26.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 126/20

1.

Alueiden komitea on tyytyväinen komission tiedonantoon aiheesta ”Avoin koulutus” ja katsoo, että nyt on oikea aika edistää korkealaatuisia ja innovatiivisia opetusmenetelmiä ja oppimismuotoja uuden tekniikan ja digitaalisen sisällön avulla. Komission tiedonannossa käsiteltävien toimien yleistavoite on tulosten parantaminen ja tavoitteiden saavuttaminen entistä paremmin muun muassa motivaation parantamisen ja oppimisprosessien tehostamisen avulla.

2.

Tiedonannossa käsiteltävät prioriteetit koskevat pääasiassa

3.

Alueiden komitea yhtyy komission ajatukseen, että ”avointen teknologioiden ansiosta kaikki yksilöt voivat oppia missä tahansa, milloin tahansa, millä tahansa välineellä ja kenen tahansa tuella”. Komitea korostaa kuitenkin tämän edellyttävän, että paikallis- ja aluetaso osallistuu aktiivisesti ja jo alkuvaiheessa tähän prosessiin.

4.

Alueiden komitea on yhtä mieltä komission päätelmistä, joiden mukaan

5.

Avointen oppimisresurssien (1) saatavuuden tukeminen on suuri haaste. Tällainen kehitys on jo käynnissä. On kuitenkin tarpeen tutkia tarkoin, miten se voidaan toteuttaa järjestelmällisesti siten, että se kattaa kaikki eikä vain niitä, jotka omaehtoisesti kiinnostuvat asiasta.

6.

Suuri haaste on niin ikään saada koulutuksen tarjoajat, opettajat ja opiskelijat hankkimaan digitaalisia taitoja ja kehittää sitä kautta opetus- ja oppimismenetelmiä. Tätä kehitystä tulee tukea, aktivoida ja vauhdittaa. Jo nyt on olemassa opetusmalleja, jotka on kehitetty opettajien ja koulunjohtajien tueksi digitaalisen oppimisen alalla.

7.

Alueiden komitea ei kyseenalaista sitä, että kehitys itsessään luo uusia teknisiä mahdollisuuksia ja että niitä hyödyntävät ihmiset, jotka itse omaksuvat kehityksen omaehtoisesti ja nopeasti. EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason tehtävä on alueiden komitean näkemyksen mukaan pyrkiä siihen, että järjestelmät ovat kestäviä ja varmoja ja että ne tulevat osaksi koko koulutusjärjestelmää, sekä edistää sitä, että niistä saadaan suurin mahdollinen hyöty kulloisessakin koulutustilanteessa. Kaikilla ei ole samanlaisia valmiuksia hyödyntää teknisiä mahdollisuuksia, ja siksi on harkittava erityisiä toimia, jotteivät erot eri ryhmien välillä kasva.

8.

Tällaiset toimet tulee toteuttaa järjestelmällisesti ja jäsennellysti, jotta ne hyödyttävät kaikkia riippumatta sellaisista tekijöistä kuin koulu, koulumuoto, koulutustilanne, sukupuoli, ikä, sosiaalinen tausta, etninen tausta ja asuinpaikka. Lisäksi tekniikkaa tulee käyttää siten, että kunnioitetaan ihmisten yksityisyyttä ja yhteisiä arvoja. Kun otetaan käyttöön uutta teknologiaa opetustarkoituksiin ja kun kehitetään innovatiivisia opetus- ja oppimismuotoja, on välttämätöntä varmistaa yksityisyyden sekä opettajan haltuunsa saamien henkilötietojen suoja.

9.

Digitaaliset valmiudet – kuten komissio korostaa – käsittävät hyvin paljon muutakin kuin kyvyn käsitellä tietokonetta teknisesti. Niihin kuuluu muun muassa kyky suhtautua kriittisesti ja harkitsevasti saatavilla olevaan tietoon sekä interaktiivisten välineiden vastuullinen käyttö. Lisäksi kiinnostus osallistua kulttuurisiin, sosiaalisiin ja/tai ammatillisiin yhteisöihin ja verkkoihin tukee tätä perustaitoa.

10.

