen selvittämiseksi, onko johonkin tämän asetuksen nojalla rahoitettuun sopimukseen tai päätökseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

3.           Tämän asetuksen täytäntöönpanon perusteella tehtäviin sopimuksiin ja päätöksiin on sisällytettävä säännöksiä, joilla komissiolle, ECSEL-yhteisyritykselle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille annetaan nimenomaiset valtuudet tehdä kyseisiä tarkastuksia ja tutkimuksia oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista.

4.           ECSEL-yhteisyrityksen on varmistettava, että sen osakkaiden taloudelliset edut suojataan asianmukaisesti suorittamalla tai teettämällä tarvittavat sisäiset ja ulkopuoliset tarkastukset.

5.           ECSEL-yhteisyritys liittyy Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista[30]. ECSEL-yhteisyritys toteuttaa tarvittavat toimenpiteet petostentorjuntaviraston suorittamien sisäisten tutkimusten helpottamiseksi.

15 artikla Luottamuksellisuus

ECSEL-yhteisyrityksen on suojattava sellaiset arkaluonteiset tiedot, joiden paljastaminen voisi haitata sen osakkaiden tai ECSEL-yhteisyrityksen toimintaan osallistuvien etuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan soveltamista.

16 artikla Avoimuus

1.           ECSEL-yhteisyrityksen hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001[31].

2.           ECSEL-yhteisyrityksen hallintoneuvosto voi hyväksyä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevia käytännön järjestelyjä.

3.           ECSEL-yhteisyrityksen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan mukaisesti tekemistä päätöksistä voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perussopimuksen 228 artiklassa määrätyin edellytyksin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan soveltamista.

17 artikla Osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt

ECSEL-yhteisyrityksen rahoittamiin toimiin sovelletaan asetusta (EU) N:o … [Horisontti 2020 -ohjelman osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt]. ECSEL-yhteisyritys katsotaan edellä mainitun asetuksen mukaisesti rahoituselimeksi, ja se antaa rahoitustukea epäsuorille toimille yhtiöjärjestyksen 1 lausekkeen a kohdan mukaisesti.

18 artikla Isäntävaltion tarjoama tuki

ECSEL-yhteisyritys ja sen kotipaikkana oleva valtio voivat tehdä hallinnollisen sopimuksen erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta tuesta, jota kyseinen valtio antaa ECSEL-yhteisyritykselle.

19 artikla Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.           Kumotaan asetus (EY) N:o 72/2008 ja asetus (EY) N:o 74/2008 tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen.

2.           Asetusta (EY) N:o 72/2008 ja (EY) N:o 74/2008 sovelletaan edelleen kyseisten asetusten nojalla käynnistettyihin toimiin, myös asetusten nojalla hyväksyttyihin vuotuisiin toteutussuunnitelmiin, kunnes toimet saadaan päätökseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

3.           Edellä 3 artiklan 1 kohdassa ja 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen rahoitusosuuksien lisäksi ECSEL-yhteisyrityksen hallintomenoihin suoritetaan vuosina 2014–2017 seuraavat rahoitusosuudet asetuksen (EY) N:o 72/2008 ja (EY) N:o 74/2008 nojalla käynnistettyjen toimien saattamiseksi päätökseen: 2 050 000 euroa unionilta, 1 430 000 euroa AENEAS-järjestöltä ja 975 000 euroa ARTEMISIA-järjestöltä.

Edellä 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun väliarviointiin sisältyy ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritysten loppuarviointi asetuksen (EY) N:o 72/2008 ja (EY) N:o 74/2008 mukaisesti.

4.           Asetuksen (EY) N:o 72/2008 nojalla nimitetty pääjohtaja osoitetaan toimikautensa jäljellä olevaksi ajaksi hoitamaan tämän asetuksen mukaisia ECSEL-yhteisyrityksen pääjohtajan tehtäviä tämän asetuksen voimaantulopäivästä lähtien. Muut pääjohtajaa koskevat sopimusehdot pysyvät muuttumattomina.

5.           Jos 4 kohdan mukaisesti nimitetty pääjohtaja on ensimmäisellä toimikaudellaan, hänet nimitetään pääjohtajaksi toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi ja hänen toimikauttaan voidaan jatkaa enintään neljällä vuodella yhtiöjärjestyksen 8 lausekkeen 4 kohdan mukaisesti. Jos 4 kohdan mukaisesti nimitetty pääjohtaja on toisella toimikaudellaan, hänen toimikauttaan ei voida jatkaa. Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi osallistua jatketun toimikautensa lopussa toiseen kertaan saman toimen valintamenettelyyn.

6.           Asetuksen (EY) N:o 74/2008 nojalla nimitetyn pääjohtajan työsopimus päättyy ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää.

7.           Tämä asetus ei vaikuta asetuksen (EY) N:o 72/2008 ja (EY) N:o 74/2008 nojalla palvelukseen otetun henkilöstön oikeuksiin ja velvoitteisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 ja 5 kohdan soveltamista. Kyseisen henkilöstön työsopimukset voidaan tämän asetuksen nojalla uusia henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti ja ECSEL-yhteisyrityksen talousarvion puitteissa.

8.           ECSEL-yhteisyrityksen pääjohtaja kutsuu koolle hallintoneuvoston ja julkisten tahojen neuvoston ensimmäisen kokouksen.

9.           Elleivät ENIAC-yhteisyrityksen ja ARTEMIS-yhteisyrityksen osakkaat asetuksen (EY) N:o 72/2008 ja (EY) N:o 74/2008 nojalla keskenään muuta sovi, kaikki kyseisten asetusten mukaiset yhteisyritysten osakkaiden oikeudet ja velvoitteet, myös omaisuuserät, velat tai vastuut, siirretään ECSEL-yhteisyrityksen osakkaille tämän asetuksen mukaisesti.

10.         Kaikki asetuksen (EY) N:o 72/2008 ja (EY) N:o 74/2008 mukaiset käyttämättömät määrärahat siirretään ECSEL-yhteisyritykselle. Maksamatta olevat AENEAS-järjestön ja ARTEMISIA-järjestön osuudet ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritysten hallintomäärärahoihin vuosina 2008–2013 siirretään ECSEL-yhteisyritykselle komission kanssa sovittavien järjestelyjen mukaisesti.

20 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

LIITE ECSEL-YHTEISYRITYKSEN YHTIÖJÄRJESTYS

1 – Tehtävät

ECSEL-yhteisyrityksen tehtävät ovat seuraavat:

(a) tukea taloudellisesti epäsuoria tutkimus- ja innovointitoimia pääasiassa avustusten muodossa;

(b) varmistaa ECSEL-yhteisyrityksen kestävä hallinnointi;

(c) kehittää tiivistä yhteistyötä ja varmistaa koordinointi eurooppalaisten, kansallisten ja monikansallisten toimien, elinten ja sidosryhmien ja erityisesti Horisontti 2020 ‑puiteohjelman kanssa ja sitä kautta edistää hedelmällistä innovaatioympäristöä Euroopassa ja parantaa tutkimus- ja kehitystyön tulosten synergioita ja hyödyntämistä elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla;

(d) laatia ja tarpeen mukaan päivittää monivuotinen strateginen suunnitelma;

(e) laatia ja panna täytäntöön toimintasuunnitelmat monivuotisen strategisen suunnitelman toteuttamiseksi;

(f) käynnistää ehdotuspyyntöjä, arvioida ehdotuksia ja myöntää rahoitusta epäsuoriin toimiin käytettävissä olevien varojen puitteissa;

(g) julkaista tietoja epäsuorista toimista;

(h) valvoa epäsuorien toimien toteuttamista ja hallinnoida avustussopimuksia tai ‑päätöksiä;

(i) valvoa ECSEL-yhteisyrityksen tavoitteiden yleistä saavuttamista;

(j) toteuttaa tiedotus-, viestintä-, hyödyntämis- ja levittämistoimia soveltamalla asetuksen (EU) N:o …/2013 [Horisontti 2020 -puiteohjelma] 22 artiklan säännöksiä soveltuvin osin;

(k) vastata muista tehtävistä, jotka ovat tarpeen 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2 – Osakkaat

1.           ECSEL-yhteisyrityksen osakkaat ovat seuraavat:

(a) unioni, jota edustaa komissio,

(b) [Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta] ja

(c) kun tämä yhtiöjärjestys on hyväksytty kirjallisella vahvistuksella, [AENEAS-järjestö, joka on Ranskan lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö (rekisteröintinumero 20070039), jonka rekisteröity toimipaikka on Pariisissa (Ranskassa); ARTEMISIA-järjestö, joka on Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö (rekisteröintinumero 17201341), jonka rekisteröity toimipaikka on Eindhovenissa (Alankomaissa); ja EPoSS-järjestö, joka on … lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö (rekisteröintinumero …), jonka rekisteröity toimipaikka on ... (…)].

2.           ECSEL-yhteisyrityksen osakkaina olevia maita kutsutaan jäljempänä ECSEL-osakasvaltioiksi. Kukin ECSEL-osakasvaltio nimittää edustajansa ECSEL-yhteisyrityksen toimielimiin ja osoittaa kansallisen yksikön tai kansalliset yksiköt, jo(t)ka vastaa(vat) sen velvoitteiden täyttämisestä ECSEL-yhteisyrityksen toimien suhteen.

3.           ECSEL-osakasvaltioita ja komissiota kutsutaan jäljempänä ECSEL-yhteisyrityksen julkisiksi tahoiksi.

4.           Yksityisiä järjestöjä kutsutaan jäljempänä ECSEL-yhteisyrityksen yksityisiksi osakkaiksi.

3 – Osakkuuden muutokset

1.           Unionin jäsenvaltioista tai assosioituneista maista, joita ei ole mainittu 2 lausekkeen 1 kohdan b alakohdassa, tulee ECSEL-yhteisyrityksen osakkaita niiden ilmoitettua hallintoneuvostolle kirjallisesti tämän yhtiöjärjestyksen ja kaikkien muiden ECSEL-yhteisyrityksen toimintaa ohjaavien säännösten hyväksymisestä.

2.           Seuraavat voivat hakea ECSEL-yhteisyrityksen osakkaiksi, mikäli ne osallistuvat 16 lausekkeen 4 kohdassa tarkoitettuun ECSEL-yhteisyrityksen rahoitukseen 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja hyväksyvät tämän yhtiöjärjestyksen:

(d) kaikki muut maat kuin 1 kohdassa mainitut, jotka harjoittavat tutkimus- ja innovointipolitiikkaa tai -ohjelmia elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla;

(e) kaikki muut oikeussubjektit, jotka suoraan tai välillisesti tukevat tutkimusta ja innovointia osakasvaltiossa tai assosioituneessa maassa.

3.           Edellä olevan 2 kohdan mukaiset ECSEL-yhteisyrityksen osakkuushakemukset on osoitettava hallintoneuvostolle. Hallintoneuvoston on arvioitava hakemus ottaen huomioon hakijan merkityksellisyys ja mahdollinen lisäarvo ECSEL-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sen jälkeen hallintoneuvosto tekee hakemusta koskevan päätöksen.