Yksi komission aloitteen päätavoitteista on, että Euroopassa käynnistetään perusteellinen keskustelu avointen oppimisresurssien tarjonnasta ja kehitetään uusia innovatiivisia ja entistä tarkoituksenmukaisempia tapoja oppia uuden teknologian avulla sekä ottaa vaarin sen tarjoamista uusista mahdollisuuksista hyödyntää tämän tyyppiseen oppimiseen liittyviä yhteyksiä ja verkostoja.

11.

Alueiden komitea kannattaa tätä lähestymistapaa ja katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli infrastruktuurin kehittämiseen liittyvien eri toimien levittämisessä ja niiden täytäntöönpanossa sekä keskustelujen ja pohdintojen virittämisessä aiheesta. Toimia tulee sen vuoksi toteuttaa kaikilla hallintotasoilla: EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla.

12.

Tällainen kehitys koskee vahvasti paikallis- ja aluetasoja, sillä ne ovat sekä yhteiskunnallisia toimijoita että koulutuksen tarjoajia. Ne tarvitsevat myös hyvin koulutettuja kansalaisia, joilla on työ- ja yhteiskuntaelämässä tarvittavat taidot, jotta ne voivat kehittyä jatkuvasti ja säilyttää sosiaalisen yhteenkuuluvuuden.

13.

Pohdittaessa uuden teknologian hyödyntämistä painopiste tulee siirtää yksinomaisesta yksittäisten opettajien tietotekniikkataitojen ja asenteen tarkastelusta opettajien toimintaolosuhteisiin kokonaisuudessaan. Opetusviranomaisiin on syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, koska ne voivat opetussuunnitelmien ja -politiikkojen kautta edistää tietotekniikan hyödyntämistä oppimisessa.

14.

Komission tiedonannossa korostetaan, että alan kehitys Euroopassa ei ole riittävän ripeää ja että Eurooppa on vaarassa jäädä muiden maailman alueiden kehityksestä jälkeen. Sen vuoksi komitean mielestä on erittäin aiheellista analysoida tarkemmin, millaisten tekijöiden ansiosta esimerkiksi USA ja tietyt Aasian maat onnistuvat panostamaan menestyksekkäästi tietotekniikkaperustaisiin strategioihin koulutuksen uudistamiseksi.

15.

kannattaa komission ehdotusta käyttää Erasmus+- ja Horisontti 2020 -ohjelmia koulutuksen tarjoajien tukemiseksi kehitettäessä uusia liiketoiminta- ja koulutusmalleja sekä käynnistettäessä toimia innovatiivisten opetus- ja oppimismenetelmien tutkimiseksi, opinto-ohjelmien kehittämiseksi ja taitojen arvioinniksi.

16.

Innovatiivisten oppimismenetelmien menestyksekkäässä hyödyntämisessä on alueiden komitean mielestä keskeistä, että kehitetään oppimistulosten arviointiperusteita, jotka vastaavat uusia oppimismuotoja ja -mahdollisuuksia. Komissio on myös aiemmin käsitellyt kysymystä. (2)

17.

Tutkimukset ovat osoittaneet selvästi, että koulutus suunnataan tietoisesti tai tiedostamatta siihen suuntaan, mitä kuulustellaan eli ”siihen mitä tulee kokeeseen”. Jos jäsenvaltioissa käytetyt kokeet ja tentit säilytetään tavanomaisen muotoisina, uusien taitojen saavuttamisesta ei yksinkertaisesti tule kovinkaan tehokasta. Monissa aivan liian perinteisissä koulutusympäristöissä tietotekniikan ja älypuhelimien käyttöä pidetään huijaamisena.

18.

Valmiuksien arvioinnin uudet muodot tulee usein irrottaa kouluaineiden perinteisestä luokittelusta, ja arviointiin tulee sisällyttää avaintaitojen kehittämisedellytyksiä koskevia tavoitteita.

19.

Alueiden komitea pitää tarpeellisena kääntää suuntaus pois perinteisistä, opetusjakson lopuksi järjestettävistä kokeista, joita mahdollisesti hallinnoidaan tietokoneiden avulla, ja painottaa pikemminkin kokeita, joiden avulla oppilasta seurataan koko oppimisprosessin ajan ja jotka heijastavat dynaamisia muutoksia ja voivat antaa jatkuvasti palautetta väärin ymmärretyistä asioista ja tehdyistä virheistä. Oppilaiden työskennellessä digitaalisissa ympäristöissä voidaan luoda välineitä, joiden avulla voidaan kerätä jatkuvasti tätä tietoa ja antaa tehokasta palautetta. Jäsennellymmän ja avoimemman palautteen mahdollisuuden ansiosta opettajat voivat seurata helpommin jokaista oppilasta ja ryhtyä ajoissa tarvittaviin toimiin; tätä korostetaan myös komission asiakirjassa.