4.           Osakas voi luopua osakkuudestaan ECSEL-yhteisyrityksessä. Luopuminen tulee voimaan peruuttamattomasti kuuden kuukauden kuluttua luopumisilmoituksen antamisesta muille osakkaille. Luopumisen voimaantulosta lähtien entinen osakas vapautetaan kaikista muista velvoitteista kuin niistä, jotka ECSEL-yhteisyritys on hyväksynyt tai joihin se on sitoutunut ennen osakkuutta koskevan luopumisilmoituksen antamista.

5.           ECSEL-yhteisyrityksen osakkuutta ei voi luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman hallintoneuvoston etukäteissuostumusta.

6.           ECSEL-yhteisyrityksen on välittömästi tämän lausekkeen mukaisten osakkuuden muutosten jälkeen julkaistava verkkosivustollaan päivitetty luettelo ECSEL-yhteisyrityksen osakkaista sekä päivämäärä, jolloin kyseinen muutos tulee voimaan.

4 – ECSEL-yhteisyrityksen organisaatio

ECSEL-yhteisyrityksen toimielimiä ovat

(l) hallintoneuvosto

(m) pääjohtaja

(n) julkisten tahojen neuvosto;

(o) yksityisten osakkaiden neuvosto.

5 – Hallintoneuvoston kokoonpano

Hallintoneuvosto koostuu ECSEL-yhteisyrityksen osakkaiden edustajista.

Kukin ECSEL-yhteisyrityksen osakas nimittää omat edustajansa ja päävaltuutetun, joka käyttää osakkaan äänioikeutta hallintoneuvostossa.

6 – Hallintoneuvoston toiminta

1.           Äänioikeudet on jaettu seuraavasti: 1/3 yksityisille osakkaille yhteensä, 1/3 komissiolle ja 1/3 ECSEL-osakasvaltioille yhteensä. Osakkaiden on tehtävä kaikkensa yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, hallintoneuvosto tekee päätökset vähintään 75 prosentin äänienemmistöllä, mukaan luettuina poissa olevien osakkaiden äänet.

Kahden ensimmäisen varainhoitovuoden aikana ECSEL-osakasvaltioiden äänioikeudet jaetaan seuraavasti: kullekin ECSEL-osakasvaltiolle annetaan yksi prosentti äänioikeuksista ja jäljelle jäävä prosenttiosuus jaetaan vuosittain ECSEL-osakasvaltioiden kesken suhteessa niiden kahden edeltävän vuoden aikana antaman rahoituksen tosiasialliseen määrään, ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyrityksille annetut rahoitusosuudet mukaan luettuina. Seuraavina vuosina äänioikeuksien jakautuminen ECSEL-osakasvaltioiden kesken määritetään vuosittain suhteessa siihen rahoituksen määrään, jonka ne ovat tosiasiassa osoittaneet epäsuorille toimille kahden viimeksi kuluneen varainhoitovuoden aikana.

Yksityisten osakkaiden äänioikeudet jaetaan tasan yksityisten järjestöjen kesken, ellei yksityisten osakkaiden neuvosto muuta päätä.

Sellaisten ECSEL-yhteisyrityksen uusien osakkaiden äänioikeuksista, jotka eivät ole Euroopan unionin jäsenvaltioita tai assosioituneita maita, päättää hallintoneuvosto ennen kyseisen osakkaan liittymistä ECSEL-yhteisyritykseen.

2.           Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajan vähintään yhdeksi vuodeksi.

3.           Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin vähintään kahdesti vuodessa. Se voi komission, ECSEL-osakasvaltioiden tai yksityisten osakkaiden edustajien enemmistön, puheenjohtajan tai pääjohtajan pyynnöstä 16 lausekkeen 6 kohdan mukaisesti kutsua kokoon ylimääräisiä kokouksia. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta, ja kokoukset pidetään tavallisesti ECSEL-yhteisyrityksen kotipaikassa.

Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun edustettuina ovat komissio, yksityiset osakkaat ja vähintään kolme ECSEL-osakasvaltioiden päävaltuutettua.

Pääjohtajalla on oikeus osallistua asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

Hallintoneuvosto voi tapauskohtaisesti kutsua muita henkilöitä, erityisesti EU:n alueellisten viranomaisten edustajia, osallistumaan kokouksiinsa tarkkailijoina.

ECSEL-yhteisyrityksen osakkaiden edustajat eivät ole henkilökohtaisesti korvausvastuussa toimista, joita he tekevät edustajan ominaisuudessa hallintoneuvostossa.

Hallintoneuvosto vahvistaa oman työjärjestyksensä.

7 – Hallintoneuvoston tehtävät

1.           Hallintoneuvostolla on yleinen vastuu ECSEL-yhteisyrityksen strategisesta suuntauksesta ja toiminnasta, ja se valvoo sen toimien toteuttamista.

2.           Hallintoneuvoston tehtävänä on erityisesti

(a) arvioida, hyväksyä tai hylätä osakkuushakemukset 3 lausekkeen 3 kohdan mukaisesti;

(b) päättää ECSEL-yhteisyrityksen osakkuuden irtisanomisesta, jos osakas ei täytä velvoitteitaan;

(c) hyväksyä ECSEL-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevat säännöt 5 artiklan mukaisesti;

(d) hyväksyä ECSEL-yhteisyrityksen vuotuinen talousarvio, myös henkilöstötaulukko, jossa ilmoitetaan väliaikaisten toimien lukumäärä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen henkilöstön ja kansallisten asiantuntijoiden lukumäärä kokoaikaiseksi muutettuna;

(e) käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa henkilöstön osalta 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

(f) nimittää tai erottaa pääjohtaja, jatkaa hänen toimikauttaan, neuvoa häntä ja valvoa hänen suoriutumistaan tehtävistään;

(g) hyväksyä 9 lausekkeen 5 kohdassa tarkoitetun ohjelmatoimiston organisaatiorakenne pääjohtajan suosituksen perusteella;

(h) hyväksyä 21 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettu monivuotinen strateginen suunnitelma;

(i) hyväksyä 21 lausekkeen 2 kohdassa tarkoitettu toimintasuunnitelma ja vastaavat menoarviot;

(j) hyväksyä tilinpäätös;

(k) hyväksyä 22 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettu vuotuinen toimintakertomus ja vastaavat menot;

(l) järjestää tarpeen mukaan ECSEL-yhteisyrityksen sisäisen tarkastustoiminnon toteutus;

(m) kehittää ECSEL-yhteisyrityksen viestintäpolitiikkaa pääjohtajan suosituksen perusteella;

(n) vahvistaa tarvittaessa 6 artiklan 3 kohdan mukaisia täytäntöönpanosäännöksiä;

(o) vahvistaa tarvittaessa sääntöjä, jotka koskevat kansallisten asiantuntijoiden lähettämistä ECSEL-yhteisyritykseen ja harjoittelijoiden käyttöä, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

(p) perustaa tarvittaessa neuvoa-antavia ryhmiä ECSEL-yhteisyrityksen toimielinten lisäksi;

(q) toimittaa tarvittaessa komissiolle kaikki tämän asetuksen tarkistamista koskevat, ECSEL-yhteisyrityksen osakkaiden esittämät pyynnöt;

(r) vastata tehtävistä, joita ei ole nimenomaisesti annettu ECSEL-yhteisyrityksen minkään toimielimen suoritettavaksi; hallintoneuvosto voi jakaa kyseiset tehtävät jollekin toimielimistä.

8 – Pääjohtajan nimittäminen, erottaminen ja toimikauden jatkaminen

1.           Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan komission avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen laatiman ehdokasluettelon perusteella. Komissio ottaa tarvittaessa valintamenettelyssä asianmukaisesti huomioon ECSEL-yhteisyrityksen muiden osakkaiden edustuksen.

Erityisesti ECSEL-yhteisyrityksen muiden osakkaiden asianmukainen edustus on taattava valintamenettelyn esivalintavaiheessa. Tätä varten ECSEL-osakasvaltiot ja yksityiset osakkaat nimittävät yhteisymmärryksessä yhden edustajan ja yhden tarkkailijan hallintoneuvoston puolesta.

2.           Pääjohtaja on henkilöstön jäsen, ja hänet otetaan palvelukseen ECSEL-yhteisyrityksen väliaikaisena toimihenkilönä unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a kohdan nojalla.

Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä ECSEL-yhteisyritystä edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

3.           Pääjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Toimikauden päätyttyä komissio laatii arvion tavasta, jolla pääjohtaja on hoitanut tehtäviään, sekä ECSEL-yhteisyrityksen tulevista tehtävistä ja haasteista. Komissio ottaa ECSEL-osakasvaltiot ja yksityiset osakkaat asianmukaisella tavalla mukaan arvion laadintaan.

4.           Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arvio, jatkaa pääjohtajan toimikautta yhden kerran enintään neljällä vuodella.

5.           Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi osallistua jatketun toimikautensa lopussa toiseen kertaan saman toimen valintamenettelyyn.

6.           Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksesta. Komissio ottaa ECSEL-osakasvaltiot ja yksityiset osakkaat asianmukaisella tavalla mukaan ehdotuksen tekemiseen.

9 – Pääjohtajan tehtävät

1.           Pääjohtaja vastaa ECSEL-yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta hallintoneuvoston päätösten mukaisesti.

2.           Pääjohtaja on ECSEL-yhteisyrityksen laillinen edustaja. Hän vastaa toimistaan hallintoneuvostolle.

3.           Pääjohtaja toteuttaa ECSEL-yhteisyrityksen talousarvion.

4.           Pääjohtajan tehtävinä on erityisesti riippumattomalla tavalla

(s) vahvistaa ja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi luonnos monivuotiseksi strategiseksi suunnitelmaksi, joka koostuu yksityisten osakkaiden neuvoston ehdottamasta monivuotisesta strategisesta tutkimus- ja innovointiohjelmasta ja julkisilta tahoilta saaduista monivuotisista rahoitusnäkymistä;

(t) laatia ja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi vuotuinen talousarvioesitys, myös vastaava henkilöstötaulukko, jossa ilmoitetaan väliaikaisten toimien määrä kussakin tehtäväryhmässä ja palkkaluokassa sekä sopimussuhteisen henkilöstön ja kansallisten asiantuntijoiden määrä kokoaikaiseksi muutettuna;

(u) laatia ja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi ehdotus vuotuiseksi toimintasuunnitelmaksi, jossa kuvaillaan yksityisten osakkaiden neuvoston ehdottaman tutkimus- ja innovointitoimien suunnitelman toteuttamiseksi tarvittavien ehdotuspyyntöjen laajuus sekä vastaavat julkisten tahojen ehdottamat menoarviot;

(v) toimittaa tilinpäätös hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

(w) laatia ja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi vuotuinen toimintakertomus ja vastaava menoselvitys;

(x) tehdä yksittäisiä avustussopimuksia tai -päätöksiä;

(y) tehdä hankintasopimuksia;

(z) panna täytäntöön ECSEL-yhteisyrityksen viestintäpolitiikkaa;

(å) organisoida, ohjata ja valvoa ECSEL-yhteisyrityksen toimintaa ja henkilöstöä hallintoneuvoston 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti siirtämien valtuuksien puitteissa;

(ä) ottaa käyttöön vaikuttava ja tehokas sisäinen valvontajärjestelmä ja varmistaa sen toiminta sekä raportoida hallintoneuvostolle kaikista siihen tehtävistä merkittävistä muutoksista;

(ö) varmistaa riskien arviointi ja riskien hallinta;

(aa) toteuttaa muita toimia, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, miten ECSEL-yhteisyritys on edistynyt 2 artiklassa asetettujen tavoitteidensa saavuttamisessa;

(bb) suorittaa muut hallintoneuvoston pääjohtajalle antamat tai siirtämät tehtävät.