20.

Huomattakoon tässä yhteydessä myös komission ehdotus tutkia ja testata – yhteistyössä sidosryhmien ja jäsenvaltioiden kanssa – digitaalisten valmiuksien hankkimisen puitteita sekä opiskelijoiden, opettajien ja oppilaitosten itsearvioinnin välineitä. Myös tältä osin alueiden komitea painottaa olevan tärkeää, että paikallis- ja alueviranomaiset – jotka toimivat itse paikalla – otetaan heti alkuvaiheessa mukaan prosessiin ja että ne pääsevät kehitys- ja muutosprosessien ytimeen.

21.

Alueiden komitean mielestä komissiolla tulee olla tärkeä rooli muun muassa siinä, että tuetaan eri tavoin oppimista yli valtiollisten ja kielirajojen uutta teknologiaa sekä luovia ja innovatiivisia oppimismenetelmiä hyödyntämällä. Se motivoi ja edistää usein vieraiden kielten oppimista, mutta sen tulee yhtä lailla kattaa yhteiskunnalliset aineet, kulttuuriaineet, taiteet ja luonnontieteet.

22.

Jäsenvaltioiden ja koulutuksen tarjoajien tärkeä tehtävä on edistää innovatiivisia opetus- ja oppimisympäristöjä muun muassa unionin rakenne- ja investointirahastojen avulla. Samanaikaisesti jäsenvaltiotasolla tai muulla lainsäädäntöä antavalla tasolla täytyy usein selvittää, mitkä kouluopetuksen vaatimukset haittaavat muilla tavoin kuin perinteisessä luokkahuoneympäristössä tapahtuvaa oppimista ja osaamisen siirtämistä. On mahdollista, että tämänkaltainen selvitys johtaa koulutusjärjestelmien (ja niitä koskevien vaatimusten) uudelleenjärjestelyyn nykyaikaisten teknisten välineiden hyödyntämisen edistämiseksi oppimisessa ja opetuksessa sekä tarkastus- ja arviointitoimissa.

23.

Alueiden komitea painottaa, että aluekehityksen näkökulmasta on tärkeää huolehtia siitä, ettei digitaalista epätasapainoa, joka tieto- ja viestintäteknisten välineiden saatavuuden osalta vähenee vähitellen, seuraa vastaavanlainen epätasapaino välineiden käytössä. Tarvitaankin täydentäviä ohjelmia eritoten maaseutualueilla tai epäedullisessa asemassa olevien ryhmien keskuudessa niin kutsutun toisen digitaalisen kuilun ehkäisemiseksi tai, mikäli sellainen on jo havaittavissa, jälkeenjääneisyyden kiinni kuromiseksi.

24.

Monet tietotekniikkaan perustuvista oppimismuodoista ovat nykyään käytössä korkeakoulu- ja yliopisto-opetuksessa. Juuri siellähän opiskelija on usein jo hankkinut taitoja ottaa itse vastuuta, etsiä tietoa ja työstää sitä. Nykyään on tarjolla mahdollisuuksia opiskella ja saada todistus aivan ilmaiseksi Stanfordista, MIT:sta tai Harvardista ilman kattavia sisäänpääsy-, suoritus- tai valintasääntöjä. Tämä miljoonien opiskelijoiden tulva muuttaa perusteellisesti tavanomaista yliopistomallia.

25.

Alueiden komitealle tärkeä kysymys on, saavatko tietyt arvostetut yliopistot, jotka sijaitsevat useimmiten anglosaksissa maissa, korkeakoulualalla määräävän aseman 15 vuoden kuluessa ja saatetaanko monia leimallisesti kansallisia tai alueellisia korkeakouluja pitää vähemmän houkuttelevina, vai jääkö ilmiö vain marginaaliseksi.

26.

Kansainvälisen kilpailun lisääntyminen saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa eri oppialoihin vaihtelevassa määrin. Selvästi maakohtaiset aineet ja koulutusalat, kuten oikeustiede ja opettajankoulutus, joissa sekä opetussisällön että oppikirjojen lähtökohta on pitkälti maakohtainen, ovat todennäköisesti vähemmän alttiita kuin aineet, jotka ovat luonteeltaan kansainvälisiä kuten monet tekniset ja luonnontieteelliset oppialat, lääketiede ja nykykielet.

27.

Pk-yrityksillä on yhä merkittävämpi rooli eurooppalaisen samoin kuin alueellisen ja paikallisen kasvun kannalta. Maailmanlaajuinen kilpailu ja teknologian tarjoamat uudet mahdollisuudet muuttavat tietoja ja taitoja koskevia vaatimuksia.

28.

Sekä organisaatioiden että ihmisten täytyy yhä useammin suuntautua uudelleen eli oppia uutta ja oppia lisää pärjätäkseen tulevaisuudessa. Sen vuoksi yritysten ja alueiden on yhä enemmän syytä kehittää innovatiivisia tapoja varmistaa tuleva ammattipätevyydestä huolehtiminen. Suurimpana esteenä pidetään oikeanlaisten tietojen ja taitojen puutetta. Alueiden komitean mielestä avoimen koulutuksen, esimerkiksi internetkurssien, avoimen saatavuuden lisääminen voisi olla merkittävä keino näiden esteiden poistamiseksi.

29.

Alueiden komitean näkemyksen mukaan tarvitaan erityistoimia nuorimpien oppilaiden kehityksen järjestelmälliseksi ja kokonaisvaltaiseksi tukemiseksi. Tutkimusten mukaan pienet lapset voivat täysin vaivatta oppia käyttämään sähköisiä lukulaitteita. Tällöin saadaan myös kokemusta siitä, miten opetus ja oppiminen nykyaikaisen digitaaliteknologian avulla voi tukea nuorimpia oppilaita.

30.

Päätavoitteena on tukea entistä paremmin oikeanlaisten ja toisiinsa liittyvien taitojen kehittämistä muun muassa siten, että lapset oppivat olemaan aloitteellisia, ohjaamaan omaa oppimistaan ja tekemään itsearviointeja. Tällä alalla on jo tehty hyviä aloitteita, mutta alueiden komitea tähdentää sellaisten toimien tarvetta, joiden avulla kaikki oppilaat pääsevät hyötymään niistä.

31.

Euroopassa vallitsee yleisesti ottaen voimakas suuntaus muuttaa jo harvaan asutuilta alueilta, maaseudulta sekä pienistä ja keskisuurista kaupungeista suurkaupunkialueille. Komitea katsoo, että tulee tutkia tarkemmin, miten uusi teknologia voi erityisesti tukea oppimista, tiedonhakua, viestintää ja verkostojen rakentamista harvaan asutuilla alueilla, joilla oppilasmäärät pienenevät, kouluja saatetaan lakkauttaa ja koulumatkoista saattaa näin tulla pitkiä. Uusi teknologia tuskin pystyy korvaamaan paikalla olevia koulutettuja opettajia, mutta tulee pohtia, miten tietotekniikan ja asianmukaisesti varustettujen opettajien avulla voidaan saada aikaan tarkoituksenmukainen, laaja ja korkealaatuinen opetustarjonta ja levittää asiasta tietoa.

32.

Alueiden komitea kiinnittää huomiota myös aikuisopetusmahdollisuuksiin, joita voidaan tukea ja kehittää mainituin keinoin. Alueiden komitean näkemyksen mukaan uuden teknologian ja uuden pedagogiikan tarjoamat edellytykset luovat uusia mahdollisuuksia kehittää entistä joustavampia aikuisoppimisen muotoja siten, että aikuiset voivat yhdistää eri koulutustasojen opintoja ja voivat näin hankkia työelämässä tarvittavan pätevyyden nopeammin ja riippumatta asuinpaikastaan alueella.

33.