5.           Pääjohtaja perustaa ohjelmayksikön, joka vastaa pääjohtajan alaisuudessa kaikista tämän asetuksen nojalla suoritettavista tukitehtävistä. Ohjelmatoimisto koostuu ECSEL-yhteisyrityksen henkilöstöstä, ja sen tehtävänä on erityisesti

(cc) tukea asianmukaisen kirjanpitojärjestelmän käyttöönottoa ja hallinnointia ECSEL-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti;

(dd) hallinnoida ehdotuspyyntöjä toimintasuunnitelman mukaisesti ja vastata avustussopimusten tai ‑päätösten hallinnoinnista;

(ee) antaa ECSEL-yhteisyrityksen osakkaille ja muille toimielimille kaikki olennaiset tiedot ja tuki, jota ne tarvitsevat voidakseen huolehtia velvollisuuksistaan, sekä vastata niiden erityisiin pyyntöihin;

(ff) toimia ECSEL-yhteisyrityksen toimielinten sihteeristönä ja tarjota tukea mahdollisille hallintoneuvoston perustamille neuvoa-antaville ryhmille.

10 – Julkisten tahojen neuvoston kokoonpano

Julkisten tahojen neuvosto koostuu ECSEL-yhteisyrityksen julkisten tahojen edustajista.

Jokainen julkinen taho nimittää omat edustajansa ja päävaltuutetun, joka käyttää äänioikeutta julkisten tahojen neuvostossa.

11 – Julkisten tahojen neuvoston toiminta

1.           Julkisten tahojen neuvoston äänioikeudet jaetaan julkisille tahoille vuosittain samassa suhteessa kuin ne ovat osallistuneet ECSEL-yhteisyrityksen toiminnan rahoitukseen kyseisenä vuonna 18 lausekkeen 4 kohdan mukaisesti sillä rajoituksella, että jäsen ei voi saada yli 50:tä prosenttia kokonaisäänioikeuksista julkisten tahojen neuvostossa.

Mikäli enintään kaksi ECSEL-osakasvaltiota on ilmoittanut pääjohtajalle rahoitusosuutensa 18 lausekkeen 4 kohdan mukaisesti, komissio saa 50 prosenttia äänioikeuksista, ja loput 50 prosenttia jaetaan tasan ECSEL-osakasvaltioiden kesken.

Julkisten tahojen on tehtävä kaikkensa yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, julkisten tahojen neuvosto tekee päätöksensä vähintään 75 prosentin äänienemmistöllä, mukaan luettuina poissa olevien ECSEL-osakasvaltioiden äänet.

Jokaisella julkisella taholla on veto-oikeus kaikissa asioissa, jotka koskevat sen rahoitusosuuden käyttöä ECSEL-yhteisyrityksessä.

2.           Julkisten tahojen neuvosto valitsee puheenjohtajansa vähintään yhdeksi vuodeksi.

3.           Julkisten tahojen neuvosto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin vähintään kahdesti vuodessa. Se voi komission, ECSEL-osakasvaltioiden edustajien enemmistön tai puheenjohtajan pyynnöstä kutsua kokoon ylimääräisiä kokouksia. Julkisten tahojen neuvosto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta, ja kokoukset pidetään yleensä ECSEL-yhteisyrityksen kotipaikassa.

Julkisten tahojen neuvosto on päätösvaltainen, kun edustettuina ovat komissio ja vähintään kolme ECSEL-osakasvaltion päävaltuutettua.

Pääjohtajalla on oikeus osallistua asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

Kaikilla jäsenvaltioilla tai assosioituneilla mailla, jotka eivät ole ECSEL-yhteisyrityksen osakkaita, on mahdollisuus osallistua julkisten tahojen neuvostoon tarkkailijoina. Tarkkailijat saavat käyttöönsä kaikki merkitykselliset asiakirjat, ja ne voivat antaa neuvoja mistä tahansa julkisten tahojen neuvoston tekemästä päätöksestä.

Julkisten tahojen neuvosto voi tarvittaessa nimittää työryhmiä yhden tai useamman julkisen tahon yleisen koordinoinnin alaisuudessa.

Julkisten tahojen neuvosto vahvistaa oman työjärjestyksensä.

12 – Julkisten tahojen neuvoston tehtävät

Julkisten tahojen neuvosto

(p) varmistaa, että tasapuolisuuden ja avoimuuden periaatteita sovelletaan asianmukaisesti julkisten varojen osoittamisessa epäsuorien toimien osallistujille;

(q) hyväksyy ehdotuspyyntöjen sekä epäsuorien toimien arvioinnin, valinnan ja valvonnan menettelysäännöt;

(r) hyväksyy ehdotuspyyntöjen käynnistämisen toimintasuunnitelman mukaisesti;

(s) järjestää ehdotukset paremmuusjärjestykseen valinta- ja sopimuksentekoperusteiden perusteella ottaen myös huomioon niiden vaikutuksen ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseen ja synergian kansallisten painopisteiden suhteen;

(t) päättää käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa julkisen rahoituksen myöntämisestä valituille ehdotuksille ottaen myös huomioon 18 lausekkeen 5 kohdan mukaisesti suoritetut tarkistukset. Tämä päätös sitoo ECSEL-osakasvaltioita ilman muita arviointi- tai valintamenettelyjä.

13 – Yksityisten osakkaiden neuvoston kokoonpano

Yksityisten osakkaiden neuvosto koostuu ECSEL-yhteisyrityksen yksityisten osakkaiden edustajista.

Jokainen yksityinen osakas nimittää omat edustajansa ja päävaltuutetun, joka käyttää äänioikeutta yksityisten osakkaiden neuvostossa.

14 – Yksityisten osakkaiden neuvoston toiminta

1.           Yksityisten osakkaiden neuvosto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa.

2.           Yksityisten osakkaiden neuvosto voi tarvittaessa nimittää työryhmiä yhden tai useamman osakkaan yleisen koordinoinnin alaisuudessa.

3.           Yksityisten osakkaiden neuvosto valitsee puheenjohtajansa.

4.           Yksityisten osakkaiden neuvosto vahvistaa työjärjestyksensä.

15 – Yksityisten osakkaiden neuvoston tehtävät

Yksityisten osakkaiden neuvosto

(u) laatii 21 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitetun luonnoksen monivuotiseksi strategiseksi tutkimus- ja innovointiohjelmaksi, jonka avulla voidaan saavuttaa 2 artiklassa asetetut ECSEL-yhteisyrityksen tavoitteet, ja saattaa sen säännöllisesti ajan tasalle;

(v) laatii joka vuosi luonnoksen seuraavan vuoden tutkimus- ja innovointitoimia koskevaksi suunnitelmaksi, jota käytetään 21 lausekkeen 2 kohdassa tarkoitettujen ehdotuspyyntöjen perustana;

(w) toimittaa pääjohtajalle luonnoksen monivuotiseksi strategiseksi tutkimus- ja innovointiohjelmaksi sekä luonnoksen vuotuiseksi tutkimus- ja innovointitoimia koskevaksi suunnitelmaksi hallintoneuvoston asettamien määräaikojen puitteissa;

(x) järjestää neuvoa-antavan sidosryhmien foorumin, joka on avoin kaikille julkisille ja yksityisille sidosryhmille, joilla on intressejä elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla, tiedottaakseen niille luonnoksesta monivuotiseksi strategiseksi tutkimus- ja innovointiohjelmaksi ja luonnoksesta tietyn vuoden tutkimus- ja innovointitoimia koskevaksi suunnitelmaksi ja kerätäkseen niistä palautetta.

16 – Rahoituslähteet

1.           ECSEL-yhteisyrityksen osakkaat rahoittavat yhteisyrityksen toimintaa yhdessä rahoitusosuuksilla, jotka maksetaan erinä, ja luontoissuorituksilla, joilla katetaan muut kuin ECSEL-yhteisyrityksestä korvattavat epäsuorien toimien toteuttamisesta yksityisille osakkaille tai niihin kuuluville oikeussubjekteille aiheutuneet kustannukset.

2.           ECSEL-yhteisyrityksen hallintomenot saavat olla enintään 39 420 000 euroa. Ne katetaan rahoitusosuuksilla niin, että 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus on enintään 15 255 000 euroa ja 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yksityisten osakkaiden rahoitusosuus on enintään 19 710 000 euroa. Asetuksen (EY) N:o 72/2008 ja (EY) N:o 74/2008 nojalla käynnistettyjen toimien saattamisesta päätökseen säädetään 19 artiklan 2 kohdassa. Jos hallintomenoihin varattuja määrärahoja ei käytetä kokonaisuudessaan, jäljelle jäävällä osuudella voidaan kattaa ECSEL-yhteisyrityksen toimintamenoja.

3.           ECSEL-yhteisyrityksen toimintamenot katetaan seuraavista lähteistä:

(a) unionin rahoitusosuus;

(b) ECSEL-osakasvaltioiden rahoitusosuudet:

(c) yksityisten osakkaiden tai niihin kuuluvien oikeussubjektien luontoissuoritukset, jotka vastaavat niille epäsuorien toimien toteuttamisesta aiheutuneita kustannuksia, joista on vähennetty ECSEL-yhteisyrityksen osuus, ECSEL-osakasvaltioiden osuus ja muut unionin osuudet kyseistä kustannuksista.

4.           ECSEL-yhteisyrityksen talousarvioon kirjattavia varoja ovat seuraavat rahoitusosuudet:

(d) hallintomenoihin osoitettavat osakkaiden rahoitusosuudet;

(e) toimintamenoihin osoitettavat osakkaiden rahoitusosuudet, myös niiltä ECSEL-osakasvaltioita saadut rahoitusosuudet, jotka ovat valtuuttaneet ECSEL-yhteisyrityksen 17 lausekkeen 1 kohdan mukaisesti;

(f) ECSEL-yhteisyrityksen tuottamat tulot;

(g) kaikki muut rahoitusosuudet, varat ja tulot.

ECSEL-yhteisyritykselle annetun rahoituksen mahdollisesti tuottamia korkoja pidetään yhteisyrityksen tuloina.