Tätä prosessia puolestaan voidaan edistää, jos paikallisesti ja/tai alueellisesti voidaan tarjota mahdollisuuksia tukea ihmisiä opintosuunnitelmien laatimisessa, tarjota apua sellaisissa kysymyksissä kuin validointi ja opinnonohjaus sekä mahdollistaa virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella tai muussa maassa hankittujen pätevyyksien tunnustaminen esimerkiksi validoinnin muodossa. Tilanne tulee kuitenkin selvittää, jotta voidaan poistaa jäsenvaltion sääntelyjärjestelmän mahdolliset esteet ja tarjota eri toimijoille – esimerkiksi korkeakouluille – kannustimia tehdä yhteistyötä ja osallistua.

34.

Lisäksi tulee tutkia, miten digitaalitekniikan ja internetin avulla hankittujen valmiuksien tunnustaminen voidaan dokumentoida validoimalla samaan tapaan kuin jo kehitetyissä kansallisissa ja Euroopan tason välineissä. Tätä varten on ensisijaisen tärkeää, että luodaan todellinen taitojen ja tutkintojen eurooppalainen alue. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota esittämään pikaisesti konkreettisen ehdotuksen asiasta.

35.

Alueiden komitea tähdentää, että tuloksekas oppiminen tietotekniikan yhdennetyn hyödyntämisen avulla tarjoaa edellytykset sille, että opiskelijat voivat paremmin vastata tämän ja huomispäivän työelämän tarpeisiin ja kysyntään. Tämä seikka on erittäin tärkeä paikallis- ja aluetasolle.

36.

Oppimisen uudet muodot luovat myös uusia ja erilaisia osaamisprofiileja, jotka ovat usein koulutuksen perinteisen toteuttamismallin ja dokumentoinnin sekä perinteisten koemuotojen vastaisia. Tämä merkitsee, että saattaa olla tarvetta kehittää ja edistää asian ymmärtämistä työelämässä. Alue- ja paikallistaso voi osallistua tähän aktiivisesti tukemalla työnantajia ja paikallisia tai alueellisia työelämän edustajia.

37.

Alueiden komitea korostaa, että vapaasti saatavat ja laadukkaat opetusmenetelmät ovat tuloksekkaiden oppimisympäristöjen kulmakivi. Komission tiedonannon mukaan on tärkeää, että tarjotaan tietoa, joka on avointa, eli että sitä tarjotaan välineillä, jotka ovat kaikkien saatavilla.

38.

Alueiden komitea painottaa komission tavoin, että kyse ei ole puhtaasta etäopetuksesta sen perinteisessä muodossa. Sen sijaan tarjotaan koulutusresursseja yhdessä tavanomaisten opetusmenetelmien kanssa, mikä mahdollistaa suoran opetuksen ja verkko-opiskelun yhdistämisen. Asiasta järjestetyn julkisen kuulemisen mukaan tällainen koulutus on vielä aivan liian hajanaisesti ja epäjohdonmukaisesti hyödynnettyä.

39.

Lähtökohta on, että oppilailla ja opettajilla on mahdollisuus käyttää tarvitsemiaan nykyaikaisia välineitä. Alueiden komitean näkemyksen mukaan laajakaistayhteyden saatavuus on tärkeää, jotta kaikilla on mahdollisuus osallistua. Kuten muun muassa OECD:n raporteissa todetaan, tietokone itsessään merkitsee yhä vähemmän, kun taas internetyhteys merkitsee yhä enemmän. (3) Tältä osin tilanne ei ole erilainen vain eri jäsenvaltioiden välillä, vaan merkittäviä eroja esiintyy myös jäsenvaltioiden sisällä.

40.

Alueiden komitea pitää välttämättömänä, että kehityksestä jälkeen jääneitä alueita voidaan tukea, jotta kaikilla opiskelijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää tekniikkaa. Strategisesta laajakaistan käyttöönotosta tulee avainkysymys. Sen ulkopuolelle jäävillä alueilla ja seuduilla nuoret jäävät syrjään uusista oppimismahdollisuuksista ja demokratiakasvatuksesta, joita muutoin on mahdollista kehittää. (4)

41.

Alueiden komitea on täysin yhtä mieltä komission kanssa siitä, että kaikissa kouluissa ja parhaassa tapauksessa myös kaikissa luokkahuoneissa tulee olla yhteydet laajakaistaverkkoon ja mahdollisuus käyttää avoimia digitaalisia oppimateriaalikirjastoja. Tämän edistämiseksi tulee hyödyntää rakenne- ja investointirahastojen varoja. Komitea on jo aiemmin todennut, että tietotekniikkaratkaisujen laaja-alainen käyttö korkeakoulutusta tarjoavien keskuudessa voi lisätä korkeakouluopiskelijoiden määrää harvaan asutuilla seuduilla, saaristossa, vuoristoalueilla ja syrjäseuduilla. (5)

42.

Alueiden komitea korostaa, että nykyajan teknologia ei kuitenkaan riitä, ellei sitä yhdistetä nykyajan pedagogiikkaan. Tiedosta vallitsevan perinteisen käsityksen mukaan tietämyksen määrä lisääntyy, kunhan vain tietoa on enemmän saatavilla. Tämän näkemyksen mukaan vastuu tietämyksestä lankeaa oppilaille itselleen. Se ei ole toimiva lähestymistapa. Onkin tärkeää, että pidetään erillään tiedon saatavuus ja sen muuntaminen tietämykseksi, mikä tapahtuu aina ihmisessä itsessään.

43.

Tällainen muuntaminen riippuu suuresti yksilön omista edellytyksistä, jo omaksutusta tietämyksestä, kiinnostuksesta ja motivaatiosta. Mahdollisuuksia digitaaliseen oppimiseen ja siihen mukautettuun opetustyöhön tuleekin tarkastella tämän pohjalta. Uuden tekniikan avulla voidaan tarjota oppimisen eri muotoja, jotka sopivat oppilaan/opiskelijan omaan oppimistapaan. Kaikkia oppimistyylejä voidaan tukea digitaalitekniikan avulla huomattavasti aiempaa enemmän.

44.

Niin kutsuttujen pilvipalvelujen käytöstä tulee yhä tavallisempaa monilla aloilla ja etenkin tietojen suoran varastoinnin alalla. Tässä on kyse siitä, että palveluntarjoaja tarjoaa yrityksille ja organisaatioille tietyn määrän tallennustilaa, johon niillä on pääsy internetin kautta. Eri tyyppisiä internetejä on ollut olemassa noin kymmenen vuoden ajan. Yksi perusajatuksista on, että käyttäjä ei saa huomata mitään eroa siinä, onko tiedosto tallennettu paikalliselle palvelimelle vai sijaitseeko se yksikössä, joka on tuhansien kilometrien päässä.

45.

Komitea suhtautuu varauksellisesti mahdollisuuksiin tallentaa henkilö- ja oppilastietoja yksityisten, usein toisella puolella maailmaa olevien toimijoiden tiedostoihin. Kysymys on, ovatko nämä yritykset valmiita tekemään käyttösopimuksia monien paikallisten, alueellisten tai valtion viranomaisten kanssa eri maissa. Komitea toivoo tältä osin komissiolta aiempaa yhdennetympää lähestymistapaa.

46.

Tähän liittyvä kysymys on, kuka omistaa oikeudet aineistoon, jota oppilaat ja opettajat tuottavat koulun toiminnan puitteissa ja sen ulkopuolella. Yhä useammat alkavat luoda omia resurssejaan oppimista varten sen aineiston lisäksi, mitä muut ovat tuottaneet ja mitä voidaan muokata. Itse tuotetun aineiston määrä kasvaa monesta syystä ja muun muassa siksi, että laitteet, esimerkiksi tietokoneet, videokamerat ja digitaaliset kamerat, tulevat yhä halvemmiksi.

47.

Välineistöä on lisäksi yhä yksinkertaisempaa käyttää, ja samanaikaisesti käyttäjien taidot lisääntyvät. Lisenssimenettelyjen avulla omaa aineistoa tuottaneet voivat valita, mitä oikeuksia he haluavat säilyttää itsellään ja mitä he ovat valmiita luovuttamaan. Tällöin voidaan selvittää digitaaliseen sisältöön, esimerkiksi verkkosivuihin, koulutusmateriaaliin, musiikkiin, filmeihin, valokuviin ja blogeihin, liittyvät lailliset oikeudet. Joskus lisenssit mukautetaan lainsäädäntöön monissa maissa. Alueiden komitean mielestä komission on syytä edistää alalla teknisiä ratkaisuja ja kestäviä puitteita.

48.