5.           Jos jokin ECSEL-yhteisyrityksen osakas ei suoriudu velvoitteistaan, jotka koskevat sen sovittua rahoitusosuutta ECSEL-yhteisyrityksessä, pääjohtaja esittää asian kirjallisesti ja asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa velvoite on hoidettava. Jos tilannetta ei korjata määräajan kuluessa, pääjohtaja kutsuu hallintoneuvoston kokouksen koolle päättämään, onko velvoitteensa laiminlyövä osakas irtisanottava vai toteutetaanko muita toimia, kunnes sen velvoitteet on hoidettu.

6.           ECSEL-yhteisyrityksen kaikkien varojen ja toimien tarkoituksena on saavuttaa 2 artiklassa asetetut tavoitteet.

7.           ECSEL-yhteisyritys omistaa kaiken omaisuuden, joka syntyy 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kautta tai joka siirretään sille 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

8.           Kulujen kattamisen jälkeen jäänyttä ylijäämää ei makseta ECSEL-yhteisyrityksen osakkaille, paitsi silloin, kun ECSEL-yhteisyritys puretaan 26 lausekkeen nojalla.

17 – ECSEL-osakasvaltioiden rahoitusosuudet

1.           ECSEL-osakasvaltiot voivat valtuuttaa ECSEL-yhteisyrityksen osoittamaan niiden varoja epäsuorien toimien osallistujille ECSEL-yhteisyrityksen ja osallistujien välillä tehtävien avustussopimusten avulla. Osakasvaltiot voivat myös valtuuttaa ECSEL-yhteisyrityksen antamaan osakasvaltioiden rahoitusta osallistujille tai antaa rahoitusta itse ECSEL-yhteisyrityksen tekemien tarkastusten perusteella.

2.           Jos ECSEL-osakasvaltio ei anna ECSEL-yhteisyritykselle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua valtuutusta, sen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet omien avustussopimustensa tekemiseksi samoihin määräaikoihin mennessä kuin ECSEL-yhteisyrityksen avustussopimukset niin, että sopimuksissa noudatetaan täysin kustannusten tukikelpoisuutta koskevia ehtoja, jotka määritetään asetuksessa (EU) N:o … [Horisontti 2020 ‑puiteohjelman osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt]. ECSEL-osakasvaltio voi pyytää ECSEL-yhteisyritystä tarkastamaan kustannusten tukikelpoisuuden 18 lausekkeen 7 kohdan mukaisesti osana osakasvaltion omaa maksumenettelyä.

3.           ECSEL-osakasvaltioiden ja ECSEL-yhteisyrityksen välisen yhteistyön järjestelyistä sovitaan hallinnollisella järjestelyllä ECSEL-osakasvaltioiden tätä tarkoitusta varten nimittämien elinten ja ECSEL-yhteisyrityksen välillä.

4.           Jos ECSEL-osakasvaltiot valtuuttavat ECSEL-yhteisyrityksen 1 kohdan mukaisesti, 3 kohdassa tarkoitettua hallinnollista järjestelyä täydennetään ECSEL-osakasvaltioiden tätä tarkoitusta varten nimittämien elinten ja ECSEL-yhteisyrityksen välillä vuosittain sovittavilla järjestelyillä, joilla määritetään ECSEL-osakasvaltioiden ECSEL-yhteisyritykselle antaman rahoitusosuuden ehdot.

5.           Jäsenvaltiot, assosioituneet maat ja kolmannet maat, jotka eivät ole ECSEL-yhteisyrityksen osakkaita, voivat toteuttaa samanlaisia järjestelyjä ECSEL-yhteisyrityksen kanssa.

18 – Epäsuorien toimien rahoitus

1.           ECSEL-yhteisyritys tukee epäsuoria toimia järjestämällä avoimia ja kilpailuun perustuvia ehdotuspyyntöjä ja suuntaamalla julkista rahoitusta käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Tähän aloitteeseen perustuva julkinen tuki ei rajoita prosessuaalisten ja aineellisten valtiontukisääntöjen noudattamista.

2.           Julkiset tahot vastaavat 16 lausekkeen 3 kohdan a ja b alakohdan mukaisesta rahoitusosuudesta, joka suoritetaan epäsuorien toimien osallistujille tukikelpoisten kustannusten takaisinmaksuna. Tietyn toimen julkinen rahoitus ei yhteensä saa ylittää määriä, joista säädetään asetuksessa (EU) N:o … [Horisontti 2020 ‑ohjelman osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt].

3.           Unionin antaman rahoituksen tukikelpoisuuskriteereistä säädetään asetuksessa (EU) N:o ... [Horisontti 2020 -ohjelman osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt].

Asianomaiset kansalliset rahoitusviranomaiset voivat määrittää ECSEL-osakasvaltioiden rahoitukselle erityiset tukikelpoisuuskriteerit, jotka sisällytetään toimintasuunnitelmaan.

4.           Julkiset tahot ilmoittavat pääjohtajalle rahoitussitoumuksistaan, joita ne ovat voineet 17 lausekkeen 1 kohdan mukaisesti varata kutakin toimintasuunnitelmaan sisällytettävää ehdotuspyyntöä varten, riittävän ajoissa ennen ECSEL-yhteisyrityksen talousarvioesityksen laatimista ottaen huomioon toimintasuunnitelmassa tarkasteltujen tutkimus- ja innovointitoimien laajuuden.

5.           Pääjohtaja tarkastaa, täyttävätkö unionin rahoitusta hakevat tahot rahoitusta koskevat kelpoisuuskriteerit. ECSEL-osakasvaltiot puolestaan tarkastavat, täyttävätkö niiden hakijat mahdolliset ennalta määritetyt rahoitusta koskevat kansalliset kriteerit, ja ilmoittavat tuloksista pääjohtajalle.

6.           Pääjohtaja laatii 5 kohdassa säädettyjen tarkastusten perusteella ehdotuksen luetteloksi rahoitustukea saavista epäsuorista toimista hakijoiden mukaan eriteltyinä ja toimittaa sen julkisten tahojen neuvostolle, joka päättää julkisen rahoituksen enimmäismäärästä 12 lausekkeen e kohdan mukaisesti ja valtuuttaa pääjohtajan tekemään sopimukset vastaavien osallistujien kanssa.

7.           ECSEL-yhteisyritys ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, mukaan lukien kustannusten tukikelpoisuuden tarkastaminen, julkisen rahoitusosuuden maksamiseksi osallistujille 17 lausekkeen 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen mukaisesti.

8.           ECSEL-osakasvaltiot eivät saa vaatia muuta teknistä valvontaa tai raportointia kuin niitä, joita ECSEL-yhteisyritys vaatii.

19 – Rahoitussitoumukset

ECSEL-yhteisyrityksen rahoitussitoumukset eivät saa ylittää käytettävissä olevia tai osakkaiden budjettisitoumusten mukaisia taloudellisia resursseja.

20 – Tilivuosi

Tilivuosi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

21 – Toiminnan ja rahoituksen suunnittelu

1.           Monivuotisessa strategisessa suunnitelmassa määritetään strategia ja suunnitelmat 2 artiklassa asetettujen ECSEL-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi yksityisten osakkaiden neuvoston laatiman monivuotisen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman sekä julkisten tahojen laatimien monivuotisten rahoitusnäkymien muodossa. Strategiassa on yksilöitävä tutkimuksen ja innovoinnin painopistealueet elektronisia komponentteja ja järjestelmiä koskevan keskeisen osaamisen kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi eri sovellusaloilla Euroopan kilpailukyvyn lujittamiseksi sekä uusien markkinoiden ja yhteiskunnallisten sovellusten luomisen edistämiseksi. Suunnitelmaa on tarkistettava säännöllisesti Euroopan teollisuuden tarpeiden kehityksen mukaisesti.

2.           Pääjohtaja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi luonnoksen vuotuiseksi tai monivuotiseksi toimintasuunnitelmaksi, joka sisältää tutkimus- ja innovointitoimia koskevan suunnitelman, hallintotoimet ja vastaavat menoarviot.

3.           Toimintasuunnitelma hyväksytään sen täytäntöönpanoa edeltävän vuoden loppuun mennessä. Toimintasuunnitelma julkaistaan.

4.           Pääjohtaja valmistelee seuraavan vuoden talousarvioesityksen ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi.

5.           Hallintoneuvosto hyväksyy kunkin vuoden vuotuisen talousarvion edeltävän vuoden loppuun mennessä.

6.           Vuotuista talousarviota tarkistetaan unionin talousarviossa vahvistetun unionin rahoituksen määrän huomioon ottamiseksi.

22 – Toimintaa ja rahoitusta koskeva raportointi

1.           Pääjohtaja raportoi vuosittain hallintoneuvostolle tehtäviensä suorittamisesta ECSEL-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten mukaisesti.

Pääjohtaja esittää vuosittain 15 päivään helmikuuta mennessä hallintoneuvoston hyväksyttäväksi vuotuisen toimintakertomuksen, jossa tarkastellaan ECSEL-yhteisyrityksen edistymistä edellisen kalenterivuoden aikana, erityisesti suhteessa kyseisen vuoden toimintasuunnitelmaan. Kertomuksessa annetaan tietoa muun muassa seuraavista asioista:

(h) tutkimus, innovointi ja muut toteutetut toimet sekä vastaavat menot;

(i) toimitetut ehdotukset osallistujatyypin – pk-yritykset mukaan luettuna – ja maan mukaan eriteltyinä;

(j) rahoitettaviksi valitut ehdotukset osallistujatyypin – pk-yritykset mukaan luettuna – ja maan mukaan eriteltyinä, mukaan lukien ECSEL-yhteisyrityksen ja ECSEL-osakasvaltioiden rahoitusosuudet yksittäisille osallistujille ja epäsuorille toimille.

2.           Kun hallintoneuvosto on hyväksynyt vuotuisen toimintakertomuksen, se julkaistaan.

3.           ECSEL-yhteisyritys raportoi vuosittain komissiolle asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

4.           Riippumaton tarkastuselin tarkastaa ECSEL-yhteisyrityksen tilit asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Tilintarkastustuomioistuin ei tarkasta ECSEL-yhteisyrityksen tilejä.

23 – Sisäinen tarkastus

Komission sisäisellä tarkastajalla on ECSEL-yhteisyrityksen suhteen samat valtuudet kuin komission suhteen.

24 – Osakkaiden korvausvastuu ja vakuutussuoja

1.           ECSEL-yhteisyrityksen osakkaiden taloudellinen korvausvastuu ECSEL-yhteisyrityksen veloista rajoittuu niiden jo suorittamiin rahoitusosuuksiin.

2.           ECSEL-yhteisyritys hankkii tarvittavan vakuutussuojan ja ylläpitää sitä.

25 – Eturistiriidat

1.           ECSEL-yhteisyrityksen, sen toimielinten ja henkilöstön on toiminnassaan vältettävä kaikkia eturistiriitoja.

2.           ECSEL-yhteisyrityksen hallintoneuvosto voi vahvistaa sääntöjä osakkaisiinsa, toimielimiinsä ja henkilöstöönsä liittyvien eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Säännöissä on määrättävä siitä, miten vältetään eturistiriita ECSEL-yhteisyrityksen osakkaiden niiden edustajien osalta, jotka toimivat hallintoneuvostossa tai julkisten tahojen neuvostossa.

26 – Yhteisyrityksen purkaminen

1.           ECSEL-yhteisyritys puretaan 1 artiklassa säädetyn ajan päättyessä.

2.           Purkamismenettely käynnistyy automaattisesti, jos komissio eroaa tai kaikki yksityiset osakkaat eroavat ECSEL-yhteisyrityksestä.

3.           ECSEL-yhteisyrityksen purkamiseen liittyviä menettelyjä varten hallintoneuvosto nimittää yhden tai useamman selvittäjän, jotka toimivat hallintoneuvoston tekemien päätösten mukaisesti.

4.           ECSEL-yhteisyrityksen purkamisen yhteydessä sen omaisuus käytetään sen korvausvastuiden ja purkamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Mahdollinen ylijäämä jaetaan purkamisajankohtana yhteisyrityksen osakkaina olevien kesken sen mukaan, mikä on kunkin osakkaan rahoitusosuus ECSEL-yhteisyrityksessä. Mahdollinen unionille jaettu ylijäämä palautetaan unionin talousarvioon.

5.           Jos jokin ECSEL-yhteisyrityksen tekemä sopimus tai päätös tai hankintasopimus on voimassa pidempään kuin ECSEL-yhteisyrityksen toimikausi, sen asianmukaiseksi hoitamiseksi laaditaan erillinen menettely.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Neuvoston asetus ECSEL-yhteisyrityksestä

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[32]

Toimintalohko: Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Horisontti 2020” (2014–2020)

Toiminto: Horisontti 2020: viestintäverkkoihin, sisältöihin ja teknologiaan liittyvä tutkimus ja innovointi

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[33].

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

þ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Eurooppa 2020 ‑kasvustrategia – autetaan saavuttamaan tavoite, jonka mukaan kolme prosenttia EU:n BKT:sta sijoitetaan tutkimukseen ja innovointiin

Innovaatiounioni – kohdennetaan EU:n rahoitusvälineet Innovaatiounioni-aloitteen painopisteisiin

Euroopan digitaalistrategia – edistetään tieto- ja viestintäteknologian tutkimusta ja innovointia koskevan V pilarin toimintoa 50 (vauhditetaan yksityisiä investointeja tieto- ja viestintäteknologian tutkimukseen ja innovointiin) ja toimintoa 51 (lisätään voimavarojen koordinointia ja yhdistämistä)

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro

1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Johtoasema tieto- ja viestintäteknologiassa

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset:

•        Kilpailukyky – investointien laajuuden kasvattaminen ja kohdentaminen kokoamalla varoja yksityisistä ja julkisista lähteistä, tekemällä yhteistyötä innovaatio- ja arvoketjun varrella ja edistämällä sillanrakennusta teknologiasta innovointiin

•        Tutkimus ja innovointi – synergiat teollisuuden ja kansallisten painotusten välillä, huippuosaaminen, toiminnan päällekkäisyyksien ja hajanaisuuden vähentäminen

•        Sidosryhmät – yhdistetään laaja joukko arvoketjuja: teollisuus – teknologian tarjoajat ja käyttäjät, myös pk-yritykset, tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiot, EU, jäsenvaltiot ja alueet

Yhteiskunnalliset vaikutukset:

•        Työllisyys – erityisosaamista vaativien ja teknisten työpaikkojen luominen, kasvun mahdollistaminen monilla talouden aloilla, mikä lisää niiden innovointia ja tuottavuutta

•        Yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen aloilla, jotka ovat olennaisia Euroopan kansalaisille (esimerkiksi liikenne, terveys, energia) ja välttämättömiä näille yhteiskunnallisille tekijöille

Ympäristövaikutukset:

•        Energiankulutuksen vähentäminen

•        Materiaalien käytön hallinta

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” erityistavoitteessa ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” vahvistettuja tulos- ja vaikutusindikaattoreita seurataan ja niistä raportoidaan vuosittain komissiolle.

Lisäksi edistymistä ECSEL-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan seuraavien erityisten indikaattoreiden avulla:

Tavoitteet || Keskeiset tulosindikaattorit || Suoritusarvot (mitattuina vuosina 2014–2024)

Jäsennetään ja toteutetaan monialaista huippututkimusta || Innovatiiviset ja uusinta tekniikkaa hyödyntävät hankkeet || Ø Tulosten laatu mitattuna esimerkiksi vertaisarvioitujen julkaisujen lukumäärällä Ø Innovatiivinen tutkimus ja innovointi, vähintään kaksi patenttia annetun rahoituksen 10:tä miljoonaa euroa kohti Ø Läpimurtotekniikoiden lukumäärä ja vaikutukset

Yhdenmukaistetaan strategioita || Strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma (SRIA) ja painotukset || Ø Kaikkien yhteisyrityksen osakkaiden sitoutuminen Ø SRIA:n painopiste oikeassa suhteessa käytettävissä oleviin määrärahoihin

Kootaan ja yhdistetään voimavaroja || Talousarvion toteutuminen || Ø Yhteisyrityksen kaikkien osakkaiden rahoitussitoumukset Ø Rahoitusosuus, joka lähestyy tutkimuksen ja innovoinnin kolmen prosentin tavoitetta

Säilytetään tuotanto EU:ssa ja kasvatetaan sitä || Luodaan työpaikkoja elektroniikka­teollisuudessa Lisätään tuotantolaitoksia Euroopassa || Ø Suorien ja välillisten työpaikkojen lukumäärä Euroopassa – edistyminen 250 000 välillisen työpaikan luomisessa Ø Uusinta tekniikkaa hyödyntävien tuotantojen lukumäärä Euroopassa mitattuna uudelle kehitystasolle vievällä tekniikalla ja piikiekkojen koolla

Johtoasema laitteiden ja materiaalien (E&M) alalla || Strateginen yhteistyö E&M-kysymyksissä || Ø Eurooppalaisten E&M-toimittajien sijoittuminen sekä markkinaosuus/‑volyymi

Tuetaan korkeita teknologisen valmiuden tasoja (TRL) || Hankkeiden laajuus ja vaikutukset || Ø Uusien/parannettujen pilottituotantolinjojen lukumäärä Euroopassa – vähintään 3/vuosi Ø Integroitujen ratkaisujen demonstrointihankkeiden lukumäärä – vähintään 3/vuosi Ø Tutustumisen ja käytön mahdollistaminen toimijoille, jotka eivät suoraan pane täytäntöön pilottituotantolinjoja/ demonstrointihankkeita

Elektronisten komponenttien saatavuus || Eurooppalaiset tekniikkaa soveltavat sektorit ottavat käyttöön uusia tekniikoita || Ø Eurooppalainen markkinaosuus/ ‑volyymi uusien ratkaisujen kohdalla

Johtoasema järjestelmäsuunnittelussa || Strateginen yhteistyö sulautettuja ja älykkäitä järjestelmiä koskevissa kysymyksissä || Ø Eurooppalaisten elektronisten järjestelmien toimittajien sijoittuminen sekä markkinaosuus ja -volyymi

ECSEL-yhteisyrityksen suoriutumista arvioidaan seuraavien erityisten indikaattoreiden avulla:

Tavoitteet || Keskeiset tulos­indikaattorit || Suoritusarvot (mitattuina vuosina 2014–2024)

Vahvistetaan strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma || Strateginen tutkimus- ja innovointi­ohjelma (SRIA) || Ø Kaikki keskeiset toimijat hyväksyvät SRIA:n Ø Selkeys ja painopiste sidosryhmien kokemana

Ohjelman tehokas täytäntöönpano || Yhteisyrityksen operaatiot || Ø Avustuksen saamiseen kuluva aika (pyynnön päättymisestä avustussopimuksen tekemiseen) < 270 päivää Ø Maksamiseen kuluva aika < 90 päivää Ø Levittämistoimet Ø Hankkeiden tulokset

Synergiat tulosten hyödyntämiseksi ja pk-yritysten kasvun edistämiseksi || Teollisuus hyödyntää hankkeiden tuloksia || Ø Sivutuotteiden lukumäärä Ø Pk-yritysten kasvu liikevaihdon ja työllisyyden kannalta

Helpotetaan osallistumista hankkeisiin, joissa on vahva eurooppalainen ulottuvuus || Yksin­kertaistetut osallistumis­säännöt || Ø Teollisuuden ja pk-yritysten osallistumisaste – viimeksi mainittu ≥ 30 prosenttia Ø Hallinnollisten yleiskulujen keventäminen

Suunnittelu- ja tuotantoinfrastruktuurin saatavuus || Uusinta tekniikkaa hyödyntävien infrastruk­tuurien saatavuus ja rajoitta­mattomat käyttöoikeudet || Ø Pk-yritykset, myös järjestelmäintegraattorit, saavat käyttöönsä ja käyttävät infrastruktuuria

Sidosryhmien yhteistyö ja koordinointi || Kumppanuudet || Ø Konsortioiden kokoonpano – strategisten yhteenliittymien syntyminen

Ylläpidetään osaamista || Euroopassa käytettävissä oleva asiantuntemus || Ø Opetussuunnitelmien/kurssien saatavuus ja ammatillisen koulutuksen tehokas hyödyntäminen teollisuuden tarpeiden mukaisesti

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Euroopalla on elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla edessään kaksi pääasiallista haastetta:

•        Ensimmäinen on tarve hallita arvoketjun keskeisiä osia, jotka ovat ”komponenttien ja järjestelmien suunnittelu”, ”komponenttien valmistus” ja ”elektronisten komponenttien integroiminen valmiisiin tuotteisiin”. Elektroniikan arvoketju ei lopu elektroniikan tuotantotasolle vaan ulottuu kaikille tuotteita käyttäville aloille autoteollisuudesta ilmailuun ja verkkopohjaisiin palveluihin. Jokainen ketjun osa on merkityksellinen elektroniikka-alan arvonmuodostuksen kestävyyden varmistamiseksi Euroopassa. Jos Eurooppa menettää valmiutensa valmistaa elektroniikkaa, siihen liittyvä toimitusketju ja suunnittelutoiminta saattavat siirtyä Euroopan ulkopuolelle, ja lisäksi koko elektroniikasta riippuvaisen taloudellisen verkoston kilpailukyky heikkenee huomattavasti.

•        Toinen haaste liittyy Euroopan innovointiketjun tehokkuuden parantamiseen, mitä korostettiin keskeisiä mahdollistavia tekniikoita (key enabling technologies, KET) koskevassa raportissa. Raportissa puhuttiin ”kuolemanlaaksosta” perustiedon tuottamisen ja tämän tiedon myöhemmän markkinoitaviksi tuotteiksi kaupallistamisen välillä. Innovaatioihin ja teolliseen tuotantoon johtavia vaiheita on siis vahvistettava, jotta yritykset ja kansalaiset voivat hyötyä huipputason tekniikoista.