Toinen, etenkin paikallis- ja alueviranomaisille tärkeä kysymys on, miten kauan opintosuoritusotteita ja sen kaltaisia asiakirjoja voidaan pitää yleisön saatavilla.

49.

Komitea haluaa vielä ottaa esiin kysymyksen tietojen louhinnasta (data mining) eli miten suhtaudutaan siihen, että yritykset käyttävät oppilaita ja koulun henkilökuntaa koskevia tietoja myydäkseen niitä edelleen.

50.

Jotta Euroopan eri osien välinen yhteistyö tulee mahdolliseksi, tulee – kuten komitea on edellä korostanut – kiinnittää huomiota heikossa asemassa oleviin osiin, jotta muusta Euroopasta kehityksessä jälkeen jääneet jäsenvaltiot ja alueet voivat kehittää rakenne- ja investointirahastojen tuen avulla paikallisia tietotekniikkainfrastruktuurejaan ja osallistua yhteisiin hankkeisiin muiden Euroopan koulujen kanssa ja jotta niissä voidaan taata avointen oppimisresurssien saatavuus.

51.

Useimpien ihmisten tietämysprosessi syvenee, jos heille annetaan mahdollisuus tehdä yhteistyötä ja kehittää uusia ajatuksia, kyseenalaistaa ja kritisoida. Juuri tämän tyyppisten pätevyyksien kehittämistä pidetään myös yhä tärkeämpänä nykypäivän ja huomisen työelämää ja yhteiskuntaa varten. Sosiaalisen median, tietokone- ja tv-pelien sekä mediayhteiskunnassa yleisesti lisääntyneen vuorovaikutuksen pohjalta parhaillaan kehitettävien mallien avulla nykyopetukseen tulee alueiden komitean mielestä sisällyttää tällaisia oppimisen foorumeja.

52.

Edellä mainitussa OECD:n tutkimuksessa (6) osoitetaan myös, minkä tyyppinen tietotekniikan käyttö on yleisintä. Opettaja tekee oppilaille tehtäviä ja etsii tietoa verkosta valmistellessaan luentoja ja esityksiä. Huomattavasti harvemmin opettaja on digitaalisesti yhteydessä vanhempiin, arvioi digitaalisesti oppilaiden kehitystä tai arvioi digitaalisia opetusresursseja. Alueiden komitean mielestä tämä osoittaa olevan tärkeää, että tietotekniikan käyttöä opetuksessa lisätään ja kehitetään, etenkin tarjoamalla mahdollisuuksia olla yhteydessä muihin kouluihin sekä niiden opettajiin ja oppilaisiin.

53.

Alueiden komitea pitää tärkeänä, että perustetaan yhteinen eurooppalainen foorumi, joka on avoin eri sidosryhmille. Näin voidaan kehittää mittausvälineitä ja indikaattoreita, joiden avulla voidaan seurata tarkemmin, miten paljon tieto- ja viestintätekniikan alan edistystä tapahtuu koulutuksen tarjoajien keskuudessa, kouluissa ja muissa oppimisympäristöissä.

54.

Komission tiedonannossa esitetyt kehitystarpeet – tarve edistää laadukkaita ja innovatiivisia oppimis- ja opetusmenetelmiä uuden tekniikan ja digitaalisisällön avulla – vaikuttavat suuresti ja monin tavoin paikallis- ja aluetasoon, koska ne ovat sekä viranomaisia ja koulutuksen tarjoajia ja usein myös järjestäjiä että palvelujen ostajia, joiden edun ja tarpeen mukaista on, että saatavilla on hyvin koulutettua työvoimaa ja hyvin varustautuneita ihmisiä. Tästä huolimatta komission tiedonannossa viitataan vain harvoin paikallis- ja aluetasoon.

55.

Paikallis- ja aluetason tulee osallistua nykyistä enemmän tulevaan työhön, ja ne tulee tunnustaa varauksetta keskustelu- ja toimintafoorumeiksi, kun on kyse tekniikan tarjoamien uusien mahdollisuuksien hyödyntämisestä, digitaalitekniikan avulla oppimisesta, innovatiivisten, digitaalitekniikkaan mukautettujen pedagogisten muotojen kehittämisestä sekä avointen oppimisresurssien saatavuuden parantamisesta. Niillä on myös tukitehtävä kehitettäessä verkostoja ja yhteyksiä tällaista oppimista varten.