Taatakseen arvoketjun hallinnan ja parantaakseen innovointijärjestelmäänsä Euroopan on selvittävä seuraavista ongelmista:

•        tiukka maailmanlaajuinen kilpailu ja muuttuvat liiketoimintamallit;

•        kutistuvat markkinaosuudet;

•        tutkimuksen ja innovoinnin suuret kustannukset ja hajanainen eurooppalainen toimintaympäristö;

•        nopeatempoinen innovointi.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Yhteistyönä toteutettava tutkimus ja innovointi, johon osallistuvat teollisuus ja tiedeyhteisö kaikkialta Euroopasta, tarvitsee taloudellista tukea, jotta voidaan

•        pitää eurooppalaiset julkiset tutkimusryhmät elektroniikka-alan etulinjassa ja taata teknologisen johtoaseman nopea ja laaja teollinen hyödyntäminen kaikkialla Euroopassa;

•        jakaa riskinoton kustannukset elektronisia komponentteja ja järjestelmiä valmistavan teollisuuden kanssa edistettäessä teknologiaa ja sen laajaa käyttöä, sillä heijastusvaikutus kasvuun ja työpaikkoihin kaikilla taloudenaloilla on valtava. Samalla vaikutetaan edessä olevien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen;

•        yhdistää voimia. Jäsenvaltioilla on omat painotuksensa teollisuutensa tukemisessa, mutta tämän teollisuudenalan tarvitseman tuen taso on niiden yksittäisiä voimavaroja suurempi. Hajanaisuus johtaa usein tutkimus- ja innovointitoimien päällekkäisyyteen. Lisäksi Euroopassa on vain muutamia maailmanlaajuisesti johtoasemassa olevia klustereita, jotka harjoittavat merkittävää teollista toimintaa elektronisten komponenttien ja sulautettujen järjestelmien alalla. Näin ollen EU:n toimijoiden on yhdistettävä voimansa. Parempi yhteistyö, joka perustuu yhteistyöhaluisiin tuotteita käyttäviin yrityksiin ja teknologian tarjoajiin, nopeuttaa tuoteinnovointia molemmilla puolilla liiketoiminnan painotusten koordinoinnin ansiosta. Samalla tutkimushankeklusterit tarjoavat pk-yrityksille alueellisen tukiverkon tiedeyhteisön ja suuren alkuperäisiä laitteita (OEM) valmistavan teollisuuden yhteistyön kautta;

•        vahvistaa nykyisiä elektronisia komponentteja tuottavia eurooppalaisia klustereita ja tukea aktiivisesti uusien klustereiden luomista, jotta saadaan Eurooppa lähtökohdiltaan vastaavaan asemaan kuin muut maailmanlaajuiset toimijat. Euroopan tasolla tarvitaan toimia voimavarojen yhdistämiseksi ja toimijoiden tuomiseksi yhteen, jotta voidaan saada aikaan mittakaavan ja keinojen oikea taso teollisuuden vahvistamiseksi. Tuen on tarjottava Euroopalle kestävä ja asianmukainen ratkaisu kansainväliseen kilpailuun vastaamiseksi. Tämä toiminta auttaa jakamaan nykyisiä ja tulevia foorumeita, joilla pyritään parantamaan teollisuuden toimijoiden – myös pk-yritysten ja loppukäyttäjien – toimintaympäristöä niiden kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi;

•        jäsentää ja koordinoida tutkimusta ja innovointia Euroopassa sen varmistamiseksi, että Euroopassa on tulevaisuudessa alan tuotantoa ja että viimeisimmät teknisen kehittämisen tulokset ja tekniset infrastruktuurit ovat eurooppalaisten toimijoiden, myös käyttäjien, saatavilla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on olennaista koota tehokkaasti yhteen julkista rahoitusta kansallisella ja unionin tasolla.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Toiminnassa olevat ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritykset antoivat erinomaisen mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Euroopan laajuisesti, luoda kriittistä massaa ja edistää sijoituksia. Yhteisyritysten ensimmäisessä väliarvioinnissa suositeltiin painokkaasti vastaavan aloitteen jatkamista Horisontti 2020 ‑ohjelman nojalla, koska mikään yksittäinen järjestö tai jäsenvaltio ei missään nimessä voisi vastata kaikkiin alan haasteisiin. Näin ollen koordinoitu toiminta unionin tasolla katsotaan asianmukaisimmaksi lähestymistavaksi.

Yhteisyritykset ovat osoittaneet, että niitä voidaan käyttää rehelliseen välitystoimintaan, kunnianhimoisten hankkeiden edistämiseen ja yksityisen sektorin menestyjien osallistamiseen. Samalla ne voivat tarjota puitteet, joissa kansalliset ja EU:n viranomaiset voivat tukea strategisesti merkityksellisiä aiheita. Tästä valmiudesta saatiin vakuuttavia todisteita, kun ENIAC-yhteisyritys onnistui käynnistämään erittäin nopeassa tahdissa kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa koskevat suositukset nanoelektroniikan alalla ja kun ARTEMIS-yhteisyritys käynnisti ensimmäistä kertaa laajoja innovointiin liittyviä pilottihankkeita yhteisyritysten vuoden 2012 ehdotuspyyntöjen puitteissa.

Molempien yhteisyritysten kolmikantaisuuteen perustuvan rakenteen yhtenä suurena haasteena on saada sisältö ja menettelyt vastaamaan osallistuvien jäsenvaltioiden odotuksia ja prosesseja. Jäsenvaltiot mahdollistavat ehdotuspyynnöt sitomalla ennakkoon rahoitusosuutensa ja määrittämällä kansalliset tukikelpoisuuden edellytykset ja rahoitusmäärät.

Nykyisestä mallista saadut kokemukset osoittavat, että mallilla on voitu saavuttaa tavoitteet, vaikkakin opetteluvaihe oli odotettua vaikeampi varmuuden saamiseen ja käytännön toimintatapojen kehittämiseen tarvitun pitkän ajan takia.

Edellä mainittujen saavutusten lisäksi on esitettävä muutamia huomautuksia nykyisestä rakenteesta:

•        Erilaisia kansallisia menettelyjä (sopimusten tekemiseen ja maksuihin liittyviä) ei ole yhdenmukaistettu, mikä viivästyttää hankkeiden täytäntöönpanoa.

•        Osallistujien velvoite tehdä kaksi avustussopimusta (yhteisyrityksen ja kansallisen tahon kanssa) muodostaa hallinnollisen rasitteen.

•        Erilaiset kansalliset säännöt vaikuttavat tapaan, jolla konsortioita muodostetaan.

•        Kansallisia sitoumuksia tarkistetaan usein, kun ehdotuspyyntöjen tulokset ovat tiedossa, sekä ylös- että alaspäin.

•        EU:n ja jäsenvaltioiden maksusitoumusten varsin kiinteä sitominen toisiinsa (osuuksien suhde jäsenvaltiot/EU 1,8) vaikeutti talousarvion toteuttamista silloin, kun kansallinen panos oli vähäinen tai kun kansalliset rahoitusosuudet poikkesivat odotetusta asetelmasta 1/3 (yhteisyritys) – 2/3 (kansallinen osuus), mikä tapahtui pilottituotantolinjojen kohdalla.

•        Varainhoidon puiteasetuksen hajautettuihin virastoihin sovellettavat vaatimukset rasittavat huomattavasti yhteisyrityksen rajattuja resursseja.

Nämä vaikeudet eivät ole estäneet toimintaa, mutta niiden takia kaikkien osapuolten on täytynyt ponnistella jatkuvasti, jotta järjestelmä toimisi. Minkä tahansa tulevan aloitteen suurena etuna olisi yksinkertaistettu toimintamalli, joka olisi myös Horisontti 2020 ‑ohjelman yleisen tavoitteen mukainen.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Aloitteella on tarkoitus on kehittää synergioita toisiaan täydentävien rahoitusmekanismien avulla. Näihin kuuluu Euroopan komission älykkään erikoistumisen politiikka, jonka tarkoituksena on edistää ja tukea nykyisiä ja uusia tiede- ja teknologiaklustereita Euroopan unionin alueilla.

Aloitteen soveltamisalaan kuuluu myös Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueeseen ”Teollisuuden johtoasema” kuuluvien toimien täydentäminen; kyseisellä painopistealueella tuetaan edistyneempää pitkän aikavälin tutkimusta.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

þ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– þ  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [1.1.]2014 ja päättyy 31.12.2024.

– þ  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2020 maksusitoumusmäärärahojen osalta ja alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2024 maksumäärärahojen osalta.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

Vuoden 2014 budjetista

¨ Komissio hallinnoi suoraan

– ¨  toimeenpanovirastojen avulla

– ¨ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa:

– þ Välillinen hallinnointi siirtämällä talousarvion toteuttamistehtäviä

– ¨  kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava);

– ¨  Euroopan investointipankille;

– þ  varainhoitoasetuksen 209 artiklassa tarkoitetuille elimille;

– ¨  julkisoikeudellisille elimille;

– ¨  sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

– ¨  jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

– ¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Huomautukset:

Jäsenvaltiot yhteisrahoittavat epäsuoria toimia.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Komissio tekee väliarvion yhteisyrityksestä 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä ja toimittaa sen päätelmät ja huomautuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 30 päivään kesäkuuta 2018 mennessä.

Komissio laatii loppuarvioinnin yhteisyrityksestä kuuden kuukauden kuluessa yhteisyrityksen purkamisesta ja viimeistään kahden vuoden kuluttua purkamista koskevan päätöksen tekemisestä. Loppuarvioinnin tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Pääjohtaja esittää joka vuosi 15 päivään helmikuuta mennessä hallintoneuvoston hyväksyttäväksi luonnoksen vuotuisesta toimintakertomuksesta, jossa tarkastellaan yhteisyrityksen edistymistä edellisenä kalenterivuonna, erityisesti suhteessa kyseisen vuoden toimintasuunnitelmaan. Kertomus sisältää tietoa tehdystä tutkimuksesta, innovoinnista ja muista toimista ja vastaavista menoista; toimitetuista ehdotuksista osallistujatyypin – pk-yritykset mukaan luettuina – ja maan mukaan eriteltyinä; rahoitettavaksi valituista epäsuorista toimista osallistujatyypin – pk-yritykset mukaan luettuina – ja maan mukaan eriteltyinä sekä tiedot yhteisyrityksen rahoitusosuuksista yksittäisille osallistujille ja toimille.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Pääasiallinen todettu riski on kustannusten virheellinen maksaminen osallistujille. Kun otetaan huomioon yhteisyrityksen koko, yhden prosentin virhetaso on realistinen tavoite.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen liittyvää erityistä eturistiriitojen riskiä pienennetään siten, että hallintoneuvostolle annettava päätäntävalta – strategian ja toimintasuunnitelmien määrittäminen (johon teollisuus osallistuu) – ja julkisten tahojen neuvostolle annettava päätäntävalta – ehdotuspyyntöjen ehtojen määrittäminen ja päätökset julkisten varojen osoittamisesta (joihin teollisuus ei osallistu) – poikkeavat selvästi toisistaan.

2.2.2.     Valvontamenetelmä(t)

Komission sisäisellä tarkastajalla on yhteisyrityksen suhteen samat valtuudet kuin komission suhteen. Lisäksi hallintoneuvosto voi tarpeen mukaan järjestää yhteisyrityksen sisäisen tarkastustoiminnon toteutuksen. Sisäisen tarkastustoiminnon menot (joiden odotetaan olevan yhteistyrityksen voimassaoloaikana alle puoli miljoonaa euroa) ovat kuitenkin hyödyllisiä suhteessa yhteisyrityksen käsittelemien maksujen kokonaismäärään (yhden prosentin virhetaso 1,2 miljardista eurosta vastaa 12 miljoonaa euroa).

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan mukaisesti yhteisyritys noudattaa moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita sekä huolehtii siitä, että sen osakkaiden taloudellisia etuja suojataan kyseisessä asetuksessa edellytettyä vastaavalla tavalla.

Epäsuorien toimien menojen jälkitarkastukset tehdään Horisontti 2020 ‑puiteohjelman mukaisesti osana Horisontti 2020 ‑puiteohjelman epäsuoria toimia.

Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi komissio valvoo yhteisyrityksen toimintaa varainhoitoasetuksen mukaisesti, etenkin tekemällä ohjelmien täytäntöönpanoa koskevia tarkastuksia ja arviointeja, ja soveltaa tarkastus- ja hyväksyntämenettelyjä tileihin ja sulkee unionin rahoitusmenojen ulkopuolelle maksut, jotka on suoritettu sovellettavien sääntöjen vastaisesti. Se voi myös lykätä ja keskeyttää maksuja.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikille EU:lta rahoitusta saaville avustuksensaajille, toimeksisaajille ja alihankkijoille asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjen menettelyjen mukaisesti tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille on suoraan tai välillisesti myönnetty asianomaista rahoitusta, selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai -päätökseen taikka EU:n rahoitusta koskevaan sopimukseen liittynyt Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

Tämän asetuksen täytäntöönpanon perusteella tehtävissä avustussopimuksissa ja ‑päätöksissä ja muissa sopimuksissa on nimenomaisesti valtuutettava komissio, tilintarkastustuomioistuin ja OLAF tekemään tällaisia tilintarkastuksia, paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja tutkimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä sanotun soveltamista.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha­laji || Rahoitusosuus

Numero 09 04 02 01 – pääkohta || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas­mailta || kolman­silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1a Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky || 09 04 07 21 Teollisuuden johtoasema – yhteinen teknologia-aloite (JTI) ECSEL || JM || KYL­LÄ || KYLLÄ || EI || KYLLÄ

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 1a || Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

ECSEL-yhteisyritys[34][35] || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020[36] || Vuosi 2021 || Vuosi 2022 || Vuosi 2023 || Vuosi 2024 || YH­TEEN­SÄ

1 osasto || Sitoumukset || (1) || 0,310 || 0,310 || 0,550 || 0,715 || 1,210 || 1,210 || 4,350 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 8,655

Maksut || (2) || 0,310 || 0,310 || 0,550 || 0,715 || 1,210 || 1,210 || 1,170 || 1,170 || 0,970 || 0,670 || 0,370 || 8,655

2 osasto || Sitoumukset || (1a) || 0,500 || 0,500 || 0,500 || 0,700 || 0,800 || 0,800 || 2,800 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 6,600

Maksut || (2a) || 0,500 || 0,500 || 0,500 || 0,700 || 0,800 || 0,800 || 0,800 || 0,600 || 0,600 || 0,500 || 0,300 || 6,600

3 osasto || Sitoumukset || (3a) || 135,000 || 145,000 || 160,000 || 175,000 || 185,000 || 195,000 || 205,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 1 200,000

|| Maksut || (3b) || 33,750 || 70,000 || 116,750 || 140,750 || 166,000 || 178,000 || 189,000 || 145,750 || 99,500 || 40,000 || 20,500 || 1 200,000

Määrärahat ECSEL-yhteis­yritykselle YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3a || 135,810 || 145,810 || 161,050 || 176,415 || 187,010 || 197,010 || 212,150 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 1 215,255

Maksut || =2+2a +3b || 34,560 || 70,810 || 117,800 || 142,165 || 168,010 || 180,010 || 190,970 || 147,520 || 101,070 || 41,170 || 21,170 || 1 215,255

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

VIESTINTÄVERKKOJEN, SISÄLTÖJEN JA TEKNOLOGIAN PÄÄOSASTO || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021 || Vuosi 2022 || Vuosi 2023 || Vuosi 2024 || YH­TEEN­SÄ

Ÿ Henkilöresurssit (2 kokoaikaista virkamiestä, 1 kokoaikainen sopimussuhteinen toimihenkilö) [37] || 0,332 || 0,332 || 0,332 || 0,332 || 0,332 || 0,332 || 0,332 || || || || || 2,324

Ÿ Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || || || || || 0

VIESTINTÄVERKKOJEN, SISÄLTÖJEN JA TEKNOLOGIAN PÄÄOSASTO YHTEENSÄ || Määrärahat || 0,332 || 0,332 || 0,332 || 0,332 || 0,332 || 0,332 || 0,332 || || || || || 2,324

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

VIESTINTÄVERKKOJEN, SISÄLTÖJEN JA TEKNOLOGIAN PÄÄOSASTO || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021 || Vuosi 2022 || Vuosi 2023 || Vuosi 2024 || YH­TEEN­SÄ

Ÿ Henkilöresurssit (2 kokoaikaista virkamiestä, 1 kokoaikainen sopimussuhteinen toimihenkilö) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Ÿ Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

VIESTINTÄVERKKOJEN, SISÄLTÖJEN JA TEKNOLOGIAN PÄÄOSASTO YHTEENSÄ || Määrärahat || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEEN 5 määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021 || Vuosi 2022 || Vuosi 2023 || Vuosi 2024 || YH­TEEN­SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEIDEN 1–5 määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 136,142 || 146,142 || 161,382 || 176,747 || 187,342 || 197,342 || 212,482 || || || || || 1 217,579

Maksut || 34,892 || 71,142 || 118,132 || 142,497 || 168,342 || 180,342 || 191,302 || 147,520 || 101,070 || 41,170 || 21,170 || 1 217,579

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset ECSEL-yhteisyrityksen määrärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuodet 2021–2024 || YHTEENSÄ

|| OUTPUT

Tyyppi || Keskim. kustan­nukset[38] || Lukumäärä || Kus­tan­nuk­set || Lukumäärä || Kus­tan­nuk­set || Lukumäärä || Kus­tan­nuk­set || Lukumäärä || Kus­tan­nuk­set || Lukumäärä || Kus­tan­nuk­set || Lukumäärä || Kus­tan­nuk­set || Lukumäärä || Kus­tan­nuk­set || Lukumäärä || Kus­tan­nuk­set || Lukumäärä yhteensä || Kustan­nukset yht.

ERITYISTAVOITE 1 Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- Tuotos[39] || ECSEL-yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimet || 15 || 9 || 135 || 10 || 145 || 11 || 160 || 11 || 175 || 12 || 185 || 13 || 195 || 14 || 205 || 0 || 0 || 80 || 1 200

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 9 || 135 || 10 || 145 || 11 || 160 || 11 || 175 || 12 || 185 || 13 || 195 || 14 || 205 || 0 || 0 || 80 || 1 200

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset ECSEL-yhteisyrityksen henkilöresursseihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

Henkilöstömäärä (henkilöstömäärä / kokoaikaiseksi muutettu henkilöstö)[40]

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021 || Vuosi 2022 || Vuosi 2023 || Vuosi 2024 || YH­TEEN­SÄ

Virkamiehet (AD-ura-alue) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Virkamiehet (AST-ura-alue) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 13 || 13 || 12 || 11 || 11 || 11 || 11 || 11 || 9 || 6 || 3 || 111

Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-ura-alue) || 14 || 14 || 13 || 12 || 12 || 12 || 12 || 12 || 10 || 7 || 4 || 122

Kansalliset asiantuntijat || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 6

YHTEENSÄ || 28 || 28 || 26 || 24 || 24 || 24 || 23 || 23 || 19 || 13 || 7 || 239

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Virkamiehet (AD-ura-alue) || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000

Virkamiehet (AST-ura-alue) || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000

Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 0,910 || 0,910 || 0,840 || 0,770 || 0,770 || 0,770 || 0,770 || 0,770 || 0,630 || 0,420 || 0,210 || 7,770

Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-ura-alue) || 1,834 || 1,834 || 1,703 || 1,572 || 1,572 || 1,572 || 1,572 || 1,572 || 1,310 || 0,917 || 0,524 || 15,982

Kansalliset asiantuntijat || 0,078 || 0,078 || 0,078 || 0,078 || 0,078 || 0,078 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,468

YHTEENSÄ || 2,822 || 2,822 || 2,621 || 2,420 || 2,420 || 2,420 || 2,342 || 2,342 || 1,940 || 1,337 || 0,734 || 24,220

Henkilöstön sopimukset otetaan sellaisinaan nykyisistä ARTEMIS- ja ENIAC ‑yhteisyrityksistä. Henkilöstön sopimukset ovat voimassa uuden yhteisyrityksen ensimmäisestä päivästä alkaen.

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve vastuullisessa pääosastossa

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuodet 2021–2024* || Yht.

|| Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

09 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || p.m. || 14

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| || || || || || || || ||

|| Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[41] ||

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

XX 01 04 yy[42] || - pää­toimi­paikas­sa[43] || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

- edus­tus­toissa || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

09 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || p.m. || 7

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Muu budjettikohta (tarkennettava) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

YHTEENSÄ || 3 || 3 || 3 || 3 || 3 || 3 || 3 || p.m. || 21

* Henkilöstön määrää vuoden 2020 jälkeen koskevat päätökset tehdään myöhemmin.

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Jäsenyys hallintoelimissä ja toiminnan seuranta / toiminnasta raportoiminen

Ulkopuolinen henkilöstö || Tuki virkamiehille

3.2.3.3.  Henkilöresurssien arvioitu tarve ECSEL-yhteisyrityksessä[44]

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

– a. Vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvista määrärahoista rahoitettavien henkilöresurssien arvioitu tarve

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021 || Vuosi 2022 || Vuosi 2023 || Vuosi 2024 || Yht.

|| Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

09 04 07 21 (julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin) || || || || || || || || || || || ||

Virkamiehet (AD-ura-alue) || 6 || 6 || 7 || 9 || 12 || 12 || 12 || 12 || 10 || 7 || 4 || 97

Virkamiehet (AST-ura-alue) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[45] ||

09 04 07 21 (julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin) || || || || || || || || || || || ||

Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 8 || 8 || 8 || 8 || 11 || 11 || 11 || 11 || 9 || 6 || 3 || 94

Kansalliset asiantuntijat || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 6

Vuokrahenkilöstö || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

YHTEENSÄ || 15 || 15 || 16 || 18 || 24 || 24 || 23 || 23 || 19 || 13 || 7 || 197

|| || || || || || || || || || || ||

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Ohjelma- ja muu hallinto

Ulkopuolinen henkilöstö || Tuki väliaikaisille toimihenkilöille

– b. p.m. – Vuosien 2007–2013 monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvista määrärahoista rahoitetut henkilöresurssit (tiedoksi)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Yht.

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

09 04 01 03 (ARTEMIS-yhteisyritys)[46] || || || || ||

Virkamiehet (AD-ura-alue) || 8 || 8 || 6 || 3 || 25

Virkamiehet (AST-ura-alue) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) ||

09 04 01 03 (ARTEMIS-yhteisyritys)8 || || || || ||

Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 5 || 5 || 4 || 3 || 17

Kansalliset asiantuntijat || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Vuokrahenkilöstö || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

YHTEENSÄ || 13 || 13 || 10 || 6 || 42

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

c. Yhteenveto henkilöresursseista kohdissa a ja b

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021 || Vuosi 2022 || Vuosi 2023 || Vuosi 2024 || Yht.

|| Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

09 04 07 21 (julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin) || 14 || 14 || 13 || 12 || 12 || 12 || 12 || 12 || 10 || 7 || 4 || 122

Virkamiehet (AD-ura-alue) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Virkamiehet (AST-ura-alue) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[47] ||

09 04 07 21 (julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin) || 13 || 13 || 12 || 11 || 11 || 11 || 11 || 11 || 9 || 6 || 3 || 111

Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Kansalliset asiantuntijat || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 6

Vuokrahenkilöstö || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

YHTEENSÄ || 28 || 28 || 26 || 24 || 24 || 24 || 23 || 23 || 19 || 13 || 7 || 239

|| || || || || || || || || || || ||

d. Vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen rahoitusosuus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen asteittaisen lakkauttamisen juokseviin kustannuksiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Yht.[48]

EU:n käteisrahoitusosuus[49] || 0,600 || 0,600 || 0,550 || 0,300 || 2,050

Ulkopuolisten tahojen käteisrahoitusosuus – AENEAS-järjestö || 0,500 || 0,500 || 0,300 || 0,130 || 1,430

Ulkopuolisten tahojen käteisrahoitusosuus – ARTEMISIA-järjestö || 0,300 || 0,300 || 0,210 || 0,165 || 0,975

YHTEENSÄ || 1,400 || 1,400 || 1,060 || 0,595 || 4,455

AENEAS- ja ARTEMISIA-järjestöjen rahoitusosuudet koostuvat määristä, jotka niiden pitäisi maksaa ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyrityksille komission kanssa tehtyjen sopimusten noudattamiseksi seuraavan, juoksevien kustannusten jakamista koskevan järjestelyn mukaisesti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2008–2013 || ARTEMIS-yhteisyritys || ENIAC-yhteisyritys

Juoksevat kustannukset yhteensä || komissio || ARTE­MISIA || Juoksevat kustannukset yhteensä || komissio || AENEAS

Tosiasialliset osuudet vuoden 2013 loppuun mennessä || 8,664 || 3,864 || 4,800 || 9,255 || 4,514 || 4,741

Tarkistetut osuudet jakoperusteen mukaisesti (2/3 teollisuudelta – 1/3 komissiolta) || 2,889 || 5,775 || 3,084 || 6,171

Erotus (mukautettu – tosiasiallinen) || || -0,975 || 0,975 || || -1,430 || 1,430

Komissiolle maksamatta olevat määrät kompensoidaan vuosina 2014–2017 vähentämällä komission osuuksia 3.2.1 kohdan mukaisesti.

3.2.4.     Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– þ  Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

-

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

-

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021 || Vuosi 2022 || Vuosi 2023 || Vuosi 2024 || Yht.

Yksityiset osakkaat – käteisrahoitus hallintomenoihin[50] || 2,210 || 2,210 || 2,110 || 2,010 || 2,010 || 2,010 || 1,970 || 1,770 || 1,570 || 1,170 || 0,670 || 19,710

ECSEL-osakasvaltiot – käteisrahoitus toimintamenoihin[51] || 135,000 || 145,000 || 160,000 || 175,000 || 185,000 || 195,000 || 205,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 1 200,000

Yhteisrahoitetut määrärahat YHTEENSÄ || 137,210 || 147,210 || 162,110 || 177,010 || 187,010 || 197,010 || 206,970 || 1,770 || 1,570 || 1,170 || 0,670 || 1 219,710

Yksityisiltä osakkailta tulevien rahoitusosuuksien kokonaismäärä vahvistetaan ECSEL-yhteisyritystä koskevan neuvoston asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa.

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– þ  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨         vaikutukset omiin varoihin

– ¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

[1]               KOM(2011) 809 lopullinen, 30.11.2011.

[2]               Asetus (EY) N:o 72/2008, EUVL L 30, 4.2.2008, s. 21.

[3]               Asetus (EY) N:o 74/2008, EUVL L 30, 4.2.2008, s. 52.

[4]               Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, 18.12.2006.

[5]               [Viittaus monivuotiseen rahoituskehykseen].

[6]               KOM(2011) 572 lopullinen, 21.9.2011.

[7]               KOM(2010) 546 lopullinen, 6.10.2010.

[8]               COM(2012) 341 final, 26.6.2012.

[9]               COM(2013) 298 final, 23.5.2013.

[10]             COM(2013) … [Tiedonanto julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista Horisontti 2020 ‑ohjelmassa].

[11]             Nykyisinä hintoina.

[12]             Määrä on ohjeellinen ja riippuu viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosastolle edellä mainituista haasteista osoitettavasta lopullisesta määrästä.

[13]               EUVL C [Euroopan parlamentin lausunto], , s. .

[14]               EUVL C [Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto], , s. .

[15]               EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.

[16]               EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86.

[17]               KOM(2010) 2020 lopullinen.

[18]               EUVL [Horisontti 2020 -puiteohjelma].

[19]               EUVL [Horisontti 2020 ‑ohjelman erityisohjelma].

[20]               COM(2012) 341 final, 26.6.2012.

[21]               COM(2013) 298 final, 23.5.2013.

[22]             EUVL L 30, 4.2.2008, s. 21.

[23]             EUVL L 30, 4.2.2008, s. 52.

[24]             EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

[25]             EUVL [Horisontti 2020 ‑ohjelman osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt].

[26]             EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1.

[27]             EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

[28]             EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[29]             EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2–5.

[30]             EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

[31]             EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

[32]               ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[33]               Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

[34]               Määrät 1 ja 2 osastoissa ovat EU:n rahoitusosuus (50 prosenttia) ECSEL-yhteisyrityksen hallintomenoista. Toiset 50 prosenttia saadaan yksityisiltä osakkailta, kuten 3.2.5 kohdassa esitetään. Kaudella 2014–2017 kauden määriin lisätään taulukon 1 osastossa rahoitusosuudet, jotka osoitetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen asteittaiseen lakkauttamiseen vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen nojalla, kuten 3.2.3.3 kohdan d alakohdassa esitetään. Hallintomenot määritetään ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyrityksistä saatujen kokemusten perusteella, ja niiden kohdalla otetaan huomioon tarpeettomiksi tulleista toiminnoista johtuvat säästöt. Kausi 2021–2024 on alasajovaihe, jossa ei käynnistetä uusia toimia.

[35]               Maksumäärärahat 1 ja 2 osastossa perustuvat kaikkien vastaavien maksusitoumusmäärärahojen vuotuiseen käyttöön; 3 osaston osalta ne on puolestaan määritetty maksujen tyypillisen kolmivuotisen suorittamisaikataulun mukaisesti niin, että 50 prosenttia käytetään ennakkorahoitukseen (josta puolet käytetään pyynnön julkaisuvuonna ja puolet pyynnön julkaisemista seuraavana vuonna), 30 prosenttia käytetään välimaksuihin toisena vuonna pyynnön julkaisemisen jälkeen, 10 prosenttia välimaksuihin kolmantena vuonna pyynnön julkaisemisen jälkeen ja 10 prosenttia loppumaksuihin neljäntenä vuonna pyynnön julkaisemisen jälkeen.

[36]               Vuodelle 2020 esitetyt 1 ja 2 osastot sisältävät kyseisen vuoden maksusitoumusmäärärahat (1,170 + 0,800) ja yhteisyrityksen jäljellä olevien vuosien (2021–2024) etupainotteiset maksusitoumusmäärärahat, jotka ovat 1,170 + 0,600 vuoden 2021 osalta; 0,970 + 0,600 vuoden 2022 osalta; 0,670 + 0,500 vuoden 2023 osalta ja 0,370 + 0,300 vuoden 2024 osalta.

[37]               Henkilöstön määrää vuoden 2020 jälkeen koskevat päätökset tehdään myöhemmin. Kokoaikaiseksi muutetun henkilöstön menot määritetään AD-ura-alueen henkilöstön (131 000 euroa) ja AST-ura-alueen henkilöstön (70 000 euroa) keskimääräisten vuotuisten menojen perusteella.

[38]               Keskimääräiset kustannukset vastaavat EU:n osuutta tuotosten rahoitukseen.

[39]               ECSEL-yhteisyrityksen tuotoksia ovat tutkimus- ja innovointihankkeet, joita EU ja osallistuvat jäsenvaltiot rahoittavat yhdessä. Tuotosten määrä vuotta kohti esitetään pyöristettynä. Määrä on arvio hankkeista, joita voitaisiin tukea ilmoitetuin kustannuksin.

[40]               Varainhoitoasetuksen 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elimien tapauksessa taulukko sisällytetään tiedottamistarkoituksia varten.

[41]               Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö.

[42]               Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[43]               Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[44]               Varainhoitoasetuksen 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elimien tapauksessa kohta sisällytetään tiedottamistarkoituksia varten.

[45]               Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö.

[46]               Näitä henkilöresursseja yhteisrahoitetaan ARTEMISIA- ja AENEAS-järjestöjen rahoitusosuuksilla (katso d kohta jäljempänä).

[47]               Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö.

[48]               EU:n käteisrahoitus vastaa kokonaisuudessaan määrää, joka on sisällytetty etupainotteisesti vuoden 2013 talousarvioon, jotta elimen toiminta kaudella 2007–2013 olisi mahdollista saattaa päätökseen.

[49]             Vastaava budjettikohta on 09 04 01 03.

[50]               AENEAS- ja ARTEMISIA-järjestön 3.2.3.3 kohdan d alakohdassa määritettyjä osuuksia vuosina 2014–2017 ei ole sisällytetty nykyisiin määriin.

[51]               Kansallisten rahoitusosuuksien arvioidaan kokonaisuudessaan vastaavan EU:n yhteenlaskettua osuutta.